YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA Teollinen palveluliiketoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA Teollinen palveluliiketoiminta"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Päivitetty versio 5.1/ / / / YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA Teollinen palveluliiketoiminta LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

2 2 ALKUSANAT Yhteiskunta on kehittymässä tietoyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Valmistava teollisuus on käynyt läpi suuria muutoksia. Teknologiaosaaminen sekä yhä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet eivät enää yksin tarjoa riittävää kilpailuetua kiristyvillä, globaaleiksi muuttuneilla kilpailumarkkinoilla. Toimialakohtaiset murrostilat ovat saaneet yritykset siirtymään tuotantopohjaisista liiketoimintamalleista asiakas- ja palvelukeskeisiin liiketoimintamalleihin. Tuotantoyritysten muuttaminen palveluyrityksiksi, tuotetoimittajista verkottuneiksi ratkaisutoimittajiksi, vaatii yritysrakenteiden ja toimintatapojen perusteellista uudelleentarkastelua sekä yritysten muutosvalmiuksien kehittämistä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen toimija suomalaisessa elinkeinoelämässä ja teollisuudessa. Pk-yritykset toimivat usein suurten kansainvälistyneiden yritysten paikallisina alihankkijoina ja verkostokumppaneina ja kokevat samoja kehityspaineita kansainvälistyä asiakkaidensa mukana. Pk-yritykset kohtaavat toimialojen rakennemuutokset ja arvoketjussa tapahtuvat järjestelyt sekä globalisaatiokehityksen paineet. Yritykset joutuvat asemoimaan toimintansa uudelleen muuttuvassa yrityskentässä, sekä hakemaan paikkansa, uudet liiketoimintamallinsa ja toimintatapansa rakennemuutosten oloissa. Yritysten ja yritysverkkojen kyky toiminnan sekä innovaatioiden kehittämiseen lokaalisti ja globaalisti riippuu paljolti yrityksen sisäisistä tekijöistä. Henkilöstön ammattitaidon kehitys ja sitouttaminen ovat avainasemassa yrityksen muutoskyvyn kehittämisessä. Tämä on opetussuunnitelma teollisen palveluliiketoimintaosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteuttamiselle Laurea - ammattikorkeakoulussa. Teollinen palveluliiketoimintaosaaminen koulutusohjelma palvelee erityisesti teollisen ja tietointensiivisen palveluliiketoimintaosaamisen (Industrial Business Services, Professional Business Services, Knowledge-Intensive Business Services) kehittämisen tarpeita. Tarve pohjautuu erityisesti laajan metropolialueen erityispiirteisiin, teknologiateollisuuden klusterin työelämätarpeisiin ja globalisaatiokehityksen tuomiin kehittämishaasteisiin. Koulutusohjelman toteutus perustuu koulutuksen ja soveltavan T&K -toiminnan avulla tapahtuvaan innovatiiviseen kehittämiseen ja laajan metropolialueen aluekehitystoimintaan. Koulutusohjelmasta valmistuu kehityksen käynnistäjiä ja palvelutransformaation aikaansaajia parantamaan yritysten kilpailukykyä ja vaikuttavuutta kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Koulutusohjelmassa koulutetaan teollisen ja tietointensiivisen palveluliiketoiminnan osaajia vaativiin suunnittelu-, kehittämis- ja johtamistehtäviin yrityksissä ja muissa organisaatioissa sekä toimimaan yrittäjinä. Koulutusohjelma antaa laajan ja syvällisen osaamisen teollisesta palveluliiketoiminnasta strategisen innovaatiotoiminnan johtamisen, verkostoituneen liiketoiminnan ja kansainvälisen toimintaympäristön konteksteissa. Koulutusohjelma tarjoaa uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvat teoreettiset tiedot alan vaativissa kehittämis- ja johtamistehtävissä toimimista varten. Opiskelija syventää tietojaan, taitojaan ja kompetenssejaan teollisesta palveluliiketoiminnasta ja sen hallinnasta sekä ymmärtää siihen liittyvän työelämän, alueellisen, kansainvälisen ja yhteiskunnallisen merkityksen. Hänellä on valmiudet ja menetelmällinen kyky teollisen palveluliiketoimintaosaamiseen liittyvän tietämyksen elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusohjelman suunnittelussa on BestServ -ohjelmassa vuonna 2005 selvitetty teolliseen palveluliiketoimintaosaamiseen liittyvä korkeakoulutasoinen koulutustarjonta Suomessa sekä nostettu tarve teollisen palveluliiketoimintaosaamisen ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle. Laurean valmiutta toteuttaa teollisen palveluliiketoiminnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto perustellaan tähänastisilla saavutetuilla tuloksilla sekä koulutusta varten käytössä olevilla opettajaresursseilla. Suunnittelutyön lopputuloksena on syntynyt kuvaus opiskelijan osaamisen kehittymistä koulutusohjelmassa, koulutusohjelman rakenne ja tiivistetyt opintojaksokuvaukset, sekä kuvaus koulutusohjelmaan liittyvästä, työelämää tukevasta aluekehitystoiminnasta, T&K -toiminnasta sekä kuvaus koulutusohjelman laadunvarmennuksesta.

3 3 Työelämän osaamistarpeet on otettu huomioon koulutusohjelman suunnittelussa lukuisten aihepiiriä käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja viranomaisjulkaisujen avulla sekä keskusteluilla ohjausryhmän elinkeinoelämäedustajien kanssa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet: toimialajohtaja Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki; toimitusjohtaja Timo Pullinen, Hyvinkään TechVilla Oy; Kehitysjohtaja Jorma Helin, Hyvinkään TechVilla Oy; varatoimitusjohtaja Arto Juosila, Konecranes Plc; toiminnanjohtaja Ismo Kokko, Tradenomiliitto TRAL ry; yksikönjohtaja Hannu Saarikangas, Uusi Insinööriliitto UIL ry; elinkeinojohtaja Jorma Korhonen Lohjan kaupunki; toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ry; toimitusjohtaja Juhani Hyry ja toimitusjohtaja Rauno Tahvanainen, Lohjan Yrittäjät ry; ohjelmajohtaja Anne-Mari Järvelin, Tekes/Professia Oy; toimitusjohtaja John Ahlskog, Constructor Finland Oy; toimitusjohtaja Jarmo Nurmi, Nurmi Hydraulics Oy; henkilöstöpäällikkö Anne Avento- Krapf, Moventas Oy Industrial Gears; logistiikkapäällikkö Irma-Liisa Byman, Loparex Oy; tutkimusjohtaja Petteri Ikonen, Laurea; kehitysjohtaja Outi Kallioinen, Laurea; aluekehitysjohtaja Leena Peltosaari, Laurea; koulutusalajohtaja Riitta Pesonen, Laurea; koulutusalajohtaja Jouni Koski, Laurea; yliopettaja Minna Mattila, Laurea; ja yliopettaja IrmaVahvaselkä, Laurea. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet Laurea-ammattikorkeakoulusta koulutusalajohtaja Riitta Pesonen, ThM; koulutusalajohtaja Jouni Koski, KTM; yliopettaja Irma Vahvaselkä, KTT; yliopettaja Minna Mattila, KTT ja koulutussuunnittelija Pia Lauraeus, KM. Suunnitteluryhmän vastuuhenkilöinä ovat olleet yliopettaja Irma Vahvaselkä ja yliopettaja Minna Mattila. Lohjalla Lohjalla Suunnitteluryhmän puolesta Irma Vahvaselkä, yliopettaja Minna Mattila, yliopettaja

4 SISÄLLYS 4 1 JOHDANTO YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON PERUSTEET Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pedagogiset lähtökohdat Laurea-ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman lähtökohdat KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Koulutusohjelman tehtävät ja tavoitteet Tutkimus- ja kehitystyö Aluekehitys Kansainvälisyyden kehittäminen KOULUTUKSEN ANTAMAT TYÖELÄMÄNVALMIUDET OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA Koulutuksen rakenne Koulutuksen toteutus Opintojen ohjauksen periaatteet Laureassa Koulutusohjelman opinnot TEEMA 1, Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) TEEMA 2, Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) TEEMA 3, Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö (20 op) Vapaasti valittavat opinnot, 10 op Opinnäytetyö Opintojen vaikuttavuuden kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmä Laurean opiskelijapalautejärjestelmä... 31

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perusteet Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin kesällä 2005 osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen ( /423) 7 a :n nojalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle: työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja (Ammattikorkeakoululaki 7 a ). Tullakseen valituksi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, hakijalla täytyy olla vähintään kolme (3) vuotta työelämäkokemusta ja soveltuva korkeakoulututkinto (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005). Teollinen palveluliiketoimintaosaamisen koulutus (90 op) johtaa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Tutkinnon suorittanut henkilö voi käyttää tutkintonimikettä tradenomi (ylempi AMK). Koulutus järjestetään Laurea ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteessä ilmoitetulla tavalla. Pohjakoulutusvaatimuksena on tradenomin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto (esim. insinööri AMK, restonomi AMK, kauppatieteiden kandidaatti). Koulutukseen valitulla henkilöllä tulee olla vähintään 30 op liiketaloudellista osaamista tuottavia opintoja joko osana pohjakoulutuksena vaadittavaa korkeakoulututkintoa tai sen jälkeen yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa esim. amk-erikoistumisopintoina suoritettuja koulutusalajohtajalla hyväksytettäviä opintoja. Liiketaloudellisten opintojen puuttuessa hänen tulee suorittaa ne ensimmäisen opintovuoden aikana. 1.2 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pedagogiset lähtökohdat Laurea-ammattikorkeakoulussa Koulutuksen toteuttamisessa sovelletaan Learning by Developing (LbD) -menetelmää. Tämä kehittämispohjainen oppiminen on Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen toimintamalli-innovaatio, jossa oppimisprosessi on muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi. Se merkitsee autenttisuuteen, tutkimuksellisuuteen ja kohtaamiseen perustuvaa uutta luovaa oppimista. Toimintamallissa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi.

6 LbD pohjautuu viiteen periaatteeseen, jotka ovat havainnollistettu kuviossa 1. (ks. Kuvio 1) 6 Autenttisuus. Oppiminen tapahtuu aina todellisessa ympäristössä, ei simuloiduissa tai harjoitustilanteissa. Autenttisuus toisaalta motivoi opiskelijaa toimimaan tilanteessa oikeasti ja toisaalta valmentaa häntä tosielämän jatkuvasti muuttuvien tilanteiden käsittelyyn. Yhteistyö. Toimivalla yhteistyöllä opiskelijoiden, työelämän asiantuntijoiden ja opetushenkilöstön kanssa saadaan aikaan tilanne, jossa kaikki oppivat toisiltaan yhteistä ongelmaa ratkottaessa. Samalla opiskelijat oppivat kriittisiä sosiaalisia taitoja. Kokemuksellisuus. Koko pragmaattinen oppiminen perustuu omakohtaisten kokemusten antamiseen opiskelijoille. Kun he joutuvat menemään sisään todellisiin tilanteisiin ja huomioimaan kokonaisuuden yksittäisten teoreettisten harjoitustehtävien sijasta heidän motivaationsa ja holistinen näkemyksensä kasvavat. Tutkimuksellisuus. Korkeakouluoppimisen yksi keskeinen tavoite on analyyttisen ajattelun lisääminen. Tutkimuksellisuudella pyritään saamaan opiskelijat oppimaan ja käyttämään hyväkseen tutkittua tietoa käytännön ongelmia ratkoessaan, sekä samalla keräämään tietoa kehittämästään ilmiöstä päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että tietoa ja uutta osaamista tuotetaan systemaattisesti, suunnitelmallisesti, dokumentoiden ja arvioiden. Työelämän kehittämismenetelmät, määrälliset tai laadulliset menetelmät luovat hyvän tutkimuksellisen pohjan kehittämishankkeelle. Luovuus. Tosielämän ongelmanratkaisutilanteissa tarvitaan jokapäiväisiä luovia ajatuksia. Keskittymällä kehittämiseen pelkän tekemisen sijasta oppijoita kannustetaan etsimään uusia mahdollisuuksia kehittämiseen perinteisten toimintamallien lisäksi. AUTENTTISUUS 2. Hankitun tiedon merkitysten pohdinta reflektoiden, tulkiten ja aikaisempiin kokemuksiin verraten 1. Ilmiöön Työpaja perehtyminen, tiedon hankinta ja käsittely (huom. arvot) yhdessä pohtien ja jakaen Työpaja 10. Tulosten jakaminen, raportointi, monistaminen ja tuotteistaminen LUOVUUS 9. Uuden tiedon tuottaminen Kehittämishankkeen vaikuttavuuden arviointi yhdessä kumppaneiden kanssa KUMPPANUUS 3. Kehittämishankkee n rajaaminen, prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen HOPS Yksilön oppiminen Yhteisön oppiminen Uuden osaamistiedon rakentuminen 8. Hankitun osaamisen arviointi ja tunnistaminen Osaamisen syventäminen tieto-, taito-, arvo- ja kokemuksellisena osaamisena KOKEMUKSELLISUUS 4. Uusien työvälineiden haltuun ottaminen Työpaja Työpaja 7. Kokemusten jakaminen, merkitysten testaaminen 5. Osallistuminen hankkeen vaiheisiin työvälineitä kartuttaen 6. Hankkeen ja oman oppimisen prosessien arviointi ja seuranta TUTKIMUKSELLISUUS KT Katariina Raij 2005 Kuvio 1. LbD osaamisen kehittämisen prosessina (Raij 2007)

7 7 Parhaiten LbD:n henki kuitenkin tulee esille Laurean uudessa juonne-opetussuunnitelmassa, jossa tavoiteltavat kompetenssit ovat: - reflektio-osaaminen, - verkosto-osaaminen, - eettinen osaaminen, - globalisaatio-osaaminen ja innovaatio-osaaminen. Opetussuunnitelmassa oppiminen on jaettu suuriin teemoihin, joissa tärkeää on oppimisen sisältö. Kunkin teeman mukainen oppiminen pyritään saamaan aikaan todellisissa kehittämishankkeissa. Toteutusten kehittämishankkeet liittyvät kehitettävään osaamisalueeseen alan kehittämisen lähtökohdista käsin. (Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia 2007, 9.) 1.3 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman lähtökohdat Yhteiskunta on kehittymässä tietoyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. On sanottu, että kansalliset teolliset taloudet olisivat murtumassa, ja uusi kansainvälinen sijoittajavetoinen rahatalous olisi nousemassa esiin. Teollisuuden osuus taloudellisessa tuotannossa ja työllisyydessä on vähentynyt palvelutoimialojen kasvaessa. Kilpailu on siirtynyt globaaleille markkinoille, josta on seurannut painetta työn tekemisen tehostamisen ja kustannusten alentamisen suhteen. Nk. maailman pieneneminen (vrt. Friedman, T., 2005) edellyttää yhä useammin asia- ja teknologiakohtaisten hallintakysymysten geneerisiä ratkaisuja. Valmistava teollisuus on käynyt läpi suuria muutoksia. Teknologiaosaaminen sekä yhä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet eivät enää yksin tarjoa riittävää kilpailuetua kiristyvillä, globaaleiksi muuttuneilla kilpailumarkkinoilla. Tuotantoyritysten muuttaminen palveluyrityksiksi, tuotetoimittajista verkottuneiksi ratkaisutoimittajiksi, vaatii yritysrakenteiden ja toimintatapojen perusteellista uudelleentarkastelua sekä yritysten muutosvalmiuksien kehittämistä. Toimialakohtaiset murrostilat ovat saaneet yritykset siirtymään tuotantopohjaisista liiketoimintamalleista asiakas- ja palvelukeskeisiin liiketoimintamalleihin. Teollisuuden yritysten palvelukonseptien muodostaminen ja palveluliiketoiminnan luominen on vielä osittain kokeilu- ja muutosvaiheessa. Monet teollisuuden palvelut ovat paikallisia, mutta myös etäpalvelukonsepteja ja kansainvälisesti menestyneitä palveluinnovaatioita on olemassa. Innovaatiot perustuvat yhä enenevissä määrin verkostomaiseen toimintaan. Nk. viidennen sukupolven prosessimallissa järjestelmät integroituvat innovaatioverkostoksi, jossa kaikki innovaatiotoiminnassa mukana olevat tahot pyrkivät prosessin nopeuttamiseen ja tehostamiseen. Asiakkaiden roolin voidaan ennakoida korostuvan ja verkostojen merkityksen kasvavan. Tässä koulutusohjelmassa pyritään oivaltamaan, miten teknologiset mahdollisuudet ja potentiaaliset markkinat yhdistetään verkottuneessa toimintaympäristössä innovatiivisiksi, asiakkaille lisäarvoa tuottaviksi ratkaisuiksi, ja millaisin kokonaisratkaisuin ja palveluin sekä millä tavalla tämä toteutetaan. Verkostoituminen merkitsee myös uutta työnjakoa, jossa organisaatioiden rajat hämärtyvät ja omat ydinosaamiset yhdistetään, josta seuraa uudenlaisia johtamis- ja hallintapaineita (EK 2006,16; Palvelut Osaaminen kansainvälisessä palveluyrityksessä). Liiketoimintamallin muutos edellyttää usein myös organisaation ja henkilöstön mukautumista uuteen toimintatapaan. Henkilökohtaisen osaamisen ylläpitäminen ja päivittäminen on varteenotettava keino selviytyä työorganisaatioiden hajautuessa ja toisaalta verkostoituessa. Teknologisen kehityksen on sanottu heijastuvan paitsi liiketoimintaprosesseihin, niin myös sosiaaliseen käyttäytymiseen ja luovuuteen.

8 8 2. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 2.1 Koulutusohjelman tehtävät ja tavoitteet Teollinen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelman sisällä on kaksi etenemisväylää. Koulutusohjelman tehtävänä on tuottaa työelämän tarpeisiin: 1. Teollisten ja tieto-/osaamisintensiivisten yritysten palveluliiketoiminnan (Industrial Business Services/IBS, Knowledge-Intensive-Business Services/KIBS) kehittäjiä, jotka voivat toimia asiakaslähtöisen liiketoiminnan ja palvelutransformaation toteuttajina yritysten suunnittelu-, kehitys-, johto- tai asiantuntijatehtävissä tai 2. Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjiä (Professional Business Services/PBS), jotka voivat toimia palvelutransformaation toteuttajina ja uuden yritystoiminnan synnyttäjinä. Koulutusohjelmassa palveluliiketoiminnan kehittämistä lähestytään uusista, monitieteellisistä näkökulmista, jotka ottavat huomioon palveluinnovaation eri ulottuvuudet. B-to-B -asiakkaan rooli palvelun kehittämisessä ja tuottamisessa nostetaan keskiöön. Koulutuksen yhtenä tavoitteena onkin lisätä osaamista asiakkaan ymmärtämisestä ja asiakkaan erilaisista rooleista palvelutuotannossa ja palvelujen kehittämisessä. Tämän koulutusohjelman läpikäynyt opiskelija osaa tunnistaa paremmin asiakkaan piileviä palvelutarpeita ja ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan pääperiaatteet ja arvontuotantoa. Asiakkailla tarkoitetaan yritysten potentiaalisia ja olemassa olevia asiakkaita, jotka ovat ensisijaisesti muita yrityksiä ja organisaatioita. Koulutuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden jo saavuttamaa ammatillista osaamista teollisen palveluliiketoiminnan saralla edistää opiskelijoiden reflektiivisyyttä ja motivoida heitä vastaanottamaan uusia haasteita kehittää opiskelijoiden asiantuntijuutta kohti monialaista, verkostomaista toimintaa teollisessa palveluliiketoiminnassa globaalin toimintaympäristön toiminnalle asettamat vaatimuksen huomioon ottaen kehittää opiskelijoiden kykyä tuottaa palveluinnovaatioita; tuottaa perinteisten tuotteiden tilalle kokonaisvaltainen, pitkäaikainen palvelukokonaisuus, joka kattaa myytävän koneen/teknologian sekä sen ylläpidon, huollon ja kehittämisen koko tuotteen elinkaaren ajan tuottaa uutta tietoa ja osaamista hyödyntämällä tutkimustuloksia työelämän innovatiivisten menetelmien kehittämiseksi laaja-alaistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämän kehittämiseen prosessilähtöisessä organisaatiossa, muutoksen keskellä kykyä ymmärtää kehityksen suuntia heikkojen signaalien kautta ja laajempia kokonaisuuksia Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sekä yrityksen sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön ymmärtämiseen ja hallintaan. Koulutuksessa peilataan tutkimuksellista otetta innovatiivisessa ongelman ratkaisussa tekemällä opiskelijoille tutuksi erilaisia innovointija ideointimenetelmiä. Asiakaskeskeiset palvelukonseptit ja palveluliiketoiminnan kannattavuus ovat nekin olennaisessa roolissa tässä koulutuskokonaisuudessa verkostotalouden lainalaisuuksia unohtamatta. Osaamisensa opiskelija osoittaa opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen kautta. Kehittämishankkeiden aiheet nousevat alueen ja yritysten kehittämistarpeista. Koulutusohjelman edetessä opiskelijat oppivat paitsi ohjaajaltaan myös toisiltaan. Oppimisen ohjaus on luonteeltaan osallistavaa, haastavaa ja uusia ajatuksia herättävää. Opiskelijat osallistuvatkin itse aktiivisina toimijoina opintojaksojen koulutusohjelman sisällön tuottamiseen.

9 2.2 Tutkimus- ja kehitystyö 9 Laurealla on kolme perustehtävää: 1) opetus, 2) tutkimus ja kehitys (t&k) ja 3) aluekehitystehtävä. Tutkimus- ja kehitystyö on siis yksi kolmesta Laurean perustehtävästä, jota toteutetaan ns. kolmen tehtävän integraation periaatteella, Learning by Developing toimintamallia soveltamalla (ks. 1.2). Integraatiolla tarkoitetaan tässä perustehtävien kiinteää yhteyttä, jossa opettajilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun näiden kolmen tehtävän samanaikaiseen toteuttamiseen. Kuva (Kuvio 2) jäsentää ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän välisiä yhteyksiä. Teollisen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa kolmen tehtävän integraatio toteutuu käytännön tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Koulutusohjelmassa tutkimus- ja kehittämistyö on kytketty erityisesti opinnäytetyön työstämiseen. Kuvio 2. Learning by Developing ja vuorovaikutus ammattikorkeakoulun tehtävien kanssa Kolmen tehtävän integraation periaate on ohjannut Laurean kaikkien päästrategioiden pedagogisen strategian, aluekehitysstrategian sekä tutkimus- ja kehitystyön strategioiden laadintaa ja niiden käytännön toteutusta. Koulutuksen arjessa tämä merkitsee amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatusten mukaista toimintaa, jossa korostetaan tietämistä osaamisena ja välineenä toimia oman kokemuksen, ei kuolleen kirjatiedon pohjalta. Laurean toinen strateginen perusvalinta on Laurean tutkimus- ja kehittämistyön kytkeminen alueelliseen innovaatiojärjestelmään ja siten aluekehitykseen sekä opetukseen. Uutta tietoa tarvitaan alueellisten kehittämisstrategioiden laadintaa varten, uusien tulevaisuuden avauksien kehittämiseksi sekä opetuksen uusiutumisen varmistamiseksi. Myös kansainvälisessä kilpailussa menestymisessä uuden tiedon tuottaminen on keskeinen kilpailukykytekijä. (Laurea, Tutkimus & Kehitystyö strategia 2004, 6-7.)

10 Aluekehitys Monitoimijaisella metropolialueella Laurean strateginen valinta on tietoinen osallistuminen toimijoita yhdistäviin kehittämisohjelmiin. Laurea osallistuukin kaikkiin toiminta-alueensa lukuisiin osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmiin. Aluekehitystyön keskeiset strategiset tavoitteet ovat 1) metropolisaatiokehityksen tukeminen, 2) klusterikehityksen vahvistaminen, 3) vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaan saaminen ja 4) kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä. (Aluekehitysstrategia 2005). Teollisen palveluliiketoiminnanosaamisen koulutusohjelmassa toteutetaan Laurean aluekehitysstrategiaa osallistumalla erilaisiin aluekehityshankkeisiin. Pyritään kehittämään yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen pohjalta siten, että ylemmissä AMK-tutkinnoissa opiskelevilla on mahdollisuus opiskella ristiin HAMKin tarjontaa. Lisäksi pyritään tekemään yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen pohjalta. 2.4 Kansainvälisyyden kehittäminen Laurean kansainvälisen toiminnan kehittämisessä keskeistä on: Strategisesti oikeiden yhteistyömuotojen kehittäminen tulevaisuuden odotukset toimintaympäristössä huomioiden. Strategisesti oikeiden osaamisen verkostojen kehittäminen ja kumppanuuksien luominen, alueellinen yhteistyö maailman johtavien innovaatioalueiden kanssa (esim. Cambridge, Leuven). Yhteistyön kehittäminen entisten yhteistyökumppaneiden kanssa uudet tarpeet huomioiden. Toiminnan hajauttaminen asiantuntijoille (esim. yliopettajat) Prosessien kehittäminen keskitetysti (esim. liikkuvuuden hallinnointi) Alueellinen (esim. metropolialueen ammattikorkeakoulut ja yliopistot) ja kansallinen yhteistyö kansainvälisissä toiminnoissa (esim. Pinnet-verkosto) Verkostoituminen Voimavarojen keskittäminen. Nämä muutokset huomioiden laadittiin Laurean strategian toteuttamissuunnitelma , joka pohjautuu pedagogiseen strategiaan (2002), aluekehitysstrategiaan (2005) ja tutkimus- ja kehitystyön strategiaan (2004). Toteuttamissuunnitelman mukaan metropolialueen keskeinen kehittämishaaste on innovaatioympäristön kansainvälistäminen. Kansainvälisen yhteistyön avulla kehitetään Laurean kompetenssia ja täydennetään Laurean osaamisalueita. Se edellyttää Laurean osallistumista kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Kansainvälinen Laurea rikastaa toiminta-alueensa osaamista kansainvälisellä huippuosaamisella ja edistää toiminta-alueensa kansainvälistymistä. Tutkimusyhteistyötä kehitetään tavoitteellisesti etsimällä kansainvälistä osaamista tutkimus- ja kehitystyön strategian tutkimuslinjojen suunnassa. Henkilöstön osaamisen johtamisen näkökulmasta kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tullaan lisäämään sekä edistämään tutkijoiden ja tutkimusharjoittelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.

11 11 Kansainvälistymisen osalta kauden keskeisiä kehittämiskohteita strategian toteuttamissuunnitelman mukaan ovat: innovaatioympäristön kansainvälistäminen: kansainvälinen t&k-toiminta aluekehitystyön kansainvälistyminen kansainväliset osaajat Laureassa ja alueella LbD-mallin kansainvälistäminen henkilöstön kehittäminen (Kansainvälisen toiminnan ohjelma ja toimintasuunnitelma ). Teollisen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa Laurean strategiaa pyritään toteuttamaan myös osallistumalla alan kansainvälisiin konferensseihin sekä järjestämällä aihealueen seminaareja. 3 KOULUTUKSEN ANTAMAT TYÖELÄMÄNVALMIUDET Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija hallitsee tyypillisesti ainakin seuraavat yleisten kompetenssien osa-alueet. Opiskelija osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita (itsensä kehittäminen) osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun (eettinen osaaminen) osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen) hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita (kehittämistoiminnan osaaminen) osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa (organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen) omaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä (kansainvälisyysosaaminen) Laurean opetussuunnitelmat perustuvat koulutusalojen ydinosaamisen määrittelyihin. Osaaminen on jaettu ammatillistiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen sekä yleisiin kompetensseihin, joiden hallintaa koulutuksella pyritään edistämään. Kaikille aloille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat eettinen osaaminen, globalisaatio-osaaminen, innovaatioosaaminen, reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen. Juonteisiin liittyvä osaaminen on kuvattu kolmiportaisena. Opiskelija voi saavuttaa yleisen kompetenssin osaamisessa kolmea eri tasoa edeten henkilökohtaisesta tasosta organisaation tasolle ja edelleen yhteiskunnallisen näkökulman hallintaan. Opetussuunnitelmissa osaaminen on ryhmitelty erilaisiksi teemoiksi, jotka koostuvat opintojaksoista. Tämä opetussuunnitelmamalli mahdollistaa kehittämishanketoiminnan kytkemisen joustavasti opetukseen ja oppimiseen. Kehittämällä (LbD) opiskelijat oppivat ymmärtämään työelämän vaatimuksia ja toimintakulttuuria sekä soveltamaan käytäntöön oppimaansa. Yleiset kompetenssit kuvataan seuraavassa taulukossa (ks. Taulukko 1). Yrittäjyys on tämän koulutusohjelman toisena vaihtoehtoisena koulutuspolkuna ja siten myös painopistealueena.

12 Taulukko 1. Laurean yleiset kompetenssit 12

13 4 OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA Koulutuksen rakenne Teollinen palveluliiketoimintaosaaminen -koulutusohjelman opetussuunnitelma (yhteensä 90 op) muodostuu pakollisista syventävistä ammatillisista opinnoista (50 op), opinnäytetyöskentelystä (30 op) sekä vapaasti valittavista opinnoista (10 op). Koulutusaika on 2 vuotta (kokonaisaika 3 vuotta). (ks. Kuvio 3) Pakolliset opinnot 50 op TEEMA 137 Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) Opintojaksot: Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppimisen taito sekä henkilökohtaiset valmiuksien kehittäminen, 5 op Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 5 op TEEMA 225 Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) Opintojaksot: Teollisuusyrityksestä palveluyritykseksi, 10 op Palvelukonseptin kehittäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen, 10 op TEEMA 226 Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö (20 op) Opintojaksot: Verkostomainen liiketoiminta, 10 op Kansainvälisen liiketoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, 10 op 125 Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Opintojaksot: Opiskelija valitsee opinnoissaan Laurean tai muun korkeakoulun opetustarjonnasta vähintään 10 op vapaasti valittavia opintoja, joilla hän täydentää ja syventävää ammatillista osaamistaan. Erikseen tarjottavat, vapaasti valittavat opinnot tarjotaan ja siitä ilmoitetaan opiskelijoille Laurean Intrassa lukuvuosittain. Yrittäjyys, 5-15 op. esim Kasvuyrittäjä 10 op. Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjäväylän valinneelle räätälöidään erillinen yrittäjyyden 5-15 op:n opintojakso, jossa voidaan syventää pakollisten syventävien ammattiopintojen osaamista. 229 Opinnäytetyö (30 op) Opintojakso: Opinnäytetyö kehittämishankkeena, 30 op Kuvio 3. Koulutusohjelman rakenne

14 Koulutuksen toteutus Koulutus toteutetaan Laurean innovatiivisessa oppimisympäristössä monimuotokoulutuksena, joten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opinnot työn ohessa. Opintojen suunnittelussa opiskelijan odotetaan huomioivan samaan aikaan toisaalta opintojen suorittamisen ja toisaalta työelämän asettamat vaatimukset ja kuormittavuuden. Koulutusohjelmassa pyritään ottamaan käyttöön osaamisen tunnistamiseen opintojen hyväksi lukemisessa tähtäävä menetelmä. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan myös mahdollisuus oppia edelläkävijämaiden, erityisesti kansainvälisten metropolialueiden toimijoiden, teollisen palveluliiketoiminnan parhaista käytänteistä suorittamalla osa koulutusohjelman vaatimuksista mahdollisesti ulkomailla tai muutoin kansainvälisessä oppimisympäristössä. Koulutusohjelma käynnistyy kaikille pakollisella lähijaksolla, jonka tarkoituksena on turvata tiimityöskentelyn avulla riittävä ryhmäytyminen ennen yksilösuoriutumiseen siirtymistä. Koulutuksen järjestämisessä ja opinjaksojen suoritusmuodoissa pyritään hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja. Koulutusohjelma on pääosin suoritettavissa verkko-opintoina, jossa vaihtoehtoisina menetelminä hyödynnetään muun muassa verkkopohjaista Optimaoppimisympäristöä (sis. chat, verkkodialogi, live- luennot) ja muita sähköisiä ympäristöjä (esim. Skype, Webex, ebeam). Koulutusohjelma päättyy kaikille yhteiseen tiimityöskentelyyn, jossa laaditaan laajapohjainen opinnäytetyön (30 op) toteutussuunnitelma kaiken koulutusohjelmassa opitun pohjalta. Opiskeluprosessin rungon muodostavat lähiopetuspäivät, jolloin on mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen kouluttajien ja alan asiantuntijoiden kanssa. Luento-opetuksen lisäksi ohjelma sisältää pienryhmätyöskentelyä, perehtymistä alan kirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä itsenäisesti työstettäviä oppimistehtäviä sekä laajan, omaan organisaatioon sovellettavan kehittämishankkeen. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti sellaisilla oppimistehtävillä, jotka tähtäävät opiskelijan työnantajan liiketoiminnan edistämiseen. Opiskelijat luovat ja ylläpitävät läpi koulutusohjelman ajantasaista tietokantaa, minne kerätään julkisista lähteistä sekä koti- että ulkomailta teolliseen palveluliiketoimintaan liittyvää materiaalia kuten esimerkiksi erilaiset julkaisut ja puheet Opintojen ohjauksen periaatteet Laureassa Ohjauksellisuus tarkoittaa sellaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan opiskelijan opintojen sujuvuus ja tavoitteellisuus. Opintojen ohjausta opiskelija saa Laureassa opintojaksoilla, hankkeissa, henkilökohtaisena ohjauksena ja ryhmä-ohjauksena. Ohjauksessa on kyse koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, mikä muodostuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus on myös ammatillista auttamista asiantuntijatyötä, jonka avulla opiskelija luo itselleen mielekkään opiskelu- ja oppimisprosessin. Opiskelun järjestelyjen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua ja kehittymistä. Arviointi ja palaute ovat kiinteästi opetussuunnitelmaan liittyvää toimintaa, jossa opiskelijan osaamisen kehittymistä ja itseohjautuvuuden vahvistumista tuetaan. Osallistuvalle ohjaukselle on olennaista luoda oppimiselle ympäristöjä, jotka tukevat osaamisen kehittymistä ja mahdollistavat autenttisten mahdollisuuksien ja opiskelijan tarpeiden kohtaamisen. Tätä toimintatapaa tukee Laurean oppimisympäristöjen verkosto. Opiskelijan näkökulmasta osallistuva ohjaus tarkoittaa aktiivista vastuunottoa omasta opiskelusta ja tavoitteenasettelusta. Tämä näyttäytyy jatkuvana oman kehittymisen itsearviointina, itsensä reflektoimisena ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittämisenä.

15 15 Opiskelijan vastuunottoa kuvaavat seuraavat toimintatavat: 1. opintojen suunnittelu 2. omien opiskelutottumusten kehittäminen 3. oman ajankäytön hallinta 4. määräaikojen noudattaminen 5. ohjausmahdollisuuksien hyödyntäminen 6. verkossa olevien palvelujen tunteminen ja hyödyntäminen 7. ryhmän jäsenenä tapahtuva vastuun kantaminen omasta ja ryhmän oppimisesta 8. aktiivisuus ja tavoitteellisuus tekemisessä 9. omasta hyvinvoinnista huolehtiminen 10. oman oppimisen ja elämään liittyvien päätösten arvioiminen. (http://www.laurea.fi/net/fi/02_opiskelu/04_ohjaus_ja_tuutoritoiminta/01_opintojen_ohjauk sen_periaatteet/index.jsp). 4.3 Koulutusohjelman opinnot Koulutusohjelman teemat, opintojaksot ja juonteet näkyvät seuraavassa kuviossa (Kuvio 4). Kuvio 4. Koulutusohjelman opinnot Koulutusohjelman opintojaksot kuvataan seuraavassa. Opetussuunnitelmassa esitettyjä opintojaksokohtaisia kuvauksia täydennetään toteutussuunnitelmilla, jotka julkaistaan noin kuukausi ennen opintojakson alkua koulutusohjelman työtilassa, Optimassa. Opintojakson toteutussuunnitelman laatii jakson vastuuopettaja. Se sisältää vähintään seuraavat tiedot: opintojakson tunnistetiedot, opettajien nimet ja yhteystiedot, opintojakson toteutustavan kuvauksen ja aikataulun määräpäivineen, suoritusmenetelmät ja arviointikriteerit, sekä mahdollisesti vaadittavat edeltäneet opintojaksosuoritukset.

16 TEEMA 1/137, Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) Muuttuva toimintaympäristö edellyttää toimijoilta uudenlaista luovuutta ja menetelmähallintaa. Nk. Osbornin kysymyslistan avulla Henry Heinz alkoi säilöä pikkelssiä ja hapankaalia tinapurkin asemasta lasipurkkiin ja rikastui. Will Kellog päätyi murokaupan omistajaksi kaksinkertaistamalla muropaketin koon ja panostamalla mainosbudjettiin. Post-In TM viestilaput puolestaan kehitettiin yrityksen kemistin oivalluksesta. (http:www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/lor/main.htm). Teeman opintojaksot Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppimisen taito sekä henkilökohtaiset valmiuksien kehittäminen, sekä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, muodostavat sellaisen oppimiskokonaisuuden, jolla opiskelija kehittää oman työn, työyhteisön tai työelämän kehittämisen luovan ajattelun, tutkivan ja kehittävän työotteen valmiuksia.

17 Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppisen taito, 5 op Koodi: Laajuus: 5 op Opetuskieli: Suomi Pakollisuus: Pakollinen Vastuuopettaja: FT, yliopettaja Vesa Taatila Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja Lähiopetuspäivä: la klo ; Taatilan osuus klo Oppimistehtävät: Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman jakson kansiossa. Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan suoritustapaa ja kirjallisuutta sekä aikataulua. Lähiopetuspäivän yhteydessä annetaan palaute yksilötestistä. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa kartoittaa omaa osaamistaan oppii tunnistamaan erilaisten käyttäytymismallien piirteet ja niiden aiheuttamat vastareaktiot pienryhmätyöskentelyssä tunnistaa omat vahvuutensa suhteessa muihin toimijoihin sekä positiivisten tapahtumien yhteydessä että konfliktitilanteissa osaa jakson suoritettuaan toimia saumattomammin muuttuvissa työyhteisöissä osaa luoda toimintatapoja ja työkaluja oman organisaation prosessien hallitsemiseksi, organisatorisissa muutostilanteissa selviytymiseksi ja kanssatoimijoiden motivoimiseksi sisäistää muutoksen hallinnan kokonaisuuden, jossa johtaminen ei ole pelkää projektin hallintaa vaan erityisesti myös ihmisten johtamista osaa viedä muutokset onnistuneesti työyhteisössä läpi Opintojakson keskeinen sisältö: orientaatio ylemmän amk-tutkinnon suorittamiseen ja opiskelemiseen Laureassa henkilökohtaisten vahvuuksien kartoitus henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin perehtyminen ja kehittäminen pienryhmätyöskentelyn eri ulottuvuuksien havainnointi ja analysoiminen dynaamisen muutosjohtamisen sisältö ja menetelmät, sisältö sekä muutoksen lajit ja tyypit luovat ongelmanratkaisun menetelmät Suoritustapa: Arviointi: kirjalliset henkilökohtaisten ominaisuuksien kartoitustehtävät ml. vertaisarvioinnin osallistuva työskentely lähiopetuksessa ml. videoclip-analyysejä, luovien ongelmanratkaisumenetelmien soveltamista, näkökulmia muutosjohtamiseen ja syypuun rakentaminen ( Strada) palautekeskusteluun osallistuminen Optima-ympäristön chat-tilassa luento (esitys) materiaalin tuottaminen verkkoon aiheesta miten opiskelija toteuttaisi muutosjohtamisen pääperiaatteita oman organisaationsa tapauksessa oman organisaation prosessin kuvantaminen prosessikaavion avulla, esim. Microsoft Visio verkkoluennot hyväksytty / hylätty Kirjallisuus (tarkentuu myöhemmin):

18 Thomas-Killman Conflict Mode Instrument Strength Deployment Inventory (SDI) sekä Feedback Edition of the SDI soveltuvin osin Tubbs, S. A Systems Approach to Small Group Interaction, uusin painos sekä 8 th edition CD- ROM Havard Business Review on Turnarounds, uusin painos Epstein, R. & Rogers, J. (2001) The Big Book of Motivation Games. Quick, Fun Activities for Energizing People at Work and at Home. Motivate Yourself or Your Team., McGraw-Hill, New York Kirjallisuusreferaatit teoksista Lafasto, F. & Larson, C. When Teams Work Best: 6,000 Team Members and Leaders Tell What It Takes to Succeed Frost, P. Toxic Emotions at Work Weick, K. & Sutcliffe, K. Managing the Unexpected: Assuring High Performance in an Age of Complexity Lawler, III, E. Rewarding Excellence Thomas, K. Intrinsic Motivation at Work Johnson, S. Who Moved My Cheese? Suositeltava oheislukemisto: Gladwell, M. The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference, uusin pianos Gladwell, M. Blink. The Power of Thinking without Thinking, uusin pianos de Mello, A. Awareness, uusin painos Surowiecki, J. The Wisdom of Crowds. Why the Many Are Smarter Than the Few, uusin pianos Robbins, S. Managing Organizational Conflict 18

19 Tutkimus- ja kehittämistoiminnanmenetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 5 op Koodi: Laajuus: 5 op Opetuskieli: Suomi Pakollisuus: Pakollinen Vastuuopettaja: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä, KTT, yliopettaja Irma Tikkanen, sekä FT, ETL, yliopettaja Jarmo Heinonen Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja Lähiopetuspäivä: pe klo Oppimistehtävät: Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman jakson kansiossa. Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan suoritustapaa ja kirjallisuutta sekä aikataulua. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida vaihtoehtoisten tutkimus- ja analyysimenetelmien soveltuvuutta suhteessa ongelman tai tavoitteen asetteluun osaa ohjata uuden tiedon tuottamisprosessia ja aineiston keräämistä päätöksenteon tueksi osaa tulkita ja arvioida kriittisesti tutkimusraportteja oppii tuottamaan tietoa yhteisöllisesti ja prosessimaisesti kehittämishankkeiden yhteydessä osaa suunnitella ja toteuttaa kehittämishanketta ja muutosprosessia Opintojakson keskeinen sisältö: vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien soveltaminen ja vaikutus tutkimustuloksiin aineiston hankintaprosessien, kuvailun ja analyysin ymmärtäminen tutkimuksellisen kirjoittamisen perusteet muutos- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi tutkitun tiedon soveltaminen päätöksenteon tukena ja tiedon diffuusio mediassa Suoritustapa: Arviointi: opiskelija laatii opinnäytetyötään varten aiheanalyysin sekä kehittämishanke- tai tutkimussuunnitelman, jota voidaan käsitellä ja työstää yhteisöllisesti osallistuva työskentely lähiopetuksessa ja etäopetus sähköisessä oppimisympäristössä aiheanalyysien vertaisvertailu ja arviointi sekä henkilökohtainen ohjaus (esim. verkkodialogi, chat, Skype) sähköisen oppimisympäristön välityksellä tutkimusraporttien analysointi ja yhteisen julkaisun laatiminen koulutusohjelman teemojen aihealueilta ajankohtaistietoa sisältävän tietokannan luominen (ns. Webliography postings), jota opiskelijat ylläpitävät läpi koulutusohjelman työpajatyöskentely (viestintäteknologia- ja atk-taitojen päivittäminen) T1 K5

20 Kirjallisuus (tarkentuu myöhemmin): 20 opintojakson vastuuopettajan osoittama materiaali Baylis, B. & Pereira, C. & Rose, B. Elementary Statistics: A Conceptual Approach Using a Spreadsheet, uusin pianos Malhotra, N. Marketing Research: An Applied Orientation, 4 th. Int. ed. ajankohtaiset julkaisut TEEMA 2/225, Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) Usein yritysten tuotteet (sis. fyysiset tuotteet ja palvelut) on kehitetty yritysten sisäisten tarpeiden pohjalta ja niiden kaupallistaminen ei ole ollut kaikilta osin asiakaslähtöistä. Tämän teeman opintojaksot Teollisuusyrityksestä palveluyritykseksi sekä Palvelukonseptin kehittäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen, aikana opiskelijalle syntyy kuva niistä virstanpylväistä, joita palvelutoimintaan siirtymiseen liittyy. Teeman kuluessa pohditaan, kuinka monta prosessia eri teollisuuden alat odottavat tulevaisuudessa ansaitsevansa palveluista ja mitkä teollisuuden alat kasvavat palvelualalla muita nopeammin. Oppiminen keskittyy parhaiden käytänteiden (best practices) kartoittamiseen ja hyödyntämiseen (benchmarking). Näin pyritään minimoimaan riski liiketoimintamallin liiallisesta hajauttamisesta, jolloin asiakkaan kokema arvo suhteessa hänen panostukseensa pienenee Teollisuusyrityksestä teolliseksi palveluyritykseksi, 10 op Koodi: Laajuus: 10 op Opetuskieli: Suomi Pakollisuus: Pakollinen Vastuuopettaja: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä, FT, tutkimusjohtaja Marja Toivonen IMI/Tkk muut luennoitsijat ilmoitetaan myöhemmin Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja Kirjallisuustentti: la klo 10-14, osuus 25% Lähiopetusseminaari: pe klo Teollisesta yrityksestä teolliseksi palveluyritykseksi Oppimistehtävät: Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman 0068/-jakson kansiossa. Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan suoritustapaa ja kirjallisuutta sekä aikataulua.

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS Master s Degree Programme in Entrepreneurial and Business Competence YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS 90 op OPS 2014 2016 Tradenomi (ylempi amk) Koulutuksesta valmistuu tradenomi (ylempi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma

OPINTO-OPAS Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti. Muotoilun koulutusohjelma OPINTO-OPAS 2008-2009 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Muotoilun koulutusohjelma Design business ja muotoilun tutkimus Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Päivitetty 5.9.2008 1 (6) Tutkintoon

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op

LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op 1/ 5 LIIKETALOUDEN OPINTOJAKSOT, yht. 5 op Ideasta yrittäjyyteen 2,5 op Liiketoimintaprosessit 2,5 op Liiketalouden opintojaksot toteuttaa Lapin AMK ( Rovaniemi) 2/ 5 Opintojakson nimi ja laajuus Opetuskieli

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op

Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, 60 op TKUVA OPPIMINEN MUUTOKSEN JOHTAMINEN MAASEUTU YRITTÄMINEN KESTÄVÄ KEHITYS Tavoitteena henkilökohtainen kehittyminen Ylemmän

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot