YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA Teollinen palveluliiketoiminta

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA Päivitetty versio 5.1/ / / / YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUSOHJELMA Teollinen palveluliiketoiminta LIIKETALOUDEN YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

2 2 ALKUSANAT Yhteiskunta on kehittymässä tietoyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Valmistava teollisuus on käynyt läpi suuria muutoksia. Teknologiaosaaminen sekä yhä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet eivät enää yksin tarjoa riittävää kilpailuetua kiristyvillä, globaaleiksi muuttuneilla kilpailumarkkinoilla. Toimialakohtaiset murrostilat ovat saaneet yritykset siirtymään tuotantopohjaisista liiketoimintamalleista asiakas- ja palvelukeskeisiin liiketoimintamalleihin. Tuotantoyritysten muuttaminen palveluyrityksiksi, tuotetoimittajista verkottuneiksi ratkaisutoimittajiksi, vaatii yritysrakenteiden ja toimintatapojen perusteellista uudelleentarkastelua sekä yritysten muutosvalmiuksien kehittämistä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat keskeinen toimija suomalaisessa elinkeinoelämässä ja teollisuudessa. Pk-yritykset toimivat usein suurten kansainvälistyneiden yritysten paikallisina alihankkijoina ja verkostokumppaneina ja kokevat samoja kehityspaineita kansainvälistyä asiakkaidensa mukana. Pk-yritykset kohtaavat toimialojen rakennemuutokset ja arvoketjussa tapahtuvat järjestelyt sekä globalisaatiokehityksen paineet. Yritykset joutuvat asemoimaan toimintansa uudelleen muuttuvassa yrityskentässä, sekä hakemaan paikkansa, uudet liiketoimintamallinsa ja toimintatapansa rakennemuutosten oloissa. Yritysten ja yritysverkkojen kyky toiminnan sekä innovaatioiden kehittämiseen lokaalisti ja globaalisti riippuu paljolti yrityksen sisäisistä tekijöistä. Henkilöstön ammattitaidon kehitys ja sitouttaminen ovat avainasemassa yrityksen muutoskyvyn kehittämisessä. Tämä on opetussuunnitelma teollisen palveluliiketoimintaosaamisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon toteuttamiselle Laurea - ammattikorkeakoulussa. Teollinen palveluliiketoimintaosaaminen koulutusohjelma palvelee erityisesti teollisen ja tietointensiivisen palveluliiketoimintaosaamisen (Industrial Business Services, Professional Business Services, Knowledge-Intensive Business Services) kehittämisen tarpeita. Tarve pohjautuu erityisesti laajan metropolialueen erityispiirteisiin, teknologiateollisuuden klusterin työelämätarpeisiin ja globalisaatiokehityksen tuomiin kehittämishaasteisiin. Koulutusohjelman toteutus perustuu koulutuksen ja soveltavan T&K -toiminnan avulla tapahtuvaan innovatiiviseen kehittämiseen ja laajan metropolialueen aluekehitystoimintaan. Koulutusohjelmasta valmistuu kehityksen käynnistäjiä ja palvelutransformaation aikaansaajia parantamaan yritysten kilpailukykyä ja vaikuttavuutta kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Koulutusohjelmassa koulutetaan teollisen ja tietointensiivisen palveluliiketoiminnan osaajia vaativiin suunnittelu-, kehittämis- ja johtamistehtäviin yrityksissä ja muissa organisaatioissa sekä toimimaan yrittäjinä. Koulutusohjelma antaa laajan ja syvällisen osaamisen teollisesta palveluliiketoiminnasta strategisen innovaatiotoiminnan johtamisen, verkostoituneen liiketoiminnan ja kansainvälisen toimintaympäristön konteksteissa. Koulutusohjelma tarjoaa uusimpaan tutkimustietoon pohjautuvat teoreettiset tiedot alan vaativissa kehittämis- ja johtamistehtävissä toimimista varten. Opiskelija syventää tietojaan, taitojaan ja kompetenssejaan teollisesta palveluliiketoiminnasta ja sen hallinnasta sekä ymmärtää siihen liittyvän työelämän, alueellisen, kansainvälisen ja yhteiskunnallisen merkityksen. Hänellä on valmiudet ja menetelmällinen kyky teollisen palveluliiketoimintaosaamiseen liittyvän tietämyksen elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen. Koulutusohjelman suunnittelussa on BestServ -ohjelmassa vuonna 2005 selvitetty teolliseen palveluliiketoimintaosaamiseen liittyvä korkeakoulutasoinen koulutustarjonta Suomessa sekä nostettu tarve teollisen palveluliiketoimintaosaamisen ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle. Laurean valmiutta toteuttaa teollisen palveluliiketoiminnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto perustellaan tähänastisilla saavutetuilla tuloksilla sekä koulutusta varten käytössä olevilla opettajaresursseilla. Suunnittelutyön lopputuloksena on syntynyt kuvaus opiskelijan osaamisen kehittymistä koulutusohjelmassa, koulutusohjelman rakenne ja tiivistetyt opintojaksokuvaukset, sekä kuvaus koulutusohjelmaan liittyvästä, työelämää tukevasta aluekehitystoiminnasta, T&K -toiminnasta sekä kuvaus koulutusohjelman laadunvarmennuksesta.

3 3 Työelämän osaamistarpeet on otettu huomioon koulutusohjelman suunnittelussa lukuisten aihepiiriä käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja viranomaisjulkaisujen avulla sekä keskusteluilla ohjausryhmän elinkeinoelämäedustajien kanssa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet: toimialajohtaja Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki; toimitusjohtaja Timo Pullinen, Hyvinkään TechVilla Oy; Kehitysjohtaja Jorma Helin, Hyvinkään TechVilla Oy; varatoimitusjohtaja Arto Juosila, Konecranes Plc; toiminnanjohtaja Ismo Kokko, Tradenomiliitto TRAL ry; yksikönjohtaja Hannu Saarikangas, Uusi Insinööriliitto UIL ry; elinkeinojohtaja Jorma Korhonen Lohjan kaupunki; toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ry; toimitusjohtaja Juhani Hyry ja toimitusjohtaja Rauno Tahvanainen, Lohjan Yrittäjät ry; ohjelmajohtaja Anne-Mari Järvelin, Tekes/Professia Oy; toimitusjohtaja John Ahlskog, Constructor Finland Oy; toimitusjohtaja Jarmo Nurmi, Nurmi Hydraulics Oy; henkilöstöpäällikkö Anne Avento- Krapf, Moventas Oy Industrial Gears; logistiikkapäällikkö Irma-Liisa Byman, Loparex Oy; tutkimusjohtaja Petteri Ikonen, Laurea; kehitysjohtaja Outi Kallioinen, Laurea; aluekehitysjohtaja Leena Peltosaari, Laurea; koulutusalajohtaja Riitta Pesonen, Laurea; koulutusalajohtaja Jouni Koski, Laurea; yliopettaja Minna Mattila, Laurea; ja yliopettaja IrmaVahvaselkä, Laurea. Suunnittelutyöryhmään ovat kuuluneet Laurea-ammattikorkeakoulusta koulutusalajohtaja Riitta Pesonen, ThM; koulutusalajohtaja Jouni Koski, KTM; yliopettaja Irma Vahvaselkä, KTT; yliopettaja Minna Mattila, KTT ja koulutussuunnittelija Pia Lauraeus, KM. Suunnitteluryhmän vastuuhenkilöinä ovat olleet yliopettaja Irma Vahvaselkä ja yliopettaja Minna Mattila. Lohjalla Lohjalla Suunnitteluryhmän puolesta Irma Vahvaselkä, yliopettaja Minna Mattila, yliopettaja

4 SISÄLLYS 4 1 JOHDANTO YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON PERUSTEET Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pedagogiset lähtökohdat Laurea-ammattikorkeakoulussa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman lähtökohdat KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Koulutusohjelman tehtävät ja tavoitteet Tutkimus- ja kehitystyö Aluekehitys Kansainvälisyyden kehittäminen KOULUTUKSEN ANTAMAT TYÖELÄMÄNVALMIUDET OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA Koulutuksen rakenne Koulutuksen toteutus Opintojen ohjauksen periaatteet Laureassa Koulutusohjelman opinnot TEEMA 1, Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) TEEMA 2, Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) TEEMA 3, Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö (20 op) Vapaasti valittavat opinnot, 10 op Opinnäytetyö Opintojen vaikuttavuuden kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmä Laurean opiskelijapalautejärjestelmä... 31

5 5 1 JOHDANTO 1.1 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon perusteet Ammattikorkeakouluissa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot vakinaistettiin kesällä 2005 osaksi suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvoston ammattikorkeakouluista antaman asetuksen ( /423) 7 a :n nojalla ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle: työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja (Ammattikorkeakoululaki 7 a ). Tullakseen valituksi suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, hakijalla täytyy olla vähintään kolme (3) vuotta työelämäkokemusta ja soveltuva korkeakoulututkinto (Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta 411/2005). Teollinen palveluliiketoimintaosaamisen koulutus (90 op) johtaa yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalla liiketalouden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Tutkinnon suorittanut henkilö voi käyttää tutkintonimikettä tradenomi (ylempi AMK). Koulutus järjestetään Laurea ammattikorkeakoulun Lohjan toimipisteessä ilmoitetulla tavalla. Pohjakoulutusvaatimuksena on tradenomin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto (esim. insinööri AMK, restonomi AMK, kauppatieteiden kandidaatti). Koulutukseen valitulla henkilöllä tulee olla vähintään 30 op liiketaloudellista osaamista tuottavia opintoja joko osana pohjakoulutuksena vaadittavaa korkeakoulututkintoa tai sen jälkeen yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa esim. amk-erikoistumisopintoina suoritettuja koulutusalajohtajalla hyväksytettäviä opintoja. Liiketaloudellisten opintojen puuttuessa hänen tulee suorittaa ne ensimmäisen opintovuoden aikana. 1.2 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pedagogiset lähtökohdat Laurea-ammattikorkeakoulussa Koulutuksen toteuttamisessa sovelletaan Learning by Developing (LbD) -menetelmää. Tämä kehittämispohjainen oppiminen on Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen toimintamalli-innovaatio, jossa oppimisprosessi on muotoiltu tutkimus- ja kehittämisprosessiksi. Se merkitsee autenttisuuteen, tutkimuksellisuuteen ja kohtaamiseen perustuvaa uutta luovaa oppimista. Toimintamallissa ammattikorkeakoulun pedagoginen, aluekehitys- ja tutkimus- ja kehittämistehtävä sulautuvat yhdeksi uuden osaamisen ja tiedon tuottamisen prosessiksi.

6 LbD pohjautuu viiteen periaatteeseen, jotka ovat havainnollistettu kuviossa 1. (ks. Kuvio 1) 6 Autenttisuus. Oppiminen tapahtuu aina todellisessa ympäristössä, ei simuloiduissa tai harjoitustilanteissa. Autenttisuus toisaalta motivoi opiskelijaa toimimaan tilanteessa oikeasti ja toisaalta valmentaa häntä tosielämän jatkuvasti muuttuvien tilanteiden käsittelyyn. Yhteistyö. Toimivalla yhteistyöllä opiskelijoiden, työelämän asiantuntijoiden ja opetushenkilöstön kanssa saadaan aikaan tilanne, jossa kaikki oppivat toisiltaan yhteistä ongelmaa ratkottaessa. Samalla opiskelijat oppivat kriittisiä sosiaalisia taitoja. Kokemuksellisuus. Koko pragmaattinen oppiminen perustuu omakohtaisten kokemusten antamiseen opiskelijoille. Kun he joutuvat menemään sisään todellisiin tilanteisiin ja huomioimaan kokonaisuuden yksittäisten teoreettisten harjoitustehtävien sijasta heidän motivaationsa ja holistinen näkemyksensä kasvavat. Tutkimuksellisuus. Korkeakouluoppimisen yksi keskeinen tavoite on analyyttisen ajattelun lisääminen. Tutkimuksellisuudella pyritään saamaan opiskelijat oppimaan ja käyttämään hyväkseen tutkittua tietoa käytännön ongelmia ratkoessaan, sekä samalla keräämään tietoa kehittämästään ilmiöstä päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että tietoa ja uutta osaamista tuotetaan systemaattisesti, suunnitelmallisesti, dokumentoiden ja arvioiden. Työelämän kehittämismenetelmät, määrälliset tai laadulliset menetelmät luovat hyvän tutkimuksellisen pohjan kehittämishankkeelle. Luovuus. Tosielämän ongelmanratkaisutilanteissa tarvitaan jokapäiväisiä luovia ajatuksia. Keskittymällä kehittämiseen pelkän tekemisen sijasta oppijoita kannustetaan etsimään uusia mahdollisuuksia kehittämiseen perinteisten toimintamallien lisäksi. AUTENTTISUUS 2. Hankitun tiedon merkitysten pohdinta reflektoiden, tulkiten ja aikaisempiin kokemuksiin verraten 1. Ilmiöön Työpaja perehtyminen, tiedon hankinta ja käsittely (huom. arvot) yhdessä pohtien ja jakaen Työpaja 10. Tulosten jakaminen, raportointi, monistaminen ja tuotteistaminen LUOVUUS 9. Uuden tiedon tuottaminen Kehittämishankkeen vaikuttavuuden arviointi yhdessä kumppaneiden kanssa KUMPPANUUS 3. Kehittämishankkee n rajaaminen, prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen HOPS Yksilön oppiminen Yhteisön oppiminen Uuden osaamistiedon rakentuminen 8. Hankitun osaamisen arviointi ja tunnistaminen Osaamisen syventäminen tieto-, taito-, arvo- ja kokemuksellisena osaamisena KOKEMUKSELLISUUS 4. Uusien työvälineiden haltuun ottaminen Työpaja Työpaja 7. Kokemusten jakaminen, merkitysten testaaminen 5. Osallistuminen hankkeen vaiheisiin työvälineitä kartuttaen 6. Hankkeen ja oman oppimisen prosessien arviointi ja seuranta TUTKIMUKSELLISUUS KT Katariina Raij 2005 Kuvio 1. LbD osaamisen kehittämisen prosessina (Raij 2007)

7 7 Parhaiten LbD:n henki kuitenkin tulee esille Laurean uudessa juonne-opetussuunnitelmassa, jossa tavoiteltavat kompetenssit ovat: - reflektio-osaaminen, - verkosto-osaaminen, - eettinen osaaminen, - globalisaatio-osaaminen ja innovaatio-osaaminen. Opetussuunnitelmassa oppiminen on jaettu suuriin teemoihin, joissa tärkeää on oppimisen sisältö. Kunkin teeman mukainen oppiminen pyritään saamaan aikaan todellisissa kehittämishankkeissa. Toteutusten kehittämishankkeet liittyvät kehitettävään osaamisalueeseen alan kehittämisen lähtökohdista käsin. (Laurea-ammattikorkeakoulun pedagoginen strategia 2007, 9.) 1.3 Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman lähtökohdat Yhteiskunta on kehittymässä tietoyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. On sanottu, että kansalliset teolliset taloudet olisivat murtumassa, ja uusi kansainvälinen sijoittajavetoinen rahatalous olisi nousemassa esiin. Teollisuuden osuus taloudellisessa tuotannossa ja työllisyydessä on vähentynyt palvelutoimialojen kasvaessa. Kilpailu on siirtynyt globaaleille markkinoille, josta on seurannut painetta työn tekemisen tehostamisen ja kustannusten alentamisen suhteen. Nk. maailman pieneneminen (vrt. Friedman, T., 2005) edellyttää yhä useammin asia- ja teknologiakohtaisten hallintakysymysten geneerisiä ratkaisuja. Valmistava teollisuus on käynyt läpi suuria muutoksia. Teknologiaosaaminen sekä yhä laadukkaammat ja monipuolisemmat tuotteet eivät enää yksin tarjoa riittävää kilpailuetua kiristyvillä, globaaleiksi muuttuneilla kilpailumarkkinoilla. Tuotantoyritysten muuttaminen palveluyrityksiksi, tuotetoimittajista verkottuneiksi ratkaisutoimittajiksi, vaatii yritysrakenteiden ja toimintatapojen perusteellista uudelleentarkastelua sekä yritysten muutosvalmiuksien kehittämistä. Toimialakohtaiset murrostilat ovat saaneet yritykset siirtymään tuotantopohjaisista liiketoimintamalleista asiakas- ja palvelukeskeisiin liiketoimintamalleihin. Teollisuuden yritysten palvelukonseptien muodostaminen ja palveluliiketoiminnan luominen on vielä osittain kokeilu- ja muutosvaiheessa. Monet teollisuuden palvelut ovat paikallisia, mutta myös etäpalvelukonsepteja ja kansainvälisesti menestyneitä palveluinnovaatioita on olemassa. Innovaatiot perustuvat yhä enenevissä määrin verkostomaiseen toimintaan. Nk. viidennen sukupolven prosessimallissa järjestelmät integroituvat innovaatioverkostoksi, jossa kaikki innovaatiotoiminnassa mukana olevat tahot pyrkivät prosessin nopeuttamiseen ja tehostamiseen. Asiakkaiden roolin voidaan ennakoida korostuvan ja verkostojen merkityksen kasvavan. Tässä koulutusohjelmassa pyritään oivaltamaan, miten teknologiset mahdollisuudet ja potentiaaliset markkinat yhdistetään verkottuneessa toimintaympäristössä innovatiivisiksi, asiakkaille lisäarvoa tuottaviksi ratkaisuiksi, ja millaisin kokonaisratkaisuin ja palveluin sekä millä tavalla tämä toteutetaan. Verkostoituminen merkitsee myös uutta työnjakoa, jossa organisaatioiden rajat hämärtyvät ja omat ydinosaamiset yhdistetään, josta seuraa uudenlaisia johtamis- ja hallintapaineita (EK 2006,16; Palvelut Osaaminen kansainvälisessä palveluyrityksessä). Liiketoimintamallin muutos edellyttää usein myös organisaation ja henkilöstön mukautumista uuteen toimintatapaan. Henkilökohtaisen osaamisen ylläpitäminen ja päivittäminen on varteenotettava keino selviytyä työorganisaatioiden hajautuessa ja toisaalta verkostoituessa. Teknologisen kehityksen on sanottu heijastuvan paitsi liiketoimintaprosesseihin, niin myös sosiaaliseen käyttäytymiseen ja luovuuteen.

8 8 2. KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET 2.1 Koulutusohjelman tehtävät ja tavoitteet Teollinen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelman sisällä on kaksi etenemisväylää. Koulutusohjelman tehtävänä on tuottaa työelämän tarpeisiin: 1. Teollisten ja tieto-/osaamisintensiivisten yritysten palveluliiketoiminnan (Industrial Business Services/IBS, Knowledge-Intensive-Business Services/KIBS) kehittäjiä, jotka voivat toimia asiakaslähtöisen liiketoiminnan ja palvelutransformaation toteuttajina yritysten suunnittelu-, kehitys-, johto- tai asiantuntijatehtävissä tai 2. Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjiä (Professional Business Services/PBS), jotka voivat toimia palvelutransformaation toteuttajina ja uuden yritystoiminnan synnyttäjinä. Koulutusohjelmassa palveluliiketoiminnan kehittämistä lähestytään uusista, monitieteellisistä näkökulmista, jotka ottavat huomioon palveluinnovaation eri ulottuvuudet. B-to-B -asiakkaan rooli palvelun kehittämisessä ja tuottamisessa nostetaan keskiöön. Koulutuksen yhtenä tavoitteena onkin lisätä osaamista asiakkaan ymmärtämisestä ja asiakkaan erilaisista rooleista palvelutuotannossa ja palvelujen kehittämisessä. Tämän koulutusohjelman läpikäynyt opiskelija osaa tunnistaa paremmin asiakkaan piileviä palvelutarpeita ja ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan pääperiaatteet ja arvontuotantoa. Asiakkailla tarkoitetaan yritysten potentiaalisia ja olemassa olevia asiakkaita, jotka ovat ensisijaisesti muita yrityksiä ja organisaatioita. Koulutuksen tavoitteena on laajentaa ja syventää opiskelijoiden jo saavuttamaa ammatillista osaamista teollisen palveluliiketoiminnan saralla edistää opiskelijoiden reflektiivisyyttä ja motivoida heitä vastaanottamaan uusia haasteita kehittää opiskelijoiden asiantuntijuutta kohti monialaista, verkostomaista toimintaa teollisessa palveluliiketoiminnassa globaalin toimintaympäristön toiminnalle asettamat vaatimuksen huomioon ottaen kehittää opiskelijoiden kykyä tuottaa palveluinnovaatioita; tuottaa perinteisten tuotteiden tilalle kokonaisvaltainen, pitkäaikainen palvelukokonaisuus, joka kattaa myytävän koneen/teknologian sekä sen ylläpidon, huollon ja kehittämisen koko tuotteen elinkaaren ajan tuottaa uutta tietoa ja osaamista hyödyntämällä tutkimustuloksia työelämän innovatiivisten menetelmien kehittämiseksi laaja-alaistaa opiskelijoiden valmiuksia työelämän kehittämiseen prosessilähtöisessä organisaatiossa, muutoksen keskellä kykyä ymmärtää kehityksen suuntia heikkojen signaalien kautta ja laajempia kokonaisuuksia Koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota sekä yrityksen sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön ymmärtämiseen ja hallintaan. Koulutuksessa peilataan tutkimuksellista otetta innovatiivisessa ongelman ratkaisussa tekemällä opiskelijoille tutuksi erilaisia innovointija ideointimenetelmiä. Asiakaskeskeiset palvelukonseptit ja palveluliiketoiminnan kannattavuus ovat nekin olennaisessa roolissa tässä koulutuskokonaisuudessa verkostotalouden lainalaisuuksia unohtamatta. Osaamisensa opiskelija osoittaa opinnäytetyönä tehtävän kehittämishankkeen kautta. Kehittämishankkeiden aiheet nousevat alueen ja yritysten kehittämistarpeista. Koulutusohjelman edetessä opiskelijat oppivat paitsi ohjaajaltaan myös toisiltaan. Oppimisen ohjaus on luonteeltaan osallistavaa, haastavaa ja uusia ajatuksia herättävää. Opiskelijat osallistuvatkin itse aktiivisina toimijoina opintojaksojen koulutusohjelman sisällön tuottamiseen.

9 2.2 Tutkimus- ja kehitystyö 9 Laurealla on kolme perustehtävää: 1) opetus, 2) tutkimus ja kehitys (t&k) ja 3) aluekehitystehtävä. Tutkimus- ja kehitystyö on siis yksi kolmesta Laurean perustehtävästä, jota toteutetaan ns. kolmen tehtävän integraation periaatteella, Learning by Developing toimintamallia soveltamalla (ks. 1.2). Integraatiolla tarkoitetaan tässä perustehtävien kiinteää yhteyttä, jossa opettajilla, muulla henkilökunnalla ja opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun näiden kolmen tehtävän samanaikaiseen toteuttamiseen. Kuva (Kuvio 2) jäsentää ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän välisiä yhteyksiä. Teollisen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa kolmen tehtävän integraatio toteutuu käytännön tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Koulutusohjelmassa tutkimus- ja kehittämistyö on kytketty erityisesti opinnäytetyön työstämiseen. Kuvio 2. Learning by Developing ja vuorovaikutus ammattikorkeakoulun tehtävien kanssa Kolmen tehtävän integraation periaate on ohjannut Laurean kaikkien päästrategioiden pedagogisen strategian, aluekehitysstrategian sekä tutkimus- ja kehitystyön strategioiden laadintaa ja niiden käytännön toteutusta. Koulutuksen arjessa tämä merkitsee amerikkalaisen kasvatusfilosofin John Deweyn ajatusten mukaista toimintaa, jossa korostetaan tietämistä osaamisena ja välineenä toimia oman kokemuksen, ei kuolleen kirjatiedon pohjalta. Laurean toinen strateginen perusvalinta on Laurean tutkimus- ja kehittämistyön kytkeminen alueelliseen innovaatiojärjestelmään ja siten aluekehitykseen sekä opetukseen. Uutta tietoa tarvitaan alueellisten kehittämisstrategioiden laadintaa varten, uusien tulevaisuuden avauksien kehittämiseksi sekä opetuksen uusiutumisen varmistamiseksi. Myös kansainvälisessä kilpailussa menestymisessä uuden tiedon tuottaminen on keskeinen kilpailukykytekijä. (Laurea, Tutkimus & Kehitystyö strategia 2004, 6-7.)

10 Aluekehitys Monitoimijaisella metropolialueella Laurean strateginen valinta on tietoinen osallistuminen toimijoita yhdistäviin kehittämisohjelmiin. Laurea osallistuukin kaikkiin toiminta-alueensa lukuisiin osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmiin. Aluekehitystyön keskeiset strategiset tavoitteet ovat 1) metropolisaatiokehityksen tukeminen, 2) klusterikehityksen vahvistaminen, 3) vaikuttavan innovaatiotoiminnan aikaan saaminen ja 4) kansainvälisyyden lisääminen aluekehitystyössä. (Aluekehitysstrategia 2005). Teollisen palveluliiketoiminnanosaamisen koulutusohjelmassa toteutetaan Laurean aluekehitysstrategiaa osallistumalla erilaisiin aluekehityshankkeisiin. Pyritään kehittämään yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen pohjalta siten, että ylemmissä AMK-tutkinnoissa opiskelevilla on mahdollisuus opiskella ristiin HAMKin tarjontaa. Lisäksi pyritään tekemään yhteistyötä Teknillisen korkeakoulun kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen pohjalta. 2.4 Kansainvälisyyden kehittäminen Laurean kansainvälisen toiminnan kehittämisessä keskeistä on: Strategisesti oikeiden yhteistyömuotojen kehittäminen tulevaisuuden odotukset toimintaympäristössä huomioiden. Strategisesti oikeiden osaamisen verkostojen kehittäminen ja kumppanuuksien luominen, alueellinen yhteistyö maailman johtavien innovaatioalueiden kanssa (esim. Cambridge, Leuven). Yhteistyön kehittäminen entisten yhteistyökumppaneiden kanssa uudet tarpeet huomioiden. Toiminnan hajauttaminen asiantuntijoille (esim. yliopettajat) Prosessien kehittäminen keskitetysti (esim. liikkuvuuden hallinnointi) Alueellinen (esim. metropolialueen ammattikorkeakoulut ja yliopistot) ja kansallinen yhteistyö kansainvälisissä toiminnoissa (esim. Pinnet-verkosto) Verkostoituminen Voimavarojen keskittäminen. Nämä muutokset huomioiden laadittiin Laurean strategian toteuttamissuunnitelma , joka pohjautuu pedagogiseen strategiaan (2002), aluekehitysstrategiaan (2005) ja tutkimus- ja kehitystyön strategiaan (2004). Toteuttamissuunnitelman mukaan metropolialueen keskeinen kehittämishaaste on innovaatioympäristön kansainvälistäminen. Kansainvälisen yhteistyön avulla kehitetään Laurean kompetenssia ja täydennetään Laurean osaamisalueita. Se edellyttää Laurean osallistumista kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Kansainvälinen Laurea rikastaa toiminta-alueensa osaamista kansainvälisellä huippuosaamisella ja edistää toiminta-alueensa kansainvälistymistä. Tutkimusyhteistyötä kehitetään tavoitteellisesti etsimällä kansainvälistä osaamista tutkimus- ja kehitystyön strategian tutkimuslinjojen suunnassa. Henkilöstön osaamisen johtamisen näkökulmasta kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tullaan lisäämään sekä edistämään tutkijoiden ja tutkimusharjoittelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.

11 11 Kansainvälistymisen osalta kauden keskeisiä kehittämiskohteita strategian toteuttamissuunnitelman mukaan ovat: innovaatioympäristön kansainvälistäminen: kansainvälinen t&k-toiminta aluekehitystyön kansainvälistyminen kansainväliset osaajat Laureassa ja alueella LbD-mallin kansainvälistäminen henkilöstön kehittäminen (Kansainvälisen toiminnan ohjelma ja toimintasuunnitelma ). Teollisen palveluliiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa Laurean strategiaa pyritään toteuttamaan myös osallistumalla alan kansainvälisiin konferensseihin sekä järjestämällä aihealueen seminaareja. 3 KOULUTUKSEN ANTAMAT TYÖELÄMÄNVALMIUDET Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut opiskelija hallitsee tyypillisesti ainakin seuraavat yleisten kompetenssien osa-alueet. Opiskelija osaa monipuolisesti ja systemaattisesti arvioida omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan sekä määritellä osaamisensa kehittämistarpeita (itsensä kehittäminen) osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan ja tuntee organisaationsa yhteiskuntavastuun (eettinen osaaminen) osaa toimia erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa sekä osaa organisoida ja luoda ammatillisia verkostoja (viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen) hallitsee tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä sekä osaa itsenäisesti toteuttaa alaa kehittäviä tutkimus- ja kehittämishankkeita (kehittämistoiminnan osaaminen) osaa arvioida työyhteisön toimintaa sekä suunnitella, organisoida ja kehittää toimintaa työelämän muuttuvissa tilanteissa (organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen) omaa yleiskuvan ammatillisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä kansainvälisessä toimintaympäristössä (kansainvälisyysosaaminen) Laurean opetussuunnitelmat perustuvat koulutusalojen ydinosaamisen määrittelyihin. Osaaminen on jaettu ammatillistiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen sekä yleisiin kompetensseihin, joiden hallintaa koulutuksella pyritään edistämään. Kaikille aloille yhteisiä yleisiä kompetensseja ovat eettinen osaaminen, globalisaatio-osaaminen, innovaatioosaaminen, reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen. Juonteisiin liittyvä osaaminen on kuvattu kolmiportaisena. Opiskelija voi saavuttaa yleisen kompetenssin osaamisessa kolmea eri tasoa edeten henkilökohtaisesta tasosta organisaation tasolle ja edelleen yhteiskunnallisen näkökulman hallintaan. Opetussuunnitelmissa osaaminen on ryhmitelty erilaisiksi teemoiksi, jotka koostuvat opintojaksoista. Tämä opetussuunnitelmamalli mahdollistaa kehittämishanketoiminnan kytkemisen joustavasti opetukseen ja oppimiseen. Kehittämällä (LbD) opiskelijat oppivat ymmärtämään työelämän vaatimuksia ja toimintakulttuuria sekä soveltamaan käytäntöön oppimaansa. Yleiset kompetenssit kuvataan seuraavassa taulukossa (ks. Taulukko 1). Yrittäjyys on tämän koulutusohjelman toisena vaihtoehtoisena koulutuspolkuna ja siten myös painopistealueena.

12 Taulukko 1. Laurean yleiset kompetenssit 12

13 4 OPISKELU KOULUTUSOHJELMASSA Koulutuksen rakenne Teollinen palveluliiketoimintaosaaminen -koulutusohjelman opetussuunnitelma (yhteensä 90 op) muodostuu pakollisista syventävistä ammatillisista opinnoista (50 op), opinnäytetyöskentelystä (30 op) sekä vapaasti valittavista opinnoista (10 op). Koulutusaika on 2 vuotta (kokonaisaika 3 vuotta). (ks. Kuvio 3) Pakolliset opinnot 50 op TEEMA 137 Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) Opintojaksot: Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppimisen taito sekä henkilökohtaiset valmiuksien kehittäminen, 5 op Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 5 op TEEMA 225 Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) Opintojaksot: Teollisuusyrityksestä palveluyritykseksi, 10 op Palvelukonseptin kehittäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen, 10 op TEEMA 226 Yrityksen ulkoinen toimintaympäristö (20 op) Opintojaksot: Verkostomainen liiketoiminta, 10 op Kansainvälisen liiketoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, 10 op 125 Vapaasti valittavat opinnot (10 op) Opintojaksot: Opiskelija valitsee opinnoissaan Laurean tai muun korkeakoulun opetustarjonnasta vähintään 10 op vapaasti valittavia opintoja, joilla hän täydentää ja syventävää ammatillista osaamistaan. Erikseen tarjottavat, vapaasti valittavat opinnot tarjotaan ja siitä ilmoitetaan opiskelijoille Laurean Intrassa lukuvuosittain. Yrittäjyys, 5-15 op. esim Kasvuyrittäjä 10 op. Liike-elämän asiantuntijapalveluyrittäjäväylän valinneelle räätälöidään erillinen yrittäjyyden 5-15 op:n opintojakso, jossa voidaan syventää pakollisten syventävien ammattiopintojen osaamista. 229 Opinnäytetyö (30 op) Opintojakso: Opinnäytetyö kehittämishankkeena, 30 op Kuvio 3. Koulutusohjelman rakenne

14 Koulutuksen toteutus Koulutus toteutetaan Laurean innovatiivisessa oppimisympäristössä monimuotokoulutuksena, joten opiskelijoiden on mahdollista suorittaa opinnot työn ohessa. Opintojen suunnittelussa opiskelijan odotetaan huomioivan samaan aikaan toisaalta opintojen suorittamisen ja toisaalta työelämän asettamat vaatimukset ja kuormittavuuden. Koulutusohjelmassa pyritään ottamaan käyttöön osaamisen tunnistamiseen opintojen hyväksi lukemisessa tähtäävä menetelmä. Opiskelijoille pyritään tarjoamaan myös mahdollisuus oppia edelläkävijämaiden, erityisesti kansainvälisten metropolialueiden toimijoiden, teollisen palveluliiketoiminnan parhaista käytänteistä suorittamalla osa koulutusohjelman vaatimuksista mahdollisesti ulkomailla tai muutoin kansainvälisessä oppimisympäristössä. Koulutusohjelma käynnistyy kaikille pakollisella lähijaksolla, jonka tarkoituksena on turvata tiimityöskentelyn avulla riittävä ryhmäytyminen ennen yksilösuoriutumiseen siirtymistä. Koulutuksen järjestämisessä ja opinjaksojen suoritusmuodoissa pyritään hyödyntämään innovatiivisia ratkaisuja. Koulutusohjelma on pääosin suoritettavissa verkko-opintoina, jossa vaihtoehtoisina menetelminä hyödynnetään muun muassa verkkopohjaista Optimaoppimisympäristöä (sis. chat, verkkodialogi, live- luennot) ja muita sähköisiä ympäristöjä (esim. Skype, Webex, ebeam). Koulutusohjelma päättyy kaikille yhteiseen tiimityöskentelyyn, jossa laaditaan laajapohjainen opinnäytetyön (30 op) toteutussuunnitelma kaiken koulutusohjelmassa opitun pohjalta. Opiskeluprosessin rungon muodostavat lähiopetuspäivät, jolloin on mahdollisuus keskusteluun ja vuorovaikutukseen kouluttajien ja alan asiantuntijoiden kanssa. Luento-opetuksen lisäksi ohjelma sisältää pienryhmätyöskentelyä, perehtymistä alan kirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä itsenäisesti työstettäviä oppimistehtäviä sekä laajan, omaan organisaatioon sovellettavan kehittämishankkeen. Opintojaksot suoritetaan pääsääntöisesti sellaisilla oppimistehtävillä, jotka tähtäävät opiskelijan työnantajan liiketoiminnan edistämiseen. Opiskelijat luovat ja ylläpitävät läpi koulutusohjelman ajantasaista tietokantaa, minne kerätään julkisista lähteistä sekä koti- että ulkomailta teolliseen palveluliiketoimintaan liittyvää materiaalia kuten esimerkiksi erilaiset julkaisut ja puheet Opintojen ohjauksen periaatteet Laureassa Ohjauksellisuus tarkoittaa sellaisia toimintatapoja, joilla mahdollistetaan opiskelijan opintojen sujuvuus ja tavoitteellisuus. Opintojen ohjausta opiskelija saa Laureassa opintojaksoilla, hankkeissa, henkilökohtaisena ohjauksena ja ryhmä-ohjauksena. Ohjauksessa on kyse koulutuksen koko palvelujärjestelmästä, mikä muodostuu erilaisten ohjauksellisten toimintojen organisoinnista. Ohjaus on myös ammatillista auttamista asiantuntijatyötä, jonka avulla opiskelija luo itselleen mielekkään opiskelu- ja oppimisprosessin. Opiskelun järjestelyjen tavoitteena on tukea opiskelijoiden ammatillista kasvua ja kehittymistä. Arviointi ja palaute ovat kiinteästi opetussuunnitelmaan liittyvää toimintaa, jossa opiskelijan osaamisen kehittymistä ja itseohjautuvuuden vahvistumista tuetaan. Osallistuvalle ohjaukselle on olennaista luoda oppimiselle ympäristöjä, jotka tukevat osaamisen kehittymistä ja mahdollistavat autenttisten mahdollisuuksien ja opiskelijan tarpeiden kohtaamisen. Tätä toimintatapaa tukee Laurean oppimisympäristöjen verkosto. Opiskelijan näkökulmasta osallistuva ohjaus tarkoittaa aktiivista vastuunottoa omasta opiskelusta ja tavoitteenasettelusta. Tämä näyttäytyy jatkuvana oman kehittymisen itsearviointina, itsensä reflektoimisena ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman päivittämisenä.

15 15 Opiskelijan vastuunottoa kuvaavat seuraavat toimintatavat: 1. opintojen suunnittelu 2. omien opiskelutottumusten kehittäminen 3. oman ajankäytön hallinta 4. määräaikojen noudattaminen 5. ohjausmahdollisuuksien hyödyntäminen 6. verkossa olevien palvelujen tunteminen ja hyödyntäminen 7. ryhmän jäsenenä tapahtuva vastuun kantaminen omasta ja ryhmän oppimisesta 8. aktiivisuus ja tavoitteellisuus tekemisessä 9. omasta hyvinvoinnista huolehtiminen 10. oman oppimisen ja elämään liittyvien päätösten arvioiminen. ( sen_periaatteet/index.jsp). 4.3 Koulutusohjelman opinnot Koulutusohjelman teemat, opintojaksot ja juonteet näkyvät seuraavassa kuviossa (Kuvio 4). Kuvio 4. Koulutusohjelman opinnot Koulutusohjelman opintojaksot kuvataan seuraavassa. Opetussuunnitelmassa esitettyjä opintojaksokohtaisia kuvauksia täydennetään toteutussuunnitelmilla, jotka julkaistaan noin kuukausi ennen opintojakson alkua koulutusohjelman työtilassa, Optimassa. Opintojakson toteutussuunnitelman laatii jakson vastuuopettaja. Se sisältää vähintään seuraavat tiedot: opintojakson tunnistetiedot, opettajien nimet ja yhteystiedot, opintojakson toteutustavan kuvauksen ja aikataulun määräpäivineen, suoritusmenetelmät ja arviointikriteerit, sekä mahdollisesti vaadittavat edeltäneet opintojaksosuoritukset.

16 TEEMA 1/137, Kehittämispohjaisen oppimisen ja työelämän kehittämisen valmiudet (10 op) Muuttuva toimintaympäristö edellyttää toimijoilta uudenlaista luovuutta ja menetelmähallintaa. Nk. Osbornin kysymyslistan avulla Henry Heinz alkoi säilöä pikkelssiä ja hapankaalia tinapurkin asemasta lasipurkkiin ja rikastui. Will Kellog päätyi murokaupan omistajaksi kaksinkertaistamalla muropaketin koon ja panostamalla mainosbudjettiin. Post-In TM viestilaput puolestaan kehitettiin yrityksen kemistin oivalluksesta. ( Teeman opintojaksot Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppimisen taito sekä henkilökohtaiset valmiuksien kehittäminen, sekä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, muodostavat sellaisen oppimiskokonaisuuden, jolla opiskelija kehittää oman työn, työyhteisön tai työelämän kehittämisen luovan ajattelun, tutkivan ja kehittävän työotteen valmiuksia.

17 Luovan ongelmanratkaisun työtavat ja poisoppisen taito, 5 op Koodi: Laajuus: 5 op Opetuskieli: Suomi Pakollisuus: Pakollinen Vastuuopettaja: FT, yliopettaja Vesa Taatila Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja Lähiopetuspäivä: la klo ; Taatilan osuus klo Oppimistehtävät: Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman jakson kansiossa. Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan suoritustapaa ja kirjallisuutta sekä aikataulua. Lähiopetuspäivän yhteydessä annetaan palaute yksilötestistä. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa kartoittaa omaa osaamistaan oppii tunnistamaan erilaisten käyttäytymismallien piirteet ja niiden aiheuttamat vastareaktiot pienryhmätyöskentelyssä tunnistaa omat vahvuutensa suhteessa muihin toimijoihin sekä positiivisten tapahtumien yhteydessä että konfliktitilanteissa osaa jakson suoritettuaan toimia saumattomammin muuttuvissa työyhteisöissä osaa luoda toimintatapoja ja työkaluja oman organisaation prosessien hallitsemiseksi, organisatorisissa muutostilanteissa selviytymiseksi ja kanssatoimijoiden motivoimiseksi sisäistää muutoksen hallinnan kokonaisuuden, jossa johtaminen ei ole pelkää projektin hallintaa vaan erityisesti myös ihmisten johtamista osaa viedä muutokset onnistuneesti työyhteisössä läpi Opintojakson keskeinen sisältö: orientaatio ylemmän amk-tutkinnon suorittamiseen ja opiskelemiseen Laureassa henkilökohtaisten vahvuuksien kartoitus henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin perehtyminen ja kehittäminen pienryhmätyöskentelyn eri ulottuvuuksien havainnointi ja analysoiminen dynaamisen muutosjohtamisen sisältö ja menetelmät, sisältö sekä muutoksen lajit ja tyypit luovat ongelmanratkaisun menetelmät Suoritustapa: Arviointi: kirjalliset henkilökohtaisten ominaisuuksien kartoitustehtävät ml. vertaisarvioinnin osallistuva työskentely lähiopetuksessa ml. videoclip-analyysejä, luovien ongelmanratkaisumenetelmien soveltamista, näkökulmia muutosjohtamiseen ja syypuun rakentaminen ( Strada) palautekeskusteluun osallistuminen Optima-ympäristön chat-tilassa luento (esitys) materiaalin tuottaminen verkkoon aiheesta miten opiskelija toteuttaisi muutosjohtamisen pääperiaatteita oman organisaationsa tapauksessa oman organisaation prosessin kuvantaminen prosessikaavion avulla, esim. Microsoft Visio verkkoluennot hyväksytty / hylätty Kirjallisuus (tarkentuu myöhemmin):

18 Thomas-Killman Conflict Mode Instrument Strength Deployment Inventory (SDI) sekä Feedback Edition of the SDI soveltuvin osin Tubbs, S. A Systems Approach to Small Group Interaction, uusin painos sekä 8 th edition CD- ROM Havard Business Review on Turnarounds, uusin painos Epstein, R. & Rogers, J. (2001) The Big Book of Motivation Games. Quick, Fun Activities for Energizing People at Work and at Home. Motivate Yourself or Your Team., McGraw-Hill, New York Kirjallisuusreferaatit teoksista Lafasto, F. & Larson, C. When Teams Work Best: 6,000 Team Members and Leaders Tell What It Takes to Succeed Frost, P. Toxic Emotions at Work Weick, K. & Sutcliffe, K. Managing the Unexpected: Assuring High Performance in an Age of Complexity Lawler, III, E. Rewarding Excellence Thomas, K. Intrinsic Motivation at Work Johnson, S. Who Moved My Cheese? Suositeltava oheislukemisto: Gladwell, M. The Tipping Point: How Little Things Can Make a Big Difference, uusin pianos Gladwell, M. Blink. The Power of Thinking without Thinking, uusin pianos de Mello, A. Awareness, uusin painos Surowiecki, J. The Wisdom of Crowds. Why the Many Are Smarter Than the Few, uusin pianos Robbins, S. Managing Organizational Conflict 18

19 Tutkimus- ja kehittämistoiminnanmenetelmälliset ratkaisut ja reflektiivinen analyysi, 5 op Koodi: Laajuus: 5 op Opetuskieli: Suomi Pakollisuus: Pakollinen Vastuuopettaja: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä, KTT, yliopettaja Irma Tikkanen, sekä FT, ETL, yliopettaja Jarmo Heinonen Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja Lähiopetuspäivä: pe klo Oppimistehtävät: Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman jakson kansiossa. Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan suoritustapaa ja kirjallisuutta sekä aikataulua. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida vaihtoehtoisten tutkimus- ja analyysimenetelmien soveltuvuutta suhteessa ongelman tai tavoitteen asetteluun osaa ohjata uuden tiedon tuottamisprosessia ja aineiston keräämistä päätöksenteon tueksi osaa tulkita ja arvioida kriittisesti tutkimusraportteja oppii tuottamaan tietoa yhteisöllisesti ja prosessimaisesti kehittämishankkeiden yhteydessä osaa suunnitella ja toteuttaa kehittämishanketta ja muutosprosessia Opintojakson keskeinen sisältö: vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien soveltaminen ja vaikutus tutkimustuloksiin aineiston hankintaprosessien, kuvailun ja analyysin ymmärtäminen tutkimuksellisen kirjoittamisen perusteet muutos- ja kehittämishankkeen toteuttaminen ja raportointi tutkitun tiedon soveltaminen päätöksenteon tukena ja tiedon diffuusio mediassa Suoritustapa: Arviointi: opiskelija laatii opinnäytetyötään varten aiheanalyysin sekä kehittämishanke- tai tutkimussuunnitelman, jota voidaan käsitellä ja työstää yhteisöllisesti osallistuva työskentely lähiopetuksessa ja etäopetus sähköisessä oppimisympäristössä aiheanalyysien vertaisvertailu ja arviointi sekä henkilökohtainen ohjaus (esim. verkkodialogi, chat, Skype) sähköisen oppimisympäristön välityksellä tutkimusraporttien analysointi ja yhteisen julkaisun laatiminen koulutusohjelman teemojen aihealueilta ajankohtaistietoa sisältävän tietokannan luominen (ns. Webliography postings), jota opiskelijat ylläpitävät läpi koulutusohjelman työpajatyöskentely (viestintäteknologia- ja atk-taitojen päivittäminen) T1 K5

20 Kirjallisuus (tarkentuu myöhemmin): 20 opintojakson vastuuopettajan osoittama materiaali Baylis, B. & Pereira, C. & Rose, B. Elementary Statistics: A Conceptual Approach Using a Spreadsheet, uusin pianos Malhotra, N. Marketing Research: An Applied Orientation, 4 th. Int. ed. ajankohtaiset julkaisut TEEMA 2/225, Yrityksen sisäinen toimintaympäristö (20 op) Usein yritysten tuotteet (sis. fyysiset tuotteet ja palvelut) on kehitetty yritysten sisäisten tarpeiden pohjalta ja niiden kaupallistaminen ei ole ollut kaikilta osin asiakaslähtöistä. Tämän teeman opintojaksot Teollisuusyrityksestä palveluyritykseksi sekä Palvelukonseptin kehittäminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen, aikana opiskelijalle syntyy kuva niistä virstanpylväistä, joita palvelutoimintaan siirtymiseen liittyy. Teeman kuluessa pohditaan, kuinka monta prosessia eri teollisuuden alat odottavat tulevaisuudessa ansaitsevansa palveluista ja mitkä teollisuuden alat kasvavat palvelualalla muita nopeammin. Oppiminen keskittyy parhaiden käytänteiden (best practices) kartoittamiseen ja hyödyntämiseen (benchmarking). Näin pyritään minimoimaan riski liiketoimintamallin liiallisesta hajauttamisesta, jolloin asiakkaan kokema arvo suhteessa hänen panostukseensa pienenee Teollisuusyrityksestä teolliseksi palveluyritykseksi, 10 op Koodi: Laajuus: 10 op Opetuskieli: Suomi Pakollisuus: Pakollinen Vastuuopettaja: KTT, yliopettaja Irma Vahvaselkä, FT, tutkimusjohtaja Marja Toivonen IMI/Tkk muut luennoitsijat ilmoitetaan myöhemmin Toteutuksen vastuuyksikkö: Lohja Kirjallisuustentti: la klo 10-14, osuus 25% Lähiopetusseminaari: pe klo Teollisesta yrityksestä teolliseksi palveluyritykseksi Oppimistehtävät: Opiskelu tapahtuu pääosin Optima-verkkoympäristössä. Opintojakson toteutussuunnitelma ilmoitetaan noin kuukautta ennen jakson alkua Optiman 0068/-jakson kansiossa. Toteutussuunnitelmassa tarkennetaan suoritustapaa ja kirjallisuutta sekä aikataulua.