YTYÄ NAISYRITTÄJYYTEEN 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YTYÄ NAISYRITTÄJYYTEEN 2013"

Transkriptio

1 YTYÄ NAISYRITTÄJYYTEEN 2013 Naisyrittäjyyden Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa

2 Ytyä naisyrittäjyyteen vaihe I: pohjalainen naisyrittäjyys ja sen kehittäminen Ytyä naisyrittäjyyteen -hanke on ollut kaksivuotinen hanke, joka käynnistettiin Hanke toimi ylimaakunnallisesti kolmen maakunnan alueella. Keski-Pohjanmaalla hanke toimi tavoite 2 -alueella, Etelä-Pohjanmaalla tavoite 2- sekä siirtymäkauden alueilla ja Pohjanmaalla siirtymäkauden alueella. Ytyä naisyrittäjyyteen -hankkeen lähtökohtana oli käynnistää pitkäkestoinen naisyrittäjyyden kehittämisprosessi hankkeen toteutusalueilla. Kehittämisprosessissa otettiin huomioon niin paikalliset, alueelliset kuin valtakunnallisetkin painopisteet ja linjaukset. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa ylimaakunnallista palvelu- ja kehittämisverkostoa ja edistää verkostoyhteistyön keinoin naisyrittäjyyttä. Hanke pyrki lisäämään naisyrittäjyyden alueellista näkyvyyttä ja merkittävyyttä, edistämään naisyrittäjien osaamista ja verkostoitumista, informoimaan naisyrittäjiä koulutus- ja kehittämispalveluista sekä aktivoimaan yrittäjyyteen. Lisäksi hanke tuotti selvitystyöt alueiden naisyrittäjyydestä ja naisyrittäjien kokemista kehittämistarpeista, alueellisen naisyrittäjyyden n sekä uusia kehittämishankeaihioita. Hankkeen kohderyhmä oli hankkeen toteuttamisalueen naisyrittäjät (mukaan lukien perheyrittäjät). Palvelualan yrittäjät huomioitiin erityisenä kohderyhmänä. Hankkeen toteuttamiseen osallistui alueen naisyrittäjiä, palveluntuottajia sekä yrittäjyydestä kiinnostuneita. Hanketta rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Keski-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Kokkolanseudun Kehitys Oy ja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab. Drive i kvinnoföretagandet skede I: kvinnoföretagande i Österbotten och dess utveckling Det tvååriga projektet Drive i kvinnoföretagandet startades Projektet genomfördes över landskapsgränserna omfattande tre olika landskap: på mål 2 området i Mellersta Österbotten, på mål 2- och övergångsperiodens områden i Södra Österbotten samt på övergångsperiodens område i Österbotten. Utgångspunkten för Drive i kvinnoföretagandet projektet var att starta en långvarig utvecklingsprocessen för kvinnoföretagandet inom projektets implementeringsområde. I utvecklingsproscessen beaktas såväl de lokala och regionala som de nationella tyngdpunkterna och linjeringarna. Projektets målsättning var att bygga ett service- och utvecklingsnätverk över landskapsgränserna och genom detta nätverkssamarbete främja kvinnoföretagandet. Målsättningen uppnåddes genom att öka kvinnoföretagandets lokala synlighet och betydelse genom att höja kvinnoföretagarnas kompetens och öka bildningen av nätverk, genom att informera kvinnoföretagarna om skolnings- och utvecklingstjänster samt genom att stimulera till företagande. Inom ramen för projektet producerades även en utredning om kvinnoföretagandet i regionen och de utvecklingsbehov kvinnoföretagarna har, ett lokalt utvecklingsprogram för kvinnoföretagandet samt nya idéer för utvecklingsprojekt. Projektets målgrupp var kvinnliga företagare (familjeföretagare inbegripna) inom projektets verksamhetsområde. Företagarna inom servicesektorn iakttogs som en speciell målgrupp. I projektets förverkligande deltog kvinnoföretagare, serviceproducenter samt de som var intresserade av företagande. Projektet finansierades av Europas regionutvecklingsfond (ERUF), Mellersta Österbottens förbund, Södra Österbottens förbund, Österbottens förbund, Karlebynejdens Utveckling Ab och Oy Merinova Ab.

3 Keski-Pohjanmaan maakunta muodostuu 12 kunnasta ja Kokkolan ja Kaustisen seutukunnista maakuntakeskus Kokkola, jossa asuu noin puolet maakunnan väestöstä väkiluku (vuonna 2006) elinkeinorakenne: alkutuotanto 10,3 %, jalostus 26,5 %, palvelut 60,6 % (vuonna 2004) 60 yritystä / 1000 asukasta (11. eniten Suomen maakunnista vuonna 2006) työttömyysaste 9,6 % (vuonna 2006 maaliskuussa) Etelä-Pohjanmaan maakunta muodostuu 26 kunnasta ja Järviseudun, Kuusiokuntien, Härmänmaan, Suupohjan ja Seinänaapureiden seutukunnista maakuntakeskus Seinäjoki, jossa asuu lähes viidennes maakunnan väestöstä väkiluku (vuonna 2006) elinkeinorakenne: alkutuotanto 10,4 %, jalostus 28,3 %, palvelut 58,9 % (vuonna 2004) 69 yritystä /1000 asukasta (3. eniten Suomen maakunnista vuonna 2006) työttömyysaste 8,7 % (vuonna 2006 maaliskuussa) Pohjanmaan maakunta muodostuu 18 kunnasta ja Vaasan, Pietarsaaren, Kyrönmaan ja Suupohjan rannikkoseudun seutukunnista maakuntakeskus Vaasa, jossa asuu kolmannes maakunnan väestöstä väkiluku (vuonna 2006) elinkeinorakenne: alkutuotanto 7,4 %, jalostus 29,2 %, palvelut 61,6 % (vuonna 2004) 66 yritystä / 1000 asukasta (6. eniten Suomen maakunnista vuonna 2006) työttömyysaste 6,9 % % (vuonna 2006 maaliskuussa)

4 Tiivistelmä Vuoden 2006 lopulla naisyrittäjiä oli Suomessa ennätyksellisesti noin henkilöä. Tämä on noin kolmasosa kaikista yrittäjistä (pois lukien alkutuotanto). Naisyrittäjyyden edistäminen onkin viime vuosina huomioitu mm. hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmassa aivan uudella tavalla. Hallitus on mm. asettanut tavoitteeksi naisyrittäjien määrän nostamisen 40 %:iin, mikä olisi aivan Euroopan kärkitasoa. Vaikka naisyrittäjyyden edistäminen valtion tasolla on entistä tavoitteellisempaa, paikallistasolta systemaattiset kehittämislinjaukset vielä puuttuvat. Selvityksen mukaan tilanne Ytyä naisyrittäjyyteen -hankkeen toiminta-alueella eli Keski-Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on se, että naisten yrittäjyys on omana erityisenä kehittämiskohteenaan jäänyt vaille huomiota. Kuitenkin mm. totutuista kasvatuksellisista tekijöistä ja toimialakohtaisista syistä johtuen naisyrittäjyyden lainalaisuudet ja naisyrittäjien kokemat kehittämistarpeet ovat erityyppisiä kuin mitä miespuolisilla yrittäjillä, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy. Ohjelma sisältää tietoa naisyrittäjyyden tilanteesta sekä valtakunnallisesta että Ytyä naisyrittäjyyteen hankkeen toiminta-alueen näkökulmasta. Työssä luodaan katsaus naisyrittäjyyden nykytilanteeseen ja kehittämiskohteisiin monipuolisen lähdemateriaalin, naisyrittäjille tehtyjen kyselyjen ja projektipäälliköiden hankkimaan asiantuntemuksen pohjalta. Kehittämistarpeen suuruutta kuvaa se, että hankkeen toiminta-alueella naisyrittäjien ikä on korkea ja nuoria naisyrittäjiä on hyvin vähän. Lisäksi Keski-Pohjanmaalla naisyrittäjien osuus on vain neljännes koko maakunnan yrittäjien lukumäärästä. Myös Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla ollaan vielä kaukana valtakunnallisista tavoitteista naisyrittäjien määrän suhteen. Pohjalaisen naisyrittäjyyden tahtotila määriteltiin ohjelmassa seuraavasti: Pohjalaisen naisyrittäjän johtajuusidentiteetti on vahva. Naisten yritystoiminta on alueella arvostettua. Pohjalaisen naisyrittäjyyden tavoitetilaksi asetettiin seuraava: Naisten yritysten määrä ja naisten johtamien yritysten liiketaloudelliset mittasuhteet ovat kasvaneet nykytasostaan. Naisten yrittäjyys on näkyvissä maakunnallisissa tilastoissa. Naisyrittäjyyden edistäminen sisältyy alueen ohjelmiin ja kehittämistavoitteisiin. Kehittämisohjelman loppuosaan on koottu keskeisiä toimenpide-ehdotuksia alueen naisyrittäjyyden kehittämiseksi ja tavoitetilan saavuttamiseksi. Näitä ovat 1) yrittäjyyteen aktivointi naisten keskuudessa 2) naisyrittäjien verkostojen ja alihankintatoimintojen kehittäminen 3) naisyrittäjien liiketoiminnan ja kasvuvalmiuksien vahvistaminen 4) tulevaisuuden ennakoinnin, innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen laajentaminen koskemaan nykyistä enemmän myös naisyrittäjiä 5) naisyrittäjien aseman ja toimintaympäristön parantaminen. Naisten yrittäjyyden eteenpäin vieminen täytyy ymmärtää monitasoisena ja laaja-alaisena tehtäväkenttänä. Jatkotoimenpiteet vaativat tämän vuoksi monen eri tahon asiantuntemusta ja yhteistyötä.

5 Sammandrag I slutet av år 2006 fanns det ett exceptionellt stort antal, ca , kvinnliga företagare i Finland. Detta motsvarar en tredjedel av hela antalet företagare (utom primärproducenter). Under de senaste åren har man också uppmärksammat främjandet av kvinnoföretagande på ett helt nytt sätt bl. a. i regeringens politiska program för företagande. Regeringen har bl. a. satt som mål att höja antalet kvinnliga företagare till 40 %, vilket skulle vara på toppnivå i Europa. Fastän staten har uppställt högre mål för främjandet av kvinnligt företagande så saknas det ännu på lokalnivå systematiska linjedragningar för utvecklingen. Enligt utredningen är situationen inom verksamhetsområdet för projektet Drive i kvinnoföretagandet, dvs. i Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten, den att man inte har uppmärksammat kvinnornas företagande som ett särskilt utvecklingsobjekt. På grund av t.ex. konventionella och branschvisa faktorer är ändå lagbundenheterna i kvinnoföretagandet och ytterligare de utvecklingsbehov som kvinnliga företagare upplever sig ha, till karaktären av annan typ än de för manliga företagare även om likheter också förekommer. Programmet innehåller information om läget i kvinnligt företagande både från statligt håll och från Drive i kvinnoföretagandet projektets verksamhetsområde. I arbetet ges en överblick av nuläget och utvecklingsobjekten inom kvinnoföretagandet utgående från ett mångsidigt källmaterial, enkäter riktade till kvinnliga företagare samt den sakkännedom som projektledarna förskaffat sig. Det faktum att kvinnoföretagarnas ålder är hög inom projektets verksamhetsområde och unga kvinnoföretagare är mycket få, ger en bild av utvecklingsbehovets storlek. Dessutom är kvinnoföretagarnas andel i Mellersta Österbotten endast en fjärdedel av hela landskapets företagarantal. Även i Österbotten och Södra Österbotten är man ännu långt ifrån de statligt uppställda målen beträffande antalet kvinnliga företagare. Enligt den information som samlats ihop inom projektet identifierades de österbottniska kvinnoföretagarnas strategiska avsikter på följande sätt i programmet: Österbottnisk kvinnoföretagare har en stark ledaridentitet. Det kvinnliga företagande värderas högt i regionen. För det österbottniska kvinnoföretagandet uppställdes följande strategiska mål: Mängden av kvinnliga företagare har ökat och de affärsekonomiska dimensionerna inom företag som leds av kvinnor har vuxit från nuvarande nivå. Kvinnligt företagande syns i landskapens statistiker. Främjandet av kvinnoföretagande ingår i regionens program och utvecklingsmålsättningar. I slutet av utvecklingsprogrammet har man samlat förslag till centrala åtgärder för att utveckla kvinnoföretagandet i regionen och uppnå det strategiska målet. Dessa är 1) stimulering till företagande bland kvinnor 2) utveckling av kvinnoföretagarnas nätverk och underleverantörsfunktionerna 3) förstärkning av kvinnliga företagares affärsfunktion och tillväxtberedskap 4) framtidsprognos, utvidgning av innovationsverksamheten och internationaliseringen så att de allt mer skall gälla även för kvinnliga företagare 5) förbättra kvinnoföretagarnas ställning och verksamhetsmiljö. Att föra kvinnoföretagandet framåt skall uppfattas som ett omfattande uppgiftsfält med flera nivåer. Fortsatta åtgärder kräver därför sakkännedom och samarbete från många olika håll.

6 Sisällys 1 SAATTEEKSI NAISYRITTÄJYYDEN LUONNE SUOMESSA JA SIJOITTUMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Naisyrittäjyys käsitteenä, naisten yrittäjyysaktiivisuus ja naisyrittäjien määrä Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustaso Naisten yritysten toimialat ja toiminnan laajuus NAISYRITTÄJYYTTÄ KOSKEVAT MUUTOSTRENDIT JA KEHITTÄMISTYÖN VALTAKUNNALLISET HAASTEET Naisyrittäjyyttä koskevat yhteiskunnalliset muutostrendit Väestön ikääntyminen Alueellinen tasa-arvo maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen Maahanmuuttajanaisten yrittäjäpotentiaalin hyödyntäminen Segregaation purkaminen yrittäjyydessä ja johtajuudessa Uus- ja kasvuyrittäjyyden edistäminen Valtion toimenpiteet naisyrittäjyyden edistämiseksi ja naisyrittäjyyden hidasteet POHJALAISEN NAISYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEN TAUSTAA Naisyrittäjyys tilastoissa Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Naisyrittäjien näkemykset kehittämistyön painopisteistä Keski-Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Toteutetut kyselyt Kyselyihin vastanneiden taustatiedot Yritystoiminta Yrityksen taloudellinen tilanne ja tavoitteet tulevaisuudessa Naisyrittäjien mielipiteet kehittämis- ja neuvontapalveluista Naisyrittäjien kokemat kehittämistarpeet Aiempien naisyrittäjyyshankkeiden ja Ytyä naisyrittäjyyteen -hankkeen toiminnot ja kokemukset Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla POHJALAISEN NAISYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Pohjalaisen naisyrittäjyyden tahto- ja tavoitetila vuonna Ohjelman keskeiset toimenpide-ehdotukset Uusyrittäjyyden vahvistaminen Naisyrittäjien verkostojen ja alihankintatoimintojen kehittäminen Naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen ja kasvuvalmiuksien vahvistaminen Tulevaisuuden ennakoinnin oppiminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen Naisyrittäjyyden aseman ja toimintaympäristön parantaminen Jatkotoimenpiteet...36 Lähteet ja taustamateriaalia

7 1 1 SAATTEEKSI Tämä naisten yrittäjyyden on yksi Ytyä naisyrittäjyyteen -hankkeen toiminnan tulos. Ytyä naisyrittäjyyteen -hanke on ollut ylimaakunnallinen Keski- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla toteutettu projekti. Se on rahoitettu tavoite 2- ja siirtymäkauden alueen ohjelmista Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella. Hankkeen toteutusaika on ollut Alueellisen naisyrittäjyyden n syntyyn ovat vaikuttaneet hankkeessa toteutettujen kyselyjen tulokset, kehittämisryhmätyöskentely Kokkolan seutukunnassa ja Pohjanmaalla, tapaamiset yrittäjien kanssa, tiivis sidosryhmätyö sekä kokemukset muista pk-yrityksille suunnatuista koulutus- ja kehittämisprojekteista sekä valtakunnallisista ohjelmista ja kirjallisuudesta kerätyt tiedot. Ohjelman taustalla ovat alueen maakuntaohjelmien, hallituksen Työ, yrittäminen ja työelämä politiikkaohjelman ja EU-toimenpideohjelmakokonaisuuksien asettamat tavoitteet uudelle ohjelmakaudelle sekä Lissabonin strategian tavoitteet kasvuyrittäjyyden edistämiseksi. Ohjelman tekemiseen on hyödynnetty myös Kauppa- ja teollisuusministeriön Naisyrittäjyyden nykytilanne ja toimenpide-ehdotuksia raporttia, Yrittäjyyskatsauksia, GEM tutkimusta, NAVARA - Naisten voimavaraohjelmaehdotusta, vuonna 2007 valmistunutta Taloustutkimus Oy:n tekemä kyselytutkimusta Yrittäjänaisen arki sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntilastoja. Edellä mainitut ovat samalla myös työn keskeisiä lähteitä. Alueellinen naisyrittäjyyden on laadittu, koska: 1. Valtakunnallisissa työllisyyden, aluekehityksen ja tasa-arvon kehittämislinjauksissa tuodaan selkeästi esiin naisyrittäjyyden edistämisen tärkeys. 2. Ajankohtaista tietoa erityisesti keskipohjalaisen, eteläpohjalaisen ja pohjalaisen naisyrittäjyyden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista on ollut niukasti saatavilla. 3. Naisyrittäjyydestä voidaan löytää tiettyjä tekijöitä, jotka eroavat miesten yrittäjyydestä; mm. työn ja perheen yhteensovittamisesta aiheutuvien syiden vuoksi lähtökohdat yrittäjyydelle ovat erilaiset kuin miehillä. Ohjelma tuo esille tietoa pohjalaisen naisyrittäjyyden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä antaa kehittämisideoita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Seuraavaksi tarvittava askel yritysten alueellisen/maakunnallisen toimintaympäristön kehittämisessä on naisyrittäjyysstrategian luominen. Toivomme, että auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa naisten yrittäjyyden nykytilanteesta ja kehittämiskohteista. Samalla esitämme kiitokset Euroopan aluekehitysrahastolle, Keski-Pohjanmaan liitolle, Etelä-Pohjanmaan liitolle, Pohjanmaan liitolle, Kokkolanseudun Kehitys Oy:lle ja Teknologiakeskus Oy Merinova Ab:lle hankkeen rahoittamisesta ja naisyrittäjyyden edistämisen mahdollistamisesta! Kokkolassa Marjaana Peltoniemi, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Satu Ahopelto, Seinäjoen Koulutuskeskus, Aikuiskoulutus Eivor Koskela, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Tuija Nissilä, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

8 2 2 NAISYRITTÄJYYDEN LUONNE SUOMESSA JA SIJOITTUMINEN KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA 2.1 Naisyrittäjyys käsitteenä, naisten yrittäjyysaktiivisuus ja naisyrittäjien määrä Naisten yrittäjyyttä on kuvattu historiassa yleensä poikkeuksellisen vahvojen ja näkyvien yksilöiden kautta. Naistutkimus kiinnostui tavallisen naisen arkielämästä 1970-luvulla. Yrittäjyys ja pienyritysten johtaminen on nostettu tutkimuskohteeksi ja oppiaineeksi vasta viimeisten vuosikymmenien aikana. Omana ilmiökenttänään naisyrittäjyyttä on alettu tutkia vasta hiljattain. Naisyrittäjyydellä tarkoitetaan yleisesti yritystä, joka on naisen tai naisten perustama, johtama tai jossa naisilla on yli 50 prosentin omistusosuus. Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä yrityksiä sekä lukumääräisesti että väestöön suhteutettuna. Vuoden 2006 lopussa Kauppa- ja teollisuusministeriön arvion mukaan Suomessa oli noin yritystä (pl. alkutuotanto). Yritysten määrä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 1995 alkaen, ja yritysten määrän kehitys on seurannut pienellä viiveellä bruttokansantuotteen kehitystä. Kokonaisyrittäjyyttä eli uusien yritysten perustamisaktiivisuutta sekä vakiintunutta yrittäjyyttä tarkasteltaessa kansainvälisessä GEM tutkimuksessa Suomi sijoittui kuudenneksi Euroopan 21 maan joukossa. Kokonaisyrittäjyyden osuus oli noin 13 prosenttia Suomen aikuisväestöstä vuonna Naisten yrittäjyysaktiivisuus on lisääntynyt selvästi 2000-luvulla. Vaikka miesten yrittäjyysaktiivisuus on edelleen korkeampi, tällä hetkellä jokaista viittä uutta miesyrittäjää kohden aloittaa jo neljä naisyrittäjää. Naisten yrittäjyysaktiivisuus eli itsensä työllistävien naisten osuus koko työllisestä työvoimasta oli vuonna ,3 prosenttia kun vastaava luku miesyrittäjillä on 12,3 prosenttia. Kansainvälisesti vertailtaessa sukupuolten välinen suhteellinen ero yrittäjyysaktiivisuudessa on Suomessa maailman pienimpiä. Vuoden 2006 lopulla naisyrittäjiä oli Suomessa ennätyksellisesti noin henkilöä, mikä on kolmasosa kaikista yrittäjistä (pois lukien alkutuotanto) luvulla naisyrittäjien määrä on kasvanut tasaisesti ja tällä hetkellä naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa EU-maiden korkein, jos maataloutta ei oteta huomioon. Kun maatalous otetaan mukaan, sijoitus on Portugalin jälkeen toinen. 2.2 Naisyrittäjien ikärakenne ja koulutustaso Naisyrittäjät ovat Suomessa hieman iäkkäämpiä kuin muissa EU-maissa. Naisyrittäjät ovat Suomessa ikääntyneempiä myös palkansaajanaisiin sekä yleisesti muihin yrittäjiin verrattuna. Alle 50-vuotiaita naisyrittäjiä on Suomessa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja etenkin nuoria naisyrittäjiä on Suomessa vähän. Yrittäjien ikääntyminen ja se, ettei yrittäjyys houkuttele nuoria, voidaan nähdä uhkatekijänä yrittäjäkunnan jatkuvuuden näkökulmasta. Suomessa yrittäjien koulutustaso on perinteisesti ollut alempi kuin palkansaajilla. Vuonna 2004 yrittäjistä 26 prosentilla ei ollut perusasteen jälkeistä ammatillista tai muuta koulutusta. Alemman tai ylemmän korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus yrittäjistä oli 31 prosenttia vuonna Yrittäjien koulutustaso on kuitenkin noussut viime vuosina uusien yrittäjien sekä ikääntyvien yrittäjien eläköitymisen myötä. Naisyrittäjät ovat koulutetumpia kuin miesyrittäjät. Esimerkiksi vuonna 2004 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisyrittäjien osuus oli 9,5 prosenttia kun taas miesyrittäjien vastaava osuus oli 7,8 prosenttia. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa naisyrittäjiä oli 19,5 prosenttia, kun miesyrittäjien vastaava luku oli 29,3 prosenttia. Palkkatyössä olevat naiset ovat silti keskimäärin naisyrittäjiä paremmin koulutettuja. EU-maihin

9 verrattuna Suomessa naisyrittäjät ovat hieman korkeammin koulutettuja kuin kanssasisarensa muissa EU-maissa keskimäärin. 2.3 Naisten yritysten toimialat ja toiminnan laajuus Naisyrittäjyys on useimmiten luonteeltaan yksinyrittäjyyttä, sillä 64 prosenttia naisyrittäjistä toimii yksityisyrittäjänä. Naisten osuus kaikista yksinyrittäjistä on 38 prosenttia, kun taas kaikista työnantajista naisyrittäjien osuus on vain 27 prosenttia. Noin 63 prosenttia naisten perustamista yrityksistä toimii palvelualoilla, 22 prosenttia kaupan alalla, 10 prosenttia jalostusaloilla (teollisuus ja rakentaminen) ja loput maa- ja metsätaloudessa. Palvelualoilla keskeiset toimialat ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, liike-elämän palvelut, kiinteistöpalvelut sekä erilaiset henkilökohtaiset palvelut, mm. parturit, kampaamot ja kauneushoitolat. Naisten yritykset ovat keskimäärin pienempiä kuin miesten omistamat yritykset ja ne ovat usein vähemmän kasvuhakuisia. Naisten yritykset toimivat hyvin usein kotimaan palvelumarkkinoilla, nk. matalan tuottavuuden aloilla, jossa asiakkaat koostuvat lähinnä yksityisistä kotitalouksista. Miesten yritykset toimivat puolestaan enemmän toimialoilla, joissa asiakkaita ovat toiset yritykset tai toimialoilla, joissa markkinat voivat olla vientitoiminnan kautta periaatteessa maailmanlaajuiset. Naisten ja miesten yritysten kasvupyrkimyseroja selittävät naisten ja miesten erilaiset toimialat ja niiden toimintaedellytykset. Naisten yritykset ovat suurelta osin toiminimiä, joissa liikevaihto riittää useimmiten vain yrittäjän työllistymiseen. Kynnys työvoiman palkkaamiseen on korkealla ja tällöin kasvupyrkimyksetkin ovat luonnollisesti pienemmät. Toisaalta naisten yritykset ovat vakavaraisempia, ja naiset ottavat pienempiä riskejä kuin miehet. Taloustutkimus Oy:n tekemän, toukokuussa 2007 julkaistun Yrittäjänaisen arki - kyselytutkimuksen mukaan suurimpina ongelmina pidettiin juuri kalliita sosiaalikustannuksia, sijaisen saamisen vaikeutta sekä omaa varovaisuutta ja haluttomuutta riskien ottoon. 3

10 4 3 NAISYRITTÄJYYTTÄ KOSKEVAT MUUTOSTRENDIT JA KEHITTÄMISTYÖN VALTAKUNNALLISET HAASTEET 3.1 Naisyrittäjyyttä koskevat yhteiskunnalliset muutostrendit 2000-luvulle tultaessa on tilanne se, etteivät suuret teollisuusyritykset enää luo työpaikkoja siinä laajuudessa kuin aikaisemmin. Nykyään palveluala ja pienet yritykset ovat yhä tärkeämpiä työllistäjiä ja kilpailukyvyn turvaajia. Tässä keskustelussa naisyrittäjyydellä on tärkeä merkitys Väestön ikääntyminen Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa väestö ikääntyy ja suuret ikäluokat eläköityvät samalla kun syntyvyys laskee ja ikäluokat pienenevät. Väestön ikääntyminen on myös liiketoiminnallinen mahdollisuus, sillä vanhenevan väestön hyvinvointi- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Palveluyrittäjyyden kasvava kysyntä antaa tilaisuuden nimenomaan naisten yrittäjyydelle, sillä kyse on juuri perinteisistä naisten toimialoista, esimerkkinä hoivayrittäjyys. Palveluita tuottavien yritysten määrän voidaan olettaa kasvavan jatkossa myös yleisen tulotason nousun sekä yhteiskunnassa lisääntyvän yksilöllisyyden myötä. Palvelut ovatkin nykyään suurin ja nopeimmin kasvava yrittäjyyssektori. Uusyrittäjyydestä kolme neljäsosaa on palveluissa ja osuus nousee tästä vielä tulevaisuudessa. Palveluyrittäjyys on kasvanut Suomessa viimeiset kymmenen vuotta ja erityisesti aivan viime vuosien aikana. Kasvu on ollut sekä absoluuttista että suhteellista. Laman pohjaan verrattuna yrittäjien määrä on kasvanut palveluissa noin 31 prosenttia, kun rakentamisessa kasvu on ollut 18 prosenttia ja teollisuudessa vain 13 prosenttia. Kasvua on tapahtunut siis suurelta osin naisten toimialoilla, kun taas teollisuudessa yritysten määrä on kääntynyt laskuun luvulla. Palvelualojen sisällä yrittäjyyden painopiste on siirtynyt kiinteistö- ja liike-elämän palveluihin sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Vastaavasti kaupan osuus on supistunut. Liikeelämän palvelualoilla uusia yrityksiä on perustettu runsaasti muun muassa siksi, että kauppa, rahoituslaitokset, teollisuus ja julkinen sektori ovat siirtyneet enenevässä määrin ostopalvelujen käyttöön. Kiinteistöpalvelualan yritysten määrän kasvua selittää rakennuskannan kasvu ja kiinteistöjen ylläpitopalveluiden yhtiöittäminen organisaatioiden keskittyessä ydintoimintaansa. Sosiaalipalvelualoilla yritysten määrää on kasvattanut puolestaan kuntien ostopalvelutoiminnan laajeneminen ja kolmannen sektorin yhteisöjen palvelutoimintojen yhtiöittäminen. Sosiaalipalveluille ennustetaankin tuntuvaa kasvua lähitulevaisuudessa. Sen sijaan terveyspalveluissa kasvu on ollut hitaampaa julkisen sektorin oman laajan palvelutuotannon vuoksi. Henkilökohtaisissa palveluissa liikuntapalvelut ovat kasvussa. Lisäksi kasvupotentiaalia on kotitalouspalveluissa, mitä on edesauttanut verotuksen kotitalousvähennysjärjestelmä vuodesta Vaikka palveluyrittäjyydessä nähdään huikeat kasvunäkymät niin lähimarkkinoilla kuin globaalistikin tarjottavissa palveluissa, palvelualoilla yritystoiminta ja alan tuottavuus on kehittynyt Suomessa kansainvälisten vertailujen mukaan hitaasti. Eurostatin tekemän kymmenen EU-maan ja Norjan välinen vertailu on kuitenkin osoittanut, että Suomessa oli tutkituista maista suhteellisesti vähiten palvelualojen ja kaupan yrityksiä. Suomessa talous ei siis ole niin palveluvaltaistunut kuin yleisesti oletetaan ja palveluyritysten suhteellinen osuus koko Suomen yritysmassasta on kasvanut hitaasti. Palvelualan potentiaalia ei siis ole täysin hyödynnetty Alueellinen tasa-arvo maaseudun elinkelpoisuuden säilyttäminen Väestön ikääntymisen ja vähentymisen seuraukset ovat voimakkaampia haja-asutusalueella kuin taajamissa, sillä kaupunkien työpaikat houkuttelevat maaseudun työikäistä väestöä ja muuttoliike maalta kaupunkeihin kasvaa. Maaseutua ei voi pitää elinvoimaisena ilman maaseudun monipuolistuvaa elinkeinorakennetta. Palveluiden turvaaminen ja elinkeinojen jatkuvuuden tukeminen ovat erittäin suuria haasteita harvaan asutulla maaseudulla.

11 5 Palvelusektoria uudistamalla kehitetään sekä palvelujen saatavuutta että maaseudun elinkeinorakennetta. Yksityisen palvelutuotannon, julkisten toimijoiden ja kolmannen sektorin toimintaedellytysten parantamisella ja yhteistyöllä on kasvava merkitys maaseudun palveluiden tuotannossa. Myös kunnan toimintapolitiikalla on merkittävä yhteys siihen, onnistuuko palvelujen tuottaminen yksityisesti vai ei. Yrittäjyys voi koskettaa yhä useampia joko sivutoimisena, päätoimisena tai limittäin palkkatyön rinnalla. Moniyrittäjyys on lisääntyvä mahdollisuus hankkia toimeentulo maaseudun sirpaleisista töistä myös naisille Maahanmuuttajanaisten yrittäjäpotentiaalin hyödyntäminen Suomen talouskasvun kannalta keskeisiä tekijöitä tulevaisuudessa ovat työn tuottavuuden kasvu ja työvoiman määrän kehitys. Ennusteiden mukaan työvoiman tarjonta on kääntymässä Suomessa voimakkaaseen laskuun ainakin vuodeksi. Muutoksen suuruudesta kertoo se, että yksin vuosien välisenä aikana työllisestä työvoimasta on ennakoitu poistuvan noin henkilöä. Tämä vastaa noin 30 prosenttia nykyisen työllisen työvoiman määrästä. Suomessa jo asuvilla maahanmuuttajilla sekä aktiivisella työperäisen maahanmuuton ja ulkomaalaisten yrittäjien houkuttelemisella Suomeen onkin tässä kontekstissa tärkeä rooli. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomessa edelleen varsin pieni, mutta 1990-luvulla osuus kasvoi Euroopan maista nopeimmin. Maahanmuuttajien yrittäjyysaktiivisuus, eli yrittäjien osuus työllisestä työvoimasta, on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa noin 16 prosenttia. Syntyperäisten suomalaisten vastaava luku on vain 10 prosenttia. Maahanmuuttajien yritystoiminta on vilkastunut merkittävästi. Yrittäjien määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2001, kun valtaväestön joukossa määrä on pysynyt varsin vakaana. Yli puolet aktiivisesti toimivista maahanmuuttajayrityksestä on aloittanut toimintansa 2000-luvulla. Varsinkin naiset ovat aktivoituneet, sillä heitä on jo noin 29 prosenttia yrittäjistä Segregaation purkaminen yrittäjyydessä ja johtajuudessa Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaan työelämän sukupuoleen perustuva eriytyminen, eli segregaatio, lisääntyi 1990-luvulla, vaikka naisten osuus työvoimasta on pitkään ollut lähes puolet. Valtaosa miehistä työskentelee siis edelleen miesvaltaisilla aloilla ja valtaosa naisista naisvaltaisilla aloilla. Naisvaltaisia aloja, joissa yli 70 prosenttia on naisia, ovat perinteisesti terveys- ja sosiaaliala, kasvatustieteet, palveluala ja humanistinen ala. Miesvaltaisia koulutusaloja ovat tekniikka, maa- ja metsätalous sekä luonnontieteet, joissa koulutetuista on miehiä yli 70 prosenttia. Tämä on leimallista myös naisyrittäjyydelle, vaikka yrittäjyys ei aina suoranaisesti liity koulutukseen. Näin on esimerkiksi silloin, kun puolisot työskentelevät samassa yrityksessä. Naisten koulutus- ja ammattialat liittyvät useimmiten yhteiskunnan tuottamiin koulutus- ja hyvinvointipalveluihin, joihin myös kohdistuu tällä hetkellä suuria uudistus- ja muutospaineita. Työmarkkinoiden voimakas segregaatio heijastuu lisäksi naisyrittäjyyden heikkona identiteettinä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuva naisyrittäjistä muodostuu miesyrittäjistä luotujen kuvien ja normien mukaisesti, vaikka naisyrittäjyyden lainalaisuudet ovat erilaiset mitä miesyrittäjillä. Naisyrittäjyyttä ja yrittäjyyttä naisvaltaisilla aloilla rasittavat työmarkkinoiden segregaation ohella monet muut tekijät, jotka lisäävät epävarmuutta naisten vakinaisesta työllistymisestä ja vähentävät naisten halua ja mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi. Näitä ovat muun muassa perheen ja työn yhteensovittamisen vaikeus ja nk. lasikattoilmiö, jolla tarkoitetaan sitä, että naisten on vaikeampi päästä johtotehtäviin. Tarkasteltaessa kaikkien johtotehtävissä työskentelevien naisten osuuksia 1980-luvun alusta lähtien, havaitaan selvä lineaarinen kasvu aina vuoteen 1992 saakka. Vuonna 1980 naisten osuus kaikista johtotehtävissä toimivista oli 13 prosenttia, vuonna prosenttia,

12 ja vuonna 1992 naisia oli jo neljännes johtajista. Naisjohtajien osuuden selkeä nousu luvun alun lamassa selittyy pääasiassa miesjohtajien määrän voimakkaalla vähenemisellä. Laman hellittäessä naisjohtajien osuus kääntyi laskuun, minkä jälkeen nousu on ollut tasaista, joskaan ei kovin voimakasta. Naisten osuus on kasvanut lähiesimiehinä ja keskijohdossa, mutta mitä ylemmäs työelämän hierarkioissa mennään, sitä vähemmän naisia on mukana. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan kolme johtajaa neljästä toimii yksityisellä sektorilla. Johtajuusmarkkinat ovat selkeästi segmentoituneet, sillä naisjohtajien osuus on matalin juuri yksityisellä sektorilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 kaikista yksityisen sektorin pää- ja toimitusjohtajista 9 prosenttia oli naisia. Naiset toimivat edelleen todennäköisemmin pienten ja keskisuurten yritysten huippujohdossa kuin suurissa yrityksissä. Vuonna 2004 Suomen 143 pörssiyhtiöstä vain neljän johdossa oli nainen (2,8 %). Naisjohtajat ovat enemmistönä kahdella perinteisesti naisvaltaisella alalla; majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (68 %) sekä koulutuksen ja terveydenhoidon aloilla (60 %). Valtiolla ja järjestöissä naisjohtajien osuus on sen sijaan kolmannes ja kunnissa noin puolet. Lisäksi naistutkimuksen piirissä on tuotu esiin, että miehillä on historiallinen ja asenteellinen etumatka suhteessa yrittäjyyteen ja talouselämään. Asennetasolla on todettu, että naiset ja miehet kasvatetaan suhtautumaan eri tavoin palkkatyöhön ja rahaan. Naiset kasvatetaan enemmän uhrautumaan ja joustamaan, miehet enemmän vaatimaan ja odottamaan etuisuuksia ja pitämään puoliaan, kilpailemaan ja etenemään. Tyttöjä kasvatetaan pedagogisten tutkimusten mukaan enemmän kiltteyteen, joustavuuteen ja omien etujen asettamiseen yhteisen edun alaisuuteen Uus- ja kasvuyrittäjyyden edistäminen Kansainvälisessä vertailussa (GEM 2005) aikuisväestön siirtymä yrittäjäksi on Suomessa melko maltillinen. Suomi sijoittuu 32:ksi tutkittujen 42 maan joukossa vuonna Pohjoismaisessa vertailussa aktiivisuus ryhtyä yrittäjäksi on Suomessa toiseksi alhaisin Ruotsin jälkeen. Pohjoismaista Islannissa ja Norjassa varhaisvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on Suomeen verrattuna kaksinkertainen. Jo pidempään, yli 42 kuukautta yrittäjänä toimineiden osuus aikuisväestöstä oli vuonna 2006 Suomessa noin 8,2 %. Maassamme liian suuri osa yrityksistä syntyy ja myös kuolee mikroyrityksinä, ja vain harvat kasvavat keskisuuriksi tai suuriksi. Yrittäjyys ei houkuttele nuoria ja koetut kannusteet suhteessa yrittäjätoiminnan riskeihin rajoittavat varsinkin innovatiivisten liikeideoiden muuttumista voimakkaaseen kasvuun tähtääviksi yrityksiksi. Yrittäjien vähäiset kasvuhalut liittyvät osin siis työmarkkinoiden jäykkyyksiin. ETLA:n tutkimuksen mukaan vain noin 40 prosentilla uusyrityksistä näyttäisi olevan jossain määrin halukkuutta liikevaihdon ja/tai henkilöstön kasvattamiseen useamman vuoden tähtäimellä. Tutkimuksen mukaan yli puolet ilmoittaa kasvuhalujen vähäisyyden tärkeimmäksi syyksi sen, että nykyinen yrityskoko on sopiva. Seuraavaksi tärkein syy on palkatun työvoiman korkeat kustannukset, mikä tuli esiin myös Yrittäjänaisen arki -tutkimuksessa. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisen kynnys on siis korkea. Kasvuyrityksillä on ETLA:n tutkimuksen mukaan seuraavanlaisia piirteitä: - yhteistyösuhteita (usein tuotannollisia) muiden yritysten kanssa - yrityksen perustajia on useampia ja usein usealta ammattialalta - yli puolet yrityksistä harjoittaa innovaatiotoimintaa - toimivat laajemmin kuin pelkästään paikallisesti Uusia kasvuyrityksiä pitäisi syntyä moninkertainen määrä nykyistä enemmän edistämään rakennemuutosta ja vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa sekä korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja. Kansantalouden kannalta on huolestuttavaa myös se, että erityisesti koulutetuilla palkkatyössä menestyvillä on heikot kannustimet ja/tai vähän motivaatiota ryhtyä yrittäjiksi. Tämä on juuri se joukko, joiden avulla kasvuyrittäjyyden voidaan odottaa nousevan. Suuri osa kasvuyrittäjyyden kannalta potentiaalisimmista naisyrittäjistä 6

13 kuuluu tähän ryhmään. Vaikka naisten osuus yrittäjistä on Suomessa eurooppalaisittain suuri, yrittämisen reservissä on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Kaupallisesti hyödynnettäviksi jalostetut uudet ideat, eli innovaatiot, on nostettu paikallisen ja eurooppalaisen kilpailukyvyn ja kasvuyrittäjyyden vahvistamisen ytimeen. Tämän myötä on keskusteluun ja uusimpiin EU:n tavoiteohjelmiin noussut alueellisten innovaatioympäristöjen rakentaminen Euroopan Unionin Lissabonin strategian mukaisesti. Tuoreen hallitusohjelman mukaan luovuus, sivistys ja osaaminen ovat Suomen menestystekijöitä. Ohjelman mukaan hyvinvointimme lisäämisen perustana toimivat osaaminen, yrittäjyys ja uusiutumiskyky. Keväällä 2007 muodostetun hallituksen tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö. Alueelliset innovaatioympäristöt muodostuvat keskinäisestä vuoropuhelusta ja dynamiikasta yritysten, opetus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä välittäjä- ja rahoittajatahojen välillä. Innovaatioympäristöjen rakentumiseen vaikuttavat myös kunnallisessa ja seutukunnallisessa elinkeinopolitiikassa tehtävät linjaukset ja valinnat. Näiden tekijöiden ohella innovaatioympäristöön luokitellaan myös se infrastruktuuri, jonka puitteissa innovaatioiden aikaansaaminen on mahdollista. Keskeisiä elementtejä ovat lisäksi innovaatiokulttuuri, monet yksilöitä ja organisaatioita inspiroivat uutta luovat prosessit, käytettävissä olevat tietokanavat sekä yhteinen innovaatiotietoisuus ja jaetut tulkinnalliset viitekehykset. Suomalaiset naiset ovat eräiden tutkimusten mukaan jopa innovatiivisempia kuin miehet, eikä riskinottoalttiudessa ole suuria eroja naisten ja miesten kesken, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Naisten vahvuutena pidetään myös taitoa verkostoitua, mikä vahvistaa kilpailukykyä ja on siksi entistä tärkeämpi menestystekijä. Naisyrittäjävaltaisilla toimialoilla kiinnostuksen kohteeksi nousevat usein ns. sosiaaliset innovaatiot, joihin vaikuttaa mm. kansalaisten huoltosuhteen epäedullinen kehitys. Todennäköisesti ajankohtaisiksi tulevat myös monenlaiset palveluinnovaatiot. Tuoreessa Tekesin Serve-ohjelmassa palveluinnovaatiot on luokiteltu neljään eri ryhmään: 1) teknologia- ja tuoteinnovaatioihin 2) asiakasrajapinta- ja jakeluinnovaatioihin 3) organisatorisiin innovaatioihin sekä 4) uuden tyyppisiin verkostoihin ja arvoketjuihin. Yhteistä palveluinnovaatioiden luonteelle ovat toistettavuus, uutuusarvo markkinoilla sekä vaikuttavuus yrityksen liikevaihtoon ja kilpailukykyyn. Yrityksen tasolla palveluinnovaatioiden kehittämistä voidaan tarkastella vähintäänkin kolmella tasolla: yksittäisten palvelujen tasolla, yrityksen innovaatiotoiminnan kokonaishallinnan tasolla ja verkostotasolla. 3.2 Valtion toimenpiteet naisyrittäjyyden edistämiseksi ja naisyrittäjyyden hidasteet Edellisen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman ( ) yksi keskeisiä tavoitteita oli naisyrittäjyyden edistäminen. Politiikkaohjelman tavoitteena oli kasvattaa naisten osuus kaikista maamme yrittäjistä nykyisestä 33 prosentista 40 prosenttiin (pl. alkutuotanto), mikä olisi Euroopan huipputasoa. Tältä pohjalta Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti keväällä 2004 työryhmän pohtimaan naisyrittäjyyden edellytysten vahvistamista Suomessa. Työryhmä julkaisi keväällä 2005 raportin Naisyrittäjyys. Nykytilanne ja toimenpide-ehdotuksia, jossa tuotiin esille naisyrittäjyyteen liittyviä ongelmia ja esteitä, sekä esitettiin miten ja minkälaisia tukitoimia voidaan tehdä ongelmien ratkaisemiseksi. Työryhmä esitti yhteensä 14 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyivät sosiaaliturvaan, yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, rahoitukseen ja osaamiseen, neuvontaan, valmennukseen ja tiedottamiseen, sekä tutkimukseen ja tilastointiin. Toimenpideehdotuksia olivat muun muassa 7

14 - vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen, - yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittäminen, - yrittäjän sairausajan päivärahan karenssiajan lyhentäminen, - verovähennysoikeuden luominen yrittäjäperheen alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista, - palvelualojen pääomasijoitusrahaston perustaminen, - naisyrittäjyyden mentorointimallien vakinaistaminen, - alueellisten naisten resurssikeskusten vahvistaminen, - erillisen naisyrittäjyysportaalin perustaminen Yritys-Suomen Internet-sivuille sekä - naisyrittäjyyteen liittyvän tilastoinnin kehittäminen. Toimenpiteet liittyivät osin muihin hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman hankkeisiin, kuten sosiaaliturva-, kasvuyritys-, yrittäjyyskasvatus- ja tulevaisuustyöryhmien työhön sekä sisäministeriön alueellisia resurssikeskuksia koskevaan selvitystyöhön. Lisäksi naisyrittäjyystyöryhmän työtä oli lähellä työministeriön tukema malli yrittäjien sijaispalvelujärjestelmästä. Asiaa seurattiin myös hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa Useat naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksista ovat edenneet ja niiden käytännön toteuttaminen on käynnissä. Konkreettisia toimia edellisellä hallituskaudella naisyrittäjyyden edistämiseksi ovat olleet mm. arvonlisäverolain muuttaminen väliaikaisesti siten, että parturi- ja kampaamopalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokantaa alennettiin 22 prosentista 8 prosenttiin. Pieniin korjauspalveluihin luetaan polkupyörien, kenkien, nahkatavaroiden vaatteiden ja liinavaatteiden korjauspalvelut. Laki tuli voimaan vuoden 2007 alusta ja on voimassa vuoteen Lisäksi perhevapaakustannuksiin tuli vuoden 2007 alusta muutoksia, jotka tasaavat työnantajien perhevapaista aiheutuvia palkkakustannuksia ja helpottavat erityisesti naisvaltaisten alojen työnantajien asemaa sekä yleisesti (nuorten) naisten työmarkkina-asemaa. Uudistuksen tarkoituksena on alentaa työntekijän vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia palkkakustannuksia ja tuetaan vanhempainvapaiden nykyistä tasaisempaa jakamista vanhempien kesken. Myös yrittäjien sosiaaliturvaan tehtiin edellisen hallituskauden aikana muutamia parannuksia. Muun muassa YEL-vakuutetun sairauspäivärahan karenssi lyheni aikaisemmasta yhdeksästä päivästä neljään eli YEL-vakuutetulla yrittäjällä on nyt oikeus sairauspäivärahaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kolme päivää. Lisäksi yrittäjän työterveyshuollon korvauksiin tuli parannuksia. Tilastoinnin osalta KTM:n toukokuussa 2006 julkaisema Yrittäjyyskatsaus sisälsi jo naisyrittäjyyttä koskevat päätiedot (lukumäärä, toimialat, ikäjakauma, koulutus, alueelliset tiedot). Muita naisyrittäjyyden kannalta keskeisiä jo toteutuneita hankkeita ovat muun muassa sijaispalvelujärjestelmän laajentaminen neljän TE-keskuksen alueille ja Yritys-Suomi - verkkopalvelun naisyrittäjyysosion avaaminen maaliskuussa Lisäksi muun muassa naisyrittäjyyden mentorointitoimintaa koskevia pilottihankkeita on vireillä useilla TEkeskusalueilla. Toimenpide-ehdotuksista ei ole kuitenkaan toteutunut esimerkiksi alueellisten resurssikeskusten vahvistaminen. Naisten resurssikeskustoiminta on Suomessa vielä vähäistä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa naisten resurssikeskuksia on jo noin 150. Naisten resurssikeskuksella tarkoitetaan paikallisella, alueellisella/seudullisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla toimivaa osaamisverkostoa, joka koostuu alueen erilaisista ja keskeisistä naistoimijoista. Naisten resurssikeskuksella on ainakin yksi fyysinen kohtauspaikka monimuotoista toimintaa varten sekä palkattu koordinaattori. Naisten resurssikeskuksen toiminta keskittyy kolmen pilarin ympärille, jotka ovat naisten yrittäjyys ja työllisyys, naisten osallistuminen aluekehitykseen sekä tasa-arvon edistäminen. Naisten resurssikeskusten avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuuden muutoksia ja tukemaan naisten selviytymistä niin maaseudulla kuin kaupunkialueillakin. Ajatus resurssikeskusten perustamisesta virisi Suomeen 2000-luvun alussa ja toukokuussa 2004 käynnistyi alueministeri Hannes Mannisen tilaama selvitystyö alueellisen naisresurssikeskusohjelman kehittämissuunnitelmaksi. Suomessa on jo toimivia naisten resurssikeskuk- 8

15 sia, mutta olemassa olevien resurssikeskusten ongelmina ovat verkostojen ja niitä koskevan tiedon hajanaisuus, koordinoimattomuus ja projektirahoituksen luonteesta johtuvan pitkäkestoisen perusrahoituksen, nk. katalysaattorirahan puute. Selvitystyön tuloksena syntyi vuonna 2005 Naisten voimavaraohjelmaehdotus (NAVARA). Sen päämääränä on vastata ennakoidusti tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin ja tukea erityisesti alueelliseen naisten yrittäjyyteen, aluekehitykseen ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvää toimintaa. Ohjelma tarjoaa tasa-arvoa edistävän yhteistyöfoorumin, ponnahduslaudan sosiaalisten innovaatioiden tuotteistamiselle sekä mahdollisuuden uudenmuotoisen palvelurakenteen räätälöimiseen paikallisella, alueellisella, kansallisella sekä myös kansainvälisellä tasolla. Ehdotettu Naisten voimavaraohjelma oli tarkoitus toteuttaa ministeriöiden yhteistyöhankkeena vuosina Valtion budjetista olisi varattu 4,8 miljoonaa euroa, minkä lisäksi mukana olisi ollut yksityistä rahoitusta. Rahoituksen avulla voitaisiin perustaa vuosittain kymmenkunta alueellista resurssikeskusta sekä turvattaisiin Suomen Naisresurssikeskukset ry:n toiminta. Tämänhetkinen tilanne on se, ettei valtakunnallista rahoitusta naisten resurssikeskuksille ole näköpiirissä, vaikka resurssikeskusten vahvistaminen oli myös Kauppaja teollisuusministeriön Naisyrittäjyystyöryhmän selvityksen yhtenä toimenpideehdotuksena. Pyysimme Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen puheenjohtajalta sekä Naisyrittäjyyskeskus ry:n toimitusjohtajalta kommentteja ja arviointia valtiovallan toimenpiteiden tähänastisen toteutumisen onnistumisesta. Naisyrittäjyyskeskus ry:n toimitusjohtaja Ritva Nybergin mukaan joidenkin hallituksen toimenpide-ehdotusten (Yritys-Suomi - naisyrittäjyysportaali, mentorointimallin levitys, sijaispalvelujärjestelmäpilotit) toteutus tai suunnittelu on aloitettu, mutta mm. alueelliset naisyrittäjyyden edistämisryhmät ovat vielä toteuttamatta. Nybergin mukaan naisyrittäjyys on uudessa hallitusohjelmassa esillä vain hyvin vähän, lähinnä siinä yhteydessä, että naisten yrittäjyyskynnystä pyritään madaltamaan ja erityisrahoituksen riittävyys yrittäjyyteen rohkaisemiseksi turvataan. Nybergin mukaan naisyrittäjyyden tämän hetken tärkein kehittämiskohde on madaltaa naisten kynnystä yrittäjyyteen naisille suunnatun neuvonnan, koulutuksen, mentoroinnin ja verkostoitumismahdollisuuksien kautta. Lisäksi Naisyrittäjyyskeskus tähtää naisyrittäjien tukemiseen ns. kuolemanlaakson yli. Keinoja tähän ovat mentorointi, tukeminen kasvun tiellä ja verkottaminen paikallisiin yrittäjäjärjestöihin. Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Ritva Nyberg korostaa, että fokuksessa tulisi olla yrittäjyys ja kohderyhmänä naiset ei tasa-arvo. Yrittäjänaisten Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Mirja Erlundin mukaan edellisen hallituksen Yrittäjyyden politiikkaohjelma oli sinänsä hyvä ja edisti askeleen verran naisyrittäjyyttä. Erlundin mukaan politiikkaohjelman tärkeimmäksi anniksi jäi naisyrittäjyyden tunnistaminen sekä naisyrittäjyyden näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Varsinaisten toimenpide-ehdotusten toteuttaminen jäi kuitenkin heikoksi. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen jäi puolitiehen eikä pysyviä rakenteiden uudistuksia saatu aikaan. Vaikka siis naisyrittäjyyden edistäminen on huomioitu valtion toimenpiteissä ja joitakin parannuksia on saatu aikaan, naisyrittäjät kohtaavat yrittäjyydessään edelleen tiettyjä ongelmia, jotka ovat tyypillisiä nimenomaan naispuolisille yrittäjille ja jotka osaltaan pitävät yllä työmarkkinoiden segregaatiota. Mm. vanhemmuuden kustannusrasitteen ohella naisyrittäjä ei siis ole tasa-arvoinen palkansaajaan ja toisiin yrittäjiin verrattuna perhesosiaalisten etuuksien puutteellisuuksien ja epätasa-arvoisten käytäntöjen takia. Puutteelliset perhe-etuudet ja työn luonne (pitkät päivät, epäsäännöllisyys) hidastavat naisvaltaisten alojen kasvua ja nuoret naiset eivät näe yrittäjyyttä houkuttelevana vaihtoehtona. Yleisestikin ottaen yrittäjän sosiaaliturva on heikompi kuin työntekijän sosiaaliturva. Tällä epäkohdalla on laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, mm. työllisyyteen ja yrittäjyyshalukkuuteen. Yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus perheen perustamiseen ja lasten saamiseen ilman kohtuuttomia uhrauksia ja sosiaaliturvan on tuettava myös yrittäjän oikeutta perheen perustamiseen. Äitiyden, vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittamiseksi on siis vielä tehtävä parannuksia. 9

16 10 4 POHJALAISEN NAISYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEN TAUSTAA 4.1 Naisyrittäjyys tilastoissa Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat vieläkin hyvin maatalousvaltaisia maakuntia, sillä vuonna 2004 alkutuotannossa työskentelevien osuus maakuntien työllisestä työvoimasta oli Keski-Pohjanmaalla 10,3 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 10,4 prosenttia ja Pohjanmaalla 7,4 prosenttia (koko maa 4,0 %). Etelä-Pohjanmaa on näin ollen Suomen maatalousvaltaisin maakunta ja Keski-Pohjanmaa on heti toisena. Palveluissa työskentelevien osuus työllisestä työvoimasta on Etelä-Pohjanmaalla alin, Keski-Pohjanmaalla toiseksi alin ja Pohjanmaalla neljänneksi alin koko maassa, tosin palvelutyöpaikkojen muutos vuosina on ollut mm. Kokkolan (+4,5 %), Seinäjoen (+6,1 %) ja Eteläisten seinänaapurien (+4,4 %) seutukunnissa suurempaa kuin koko maassa keskimäärin (+2,5 %). maakunta kaikki yrittäjät mukaan lukien maatalousyrittäjät kaikki yrittäjät pois lukien maatalousyrittäjät kaikki naisyrittäjät mukaan lukien maatalousyrittäjät naisyrittäjät pois lukien maatalousyrittäjät Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pohjanmaa koko maa Taulukko 1. Yrittäjien määrä vuonna 1995 Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot. Vuonna 1995 naisyrittäjien osuus (pl. alkutuotanto) kaikista yrittäjistä oli Etelä- Pohjanmaalla 33,2 prosenttia, Keskipohjanmaalla 34,2 prosenttia ja Pohjanmaalla 32,9 prosenttia. Maatalousyrittäjät mukaan lukien vastaavat naisyrittäjien osuudet ovat 34 prosenttia (Etelä-Pohjanmaa), 33,9 prosenttia (Keski-Pohjanmaa) ja 31,9 prosenttia (Pohjanmaa). Naisyrittäjien osuus koko maassa (pl. maatalousyrittäjät) kaikista yrittäjistä (pl. maatalousyrittäjät) vuonna 1995 oli 34,7 prosenttia. maakunta kaikki yrittäjät kaikki yrittäjät kaikki naisyrittäjät naisyrittäjät mukaan lukien pois lukien mukaan lukien pois lukien maatalousyrittäjät maatalousyrittäjät maatalousyrittäjät maatalousyrittäjät Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pohjanmaa koko maa Taulukko 2. Yrittäjien määrä vuonna 2000 Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot.

17 Vuonna 2000 tilanne ei ole paljoa muuttunut: naisyrittäjien osuus (pl. alkutuotanto) kaikista yrittäjistä oli Etelä-Pohjanmaalla 31,4 prosenttia, Keskipohjanmaalla 32,8 prosenttia ja Pohjanmaalla 32,8 prosenttia. Maatalousyrittäjät mukaan lukien vastaavat naisyrittäjien osuudet ovat 33,3 prosenttia (Etelä-Pohjanmaa), 33,9 prosenttia (Keski-Pohjanmaa) ja 32,3 prosenttia (Pohjanmaa). Naisyrittäjien osuus koko maassa (pl. maatalousyrittäjät) kaikista yrittäjistä (pl. maatalousyrittäjät) vuonna 2000 oli 34,9 prosenttia. 11 maakunta kaikki yrittäjät mukaan lukien maatalousyrittäjät kaikki yrittäjät pois lukien maatalousyrittäjät kaikki naisyrittäjät mukaan lukien maatalousyrittäjät naisyrittäjät pois lukien maatalousyrittäjät Etelä Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Pohjanmaa koko maa Taulukko 3. Yrittäjien määrä vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot. Vuonna 2004 tilanne on seuraava: naisyrittäjien osuus (pl. alkutuotanto) kaikista yrittäjistä oli Etelä-Pohjanmaalla 30,5 prosenttia, Keskipohjanmaalla 32,7 prosenttia ja Pohjanmaalla 32,1 prosenttia. Maatalousyrittäjät mukaan lukien vastaavat naisyrittäjien osuudet ovat 32,3 prosenttia (Etelä-Pohjanmaa), 33,5 prosenttia (Keski-Pohjanmaa) ja 31,6 prosenttia (Pohjanmaa). Naisyrittäjien osuus koko maassa (pl. maatalousyrittäjät) kaikista yrittäjistä (pl. maatalousyrittäjät) vuonna 2004 oli 34,9 prosenttia. Kun tarkastellaan naisyrittäjien lukumäärää, jossa maatalousyrittäjät eivät ole mukana, määrä on kokonaisuudessaan hivenen laskenut vuosien 1995 ja 2004 välillä sekä Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla että Pohjanmaalla. On kuitenkin huomioitava, että naisten yrittäjyysosuus saattaa jäädä tilastoissa osin katvealueelle, sillä naiset toimivat usein yhtiömuotoisissa yrityksissä vähemmistöosakkaina miesten rinnalla. Uusimpia tilastoja tarkasteltaessa mm. KTM:n vuoden 2007 Yrittäjyyskatsauksen mukaan vuonna 2006 maakuntia vertailtaessa Keski-Pohjanmaa on tilastoissa aivan viimeisenä. Keski-Pohjanmaalla naisyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä (pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet) on vain 24,2 prosenttia eli alle neljännes. Etelä-Pohjanmaa on listassa kolmanneksi viimeinen (naisyrittäjien osuus on 25,8 prosenttia). Pohjanmaalla tilanne on parempi, naisyrittäjien osuus on jopa 36,2 prosenttia, mikä on kuudenneksi korkein. Tilanne on hälyttävä varsinkin Keski-Pohjanmaalla, jossa edellisvuonna eli 2005 luku oli vielä 34,5 prosenttia. Myös Etelä-Pohjanmaalla naisyrittäjien määrä on laskenut, vuonna 2005 määrä oli 29,2 prosenttia. Pohjanmaalla tilanne on aivan toinen, sillä siellä naisyrittäjien määrä kaikista yrittäjistä (pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet) on kasvanut huimasti, sillä vuonna 2005 luku oli 28,2 prosenttia.

18 12 Kuva 1. Naisten osuus yrittäjistä (pl. alkutuotanto ja avustavat perheenjäsenet) maakunnittain vuonna 2006 Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan. Lähde: Yrittäjyyskatsaus toimiala Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa maatalous, riistatalous, 52,3 % 52,8 % 46,2 % kalatalous ja met- sätalous teollisuus 5,9 % 5,2 % 4,5 % rakentaminen 0,94 % 0,97 % 1,1 % tukku- ja vähittäiskauppa 10,4 % 10,1 % 11,1 % majoitus- ja ravitsemustoiminta 3,3 % 4,0 % 13,7 % kuljetus, varastointi 2,2 % 2,1 % 2,0 % ja tietoliikenne rahoitustoiminta 0,1 % 0,32 % 0,01 % liike-elämän palvelut 5,1 % 3,6 % 6,6 % koulutus 0,2 % 0,06 % 0,13 % terveydenhuolto- ja 4,7 % 5,4 % 14,9 % sosiaalipalvelut muut yhteiskunnalliset 11,6 % 11,3 % 15,1 % ja henkilökohtai- set palvelut toimiala tuntematon 3,3 % 4,1 % 4,6 % yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 4. Naisyrittäjien (ml. maatalousyrittäjät) toimialat vuonna 2004 Keski- Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot.

19 13 Etelä-Pohjanmaa maatalous, riistatalous, kalatalous ja metsätalous teollisuus rakentaminen tukku- ja vähittäiskauppa majoitus- ja ravitsemustoiminta kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitustoiminta liike-elämän palvelut koulutus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut toimiala tuntematon Kuva 2. Naisyrittäjien (ml. maatalousyrittäjät) toimialat vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla. Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot. Keski-Pohjanmaa maatalous, riistatalous, kalatalous ja metsätalous teollisuus rakentaminen tukku- ja vähittäiskauppa majoitus- ja ravitsemustoiminta kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitustoiminta liike-elämän palvelut koulutus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut toimiala tuntematon Kuva 3. Naisyrittäjien (ml. maatalousyrittäjät) toimialat vuonna 2004 Keski-Pohjanmaalla. Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot.

20 14 Pohjanmaa maatalous, riistatalous, kalatalous ja metsätalous teollisuus rakentaminen tukku- ja vähittäiskauppa majoitus- ja ravitsemustoiminta kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitustoiminta liike-elämän palvelut koulutus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut toimiala tuntematon Kuva 4. Naisyrittäjien (ml. maatalousyrittäjät) toimialat vuonna 2004 Pohjanmaalla. Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot. Maataloudessa työskenteli vuonna 2004 sekä Etelä- että Keski-Pohjanmaalla noin puolet kaikista naisyrittäjistä. Pohjanmaallakin maataloudessa työskenteli lähes puolet kaikista naisyrittäjistä. Toiseksi eniten naisyrittäjiä toimii muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa ja kolmanneksi eniten tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Neljäntenä tulee Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla liike-elämän palvelut ja Keski-Pohjanmaalla terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Luvut myötäilevät valtakunnallisia tilastoja eli naiset toimivat Pohjanmaallakin samoilla toimialoilla kuin koko maassa. Tosin maatalouden palveluksessa toimii erityisen suuri määrä naisyrittäjistä tällä alueella. ikäryhmä Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa vuotiaat 0,47 % 0,3 % 0,84 % vuotiaat 6,60 % 6,7 % 19,3 % vuotiaat 18,5 % 18,4 % 20,7 % vuotiaat 33,4 % 32,2 % 29,7 % vuotiaat 33,8 % 35,7 % 32,9 % vuotiaat 7,1 % 6,7 % 6,5 % vuotiaat 0,04 % 0 % 0,06 % yhteensä 100 % 100 % 100 % Taulukko 5. Naisyrittäjien (pl. maatalousyrittäjät) ikärakenne Keski-Pohjanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla vuonna Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilastot. Yli 60 prosenttia naisyrittäjistä kaikissa kolmessa maakunnassa on vuotiaita. Alle kolmekymppisiä yrittäjiä on vähän, mutta vuotiaita on viidesosa kaikista naisyrittäjistä. Merkille pantavaa on, että yli kuusikymppisiäkin yrittäjiä löytyy joukosta.

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi.

Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. Naisissa on mieletön voimavara, joka pitäisi saada hyödynnetyksi. VARSINAIS-SUOMEN NAISRESURSSIKESKUKSEN ESISELVITYS ESISELVITYS NAISTEN YRITTÄJYYDEN, TYÖLLISYYDEN, TASA-ARVON JA ALUEKEHITYKSEEN OSALLISTUMISEN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Toimintaympäristö. TTL Tampere

Toimintaympäristö. TTL Tampere Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

SUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Yhteenvetoraportti 23.10.2009 Anu Valtari Riitta Ahlholm Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot