Yritys- Onko terveys sinulle tärkeä? Pohjois-Suomen. Kesäkuu 3/2015 KAIVOSSEMINAARI 2015 Levi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritys- Onko terveys sinulle tärkeä? Pohjois-Suomen. Kesäkuu 3/2015 KAIVOSSEMINAARI 2015 Levi 3.-5.6.2015"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen Yritys- maailma Kesäkuu 3/2015 KAIVOSSEMINAARI 2015 Levi Ved Systems Oy Engineering mittarit, laitteet, ilmankostuttimet Onko terveys sinulle tärkeä? RollerMouse tietokonehiiren avulla helpotat vartaloon kohdistuvia paineita, kiputiloja ja saat parannettua työasentoasi. Työterveysalan ammattilaiset suosittelevat RollerMousen käyttöä. Säästää sairauskuluissa 350 /päivä. Maahantuonti: Avaintieto Oy / / Kysy lähin jälleenmyyjä Lapin Biokunta Tervolan uudet, kaavoitetut ja teollisuusinfralla varustetut rakennuspaikat ovat valmiina. LISÄTIETOJA Kunnanjohtaja Mika Simoska Elinkeinokoordinaattori Matti Alatalo Services n Training n Research n Education Education n Bachelor n Master n PhD n Lifelong learning Research n Exploration n Geology n Mining n Mineral processing n Chemistry n Environmental n Social n Automation PINTA-ALA m2 RAKENNUSOIKEUS 6000 m2 PINTA-ALA m2 RAKENNUSOIKEUS m2 PINTA-ALA m2 RAKENNUSOIKEUS m2 Contact: Prof. Juha-Pekka Lunkka (Dean) tel Prof. Kari Knuutila (General) tel Prof. Eero Hanski (Geology) tel Project manager Ilkka Hynynen (Mineral) tel Dr. Jari Ruuska (Automation) tel Oulu Mining School

2 2 Suomen Kaivosyrittäjät Ry:n Kaivosseminaari pidetään nyt kymmenennen kerran Tänä vuonna Kittilän Levillä Suomen Kaivosyrittäjät ry sai alkunsa vuonna 2005, kun 15 alan aktiivia kokoontui Pyhäjärvelle kaivosyrittäjille tarkoitettuun puolen vuoden mittaiseen koulutukseen. Tarkoitus on edistää kaivosyrittäjyyden yleisiä ja yhteisiä toimintaedellytyksiä, tehdä yleistä valistustyötä, edunvalvontaa lainsäädännön alueella, toimia etujärjestönä viranomaisiin, lisätä alan yritysten ympäristö- ja työturvallisuustietoisuutta, organisoida ja koordinoida jäsentensä yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kehittää jäsentensä välistä yhteistoimintaa. Järjestämme myös vuosittaisen kaivosseminaarin, joissa on käynyt noin 300 osanottajaa, luetteli yhdistyksen toimitusjohtaja Harri Siitonen. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 50, jotka koostuvat kaivosyrittäjistä niiden alihankkijayrityksistä, louhintayrityksistä ja jopa kullankaivajista. hetken suurimmat ongelmat ja jarru alallamme ovat luvituksen monimutkaisuus ja kaivoslu- Tämän vat yleensä. Pahimmillaan tai parhaimmillaan yrittäjä tarvitsee jopa 130 eri lupaa kaivoksen avaamiseen. Prosessia hidastavat vielä kaikki yksityiset ja yhdistykset omilla valituksillaan. Mielestäni ulkopuolisille ei edes pitäisi antaa valituslupaa vaan ainoastaan niille, joita se koskee. Luvitus pitäisi yksinkertaistaa. Nyt se on ollut poukkoilevaa. Ennustettavuutta ei ole löytynyt. Luonnolle onkin tällä sektorilla annettu suurempi arvo kuin ihmiselle., Harri Siitonen jyrähti. Valtiolle järki käteen Harri Siitonen on sitä mieltä, että valtio voisi aivan ottaa isomman roolin kaivannaisteollisuudessa jopa omistajana. Uskon, että ala on tuottoisaa ja sen ympärille kehittyvä yrittäjyys toisi myös veroeuroja valtion ja kuntien kassaan. Esimerkiksi Kittilän kunta olisi varmaan konkurssissa, jos siellä ei olisi kaivostoimintaa. Mineraalejahan meillä Suomessa on, mutta ne pitäisi hyödyntää tehokkaammin uusilla teknologian keksinnöillä eikä ostaa kalliilla muualta maailmasta, Siitonen jyrisee. KAIVOSSEMINAARI 2015 Levi Suomen kaivosteollisuusalan huippuammattilaiset kokoontuvat jo kymmenettä kertaa Suomen Kaivosyrittäjät ry:n järjestämään juhlaseminaariin Leville. Kaivosseminaari 2015 pidetään Kittilän Levillä Hullu Poro Areenalla. Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja tutustumaan alan ajankohtaisiin aiheisiin! Seminaarin pääsisällöt ovat: Valtiovallan, aluehallinnon ja alan edunvalvonnan terveiset Ympäristö- ja kaivoslain byrokratia Maan metallimalmi- ja teollisuusmineraalikaivoshankkeiden tila Kaivosalan projektiohjelmat Kaivosalan palvelujen tarjoajien puheenvuorot Kaivosalan koulutuksen tila Arktisen alueen kehitys Ohjelma: Keskiviikko Ekskursiokohde Agnico Eagle Kittilän kaivos Lähtö Kittilän kaivokselle, kaivoksella tutustutaan rikastamoon ja kaivosalueeseen Panalytical B.V. seminaaripäivän ohjelma XRD in Mining: Identifying and quantifying minerals in Fe, Cu, Ni, Zn ores: How to increase recovery rate, XRD Mining Segment Manager Dr. Uwe Konig XRF in Mining: 1) The power of small tabletop XRF equipment. 2) Benefits of combined WD and Ed techniques in Mining. Small Spot mapping of rock specimens, Nordic XRF and XRD Application Specialist Dr. Jakob Noreland Automation options for Mines, Business Development Manager Nordic Jouko Nieminen Torstai Kahvi Seminaarin avaus, valtiovallan, aluehallinnon ja edunvalvonnan terveiset 9.00 Tervetulotoivotukset ja avaussanat, Suomen Kaivosyrittäjät ry, Harri Siitonen 9.10 Kittilän kunnan tervehdys, kunnanjohtaja Kyösti Tornberg 9.25 Maakunnan tervehdys, maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liitto 9.45 Työ- ja elinkeinoministeriö, kaivosylitarkastaja Riikka Aaltonen Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus, kaivosyli-insinööri Terho Liikamaa, Tukes Kaivosteollisuus ry, toiminnanjohtaja Pekka Suomela Lapin kullankaivuu, toiminnanjohtaja Antti Peronius, Lapin kullankaivajain Liitto ry alustava varaus Pääomaa ja näkyvyyttä pörssistä, asiakkuusjohtaja Erja Retzén, Nasdaq Nordic Lehdistötilaisuus Lounas Uusien kaivoshankkeiden tila Geologian tutkimuskeskus (GTK) EIT Raw Materials mitä, miksi ja kenelle, Harry Sandström, senior consultant, Spinverse Oy/ Business development, EIT Raw Materials Baltic CLC Sotkamo Silverin kaivoshankkeet Suomessa ja Norjassa, toimitusjohtaja Ilkka Tuokko, Sotkamo Silver Oy FQM Kevitsa Mining Oy, pääkaivosinsinööri Jukka Brusila Yaran kuulumiset Soklista, Eero Hemming ja Seppo Gehör, Yara Kahvi Kemin kaivos tänään, johtaja Jyrki Salmi, Outokumpu Oy Rompas-Rajapalot kulta tutkimusprojekti; geologi Erkki Vanhanen ja ympäristöpäällikkö Noora Raasakka Kittilän kultakaivos Agnico Eagle Mines, kaivoksenjohtaja Tuomo Tuohino Sakatin Cu-Ni-PGE-projektin tämän hetkinen tilanne, projektipäällikkö Jukka Jokela, Anglo American Exploration Hannukainen Mining Oy, toimitusjohtaja Mari Pilventö ja päägeologi Jouko Pakarinen Keskustelua Juhlaillallinen - Suomen Kaivosyrittäjät 10 vuotta, Hullu Poro Areena Perjantai :30 Kahvi Kaivannaisalan tukipalvelut 9.00 OMS tutkimuskeskuksen ja tiedekunnan esittely, Oulu Mining School, Kaivannaisalan tiedekunta, projektipäällikkö Ilkka Hynynen ja tutkimuskoordinaattori Jari Ruuska 9.20 Lapin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Rauno Toppila 9.40 Malminetsintä on tuotekehitystä ja innovointia, Chief Geologist Hannu Ahola, Palsatech Oy Keliberin tilannekatsaus, toimitusjohtaja Olle Siren, Keliber Oy Keliber ja maakotka, ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski, Keliber Oy Keliber ja viitasammakko, Jarmo Saarikivi, Tutkimusosuuskunta Tapaus Luonnonsuojelun ja yhteiskunnan toimintojen yhteensovittaminen, tutkijatohtori Nina Nygren, Tutkimusosuuskunta Tapaus PANalytical, Business Development Manager Jouko Nieminen Alustava Alustavia tuloksia minehealth-kaivoshankkeesta Barentsin alueella, lehtori/tutkija Seppo Kilpiäinen Lapin ammattikorkeakoulu Lounas Arktisen alueen kehitys Kaivos ja matkailu - synergiaedut aluetaloudessa ja yhteisön kehittymisessä, elinkeinojohtaja Katariina Palola Kittilän kunta, Kideve Elinkeinopalvelut Arktisen talousalueen kehitys ja pohjoisen investoinnit, toimitusjohtaja Timo Rautajoki, Lapin kauppakamari Lappi EU:n klusteritoiminnan mallialueena, Case: Kohti kiertotaloutta, ohjelmapäällikkö Kari Poikela, Digipolis Keskustelu ja seminaarin yhteenveto Seminaarin päätöskahvit Pienet muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä.

3 Osana Suomen Vuoriklusteria Oulu Mining School on myös vahvasti mukana rakentamassa alan tutkimuskoordinaatiota. Tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti johtava kaivosalan opetus- ja tutkimusyksikkö. Tiedekunnan perustaminen perustuu yliopistossa kehitettyyn Oulu Mining School -konseptiin, joka nyt laajennetaan geologian, malminetsinnän, kaivostekniikan ja rikastustekniikan kattavaksi osaamiskeskittymäksi. -Koko konsepti on nyt ajankohtainen. Keskeiseen ideaan kuuluvat tiedekunnan perustaminen Ouluun sekä koulutuksen ja kaivannaisalan tutkimuksen nivominen valtakunnalliseen ja EUn mineraalisten luonnonvarojen strategiseen visioon. Meille on valtiovallankin taholta ilmaistu Pohjois-Suomen mineraalisten luonnonvarojen tutkimusvastuu, yhdessä muiden keskeisten kaivannaisalan toimijoiden, kuten Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Tämän taustalla on kaivannaisalan koko arvoketjun koulutus- ja tutkimusvastuu, kertoo dekaani Juha-Pekka Lunkka. Tiedekunta perustettiin 1. Oulu Mining School 3 METALLI- JA TEOLLISUUSUUTISET 7 Kaivannaisalan tutkimuskeskus perusteilla Ouluun Oulu Mining School (OMS) on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, josta muodostettiin Oulun yliopiston kaivannaisalan tiedekunta elokuussa Uusi kaivannaisalan tiedekunta (OMS) vastaa vuorialalle erikoistuvien geologien ja diplomi-insinöörien peruskoulutuksesta, jatkokoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta. Parhaillaan Oulun ylipisto on rakentamassa kaivannaisalalle tiedekuntien, eri tutkimusryhmien ja kaivannaisalan sidosryhmien tarpeita palvelevaa kaivannaisalan tutkimuskeskusta, joka aloittaa toimintansa vielä tänä vuonna. elokuuta 2014 ja nyt ollaan toiminnan käynnistelyvaiheessa. Tärkeimpänä tehtävänä on Oulu Mining Schoolin tutkimuskeskuksen sisäänajo, käsittäen mm. jatkuvatoimisten teollisten minipilot kokoluokan rikastamojen, murskaamon ja kaivosvesien puhdistus- ja kierrätyslaitoksen suunnittelut ja laiteasennukset. -JatkuvaMinipilot-vaahdotus koerikastamo toimii jo, mutta OMS-tutkimuskeskukseen tulee lisäksi monipuolinen tutkimusvälineistö, jonka avulla pystytään tutkimaan kokonaisvaltaisesti muun muassa murskaukseen ja rikastukseen liittyviä ilmiöitä. Ajatuksena on, että meillä olisi koko kaivannaisalan arvoketjun kattava tutkimusvälineistö ja siihen liittyvä tutkimus ja koulutus, Lunkka mainitsee. Kaivannaisalan korkeinta koulutusta ja tutkimusta Lunkka kertoo, että yliopistojen tehtävänä on harjoittaa korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta sillä alalla missä toimitaan, eli tässä yhteydessä kaivannaisalalla. - Oulu Mining Schoolin osalta korkeatasoista tutkimusta ja koulutusta tarjotaan etenkin geologian, sovelletun geofysiikan ja kaivostekniikan sekä rikastustekniikan aloilla. Tutkimus ja koulutus OMS:ssa kattaa kaiken malmin etsinnästä, kaivoksen toimintaan ja rikastukseen saakka. Oulun yliopistossa on lisäksi teknillisen tiedekunnan ja luonnontieteellisen tiedekunnan puolella useita tutkimus- ja koulutustoimintoja, jotka liittyvät muun muassa metallurgiaan ja kaivosten ympäristöasioihin. Näiden tiedekuntien kaivannaisalaan läheisesti liittyvä tutkimus ja koulutus tukevat ja täydentävät myös Oulun Mining Schoolin toimintaa. Merkittävää yritysyhteistyötä laajennetaan Tärkeän soveltavan- ja perustutkimuksellisen osa-alueen muodostavat yritysmaailman kanssa tehtävä yhteistyö sekä erityyppiset kaivannaisalan sovellukset yrityspuolelle. Erityisesti koerikastamon osalta toivotaan tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa nyt ja tulevaisuudessa. - Kaivannaisalan tiedekunnalla on jo hyvin käynnistynyttä yhteistyötä Outotecin ja Metson kanssa sekä Suomessa toimivien kaivosyhtiöiden, kuten muun muassa Anglo American Finlandin ja First Qauntum Mineralsin kanssa. Outotecin oyj:n teknologiajohtaja, tutkimusprofessori Kari Knuutila toimiikin tällä hetkellä oman toimensa ohessa myös Oulu Mining Schoolin johtajana. Tavoitteena onkin laajentaa ja syventää Oulu Mining Schoolin tutkimuskeskuksen yhteistyötä teollisuuden kanssa jo lähitulevaisuudessa lähinnä rikastus- ja kaivostekniikan aloilla. Lunkka mainitsee, että Oulu Mining Schoolilla on pitkäaikainen yhteistyö mm. Schneider-Electricin kanssa, erityisesti kaivannaisalan prosessiautomaation ja prosessin energiatehokkuuden kehittämisessä. Erityistä mielenkiintoa suomalaisella teknologiateollisuudella on sensoritekniikkaan liittyvään yhteistyöhön sekä erilaisten kaivannaisalaan liittyvien ilmiöiden tutkimiseen ja havainnollistamiseen prosessin ohjattavuuden näkökulmasta. -Jatkossa haluaisimme olla mukana myös kokonaisvaltaisessa prosessinohjauksessa ja kaivostekniikan koneiden ja laitteiden suunnittelussa. Olemme tällä hetkellä vasta sisäänajamassa toimintaamme. Kevään aikana saamme kaivostekniikan ja rikastustekniikan professorit. Koulutus näillä aloilla käynnistyy syksyllä. Oulu Mining Schoolin tutkimuskeskuksen laitetestaus käynnistyy vielä tämän vuoden puolella. Ratkaisuja teollisuuden kohtaamiin ongelmiin -Perinteisesti yhteistyö teollisuuden kanssa pitää sisällään diplomi- tai väitöskirjatyön tekemisen jostain ilmiöstä tai ongelmasta, joka kiinnostaa kumpaakin osapuolta. Tämän tyyppinen yhteistyö on jatkossakin yksi yhteistyön toimintamalli. OMS-tutkimuskeskukseen keskitetään merkittävästi uusia tutkimusvälineitä, joten OMS-tutkimuskeskus panostaa jatkossa myös tilaustutkimusyhteistyöhön teollisuuden kanssa. Pyrimme myös luomaan yhteisprofessuureja kaivannaisalan toimijoiden kanssa. Tämä on se visio, joka tulee nähdä ehkä vähän pidemmällä tähtäimellä, sillä yhteisprofessuurit hyödyntävät niin teollisia toimijoita kuin myös yliopistoa, Lunkka toteaa. Koulutuksen puolella Oulu Mining School pyrkii kuuntelemaan hyvin tarkalla korvalla kaivannaisalan koulutustarpeita ja suunnittelemaan yhdessä yritysmaailman kanssa, millainen koulutusrakenne diplomiinsinööreille ja maistereille kaivannaispuolella pitäisi olla. -On tärkeää pystyä räätälöimään opetusta niihin tarpeisiin mitä yrityksillä on. Tästä syystä yhteistyö koulutuspuolella on tärkeää. Tähän liittyen meillä on ollut kansainvälisten yritysten kanssa koulutuskonseptikokeiluja kehitteillä, joiden puitteissa on pyritty saamaan yhteistä koulutusta. Dekaani professori Juha-Pekka Lunkka Yritysyhteistyötä on tehty mm. rikastusprosessien tutkimuksessa. -Meillä on täällä tutkijoita, jotka ovat erikoistuneita rikastusprosesseihin ja minipilot-ympäristö tarjoaa parhaat edellytykset tämän tyyppiseen tutkimukseen. Samanlaisia minipilot-koerikastamoita ei ole yliopistotasolla muualla Euroopassa. ICT-toimijakenttä kiinnostaa -Vaikka alalla käytetään paljon eri tyyppisiä sensoreita ja automatisoidaan kaivannaisalan prosesseja, OMS on halukas toimimaan sellaisen toimijakentän kanssa, jotka kuuluvat IC-teknologian piiriin. Sillä puolella on suuria mahdollisuuksia viedä erityyppisten prosessien automatisointia pidemmälle ja tehostaa toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan koko kaivannaisalan arvoketjussa, Lunkka kertoo. Kestävää kaivostoimintaa -Yksi tärkeistä osa-alueista on kestävän kaivostoiminnan edelleen kehittäminen. Kyseessä on asia, joka oli jo Tekesin Green Mining -ohjelmassa, kuten myös Suomen Akatemian Mineraalit ja korvaavat materiaalit -tutkimusohjelmassa. Tämä on hyvin läpilyövä tematiikka, jonka piirissä kaivannaisalan yrityksiä on jo nyt mukana. Kyseisellä alalla näen yhteistyömahdollisuuksien parantuvan myös jatkossa yksityisten toimijoiden kanssa. Kumppanuus voisi liittyä etsinnän, kaivos- ja rikastustekniikan ohella myös vesien hallinnan optimointiin ja kaivosympäristöjen monitorointiin. Haluaisimme kehittää voimakkaammin yritysten kanssa esimerkiksi juuri sensoritekniikkaa näillä kaivostoiminnan osa-alueilla. Vuoriklusterilla tiivistä yhteistyötä -Suomen vuoriklusterissa on mukana paljon yrityksiä ja eri tahojen edustajia, myös Oulu Mining School. Näiden verkostojen kautta päästään paremmin kartoittamaan niitä osa-alueita, joilla yhteistyömahdollisuuksia Oulu Mining Schoolin ja kaivannaisalan muiden toimijoiden kanssa on. On kuitenkin hyvä muistaa, että Oulu Mining Schoolissa on koulutettu lukuisia kaivannaisalan osaajia, jotka menevät luonnollisesti myös teollisuuden palvelukseen ja myös tätä kautta syntyy hyviä yhteistyösuhteita yritysmaailman suuntaan, toteaa Juha- Pekka Lunkka loppuun.

4 4 Kaivosala rämpii suossa Kaivosyhtiöiden kokonaislouhinta notkahti vuonna 2014 edellisestä vuodesta, mutta pysyi edelleen korkealla tasolla. Kaivosyhtiöt raportoivat kokonaislouhinnaksi 75 miljoonaa tonnia, joka on 6 % pienempi edellisen vuoden huipputasosta. Malminetsintään tehdyt investoinnit ja tutkimuskairaus jatkoivat edellisenä vuonna alkanutta pudotusta. Vuodelta 2014 Tukesille raportoitiin kairauskilometrejä 142 km, joka on 61 % pienempi kuin vuonna 2012 (366 km). Edellisen kerran malminetsintä Suomessa on ollut näin alhaisella tasolla Malminetsintäyhtiöt uskovat kuitenkin malminetsintään Suomessa; Tukesin kaivosrekisteriin merkityn malminetsintään oikeuttavan lupa-alueen pinta-ala nousi tähän asti korkeimmalle tasolle 1850 km2:iin. Fraser instituutin viimeisimmässä tutkimuksessa malminetsintä- ja kaivosyhtiöiden edustajat arvioivat Suomen maailmalla ensimmäiselle sijalle mineraalipotentiaalin houkuttelevuudessa, kun huomioidaan maassa harjoitettava kaivospolitiikka ja muut yhteiskunnalliset tekijät. Kaivosalan lupien käsittelyssä on Tukesissa hallittavissa oleva jono. Kaivoslupia on käsittelyssä 15 ja malminetsintälupia 180. Luparuuhkan aikaan 2012 malminetsintään haettuja lupia oli vireillä 650 ja kaivostoimintaan haettuja lupahakemuksia yli 60. Kullanhuuhdontalupahakemukset ovat ruuhkautuneet saamelaiskäräjien valituksista johtuen - kaivoslakiin saamelaiskäräjille kirjattu laaja vaikuttamismahdollisuus ratifioimatta jääneen ILO-sopimuksen hengessä on johtanut koneellisen kullankaivuun lähes loppumiseen kohteilla, joihin joutuu määräajoin hakemaan kullanhuuhdontalupaa toiminnan kuitenkin jatkuessa vuodesta toiseen samanlaisena. Malminetsintä Vuonna 2014 malminetsintäyhtiöt investoivat tutkimustoimintaan 39,1 miljoonaa euroa. Huippuvuosi oli v. 2012, jolloin yhtiöt raportoivat malminetsintäinvestointeja 86,8 miljoonaa euroa. Pudotusta kahdessa vuodessa on 55 %. Malminetsinnän loppuhuipennus ja kallein vaihe on kallioperän syväkairaus. Rahoituksen tiukkenemisen myötä yhtiöt ovat supistaneet voimakkaasti kairausta. Malminetsintää tehdään nyt samalla teholla kuin TIETOA PINTAA SYVEMMÄLTÄ GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa. Geologian tutkimuskeskus, PL 77, Rovaniemi puh fax tiedustelut: vuosina 2005 ja Tukesille malminetsinnästä raportoi 41 yhtiötä, joista 10 suurinta yhtiötä teki 90 prosenttia kaikista etsinnöistä. Suomen malminetsinnän romahtaminen mukailee kansainvälistä kehitystä. Toki malminetsinnän investoinnit olisivat Suomessa nykyistä korkeammalla tasolla, jos Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen laajoilla Natura-alueilla voitaisiin tehdä normaalia kallioperätutkimusta samaan malliin kuin 2000-luvun puolessa välissä (ennen uutta kaivoslakia). Kivi-paperi-sakset, kivi häviää paperille. Natura-alueilla ei MALMI- JA HYÖTYKIVILOUHINTA Malminetsintään kaivosviranomaisen luvalla Malminetsintään oikeu1avan alueen kaivosviranomaisen pinta- alan kehitys luvalla Suomessa Terho Liikamaa, Ossi Leinonen oikeu1avan alueen pinta- alan kehitys Suomessa ole oikeasti todettu Suomessa milloinkaan suojeluperusteiden heikentymistä, kun malminetsintää on tehty kaivosviranomaisen luvalla. Tämä ei kuitenkaan paljon paina; paperilla voidaan epäillä että suojeluperusteet tulevaisuudessa vaarantuvat. Yhtiöiden täytyy tehdä enemmän luontokartoituksia ja muita selvityksiä määrä, jonka riittävyydelle ei ole lainsäädännössä rajaa. Natura-alueilla malminetsintään oikeuttava paperi tarvitaan Tukesilta, Natura-viranomaisena toimivalta ELY-keskukselta, Natura-aluetta hallinnoivalta Metsähallituksesta ja jos Natura-alueen pohjalla on lailla perustettu suojelualue niin, paperi tarvitaan vielä Ympäristöministeriöstä. Paperit kiertävät sitten hallinto-oikeuksissa ja KHO:ssa - joskus Tukesin ja hallinto-oikeuden väliä edestakaisin. Viimeisimmässä Fraser Instituutin malminetsijöille ja kaivosyhtiöille suunnatussa kyselyssä Suomi arvioitiin houkuttelevimmaksi maaksi investointien kohteena maailmassa; Ruotsi putosi ensimmäiseltä sijalta numerolle 12. Investointien houkuttelevuuteen vaikuttavat maan arvioitu mineraalipotentiaali ja maan kaivospolitiikan houkuttelevuus. Kaivospolitiikan houkuttelevuudessa huomioidaan useita tekijöitä, joista ensimmäisellä sijalla Suomi on seuraavissa: geologinen tietokanta, osaavan työvoiman saatavuus ja turvallisuus. Kyselyyn vastaajat kokevat epävarmuutta koskien ympäristösääntelyä (Suomi sijalla 48) ja luonnonsuojelualueita (Suomi 60). Osin ristiriitaisista tuloksista huolimatta Suomea pidetään rohkaisevana maana malminetsintäinvestoinneille. Kovapäisiä ovat nuo geologit. Kaivostoiminta Kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2014 (190 Meuroa) lähes edellisen vuoden tasolla. Uusia kaivoksia ei ole rakenteilla ja laajennuksetkin ovat pieniä. Sekä kaivosten kokonaislouhinta (74,8 Mtn) että malmi/hyötykivilouhinta (29,5 Mtn) laskivat vuonna Louhintaa raportoi 21 yhtiötä 40 kaivokselta. Kokonaislouhinnasta kaksi suurinta louhivat 78 % (Siilinjärvi /30,5 Mtn ja Kevitsa/28,1 Mtn). Kaivostoiminta on keskeytynyt metallimalmikaivoksista Hiturassa, Pahtavaarassa, Laivassa ja Talvivaarassa. Kairauskilometrit 2014: 143 km Kairauskilometrit 2013: 179 km 2014: 2012: km 2013: 2011: km 2012: 2010: km 2011: 369 km 2010: 363 km Kullanhuuhdonta Kullanhuuhdontaan oikeuttavien 195 luvan yhteenlaskettu pinta-ala on 12 km2 ja Tukesissa on vireillä 113 lupahakemusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6 km2. Kullanhuuhdontaan oikeuttava pinta-ala oli vuonna 2000 vielä 25 km2 ja lupaalueitakin oli yli 400. Tasaisesti on tultu alaspäin. Lapiokaivu on raskasta ja konekaivu vaatii monenlaista osaamista. Tukesin aloittaessa kaivosviranomaisena oletus oli, että huolettomin prosessi lupakäsittelyn kannalta on kullanhuuhdonta. Kullanhuuhdonnan luvitus oli sujunut vanhan kaivoslain aikana melko hyvin, jos ei huomioida Lemmenjoella käytyjä kaivospiiritaisteluita. Toisin kuitenkin kävi. Huolimatta Tukesin järjestämistä vilpittömistä neuvotteluista saamelaiskäräjien kanssa, saamelaiskäräjät ovat onnistuneet kaivoslain ILO-sopimus pykälää 38 hyödyntäen kaatamaan 12 koneellisen kullankaivuun lupaa hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Tuomioistuinten ratkaisuissa Tukesin yhteistyö ei ole onnistunut saamelaiskäräjien kanssa ja Tukes ei ole toimittanut riittävästi materiaalia saamelaiskäräjille lausunnonantoa varten. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on kuitenkin saanut ympäristö/vesitalouslupia koneelliseen kaivuseen lainvoimaisiksi, koska ko. lainsäädännössä lausuntomenettely saamelaiskulttuuriasiassa on kirjattu eri tavalla kuin kaivoslaissa. Ei taida kullankaivajaa paljon lämmittää, vaikka muutamassa paperissa toiminta sallittaisiin, mutta yhtä paperia puuttuu. Meitä virkamiehiä tällä on kuitenkin työllistävä vaikutus Kaivosviranomaisen lupakäsittely Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on edelleen kirinyt kaivosalan lupien käsittelyssä. Tällä hetkellä jonossa on 342 kpl malminetsintään, kaivostoimintaan ja kullanhuuhdontaan liittyvää lupahakemusta. Kaivoslupien ja vanhan kaivoslain mukaisten kaivospiirimääräysten lupakäsittely on sujuvaa. Malminetsintälupien käsittely ei ole enää este tehokkaalle malminetsinnälle ainakaan metsätalousmaalla toimittaessa. Malminetsintää rajoittavat tällä hetkellä metallien hintakehityksen takia riskirahoituksen saanti, viimevuosina kiristyneet luontokartoitusvaatimukset Natura-/luonnonsuojelualueilla tehtäviin tutkimuksiin sekä muutoksenhakujen kestot (HaO:t ja KHO). Kullanhuuhdontalupien tuomioistuinkäsittelyssä on alkanut toinen kierros. Huhtikuussa 2015 annetusta kullanhuuhdontaluvasta on nyt valitettu toistamiseen Pohjois- Suomen hallinto-oikeuteen. Terho Liikamaa Kaivosyli-insinööri, Chief Inspector of Mines Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes)

5 5 GTK mukana Lappia rakentamassa Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kiviainesselvityksillä on pitkät perinteet Suomessa. Lapissakin GTK on tiiviisti mukana maa- ja kallioperän kiviainesten varantotutkimuksissa. Laajoja tutkimuksia ovat mahdollistaneet etenkin EAKR-tuet ja kuntien kiinnostus omia kiviainesvarojaan kohtaan. Tutkimuksista hyötyvät niin kiviainesalan yrittäjät, maanomistajat kuin kaavoitus- ja lupaviranomaisetkin. Kalliokiviaineskartoitusten yhteydessä voi löytyä myös potentiaalisia luonnonkiviesiintymiä. Kuvassa luonnonkiven koelouhintaa Ylitornion Vajovaarassa. Kuva. Risto Vartiainen/GTK Geologian tutkimuskeskuksen maa- ja kiviainesselvitykset GTK:n maa- ja kiviainesselvitykset alkoivat 1970-luvulla silloiselle Tie- ja vesirakennushallitukselle tehdyistä soravarojen arvioinneista. Soravaraarvioissa kartoitettiin lajittuneita maaperämuodostumia ja arvioitiin niiden sisältämiä massamääriä maa-ainesluokittain. Työn tulokset ovat perustana nykyiselle GTK:n maa-ainesmuodostumatietokannalle, jota on päivitetty mm luvulla alkaneissa pohjavedensuojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeissa (POSKI). Systemaattiset kalliokiviainesinventoinnit alkoivat 1989 ja niitä on tehty omina hankkeinaan ja osana POSKI-hankkeita eri puolilla maata. GTK tarjoaa maa- ja kiviainesselvityksiä myös maksullisina palveluina esimerkiksi Lapin kiviainesyrityksille. Letkututka on näppärä työkalu maaperän rakenteen tutkimiseen. Se on yhtä nopea ja maastokelpoinen kuin käyttäjänsäkin. Kuva. Jukka Räisänen/GTK Maa-aineksia ja pohjavettä yhteiskunnan tarpeisiin GTK:n tarjoamien maa-ainesselvitysten perustana ovat usein edellä mainitut soravaraarvio ja muodostumatietokanta. Tutkittavista kohteista selvitetään muodostuman tyyppi, maa-aineslajitteiden levinneisyys muodostuman alueella, mahdolliset hyödyntämisen haitat, rajoitteet ja esteet sekä arvioidaan eri lajitteiden keskinäiset runsaussuhteet ja kokonaisainesmäärät. Menetelminä ovat ArcGis- paikkatieto-ohjelmiston kartta-, ilmakuva- ja laserkeilausaineistot, maastohavainnointi, maatutkaluotaus, painovoimamittaukset, seismiset tutkimukset ja maaperäkairaukset näytteenottoineen. Tietoja yhdistelemällä voidaan tehdä muodostuman sisäistä rakennetta kuvaava 3D-kartta. Ensimmäinen GTK:n Pohjois- Suomen yksikön tekemä rakenneselvitys on valmistumassa Rovaniemen Kolpeneenharjusta. Lapin POSKI Vuosina toteutettiin Lapin POSKI-hankkeen ensimmäinen vaihe Etelä-Lapissa. Hankkeessa tutkittiin yhteensä 85 pohjavesialuetta; harjuja, deltoja, rantakerrostumia ja lajittuneita reunamuodostumia. - POSKI-hankkeessa selvitetään pohjavesialueella sijaitsevan maaperämuodostuman aineksen laatua, jakautumista ja määrää sekä arvioidaan siitä mahdollisesti saatavan pohjaveden määrää. Näiden, sekä luonto- ja maisemainventoinnin perusteella esitetään kullekin kohteelle käyttösuositus, kertoo geologi Hannu Panttila. Soran ja hiekan lisäksi hankkeessa tutkittiin alueen kalliokiviainesten laatua ja määrää. Lapin POSKI-hankkeen raportti on valmisteilla ja siihen voi tutustua Lapin liiton internetsivuilla. Kalliokiviainesselvityksiä infran kehittämiseen Vuosikymmenten aikana geologisin ja geofysikaalisin menetelmin kerätty tieto kallioperästämme toimii yhdessä GTK:n nykyaikaisten kartoitus- ja 3D-tulkintamenetelmien kanssa perustana kiviainesten alueellisille ja kohteellisille selvityksille. Maastotutkimuksilla ja näytteenotolla selvitetään tutkimusalueen kallioperän ominaisuuksia ja arvioidaan kohteittain kivilajin laatu ja määrä kiintokuutiometreinä. Kalliokiviainesten käyttö on viime vuosina lisääntynyt tasaisesti verrattuna maaperän kiviaineksiin, soraan ja hiekkaan. Maanteiden ja rautateiden ylimpiin rakennekerroksiin tarvittavaa lujaa kiviainesta saadaan vain parhaista kalliokohteista. Alueelliset kiviainesselvitykset Lapissa Kalliokiviainesselvityksiä on toteutettu Lapissa, kuten muuallakin Suomessa, erillisinä yhteistyöprojekteina. Näistä viimeisin on Länsi-Lapissa keväällä 2014 päättynyt projekti, jossa kartoitettiin viiden Länsi-Lapin kunnan luonnonkivi- ja kiviainesvarannot. Hanke rahoitettiin pääosin EAKR-tuella, mutta kustannuksiin osallistuivat myös GTK ja alueen kunnat Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio ja Enontekiö. - Itä-Lapissa on käynnistynyt keväällä 2015 vastaavanlainen projekti, ILLKKA, jonka kartoitusalue kattaa Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat. ILLKKA -projektia hallinnoi Itä-Lapin kuntayhtymä, maastotutkimuksista vastaa GTK, selventää partnereiden työnjakoa geologi Risto Vartiainen. Geologinen tieto yhdestä hakupalvelusta GTK:n internetsivuilla on avattu uusi Hakku-palvelu geologista tietoa tarvitseville. Se on kaikille avoin verkkopalvelu, jonka avulla voi hakea ja ottaa käyttöön erilaisia geologisia tietotuotteita. Palvelusta löytyy Suomen geologiaan kytkeytyvä paikkatieto, dokumentit ja metatiedot 1800-luvulta nykyhetkeen. Hakku tuo GTK:n laajat tietovarannot yleiseen käyttöön entistä käyttäjäystävällisemmin, sillä tieto on nyt kerätty yhteen paikkaan. Tarjolla on neljä kokonaisuutta. Paikkatietotuotteet sisältää koordinaatteihin sidottua digitaalisesti jaettavaa aineistoa. Jaossa on erityyppisiä havaintoja mittausaineistoista laadittuja kokonaisuuksia, esiintymätietoja sekä karttatiedostoja. Julkaisut, raportit, kartat sisältää tiedot kaikista GTK:n laatimista ja sille luovutetuista arkistoraporteista sekä GTK:n julkaisemista kartoista ja tutkimusjulkaisuista. Pdf-muotoisia kokotekstejä on noin kpl. Keskeiset karttatuotteet ovat saatavilla kuvamuotoisena tai karttakäyttöliittymien kautta, mukaan lukien tiedot maalaji- ja kalliokiviaineksista. Valokuvissa on yli kuvatiedostoa alkaen vuodesta Tarjolla on geologiaa esineissä, rakennuksissa, maisemissa ja kivinäytteissä. Karttapiirrokset sisältää vanhoja käsin piirrettyjä karttoja vuosilta Valtaosa Hakku-palvelun sisällöistä on suorassa, maksuttomassa jakelussa ja palvelua täydennetään jatkuvasti uusilla tuotteilla. Myytäviä tuotteita ovat paperimuotoiset julkaisut ja kartat sekä osa paikkatietotuotteista, joita voi tilata palvelun kautta, kertoo geologi Kristina Lehtinen. Lisätietoja: Linkit: Hakku Portti Suomen geologiseen tietoon Lapin POSKI-hanke lapin-poski-hanke Kolpeneenharjun rakenneselvitys Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojekti kehys_roi.html GTK:n asiantuntijapalvelut: Geologi Hannu Panttila, maaperän kiviainekset PL 77, ROVANIEMI gsm Geologi Risto Vartiainen, kalliokiviainekset PL 77, ROVANIEMI gsm Geologi Kristina Lehtinen, markkinointi PL 77, ROVANIEMI gsm

6 6 Kaivoshankkeen hyväksyttävyyttä edistää kaivostoiminnan vaikutusten hallinta koko kaivoksen elinkaaren ajan Suomalainen ympäristöalan konsulttiyritys Golder Associates Oy on toiminut jo vuodesta 1994 palvellen niin paikallisia, kansallisia kuin kansainvälisiäkin asiakkaita. Esimerkiksi äskettäin valmistui suomalaisin, pohjoismaisin ja kansainvälisin asiantuntijaresurssein toteuttamamme asiakashanke, mielenkiintoinen harvinaisten maametallien (REE) hyödyntämiseen tähtäävä Tasman Metals AB:n kaivoshankkeen alustava toteutuskelpoisuuden arviointi (PFS, pre-feasibility study, kanadalaisen NI koodin mukaan), jossa tutkittiin myös hankkeen merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia. Kyseisessä hankkeessa avainasioita olivat erityisesti kaivoksen mahdolliset vesistövaikutukset, biodiversiteetti kuten nk. direktiivilajien esiintyminen hankealueella, sekä sidosryhmäkysymykset. Hankealue sijaitsee Vättern järven läheisyydessä, ja eräät sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa mahdollisista vaikutuksista järveen. Hankealueen läheisyydessä on myös pysyvää asutusta. Golderin Janna Riikonen ja Maija-Leena Rissanen pohtivat kaivosten sosiaalisia vaikutuksia. Kattavaa ympäristö- ja sosiaalisten Vaikutusten arviointipalvelua Suomen lainsäädäntö (kaivoslaki, YVA-laki ym.) vaatii kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten tunnistamista. Kaivoslain tarkoituksena on edistää kaivosten turvallisuutta sekä ehkäistä, vähentää ja torjua toiminnasta aiheutuvat haitat ja vahingot. Ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tunteminen nousi uuden lain myötä yhä tärkeämmiksi tekijöiksi kaivoshankkeiden toteuttamisessa. Kaksikymmentä vuotta Suomessa toimineena ympäristöalan asiantuntijana Golder Associates Oy on luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani kaivosalan hankkeissanne ympäristöteknisissä kysymyksissä koko kaivoksen elinkaaren ajan, liiketoiminnan kehityspäällikkö Maija-Leena Rissanen kertoo. Golder Associates tarjoaa kokonaisvaltaiset vaikutusarviointipalvelut Suomessa ja maailmalla pelkästään Euroopassa olemme arvioineet satojen hankkeiden vaikutuksia. Suomen tiimillämme on vankka kokemus vaikutusarviointitöistä kotimaassa. Toimintamallimme on, että hankkeissa käytämme kotimaisia osaajia ja erityistehtävissä tuomme osaamista myös muualta, eli koko Golderin osaaminen on käytettävissä paikallisen toimijan kautta. Kaivospuolella kaivostiimimme pitää sisällään osaajia kaikista pohjoismaista. Palvelut kattavat kaivosten koko elinkaaren aina kannattavuusarvioinneista, vaikutusarvioinneista, luvituksista, operaation suunnitteluun ja jälkihoitoon kaivosten sulkemisen jälkeen. Tunnemme muun muassa ihmisiin kohdistuvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmät, vaikutusarvioinnin asiantuntija ja projektipäällikkö Janna Riikonen jatkaa. Kaivosala koskee lukuisia sidosryhmiä Kaivosalallakin vuorovaikutus sidosryhmien kanssa tulee aloittaa mahdollisimman varhain. Meidän tehtävämme on tunnistaa, mitkä asiat nousevat esille. Ennakoiva toiminta on kaiken A ja O. Haluamme vähentää ihmisten pelkoja annettavalla oikealla tiedolla. Kenenkään toimijan ei pidä vähätellä sidosryhmien huolia tai harminaiheita. Riippumatta siitä, mikä on fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen totuus asiassa, huoli on kuitenkin todellista. Sidosryhmätoiminnan tarkoituksena ei ole millään tapaa sumuttaa ihmisiä luulemaan, että syytä huoleen ei ole, vaan sidosryhmien kanssa toimittaessa on aina kaiken viestinnän ehdottomasti perustuttava totuuteen. Ihmisten huoli ja siitä kumpuava vastustus on hyväksyttävä tosiasiana ja sidosryhmäyhteistyössä täytyy pyrkiä huolien helpottamiseen tosiasioiden pohjalta. Yleensä todelliset vaikutukset ovat vähemmän dramaattisia kuin pelätään, joten avoin ja luotettava tiedon jakaminen ja aktiivinen vuorovaikutus toimijan ja sidosryhmien välillä auttavat hälventämään huolia. Golderilla on kokemusta siitä, että toimijan, joka onnistuu saavuttamaan luottamusta, on huomattavasti helpompi operoida. Toisaalta taas toimija, jolta luottamus puuttuu, kohtaa vähän väliä hankaluuksia riippumatta siitä, mitä asiaa pitäisi saada hoidettua. Janna Riikonen korostaa ennakoivan toiminnan Moni Suomen kaivoshanke sijaitsee luontoarvoiltaan herkän Natura 2000-alueen läheisyydessä. merkitystä: Kaivosalalla pitää tunnistaa yhtiöiden oma vastuu ja ymmärtää, että hankkeiden eteenpäin menemistä helpottaa ja toimintavarmuutta lisää, että tarkistetaan asioita etukäteen eikä vasta sitten kun maito on jo kaatunut. Natura 2000 alueet nouseva suuri kysymys Moni Suomen kaivoshanke sijaitsee Natura 2000 alueella tai niiden läheisyydessä. Vaikuttaa, että Natura 2000 alueita koskevat vaatimukset ovat tiukkenemassa, lisäksi Suomen luonnonsuojelulaki ja EU-direktiivit eivät kulje aina käsi kädessä. Nämä seikat on kaivosalan otettava hyvin tarkkaan huomioon. Pääasia on, että haittavaikutukset pyritään ottamaan huomioon varhaisessa vaiheessa. Luontoarvojen suojeleminen on välttämätöntä. Esimerkkinä voin mainita vaikka jonkin suojellun kasvin, jota esiintyy mahdollisella kaivosalueella. Meidän tulee selvittää, voiko sitä siirtää jonnekin muualle, missä se menestyy. Kyseistä aluetta voidaan muokata kasville sopivaksi ja edesauttaa sen menestymistä. Luontotyypit ja ympäristötyypit voivat myös olla näitä kompensaatiomahdollisuuksia. Meillä Suomessa näissä asioissa ei olla vielä kovinkaan pitkällä, kun esimerkiksi Iso- Britaniassa kompensaatioita on tehty jo pitkään, Janna Riikonen kertoo. Kansainväliset organisaatiot edistävät Kaivosten vuorovaikutusta Useat kansainväliset kestävän kehityksen standardit ja toimintamallit edistävät vuorovaikutusmenetelmiä ja toimintamalleja. Esimerkkinä voidaan mainita IAP2 (International Association for Public Participation), joka on vuorovaikutuksen ja sidosryhmätoiminnan ammattilaisten kansainvälinen järjestö tavoitteenaan edistää sidosryhmätoimintaa ja vuorovaikutusta sekä tuottaa alan tutkimustietoa, koulutusta ja menetelmäkehitystä. Golder Associates Oy:n Janna Riikonen suorittanut järjestön tarjoamat vuorovaikutuskurssit ja hänellä on IAP2:n sertifikaatti vuorovaikutustoiminnasta (IAP2 Certificate in Public Participation). Tätä osaamista on hyvä käyttää myös suomalaisissa kaivoshankkeissa.

7 7 Mukanasi jo vuodesta 1937 Levanto Oy aloitti timanttikairausterien tuotannon kaivosteollisuudelle vuonna Meille ensi-luokkaiset raaka-aineet ja jatkuva tuotekehitys ovat avainasemassa. Tuotanto luonnollisesti Suomessa. I TECHNOLOGY AND IMAGINATION - NEW INDUSTRY STANDARDS Sandvik Mining and Construction FInland Oy Tel MINING.SANDVIK.COM

8 8

9 Xylem on kaivosteollisuuden yhteistyökumppani on pitkät perinteet yhteistyöstä kaivosalan Xylemillä yritysten kanssa. Olemme toimittaneet ja toteuttaneet paljon erilaisia kaivoksilla tarvittavia kuivanapitoratkaisuja. Xylem on maailman johtavia pumppuvalmistajia. Olipa kyse avolouhoksista tai maanalaisesta kaivostoiminnasta, Xylemiltä löytyvät kuhunkin kohteeseen sopivat tuotteet ja järjestelmät. Meiltä löytyy ratkaisu haastaviin tai ankariin vedenpoistoratkaisuihin aina kiertovesipumpuista suuriin konttipumppaamoihin. Päämerkkimme ovat Flygt, Lowara ja Vogel, kertoo Xylemin rakennus- ja kaivosteollisuudesta vastaava myyntipäällikkö Mikael Fabritius. Yhteistyö kaivosten kanssa on monimuotoista: suunnittelemme yhdessä kuinka vesi saadaan tehokkaasti kaivoksista pois ja usein toimimme myös rikastamoissa. Xylemin pumput on tehty toimimaan mitä kovimmissa oloissa. Siksi niitä käytetään kaivosprojekteissa kautta maailman. Monia malleja on saatavilla räjähdyssuojattuna, joten niitä voidaan käyttää vedenpoistotehtäviin kaikkialla kaivoksissa. Asiakkaamme arvostavat Xylemin laajaa ja korkeatasoista tuotevalikoimaa sekä yhtiön asiantuntemusta ja vankkaa kokemusta. Pystymme konsultoimaan esimerkiksi pumppujen valinnassa ja mitoituksessa ja tarvittaessa vuokraamaan kaivoksille suuria pumppuja, joita Xylemin toimintaan kuuluu myös pumppujen vuokraus. Xylem-vuokrauksen avulla asiakkailla on käytettävissä laaja valikoima huippuluokan tuotteita. meiltä löytyy Suomenkin kalustosta. Pystymme myös tukemaan asiakkaita erilaisin käynnissäpitopalveluin. Nopea reaktiokyky on Xylemin vahvuus; pystymme vastaamaan nopeasti asiakkaidemme tarpeisiin kaivosten vaativissa olosuhteissa. Myös Xylemin jälkimarkkinointi on tehokasta, pystymme huolehtimaan varaosapalveluista nopeilla toimitusajoilla. Xylemin huollon ammattilaiset ovat aina asiakkaittemme käytettävissä milloin ja mihin heitä tarvitaankaan. Jos laitteistoon tulee vikaa, järjestelmä on saatava toimintakuntoon mahdollisimman pian. Nesteiden käsittelyn kansainvälinen ammattilainen Xylem on maailman johtavia nesteiden käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä. Markkinoiden johtavien tuotemerkkien kautta yhtiöllä on liiketoimintaa yli 150 maassa ja sen henkilöstöllä on laaja asiantuntemus monenlaisista käyttökohteista ja voimakas halu löytää paikallisia ratkaisuja maailman haastavimpiin vesi- ja jätevesiongelmiin, kertoo Fabritius. Suomessa Xylem on toiminut vuodesta 1957 lähtien pumppujen ja vedenkäsittelylaitteiden toimittajana. Suomen Xylem on ollut itsenäinen tytäryhtiö vuodesta Xylem on arvostettu kansainvälinen konserni, jonka resursseista ja kokemuksesta on paljon hyötyä myös Suomen toimintojen kehittämisessä. Xylem tarjoaa tuotteita, huoltopalveluita, vuokrausta nesteiden käsittelyyn ja käyttöön teollisuuden, kuntien ja kiinteistöjen kohteissa. Xylemin tuotevalikoimasta löytyy laitteita nesteiden kierron kaikkiin vaiheisiin. Pumppumme pumppaavat puhdasta vettä vedenottamoilla, tuotteemme puhdistavat vettä vesilaitoksilla, siirrämme erilaisia nesteitä teollisuudessa, kiinteistöissä, kunnallisissa verkostoissa, puhdistamme jätevesiä ja pidämme huolta nesteiden kierrätyksestä. FLYGT BIBO- 2800, Xylemin huipputuote Flygt on maailman johtava uppopumppujen ja upposekoittimen valmistaja. Tuotteet soveltuvat veden ja jäteveden pumppaukseen, vesien ja jäteveden käsittelyyn, tyhjennyspumppaukseen, kuluttavien nesteiden pumppaamiseen, kasteluun sekä teollisuuden kohteisiin. Xylem toi markkinoille uuden Flygt BiBon. Flygt BIBO on vuosien mittaan tarkoittanut luotettavuutta. Nyt uusi perinteisiin nojaava legenda tuo luotettavan vedenpoiston tuleville sukupolville. Olemme siis kehittäneet Flygt BIBOa pumpuksi, joka jatkaa ja jatkaa. Esimerkiksi kulutusta kestävä hydrauliikka, Dura-Spin, Spin-Out ja Hard-Iron -juoksupyörä ovat kestävyyden huippua. Pienemmät kustannukset ovat uutuuden yksi tukijalka. Nopean juoksupyörän säädön ja tarkistusten helppouden ansiosta pumpun huoltoon tarvittava aika on pudonnut minimiin. Koska pumppu pystyy käymään kuivana, henkilöstö käyttää vähemmän aikaa pumppujen vahtimiseen, Xylem toi markkinoille uuden Flygt BiBon. Flygt BIBO on vuosien mittaan tarkoittanut luotettavuutta. Nyt uusi perinteisiin nojaava legenda tuo luotettavan vedenpoiston tuleville sukupolville. kertoo Fabritius. Luotettava ja kestävä pumppu kaivoskäyttöön Vedenpoistojärjestelmä on kriittisen tärkeä kaikissa kaivoksissa. Näiden ympäristöjen vaikeasta ja vaativasta luonteesta huolimatta Flygt BIBO hoitaa helposti kaikki vedenpoistotarpeet avolouhoksissa ja kaivoksissa. Flygt BIBO on Ihanteellinen ratkaisu vaativiin rakennustyömaan vedenpoistotehtäviin, oli kyseessä aktiivinen tai passiivinen vedenpoisto. Xylem-vuokraus Xylemin toimintaan kuuluu 9 myös pumppujen vuokraus. Pystymme vuokraamaan suuria pumppuja, joita ei konevuokraamoista löydy. Myös hätätilanteisiin, joissa tarvitaan nopeasti paljon pumppauskapasiteettia Joskus vuokraaminen on paras vaihtoehto, erityisesti lyhytkestoisissa projekteissa. Xylem-vuokrauksen avulla asiakkaillamme on käytettävissä laaja valikoima huippuluokan tuotteita. Xylem on valmis tarjoamaan yritysten toiminnan ja vedenpumppauksen tarvitseman tehon, taidon, joustavuuden ja reaktiivisuuden, toteaa Mikael Fabritius. BIBO IS BACK! ENTISTÄ LUOTETTAVAMPANA BIBO ON KUIVANAPITORATKAISUSI Xylem Water Solutions Finland Oy, Vantaa, puh

10 10

11 toteutetulla yritysjärjestelyllä Miilux Oy on hankkinut osake-enemmistön Kestotec Oy:stä. Kestotec Oy:n muina osakkaina jatkavat Mikko Harjula ja Harri Hutka. Yritysjärjestelyn myötä Miiluxin ja Kestotecin yhteistyö syvenee entisestään. Yritysten erilaiset lähtökohdat täydentävät toisiaan ja yhdessä yritykset muodostavat Suomen suurimpiin kuuluvan infra-alaa ja kaivosteollisuutta palvelevan kokonaisuuden. Vahvistuneiden resurssien johdosta yrityksillä on entistäkin parempi valmius palvella asiakkaita kokonaisvaltaisesti kaikessa osaamiseensa liittyvässä. Miiluxin Ja Kestotecin yhteistyösopimuksen mukaisesti Kestotec markkinoi ja myy Miiluxin valmistamia kulutusteräksiä, kulutusteräskomponentteja, -tuotteita ja -ratkaisuja koko Suomen alueella. Miilux vahvistuu entisestään: Kestotec Oy:stä Miiluxin tytäryritys Miilux Oy:n hitsaus- ja asennushalli löytyy myös Raahesta. Tuotantotilaa on n m². Tämän yritysfuusion myötä toimintamme laajentui tuntuvasti. Kulutusteräksen valmistuksen lisäksi olemme nyt myös valmiiden tuotteiden valmistaja. Kestotec Oy vastaa tuotteiden suunnittelusta, tuotekehityksestä ja myynnistä, Miiluxin vastuulla on valmistus. Miiluxin perustama konepaja työllistää tällä hetkellä kahdeksan ammattilaista ja siellä valmistuu laitteita niin Miilux Oy tekee kovaa terästä moneen käyttöön maanrakennukseen kuin murskaukseen. Tyypillisimpiä Miiluxin konepajalla valmistettavia tuotteita ovat suuret kauhat, erilaiset lisälaitteet ja välpästöt. Palveluumme kuuluu myös kunnossapitotyöt, kuten kauhojen korjaus, myyntijohtaja Olli Mattila kertoo. Suuret koneet ja laitteet tulevaisuuden suuntaus Sekä Olli Mattila että Kestotec Oy:n myyntipäällikkö Mikko Harjula korostavat, että tulevaisuuden suuntaus tulee olemaan koneitten isoissa kokoluokissa. Tällä sektorilla on valmisteilla läpimurto. Suojatut kuokkakauhat, helpommin vaihdettavine komponentteineen kasvattavat kauhojen ikää ja tuovat säästöä kunnossapitokustannuksiin. Näin kauhan elinkaarikustannukset jäävät selvästi totuttua alhaisemmiksi. Pulttihuulijärjestelmä, joka on suunniteltu pääasiassa pyöräkuormaajien kauhaan, mahdollistaa pyöräkuormaajan kauhan kärjen vaivattoman ja hitsausvapaan kunnossapidon. Remontit eivät ole sidottuina aikaan, paikkaan tai sääolosuhteisiin, koska hitsaustoimenpiteitä tai lämpökäsittelyä ei tarvitse tehdä. Tämä mahdollistaa myös HB500 kovan kulutusteräksen riskittömän käytön kulutuspaloissa. Olemme esillä uusine tuotteinemme Maxpo- messuilla Hyvinkään lentokentällä. Tervetuloa! ilmoittaa Harjula. Miilux Oy on osa Miilukangas konsernia, joka on perustettu Myyntijohtaja Olli Mattila valotti Miiluxin historiaa luvun lopussa Rautaruukki Oy haki kumppania teräksen karkaisuun. Miilukankaan perhe otti haasteen vastaan ja karkaisu aloitettiin luvun alussa, jolloin Miilux Oy perustettiin luvun alkupuoli tehtiin vain karkaisua muutaman työntekijän voimin ja kun hypätään tähän kuluvaan vuoteen, meitä on jo yli 60 kulutusteräksen käsittelyn ammattilaista. Miilux Kulutusteräskeskus palvelee metalli-, kaivos- ja kiviteollisuuden sekä maanrakentamisen ja koneenrakennuksen yrityksiä Suomessa ja ulkomailla. Tuotantotilamme sijaitsevat Raahessa, hyvien meri- ja maantieyhteyksien päässä. Kasvamme voimakkaasti ja kehitämme jatkuvasti toimintaamme vastaamaan asiakkaidemme tarpeita nyt ja tulevaisuudessa. Tuotteitamme käyttää yli tuhat yritystä ympäri maailmaa. Maanrakennuskoneiden kauhojen valmistajat Murskainten valmistajat Kaivoskoneiden valmistajat Kaivokset Kierrätyspalveluyritykset Maanrakennusyritykset Kuljetusvälineteollisuuden yritykset Kulutusteräksen valmistus hitsaava konepaja tietotaito tuotekehitys. Tätä kaikkea on tämän päivän Miilux ja Kestotec. Me tahdomme palvella asiakkaitamme! korostaa Olli Mattila. Edelleen kulutusterästä valmistetaan paljon ja jalostetaan moneen eri muotoon, mutta olemme laajentaneet toimintaamme myös palveluliiketoiminnan alueelle. Miilux Mining Service konseptia olemme ajaneet ylös parin vuoden ajan. Tähän liittyvät erilaiset kunnossapitopalvelut, kuten syötin- ja suppilovuoraukset, kauhojen ja puskulevyjen kunnostukset sekä uusimpana vannehuolto. Vannehuollossa kyse on esisijaisesti turvallisuudesta ja kustannusten säästöstä. Olemme tehneet kumppanuussopimuksen kansainvälisen ensiasennusvanteita valmistavan OTR Wheel Engineering kanssa. Heiltä saamme kaiken mahdollisen avun vanteiden huoltoon, korjaukseen ja myös uusiin vanteisiin liittyen. Tulevaisuudessa suuret kauhat näyttelevät iso roolia tuotannossa. Kulutuskestävyys Miilux-kulutusteräkset ovat nimensä mukaisesti teräksiä, joilla on normaaleja rakenneteräksiä huomattavasti parempi kulutuskestävyys. Kulutusteräksiä käytetään silloin, kun pyritään vähentämään omapainoa, kulumista, pintavaurioita tai iskujen ja töytäisyjen vaikutusta. Tyypillisiä käyttökohteita Miilux kulutusteräksille ovat rakenteet, jotka altistuvat maa- ja sora-ainesten hankaavalle kulutukselle, kuten esim. kauhat, murskaimet ja kuljettimet. Miilux Oy:n valmistusmenetelmät takaavat asiakastuotteille parhaan mahdollisen kulumiskestävyyden. Kilpailu kovenee koko ajan Mattila tietää, että kilpailu heidän alallaan kovenee koko ajan. Kilpailijoitamme ovat eurooppalaiset terästehtaat kotimaisten toimijoiden lisäksi. Meidän vahvuuksia ovat muun muassa hyvä hinta/laatusuhde. Keskikokoisena yrityksenä pystymme myös nopeisiin toimituksiin, mikä johtuu muun muassa muuntautumiskyvystämme. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaitamme ja asiakaslähtöisyys on yksi periaatteistamme, Olli Mattila luetteli Miilux Oy:n vahvuuksia. Miilux Oy:llä hyvät tuotantotilat Raahessa Raahessa Miilux Oy:llä on tuotantotiloja emoyhtiön yhteydessä noin neliömetriä, mihin sijoittuvat karkaisuosasto ja osanvalmistus. Lisäksi muutaman kilometrin päässä neliön halli, johon ovat sijoitettu hitsaus ja asennus. Olemme investoineet vuosien saatossa melkoisesti työstökeskuksiin ja hitsaamoon ja ne ovat hyvässä iskussa, Mattila totesi. Työntekijät tärkeässä osassa Miilux Oy työllistää keskimäärin runsaat 60 työntekijää, jotka ovat todellisia alan ammattilaisia. Työntekijämme ovat sitoutuneita. Näihin ammattilaisiin haluamme myös panostaa. Erityistä huomiota olemme kiinnittäneet työssä viihtyvyyteen ja työturvallisuuteen. Työympäristömme on viihtyisä ja työtiloja, työkaluja ja laitteita myöten kaikki ovat viimeistä huutoa. Kun nämä perusasiat ovat kunnossa, myös työn tuottavuus on huipussaan. Mattila totesi. Eu- vaatimukset täytetään Yrityksemme toiminnan ja tuotteen laatua johdamme ISO 9001:2008 (laatu), ISO 14001:2004 (ympäristö) ja OHSAS 18001:2007 (turvallisuus) standardeihin perustuvan dokumentoidun toimintajärjestelmän sekä johdon asettamien tavoitteiden avulla. Miilux-tuotteiden mukana toimitetaan ainestodistus EN , josta ilmenee tuotteen kemiallinen koostumus kuumavalssatussa tilassa ennen karkaisua. Ainestodistuksen liitteenä on todistus karkaistun levyn kovuudesta valmistuserittäin. Miilux-tuotteille tehdään Brinell-kovuuskoe (HBW) EN ISO mukaisesti valmistuserittäin. Miilux-tuotteiden toleranssit täyttävät EN vaatimukset nauhavalssattujen tuotteiden ja EN luokka A:n vaatimukset levytuotteiden osalta. Pinnanlaatu on EN standardin luokka A3 mukainen. Miilux-tuotteiden valmistuksessa ei käytetä korjaushitsausta. Kuvan kuokkakauha lähdössä syöttämään kivimurskainta. Kotimainen kulutusteräs Miilux -kulutusterästuotteet myy:

12 12 Industri-Textil Job Oy Onko teillä suodatettavaa pölyä tai savua? Industri-Textil Job Oy on Pohjoismaiden johtava suodatinlaitteiden, -elementtien ja varaosien toimittaja. Yhtiön ydinosaamisaluetta ovat pölyävät ja savuavat prosessit, joista yrityksellä on useiden kymmenien vuosien ja noin kahden tuhannen toteutetun projektin kokemus. Lisää tuotannon tehokkuutta Suunnittelemme ja projektoimme uudet järjestelmät ja parannamme olemassa olevien laitteistojen toimintaa modernisoinneilla. Järjestelmätoimitusten lisäksi toimitamme kaikki uudet ja perinteiset suodatinmateriaalit, kaiken tyyppiset suodatinelementit, varaosat ja komponentit kaikkiin suodatinlaitteistoihin. Huollamme ja ylläpidämme laitteistot ja koulutamme niiden käyttäjät. Annamme myös asiantuntevaa konsulttiapua kaikissa teollisuuden pölyjen ja savujen suodattamiseen liittyvissä asioissa, Tero Västi toteaa Tuotteet Yhtiön tuotteisto koostuu asiakkaan prosessiin räätälöidyistä suodatinlaitteista lisälaitteineen sekä varaosista. Suodatinlaitteistoprojektit toteutetaan käyttäen hyödyksi laajaa yhteistyö- ja toimittajaverkkoa. Yhteistyöverkkomme on hioutunut erittäin tehokkaaksi vuosikymmenten yhteistyön aikana. -Meillä on oma tehdas, jossa valmistamme pölysuodattimien varaosia kuten suodatinletkuja ja taskuja, lisäksi toimitamme myös muita varaosia pölysuodattimiin. -Laitteisto- ja varaosamyynti, konsultointi, projektointi, suunnittelu ja asennus ja huoltopalvelut kuuluvat Suomen toimintoihimme, Tero Västi listaa Käyntivarmuus huippuluokkaa -Prosessiin tarkasti räätälöidyn laitteen käyntivarmuus ja luotettavuus on omaa luokkaansa. Meiltä asiakas saa pölynsuodatukseen kaiken tarvitsemansa, luotettavan yhteistyökumppanin, joka ymmärtää prosessien ja arktisten käyttöympäristöjen vaatimuksia ja haasteita. Toimiva suodatinjärjestelmä varmistaa että asiakas voi keskittyä omaan ydin-liiketoimintaansa, eikä huolehtia pölynpoiston toimivuudesta. Industri-Textil Job Oy:n vahvuus on ymmärtää asiakkaiden prosesseja ja luoda niihin toimivia suodatusratkaisuja. -Meillä on oma projektointi, suunnittelu, sekä tuotanto, joiden kautta varmistamme laadukkaimmat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa. Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja Suodatinjärjestelmät tuotteen talteenottoon Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen pölynerotukseen talteenottoon ja tuotteen talteenottoon Suodatinlaitteistojen modernisoinnit -Pystymme modernisoimaan vanhoja suodatinlaitteita. Modernisoinneissa käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi olemassa olevien suodatinlaitteistojen teräsosia, jolloin laitteiston tekniikka päivitetään. Näin vanhatkin laitteet saadaan kuntoon ja vastaamaan nykypäivän haasteita. Suodatinlaitteistojen modernisoinnit soveltuvat esimerkiksi sellaisiin kohteisiin, joissa suodatinlaite on tehtaan sisällä ja suodatinlaitteen purkaminen sekä uuden tilalle tuominen olisi erittäin kallista. - Näissä tilanteissa tutkitaan mahdollisuuksia kuinka suodatinlaitetta pystyttäisiin teknisesti muokkaamaan nykypäivän tarpeisiin. Industri-Textil Job Oy Kumitehtaankatu 5, KERAVA, FINLAND Phone: , Fax:

13 13 ROTATOR. LUOTETTAVIA RATKAISUJA. Hitachi-maarakennuskoneiden valtuutettu jälleenmyyjä Tuottotie 4, PL 10, Pirkkala, puh , fax Linkokuja 6-8, PL 34, Vantaa, puh , fax Ruiskubetonit kaivoksille Rudukselta Ruduksella on Suomessa kestävää kehitystä vahvistava koko rakentamisen ketju raaka-ainetoimituksista aina kierrätykseen asti. Lisäksi laaja toimipisteverkosto minimoi kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Ruiskubetonit kaivoksien tarpeisiin toimitamme tarkoitukseen erityisesti soveltuvalla pulloautolla. Tulevaisuus on hyvissä käsissä, kun rakennat Ruduksen kanssa tutustu toimintaamme tarkemmin osoitteessa Betonit Kiviainekset Betonituotteet Kierrätys Murskaus

14 14 CEMIS-Oulu on kehittänyt pienten metallipitoisuuksien reaaliaikaisen mittalaitteen Tiukentuvat ympäristöluvat aiheuttavat tarpeita kehittää reaaliaikaisia menetelmiä ja laitteistoja yritysten päästöjen valvontaan. Myös EU:n vesipuitedirektiivi lisää velvoitteita päästöjen vähentämiseen ja tarkkailuun. Pilaavien aineiden (prioriteettiaineet, mm. kadmium-, lyijy- ja elohopeayhdisteet) aiheuttamaa pilaantumista on vähennettävä ja mikrobien ja pieneliöiden määrää on seurattava. VESISTÖJÄ kuormittavien laitosten päästöistä aiheutuvat haitat voivat tapauksesta riippuen olla taloudellisia (prosessin keskeytys/alasajo), terveydellisiä (juomaveden raskasmetallipitoisuudet), ekologisia (vesistön pilaantuminen) tai imagollisia (luottamus). Nykyinen suuntaus ympäristömittauksissa on siirtyminen kohti reaaliaikaista mittausta, jolloin lyhyemmän viiveen ansiosta mittaustuloksista saadaan enemmän hyötyä nopeamman reagoinnin myötä. Markkinoilla ei kuitenkaan vielä ole tarjolla esim. ympäristöystävällistä online-metallianalysaattoria kenttäolosuhteisiin. CEMIS-OULU on kehittänyt elohopeavapaan, sähkökemiaan perustuvan mittalaitteen pienten metallipitoisuuksien määrittämiseksi reaaliaikaisesti teollisuudesta luontoon meneville vesille. TEKES myönsi ME- AN-hankkeelle rahoituksen laitteen kehitykseen sekä erityisesti kenttätestaukseen ja kaupallistamisen valmisteluun. Hankkeen aikana onnistuneet kenttätestaukset antavat mahdollisuuden Tutkimuspäällikkö Jarkko Räty, projektitutkija Mika Mahosenaho ja pienten metallipitoisuuksien reaaliaikainen mittalaite. laitteen kaupallistamiseen, ja tavoite on saada vuoden 2016 aikana kaupallinen tuote sekä Suomen että myös kansainvälisille markkinoille. LOPPUKÄYTTÄJIÄ kiinnostavia reaaliaikaisia menetelmiä kehitetään myös muissa hankkeissa. Alkuvuodesta 2015 CE- MIS-Oulu sai Kainuun liitosta EAKR-rahoituksen kehittämishankkeelle, jossa tavoitteena on demonstroida jo aikaisemmin kehitettyjä mittausmenetelmiä asiakkaiden kohteissa. Kapillaarielektroforeesia ja sähkökemiallista menetelmää tullaan kokeilemaan sulfaatin mittaamiseksi teollisuuden vesistä. Hankkeessa testataan myös suoraan optiseen menetelmään perustuvaa laitteistoa prosessimittauksissa. CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on 2010 Kajaaniin perustettu sopimuspohjainen tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus. Toiminnassa on mukana noin sata asiantuntijaa Oulun ja Jyväskylän yliopistoista, VTT:stä sekä Kajaanin ammattikorkeakoulusta. CEMISin tehtävänä on koordinoida alueella tehtävää tutkimusta sekä markkinoida ja auttaa tutkimusideoiden kaupallistamisessa. CEMISin tavoitteita toteutetaan pääosin CEMIS-ohjelmien kautta. Kenttätestausta CEMIS-OULU on Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö, jossa työskentelee lähes 50 mittaustekniikan ja analytiikan ammattilaista. Yksikkö on suurin CEMIS-toimijoista Kainuun alueella tutkimussektorilla. CEMIS-Oulun tavoitteena on mittaustekniikkaan liittyvän tutkimuksen ja teknologian kehittäminen, sekä näihin liittyvien palvelujen tarjoaminen yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille organisaatioille yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja yksittäisinä toimeksiantoina. Viimeisten vuosien aikana CEMIS-Oulu on saanut merkittäviä kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia useisiin hankkeisiin ja on täten merkittävin kainuulainen tutkimusja innovaatio-osaamisen kehittäjä alueella. CEMIS-OULU Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö Kajaanissa mittaustekniikan TKI osaamista mm. biosensorien, kuvantavien mittausten ja optisen spektroskopian aloilla sovellusalueet cleantech ja terveys & hyvinvointi palvelut yrityksille: asiantuntijapalvelut, mittausjärjestelmien kehitys ja testaus, laboratorioanalyysit https://www.facebook.com/kajaaninyliopistokeskus In situ jännitystilamittaukset LVDT-kennolla ISRM suositusten mukaiset kiven luujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys: yksiaksiaalinen puristuskoe ja epäsuora vetokoe pituuden lämpötilakertoimen määritys kalliomekaaninen konsultointi ja simulointi Kehitteillä 2015 jännitystilanmittaus alakätisessä T76 reiässä ja rakoleikkauskoelaite Otamme vastaan uusia testaus- ja mittaushaasteita /

15 15 Lapin Vesileikkaus, tarkkaa vesileikkausta ja paljon muuta erikoisosaamista Lapin Vesileikkauksen historia on varsin mielenkiintoinen. Markus Ahokas ja Juha Kavasvuo tapasivat vuonna 2007 ensimmäistä kertaa sukellusreissulla Norjassa. Siellä jutustellessamme huomasimme, että meillä molemmilla on taitoja, jotka voisivat täydentää toisiaan. Minä olen koulutukseltani koneinsinööriksi ja ennen tätä ammattikoulun käynyt. Kokemusta on karttunut muun muassa, erilaisista valmistustekniikoista, suunnittelusta ja CAD osaamisesta. Juha taas on visionääri ja ymmärtää muun muassa valmistustekniikasta ja on erinomainen käytännön mies. Meitä yhdistivät haasteet ja niiden ratkaiseminen. Meni kuitenkin muutama vuosi ennen kuin nämä keskustelut johtivat yhteisen yrityksen perustamiseen. Tämä tapahtui vuonna 2011, Markus Ahokas, joka toimii yrityksen toimitusjohtajana, totesi. Vesileikkauksella on yrityksellä ollut aina pääpaino, mutta moniosaajina yrityksen palvelutarjonta on kasvanut. Teemme yksittäisiä projekteja valmistamalla ja kunnostamalla muun muassa erilaisia koneita ja laitteita asiakkaitten toiveitten mukaan esimerkiksi hydrauliikkakojeikkoja ja säiliötä maanrakennus- ja kaivosteollisuudelle. Palveluihimme kuuluvat myös mekaniikkasuunnittelu, valmistustekninen projektihallinta, hitsaus ja pintakäsittelytyöt, Ahokas kertoi. Me teemme paljon yhteistyötä kumppaneittemme kanssa. Tiedämme mitkä työt soveltuvat parhaiten kenellekkin ja minkälaisella aikataululla asiat ovat mahdollista valmistaa. Lähialueellamme on paljon osaamista, joka kannattaa hyödyntää, Ahokas jatkoi. Monipuolisia projekteja Vuoden 2014 aikana ratkoimme monipuolisia haasteita rahtilaivoille mm. laivan ovien oikaisua, ankkurin vaihtoa ja polttoainesäiliön paikkausta. Tänä vuonna olemme jo ehtineet suunnitella ja valmistaa nostolaitteen Hollantilaiselle asiakkaallemme verkostomme resursseja käyttäen. Laitetta on jo käytössä Kanadassa, Saksassa ja Hollannissa, Ahokas kertoi. Paljon hyvää palautetta Pääosin olemme palvelleet lähialueen teollisuutta, mutta mahdollisuuksia olisi laajentaa myös pohjoisempaan suuntaan. Hyvä palaute on ollut kannustimena ja olemme pystyneet nostamaan liikevaihtoamme vuosittain. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä toimitusvarmuuteen sekä toimitusaikaamme ja olemmekin pystyneet toimittamaan levyleikkauksissa jopa samalle päivälle mikäli asiakkaalla on siihen oikea tarve, Ahokas kehaisi. Lapin Vesileikkauksella on paljon potenttiaalia myös kaivosteollisuuden tarpeisiin Vesileikkaus soveltuu erittäin hyvin esimerkiksi kulututerästen leikkaamiseen ja muihin muuten vaikeasti työstettäviin materiaaleihin. Laitteellamme pystymme leikkaamaan jopa 100mm vahvaa kovaa kulutusterästä. Lisäksi myös erilaiset kumimateriaalit soveltuvat erittäin hyvin vedellä leikattavaksi kuten sitkeät kulutuskumit joita on vaikea muuten leikata sekä erinlaiset muovit. Meille riittää osien valmistamiseen ihan käsin piirretty luonnos josta selviää tarvittavat mitat ja toivottu materiaali. Materiaaliinkin voimme suositella muutoksia mikäli tiedämme ympäristöstä ja käyttötarkoituksesta hieman enemmän. Verkostomme avulla saamme tarvittaessa valmiin kappaleen lähtemään asiakkaalle välittömästi valmistumisen jälkeen. Logistisesti toimipisteemme on melko keskeisellä sijainnilla palvelemaan pohjoistakin Suomea., Ahokas kertoi. Yhteystiedot: LaVe Oy (Lapin Vesileikkaus) Nauskankatu 2, Kemi Suunnittelu ja levyleikkaus Markus Ahokas Toimitusjohtaja +358 (0) Asennus ja kunnostus Juha Kavasvuo +358 (0) Tehokkuutta materian siirtoon GIW Minerals GIW Minerals -lietepumput täyttävät yhdessä muiden KSB konsernin pumppujen kanssa lähes kaikki kaivosteollisuuden pumppaustarpeet. Hydrauliikkasuunnittelumme edustaa alansa huippua. Materiaalilaboratoriossamme tehdään jatkuvaa tutkimusta parempien materiaalien löytämiseksi. Koelaitoksellamme tehdään tuotekehityksen ohella suurten pumppujen testaus. KSB Finland Oy Savirunninkatu Kerava Puh Our technology. Your success. Pumps n Valves n Service

16 16 Rovaniemi, Kemi ja Kajaani = ROKK! Lapin ja Kajaanin ammattikorkeakoulut ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä kaivosalan insinöörikoulutuksen kehittämiseksi. Syksystä 2013 lähtien olemme tarjonneet yhdessä 45 opintopisteen laajuiset suuntaavat kaivosalan opinnot osana kone-, rakennus- ja sähkötekniikan insinöörikoulutusta. Aikaisemmin yhteistyötä tekivät Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Kajaanin ammattikorkeakoulut, mutta yhteistyö suoraviivaistui Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen yhdistyessä Lapin ammattikorkeakouluksi vuoden 2014 alussa. Nyt Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä järjestettävää kaivosalan insinöörikoulutusta on brändätty uusiin kuosiin ja sen tuloksena on syntynyt ROKK Academy. Uutta ilmettä esiteltiin ensimmäisen kerran Tampereen Euromining 2015 messuilla. Kuulumisiamme voit nykyisin myös seurata ja kommentoida mm. Twitterissä, Instagramista ja Facebookista (#rokkacademy Tavoitteena on saada etenkin nuoret kiinnostumaan kaivosalasta. Haasteena alan vetovoima ja suhdanneherkkyys Kaivosala ei ole koskaan ollut nuorisomagneetti eikä sillä päästä kolkuttelemaan hakijatilastojen kärkipaikkoja. Toisaalta alalle hakeutuu opiskelemaan nuoria, jotka haluavat nimenomaan oikeisiin töihin kaivoksille ja tällä asenteella on myös työllistytty hyvin. Kaivosalan koulutuksen järjestäminen Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Tällä tavoin saadaan katettua maantieteellisesti suurin osan siitä alueesta, jossa Suomen kaivosteollisuus kasvaa. Kustannusten jakaminen mahdollistaa koulutuksen järjestämisen myös pienemmille ryhmille laskusuhdanteihin aikana. Kaivosala tarvitsee edelleen uutta työvoimaa eläköityvien henkilöiden tilalle ja esimerkiksi syksyllä 2015 opintonsa aloittavat insinööriopiskelijat valmistuvat vuonna 2019, jolloin meillä voi hyvinkin olla tuotannossa tai rakenteilla Soklin fosfaattikaivos, Sotkamon hopeakaivos, Ranuan palladiumkaivos ja Taivalkosken vanadiinikaivos. Kovimman kaivosbuumin aikana ala houkutteli opiskelijoita jonoksi asti, mutta viimeaikaiset kaivosten saneeraus- ja konkurssiuutiset sekä alan laitevalmistajien ja teknologiayhtiöiden yt-neuvottelut näkyvät heikentyneenä alan vetovoimana. Aikuisja täydennyskoulutukset ovat vetäneet opiskelijoita nuorisoastetta paremmin. Vesien hallintaa ja ympäristövastuuta Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA on käynnistänyt Kajaanissa 20 opintopisteen laajuisen Vesienhallinta kaivoksessa koulutuksen. Koulutus alkoi maaliskuussa 2015 ja kestää vuoden loppuun saakka. Kouluttajina toimivat yliopistojen, yritysten ja tutkimuskeskusten asiantuntijat ympäri Suomea ja koulutettavana on yli 20 henkilöä yrityksistä, korkeakouluista sekä julkisista organisaatioista. Koulutus on saanut hyvän vastaanoton ja sen uskotaan vahvistavan kaivosvesien hallintaan liittyvää osaamista Suomessa. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun 30 opintopisteen laajuista täydennyskoulutusta on puolestaan valmisteltu Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun AIKOPA:n yhteistyönä. Koulutusohjelmassa käsitellään muun muassa ympäristön käytön suunnitteluprosesseja, ympäristön- ja luonnonsuojelua, tietoa, arvoja ja vaikuttamista ympäristön käyttöön liittyvissä hankkeissa ja ympäristöjohtamista. Koulutusohjelma toteutetaan yhteisesti Lapissa ja Kainuussa. Koulutus alkaa syksyllä 2015 ja haku siihen on Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori Reijo Tolppi ja Namibian ammattikorkeakoulun rehtori Tjama Tjivikua allekirjoittavat yhteistyösopimuksen parhaillaan käynnissä. Lisätietoa osoitteesta: fi/ymparistovastuu Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston yhteistyönä alkoi viides työvoimapoliittinen kaivostyönjohtajakoulutus helmikuussa. Koulutus kestää reilun vuoden ja sisältää kahdeksan kuukautta työharjoittelua. Lapin ammattikorkeakoulussa alkaa lisäksi syksyllä 2015 kaivosalan muuntokoulutus, joka on laajuudeltaan 90 opintopistettä. Koulutuksessa käydään läpi koko kaivosprosessi toiminnan turvallisuus, taloudellisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. Kokonaisuudessaan Kainuussa ja Lapissa on siis tarjolla varsin runsaasti kaivosalalle kohdennettua muunto- ja täydennyskoulutusta. Katseet maailmalle Kaivosala on kansainvälistä toimintaa ja niin on alan koulutuskin. Kaivosinsinöörien kouluttamista Suomessa puoltaa kuitenkin erityisesti yksi asia: suomen kieli. Ulkomailta ei saada uusia suomen kieltä osaavia kaivos- tai rikastusinsinöörejä. Alalle koulutettavien insinöörien tulisi kuitenkin osata myös englannin kieltä ja tämän vuoksi koulutusta on lähdetty kehittämään kansainvälisempään suuntaan. Samalla on kartoitettu koulutusyhteistyö- ja koulutusvientimahdollisuuksia eri puolilta maailmaa. Yhteistyöja aiesopimuksia on sovittu venäläisten, brasilialaisten ja chileläisten kaivosalan koulutusta tarjoavien korkeakoulujen kanssa. Konkreettisempaa yhteistyötä eli opettaja- ja henkilöstövaihtoja on toteutettu vuoden 2015 aikana Ruotsiin (Bergsskolan) ja Puolaan. Suurin kysyntä kaivosalan koulutusviennille tuntuu kuitenkin löytyvän Afrikasta. Kajaanin ammattikorkeakoulu on valmistellut yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa Eritreaan projektia, jonka tavoitteena on kehittää paikallisen korkeakoulun Bachelor tasoista (insinööri) kaivos- ja rikastustekniikan koulutusta sekä T&K-toimintaa. Maan kaivosteollisuus on alkanut kasvamaan voimakkaasti ja heillä on jo hyvä opetussuunnitelma, mutta pulaa on opetusmateriaaleista, laboratoriolaitteista, ohjelmistoista ja opettajista. Rahoitusta projektille on haettu CIMO:lta (Centre for International Mobility) ja päätös siitä saataneen kesäkuun alkupuolella. Vastaavasti Lapin ammattikorkeakoulu on availlut ovia Namibiaan ja tavoitteena on saada sieltä kaivosalan opiskelijoita suorittamaan osan tutkinnostaan Suomessa. Lisätietoja: RoKK Academy, Kajaani Juho Torvi RoKK Academy, Kemi Tuomas Pussila RoKK Academy, Rovaniemi Lauri Saarelainen

17 17 Weir Minerals Oy Painevalssimurskaus kiistatta tehokkain menetelmä Skotlantilaiseen Weir Groupiin kuuluva Weir Minerals Oy on erikoistunut kaivosvesien ja lietteen siirtoon sekä niiden luokittamiseen. Weir Minerals on yksi Weir Groupin kolmesta divisiionasta. Yritysoston myötä mukaan ovat tulleet myös murskaaminen ja seulonta. -Meidät tunnetaan lietepumpuista, sykloneista sekä venttiileistä. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme laajentaneet toimintaamme myös kuivalle puolelle. Tämä tarkoittaa prosessia ennen kiven jauhamista ja jalostamista lietteeksi, jota ennen kivi on murskattava ja seulottava. Ostimme kiinalais-amerikkalaisen Trion, joka on murskalaitevalmistaja, kertoo Matti Riihimäki. Lietteen siirtoa ja käsittelyä -Liete siirtyy letkuihin tai putkiin, jotka ovat kumiputkia tai vuorattuja teräsputkia. Meidän liiketoimintaamme ovat erilaiset kulutusvuoraukset. Lisäksi tähän kuuluvat sulkuventtiilit ja pumput, Riihimäki esittelee. Kun pumppu polkaisee lietteen eteenpäin, mennään kulutussuojattuja putkia tai letkuja pitkin syklonointiin, jossa erotellaan erikokoiset partikkelit. Ylikokoiset palaavat takaisin jauhatukseen ja oikean kokokoiset partikkelit jatkavat prosessissa eteenpäin vaahdotukseen. -Tämä koko lietteensiirtoketju on meidän osaamisalaamme, eli kuluttavien lietteiden siirtäminen paikasta A paikkaan B. Käytössämme on Warmanin lietepumput ja syklonit. Kun siitä mennään prosessissa eteenpäin, teemme myös erilaiset lietesiirron ratkaisut. Olemme toimineet Suomessa menestyksekkäästi pitkälle yli 25 vuotta ja Weir Groupin historia ulottuu 1870 luvulle. Kehittynyttä materiaaliteknologiaa Riihimäen mukaan materiaaliteknologia ratkaisee sen, millä tuotteella on paras kulutuskestävyys. Muodot ovat helposti kopioitavissa 3D-skannereilla, mutta materiaalien kulutuskestävyys on vahvuus jolla pystytään erottumaan. Materiaaliteknologisiasovelluksia ei voi kopioida. -Jos laiteistojen ja linjastojen huoltovälit ovat liian lyhyitä, se ei palvele tehokkuuteen pyrkivää tuotantoa. Korkeatasoisen materiaaliteknologian kautta laitteet saadaan kestämään vuosiseisokista toiseen. Weir Groupin Englannin pumpputehtaalla on 63 erilaista kulutuksen kestävää metallia jatkuvassa tuotannossa ja lisäksi toinen samanmoinen määrä elastomeerejä, Riihimäki toteaa. Painevalssimurskaus -Painevalssimurskaus on tätä päivää ja se takaa vuoriteollisuuden menestyksen myös jatkossa. Painevalssimurskaus ottaa ison askeleen eteenpäin, mitä tulee energian säästöön ja laitteen käytettävyyteen. Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että tuotantoaikaa olisi mahdollisimman paljon ja huoltoajat olisivat lyhyempiä. Energiakustannukset usein jopa puolitetaan, miksi ei muitakin käyttökustannuksia, Riihimäki mainitsee. Painevalssimurskaus on Riihimäen mukaan uusi tapa murskata kiveä. Menetelmä perustuu siihen, että tiettyyn kokoon murskattu kiviaines puristetaan paineen alla murskaksi hyvin symmetrisesti ja energiatehokkaasti. Energian siirtyminen murskaustyöhön on maksimaalista, jolloin syntyvä hukkaenergia on pientä. -Menetelmä yhdistää kartiomurskauksen ja jauhinmyllyjauhatuksen, jolloin kaksi eri prosessia saadaan yhdistettyä samaan menetelmään. Puhutaan 95 %:n hyötysuhteesta, jossa energia käytetään kiven jauhamiseen, eikä laitteiden mekaaniseen liikkeeseen. Kustannuspoliittisesti puhutaan ihan samasta hintaluokasta, kuin perinteisissa jauhinmyllyissäkin, eli noin 5-10 miljoonaa euroa /laite. Kun taas puhutaan energia- ja käyttökustannuksista, puhutaan helposti 50 % säästöistä, kun menetelmäksi valitaan painevalssimurskaus. Näitä luvattuja säästöjä on usein vaikea uskoa todeksi, koska lupaukset kuulostavat liian hyvältä. Tämän takia rahoittajat pyrkivät suosimaan perinteisiä menetelmiä, mikä on ymmärrettävää, sillä kaivosala on tunnetusti hyvin konservatiivinen, Riihimäki myöntää. Painevalssimurskaus on 25 vuotta vanha teknologia Painevalssimurskaimia ei ole vielä toistaiseksi käytössä Suomessa, mutta maailmalta löytyy jo 40 referenssikohdetta, joiden kautta saatuja käyttökokemuksia voidaan käyttää todentamaan painevalssimurskauksen hyötyjä. -Olemme pitäneet seminaareja ja pyrkineet olemaan aktiivisesti mukana kaivosteollisuuden seminaareissa. Tämä kaivosalalle uusi teknologia pitää saada myös rahoittajien tietoon, jotta painevalssimurskaus pääsisi markkinoille laajemmin. Painevalssimurskain, joka on jo 25 vuotta vanhaa teknologiaa, koetaan kaivospuolella edelleen uudeksi teknologiaksi. Jos halutaan kannattavia projekteja on oltava valmis hyväksymään myös uudet teknologiset sovellukset, painottaa Riihimäki. Kokonaiset murskauspiirit Weir Groupin viimeisin yritysosto tukee painevalssien myyntiä. Painevalssien eteen tarvitaan leuka- ja kartiomurskia. -Pystymme nyt valmistamaan kokonaisia murskauspiirejä. Näin pystymme tarjoamaan täydellisen tuotantoketjun asiakkaillemme. Painevalssirulliin liittyvä jatkuva materiaaliteknologiaan panostaminen takaa etumatkamme markkinoilla ja tuottaa alhaisimmat käyttökustannukset asiakkaille. Panostamalla kunnollisiin laitteisiin saavutetaan myös paras kustannustehokkuus. Kaupat painevalssimurskaimista saadaan tehtyä tyypillisesti testisopimusten kautta. Hyvin suunniteltu ja valmistettu laitteisto osoittautuu aina lupausten mukaiseksi, Matti Riihimäki lupaa loppuun. RED RUBBER PRODUCTS It s our trademark. Since Linatex Premium -kumituotteet tarjoavat kaivoslaitteistolle parhaan pitkäaikaisen suojan kulumiselta. Se vähentää käyttökatkosten määrää ja omistuksen kokonaiskustannuksia. Nyt tarjoamme suojan myös älypuhelimellesi. Lunasta oma ilmainen älypuhelinsuojuksesi rekisteröitymällä osoitteessa nothingprotectslikelinatex.co.uk weirminerals.com Copyright 2015, Weir Minerals Europe Ltd. All rights reserved. LINATEX, RED RUBBER and the Linatex red colour are trademarks and/or registered trademarks of Linatex Ltd. WEIR and the WEIR logo are trademarks and/or registered trademarks of Weir Engineering Services Ltd. Linatex Mobile - Materia - June15 - FI.indd 1 5/13/2015 5:05:19 PM

18 18 YMPÄRISTÖTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT Maailmanlaajuiset kysymykset, paikalliset ratkaisut. Golder Associates Oy p YMPÄRISTÖ ympäristötekniset palvelut ja luvitus kaivosveden ja -jätteiden hallinta KESTÄVÄ KEHITYS kannattavuusarvioinnit ympäristöauditoinnit TURVALLISUUS EHS-auditoinnit, -riskiarvioinnit ja -koulutukset kalliomekaniikka ja patoturvallisuus TEHOKAS KAIVOSSUUNNITTELU palveluita malminarvioinnista louhintasuunnitelmiin

19 19 opteam.fi AMMATTILAISEN REKRYTOINTI VAATII REKRYTOINNIN AMMATTILAISEN Kaivoshankkeet vaativat valtavan määrän rekrytointiosaamista. Meillä sitä on. Palvelemme sekä urakoitsij oita että kunnossapitoa henkilöstövuokrauksen ja suorarekrytointien avulla. Tiedämme kokemuksesta millaisia rekrytointikeinoja kaivoshankkeen vaiheet vaativat, olipa haussa yksittäinen asiantuntij a tai kaivoksen koko henkilöstö. Perustamme usein oman toimipisteen kaivoksen läheisyyteen, jotta olemme lähellä asiakasta ja suurta osaa työntekij öistä. Rekrytoimme parhaat osaajat valtakunnallisesti, tarvittaessa hyödynnämme tehokasta kansainvälisen rekrytoinnin konseptiamme. Testaamme vaativissa olosuhteissa työskentelevät hakij at soveltuvuusarvioinneilla karsinta- ja valintavaiheessa. Ota yhteyttä: Aluejohtaja Anssi Nieminen puh Johtaja Jaana Kaarela puh

20 20

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS

KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS KAIVOSSEMINAARI 2014, 4-6.6.2014 OULU KAIVOSVIRANOMAISEN AJANKOHTAISKATSAUS Ossi Leinonen ylitarkastaja 2.6.2014 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2014 MALMINETSINTÄ KAIRAUS VUONNA 2012 : 366 km KAIRAUS VUONNA

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET

KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET 1 KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET Kari Knuutila Oulu Suomen kaivoskeskukseksi Tulosseminaari yrityksille Oulu, 2 OULU MINING SCHOOL Oulu Mining

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan -

MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT. - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - MIILUX KULUTUSTERÄSTUOTTEET JA PALVELUT - Kovaa reunasta reunaan ja pinnasta pohjaan - kulutusteräkset Miilux kulutusterästen käyttökohteita ovat kaikki kohteet, joissa teräkseltä vaaditaan hyvää kulumiskestävyyttä

Lisätiedot

Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon

Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon Suodatinjärjestelmät pölynerotukseen ja tuotteen talteenottoon Jätä pöly ja savut ammattilaisten huoleksi Tuotesiilojen suodattimet, 7000 m3/h/kpl. Suodatus prosessien optimointi Industri-Textil Job Oy

Lisätiedot

Oulu Mining School. Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö

Oulu Mining School. Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö Oulu Mining School Kaivannaisalan tiedelähtöinen koulutus- ja tutkimusympäristö Leena Yliniemi ja Jari Ruuska Oulun yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulu Mining School www.oulumining.fi

Lisätiedot

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus

Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosseminaari 6.6.2013, Levi Kaivosasioiden ajankohtaiskatsaus Kaivosyli- insinööri Terho Liikamaa 14.5.2013 1 ww.tukes.fi/kaivosasiat/ Tukesin kaivosrekisterin kar5apalvelu (=mineraalioikeuksien kar5a)

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE

Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE Sepelitie 15 40320 Jyväskylä Puh. 020 798 9210 Fax 020 798 9219 www.stancon.fi PARASTA LAATUA AMMATTILAISILLE TIIMIMME PALVELEE SINUA KOKONAISVALTAISESTI Stancon Oy on vuodesta 1994 toiminut yritys, joka

Lisätiedot

KaivosAkatemia. Vastuullinen malminetsintä

KaivosAkatemia. Vastuullinen malminetsintä Vastuullinen malminetsintä Kuva J. Väätäinen Vastuullinen malminetsintä 2012-2013: Kysely (syksy 2012, Gaia Oy): 10 yhtiötä, 10 muuta tahoa (media, maanomistajat, kunta, ympäristöjärjestö) KT:n jäsenistölle

Lisätiedot

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.

Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto. Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu. Prima Network kaivos- ja metallurgisen teollisuuden yritysverkosto Kaivosseminaari 3.6.2010 Pasi Kenola Kainuun Etu Oy pasi.kenola@kainuunetu.fi Talvivaarassa ainakin 50 vuotta Priman jäsenyritys aloitti

Lisätiedot

ARCTIC BUSINESS CONCEPT

ARCTIC BUSINESS CONCEPT Tukee teollisuudessa ja kaivannaistoimialalla toimivien pienten ja keskisuurten palveluyritysten kasvua ja kilpailukykyä Tavoite v.2016 loppuun mennessä: mukana 50 yritystä, joiden tavoite kasvu ja kansainvälistyminen.

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes

Tekes Green Mining ohjelma. Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes Tekes Green Mining ohjelma Mitä on saatu aikaan? Kari Keskinen Tekes 1199270 28.11.2013 Esityksen sisältö Ohjelman projektit Kansainvälinen yhteistyö Ohjelman tavoite Osatavoitteet (5 kpl) Kuinka onnistuttiin

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Oulu Mining School. Seminaari Kuusamo, 24.2.2012. Leena Yliniemi Oulun yliopisto/oulu Mining School www.oulumining.fi

Oulu Mining School. Seminaari Kuusamo, 24.2.2012. Leena Yliniemi Oulun yliopisto/oulu Mining School www.oulumining.fi Oulu Mining School vuorialan koulutusta ja tutkimusta Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Seminaari Kuusamo, 24.2.2012 Oulun yliopisto/oulu Mining School www.oulumining.fi Oulun

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE

POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE POHJOINEN BETONIRAKENTAJA LKAB GÄLLIVARE TALVIVAARA SUURIKUUSIKKO LAATU TYÖTURVALLISUUS YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Laadukkaan toimintamme runkona on työturvallisuus, joka kattaa kaikki projektin vaiheet suunnittelusta

Lisätiedot

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke

Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 4/1/2008. Esityksen sisältö. Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke Ympäristömittauspäivät / 3-4.4.2008 Vuokatti 2 Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma EMMI-hanke 1 3 Outotec lyhyesti Kehittää ja myy teknologiaa kaivosja metalliteollisuudelle

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886)

4.1.2013 SAAPUNUT. Mondo Minerals B.V. Kaivospiiri: Pitkäperä (886) U h E s lausuntopyyntö 1 (2) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 Paltamo 4.1.2013 611 /2 SAAPUNUT 09. 01. 2013 PALTAMON KUNTA KaivNro 886 LAUSUNTOPYYNTÖ KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA

Lisätiedot

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset

Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset 20.1.2012 Turvallisuus- Kultaristeily ja kemikaalivirasto 2012 (Tukes) Terho Liikamaa 17.1.2012 Kaivosviranomainen, uusi laki, keskeiset muutokset Terho Liikamaa kaivosyli-insinööri 2 KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet Konferenssin avaus RFID ja teollisen internetin mahdollisuudet Jukka Wallinheimo Toiminnanjohtaja RFIDLab Finland ry RFID ja Teollinen Internet konferenssin ohjelma

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Vastuullinen Kaivostoiminta

Vastuullinen Kaivostoiminta Vastuullinen Kaivostoiminta Kaivoksen yhteiskunta ja -ympäristövastuu Kaivoksia! - uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 Joanna Kuntonen- van t Riet Northland Mines Oy Safety & Environmental Manager Northland

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ 1 KAIVOSTOIMINTA JA ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Leena Soudunsaari ja Helka-Liisa Hentilä ARKKITEHTUURIN OSASTO / yhdyskuntasuunnittelu / WP1: ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUPROSESSIEN JA KÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009

Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Ympäristömonitoroinnin neljäs kansallinen seminaari Vantaa 16.6.2009 Jari Moilanen Esityksen sisältö Outotec metallurgian teknologiafirmana Ympäristönäkökulma Vesienkäsittely metallurgisessa teollisuudessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Metson menestystekijät Pörssisäätiön pörssi-ilta 28.3.2014 Espoo Matti Kähkönen Toimitusjohtaja Sisältö Metso yrityksenä Strategiamme Taloudellinen kehitys 2 Metso Pörssi-ilta 28.3.2014 Terveys-, turvallisuus-

Lisätiedot

STEIGER Energy and Environment Oy

STEIGER Energy and Environment Oy QUALITY CREATES TRUST STEIGER Energy and Environment Oy Toimisto STEIGER Energia ja Ympäristö tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita turveteollisuuteen ja ympäristöön liittyviä konsultointi- ja insinööripalveluja.

Lisätiedot

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ

www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ www.ruukki.fi/flex RUOSTUMATONTA TERÄSTÄ JA ALUMIINIA TOIVEIDESI MUKAAN Ruukki FLEX Ruostumaton teräs ja alumiini juuri sinun mittojesi mukaan Ajattele ratkaisua, jossa saat yhden kontaktin palveluna juuri

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö

Kohti palveluliiketoiminnan. Case: Chiller Oy. Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Kohti palveluliiketoiminnan tehokkaampaa soveltamista Case: Chiller Oy Raimo Pöntys Asiakkuuspäällikkö Chiller Oy Pääkonttori Tuusulassa Liikevaihto n. 18 milj. (2010) Henkilöstö n. 55 henkilöä Valmistus

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Kaivosviranomaisen infotilaisuus Rovaniemi Kuopio Espoo 5.5.2015. Ohjelma

Kaivosviranomaisen infotilaisuus Rovaniemi Kuopio Espoo 5.5.2015. Ohjelma Ohjelma 12:00-12:05 Tilaisuuden avaus Ilkka Keskitalo 12:05-12:25 Kaivosviranomaisen ajankohtaiskatsaus Terho Liikamaa 12:30-12:45 Vuosiraportointi ja ohjeistus Geologian tutkimuskeskus; Kirsi Lepistö

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014

Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat. Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivos naapurissa - hyödyt ja haitat Tuomo Tormulainen, Rönkönvaara 23.7.2014 Kaivostoiminnan ohjaus Suomen mineraalistrategia (EU:n mineraalistrategia) Kaivoslaki Muu ympäristölainsäädäntö Kaivosoikeudet

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Optim erikoisluja teräs. Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön. www.ruukki.fi

Optim erikoisluja teräs. Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön. www.ruukki.fi Optim erikoisluja teräs Nostureiden uusi sukupolvi - teoriasta käytäntöön www.ruukki.fi Paremmin, korkeammalle Nosturivalmistuksessa suunnittelupöydän ja edistyksellisen lopputuotteen välinen kuilu kapenee

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy

Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen. Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy Laitteita ja laitoksia uusille puun kyllästys- ja modifiointiteknologioille ja biomassan kuivaukseen Toimitusjohtaja Jukka Pakarinen, Kit-Sell Oy SOLID KNOWLEDGE PL 35 82501 KITEE www.kit-sell.fi KIT-SELL

Lisätiedot

Kopadi Oy, timanttihiomalaikat

Kopadi Oy, timanttihiomalaikat Timanttihiomalaikat Kopadi Oy, timanttihiomalaikat Kopadi Oy:n timanttihiomalaikat on suunniteltu betonin hiontaan sekä erilaisten pintamateriaalien poistamiseen kuten: tasoitteet, liimat, maalit, epoksi,

Lisätiedot

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011

Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut, Stuttgart 11.-13.10 2011 Motek messut 11.-13.10 2011 Matka tehtiin osana pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishankkeen laiteinvestointien suunnittelua. Hankkeessa on tarkoitus suunnitella

Lisätiedot

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN.

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Rolac KONEET VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Lundberg on erityisesti ympäristönhoitoon kehitetty taajamatraktori, joka on suunniteltu alan töiden monipuolisuus ja erityisvaatimukset

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

PAAKKOLA CONVEYORS OY

PAAKKOLA CONVEYORS OY PAAKKOLA CONVEYORS OY Paakkola Conveyors Paakkola Conveyors on modernien, toimintavarmojen kuljetinjärjestelmien toimittaja kaivannaistoiminnan ja raskaan perusteollisuuden tarpeisiin. Paakkolan vahvuudet

Lisätiedot

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.

Malmiryntäys Lapissa jatkuu. Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4. Malmiryntäys Lapissa jatkuu Tarja Pasma toiminnanjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry Pikkuparlamentti, Hki 8.4.2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto organisaationa Lapin kaivokset,

Lisätiedot

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus Tunnusluvut Lapin AMK Oy aloittanut toimintansa 1.1.2014 Vuotuinen liikevaihto noin 50 M 5600 tutkinto-opiskelijaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Kaivosseminaari Kokkola 2-4.6.2010 Tapani Salomaa: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Prosessikoulutus ja muu kaivannaisalan tukitoiminta Aikuisopisto lyhyesti: - alueellinen ja valtakunnallinen toimija - yrityslähtöinen

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Olemme palvelleet asiakkaitamme osaavana ja luotettavana yhteistyökumppanina jo vuodesta 1976.

Olemme palvelleet asiakkaitamme osaavana ja luotettavana yhteistyökumppanina jo vuodesta 1976. KETTERÄ JA TINKIMÄTÖN KUMPPANI Terässaari Oy on sertifioitu alihankintakonepaja, joka tuottaa koneita ja laitteita monipuolisesti teollisuuden eri tarpeisiin. Valmistamme korkealaatuisia osia, osakokonaisuuksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot