Suuntana arvoverkottunut rakentaminen. Sara-teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suuntana arvoverkottunut rakentaminen. Sara-teknologiaohjelma 2003 2007"

Transkriptio

1 Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Sara-teknologiaohjelma

2 OSA-ALUEET Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessien hallinta LAAJUUS 108 tutkimus- ja kehityshanketta Hankkeiden yhteisarvo 46,5 miljoonaa euroa Tekesin rahoitusosuus noin 21 miljoonaa euroa KOORDINOINTI JA LISÄTIETOJA Rakennusteollisuus RT ry Ohjelman koordinaattori: Jarmo Manninen Ohjelman päällikkö: Kari Hiltunen, Tekes SISÄLTÖ Suuntana arvoverkottunut rakentaminen... 3 Ohjelman sisältö ja tuloksia... 4 Sara-hankkeiden tuloksia osa-alueittain Asiakastarpeiden hallinta... 6 Tuotteet, järjestelmät ja palvelut... 8 Prosessien hallinta Kansainvälistyminen Johtopäätöksiä ja linjauksia Luettelo yritys- ja tutkimushankkeista Tekesin teknologiaohjelmia SARA-YHTEENVETOESITE: Kansikuva: NCC Business Parks Toimitus: Jarmo Manninen, Juha Salmi Taitto: Vilma Nurmi Painatus: Libris Oy Ekotehokasta kerrostalorakentamista Sivu 8 Rakennusliike Reponen Oy yhteistyökumppaneineen on kehittänyt Sara-ohjelmassa kerrostalorakentamiseen soveltuvan matalaenergiajärjestelmän. Pohjoismaiden ensimmäiset matalaenergiakerrostalot rakennetaan Heinolaan ja Espoon Suurpeltoon. Tietomallintamisella tuottavampaan rakentamiseen Sivu 12 Skanska Oy:n BIM-projektissa kehitetään teollistuvaan rakennustapaan soveltuvia yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä tietomalleja. Niistä on ollut hyötyä esimerkiksi työmaiden aikataulusuunnittelussa.

3 Tavanomainen arvoketju Arvoverkottunut rakentaminen Arvoverkoilla enemmän lisäarvoa ja parempaa tuottavuutta Rakentamiselle on ollut ominaista tuotantolähtöisyys, kilpailu hinnalla ja pyrkimys kustannusten minimointiin laadusta tinkien. Vallitseva toimintatapa ei kannusta riittävästi rakennushankkeen osapuolia tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Vuosina toteutetun Tekesin Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen -teknologiaohjelman johtoajatuksena on ollut, että käyttäjien tarpeet ohjaavat rakentamista ja että yritykset toimivat joustavasti verkottuen ja parhaan osaamisensa yhdistäen. Kilpailua käydään hinnan sijasta enemmänkin laadulla ja ominaisuuksilla, mikä kannustaa yrityksiä innovatiiviseen toimintaan. Yritysten muodostamat arvoverkot tuovat rakentamisen osaamiseen ja rakennustuotantoon lisäarvoa, joka on suurempi kuin verkoston osatekijöiden yhteenlaskettu summa. Arvoverkottunut toimintamalli perustuu tietotekniikan laajaan hyödyntämiseen. Prosessi on läpinäkyvä ja yhteistyösuhteet ovat pitkäaikaisia ja perustuvat luottamukseen. Kumppanuudella haetaan hyöty kaikille osapuolille (win-win-win). Tutkimus ja kehittäminen on keskeinen osa arvoverkottunutta yhteistyötä. Sara-ohjelmaa ohjanneen ajattelutavan mukaan käyttäjä- ja asiakastarpeiden parempi hallinta vauhdittaa rakentamisen prosessien sekä uusien tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämistä sekä niiden käyttöönottamista. Rakentamisen prosesseja ja niiden välisiä rajapintoja kehittämällä voidaan parantaa merkittävästi alan tuottavuutta. Ohjelman läpimenevänä tavoitteena on myös ollut rakennustuoteteollisuuden sekä kiinteistö- ja rakentamisalojen muiden yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja kestävien kilpailuetujen vahvistaminen. Tässä esitteessä kerrotaan Sara-ohjelman painopisteistä, keskeisista tuloksista sekä ohjelman johtoryhmän näkemyksistä kiinteistö- ja rakentamisalan tulevista kehitystarpeista. Kattavampi yhteenveto Sara-ohjelmasta julkaistaan ohjelman loppuraportissa. 3

4 OHJELMAN SISÄLTÖ JA TULOKSIA SARA-OHJELMAN HANKEJAKAUMA YRITYSHANKKEIDEN JAUKAUMA Osuus hankkeiden volyymista Hankkeiden lukumäärä Hankkeiden volyymi yrityshankkeet tutkimushankkeet pk-yritykset suuret yritykset 23% 77% 41% 59% 59% 41% Sovelluslähtöistä kehittämistä yli 100 hankkeessa Kaikkiaan 329 yritystä ja tutkimuslaitosta on Sara-teknologiaohjelmassa tehnyt sovelluslähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä. Sen tuloksena kiinteistö- ja rakentamisalalle syntyy käyttäjien ja asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia yhä paremmin täyttäviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluita. Avainasemassa on ollut tiedon ja sitä kautta prosessien hallinnan kehittäminen tietomallintamista hyödyntäen. S ara-teknologiaohjelman suunniteltu laajuus oli 33 miljoonaa euroa. Ohjelmassa toteutettavien hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 46,5 miljoonaa euroa, joten ohjelma on herättänyt odotettua suuremman mielenkiinnon rakennusalan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Tekesin rahoitusosuus on noin 21 miljoonaa euroa. Sara-ohjelmassa on käynnistetty yhteensä 108 hanketta, joista yrityshankkeita on 78 ja tutkimushankkeita 30. Pienet ja keskisuuret yritykset hyvin mukana Sara-ohjelman tavoitteena on ollut käytännönläheisen ja sovelluslähtöisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vauhdittaminen. Ohjelman alussa painopiste oli rakennusliikkeiden ja ohjelmistotalojen kehityshankkeissa, mutta ohjelman edetessä tuoteteollisuuden ja palvelualojen yritysten osuus on noussut merkittävästi. Aktiivisimmin Sara-ohjelmaan ovat osallistuneet tuoteteollisuuden yritykset, jotka ovat kehittäneet entistä laajempia toimitus-, järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksia sekä uusia tuotekonsepteja. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Sara-ohjelman hankkeista on ilahduttavan suuri. Se on lukumäärällä mitaten noin 60 prosenttia ja hankkeiden volyymistakin runsaat 40 prosenttia. Sara-ohjelmassa on kaikkiaan 46 pk-yritysten hanketta. Sara-ohjelmalla on ollut kolme keskeistä osa-aluetta: Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessien hallinta Osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, jossa asiakastarpeiden ennakointi-, tunnistus- ja hallintamenetelmät johtavat asiakasohjautuvan tuotekehityksen kautta uusiin ja asiakkaille lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäarvoa asiakkaille tavoitellaan kehittyneiden prosessien ja yritysverkostojen avulla uusia elinkaarilähtöisiä liiketoimintamalleja luoden. Prosessien tehokas tiedonhallinta mahdollistaa elinkaarilähtöisen prosessin hallinnan, lisäarvon optimoinnin ja kertyvän tiedon siirtämisen elinkaaren käyttöön. Tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisen osuus Sara-hankkeiden volyymista on yli puolet. Prosessitiedon hallintaa koskevien hankkeiden osuus on noin kolmannes. Yrityshankkeet ovat painottuneet tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen, kun taas tutkimushankkeet ovat kohdistuneet lähinnä prosessien ja asiakastarpeiden hallintaan. Läpimenevänä teemana Sara-ohjelmassa on yritysten kansainvälistymisedellytysten parantaminen. Tutkimushankkeissa kansainvälisyys on ollut perusvaatimuksena, mutta kansainvälisten markkinoiden tavoittelu on ollut lähtökohtainen vaatimus myös yrityshankkeille varsinkin ohjelman jälkimmäisen puoliskon aikana. Kahdessa yrityshankkeessa kolmesta kansainvälistyminen onkin ollut tärkeä osa kehityshanketta. 4

5 SARA-OHJELMAN HANKKEET OSA-ALUEITTAIN Osuus volyymista Hankkeiden lukumäärä 1% 50 Yrityshankkeet Tutkimushankkeet 53% 14% 32% asiakastarpeiden hallinta prosessitiedon hallinta tuotteet, järjestelmät ja palvelut muut Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessitiedon hallinta Kehitysharppauksia matalaenergiarakentamisessa ja tietomallintamisessa Marraskuussa 2007 puolet Sara-ohjelman hankkeista oli päättynyt ja puolet oli kesken. Käynnissä olevista hankkeista osa päättyy vasta , mikä vaikeuttaa Sara-ohjelman tulosten arviointia tässä vaiheessa. On kuitenkin ilmeistä, että ohjelma on tavoitteidensa mukaisesti edistänyt rakennusalan yritysten arvoverkottumista, osin poikkiteknologisestikin. Tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä merkittävimmät tulokset on saavutettu kerrostalojen matalaenergiarakentamisen kehittämisessä. Huomattavat kehityspanokset on suunnattu myös asiakastarpeisiin vastaavien tuotteistettujen asumis- ja toimitilaratkaisujen sekä kaupunkimaisen pientalorakentamisen kehittämiseen. Tietomallintamisessa Suomi on johtava maa maailmassa. Sara-ohjelmassa on jatkettu tietomallintamisen kansainvälisesti arvostettua kehitystyötä ja viety sen tuloksia käytäntöön. Tietomallinnuksen työkaluja ja prosesseja on kehitetty erityisesti siksi, että alan tuottavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa ja rakennuksen koko elinkaarenaikainen tieto kyettäisiin hallitsemaan entistä paremmin. Myös asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja muita työkaluja. Ohjelmassa on kehitetty elinkaarivastuullisuuteen kannustavia hankintamenettelyitä ja arvioitu alan nykyisen sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta. Projektipalautteen keräämiseen on kehitetty verkkopohjainen järjestelmä. Kehityskohteena on ollut myös projektinjohtototeutuksen suunnittelujärjestelmä. HANKKEIDEN JAKAUMA TOIMIALOITTAIN Yritysten osallistumiskertoja hankkeisiin Käyttäjä Omistaja Urakoitsija Tuoteteollisuus Suunnittelu Ohjelmistot Muu 5

6 ASIAKASTARPEIDEN HALLINTA TYÖKALUJA ASIAKASTARPEIDEN tunnistamiseen ja hallintaan Asiakkaiden ja nimenomaan loppukäyttäjien tarpeet ovat muodostaneet perustan Sara-ohjelman tutkimus- ja kehitystyölle. Ohjelmassa on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja asiakaslähtöiseen elinkaarenaikaisen tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen. Elinkaarivastuuta korostavat hankintamallit ja massaräätälöinnin mahdollisuudet asuntotuotannossa ovat myös olleet tärkeitä kehitys- ja tutkimuskohteita. A siakas- ja käyttäjälähtöinen toiminta edistää innovaatioiden käyttöönottoa, vauhdittaa liiketoimintakonseptien uudistumista, luo edellytyksiä tuottavuuden parantamiselle ja siten paremmalle kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla. Asiakaslähtöiset toimintamallit ja lisäarvopalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä myös kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden ja tulevaisuuden arvonmuodostuksen kannalta. Nopeasti muuttuvien asiakastarpeiden tunnistaminen ja hallinta vaatii yhä syvällisempää asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja asiakasläheisempiä toimintatapoja kaikissa rakentamisen ja rakennuksen elinkaarenaikaisissa prosesseissa. Verkkopohjainen järjestelmä palautetiedon keräämiseen Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion tutkimushankkeessa kehitettiin rakennusalalle yhteinen ja monipuolinen PROPAL-projektipalautejärjestelmä, jota hallinnoi Rakentamisen Laatu ry. Järjestelmä on tarkoitettu projektin rakennusaikaisten toimijoiden keskinäisen suorituksen arviointiin. Jatkohankkeessa otetaan myös kiinteistön käyttäjät mukaan palautejärjestelmään. VTT on puolestaan mukana yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä ja mittareita asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan kiinteistö- ja rakentamisalalla. Käynnissä on myös tutkimus, jossa hyödynnetään Ruotsissa tehdyn asuntokiinteistökehittämisen asiakastarpeiden hallintaa koskeneen tutkimustyön tuloksia Suomessa. Monia kiinteistöjä muokataan nykyisin täysin uusiin käyttötarkoituksiin. NonCore-tutkimushankkeen tuloksena valmistui Kiinteistökehittäjän kirja oppaaksi kiinteistöjen uusliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Kiinteistöjen elinkaarijohtamiseen ja kiinteistökehitystoiminnan asiakastarpeiden hallintaan on Sara-ohjelman hankkeissa luotu tietoteknisiä työkaluja sekä muita menetelmiä ja prosesseja. Respace-hankkeessa kehitettiin verkosto-organisaation toimintamallia toimitilan vaativassa suunnitteluprojektissa. Lisäksi monitieteellinen tutkimusryhmä teki joukon tutkimuksia moniaistisuuteen perustuvan tilojen suunnittelukonseptin soveltamisesta Suomessa. Yhteiskuntavastuun hallintaan perustuvaa liiketoimintaa on ohjelmassa tutkittu ja kehitetty sekä suunnittelutoimiston (Pöyry Building Systems Oy) että kiinteistöjohtamisen (KJ-Kiinteistönjohto Oy) näkökulmista. Massaräätälöinnin mahdollisuudet käyttöön Ihmiset panostavat entistä enemmän kotiinsa: sen hankintaan, rakentamiseen, kunnostamiseen ja sisustamiseen. Kodeista tulee yhä selvemmin inhimillisen toiminnan keskuksia, joissa tapahtuu monikerroksista työn, vapaa-ajan ja elämäntyylin yhteensovittamista paikkoja joissa ihminen voi parhaiten toteuttaa itseään. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituten tekemässä asumisen monimuotokartoituksessa (M3 Multi Mode Mapping) valmisteltiin kolmivuotinen 24 Living -kehitysja innovaatioprojekti. Siinä tutkitaan asumisen ja arjen trendejä ja muutoksia sekä kehitetään niiden pohjalta asumisen uusia liiketoimintakonsepteja kunnianhimoisin kansainvälistymistavoittein. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessa on massaräätälöinnin mahdollisuuksien selvästi nykyistä laajempi hyödyntäminen asuntorakentamisessa. Massaräätälöinnin ydinajatuksena on tarjota teollisesti valmistettuja tuoteratkaisuja yksilöllisiin asiakastarpeisiin, joiden tunnistamisessa ja hallinnassa nykyaikainen tietotekniikka on avainasemassa. Asuntotuotannon asiakaslähtöisiä prosesseja, palveluja ja konsepteja sekä massaräätälöinnin menetelmiä ja vaatimusten hallintaa on selvitetty ja kehitetty monissa Sara-ohjelman hankkeissa sekä rakennusyritysten (Hartela Oy ja YIT Oyj) että taloteollisuuden (Lappli-Talot Oy) toimesta. 6

7 Moor Oy:n kehittämässä palvelussa voi tutustua asuntoihin, niiden sijaintiin, pohjiin ja hintoihin Internetissä silloin kun haluaa. Oman asunton pohjapiirustuksen kautta pääsee valitsemaan huonekohtaiset sisustusmateriaalit ennalta suunnitelluista mallistoista tai yhdistelemällä niistä mieleisiä kokonaisuuksia. Virtuaaliset mallihuoneet auttavat erilaisten tuoteyhdistelmien vertailua. Valintoja tehtäessä samalla näkyvät niiden hintavaikutukset. Asiakkaan tekemät valinnat, hinnat ja määrätiedot ovat heti asuntomyynnin ja työmaan käytössä ja tulostettavissa esimerkiksi huonekorteiksi tai koosteiksi tavarantoimittajille. Beyond Vuores -tutkimushankkeessa on kehitetty kaavoituksen ja rakentamisen uusia yhteistyömalleja, jotka kannustavat asiakaslähtöisten ja innovatiivisten suunnitteluratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Kehitettyä kumppanuuskaavoitusmallia on käytetty menestyksellä Tampereen ja Lempäälän rajalle rakentuvan Vuoreksen kaupunginosan kaavoitus- ja toteutuskumppanien valinnassa. Yhtä aloituskorttelia kehitetään Rakennusliike Erkki Huhdanpää Oy:n ja Arkktehtitoimisto A3 Oy:n ehdotuksen pohjalta. Elinkaarimallit voidaan räätälöidä monenlaisiin tarpeisiin Elinkaarimallit-kehityshankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan elinkaarimallit ohjaavat tarkastelemaan kokonaiskustannuksia hankkeen alusta loppuun kannustavat rakentamaan laadukkaasti ja pitämään tilat kunnossa motivoivat valitsemaan kestäviä ratkaisuja ja tuottamaan innovatiivisia, verkostoituneita palveluja selkeyttävät riskinjakoa hankkeen eri vaiheissa edellyttävät tilaajalta vahvaa hankintaosaamista Elinkaarimalleilla kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta Palveluiden ja tuottavuuden merkityksen kasvu yhteiskunnassa on luonut tarvetta julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisten yhteistyömuotojen ja kumppanuusverkostojen kehittämiselle. Kiinteistö- ja rakentamisalalle tämä tuo lisääntyvää kysyntää vuorovaikutteiselle maankäyttö- ja kaavoitusyhteistyölle sekä hankintatavoille ja toteutusmuodoille, jotka mahdollistavat elinkaarivastuulliset palvelukokonaisuudet. Elinkaarimallissa kiinteistön tai infrastruktuurin hankinta toteutetaan kokonaisuutena, johon kuuluu suunnittelun ja rakentamisen lisäksi ylläpitopalveluita ja mahdollisesti käyttäjille suunnattuja palveluita. Investoinnin omistusjärjestelyt ja rahoitus voivat myös olla osa kilpailutettua sopimusta. Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, yksityisen ja julkisen sektorin yhteisessä Elinkaarimallit-kehityshankkeessa arvioitiin elinkaarimallien käyttömahdollisuuksia Suomessa ja määriteltiin meidän oloihimme soveltuvat mallien sisältövaihtoehdot ja hankintaprosessit, elinkaarihankkeiden taloudellisen analysoinnin perusteet sekä kilpailuttamismenettelyt ja sopimusten laatimistavat. Teknillisessä korkeakoulussa kehitetään väitöskirjatyönä asiakaslähtöistä hankintaprosessia elinkaarimalleilla toteutettaviin hankkeisiin. Kehitettävä hankintaprosessi tarjoaa julkisen sektorin tilaajaorganisaatiolle nykyistä paremmat edellytykset kilpailuttaa elinkaarihankkeita, arvioida tarjouksia ja ylipäätään hallita asiakastarpeita. 7

8 TUOTTEET, JÄRJESTELMÄT JA PALVELUT MATALAENERGIARAKENTAMISESTA kansainvälinen kilpailuvaltti Sara-ohjelman tavoitteena on ollut kehittää tuotteita, järjestelmiä ja palveluita, jotka toisivat uutta lisäarvoa loppukäyttäjälle ja ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Pyrkimyksenä on ollut synnyttää yksittäisistä tuotteista ja palveluista kokonaisia järjestelmiä arvoverkottumisen ja pitkäjänteisen kehitystyön avulla. Kehittämisen kärki on Sara-ohjelman tällä osa-alueella suuntautunut matalaenergiarakentamiseen, avoimeen ja älykkääseen teolliseen rakentamiseen sekä kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. I lmastonmuutoksen kiihtyessä ja energian kallistuessa tarve kehittää energiataloudellisia ja ekotehokkaita ratkaisuja, järjestelmiä ja palveluja on voimistunut. Ekonomia ja ekologia, säästöt ja päästöt vievät nyt samaan suuntaan. Suomella on mainiot edellytykset nousta esimerkiksi matalaenergiarakentamisessa Euroopan ja maailman eliittiin. Läpimurto edellyttää, että kotimarkkinoilla tilaajat entistä tietoisemmin vaativat ja arvostavat energiaa säästäviä ratkaisuja. Toistaiseksi asiakkaiden valtavirta on tyytynyt tarjonnan perustuotteisiin, jotka täyttävät energiataloudelliset vähimmäisvaatimukset. Ekotehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä on kuitenkin viime aikoina selvästi lisääntynyt. Ekotehokkaita ratkaisuja kerros- ja pientaloihin Sara-ohjelmassa on tehty uraauurtavaa työtä matalaenergiatalojen kehittämiseksi. Rakennusliike Reponen Oy yhteistyökumppaneineen VTT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Meptek Oy ja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy kehitti MERAREPONENkerrostalojärjestelmän, jonka mukaan rakennettu kerrostalo kuluttaa energiaa vain 30 prosenttia tavanomaisen kerrostalon kulutuksesta. Rakentaminen tulee vain pari prosenttia kalliimmaksi kuin niin sanotussa normitalossa. Matalaenergiatalon rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota lämmöneristykseen, ilmanvaihtoon ja tiiveyteen. Ensimmäinen MERA-matalaenergiakonseptin mukainen asunto rakennettiin Espoon Leppävaaraan vuonna Asunnossa ei ole lämmityspattereita, vaan se lämpenee suurimman osan talvea ihmisistä ja laitteista peräisin olevalla lämmöllä. Loppu lämmitystarve katetaan ilmanvaihtolämmityksellä. Pohjoismaiden ensimmäiset matalaenergiakerrosta- 8

9 Kolmannen sukupolven NCC Business Parks -konseptissa kehitetään asiakaspalveluja ja tilaratkaisuja, joiden avulla uudet tilat entistä paremmin vastaavat asiakkaiden ja muuttuvien työtapojen tarpeita. Toimitilojen suunnittelussa pyritään vähentämään tilojen käyttäjien stressiä. Konseptia on käytetty esimerkiksi NCC3-talossa Helsingissä. Ensimmäiset matalaenergiakerrostalot rakennetaan Heinolaan (kuvassa viereisellä sivulla) ja Espoon Suurpeltoon. Rakennusliike Reponen Oy:n yhteistyökumppaneineen kehittämä MERAREPONEN-kerrostalojärjestelmä sai Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön tunnustuspalkinnon vuonna lot Rakennusliike Reponen Oy rakentaa Heinolaan yhteistyössä Alkuasunnot Oy:n kanssa ja Espoon Suurpeltoon yhteistyössä VVO:n kanssa. MERA-kehitystyö jatkuu painottuen modulaariseen talotekniikkajärjestelmään, jonka avulla minimoidaan talotekniikan reititys- ja säätötarpeet. Matalaenergiarakentamisen kehityskohteena on Sara-ohjelmassa ollut myös saunatilojen rakentaminen sekä koulurakentaminen ja siinä käytettävät valmisosaratkaisut. Lisäksi Finpron vetämässä hankkeessa VTT konseptoi Kiinan markkinoita ajatellen matalaenergiarakentamiseen liittyviä ratkaisuja, joissa yhdistyvät hyvä energiatehokkuus ja hyvä sisäympäristö. EU-komissio vauhdittaa matalaenergiatalojakin ekotehokkaampien passiivitalojen yleistymistä PEP (Promotion of European Passive Houses) -projektilla. Passiivienergiatalossa energiankulutus jää neljännekseen tavanomaisesta. Talossa ei ole lainkaan varsinaista lämmitysjärjestelmää, vaan lämmitysenergia saadaan esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistoa ja aurinkokerääjiä hyödyntämällä. Paroc Oy kehittää VTT:n ja muiden kumppaniensa kanssa passiivipientalokonseptia, jonka mukainen talo rakennetaan Valkeakosken asuntomessuille vuonna Teollistamisella ja tietomallintamisella uusi kehitysharppaus rakentamiseen Avoimen teollisen talonrakentamisen kehittämiseksi on käynnissä kaikkien aikojen mittavin teollisuusvetoinen talonrakentamisen EU-hanke. ManuBuild-hanke tähtää joustavaan teolliseen järjestelmärakentamiseen, joka pohjautuu tuotteistettujen komponentti- ja osaratkaisujen laajaan tarjontaan avoimilla markkinoilla sekä osapuolten erityisosaamiseen. Suomesta ovat mukana VTT sekä Consolis, Enterprixe Software ja YIT. Kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen kehitetään monilla tahoilla konsepteja ja liiketoimintamalleja Aihe oli näkyvästi esillä myös vuoden 2006 asuntomessualueelta Espoon Kauklahdesta. (Kuva: Suomen Asuntomessut/Antero Tenhunen). Kaikkiaan ManuBuild-hankkeseen osallistuu 25 kumppania 10 eri maasta. VTT on mukana myös kansainvälisessä Plug & Play -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on vauhdittaa komponenttirakentamisen ja ylläpidon älykästä teollistumista. Rakennusliikkeiden kehityskohteita Sara-ohjelman tällä painopistealueella ovat esimerkiksi hissien lisärakentaminen vanhoihin taloihin ja pientalojen aluerakentaminen (Palmberg), puurakenteinen liiketilarakentaminen (SRV) sekä työtapojen muutoksiin vastaavat toimistokonseptit (NCC). Skanska on puolestaan panostanut Noste-kehitysohjelmassaan rakennusprosessin tehostamiseen tietomallitekniikan ja hoikan rakentamisen (lean construction) periaatteita noudattaen. Niiden avulla on mahdollista nopeuttaa rakentamisprosessia jättämällä pois lisäarvoa tuottamattomat tehtävät ja vaiheet. Teknillisen korkeakoulun rakennustalouden laboratorion vetämässä SUKE-tutkimushankkeessa kehitettiin projektin johtototeutuksen suunnittelujärjestelmää. Tutkimuksessa esitetään viisi menetelmää, joilla voidaan parantaa suunnittelun ohjausta projektinjohtorakentamisessa. Jatkuu seuraavalla sivulla... 9

10 TUOTTEET, JÄRJESTELMÄT JA PALVELUT Graphic Concrete Oy kehitti Sara-ohjelmassa graafisen betonin tuotantoprosessia. PES-Arkkitehdit Oy on osallistunut Kiinassa menestyksellä useisiin kansainvälisiin arkkitehtikilpailuihin. Kuvissa suunnitelmat Shanghain kansallismuseoksi (ylempi kuva) ja Hefein kansainväliseksi lentokentäksi (alempi kuva). Jatkuu edelliseltä sivulta... Konsepteja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n koordinoimassa hankkeessa kehitetään ikkunoiden toimitusprosessia suunnittelusta asennukseen. Rakennustuote- ja -osateollisuuden muita kehityskohteita ovat olleet esimerkiksi erilaiset kevytrakennejärjestelmät, maatilarakentamiseen tuotteistettu elementtijärjestelmä, lämpöä eristävä palkki, akustointi- ja nostojärjestelmät sekä uudenlaisiin taloteknisiin järjestelmäratkaisuihin sopivat tuoteperheet. Elinkaariedullisia ja turvallisia eristeratkaisuja on kehitetty useassa Sara-hankkeessa. Betoniteollisuus kehittää Sara-ohjelmassa teollisia ratkaisuja, valmistustekniikoita ja työmaaprosesseja. Teräsrakentajien kehityspanoksia on suunnattu märkäbetonitöiden minimointiin rakennustyömailla ja teollisesti rakennettavaan teräsrunkoiseen pientaloon. Myös pientaloteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa kehittäminen on painottunut kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen soveltuviin liiketoimintamalleihin ja puutuoteratkaisuihin sekä Suomen että Venäjän markkinoita ajatellen. Uuden sukupolven hirsitaloja on kehitelty myös Japanin markkinat tähtäimessä. Kansainvälinen kilpailu koskettaa kaikkia Kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on ollut Sara-ohjelman keskeisiä tavoitteita, koska kansainvälinen kilpailu koskettaa kaikkia: yrityksiä, yhteiskuntaa ja asiakkaita niin koti- kuin vientimarkkinoilla. Useimpiin Sara-hankkeisiin onkin sisällytetty kansainvälistymisen näkökulma ja vaatimus. Käytännössä se on voinut tarkoittaa esimerkiksi markkinatutkimusta, parhaiden käytäntöjen vertailua, organisoitua tiedonvaihtoa tai liiketoimintamahdollisuuksien ja -mallien kartoittamista ja kehittämistä. Esimerkiksi Skaala Ikkunat ja Ovet Oy kehitti Sarahankkeissaan sekä matalaenergiaikkunamalliston että liiketoimintamallin, joka loi edellytykset Skaalan kansainvälisen toiminnan merkittävälle laajentamiselle. PES-Arkkitehdit Oy selvitti Kiinan rakennussuunnittelun markkinoita sekä kehitti liiketoimintaosaamista ja -yhteistyötä, jonka turvin yhtiö on saanut entistä tukevamman jalansijan Kiinan kiihkeästi kasvavilta suunnittelumarkkinoilta. Kansainvälistymisen vauhdittamiseen tähtääviä hankkeita on toteutettu myös rakentamisen projektiliiketoimintaa ja kiinteistöliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä. 10

11 PROSESSITIEDON HALLINTA Suomi on tietomallintamisen johtava maa Sara-ohjelmassa on jatkettu, syvennetty ja maastoutettu Vera-teknologiaohjelman vauhdittamaa tietomallintamisen kansainvälistä huipputasoa olevaa kehitystyötä. Ohjelmassa on kehitetty tietomallinnuksen työkaluja, prosessin toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Kehitystyön kohteina ovat olleet esimerkiksi tuotetietokannat, tietomallin hallintaratkaisut, tiedonsiirto sekä rakennus ja kiinteistöaloille sopivat langattomat liiketoiminta- ja prosessinhallintaratkaisut. Kehitystyötä on tehty sekä pitkäjänteisen tutkimuksen että tieto- ja informaatio-teknologiaa käytäntöön soveltavien hankkeiden avulla. T iedon ja prosessien digitaalinen hallinta on monilla toimialoilla todettu keskeiseksi keinoksi parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Myös rakennus- ja kiinteistöalalla tieto- ja informaatioteknologian laaja soveltaminen kiinteistöjen elinkaarenaikaisten prosessien hallinnassa voi mahdollistaa tuottavuuden huomattavan kohentumisen. Tietomalliteknologian avulla voidaan integroida kaikki rakennuksen elinkaaren läpi menevät prosessit materiaalivirroista aina kiinteistöjen ylläpitoon. Tavoitteeksi on asetettu, että vuosikymmenen loppuun mennessä rakentamisen prosessien tiedonhallinta perustuisi määriteltyihin tuoterakenteisiin ja tiedonsiirron avoimiin rajapintoihin. Virtuaalinen tiedonhallinta menestystekijänä Tietomalliteknologian läpimurto Suomen kiinteistö- ja rakentamisalalla tapahtui vuosina toteutetun Tekesin Vera-teknologiaohjelman aikana. Sara-ohjelmassa kansainvälistä kärkitasoa edustavaa tietomallintamisen kehitystyötä on tehty erityisesti Virtual Building Environments (VBE) -tutkimus- ja kehitysohjelmassa. Kyseessä on kansallinen sateenvarjohanke, jossa tutkitaan edistyksellisen tieto- ja informaatioteknologian etuja ja käyttötapoja kiinteistö- ja rakentamisalalla. VBE Finland hanke on osa kansainvälistä Virtual Building Environments -yhteistyötä, jonka tarkoituksena on nopeuttaa virtuaalisen tiedonhallinnan ja IC-teknologian viemistä käytännön rakennushankkeisiin. VBE-tutkimuskokonaisuuden vuosina toteutetussa ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin virtuaalirakentamisen ja -rakennusten mahdollisuuksia ja haasteita sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kustannuksia ja ansaintalogiikkaa. Vuosina toteutettavassa osassa määritetään ja otetaan käyttöön virtuaalisen rakentamisen ja virtuaalirakennusten teknologioita mahdollisimman laajasti yrityksissä ja niiden muodostamissa verkostoissa. Projektissa kehitetään myös ratkaisuja tietotekniikkaa hyödyntävään teknologiajohtamiseen. VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston johtamaan VBE-tutkimus- ja kehitystyöhön osallistuu parikymmentä suomalaista rakennus- ja kiinteistöalan yritystä. Jatkuu seuraavalla sivulla... 11

12 PROSESSITIEDON HALLINTA Skanska Oy:n BIM-projektissa kehitetään teollistuvaan rakennustapaan soveltuvia yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä tietomalleja, joilla voidaan yhdistää ja koota projektikohtaista suunnittelutietoa eri Pohjoismaissa tapahtuvan rakennustoiminnan tehostamiseksi ja voimistamiseksi. Tietomallintamisesta on merkittävää hyötyä rakennushankkeeen monissa eri vaiheissa. Sen avulla voidaan havainnollisella tavalla visualisoida erilaisia suunnitteluvaihtoehtojen, mutta se myös parantaa tuotannon aikataulusuunnittelua. Jatkoa edelliseltä sivulta... Työkaluja elinkaaren aikaiseen tiedonhallintaan VBE-kehitystyön ydinajatuksena on, että kiinteistön elinkaarenaikainen tuotetieto siirtyy vaiheesta ja osapuolesta toiseen linkitysten avulla. Tietomalli toimii enenevässä määrin prosesseja integroivana alustana. Siihen yhdistyvät toimitusketjujen hallinta, elinkaaritieto, aikataulutus, työmaasuunnittelu jne. Tietomallin ja siihen liittyvien prosessien hallintaan on kehitetty prosessikartta, jonka avulla kokonaisprosessia voidaan visualisoida ymmärrettävämmäksi ja helpommin hallittavaksi. VBE-kehitystyössä on myös tutkittu tietomallintamisen vaikutusten mittaamista. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun SimLabin yhteishankkeen tavoitteena on kehittää ICT-teknologiaa hyödyntäviä työkaluja kiinteistön koko elinkaaren aikaiseen tiedonkulun hallintaan. ELINA-hankkeessa VTT kehitti ja arvioi yhdessä Lundin teknillisen korkeakoulun kanssa menetelmiä, joita tarvitaan nimenomaan asuinrakentamisen elinkaaren hallintaan. Kehitystyön tuloksena syntyi RemonttiMies-työkalu, jota suunnittelijat, urakoitsijat, tuotevalmistajat ja kiinteistöomistajat voivat käyttää elinkaarikustannusten ja -vaikutusten hallinnassa. VTT yrityskumppaneineen on mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa selvitetään virtuaalirakentamisen ja tietomallintamisen mahdollisuuksia teollista rakentamista ja synnyttää lisäarvoa tuottavia palveluliiketoimintamalleja. Esimerkiksi kansainvälisen I 3 CON-hankkeen tavoitteena on kehittää laajasti tietoteknologiaa hyödyntävä teollisen rakentamisen prosessi. Sen avulla voidaan rakentaa puolet nopeammin, neljänneksen halvemmalla ja saavuttamalla elinkaarikustannuksissa vähintään 40 prosentin säästöt. Pro IT -kehityshankkeen tuloksia käytäntöön Sara-ohjelmassa on myös viety käytäntöön Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, vuosina toteutetussa Pro IT kehityshankkeessa syntynyttä osaamista. Rakennus- ja sisustustarvikeyhdistys RaSi ja Rakennusteollisuus RT ovat kehittämässä yhdessä RaSi-koodipankin tuotetietopalvelua siten, että se kattaa myös rakennusliikkeiden ja suunnittelijoiden tuotetietotarpeet. Kehitteillä on myös tuotemallikonseptiin perustuva yleinen kustannustietojärjestelmä. Senaatti-kiinteistöt on ottanut tiennäyttäjän roolin tietomallintamisen käyttöönotossa. Se on alkaen vaatinut tietomallien käyttöä projekteissaan. Senaatin tavoitteena on siirtyä integroituun mallipohjaiseen toimintaan suunnittelussa, rakentamisessa sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa lähivuosien aikana. NCC ja Skanska kehittävät Sara-ohjelmassa tietomalliteknologiaan perustuvaa tiedonhallintaa. Destian kehityskohteena on sillanrakennusprosessin tiedonhallinta. Tietomalliteknologian kehittämisen kärkiyhtiöihin kuuluvat Buildercom Oy, Enterprixe Software Oy, Eurostep Oy, Finnmap Consulting Oy ja Tocosoft Oy ovat syventäneet ja tuotteistaneet osaamistaan Sara-ohjelmassa toteuttamillaan kehityshankkeillaan. Kehittämiskohteita ovat olleet esimerkiksi internet- ja mobiiliteknologioiden integroitu hyödyntäminen elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa, suunnittelun asiakasvaatimusten hallinta, kustannus- ja määrätiedon hallinta sekä tietomallipalvelimet. Finclad2-projektissa kehitettiin teräksisten ulkoseinä- ja kattorakenteiden tuotemallintamiseen soveltuvia ohjelmistotyökaluja. Teräsrakenneteollisuuden kehityskohteita ovat myös teräsrakenteiden käyttöiän ennakointi ja koko rakennusprosessin kattava paloturvallisuuskonsepti. INDUCO-hankkeessa luodaan puolestaan betonirakentamiseen kattava tiedonhallintajärjestelmä. 12

13 VTT:n ARARAT-tutkimusprojektissa kehitettiin ohjelmisto- ja teknologiaratkaisuja, jotka mahdollistavat lisätyn todellisuuden hyödyntämisen rakennusten ja sisustuksen suunnittelun visualisoinnissa. Täydennetyssä todellisuudessa reaaliaikaiseen videokuvaan lisätään tuotteen tai rakennuksen virtuaalimalleja, joita voidaan tarkastella kolmiulotteisesti todellisessa ympäristössä kämmentietokoneen, datalasien tai kamerakännykän avulla. Talonrakennusteollisuus ry:n käynnistämässä laajapohjaisessa Ketju-projektissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia materiaalitoimitusten toteutusratkaisuja, rakennustuotannon hallintatyökaluja sekä hankinta- ja logistisia menettelyjä, jotka tehostavat alan toimintaa kokonaisuutena. Uusien menettelyjen käyttöönottoa vauhditetaan tietomalleihin, tuotetietojen hallintaan sekä RFID- ja mobiiliteknologioihin perustuvilla ratkaisuilla. Turvallisempaan ja tuottavampaan rakentamiseen Betoni- ja teräsrakennealan yhteisessä TASSU-projektissa kehitettiin suunnittelu- ja asennusratkaisuja vaativien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden ja työturvallisuuden parantamiseksi. TASSU-ohjeisto sisältää menettelytavat kantavien rakenteiden riskianalyysin tekemiseksi vaativissa rakennushankkeissa, täsmentää rakennesuunnittelijoiden tehtäviä työturvallisuuden parantamiseksi ja ohjeistaa valmisosien turvallisia asennustapoja. Sara-ohjelmassa tehdyn VTT:n esiselvityksen mukaan kiinteistö- ja rakennusalojen työn tuottavuuden laskemisen lähtötiedot ja laskentamenetelmät eroavat huomattavasti muusta teollisuudesta. Työsaavutukset aikayksikköä kohden ovat kasvaneet monissa tyypillisissä työlajeissa prosenttia siitä huolimatta, että monet tuotteet ovat merkittävästi muuttuneet ja rakennusalalle on tullut satoja kustannuksia nostavia ohjeistuksia. Perinteiset sopimusmallit keskittyvät rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen vastakkainasetteluun. Nykyrakentamisessa korostuu kuitenkin rakennusprojektiin osallistuvien lukuisten osapuolten yhteistoiminnan sujuvuus ja pitkien alihankintaketjujen hallinta. TKK:n BIT-Tutkimuskeskuksen hankkeessa kartoitettiin sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta ja - vaihtoehtoja. RAKLI:n koordinoimassa hankkeessa selvitettiin rakentamisen suunnittelu- ja johtamispalveluiden tehtäväluetteloiden muutostarvetta. Vaasan yliopiston vetämässä hankkeessa luotiin toimintamalli, jolla voidaan välttää rakennushankkeelle tyypillisiä tiedonkulkuongelmia. 13

14 KANSAINVÄLISTYMINEN Rakentamisen ja rakennusten ekotehokkuuden parantamiseksi etsitään ratkaisuja monissa maissa. Kuvassa Helsingin Eko-Viikkiin rakennettu aurinkopaneeleilla varustettu kerrostalo. Tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa Erabuild Sustainable Operation and Construction of Buildings Sara-teknologiaohjelman yhteydessä Tekes on ollut tiivistämässä kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja innovaatiorahoittajien eurooppalaista yhteistyötä. Vuonna 2004 perustettiin Erabuild-verkosto, jossa oli aluksi mukana kahdeksan maata: Englanti, Hollanti, Itävalta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Suomi, joka koordinoi yhteistyötä. Myöhemmin projektiin ovat liittyneet mukaan Norja ja Sveitsi. Erabuildin ensimmäisessä vaiheessa opeteltiin tuntemaan mukana olevien maiden julkisen rahoituksen instrumentit ja - käytännöt. Tämän jälkeen käynnistettiin kolme pilottiluonteista rahoitushakua seuraavista aiheista: Managing Information in Construction, Transformation of Construction Sector through Industrialisation ja Benchmarking in Real Estate and Construction. Näiden hakujen rahoitus on yhteensä noin 5,7 miljoonaa euroa ja rahoitettavien hankkeiden kokonaisvolyymi noussee lähelle 10 miljoonaa euroa. Pilottihakujen lisäksi Erabuild on järjestänyt kolme tarjouspyyntöä, joissa on ostettu palveluina erilaisia yhteisen 14

15 Tutkimuskohteina kansainvälistymisen strategiat K iinteistö- ja rakentamisalan yritysten kansainvälisen toiminnan arvo oli VTT:n selvityksen mukaan vuonna 2005 noin 10,4 miljardia euroa. Tästä summasta rakennustuoteteollisuuden osuus oli 8,1 miljardia euroa ja rakennusliikkeiden 1,4 miljardia euroa. Suunnittelupalveluiden osuus oli noin 110 miljoonaa euroa. Sara-ohjelma teetti vuonna 2006 Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolla rakennusalan kansainvälistymistä koskevan tutkimuksen, joka perustui 16 rakennusalan yrityksissä kansainvälisestä toiminnasta vastaavan johtajan haastatteluihin. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme tyypillisintä kansainvälistymisstrategiaa rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yrityksissä: 1. Itämeren strategia 2. kasvun seuraamisen strategia 3. asiakaslähtöisyyden strategia Itämeren strategiaa noudattavat yleensä yritykset, jotka haluavat keskittää kansainvälisen toiminnan vain muutamalle lähimarkkinalle. Joukossa on toisaalta myös runsaasti rakennustuoteteollisuuden yrityksiä, joiden toiminta vaatii suurehkon investoinnin tuotantoon ja joiden tuotteita on kannattamatonta tai hankala kuljettaa pitkiä matkoja. Kasvun seuraamisen strategiaa toteuttavien yritysten tyypillisenä tunnusmerkkinä oli se, että uusille alueille siirrytään talouskasvun perässä. Kysynnän markkinoilla uskotaan kasvavan, mistä syystä hintakilpailun odotetaan pysyvän laimeana. Tässä ryhmässä on sekä yrityksiä, joilla on kohdemaassa tehdas tai muuta vakiintunutta toimintaa, mutta myös ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä. Asiakaslähtöisen strategian mukaisesti toimivissa yrityksissä keskeinen kansainvälistymiseen vaikuttava tekijä on pitkäaikaisen asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen. Tässä yritysryhmässä kansainvälinen toiminta on lähinnä tuotteiden ja palvelujen vientiä. Haastattelututkimuksen mukaan suuret jo kansainvälistyneet yritykset suhtautuvat sinänsä suopeasti verkostomaiseen etenemiseen yhdessä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa, mutta eritystä halua veturina toimimiseen ei kuitenkaan löytynyt. Toisaalta yritykset toivovat, että suomalaiset rakennusmateriaali- ja palveluyritykset etabloituisivat etenkin Venäjän markkinoille ja muodostaisivat niillä toimintaverkkoja, joissa palvelut ja osaaminen täydentäisivät toisiaan. Verkostojen muodostumisen helpottamiseksi tarvittaisiin vielä kehitystyötä ja lisää luottamusta läpinäkyvään toimintaan ja avoimempaan kehittämiseen. Aktivointiprojekti Venäjän markkinoille pyrkiville Selvityksessä todettiin tarpeelliseksi kehittää mekanismi, joka rohkaisisi kiinteistö- ja rakentamisalan pieniä ja keskisuuria yrityksiä verkottumaan kansainvälisiä markkinoita ajatellen ja etabloitumaan uusille markkinoille. Tekes onkin käynnistänyt aktivointiprojektin, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä verkottumaan Venäjälle ja erityisesti Pietariin. Tavoitteena on lisätä Venäjän liiketoimintaympäristön sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksien tuntemusta Suomessa ja kannustaa suomalaisia yrittämään Venäjällä. Aktivointi kohdistuu erityisesti rakennusyrityksiin, talotekniikkaurakoitsijoihin, suunnittelutoimistoihin, kiinteistöalan hoito- ja kunnossapitopalveluja tarjoaviin yrityksiin sekä kiinteistöjä jalostaviin yrityksiin. Myös Tekesin Liito-teknologiaohjelman sekä Sitran Venäjä- ja Intia-ohjelmien tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet ovat kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten käytettävissä. kiinnostuksen kohteena olleita selvityksiä. Erabuildissa on myös valmisteltu mukana olevien maiden kesken kahta yhteistä tutkimusohjelmaa, joiden teemat ovat Sustainable Renovation ja Process and ICT. Erabuild on projektina päättymässä vuoden 2007 lopussa, mutta sille ollaan rakentamassa jatkoa. Samalla osallistujajoukkoa on tarkoitus laajentaa yli 20 maahan. Lisätietoja: European Construction Technology Platform (ECTP) European Construction Technology Platform (ECTP) on teollisuusvetoinen yhteistyöfoorumi, jonka tavoitteena on aktivoida ja tehostaa kiinteistö- ja rakentamisalan eurooppalaista tutkimus- ja kehitystyötä sekä parantaa sen koordinointia. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on tuoda rakennusteollisuuden näkökulma EU:n puiteohjelmiin sekä muihin eurooppalaisiin ja kansallisiin kehitysohjelmiin sekä parantaa alan toimijoiden, tutkimuslaitosten sekä viranomaisten yhteistyötä. Suomi on edustettuna ECTP:n päättävissä elimissä ja työryhmissä erityisesti Tekesin ja VTT:n kautta. Sara-ohjelmassa on rahoitettu suomalaisten asiantuntijapanosta ECTP-työssä. ECTP on määrittänyt Euroopan kiinteistö- ja rakentamisalalle yhteisen vision vuodelle 2030 ja tehnyt strategisen tutkimusagendan, joka tähtää vision toteuttamiseen. Niiden valmistelussa on hyödynnetty suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan visio- ja strategiatyön osaamista ja tuloksia. Lisätietoja: 15

16 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA LINJAUKSIA Lisää vauhtia ja rohkeita valintoja kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämiseen Sara-teknologiaohjelman johtoryhmän mielestä kiinteistö- ja rakentamisalan on selvästi lisättävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa, jotta ala menestyy kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. On panostettava erityisesti ekotehokkuuden, tiedon ja prosessien hallinnan sekä asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän perustamismahdollisuus on tutkittava huolella. K iinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi oli vuonna 2006 noin 230 miljoonaa euroa. Siitä yritysten osuus oli noin 170 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin noin 60 miljoonaa euroa. Volyymi on pysynyt 2000-luvulla ennallaan, vaikka alan yritysten liikevaihto on kasvanut voimakkaasti ja kannattavuus on kohentunut merkittävästi. Tekesin rahoitus kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin on 2000-luvulla vähentynyt noin 50 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus rakennetun ympäristön tuotannosta ja ylläpidosta on vain 0,5 prosenttia ja alan yritysten liikevaihdosta 0,9 prosenttia. Se on huomattavasti vähemmän kuin alan kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys edellyttäisi. Rakennetulle ympäristölle oma SHOK? Sara-ohjelman johtoryhmän mielestä on välttämätöntä selvittää rakennettua ympäristöä koskevan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) perustamismahdollisuus. Vastaavien valmistelu on jo vireillä viidellä muulla alalla, joita ovat energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäteollisuus, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus. SHOKin perustaminen edellyttää alan johtavien ja innovatiivisimpien yritysten yhteistä tahtoa ja pitkäjänteistä sitoutumista yhdessä päätetyillä painopistealueilla tapahtuvaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Pelkästään jo SHOK-valmistelu tarjoaa kiinteistö- ja rakentamisalalle mahdollisuuden tehostaa ja fokusoida kehitystoimintaansa ja koota resursseja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sara-ohjelman johtoryhmän mielestä keihäänkärkitutkimukselle hyviä kohteita ovat esimerkiksi elinkaarilähtöinen liiketoiminta, ekotehokkuuden parantaminen sekä alan toimitusketjujen, prosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen. Sara-ohjelman johtoryhmän mukaan kiinteistö- ja rakentamisalan kehitystyön lähtökohtana tulee olla alan tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjien tarpeet. Kiinteistö- ja rakentamisala on nähtävä koko yhteiskunnan palvelualustana. Alan on pystyttävä tunnistamaan ja ennakoimaan asiakkaidensa ja koko yhteiskunnan tarpeet ja tarjottava sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat lisäarvoa käyttäjilleen. Asiakastarpeita koskevia heikkojakin signaaleja on pyrittävä tunnistamaan herkällä korvalla. Tietomallintamisen osaajista kova pula Merkittävimmät innovaatiot syntyvät prosessien, toimintojen ja toimialojen rajapinnoissa ja murroskohdissa. Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) soveltaminen ja sovellusten tehokkaampi hyödyntäminen juuri näissä rajapinnoissa on välttämätöntä. Tietomallintamisen kehitystyöhön on Suomessa satsattu kansainvälisesti arvostetulla tavalla niin Sara-ohjelmassa kuin sitä edeltäneissä Vera- ja Pro IT -ohjelmissa. Tietomallintamisen hyödyt rakentamisen ja rakennusten elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa on kyetty osoittamaan selvästi, mutta kiinteistö- ja rakentamisalalla niiden merkitystä ei ole kuitenkaan vielä täysin ymmärretty. Yhä pahemmaksi pullonkaulaksi on muodostunut pula tietomallintamisen osaajista. On arvioitu, että tietomallintamisen hallitsevia ammattilaisia tarvittaisiin välittömästi ainakin kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna, jotta arvostetun kehitystyön tulokset saataisiin tehokkaasti käyttöön. Kolmas sektori olisi Sara-johtoryhmän mielestä kytkettävä tiiviimmin mukaan varsinkin ekologiseen kehitystyöhön. Käyttäjänäkökulma on tuotava nykyistäkin voimakkaammin mukaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen. PPP-malleista on edettävä PPPP-malleihin (Public Private People Partnership). Toimialoille teemoitetut teknologiaohjelmat tervetulleita Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistä tahtotilaa ja yhteisiä kehityslinjauksia muodostettiin vuonna 2000 käynnistyneessä Visio työssä, jonka vuonna 2005 tehty strategiapäivitys rahoitettiin Sara-ohjelmassa. Koko klusteria koskevaa yhteistyötä jatketaan kiinteistö- ja rakentamisfoorumin puitteissa. 16

17 SARA-TEKNONOLOIGIAOHJELMAN JOHTORYHMÄ MIKA HALTTUNEN toimitusjohtaja Halton Group Oy MARKKU HAUTANEN toimitusjohtaja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy KARI INKINEN toimitusjohtaja Sponda Oyj LAURI RATIA johtoryhmän puheenjohtaja Lohja Rudus Oy TIMO U. KORHONEN toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy ERKKI KM LEPPÄVUORI johtoryhmän varapuheenjohtaja pääjohtaja, VTT MIKA LAUTANALA teknologiajohtaja Tekes Tekesin teknologiaohjelmien painopiste on siirtynyt klusteripohjaisista ohjelmista monialaisempiin ohjelmiin. Toimialariippumattomilla ohjelmilla on omat merkittävät etunsa, mutta Sara-ohjelman johtoryhmän mielestä varsinkin kiinteistö- ja rakentamisalalla tarvitaan myös selkeästi tärkeisiin aiheisiin teemoitettua kehittämistä. Tekesin käynnistämä Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelma ja valmisteilla oleva TILA-teknologiaohjelma vastaavat hyvin näihin tarpeisiin. Myös rakennetun ympäristön laadun ja toimivuuden parantamiseen tähtäävä teknologiaohjelma on valmisteilla. Korjausrakentamisen asiakaslähtöisten prosessien, palvelujen ja liiketoiminnan kehittäminen onkin välttämätöntä, jotta kiinteistöjen ja ihmisten ikääntymisen asettamiin mittaviin haasteisiin kyetään vastaamaan. Viestinnän merkitys osaamisen siirrossa on keskeinen. Sara-johtoryhmän mukaan alan kehitysohjelmissa ja -hankkeissa on panostettu toistaiseksi liian vähän ja satunnaisesti tulosten maastouttamista edistävään tiedonvälitykseen. Onkin kyettävä luomaan rahoitus- ja muita mekanismeja, jotka aktivoivat käytännönläheisten ja kansantajuisten oppaiden ja ohjeiden julkaisemiseen ja tulosten käyttöönottoa tukevaan koulutukseen. Myös kehittämisen vaikutukset ja hyödyt on kyettävä viestimään yrityksille nykyistä paremmin. MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. On löydettävä keinot, joilla muutoksiin vastataan. Reaktiivisesta toiminnasta on päästävä proaktiiviseen toimintaan: muutoksiin sopeutujasta muutosten tekijäksi. Muutos luo aina mahdollisuuden kehittää ja tehdä uutta liiketoimintaa. Kansainvälistyminen kiihtyy ja syvenee huippuyritykset kilpailevat kansainvälisessä liigassa Palvelut lisääntyvät ja verkottuvat niiltä edellytetään yksilöllisyyttä, tuotannolta tehokkuutta Tiedonhallinnasta tulee yhä tärkeämpi menestystekijä tarvitaan oikeaa tietoa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan Energia- ja ekotehokkuuden merkitys korostuu ekonomia ja ekologia yhdistyvät, päästöt ja säästöt vievät samaan suuntaan Maankäyttö, asunto- ja toimitilamarkkinat ja infraratkaisut on kyettävä integroimaan entistä paremmin tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta edistäviä hankintatapoja ja yhteistyömalleja, jotta hintakilpailusta päästään osaamiskilpailuun Ihmiset ja kiinteistöt ikääntyvät tarvitaan teollisen korjausrakentamisen ja asukaslähtöisten palveluprosessien kehittämistä 17

18 SARA-OHJELMAN YRITYS- JA TUTKIMUSHANKKEET ASIAKASTARPEIDEN HALLINTA Yrityshankkeet Asiakaslähtöinen asuntotuotantoprosessi Asiakaspalvelukonseptin automaattiohjaus oikeille toimijoille Elinkaarimallit Environmental Expert Network Kiinteistön elinkaarijohtamisen menetelmä Määrittelyvaiheen prosessi ja sen työkalut Määrittelyvaiheen prosessi ja sen työkalut PlusKodin kansainvälinen konsepti Tuotteistus ja tuotetietämys massaräätälöinnissä Valo ja asukaslähtöinen rakentaminen Verkosto-organisaation toimintamallit vaativassa ReSpace-hankkeessa Yhteiskuntavastuusta liiketoimintaa Hartela Oy Lappli-Talot Oy Rakennusteollisuus RT Pöyry Building Services Oy KJ-Kiinteistönjohto Oy Aimo Team Oy Ltd Ailecon Oy/Turku Moor Oy YIT Rakennus Oy YIT Rakennus Oy ReSpace Oy Ovenia Oy Tutkimushankkeet Ambience Design moniaistisuus rakennetun ympäristön suunnittelussa TKK, BIT Tutkimuskeskus Asiakaslähtöinen hankinta julkisen elinkaaripalveluhankkeen kilpailuttamisprosessi TKK, rakentamistalous/toimitilapalvelut Asumisen monimuotokartoitus (M3 Multi Mode Mapping) Taideteollinen korkeakoulu, Future Home Institute Built Environment on Demand (Beyond Vuores) Kiinteistöjen uusliiketoiminta rakennusteollisuudessa (NonCore) TKK, BIT Tutkimuskeskus Performance and Benchmarking in Real Estate and Construction (BenchREC) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Projektipalautteella palvelukykyä rakennusalalle (PROPAL 1) TKK, Rakentamistalouden laboratorio User-orientated Benchmarking for Usability and Sustainable Performance of Real Estates (PROPAL 2) TKK, Rakentamistalous/toimitilapalvelut Voice of Customers in the Construction Process TUOTTEET, JÄRJESTELMÄT JA PALVELUT Yrityshankkeet Betonin valmistustekniikan ja työmaan tuotantoprosessin kehittäminen betonirunkoisissa rakennuksissa Decocoat akustinen paneeli Designers Loghouse Elinkaariedullisten ja turvallisten eristeratkaisujen jatkokehitys Energiapalvelujärjestelmä Energy Efficient and Sustainable Buildings in China Esijännitetyt paalut Finnfoamin tehokkaat rakenneratkaisut Graafinen betoni Growing the Market for Steel in Construction Horizon 1 Horizon 2 Ikkunoiden laadukas toimitusprosessi Kiinan rakennussuunnittelun markkinaselvitys ja liiketoimintasuunnitelma Kolmannen sukupolven NCC Business Parks Lifting Systems Lundell-ekotalo Lämpöä eristävä palkki Maatilarakennuskonsepti kevytelementeistä Matalaenergia ja modulaarinen talotekniikka MERA energiatehokas kerrostalojärjestelmä MERA energiatehokas kerrostalojärjestelmä: ilmanvaihto MERA energiatehokas kerrostalojärjestelmä: ikkunat MERA POWER aktiivinen reititysjärjestelmä Märkäbetonitöiden minimointi työmailla Modern Precast Concrete Technology Moderni puukaupunki Palvelutuotteiden kansainvälistäminen Passive House Pientalorakentamisen palvelu- ja liiketoimintaprosessi Portaaton asuminen Projektiliiketoiminta pientalojen aluerakentamisessa Venäjällä Puurakentamisen prosessien re-engineering Saunaratkaisu energiatehokkaaseen kerrostalojärjestelmään Skaalan kansainvälisen tuoteperheen toimitusverkko Steelman House -asumisratkaisun kehittäminen Lohja Rudus Oy Decocoat Oy Honkakartano Oy SPU Systems Oy ISS Palvelut Oy Finpro & VTT Parma Oy Finnfoam Oy Graphic Concrete Oy Rautaruukki Oyj Lahti Precision Oy Lahti Precision Oy Rakennustuoteteollisuus RTT ry PES-Arkkitehdit Oy NCC Property Development Oy Peikko Finland Oy Aulis Lundell Oy Teräselementti Oy Paroc Panel System Oy Ab Meptek Oy Rakennusliike Reponen Oy Meptek Oy Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Rakennusliike Reponen Oy Rautaruukki Oyj, Seinäjoen yksikkö Consolis Technology Oy Ab Metsäliitto Osuuskunta Ovenia Oy Paroc Oy Oy Alfred A. Palmberg Oy Rakennustoimisto Palmberg Oy Puuinfo Oy Wood Focus Puuinfo Oy Wood Focus Salon Sauna Oy Skaala Ikkunat ja Ovet Oy A. Kiviniemi Oy 18

19 Suomalaisen polyuretaanin käytön kansainvälistäminen Talotekninen elementtirakenteinen tuote ja tuoteperhe Tuottavuuden nostaminen Skanskan arvoverkossa Uuden sukupolven hirsitalot Uudet pientalokonseptit Verkottumalla matalaenergiaratkaisuja Vientikelpoinen puurakenteinen liiketilakonsepti (VIPU) Woodworld Mediterranean Concept Yritysten välisen arvoverkon kehittäminen kiinteistöalalla Tutkimushankkeet Avoin teollinen talonrakennus (ManuBuild) Plug & Play Alliance Suunnittelujärjestelmän kehittäminen projektinjohtototeutukseen (SUKE)1 Suunnittelujärjestelmän kehittäminen projektinjohtototeutukseen (SUKE)2 SPU Systems Oy Rakennusbetoni- ja Elementti Oy Skanska Oy Honkarakenne Oyj Finndomo Oy Lipa-Betoni Oy SRV Yhtiöt Oyj Bungalow Oy Lehtinen Suomen Asumisoikeus Oy TKK Rakentamistalouden laboratorio TKK Rakentamistalouden laboratorio PROSESSITIEDON HALLINTA Yrityshankkeet Enterprixe-mallipalvelin Hallittuun kasvuun liiketoimintaosaamista kehittämällä Integration of Project Specific Building Information Model into Industrialised Building Process Interoperability beyond IFC Specification Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esiselvitys Klara avoin kustannustietojärjestelmä rakennusalalle Natural Fire Design Logistiikan kehittämismahdollisuudet tuottavuuden nostamiseksi rakennusteollisuudessa Rakennusliikkeen tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuuden toimitusketjun kehittäminen (KETJU) Rakentamisen allokointimalli Rakentamisen tuotetietopankki RaSi ry:n ja Rakennusteollisuus RT ry:n yhteisen koodipankin kehitysprojekti Simple Access to the Building Lifecycle Analysis (SABLE) ST-siltaurakoinnin kehittäminen 5D-teknologiaa hyödyntämällä Technology Integration for Construction Industry (TICI) Teräsrakenteiden käyttöiän ennakointi Tietojärjestelmät ja tuotemallit tulevaisuuden arvonlisäys, tuottavuus ja osaaminen rakennesuunnittelussa Tuotemallinnus Finclad2 tietotekniset sovellukset rakennusten ulkovaipan rakentamiseen Tekla Oy Tuotemallinnus Finclad2 Enterprixe Software Oy Ltd Härmä Air Oy Skanska Oy Tocosoft Oy Rakennusteollisuus RT ry Rakennustieto Oy, Mittaviiva Oy Rautaruukki Oyj Rakennusteollisuus RT ry NCC Rakennus Oy Talonrakennusteollisuus ry RAKLI ry Talonrakennusteollisuus ry Rakennus- ja sisustustarvikeyhdistys RaSi ry Eurostep Oy Destia Buildercom Oy Teräsrakenneyhdistys ry Finnmap Consulting Oy tietotekniset sovellukset rakennusten ulkovaipan rakentamiseen Teräsrakenneyhdistys ry Valmisosarakentamisen turvalliset suunnittelu- ja asennusratkaisut (TASSU) Rakennusteollisuus RT Tutkimushankkeet Betoniteollisuuden prosessien ja tuotteiden tiedonhallinta (INDUCO) Engineering and Construction Project Information Platform Finland (ECPIP) Industrial Processes Supported by an Open Virtual Building Environment Industrialised, Integrated, Intelligent Construction (I 3 CON) Integrated Supply Chain Information Systems ICT for Whole Life Optimization of Residential Buildings New Industrialisation in Supply Lisätyn todellisuuden ohjelmistoratkaisut arkkitehti-, rakennus- ja tilasuunnitteluun (ARARAT) Projektilaboratorio projektien tiedonhallinnan epäonnistumisen ehkäisemiseksi (PROLAB) Rakennusprojektin yhteistoiminnallinen sopimusjärjestelmä (INCOPRO) Rakenteiden elinkaarisuunnittelun työkalut kiinteistöjen kunnossapidon hallintaan (ELINA) Strategic Actions for Realising the Vision of ICT in Construction (Strat-CON) Virtual Building Environments (VBE II) Virtuaalirakentamisen kansainväliset mittarit Virtuaalirakentamisen arvontuotannon globaalit mittarit TKK, SimLab ja VTT Tampereen teknillinen yliopisto, rakentamistalous VTT Tietotekniikka Vaasan yliopisto, sähkötekniikka ja tuotantotalous TKK, BIT Tutkimuskeskus Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka MUUT HANKKEET Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010: strategiapäivitys, raportti 4 European Construction Technology Platform Finland Suomen rooli rakennus- ja kiinteistöalan toimintojen globaalissa yhtenäistämisessä ja tehostamisessa RAKLI ry 19

20 Tekesin teknologiaohjelmia Käynnissä tai valmisteilla on useita kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksille ja tutkimuslaitoksille sopivia teknologiaohjelmia. KÄYNNISSÄ OLEVIA OHJELMIA Kestävä yhdyskunta Sustainable Communities Ohjelman tavoitteena on synnyttää uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä niiden korjauksessa Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Tavoitteena on saada aikaan innovatiivisia toimintamalleja ja uutta osaamista liiketoimintaan Serve Innovatiiviset palvelut Ohjelmalla parannetaan palvelujen kilpailukykyä ja edistetään uusien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä Ubicom Sulautettu tietotekniikka Ohjelma painottuu alan tutkimuksen tason nostamiseen ja sulautettuun tietotekniikkaan perustuvan liiketoiminnan luomiseen hyödyntämällä kansainvälistä yhteistyötä VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut Ohjelma kokoaa yhteistyöhön mobiilien yritysratkaisujen käyttäjät ja kehittäjät Verso Vertical Software Solutions Ohjelmalla kehitetään ohjelmistoyritysten liiketoimintaosaamista sekä kiihdytetään kasvua ja kansainvälistymistä MASI Mallinnus ja simulointi Ohjelmassa kehitetään mallinnuksen ja simuloinnin osaamista ja menetelmiä sekä viedään niitä suomalaisen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi KÄYNNISTYMÄSSÄ TAI VALMISTEILLA OLEVIA OHJELMIA Projektihallinnan menestystekijät Tavoitteena on lisätä suomalaisen projektihallinnan osaamista ja projektitoimitusten kilpailukykyä Rakennetun ympäristön laadun ja toimivuuden kehittäminen Mahdollisia painopisteitä ovat rakennuttamisprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja korjausrakentamisen uusien palveluliiketoimintojen kehittäminen TILA-teknologiaohjelma Tavoitteena on vauhdittaa yritysten, yritysverkostojen ja julkisten tilojen poikkitieteellistä- ja -toimialaista sekä käyttäjälähtöistä kehittämistä VESI-teknologiaohjelma Tavoitteena on kehittää vesialan kilpailukykyisiä ratkaisuja kehitysmaiden, kehittyvien maiden sekä teollistuneiden maiden tarpeisiin Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, Helsinki. Vaihde Asiakasneuvonta puh ,

Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen 2003 2007. Teknologiaohjelmaraportti 1/2008

Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen 2003 2007. Teknologiaohjelmaraportti 1/2008 Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen 2003 2007 Teknologiaohjelmaraportti 1/2008 Loppuraportti Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen 2003 2007 Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 1/2008

Lisätiedot

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

RYM Oy. Built Environment Innovations

RYM Oy. Built Environment Innovations RYM Oy Built Environment Innovations Tutkimuslaitokset ja yliopistot Rakennettu ympäristö RYM Oy Teollisuus Energia ja ympäristö CLEEN Oy Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy Metsäteollisuus Metsäklusteri

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MIKÄ ON STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄ?

MIKÄ ON STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄ? MIKÄ ON STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄ? Uudenlainen tapa koota huippu-osaamista ja t&k-resursseja yritysten ja yhteiskunnan kannalta tärkeisiin kohteisiin Keskittymien toimintamalli: Yritykset,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli 28.11.2013 Wanha Satama Metsäalan strateginen ohjelma 2011-2015 Terävöitetään ja tehostetaan tutkimus- ja hanketoimintaa yhteistyötä ja viestintää parantamalla. ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015

Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Puun uudet käyttömahdollisuudet Markku Laukkanen KYAMK 4.3.2015 Palataan metsään Suomessa ennen: koskivoimaa, työvoimaa ja puuta Teknologia, osaaminen, osaajat ja pääomat tuotiin Nyt: kaikki ovat

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen AsuntoForum, 23.3.2009 280 260 240 220 200 Suomi Asuntojen korjausrakentaminen volyymi-indeksi

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke Rakennettu ympäristö tulosseminaari 3.10.2014 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen 8.1.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan -seminaari Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö Sampsa

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio.

Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman. Roadmap. Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio. Rakennettu ympäristö -tutkimusohjelman Roadmap Opetushallitus / VOSE Seminaari 16.6.2011 Erikoistutkija Terttu Vainio tausta tavoitteita kiinteistö- ja rakennusalalle tutkimusaiheita korostuvia osaamisia

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

6.6.2013. Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely 5.6.2013

6.6.2013. Green ICT käsitteestä. Hankkeen yleisesittely 5.6.2013 Hankkeen yleisesittely 5.6.2013 Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian käyttöä taloudellisesti,

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

RunkoPES järjestelmä- teollisen puuelementtirakentamisen uusi suunta Puista Bisnestä Ylivieskassa 1.2.2011

RunkoPES järjestelmä- teollisen puuelementtirakentamisen uusi suunta Puista Bisnestä Ylivieskassa 1.2.2011 RunkoPES järjestelmä- teollisen puuelementtirakentamisen uusi suunta Puista Bisnestä Ylivieskassa 1.2.2011 1. Finnish Wood Research Oy esittely 2. Teollisen puuelementtirakentamisen yhteistutkimushanke

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Kehitä innovatiivinen hankintaratkaisu! Sini Uuttu 18.1.2011 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä kilpailuttamismenettely

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot