Suuntana arvoverkottunut rakentaminen. Sara-teknologiaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suuntana arvoverkottunut rakentaminen. Sara-teknologiaohjelma 2003 2007"

Transkriptio

1 Suuntana arvoverkottunut rakentaminen Sara-teknologiaohjelma

2 OSA-ALUEET Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessien hallinta LAAJUUS 108 tutkimus- ja kehityshanketta Hankkeiden yhteisarvo 46,5 miljoonaa euroa Tekesin rahoitusosuus noin 21 miljoonaa euroa KOORDINOINTI JA LISÄTIETOJA Rakennusteollisuus RT ry Ohjelman koordinaattori: Jarmo Manninen Ohjelman päällikkö: Kari Hiltunen, Tekes SISÄLTÖ Suuntana arvoverkottunut rakentaminen... 3 Ohjelman sisältö ja tuloksia... 4 Sara-hankkeiden tuloksia osa-alueittain Asiakastarpeiden hallinta... 6 Tuotteet, järjestelmät ja palvelut... 8 Prosessien hallinta Kansainvälistyminen Johtopäätöksiä ja linjauksia Luettelo yritys- ja tutkimushankkeista Tekesin teknologiaohjelmia SARA-YHTEENVETOESITE: Kansikuva: NCC Business Parks Toimitus: Jarmo Manninen, Juha Salmi Taitto: Vilma Nurmi Painatus: Libris Oy Ekotehokasta kerrostalorakentamista Sivu 8 Rakennusliike Reponen Oy yhteistyökumppaneineen on kehittänyt Sara-ohjelmassa kerrostalorakentamiseen soveltuvan matalaenergiajärjestelmän. Pohjoismaiden ensimmäiset matalaenergiakerrostalot rakennetaan Heinolaan ja Espoon Suurpeltoon. Tietomallintamisella tuottavampaan rakentamiseen Sivu 12 Skanska Oy:n BIM-projektissa kehitetään teollistuvaan rakennustapaan soveltuvia yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä tietomalleja. Niistä on ollut hyötyä esimerkiksi työmaiden aikataulusuunnittelussa.

3 Tavanomainen arvoketju Arvoverkottunut rakentaminen Arvoverkoilla enemmän lisäarvoa ja parempaa tuottavuutta Rakentamiselle on ollut ominaista tuotantolähtöisyys, kilpailu hinnalla ja pyrkimys kustannusten minimointiin laadusta tinkien. Vallitseva toimintatapa ei kannusta riittävästi rakennushankkeen osapuolia tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Vuosina toteutetun Tekesin Sara Suuntana arvoverkottunut rakentaminen -teknologiaohjelman johtoajatuksena on ollut, että käyttäjien tarpeet ohjaavat rakentamista ja että yritykset toimivat joustavasti verkottuen ja parhaan osaamisensa yhdistäen. Kilpailua käydään hinnan sijasta enemmänkin laadulla ja ominaisuuksilla, mikä kannustaa yrityksiä innovatiiviseen toimintaan. Yritysten muodostamat arvoverkot tuovat rakentamisen osaamiseen ja rakennustuotantoon lisäarvoa, joka on suurempi kuin verkoston osatekijöiden yhteenlaskettu summa. Arvoverkottunut toimintamalli perustuu tietotekniikan laajaan hyödyntämiseen. Prosessi on läpinäkyvä ja yhteistyösuhteet ovat pitkäaikaisia ja perustuvat luottamukseen. Kumppanuudella haetaan hyöty kaikille osapuolille (win-win-win). Tutkimus ja kehittäminen on keskeinen osa arvoverkottunutta yhteistyötä. Sara-ohjelmaa ohjanneen ajattelutavan mukaan käyttäjä- ja asiakastarpeiden parempi hallinta vauhdittaa rakentamisen prosessien sekä uusien tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämistä sekä niiden käyttöönottamista. Rakentamisen prosesseja ja niiden välisiä rajapintoja kehittämällä voidaan parantaa merkittävästi alan tuottavuutta. Ohjelman läpimenevänä tavoitteena on myös ollut rakennustuoteteollisuuden sekä kiinteistö- ja rakentamisalojen muiden yritysten liiketoimintaosaamisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen ja kestävien kilpailuetujen vahvistaminen. Tässä esitteessä kerrotaan Sara-ohjelman painopisteistä, keskeisista tuloksista sekä ohjelman johtoryhmän näkemyksistä kiinteistö- ja rakentamisalan tulevista kehitystarpeista. Kattavampi yhteenveto Sara-ohjelmasta julkaistaan ohjelman loppuraportissa. 3

4 OHJELMAN SISÄLTÖ JA TULOKSIA SARA-OHJELMAN HANKEJAKAUMA YRITYSHANKKEIDEN JAUKAUMA Osuus hankkeiden volyymista Hankkeiden lukumäärä Hankkeiden volyymi yrityshankkeet tutkimushankkeet pk-yritykset suuret yritykset 23% 77% 41% 59% 59% 41% Sovelluslähtöistä kehittämistä yli 100 hankkeessa Kaikkiaan 329 yritystä ja tutkimuslaitosta on Sara-teknologiaohjelmassa tehnyt sovelluslähtöistä tutkimus- ja kehitystyötä. Sen tuloksena kiinteistö- ja rakentamisalalle syntyy käyttäjien ja asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia yhä paremmin täyttäviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluita. Avainasemassa on ollut tiedon ja sitä kautta prosessien hallinnan kehittäminen tietomallintamista hyödyntäen. S ara-teknologiaohjelman suunniteltu laajuus oli 33 miljoonaa euroa. Ohjelmassa toteutettavien hankkeiden kokonaisvolyymi on noin 46,5 miljoonaa euroa, joten ohjelma on herättänyt odotettua suuremman mielenkiinnon rakennusalan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Tekesin rahoitusosuus on noin 21 miljoonaa euroa. Sara-ohjelmassa on käynnistetty yhteensä 108 hanketta, joista yrityshankkeita on 78 ja tutkimushankkeita 30. Pienet ja keskisuuret yritykset hyvin mukana Sara-ohjelman tavoitteena on ollut käytännönläheisen ja sovelluslähtöisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vauhdittaminen. Ohjelman alussa painopiste oli rakennusliikkeiden ja ohjelmistotalojen kehityshankkeissa, mutta ohjelman edetessä tuoteteollisuuden ja palvelualojen yritysten osuus on noussut merkittävästi. Aktiivisimmin Sara-ohjelmaan ovat osallistuneet tuoteteollisuuden yritykset, jotka ovat kehittäneet entistä laajempia toimitus-, järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksia sekä uusia tuotekonsepteja. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Sara-ohjelman hankkeista on ilahduttavan suuri. Se on lukumäärällä mitaten noin 60 prosenttia ja hankkeiden volyymistakin runsaat 40 prosenttia. Sara-ohjelmassa on kaikkiaan 46 pk-yritysten hanketta. Sara-ohjelmalla on ollut kolme keskeistä osa-aluetta: Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessien hallinta Osa-alueet muodostavat kokonaisuuden, jossa asiakastarpeiden ennakointi-, tunnistus- ja hallintamenetelmät johtavat asiakasohjautuvan tuotekehityksen kautta uusiin ja asiakkaille lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin ja palveluihin. Lisäarvoa asiakkaille tavoitellaan kehittyneiden prosessien ja yritysverkostojen avulla uusia elinkaarilähtöisiä liiketoimintamalleja luoden. Prosessien tehokas tiedonhallinta mahdollistaa elinkaarilähtöisen prosessin hallinnan, lisäarvon optimoinnin ja kertyvän tiedon siirtämisen elinkaaren käyttöön. Tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisen osuus Sara-hankkeiden volyymista on yli puolet. Prosessitiedon hallintaa koskevien hankkeiden osuus on noin kolmannes. Yrityshankkeet ovat painottuneet tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen, kun taas tutkimushankkeet ovat kohdistuneet lähinnä prosessien ja asiakastarpeiden hallintaan. Läpimenevänä teemana Sara-ohjelmassa on yritysten kansainvälistymisedellytysten parantaminen. Tutkimushankkeissa kansainvälisyys on ollut perusvaatimuksena, mutta kansainvälisten markkinoiden tavoittelu on ollut lähtökohtainen vaatimus myös yrityshankkeille varsinkin ohjelman jälkimmäisen puoliskon aikana. Kahdessa yrityshankkeessa kolmesta kansainvälistyminen onkin ollut tärkeä osa kehityshanketta. 4

5 SARA-OHJELMAN HANKKEET OSA-ALUEITTAIN Osuus volyymista Hankkeiden lukumäärä 1% 50 Yrityshankkeet Tutkimushankkeet 53% 14% 32% asiakastarpeiden hallinta prosessitiedon hallinta tuotteet, järjestelmät ja palvelut muut Asiakastarpeiden hallinta Tuotteet, järjestelmät ja palvelut Prosessitiedon hallinta Kehitysharppauksia matalaenergiarakentamisessa ja tietomallintamisessa Marraskuussa 2007 puolet Sara-ohjelman hankkeista oli päättynyt ja puolet oli kesken. Käynnissä olevista hankkeista osa päättyy vasta , mikä vaikeuttaa Sara-ohjelman tulosten arviointia tässä vaiheessa. On kuitenkin ilmeistä, että ohjelma on tavoitteidensa mukaisesti edistänyt rakennusalan yritysten arvoverkottumista, osin poikkiteknologisestikin. Tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä merkittävimmät tulokset on saavutettu kerrostalojen matalaenergiarakentamisen kehittämisessä. Huomattavat kehityspanokset on suunnattu myös asiakastarpeisiin vastaavien tuotteistettujen asumis- ja toimitilaratkaisujen sekä kaupunkimaisen pientalorakentamisen kehittämiseen. Tietomallintamisessa Suomi on johtava maa maailmassa. Sara-ohjelmassa on jatkettu tietomallintamisen kansainvälisesti arvostettua kehitystyötä ja viety sen tuloksia käytäntöön. Tietomallinnuksen työkaluja ja prosesseja on kehitetty erityisesti siksi, että alan tuottavuutta voitaisiin merkittävästi parantaa ja rakennuksen koko elinkaarenaikainen tieto kyettäisiin hallitsemaan entistä paremmin. Myös asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja muita työkaluja. Ohjelmassa on kehitetty elinkaarivastuullisuuteen kannustavia hankintamenettelyitä ja arvioitu alan nykyisen sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta. Projektipalautteen keräämiseen on kehitetty verkkopohjainen järjestelmä. Kehityskohteena on ollut myös projektinjohtototeutuksen suunnittelujärjestelmä. HANKKEIDEN JAKAUMA TOIMIALOITTAIN Yritysten osallistumiskertoja hankkeisiin Käyttäjä Omistaja Urakoitsija Tuoteteollisuus Suunnittelu Ohjelmistot Muu 5

6 ASIAKASTARPEIDEN HALLINTA TYÖKALUJA ASIAKASTARPEIDEN tunnistamiseen ja hallintaan Asiakkaiden ja nimenomaan loppukäyttäjien tarpeet ovat muodostaneet perustan Sara-ohjelman tutkimus- ja kehitystyölle. Ohjelmassa on kehitetty tietoteknisiä sovelluksia ja työkaluja asiakastarpeiden tunnistamiseen ja asiakaslähtöiseen elinkaarenaikaisen tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen. Elinkaarivastuuta korostavat hankintamallit ja massaräätälöinnin mahdollisuudet asuntotuotannossa ovat myös olleet tärkeitä kehitys- ja tutkimuskohteita. A siakas- ja käyttäjälähtöinen toiminta edistää innovaatioiden käyttöönottoa, vauhdittaa liiketoimintakonseptien uudistumista, luo edellytyksiä tuottavuuden parantamiselle ja siten paremmalle kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla. Asiakaslähtöiset toimintamallit ja lisäarvopalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä myös kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden ja tulevaisuuden arvonmuodostuksen kannalta. Nopeasti muuttuvien asiakastarpeiden tunnistaminen ja hallinta vaatii yhä syvällisempää asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä ja asiakasläheisempiä toimintatapoja kaikissa rakentamisen ja rakennuksen elinkaarenaikaisissa prosesseissa. Verkkopohjainen järjestelmä palautetiedon keräämiseen Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion tutkimushankkeessa kehitettiin rakennusalalle yhteinen ja monipuolinen PROPAL-projektipalautejärjestelmä, jota hallinnoi Rakentamisen Laatu ry. Järjestelmä on tarkoitettu projektin rakennusaikaisten toimijoiden keskinäisen suorituksen arviointiin. Jatkohankkeessa otetaan myös kiinteistön käyttäjät mukaan palautejärjestelmään. VTT on puolestaan mukana yhteispohjoismaisessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä ja mittareita asiakastarpeiden tunnistamiseen ja hallintaan kiinteistö- ja rakentamisalalla. Käynnissä on myös tutkimus, jossa hyödynnetään Ruotsissa tehdyn asuntokiinteistökehittämisen asiakastarpeiden hallintaa koskeneen tutkimustyön tuloksia Suomessa. Monia kiinteistöjä muokataan nykyisin täysin uusiin käyttötarkoituksiin. NonCore-tutkimushankkeen tuloksena valmistui Kiinteistökehittäjän kirja oppaaksi kiinteistöjen uusliiketoimintaa harjoittaville yrityksille. Kiinteistöjen elinkaarijohtamiseen ja kiinteistökehitystoiminnan asiakastarpeiden hallintaan on Sara-ohjelman hankkeissa luotu tietoteknisiä työkaluja sekä muita menetelmiä ja prosesseja. Respace-hankkeessa kehitettiin verkosto-organisaation toimintamallia toimitilan vaativassa suunnitteluprojektissa. Lisäksi monitieteellinen tutkimusryhmä teki joukon tutkimuksia moniaistisuuteen perustuvan tilojen suunnittelukonseptin soveltamisesta Suomessa. Yhteiskuntavastuun hallintaan perustuvaa liiketoimintaa on ohjelmassa tutkittu ja kehitetty sekä suunnittelutoimiston (Pöyry Building Systems Oy) että kiinteistöjohtamisen (KJ-Kiinteistönjohto Oy) näkökulmista. Massaräätälöinnin mahdollisuudet käyttöön Ihmiset panostavat entistä enemmän kotiinsa: sen hankintaan, rakentamiseen, kunnostamiseen ja sisustamiseen. Kodeista tulee yhä selvemmin inhimillisen toiminnan keskuksia, joissa tapahtuu monikerroksista työn, vapaa-ajan ja elämäntyylin yhteensovittamista paikkoja joissa ihminen voi parhaiten toteuttaa itseään. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituten tekemässä asumisen monimuotokartoituksessa (M3 Multi Mode Mapping) valmisteltiin kolmivuotinen 24 Living -kehitysja innovaatioprojekti. Siinä tutkitaan asumisen ja arjen trendejä ja muutoksia sekä kehitetään niiden pohjalta asumisen uusia liiketoimintakonsepteja kunnianhimoisin kansainvälistymistavoittein. Erityisenä kiinnostuksen kohteena hankkeessa on massaräätälöinnin mahdollisuuksien selvästi nykyistä laajempi hyödyntäminen asuntorakentamisessa. Massaräätälöinnin ydinajatuksena on tarjota teollisesti valmistettuja tuoteratkaisuja yksilöllisiin asiakastarpeisiin, joiden tunnistamisessa ja hallinnassa nykyaikainen tietotekniikka on avainasemassa. Asuntotuotannon asiakaslähtöisiä prosesseja, palveluja ja konsepteja sekä massaräätälöinnin menetelmiä ja vaatimusten hallintaa on selvitetty ja kehitetty monissa Sara-ohjelman hankkeissa sekä rakennusyritysten (Hartela Oy ja YIT Oyj) että taloteollisuuden (Lappli-Talot Oy) toimesta. 6

7 Moor Oy:n kehittämässä palvelussa voi tutustua asuntoihin, niiden sijaintiin, pohjiin ja hintoihin Internetissä silloin kun haluaa. Oman asunton pohjapiirustuksen kautta pääsee valitsemaan huonekohtaiset sisustusmateriaalit ennalta suunnitelluista mallistoista tai yhdistelemällä niistä mieleisiä kokonaisuuksia. Virtuaaliset mallihuoneet auttavat erilaisten tuoteyhdistelmien vertailua. Valintoja tehtäessä samalla näkyvät niiden hintavaikutukset. Asiakkaan tekemät valinnat, hinnat ja määrätiedot ovat heti asuntomyynnin ja työmaan käytössä ja tulostettavissa esimerkiksi huonekorteiksi tai koosteiksi tavarantoimittajille. Beyond Vuores -tutkimushankkeessa on kehitetty kaavoituksen ja rakentamisen uusia yhteistyömalleja, jotka kannustavat asiakaslähtöisten ja innovatiivisten suunnitteluratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Kehitettyä kumppanuuskaavoitusmallia on käytetty menestyksellä Tampereen ja Lempäälän rajalle rakentuvan Vuoreksen kaupunginosan kaavoitus- ja toteutuskumppanien valinnassa. Yhtä aloituskorttelia kehitetään Rakennusliike Erkki Huhdanpää Oy:n ja Arkktehtitoimisto A3 Oy:n ehdotuksen pohjalta. Elinkaarimallit voidaan räätälöidä monenlaisiin tarpeisiin Elinkaarimallit-kehityshankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan elinkaarimallit ohjaavat tarkastelemaan kokonaiskustannuksia hankkeen alusta loppuun kannustavat rakentamaan laadukkaasti ja pitämään tilat kunnossa motivoivat valitsemaan kestäviä ratkaisuja ja tuottamaan innovatiivisia, verkostoituneita palveluja selkeyttävät riskinjakoa hankkeen eri vaiheissa edellyttävät tilaajalta vahvaa hankintaosaamista Elinkaarimalleilla kokonaistaloudellisuutta ja tuottavuutta Palveluiden ja tuottavuuden merkityksen kasvu yhteiskunnassa on luonut tarvetta julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaisten yhteistyömuotojen ja kumppanuusverkostojen kehittämiselle. Kiinteistö- ja rakentamisalalle tämä tuo lisääntyvää kysyntää vuorovaikutteiselle maankäyttö- ja kaavoitusyhteistyölle sekä hankintatavoille ja toteutusmuodoille, jotka mahdollistavat elinkaarivastuulliset palvelukokonaisuudet. Elinkaarimallissa kiinteistön tai infrastruktuurin hankinta toteutetaan kokonaisuutena, johon kuuluu suunnittelun ja rakentamisen lisäksi ylläpitopalveluita ja mahdollisesti käyttäjille suunnattuja palveluita. Investoinnin omistusjärjestelyt ja rahoitus voivat myös olla osa kilpailutettua sopimusta. Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, yksityisen ja julkisen sektorin yhteisessä Elinkaarimallit-kehityshankkeessa arvioitiin elinkaarimallien käyttömahdollisuuksia Suomessa ja määriteltiin meidän oloihimme soveltuvat mallien sisältövaihtoehdot ja hankintaprosessit, elinkaarihankkeiden taloudellisen analysoinnin perusteet sekä kilpailuttamismenettelyt ja sopimusten laatimistavat. Teknillisessä korkeakoulussa kehitetään väitöskirjatyönä asiakaslähtöistä hankintaprosessia elinkaarimalleilla toteutettaviin hankkeisiin. Kehitettävä hankintaprosessi tarjoaa julkisen sektorin tilaajaorganisaatiolle nykyistä paremmat edellytykset kilpailuttaa elinkaarihankkeita, arvioida tarjouksia ja ylipäätään hallita asiakastarpeita. 7

8 TUOTTEET, JÄRJESTELMÄT JA PALVELUT MATALAENERGIARAKENTAMISESTA kansainvälinen kilpailuvaltti Sara-ohjelman tavoitteena on ollut kehittää tuotteita, järjestelmiä ja palveluita, jotka toisivat uutta lisäarvoa loppukäyttäjälle ja ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Pyrkimyksenä on ollut synnyttää yksittäisistä tuotteista ja palveluista kokonaisia järjestelmiä arvoverkottumisen ja pitkäjänteisen kehitystyön avulla. Kehittämisen kärki on Sara-ohjelman tällä osa-alueella suuntautunut matalaenergiarakentamiseen, avoimeen ja älykkääseen teolliseen rakentamiseen sekä kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. I lmastonmuutoksen kiihtyessä ja energian kallistuessa tarve kehittää energiataloudellisia ja ekotehokkaita ratkaisuja, järjestelmiä ja palveluja on voimistunut. Ekonomia ja ekologia, säästöt ja päästöt vievät nyt samaan suuntaan. Suomella on mainiot edellytykset nousta esimerkiksi matalaenergiarakentamisessa Euroopan ja maailman eliittiin. Läpimurto edellyttää, että kotimarkkinoilla tilaajat entistä tietoisemmin vaativat ja arvostavat energiaa säästäviä ratkaisuja. Toistaiseksi asiakkaiden valtavirta on tyytynyt tarjonnan perustuotteisiin, jotka täyttävät energiataloudelliset vähimmäisvaatimukset. Ekotehokkaiden tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä on kuitenkin viime aikoina selvästi lisääntynyt. Ekotehokkaita ratkaisuja kerros- ja pientaloihin Sara-ohjelmassa on tehty uraauurtavaa työtä matalaenergiatalojen kehittämiseksi. Rakennusliike Reponen Oy yhteistyökumppaneineen VTT, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Meptek Oy ja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy kehitti MERAREPONENkerrostalojärjestelmän, jonka mukaan rakennettu kerrostalo kuluttaa energiaa vain 30 prosenttia tavanomaisen kerrostalon kulutuksesta. Rakentaminen tulee vain pari prosenttia kalliimmaksi kuin niin sanotussa normitalossa. Matalaenergiatalon rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota lämmöneristykseen, ilmanvaihtoon ja tiiveyteen. Ensimmäinen MERA-matalaenergiakonseptin mukainen asunto rakennettiin Espoon Leppävaaraan vuonna Asunnossa ei ole lämmityspattereita, vaan se lämpenee suurimman osan talvea ihmisistä ja laitteista peräisin olevalla lämmöllä. Loppu lämmitystarve katetaan ilmanvaihtolämmityksellä. Pohjoismaiden ensimmäiset matalaenergiakerrosta- 8

9 Kolmannen sukupolven NCC Business Parks -konseptissa kehitetään asiakaspalveluja ja tilaratkaisuja, joiden avulla uudet tilat entistä paremmin vastaavat asiakkaiden ja muuttuvien työtapojen tarpeita. Toimitilojen suunnittelussa pyritään vähentämään tilojen käyttäjien stressiä. Konseptia on käytetty esimerkiksi NCC3-talossa Helsingissä. Ensimmäiset matalaenergiakerrostalot rakennetaan Heinolaan (kuvassa viereisellä sivulla) ja Espoon Suurpeltoon. Rakennusliike Reponen Oy:n yhteistyökumppaneineen kehittämä MERAREPONEN-kerrostalojärjestelmä sai Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön tunnustuspalkinnon vuonna lot Rakennusliike Reponen Oy rakentaa Heinolaan yhteistyössä Alkuasunnot Oy:n kanssa ja Espoon Suurpeltoon yhteistyössä VVO:n kanssa. MERA-kehitystyö jatkuu painottuen modulaariseen talotekniikkajärjestelmään, jonka avulla minimoidaan talotekniikan reititys- ja säätötarpeet. Matalaenergiarakentamisen kehityskohteena on Sara-ohjelmassa ollut myös saunatilojen rakentaminen sekä koulurakentaminen ja siinä käytettävät valmisosaratkaisut. Lisäksi Finpron vetämässä hankkeessa VTT konseptoi Kiinan markkinoita ajatellen matalaenergiarakentamiseen liittyviä ratkaisuja, joissa yhdistyvät hyvä energiatehokkuus ja hyvä sisäympäristö. EU-komissio vauhdittaa matalaenergiatalojakin ekotehokkaampien passiivitalojen yleistymistä PEP (Promotion of European Passive Houses) -projektilla. Passiivienergiatalossa energiankulutus jää neljännekseen tavanomaisesta. Talossa ei ole lainkaan varsinaista lämmitysjärjestelmää, vaan lämmitysenergia saadaan esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistoa ja aurinkokerääjiä hyödyntämällä. Paroc Oy kehittää VTT:n ja muiden kumppaniensa kanssa passiivipientalokonseptia, jonka mukainen talo rakennetaan Valkeakosken asuntomessuille vuonna Teollistamisella ja tietomallintamisella uusi kehitysharppaus rakentamiseen Avoimen teollisen talonrakentamisen kehittämiseksi on käynnissä kaikkien aikojen mittavin teollisuusvetoinen talonrakentamisen EU-hanke. ManuBuild-hanke tähtää joustavaan teolliseen järjestelmärakentamiseen, joka pohjautuu tuotteistettujen komponentti- ja osaratkaisujen laajaan tarjontaan avoimilla markkinoilla sekä osapuolten erityisosaamiseen. Suomesta ovat mukana VTT sekä Consolis, Enterprixe Software ja YIT. Kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen kehitetään monilla tahoilla konsepteja ja liiketoimintamalleja Aihe oli näkyvästi esillä myös vuoden 2006 asuntomessualueelta Espoon Kauklahdesta. (Kuva: Suomen Asuntomessut/Antero Tenhunen). Kaikkiaan ManuBuild-hankkeseen osallistuu 25 kumppania 10 eri maasta. VTT on mukana myös kansainvälisessä Plug & Play -tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on vauhdittaa komponenttirakentamisen ja ylläpidon älykästä teollistumista. Rakennusliikkeiden kehityskohteita Sara-ohjelman tällä painopistealueella ovat esimerkiksi hissien lisärakentaminen vanhoihin taloihin ja pientalojen aluerakentaminen (Palmberg), puurakenteinen liiketilarakentaminen (SRV) sekä työtapojen muutoksiin vastaavat toimistokonseptit (NCC). Skanska on puolestaan panostanut Noste-kehitysohjelmassaan rakennusprosessin tehostamiseen tietomallitekniikan ja hoikan rakentamisen (lean construction) periaatteita noudattaen. Niiden avulla on mahdollista nopeuttaa rakentamisprosessia jättämällä pois lisäarvoa tuottamattomat tehtävät ja vaiheet. Teknillisen korkeakoulun rakennustalouden laboratorion vetämässä SUKE-tutkimushankkeessa kehitettiin projektin johtototeutuksen suunnittelujärjestelmää. Tutkimuksessa esitetään viisi menetelmää, joilla voidaan parantaa suunnittelun ohjausta projektinjohtorakentamisessa. Jatkuu seuraavalla sivulla... 9

10 TUOTTEET, JÄRJESTELMÄT JA PALVELUT Graphic Concrete Oy kehitti Sara-ohjelmassa graafisen betonin tuotantoprosessia. PES-Arkkitehdit Oy on osallistunut Kiinassa menestyksellä useisiin kansainvälisiin arkkitehtikilpailuihin. Kuvissa suunnitelmat Shanghain kansallismuseoksi (ylempi kuva) ja Hefein kansainväliseksi lentokentäksi (alempi kuva). Jatkuu edelliseltä sivulta... Konsepteja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n koordinoimassa hankkeessa kehitetään ikkunoiden toimitusprosessia suunnittelusta asennukseen. Rakennustuote- ja -osateollisuuden muita kehityskohteita ovat olleet esimerkiksi erilaiset kevytrakennejärjestelmät, maatilarakentamiseen tuotteistettu elementtijärjestelmä, lämpöä eristävä palkki, akustointi- ja nostojärjestelmät sekä uudenlaisiin taloteknisiin järjestelmäratkaisuihin sopivat tuoteperheet. Elinkaariedullisia ja turvallisia eristeratkaisuja on kehitetty useassa Sara-hankkeessa. Betoniteollisuus kehittää Sara-ohjelmassa teollisia ratkaisuja, valmistustekniikoita ja työmaaprosesseja. Teräsrakentajien kehityspanoksia on suunnattu märkäbetonitöiden minimointiin rakennustyömailla ja teollisesti rakennettavaan teräsrunkoiseen pientaloon. Myös pientaloteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa kehittäminen on painottunut kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen soveltuviin liiketoimintamalleihin ja puutuoteratkaisuihin sekä Suomen että Venäjän markkinoita ajatellen. Uuden sukupolven hirsitaloja on kehitelty myös Japanin markkinat tähtäimessä. Kansainvälinen kilpailu koskettaa kaikkia Kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on ollut Sara-ohjelman keskeisiä tavoitteita, koska kansainvälinen kilpailu koskettaa kaikkia: yrityksiä, yhteiskuntaa ja asiakkaita niin koti- kuin vientimarkkinoilla. Useimpiin Sara-hankkeisiin onkin sisällytetty kansainvälistymisen näkökulma ja vaatimus. Käytännössä se on voinut tarkoittaa esimerkiksi markkinatutkimusta, parhaiden käytäntöjen vertailua, organisoitua tiedonvaihtoa tai liiketoimintamahdollisuuksien ja -mallien kartoittamista ja kehittämistä. Esimerkiksi Skaala Ikkunat ja Ovet Oy kehitti Sarahankkeissaan sekä matalaenergiaikkunamalliston että liiketoimintamallin, joka loi edellytykset Skaalan kansainvälisen toiminnan merkittävälle laajentamiselle. PES-Arkkitehdit Oy selvitti Kiinan rakennussuunnittelun markkinoita sekä kehitti liiketoimintaosaamista ja -yhteistyötä, jonka turvin yhtiö on saanut entistä tukevamman jalansijan Kiinan kiihkeästi kasvavilta suunnittelumarkkinoilta. Kansainvälistymisen vauhdittamiseen tähtääviä hankkeita on toteutettu myös rakentamisen projektiliiketoimintaa ja kiinteistöliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä. 10

11 PROSESSITIEDON HALLINTA Suomi on tietomallintamisen johtava maa Sara-ohjelmassa on jatkettu, syvennetty ja maastoutettu Vera-teknologiaohjelman vauhdittamaa tietomallintamisen kansainvälistä huipputasoa olevaa kehitystyötä. Ohjelmassa on kehitetty tietomallinnuksen työkaluja, prosessin toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. Kehitystyön kohteina ovat olleet esimerkiksi tuotetietokannat, tietomallin hallintaratkaisut, tiedonsiirto sekä rakennus ja kiinteistöaloille sopivat langattomat liiketoiminta- ja prosessinhallintaratkaisut. Kehitystyötä on tehty sekä pitkäjänteisen tutkimuksen että tieto- ja informaatio-teknologiaa käytäntöön soveltavien hankkeiden avulla. T iedon ja prosessien digitaalinen hallinta on monilla toimialoilla todettu keskeiseksi keinoksi parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Myös rakennus- ja kiinteistöalalla tieto- ja informaatioteknologian laaja soveltaminen kiinteistöjen elinkaarenaikaisten prosessien hallinnassa voi mahdollistaa tuottavuuden huomattavan kohentumisen. Tietomalliteknologian avulla voidaan integroida kaikki rakennuksen elinkaaren läpi menevät prosessit materiaalivirroista aina kiinteistöjen ylläpitoon. Tavoitteeksi on asetettu, että vuosikymmenen loppuun mennessä rakentamisen prosessien tiedonhallinta perustuisi määriteltyihin tuoterakenteisiin ja tiedonsiirron avoimiin rajapintoihin. Virtuaalinen tiedonhallinta menestystekijänä Tietomalliteknologian läpimurto Suomen kiinteistö- ja rakentamisalalla tapahtui vuosina toteutetun Tekesin Vera-teknologiaohjelman aikana. Sara-ohjelmassa kansainvälistä kärkitasoa edustavaa tietomallintamisen kehitystyötä on tehty erityisesti Virtual Building Environments (VBE) -tutkimus- ja kehitysohjelmassa. Kyseessä on kansallinen sateenvarjohanke, jossa tutkitaan edistyksellisen tieto- ja informaatioteknologian etuja ja käyttötapoja kiinteistö- ja rakentamisalalla. VBE Finland hanke on osa kansainvälistä Virtual Building Environments -yhteistyötä, jonka tarkoituksena on nopeuttaa virtuaalisen tiedonhallinnan ja IC-teknologian viemistä käytännön rakennushankkeisiin. VBE-tutkimuskokonaisuuden vuosina toteutetussa ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin virtuaalirakentamisen ja -rakennusten mahdollisuuksia ja haasteita sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyviä kustannuksia ja ansaintalogiikkaa. Vuosina toteutettavassa osassa määritetään ja otetaan käyttöön virtuaalisen rakentamisen ja virtuaalirakennusten teknologioita mahdollisimman laajasti yrityksissä ja niiden muodostamissa verkostoissa. Projektissa kehitetään myös ratkaisuja tietotekniikkaa hyödyntävään teknologiajohtamiseen. VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston johtamaan VBE-tutkimus- ja kehitystyöhön osallistuu parikymmentä suomalaista rakennus- ja kiinteistöalan yritystä. Jatkuu seuraavalla sivulla... 11

12 PROSESSITIEDON HALLINTA Skanska Oy:n BIM-projektissa kehitetään teollistuvaan rakennustapaan soveltuvia yhtenäisiä ja helppokäyttöisiä tietomalleja, joilla voidaan yhdistää ja koota projektikohtaista suunnittelutietoa eri Pohjoismaissa tapahtuvan rakennustoiminnan tehostamiseksi ja voimistamiseksi. Tietomallintamisesta on merkittävää hyötyä rakennushankkeeen monissa eri vaiheissa. Sen avulla voidaan havainnollisella tavalla visualisoida erilaisia suunnitteluvaihtoehtojen, mutta se myös parantaa tuotannon aikataulusuunnittelua. Jatkoa edelliseltä sivulta... Työkaluja elinkaaren aikaiseen tiedonhallintaan VBE-kehitystyön ydinajatuksena on, että kiinteistön elinkaarenaikainen tuotetieto siirtyy vaiheesta ja osapuolesta toiseen linkitysten avulla. Tietomalli toimii enenevässä määrin prosesseja integroivana alustana. Siihen yhdistyvät toimitusketjujen hallinta, elinkaaritieto, aikataulutus, työmaasuunnittelu jne. Tietomallin ja siihen liittyvien prosessien hallintaan on kehitetty prosessikartta, jonka avulla kokonaisprosessia voidaan visualisoida ymmärrettävämmäksi ja helpommin hallittavaksi. VBE-kehitystyössä on myös tutkittu tietomallintamisen vaikutusten mittaamista. VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun SimLabin yhteishankkeen tavoitteena on kehittää ICT-teknologiaa hyödyntäviä työkaluja kiinteistön koko elinkaaren aikaiseen tiedonkulun hallintaan. ELINA-hankkeessa VTT kehitti ja arvioi yhdessä Lundin teknillisen korkeakoulun kanssa menetelmiä, joita tarvitaan nimenomaan asuinrakentamisen elinkaaren hallintaan. Kehitystyön tuloksena syntyi RemonttiMies-työkalu, jota suunnittelijat, urakoitsijat, tuotevalmistajat ja kiinteistöomistajat voivat käyttää elinkaarikustannusten ja -vaikutusten hallinnassa. VTT yrityskumppaneineen on mukana useissa tutkimushankkeissa, joissa selvitetään virtuaalirakentamisen ja tietomallintamisen mahdollisuuksia teollista rakentamista ja synnyttää lisäarvoa tuottavia palveluliiketoimintamalleja. Esimerkiksi kansainvälisen I 3 CON-hankkeen tavoitteena on kehittää laajasti tietoteknologiaa hyödyntävä teollisen rakentamisen prosessi. Sen avulla voidaan rakentaa puolet nopeammin, neljänneksen halvemmalla ja saavuttamalla elinkaarikustannuksissa vähintään 40 prosentin säästöt. Pro IT -kehityshankkeen tuloksia käytäntöön Sara-ohjelmassa on myös viety käytäntöön Rakennusteollisuus RT ry:n koordinoimassa laajapohjaisessa, vuosina toteutetussa Pro IT kehityshankkeessa syntynyttä osaamista. Rakennus- ja sisustustarvikeyhdistys RaSi ja Rakennusteollisuus RT ovat kehittämässä yhdessä RaSi-koodipankin tuotetietopalvelua siten, että se kattaa myös rakennusliikkeiden ja suunnittelijoiden tuotetietotarpeet. Kehitteillä on myös tuotemallikonseptiin perustuva yleinen kustannustietojärjestelmä. Senaatti-kiinteistöt on ottanut tiennäyttäjän roolin tietomallintamisen käyttöönotossa. Se on alkaen vaatinut tietomallien käyttöä projekteissaan. Senaatin tavoitteena on siirtyä integroituun mallipohjaiseen toimintaan suunnittelussa, rakentamisessa sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa lähivuosien aikana. NCC ja Skanska kehittävät Sara-ohjelmassa tietomalliteknologiaan perustuvaa tiedonhallintaa. Destian kehityskohteena on sillanrakennusprosessin tiedonhallinta. Tietomalliteknologian kehittämisen kärkiyhtiöihin kuuluvat Buildercom Oy, Enterprixe Software Oy, Eurostep Oy, Finnmap Consulting Oy ja Tocosoft Oy ovat syventäneet ja tuotteistaneet osaamistaan Sara-ohjelmassa toteuttamillaan kehityshankkeillaan. Kehittämiskohteita ovat olleet esimerkiksi internet- ja mobiiliteknologioiden integroitu hyödyntäminen elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa, suunnittelun asiakasvaatimusten hallinta, kustannus- ja määrätiedon hallinta sekä tietomallipalvelimet. Finclad2-projektissa kehitettiin teräksisten ulkoseinä- ja kattorakenteiden tuotemallintamiseen soveltuvia ohjelmistotyökaluja. Teräsrakenneteollisuuden kehityskohteita ovat myös teräsrakenteiden käyttöiän ennakointi ja koko rakennusprosessin kattava paloturvallisuuskonsepti. INDUCO-hankkeessa luodaan puolestaan betonirakentamiseen kattava tiedonhallintajärjestelmä. 12

13 VTT:n ARARAT-tutkimusprojektissa kehitettiin ohjelmisto- ja teknologiaratkaisuja, jotka mahdollistavat lisätyn todellisuuden hyödyntämisen rakennusten ja sisustuksen suunnittelun visualisoinnissa. Täydennetyssä todellisuudessa reaaliaikaiseen videokuvaan lisätään tuotteen tai rakennuksen virtuaalimalleja, joita voidaan tarkastella kolmiulotteisesti todellisessa ympäristössä kämmentietokoneen, datalasien tai kamerakännykän avulla. Talonrakennusteollisuus ry:n käynnistämässä laajapohjaisessa Ketju-projektissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia materiaalitoimitusten toteutusratkaisuja, rakennustuotannon hallintatyökaluja sekä hankinta- ja logistisia menettelyjä, jotka tehostavat alan toimintaa kokonaisuutena. Uusien menettelyjen käyttöönottoa vauhditetaan tietomalleihin, tuotetietojen hallintaan sekä RFID- ja mobiiliteknologioihin perustuvilla ratkaisuilla. Turvallisempaan ja tuottavampaan rakentamiseen Betoni- ja teräsrakennealan yhteisessä TASSU-projektissa kehitettiin suunnittelu- ja asennusratkaisuja vaativien rakennusten rakenteellisen turvallisuuden ja työturvallisuuden parantamiseksi. TASSU-ohjeisto sisältää menettelytavat kantavien rakenteiden riskianalyysin tekemiseksi vaativissa rakennushankkeissa, täsmentää rakennesuunnittelijoiden tehtäviä työturvallisuuden parantamiseksi ja ohjeistaa valmisosien turvallisia asennustapoja. Sara-ohjelmassa tehdyn VTT:n esiselvityksen mukaan kiinteistö- ja rakennusalojen työn tuottavuuden laskemisen lähtötiedot ja laskentamenetelmät eroavat huomattavasti muusta teollisuudesta. Työsaavutukset aikayksikköä kohden ovat kasvaneet monissa tyypillisissä työlajeissa prosenttia siitä huolimatta, että monet tuotteet ovat merkittävästi muuttuneet ja rakennusalalle on tullut satoja kustannuksia nostavia ohjeistuksia. Perinteiset sopimusmallit keskittyvät rakennuttajan ja urakoitsijan väliseen vastakkainasetteluun. Nykyrakentamisessa korostuu kuitenkin rakennusprojektiin osallistuvien lukuisten osapuolten yhteistoiminnan sujuvuus ja pitkien alihankintaketjujen hallinta. TKK:n BIT-Tutkimuskeskuksen hankkeessa kartoitettiin sopimusjärjestelmän uudistamistarvetta ja - vaihtoehtoja. RAKLI:n koordinoimassa hankkeessa selvitettiin rakentamisen suunnittelu- ja johtamispalveluiden tehtäväluetteloiden muutostarvetta. Vaasan yliopiston vetämässä hankkeessa luotiin toimintamalli, jolla voidaan välttää rakennushankkeelle tyypillisiä tiedonkulkuongelmia. 13

14 KANSAINVÄLISTYMINEN Rakentamisen ja rakennusten ekotehokkuuden parantamiseksi etsitään ratkaisuja monissa maissa. Kuvassa Helsingin Eko-Viikkiin rakennettu aurinkopaneeleilla varustettu kerrostalo. Tiivistyvää kansainvälistä yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa Erabuild Sustainable Operation and Construction of Buildings Sara-teknologiaohjelman yhteydessä Tekes on ollut tiivistämässä kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja innovaatiorahoittajien eurooppalaista yhteistyötä. Vuonna 2004 perustettiin Erabuild-verkosto, jossa oli aluksi mukana kahdeksan maata: Englanti, Hollanti, Itävalta, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Suomi, joka koordinoi yhteistyötä. Myöhemmin projektiin ovat liittyneet mukaan Norja ja Sveitsi. Erabuildin ensimmäisessä vaiheessa opeteltiin tuntemaan mukana olevien maiden julkisen rahoituksen instrumentit ja - käytännöt. Tämän jälkeen käynnistettiin kolme pilottiluonteista rahoitushakua seuraavista aiheista: Managing Information in Construction, Transformation of Construction Sector through Industrialisation ja Benchmarking in Real Estate and Construction. Näiden hakujen rahoitus on yhteensä noin 5,7 miljoonaa euroa ja rahoitettavien hankkeiden kokonaisvolyymi noussee lähelle 10 miljoonaa euroa. Pilottihakujen lisäksi Erabuild on järjestänyt kolme tarjouspyyntöä, joissa on ostettu palveluina erilaisia yhteisen 14

15 Tutkimuskohteina kansainvälistymisen strategiat K iinteistö- ja rakentamisalan yritysten kansainvälisen toiminnan arvo oli VTT:n selvityksen mukaan vuonna 2005 noin 10,4 miljardia euroa. Tästä summasta rakennustuoteteollisuuden osuus oli 8,1 miljardia euroa ja rakennusliikkeiden 1,4 miljardia euroa. Suunnittelupalveluiden osuus oli noin 110 miljoonaa euroa. Sara-ohjelma teetti vuonna 2006 Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden osastolla rakennusalan kansainvälistymistä koskevan tutkimuksen, joka perustui 16 rakennusalan yrityksissä kansainvälisestä toiminnasta vastaavan johtajan haastatteluihin. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme tyypillisintä kansainvälistymisstrategiaa rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yrityksissä: 1. Itämeren strategia 2. kasvun seuraamisen strategia 3. asiakaslähtöisyyden strategia Itämeren strategiaa noudattavat yleensä yritykset, jotka haluavat keskittää kansainvälisen toiminnan vain muutamalle lähimarkkinalle. Joukossa on toisaalta myös runsaasti rakennustuoteteollisuuden yrityksiä, joiden toiminta vaatii suurehkon investoinnin tuotantoon ja joiden tuotteita on kannattamatonta tai hankala kuljettaa pitkiä matkoja. Kasvun seuraamisen strategiaa toteuttavien yritysten tyypillisenä tunnusmerkkinä oli se, että uusille alueille siirrytään talouskasvun perässä. Kysynnän markkinoilla uskotaan kasvavan, mistä syystä hintakilpailun odotetaan pysyvän laimeana. Tässä ryhmässä on sekä yrityksiä, joilla on kohdemaassa tehdas tai muuta vakiintunutta toimintaa, mutta myös ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä. Asiakaslähtöisen strategian mukaisesti toimivissa yrityksissä keskeinen kansainvälistymiseen vaikuttava tekijä on pitkäaikaisen asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen. Tässä yritysryhmässä kansainvälinen toiminta on lähinnä tuotteiden ja palvelujen vientiä. Haastattelututkimuksen mukaan suuret jo kansainvälistyneet yritykset suhtautuvat sinänsä suopeasti verkostomaiseen etenemiseen yhdessä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa, mutta eritystä halua veturina toimimiseen ei kuitenkaan löytynyt. Toisaalta yritykset toivovat, että suomalaiset rakennusmateriaali- ja palveluyritykset etabloituisivat etenkin Venäjän markkinoille ja muodostaisivat niillä toimintaverkkoja, joissa palvelut ja osaaminen täydentäisivät toisiaan. Verkostojen muodostumisen helpottamiseksi tarvittaisiin vielä kehitystyötä ja lisää luottamusta läpinäkyvään toimintaan ja avoimempaan kehittämiseen. Aktivointiprojekti Venäjän markkinoille pyrkiville Selvityksessä todettiin tarpeelliseksi kehittää mekanismi, joka rohkaisisi kiinteistö- ja rakentamisalan pieniä ja keskisuuria yrityksiä verkottumaan kansainvälisiä markkinoita ajatellen ja etabloitumaan uusille markkinoille. Tekes onkin käynnistänyt aktivointiprojektin, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä verkottumaan Venäjälle ja erityisesti Pietariin. Tavoitteena on lisätä Venäjän liiketoimintaympäristön sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomahdollisuuksien tuntemusta Suomessa ja kannustaa suomalaisia yrittämään Venäjällä. Aktivointi kohdistuu erityisesti rakennusyrityksiin, talotekniikkaurakoitsijoihin, suunnittelutoimistoihin, kiinteistöalan hoito- ja kunnossapitopalveluja tarjoaviin yrityksiin sekä kiinteistöjä jalostaviin yrityksiin. Myös Tekesin Liito-teknologiaohjelman sekä Sitran Venäjä- ja Intia-ohjelmien tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet ovat kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten käytettävissä. kiinnostuksen kohteena olleita selvityksiä. Erabuildissa on myös valmisteltu mukana olevien maiden kesken kahta yhteistä tutkimusohjelmaa, joiden teemat ovat Sustainable Renovation ja Process and ICT. Erabuild on projektina päättymässä vuoden 2007 lopussa, mutta sille ollaan rakentamassa jatkoa. Samalla osallistujajoukkoa on tarkoitus laajentaa yli 20 maahan. Lisätietoja: European Construction Technology Platform (ECTP) European Construction Technology Platform (ECTP) on teollisuusvetoinen yhteistyöfoorumi, jonka tavoitteena on aktivoida ja tehostaa kiinteistö- ja rakentamisalan eurooppalaista tutkimus- ja kehitystyötä sekä parantaa sen koordinointia. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on tuoda rakennusteollisuuden näkökulma EU:n puiteohjelmiin sekä muihin eurooppalaisiin ja kansallisiin kehitysohjelmiin sekä parantaa alan toimijoiden, tutkimuslaitosten sekä viranomaisten yhteistyötä. Suomi on edustettuna ECTP:n päättävissä elimissä ja työryhmissä erityisesti Tekesin ja VTT:n kautta. Sara-ohjelmassa on rahoitettu suomalaisten asiantuntijapanosta ECTP-työssä. ECTP on määrittänyt Euroopan kiinteistö- ja rakentamisalalle yhteisen vision vuodelle 2030 ja tehnyt strategisen tutkimusagendan, joka tähtää vision toteuttamiseen. Niiden valmistelussa on hyödynnetty suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan visio- ja strategiatyön osaamista ja tuloksia. Lisätietoja: 15

16 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA LINJAUKSIA Lisää vauhtia ja rohkeita valintoja kiinteistö- ja rakentamisalan kehittämiseen Sara-teknologiaohjelman johtoryhmän mielestä kiinteistö- ja rakentamisalan on selvästi lisättävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa, jotta ala menestyy kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. On panostettava erityisesti ekotehokkuuden, tiedon ja prosessien hallinnan sekä asiakaslähtöisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän perustamismahdollisuus on tutkittava huolella. K iinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja kehitystoiminnan volyymi oli vuonna 2006 noin 230 miljoonaa euroa. Siitä yritysten osuus oli noin 170 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin noin 60 miljoonaa euroa. Volyymi on pysynyt 2000-luvulla ennallaan, vaikka alan yritysten liikevaihto on kasvanut voimakkaasti ja kannattavuus on kohentunut merkittävästi. Tekesin rahoitus kiinteistö- ja rakentamisalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin on 2000-luvulla vähentynyt noin 50 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus rakennetun ympäristön tuotannosta ja ylläpidosta on vain 0,5 prosenttia ja alan yritysten liikevaihdosta 0,9 prosenttia. Se on huomattavasti vähemmän kuin alan kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys edellyttäisi. Rakennetulle ympäristölle oma SHOK? Sara-ohjelman johtoryhmän mielestä on välttämätöntä selvittää rakennettua ympäristöä koskevan strategisen huippuosaamisen keskittymän (SHOK) perustamismahdollisuus. Vastaavien valmistelu on jo vireillä viidellä muulla alalla, joita ovat energia ja ympäristö, metallituotteet ja koneenrakennus, metsäteollisuus, terveys ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteollisuus. SHOKin perustaminen edellyttää alan johtavien ja innovatiivisimpien yritysten yhteistä tahtoa ja pitkäjänteistä sitoutumista yhdessä päätetyillä painopistealueilla tapahtuvaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Pelkästään jo SHOK-valmistelu tarjoaa kiinteistö- ja rakentamisalalle mahdollisuuden tehostaa ja fokusoida kehitystoimintaansa ja koota resursseja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sara-ohjelman johtoryhmän mielestä keihäänkärkitutkimukselle hyviä kohteita ovat esimerkiksi elinkaarilähtöinen liiketoiminta, ekotehokkuuden parantaminen sekä alan toimitusketjujen, prosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen. Sara-ohjelman johtoryhmän mukaan kiinteistö- ja rakentamisalan kehitystyön lähtökohtana tulee olla alan tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjien tarpeet. Kiinteistö- ja rakentamisala on nähtävä koko yhteiskunnan palvelualustana. Alan on pystyttävä tunnistamaan ja ennakoimaan asiakkaidensa ja koko yhteiskunnan tarpeet ja tarjottava sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat lisäarvoa käyttäjilleen. Asiakastarpeita koskevia heikkojakin signaaleja on pyrittävä tunnistamaan herkällä korvalla. Tietomallintamisen osaajista kova pula Merkittävimmät innovaatiot syntyvät prosessien, toimintojen ja toimialojen rajapinnoissa ja murroskohdissa. Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) soveltaminen ja sovellusten tehokkaampi hyödyntäminen juuri näissä rajapinnoissa on välttämätöntä. Tietomallintamisen kehitystyöhön on Suomessa satsattu kansainvälisesti arvostetulla tavalla niin Sara-ohjelmassa kuin sitä edeltäneissä Vera- ja Pro IT -ohjelmissa. Tietomallintamisen hyödyt rakentamisen ja rakennusten elinkaarenaikaisessa tiedonhallinnassa on kyetty osoittamaan selvästi, mutta kiinteistö- ja rakentamisalalla niiden merkitystä ei ole kuitenkaan vielä täysin ymmärretty. Yhä pahemmaksi pullonkaulaksi on muodostunut pula tietomallintamisen osaajista. On arvioitu, että tietomallintamisen hallitsevia ammattilaisia tarvittaisiin välittömästi ainakin kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna, jotta arvostetun kehitystyön tulokset saataisiin tehokkaasti käyttöön. Kolmas sektori olisi Sara-johtoryhmän mielestä kytkettävä tiiviimmin mukaan varsinkin ekologiseen kehitystyöhön. Käyttäjänäkökulma on tuotava nykyistäkin voimakkaammin mukaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien kehittämiseen. PPP-malleista on edettävä PPPP-malleihin (Public Private People Partnership). Toimialoille teemoitetut teknologiaohjelmat tervetulleita Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistä tahtotilaa ja yhteisiä kehityslinjauksia muodostettiin vuonna 2000 käynnistyneessä Visio työssä, jonka vuonna 2005 tehty strategiapäivitys rahoitettiin Sara-ohjelmassa. Koko klusteria koskevaa yhteistyötä jatketaan kiinteistö- ja rakentamisfoorumin puitteissa. 16

17 SARA-TEKNONOLOIGIAOHJELMAN JOHTORYHMÄ MIKA HALTTUNEN toimitusjohtaja Halton Group Oy MARKKU HAUTANEN toimitusjohtaja Skaala Ikkunat ja Ovet Oy KARI INKINEN toimitusjohtaja Sponda Oyj LAURI RATIA johtoryhmän puheenjohtaja Lohja Rudus Oy TIMO U. KORHONEN toimitusjohtaja NCC Rakennus Oy ERKKI KM LEPPÄVUORI johtoryhmän varapuheenjohtaja pääjohtaja, VTT MIKA LAUTANALA teknologiajohtaja Tekes Tekesin teknologiaohjelmien painopiste on siirtynyt klusteripohjaisista ohjelmista monialaisempiin ohjelmiin. Toimialariippumattomilla ohjelmilla on omat merkittävät etunsa, mutta Sara-ohjelman johtoryhmän mielestä varsinkin kiinteistö- ja rakentamisalalla tarvitaan myös selkeästi tärkeisiin aiheisiin teemoitettua kehittämistä. Tekesin käynnistämä Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelma ja valmisteilla oleva TILA-teknologiaohjelma vastaavat hyvin näihin tarpeisiin. Myös rakennetun ympäristön laadun ja toimivuuden parantamiseen tähtäävä teknologiaohjelma on valmisteilla. Korjausrakentamisen asiakaslähtöisten prosessien, palvelujen ja liiketoiminnan kehittäminen onkin välttämätöntä, jotta kiinteistöjen ja ihmisten ikääntymisen asettamiin mittaviin haasteisiin kyetään vastaamaan. Viestinnän merkitys osaamisen siirrossa on keskeinen. Sara-johtoryhmän mukaan alan kehitysohjelmissa ja -hankkeissa on panostettu toistaiseksi liian vähän ja satunnaisesti tulosten maastouttamista edistävään tiedonvälitykseen. Onkin kyettävä luomaan rahoitus- ja muita mekanismeja, jotka aktivoivat käytännönläheisten ja kansantajuisten oppaiden ja ohjeiden julkaisemiseen ja tulosten käyttöönottoa tukevaan koulutukseen. Myös kehittämisen vaikutukset ja hyödyt on kyettävä viestimään yrityksille nykyistä paremmin. MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. On löydettävä keinot, joilla muutoksiin vastataan. Reaktiivisesta toiminnasta on päästävä proaktiiviseen toimintaan: muutoksiin sopeutujasta muutosten tekijäksi. Muutos luo aina mahdollisuuden kehittää ja tehdä uutta liiketoimintaa. Kansainvälistyminen kiihtyy ja syvenee huippuyritykset kilpailevat kansainvälisessä liigassa Palvelut lisääntyvät ja verkottuvat niiltä edellytetään yksilöllisyyttä, tuotannolta tehokkuutta Tiedonhallinnasta tulee yhä tärkeämpi menestystekijä tarvitaan oikeaa tietoa oikeaan aikaan oikeaan paikkaan Energia- ja ekotehokkuuden merkitys korostuu ekonomia ja ekologia yhdistyvät, päästöt ja säästöt vievät samaan suuntaan Maankäyttö, asunto- ja toimitilamarkkinat ja infraratkaisut on kyettävä integroimaan entistä paremmin tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta edistäviä hankintatapoja ja yhteistyömalleja, jotta hintakilpailusta päästään osaamiskilpailuun Ihmiset ja kiinteistöt ikääntyvät tarvitaan teollisen korjausrakentamisen ja asukaslähtöisten palveluprosessien kehittämistä 17

18 SARA-OHJELMAN YRITYS- JA TUTKIMUSHANKKEET ASIAKASTARPEIDEN HALLINTA Yrityshankkeet Asiakaslähtöinen asuntotuotantoprosessi Asiakaspalvelukonseptin automaattiohjaus oikeille toimijoille Elinkaarimallit Environmental Expert Network Kiinteistön elinkaarijohtamisen menetelmä Määrittelyvaiheen prosessi ja sen työkalut Määrittelyvaiheen prosessi ja sen työkalut PlusKodin kansainvälinen konsepti Tuotteistus ja tuotetietämys massaräätälöinnissä Valo ja asukaslähtöinen rakentaminen Verkosto-organisaation toimintamallit vaativassa ReSpace-hankkeessa Yhteiskuntavastuusta liiketoimintaa Hartela Oy Lappli-Talot Oy Rakennusteollisuus RT Pöyry Building Services Oy KJ-Kiinteistönjohto Oy Aimo Team Oy Ltd Ailecon Oy/Turku Moor Oy YIT Rakennus Oy YIT Rakennus Oy ReSpace Oy Ovenia Oy Tutkimushankkeet Ambience Design moniaistisuus rakennetun ympäristön suunnittelussa TKK, BIT Tutkimuskeskus Asiakaslähtöinen hankinta julkisen elinkaaripalveluhankkeen kilpailuttamisprosessi TKK, rakentamistalous/toimitilapalvelut Asumisen monimuotokartoitus (M3 Multi Mode Mapping) Taideteollinen korkeakoulu, Future Home Institute Built Environment on Demand (Beyond Vuores) Kiinteistöjen uusliiketoiminta rakennusteollisuudessa (NonCore) TKK, BIT Tutkimuskeskus Performance and Benchmarking in Real Estate and Construction (BenchREC) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Projektipalautteella palvelukykyä rakennusalalle (PROPAL 1) TKK, Rakentamistalouden laboratorio User-orientated Benchmarking for Usability and Sustainable Performance of Real Estates (PROPAL 2) TKK, Rakentamistalous/toimitilapalvelut Voice of Customers in the Construction Process TUOTTEET, JÄRJESTELMÄT JA PALVELUT Yrityshankkeet Betonin valmistustekniikan ja työmaan tuotantoprosessin kehittäminen betonirunkoisissa rakennuksissa Decocoat akustinen paneeli Designers Loghouse Elinkaariedullisten ja turvallisten eristeratkaisujen jatkokehitys Energiapalvelujärjestelmä Energy Efficient and Sustainable Buildings in China Esijännitetyt paalut Finnfoamin tehokkaat rakenneratkaisut Graafinen betoni Growing the Market for Steel in Construction Horizon 1 Horizon 2 Ikkunoiden laadukas toimitusprosessi Kiinan rakennussuunnittelun markkinaselvitys ja liiketoimintasuunnitelma Kolmannen sukupolven NCC Business Parks Lifting Systems Lundell-ekotalo Lämpöä eristävä palkki Maatilarakennuskonsepti kevytelementeistä Matalaenergia ja modulaarinen talotekniikka MERA energiatehokas kerrostalojärjestelmä MERA energiatehokas kerrostalojärjestelmä: ilmanvaihto MERA energiatehokas kerrostalojärjestelmä: ikkunat MERA POWER aktiivinen reititysjärjestelmä Märkäbetonitöiden minimointi työmailla Modern Precast Concrete Technology Moderni puukaupunki Palvelutuotteiden kansainvälistäminen Passive House Pientalorakentamisen palvelu- ja liiketoimintaprosessi Portaaton asuminen Projektiliiketoiminta pientalojen aluerakentamisessa Venäjällä Puurakentamisen prosessien re-engineering Saunaratkaisu energiatehokkaaseen kerrostalojärjestelmään Skaalan kansainvälisen tuoteperheen toimitusverkko Steelman House -asumisratkaisun kehittäminen Lohja Rudus Oy Decocoat Oy Honkakartano Oy SPU Systems Oy ISS Palvelut Oy Finpro & VTT Parma Oy Finnfoam Oy Graphic Concrete Oy Rautaruukki Oyj Lahti Precision Oy Lahti Precision Oy Rakennustuoteteollisuus RTT ry PES-Arkkitehdit Oy NCC Property Development Oy Peikko Finland Oy Aulis Lundell Oy Teräselementti Oy Paroc Panel System Oy Ab Meptek Oy Rakennusliike Reponen Oy Meptek Oy Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Rakennusliike Reponen Oy Rautaruukki Oyj, Seinäjoen yksikkö Consolis Technology Oy Ab Metsäliitto Osuuskunta Ovenia Oy Paroc Oy Oy Alfred A. Palmberg Oy Rakennustoimisto Palmberg Oy Puuinfo Oy Wood Focus Puuinfo Oy Wood Focus Salon Sauna Oy Skaala Ikkunat ja Ovet Oy A. Kiviniemi Oy 18

19 Suomalaisen polyuretaanin käytön kansainvälistäminen Talotekninen elementtirakenteinen tuote ja tuoteperhe Tuottavuuden nostaminen Skanskan arvoverkossa Uuden sukupolven hirsitalot Uudet pientalokonseptit Verkottumalla matalaenergiaratkaisuja Vientikelpoinen puurakenteinen liiketilakonsepti (VIPU) Woodworld Mediterranean Concept Yritysten välisen arvoverkon kehittäminen kiinteistöalalla Tutkimushankkeet Avoin teollinen talonrakennus (ManuBuild) Plug & Play Alliance Suunnittelujärjestelmän kehittäminen projektinjohtototeutukseen (SUKE)1 Suunnittelujärjestelmän kehittäminen projektinjohtototeutukseen (SUKE)2 SPU Systems Oy Rakennusbetoni- ja Elementti Oy Skanska Oy Honkarakenne Oyj Finndomo Oy Lipa-Betoni Oy SRV Yhtiöt Oyj Bungalow Oy Lehtinen Suomen Asumisoikeus Oy TKK Rakentamistalouden laboratorio TKK Rakentamistalouden laboratorio PROSESSITIEDON HALLINTA Yrityshankkeet Enterprixe-mallipalvelin Hallittuun kasvuun liiketoimintaosaamista kehittämällä Integration of Project Specific Building Information Model into Industrialised Building Process Interoperability beyond IFC Specification Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esiselvitys Klara avoin kustannustietojärjestelmä rakennusalalle Natural Fire Design Logistiikan kehittämismahdollisuudet tuottavuuden nostamiseksi rakennusteollisuudessa Rakennusliikkeen tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuuden toimitusketjun kehittäminen (KETJU) Rakentamisen allokointimalli Rakentamisen tuotetietopankki RaSi ry:n ja Rakennusteollisuus RT ry:n yhteisen koodipankin kehitysprojekti Simple Access to the Building Lifecycle Analysis (SABLE) ST-siltaurakoinnin kehittäminen 5D-teknologiaa hyödyntämällä Technology Integration for Construction Industry (TICI) Teräsrakenteiden käyttöiän ennakointi Tietojärjestelmät ja tuotemallit tulevaisuuden arvonlisäys, tuottavuus ja osaaminen rakennesuunnittelussa Tuotemallinnus Finclad2 tietotekniset sovellukset rakennusten ulkovaipan rakentamiseen Tekla Oy Tuotemallinnus Finclad2 Enterprixe Software Oy Ltd Härmä Air Oy Skanska Oy Tocosoft Oy Rakennusteollisuus RT ry Rakennustieto Oy, Mittaviiva Oy Rautaruukki Oyj Rakennusteollisuus RT ry NCC Rakennus Oy Talonrakennusteollisuus ry RAKLI ry Talonrakennusteollisuus ry Rakennus- ja sisustustarvikeyhdistys RaSi ry Eurostep Oy Destia Buildercom Oy Teräsrakenneyhdistys ry Finnmap Consulting Oy tietotekniset sovellukset rakennusten ulkovaipan rakentamiseen Teräsrakenneyhdistys ry Valmisosarakentamisen turvalliset suunnittelu- ja asennusratkaisut (TASSU) Rakennusteollisuus RT Tutkimushankkeet Betoniteollisuuden prosessien ja tuotteiden tiedonhallinta (INDUCO) Engineering and Construction Project Information Platform Finland (ECPIP) Industrial Processes Supported by an Open Virtual Building Environment Industrialised, Integrated, Intelligent Construction (I 3 CON) Integrated Supply Chain Information Systems ICT for Whole Life Optimization of Residential Buildings New Industrialisation in Supply Lisätyn todellisuuden ohjelmistoratkaisut arkkitehti-, rakennus- ja tilasuunnitteluun (ARARAT) Projektilaboratorio projektien tiedonhallinnan epäonnistumisen ehkäisemiseksi (PROLAB) Rakennusprojektin yhteistoiminnallinen sopimusjärjestelmä (INCOPRO) Rakenteiden elinkaarisuunnittelun työkalut kiinteistöjen kunnossapidon hallintaan (ELINA) Strategic Actions for Realising the Vision of ICT in Construction (Strat-CON) Virtual Building Environments (VBE II) Virtuaalirakentamisen kansainväliset mittarit Virtuaalirakentamisen arvontuotannon globaalit mittarit TKK, SimLab ja VTT Tampereen teknillinen yliopisto, rakentamistalous VTT Tietotekniikka Vaasan yliopisto, sähkötekniikka ja tuotantotalous TKK, BIT Tutkimuskeskus Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka MUUT HANKKEET Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010: strategiapäivitys, raportti 4 European Construction Technology Platform Finland Suomen rooli rakennus- ja kiinteistöalan toimintojen globaalissa yhtenäistämisessä ja tehostamisessa RAKLI ry 19

20 Tekesin teknologiaohjelmia Käynnissä tai valmisteilla on useita kiinteistö- ja rakentamisalan yrityksille ja tutkimuslaitoksille sopivia teknologiaohjelmia. KÄYNNISSÄ OLEVIA OHJELMIA Kestävä yhdyskunta Sustainable Communities Ohjelman tavoitteena on synnyttää uutta ja uudistuvaa liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden ja rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa sekä niiden korjauksessa Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Tavoitteena on saada aikaan innovatiivisia toimintamalleja ja uutta osaamista liiketoimintaan Serve Innovatiiviset palvelut Ohjelmalla parannetaan palvelujen kilpailukykyä ja edistetään uusien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä Ubicom Sulautettu tietotekniikka Ohjelma painottuu alan tutkimuksen tason nostamiseen ja sulautettuun tietotekniikkaan perustuvan liiketoiminnan luomiseen hyödyntämällä kansainvälistä yhteistyötä VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut Ohjelma kokoaa yhteistyöhön mobiilien yritysratkaisujen käyttäjät ja kehittäjät Verso Vertical Software Solutions Ohjelmalla kehitetään ohjelmistoyritysten liiketoimintaosaamista sekä kiihdytetään kasvua ja kansainvälistymistä MASI Mallinnus ja simulointi Ohjelmassa kehitetään mallinnuksen ja simuloinnin osaamista ja menetelmiä sekä viedään niitä suomalaisen elinkeinoelämän hyödynnettäväksi KÄYNNISTYMÄSSÄ TAI VALMISTEILLA OLEVIA OHJELMIA Projektihallinnan menestystekijät Tavoitteena on lisätä suomalaisen projektihallinnan osaamista ja projektitoimitusten kilpailukykyä Rakennetun ympäristön laadun ja toimivuuden kehittäminen Mahdollisia painopisteitä ovat rakennuttamisprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja korjausrakentamisen uusien palveluliiketoimintojen kehittäminen TILA-teknologiaohjelma Tavoitteena on vauhdittaa yritysten, yritysverkostojen ja julkisten tilojen poikkitieteellistä- ja -toimialaista sekä käyttäjälähtöistä kehittämistä VESI-teknologiaohjelma Tavoitteena on kehittää vesialan kilpailukykyisiä ratkaisuja kehitysmaiden, kehittyvien maiden sekä teollistuneiden maiden tarpeisiin Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, Helsinki. Vaihde Asiakasneuvonta puh ,

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere 23.11.2010 1. Finnish Wood Research Oy 2. RunkoPES 3. Miten RunkoPES luodaan 4. Miten RunkoPES kehitys etenee

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY

TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS OY PRO IT - Tuotemallitieto rakennusprosessissa -seminaari Tuotemallipohjainen suunnittelu Kansallismuseon Auditorio, 19.5.2003 TUOTEMALLIN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSLIIKKEESSÄ MIKA SOINI KEHITYSJOHTAJA NCC RAKENNUS

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT

Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Rakennusteollisuuden tuotemallitieto -prosessit Pro IT Tuotemallipohjainen suunnittelu- toteutusylläpitoprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Rakennusteollisuus RT ry / 23.9.2002 Rakentamisen nykypäivä

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen VBE2 Loppuraportin yhteenveto Jarmo Laitinen Projektin toteutus Projektin sisällön toteutuminen Projekti edistyi ja saavutti asetetut tavoitteet tälle vaiheelle. Tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana Suomen kestävän ä kehityksen toimikunnan kokous ous 3/2009, 7.10.2009 ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Esityksen rakenne 1. Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon

Vesi-ohjelma Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi-ohjelma 2008-2012 Yhteenveto ja eväitä jatkoon Vesi loppuseminaari 2011 Marina Congress Center 27.11.2012 Vesi-ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen Vesi ohjelma Ohjelman laajuus Ohjelman kesto: 2008-2012

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot