Visuaalisen suunnittelun ohjeisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Visuaalisen suunnittelun ohjeisto"

Transkriptio

1 Visuaalisen suunnittelun ohjeisto 1

2 Aluksi Visuaaliset ominaisuudet ja viimeistely: ulkoasua määrittelevät ohjeet ja muuttujat Aalto-yliopiston visuaalisen suunnittelun ohjeisto määrittää sovellusten suunnittelulle yleiset lähtökohdat ja periaatteet sekä yksityiskohtaiset ohjeet. Ohjeiston tavoitteena on tukea suunnitteluprosessia sen kaikissa vaiheissa niin, että sen lopputulos on sekä hengeltään että visuaaliselta ulkoasultaan Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen mukainen. Osassa 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet määritetään suunnittelua ohjaavat lähtökohdat sekä tavoitteet, joihin suunnittelussa tulee pyrkiä. Osassa 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet määritetään keskeiset visuaaliset elementit ja ominaisuudet sekä niiden käyttö. Osassa 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet määritetään muuttuvat visuaaliset ominaisuudet, joiden avulla luodaan visuaalisia rakenteita ja sovelluskokonaisuuksia. 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet Ominaisuuksia, joiden avulla luodaan visuaalisia rakenteita ja kokonaisuuksia 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet Ilmeen elementit ja niiden käyttö 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelua ohjaavia lähtökohtia ja tavoitteita Visuaalisen ilmeen ja suunnitteluprosessin lähtökohdat: periaatteet ja tavoitteet

3 Sisältö 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet s Lähtökohdat Tavoitteet Visuaaliset elementit ja ominaisuudet s Visuaaliset elementit Tunnus Värit Typografia Ominaisuudet Formaatit Kehikko Materiaalit Kuvamateriaali Valokuvat Kuvitukset Kuvamateriaalin käyttö Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet s Visuaaliset muuttujat Tunniste Tilan käyttö Pohjaväri Tekstielementit Kuvamateriaali Graafiset elementit Sovellus kokonaisuudet Toiminnalliset sovellukset Viestivät sovellukset Akateemiset sovellukset Informatiiviset sovellukset...59 Yhteenveto...60

4 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet

5 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Aalto-yliopiston visuaalista ilmettä sovelletaan hyvin monipuoliseen joukkoon sovelluksia. Jotta erilaisia suunnittelutehtäviä voitaisiin ratkaista tarkoituksenmukaisesti, ilmeen on oltava eri tarkoituksiin mukautuva mutta silti kokonaisuutena johdonmukainen. Lähtökohdat määrittävät Aalto-yliopiston tavan luoda visuaalisia ratkaisuja ja muodostavat näin visuaalisen ilmeen perustan. Niitä noudattamalla varmistetaan, että ilmekokonaisuus on hengeltään yhdenmukainen, jolloin visuaalisten elementtien käyttö voi olla joustavampaa. Ilme heijastaa Aalto-yliopiston identiteettiä ja rakentaa tavoitemielikuvaa Ilme heijastaa Aalto-yliopiston identiteettiä ja rakentaa tavoitemielikuvaa paitsi visuaalisen viestinnän keinoin myös tekoina (miten tehtäviä ratkaistaan) ja objekteina (minkälaisia fyysisiä objekteja luodaan). Ilme on työkalu idealähtöisten ja funktionaalisten ratkaisujen luomiseen Ratkaisut perustuvat vahvoihin ideoihin, ja ne kunnioittavat sovelluksen tehtävää, sisältöä ja vastaanottajaa. Ilme ei ole itsetarkoitus vaan työkalu tarkoituksenmukaisten visuaalisten ratkaisujen luontiin. Suunnittelijalla on vapaus mutta myös vastuu Ilme ei perustu elementtien jäykkään toistoon, vaan tehtäviä voidaan ratkaista joustavasti ilmeen lähtökohtien, periaatteiden ja sääntöjen pohjalta. Suunnittelijalla on kuitenkin vastuu siitä, että luodut ratkaisut kunnioittavat ilmeen tavoitteita ja vahvistavat sitä kokonaisuutena.

6 1.0 Lähtökohdat ja tavoitteet Tavoitteet Aalto-yliopiston visuaalinen ilme pyrkii synnyttämään elävän mutta silti johdonmukaisen kokonaisuuden. Suunnittelussa tulee tavoitella yhtenäistä visuaalisen ilmaisun tyyliä, vaikka yksittäisiä sovelluksia suunnitellaan erilaisiin visuaalisiin lähtökohtiin perustuen (muuttujat ja sovelluskokonaisuudet). Tavoitteena on raikas, selkeä ja energinen kokonaisuus, joka on erottuva ja moderni edelläkävijä. Sovellusten suunnittelussa tulee tavoitella seuraavia visuaalisia piirteitä: Tarkoituksenmukainen funktionaalinen, harkittu, käytännöllinen Hienostunut yksinkertainen, pelkistetty, tyylikäs Selkeä raikas, värikäs, voimakas, graafinen Puhutteleva sympaattinen, kertova, informatiivinen, aito, lämmin, rehellinen Luonteva kevyt, elävä, välitön, spontaani, rento

7 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet

8 2.0 Visuaaliset elementit ja ominaisuudet 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus, typografia ja värit ovat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen kantavat elementit, jotka toistuvat kaikissa sovelluksissa Tunnus Värit Typografia Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen elementit ovat yksinkertaisia ja neutraaleja ja siksi monikäyttöisiä. Näin elementtien avulla on mahdollista toteuttaa onnistuneesti Aalto-yliopiston monimuotoisia visuaalisia sovelluksia. Tässä osiossa määritellään visuaalisessa suunnittelussa käytettävät peruselementit, kaikille sovelluksille yhteiset ominaisuudet sekä kuvamateriaalin sisältö, tyyli ja käyttö. Elementtien käyttöä tarkennetaan luvussa 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovellus kokonaisuudet, jossa niiden käytölle muodostetaan sovelluskohtaisia reunaehtoja. On tärkeää, että tämän osion ohjeistuksia noudatetaan erityisen tarkkaan, sillä ne muodostavat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen perustan ja kaikille sovelluksille yhteiset visuaaliset tekijät. 2.2 Ominaisuudet Visuaaliset ominaisuudet ovat kaikkien sovellusten perusominaisuuksia. Ne muodostavat sovellusten visuaaliset ja fyysiset reunaehdot. 2.3 Kuvamateriaali Valokuvat ja kuvitukset ovat ilmeen puitteissa käytettävää visuaalista materiaalia, jolla on konkreettinen viestinnällinen merkitys ja sisältö. Kuvamateriaalin käytön on oltava johdonmukaista ja sen sisällön ja tyylin yhtenäistä Formaatit Valokuvat Kehikko Kuvitukset Materiaalit Kuvamateriaalin käyttö

9 2.1 Visuaaliset elementit

10 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus Aalto-yliopiston merkki perustuu kysymykseen: minkälainen on Aalto-yliopisto? Kysymys kutsuu keskustelemaan ja arvioimaan sekä osallistumaan henkilökohtaisesti yliopiston muodostamiseen. Vastaus muodostuu Aaltoyliopiston identiteetin ja toiminnan kautta: henkilökunnan, tutkijoiden ja opiskelijoiden teoista sekä yhteisestä kulttuurista. Kysyvä merkki kiteyttää Aalto-yliopiston arvoja: rohkeutta ja vapautta luovuuteen ja kriittisyyteen sekä avoimuutta. Merkki edustaa yliopistoa, joka on avoin keskustelulle, kritiikille ja muutokselle. Yliopistoa, joka edellyttää aktiivista osallistumista ja henkilökohtaista vastuuta ja tarjoaa vastineeksi yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aalto-yliopiston merkin muoto muuttuu siihen yhdistettävien vaihtuvien symbolien myötä. Merkin muuttuvuus visualisoi yliopistoa, joka on jatkuvasti liikkeessä. Merkki on tunnuksen symboli-osa. Logo on tunnuksen tekstiosa. Merkki ja logo muodostavat yhdessä Aalto-yliopiston tunnuksen. Merkki Logo Tunnus

11 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 11 Merkin rakenne Aalto-yliopiston merkki muodostuu versaali-a:sta ja siihen yhdistettävästä symbolista. Aalto-yliopiston merkin A-kirjain ja symbolit ovat uniikkeja, merkkiä varten piirrettyjä kirjainmuotoja.! Merkkiä ei tule missään tapauksessa koostaa valmiista kirjasintyypeistä. Merkkivaihtoehdot Aalto-yliopiston merkkeinä käytetään kolmea virallista A:n ja symbolin yhdistelmää: A!, A ja A?.

12 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 12 Merkin värit Aalto-yliopiston merkissä käytettävät värit ovat musta, keltainen, punainen ja sininen. Merkin A on aina musta. Symbolin väri voi olla joko keltainen, punainen tai sininen. Kun merkistä käytetään negatiiviversiota tai yksiväristä versiota, se on kokonaan valkoinen tai musta. BLACK CMYK COATED 0, 0, 0, 100 CMYK UNCOATED 0, 0, 0, 100 RGB 0, 0, C 108 U CMYK COATED 0, 12, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 6, 100, 0 RGB 255, 205, C 032 U CMYK COATED 0, 90, 65, 0 CMYK UNCOATED 0, 80, 70, 0 RGB 239, 51, C 300 U CMYK COATED 100, 50, 0, 0 CMYK UNCOATED 100, 30, 0, 0 RGB 0, 94, 184 Merkin tilat Yhdistämällä merkin kolme symboliversiota sekä kolme värivaihtoehtoa saadaan aikaiseksi merkin yhdeksän tilaa. Merkin tulee vaikuttaa satunnaisesti muttuvalta, joten eri tiloja tulee käyttää tasapuolisesti varioiden.

13 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 13 Tunnuksen versiot ja rakenne Aalto-yliopiston tunnuksesta on kaksi versiota: ns. normaali versio, jossa A:n koko on 21 yksikköä, ja pieni versio, jossa A:n koko on 13 yksikköä. Suositus on, että normaalia tunnusversiota käytetään, kun merkin A-kirjaimen koko on suurempi kuin 12 mm, ja pientä tunnusversiota, kun merkin A-kirjaimen koko on 6-12 mm. Tunnukset rakentuvat seuraavasti: Aalto-yliopiston tunnus on muodostettu yhdistämällä merkki ja logo tällä sivulla kuvattuja suhteita noudattaen. Aalto-yliopiston tunnuksen logo-osa muodostuu Aalto-yliopiston nimestä sekä lisäriveistä. Lisärivejä käytetään mm. korkeakoulujen nimille.! Lisärivien käyttö ei ole vapaata: lisärivien käytön ja siten muodostuvat viralliset tunnusversiot hyväksyy ja teettää Aalto-yliopiston viestintä. Logossa Aalto-yliopiston nimi on aina mustalla, lisäriveissä käytetään harmaata. Tarkemmat värimääritykset eri värijärjestelmiä varten löytyvät kappaleesta Värit. Normaali tunnus (koko 21) Kun merkin A-kirjaimen korkeus on suurempi kuin 12 mm Pieni tunnus (koko 13) Kun merkin A-kirjaimen korkeus on pienempi kuin 12 mm

14 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 14 Esimerkkejä tunnusversioista Tällä sivulla on esimerkkejä lisärivien käytöllä muodostetuista tunnusversioista. Lisärivien käyttö ja siitä muodostuvat tunnusversiot on hyväksytettävä Aalto-yliopiston viestinnällä.

15 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 15 Tunnuksen rotaatio Aalto-yliopiston tunnuksen versioita tulee käyttää vaihtelevasti ja tasapuolisesti. Näin tunnuksen merkkiversiot pysyvät tasa-arvoisina eikä versioita mielletä korkeakoulu-, yksikkö-, laitostai osastokohtaisiksi tunnuksiksi. Aalto-yliopiston tunnuksen käytössä pyritään vaikutelmaan satunnaisesti muuttuvasta tunnuksesta. Tunnusta on käytettävä niin, että merkin tiloja käytetään vaihtelevasti ja tasapuolisesti. Tunnuksen valikoitu käyttö, esim. niin että korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto käyttää vain yhtä tai muutamaa valittua merkin tilaa, ei ole sallittua. Kyllä: Korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto vaihtelee käytettyä merkkiä. Ei: Korkeakoulu, yksikkö, laitos tai osasto käyttää toistuvasti samaa merkkiä.

16 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 16 Tunnuksen suoja-alue Aalto-yliopiston tunnukselle määritelty suoja-alue varmistaa tunnuksen tarvitseman etäisyyden muista elementeistä. Suoja-aluetta noudattamalla tunnus esiintyy aina vahvana ja selkeänä. Suoja-alue lasketaan siten, että tunnuksen ympärille jätettävä tyhjä tila on merkin A:n leveyden ja korkeuden kokoinen. Suoja-alueen sisälle ei saa sijoittaa muita graafisia elementtejä, kuten tekstiä tai muita logoja. Suoja-alue helpottaa tunnuksen käyttöä ja sen sijoittelua suoja-alue määrittelee etäisyydet reunoihin, kun tunnus sijoitetaan pinnalle. Suoja-alueen koko Suoja-alue on määritelty siten, että merkin A-kirjain mahtuu alueelle kaikilla tunnuksen reunoilla.

17 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 17 Tunnuksen sijoittelu Aalto-yliopiston normaalikokoinen tunnus sijoitetaan arkin, sivun tai pinnan vasempaan yläreunaan. Tunnus suositellaan sijoitettavan niin, että sen etäisyys yläreunasta ja vasemmasta reunasta on yhtä suuri, vähintään merkin A:n kokoinen (x). Muiden graafisten elementtien sijoittelussa tulee ottaa huomioon tunnuksen suoja-alue, joka muodostuu sekin etäisyydestä x. x x x x X = A-kirjaimen korkeus Suoja-alue

18 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 18 Pienen tunnuksen sijoittelu Aalto-yliopiston pieni tunnus tulee sijoittaa arkin, sivun tai muun pinnan vasempaan alareunaan. Tunnus sijoitetaan siten, että sen etäisyys alareunasta ja vasemmasta reunasta on yhtä suuri, vähintään merkin A:n kokoinen (x). Muiden graafisten elementtien sijoittelussa tulee ottaa huomioon tunnuksen suoja-alue, joka muodostuu sekin etäisyydestä x. x Koska tunnuksen pieni versio on tarkoitettu käytettäväksi kohteissa, joissa tunnukselle ja sijoittelulle on vähän tilaa, pienen tunnuksen voi tarvittaessa sijoittaa käyttäen pienempää suoja-aluetta. Tällainen käyttö voi olla välttämätöntä esim. www-ympäristössä, jossa tunnuksesta tulisi liian pieni, mikäli noudatettaisiin tunnuksen normaalia suoja-aluetta. Suoja-alueen tulee tällöin kuitenkin olla vähintään 1/2 merkin A:n korkeudesta. x x x Suoja-alue X = A-kirjaimen korkeus x/2 x/2

19 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 19 Tunnuksen värivaihtoehtoja Aalto-yliopiston tunnusta on pyrittävä käyttämään värillisenä valkoisella taustalla. Jos tämä ei ole mahdollista, noudatetaan seuraavia ohjeita: Tunnus yksivärisenä Musta versio Valkoinen versio Kielletty käyttö: yksivärisenä Poikkeus: jos sovellus painetaan ainoastaan yhdellä värillä, tunnuksen takia ei tarvitse painattaa lisävärejä Jos tunnusta ei ole mahdollista käyttää värillisenä tai se sijoitetaan värilliselle pohjalle, on käytettävä mustaa tai valkoista tunnusta.! Yksivärinen tunnus voi olla vain musta tai valkoinen, ei esimerkiksi punainen. Mikäli tunnusta käytetään valokuvan päällä, on varmistettava, että taustalla oleva kuva-alue on tarpeeksi tasasävyinen ja rauhallinen, jotta tunnus erottuu selvästi. Tunnusta tulee käyttää joko valkoisena tai mustana riippuen taustalla olevan valokuvan tummuudesta. Tunnus väripohjalla Vaalealla taustalla Tummalla taustalla Kielletty käyttö: värillisenä Kielletty käyttö: yksivärisenä Tunnus valokuvan päällä Vaalean valokuvan päällä Tumman valokuvan päällä Kielletty käyttö: värillisenä Kielletty käyttö: yksivärisenä

20 2.1 Visuaaliset elementit Tunnus 20 Tunnuksen virheellisiä käyttötapoja Tällä sivulla on kokoelma esimerkkejä tunnuksen virheellisestä käytöstä. Muista nämä: Käytä aina Aalto-yliopiston jakamia virallisia tunnustiedostoja. Älä rakenna tunnusta tai sen tekstirivejä itse valmiista kirjasimista. Tunnuksen rakennetta ja elementtien suhdetta ei tule koskaan muuttaa. Älä lisää elementtejä tunnukseen tai sen suoja-alueelle. Älä muuta tunnuksen rakennetta tai elementtien välisiä suhteita. Älä luo tunnusta tai sen tekstirivejä valmiista kirjasintyypeistä. Älä käytä tunnuksessa muita värejä tai väriyhdistelmiä kuin mitä tässä ohjeistossa on määritelty. Kunnioita tunnuksen suoja-aluetta ja tässä ohjeistossa suositeltuja asetteluohjeita. Älä käytä efektejä. Tunnuksesta ei saa käyttää kolmiulotteista versiota tai lisätä tunnukseen efektejä, kuten varjostuksia, häivytyksiä tai pehmennystä. Älä käytä merkkiä ilman tekstiosaa tai tekstiosaa ilman merkkiä. Älä käytä visuaalisia efektejä, kuten varjostuksia. Älä käytä tunnuksessa muita kuin virallisia väriyhdistelmiä. Älä luo uusia epävirallisia lisärivejä. Mikäli sinulla on tunnuksen käyttöön liitttyviä kysymyksiä tai haluat tarkistaa tunnuksen käytön oikeellisuuden, ota yhteyttä Aalto-yliopiston viestintään:

21 2.1 Visuaaliset elementit Värit Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit perustuvat tunnuksessa käytettyyn kolmeen perusväriin: keltaiseen, punaiseen ja siniseen. Päävärien lisäksi ilmeessä käytetään kuutta lisäväriä, jotka on valittu klassista väriympyrää mukaillen tasaisin sävyeroin. Lisävärit muodostavat korkeakoulujen tunnusvärit. 368 C 116 C 137 C Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värimaailmassa on haluttu välttää yksittäisten värien symbolisia arvoja, merkityksiä ja viestejä rationaalisella perusväreihin perustuvalla värijärjestelmällä. 340 C 165 C Värijärjestelmä viestii perusasioihin palaamisesta, avoimuudesta ja ennakkoluulottomuudesta. Laaja väriskaala myös symboloi Aaltoylipiston arvoja: vapautta, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta. Tunnuksen viestimä arvomaailma toistuu näin värimaailmassa. Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen väripaletin käytössä on pyrittävä värikkääseen mutta selkeään vaikutelmaan. Visuaalinen ilme on kokonaisuutena värikäs, mutta yksittäisen sovelluksen ei välttämättä tarvitse sitä olla. Räikeää kirjavuutta on vältettävä. 300 C 2665 C 247 C 032 C Värikoodit viittaavat Pantone PLUS Coated -värijärjestelmän väreihin.

22 2.1 Visuaaliset elementit Värit 22 Värit Päävärit Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit jakaantuvat seuraavasti: Päävärit ovat tunnuksen merkissä käytössä oleva punainen, sininen ja keltainen. Nämä värit ovat visuaalisen ilmeen päävärejä, ja niitä käytetään ensisijaisina väreinä. Korkeakoulujen värit ovat korkeakoulujen omia tunnusvärejä. Tunnusvärejä käytetään ilmeessä korkeakoulujen tunnistautumiseen mutta ei Aalto-yliopiston tunnuksessa. 300 C Korkeakoulujen värit 032 C 116 C Aalto-yliopiston harmaa on lisäväri, jota voi käyttää vapaasti tarvittaessa. Kauppakorkeakoulu (BIZ) Kemian tekniikan korkeakoulu (CHEM) Sähkötekniikan korkeakoulu (ELEC) Insinööritieteiden korkeakoulu (ENG) Perustieteiden korkeakoulu (SCI) Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (ARTS) 368 C 340 C 2665 C 247 C 165 C 137 C Muut yhteiset värit 403 C

23 2.1 Visuaaliset elementit Värit 23 Värien käyttö yliopistotasolla Aalto-yliopiston yliopistotasoisissa materiaaleissa käytetään pääasiallisesti päävärejä. Värejä voidaan käyttää samanarvoisina tai niin, että yksi väri on sovelluksen pääväri ja muita värejä käytetään lisäväreinä. Tarvittaessa korkeakoulujen värejä voidaan käyttää lisäväreinä, mutta ainoastaan vähäisessä määrin ja selkeästi toissijaisina väreinä. Päävärit Korkeakoulujen tunnusvärit ja harmaa Värien käyttö korkeakoulutasolla Korkeakoulut käyttävät pääasiassa omaa tunnusväriään.! Tunnusvärin on oltava selvästi pääväri kaikissa korkeakoulun ja sen alaisten yksiköiden, laitosten, koulutusohjelmien jne. materiaaleissa. Yleinen ohje, jota voi noudattaa on, että kun käytetään jonkin korkeakoulun tunnusta, käytetään myös kyseisen korkeakoulun tunnusväriä päävärinä. Lisäväreinä käytetään ensisijaisesti ilmeen päävärejä ja harmaata. Toissijaisina lisäväreinä voidaan käyttää muiden korkeakoulujen tunnusvärejä. Lisävärien käyttö on oltava selkeästi korkeakoulun tunnusvärille alisteista. Korkeakoulun tunnusväri Päävärit ja harmaa Muiden korkeakoulujen värit

24 2.1 Visuaaliset elementit Värit 24 Väriarvot Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen värit on määritelty Pantone Plus -värijärjestelmän sävyinä. Huomioi, että Coated (C) ja Uncoated (U) -koodit ovat joidenkin värien kohdalla erilaiset. Käytettäessä nelivärisävyjä (CMYK) väriarvot vaihtelevat painettavan paperin mukaan. Coated-väriarvoja käytetään päällystetylle paperille, Uncoated-väriarvoja päällystämättömälle paperille. Nelivärisävyjä tulee aina käyttää näiden ohjeiden mukaisesti. Mikäli käytetyt väriarvot eivät ole käytetylle paperilaadulle tarkoitetut, värit toistuvat lopputuotteessa väärin. 116 C 108 U CMYK COATED 0, 12, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 6, 100, 0 RGB 255, 205, C 123 U CMYK COATED 0, 35, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 25, 100, 0 RGB 255, 163, C 032 U CMYK COATED 0, 90, 65, 0 CMYK UNCOATED 0, 80, 70, 0 RGB 239, 51, C 021 U CMYK COATED 0, 70, 100, 0 CMYK UNCOATED 0, 45, 90, 0 RGB 255, 103, C 300 U CMYK COATED 100, 50, 0, 0 CMYK UNCOATED 100, 30, 0, 0 RGB 0, 94, C 246 U CMYK COATED 30, 90, 0, 0 CMYK UNCOATED 15, 75, 0, 0 RGB 187, 22, C 403 U CMYK COATED 18, 21, 27, 47 CMYK UNCOATED 10, 10, 13, 36 RGB 140, 133, 123 CMYK COATED 0, 0, 0, 55 CMYK UNCOATED 0, 0, 0, 55 Kun harmaata ei ole mahdollista painaa Pantone- tai nelivärisävynä, sen voi toteuttaa mustan asteena. Käytettävä sävy on 55 % mustaa C 2665 U 340 C 340 U 368 C 368 U CMYK COATED 70, 75, 0, 0 CMYK COATED 100, 0, 85, 0 CMYK COATED 65, 0, 100, 0 CMYK UNCOATED 50, 55, 0, 0 CMYK UNCOATED 90, 0, 80, 0 CMYK UNCOATED 50, 0, 85, 0 RGB 125, 85, 199 RGB 0, 150, 94 RGB 120, 190, 32

25 2.1 Visuaaliset elementit Typografia Aalto-yliopiston visuaalisessa ilmeessä käytetään ensisijaisesti Helveticaan perustuvaa Nimbus Sans Bold -kirjasinta. Kirjasin on neutraali ja ajaton, joten se toteuttaa visuaalisen ilmeen ideaa. Täydentäväksi kirjasimeksi on valittu Sentinelkirjasin. Yhdessä nämä kirjasimet muodostavat esteettisen, tunnistettavan ja monikäyttöisen yhdistelmän. Nämä ovat Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen viralliset kirjasimet. Aalto-yliopiston viralliset kirjasimet asennetaan etänä Aalto-yliopiston koneille. Kirjasimia voi pyytää osoitteesta Nimbus Sans Bold Nimbus Sans Sentinel Bold Italic Sentinel Book Nimbus Sans on URW Studion vuonna 1982 digitalisoima versio Max Miedingerin 1958 suunnittelemasta Helvetica-tekstityypistä. Sentinel on Jonathan Hoeflerin ja Tobias Frere- Jonesin vuonna 2009 julkaisema tekstityyppi. font_overview.php?productlineid=100034

26 2.1 Visuaaliset elementit Typografia 26 Kirjasinten käyttö Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen tekstityypit on valittu niin, että ne ovat muotokieleltään yhteensopivia. Yhteensopivuus mahdollistaa tekstityyppien vapaan yhdistelemisen, joka on yksi Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen tunnuomaisista piirteistä. Yhdistelmät Teksityyppejä voi yhdistellä vapaasti esim. otsikoissa jopa niin, että tekstityyppiä vaihdetaan kesken sanan. Haku 2012 Haku 2012 Haku 2012 Tällä sivulla on esimerkkejä ja ohjeita tekstityyppien yhdistelemiseen. Korostus Tekstityyppien vaihtelua voidaan käyttää juoksevassa tekstissä korostuskeinona. Leipäteksti Nimbus. Tio ea adip exer secte dolore Sentinel korostus dolessectem zzrillamet eu feuipisisl et lut alit eriliquam zzril delent dipis ad min ex euguerat incipsusci tie tatie faccum quat. Ut vulla feugait in volorting Nimbus korostus. Quisi bla con elit at exercing ea feuguer aesequi scilismodio commodip estie vullute vel ea consequat auguerc inisi. Tasot Tekstityyppien vaihtelua voidaan käyttää taitossa tekstin eri tasojen merkitsemiseen. Alaotsikko Elis dolor in hendit atio delit nosto dolorper suscin henis dit, sequat nisit autpat, quam quat lutat. Dunt irit vel dolobor il do delenim nisim quisi.dit, vel iril dolent estio erilis nonum nosto dolorper suscin henis dit, sequat nisit autpat, quam quat lutat. Dunt irit vel dolobor il do delenim nisim quisi. Lisätietoja: delit lan velit aut ut ulpute magna faccum in eu: Feum at, consecte consed tismodi pisisi blandio el. Giamcon sectet wis alit, sequam dunt amcorperos

27 2.1 Visuaaliset elementit Typografia 27 Kirjasinten koko Otsikoiden typografia Kun kirjasimia yhdistellään, tulee Sentinel-kirjasin latoa 4 % Nimbusta suuremmalla koolla (esim. jos Nimbus = 100 pt, niin Sentinel = 104 pt). Näin kirjasimet vaikuttavat optisesti samankokoisilta. Riviväli otsikko otsikko Riviväli 80 % Esimerkki: Nimbus-kirjasimen koko 100 pt Sentinel-kirjasimen koko 104 pt Riviväli 80 pt Välistys 0 Otsikoissa käytetään normaalia tiivimpää riviväliä. Riviväli on 80 % Nimbuskirjasimen koosta (esim. Nimbus-teksti = 100 pt, riviväli = 80 pt). Sentinel-kirjasimen koko on 4 % Nimbusta suurempi Välistys Otsikoissa käytetään aina oletusvälistystä (0 ). Välistystä voi tarvittaessa hienosäätää (±5 ), mutta älä käytä liian tiivistä tai väljää välitystä, jotta otsikot eivät olisi visuaalisesti liian ahtaita tai hajanaisia. Väri Otsikoiden välistys Käytä oletusvälistystä (0 ). Älä käytä liian tiivistä tai väljää välitystä. otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko Otsikot ovat ensisijaisesti värillisiä. Ne ladotaan joko korkeakoulun tunnusvärillä (myös laitosten ja korkeakoulun alaisten yksiköiden tapauksessa) tai yliopiston pääväreillä (yliopistotasolla). Lisätietoja värien käytöstä löytyy kohdista Värit ja Tekstielementit. Otsikoiden värit Otsikot ladotaan ensisijaisesti tunnusvärillä: korkeakoulun värillä tai yliopiston pääväreillä. otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko otsikko

28 2.1 Visuaaliset elementit Typografia 28 Korvaavat käyttöjärjestelmäkirjasimet Kun Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen kirjasimia ei ole käytössä, ne voidaan korvata seuraavilla PC- ja Macintoshkäyttöjärjestelmiin kuuluvilla fonteilla: Arial Bold korvaa Nimbus Sans Boldin. Nimbus Sans Bold Arial Bold Georgia korvaa Sentinelin. Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen pääasiallinen kirjasin on Nimbus Sans Bold, joten korvaavista kirjasimista tulee käyttää ensisijaisesti Arial Bold -kirjasinta. Nimbus Sans Arial Sentinel Book Georgia Sentinel Bold Georgia Bold

29 2.2 Ominaisuudet

30 2.2 Ominaisuudet Formaatit B4 250 x 353 Aalto-yliopiston painetuissa materiaaleissa käytetään ensisijaisesti A- ja B-standardiformaatteja. Standardiformaatit (sovelluksen muoto) sekä kehikko (visuaalinen rakenne) muodostavat kehykset, jotka yhtenäistävät sovelluksia sekä visuaalisesti että fyysisesti. Sallittuja formaatteja ovat kaikki A- ja B-koon formaatit sekä samassa suhteessa (1 / 2) olevat formaatit. Käytännöllisistä tai taloudellisista syistä formaateista voidaan tarvittaessa poiketa, mutta vain niin, että käytetty formaatti on A- ja B-formaatteja muistuttava pystyformaatti. A4 210 x 297 B5 176 x 250 A5 148 x 210 B6 125 x 176 A6 105 x 148

31 2.2 Ominaisuudet Kehikko Kaikissa sovelluksissa käytetään visuaalisten elementtien sommittelun perustana neliöistä rakentuvaa kehikkoa (ns. grid). Kehikko luo elementtien käyttöön visuaalista johdonmukaisuutta ja varmistaa yhdenmukaisen visuaalisen rakenteen kaikissa sovelluksissa. Tämä on erityisen tärkeää, koska Aalto-yliopiston materiaaleissa käytetään samanaikaisesti monia toisistaan poikkeavia visuaalisia elementtejä (esim. valokuvaa ja kuvitusta). Kehikko perustuu neliöön, joka on Aaltoyliopiston ilmeessä toistuva visuaalinen perusyksikkö. Neliön käytön lähtökohtana on Aaltoyliopiston tunnus, joka on ulkomitoiltaan neliö. Myös tunnuksen suoja-alue ja sijoitteluperiaatteet perustuvat neliöön. Kehikkoa sovelletaan jokaiseen formaattiin ja sovellukseen erikseen, sovelluksen funktionaalisuus ja sisältö huomioon ottaen. Kehikko löytyy valmiiksi määriteltynä useimmista Aalto-yliopiston taittopohjista (esim. esitteet, ilmoitukset ja lomakkeet).

32 2.2 Ominaisuudet Kehikko 32 Kehikon rakenne Aalto-yliopiston kehikon tarkoitus on luoda sovelluksiin visuaalista ja fyysistä yhdenmukaisuutta. 4X4 3X3 1 Aalto-yliopiston kehikko rakentuu seuraavasti: Kehikko perustuu noin 4 mm x 4 mm -kokoiseen yksikköön, jonka avulla pinta jaetaan 3 x 3 -yksikön kokoisiin neliöihin, joiden palstaväli on 1 yksikköä. 4X4 3X3 1 3X3 3X3 1 Tällä tavalla suuriin formaatteihin (A4 & B5) muodostuu pariton määrä palstoja (11 & 9) ja pienempään formaattiin (A5) parillinen määrä palstoja (8) A4 11 palstaa B5 9 palstaa A5 8 palstaa

33 2.2 Ominaisuudet Kehikko 33 Formaatit, kehikon rakenne ja sommittelutyylit Koska erikokoisia formaatteja käytetään organisaatio- ja sovellushierarkioiden selkeyttämiseksi ja kehikon rakenne muuttuu formaatin mukaan, myös kehikosta muodostuu hierarkioita tukeva työkalu. Palstojen määrän kautta kehikko tukee hierarkkisesti eri sommittelutyylejä: Suuria formaatteja (A4 & B5) käytetään ensisijaisesti yliopisto- ja korkeakoulutasoisiin sovelluksiin. Pariton määrä palstoja tukee vapaiden ja ilmavien sommitelmien tekoa, sillä paritonta palstamäärää on hankalaa jakaa säännönmukaisesti tai täyttää tasaisesti visuaalisilla elementeillä. Lorem ipsum otsikko Lorem ipsum otsikko Yksikön nimi Pienen formaatin (A5) parillinen palstamäärä mahdollistaa yksinkertaisten ja selkeiden sommitelmien teon. Siksi formaatti ja kehikko soveltuvat hyvin esim. laitosten ja yksikköjen esitteisiin, joiden taiton on oltava selkeästi ja yksiselitteisesti ohjeistettavissa ja toteutettavissa. A4 11 palstaa B5 9 palstaa A5 8 palstaa

34 2.2 Ominaisuudet Kehikko 34 Kehikon käyttö Kehikkoa tulee käyttää kaikissa Aaltoyliopiston visuaalisen ilmeen sovelluksissa. Kehikon käyttö on erityisen tärkeää silloin, kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä. Tällöin kehikko luo vaihteleville elementeille yhteisen visuaalisen rakenteen, joka yhtenäistää taittoa. Se myös ohjaa visuaalisen materiaalin käyttöä niin, että se on yhtenäistä eri sovellusten kesken. Kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä, on noudatettava seuraavalla sivulla määriteltyjä sommitteluperiaatteita. Silloin kun sovelluksessa ei yhdistellä monenlaisia visuaalisia elementtejä, sommitteluperiaatteita voi soveltaa vapaammin. Taitossa on silti tällöinkin otettava huomioon ilmeen visuaaliset rakenteet eli muuttujat ja niiden käyttö sovelluskokonaisuuksittain (katso luku 3.0 Visuaaliset muuttujat ja sovelluskokonaisuudet). Lorem ipsum otsikko Kun valokuvaa, kuvitusta ja tekstiä käytetään yhdessä, on noudatettava seuraavalla sivulla määriteltyjä sommitteluperiaatteita. Lorem ipsum Kun elementtejä on vähemmän, voi kehikkoa käyttää vapaammin. Otsikko

35 2.2 Ominaisuudet Kehikko 35 Yleisiä sommitteluperiaatteita Elementtien sommittelussa käytetään lähtökohtana alla olevia periaatteita. Sommittelu: Elementtejä voi tarvittaessa käyttää hieman päällekkäin. Päällekkäisyys elävöittää taittoa, mutta sen liiallista käyttöä on vältettävä. Valokuvat: Kun valokuvaa ja kuvitusta käytetään yhdessä, on valokuvien aina oltava neliön muotoisia. Älä käytä liikaa visuaalisia elementtejä. Noin 3 5 visuaalista elementtiä on riittävä määrä. Käytä otsikkoa tai yhtä kuvaa sommittelun pääelementtinä. Älä käytä kuvituksia pääelementtinä. Niitä käytetään ainoastaan sommittelua elävöittävinä lisäelementteinä. Vältä liiallista säännönmukaisuutta, vaihtele elementtien kokoja ja jätä tyhjää tilaa. Pyri visuaalisesti raikkaaseen lopputulokseen (katso kohta 1.3 Ilmaisu). Lorem ipsum otsikko Lorem ipsum otsikko Yksikön nimi Poikkeuksen muodostavat esim. A5-formaattiin tehtävät sarjoja muodostavat sovellukset, joissa on käytettävä yksinkertaisia pohjia säännönmukaisella sommittelulla. Tällaisia ovat esim. yksiköiden tai koulutusohjelmien esitepohjat. Käytä vähintään kahta kuvitusta kerralla. Käytä yhtä kuvitusta vain silloin, kun se liittyy suoraan sovelluksen aiheeseen (esim. yksikön sisältöä esittävä kuvitus yksikön esitteen kannessa).! Sommitteluperiaatteita ja kehikkoa tulee noudattaa myös muissa kuin painettavissa materiaaleissa, esim. sähköisissä medioissa. Esimerkki A4 Kuva pääelementtinä 3 kuvitusta 1 valokuva Vapaa sommittelu Tunnus: Tunnuksesta on suositeltavaa käyttää pientä versiota silloin, kun muita visuaalisia elementtejä on paljon. Esimerkki B5 Teksti pääelementtinä 2 kuvitusta 2 valokuvaa Vapaa sommittelu Otsikot: Noudata kohdassa Typografia määriteltyjä reunaehtoja, kohdassa Tekstielementit määriteltyjä otsikoiden, sloganien ja nimien muotoiluperiaatteita sekä kohtaan Tilan käyttö perustuvia tila käytön periaatteita. Esimerkki A5 Kuvalliset elementit pääelementteinä 1 kuvitus (ainoastaan jos kuvitus kuvaa suoraan aihetta / yksikköä) 1 valokuva Sommittelu voi olla kaavamaisempi (esim. ennalta tehtyyn pohjaan)

Visuaalisen suunnittelun ohjeisto

Visuaalisen suunnittelun ohjeisto Visuaalisen suunnittelun ohjeisto 1 Aluksi Visuaaliset ominaisuudet ja viimeistely: ulkoasua määrittelevät ohjeet ja muuttujat Aalto-yliopiston visuaalisen suunnittelun ohjeisto määrittää sovellusten suunnittelulle

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Graafinen. ohjeistus

Graafinen. ohjeistus Graafinen ohjeistus 1/2015 A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liiton tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla

Lisätiedot

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti.

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti. YLEISTÄ Graafisen ohjeiston tarkoitus on toimia tukivälineenä eri sidosryhmille sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ohjeistossa on esitelty ohjein ja esimerkein Epilepsiatutkimussäätiön visuaalinen

Lisätiedot

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015 Akavan 3.12.2015 graafinen ohjeistus Esipuhe Tunnus Opiskelijoiden tunnus Akavalainen-tunnus Tunnuksen suoja-alue Tunnuksen käyttö Väripaletti Typografia Kuvat, muodot ja värit Akavan slogan ja strategiset

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe...2. Sisällysluettelo Tunnus Tunnuksen mittasuhteet ja suoja-alue Tunnuksen minimikoko...

Sisällysluettelo. Esipuhe...2. Sisällysluettelo Tunnus Tunnuksen mittasuhteet ja suoja-alue Tunnuksen minimikoko... Visual Manual 1 Esipuhe Pohjois-Karjala pyrkii pitkäjänteisillä ja johdonmukaisilla markkinointiviestinnän toimenpiteillä luomaan seudusta vahvan ja halutun brändin. Tavoitteena on rakentaa ja viestiä

Lisätiedot

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus Visuaalinen identiteetti Graafinen ohjeistus MEDRIAN OY SISÄLTÖ 01 VÄRIT 04 02 03 3... CMYK ja RGB 4... HELPien värit TYPOGRAFIA 5... Ensisijainen fontti 6... Toissijainen fontti 7... WWW-sivut LOGO 8...

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

Jämsän graafinen ilme on raikas, moderni ja keveä, mutta myös perinteisiin nojaava ja visuaalisesti aikaa kestävä ja klassinen.

Jämsän graafinen ilme on raikas, moderni ja keveä, mutta myös perinteisiin nojaava ja visuaalisesti aikaa kestävä ja klassinen. Graafinen ohjeisto Uuden yhdistyneen Jämsän yhtenäinen graafinen ilme vahvistaa omalta osaltaan kaupungin tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta. Alueelta löytyy mielenkiintoista ja vahvaa historiaa, mutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Tunnus 3 Tunnuksen suoja-alueet 4 Tunnuksen käyttö 5 Värit 6 7 Kaakkolennokit 8 Sovellukset Käyntikortit 9 Asiakirjapohja

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 21.01.2013

Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Tunnus Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu. Finna-palvelu auttaa käyttäjiä

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty: Päivitetty: 8.2.2016 Liikemerkki - vaaka Woikosken liikemerkki muodostuu aina tekstilogosta ja sen yhteydessä olevasta tunnuksesta. Liikemerkin muotoja tai niiden suhteita ei saa venyttää tai vääristää

Lisätiedot

TEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS

TEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS TEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS VISUAALINEN OHJEISTUS Visuaalinen ilme on osa TEKin brändiä. Visuaalinen ilme symboloi organisaatiota, vahvistaa tavoiteltuja mielikuvia, lisää näkyvyyttä ja erottuvuutta. Ulkoisille

Lisätiedot

TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016

TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016 TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016 TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT 2 SISÄLTÖ Saatteeksi... 3 Tullin tunnus... 4 Tullin tunnusvaihtoehdot... 5 Tullin

Lisätiedot

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT Graafinen ohjeistus 28.10.2016 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. VAAKUNA... 4 3. TUNNUKSET... 5 3.1. Puolangan logo... 5 3.2. Slogan... 6 4. TYPOGRAFIA... 7 5. VÄRIT... 8 6. GRAAFINEN ELEMENTTI... 9 7. SÄHKÖPOSTIN

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015 Graafinen ohjeisto Päivitetty tammikuussa 2015 Sisällys Sisällys Esipuhe Liikemerkki ja logo Värit korteille ja kirjepohjalle Typografia Fontit korteille ja kirjepohjalle Kirje- ja esityspohja Käyntikorttipohjat

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Grisaille Graafinen opas

Grisaille Graafinen opas Sisällys Yritystunnuksen käyttö Yritystunnuksen käyttötapoja... 3 Esimerkkejä yritystunnuksen vääristä käyttötavoista... 4 Yritystunnuksen käyttö valokuvan kanssa... 5 Yritystunnuksen käyttö valokuvan

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

Visuaalinen ilme (luonnos)

Visuaalinen ilme (luonnos) Työterveys Helsinki Visuaalinen ilme (luonnos) 24.11.2015 1 Työterveys Helsingin ilmeessä sovelletaan Helsingin kaupungille luotuja visuaalisen ilmeen elementtejä uudella kuosilla, tunnuksella ja väripaletilla

Lisätiedot

Graafinen. ohjeisto. Verohallinto

Graafinen. ohjeisto. Verohallinto Graafinen ohjeisto SISÄLTÖ Verovaakuna on osa Verohallinnon historiaa...2 1. PERUSELEMENTIT... 2 1.1 Yhteisötunnus...2 1.2 Yhteisötunnuksen käyttö...3 1.3 Yhteisötunnuksen kielletty käyttö...4 1.4 Verovaakuna...4

Lisätiedot

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Esipuhe 3 Tunnus 4 Versiot 5 Käyttö 9 Vaakuna 10 Värit 11 Typografia 12 Graafiset elementit 13 Lomakepohjat 14 Vaakunalla 14 Markkinointitunnuksella 15 Kirjekuoret ja käyntikortit

Lisätiedot

TuUL graafinen ohjeistus GRAAFINEN OHJEISTUS. päivitetty

TuUL graafinen ohjeistus GRAAFINEN OHJEISTUS. päivitetty GRAAFINEN OHJEISTUS päivitetty 2.2.2016 Turun Urheiluliiton logo Turun Urheiluliiton logo yhdistettynä kolmiomerkkiin Turun Urheiluliiton tunnus Turun Urheiluliitto -tunnuksen muodostaa logon Ja merkin

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

jäsenapteekkien tunnus

jäsenapteekkien tunnus Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkien tunnus graafinen ohje 1.0 24.2.2005 Tunnus...2 Tunnuksen väri...3 Tunnuksen asettelu...4 Tunnus ja tekstityyppi...5 Tunnuksen ja nimilogon yhdistäminen...6 Tähän

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Mainostoimisto Aada

GRAAFINEN OHJEISTO. Mainostoimisto Aada GRAAFINEN OHJEISTO Mainostoimisto Aada JOHDANTO 1. TUNNUS 1.1 Tunnukset 1.2 Suoja-alue & koot 1.3 Tunnuksen käyttö 1.4 Tiedostomuodot 2. VÄRIT 2.1 Värimaailma 3. TYPOGRAFIA JOHDANTO K & H Annala Oy on

Lisätiedot

9=1 GRAAFINEN OHJEISTO

9=1 GRAAFINEN OHJEISTO 9=1 GRAAFINEN OHJEISTO TUNNUKSEN SUOJA-ALUE Tunnuksen käyttö eri materiaaleissa edellyttää suoja-aluetta sen ympärillä. Tämän alueen sisäpuolelle ei tulisi tekstiä*. Suoja-alueen koon määrittelystä voidaan

Lisätiedot

Lue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä

Lue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä Lue tämä Kauniaisten kaupunki -tunnusoriginaalien käytöstä 1. 2. 2. Kauniaisten kaupungin tunnus Kauniaisten kaupunki -tunnuskokonaisuus muodostuu seuraavista osista: 1. Pelkästä Kauniaisten vaakunasta,

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS. Graafinen ohjeisto

GRAAFINEN OHJEISTUS. Graafinen ohjeisto GRAAFINEN OHJEISTUS LOGO SLOGANILLA Elämän peruspilarit Tunnus kokonaisuutena kuvaa vahvaa I-kirjainta viitaten Iisalmen kaupungin nimeen. Logon kantava idea tulee Koljonvirran pohjassa säilyneistä alkuperäisen

Lisätiedot

Tunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps

Tunnus. Tiedosto: 4ctunnus.eps Tunnus Yleiset ohjeet Tunnus esiintyy aina tekstillisenä. Tunnuksen värit ovat identtiset EU-lipun värien kanssa. Värit: Pantone Reflex Blue ja Pantone Process Yellow ja neliväripainatuksessa seuraavasti:

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS. Ilves ry

GRAAFINEN OHJEISTUS. Ilves ry GRAAFINEN OHJEISTUS Ilves ry Copyright Ilves ry Versio 1.0 / Marraskuu 2015 YLEISTÄ Tämä ohjeistus on rakennettu ohjenuoraksi Ilves ry:n henkilökunnalle sekä kaikille urheiluseuran sidosryhmille, joilla

Lisätiedot

LOGO VÄRILLINEN LOGO. Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä.

LOGO VÄRILLINEN LOGO. Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä. VÄRILLINEN 4 Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä. Logossa käytettyä typografi aa on modifi oitu, eli kaikki kirjaimet on piirretty

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS 1.0

GRAAFINEN OHJEISTUS 1.0 GRAAFINEN OHJEISTUS 1.0 Mainostoimisto Penbox 10-2015 TAIVASSALON LOGO Virallinen logo 2015 Taivassalon ilmeen keskeisin elementti on tunnus logotekstin yhteydessä. Yksimastoisesta purjelaivasta muodostuva

Lisätiedot

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja

3M Toimistotuotteet. Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät. Näin käytämme. logoja 3M Toimistotuotteet Graafinen ohjeisto / Jälleenmyyjät Näin käytämme logoja Sisältö: 1 Yleistä tuotenimistä ja logoista 1 2 3M-logo 1 2.1 3M logon käyttö internetissä 3 3 Post-it -logo 4 3.1 Perusviestilaput

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016

Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016 Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016 1. Tunnus 1.1 Markkinointitunnus Käytetään esimerkiksi TYYn viestinnässä, esitteissä, oppaissa, julisteissa, markkinointitavaroissa, sosiaalisessa

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Lapin liitto. Graafinen ohjeisto

1 YLEISTÄ. Lapin liitto. Graafinen ohjeisto SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 1 Lapin liitto... 1 Graafinen ohjeisto... 1 2 VAAKUNA JA LOGO... 2 2.1 Lapin maakuntavaakuna... 2 2.2 Logo... 4 2.3 Vaakuna ja logo yhteisenä tunnuksena... 5 2.4 Muut tunnukset...

Lisätiedot

Graafinen Ohjeisto Pastorpuvun markkinointimateriaalin tekijöille

Graafinen Ohjeisto Pastorpuvun markkinointimateriaalin tekijöille Graafinen Ohjeisto Pastorpuvun markkinointimateriaalin tekijöille VERSIO 1.0 Sisältö ALKUSANAT 4 PUVUN GRAAFINEN ILME 5 TUNNUS 6 TUNNUKSEN VERSIOT 7 TUNNUKSEN MITTASUHTEET 8 TUNNUKSEN VÄRIT 9 TUNNUKSEN

Lisätiedot

Saatteeksi. OAJ:n graafisesta ilmeestä antaa tarvittaessa lisätietoa OAJ:n viestintäosasto.

Saatteeksi. OAJ:n graafisesta ilmeestä antaa tarvittaessa lisätietoa OAJ:n viestintäosasto. Graafinen ohjeisto 2 3 Sisältö 5 Saatteeksi Saatteeksi Tämän graafisen ohjeiston tarkoituksena on 6 Tunnus 7 Tunnuksen vaakaversio ja sloganversio 8 Tunnuksen väriversiot 9 Tunnuksen tiedostomuodot 10

Lisätiedot

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016 Parasta Lapsille Graafinen ohjeisto päivitetty 2016 Logo Parasta Lapsille -logo on ollut jo vuosikymmenet samanlainen. Tämän graafisen ohjeiston yhteydessä 2014 logoon tehtiin pientä päivitystä linjoihin

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

HAAGA-HELIA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN TUNNUS ESITTELY

HAAGA-HELIA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN TUNNUS ESITTELY GRAAFINEN OHJEISTUS HAAGA-HELIA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN TUNNUS ESITTELY Haaga-Helian graafinen ohjeisto linjaa sen, miltä näytämme ulospäin ja miten käytämme erilaisia graafisia elementtejä viestinnässä ja

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO MTK 100 VUOTTA KASVUA. JUHLAVUODEN TUNNUKSEN KÄYTTÖOHJE.

GRAAFINEN OHJEISTO MTK 100 VUOTTA KASVUA. JUHLAVUODEN TUNNUKSEN KÄYTTÖOHJE. GRAAFINEN OHJEISTO MTK 100 VUOTTA KASVUA. JUHLAVUODEN TUNNUKSEN KÄYTTÖOHJE. Sisältö 1. Esipuhe 2. MTK:n tunnus 3. MTK:n tunnus ja suoja-alue 4. Juhlavuoden tunnus ja suoja-alue 5. Juhlavuoden tunnuksen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 1 Graafinen ohjeisto Sisällys Alkusanat 3 Tunnus 4 Tunnus - elementtien käyttö 5 Tunnus - elementtien koko 6 Tunnus - värivariaatiot ja niiden käyttö 7 Tunnus - tunnus ja slogan 8 Tunnus - kieliversiot

Lisätiedot

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014. www.kyt.fi

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014. www.kyt.fi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014 1 www.kyt.fi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki on keskisuomalainen kansalaistoiminnan ja sitä edustavien yhteisöjen kehittäjä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS 2017

GRAAFINEN OHJEISTUS 2017 GRAAFINEN OHJEISTUS 2017 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 LOGO.... 4 VÄRIT.... 5 MUUT GRAAFISET ELEMENTIT... 6 KUVAT & VÄRIT.... 7 TYPOGRAFIA.... 8 LATAA TIEDOSTOT................... 9 2 JOHDANTO Tervetuloa tutustumaan

Lisätiedot

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008

Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 Alustava 19.11.2008 Oiva Akatemia Graafinen ohje 2008 2 (10) 1 Markkinointitunnus Oiva Akatemian markkinointitunnus muodostuu tyylitellyistä oranssista O- ja harmaasta

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto.

Graafinen ohjeisto. Graafinen ohjeisto www.finfami.fi Sisällys Graafinen ohjeisto FinFami Sisällys 1 Tunnus 3 1.1 Tunnuksen esittely 3 1.2 Tunnuksen minimikoko 4 1.3 Tunnuksen suoja-alue 4 1.4 Alatunnukset 1.5 Tunnuksen eri

Lisätiedot

Keskusta. Graafinen perusohje

Keskusta. Graafinen perusohje Graafinen perusohje Ilmeen tehtävänä on pitää viestintä selkeänä ja arvokkaana, vailla turhanpäiväisiä sirkustemppuja. Ilme palvelee sisältöä antamalla tilaa ajatuksille tekemällä painavasta asiasta kevyttä

Lisätiedot

raafinen ohjeisto 2011 TIIVI Brand Book 2011 Sivu 1

raafinen ohjeisto 2011 TIIVI Brand Book 2011 Sivu 1 raafinen ohjeisto 2011 TIIVI Brand Book 2011 Sivu 1 GRAAFINEN OHJEISTO Visuaalisuus on tärkeä osa yrityksen brändiä. Oikean viestin välittäminen vaatii selkeät pelisäännöt, jotka löydät tästä osiosta.

Lisätiedot

G R A A F I N E N O H J E I S T O

G R A A F I N E N O H J E I S T O GRAAFINEN OHJEISTO LOGO IDEA 2 Siun sote tehdään, koska asioiden täytyy muuttua. Siun sote on uudenlaisen yhteistyön tulos. Hyviä palveluita ei väännetä rautalangasta vaan ne tehdään yhdessä. Siksi Siun

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto (27.6.2013)

Graafinen ohjeisto (27.6.2013) Graafinen ohjeisto (27.6.2013) Merkki Logotyyppi Alateksti Tunnus Lapin AMK:n tunnus koostuu kolmesta osasta: logotyypistä (Lapin AMK -teksti), merkistä ja englanninkielisestä alatekstistä. Tunnuksen minimileveys

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 2010

Graafinen ohjeisto 2010 Graafinen ohjeisto 2010 1 Sisällys Johdanto 3 Liikemerkki 4 Värit 4 Tunnus 5-6 FinnMETKO-näyttelytunnus 7 Tunnusten virheellinen käyttö 8 Julkaisut 9 - KL-Uutiset 9 - Koneyrittäjä-lehti 9 - Lehti-ilmoitukset

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

AP KIINTEISTÖPALVELUT

AP KIINTEISTÖPALVELUT AP KIINTEISTÖPALVELUT GRAAFINEN OHJEISTO PJG 21052012 AP KIINTEISTÖPALVELUT GRAAFINEN OHJEISTO Logo 4-6 Värimääritykset 7 Typografia 8-9 Yritysgrafiikka - Käyntikortti 10 - Kirjekuoret 11 - Lomakkeet 12-13

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ SINIVALKOINEN JALANJÄLKI OHJEISTUS TUNNUKSEN KÄYTÖSTÄ SISÄLTÖ TUNNUS JA SEN KÄYTTÖOIKEUS 3 TUNNUKSEN RAKENNE 4 VÄRIT 5 TUNNUKSEN KÄYTTÖ 6 CO-BRANDING 9 SJ-TUNNUS ja YHTEISÖmerkit 11 TYPOGRAFIA 14 GRAAFISET

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö. Graafinen ohjeisto 1.6.2007

Ulkoasiainministeriö. Graafinen ohjeisto 1.6.2007 Ulkoasiainministeriö Graafinen ohjeisto 1.6.2007 Sisällysluettelo Johdanto 1. Tunnus 1.1 Tunnus 1.2 Suoja-alue 1.3 Tunnuksen koko ja osien suhteet 1.4 Tunnuksen esiintyminen ilman palkkia 1.5 Tunnus yhteistyömateriaaleissa

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN GRAAFINEN OHJE

TILASTOKESKUKSEN GRAAFINEN OHJE TILASTOKESKUKSEN GRAAFINEN OHJE 2.0 2015 SISÄLTÖ ESIPUHE 3 1 PERUSELEMENTIT 1.1 Tunnus 4 1.1.1 Tunnuksen suoja-alue 5 1.1.2 Tunnuksen käyttö 6 1.1.3 Tunnusoriginaalihakemisto 7 1.2 Värit 8 1.3 Typografia

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Graafinen ohjeisto

RAUMAN KAUPUNKI. Graafinen ohjeisto RAUMAN KAUPUNKI Graafinen ohjeisto 1 SISÄLTÖ 1. VÄRIT...4 2. VAAKUNA...5 2.1 Vaakunan käyttö...5 2.2 Vaakunaselitys...6 3. TUNNUS...7 3.1 Ensisijainen tunnus...7 3.2 Toissijaiset tunnukset...8 3.3 Suoja-alue...9

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan

Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan Graafinen ohjeisto Tervetuloa yhteiskunta-alan visuaaliseen maailmaan Tämän oppaan tavoitteena on esitellä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n ilmeen perusasiat ja niiden kautta ohjata, kannustaa ja

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto Opintokeskus Siviksen

Graafinen ohjeisto Opintokeskus Siviksen Graafinen ohjeisto Opintokeskus Siviksen visuaalinen ilme on yhteisön identiteettiä rakentava ja selkeyttävä tekijä. Ilme heijastaa yhteisöä ja sen tavoitteita nyt ja tulevaisuudessa. Ville Tietäväinen,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tunnus. Finto Tunnusohjeet. Finto-tunnuksen muodostavat muotoiltu kuvio-osa (merkki) sekä sen yhteydessä toisinaan käytettävä tagline.

Tunnus. Finto Tunnusohjeet. Finto-tunnuksen muodostavat muotoiltu kuvio-osa (merkki) sekä sen yhteydessä toisinaan käytettävä tagline. Tunnus Finto-tunnuksen muodostavat muotoiltu kuvio-osa (merkki) sekä sen yhteydessä toisinaan käytettävä tagline. Tunnuksen elementit Finto- käyttää muissa kuin tässä ohjeistossa esitetyissä väreissä.

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

G R A A F I N E N O H J E I S T O

G R A A F I N E N O H J E I S T O GRAAFINEN OHJEISTO 2 SISÄLLYS PERUSELEMENTIT APUELEMENTIT PERUSELEMENTIT Tunnus 3 Tunnuksen suoja-alue 4 Tunnuksen käyttö 5 Värit 6 APUELEMENTIT Graafinen elementti 7 Slogan 8 Sähköpostikutsu 10 Tutkimusraportti,

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto v.1.0

Graafinen ohjeisto v.1.0 Graafinen ohjeisto 2014 v.1.0 Sisällysluettelo 1. Logo ja sen käyttö 1.2. Logon turva-alueet 1.3 Logo mustavalkoisena ja negatiivina 1.4 Logon käyttö kuvan tai väripohjan päällä 2. Graafinen elementti

Lisätiedot

Graafinen ohje. Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille

Graafinen ohje. Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille Graafinen ohje Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille 1/2016 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Graafinen tunnus... 4 Tunnuksen

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

AUTTAJIEN VERKOSTO. Graafinen ohjeisto CMY

AUTTAJIEN VERKOSTO. Graafinen ohjeisto CMY AUTTAJIEN VERKOSTO Graafinen ohjeisto CMY 1.1. VISUAALISEN ILMEEN PERUSELEMENTIT Tunnus Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tunnus muodostuu sinisellä pohjalla olevasta valkoisesta risti- ja nuolikuviosta sekä

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

WASAGROUP» GRAAFINEN OHJEISTO 2. GRAAFISET ELEMENTIT...5 Tekstuuri... 5 Raita... 5 Flat Design... 5 Kerrokset... 6

WASAGROUP» GRAAFINEN OHJEISTO 2. GRAAFISET ELEMENTIT...5 Tekstuuri... 5 Raita... 5 Flat Design... 5 Kerrokset... 6 GRAAFINEN OHJEISTO WASAGROUP» GRAAFINEN OHJEISTO 2 SISÄLLYS LOGOT...3 Värit... 3 Asemointi... 3 VÄRIT...4 Värit logoissa... 4 Värit taustalla ja pinnoilla... 4 Sävyt... 4 Oikea väritila oikeassa ympäristössä...

Lisätiedot

Brändi-identiteetin tyyliopas 2015

Brändi-identiteetin tyyliopas 2015 Brändi-identiteetin tyyliopas 2015 FI Kuva: David Lliff EPP-ryhmä Euroopan parlamentissa 60 Rue Wiertz 1047 Bryssel, Belgia Päätoimittaja Sisällys Johdanto... 2 Graafinen yhdenmukaisuus... 2 Yhtenäinen

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Logo ja merkki Typografia Visuaaliset elemenit. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti GRAAFINEN OHJEISTO

GRAAFINEN OHJEISTO. Logo ja merkki Typografia Visuaaliset elemenit. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO Logo ja merkki Typografia Visuaaliset elemenit Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti JOHDANTO Yhtenäinen ja laadukas visuaalinen ilme auttaa erottumaan, helpottaa viestintää

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunginmuseo GRAAFINEN OHJEISTO Muistaa sen elävästi

Helsingin kaupunginmuseo GRAAFINEN OHJEISTO Muistaa sen elävästi Helsingin kaupunginmuseo GRAAFINEN OHJEISTO 2011 Muistaa sen elävästi Helsingin kaupunginmuseo Muistaa sen elävästi Sisällysluettelo 01 esipuhe Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja vaalii Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Mitä sinä laittaisit tänne?

Mitä sinä laittaisit tänne? Mitä sinä laittaisit tänne? Graafinen Ohjeisto VERSIO 1.0 JemmaMakasiinin markkinointimateriaalin tekijöille Sisältö ALKUSANAT 4 JEMMAMAKASIININ YRITYSILME 5 TUNNUS 6 TUNNUKSEN VERSIOT 7 TUNNUKSEN MITTASUHTEET

Lisätiedot

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19

Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M ) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 1 5. Luokittamispalvelu 5.1. Palveluinformaatio Palvelun nimi Luokittamispalvelu Palvelun versio 1.0 Toimeenpanopalvelun tunnus (ks. M14.4.42) 10fea, 9c2f, 4760, 9095, f4f9295f4b19 5.2 Avainkäsitteet 5.2.1

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

graafinen ohje Kampanjatunnus ja sen käyttö

graafinen ohje Kampanjatunnus ja sen käyttö graafinen ohje Kampanjatunnus ja sen käyttö 2010 Graafinen ohje auttaa yhtenäisen kampanjailmeen ylläpitämisessä. Ohjeeseen voidaan tehdä lisäyksiä ja päivityksiä tarpeen mukaan. OHJETTA PÄIVITETTY 7.10.2010

Lisätiedot

suomalaisen motoristin puolella Graafinen ohjeisto smo SUOMEN MOTORISTIT RY

suomalaisen motoristin puolella Graafinen ohjeisto smo SUOMEN MOTORISTIT RY Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto - Sisältö Logo Slogan Värit Fontit 3 4 5 6 Käyntikortti Kirjelomake Kirjekuori Ilmoituspohja 7 8 9 10 Roll-up Messuosasto Jakotarra 11 12 13 Valomainos Näyteikkunateipit

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot