HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ"

Transkriptio

1 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ Kaarin Ruuhilehto ja Jari Knuuttila Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot 3. Ilmoitusten vastaanotto ja jatkokäsittely 4. Työntekijöiden motivointi ilmoitusten tekemiseen 5. Ilmoitusten käsittely työyhteisön kanssa 6. Esimerkkejä osastoilla saaduista hyödyistä ja opeista 7. Käsittelijöiden keskinäinen yhteydenpito ja tuki esimiehiltä 8. Hyödyntämisen organisointi ja tiedottaminen 9. Arvioita ja käsityksiä HaiPro-toiminnasta 10. Loppusanat

2 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 1. Johdanto HaiPro-raportoinnin avainhenkilöt, vaaratapahtumailmoitusten käsittelijät, ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan HaiPro-raportoinnin kokemuksista, tuloksista ja toimintatavoista muissa järjestelmää käyttävissä organisaatioissa. Tämän tiedon kokoamiseksi HaiPro-käsittelijöille lähetettiin sähköpostitse kysely, johon vastattiin Internetin kautta. Käsittelijöiden yhteystiedot saatiin HaiPro-työkalusta. Kysely lähetettiin yhteensä 660 henkilölle, jotka toimivat 41 eri organisaatiossa. Vastaukset saatiin vastausajan puitteissa ( mennessä) 284 henkilöltä noin 30 organisaatiosta. Tässä kyselyn vastauksista koostetussa yhteenvedossa esitetään keskeiset havainnot ja tulokset. Tulokset koskevat tässä vaiheessa koko vastaajajoukkoa, jotta saadaan mahdollisimman nopeaa palautetta HaiPro:n käytöstä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan vastauksia tarvittaessa eritellä tarkemmin esimerkiksi järjestelmän käyttöajan, organisaation tyypin, koon tms. suhteen. Tulokset esitetään taulukkoina ja graafisina kuvioina, joissa kuvataan vastaajien valitsemien vastausvaihtoehtojen jakautumista. Monessa kysymyksessä pyydettiin vastaajia kirjoittamaan myös vapaamuotoisia kuvauksia. Niistä on yhteenvetoon koottu erilaisia toimintatapoja tai muita tuloksia kuvaavat havainnot ja todettu tyypillisimmät vastaukset. Vapaamuotoisista vastauksista ei pääsääntöisesti ole laskettu lukumääriä. Kunkin taulukon yhteydessä esitetty kysymyksen numero on tässä yhteenvedossa käytetty järjestysnumero eikä se liity alkuperäiseen kysymyslomakkeeseen. Kysymyslomakkeen alkuperäiset kysymykset ovat liitteessä 1.

3 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 2. Vastaajien taustatiedot Kysymys 1. Ammattiryhmäsi 1. Lääkäri 31 10,9% 2. Sairaanhoitaja ,7% 3. Muu hoitohenkilöstö 27 9,5% 4. Tutkimushenkilöstö 1 0,4% 5. Jokin muu, mikä 81 28,5% Yhteensä % Yhteensä 64 osastonhoitajaa, apulaisosastonhoitajaa tai sijaista oli merkinnyt ammattiryhmänsä muu-kohtaan. Yksittäisiä vastaajia oli seuraavista ammattiryhmistä: fyysikko, hallintojohtaja, ylihoitaja, osastopäällikkö, laatupäällikkö, farmaseutti, proviisori, kuntoutuspäällikkö, sosiaaliohjaaja. Hoitaja-nimikkeellä työskenteleviä oli vastaajista kaikkiaan yli 80%. Kysymys 2. Roolisi HaiPro-raportoinnissa 1. Ilmoitusten käsittelijä ,3% 2. Potilasturvallisuusvastaava 4 1,4% 3. Jokin muu, mikä 18 6,3% Yhteensä % Joitain varakäsittelijöiksi nimettyjä henkilöitä oli merkinnyt itsensä muu-kohtaan. Sekä käsittelijänä että oman toimialueen vastuuhenkilönä tai laatupäällikkönä toimi kaksi vastaajaa. Muita rooleja olivat linjavastuiset johtava lääkäri ja ylilääkäri sekä HaiProjärjestelmän pääkäyttäjät (3 henkilöä) ja yksi pilotoinnin yhdyshenkilö.

4 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Kysymys 3. Kuinka monta HaiPro-ilmoitusta olet kaikkiaan käsitellyt (noin)? ,2% 2. alle ,8% ,2% ,2% 5. yli ,4% 6. Ei vastausta 29 10,2% Yhteensä % Vastaajat merkitsivät vastauksekseen yhden luvun. Vastauksesi saadut lukumäärät luokitettiin. Noin puolella vastaajista oli kokemusta vasta muutaman ilmoituksen käsittelemisestä. Täysin vailla kokemusta ilmoitti olevansa yhdeksän henkilöä, mutta tällaisia henkilöitä voitaneen olettaa olevan myös vastaamatta jättäneiden joukossa. Kysymys 4. Kuinka kauan on siitä, kun käsittelit ensimmäisen HaiPro-ilmoituksen 1. En ole käsitellyt yhtään ilmoitusta 29 10,2% 2. alle 1 kk 67 23,6% kk 91 32,0% kk 61 21,5% 5. yli 6 kk 36 12,7% Yhteensä % Runsas puolet vastanneista oli käsitellyt ensimmäisen ilmoituksensa viimeisten kolmen kuukauden sisällä. Joka kymmenes vastasi vielä odottavansa ensimmäistä ilmoitusta. Vuodenvaihteessa, joulu-tammikuussa, pilotoivien yksiköiden koulutus oli runsasta ja moni organisaatio suunnitteli aloittavansa järjestelmän käytön vuoden 2008 tammi- tai helmikuun alusta. Vastanneiden kokemusta kuvaavat sekä ensimmäisestä ilmoituksesta kulunut aika että ilmoitusten määrä. Kokemukset painottuivat melko vastikään aloittaneisiin ja muutamiin ilmoituksiin, mutta mukana oli toki pitkällä ajanjaksolla runsaasti ilmoituksia käsitelleitä vastaajia.

5 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 3. Ilmoitusten vastaanotto ja jatkokäsittely Kysymys 5. Kuinka usein käsittelet saapuneet ilmoitukset Ilmoitus kerrallaan. Yleensä heti sopivan 1. tilaisuuden tullen, kun olen saanut sähköpostin ,4% uudesta ilmoituksesta. Määrävälein. Pyrin järjestämään HaiProa varten säännöllisesti oman varatun työajan, 2. jolloin käsittelen uudet saapuneet ilmoitukset. 12 4,3% Kun muilta töiltä ehdin. Käsittelyajankohta ja -väli vaihtelevat sen mukaan, mikä ,5% on työtilanne ja mistä ilmoitetaan. Ei ole vielä ehtinyt muotoutua vakiintunutta tapaa, mutta suunnittelen, että ,9% Yhteensä % Tavallisin käsittelytapa oli ilmoitus kerrallaan heti, kun tieto ilmoituksesta on tullut. Myös vielä käsittelyn vakiintumista suunnittelevista suurin osa (18 henkilöä) aikoi käsitellä ilmoitus kerrallaan. Muiden suunnitelmat jakautuivat tasaisesti esitettyihin muihin vaihtoehtoihin. Usean käsittelijän yhteistyön ja työnjaon tulevaa muotoa pohti muutama vastaaja. Kysymys 6: Kuinka usein pääsääntöisesti käsittelet HaiPro-ilmoituksia 1. Useammin kuin kerran viikossa 17 6,2% 2. Viikoittain 71 25,9% kertaa kuukaudessa ,2% 4. Harvemmin 76 27,7% Yhteensä % Kysymyksillä 5 ja 6 tavoiteltiin tietoa siitä, kuinka paljon ja miten usein HaiProjärjestelmä edellyttää käsittelijältä aktiivista tekemistä. Yksittäisille käsittelijöille ilmoituksia osunee harvakseltaan, koska huomattava osa vastaajista (68%) käsittelee ilmoituksia pari kertaa kuussa tai harvemmin.

6 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 4. Työntekijöiden motivointi ilmoitusten tekemiseen Pilotointiin osallistuneista organisaatioista on usein kysytty, miten muut ovat onnistuneet motivoimaan työntekijät tunnistamaan ilmoitettavat tapahtumat ja tekemään ilmoituksia. Tähän haettiin vastausta kysymyksellä, jossa pyydettiin kuvaamaan omassa organisaatiossa työntekijöiden motivointiin käytettyjä keinoja. Kysymykseen vastaisi kaikkiaan 231 (/284) henkilöä. Mitään viisastenkiveä ei kukaan vastaajista ilmoittanut keksineensä. Saman haasteen kanssa painiskelee moni. Kokeiltujen ja käytettyjen keinojen luettelo on pitkä: asian jatkuva esillä pitäminen, keskustelu, muistuttaminen, kehottaminen, pakottaminen, jankuttaminen, pyytäminen, esimerkein opastaminen, yhdessä tekeminen, tiedottaminen, toistaminen, syyllistämättömän käsittelyn korostaminen, koulutus, kannustus, tilastojen esittäminen, toimenpiteiden yhteinen pohtiminen, saatujen hyötyjen, konkreettisten tulosten ja muutosten esittäminen. Tiedottaa ja tiedottaa ja taas tiedottaa, vaikuttaa face to face, järjestää koulutustapahtumia Yksi työntekijä on ottanut asian vastuulleen ja kysynyt jokaiselta, että osaako jo ja ellei niin on heti katsottu asia läpi ja jollain tasolla on jopa pakotettu Pidän asiaa yllä -jankutan - uhkaan lailla/oikeusturvalla/velvollisuuksilla - puhun näytön tärkeydestä. Ja oikeasti yritän kannustaa ja muistuttaa asian tärkeydestä. Muistutan joka välissä ja kerron, että saamme muutoksia epäkohtiin, kun on ilmoitus tehty, siis on" mustaa valkoisella". Perusteltu: on hyvä että työmme vaikeusaste ja haasteet näkyvät myös päättäjille. Saadaan konkreettista näyttöä erilaisista tilanteista, eikä olla mutu-tiedon varassa. Ajattelumalli: Jos mieleesi juolahtaa, että pitäisiköhän tästä tehdä ilmoitus, silloin kriteerit täyttyvät. Tuetaan ajatusta, että hyvien käytäntöjen hyöty koituu lopulta meille itsellemme. Asiasta on keskusteltu useita kertoja ja ilmoitusten käsitteleminen osastokokouksissa ym. ja samalla tilastotietojen esittäminen yksikön toiminnasta on mielestäni motivoinut tekemään lisää ilmoituksia. Asioiden yhdessä pohtiminen aamupalavereissa --> asiat tulevat silloin yhteisiksi. Pakotus ja lahjonta... Tarpeeksi monta kertaa kun asiasta työntekijöille ilmoitti, että nyt on siirrytty koneelliseen kirjaamiseen, niin ilmoituksia alkoi tulla. Varmaa ei ole vieläkään että tuleeko kaikki lääkepoikkeamat kirjattua Haiprolle. Se on kuitenkin jokaisen hoitajan itse päätettävissä kirjaako vai ei. Keinoja vielä haetaan toisin sanoen mietitään yhdessä mitkä ovat sellaisia asioita joista ilmoitus voidaan tehdä. Lääkevirheet kirjataan erittäin hyvin, mutta siinä se suurinpiirtein sitten onkin. Olen yrittänyt esimerkiksi että otettaisiin erilaisia "teemoja" mistä mietitään ilmoitusten tekoa tarkemmin, muttei sekään ole paljoa auttanut. Vinkkejä muilta tarvitaan!

7 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Paras motivaattori on ilmoitusten perusteella toteutetut toimenpiteet ja niiden näkyvä vaikutus. Aluksi tietysti informoitiin riittävän laajasti. Toki työ jatkuu koko ajan ja teemoittain otetaan erityyppisiä asioita esille. Yleisen toistuvan tiedottamisen ja keskustelemisen ohella apua on ollut mm. aiemmista raportointikokemuksista esimerkiksi paperilomakkeella, raportoinnin nimettömyydestä, työkalun käytön helppoudesta, oman HaiPro-käytön selkeästä organisoinnista ja ohjeistuksesta, nivomisesta muuhun suunnittelu- ja kehittämistyöhön organisaatiossa. Erityinen etu on ollut, jos raportointi on alun perin aloitettu omasta halusta. Myös selkeätä palkitsemiskäytäntöä on pohdittu. Asia lähti omista lähtökohdistamme ja omista tarpeistamme jo ennen ohjelman tuloa, jonka takia motivaatio suurimmalla osalla oli ihan sen takia, kun määräys ei tullut ylhäältä ja siksi olen tässä helpolla päässyt. Aiemmin jo tehty paperiversioita. Kaikki poikkeamat ilmoitetaan vain haipron kautta, ei muita raportointiväyliä - haipron käytöstä on annettu henkilökunnalle selkeät ohjeet. Anonymiteetti. Keskustelu ilman syyllistämistä. Aika hyvin olemme nyt päässeet vauhtiin ja tuntuu, että innostusta on riittänyt. Tietokonekin on kaikille jo niin tuttu asia, ettei sekään enää estä kirjaamasta ja tietokoneita on tarpeeksi osastolla. Korostettu ilmoituksen teon helppoutta ja sitä ettei tarvitse muistaa henkilökohtaista salasanaa ja käyttäjätunnusta. On yritetty kertoa henkilökunnalle, on tuotu esiin parannuskeinoja, joita on saatu Haiprojen kautta. Palaute on tärkeää tekijöille= ilmoitukset käsitellään ja niistä tiedotetaan ja mietitään ratkaisuja. Infottu asian tärkeydestä, yhteisestä laadunparantamisprojektista Koetettu nivoa haipro koko hoitotyön kehittämiseen, laatujuttuihin, strategiaan jne Palaverit yksiköissä, palaverit esimiehille yleinen tiedotus (laatutyön ohjausryhmän muistiot, tiedotus esimiehille ja laatutyössä mukana oleville) käsitelty asiaa prosessien kehittämiskoulutuksissa tukihenkilö käytettävissä kysymyksiä varten. Olen puhunut ja järjestänyt koulutusta yksikköön yleisen koulutuksen lisäksi Esittänyt mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen tätä kautta. Ehkä tulospalkkauksen osana pistää vauhtia toimintaan (koskee koko organisaatiota). Projekti lupasi palkita jollain tapaa aktiivisimman yksikön, ei sen joka eniten tehnyt välttämättä, vaan joka tehnyt hyödyllisimmän raportin + korjaustoimenpiteet /kk. Se, kun ilmoituksia käsitellään, motivoi. Viimeinen yllä oleva kommentti on tietenkin kaiken pohja ja perusta. Jos ilmoitusprosessi ei joka vaiheessaan toimi riittävän nopeasti ja laadukkaasti, ei ilmoituksiakaan ole odotettavissa.

8 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 5. Ilmoitusten käsittely työyhteisön kanssa Kysymys 7. Keskusteletko ilmoitetuista tapahtumista yhdessä osastosi/yksikkösi muun henkilökunnan kanssa? 1. En 6 2,2% Kyllä, satunnaisesti silloin, jos tapahtuu mielestäni jotain opiksi otettavaa ,3% tai jos joku kysyy 3. Kyllä, otan puheeksi säännöllisesti ,6% Yhteensä % Osastotasolla tapahtumia käsiteltiin kattavasti ja käsittely oli pääasiallisesti säännöllistä. Kysymys 8. Mistä puhutte? Käymme läpi yksittäisiä ilmoituksia, jotta tieto tapahtumista tulee kaikille Käymme läpi HaiPro:n tilastotaulukoita ja grafiikkaa tutustumme omaan tilanteeseemme Pohdimme yhdessä, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin tapahtumien estämiseksi, teemme ehdotuksia ja sovimme uusista toimintatavoista tai muista muutoksista Tarkistamme, miten tehdyt ehdotukset ovat edenneet ja miten sovitut muutokset ovat onnistuneet ,6% 44 16,4% ,4% 82 30,5% 5. Jostain muusta, mistä 19 7,1% Muu-kohtaan oli kirjattu vastauksia, joiden mukaan toiminta on vielä niin uutta, että mitään käsiteltävää ei ole ollut. Parissa vastauksessa painotettiin ilmoitusten tekemiseen motivointia ja yleistä työ- ja potilasturvallisuudesta puhumisen lisääntymistä. Tilastoiden läpikäynti osastoilla oli vielä ollut vähäistä tapahtumien vähälukuisuuden vuoksi. Sen sijaan joissain vastauksissa todettiin, että ylihoitaja esittelee kokonaistilannetta tilastojen avulla yhteisissä palavereissa ja että asia oli ollut esillä mm. kehittämispäivillä.

9 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Kysymys 9. Tulostatko/tulostetaanko osastosi HaiPro-ilmoitukset henkilökunnan nähtäville? 1. Kyllä, ovat nähtävillä ,8% 2. Eivät ole nähtävillä ,2% Yhteensä % Vastaukset tähän kysymykseen jakautuivat melko tasan kyllä- ja ei-vastauksiin. Eivastauksissa ovat mukana tietenkin myös ne, jotka eivät vielä ole saaneet ilmoituksia osastoiltaan. Kysymyksessä yhteydessä mainittiin esimerkkeinä tulostaminen taukotilaan kansioon vapaasti luettaviksi tai lukeminen yhteisissä palavereissa osastonhoitajan hallussa olevasta kansiosta. Ilmoitukset jatkoluokituksineen ja toimenpide-ehdotuksineen tulostetaan henkilökunnan luettaviksi kansioon, jota säilytetään osastonhoitajan huoneessa. Pieni osa kansioista on saatavilla kaikille vain yhteisen käsittelyn aikana, muihin voi tutustua halutessaan vapaasti. osaston kansliassa olevaan kansioon tai ilmoitustaululle määräajaksi kansioon, joka on lääkehuoneessa (kun ilmoitetaan vain lääkityspoikkeamia) kahvihuoneessa olevaan kansioon tai ilmoitustaululle. Yksi vastaaja kertoi tulostavansa ilmoitukset paperille aamupalaveriin. Eräs käsittelijä esittelee ilmoitukset kalvokopioina osastokokouksessa. Esimerkki oivallisesta kehittämistavasta: Tulostan ilmoitukset käsittelyn jälkeen osaston lääkehuoneen lääkkeenjakokansioon, josta ne ovat vapaasti nähtävillä sekä lisäksi olemme sopineet työryhmässä, että joka kuun ensimm. tiistai käymme edellisen kuukauden ilmoitukset läpi perusteellisesti ja isommalla porukalla, jossa samalla mietimme muutos ehdotuksia ym. poikkeamien mukaan. Yritämme käyttää ilmoituksia todellakin kehittämisen apuna. Ei-vastauksen antaneilta tiedusteltiin jatkokysymyksessä, miksi on päädytty siihen, että yksittäiset ilmoitukset eivät ole kaikkien nähtävillä. Vastaajilla oli kaksi keskeistä syytä. Toinen puoli ei-vastaajista korosti anonymiteetin ja syyllistämättömyyden varmistamista - erityisesti pienten osastojen kyseessä ollen: Eivät ole kaikkien riepoteltavissa ja ei synny mitään asioita haittaavia keskusteluja yms. Käsittelemme ilmoitukset osastokokouksissa ja paperiversiot ovat osastonhoitajan kansiossa. Emme tulosta ilmoituksia esille, koska työntekijät tarkastavat heti päivämäärän jolloin ilmoitus on tehty ja pyrkivät selvittämään kuka on ollut osallisena. Toinen puoli ei-vastaajista ei ollut vielä pohtinut asiaa lainkaan, koska ei vielä ollut edetty niin pitkälle käyttöönotossa tai sitten muutamista ilmoituksista ei vielä ollut ehtinyt syntyä vakiintunutta tapaa. Yksittäisissä vastauksissa todettiin, että ilmoittajan palautehan on mahdollista saada seuraamalla koodinumerolla oman ilmoituksen ete-

10 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) nemistä tai että henkilöstö ei ole halunnut tai että suositaan mieluummin digitaalista kuin paperityötä. Hyvä keskustelutapa Käsittelijöiltä pyydettiin vapaamuotoista vastausta kysymykseen, millä tavalla he ovat yhteisissä keskusteluissa onnistuneet keskittymään tapahtumien synnyn selvittämiseen ja niiden toistumisen estämiseen ja vastaavasti välttäneet henkilöiden syyllistämisen. Yksi tavallinen vastaus oli, että vastaajalla ei vielä ole kokemuksia asiasta jaettavaksi muille: raportoinnin käyttöönotto on niin tuore asia tai sitten ilmoituksia ei vielä ole kertynyt yhteisesti käsiteltäväksi saakka. Muutamissa työyhteisöissä on rakennettu avointa kulttuuria jo pitemmän aikaa, mikä on auttanut tapahtumien käsittelyssä. Osastolla ollut jo aiemmin tapa käsitellä asiat asioina ja yksittäiset henkilöt jätetään aktiivisesti ongelman käsittelyssä ulkopuolelle. Vuosien saatossa tämä on onnistunut siten, että henkilökunnalle on säännöllisesti kerrottu, että ongelmat käsitellään anonyymisti, jotta voidaan jättää pois henkilökohtainen syyllisten haku ja henkilöiden syyttäminen. Lisäksi on todettu, että yleensä ongelman aiheuttaja on löytynyt toimintatavoista ja menetelmistä ei niinkään yksittäisistä henkilöistä. Hyvistä käytännöistään kertoessaan vastaajat korostivat toisaalta käsittelyperiaatteiden esille tuomista jatkuvasti, yhä uudelleen ja uudelleen: Koko ajan painotetaan, että kyse prosessin toiminnasta, ei yksittäisen ihmisen osuudesta. Ilmoitettu poikkeama on myös positiivinen, hyödyllinen asia, koska sen avulla pystytään parantamaan toimintaa. Olen korostanut yhteisissä tilaisuuksissa, että tarkoituksena on löytää pääsyitä, ei syypäitä ts. virheistä voimme oppia ja yhdessä kehitämme hoitoa turvalliseksi. Tapahtuman selvittelyn alussa olen joka kerran muistuttanut ja tarkentanut, että syyllistä ei etsitä, vaan tarkistetaan mitkä asiat pitää muuttaa, ettei vastaavanlaisia tilanteita enää satu. Yhteisesti sovitaan toimenpiteet ja kirjataan osastokokousmuistioon. Henkilökuntaryhmässä on yritetty pitää kiireetöntä tunnelmaa, joka edesauttanut asian pohtimista. Aina uudestaan ja uudestaan on palautettava mieliin, ettei tässä olla etsimässä syyllisiä tapahtuneelle. Minulla ei ole vielä juurikaan kokemusta purkutilanteista! Tulen korostamaan kuitenkin prosessin läpinäkyväksi tekemisen tärkeyttä...vain sitä kautta päästään kiinni toistuviin virheisiin! Myös perusteellinen alkuharjoitus on nähty hyväksi pelisääntöjen selvittämisessä. Olemme tehneet vasta yhden ilmoituksen opiskelumielessä. Teimme sen isolla porukalla yhdessä ja keskustelimme ilmoituksen tekemisen ideasta nimenomaan vahingoista oppimisen näkökulmasta ja pyrkimyksestä yhä laadukkaampaan hoitoon.

11 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Toinen avoimen keskustelun syntymiseen tai syntymättä jäämiseen - vaikuttava tärkeä seikka on osastonhoitajan oma toimintatapa käsittelytilanteessa. Käsittelyä on etäännytetty yksittäisistä tapahtumista aivan kirjaimellisesti niin, että annetaan kulua vähän aikaa ennen kuin tapaus otetaan yhteiseen käsittelyyn. Toinen etäännyttämistapa on koota samantyyppisiä tapahtumia yhteen käsiteltäviksi, jolloin mielenkiinto yksityiskohtiin on vähäisempi. Haittatapahtumat on käsitelty osastokokouksessa ja kun ilmoituksesta on kulunut jo jonkin aikaa, tällöin anonyymiys säilyy. Haittatapahtumien toistumisen ehkäisemiseksi on tarkistettu toimintatapoja ja ohjeita, myös itse avoin keskustelu on johtanut siihen että toimija kiinnittää huomiota omaan toimintaansa. Puhutaan vain ja ainoastaan tilanteesta, ei henkilöistä. Jos mahdollista, asia käsitellään pienellä viiveellä. Välitöntä haittaa aiheuttavat tulee käsitellä välittömästi ja silloin joutuu paneutumaan tiukasti siihen, että kukaan ei koe syyllisyyttä. Täysin sitä ei aina voi välttää vaikka kuinka kauniisti puhuisi. Asioista puhutaan yleisellä tasolla, ei tästä nimenomaisesta yksittäisestä tapahtumasta. Toistaiseksi emme ole yhteisesti keskustelleet asioista, olemme materiaalinkertymisvaiheessa. Kun saamme riittävästi tapahtumia, tulemme keskustelemaan yleisellä tasolla minkä tyyppisiä virheitä tulee paljon. En lähde etsimään syyllisiä, vaan käsittelen mielestäni asiaa, eli vahinkoa jota ei olisi saanut tapahtua. Rinnastaisin tämän vakuutusvirkailijan työhön, jossa kerätään arvokasta tietoa ennaltaehkäisevässä mielessä. Samalla opin itse, koska olen joutunut selvittämään myös hoitoketjuun liittyviä asioita, en vain tapahtumia omalla osastollani. Käsittelen ilmoitukset ja tuon ne opetusmielessä koko henk.kunnan tietoon. Henk.kunta myös tuntuu ottavan pääsääntöisesti haittatapahtuman ennalta ehkäisevänä koulutuksena. Moni painotti kiireettömän käsittelyn merkitystä positiivisen ja aktiivisen asennoitumisen aikaansaamiseksi. Myös parhaat kehittämisehdotukset saadaan yhteisesti ajan kanssa keskustellen. Esitän tapahtuman ja vapaamuotoinen keskustelu voi alkaa. Kun keskustelulle antaa aikaa, tulee esille ne parhaat muutosehdotukset, niiden pohjalta sovitaan käytännöistä. Ketään henkilönä tai ammattiryhmänä ei osoiteta sormella, keskitytään itse tapahtumaan asiaa käsitellessä. Kysymys syyllistymisestä ja syyllistämisestä pohditutti monia vastaajia. Kulttuurin muuttamista ei pidetä lainkaan mahdottomana, mutta johdonmukaista työtä se vaatii. Vastaajat näkevät tapahtumista raportoimisen hyväksi tieksi oppivan kulttuurin luomisessa. Syyllistymisen ja haitallisten tunnekuormien purkamisessa HaiPro nähdään käyttökelpoisena menettelynä. Herkästi syyllistää, vaikka yrittääkin ettei syyllistäisi. Ilmoitukset käsitellään nimettöminä. Myöskään mitään kovin vakavia virheitä ei ole sattunut. Lähinnä semmoisia joissa on kannattanut miettiä yhteisiä toimintamenetelmiä. Toimintaani esimiehenä kuuluu muutenkin se., että en harrasta työntekijöitteni syyllistämistä. Haittatapahtuman ilmetessä nuo pelästyvät jo muutenkin riittävästi. Jos syyllistetään, eivät ilmoita mitään.

12 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Syyllistämisasiaa toistuvasti osastokokouksissa käsitelty Rehellinen, avoin keskustelu on mielestäni ainoa tie saada asiaa eteenpäin, tosin sairaalakulttuuriin on jotenkin "pesiytynyt" syyllisen etsimisen kulttuuri ja tästä on vaikea päästä. Me puhutaan ainoastaan siitä, mitä on tapahtunut. Joskus työntekijä itse sanoo, että hän on aiheuttanut ko. tapahtuman. Ketään EI syyllistetä: Korostetaan, että me kaikki teemme virheitä ja me yhdessä opitaan tehdyistä mokista. Vaikea muuta sanoa; meillä on reilu meininki!! Otetaan asiat asiana. Yleensä mokan tehnyt on itse itselleen ankara; tässä oh on tuettava/ tsempattava työntekijää! Työntekijät luottavat, että syyllisiä ei etsitä. Suurin osa ilmoituksista on koskenut lääkitysvirheitä. Olemme muuttaneet käytäntöjä koskien välineitä, ajankäyttöä ja toimintatapoja. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin muutoksissa. Emme koe syyllisyyttä; päinvastoin HaiPron avulla koetaan asian konkretisointi hyväksi, ei jää tunnekuormia. Kysymys 10. Tulostatko intranetistä HaiPro:n tilastotaulukoita ja grafiikkaa henkilökunnan nähtäväksi? 1. En ,1% 2. Kyllä, säännöllisesti 27 9,9% 3. Kyllä, satunnaisesti 57 21,0% Yhteensä % Vastauksista voidaan päätellä, että monessa yksikössä tapahtumatiedot ovat vasta karttumassa. Tilastoja ja grafiikkaa hyödyntää säännöllisesti vasta joka kymmenes vastaaja. Satunnaisia käyttäjiä on noin viidennes vastanneista.

13 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 6. Esimerkkejä osastoilla saaduista hyödyistä ja opeista Yksi kysymys koski vaaratapahtumailmoituksista saatuja hyötyjä ja oppeja. Kysymykseen vastasi 216 henkilöä (76% lomakkeen palauttaneista). Vastaukset ryhmittyivät seuraaviin tyyppeihin: 1. ei ole vielä kertynyt oppeja, kun ilmoittaminen on vasta alkamassa tai juuri aloitettu (hyötyjä kuitenkin odotetaan myöhemmin saatavan) 2. vastauksessa korostetaan lisääntyneen riskitietoisuuden ja parantuneen vaaratapahtumien havaitsemisen merkitystä lähtökohtana toiminnan kehittämiselle 3. vastauksessa korostetaan ilmoitusten merkitystä keskustelun avaamisessa ja avoimen, oppivan ilmapiirin kehittämisessä 4. esimerkkejä yksittäisistä tapahtumista ja ongelma-alueista, joihin ilmoitusten perusteella on suunniteltu tai tehty parannustoimenpiteitä ja muutoksia. Erilaisten vastaustyyppien tarkkoja määriä ei ole laskettu siksi, että kysymyksen avulla ei ollut tarkoitus todistaa hyötyjä ja oppeja, vaan koota esimerkkejä siitä, mitä eri organisaatioissa ja yksiköissä on havaittu. Karkeasti arvioituina joka kuudes tähän kysymykseen vastanneista ei vielä ole kokenut hyötyä syntyneen. Saman verran vastauksista ovat yhteensä tyyppiä 2 ja 3: Asioista uskalletaan puhua avoimesti syyllistämättä. Puhutaan niistä asioista, joita "painettiin villaisella" ennen ja toivottiin ettei kukaan valita. Olemme keskustelleet erityisesti tapahtumaan myötävaikuttavien tekijöiden osuudesta joita voi olla esim. kiire, huolimattomuus, tiedon puute, osaamisvaje jne. Pyrimme keskustelussa kartoittamaan riskejä mahdollisimman laajasti ja havainnoimaan tilannetta laajemmasta näkökulmasta kuin yhden toimijan näkökulmasta, ja miettimään miten riskejä voitaisiin välttää. Aikaisemmin kirjaamiseen liittyvät tilanteet on nyt oikeasti mielletty poikkeamiksi ja tavoite kiinnittää niihin enemmän huomiota. Poikkeamien käsittely on `herättänyt ihmisiä huolellisuuteen erit. kirjaamiseen liittyen. Olemme havainneet lääkehoidon osalta, että ns. kaksoistarkastus on välttämätön lääkepoikkeamien vähentäjänä. Myös taloudellinen ajattelu on "kirkastunut". esim. jos unohdetaan viedä tutkimukseen, niin se maksaa, koska aika jää käyttämättä ym. Reilu puolet vastanneista kertoo esimerkkejä tehdyistä muutoksista ja toimenpiteistä. Suurin osa esimerkeistä ja niitä on runsaasti liittyy keinoihin ja muutoksiin lääkityspoikkeamien ennalta ehkäisemisessä: lääkkeiden kirjaamiseen, jakokäytäntöihin, jakajaresursseihin ja jakamisen olosuhteisiin. Esimerkkejä erilaisista muutoksista (joita useita tuotiin esille monien eri henkilöiden vastauksissa) seuraavassa luettelossa. muutettu lääkkeenjaon toimintatapaa, lääkkeiden jakoajankohdan muuttaminen lääkkeiden kirjaamistapaa on parannettu lääkemääräyksiin muutoksia leikkauspotilaan esilääkitys muutettu lääkkeiden kaksoistarkastus kotisairaanhoidossa lääkkeenjakotilanne on rauhoitettu lääkkeiden tilauskäytännöt ja tehtäväjako tarkistettu

14 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) kommunikoinnin ja tiedonkulun käytäntöjen tarkistaminen uusi työaika käyttöön, jotta saadaan lääkkeenjakoon lisäaikaa tarkistettiin kirjaamiskäytäntöä niin, että epävirallisen seinä listan käyttö loppui ja tiedon päivittyminen varmistui lääkkeiden anto kerralla alusta loppuun (ei enää ruiskuja hoitohyllylle odottamaan); tarkennettu toimintatapoja (mm. lääkkeen jauhaminen, potilaan pöydälle jättäminen) muutettiin lääkkeenjakokäytäntöä ja tehtävänjakoa osastofarmaseutin ja yöhoitajan kesken lääkekorttien lääketietojen tarkistus määrävälein on kehitetty lääkemääräysten vientiä potilaan lääkeseurantalehdelle, atk-pohjaiset lääkekortistot kehitetty, säännölliset yhteneväisyyksien tarkistukset. Yöllä jaettiin lääkkeet pieleen, kun jakaja väsynyt. Lääkkeet jaetaan nyt klo eikä ole jakaja väsynyt eikä mokaile. Kaksoistarkistus lääkkeenjaon jälkeen (jakaja ja toinen henkilö tarkistaa) otettiin käytännöksi, jakopoikkeamat vähenivät %, panostus kannatti, työn laatu parani. Löytyi lukuisia riskialttiita lääkehoitoja, jotka tunnetaan nyt. Esim sitalopraamin ja siprofloksasiinin sekoittumisvaara ja samankaltaisten milligrammamäärien sekoittumisvaara, esim ja Meillä on vielä niin uutta; emme esim. ole vielä hyödyntäneet raportteja lainkaan (jatkossa tulemme hyödyntämään). Olemme muuttaneet lääkehoidon toteuttamisprosessia, eli jaamme lääkkeet suoraan sähköiseltä näytöltä, emme printtaa lappuja: nyt lääkejakovirheet tulevat paremmin esiin ja otetaan puheeksi (koska ilmoituksia tehdään myös läheltä piti tilanteista, aiemmin ei). Näin sairaanhoitajat voivat ennalta varoa juuri tietyssä prosessin osassa tapahtuvia virheitä. Oppia siis näin alkuvaiheessa on varsinkin läheltä piti tilanteista. Lääkkeiden kanssa huomattu epäkohtia ja näihin käytäntöihin puututaan nyt kaiken aikaa etsien sopivia käytäntöjä. Lisäksi oli tehty kehittämistoimia ja muutoksia seuraaviin asioihin liittyen: hoitotoimenpiteen / tehtävän suorittaminen ja työohjeet: esimerkkeinä injektion antaminen, haavanhoito, ortopedisen tuen asennus, välineiden tarkistuskäytännöt, vuodehuolto, potilassiirtotilanteet, ohjeiden ja sopimusten puutteita korjattu, uusittu näytteidenkuljetustapa laitteet ja tarvikkeet: tarvikemuutoksia tekemisessä todettujen ongelmien, huonon toimivuuden vuoksi, tietokoneohjelman virhetoiminto tunnistettu, hankittu parempia laitteita, tietojärjestelmään lisätty uusi toiminto (varoittaa päällekkäislääkityksestä); kaatumistapaturmien vähentämiseksi sekaville muistamattomille potilaille käyttöön liukuestetossut jotka ovat myös yöllä jalassa; lisäkoulutus laitteen käyttöön viestintä: viestintää on lisätty, informaation kulku on parantunut. koulutus, perehdyttäminen: sijaisten perehdyttämistä parannettu; raportin antamiseen aina seurattava protokolla, joka varmistaa tiettyjen tärkeiden (yhteisesti tärkeiksi todettujen) asioiden läpikäynnin; väärien luulojen ja olettamusten karsimiseksi kysymiseen kannustava vuorovaikutustapa

15 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) dokumentointi: tarkennettu kirjallisen dokumentoinnin muotoa, jotta merkitys yksiselitteinen (esim. ei 6 kk kuluttua, vaan 06/08); selkiytetty kirjaamiskäytäntöä asiakkaan palveluihin tulosyyn osalta; hoitosuunnitelman kirjaaminen parantunut resurssit: saatu yksi henkilö lisää työvoimaa yhteistyö: muiden osastoiden käytäntöihin saatu muutoksia, käytäntöjen selkiyttäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatioiden välillä työturvallisuus: esimerkkinä On havaittu, kuinka merkittävä ongelma on sekavien ja aggressiivisien potilaitten henkilökuntaa kohtaan harjoittama fyysinen väkivalta, sen ehkäisy ja hallinta etenee. työympäristö: korjauksia tiloihin ja muutoksia tilojen käyttöön. Kolme potilasturvallisuusvastaavaa tiivistää hyödyt seuraavasti: On löytynyt toimimattomia tuotteita, puutteita tiedonkulussa ja tiedottamistavoissa (raportointi), puutteita työnjaossa (teho/röntgenosasto), koulutustarpeita (lääkärinmääräykset tietojärjestelmässä ja niiden käsittely) jne. Joitakin käytäntöjä on muutettu, iät ajat tiedossa olleet asiat ovat saaneet vahvistusta ja niistä on saatu lähetettyä tietoa ylemmälle tasolle. Vastaan ( _ ) vuodeosastojen näkökulmasta. Osastofarmaseutti palkattu vuodeksi. Osastojen ovet saadaan lukkoon. Ollaan järjestämässä väkivaltakoulutusta. Lääkejakokäytännöt muuttuneet. Lääkehuone suunnitellaan uusiksi. Työskentelyrauhasta muistuttaminen. Yleensä keskustelu ja huolellisuuden korostaminen. Perehdytyksen päivitys. Puhelinliikenteen ohjaus lääkärikierrolla kansliaan. Parissa yksittäisessä vastauksessa todettiin HaiPro-järjestelmään kohdistuneissa odotuksissa petytyn. Esimerkiksi aiempi lääkityspoikkeamien merkintälista antoi heti palautteen henkilölle hänen tekemistään virheistä. Anonyymi systeemi ei sitä tee. Toisessa esimerkissä pohdittiin, miten järjestelmän saisi paremmin palvelemaan yksiköitä, joissa ei ole suoraa potilastoimintaa mutta jotka palvelevat potilasyksiköitä. Kolmas vastaaja tarkasteli hyötykysymystä ilmoitusprosessin näkökulmasta: kun aiemminkin on poikkeamia käsitelty, ei järjestelmän käyttöönotosta ole ollut mitään uutta hyötyä.

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A

JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2016

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2016 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2016 Potilasturvallisuusilmoitukset vuonna 2016 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä tehtiin vuonna 2016 yhteensä 2332 potilaaseen/asiakkaaseen

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Alustava hahmotelma ALMU järjestelmän vaatimuksista

Alustava hahmotelma ALMU järjestelmän vaatimuksista Alustava hahmotelma järjestelmän vaatimuksista projektiryhmä Marika Korhonen marika.korhonen@helsinki.fi 17.1.2006 SISÄLLYS 1 Johdanto...1 2 Kehittämisosaston toiminnasta...1 3 Apurahan hakeminen...2 3.1

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg

LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg PSHP, TAYS 1 Mistä on lähdetty? Haluttiin selvittää lääkehoitoon liittyviä turvallisuuskysymyksiä 2 vuotinen hanke, jonka aikana otettiin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A

TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Karl-Magnus Spiik 1 TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Tämä työkalu sopii ohjausryhmille, tiimeille, työryhmille, projekteille joilla on melko itsenäinen vastuualue. Alla käytetään kaikista

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä

OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Käyttöönoton helpottaminen yritysnäkökulmasta Kevät 2017 Ville Kivilompolo & Sanna Tuuliainen Julkisten palveluiden palvelumuotoilu Lapin yliopisto

Käyttöönoton helpottaminen yritysnäkökulmasta Kevät 2017 Ville Kivilompolo & Sanna Tuuliainen Julkisten palveluiden palvelumuotoilu Lapin yliopisto Käyttöönoton helpottaminen yritysnäkökulmasta Kevät 2017 Ville Kivilompolo & Sanna Tuuliainen Julkisten palveluiden palvelumuotoilu Lapin yliopisto Palveluseteli on valinnanvapautta lisäävä vaihtoehto

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö

Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Päivitetty 17.11.2010. 2) Tarkasteltavan ajanjakson voit tässä määritellä kuukauden tarkkuudella.

Päivitetty 17.11.2010. 2) Tarkasteltavan ajanjakson voit tässä määritellä kuukauden tarkkuudella. Ohje tilastointiin ja yhteenvetoraportteihin 1(10) Tietojen haku ja yhteenvetoraportit Lista- ja Raportti-sivulla on mahdollisuus selata tietokannassa olevia tapahtumia ja poimia tarkasteluun tietyntyyppiset

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Innokylä tutuksi ja käyttöön

Innokylä tutuksi ja käyttöön Innokylä tutuksi ja käyttöön 1 Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö, joka kokoaa hyvinvointi- ja terveysalan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa kanavan toimintamallien levittämiseen.

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä 9.5.2012 Sakari Heikkilä, Aalto yliopisto Annikka Nurkka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Taustaa Aallossa Käytänteet

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake

Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3

Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 oman osaston käytännön ja prosessien ymmärtäminen dig little bit deeper-> kaivautuminen ilmoituksen taakse lisäselvittelyillä jututa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO

KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen

Vaaratilanneilmoitusmenettely Minna Kymäläinen Vaaratilanneilmoitusmenettely 26.5.2016 Minna Kymäläinen Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin. Vaaratilanteista ilmoittaminen

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen

Lisätiedot