HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ"

Transkriptio

1 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ Kaarin Ruuhilehto ja Jari Knuuttila Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot 3. Ilmoitusten vastaanotto ja jatkokäsittely 4. Työntekijöiden motivointi ilmoitusten tekemiseen 5. Ilmoitusten käsittely työyhteisön kanssa 6. Esimerkkejä osastoilla saaduista hyödyistä ja opeista 7. Käsittelijöiden keskinäinen yhteydenpito ja tuki esimiehiltä 8. Hyödyntämisen organisointi ja tiedottaminen 9. Arvioita ja käsityksiä HaiPro-toiminnasta 10. Loppusanat

2 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 1. Johdanto HaiPro-raportoinnin avainhenkilöt, vaaratapahtumailmoitusten käsittelijät, ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan HaiPro-raportoinnin kokemuksista, tuloksista ja toimintatavoista muissa järjestelmää käyttävissä organisaatioissa. Tämän tiedon kokoamiseksi HaiPro-käsittelijöille lähetettiin sähköpostitse kysely, johon vastattiin Internetin kautta. Käsittelijöiden yhteystiedot saatiin HaiPro-työkalusta. Kysely lähetettiin yhteensä 660 henkilölle, jotka toimivat 41 eri organisaatiossa. Vastaukset saatiin vastausajan puitteissa ( mennessä) 284 henkilöltä noin 30 organisaatiosta. Tässä kyselyn vastauksista koostetussa yhteenvedossa esitetään keskeiset havainnot ja tulokset. Tulokset koskevat tässä vaiheessa koko vastaajajoukkoa, jotta saadaan mahdollisimman nopeaa palautetta HaiPro:n käytöstä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan vastauksia tarvittaessa eritellä tarkemmin esimerkiksi järjestelmän käyttöajan, organisaation tyypin, koon tms. suhteen. Tulokset esitetään taulukkoina ja graafisina kuvioina, joissa kuvataan vastaajien valitsemien vastausvaihtoehtojen jakautumista. Monessa kysymyksessä pyydettiin vastaajia kirjoittamaan myös vapaamuotoisia kuvauksia. Niistä on yhteenvetoon koottu erilaisia toimintatapoja tai muita tuloksia kuvaavat havainnot ja todettu tyypillisimmät vastaukset. Vapaamuotoisista vastauksista ei pääsääntöisesti ole laskettu lukumääriä. Kunkin taulukon yhteydessä esitetty kysymyksen numero on tässä yhteenvedossa käytetty järjestysnumero eikä se liity alkuperäiseen kysymyslomakkeeseen. Kysymyslomakkeen alkuperäiset kysymykset ovat liitteessä 1.

3 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 2. Vastaajien taustatiedot Kysymys 1. Ammattiryhmäsi 1. Lääkäri 31 10,9% 2. Sairaanhoitaja ,7% 3. Muu hoitohenkilöstö 27 9,5% 4. Tutkimushenkilöstö 1 0,4% 5. Jokin muu, mikä 81 28,5% Yhteensä % Yhteensä 64 osastonhoitajaa, apulaisosastonhoitajaa tai sijaista oli merkinnyt ammattiryhmänsä muu-kohtaan. Yksittäisiä vastaajia oli seuraavista ammattiryhmistä: fyysikko, hallintojohtaja, ylihoitaja, osastopäällikkö, laatupäällikkö, farmaseutti, proviisori, kuntoutuspäällikkö, sosiaaliohjaaja. Hoitaja-nimikkeellä työskenteleviä oli vastaajista kaikkiaan yli 80%. Kysymys 2. Roolisi HaiPro-raportoinnissa 1. Ilmoitusten käsittelijä ,3% 2. Potilasturvallisuusvastaava 4 1,4% 3. Jokin muu, mikä 18 6,3% Yhteensä % Joitain varakäsittelijöiksi nimettyjä henkilöitä oli merkinnyt itsensä muu-kohtaan. Sekä käsittelijänä että oman toimialueen vastuuhenkilönä tai laatupäällikkönä toimi kaksi vastaajaa. Muita rooleja olivat linjavastuiset johtava lääkäri ja ylilääkäri sekä HaiProjärjestelmän pääkäyttäjät (3 henkilöä) ja yksi pilotoinnin yhdyshenkilö.

4 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Kysymys 3. Kuinka monta HaiPro-ilmoitusta olet kaikkiaan käsitellyt (noin)? ,2% 2. alle ,8% ,2% ,2% 5. yli ,4% 6. Ei vastausta 29 10,2% Yhteensä % Vastaajat merkitsivät vastauksekseen yhden luvun. Vastauksesi saadut lukumäärät luokitettiin. Noin puolella vastaajista oli kokemusta vasta muutaman ilmoituksen käsittelemisestä. Täysin vailla kokemusta ilmoitti olevansa yhdeksän henkilöä, mutta tällaisia henkilöitä voitaneen olettaa olevan myös vastaamatta jättäneiden joukossa. Kysymys 4. Kuinka kauan on siitä, kun käsittelit ensimmäisen HaiPro-ilmoituksen 1. En ole käsitellyt yhtään ilmoitusta 29 10,2% 2. alle 1 kk 67 23,6% kk 91 32,0% kk 61 21,5% 5. yli 6 kk 36 12,7% Yhteensä % Runsas puolet vastanneista oli käsitellyt ensimmäisen ilmoituksensa viimeisten kolmen kuukauden sisällä. Joka kymmenes vastasi vielä odottavansa ensimmäistä ilmoitusta. Vuodenvaihteessa, joulu-tammikuussa, pilotoivien yksiköiden koulutus oli runsasta ja moni organisaatio suunnitteli aloittavansa järjestelmän käytön vuoden 2008 tammi- tai helmikuun alusta. Vastanneiden kokemusta kuvaavat sekä ensimmäisestä ilmoituksesta kulunut aika että ilmoitusten määrä. Kokemukset painottuivat melko vastikään aloittaneisiin ja muutamiin ilmoituksiin, mutta mukana oli toki pitkällä ajanjaksolla runsaasti ilmoituksia käsitelleitä vastaajia.

5 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 3. Ilmoitusten vastaanotto ja jatkokäsittely Kysymys 5. Kuinka usein käsittelet saapuneet ilmoitukset Ilmoitus kerrallaan. Yleensä heti sopivan 1. tilaisuuden tullen, kun olen saanut sähköpostin ,4% uudesta ilmoituksesta. Määrävälein. Pyrin järjestämään HaiProa varten säännöllisesti oman varatun työajan, 2. jolloin käsittelen uudet saapuneet ilmoitukset. 12 4,3% Kun muilta töiltä ehdin. Käsittelyajankohta ja -väli vaihtelevat sen mukaan, mikä ,5% on työtilanne ja mistä ilmoitetaan. Ei ole vielä ehtinyt muotoutua vakiintunutta tapaa, mutta suunnittelen, että ,9% Yhteensä % Tavallisin käsittelytapa oli ilmoitus kerrallaan heti, kun tieto ilmoituksesta on tullut. Myös vielä käsittelyn vakiintumista suunnittelevista suurin osa (18 henkilöä) aikoi käsitellä ilmoitus kerrallaan. Muiden suunnitelmat jakautuivat tasaisesti esitettyihin muihin vaihtoehtoihin. Usean käsittelijän yhteistyön ja työnjaon tulevaa muotoa pohti muutama vastaaja. Kysymys 6: Kuinka usein pääsääntöisesti käsittelet HaiPro-ilmoituksia 1. Useammin kuin kerran viikossa 17 6,2% 2. Viikoittain 71 25,9% kertaa kuukaudessa ,2% 4. Harvemmin 76 27,7% Yhteensä % Kysymyksillä 5 ja 6 tavoiteltiin tietoa siitä, kuinka paljon ja miten usein HaiProjärjestelmä edellyttää käsittelijältä aktiivista tekemistä. Yksittäisille käsittelijöille ilmoituksia osunee harvakseltaan, koska huomattava osa vastaajista (68%) käsittelee ilmoituksia pari kertaa kuussa tai harvemmin.

6 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 4. Työntekijöiden motivointi ilmoitusten tekemiseen Pilotointiin osallistuneista organisaatioista on usein kysytty, miten muut ovat onnistuneet motivoimaan työntekijät tunnistamaan ilmoitettavat tapahtumat ja tekemään ilmoituksia. Tähän haettiin vastausta kysymyksellä, jossa pyydettiin kuvaamaan omassa organisaatiossa työntekijöiden motivointiin käytettyjä keinoja. Kysymykseen vastaisi kaikkiaan 231 (/284) henkilöä. Mitään viisastenkiveä ei kukaan vastaajista ilmoittanut keksineensä. Saman haasteen kanssa painiskelee moni. Kokeiltujen ja käytettyjen keinojen luettelo on pitkä: asian jatkuva esillä pitäminen, keskustelu, muistuttaminen, kehottaminen, pakottaminen, jankuttaminen, pyytäminen, esimerkein opastaminen, yhdessä tekeminen, tiedottaminen, toistaminen, syyllistämättömän käsittelyn korostaminen, koulutus, kannustus, tilastojen esittäminen, toimenpiteiden yhteinen pohtiminen, saatujen hyötyjen, konkreettisten tulosten ja muutosten esittäminen. Tiedottaa ja tiedottaa ja taas tiedottaa, vaikuttaa face to face, järjestää koulutustapahtumia Yksi työntekijä on ottanut asian vastuulleen ja kysynyt jokaiselta, että osaako jo ja ellei niin on heti katsottu asia läpi ja jollain tasolla on jopa pakotettu Pidän asiaa yllä -jankutan - uhkaan lailla/oikeusturvalla/velvollisuuksilla - puhun näytön tärkeydestä. Ja oikeasti yritän kannustaa ja muistuttaa asian tärkeydestä. Muistutan joka välissä ja kerron, että saamme muutoksia epäkohtiin, kun on ilmoitus tehty, siis on" mustaa valkoisella". Perusteltu: on hyvä että työmme vaikeusaste ja haasteet näkyvät myös päättäjille. Saadaan konkreettista näyttöä erilaisista tilanteista, eikä olla mutu-tiedon varassa. Ajattelumalli: Jos mieleesi juolahtaa, että pitäisiköhän tästä tehdä ilmoitus, silloin kriteerit täyttyvät. Tuetaan ajatusta, että hyvien käytäntöjen hyöty koituu lopulta meille itsellemme. Asiasta on keskusteltu useita kertoja ja ilmoitusten käsitteleminen osastokokouksissa ym. ja samalla tilastotietojen esittäminen yksikön toiminnasta on mielestäni motivoinut tekemään lisää ilmoituksia. Asioiden yhdessä pohtiminen aamupalavereissa --> asiat tulevat silloin yhteisiksi. Pakotus ja lahjonta... Tarpeeksi monta kertaa kun asiasta työntekijöille ilmoitti, että nyt on siirrytty koneelliseen kirjaamiseen, niin ilmoituksia alkoi tulla. Varmaa ei ole vieläkään että tuleeko kaikki lääkepoikkeamat kirjattua Haiprolle. Se on kuitenkin jokaisen hoitajan itse päätettävissä kirjaako vai ei. Keinoja vielä haetaan toisin sanoen mietitään yhdessä mitkä ovat sellaisia asioita joista ilmoitus voidaan tehdä. Lääkevirheet kirjataan erittäin hyvin, mutta siinä se suurinpiirtein sitten onkin. Olen yrittänyt esimerkiksi että otettaisiin erilaisia "teemoja" mistä mietitään ilmoitusten tekoa tarkemmin, muttei sekään ole paljoa auttanut. Vinkkejä muilta tarvitaan!

7 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Paras motivaattori on ilmoitusten perusteella toteutetut toimenpiteet ja niiden näkyvä vaikutus. Aluksi tietysti informoitiin riittävän laajasti. Toki työ jatkuu koko ajan ja teemoittain otetaan erityyppisiä asioita esille. Yleisen toistuvan tiedottamisen ja keskustelemisen ohella apua on ollut mm. aiemmista raportointikokemuksista esimerkiksi paperilomakkeella, raportoinnin nimettömyydestä, työkalun käytön helppoudesta, oman HaiPro-käytön selkeästä organisoinnista ja ohjeistuksesta, nivomisesta muuhun suunnittelu- ja kehittämistyöhön organisaatiossa. Erityinen etu on ollut, jos raportointi on alun perin aloitettu omasta halusta. Myös selkeätä palkitsemiskäytäntöä on pohdittu. Asia lähti omista lähtökohdistamme ja omista tarpeistamme jo ennen ohjelman tuloa, jonka takia motivaatio suurimmalla osalla oli ihan sen takia, kun määräys ei tullut ylhäältä ja siksi olen tässä helpolla päässyt. Aiemmin jo tehty paperiversioita. Kaikki poikkeamat ilmoitetaan vain haipron kautta, ei muita raportointiväyliä - haipron käytöstä on annettu henkilökunnalle selkeät ohjeet. Anonymiteetti. Keskustelu ilman syyllistämistä. Aika hyvin olemme nyt päässeet vauhtiin ja tuntuu, että innostusta on riittänyt. Tietokonekin on kaikille jo niin tuttu asia, ettei sekään enää estä kirjaamasta ja tietokoneita on tarpeeksi osastolla. Korostettu ilmoituksen teon helppoutta ja sitä ettei tarvitse muistaa henkilökohtaista salasanaa ja käyttäjätunnusta. On yritetty kertoa henkilökunnalle, on tuotu esiin parannuskeinoja, joita on saatu Haiprojen kautta. Palaute on tärkeää tekijöille= ilmoitukset käsitellään ja niistä tiedotetaan ja mietitään ratkaisuja. Infottu asian tärkeydestä, yhteisestä laadunparantamisprojektista Koetettu nivoa haipro koko hoitotyön kehittämiseen, laatujuttuihin, strategiaan jne Palaverit yksiköissä, palaverit esimiehille yleinen tiedotus (laatutyön ohjausryhmän muistiot, tiedotus esimiehille ja laatutyössä mukana oleville) käsitelty asiaa prosessien kehittämiskoulutuksissa tukihenkilö käytettävissä kysymyksiä varten. Olen puhunut ja järjestänyt koulutusta yksikköön yleisen koulutuksen lisäksi Esittänyt mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen tätä kautta. Ehkä tulospalkkauksen osana pistää vauhtia toimintaan (koskee koko organisaatiota). Projekti lupasi palkita jollain tapaa aktiivisimman yksikön, ei sen joka eniten tehnyt välttämättä, vaan joka tehnyt hyödyllisimmän raportin + korjaustoimenpiteet /kk. Se, kun ilmoituksia käsitellään, motivoi. Viimeinen yllä oleva kommentti on tietenkin kaiken pohja ja perusta. Jos ilmoitusprosessi ei joka vaiheessaan toimi riittävän nopeasti ja laadukkaasti, ei ilmoituksiakaan ole odotettavissa.

8 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 5. Ilmoitusten käsittely työyhteisön kanssa Kysymys 7. Keskusteletko ilmoitetuista tapahtumista yhdessä osastosi/yksikkösi muun henkilökunnan kanssa? 1. En 6 2,2% Kyllä, satunnaisesti silloin, jos tapahtuu mielestäni jotain opiksi otettavaa ,3% tai jos joku kysyy 3. Kyllä, otan puheeksi säännöllisesti ,6% Yhteensä % Osastotasolla tapahtumia käsiteltiin kattavasti ja käsittely oli pääasiallisesti säännöllistä. Kysymys 8. Mistä puhutte? Käymme läpi yksittäisiä ilmoituksia, jotta tieto tapahtumista tulee kaikille Käymme läpi HaiPro:n tilastotaulukoita ja grafiikkaa tutustumme omaan tilanteeseemme Pohdimme yhdessä, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin tapahtumien estämiseksi, teemme ehdotuksia ja sovimme uusista toimintatavoista tai muista muutoksista Tarkistamme, miten tehdyt ehdotukset ovat edenneet ja miten sovitut muutokset ovat onnistuneet ,6% 44 16,4% ,4% 82 30,5% 5. Jostain muusta, mistä 19 7,1% Muu-kohtaan oli kirjattu vastauksia, joiden mukaan toiminta on vielä niin uutta, että mitään käsiteltävää ei ole ollut. Parissa vastauksessa painotettiin ilmoitusten tekemiseen motivointia ja yleistä työ- ja potilasturvallisuudesta puhumisen lisääntymistä. Tilastoiden läpikäynti osastoilla oli vielä ollut vähäistä tapahtumien vähälukuisuuden vuoksi. Sen sijaan joissain vastauksissa todettiin, että ylihoitaja esittelee kokonaistilannetta tilastojen avulla yhteisissä palavereissa ja että asia oli ollut esillä mm. kehittämispäivillä.

9 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Kysymys 9. Tulostatko/tulostetaanko osastosi HaiPro-ilmoitukset henkilökunnan nähtäville? 1. Kyllä, ovat nähtävillä ,8% 2. Eivät ole nähtävillä ,2% Yhteensä % Vastaukset tähän kysymykseen jakautuivat melko tasan kyllä- ja ei-vastauksiin. Eivastauksissa ovat mukana tietenkin myös ne, jotka eivät vielä ole saaneet ilmoituksia osastoiltaan. Kysymyksessä yhteydessä mainittiin esimerkkeinä tulostaminen taukotilaan kansioon vapaasti luettaviksi tai lukeminen yhteisissä palavereissa osastonhoitajan hallussa olevasta kansiosta. Ilmoitukset jatkoluokituksineen ja toimenpide-ehdotuksineen tulostetaan henkilökunnan luettaviksi kansioon, jota säilytetään osastonhoitajan huoneessa. Pieni osa kansioista on saatavilla kaikille vain yhteisen käsittelyn aikana, muihin voi tutustua halutessaan vapaasti. osaston kansliassa olevaan kansioon tai ilmoitustaululle määräajaksi kansioon, joka on lääkehuoneessa (kun ilmoitetaan vain lääkityspoikkeamia) kahvihuoneessa olevaan kansioon tai ilmoitustaululle. Yksi vastaaja kertoi tulostavansa ilmoitukset paperille aamupalaveriin. Eräs käsittelijä esittelee ilmoitukset kalvokopioina osastokokouksessa. Esimerkki oivallisesta kehittämistavasta: Tulostan ilmoitukset käsittelyn jälkeen osaston lääkehuoneen lääkkeenjakokansioon, josta ne ovat vapaasti nähtävillä sekä lisäksi olemme sopineet työryhmässä, että joka kuun ensimm. tiistai käymme edellisen kuukauden ilmoitukset läpi perusteellisesti ja isommalla porukalla, jossa samalla mietimme muutos ehdotuksia ym. poikkeamien mukaan. Yritämme käyttää ilmoituksia todellakin kehittämisen apuna. Ei-vastauksen antaneilta tiedusteltiin jatkokysymyksessä, miksi on päädytty siihen, että yksittäiset ilmoitukset eivät ole kaikkien nähtävillä. Vastaajilla oli kaksi keskeistä syytä. Toinen puoli ei-vastaajista korosti anonymiteetin ja syyllistämättömyyden varmistamista - erityisesti pienten osastojen kyseessä ollen: Eivät ole kaikkien riepoteltavissa ja ei synny mitään asioita haittaavia keskusteluja yms. Käsittelemme ilmoitukset osastokokouksissa ja paperiversiot ovat osastonhoitajan kansiossa. Emme tulosta ilmoituksia esille, koska työntekijät tarkastavat heti päivämäärän jolloin ilmoitus on tehty ja pyrkivät selvittämään kuka on ollut osallisena. Toinen puoli ei-vastaajista ei ollut vielä pohtinut asiaa lainkaan, koska ei vielä ollut edetty niin pitkälle käyttöönotossa tai sitten muutamista ilmoituksista ei vielä ollut ehtinyt syntyä vakiintunutta tapaa. Yksittäisissä vastauksissa todettiin, että ilmoittajan palautehan on mahdollista saada seuraamalla koodinumerolla oman ilmoituksen ete-

10 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) nemistä tai että henkilöstö ei ole halunnut tai että suositaan mieluummin digitaalista kuin paperityötä. Hyvä keskustelutapa Käsittelijöiltä pyydettiin vapaamuotoista vastausta kysymykseen, millä tavalla he ovat yhteisissä keskusteluissa onnistuneet keskittymään tapahtumien synnyn selvittämiseen ja niiden toistumisen estämiseen ja vastaavasti välttäneet henkilöiden syyllistämisen. Yksi tavallinen vastaus oli, että vastaajalla ei vielä ole kokemuksia asiasta jaettavaksi muille: raportoinnin käyttöönotto on niin tuore asia tai sitten ilmoituksia ei vielä ole kertynyt yhteisesti käsiteltäväksi saakka. Muutamissa työyhteisöissä on rakennettu avointa kulttuuria jo pitemmän aikaa, mikä on auttanut tapahtumien käsittelyssä. Osastolla ollut jo aiemmin tapa käsitellä asiat asioina ja yksittäiset henkilöt jätetään aktiivisesti ongelman käsittelyssä ulkopuolelle. Vuosien saatossa tämä on onnistunut siten, että henkilökunnalle on säännöllisesti kerrottu, että ongelmat käsitellään anonyymisti, jotta voidaan jättää pois henkilökohtainen syyllisten haku ja henkilöiden syyttäminen. Lisäksi on todettu, että yleensä ongelman aiheuttaja on löytynyt toimintatavoista ja menetelmistä ei niinkään yksittäisistä henkilöistä. Hyvistä käytännöistään kertoessaan vastaajat korostivat toisaalta käsittelyperiaatteiden esille tuomista jatkuvasti, yhä uudelleen ja uudelleen: Koko ajan painotetaan, että kyse prosessin toiminnasta, ei yksittäisen ihmisen osuudesta. Ilmoitettu poikkeama on myös positiivinen, hyödyllinen asia, koska sen avulla pystytään parantamaan toimintaa. Olen korostanut yhteisissä tilaisuuksissa, että tarkoituksena on löytää pääsyitä, ei syypäitä ts. virheistä voimme oppia ja yhdessä kehitämme hoitoa turvalliseksi. Tapahtuman selvittelyn alussa olen joka kerran muistuttanut ja tarkentanut, että syyllistä ei etsitä, vaan tarkistetaan mitkä asiat pitää muuttaa, ettei vastaavanlaisia tilanteita enää satu. Yhteisesti sovitaan toimenpiteet ja kirjataan osastokokousmuistioon. Henkilökuntaryhmässä on yritetty pitää kiireetöntä tunnelmaa, joka edesauttanut asian pohtimista. Aina uudestaan ja uudestaan on palautettava mieliin, ettei tässä olla etsimässä syyllisiä tapahtuneelle. Minulla ei ole vielä juurikaan kokemusta purkutilanteista! Tulen korostamaan kuitenkin prosessin läpinäkyväksi tekemisen tärkeyttä...vain sitä kautta päästään kiinni toistuviin virheisiin! Myös perusteellinen alkuharjoitus on nähty hyväksi pelisääntöjen selvittämisessä. Olemme tehneet vasta yhden ilmoituksen opiskelumielessä. Teimme sen isolla porukalla yhdessä ja keskustelimme ilmoituksen tekemisen ideasta nimenomaan vahingoista oppimisen näkökulmasta ja pyrkimyksestä yhä laadukkaampaan hoitoon.

11 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Toinen avoimen keskustelun syntymiseen tai syntymättä jäämiseen - vaikuttava tärkeä seikka on osastonhoitajan oma toimintatapa käsittelytilanteessa. Käsittelyä on etäännytetty yksittäisistä tapahtumista aivan kirjaimellisesti niin, että annetaan kulua vähän aikaa ennen kuin tapaus otetaan yhteiseen käsittelyyn. Toinen etäännyttämistapa on koota samantyyppisiä tapahtumia yhteen käsiteltäviksi, jolloin mielenkiinto yksityiskohtiin on vähäisempi. Haittatapahtumat on käsitelty osastokokouksessa ja kun ilmoituksesta on kulunut jo jonkin aikaa, tällöin anonyymiys säilyy. Haittatapahtumien toistumisen ehkäisemiseksi on tarkistettu toimintatapoja ja ohjeita, myös itse avoin keskustelu on johtanut siihen että toimija kiinnittää huomiota omaan toimintaansa. Puhutaan vain ja ainoastaan tilanteesta, ei henkilöistä. Jos mahdollista, asia käsitellään pienellä viiveellä. Välitöntä haittaa aiheuttavat tulee käsitellä välittömästi ja silloin joutuu paneutumaan tiukasti siihen, että kukaan ei koe syyllisyyttä. Täysin sitä ei aina voi välttää vaikka kuinka kauniisti puhuisi. Asioista puhutaan yleisellä tasolla, ei tästä nimenomaisesta yksittäisestä tapahtumasta. Toistaiseksi emme ole yhteisesti keskustelleet asioista, olemme materiaalinkertymisvaiheessa. Kun saamme riittävästi tapahtumia, tulemme keskustelemaan yleisellä tasolla minkä tyyppisiä virheitä tulee paljon. En lähde etsimään syyllisiä, vaan käsittelen mielestäni asiaa, eli vahinkoa jota ei olisi saanut tapahtua. Rinnastaisin tämän vakuutusvirkailijan työhön, jossa kerätään arvokasta tietoa ennaltaehkäisevässä mielessä. Samalla opin itse, koska olen joutunut selvittämään myös hoitoketjuun liittyviä asioita, en vain tapahtumia omalla osastollani. Käsittelen ilmoitukset ja tuon ne opetusmielessä koko henk.kunnan tietoon. Henk.kunta myös tuntuu ottavan pääsääntöisesti haittatapahtuman ennalta ehkäisevänä koulutuksena. Moni painotti kiireettömän käsittelyn merkitystä positiivisen ja aktiivisen asennoitumisen aikaansaamiseksi. Myös parhaat kehittämisehdotukset saadaan yhteisesti ajan kanssa keskustellen. Esitän tapahtuman ja vapaamuotoinen keskustelu voi alkaa. Kun keskustelulle antaa aikaa, tulee esille ne parhaat muutosehdotukset, niiden pohjalta sovitaan käytännöistä. Ketään henkilönä tai ammattiryhmänä ei osoiteta sormella, keskitytään itse tapahtumaan asiaa käsitellessä. Kysymys syyllistymisestä ja syyllistämisestä pohditutti monia vastaajia. Kulttuurin muuttamista ei pidetä lainkaan mahdottomana, mutta johdonmukaista työtä se vaatii. Vastaajat näkevät tapahtumista raportoimisen hyväksi tieksi oppivan kulttuurin luomisessa. Syyllistymisen ja haitallisten tunnekuormien purkamisessa HaiPro nähdään käyttökelpoisena menettelynä. Herkästi syyllistää, vaikka yrittääkin ettei syyllistäisi. Ilmoitukset käsitellään nimettöminä. Myöskään mitään kovin vakavia virheitä ei ole sattunut. Lähinnä semmoisia joissa on kannattanut miettiä yhteisiä toimintamenetelmiä. Toimintaani esimiehenä kuuluu muutenkin se., että en harrasta työntekijöitteni syyllistämistä. Haittatapahtuman ilmetessä nuo pelästyvät jo muutenkin riittävästi. Jos syyllistetään, eivät ilmoita mitään.

12 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Syyllistämisasiaa toistuvasti osastokokouksissa käsitelty Rehellinen, avoin keskustelu on mielestäni ainoa tie saada asiaa eteenpäin, tosin sairaalakulttuuriin on jotenkin "pesiytynyt" syyllisen etsimisen kulttuuri ja tästä on vaikea päästä. Me puhutaan ainoastaan siitä, mitä on tapahtunut. Joskus työntekijä itse sanoo, että hän on aiheuttanut ko. tapahtuman. Ketään EI syyllistetä: Korostetaan, että me kaikki teemme virheitä ja me yhdessä opitaan tehdyistä mokista. Vaikea muuta sanoa; meillä on reilu meininki!! Otetaan asiat asiana. Yleensä mokan tehnyt on itse itselleen ankara; tässä oh on tuettava/ tsempattava työntekijää! Työntekijät luottavat, että syyllisiä ei etsitä. Suurin osa ilmoituksista on koskenut lääkitysvirheitä. Olemme muuttaneet käytäntöjä koskien välineitä, ajankäyttöä ja toimintatapoja. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin muutoksissa. Emme koe syyllisyyttä; päinvastoin HaiPron avulla koetaan asian konkretisointi hyväksi, ei jää tunnekuormia. Kysymys 10. Tulostatko intranetistä HaiPro:n tilastotaulukoita ja grafiikkaa henkilökunnan nähtäväksi? 1. En ,1% 2. Kyllä, säännöllisesti 27 9,9% 3. Kyllä, satunnaisesti 57 21,0% Yhteensä % Vastauksista voidaan päätellä, että monessa yksikössä tapahtumatiedot ovat vasta karttumassa. Tilastoja ja grafiikkaa hyödyntää säännöllisesti vasta joka kymmenes vastaaja. Satunnaisia käyttäjiä on noin viidennes vastanneista.

13 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 6. Esimerkkejä osastoilla saaduista hyödyistä ja opeista Yksi kysymys koski vaaratapahtumailmoituksista saatuja hyötyjä ja oppeja. Kysymykseen vastasi 216 henkilöä (76% lomakkeen palauttaneista). Vastaukset ryhmittyivät seuraaviin tyyppeihin: 1. ei ole vielä kertynyt oppeja, kun ilmoittaminen on vasta alkamassa tai juuri aloitettu (hyötyjä kuitenkin odotetaan myöhemmin saatavan) 2. vastauksessa korostetaan lisääntyneen riskitietoisuuden ja parantuneen vaaratapahtumien havaitsemisen merkitystä lähtökohtana toiminnan kehittämiselle 3. vastauksessa korostetaan ilmoitusten merkitystä keskustelun avaamisessa ja avoimen, oppivan ilmapiirin kehittämisessä 4. esimerkkejä yksittäisistä tapahtumista ja ongelma-alueista, joihin ilmoitusten perusteella on suunniteltu tai tehty parannustoimenpiteitä ja muutoksia. Erilaisten vastaustyyppien tarkkoja määriä ei ole laskettu siksi, että kysymyksen avulla ei ollut tarkoitus todistaa hyötyjä ja oppeja, vaan koota esimerkkejä siitä, mitä eri organisaatioissa ja yksiköissä on havaittu. Karkeasti arvioituina joka kuudes tähän kysymykseen vastanneista ei vielä ole kokenut hyötyä syntyneen. Saman verran vastauksista ovat yhteensä tyyppiä 2 ja 3: Asioista uskalletaan puhua avoimesti syyllistämättä. Puhutaan niistä asioista, joita "painettiin villaisella" ennen ja toivottiin ettei kukaan valita. Olemme keskustelleet erityisesti tapahtumaan myötävaikuttavien tekijöiden osuudesta joita voi olla esim. kiire, huolimattomuus, tiedon puute, osaamisvaje jne. Pyrimme keskustelussa kartoittamaan riskejä mahdollisimman laajasti ja havainnoimaan tilannetta laajemmasta näkökulmasta kuin yhden toimijan näkökulmasta, ja miettimään miten riskejä voitaisiin välttää. Aikaisemmin kirjaamiseen liittyvät tilanteet on nyt oikeasti mielletty poikkeamiksi ja tavoite kiinnittää niihin enemmän huomiota. Poikkeamien käsittely on `herättänyt ihmisiä huolellisuuteen erit. kirjaamiseen liittyen. Olemme havainneet lääkehoidon osalta, että ns. kaksoistarkastus on välttämätön lääkepoikkeamien vähentäjänä. Myös taloudellinen ajattelu on "kirkastunut". esim. jos unohdetaan viedä tutkimukseen, niin se maksaa, koska aika jää käyttämättä ym. Reilu puolet vastanneista kertoo esimerkkejä tehdyistä muutoksista ja toimenpiteistä. Suurin osa esimerkeistä ja niitä on runsaasti liittyy keinoihin ja muutoksiin lääkityspoikkeamien ennalta ehkäisemisessä: lääkkeiden kirjaamiseen, jakokäytäntöihin, jakajaresursseihin ja jakamisen olosuhteisiin. Esimerkkejä erilaisista muutoksista (joita useita tuotiin esille monien eri henkilöiden vastauksissa) seuraavassa luettelossa. muutettu lääkkeenjaon toimintatapaa, lääkkeiden jakoajankohdan muuttaminen lääkkeiden kirjaamistapaa on parannettu lääkemääräyksiin muutoksia leikkauspotilaan esilääkitys muutettu lääkkeiden kaksoistarkastus kotisairaanhoidossa lääkkeenjakotilanne on rauhoitettu lääkkeiden tilauskäytännöt ja tehtäväjako tarkistettu

14 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) kommunikoinnin ja tiedonkulun käytäntöjen tarkistaminen uusi työaika käyttöön, jotta saadaan lääkkeenjakoon lisäaikaa tarkistettiin kirjaamiskäytäntöä niin, että epävirallisen seinä listan käyttö loppui ja tiedon päivittyminen varmistui lääkkeiden anto kerralla alusta loppuun (ei enää ruiskuja hoitohyllylle odottamaan); tarkennettu toimintatapoja (mm. lääkkeen jauhaminen, potilaan pöydälle jättäminen) muutettiin lääkkeenjakokäytäntöä ja tehtävänjakoa osastofarmaseutin ja yöhoitajan kesken lääkekorttien lääketietojen tarkistus määrävälein on kehitetty lääkemääräysten vientiä potilaan lääkeseurantalehdelle, atk-pohjaiset lääkekortistot kehitetty, säännölliset yhteneväisyyksien tarkistukset. Yöllä jaettiin lääkkeet pieleen, kun jakaja väsynyt. Lääkkeet jaetaan nyt klo eikä ole jakaja väsynyt eikä mokaile. Kaksoistarkistus lääkkeenjaon jälkeen (jakaja ja toinen henkilö tarkistaa) otettiin käytännöksi, jakopoikkeamat vähenivät %, panostus kannatti, työn laatu parani. Löytyi lukuisia riskialttiita lääkehoitoja, jotka tunnetaan nyt. Esim sitalopraamin ja siprofloksasiinin sekoittumisvaara ja samankaltaisten milligrammamäärien sekoittumisvaara, esim ja Meillä on vielä niin uutta; emme esim. ole vielä hyödyntäneet raportteja lainkaan (jatkossa tulemme hyödyntämään). Olemme muuttaneet lääkehoidon toteuttamisprosessia, eli jaamme lääkkeet suoraan sähköiseltä näytöltä, emme printtaa lappuja: nyt lääkejakovirheet tulevat paremmin esiin ja otetaan puheeksi (koska ilmoituksia tehdään myös läheltä piti tilanteista, aiemmin ei). Näin sairaanhoitajat voivat ennalta varoa juuri tietyssä prosessin osassa tapahtuvia virheitä. Oppia siis näin alkuvaiheessa on varsinkin läheltä piti tilanteista. Lääkkeiden kanssa huomattu epäkohtia ja näihin käytäntöihin puututaan nyt kaiken aikaa etsien sopivia käytäntöjä. Lisäksi oli tehty kehittämistoimia ja muutoksia seuraaviin asioihin liittyen: hoitotoimenpiteen / tehtävän suorittaminen ja työohjeet: esimerkkeinä injektion antaminen, haavanhoito, ortopedisen tuen asennus, välineiden tarkistuskäytännöt, vuodehuolto, potilassiirtotilanteet, ohjeiden ja sopimusten puutteita korjattu, uusittu näytteidenkuljetustapa laitteet ja tarvikkeet: tarvikemuutoksia tekemisessä todettujen ongelmien, huonon toimivuuden vuoksi, tietokoneohjelman virhetoiminto tunnistettu, hankittu parempia laitteita, tietojärjestelmään lisätty uusi toiminto (varoittaa päällekkäislääkityksestä); kaatumistapaturmien vähentämiseksi sekaville muistamattomille potilaille käyttöön liukuestetossut jotka ovat myös yöllä jalassa; lisäkoulutus laitteen käyttöön viestintä: viestintää on lisätty, informaation kulku on parantunut. koulutus, perehdyttäminen: sijaisten perehdyttämistä parannettu; raportin antamiseen aina seurattava protokolla, joka varmistaa tiettyjen tärkeiden (yhteisesti tärkeiksi todettujen) asioiden läpikäynnin; väärien luulojen ja olettamusten karsimiseksi kysymiseen kannustava vuorovaikutustapa

15 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) dokumentointi: tarkennettu kirjallisen dokumentoinnin muotoa, jotta merkitys yksiselitteinen (esim. ei 6 kk kuluttua, vaan 06/08); selkiytetty kirjaamiskäytäntöä asiakkaan palveluihin tulosyyn osalta; hoitosuunnitelman kirjaaminen parantunut resurssit: saatu yksi henkilö lisää työvoimaa yhteistyö: muiden osastoiden käytäntöihin saatu muutoksia, käytäntöjen selkiyttäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatioiden välillä työturvallisuus: esimerkkinä On havaittu, kuinka merkittävä ongelma on sekavien ja aggressiivisien potilaitten henkilökuntaa kohtaan harjoittama fyysinen väkivalta, sen ehkäisy ja hallinta etenee. työympäristö: korjauksia tiloihin ja muutoksia tilojen käyttöön. Kolme potilasturvallisuusvastaavaa tiivistää hyödyt seuraavasti: On löytynyt toimimattomia tuotteita, puutteita tiedonkulussa ja tiedottamistavoissa (raportointi), puutteita työnjaossa (teho/röntgenosasto), koulutustarpeita (lääkärinmääräykset tietojärjestelmässä ja niiden käsittely) jne. Joitakin käytäntöjä on muutettu, iät ajat tiedossa olleet asiat ovat saaneet vahvistusta ja niistä on saatu lähetettyä tietoa ylemmälle tasolle. Vastaan ( _ ) vuodeosastojen näkökulmasta. Osastofarmaseutti palkattu vuodeksi. Osastojen ovet saadaan lukkoon. Ollaan järjestämässä väkivaltakoulutusta. Lääkejakokäytännöt muuttuneet. Lääkehuone suunnitellaan uusiksi. Työskentelyrauhasta muistuttaminen. Yleensä keskustelu ja huolellisuuden korostaminen. Perehdytyksen päivitys. Puhelinliikenteen ohjaus lääkärikierrolla kansliaan. Parissa yksittäisessä vastauksessa todettiin HaiPro-järjestelmään kohdistuneissa odotuksissa petytyn. Esimerkiksi aiempi lääkityspoikkeamien merkintälista antoi heti palautteen henkilölle hänen tekemistään virheistä. Anonyymi systeemi ei sitä tee. Toisessa esimerkissä pohdittiin, miten järjestelmän saisi paremmin palvelemaan yksiköitä, joissa ei ole suoraa potilastoimintaa mutta jotka palvelevat potilasyksiköitä. Kolmas vastaaja tarkasteli hyötykysymystä ilmoitusprosessin näkökulmasta: kun aiemminkin on poikkeamia käsitelty, ei järjestelmän käyttöönotosta ole ollut mitään uutta hyötyä.

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

AHOT-työpaja

AHOT-työpaja AHOT-työpaja 29.11.2013 Jyväskylän yliopisto Rikupekka Oksanen Agenda Sovelluksen nykytila 9.00-9.15 Katsaus ensi vuoteen: 9.20 Monen kohteen hakemus: 9.30 Galleriakävely: 9.40-10.30 Toiminnallisuuksien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3

Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3 oman osaston käytännön ja prosessien ymmärtäminen dig little bit deeper-> kaivautuminen ilmoituksen taakse lisäselvittelyillä jututa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi -tapaaminen Helsingissä Jouko Heikkilä ja Kaarin Ruuhilehto

Tutkimus tutuksi -tapaaminen Helsingissä Jouko Heikkilä ja Kaarin Ruuhilehto 7XUYDOOLVXXVMDULVNLNl\WWl\W\PLQHQ ± VLLQlSlKDDVWH Tutkimus tutuksi -tapaaminen Helsingissä 24.9.2004 Jouko Heikkilä ja Kaarin Ruuhilehto 7XUYDOOLVHWW\ WDYDW 9lOLQHLWl Nl\WWl\W\PLVHQ PXXWRNVHHQ MD MXXUUXWWDPLVHHQ

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO Jaana Inkilä HUS, Hyvinkään sha Potilasasiamies, potilasturvallisuus 22.11. 2013 1 SISÄLTÖ Esimiehen vastuu potilasturvallisuudesta Potilasturvallisuus ja HaiPro HUS, Hyvinkään alueella Naisten HaiPro

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous Timo Reko timo.reko@msl.fi Sähköinen kokous Yhdistyksen hallitus voi halutessaan järjestää kokouksensa myös sähköisesti. Sähköinen kokous sopii erityisesti sellaisiin kokouksiin,

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot