HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ
|
|
- Minna Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) HAIPRO-VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI: TULOKSIA JA KOKEMUKSIA KÄSITTELYSTÄ Kaarin Ruuhilehto ja Jari Knuuttila Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot 3. Ilmoitusten vastaanotto ja jatkokäsittely 4. Työntekijöiden motivointi ilmoitusten tekemiseen 5. Ilmoitusten käsittely työyhteisön kanssa 6. Esimerkkejä osastoilla saaduista hyödyistä ja opeista 7. Käsittelijöiden keskinäinen yhteydenpito ja tuki esimiehiltä 8. Hyödyntämisen organisointi ja tiedottaminen 9. Arvioita ja käsityksiä HaiPro-toiminnasta 10. Loppusanat
2 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 1. Johdanto HaiPro-raportoinnin avainhenkilöt, vaaratapahtumailmoitusten käsittelijät, ovat olleet kiinnostuneita kuulemaan HaiPro-raportoinnin kokemuksista, tuloksista ja toimintatavoista muissa järjestelmää käyttävissä organisaatioissa. Tämän tiedon kokoamiseksi HaiPro-käsittelijöille lähetettiin sähköpostitse kysely, johon vastattiin Internetin kautta. Käsittelijöiden yhteystiedot saatiin HaiPro-työkalusta. Kysely lähetettiin yhteensä 660 henkilölle, jotka toimivat 41 eri organisaatiossa. Vastaukset saatiin vastausajan puitteissa ( mennessä) 284 henkilöltä noin 30 organisaatiosta. Tässä kyselyn vastauksista koostetussa yhteenvedossa esitetään keskeiset havainnot ja tulokset. Tulokset koskevat tässä vaiheessa koko vastaajajoukkoa, jotta saadaan mahdollisimman nopeaa palautetta HaiPro:n käytöstä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan vastauksia tarvittaessa eritellä tarkemmin esimerkiksi järjestelmän käyttöajan, organisaation tyypin, koon tms. suhteen. Tulokset esitetään taulukkoina ja graafisina kuvioina, joissa kuvataan vastaajien valitsemien vastausvaihtoehtojen jakautumista. Monessa kysymyksessä pyydettiin vastaajia kirjoittamaan myös vapaamuotoisia kuvauksia. Niistä on yhteenvetoon koottu erilaisia toimintatapoja tai muita tuloksia kuvaavat havainnot ja todettu tyypillisimmät vastaukset. Vapaamuotoisista vastauksista ei pääsääntöisesti ole laskettu lukumääriä. Kunkin taulukon yhteydessä esitetty kysymyksen numero on tässä yhteenvedossa käytetty järjestysnumero eikä se liity alkuperäiseen kysymyslomakkeeseen. Kysymyslomakkeen alkuperäiset kysymykset ovat liitteessä 1.
3 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 2. Vastaajien taustatiedot Kysymys 1. Ammattiryhmäsi 1. Lääkäri 31 10,9% 2. Sairaanhoitaja ,7% 3. Muu hoitohenkilöstö 27 9,5% 4. Tutkimushenkilöstö 1 0,4% 5. Jokin muu, mikä 81 28,5% Yhteensä % Yhteensä 64 osastonhoitajaa, apulaisosastonhoitajaa tai sijaista oli merkinnyt ammattiryhmänsä muu-kohtaan. Yksittäisiä vastaajia oli seuraavista ammattiryhmistä: fyysikko, hallintojohtaja, ylihoitaja, osastopäällikkö, laatupäällikkö, farmaseutti, proviisori, kuntoutuspäällikkö, sosiaaliohjaaja. Hoitaja-nimikkeellä työskenteleviä oli vastaajista kaikkiaan yli 80%. Kysymys 2. Roolisi HaiPro-raportoinnissa 1. Ilmoitusten käsittelijä ,3% 2. Potilasturvallisuusvastaava 4 1,4% 3. Jokin muu, mikä 18 6,3% Yhteensä % Joitain varakäsittelijöiksi nimettyjä henkilöitä oli merkinnyt itsensä muu-kohtaan. Sekä käsittelijänä että oman toimialueen vastuuhenkilönä tai laatupäällikkönä toimi kaksi vastaajaa. Muita rooleja olivat linjavastuiset johtava lääkäri ja ylilääkäri sekä HaiProjärjestelmän pääkäyttäjät (3 henkilöä) ja yksi pilotoinnin yhdyshenkilö.
4 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Kysymys 3. Kuinka monta HaiPro-ilmoitusta olet kaikkiaan käsitellyt (noin)? ,2% 2. alle ,8% ,2% ,2% 5. yli ,4% 6. Ei vastausta 29 10,2% Yhteensä % Vastaajat merkitsivät vastauksekseen yhden luvun. Vastauksesi saadut lukumäärät luokitettiin. Noin puolella vastaajista oli kokemusta vasta muutaman ilmoituksen käsittelemisestä. Täysin vailla kokemusta ilmoitti olevansa yhdeksän henkilöä, mutta tällaisia henkilöitä voitaneen olettaa olevan myös vastaamatta jättäneiden joukossa. Kysymys 4. Kuinka kauan on siitä, kun käsittelit ensimmäisen HaiPro-ilmoituksen 1. En ole käsitellyt yhtään ilmoitusta 29 10,2% 2. alle 1 kk 67 23,6% kk 91 32,0% kk 61 21,5% 5. yli 6 kk 36 12,7% Yhteensä % Runsas puolet vastanneista oli käsitellyt ensimmäisen ilmoituksensa viimeisten kolmen kuukauden sisällä. Joka kymmenes vastasi vielä odottavansa ensimmäistä ilmoitusta. Vuodenvaihteessa, joulu-tammikuussa, pilotoivien yksiköiden koulutus oli runsasta ja moni organisaatio suunnitteli aloittavansa järjestelmän käytön vuoden 2008 tammi- tai helmikuun alusta. Vastanneiden kokemusta kuvaavat sekä ensimmäisestä ilmoituksesta kulunut aika että ilmoitusten määrä. Kokemukset painottuivat melko vastikään aloittaneisiin ja muutamiin ilmoituksiin, mutta mukana oli toki pitkällä ajanjaksolla runsaasti ilmoituksia käsitelleitä vastaajia.
5 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 3. Ilmoitusten vastaanotto ja jatkokäsittely Kysymys 5. Kuinka usein käsittelet saapuneet ilmoitukset Ilmoitus kerrallaan. Yleensä heti sopivan 1. tilaisuuden tullen, kun olen saanut sähköpostin ,4% uudesta ilmoituksesta. Määrävälein. Pyrin järjestämään HaiProa varten säännöllisesti oman varatun työajan, 2. jolloin käsittelen uudet saapuneet ilmoitukset. 12 4,3% Kun muilta töiltä ehdin. Käsittelyajankohta ja -väli vaihtelevat sen mukaan, mikä ,5% on työtilanne ja mistä ilmoitetaan. Ei ole vielä ehtinyt muotoutua vakiintunutta tapaa, mutta suunnittelen, että ,9% Yhteensä % Tavallisin käsittelytapa oli ilmoitus kerrallaan heti, kun tieto ilmoituksesta on tullut. Myös vielä käsittelyn vakiintumista suunnittelevista suurin osa (18 henkilöä) aikoi käsitellä ilmoitus kerrallaan. Muiden suunnitelmat jakautuivat tasaisesti esitettyihin muihin vaihtoehtoihin. Usean käsittelijän yhteistyön ja työnjaon tulevaa muotoa pohti muutama vastaaja. Kysymys 6: Kuinka usein pääsääntöisesti käsittelet HaiPro-ilmoituksia 1. Useammin kuin kerran viikossa 17 6,2% 2. Viikoittain 71 25,9% kertaa kuukaudessa ,2% 4. Harvemmin 76 27,7% Yhteensä % Kysymyksillä 5 ja 6 tavoiteltiin tietoa siitä, kuinka paljon ja miten usein HaiProjärjestelmä edellyttää käsittelijältä aktiivista tekemistä. Yksittäisille käsittelijöille ilmoituksia osunee harvakseltaan, koska huomattava osa vastaajista (68%) käsittelee ilmoituksia pari kertaa kuussa tai harvemmin.
6 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 4. Työntekijöiden motivointi ilmoitusten tekemiseen Pilotointiin osallistuneista organisaatioista on usein kysytty, miten muut ovat onnistuneet motivoimaan työntekijät tunnistamaan ilmoitettavat tapahtumat ja tekemään ilmoituksia. Tähän haettiin vastausta kysymyksellä, jossa pyydettiin kuvaamaan omassa organisaatiossa työntekijöiden motivointiin käytettyjä keinoja. Kysymykseen vastaisi kaikkiaan 231 (/284) henkilöä. Mitään viisastenkiveä ei kukaan vastaajista ilmoittanut keksineensä. Saman haasteen kanssa painiskelee moni. Kokeiltujen ja käytettyjen keinojen luettelo on pitkä: asian jatkuva esillä pitäminen, keskustelu, muistuttaminen, kehottaminen, pakottaminen, jankuttaminen, pyytäminen, esimerkein opastaminen, yhdessä tekeminen, tiedottaminen, toistaminen, syyllistämättömän käsittelyn korostaminen, koulutus, kannustus, tilastojen esittäminen, toimenpiteiden yhteinen pohtiminen, saatujen hyötyjen, konkreettisten tulosten ja muutosten esittäminen. Tiedottaa ja tiedottaa ja taas tiedottaa, vaikuttaa face to face, järjestää koulutustapahtumia Yksi työntekijä on ottanut asian vastuulleen ja kysynyt jokaiselta, että osaako jo ja ellei niin on heti katsottu asia läpi ja jollain tasolla on jopa pakotettu Pidän asiaa yllä -jankutan - uhkaan lailla/oikeusturvalla/velvollisuuksilla - puhun näytön tärkeydestä. Ja oikeasti yritän kannustaa ja muistuttaa asian tärkeydestä. Muistutan joka välissä ja kerron, että saamme muutoksia epäkohtiin, kun on ilmoitus tehty, siis on" mustaa valkoisella". Perusteltu: on hyvä että työmme vaikeusaste ja haasteet näkyvät myös päättäjille. Saadaan konkreettista näyttöä erilaisista tilanteista, eikä olla mutu-tiedon varassa. Ajattelumalli: Jos mieleesi juolahtaa, että pitäisiköhän tästä tehdä ilmoitus, silloin kriteerit täyttyvät. Tuetaan ajatusta, että hyvien käytäntöjen hyöty koituu lopulta meille itsellemme. Asiasta on keskusteltu useita kertoja ja ilmoitusten käsitteleminen osastokokouksissa ym. ja samalla tilastotietojen esittäminen yksikön toiminnasta on mielestäni motivoinut tekemään lisää ilmoituksia. Asioiden yhdessä pohtiminen aamupalavereissa --> asiat tulevat silloin yhteisiksi. Pakotus ja lahjonta... Tarpeeksi monta kertaa kun asiasta työntekijöille ilmoitti, että nyt on siirrytty koneelliseen kirjaamiseen, niin ilmoituksia alkoi tulla. Varmaa ei ole vieläkään että tuleeko kaikki lääkepoikkeamat kirjattua Haiprolle. Se on kuitenkin jokaisen hoitajan itse päätettävissä kirjaako vai ei. Keinoja vielä haetaan toisin sanoen mietitään yhdessä mitkä ovat sellaisia asioita joista ilmoitus voidaan tehdä. Lääkevirheet kirjataan erittäin hyvin, mutta siinä se suurinpiirtein sitten onkin. Olen yrittänyt esimerkiksi että otettaisiin erilaisia "teemoja" mistä mietitään ilmoitusten tekoa tarkemmin, muttei sekään ole paljoa auttanut. Vinkkejä muilta tarvitaan!
7 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Paras motivaattori on ilmoitusten perusteella toteutetut toimenpiteet ja niiden näkyvä vaikutus. Aluksi tietysti informoitiin riittävän laajasti. Toki työ jatkuu koko ajan ja teemoittain otetaan erityyppisiä asioita esille. Yleisen toistuvan tiedottamisen ja keskustelemisen ohella apua on ollut mm. aiemmista raportointikokemuksista esimerkiksi paperilomakkeella, raportoinnin nimettömyydestä, työkalun käytön helppoudesta, oman HaiPro-käytön selkeästä organisoinnista ja ohjeistuksesta, nivomisesta muuhun suunnittelu- ja kehittämistyöhön organisaatiossa. Erityinen etu on ollut, jos raportointi on alun perin aloitettu omasta halusta. Myös selkeätä palkitsemiskäytäntöä on pohdittu. Asia lähti omista lähtökohdistamme ja omista tarpeistamme jo ennen ohjelman tuloa, jonka takia motivaatio suurimmalla osalla oli ihan sen takia, kun määräys ei tullut ylhäältä ja siksi olen tässä helpolla päässyt. Aiemmin jo tehty paperiversioita. Kaikki poikkeamat ilmoitetaan vain haipron kautta, ei muita raportointiväyliä - haipron käytöstä on annettu henkilökunnalle selkeät ohjeet. Anonymiteetti. Keskustelu ilman syyllistämistä. Aika hyvin olemme nyt päässeet vauhtiin ja tuntuu, että innostusta on riittänyt. Tietokonekin on kaikille jo niin tuttu asia, ettei sekään enää estä kirjaamasta ja tietokoneita on tarpeeksi osastolla. Korostettu ilmoituksen teon helppoutta ja sitä ettei tarvitse muistaa henkilökohtaista salasanaa ja käyttäjätunnusta. On yritetty kertoa henkilökunnalle, on tuotu esiin parannuskeinoja, joita on saatu Haiprojen kautta. Palaute on tärkeää tekijöille= ilmoitukset käsitellään ja niistä tiedotetaan ja mietitään ratkaisuja. Infottu asian tärkeydestä, yhteisestä laadunparantamisprojektista Koetettu nivoa haipro koko hoitotyön kehittämiseen, laatujuttuihin, strategiaan jne Palaverit yksiköissä, palaverit esimiehille yleinen tiedotus (laatutyön ohjausryhmän muistiot, tiedotus esimiehille ja laatutyössä mukana oleville) käsitelty asiaa prosessien kehittämiskoulutuksissa tukihenkilö käytettävissä kysymyksiä varten. Olen puhunut ja järjestänyt koulutusta yksikköön yleisen koulutuksen lisäksi Esittänyt mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen tätä kautta. Ehkä tulospalkkauksen osana pistää vauhtia toimintaan (koskee koko organisaatiota). Projekti lupasi palkita jollain tapaa aktiivisimman yksikön, ei sen joka eniten tehnyt välttämättä, vaan joka tehnyt hyödyllisimmän raportin + korjaustoimenpiteet /kk. Se, kun ilmoituksia käsitellään, motivoi. Viimeinen yllä oleva kommentti on tietenkin kaiken pohja ja perusta. Jos ilmoitusprosessi ei joka vaiheessaan toimi riittävän nopeasti ja laadukkaasti, ei ilmoituksiakaan ole odotettavissa.
8 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 5. Ilmoitusten käsittely työyhteisön kanssa Kysymys 7. Keskusteletko ilmoitetuista tapahtumista yhdessä osastosi/yksikkösi muun henkilökunnan kanssa? 1. En 6 2,2% Kyllä, satunnaisesti silloin, jos tapahtuu mielestäni jotain opiksi otettavaa ,3% tai jos joku kysyy 3. Kyllä, otan puheeksi säännöllisesti ,6% Yhteensä % Osastotasolla tapahtumia käsiteltiin kattavasti ja käsittely oli pääasiallisesti säännöllistä. Kysymys 8. Mistä puhutte? Käymme läpi yksittäisiä ilmoituksia, jotta tieto tapahtumista tulee kaikille Käymme läpi HaiPro:n tilastotaulukoita ja grafiikkaa tutustumme omaan tilanteeseemme Pohdimme yhdessä, mitä toimenpiteitä tarvittaisiin tapahtumien estämiseksi, teemme ehdotuksia ja sovimme uusista toimintatavoista tai muista muutoksista Tarkistamme, miten tehdyt ehdotukset ovat edenneet ja miten sovitut muutokset ovat onnistuneet ,6% 44 16,4% ,4% 82 30,5% 5. Jostain muusta, mistä 19 7,1% Muu-kohtaan oli kirjattu vastauksia, joiden mukaan toiminta on vielä niin uutta, että mitään käsiteltävää ei ole ollut. Parissa vastauksessa painotettiin ilmoitusten tekemiseen motivointia ja yleistä työ- ja potilasturvallisuudesta puhumisen lisääntymistä. Tilastoiden läpikäynti osastoilla oli vielä ollut vähäistä tapahtumien vähälukuisuuden vuoksi. Sen sijaan joissain vastauksissa todettiin, että ylihoitaja esittelee kokonaistilannetta tilastojen avulla yhteisissä palavereissa ja että asia oli ollut esillä mm. kehittämispäivillä.
9 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Kysymys 9. Tulostatko/tulostetaanko osastosi HaiPro-ilmoitukset henkilökunnan nähtäville? 1. Kyllä, ovat nähtävillä ,8% 2. Eivät ole nähtävillä ,2% Yhteensä % Vastaukset tähän kysymykseen jakautuivat melko tasan kyllä- ja ei-vastauksiin. Eivastauksissa ovat mukana tietenkin myös ne, jotka eivät vielä ole saaneet ilmoituksia osastoiltaan. Kysymyksessä yhteydessä mainittiin esimerkkeinä tulostaminen taukotilaan kansioon vapaasti luettaviksi tai lukeminen yhteisissä palavereissa osastonhoitajan hallussa olevasta kansiosta. Ilmoitukset jatkoluokituksineen ja toimenpide-ehdotuksineen tulostetaan henkilökunnan luettaviksi kansioon, jota säilytetään osastonhoitajan huoneessa. Pieni osa kansioista on saatavilla kaikille vain yhteisen käsittelyn aikana, muihin voi tutustua halutessaan vapaasti. osaston kansliassa olevaan kansioon tai ilmoitustaululle määräajaksi kansioon, joka on lääkehuoneessa (kun ilmoitetaan vain lääkityspoikkeamia) kahvihuoneessa olevaan kansioon tai ilmoitustaululle. Yksi vastaaja kertoi tulostavansa ilmoitukset paperille aamupalaveriin. Eräs käsittelijä esittelee ilmoitukset kalvokopioina osastokokouksessa. Esimerkki oivallisesta kehittämistavasta: Tulostan ilmoitukset käsittelyn jälkeen osaston lääkehuoneen lääkkeenjakokansioon, josta ne ovat vapaasti nähtävillä sekä lisäksi olemme sopineet työryhmässä, että joka kuun ensimm. tiistai käymme edellisen kuukauden ilmoitukset läpi perusteellisesti ja isommalla porukalla, jossa samalla mietimme muutos ehdotuksia ym. poikkeamien mukaan. Yritämme käyttää ilmoituksia todellakin kehittämisen apuna. Ei-vastauksen antaneilta tiedusteltiin jatkokysymyksessä, miksi on päädytty siihen, että yksittäiset ilmoitukset eivät ole kaikkien nähtävillä. Vastaajilla oli kaksi keskeistä syytä. Toinen puoli ei-vastaajista korosti anonymiteetin ja syyllistämättömyyden varmistamista - erityisesti pienten osastojen kyseessä ollen: Eivät ole kaikkien riepoteltavissa ja ei synny mitään asioita haittaavia keskusteluja yms. Käsittelemme ilmoitukset osastokokouksissa ja paperiversiot ovat osastonhoitajan kansiossa. Emme tulosta ilmoituksia esille, koska työntekijät tarkastavat heti päivämäärän jolloin ilmoitus on tehty ja pyrkivät selvittämään kuka on ollut osallisena. Toinen puoli ei-vastaajista ei ollut vielä pohtinut asiaa lainkaan, koska ei vielä ollut edetty niin pitkälle käyttöönotossa tai sitten muutamista ilmoituksista ei vielä ollut ehtinyt syntyä vakiintunutta tapaa. Yksittäisissä vastauksissa todettiin, että ilmoittajan palautehan on mahdollista saada seuraamalla koodinumerolla oman ilmoituksen ete-
10 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) nemistä tai että henkilöstö ei ole halunnut tai että suositaan mieluummin digitaalista kuin paperityötä. Hyvä keskustelutapa Käsittelijöiltä pyydettiin vapaamuotoista vastausta kysymykseen, millä tavalla he ovat yhteisissä keskusteluissa onnistuneet keskittymään tapahtumien synnyn selvittämiseen ja niiden toistumisen estämiseen ja vastaavasti välttäneet henkilöiden syyllistämisen. Yksi tavallinen vastaus oli, että vastaajalla ei vielä ole kokemuksia asiasta jaettavaksi muille: raportoinnin käyttöönotto on niin tuore asia tai sitten ilmoituksia ei vielä ole kertynyt yhteisesti käsiteltäväksi saakka. Muutamissa työyhteisöissä on rakennettu avointa kulttuuria jo pitemmän aikaa, mikä on auttanut tapahtumien käsittelyssä. Osastolla ollut jo aiemmin tapa käsitellä asiat asioina ja yksittäiset henkilöt jätetään aktiivisesti ongelman käsittelyssä ulkopuolelle. Vuosien saatossa tämä on onnistunut siten, että henkilökunnalle on säännöllisesti kerrottu, että ongelmat käsitellään anonyymisti, jotta voidaan jättää pois henkilökohtainen syyllisten haku ja henkilöiden syyttäminen. Lisäksi on todettu, että yleensä ongelman aiheuttaja on löytynyt toimintatavoista ja menetelmistä ei niinkään yksittäisistä henkilöistä. Hyvistä käytännöistään kertoessaan vastaajat korostivat toisaalta käsittelyperiaatteiden esille tuomista jatkuvasti, yhä uudelleen ja uudelleen: Koko ajan painotetaan, että kyse prosessin toiminnasta, ei yksittäisen ihmisen osuudesta. Ilmoitettu poikkeama on myös positiivinen, hyödyllinen asia, koska sen avulla pystytään parantamaan toimintaa. Olen korostanut yhteisissä tilaisuuksissa, että tarkoituksena on löytää pääsyitä, ei syypäitä ts. virheistä voimme oppia ja yhdessä kehitämme hoitoa turvalliseksi. Tapahtuman selvittelyn alussa olen joka kerran muistuttanut ja tarkentanut, että syyllistä ei etsitä, vaan tarkistetaan mitkä asiat pitää muuttaa, ettei vastaavanlaisia tilanteita enää satu. Yhteisesti sovitaan toimenpiteet ja kirjataan osastokokousmuistioon. Henkilökuntaryhmässä on yritetty pitää kiireetöntä tunnelmaa, joka edesauttanut asian pohtimista. Aina uudestaan ja uudestaan on palautettava mieliin, ettei tässä olla etsimässä syyllisiä tapahtuneelle. Minulla ei ole vielä juurikaan kokemusta purkutilanteista! Tulen korostamaan kuitenkin prosessin läpinäkyväksi tekemisen tärkeyttä...vain sitä kautta päästään kiinni toistuviin virheisiin! Myös perusteellinen alkuharjoitus on nähty hyväksi pelisääntöjen selvittämisessä. Olemme tehneet vasta yhden ilmoituksen opiskelumielessä. Teimme sen isolla porukalla yhdessä ja keskustelimme ilmoituksen tekemisen ideasta nimenomaan vahingoista oppimisen näkökulmasta ja pyrkimyksestä yhä laadukkaampaan hoitoon.
11 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Toinen avoimen keskustelun syntymiseen tai syntymättä jäämiseen - vaikuttava tärkeä seikka on osastonhoitajan oma toimintatapa käsittelytilanteessa. Käsittelyä on etäännytetty yksittäisistä tapahtumista aivan kirjaimellisesti niin, että annetaan kulua vähän aikaa ennen kuin tapaus otetaan yhteiseen käsittelyyn. Toinen etäännyttämistapa on koota samantyyppisiä tapahtumia yhteen käsiteltäviksi, jolloin mielenkiinto yksityiskohtiin on vähäisempi. Haittatapahtumat on käsitelty osastokokouksessa ja kun ilmoituksesta on kulunut jo jonkin aikaa, tällöin anonyymiys säilyy. Haittatapahtumien toistumisen ehkäisemiseksi on tarkistettu toimintatapoja ja ohjeita, myös itse avoin keskustelu on johtanut siihen että toimija kiinnittää huomiota omaan toimintaansa. Puhutaan vain ja ainoastaan tilanteesta, ei henkilöistä. Jos mahdollista, asia käsitellään pienellä viiveellä. Välitöntä haittaa aiheuttavat tulee käsitellä välittömästi ja silloin joutuu paneutumaan tiukasti siihen, että kukaan ei koe syyllisyyttä. Täysin sitä ei aina voi välttää vaikka kuinka kauniisti puhuisi. Asioista puhutaan yleisellä tasolla, ei tästä nimenomaisesta yksittäisestä tapahtumasta. Toistaiseksi emme ole yhteisesti keskustelleet asioista, olemme materiaalinkertymisvaiheessa. Kun saamme riittävästi tapahtumia, tulemme keskustelemaan yleisellä tasolla minkä tyyppisiä virheitä tulee paljon. En lähde etsimään syyllisiä, vaan käsittelen mielestäni asiaa, eli vahinkoa jota ei olisi saanut tapahtua. Rinnastaisin tämän vakuutusvirkailijan työhön, jossa kerätään arvokasta tietoa ennaltaehkäisevässä mielessä. Samalla opin itse, koska olen joutunut selvittämään myös hoitoketjuun liittyviä asioita, en vain tapahtumia omalla osastollani. Käsittelen ilmoitukset ja tuon ne opetusmielessä koko henk.kunnan tietoon. Henk.kunta myös tuntuu ottavan pääsääntöisesti haittatapahtuman ennalta ehkäisevänä koulutuksena. Moni painotti kiireettömän käsittelyn merkitystä positiivisen ja aktiivisen asennoitumisen aikaansaamiseksi. Myös parhaat kehittämisehdotukset saadaan yhteisesti ajan kanssa keskustellen. Esitän tapahtuman ja vapaamuotoinen keskustelu voi alkaa. Kun keskustelulle antaa aikaa, tulee esille ne parhaat muutosehdotukset, niiden pohjalta sovitaan käytännöistä. Ketään henkilönä tai ammattiryhmänä ei osoiteta sormella, keskitytään itse tapahtumaan asiaa käsitellessä. Kysymys syyllistymisestä ja syyllistämisestä pohditutti monia vastaajia. Kulttuurin muuttamista ei pidetä lainkaan mahdottomana, mutta johdonmukaista työtä se vaatii. Vastaajat näkevät tapahtumista raportoimisen hyväksi tieksi oppivan kulttuurin luomisessa. Syyllistymisen ja haitallisten tunnekuormien purkamisessa HaiPro nähdään käyttökelpoisena menettelynä. Herkästi syyllistää, vaikka yrittääkin ettei syyllistäisi. Ilmoitukset käsitellään nimettöminä. Myöskään mitään kovin vakavia virheitä ei ole sattunut. Lähinnä semmoisia joissa on kannattanut miettiä yhteisiä toimintamenetelmiä. Toimintaani esimiehenä kuuluu muutenkin se., että en harrasta työntekijöitteni syyllistämistä. Haittatapahtuman ilmetessä nuo pelästyvät jo muutenkin riittävästi. Jos syyllistetään, eivät ilmoita mitään.
12 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) Syyllistämisasiaa toistuvasti osastokokouksissa käsitelty Rehellinen, avoin keskustelu on mielestäni ainoa tie saada asiaa eteenpäin, tosin sairaalakulttuuriin on jotenkin "pesiytynyt" syyllisen etsimisen kulttuuri ja tästä on vaikea päästä. Me puhutaan ainoastaan siitä, mitä on tapahtunut. Joskus työntekijä itse sanoo, että hän on aiheuttanut ko. tapahtuman. Ketään EI syyllistetä: Korostetaan, että me kaikki teemme virheitä ja me yhdessä opitaan tehdyistä mokista. Vaikea muuta sanoa; meillä on reilu meininki!! Otetaan asiat asiana. Yleensä mokan tehnyt on itse itselleen ankara; tässä oh on tuettava/ tsempattava työntekijää! Työntekijät luottavat, että syyllisiä ei etsitä. Suurin osa ilmoituksista on koskenut lääkitysvirheitä. Olemme muuttaneet käytäntöjä koskien välineitä, ajankäyttöä ja toimintatapoja. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin muutoksissa. Emme koe syyllisyyttä; päinvastoin HaiPron avulla koetaan asian konkretisointi hyväksi, ei jää tunnekuormia. Kysymys 10. Tulostatko intranetistä HaiPro:n tilastotaulukoita ja grafiikkaa henkilökunnan nähtäväksi? 1. En ,1% 2. Kyllä, säännöllisesti 27 9,9% 3. Kyllä, satunnaisesti 57 21,0% Yhteensä % Vastauksista voidaan päätellä, että monessa yksikössä tapahtumatiedot ovat vasta karttumassa. Tilastoja ja grafiikkaa hyödyntää säännöllisesti vasta joka kymmenes vastaaja. Satunnaisia käyttäjiä on noin viidennes vastanneista.
13 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) 6. Esimerkkejä osastoilla saaduista hyödyistä ja opeista Yksi kysymys koski vaaratapahtumailmoituksista saatuja hyötyjä ja oppeja. Kysymykseen vastasi 216 henkilöä (76% lomakkeen palauttaneista). Vastaukset ryhmittyivät seuraaviin tyyppeihin: 1. ei ole vielä kertynyt oppeja, kun ilmoittaminen on vasta alkamassa tai juuri aloitettu (hyötyjä kuitenkin odotetaan myöhemmin saatavan) 2. vastauksessa korostetaan lisääntyneen riskitietoisuuden ja parantuneen vaaratapahtumien havaitsemisen merkitystä lähtökohtana toiminnan kehittämiselle 3. vastauksessa korostetaan ilmoitusten merkitystä keskustelun avaamisessa ja avoimen, oppivan ilmapiirin kehittämisessä 4. esimerkkejä yksittäisistä tapahtumista ja ongelma-alueista, joihin ilmoitusten perusteella on suunniteltu tai tehty parannustoimenpiteitä ja muutoksia. Erilaisten vastaustyyppien tarkkoja määriä ei ole laskettu siksi, että kysymyksen avulla ei ollut tarkoitus todistaa hyötyjä ja oppeja, vaan koota esimerkkejä siitä, mitä eri organisaatioissa ja yksiköissä on havaittu. Karkeasti arvioituina joka kuudes tähän kysymykseen vastanneista ei vielä ole kokenut hyötyä syntyneen. Saman verran vastauksista ovat yhteensä tyyppiä 2 ja 3: Asioista uskalletaan puhua avoimesti syyllistämättä. Puhutaan niistä asioista, joita "painettiin villaisella" ennen ja toivottiin ettei kukaan valita. Olemme keskustelleet erityisesti tapahtumaan myötävaikuttavien tekijöiden osuudesta joita voi olla esim. kiire, huolimattomuus, tiedon puute, osaamisvaje jne. Pyrimme keskustelussa kartoittamaan riskejä mahdollisimman laajasti ja havainnoimaan tilannetta laajemmasta näkökulmasta kuin yhden toimijan näkökulmasta, ja miettimään miten riskejä voitaisiin välttää. Aikaisemmin kirjaamiseen liittyvät tilanteet on nyt oikeasti mielletty poikkeamiksi ja tavoite kiinnittää niihin enemmän huomiota. Poikkeamien käsittely on `herättänyt ihmisiä huolellisuuteen erit. kirjaamiseen liittyen. Olemme havainneet lääkehoidon osalta, että ns. kaksoistarkastus on välttämätön lääkepoikkeamien vähentäjänä. Myös taloudellinen ajattelu on "kirkastunut". esim. jos unohdetaan viedä tutkimukseen, niin se maksaa, koska aika jää käyttämättä ym. Reilu puolet vastanneista kertoo esimerkkejä tehdyistä muutoksista ja toimenpiteistä. Suurin osa esimerkeistä ja niitä on runsaasti liittyy keinoihin ja muutoksiin lääkityspoikkeamien ennalta ehkäisemisessä: lääkkeiden kirjaamiseen, jakokäytäntöihin, jakajaresursseihin ja jakamisen olosuhteisiin. Esimerkkejä erilaisista muutoksista (joita useita tuotiin esille monien eri henkilöiden vastauksissa) seuraavassa luettelossa. muutettu lääkkeenjaon toimintatapaa, lääkkeiden jakoajankohdan muuttaminen lääkkeiden kirjaamistapaa on parannettu lääkemääräyksiin muutoksia leikkauspotilaan esilääkitys muutettu lääkkeiden kaksoistarkastus kotisairaanhoidossa lääkkeenjakotilanne on rauhoitettu lääkkeiden tilauskäytännöt ja tehtäväjako tarkistettu
14 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) kommunikoinnin ja tiedonkulun käytäntöjen tarkistaminen uusi työaika käyttöön, jotta saadaan lääkkeenjakoon lisäaikaa tarkistettiin kirjaamiskäytäntöä niin, että epävirallisen seinä listan käyttö loppui ja tiedon päivittyminen varmistui lääkkeiden anto kerralla alusta loppuun (ei enää ruiskuja hoitohyllylle odottamaan); tarkennettu toimintatapoja (mm. lääkkeen jauhaminen, potilaan pöydälle jättäminen) muutettiin lääkkeenjakokäytäntöä ja tehtävänjakoa osastofarmaseutin ja yöhoitajan kesken lääkekorttien lääketietojen tarkistus määrävälein on kehitetty lääkemääräysten vientiä potilaan lääkeseurantalehdelle, atk-pohjaiset lääkekortistot kehitetty, säännölliset yhteneväisyyksien tarkistukset. Yöllä jaettiin lääkkeet pieleen, kun jakaja väsynyt. Lääkkeet jaetaan nyt klo eikä ole jakaja väsynyt eikä mokaile. Kaksoistarkistus lääkkeenjaon jälkeen (jakaja ja toinen henkilö tarkistaa) otettiin käytännöksi, jakopoikkeamat vähenivät %, panostus kannatti, työn laatu parani. Löytyi lukuisia riskialttiita lääkehoitoja, jotka tunnetaan nyt. Esim sitalopraamin ja siprofloksasiinin sekoittumisvaara ja samankaltaisten milligrammamäärien sekoittumisvaara, esim ja Meillä on vielä niin uutta; emme esim. ole vielä hyödyntäneet raportteja lainkaan (jatkossa tulemme hyödyntämään). Olemme muuttaneet lääkehoidon toteuttamisprosessia, eli jaamme lääkkeet suoraan sähköiseltä näytöltä, emme printtaa lappuja: nyt lääkejakovirheet tulevat paremmin esiin ja otetaan puheeksi (koska ilmoituksia tehdään myös läheltä piti tilanteista, aiemmin ei). Näin sairaanhoitajat voivat ennalta varoa juuri tietyssä prosessin osassa tapahtuvia virheitä. Oppia siis näin alkuvaiheessa on varsinkin läheltä piti tilanteista. Lääkkeiden kanssa huomattu epäkohtia ja näihin käytäntöihin puututaan nyt kaiken aikaa etsien sopivia käytäntöjä. Lisäksi oli tehty kehittämistoimia ja muutoksia seuraaviin asioihin liittyen: hoitotoimenpiteen / tehtävän suorittaminen ja työohjeet: esimerkkeinä injektion antaminen, haavanhoito, ortopedisen tuen asennus, välineiden tarkistuskäytännöt, vuodehuolto, potilassiirtotilanteet, ohjeiden ja sopimusten puutteita korjattu, uusittu näytteidenkuljetustapa laitteet ja tarvikkeet: tarvikemuutoksia tekemisessä todettujen ongelmien, huonon toimivuuden vuoksi, tietokoneohjelman virhetoiminto tunnistettu, hankittu parempia laitteita, tietojärjestelmään lisätty uusi toiminto (varoittaa päällekkäislääkityksestä); kaatumistapaturmien vähentämiseksi sekaville muistamattomille potilaille käyttöön liukuestetossut jotka ovat myös yöllä jalassa; lisäkoulutus laitteen käyttöön viestintä: viestintää on lisätty, informaation kulku on parantunut. koulutus, perehdyttäminen: sijaisten perehdyttämistä parannettu; raportin antamiseen aina seurattava protokolla, joka varmistaa tiettyjen tärkeiden (yhteisesti tärkeiksi todettujen) asioiden läpikäynnin; väärien luulojen ja olettamusten karsimiseksi kysymiseen kannustava vuorovaikutustapa
15 Alustava yhteenveto vastauksista; (24) dokumentointi: tarkennettu kirjallisen dokumentoinnin muotoa, jotta merkitys yksiselitteinen (esim. ei 6 kk kuluttua, vaan 06/08); selkiytetty kirjaamiskäytäntöä asiakkaan palveluihin tulosyyn osalta; hoitosuunnitelman kirjaaminen parantunut resurssit: saatu yksi henkilö lisää työvoimaa yhteistyö: muiden osastoiden käytäntöihin saatu muutoksia, käytäntöjen selkiyttäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatioiden välillä työturvallisuus: esimerkkinä On havaittu, kuinka merkittävä ongelma on sekavien ja aggressiivisien potilaitten henkilökuntaa kohtaan harjoittama fyysinen väkivalta, sen ehkäisy ja hallinta etenee. työympäristö: korjauksia tiloihin ja muutoksia tilojen käyttöön. Kolme potilasturvallisuusvastaavaa tiivistää hyödyt seuraavasti: On löytynyt toimimattomia tuotteita, puutteita tiedonkulussa ja tiedottamistavoissa (raportointi), puutteita työnjaossa (teho/röntgenosasto), koulutustarpeita (lääkärinmääräykset tietojärjestelmässä ja niiden käsittely) jne. Joitakin käytäntöjä on muutettu, iät ajat tiedossa olleet asiat ovat saaneet vahvistusta ja niistä on saatu lähetettyä tietoa ylemmälle tasolle. Vastaan ( _ ) vuodeosastojen näkökulmasta. Osastofarmaseutti palkattu vuodeksi. Osastojen ovet saadaan lukkoon. Ollaan järjestämässä väkivaltakoulutusta. Lääkejakokäytännöt muuttuneet. Lääkehuone suunnitellaan uusiksi. Työskentelyrauhasta muistuttaminen. Yleensä keskustelu ja huolellisuuden korostaminen. Perehdytyksen päivitys. Puhelinliikenteen ohjaus lääkärikierrolla kansliaan. Parissa yksittäisessä vastauksessa todettiin HaiPro-järjestelmään kohdistuneissa odotuksissa petytyn. Esimerkiksi aiempi lääkityspoikkeamien merkintälista antoi heti palautteen henkilölle hänen tekemistään virheistä. Anonyymi systeemi ei sitä tee. Toisessa esimerkissä pohdittiin, miten järjestelmän saisi paremmin palvelemaan yksiköitä, joissa ei ole suoraa potilastoimintaa mutta jotka palvelevat potilasyksiköitä. Kolmas vastaaja tarkasteli hyötykysymystä ilmoitusprosessin näkökulmasta: kun aiemminkin on poikkeamia käsitelty, ei järjestelmän käyttöönotosta ole ollut mitään uutta hyötyä.
LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset
67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotHaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -
HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla
LisätiedotSISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen
Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotEsimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä
Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotVuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä. Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä
Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä Esityksen sisältö Lainahoitajamallin käyttöönoton taustaa Lainahoitajamallin
LisätiedotTOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA
TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu
LisätiedotAsiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja
Asiantuntijaverkostot ja toimialaryhmät osana yhtenäisiä toimintatapoja Tehokkuus, järjestäytyminen, vaikuttavuuden parantaminen, jne. 1 Webropol-kysely asiantuntijaryhmien jäsenille Lähetettiin AVIen
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2016
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2016 Potilasturvallisuusilmoitukset vuonna 2016 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä tehtiin vuonna 2016 yhteensä 2332 potilaaseen/asiakkaaseen
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotAlustava hahmotelma ALMU järjestelmän vaatimuksista
Alustava hahmotelma järjestelmän vaatimuksista projektiryhmä Marika Korhonen marika.korhonen@helsinki.fi 17.1.2006 SISÄLLYS 1 Johdanto...1 2 Kehittämisosaston toiminnasta...1 3 Apurahan hakeminen...2 3.1
LisätiedotPotilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori
Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2017
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2017 Potilasturvallisuusilmoitukset vuonna 2017 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä tehtiin vuonna 2017 yhteensä 2602 potilaaseen/asiakkaaseen
LisätiedotNäy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero
Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön
LisätiedotLÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg
LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg PSHP, TAYS 1 Mistä on lähdetty? Haluttiin selvittää lääkehoitoon liittyviä turvallisuuskysymyksiä 2 vuotinen hanke, jonka aikana otettiin
LisätiedotLiikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!
Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotÅbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU
Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotKartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille
Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä
LisätiedotArvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
LisätiedotYliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009
Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista
LisätiedotLääkehoidon riskit
Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotTIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Tämä työkalu sopii ohjausryhmille, tiimeille, työryhmille, projekteille joilla on melko itsenäinen vastuualue. Alla käytetään kaikista
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotPohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja
LisätiedotDoodle helppoa aikatauluttamista
Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia
LisätiedotTuottavuutta palavereihin
Tuottavuutta palavereihin Mia-Maria Karjalainen Microsoft Certified Trainer - MCT CompTia Certified Technical Trainer - CTT+ 1 Sisältö erilaiset roolit palaverissa hyvät palaverikäytännöt ja yhteiset pelisäännöt
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotValitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.
Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotOppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012
Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)
LisätiedotSystemaattinen lääkkeenjako parityönä. Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto
Systemaattinen lääkkeenjako parityönä Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto Haasteena Potilaiden lääkitys ei toteudu aina niin kuin
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotMukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.
Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan
LisätiedotKiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22
KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22
LisätiedotTietojen haku ja raportit
1(6) Tietojen haku ja raportit Lista- ja Raportti-sivulla on mahdollisuus selata tietokannassa olevia tapahtumia ja poimia tarkasteluun tietyntyyppiset tapahtumat. Käytössä on joukko ehtoja (suodattimia/filttereitä),
LisätiedotSeinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS. Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö
Seinäjoen perusopetus Arviointikysely syksy 2012 JOHTAJUUS Piia Seppälä Seinäjoen perusopetuksen arviointityö Koulut vastaajaryhmittäin Yleistä Kysely toteutettiin syysloman jälkeisillä kolmella viikolla.
LisätiedotPotilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6
Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju
LisätiedotFokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä
Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotKäyttöönoton helpottaminen yritysnäkökulmasta Kevät 2017 Ville Kivilompolo & Sanna Tuuliainen Julkisten palveluiden palvelumuotoilu Lapin yliopisto
Käyttöönoton helpottaminen yritysnäkökulmasta Kevät 2017 Ville Kivilompolo & Sanna Tuuliainen Julkisten palveluiden palvelumuotoilu Lapin yliopisto Palveluseteli on valinnanvapautta lisäävä vaihtoehto
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011
POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu
LisätiedotHnenogäsdpdinoinnin päätehtävät
Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2015 Toteutus Syys- lokakuussa 2015, vastausaikaa 2 viikkoa Webropol-kysely Toimitettiin Avustajaportti.fi palveluun
LisätiedotPaja 3, Tampere
Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotPäivitetty 17.11.2010. 2) Tarkasteltavan ajanjakson voit tässä määritellä kuukauden tarkkuudella.
Ohje tilastointiin ja yhteenvetoraportteihin 1(10) Tietojen haku ja yhteenvetoraportit Lista- ja Raportti-sivulla on mahdollisuus selata tietokannassa olevia tapahtumia ja poimia tarkasteluun tietyntyyppiset
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys
Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi
LisätiedotPÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013
PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen
LisätiedotTeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion
1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotJärkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi
Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta
LisätiedotLiite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi
KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotLeila Mukkala Ranuan kunta
Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i
LisätiedotKOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015
KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen
LisätiedotHYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS
HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
Lisätiedot