TOIPILAASTA KUNTOON. Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIPILAASTA KUNTOON. Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa"

Transkriptio

1 TOIPILAASTA KUNTOON Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa Nadezhda Nikitina ja Svetlana Permi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nikitina, Nadezhda & Permi, Svetlana. Toipilaasta kuntoon Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa. Helsinki, kevät 2009, 53 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) pätevöitymiskoulutus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kirjallinen esite potilaille ja heidän omaisilleen kuntoutumista tukevasta hoitotyöstä ja kuntoutuksesta akuuttisairaalassa. Harjoittelun aikana Malmin sairaalassa syntyi ajatus kirjallisen ohjeen laatimisesta kuntouttavan hoitotyön edistämiseksi. Malmin sairaalassa on tehty tutkimus Potilaiden ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa (Leskelä & Rattul 2008), jossa tuli ilmi, että potilaille ja omaisille tarkoitettua kirjallista ohjetta tarvittaisiin. Ohjeen laatimisessa on hyödynnetty em. tutkimusta sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kirjallinen esite Toipilaasta kuntoon, joka on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen. Esite jää sairaalan käyttöön sellaisessa sähköisessä muodossa, että sitä on mahdollista tarvittaessa muokata ja tulostaa. Koekäytön jälkeen osaston henkilökunnalta, potilailta ja omaisilta esitteestä saatu palaute oli erittäin myönteistä. Esite on otettu käyttöön osaston vuoden tuloskorttina - tavoitteena on antaa se kaikille potilaille ja huomioida sen myötä kuntouttavaa hoitotyötä enemmän osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. On tärkeää, että kuntouttavaa hoitotyötä kehitetään akuuttisairaalassa jatkuvasti. Ohjaus on hoitotyössä keskeinen osa asiakkaan hoitoa. Ohjauksella autetaan asiakasta löytämään omia voimavarojaan. Potilaan rohkaisu ja motivointi omatoimisuuteen edistää hänen kuntoutumistaan. Hyvin suunnitellun kirjallisen ohjeen avulla on mahdollista vaikuttaa ohjauksen onnistumiseen. Asiasanat: kuntouttava hoitotyö, kuntoutus, potilasohjaus, voimavaralähtöisyys, kirjallinen esite, produktio.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT Potilaan ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Hoitotyö Helsingin Terveyskeskuksen akuuttisairaalassa Produktion tavoite POTILASKESKEINEN JA KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ Kuntoutus ja kuntoutumista edistävä työtapa Hoitajan rooli kuntoutuksessa Potilaan (asiakkaan) rooli kuntoutuksessa Omaisten rooli kuntoutuksessa Geriatrinen kuntoutus Geriatrisen kuntoutuksen prosessi Ikääntyneiden kuntoutustarpeen arviointi Geriatrisen kuntoutuksen tavoitteet Liikunnan merkitys kunnon ylläpitämisessä POTILASOHJAUS HOITOTYÖSSÄ Sairaanhoitajan rooli potilasohjauksessa Potilasohjauksen haasteet Kirjallinen potilasohjaus Kirjallisen ohjeen sisältöä ja ulkoasua koskevat vaatimukset OPINNÄYTETYÖNPROSESSIN KUVAUS KIRJALLISEN ESITTEEN ARVIONTI Oma arviomme esitteestä Palautteet esitteestä Toipilaasta kuntoon POHDINTA Luotettavuus Eettisyys Oma ammatillinen kasvu Oma pohdinta produktiosta...43

4 LÄHTEET...44 LIITTEET LIITE 1: Hankesuunnitelma. LIITE 2: Sopimus opinnäytetyöstä LIITE 3: Palautelomake LIITE 4: Esite Toipilaasta kuntoon

5 1 JOHDANTO Motivaatiomme tähän työhön syntyi, kun tutustuimme sairaanhoitajan antamaan potilasohjaukseen. Sairaanhoitajan rooli siinä on merkittävä. Kuntouttavan hoitotyön edistämiseksi on pyrittävä parantamaan potilasohjausta ja potilaan tiedonsaantia. Tässä opinnäytetyössä keskitytäänkin kahteen teemaan: kuntouttava hoitotyö ja ohjaus hoitotyössä. Kuntoutumista vaativa tilanne syntyy usein äkillisesti. Potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyö on tärkeä aloittaa akuuttihoidon osastoilla. Toipuminen toimintakyvyn menetyksestä on paljon aikaa vievä prosessi, jota sairaudet hidastavat. Lisäksi riippuvuus toisten avusta masentaa ja heikentää itsetuntoa. Tekemällä potilaan puolesta sen, mihin potilas pystyisi itse, hoitajat lisäävät potilaan riippuvuutta. Kuntoutusprosessin lähtökohtana on laaja moniammatillinen arviointi potilaan toimintakyvystä, voimavaroista ja kuntoutumisedellytyksistä. Potilaan oma motivaatio ja sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ovat keskeisiä. Hoitajan täytyy hyödyntää vuorovaikutustaitoja ja toimia potilaan tukijana edistämällä hänen itsenäisyyttä ja itsemääräämistä. Opinnäytetyön aihe nousee tarpeesta kehittää kuntouttavaa hoitotyötä akuuttisairaalassa. Työharjoittelun aikana Malmin sairaalassa ilmeni, että akuuttisairaalan osastoilta puuttui kokonaan potilaille ja heidän omaisilleen suunnattu kirjallinen ohje potilaan kuntoutusohjelman toteuttamiseksi. Sovimme osaston A1 osastonhoitajan kanssa, että laadimme kuntoutusohjelmaa varten kirjallisen esitteen. Kirjallinen esite ei tietysti pysty korvaamaan sairaanhoitajan antamaa ohjausta, mutta se voi kuitenkin olla hyödyllinen sekä potilaalle että hänen omaisilleen niin sairaalajakson aikana kuin potilaan kotiutuessa.

6 6 Tämän opinnäytetyön tärkeimpänä päämääränä oli laatia selkeäkielinen ja helposti ymmärrettävä esite potilaalle ja hänen omaisilleen kuntouttavasta työtavasta ja kuntoutuksesta akuuttisairaalassa. Tätä varten opinnäytetyön alkuosassa on kartoitettu Helsingin kaupungin akuuttisairaalan palveluja käyttävien potilaiden hoidon tarpeet, sekä potilasohjauksen periaatteet, kirjallisen ohjeistuksen laatimisen periaatteet ja etiikka, huomioiden lisäksi tutkimustietoa potilaan ja hoitajan roolista ohjauksessa ja kuntoutuksessa. Kirjallisen esitteen tarkoituksena on edistää potilaiden kuntoutumista ja tehostaa kuntouttavaa hoitotyötä akuuttisairaalassa. Kirjallisen ohjeen laatimisessa on hyödynnetty Malmin sairaalassa tehtyä tutkimusta Potilaiden ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa sekä alan kirjallisuudesta löytyviä lähdeteoksia. Opinnäytetyön luvussa 5 kuvataan opinnäytetyön syntyprosessia. 2 PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT Produktio on yleensä lyhytkestoinen ja sen tarkoituksena on tehdä jokin tuotos, produkti, ja samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Se voisi olla esimerkiksi musiikkiesitys tai tuotos, video, radio-ohjelma, näytelmä, informaatiopaketti, kirjallinen tai kuvallinen tuotos. Kun produktiota suunnitellaan, hahmotetaan aluksi työn tavoite ja se, miten työ niveltyy ammatilliseen käytäntöön. Produktion suunnittelun, toteuttamisen ja reflektoinnin pohjalla tulee olla myös produktion kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskeva tutkittu tieto. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, 32).

7 7 2.1 Potilaan ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Malmin sairaalassa oli keväällä 2008 tehty tutkimus Potilaan ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa (Leskelä & Rattul 2008, 1). Kyseisen opinnäytetyö oli osa kuntoutumista ja selviytymistä edistävän hoitotyön kehittämisprojektia, joka toteutetaan Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Akuuttisairaalassa. Projekti oli Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Akuuttisairaalan kuntoutumista ja selviytymistä edistävää hoitotyötä sekä Helsingin ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien ja työelämän yhteistyömuotoja. Kyseisessä opinnäytetyössä kerättiin tietoa potilaiden ja omaisten odotuksista, joita heillä on kuntouttavalle hoitotyölle sekä heidän kokemuksistaan ja toteutuneesta kuntouttavasta hoitotyöstä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden ja omaisten odotuksia kuntouttavasta hoitotyöstä. Työn lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Potilaiden aineistosta nousivat keskeisinä esiin seuraavat osa-alueet: kuntouttaminen, potilaan kokemukset hoitojaksoista, hoitohenkilökunnan toiminta, tiedonsaannin toteuttaminen ja osastoympäristön merkitys kuntoutumisessa (Leskelä & Rattul 2008,13). Omaisten aineistosta nousivat keskeisinä esiin seuraavat osa-alueet: omainen kuntoutumisen edistäjänä, kokemukset tiedonsaannista, kokemukset kuntouttavasta hoitotyöstä, kuntoutuminen osastolla, kokemukset hoitohenkilökunnasta sekä kokemukset ja toiveet osastoympäristöstä (Leskelä & Rattul 2008,19). Omaisten ja potilaiden käsitykset siitä, mitä kuntoutuminen tarkoittaa, olivat samankaltaisia. Vastauksissa painottuvat fyysiset tekijät: kuntoutuksen seurauksena kävelykyvyn palautuminen ja omatoimisen liikkumisen mahdollistuminen. Fysioterapia nähtiin olennaisena osana kuntoutusta. Lisäksi kuntouttamiseen sisältyi erilaisten henkisten ja fyysisten tarpeiden tyydyttäminen sekä taustalla olevan sairauden hoito. Aineistossa painottui kuntoutushenkilökunnan merkitys hoidossa. Fysioterapeutti, toimintaterapeutit ja sosiaalihoitajat olivat osallistu-

8 8 neet kuntouttamiseen monella tavalla. Potilaat ja omaiset toivat esiin tyytyväisyyttä kuntoutushenkilökunnan toimintaa kohtaan (Leskelä & Rattul 2008, 25). Omaisten mukaan kuntoutus ei ole syöttämistä, juottamista tai auttamista vessaan. (Leskelä & Rattul 2008, 22.) Potilaat ja omaiset pyrkivät edistämään kuntoutumista. Haastateltavilla potilailla oli vahva tahto kuntoutua ja päästä kotiin. Muutamat omaiset myös kertoivat potilaan motivaatiosta kuntoutumisen suhteen. Potilaat edesauttoivat kuntoutumistaan omatoimisella toiminnallaan. Omaisen merkitys korostui aineistossa. Omainen huolehti potilaasta, kannusti ja oli aloitteellinen tiedonsaannissa potilaan hoitoon liittyvissä kysymyksissä. (Leskelä & Rattul 2008, ) Sekä omaisten että potilaiden tiedonsaanti alkavasta hoidosta ja osastosta oli vähäistä. Juuri kukaan ei ollut saanut osastoesitettä. Lisäksi useimmilta puuttui tieto siitä, kuka oli potilaan omahoitaja. Kahdella omaisella ja yhdellä potilaalla oli ainoastaan tieto, että omahoitaja on nimetty. Vuorovaikutus ja yhteistyö omahoitajan kanssa olivat vähäistä. Omaisista vain yksi kertoi tavanneensa omahoitajan. (Leskelä & Rattul 2008, 26.) Omaisten aineistosta nousi myös esiin tyytymättömyys tiedonsaantia kohtaan. Osa koki saavansa tietoa vain kysymällä itse. Aineistosta nousi esiin lisäksi toive siitä, että hoitajat olisivat aloitteellisimpia tiedonjakamisen ja määrän suhteen. Hoitajan pitäisi lisäksi käydä esittäytymässä henkilökohtaisesti. (Leskelä & Rattul 2008, 26.) Työssä korostui kuntoutushenkilökunnan suuri merkitys potilaan kuntouttamisessa. Ohjaukselliseen yhteistyöhön tulisi kuitenkin sitouttaa kaikki ammattiryhmät. (Leskelä & Rattul 2008, 29.) Opinnäytetyön tekijöiden mukaan kukaan haastatelluista potilaista ei ollut osallistunut hoitonsa suunnitteluun. Potilaat kuitenkin kertoivat haastatteluissa selkeästi omista tavoitteistaan kuntoutumisen suhteen. Potilailla oli lisäksi motivaatiota ja halua kuntoutua ja selvitä itsenäisesti. (Leskelä & Rattul 2008, 29.) Pi-

9 9 dämme tärkeänä, että potilaalle annetaan tietoa hoitosuunnitelmasta esitteessä, ja että hänelle tarjotaan mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen. Omaiset kokivat sekä tyytyväisyyttä että tyytymättömyyttä tiedonsaantia kohtaan. Tiedonsaantiin tyytymättömät omaiset korostivat sitä, että heidän täytyi itse olla aloitteellisia tietoa halutessaan - ilman kysymistä hoitajat eivät heidän mukaansa kertoneet mitään. Hoitajan aloitteellinen ja aktiivinen tiedon antaminen omaiselle kuntouttavasta hoitotyöstä ja potilaan hoidosta edesauttaisi omaisen osallistumista ja täten potilaan kuntoutumista. Riittävä tiedon antaminen omaiselle potilaan sairauden tilasta ja hoitosuunnitelmasta lisäisi omaisten ymmärrystä hoitajien toimintaa kohtaan ja estäisi ristiriitojen syntymistä hoitohenkilökunnan ja omaisten välillä. (Leskelä & Rattul 2008, 30.) Leskelä ja Rattul (2008) ehdottivat opinnäytetyössään hoitotyön kehittämistä osastossa. Otamme heidän ehdotuksensa huomioon laatiessamme kirjallista esitettä. Hoitajan tulee olla aloitteellisempi tiedonantajana potilaan hoitoon liittyvissä asioissa. Osastosta ja alkavasta hoidosta tulee kertoa enemmän hoitoa aloitettaessa. Tiedotuksen voi toteuttaa esimerkiksi käymällä osastoesitteen sisältämät asiat läpi yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Tämä helpottaa osaltaan sairaalahoitoon joutumisen potilaassa ja omaisissa aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita. Potilaalle ja omaiselle tulee lisäksi antaa tietoa siitä, onko potilaalle nimetty omahoitaja. Omahoitajan tulee olla aloitteellinen vuorovaikutteisen hoitosuhteen luomisessa. (Leskelä & Rattul 2008, 31.) Kuntoutumisen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi tulee käydä läpi, jotta potilas ja omainen tietävät mihin hoidolla pyritään. Omaisten voimavaroja ja motivaatiota potilaan kuntouttamiseen voi hyödyntää ja ylläpitää ottamalla omaisia enemmän mukaan potilaan hoitoon ja hoidon suunnitteluun. (Leskelä & Rattul 2008, 31.) Jotta potilaat ja omaiset sisäistäisivät kuntouttamisen ympärivuorokautiseksi toiminnaksi, on jo hoidon alussa kerrottava, että kaikki ammattiryhmät hoitajista

10 10 fysioterapeutteihin osallistuvat potilaan kuntouttamiseen. Kuntoutumisen päämäärän, esimerkiksi kotiin pääsemisen, tueksi tulee laatia konkreettisia välitavoitteita. Välitavoite voi olla esimerkiksi peseytymisen onnistuminen itsenäisesti. Konkreettiset välitavoitteet voivat auttaa potilasta ymmärtämään, että kuntouttaminen ei rajoitu vain kuntoutushenkilökunnan toimintaan vaan siitä edistetään kaiken aika myös päivittäisten toimintojen yhteydessä hoitajien tuella. Potilaiden yksilölliset toiveet tulee pyrkiä huomioimaan esimerkiksi päivittäisten toimintojen toteutusta suunniteltaessa. (Leskelä & Rattul 2008, 31.) 2.2 Hoitotyö Helsingin Terveyskeskuksen akuuttisairaalassa Helsingin Terveyskeskuksen akuuttisairaalassa hoito toteutuu yksilövastaisesti ja kuntouttavan hoitotyön periaatteita noudattaen. Potilaalle nimetään omahoitaja hoitojakson ajaksi. Osastolla hoitotiimi koostuu hoitajista, lääkäristä, toiminta-, puhe- ja fysioterapeuteista sekä sosiaalityöntekijästä. (Helsingin kaupungin terveyskeskus 2007.) Osastolle potilaat tulevat päivystyspoliklinikalta ja päivystyksen vuodeosastolta, HUS:n sairaaloista, vanhainkodeista, palvelutaloista sekä kotoa avohoidon lähettäminä. Osastojen toiminta painottuu geriatristen potilaiden arviointiin, hoitoon ja kuntoutukseen yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Tavoitteena on potilaan selviytyminen kotona ja kotiutukset neuvotellaan yhteistyössä potilaan, omaisten ja avohoidon edustajien kanssa. (Helsingin kaupungin terveyskeskus 2007.) Kyseisellä akuuttivuodeosastolla hoidetaan eri-ikäisiä, monisairaita potilaita. Yleisimpiä hoitoon tulon syitä ovat esimerkiksi yleistilan lasku, aivohalvaukset, sydän- ja verisuonitaudit, astma, keuhkoahtaumatauti, keuhkoembolia, epätasopainossa oleva diabetes, erilaiset infektiot, erilaiset kaatumiset sekä traumojen seurauksista johtuva jatkokuntoutus, päihdeongelmat, tutkimuksiin valmistamiset kuin myös syöpäpotilaan ja kuolevan potilaan kivunhoito. Lisäksi arvioidaan dementian ja depression mahdollisia vaikutuksia kotona selviytymiseen.

11 11 (Helsingin kaupungin terveyskeskus 2007.) Kuntouttavaa hoitoa toteuttava moniammatillinen työryhmä muodostetaan asiakkaan tarpeiden mukaan. 2.3 Produktion tavoite Potilaan hoitotyön edistämiseksi on pyrittävä parantamaan potilaan tiedonsaantia ja potilasohjausta. Tämän opinnäytetyön tärkeimpänä päämääränä on laatia kirjallinen esite potilaille ja heidän omaisilleen. Päätimme kutsua meidän esittettämme nimellä Toipilaasta kuntoon. Toiveenamme on, että ohjeen nimi motivoisi potilaita ja heidän omaisiaan omaksumaan aktiivisen roolin kuntoutusprosessissa ja auttaisi heitä siten osallistumaan kuntoutusprosessiin alusta lähtien. Kirjallinen esite ei korvaa sairaanhoitajan ohjausta, mutta se voisi olla höydyllinen omahoitajalle - muistuttamassa tärkeiden asioiden kertomisesta, mutta myös potilaalle ja hänen omaisilleen, jotka jännityksen vuoksi usein unohtavat osan hoitajan antamista ohjauksesta. Aikaisemmin tehty tutkimus Potilaiden ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa osoitti, että potilaiden ja omaisten tiedonsaanti osastolla ei ollut riittävää, ja että potilaiden, omaisten ja henkilökunnan käsitykset kuntoutuksesta poikkeavat toisistaan. Opinnäytetyön tulosten mukaan tiedonsaanti oli vähäistä liittyen omahoitajaan, alkavaan hoitojaksoon ja osastoon (Leskelä & Rattul 2008, 28). Pidämme tärkeänä, että potilas ja hänen omaisensa saavat tiedon omahoitajasta esitteen alussa. Lisäksi esitteeseen on jätettävä tila omahoitajan nimen kirjoittamiseksi. Tämän tutkimuksen perusteella päätimme, että kirjallisessa esitteessä Toipilaasta kuntoon on keskeistä: Antaa tietoa omahoitajasta. On jätettävä tilaa omahoitajan nimen kirjoittamiseksi. Kertoa henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta ja mahdollisuudesta laatia hoitosuunnitelman yhdessä omahoitajan kanssa. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säädetään, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseissä ole tilapäinen neuvonta ja

12 12 ohjaus. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa tai asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa tai asiakkaan ja hänen omaistensa tai muiden läheistensä kanssa. Kertoa moniammatillisesta hoitotiimistä Kertoa kuntouttavasta työotteesta ja kuntoutuksen merkityksestä Kuntoutusprosessin suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen perustuvat arviointiin. Tavallisimmin kuntoutustiimiin kuuluvat lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. Puheterapeutin työpanosta tarvitaan erityisesti aivohalvauspotilaita kuntoutettaessa. Iäkkäillä kognitiiviset ongelmat ovat yleisiä. Neuropsykologin konsultaatio auttaa kognitiivisen tilanteen selvittämisessä ja potilaalle sopivien harjoittelumenetelmien valinnassa. Menestyvän kuntoutustiimin tunnusmerkkejä ovat selkeä työnjako, tiimin jäsenten toisiaan täydentävät luonteenpiirteet ja ammattitaito sekä kyky luovaan ongelmanratkaisuun. Jäsenten tasa-arvoisuus on tiimin vahvuus. (Lönnroos 2008, ) Kaikkien tiimin jäsenten tavattua potilaan pidetään palaveri, jossa laaditaan kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Potilas ja hänen läheisensä voivat osallistua palaveriin tai ainakin heidän kanssaan on keskusteltava ja kerrottava suunnitelmansisällöstä. Tavoitteiden on oltava realistisia ja konkreettisia. Kuntoutusjakson aikana tiimin on syytä kokoontua 1 2 kertaa viikossa. Kokonaiskuva kuntoutusprosessin etenemisestä täydentyy, kun potilasta tapaa tiimin eri työntekijöiden ohjaamissa harjoittelutilanteissa. (Lönnroos 2008, ) Jatkohoidon ja kuntoutuksen järjestäminen on aloitettava hyvissä ajoin. Yleensä kotikäynti antaa arvokasta tietoa ja selventää kuntoutussuunnitelman tavoitteita, joten käynti kannattaa tehdä ajoissa. Kotiutukseen, kotihoitoon ja jatkokuntoutukseen liittyviä asioita ja yhteydenottoja hoitavat sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. Kuntoutus ei loppu osastojakson päättymiseen. Jatkotoimenpiteiden järjestämisen lisäksi täytyy sopia seurannasta (Lönnroos 2008, )

13 13 Toivomme, että esitteen Toipilaasta kuntoon käyttöönotto sekä auttaa että edistää potilaan kuntoutumista, tehostaa kuntouttava hoitotyötä, parantaa työn organisointia ja parantaa myös työn laatua. 3 POTILASKESKEINEN JA KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ Tässä luvussa luomme katsauksen hoitotyön malleihin, tarkastelemme kuntoutumista tukevaa hoitotyötä, geriatrista kuntoutusta sekä liikunnan merkitystä kunnon ylläpitämisessä. Kerromme lisäksi hoitajan, potilaan ja omaisten rooleista kuntoutuksessa. Perinteisessä hoitotyön mallissa hoitajan tiedot ja taidot liittyvät hoitotoimenpiteistä suoriutumiseen ja hän toimii lähinnä lääkärin avustajana. Työmotivaatio tulee tehtävien määrästä ja työ merkitsee toimeentuloa. Yksilöllisessä hoitotyön mallissa hoitaja hyödyntää vuorovaikutustaitoja ja toimii potilaan tukijana. Hänellä on kutsumus tehdä hoitotyötä ja motivaation lähteenä ovat hoitotulokset. Hoitaja hahmottaa potilaan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena ja hänen toiminnassaan korostuvat ihmisen kunnioittaminen yksilönä, inhimillisyys ja yksityisyys. Yhteisöllisessä hoidon mallissa korostuvat hoitajan tutkimus- ja yhteistyötaidot, hän on asiantuntija, itsenäinen kumppani ja potilaan asianajaja. Potilaiden terveyden ja hyvän olon edistyminen ovat hoitajan motivaatiolähteitä ja hän kokee työn elämäntehtävänä. Yhteisöllisessä mallissa tulevat kaikki ihmisen hyvää korostavat arvot ja periaatteet (ihmisarvon kunnioittaminen, hyvän tekeminen ja oikeudenmukaisuus) esille toisiaan täydentäen. (Ruoho 2006, 23.) Kuntoutumista tukevalla hoitotyöllä tarkoitetaan sellaista asiakastyötapaa, jossa hoitaja tukee ja kannustaa kuntoutujaa selviytymään mahdollisimman itsenäisesti arkitoimistaan ja hallitsemaan arkielämäänsä omien voimavarojensa ja toimintakykynsä mukaan. Hoitaja ei tee asioita kuntoutujan puolesta vaan yhdessä hänen kanssaan. Vaikka ihmisen toimintakyky olisikin heikentynyt, hänen tulee saada päättää itse arkipäivänsä toimien aikataulusta ja toteutuksesta. Hoi-

14 14 taja auttaa ja ohjaa vain niissä toimissa, josta kuntoutuja ei selviydy yksin. Kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että tuetaan paitsi fyysistä myös sosiaalista puolta. (Kähäri-Wiik, Niemi & Rantanen 2007, 19.) Kuntoutustarpeen arviointia ja kuntoutussuunnitelman tekoa voidaan kuvata kuntoutuksen asiantuntijan ja asiakkaan välisenä dialogina. Kuntouttajalla ja asiakkaalla voi olla erilaisia näkemyksiä kuntoutuksen tavoitteista, taustaarvoista, edellytyksistä sekä mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Heillä on myös erilaisia odotuksia toistensa rooleista ja vastuista sekä palvelujen perusteista, määrästä tai ajoituksesta. Neuvottelun aikana erimielisyyksien perusteet arvioidaan ja molemmilla osapuolilla on mahdollisuus laajentaa omaa näkökulmaansa uusilla tiedoilla ja näkemyksillä. (Järvikoski & Härkäpää 2008, 60.) Hoitajan täytyy arvioida potilaan tai asiakkaan persoonallisuutta, jotta pystyisi paremmin edistämään tämän itsenäisyyttä ja itsemääräämistä. Mahdollisuus tehdä pieniäkin omia päivittäisiä toimintoja koskevia päätöksiä saattaa vahvistaa merkittävästi erityisesti iäkkäiden potilaiden tunnetta tilanteen hallinnasta. Potilaan itsemääräämistä edistäviä tekijöitä ovat yksilöllistä arviointia ja monitieteellistä potilaan hoidon suunnittelua painottava hoito-organisaatio, yritykset rohkaista potilaita osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, kontrollia ja negatiivista voimakäyttöä estävät kommunikointitavat sekä itsemääräämistä ja riippumattomuutta edistävän ympäristön luominen. (Ruoho 2006, 18.) Kuntoutusprosessi etenee sujuvammin ja johtaa parempaan lopputulokseen silloin, kun asiakas on itse aktiivisesti mukana tilanteen määrittelyssä ja tavoitteiden asettelussa. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksilla ja osallistumisella on merkitystä sekä prosessin etenemisen että vaikutuksen kannalta. (Järvikoski & Härkäpää 2008, 60.) Kuntoutujan vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa on kysymys siitä, että kuntoutuja tulee kuulluksi, hän saa omassa asiassaan riittävästi tietoa, hänen näkemyksensä otetaan huomioon ja hän voi vaikuttaa omaa asiaansa koskevaan päätöksentekoon (Piirainen & Kallanranta 2008, 101).

15 15 Kuntoutuksen tärkein voimavara on kuntoutuja itse. Kuntoutuksen tavoitteena on saada yksilö (eikä potilas) auttamaan itseään tukemalla hänen pyrkimyksiään. Kuntoutuksen lähtökohtana on kuntoutujan kaikkien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen. Kuntoutuksen kohde ei siis ole sairaus vaan ihminen kaikkine tarpeineen ja rajoituksineen. Kuntoutuksen tavoitteena on itsenäinen, itseään luovasti toteuttava, elämänsä hallitseva ja sosiaalisesti selviytyvä ihminen. (Rissanen 2008, ) Jokaisella potilaalla on henkilökohtaista voimavaroja. Hoitotyön tarpeenmäärittelyvaiheessa tulisi hoitotyöntekijän pystyä kirjaamaan potilaan voimavarat tarkkaan. Usein potilaalla on voimavaroja, joita he eivät saa sairautensa vuoksi käyttöön ja tarvitsevat tässä hoitotyöntekijöiden apua tai heidän voimavaransa ovat hävinneet vakavan sairauden myötä, ja hoitotyöntekijän tehtävänä on miettiä yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa kokonaan uusia voimavaroja. Myöhemmin hoitotyön suunnitteluvaiheessa on käytännössä havaittu, että potilaan omien voimavarojen vahvistamisesta löytyy ehkä tehokkain auttamismenetelmä, jonka käyttö on potilaan myös helppo hyväksyä. (Hallila 1999, 71.) Ihmisen fyysisyys, psyykkisyys, sosiaalisuus ja hengellisyys ovat yhtä arvokkaita (Ruoho 2006, 20). Voimaannuttava hoito edistää potilaiden riippumattomuutta. Hoitajien voimaannuttavat toiminnot auttavat potilaita säilyttämään tunteen oman elämänsä hallinasta ja samalla altistavat tilanteille, jossa potilaat voivat oppia selviytymään. Potilaan voimaannuttaminen yhdessä asiassa auttaa häntä onnistumaan myös monessa muussa tehtävässä. Sairaanhoitaja voimaannuttaa potilasta, jotta tämä pystyy ottamaan vastaan aktiivisen roolin päättäessään tulevaisuudestaan. (Ruoho 2006, ) 3.1 Kuntoutus ja kuntoutumista edistävä työtapa Kuntoutus on potilaan toimintakyvyn ja selviytymisen harjoittamista ja parantamista, jotta potilas sairaudestaan huolimatta voisi saavuttaa mahdollisimman suuren itsenäisyyden ja omatoimisuuden (Tilvis, Sourander & Aalto 1993, 373).

16 16 Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet. Ikääntyneiden kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korvaavaa fyysistä kuntoutusta, myös ehkäisevä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan. (Pitkälä, Eloniemi-Sulkava, Huusko, Laakkonen, Pietilä, Raivio, Ruotasalo, Saarenheimo, Savikko, Stranberg & Tilvis 2007, 3851.) Kuntoutusta tarvitaan silloin, kun yksilön ja hänen lähiyhteisönsä toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden, vamman tai erilaisten sosiaalisten ongelmien vuoksi, tai on havaittavissa ennakoivia tomintakyvyn heikkenemisen oireita. Kuntoutumisessa on tavoitteena paras mahdollinen toiminta- tai työkyky, joko palauttamalla se ennalleen, kohentamalla sitä tai estämällä sen ennakoitavissa oleva heikkeneminen. Lähtökohtana ovat yksilön tai yhteisön jäljellä olevat voimavarat, joita kuntoutuksen avulla pyritään vahvistamaan. (Kähäri-Wiik ym. 2007, 3.) Kuntoutuksen ja toimintakykyä ylläpitävien harjoitteiden tekeminen pitää liittää osaksi asiakkaan jokapäiväistä elämää normaalitoimintojen yhteyteen niin pitkälti kuin mahdollista (Helin 2008, 432). Toimintakyvyllä katsotaan olevan suuri merkitys ihmisen yleiseen hyvinvointiin. Toimintakykyyn liittyy myös ihmisen itsemääräämisoikeus ja omatoimisuus. Toimintakykyinen ihminen kokee, että hän kykenee vastaamaan elämän haasteisiin ja selviytymään jokapäiväisestä elämästään. Hän pystyy toimimaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, asettamaan elämälleen tavoitteita ja pyrkimään niitä kohti. Toimintakyky koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Fyysinen toimintakyky, johon kuuluvat elämää ylläpitävät fysiologiset perustoiminnot, fyysinen kunto ja terveydentila, luo perustan päivittäisistä toiminnoista selviytymiselle. Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä ottaa vastaan ja käsitellä tietoa, muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta, kykyä tuntea ja kokea. Sosiaalisesti toimintakykyinen ihminen kykenee rakastamaan sekä luomaan ihmissuhteita perheessä, ystäväpiirissä, työelämässä. (Hallila 1999, )

17 17 Kuntoutumista edistävän työtavan ennakkoehto on voimavaralähtöisyys. Voimavaralähtöisyys viittaa mahdollisuuksiin ja itsensä toteuttamiseen - keskitytään enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin. Voimavaralähtöisessä prosessissa tunnistetaan ja edistetään ihmisen kykyä tunnistaa omia tarpeitaan, ratkaista ongelmiaan ja saada käyttöönsä resursseja, joiden avulla he voivat hallita elämäänsä (Tikkanen 2001, 3 4). Palvelutarpeen kartoittamisessa sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asiakkaalla ja hänen läheisillään on; mitä asiakas omasta mielestään pystyy tekemään itsenäisesti ja millaisia selviytymisstrategioita hän on läheistensä kanssa elämäntilanteessaan kehittänyt (Hägg 2007, 30). Yksilöllisyyden kunnioittaminen edellyttää, että hoitaja pysähtyy keskustelemaan kuntoutujan ja omaisen kanssa kuntoutujan toiveista ja tarpeista ja ottaa nämä huomioon toiminnassaan. Toimintakyvyn tukeminen vaatii hoitajalta kärsivällisyyttä neuvoa, kannustaa ja odottaa, että henkilö suoriutuu itse tehtävästä, jonka hoitaja suorittaisi hänen puolestaan nopeasti ja tehokkaasti. Kuntoutumista edistävä työote sisältää myös sen, että hoitaja tunnistaa ja pyrkii ehkäisemään iäkkään henkilön kuntoutumiseen liittyvät riskit, kuten masentuneisuuden, painehaavaumat, ravitsemusongelmat ja pidätyskyvyttömyyden. (Routasalo & Lauri 2001, 211.) 3.2 Hoitajan rooli kuntoutuksessa. Kuntoutumista edistävä työote näkyy tavassa, millä hoitaja toteuttaa iäkkään kuntoutujan perushoitoa, ehkäisee komplikaatioiden syntymistä, antaa tietoa, ohjaa ja motivoi henkilöä toimimaan itsenäisesti sekä tukee fyysisten toimintojen harjoittamisessa. Työote edellyttää hoitajan omien asenteiden tunnistamista, hyvää ammatillista tietopohjaa sekä taitoa toimia iäkkään kuntoutujan kanssa. Taito kehittyy kokemuksen kautta, mutta tieto vaatii jatkuvaa opiskelua. Tiedon kautta on myös mahdollista tarkistaa omaa asennetta. Päivärinnan (2000) mukaan kuntoutumista edistävä työote on paljon enemmän kuin asennetta ettei

18 18 ketään jätetä sänkyyn. Kuntoutumista edistävän hoitotyön toteuttaminen suunnitellusti ja toimivasti edellyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä hoitotyön kirjaamista, jotta toteutumista voidaan arvioida ja hoitotyötä edelleen kehittää. (Routasalo & Lauri 2001, 213.) Kun hoitaja osallistuu aktiivisesti kuntoutumisensa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, hän sitoutuu siihen (Kähäri-Wiik ym. 2007, 23). Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävässä hoitotyössä tarvitse kuvata miten henkilö on edistynyt kuntoutumisprosessissaan ja millä keinoilla hoitajat ovat tukeneet tätä edistymistä. Tästä lähtökohdasta tarkasteltuna hoitajat joutuvat arvioimaan omaa näkemystään ikääntymisestä ja iäkkään henkilön mahdollisuuksista kuntoutua sekä yleisellä tasolla että kunkin henkilön kohdalla yksilöllisesti myös omainen huomioon ottaen. Arviointi edellyttää omien asenteiden tarkastelua ja tietojen ajan tasalla pitämistä. Ammatillisessa koulutuksessaan hoitajat ovat saaneet hyvät lähtökohdat aktiivisen roolin omaksumiselle iäkkään henkilön kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. (Routasalo & Lauri 2001, 214.) Hoitajilla on mahdollisuus ottaa nykyistä näkyvämpi rooli iäkkään henkilön kuntoutumisprosessissa. Salmisen (2000) tutkimustuloksen mukaan erityisesti fysioterapeutit toivovat sairaanhoitajien olevan aktiivisia hoitajien ja fysioterapeuttien yhteistyössä, autettaessa iäkästä henkilöä kuntoutumaan. Hoitajat voivat koordinoida muiden ammattiryhmien toimintaa henkilön kuntoutumista tukevaksi, tarkastella hänen tilannettaan kokonaisuutena ja tiedottaa hänen tilanteessaan tapahtuvista muutoksista. (Routasalo & Lauri 2001, 214.) Hoitajien tehtävänä on ottaa kuntoutuja ja tarvittaessa myös omainen mukaan keskusteluun silloin, kun kuntoutujan asioista päätetään. Ei riitä, että hoitaja on iäkkään kuntoutujan ääni. Lisäksi kaikki iäkkäät henkilöt eivät tarvitse puolestapuhujaa kuntoutumistiimissä. Kysymällä henkilön mielipidettä ja kuuntelemalla, mitä hän sanoo, voidaan laitoshoidon passivoivaa vaikutusta lieventää ja tukea kuntoutumisen ideaa. (Routasalo & Lauri 2001, 214.) Hoitajan myönteinen asennoituminen, tavoitteiden asettaminen, motivointi sekä rohkaisu edistävät kuntouttavaa hoitotyötä (Ghenoun, Salminen, Tanhua & Holmlund 2007, 17 18).

19 19 Yhteisön rikastuminen ja rakenteellinen vahvistuminen ovat mahdollista vain, jos voimaa jaetaan ihmisten kesken. Voiman jakaminen vahvistaa päätöksentekoa, koska siihen osallistuu useampi ihminen ja tiimityössä kehittyy hyödyllisiä ihmissuhteita. Hoitosuhteessa on keskeistä voiman jakaminen. Toisten ihmisten asiantuntijuuden hyödyntäminen ja voiman jakaminen vahvistavat kaikkia osapuolia ja kasvattavat entisestään heillä olevaa yhteistä voimaa. (Ruoho 2006, 9.) 3.3 Potilaan (asiakkaan) rooli kuntoutuksessa. Opinnäytetyössä on käytetty termejä potilas, asiakas, kuntoutuja, jotka viittaavat samaan henkilöön, mutta tarkoittavat eri asioita. Oikeampaa olisi käyttää termiä kuntoutuja, koska se vastaa eniten nykyisen ajattelun mukaista määritelmää potilaasta. Päätimme kuitenkin käyttää samoja termejä, joita on käytetty viittaamissamme artikkeleissa ja tutkimuksissa. Kuntoutuminen voidaan nähdä kasvu- ja oppimisprosessina. Sen aikana kuntoutuja kehittää itselleen parhaiten sopivia keinoja ja strategioita, joiden avulla hän pystyy selviytymään mahdollisimman täysipainoisesti arjessaan ja sosiaalisessa kanssakäymisessään sekä osallistumaan yhteisöönsä tasa-arvoisena jäsenenä. Hän oppi hyväksymään muuttuneen elämäntilanteensa, vammansa tai sairautensa ja sen aiheuttamat rajoitukset olemassa olevina tosiasioina. Hän pystyy luopumaan entisistä suunnitelmistaan, näkemään uusia mahdollisuuksia ja rakentamaan tulevaisuutta jäljellä olevien voimavarojen vaaraan. Kuntoutumisen edetessä hän oppii myös löytämään uusia voimavaroja sekä uudenlaisia tapoja toimia ja kohdata arkipäivän tilanteita. Tärkeää on alkaa tiedostaa, että omalla toiminnalla ja aktiivisuudella on vaikutusta elämään. Asiakkaan tulee olla mukana päättämässä mikä on hänen tilanteensa, miten olisi parasta toimia ja mihin hän on valmis sitoutumaan (Kukkurainen 2002, 15). Hoitotyön toteuttamisessa on hyvää alusta ottaa huomion potilaan yhteistyövalmiudet. Kähäri-Wiik ym. (2007, 21 22) esittää unkarilaisen Sandor Radosin

20 20 mukaan, että ihmisen yhteistyövalmiudet vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Hänen mukaansa yhteistyötasoja on viisi: Innostunut Kun henkilöllä on runsaasti voimavaroja, hän on innostunut kuntoutumisestaan ja on aloitekykyinen toimimaan sen hyväksi. Hän voi kysyä: Mille kurssille menisin? Hän odottaa kuntoutusalan ammatilaisilta tietoa eri mahdollisuuksista. Velvollisuudentuntoinen Tälläinen kuntoutuja pyytä hoitajalta apua. Hän kysyy: Mitä minun tulisi tehdä kuntoutuakseni? Hoitajan tehtävä on tukea ja rohkaista häntä selviytymään itse. Riippuvainen Riippuvainen kuntoutuja ei selviydy arjesta yksin, vaan tarvitsee apua. Hän pyytää: Tee minut terveeksi. Hoitaja työskentelee yhdessä hänen kanssaan, auttaa onnistumaan ja vahvistaa hänen itseluottamustaan. Tukeutuva Tukeutuva henkilö on riippuvainen toisten avusta. Hänellä ei ole riittävästi voimavaroja aktiiviseen toimintaan. Hän pyytää: Käsittele minua. Hän tarvitsee tukea ja hoivaa. Luopuja Luopuja on menettänyt toivonsa paremmasta. Hän sanoo olevansa liian sairas tullakseen hoitoon. Hänellä ei ole tässä vaiheessa voimavaroja kuntoutua, vaan hän tarvitsee intensiivistä hoitoa. (Kähäri-Wiik ym. 2007, ) On tärkeää, että hoitaja tunnistaa nämä tasot ja ottaa ne huomioon potilaan ohjauksessa ja kuntoutuksen tukemisessa. Potilaan motivaatio on keskeistä kuntoutumisprosessissa. Motivoiminen on kannustamista, rohkaisua, vertaistukea, toivon ylläpitoa ja hyvän mielen tuottamista. Fyysinen ympäristö lisää tai vähentää kuntoutumismotivaatiota. (Routasalo 2002b, 110.)

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA

AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA STLTK 10.6.2015 32, liite 3 AKUUTTI- JA ARVIOINTIYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 21.5.2015 AS/HO 1.6.2015 KT SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄ HOITOTYÖ... 4 2.1 Lähijohtaminen... 6 2.2 Henkilöstömitoitus...

Lisätiedot

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 2 (12) A. UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. uus/-yys, -us/-ys substantiivit

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot