TOIPILAASTA KUNTOON. Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIPILAASTA KUNTOON. Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa"

Transkriptio

1 TOIPILAASTA KUNTOON Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa Nadezhda Nikitina ja Svetlana Permi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nikitina, Nadezhda & Permi, Svetlana. Toipilaasta kuntoon Kirjallinen esite potilaalle ja omaisille kuntouttavasta hoitotyöstä akuuttisairaalassa. Helsinki, kevät 2009, 53 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Etelä, Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) pätevöitymiskoulutus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kirjallinen esite potilaille ja heidän omaisilleen kuntoutumista tukevasta hoitotyöstä ja kuntoutuksesta akuuttisairaalassa. Harjoittelun aikana Malmin sairaalassa syntyi ajatus kirjallisen ohjeen laatimisesta kuntouttavan hoitotyön edistämiseksi. Malmin sairaalassa on tehty tutkimus Potilaiden ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa (Leskelä & Rattul 2008), jossa tuli ilmi, että potilaille ja omaisille tarkoitettua kirjallista ohjetta tarvittaisiin. Ohjeen laatimisessa on hyödynnetty em. tutkimusta sekä muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kirjallinen esite Toipilaasta kuntoon, joka on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen. Esite jää sairaalan käyttöön sellaisessa sähköisessä muodossa, että sitä on mahdollista tarvittaessa muokata ja tulostaa. Koekäytön jälkeen osaston henkilökunnalta, potilailta ja omaisilta esitteestä saatu palaute oli erittäin myönteistä. Esite on otettu käyttöön osaston vuoden tuloskorttina - tavoitteena on antaa se kaikille potilaille ja huomioida sen myötä kuntouttavaa hoitotyötä enemmän osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. On tärkeää, että kuntouttavaa hoitotyötä kehitetään akuuttisairaalassa jatkuvasti. Ohjaus on hoitotyössä keskeinen osa asiakkaan hoitoa. Ohjauksella autetaan asiakasta löytämään omia voimavarojaan. Potilaan rohkaisu ja motivointi omatoimisuuteen edistää hänen kuntoutumistaan. Hyvin suunnitellun kirjallisen ohjeen avulla on mahdollista vaikuttaa ohjauksen onnistumiseen. Asiasanat: kuntouttava hoitotyö, kuntoutus, potilasohjaus, voimavaralähtöisyys, kirjallinen esite, produktio.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT Potilaan ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Hoitotyö Helsingin Terveyskeskuksen akuuttisairaalassa Produktion tavoite POTILASKESKEINEN JA KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ Kuntoutus ja kuntoutumista edistävä työtapa Hoitajan rooli kuntoutuksessa Potilaan (asiakkaan) rooli kuntoutuksessa Omaisten rooli kuntoutuksessa Geriatrinen kuntoutus Geriatrisen kuntoutuksen prosessi Ikääntyneiden kuntoutustarpeen arviointi Geriatrisen kuntoutuksen tavoitteet Liikunnan merkitys kunnon ylläpitämisessä POTILASOHJAUS HOITOTYÖSSÄ Sairaanhoitajan rooli potilasohjauksessa Potilasohjauksen haasteet Kirjallinen potilasohjaus Kirjallisen ohjeen sisältöä ja ulkoasua koskevat vaatimukset OPINNÄYTETYÖNPROSESSIN KUVAUS KIRJALLISEN ESITTEEN ARVIONTI Oma arviomme esitteestä Palautteet esitteestä Toipilaasta kuntoon POHDINTA Luotettavuus Eettisyys Oma ammatillinen kasvu Oma pohdinta produktiosta...43

4 LÄHTEET...44 LIITTEET LIITE 1: Hankesuunnitelma. LIITE 2: Sopimus opinnäytetyöstä LIITE 3: Palautelomake LIITE 4: Esite Toipilaasta kuntoon

5 1 JOHDANTO Motivaatiomme tähän työhön syntyi, kun tutustuimme sairaanhoitajan antamaan potilasohjaukseen. Sairaanhoitajan rooli siinä on merkittävä. Kuntouttavan hoitotyön edistämiseksi on pyrittävä parantamaan potilasohjausta ja potilaan tiedonsaantia. Tässä opinnäytetyössä keskitytäänkin kahteen teemaan: kuntouttava hoitotyö ja ohjaus hoitotyössä. Kuntoutumista vaativa tilanne syntyy usein äkillisesti. Potilaan kuntoutumista edistävä hoitotyö on tärkeä aloittaa akuuttihoidon osastoilla. Toipuminen toimintakyvyn menetyksestä on paljon aikaa vievä prosessi, jota sairaudet hidastavat. Lisäksi riippuvuus toisten avusta masentaa ja heikentää itsetuntoa. Tekemällä potilaan puolesta sen, mihin potilas pystyisi itse, hoitajat lisäävät potilaan riippuvuutta. Kuntoutusprosessin lähtökohtana on laaja moniammatillinen arviointi potilaan toimintakyvystä, voimavaroista ja kuntoutumisedellytyksistä. Potilaan oma motivaatio ja sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ovat keskeisiä. Hoitajan täytyy hyödyntää vuorovaikutustaitoja ja toimia potilaan tukijana edistämällä hänen itsenäisyyttä ja itsemääräämistä. Opinnäytetyön aihe nousee tarpeesta kehittää kuntouttavaa hoitotyötä akuuttisairaalassa. Työharjoittelun aikana Malmin sairaalassa ilmeni, että akuuttisairaalan osastoilta puuttui kokonaan potilaille ja heidän omaisilleen suunnattu kirjallinen ohje potilaan kuntoutusohjelman toteuttamiseksi. Sovimme osaston A1 osastonhoitajan kanssa, että laadimme kuntoutusohjelmaa varten kirjallisen esitteen. Kirjallinen esite ei tietysti pysty korvaamaan sairaanhoitajan antamaa ohjausta, mutta se voi kuitenkin olla hyödyllinen sekä potilaalle että hänen omaisilleen niin sairaalajakson aikana kuin potilaan kotiutuessa.

6 6 Tämän opinnäytetyön tärkeimpänä päämääränä oli laatia selkeäkielinen ja helposti ymmärrettävä esite potilaalle ja hänen omaisilleen kuntouttavasta työtavasta ja kuntoutuksesta akuuttisairaalassa. Tätä varten opinnäytetyön alkuosassa on kartoitettu Helsingin kaupungin akuuttisairaalan palveluja käyttävien potilaiden hoidon tarpeet, sekä potilasohjauksen periaatteet, kirjallisen ohjeistuksen laatimisen periaatteet ja etiikka, huomioiden lisäksi tutkimustietoa potilaan ja hoitajan roolista ohjauksessa ja kuntoutuksessa. Kirjallisen esitteen tarkoituksena on edistää potilaiden kuntoutumista ja tehostaa kuntouttavaa hoitotyötä akuuttisairaalassa. Kirjallisen ohjeen laatimisessa on hyödynnetty Malmin sairaalassa tehtyä tutkimusta Potilaiden ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa sekä alan kirjallisuudesta löytyviä lähdeteoksia. Opinnäytetyön luvussa 5 kuvataan opinnäytetyön syntyprosessia. 2 PRODUKTION LÄHTÖKOHDAT Produktio on yleensä lyhytkestoinen ja sen tarkoituksena on tehdä jokin tuotos, produkti, ja samalla kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Se voisi olla esimerkiksi musiikkiesitys tai tuotos, video, radio-ohjelma, näytelmä, informaatiopaketti, kirjallinen tai kuvallinen tuotos. Kun produktiota suunnitellaan, hahmotetaan aluksi työn tavoite ja se, miten työ niveltyy ammatilliseen käytäntöön. Produktion suunnittelun, toteuttamisen ja reflektoinnin pohjalla tulee olla myös produktion kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskeva tutkittu tieto. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, 32).

7 7 2.1 Potilaan ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Malmin sairaalassa oli keväällä 2008 tehty tutkimus Potilaan ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa (Leskelä & Rattul 2008, 1). Kyseisen opinnäytetyö oli osa kuntoutumista ja selviytymistä edistävän hoitotyön kehittämisprojektia, joka toteutetaan Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Akuuttisairaalassa. Projekti oli Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Akuuttisairaalan kuntoutumista ja selviytymistä edistävää hoitotyötä sekä Helsingin ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien ja työelämän yhteistyömuotoja. Kyseisessä opinnäytetyössä kerättiin tietoa potilaiden ja omaisten odotuksista, joita heillä on kuntouttavalle hoitotyölle sekä heidän kokemuksistaan ja toteutuneesta kuntouttavasta hoitotyöstä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilaiden ja omaisten odotuksia kuntouttavasta hoitotyöstä. Työn lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Potilaiden aineistosta nousivat keskeisinä esiin seuraavat osa-alueet: kuntouttaminen, potilaan kokemukset hoitojaksoista, hoitohenkilökunnan toiminta, tiedonsaannin toteuttaminen ja osastoympäristön merkitys kuntoutumisessa (Leskelä & Rattul 2008,13). Omaisten aineistosta nousivat keskeisinä esiin seuraavat osa-alueet: omainen kuntoutumisen edistäjänä, kokemukset tiedonsaannista, kokemukset kuntouttavasta hoitotyöstä, kuntoutuminen osastolla, kokemukset hoitohenkilökunnasta sekä kokemukset ja toiveet osastoympäristöstä (Leskelä & Rattul 2008,19). Omaisten ja potilaiden käsitykset siitä, mitä kuntoutuminen tarkoittaa, olivat samankaltaisia. Vastauksissa painottuvat fyysiset tekijät: kuntoutuksen seurauksena kävelykyvyn palautuminen ja omatoimisen liikkumisen mahdollistuminen. Fysioterapia nähtiin olennaisena osana kuntoutusta. Lisäksi kuntouttamiseen sisältyi erilaisten henkisten ja fyysisten tarpeiden tyydyttäminen sekä taustalla olevan sairauden hoito. Aineistossa painottui kuntoutushenkilökunnan merkitys hoidossa. Fysioterapeutti, toimintaterapeutit ja sosiaalihoitajat olivat osallistu-

8 8 neet kuntouttamiseen monella tavalla. Potilaat ja omaiset toivat esiin tyytyväisyyttä kuntoutushenkilökunnan toimintaa kohtaan (Leskelä & Rattul 2008, 25). Omaisten mukaan kuntoutus ei ole syöttämistä, juottamista tai auttamista vessaan. (Leskelä & Rattul 2008, 22.) Potilaat ja omaiset pyrkivät edistämään kuntoutumista. Haastateltavilla potilailla oli vahva tahto kuntoutua ja päästä kotiin. Muutamat omaiset myös kertoivat potilaan motivaatiosta kuntoutumisen suhteen. Potilaat edesauttoivat kuntoutumistaan omatoimisella toiminnallaan. Omaisen merkitys korostui aineistossa. Omainen huolehti potilaasta, kannusti ja oli aloitteellinen tiedonsaannissa potilaan hoitoon liittyvissä kysymyksissä. (Leskelä & Rattul 2008, ) Sekä omaisten että potilaiden tiedonsaanti alkavasta hoidosta ja osastosta oli vähäistä. Juuri kukaan ei ollut saanut osastoesitettä. Lisäksi useimmilta puuttui tieto siitä, kuka oli potilaan omahoitaja. Kahdella omaisella ja yhdellä potilaalla oli ainoastaan tieto, että omahoitaja on nimetty. Vuorovaikutus ja yhteistyö omahoitajan kanssa olivat vähäistä. Omaisista vain yksi kertoi tavanneensa omahoitajan. (Leskelä & Rattul 2008, 26.) Omaisten aineistosta nousi myös esiin tyytymättömyys tiedonsaantia kohtaan. Osa koki saavansa tietoa vain kysymällä itse. Aineistosta nousi esiin lisäksi toive siitä, että hoitajat olisivat aloitteellisimpia tiedonjakamisen ja määrän suhteen. Hoitajan pitäisi lisäksi käydä esittäytymässä henkilökohtaisesti. (Leskelä & Rattul 2008, 26.) Työssä korostui kuntoutushenkilökunnan suuri merkitys potilaan kuntouttamisessa. Ohjaukselliseen yhteistyöhön tulisi kuitenkin sitouttaa kaikki ammattiryhmät. (Leskelä & Rattul 2008, 29.) Opinnäytetyön tekijöiden mukaan kukaan haastatelluista potilaista ei ollut osallistunut hoitonsa suunnitteluun. Potilaat kuitenkin kertoivat haastatteluissa selkeästi omista tavoitteistaan kuntoutumisen suhteen. Potilailla oli lisäksi motivaatiota ja halua kuntoutua ja selvitä itsenäisesti. (Leskelä & Rattul 2008, 29.) Pi-

9 9 dämme tärkeänä, että potilaalle annetaan tietoa hoitosuunnitelmasta esitteessä, ja että hänelle tarjotaan mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen. Omaiset kokivat sekä tyytyväisyyttä että tyytymättömyyttä tiedonsaantia kohtaan. Tiedonsaantiin tyytymättömät omaiset korostivat sitä, että heidän täytyi itse olla aloitteellisia tietoa halutessaan - ilman kysymistä hoitajat eivät heidän mukaansa kertoneet mitään. Hoitajan aloitteellinen ja aktiivinen tiedon antaminen omaiselle kuntouttavasta hoitotyöstä ja potilaan hoidosta edesauttaisi omaisen osallistumista ja täten potilaan kuntoutumista. Riittävä tiedon antaminen omaiselle potilaan sairauden tilasta ja hoitosuunnitelmasta lisäisi omaisten ymmärrystä hoitajien toimintaa kohtaan ja estäisi ristiriitojen syntymistä hoitohenkilökunnan ja omaisten välillä. (Leskelä & Rattul 2008, 30.) Leskelä ja Rattul (2008) ehdottivat opinnäytetyössään hoitotyön kehittämistä osastossa. Otamme heidän ehdotuksensa huomioon laatiessamme kirjallista esitettä. Hoitajan tulee olla aloitteellisempi tiedonantajana potilaan hoitoon liittyvissä asioissa. Osastosta ja alkavasta hoidosta tulee kertoa enemmän hoitoa aloitettaessa. Tiedotuksen voi toteuttaa esimerkiksi käymällä osastoesitteen sisältämät asiat läpi yhdessä potilaan ja omaisten kanssa. Tämä helpottaa osaltaan sairaalahoitoon joutumisen potilaassa ja omaisissa aiheuttamia fyysisiä ja psyykkisiä reaktioita. Potilaalle ja omaiselle tulee lisäksi antaa tietoa siitä, onko potilaalle nimetty omahoitaja. Omahoitajan tulee olla aloitteellinen vuorovaikutteisen hoitosuhteen luomisessa. (Leskelä & Rattul 2008, 31.) Kuntoutumisen tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi tulee käydä läpi, jotta potilas ja omainen tietävät mihin hoidolla pyritään. Omaisten voimavaroja ja motivaatiota potilaan kuntouttamiseen voi hyödyntää ja ylläpitää ottamalla omaisia enemmän mukaan potilaan hoitoon ja hoidon suunnitteluun. (Leskelä & Rattul 2008, 31.) Jotta potilaat ja omaiset sisäistäisivät kuntouttamisen ympärivuorokautiseksi toiminnaksi, on jo hoidon alussa kerrottava, että kaikki ammattiryhmät hoitajista

10 10 fysioterapeutteihin osallistuvat potilaan kuntouttamiseen. Kuntoutumisen päämäärän, esimerkiksi kotiin pääsemisen, tueksi tulee laatia konkreettisia välitavoitteita. Välitavoite voi olla esimerkiksi peseytymisen onnistuminen itsenäisesti. Konkreettiset välitavoitteet voivat auttaa potilasta ymmärtämään, että kuntouttaminen ei rajoitu vain kuntoutushenkilökunnan toimintaan vaan siitä edistetään kaiken aika myös päivittäisten toimintojen yhteydessä hoitajien tuella. Potilaiden yksilölliset toiveet tulee pyrkiä huomioimaan esimerkiksi päivittäisten toimintojen toteutusta suunniteltaessa. (Leskelä & Rattul 2008, 31.) 2.2 Hoitotyö Helsingin Terveyskeskuksen akuuttisairaalassa Helsingin Terveyskeskuksen akuuttisairaalassa hoito toteutuu yksilövastaisesti ja kuntouttavan hoitotyön periaatteita noudattaen. Potilaalle nimetään omahoitaja hoitojakson ajaksi. Osastolla hoitotiimi koostuu hoitajista, lääkäristä, toiminta-, puhe- ja fysioterapeuteista sekä sosiaalityöntekijästä. (Helsingin kaupungin terveyskeskus 2007.) Osastolle potilaat tulevat päivystyspoliklinikalta ja päivystyksen vuodeosastolta, HUS:n sairaaloista, vanhainkodeista, palvelutaloista sekä kotoa avohoidon lähettäminä. Osastojen toiminta painottuu geriatristen potilaiden arviointiin, hoitoon ja kuntoutukseen yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Tavoitteena on potilaan selviytyminen kotona ja kotiutukset neuvotellaan yhteistyössä potilaan, omaisten ja avohoidon edustajien kanssa. (Helsingin kaupungin terveyskeskus 2007.) Kyseisellä akuuttivuodeosastolla hoidetaan eri-ikäisiä, monisairaita potilaita. Yleisimpiä hoitoon tulon syitä ovat esimerkiksi yleistilan lasku, aivohalvaukset, sydän- ja verisuonitaudit, astma, keuhkoahtaumatauti, keuhkoembolia, epätasopainossa oleva diabetes, erilaiset infektiot, erilaiset kaatumiset sekä traumojen seurauksista johtuva jatkokuntoutus, päihdeongelmat, tutkimuksiin valmistamiset kuin myös syöpäpotilaan ja kuolevan potilaan kivunhoito. Lisäksi arvioidaan dementian ja depression mahdollisia vaikutuksia kotona selviytymiseen.

11 11 (Helsingin kaupungin terveyskeskus 2007.) Kuntouttavaa hoitoa toteuttava moniammatillinen työryhmä muodostetaan asiakkaan tarpeiden mukaan. 2.3 Produktion tavoite Potilaan hoitotyön edistämiseksi on pyrittävä parantamaan potilaan tiedonsaantia ja potilasohjausta. Tämän opinnäytetyön tärkeimpänä päämääränä on laatia kirjallinen esite potilaille ja heidän omaisilleen. Päätimme kutsua meidän esittettämme nimellä Toipilaasta kuntoon. Toiveenamme on, että ohjeen nimi motivoisi potilaita ja heidän omaisiaan omaksumaan aktiivisen roolin kuntoutusprosessissa ja auttaisi heitä siten osallistumaan kuntoutusprosessiin alusta lähtien. Kirjallinen esite ei korvaa sairaanhoitajan ohjausta, mutta se voisi olla höydyllinen omahoitajalle - muistuttamassa tärkeiden asioiden kertomisesta, mutta myös potilaalle ja hänen omaisilleen, jotka jännityksen vuoksi usein unohtavat osan hoitajan antamista ohjauksesta. Aikaisemmin tehty tutkimus Potilaiden ja omaisten odotukset kuntouttavasta hoitotyöstä Helsingin terveyskeskuksen akuuttisairaalassa osoitti, että potilaiden ja omaisten tiedonsaanti osastolla ei ollut riittävää, ja että potilaiden, omaisten ja henkilökunnan käsitykset kuntoutuksesta poikkeavat toisistaan. Opinnäytetyön tulosten mukaan tiedonsaanti oli vähäistä liittyen omahoitajaan, alkavaan hoitojaksoon ja osastoon (Leskelä & Rattul 2008, 28). Pidämme tärkeänä, että potilas ja hänen omaisensa saavat tiedon omahoitajasta esitteen alussa. Lisäksi esitteeseen on jätettävä tila omahoitajan nimen kirjoittamiseksi. Tämän tutkimuksen perusteella päätimme, että kirjallisessa esitteessä Toipilaasta kuntoon on keskeistä: Antaa tietoa omahoitajasta. On jätettävä tilaa omahoitajan nimen kirjoittamiseksi. Kertoa henkilökohtaisesta hoitosuunnitelmasta ja mahdollisuudesta laatia hoitosuunnitelman yhdessä omahoitajan kanssa. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säädetään, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseissä ole tilapäinen neuvonta ja

12 12 ohjaus. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa tai asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa tai asiakkaan ja hänen omaistensa tai muiden läheistensä kanssa. Kertoa moniammatillisesta hoitotiimistä Kertoa kuntouttavasta työotteesta ja kuntoutuksen merkityksestä Kuntoutusprosessin suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen perustuvat arviointiin. Tavallisimmin kuntoutustiimiin kuuluvat lääkäri, hoitaja, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. Puheterapeutin työpanosta tarvitaan erityisesti aivohalvauspotilaita kuntoutettaessa. Iäkkäillä kognitiiviset ongelmat ovat yleisiä. Neuropsykologin konsultaatio auttaa kognitiivisen tilanteen selvittämisessä ja potilaalle sopivien harjoittelumenetelmien valinnassa. Menestyvän kuntoutustiimin tunnusmerkkejä ovat selkeä työnjako, tiimin jäsenten toisiaan täydentävät luonteenpiirteet ja ammattitaito sekä kyky luovaan ongelmanratkaisuun. Jäsenten tasa-arvoisuus on tiimin vahvuus. (Lönnroos 2008, ) Kaikkien tiimin jäsenten tavattua potilaan pidetään palaveri, jossa laaditaan kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Potilas ja hänen läheisensä voivat osallistua palaveriin tai ainakin heidän kanssaan on keskusteltava ja kerrottava suunnitelmansisällöstä. Tavoitteiden on oltava realistisia ja konkreettisia. Kuntoutusjakson aikana tiimin on syytä kokoontua 1 2 kertaa viikossa. Kokonaiskuva kuntoutusprosessin etenemisestä täydentyy, kun potilasta tapaa tiimin eri työntekijöiden ohjaamissa harjoittelutilanteissa. (Lönnroos 2008, ) Jatkohoidon ja kuntoutuksen järjestäminen on aloitettava hyvissä ajoin. Yleensä kotikäynti antaa arvokasta tietoa ja selventää kuntoutussuunnitelman tavoitteita, joten käynti kannattaa tehdä ajoissa. Kotiutukseen, kotihoitoon ja jatkokuntoutukseen liittyviä asioita ja yhteydenottoja hoitavat sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. Kuntoutus ei loppu osastojakson päättymiseen. Jatkotoimenpiteiden järjestämisen lisäksi täytyy sopia seurannasta (Lönnroos 2008, )

13 13 Toivomme, että esitteen Toipilaasta kuntoon käyttöönotto sekä auttaa että edistää potilaan kuntoutumista, tehostaa kuntouttava hoitotyötä, parantaa työn organisointia ja parantaa myös työn laatua. 3 POTILASKESKEINEN JA KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ Tässä luvussa luomme katsauksen hoitotyön malleihin, tarkastelemme kuntoutumista tukevaa hoitotyötä, geriatrista kuntoutusta sekä liikunnan merkitystä kunnon ylläpitämisessä. Kerromme lisäksi hoitajan, potilaan ja omaisten rooleista kuntoutuksessa. Perinteisessä hoitotyön mallissa hoitajan tiedot ja taidot liittyvät hoitotoimenpiteistä suoriutumiseen ja hän toimii lähinnä lääkärin avustajana. Työmotivaatio tulee tehtävien määrästä ja työ merkitsee toimeentuloa. Yksilöllisessä hoitotyön mallissa hoitaja hyödyntää vuorovaikutustaitoja ja toimii potilaan tukijana. Hänellä on kutsumus tehdä hoitotyötä ja motivaation lähteenä ovat hoitotulokset. Hoitaja hahmottaa potilaan fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena ja hänen toiminnassaan korostuvat ihmisen kunnioittaminen yksilönä, inhimillisyys ja yksityisyys. Yhteisöllisessä hoidon mallissa korostuvat hoitajan tutkimus- ja yhteistyötaidot, hän on asiantuntija, itsenäinen kumppani ja potilaan asianajaja. Potilaiden terveyden ja hyvän olon edistyminen ovat hoitajan motivaatiolähteitä ja hän kokee työn elämäntehtävänä. Yhteisöllisessä mallissa tulevat kaikki ihmisen hyvää korostavat arvot ja periaatteet (ihmisarvon kunnioittaminen, hyvän tekeminen ja oikeudenmukaisuus) esille toisiaan täydentäen. (Ruoho 2006, 23.) Kuntoutumista tukevalla hoitotyöllä tarkoitetaan sellaista asiakastyötapaa, jossa hoitaja tukee ja kannustaa kuntoutujaa selviytymään mahdollisimman itsenäisesti arkitoimistaan ja hallitsemaan arkielämäänsä omien voimavarojensa ja toimintakykynsä mukaan. Hoitaja ei tee asioita kuntoutujan puolesta vaan yhdessä hänen kanssaan. Vaikka ihmisen toimintakyky olisikin heikentynyt, hänen tulee saada päättää itse arkipäivänsä toimien aikataulusta ja toteutuksesta. Hoi-

14 14 taja auttaa ja ohjaa vain niissä toimissa, josta kuntoutuja ei selviydy yksin. Kuntoutumisen kannalta on tärkeää, että tuetaan paitsi fyysistä myös sosiaalista puolta. (Kähäri-Wiik, Niemi & Rantanen 2007, 19.) Kuntoutustarpeen arviointia ja kuntoutussuunnitelman tekoa voidaan kuvata kuntoutuksen asiantuntijan ja asiakkaan välisenä dialogina. Kuntouttajalla ja asiakkaalla voi olla erilaisia näkemyksiä kuntoutuksen tavoitteista, taustaarvoista, edellytyksistä sekä mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Heillä on myös erilaisia odotuksia toistensa rooleista ja vastuista sekä palvelujen perusteista, määrästä tai ajoituksesta. Neuvottelun aikana erimielisyyksien perusteet arvioidaan ja molemmilla osapuolilla on mahdollisuus laajentaa omaa näkökulmaansa uusilla tiedoilla ja näkemyksillä. (Järvikoski & Härkäpää 2008, 60.) Hoitajan täytyy arvioida potilaan tai asiakkaan persoonallisuutta, jotta pystyisi paremmin edistämään tämän itsenäisyyttä ja itsemääräämistä. Mahdollisuus tehdä pieniäkin omia päivittäisiä toimintoja koskevia päätöksiä saattaa vahvistaa merkittävästi erityisesti iäkkäiden potilaiden tunnetta tilanteen hallinnasta. Potilaan itsemääräämistä edistäviä tekijöitä ovat yksilöllistä arviointia ja monitieteellistä potilaan hoidon suunnittelua painottava hoito-organisaatio, yritykset rohkaista potilaita osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon, kontrollia ja negatiivista voimakäyttöä estävät kommunikointitavat sekä itsemääräämistä ja riippumattomuutta edistävän ympäristön luominen. (Ruoho 2006, 18.) Kuntoutusprosessi etenee sujuvammin ja johtaa parempaan lopputulokseen silloin, kun asiakas on itse aktiivisesti mukana tilanteen määrittelyssä ja tavoitteiden asettelussa. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksilla ja osallistumisella on merkitystä sekä prosessin etenemisen että vaikutuksen kannalta. (Järvikoski & Härkäpää 2008, 60.) Kuntoutujan vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa on kysymys siitä, että kuntoutuja tulee kuulluksi, hän saa omassa asiassaan riittävästi tietoa, hänen näkemyksensä otetaan huomioon ja hän voi vaikuttaa omaa asiaansa koskevaan päätöksentekoon (Piirainen & Kallanranta 2008, 101).

15 15 Kuntoutuksen tärkein voimavara on kuntoutuja itse. Kuntoutuksen tavoitteena on saada yksilö (eikä potilas) auttamaan itseään tukemalla hänen pyrkimyksiään. Kuntoutuksen lähtökohtana on kuntoutujan kaikkien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen. Kuntoutuksen kohde ei siis ole sairaus vaan ihminen kaikkine tarpeineen ja rajoituksineen. Kuntoutuksen tavoitteena on itsenäinen, itseään luovasti toteuttava, elämänsä hallitseva ja sosiaalisesti selviytyvä ihminen. (Rissanen 2008, ) Jokaisella potilaalla on henkilökohtaista voimavaroja. Hoitotyön tarpeenmäärittelyvaiheessa tulisi hoitotyöntekijän pystyä kirjaamaan potilaan voimavarat tarkkaan. Usein potilaalla on voimavaroja, joita he eivät saa sairautensa vuoksi käyttöön ja tarvitsevat tässä hoitotyöntekijöiden apua tai heidän voimavaransa ovat hävinneet vakavan sairauden myötä, ja hoitotyöntekijän tehtävänä on miettiä yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa kokonaan uusia voimavaroja. Myöhemmin hoitotyön suunnitteluvaiheessa on käytännössä havaittu, että potilaan omien voimavarojen vahvistamisesta löytyy ehkä tehokkain auttamismenetelmä, jonka käyttö on potilaan myös helppo hyväksyä. (Hallila 1999, 71.) Ihmisen fyysisyys, psyykkisyys, sosiaalisuus ja hengellisyys ovat yhtä arvokkaita (Ruoho 2006, 20). Voimaannuttava hoito edistää potilaiden riippumattomuutta. Hoitajien voimaannuttavat toiminnot auttavat potilaita säilyttämään tunteen oman elämänsä hallinasta ja samalla altistavat tilanteille, jossa potilaat voivat oppia selviytymään. Potilaan voimaannuttaminen yhdessä asiassa auttaa häntä onnistumaan myös monessa muussa tehtävässä. Sairaanhoitaja voimaannuttaa potilasta, jotta tämä pystyy ottamaan vastaan aktiivisen roolin päättäessään tulevaisuudestaan. (Ruoho 2006, ) 3.1 Kuntoutus ja kuntoutumista edistävä työtapa Kuntoutus on potilaan toimintakyvyn ja selviytymisen harjoittamista ja parantamista, jotta potilas sairaudestaan huolimatta voisi saavuttaa mahdollisimman suuren itsenäisyyden ja omatoimisuuden (Tilvis, Sourander & Aalto 1993, 373).

16 16 Toimintakyvyn ja kuntoutuksen käsitteet ovat viime vuosina laajentuneet. Ikääntyneiden kuntoutus on paitsi sairauksien seurauksia ja toiminnanvajeita korvaavaa fyysistä kuntoutusta, myös ehkäisevä toimintaa sekä ihmisen psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia voimavaroja tukevaa hoitoa, vaikuttamista ympäristöön ja yhteiskuntaan. (Pitkälä, Eloniemi-Sulkava, Huusko, Laakkonen, Pietilä, Raivio, Ruotasalo, Saarenheimo, Savikko, Stranberg & Tilvis 2007, 3851.) Kuntoutusta tarvitaan silloin, kun yksilön ja hänen lähiyhteisönsä toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden, vamman tai erilaisten sosiaalisten ongelmien vuoksi, tai on havaittavissa ennakoivia tomintakyvyn heikkenemisen oireita. Kuntoutumisessa on tavoitteena paras mahdollinen toiminta- tai työkyky, joko palauttamalla se ennalleen, kohentamalla sitä tai estämällä sen ennakoitavissa oleva heikkeneminen. Lähtökohtana ovat yksilön tai yhteisön jäljellä olevat voimavarat, joita kuntoutuksen avulla pyritään vahvistamaan. (Kähäri-Wiik ym. 2007, 3.) Kuntoutuksen ja toimintakykyä ylläpitävien harjoitteiden tekeminen pitää liittää osaksi asiakkaan jokapäiväistä elämää normaalitoimintojen yhteyteen niin pitkälti kuin mahdollista (Helin 2008, 432). Toimintakyvyllä katsotaan olevan suuri merkitys ihmisen yleiseen hyvinvointiin. Toimintakykyyn liittyy myös ihmisen itsemääräämisoikeus ja omatoimisuus. Toimintakykyinen ihminen kokee, että hän kykenee vastaamaan elämän haasteisiin ja selviytymään jokapäiväisestä elämästään. Hän pystyy toimimaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, asettamaan elämälleen tavoitteita ja pyrkimään niitä kohti. Toimintakyky koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Fyysinen toimintakyky, johon kuuluvat elämää ylläpitävät fysiologiset perustoiminnot, fyysinen kunto ja terveydentila, luo perustan päivittäisistä toiminnoista selviytymiselle. Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä ottaa vastaan ja käsitellä tietoa, muodostaa käsityksiä ympäröivästä maailmasta, kykyä tuntea ja kokea. Sosiaalisesti toimintakykyinen ihminen kykenee rakastamaan sekä luomaan ihmissuhteita perheessä, ystäväpiirissä, työelämässä. (Hallila 1999, )

17 17 Kuntoutumista edistävän työtavan ennakkoehto on voimavaralähtöisyys. Voimavaralähtöisyys viittaa mahdollisuuksiin ja itsensä toteuttamiseen - keskitytään enemmän ratkaisuihin kuin ongelmiin. Voimavaralähtöisessä prosessissa tunnistetaan ja edistetään ihmisen kykyä tunnistaa omia tarpeitaan, ratkaista ongelmiaan ja saada käyttöönsä resursseja, joiden avulla he voivat hallita elämäänsä (Tikkanen 2001, 3 4). Palvelutarpeen kartoittamisessa sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisessa lähdetään siitä, millaisia voimavaroja asiakkaalla ja hänen läheisillään on; mitä asiakas omasta mielestään pystyy tekemään itsenäisesti ja millaisia selviytymisstrategioita hän on läheistensä kanssa elämäntilanteessaan kehittänyt (Hägg 2007, 30). Yksilöllisyyden kunnioittaminen edellyttää, että hoitaja pysähtyy keskustelemaan kuntoutujan ja omaisen kanssa kuntoutujan toiveista ja tarpeista ja ottaa nämä huomioon toiminnassaan. Toimintakyvyn tukeminen vaatii hoitajalta kärsivällisyyttä neuvoa, kannustaa ja odottaa, että henkilö suoriutuu itse tehtävästä, jonka hoitaja suorittaisi hänen puolestaan nopeasti ja tehokkaasti. Kuntoutumista edistävä työote sisältää myös sen, että hoitaja tunnistaa ja pyrkii ehkäisemään iäkkään henkilön kuntoutumiseen liittyvät riskit, kuten masentuneisuuden, painehaavaumat, ravitsemusongelmat ja pidätyskyvyttömyyden. (Routasalo & Lauri 2001, 211.) 3.2 Hoitajan rooli kuntoutuksessa. Kuntoutumista edistävä työote näkyy tavassa, millä hoitaja toteuttaa iäkkään kuntoutujan perushoitoa, ehkäisee komplikaatioiden syntymistä, antaa tietoa, ohjaa ja motivoi henkilöä toimimaan itsenäisesti sekä tukee fyysisten toimintojen harjoittamisessa. Työote edellyttää hoitajan omien asenteiden tunnistamista, hyvää ammatillista tietopohjaa sekä taitoa toimia iäkkään kuntoutujan kanssa. Taito kehittyy kokemuksen kautta, mutta tieto vaatii jatkuvaa opiskelua. Tiedon kautta on myös mahdollista tarkistaa omaa asennetta. Päivärinnan (2000) mukaan kuntoutumista edistävä työote on paljon enemmän kuin asennetta ettei

18 18 ketään jätetä sänkyyn. Kuntoutumista edistävän hoitotyön toteuttaminen suunnitellusti ja toimivasti edellyttää jatkuvaa ja järjestelmällistä hoitotyön kirjaamista, jotta toteutumista voidaan arvioida ja hoitotyötä edelleen kehittää. (Routasalo & Lauri 2001, 213.) Kun hoitaja osallistuu aktiivisesti kuntoutumisensa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, hän sitoutuu siihen (Kähäri-Wiik ym. 2007, 23). Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävässä hoitotyössä tarvitse kuvata miten henkilö on edistynyt kuntoutumisprosessissaan ja millä keinoilla hoitajat ovat tukeneet tätä edistymistä. Tästä lähtökohdasta tarkasteltuna hoitajat joutuvat arvioimaan omaa näkemystään ikääntymisestä ja iäkkään henkilön mahdollisuuksista kuntoutua sekä yleisellä tasolla että kunkin henkilön kohdalla yksilöllisesti myös omainen huomioon ottaen. Arviointi edellyttää omien asenteiden tarkastelua ja tietojen ajan tasalla pitämistä. Ammatillisessa koulutuksessaan hoitajat ovat saaneet hyvät lähtökohdat aktiivisen roolin omaksumiselle iäkkään henkilön kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. (Routasalo & Lauri 2001, 214.) Hoitajilla on mahdollisuus ottaa nykyistä näkyvämpi rooli iäkkään henkilön kuntoutumisprosessissa. Salmisen (2000) tutkimustuloksen mukaan erityisesti fysioterapeutit toivovat sairaanhoitajien olevan aktiivisia hoitajien ja fysioterapeuttien yhteistyössä, autettaessa iäkästä henkilöä kuntoutumaan. Hoitajat voivat koordinoida muiden ammattiryhmien toimintaa henkilön kuntoutumista tukevaksi, tarkastella hänen tilannettaan kokonaisuutena ja tiedottaa hänen tilanteessaan tapahtuvista muutoksista. (Routasalo & Lauri 2001, 214.) Hoitajien tehtävänä on ottaa kuntoutuja ja tarvittaessa myös omainen mukaan keskusteluun silloin, kun kuntoutujan asioista päätetään. Ei riitä, että hoitaja on iäkkään kuntoutujan ääni. Lisäksi kaikki iäkkäät henkilöt eivät tarvitse puolestapuhujaa kuntoutumistiimissä. Kysymällä henkilön mielipidettä ja kuuntelemalla, mitä hän sanoo, voidaan laitoshoidon passivoivaa vaikutusta lieventää ja tukea kuntoutumisen ideaa. (Routasalo & Lauri 2001, 214.) Hoitajan myönteinen asennoituminen, tavoitteiden asettaminen, motivointi sekä rohkaisu edistävät kuntouttavaa hoitotyötä (Ghenoun, Salminen, Tanhua & Holmlund 2007, 17 18).

19 19 Yhteisön rikastuminen ja rakenteellinen vahvistuminen ovat mahdollista vain, jos voimaa jaetaan ihmisten kesken. Voiman jakaminen vahvistaa päätöksentekoa, koska siihen osallistuu useampi ihminen ja tiimityössä kehittyy hyödyllisiä ihmissuhteita. Hoitosuhteessa on keskeistä voiman jakaminen. Toisten ihmisten asiantuntijuuden hyödyntäminen ja voiman jakaminen vahvistavat kaikkia osapuolia ja kasvattavat entisestään heillä olevaa yhteistä voimaa. (Ruoho 2006, 9.) 3.3 Potilaan (asiakkaan) rooli kuntoutuksessa. Opinnäytetyössä on käytetty termejä potilas, asiakas, kuntoutuja, jotka viittaavat samaan henkilöön, mutta tarkoittavat eri asioita. Oikeampaa olisi käyttää termiä kuntoutuja, koska se vastaa eniten nykyisen ajattelun mukaista määritelmää potilaasta. Päätimme kuitenkin käyttää samoja termejä, joita on käytetty viittaamissamme artikkeleissa ja tutkimuksissa. Kuntoutuminen voidaan nähdä kasvu- ja oppimisprosessina. Sen aikana kuntoutuja kehittää itselleen parhaiten sopivia keinoja ja strategioita, joiden avulla hän pystyy selviytymään mahdollisimman täysipainoisesti arjessaan ja sosiaalisessa kanssakäymisessään sekä osallistumaan yhteisöönsä tasa-arvoisena jäsenenä. Hän oppi hyväksymään muuttuneen elämäntilanteensa, vammansa tai sairautensa ja sen aiheuttamat rajoitukset olemassa olevina tosiasioina. Hän pystyy luopumaan entisistä suunnitelmistaan, näkemään uusia mahdollisuuksia ja rakentamaan tulevaisuutta jäljellä olevien voimavarojen vaaraan. Kuntoutumisen edetessä hän oppii myös löytämään uusia voimavaroja sekä uudenlaisia tapoja toimia ja kohdata arkipäivän tilanteita. Tärkeää on alkaa tiedostaa, että omalla toiminnalla ja aktiivisuudella on vaikutusta elämään. Asiakkaan tulee olla mukana päättämässä mikä on hänen tilanteensa, miten olisi parasta toimia ja mihin hän on valmis sitoutumaan (Kukkurainen 2002, 15). Hoitotyön toteuttamisessa on hyvää alusta ottaa huomion potilaan yhteistyövalmiudet. Kähäri-Wiik ym. (2007, 21 22) esittää unkarilaisen Sandor Radosin

20 20 mukaan, että ihmisen yhteistyövalmiudet vaihtelevat eri elämäntilanteissa. Hänen mukaansa yhteistyötasoja on viisi: Innostunut Kun henkilöllä on runsaasti voimavaroja, hän on innostunut kuntoutumisestaan ja on aloitekykyinen toimimaan sen hyväksi. Hän voi kysyä: Mille kurssille menisin? Hän odottaa kuntoutusalan ammatilaisilta tietoa eri mahdollisuuksista. Velvollisuudentuntoinen Tälläinen kuntoutuja pyytä hoitajalta apua. Hän kysyy: Mitä minun tulisi tehdä kuntoutuakseni? Hoitajan tehtävä on tukea ja rohkaista häntä selviytymään itse. Riippuvainen Riippuvainen kuntoutuja ei selviydy arjesta yksin, vaan tarvitsee apua. Hän pyytää: Tee minut terveeksi. Hoitaja työskentelee yhdessä hänen kanssaan, auttaa onnistumaan ja vahvistaa hänen itseluottamustaan. Tukeutuva Tukeutuva henkilö on riippuvainen toisten avusta. Hänellä ei ole riittävästi voimavaroja aktiiviseen toimintaan. Hän pyytää: Käsittele minua. Hän tarvitsee tukea ja hoivaa. Luopuja Luopuja on menettänyt toivonsa paremmasta. Hän sanoo olevansa liian sairas tullakseen hoitoon. Hänellä ei ole tässä vaiheessa voimavaroja kuntoutua, vaan hän tarvitsee intensiivistä hoitoa. (Kähäri-Wiik ym. 2007, ) On tärkeää, että hoitaja tunnistaa nämä tasot ja ottaa ne huomioon potilaan ohjauksessa ja kuntoutuksen tukemisessa. Potilaan motivaatio on keskeistä kuntoutumisprosessissa. Motivoiminen on kannustamista, rohkaisua, vertaistukea, toivon ylläpitoa ja hyvän mielen tuottamista. Fyysinen ympäristö lisää tai vähentää kuntoutumismotivaatiota. (Routasalo 2002b, 110.)

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kuntoutumisen tukeminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Kuntoutumisen tukeminen

Kuntoutumisen tukeminen Kuntoutumisen tukeminen Ammattitaitovaatimukset osaa laatia, toteuttaa ja arvioida lähihoitajan vastuualueella kuntoutujalähtöisen edistävän yhteistyössä moni työryhmän kanssa ohjata ja tukea erilaisten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti KUNTOUTTAVA KOTIHOITO 26.11.2015 Fysioterapeutti Anne Kytölahti Tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvät mahdollisuudet aktiiviseen ja hyvään elämään! KOTIKUNTOUTUKSEN MALLI IKÄIHMINEN Vastuullinen

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi Keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, mitä kaikkea genoteknologian alaan kuuluu. Hanna Hyttinen alusti aiheesta tuoden esille. Genoteknologian kehittäminen vilkastui 90- luvulla (Hollannista). Nimen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot