Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Susa Junnola, Raisa Kyllikki Karjalainen, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Rodeo Ulkoasu: Hahmo Paino: Miktor Oy Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

3 Vuosikertomus 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

4 Sisältö 90-vuotias MLL on vahva vaikuttaja s. 6 Tukea kaikille vanhemmille s. 7 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen s. 11 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 11 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 15 Viestintä s. 15 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 16 Tapahtumat s. 16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 17 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 17 Vapaaehtoistoiminnan tuki s. 18 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus s. 19 Puheenjohtajapäivät s. 19 Neuvonta- ja keräystyö s. 19 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s. 20 Lasten ja nuorten puhelin ja netti s. 20 Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa s. 21 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen s. 23 Ehkäisevän päihdetyön hanke s. 23 Päihdekasvatuksen prosessikoulutus s. 24 Lapsen seurassa -ohjelma s. 24 Vauva- ja pikkulapsiperheiden verkkokoulu s. 24 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 25 Finnish Internet Awareness and Safety -hanke s. 25 Viisaasti verkossa -hanke s. 26 Sosiaalisia taitoja mediakasvatuksen keinoin -projekti s. 26 Lasten ja nuorten osallisuus s. 27 Tukioppilastoiminta s. 27 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 28 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke s. 28 Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa -hanke s. 28 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

5 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 30 Lasten ja nuorten kerhotoiminnan tuki s. 30 Tuki vanhemmille s. 31 Perhekahviloiden ja vertaisryhmätoiminnan tuki s. 31 Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan malli s. 32 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 32 Valtakunnallinen lastenhoitotoiminta s. 34 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke s. 34 Ihmissuhdetaitojen ja tapakasvatuksen tuki s. 36 Hyvä alku koulutielle -kampanja s. 36 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 36 Kansainvälinen toiminta s. 37 Kansainväliset verkostot s. 37 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 37 Kehitysyhteistyö s. 37 Talous ja hallinto s. 38 Luottamuselimet s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 38 Varainhankinta s. 38 Keskustoimiston henkilöstö s. 38 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Nimikkorahastot s. 45 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto Liittohallitus 2010 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta lukuina 2010 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

6 90-vuotias MLL on vahva vaikuttaja Hangen keskelle syntyneet pälvet ja peipon liverrys aamuvarhaisella ovat merkkejä uudesta keväästä. Mannerheimin Lastensuojeluliitolle kulunut talvi oli virstanpylväs: liitto täytti lokakuussa 90 vuotta. Päättyneen juhlavuoden aikana MLL on paitsi kunnioittanut menneiden vuosien saavutuksia, myös aktiivisesti ottanut kantaa tulevaisuuteen. Liitto on valmistellut ja antanut lausuntoja monista lastensuojeluun ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä ja suunnitelmista. Kannanottojen taustalla ovat olleet liiton aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät. Luettelo annetuista lausunnoista on mittava. Erityisen arvokkaaksi osoittautui MLL:n eduskuntavaaliohjelma, joka monella lailla joko suoraan tai välillisesti vaikutti puolueiden vaaliohjelmiin. Tänä keväänä Suomen kansa äänesti ja valitsi uuden eduskunnan. Muutokset olivat mittavia. MLL:lle muutokset ovat suuri haaste ja mahdollisuus. Liiton tiivis yhteistyö valtakunnan keskeisten päättäjien kanssa on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että liitto pystyy keräämään ja tuottamaan korvaamattoman arvokasta tietoa valtakunnallisen päätöksenteon tueksi. Kerätty aineisto on hyvä lähtökohta tulevien vuosien yhteydenpidon pohjaksi. Kuluneena vuonna liiton toiminta on ollut taloudellisesti vakaata. Myös tulevaisuuden talousnäkymät ovat tyydyttävät. Järvi-Suomen suurpiirin rakentuminen ja toiminnan täysi käynnistyminen ovat osaltaan osoitus MLL:n uudistumiskyvystä. Kesäkuussa 2011 on vuorossa Oulun liittokokous, joka omalta osaltaan tulee olemaan liiton tulevan toiminnan suunnannäyttäjä. Euroopan mittakaavassa alkanut vuosi on vapaaehtoistoiminnan kannalta merkittävä, sillä vuosi 2011 on nimetty Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuodeksi. MLL on Suomen suurimpia vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä. Liiton vapaaehtoiset tekivät pelkästään viime vuonna talkootuntia lasten, nuorten ja vanhempien hyväksi. Lämmin kiitos kaikille ahkerille vapaaehtoisille ja heidän osaaville ohjaajilleen! Olli Simell liittohallituksen puheenjohtaja 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

7 Tukea kaikille vanhemmille MLL:n työ aloitettiin vaikeissa oloissa suuri osa lapsista kärsi puutteesta, ja lapsikuolleisuus oli korkea. Helsingin työväenkortteleihin Toiselle linjalle perustettiin Suomen ensimmäinen lastenneuvola halkokellariin. Tavoitteena oli äitejä opastamalla parantaa lasten hyvinvointia ja vähentää imeväiskuolleisuutta. Lapsikuolleisuus kääntyikin ensimmäisen neuvolan alueella nopeasti laskuun. Runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin neuvolatyöstä tuli kuntien lakisääteistä toimintaa. Puhuessaan MLL:n 90-vuotisjuhlassa tasavallan presidentti Tarja Halonen kiitti suomalaisia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta ja siitä, että suurin osa lapsista ja nuorista voi tällä hetkellä hyvin. Samalla hän nosti esiin lasten hyvinvoinnin eriytymiskehityksen: sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet, ja kuntakohtaiset erot palveluissa ovat valitettavan suuret. Presidentti muistutti kaikkien vanhempien oikeutetusta tarpeesta ympäröivän yhteiskunnan tukeen. Perheiden tulee saada ajoissa apua pulmiinsa asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Tämän vuoden alusta neuvolat ovat toimineet uuden neuvola-asetuksen mukaan. Neuvoloiden tehtäväksi on määritelty koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. MLL käynnisti viime vuonna laajamittaisen Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen, joka tähtää vanhemmuuden tuen uudistamiseen. Hankkeessa tarjotaan neuvolan perhevalmennukseen osallistuville perheille mahdollisuus jatkaa ryhmätapaamisia vauvan syntymän jälkeen. Ryhmissä pyritään vahvistamaan vanhempien kykyä ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita, sekä tukemaan tasavertaista vanhemmuutta ja parisuhdetta. Varsin ilahduttavaa on ollut se, että alkuvuoteen 2011 mennessä hankkeeseen on tullut mukaan jo kuutisenkymmentä kuntaa. Vanhempia ohjataan tutustumaan myös oman alueensa vapaaehtoistyöhön, kuten perhekahviloihin, joita oli 427 vuonna Selvitysten mukaan perhekahvilat vahvistavat perheiden sosiaalisia verkostoja ja vähentävät vanhempien kokemaa yksinäisyyttä ja uupumista. Tämä on mahdollista vain lukuisten vapaaehtoisten voimalla. Lämpimät kiitokset heille kaikille! Kaikki vanhemmat tarvitsevat joskus tukea ja neuvoja. On tärkeää, että tuki on saatavilla helposti juuri silloin kuin sitä tarvitsee. MLL toimii jatkossakin sen puolesta, että yksikään perhe ei jää huolineen yksin, vaan saa tukea muilta vanhemmilta ja ammattilaisilta. Lämpimät kiitokset MLL:n työn tukijoille: Raha-automaattiyhdistykselle, ministeriöille, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille lahjoittajille. Erityiskiitos kuuluu työtämme tukeville kunnille, jotka taloudellisesta ahdingostaan huolimatta ovat ymmärtäneet kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön merkityksen. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

8 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä ja 566 paikallisyhdistystä. Vuoden 2010 lopussa jäseniä oli yhteensä Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL edistää lapsiperheen hyvinvointia 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

9 Toimintaympäristö Joka viides Suomessa asuva on lapsi. Vuoden 2010 alussa Suomessa asui lasta (0 17-vuotias). Lapsista suomenkielisiä oli 90 prosenttia, ruotsinkielisiä 6 prosenttia ja muunkielisiä 4 prosenttia. Muunkielisistä yleisimmät olivat venäjän-, somalin-, viron-, arabian-, albanianja kurdinkieliset. Vuoden 2010 alussa lapsiperheitä (perheessä vähintään yksi kotona asuva 0 17-vuotias) oli Lapsiperheisiin kuului 41 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä kahden vanhemman perheitä oli 71 prosenttia, yksinhuoltajaperheitä 20 prosenttia ja uusperheitä 9 prosenttia. Yksinhuoltaja- ja uusperheiden osuus on viime vuosikymmenten aikana kasvanut. Syntyvyys on ollut viime vuosina korkeaa. Vuonna 2010 syntyi lasta, mikä on 550 lasta enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 mikä on korkein 41 vuoteen. Vuonna 2010 kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,1 vuotta ja ensisynnyttäjien 28,3 vuotta luvulla ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 0,7 vuodella. Kansainvälisesti vertaillen lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2009 alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20 59-vuotiaat) työllisyysaste oli 83 prosenttia, kun samanikäisillä lapsettomilla työllisyysaste oli vain 75 prosenttia. Työja suorituskeskeisyyden vahvistuminen yhteiskunnassa on haaste lapsiperheiden hyvinvoinnille. Kysymykset työn ja perheen yhteensovittamisesta tulevat yhä tärkeämmiksi. Vanhempainvapaiden uudistusta valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka julkisti ehdotuksensa maaliskuussa Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kattamiseen on ohentunut, ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille itselleen. Esimerkiksi vuodesta 1995 vuoteen 2011 ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 19 prosenttia ja toisesta lapsesta 29 prosenttia. Pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi. Tulonjakotilaston mukaan vuonna 1995 lapsiköyhyysaste oli 5 prosenttia, kun se vuonna 2008 kohosi 13 prosenttiin. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä. Yksinhuoltajaperheistä kuului pienituloisiin kotitalouksiin 8 prosenttia vuonna 1995 ja 27 prosenttia vuonna Yksinhuoltajaperheillä oli huomattavasti enemmän toimeentulovaikeuksia ja ne saivat toimeentulotukea huomattavasti useammin kuin kahden huoltajan perheet. Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lapsissa ja lapsiperheissä. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Vuonna 2009 lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli lasta, kun luku vuonna 2000 oli Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä oli vuonna 2000 yhteensä lasta. Vuonna 2009 luku oli Lapsilisän reaaliarvo vuoden 2010 rahassa Ensimmäisestä lapsesta Toisesta lapsesta Kolmannesta lapsesta e e e e e e e e e e e e e e e e e e Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 Lapset (0 17-vuotiaat) maakunnittain vuoden 2011 alussa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo vuoden 2010 rahassa 308 e 310 e 280 e 294 e 312 e 419 e Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti Lähde: Tilastokeskus Erityispalveluiden tarvetta on lisännyt yleisiin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin kohdistuneet leikkaukset ja säästöt. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen suuret ryhmäkoot, neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon resurssien ja muiden ehkäisevien toimien karsinta johtavat siihen, että lasten oireilua ja ongelmia ei havaita ajoissa eikä peruspalveluiden piirissä kyetä antamaan riittävää tukea ja apua. Vuonna 2010 oli käynnissä useita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kannalta merkittäviä kansallisia ohjelmia, kuten esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE ), Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma sekä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Perusopetuksen tuntijaon uudistaminen herätti keskustelua. Työryhmä julkaisi kesäkuussa ehdotuksensa perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiseksi. Tuntijaon uudistamisen sisällöstä ei päästy hallituksessa yhteisymmärrykseen ja asia siirtyi seuraavalle hallituskaudelle. Myös päivähoitolain uudistaminen siirtyi seuraavalle hallitukselle. Alkoholin mielikuvamainonnasta nousi keskustelu, kun sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti kesäkuussa, että alkoholin mielikuvamainontaan ei tarvita lainsäädäntömuutoksia. MLL ja muut sosiaali- ja terveysjärjestöt korostivat, että alkoholin liiallinen käyttö on Suomessa keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Suomalaiset nuoret aloittavat alkoholinkäytön kansainvälisesti vertaillen hyvin nuorina ja juovat humalahakuisesti. Aikaisin aloitettu alkoholinkäyttö on merkittävä riski alkoholiriippuvuuden syntymiselle. Tutkimusten mukaan altistuminen mielikuvamainonnalle aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista ja lisää käytön määrää. Erityisessä riskissä ovat päihdeongelmaisten vanhempien lapset ja nuoret. Valtiovarainministeriö herätti keskustelua julkisen talouden kestävyysvajeesta. Julkisten palveluiden rahoitusongelmat kasvavat, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja vanhuspalveluiden kustannustaso nousee. Lasten ja lapsiperheiden palvelut eivät ole julkisen talouden kestävyysvajetta kasvattaneet. Perhe ja lapset -ryhmän osuus sosiaalimenoista on selvästi laskenut. Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenot ovat laskeneet viime vuosien aikana. Verotuksen kehittämistyöryhmä julkisti loppumietintönsä joulukuussa. Työryhmä ehdotti verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutusverotukseen. Työryhmä esitti ansiotulojen verotuksen keventämistä 2 miljardilla eurolla ja yhteisöveron keventämistä 800 milj. eurolla. Työryhmä esitti vastaavasti arvonlisä-, pääoma- ja valmisteverotuksen kiristämistä ja korko- ja kotitalousvähennysoikeuden rajoittamista. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lisännyt kuntarajat ylittäviä palveluiden järjestämisratkaisuja. Kuntaliitokset ovat myös vähentäneet kuntien määrää. Kunnat hankkivat palveluita entistä enemmän yleisiltä markkinoilta, ja yksityisen hyvinvointipalvelutuotannon rooli on vahvistunut. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

11 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsija perhepoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityinen tavoite on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vahva lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Vaikuttamistyön perustana olivat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistoiminnan keskeiset sisällöt on linjattu MLL:n liittokokouksen vuonna 2008 hyväksymässä hyvinvointiohjelmassa, liittohallituksen vuonna 2008 hyväksymässä MLL:n kuntaohjelma :ssa ja vuonna 2010 hyväksymässä MLL:n eduskuntavaaliohjelma 2011:ssä. Vaikuttamistyöllään MLL pyrkii siihen, että lapsen etu ja näkökulma otetaan huomioon lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevassa julkisen vallan päätöksenteossa. Vaikuttamisen tavoitteena on, että julkinen valta kantaa oman vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten turvaamisesta. Vuonna 2010 vaikuttamistyössä painottuivat erityisesti lasten ja perheiden peruspalveluiden parantaminen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittäminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Vaikuttamistyössä otettiin huomioon Euroopan sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden teemavuosi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 Keskusjärjestö antoi vuonna 2010 lausuntoja ministeriöille ja muille valtion viranomaisille seuraavista asioista: l lausunto ulkoasiainministeriölle yleissopimusluonnoksesta, joka käsitteli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa l lausunto sosiaali- ja terveysministeriön asettamalle vanhempainvapaatyöryhmälle vanhempainvapaiden uudistamisesta l lausunto oikeusministeriölle ehdotuksesta uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi l lausunto opetusministeriölle työryhmän muistiosta Uusi kuvaohjelmalain säädäntö Kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotus l lausunto oikeusministeriölle työryhmämietinnöstä Lasten suojeleminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja riistolta l lausunto oikeusministeriölle ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietinnöstä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta l lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneen työryhmän ehdotuksista l lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportista l lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista l ehdotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle köyhyyden, syrjäytymisen ja terveyserojen vähentämiseksi l lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalle Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -hankkeen raporttiluonnoksesta l lausunto oikeusministeriölle äänioikeusikärajatyöryhmän raportista Nuorten ääni aikuisten uurna Keskusjärjestö julkisti seuraavan lapsija perhepoliittisen ohjelman: l MLL:n eduskuntavaaliohjelma 2011 Keskusjärjestö julkisti seuraavat lapsi- ja perhepoliittiset kannanotot: l Julkisen vallan edistettävä kansalaisjärjestöjen toimintaa l MLL vaatii alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä l Lasten ja nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon tulee panostaa Keskusjärjestön asiantuntijat olivat kuultavana eduskunnan valiokunnissa seuraavista asioista: l hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nuorisolain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 :n muuttamisesta (sivistysvaliokunta) l hallituksen esitys laiksi lastensuojelulain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysvaliokunta) l hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (työelämäja tasa-arvovaliokunta) l hallituksen esitys eduskunnalle valtion vuodelle 2011 talousarvioksi Päihdeäitien kuntoutuksen hoitojärjestelmän pysyvä rahoitus- ja järjestelyvastuu (valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto) Keskusjärjestöstä oli edustaja muun muassa seuraavissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa: opetus- ja kulttuuriministeriö l kuvaohjelmalainsäädännön asiantuntijaryhmä l lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -työryhmä ja lapsilähtöinen yhteiskunta -työryhmä l lastensuojelulain ja nuorisolain lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia edistävien yleisten säännösten kehittämistyöryhmä, MLL:n edustaja toimi työryhmän sihteerinä l Valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta l Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta oikeusministeriö l Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, osallisuusjaosto sisäasiainministeriö l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä sosiaali- ja terveysministeriö l lapsiasiain neuvottelukunta l lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen toimenpideohjelmaa valmisteleva työryhmä l lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta, kouluikäisten jaos l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto l sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kansalaisjaos l varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöverkosto l päihde- ja raittiusasian neuvottelukunta liikenne- ja viestintäministeriö l lasten ja nuorten mediafoorumi valtioneuvosto l Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta l tietoyhteiskuntaneuvosto Kansaneläkelaitos l äitiysavustusraati Opetushallitus l koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden uudistamistyöryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos l Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelma) asiantuntijatyöryhmä Viestintävirasto l Tietoturvapäivä-hankkeen johtoryhmä ja koululaistyöryhmä MLL:n työntekijä osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavaltuuskunnan vierailuun Pekingiin. Vierailun aikana allekirjoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja All China Youth Federationin välinen nuorisoalan yhteistyöpöytäkirja. Lisäksi vierailun aikana järjestettiin keskustelutilaisuus internetistä ja mediakasvatuksesta. Vaikuttamisen tuki paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille Keskusjärjestö tuki piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä tuottamalla aineistoja alueellisen ja paikallisen vaikuttamisen tueksi ja järjestämällä lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön ja lasten oikeuksien edistämisen koulutusta. Yhdistysnetissä MLL:n jäseniä kannustettiin osallistumaan vaikuttamistyöhön. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja asiantuntijakirjoitukset tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä ja lapsen oikeuksien edistämistyötä. Yhdistysnetissä oli tarjolla koulutusaineistoa vaikuttamistoimintaan, tilastoja lasten ja nuorten elinoloista sekä tietoa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä ja lasten oikeuksien edistämisestä. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

13 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010 MLL 90 v

15 Juhlavuoden kunniaksi liiton ilme uudistui. Kansalaisjärjestöyhteistyö MLL osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Liitolla oli laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL teki tiivistä yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysja opetusalan järjestöjen kanssa. MLL oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa Raha-automaattiyhdistyksessä, Lasten Päivän Säätiössä, Lastensuojelun Keskusliitossa, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Terveyden edistämisen keskuksessa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Liikenneturvassa, Niilo Mäki Säätiössä, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepassa, Mediakasvatusseurassa ja Suomen YK-liitossa. MLL on yksi Asuntosäätiön perustaja- ja taustayhteisöistä. MLL oli mukana järjestöjen yhteisessä Lasten terveysfoorumissa ja Päihde- ja mielenterveystyön foorumissa. Lisäksi MLL on mukana nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa. MLL ylläpiti kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä (RIKU). Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa ja tukihenkilöitä. Rikosuhripäivystys vaikuttaa myös rikoksen uhrien aseman parantamiseen. Viestintä Syksyllä 2010 tuli kuluneeksi 90 vuotta MLL:n perustamisesta. Juhlavuoden päätapahtuma oli juhlaseminaari Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlaan osallistui lähes 300 kutsuvierasta. Juhlan kunniaksi monet piirit ja paikallisyhdistykset järjestivät lokakuun alussa Perheen viikon tapahtumia. Liiton työ oli syksyn aikana vahvasti esillä mediassa. MLL julkaisi vuoden aikana 21 tiedotetta. Mediaseurannan mukaan mediaosumia kertyi yhteensä 1 963, mikä tarkoittaa keskimäärin 163 osumaa kuukaudessa. Seurannassa ovat mukana valtakunnallisessa ja maakunnallisessa mediassa julkaistut uutiset. Pelkästään Juhlaseminaari kokosi Helsingin yliopiston juhlasaliin lähes 300 MLL:n ystävää. Kuvissa liiton suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen, arkkiatri Risto Pelkonen, taiteilija Seela Sella. Juhlassa esiintyi myös Sekamelska-kuoro (vier. sivu). painetun median näkyvyyden vastaavaksi mainosarvoksi lasketaan 4,6 miljoonaa euroa. Juhlavuoden kunniaksi liiton ilme uudistui. Hahmo Design Oy:n suunnittelema ilme kunnioittaa liiton perinteitä, mutta on aiempaa kevyempi ja nykyaikaisempi. Graafiset ohjeet uudistettiin ja välitettiin liittoyhteisön käyttöön. Myös MLL:n internet-sivusto uudistui. Sivusto palvelee toimittajia, asiantuntijoita, MLL:n jäseniä sekä vanhempia ja nuoria. on 230 sivun kokonaisuus, jolla tilastoitiin vuoden aikana lähes käyntiä ja eri kävijää. Suosituimmat osiot olivat Nuortennetti ja Vanhempainnetti. Keskusjärjestö kannusti paikallisyhdistyksiä ja piirejä uudis- Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 YHTEISTYÖSSÄ Lapsi messuilla MLL:n osastolla lapset koristelivat MLL:n 90-vuotiskakun. tamaan omat sivunsa yhtenäisen ilmeen mukaisiksi ja tarjosi tukea sivujen rakentamiseen ja kehittämiseen. Piireille järjestettiin nettiviestinnän koulutuspäivä. Viestinnän tavoitteena on, että suomalaiset tuntevat MLL:n ja sen toiminnan ja tavoitteet, MLL:oa pidetään asiantuntevana, luotettavana, aktiivisena, nykyaikaisena ja helposti lähestyttävänä, ja toimittajat pitävät MLL:a oleellisena tietolähteenä lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. MLL osallistui Taloustutkimuksen toteuttamaan Suomi tänään -tutkimukseen, joka selvittää kansalaisten mielikuvia eri järjestöistä ja keräyksistä. 25 organisaation joukossa MLL oli vuonna 2010 SPR:n jälkeen toiseksi tunnetuin ja toiseksi arvostetuin sekä toiseksi mieluiten tuettava taho. Kokonaismielikuva ja tukemisen mieluisuus on kehittynyt edelleen positiivisesti vuodesta MLL:oa pidetään luotettavana, asiantuntevana, tehokkaana ja helposti lähestyttävänä. Julkisuudessa näkymisen ja toiminnan nykyaikaisuuden suhteen MLL sijoittui tutkimuksessa kärkikymmenikköön. Taloustutkimuksen Yritysviestintätutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista toimittajista seurasi MLL:n viestintää. MLL sai arvioiduista 24 järjestöstä kolmanneksi parhaan arvosanan viestinnästään. Parhaiksi puoliksi arvioitiin viestinnän luotettavuus ja julkisuudessa näkyminen. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme-lehti ilmestyi neljä kertaa. Sen tarkistettu levikki vuonna 2010 oli (edellisenä vuonna ). Lapsemme on jäsen- ja järjestölehti, halutun yhteisömielikuvan vahvistaja, liiton pää-äänenkannattaja ja lapsipoliittisen vaikuttamisen väline sekä kasvatuksen tuki lapsiperheille. Lapsemme-lehden toimitusneuvosto, joka tukee toimitusta lehden kehittämisessä, kokoontui kaksi kertaa. Juhlavuosi näkyi myös Lapsemme-lehdessä liiton historiasta kertovana juttusarjana. Lisäksi kolmosnumerosta tehtiin laajennettu MLL 90 vuotta -juhlanumero ja siitä otettiin lisäpainos yhdistysten jakelua varten. MLL julkaisee vanhemmille suunnattuja aineistoja lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Vuonna 2010 neuvolat tilasivat noin lehtistä jaettavaksi koteihin. Tapahtumat Valtakunnallisissa tapahtumissa MLL tekee tunnetuksi tavoitteitaan ja toimintaansa, nostaa yleiseen keskusteluun lapsiperheitä koskevia aiheita ja luo yhteyksiä suureen yleisöön, toimittajiin ja asiantuntijoihin. Keskusjärjestö järjestää vuosittain seminaareja, jotka ovat maksuttomia ja kaikille avoimia, osallistuu useisiin tapahtumiin ja järjestää valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan yhteistyössä STM:n kanssa. MLL oli näkyvästi esillä muun muassa Educa-messuilla, Lapsi messuilla, Kouluterveyspäivillä sekä Pohjoismaisessa perhekeskuskonferenssissa. TERVEYS JA HUOLENPITO 0 12 kk Vauva Leikki-ikäisen ruokavuodet 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

17 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta perustuu paikallisyhdistysten ja niiden aktiivisten jäsenten haluun organisoida toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. MLL toimii myös vahvana asiantuntijana ja kehittäjänä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vuoden 2010 lopussa paikallisyhdistyksiin kuului yli henkilöjäsentä. Nykyiselle vapaaehtoistoiminnalle on luonteenomaista lyhytkestoinen mutta intensiivinen sitoutuminen. Se vaatii järjestöltä jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä. Paikallisyhdistysten aktiivien ydinryhmän muodostavat hallitusten jäsenet, joita oli yhteensä yli Heidän tehtävänään oli muun muassa hoitaa yhdistyksen hallintoa ja taloutta, kehittää ja vastata yhdistyksen toiminnasta, huolehtia yhteydenpidosta jäseniin, piiriin ja keskusjärjestöön sekä osassa yhdistyksiä toimia myös työnantajana. Lisäksi lukuisa joukko muita aktiiveja oli mukana järjestämässä ja toteuttamassa paikallista toimintaa. Paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen eri luottamus- ja vastuuhenkilötehtäviä hoitaneiden vapaaehtoistyön tuntimäärä oli yhteensä tuntia. Liittohallituksen vuonna 2007 asettama järjestötyöryhmä antoi loppuraporttinsa liittohallitukselle. Raportissa oli järjestön kehittämistä koskevia suosituksia, joista keskeisiä olivat piirien välisen yhteistyön ja Järvi-Suomen piirihankkeen tukeminen, laajaa, ammatillista palvelutoimintaa toteuttavien yhdistysten tuki ja hallinnon kehittäminen koko järjestön tasolla. Raportissa esitettiin, että liittohallitus tekisi suunnitelman erityisesti Lapin ja pääkaupunkiseudun toiminnan varmistamiseksi. Työryhmän käynnistämää ammatillisia palveluja koskevan palvelustrategian valmistelua jatkettiin. Keskusjärjestö järjesti kaksi kehittämisfoorumia, joiden tavoitteena oli edistää liiton kehittämistoiminnan koordinointia ja hankeyhteistyötä. Foorumeihin osallistuivat piirien kehittämistoiminnasta vastaavat ja yhdistysten edustajat. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestö tarjosi jäsenilleen kattavat rekisteripalvelut. Se ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 järjestötoiminnan hallinto- ja kehittämiskysymyksissä sekä tiedotti ajankohtaisista jäsen- ja yhdistystoiminnan asioista. Keskusjärjestö aktivoi yhdistysten jäsenhankintaa ja -viestintää ja vapaaehtoisten rekrytointia. Keskusjärjestö tiedotti kirjeillä ja sähköpostitiedotteilla ajankohtaisista jäsen-, järjestö- ja yhdistystoimintaan liittyneistä asioista paikallisyhdistysten avainhenkilöille yhteensä 15 kertaa vuoden aikana. Vuoden 2009 aikana tuotetuista, jäsenhankintaa vahvistavista kampanja-aineistoista otettiin uusintapainokset. Yhdistysten jäsenhankinnan aktiivisuutta tuettiin toteuttamalla jäsenhankintakilpailu myös vuonna Toimintavuoden aikana valmistui MLL:n paikallisyhdistysten tehtävät ja MLL:n sisäinen palvelukuvaus asiakirja. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi ja täsmentää järjestön toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja määritellä paikallisyhdistyksille tarjottavat tukipalvelut koko järjestössä. Lähtökohtana oli, että kaikilla paikallisyhdistyksillä on oikeus samantasoiseen tukeen ja palveluun toimialueestaan riippumatta. Palvelukuvauksen keskeinen ajatus on yhtenäistää MLL:n työn laatua, ohjata piirien ja keskusjärjestön toimintaa ja sen suunnittelua, auttaa hahmottamaan palvelujen toteuttamiseen tarvittavia resursseja ja piirien välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Asiakirja toimii myös MLL:n luottamusja vastuuhenkilöiden sekä järjestön palkattujen toimihenkilöiden perehdytyksen välineenä. Vapaaehtoistoiminnan tuki Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille vapaaehtoistoiminnan koulutusta, materiaaleja, ohjausta ja neuvontaa. Yhdistysnetti toimi MLL:n yhdistystoiminnan tietopankkina. Yhdistysnetti tarjoaa tietoa MLL:sta, sen toiminnasta, hallinnosta, jäsenyydestä, taloudenhoidosta, varainhankinnasta ja viestinnästä. Lisäksi se välitti ajankohtaistietoa liiton toimielinten päätöksistä, toiminnasta ja sen tuloksista, kampanjoista, keräyksistä ja tapahtumista. Yhdistysnetin kävijämäärä Kuva: Liity MLL:n jäseneksi! Kukaan ei jää yksin MLL tuntee perheen ilot ja huolet. Kuuntelemme nuoria ja vanhempia. Autamme ratkomaan ongelmia, vähentämään kiusaamista ja löytämään perheen yhteisiä ilonaiheita. MLL:n jäsenenä tuet työtämme nuorten hyväksi. Liity nyt! 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

19 Puheenjohtajapäivillä pohdittiin järjestöjen kehittämistä ja tulevaa kolmivuotissuunnitelmaa. kasvoi. Käyntejä kirjattiin vuoden aikana noin Yhdistysnetin sisältöä täydennettiin 2009 tehdyn käyttäjäkyselyn pohjalta vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Keskus- ja piirijärjestön ajankohtaisista asioista tiedottava Yhdistystiedote ilmestyi kuusi kertaa. Tiedote postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Tiedotteet olivat luettavissa myös Yhdistysnetissä. Sähköinen muistutus tiedotteen ilmestymisestä lähetettiin 450 viestin tilanneelle luottamushenkilölle, mikä oli 100 enemmän kuin edellisenä vuonna. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus Vuoden 2010 aikana julkaistiin muun muassa uusittu MLL:n järjestökoulutusaineisto, joka on tarkoitettu erityisesti piirijärjestöjen käyttöön. Uusien koulutusmallien kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa. Paikallisyhdistysten tueksi tuotettiin muun muassa Puheenjohtajien vertaisverkko ja Tapahtuman järjestäminen -koulutusten sisällöt. Keskusjärjestö toteutti OK-opintokeskuksen kanssa neljä koulutusta järjestön työntekijöille. Lisäksi toteutettiin vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutukseen liittyvä kouluttajakoulutus. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 63 työntekijää. Opiskelijatyötunteja koulutuksissa kertyi yhteensä 764. OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjen yhteistyönä tuotettua Ymmärrä yhdistystä -verkkokoulua pilotoitiin MLL:n Lapin piirissä. Verkkokoulun toteutustavan ja sisältöjen kehittämistyötä jatketaan. Keskusjärjestö käynnisti Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK). Koulutus järjestetään kolmen vuoden välein ja se on suunnattu yhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Osallistujia koulutuksessa on 110. Koulutus kestää vuoden ja päättyy syyskuussa Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää MLL:n yhteisöllistä johtajuutta, joka vahvistaa järjestön kolmen tahon sisäistä vuorovaikutusta ja järjestön elinvoimaisuutta. Koulutus antaa ohjauksen, koulutuksen ja valmennuksen kautta valmiuksia johtamistehtävissä toimimiseen MLL:n paikallisyhdistyksessä. Puheenjohtajapäivät MLL:n Puheenjohtajapäivät järjestettiin Helsingissä Tilaisuuteen osallistui yhteensä 210 paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminnanjohtajaa sekä keskusjärjestön luottamus- ja toimihenkilöä. Puheenjohtajapäivät on MLL:n keskeisin vuosittain toistuva järjestötapahtuma. Sen tavoitteena on vahvistaa liiton kolmen tahon välistä yhteistyötä ja luoda edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Vuoden 2010 Puheenjohtajapäivillä juhlistettiin liiton 90-vuotista työtä, keskusteltiin valmisteilla olevan kolmivuotissuunnitelman teemoista ja kuultiin katsaukset meneillään olevista kehittämishankkeista. Päivillä esiteltiin myös yhdessä valmisteltu MLL:n sisäinen palvelukuvaus. Sisällössä puhuttivat muun muassa yhdistysten hallitustyöskentely ja jäsentoiminta. Ajatuksia vaihdettiin myös siitä, miten saada isät osallistumaan yhdistystoimintaan ja miten tavoittaa murrosikäisten lasten perheet. Neuvonta- ja keräystyö Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoimintaan liittyvissä erityisasioissa. Neuvonta painottui henkilöstöjohtamiseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyneisiin kysymyksiin. Isiä toivotaan enemmän mukaan toimintaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille ovat osa MLL:n ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat liitolle lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka toimii vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (puh ) on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Vuonna 2002 avattuun kirjepalveluun (www.mll. fi/nuortennetti) lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa kahden viikon kuluessa. Palvelu toimii ryhmäpäivystysmallin mukaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina läsnä päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Päivystyspisteissä toimi vuonna 2010 yhteensä 223 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoista päivystäjää. Vuonna 2010 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä otettiin vastaan yhteensä puhelua ja nettikirjettä. Pojat ja tytöt halusivat jakaa aikuisen kanssa arkeaan ja keskustella omaan kehitykseensä ja seksuaalisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Vakavimmista aiheista eniten puhuttivat vaikeudet kaverisuhteissa ja kiusaaminen. Eniten yhteyttä ottivat vuotiaat lapset. Nettikirjeissä korostuivat vakavat huolet. Eniten kirjoitettiin kaverisuhteisiin liittyvistä ongelmista ja mielen pahoinvoinnista, kuten masentuneisuuden ja ahdistuksen tunteista. Eniten kirjeitä kirjoittivat vuotiaat tytöt. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Hyvinvointia Huhtasuolle. Merja Pihlajasaari, projektityöntekijä Marika Lindholm, projektikoordinaattori

Hyvinvointia Huhtasuolle. Merja Pihlajasaari, projektityöntekijä Marika Lindholm, projektikoordinaattori Hyvinvointia Huhtasuolle Merja Pihlajasaari, projektityöntekijä Marika Lindholm, projektikoordinaattori 25.9.2014 26.9.2014 Lähtökohtana Hyvinvointikertomus (2011) antoi tavoitteet kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot