Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Susa Junnola, Raisa Kyllikki Karjalainen, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Rodeo Ulkoasu: Hahmo Paino: Miktor Oy Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

3 Vuosikertomus 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

4 Sisältö 90-vuotias MLL on vahva vaikuttaja s. 6 Tukea kaikille vanhemmille s. 7 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen s. 11 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 11 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 15 Viestintä s. 15 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 16 Tapahtumat s. 16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 17 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 17 Vapaaehtoistoiminnan tuki s. 18 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus s. 19 Puheenjohtajapäivät s. 19 Neuvonta- ja keräystyö s. 19 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s. 20 Lasten ja nuorten puhelin ja netti s. 20 Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa s. 21 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen s. 23 Ehkäisevän päihdetyön hanke s. 23 Päihdekasvatuksen prosessikoulutus s. 24 Lapsen seurassa -ohjelma s. 24 Vauva- ja pikkulapsiperheiden verkkokoulu s. 24 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 25 Finnish Internet Awareness and Safety -hanke s. 25 Viisaasti verkossa -hanke s. 26 Sosiaalisia taitoja mediakasvatuksen keinoin -projekti s. 26 Lasten ja nuorten osallisuus s. 27 Tukioppilastoiminta s. 27 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 28 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke s. 28 Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa -hanke s. 28 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

5 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 30 Lasten ja nuorten kerhotoiminnan tuki s. 30 Tuki vanhemmille s. 31 Perhekahviloiden ja vertaisryhmätoiminnan tuki s. 31 Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan malli s. 32 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 32 Valtakunnallinen lastenhoitotoiminta s. 34 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke s. 34 Ihmissuhdetaitojen ja tapakasvatuksen tuki s. 36 Hyvä alku koulutielle -kampanja s. 36 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 36 Kansainvälinen toiminta s. 37 Kansainväliset verkostot s. 37 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 37 Kehitysyhteistyö s. 37 Talous ja hallinto s. 38 Luottamuselimet s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 38 Varainhankinta s. 38 Keskustoimiston henkilöstö s. 38 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Nimikkorahastot s. 45 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto Liittohallitus 2010 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta lukuina 2010 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

6 90-vuotias MLL on vahva vaikuttaja Hangen keskelle syntyneet pälvet ja peipon liverrys aamuvarhaisella ovat merkkejä uudesta keväästä. Mannerheimin Lastensuojeluliitolle kulunut talvi oli virstanpylväs: liitto täytti lokakuussa 90 vuotta. Päättyneen juhlavuoden aikana MLL on paitsi kunnioittanut menneiden vuosien saavutuksia, myös aktiivisesti ottanut kantaa tulevaisuuteen. Liitto on valmistellut ja antanut lausuntoja monista lastensuojeluun ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvistä toimenpiteistä ja suunnitelmista. Kannanottojen taustalla ovat olleet liiton aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät. Luettelo annetuista lausunnoista on mittava. Erityisen arvokkaaksi osoittautui MLL:n eduskuntavaaliohjelma, joka monella lailla joko suoraan tai välillisesti vaikutti puolueiden vaaliohjelmiin. Tänä keväänä Suomen kansa äänesti ja valitsi uuden eduskunnan. Muutokset olivat mittavia. MLL:lle muutokset ovat suuri haaste ja mahdollisuus. Liiton tiivis yhteistyö valtakunnan keskeisten päättäjien kanssa on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää. Kuluneet vuodet ovat osoittaneet, että liitto pystyy keräämään ja tuottamaan korvaamattoman arvokasta tietoa valtakunnallisen päätöksenteon tueksi. Kerätty aineisto on hyvä lähtökohta tulevien vuosien yhteydenpidon pohjaksi. Kuluneena vuonna liiton toiminta on ollut taloudellisesti vakaata. Myös tulevaisuuden talousnäkymät ovat tyydyttävät. Järvi-Suomen suurpiirin rakentuminen ja toiminnan täysi käynnistyminen ovat osaltaan osoitus MLL:n uudistumiskyvystä. Kesäkuussa 2011 on vuorossa Oulun liittokokous, joka omalta osaltaan tulee olemaan liiton tulevan toiminnan suunnannäyttäjä. Euroopan mittakaavassa alkanut vuosi on vapaaehtoistoiminnan kannalta merkittävä, sillä vuosi 2011 on nimetty Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuodeksi. MLL on Suomen suurimpia vapaaehtoistoiminnan järjestäjiä. Liiton vapaaehtoiset tekivät pelkästään viime vuonna talkootuntia lasten, nuorten ja vanhempien hyväksi. Lämmin kiitos kaikille ahkerille vapaaehtoisille ja heidän osaaville ohjaajilleen! Olli Simell liittohallituksen puheenjohtaja 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

7 Tukea kaikille vanhemmille MLL:n työ aloitettiin vaikeissa oloissa suuri osa lapsista kärsi puutteesta, ja lapsikuolleisuus oli korkea. Helsingin työväenkortteleihin Toiselle linjalle perustettiin Suomen ensimmäinen lastenneuvola halkokellariin. Tavoitteena oli äitejä opastamalla parantaa lasten hyvinvointia ja vähentää imeväiskuolleisuutta. Lapsikuolleisuus kääntyikin ensimmäisen neuvolan alueella nopeasti laskuun. Runsaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin neuvolatyöstä tuli kuntien lakisääteistä toimintaa. Puhuessaan MLL:n 90-vuotisjuhlassa tasavallan presidentti Tarja Halonen kiitti suomalaisia hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta ja siitä, että suurin osa lapsista ja nuorista voi tällä hetkellä hyvin. Samalla hän nosti esiin lasten hyvinvoinnin eriytymiskehityksen: sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet, ja kuntakohtaiset erot palveluissa ovat valitettavan suuret. Presidentti muistutti kaikkien vanhempien oikeutetusta tarpeesta ympäröivän yhteiskunnan tukeen. Perheiden tulee saada ajoissa apua pulmiinsa asuinpaikasta tai tulotasosta riippumatta. Tämän vuoden alusta neuvolat ovat toimineet uuden neuvola-asetuksen mukaan. Neuvoloiden tehtäväksi on määritelty koko perheen hyvinvoinnin tukeminen. MLL käynnisti viime vuonna laajamittaisen Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen, joka tähtää vanhemmuuden tuen uudistamiseen. Hankkeessa tarjotaan neuvolan perhevalmennukseen osallistuville perheille mahdollisuus jatkaa ryhmätapaamisia vauvan syntymän jälkeen. Ryhmissä pyritään vahvistamaan vanhempien kykyä ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita, sekä tukemaan tasavertaista vanhemmuutta ja parisuhdetta. Varsin ilahduttavaa on ollut se, että alkuvuoteen 2011 mennessä hankkeeseen on tullut mukaan jo kuutisenkymmentä kuntaa. Vanhempia ohjataan tutustumaan myös oman alueensa vapaaehtoistyöhön, kuten perhekahviloihin, joita oli 427 vuonna Selvitysten mukaan perhekahvilat vahvistavat perheiden sosiaalisia verkostoja ja vähentävät vanhempien kokemaa yksinäisyyttä ja uupumista. Tämä on mahdollista vain lukuisten vapaaehtoisten voimalla. Lämpimät kiitokset heille kaikille! Kaikki vanhemmat tarvitsevat joskus tukea ja neuvoja. On tärkeää, että tuki on saatavilla helposti juuri silloin kuin sitä tarvitsee. MLL toimii jatkossakin sen puolesta, että yksikään perhe ei jää huolineen yksin, vaan saa tukea muilta vanhemmilta ja ammattilaisilta. Lämpimät kiitokset MLL:n työn tukijoille: Raha-automaattiyhdistykselle, ministeriöille, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille lahjoittajille. Erityiskiitos kuuluu työtämme tukeville kunnille, jotka taloudellisesta ahdingostaan huolimatta ovat ymmärtäneet kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön merkityksen. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

8 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 13 piirijärjestöä ja 566 paikallisyhdistystä. Vuoden 2010 lopussa jäseniä oli yhteensä Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL edistää lapsiperheen hyvinvointia 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

9 Toimintaympäristö Joka viides Suomessa asuva on lapsi. Vuoden 2010 alussa Suomessa asui lasta (0 17-vuotias). Lapsista suomenkielisiä oli 90 prosenttia, ruotsinkielisiä 6 prosenttia ja muunkielisiä 4 prosenttia. Muunkielisistä yleisimmät olivat venäjän-, somalin-, viron-, arabian-, albanianja kurdinkieliset. Vuoden 2010 alussa lapsiperheitä (perheessä vähintään yksi kotona asuva 0 17-vuotias) oli Lapsiperheisiin kuului 41 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä kahden vanhemman perheitä oli 71 prosenttia, yksinhuoltajaperheitä 20 prosenttia ja uusperheitä 9 prosenttia. Yksinhuoltaja- ja uusperheiden osuus on viime vuosikymmenten aikana kasvanut. Syntyvyys on ollut viime vuosina korkeaa. Vuonna 2010 syntyi lasta, mikä on 550 lasta enemmän kuin vuonna Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 mikä on korkein 41 vuoteen. Vuonna 2010 kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,1 vuotta ja ensisynnyttäjien 28,3 vuotta luvulla ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 0,7 vuodella. Kansainvälisesti vertaillen lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2009 alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20 59-vuotiaat) työllisyysaste oli 83 prosenttia, kun samanikäisillä lapsettomilla työllisyysaste oli vain 75 prosenttia. Työja suorituskeskeisyyden vahvistuminen yhteiskunnassa on haaste lapsiperheiden hyvinvoinnille. Kysymykset työn ja perheen yhteensovittamisesta tulevat yhä tärkeämmiksi. Vanhempainvapaiden uudistusta valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka julkisti ehdotuksensa maaliskuussa Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kattamiseen on ohentunut, ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille itselleen. Esimerkiksi vuodesta 1995 vuoteen 2011 ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 19 prosenttia ja toisesta lapsesta 29 prosenttia. Pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi. Tulonjakotilaston mukaan vuonna 1995 lapsiköyhyysaste oli 5 prosenttia, kun se vuonna 2008 kohosi 13 prosenttiin. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä. Yksinhuoltajaperheistä kuului pienituloisiin kotitalouksiin 8 prosenttia vuonna 1995 ja 27 prosenttia vuonna Yksinhuoltajaperheillä oli huomattavasti enemmän toimeentulovaikeuksia ja ne saivat toimeentulotukea huomattavasti useammin kuin kahden huoltajan perheet. Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lapsissa ja lapsiperheissä. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Vuonna 2009 lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli lasta, kun luku vuonna 2000 oli Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä oli vuonna 2000 yhteensä lasta. Vuonna 2009 luku oli Lapsilisän reaaliarvo vuoden 2010 rahassa Ensimmäisestä lapsesta Toisesta lapsesta Kolmannesta lapsesta e e e e e e e e e e e e e e e e e e Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 Lapset (0 17-vuotiaat) maakunnittain vuoden 2011 alussa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Savo Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo vuoden 2010 rahassa 308 e 310 e 280 e 294 e 312 e 419 e Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointiraportti Lähde: Tilastokeskus Erityispalveluiden tarvetta on lisännyt yleisiin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin kohdistuneet leikkaukset ja säästöt. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen suuret ryhmäkoot, neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon resurssien ja muiden ehkäisevien toimien karsinta johtavat siihen, että lasten oireilua ja ongelmia ei havaita ajoissa eikä peruspalveluiden piirissä kyetä antamaan riittävää tukea ja apua. Vuonna 2010 oli käynnissä useita lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kannalta merkittäviä kansallisia ohjelmia, kuten esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE ), Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma sekä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Perusopetuksen tuntijaon uudistaminen herätti keskustelua. Työryhmä julkaisi kesäkuussa ehdotuksensa perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiseksi. Tuntijaon uudistamisen sisällöstä ei päästy hallituksessa yhteisymmärrykseen ja asia siirtyi seuraavalle hallituskaudelle. Myös päivähoitolain uudistaminen siirtyi seuraavalle hallitukselle. Alkoholin mielikuvamainonnasta nousi keskustelu, kun sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti kesäkuussa, että alkoholin mielikuvamainontaan ei tarvita lainsäädäntömuutoksia. MLL ja muut sosiaali- ja terveysjärjestöt korostivat, että alkoholin liiallinen käyttö on Suomessa keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Suomalaiset nuoret aloittavat alkoholinkäytön kansainvälisesti vertaillen hyvin nuorina ja juovat humalahakuisesti. Aikaisin aloitettu alkoholinkäyttö on merkittävä riski alkoholiriippuvuuden syntymiselle. Tutkimusten mukaan altistuminen mielikuvamainonnalle aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista ja lisää käytön määrää. Erityisessä riskissä ovat päihdeongelmaisten vanhempien lapset ja nuoret. Valtiovarainministeriö herätti keskustelua julkisen talouden kestävyysvajeesta. Julkisten palveluiden rahoitusongelmat kasvavat, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja vanhuspalveluiden kustannustaso nousee. Lasten ja lapsiperheiden palvelut eivät ole julkisen talouden kestävyysvajetta kasvattaneet. Perhe ja lapset -ryhmän osuus sosiaalimenoista on selvästi laskenut. Esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen käyttömenot ovat laskeneet viime vuosien aikana. Verotuksen kehittämistyöryhmä julkisti loppumietintönsä joulukuussa. Työryhmä ehdotti verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutusverotukseen. Työryhmä esitti ansiotulojen verotuksen keventämistä 2 miljardilla eurolla ja yhteisöveron keventämistä 800 milj. eurolla. Työryhmä esitti vastaavasti arvonlisä-, pääoma- ja valmisteverotuksen kiristämistä ja korko- ja kotitalousvähennysoikeuden rajoittamista. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lisännyt kuntarajat ylittäviä palveluiden järjestämisratkaisuja. Kuntaliitokset ovat myös vähentäneet kuntien määrää. Kunnat hankkivat palveluita entistä enemmän yleisiltä markkinoilta, ja yksityisen hyvinvointipalvelutuotannon rooli on vahvistunut. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

11 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsija perhepoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityinen tavoite on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Vaikuttaminen päätöksentekoon Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vahva lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Vaikuttamistyön perustana olivat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistoiminnan keskeiset sisällöt on linjattu MLL:n liittokokouksen vuonna 2008 hyväksymässä hyvinvointiohjelmassa, liittohallituksen vuonna 2008 hyväksymässä MLL:n kuntaohjelma :ssa ja vuonna 2010 hyväksymässä MLL:n eduskuntavaaliohjelma 2011:ssä. Vaikuttamistyöllään MLL pyrkii siihen, että lapsen etu ja näkökulma otetaan huomioon lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevassa julkisen vallan päätöksenteossa. Vaikuttamisen tavoitteena on, että julkinen valta kantaa oman vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten turvaamisesta. Vuonna 2010 vaikuttamistyössä painottuivat erityisesti lasten ja perheiden peruspalveluiden parantaminen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittäminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Vaikuttamistyössä otettiin huomioon Euroopan sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden teemavuosi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 Keskusjärjestö antoi vuonna 2010 lausuntoja ministeriöille ja muille valtion viranomaisille seuraavista asioista: l lausunto ulkoasiainministeriölle yleissopimusluonnoksesta, joka käsitteli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa l lausunto sosiaali- ja terveysministeriön asettamalle vanhempainvapaatyöryhmälle vanhempainvapaiden uudistamisesta l lausunto oikeusministeriölle ehdotuksesta uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi l lausunto opetusministeriölle työryhmän muistiosta Uusi kuvaohjelmalain säädäntö Kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän ehdotus l lausunto oikeusministeriölle työryhmämietinnöstä Lasten suojeleminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja riistolta l lausunto oikeusministeriölle ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietinnöstä kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamisesta l lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholimainonnan rajoituksia selvittäneen työryhmän ehdotuksista l lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportista l lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksista l ehdotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle köyhyyden, syrjäytymisen ja terveyserojen vähentämiseksi l lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalle Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -hankkeen raporttiluonnoksesta l lausunto oikeusministeriölle äänioikeusikärajatyöryhmän raportista Nuorten ääni aikuisten uurna Keskusjärjestö julkisti seuraavan lapsija perhepoliittisen ohjelman: l MLL:n eduskuntavaaliohjelma 2011 Keskusjärjestö julkisti seuraavat lapsi- ja perhepoliittiset kannanotot: l Julkisen vallan edistettävä kansalaisjärjestöjen toimintaa l MLL vaatii alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä l Lasten ja nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon tulee panostaa Keskusjärjestön asiantuntijat olivat kuultavana eduskunnan valiokunnissa seuraavista asioista: l hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi nuorisolain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 :n muuttamisesta (sivistysvaliokunta) l hallituksen esitys laiksi lastensuojelulain muuttamisesta (sosiaali- ja terveysvaliokunta) l hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (työelämäja tasa-arvovaliokunta) l hallituksen esitys eduskunnalle valtion vuodelle 2011 talousarvioksi Päihdeäitien kuntoutuksen hoitojärjestelmän pysyvä rahoitus- ja järjestelyvastuu (valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto) Keskusjärjestöstä oli edustaja muun muassa seuraavissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa: opetus- ja kulttuuriministeriö l kuvaohjelmalainsäädännön asiantuntijaryhmä l lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman hyvinvoiva lapsiperhe -työryhmä ja lapsilähtöinen yhteiskunta -työryhmä l lastensuojelulain ja nuorisolain lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia edistävien yleisten säännösten kehittämistyöryhmä, MLL:n edustaja toimi työryhmän sihteerinä l Valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta l Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta oikeusministeriö l Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, osallisuusjaosto sisäasiainministeriö l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä sosiaali- ja terveysministeriö l lapsiasiain neuvottelukunta l lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen toimenpideohjelmaa valmisteleva työryhmä l lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta, kouluikäisten jaos l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto l sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kansalaisjaos l varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöverkosto l päihde- ja raittiusasian neuvottelukunta liikenne- ja viestintäministeriö l lasten ja nuorten mediafoorumi valtioneuvosto l Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakunta l tietoyhteiskuntaneuvosto Kansaneläkelaitos l äitiysavustusraati Opetushallitus l koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden uudistamistyöryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos l Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste-ohjelma) asiantuntijatyöryhmä Viestintävirasto l Tietoturvapäivä-hankkeen johtoryhmä ja koululaistyöryhmä MLL:n työntekijä osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavaltuuskunnan vierailuun Pekingiin. Vierailun aikana allekirjoitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja All China Youth Federationin välinen nuorisoalan yhteistyöpöytäkirja. Lisäksi vierailun aikana järjestettiin keskustelutilaisuus internetistä ja mediakasvatuksesta. Vaikuttamisen tuki paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille Keskusjärjestö tuki piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä tuottamalla aineistoja alueellisen ja paikallisen vaikuttamisen tueksi ja järjestämällä lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamistyön ja lasten oikeuksien edistämisen koulutusta. Yhdistysnetissä MLL:n jäseniä kannustettiin osallistumaan vaikuttamistyöhön. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja asiantuntijakirjoitukset tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä ja lapsen oikeuksien edistämistyötä. Yhdistysnetissä oli tarjolla koulutusaineistoa vaikuttamistoimintaan, tilastoja lasten ja nuorten elinoloista sekä tietoa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä ja lasten oikeuksien edistämisestä. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

13 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010 MLL 90 v

15 Juhlavuoden kunniaksi liiton ilme uudistui. Kansalaisjärjestöyhteistyö MLL osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Liitolla oli laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL teki tiivistä yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysja opetusalan järjestöjen kanssa. MLL oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa Raha-automaattiyhdistyksessä, Lasten Päivän Säätiössä, Lastensuojelun Keskusliitossa, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Terveyden edistämisen keskuksessa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Liikenneturvassa, Niilo Mäki Säätiössä, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepassa, Mediakasvatusseurassa ja Suomen YK-liitossa. MLL on yksi Asuntosäätiön perustaja- ja taustayhteisöistä. MLL oli mukana järjestöjen yhteisessä Lasten terveysfoorumissa ja Päihde- ja mielenterveystyön foorumissa. Lisäksi MLL on mukana nuorille suunnatun verkkotyön foorumissa. MLL ylläpiti kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä (RIKU). Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa ja tukihenkilöitä. Rikosuhripäivystys vaikuttaa myös rikoksen uhrien aseman parantamiseen. Viestintä Syksyllä 2010 tuli kuluneeksi 90 vuotta MLL:n perustamisesta. Juhlavuoden päätapahtuma oli juhlaseminaari Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhlaan osallistui lähes 300 kutsuvierasta. Juhlan kunniaksi monet piirit ja paikallisyhdistykset järjestivät lokakuun alussa Perheen viikon tapahtumia. Liiton työ oli syksyn aikana vahvasti esillä mediassa. MLL julkaisi vuoden aikana 21 tiedotetta. Mediaseurannan mukaan mediaosumia kertyi yhteensä 1 963, mikä tarkoittaa keskimäärin 163 osumaa kuukaudessa. Seurannassa ovat mukana valtakunnallisessa ja maakunnallisessa mediassa julkaistut uutiset. Pelkästään Juhlaseminaari kokosi Helsingin yliopiston juhlasaliin lähes 300 MLL:n ystävää. Kuvissa liiton suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen, arkkiatri Risto Pelkonen, taiteilija Seela Sella. Juhlassa esiintyi myös Sekamelska-kuoro (vier. sivu). painetun median näkyvyyden vastaavaksi mainosarvoksi lasketaan 4,6 miljoonaa euroa. Juhlavuoden kunniaksi liiton ilme uudistui. Hahmo Design Oy:n suunnittelema ilme kunnioittaa liiton perinteitä, mutta on aiempaa kevyempi ja nykyaikaisempi. Graafiset ohjeet uudistettiin ja välitettiin liittoyhteisön käyttöön. Myös MLL:n internet-sivusto uudistui. Sivusto palvelee toimittajia, asiantuntijoita, MLL:n jäseniä sekä vanhempia ja nuoria. on 230 sivun kokonaisuus, jolla tilastoitiin vuoden aikana lähes käyntiä ja eri kävijää. Suosituimmat osiot olivat Nuortennetti ja Vanhempainnetti. Keskusjärjestö kannusti paikallisyhdistyksiä ja piirejä uudis- Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 YHTEISTYÖSSÄ Lapsi messuilla MLL:n osastolla lapset koristelivat MLL:n 90-vuotiskakun. tamaan omat sivunsa yhtenäisen ilmeen mukaisiksi ja tarjosi tukea sivujen rakentamiseen ja kehittämiseen. Piireille järjestettiin nettiviestinnän koulutuspäivä. Viestinnän tavoitteena on, että suomalaiset tuntevat MLL:n ja sen toiminnan ja tavoitteet, MLL:oa pidetään asiantuntevana, luotettavana, aktiivisena, nykyaikaisena ja helposti lähestyttävänä, ja toimittajat pitävät MLL:a oleellisena tietolähteenä lapsia ja perheitä koskevissa asioissa. MLL osallistui Taloustutkimuksen toteuttamaan Suomi tänään -tutkimukseen, joka selvittää kansalaisten mielikuvia eri järjestöistä ja keräyksistä. 25 organisaation joukossa MLL oli vuonna 2010 SPR:n jälkeen toiseksi tunnetuin ja toiseksi arvostetuin sekä toiseksi mieluiten tuettava taho. Kokonaismielikuva ja tukemisen mieluisuus on kehittynyt edelleen positiivisesti vuodesta MLL:oa pidetään luotettavana, asiantuntevana, tehokkaana ja helposti lähestyttävänä. Julkisuudessa näkymisen ja toiminnan nykyaikaisuuden suhteen MLL sijoittui tutkimuksessa kärkikymmenikköön. Taloustutkimuksen Yritysviestintätutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista toimittajista seurasi MLL:n viestintää. MLL sai arvioiduista 24 järjestöstä kolmanneksi parhaan arvosanan viestinnästään. Parhaiksi puoliksi arvioitiin viestinnän luotettavuus ja julkisuudessa näkyminen. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme-lehti ilmestyi neljä kertaa. Sen tarkistettu levikki vuonna 2010 oli (edellisenä vuonna ). Lapsemme on jäsen- ja järjestölehti, halutun yhteisömielikuvan vahvistaja, liiton pää-äänenkannattaja ja lapsipoliittisen vaikuttamisen väline sekä kasvatuksen tuki lapsiperheille. Lapsemme-lehden toimitusneuvosto, joka tukee toimitusta lehden kehittämisessä, kokoontui kaksi kertaa. Juhlavuosi näkyi myös Lapsemme-lehdessä liiton historiasta kertovana juttusarjana. Lisäksi kolmosnumerosta tehtiin laajennettu MLL 90 vuotta -juhlanumero ja siitä otettiin lisäpainos yhdistysten jakelua varten. MLL julkaisee vanhemmille suunnattuja aineistoja lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Vuonna 2010 neuvolat tilasivat noin lehtistä jaettavaksi koteihin. Tapahtumat Valtakunnallisissa tapahtumissa MLL tekee tunnetuksi tavoitteitaan ja toimintaansa, nostaa yleiseen keskusteluun lapsiperheitä koskevia aiheita ja luo yhteyksiä suureen yleisöön, toimittajiin ja asiantuntijoihin. Keskusjärjestö järjestää vuosittain seminaareja, jotka ovat maksuttomia ja kaikille avoimia, osallistuu useisiin tapahtumiin ja järjestää valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan yhteistyössä STM:n kanssa. MLL oli näkyvästi esillä muun muassa Educa-messuilla, Lapsi messuilla, Kouluterveyspäivillä sekä Pohjoismaisessa perhekeskuskonferenssissa. TERVEYS JA HUOLENPITO 0 12 kk Vauva Leikki-ikäisen ruokavuodet 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

17 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta perustuu paikallisyhdistysten ja niiden aktiivisten jäsenten haluun organisoida toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. MLL toimii myös vahvana asiantuntijana ja kehittäjänä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vuoden 2010 lopussa paikallisyhdistyksiin kuului yli henkilöjäsentä. Nykyiselle vapaaehtoistoiminnalle on luonteenomaista lyhytkestoinen mutta intensiivinen sitoutuminen. Se vaatii järjestöltä jatkuvaa koulutusta ja perehdytystä. Paikallisyhdistysten aktiivien ydinryhmän muodostavat hallitusten jäsenet, joita oli yhteensä yli Heidän tehtävänään oli muun muassa hoitaa yhdistyksen hallintoa ja taloutta, kehittää ja vastata yhdistyksen toiminnasta, huolehtia yhteydenpidosta jäseniin, piiriin ja keskusjärjestöön sekä osassa yhdistyksiä toimia myös työnantajana. Lisäksi lukuisa joukko muita aktiiveja oli mukana järjestämässä ja toteuttamassa paikallista toimintaa. Paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen eri luottamus- ja vastuuhenkilötehtäviä hoitaneiden vapaaehtoistyön tuntimäärä oli yhteensä tuntia. Liittohallituksen vuonna 2007 asettama järjestötyöryhmä antoi loppuraporttinsa liittohallitukselle. Raportissa oli järjestön kehittämistä koskevia suosituksia, joista keskeisiä olivat piirien välisen yhteistyön ja Järvi-Suomen piirihankkeen tukeminen, laajaa, ammatillista palvelutoimintaa toteuttavien yhdistysten tuki ja hallinnon kehittäminen koko järjestön tasolla. Raportissa esitettiin, että liittohallitus tekisi suunnitelman erityisesti Lapin ja pääkaupunkiseudun toiminnan varmistamiseksi. Työryhmän käynnistämää ammatillisia palveluja koskevan palvelustrategian valmistelua jatkettiin. Keskusjärjestö järjesti kaksi kehittämisfoorumia, joiden tavoitteena oli edistää liiton kehittämistoiminnan koordinointia ja hankeyhteistyötä. Foorumeihin osallistuivat piirien kehittämistoiminnasta vastaavat ja yhdistysten edustajat. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestö tarjosi jäsenilleen kattavat rekisteripalvelut. Se ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 järjestötoiminnan hallinto- ja kehittämiskysymyksissä sekä tiedotti ajankohtaisista jäsen- ja yhdistystoiminnan asioista. Keskusjärjestö aktivoi yhdistysten jäsenhankintaa ja -viestintää ja vapaaehtoisten rekrytointia. Keskusjärjestö tiedotti kirjeillä ja sähköpostitiedotteilla ajankohtaisista jäsen-, järjestö- ja yhdistystoimintaan liittyneistä asioista paikallisyhdistysten avainhenkilöille yhteensä 15 kertaa vuoden aikana. Vuoden 2009 aikana tuotetuista, jäsenhankintaa vahvistavista kampanja-aineistoista otettiin uusintapainokset. Yhdistysten jäsenhankinnan aktiivisuutta tuettiin toteuttamalla jäsenhankintakilpailu myös vuonna Toimintavuoden aikana valmistui MLL:n paikallisyhdistysten tehtävät ja MLL:n sisäinen palvelukuvaus asiakirja. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi ja täsmentää järjestön toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja määritellä paikallisyhdistyksille tarjottavat tukipalvelut koko järjestössä. Lähtökohtana oli, että kaikilla paikallisyhdistyksillä on oikeus samantasoiseen tukeen ja palveluun toimialueestaan riippumatta. Palvelukuvauksen keskeinen ajatus on yhtenäistää MLL:n työn laatua, ohjata piirien ja keskusjärjestön toimintaa ja sen suunnittelua, auttaa hahmottamaan palvelujen toteuttamiseen tarvittavia resursseja ja piirien välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Asiakirja toimii myös MLL:n luottamusja vastuuhenkilöiden sekä järjestön palkattujen toimihenkilöiden perehdytyksen välineenä. Vapaaehtoistoiminnan tuki Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille vapaaehtoistoiminnan koulutusta, materiaaleja, ohjausta ja neuvontaa. Yhdistysnetti toimi MLL:n yhdistystoiminnan tietopankkina. Yhdistysnetti tarjoaa tietoa MLL:sta, sen toiminnasta, hallinnosta, jäsenyydestä, taloudenhoidosta, varainhankinnasta ja viestinnästä. Lisäksi se välitti ajankohtaistietoa liiton toimielinten päätöksistä, toiminnasta ja sen tuloksista, kampanjoista, keräyksistä ja tapahtumista. Yhdistysnetin kävijämäärä Kuva: Liity MLL:n jäseneksi! Kukaan ei jää yksin MLL tuntee perheen ilot ja huolet. Kuuntelemme nuoria ja vanhempia. Autamme ratkomaan ongelmia, vähentämään kiusaamista ja löytämään perheen yhteisiä ilonaiheita. MLL:n jäsenenä tuet työtämme nuorten hyväksi. Liity nyt! 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010

19 Puheenjohtajapäivillä pohdittiin järjestöjen kehittämistä ja tulevaa kolmivuotissuunnitelmaa. kasvoi. Käyntejä kirjattiin vuoden aikana noin Yhdistysnetin sisältöä täydennettiin 2009 tehdyn käyttäjäkyselyn pohjalta vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Keskus- ja piirijärjestön ajankohtaisista asioista tiedottava Yhdistystiedote ilmestyi kuusi kertaa. Tiedote postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Tiedotteet olivat luettavissa myös Yhdistysnetissä. Sähköinen muistutus tiedotteen ilmestymisestä lähetettiin 450 viestin tilanneelle luottamushenkilölle, mikä oli 100 enemmän kuin edellisenä vuonna. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus Vuoden 2010 aikana julkaistiin muun muassa uusittu MLL:n järjestökoulutusaineisto, joka on tarkoitettu erityisesti piirijärjestöjen käyttöön. Uusien koulutusmallien kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa. Paikallisyhdistysten tueksi tuotettiin muun muassa Puheenjohtajien vertaisverkko ja Tapahtuman järjestäminen -koulutusten sisällöt. Keskusjärjestö toteutti OK-opintokeskuksen kanssa neljä koulutusta järjestön työntekijöille. Lisäksi toteutettiin vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutukseen liittyvä kouluttajakoulutus. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 63 työntekijää. Opiskelijatyötunteja koulutuksissa kertyi yhteensä 764. OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjen yhteistyönä tuotettua Ymmärrä yhdistystä -verkkokoulua pilotoitiin MLL:n Lapin piirissä. Verkkokoulun toteutustavan ja sisältöjen kehittämistyötä jatketaan. Keskusjärjestö käynnisti Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK). Koulutus järjestetään kolmen vuoden välein ja se on suunnattu yhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Osallistujia koulutuksessa on 110. Koulutus kestää vuoden ja päättyy syyskuussa Koulutuksen keskeinen tavoite on kehittää MLL:n yhteisöllistä johtajuutta, joka vahvistaa järjestön kolmen tahon sisäistä vuorovaikutusta ja järjestön elinvoimaisuutta. Koulutus antaa ohjauksen, koulutuksen ja valmennuksen kautta valmiuksia johtamistehtävissä toimimiseen MLL:n paikallisyhdistyksessä. Puheenjohtajapäivät MLL:n Puheenjohtajapäivät järjestettiin Helsingissä Tilaisuuteen osallistui yhteensä 210 paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa, piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminnanjohtajaa sekä keskusjärjestön luottamus- ja toimihenkilöä. Puheenjohtajapäivät on MLL:n keskeisin vuosittain toistuva järjestötapahtuma. Sen tavoitteena on vahvistaa liiton kolmen tahon välistä yhteistyötä ja luoda edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Vuoden 2010 Puheenjohtajapäivillä juhlistettiin liiton 90-vuotista työtä, keskusteltiin valmisteilla olevan kolmivuotissuunnitelman teemoista ja kuultiin katsaukset meneillään olevista kehittämishankkeista. Päivillä esiteltiin myös yhdessä valmisteltu MLL:n sisäinen palvelukuvaus. Sisällössä puhuttivat muun muassa yhdistysten hallitustyöskentely ja jäsentoiminta. Ajatuksia vaihdettiin myös siitä, miten saada isät osallistumaan yhdistystoimintaan ja miten tavoittaa murrosikäisten lasten perheet. Neuvonta- ja keräystyö Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoimintaan liittyvissä erityisasioissa. Neuvonta painottui henkilöstöjohtamiseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyneisiin kysymyksiin. Isiä toivotaan enemmän mukaan toimintaan Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut lapsille, nuorille ja vanhemmille ovat osa MLL:n ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat liitolle lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka toimii vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (puh ) on ainoa valtakunnallinen, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Vuonna 2002 avattuun kirjepalveluun ( fi/nuortennetti) lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa kahden viikon kuluessa. Palvelu toimii ryhmäpäivystysmallin mukaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina läsnä päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Päivystyspisteissä toimi vuonna 2010 yhteensä 223 Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vapaaehtoista päivystäjää. Vuonna 2010 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä otettiin vastaan yhteensä puhelua ja nettikirjettä. Pojat ja tytöt halusivat jakaa aikuisen kanssa arkeaan ja keskustella omaan kehitykseensä ja seksuaalisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Vakavimmista aiheista eniten puhuttivat vaikeudet kaverisuhteissa ja kiusaaminen. Eniten yhteyttä ottivat vuotiaat lapset. Nettikirjeissä korostuivat vakavat huolet. Eniten kirjoitettiin kaverisuhteisiin liittyvistä ongelmista ja mielen pahoinvoinnista, kuten masentuneisuuden ja ahdistuksen tunteista. Eniten kirjeitä kirjoittivat vuotiaat tytöt. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2010