4/2011 CP-LEHTI. Emilia Mäkiranta: Jokainen elää elämäänsä täysillä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2011 CP-LEHTI. Emilia Mäkiranta: Jokainen elää elämäänsä täysillä."

Transkriptio

1 4/2011 CP-LEHTI Emilia Mäkiranta: Jokainen elää elämäänsä täysillä.

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2011:4 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Marju Silander p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Sanna Saarimaa p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja p , , Paavinkatu 14 as.15 A, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi, p , Pyynikinkatu 25, Tampere Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Malmin kauppatie 26, Helsinki CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Marju Silander, Sini Pälikkö - Kansi Seija Väre - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN Painopaikka Forssa Print 2011 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2011 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen LÄHIKUVASSA Emilia Mäkiranta toimii esteettömyyden puolesta Seija Väre HARRASTUKSENA Kädenvääntoä seisten ja istuen Olli Salpakoski SUOMEN CP-LIITTO Oulussa oltiin ihan pölijänä Sanna Saarimaa SOVELTAVA LIIKUNTA Pyörätuolisuksi luisti Oulun Nallikarissa Sari Holappa Pirjo Ollitervo SEMINAARI Vammaiset naiset kohtaavat useammin väkivaltaa Mia Hemming LAPSUUS Vammaiset lapset kokevat yksinäisyyttä Mia Hemming NÄKÖ JA NÄÖNKÄYTTÖ Iiriksessä näönkäytön perhekursseilla Pia Jättömäki Näkötiedon käsittely keskushermostossa Lea Hyvärinen CP ja lapsen näkö Lea Hyvärinen Kokemuksia lapsen näönkäytöstä Pia Jättömäki ITSENÄINEN ELÄMÄ Sari Laiho:Itsenäiseen elämään sopivin palveluin hanke -palveluksessanne Sini Pälikkö Kesätyöajatuksia Riku Silander Partio on paras harrastus Maija ja Riikka Reinikainen KULTTUURI Raija Hauhia: Elämä hymyilee sittenkin Jarmo Mäkeläinen Kaikki KynnysKINOON Sanni Purhonen Turus meil kaikil oli tosi mukavaa! Sari Holappa PÄIVÄTOIMINTA Ratikkakopissa Jaana Raitio MMC HC Tanssin paloa Petra Peltonen Häntä oven välissä Sami Kolari MOIJALA Moijalan koppi valmis Timo Saarinen LIIKUNTA Kesäyön marssi liikutti ihmisiä Tiia Kantanen SoveLI-messuilla Tiia Kantanen Vauhdikas viikonloppu Pajulahdessa Enni Mäkitalo One exciting weekend Maret Pihu SUOMEN CP-LIITTO Valtakunnalliset Syyspäivät Apuvälinemessut

3 CP-LEHTI 2011:4 PÄÄKIRJOITUS 3 ARPAJAISLAIN UUDISTAMINEN Varmasti kaikki lehtemme lukijat ovat jo kauan tiedostaneet Raha-automaattiyhdistyksen merkityksen järjestötoiminnan mahdollistajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestökentällä ollaan luonnollisesti hyvin kiinnostuneita siitä, millaiset ovat RAY:n mahdollisuudet toimia rahapelitoiminnan kentällä ja sitä kautta kerätä varoja kansalaisjärjestötoiminnan rahoittamiseksi. Suomalaista rahapelitoimintaa ohjaa lainsäädäntö, joista RAY:n kohdalla oleellisia ovat arpajaislaki, asetus Raha-automaattiyhdistyksestä sekä laki raha-automaattiavustuksista. Arpajaislakia ollaan viime vuosien aikana uudistettu kahdessa vaiheessa. Arpajaislain uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa viime vuoden syksyllä määriteltiin rahapelien pelaamiselle yleinen 18 vuoden ikäraja. Raha-automaattien osalta ikärajaan tuli kuitenkin siirtymäaika joka päättyy Ensimmäisen vaiheen uudistuksiin sisältyivät myös rahapelien markkinoinnin rajoittamiseen liittyviä kysymyksiä sekä poliisihallituksen toimivaltuuksien vahvistaminen puuttua luvattomaan rahapelitoimintaan. Nyt arpajaislain toisen vaiheen osalta on myös päästy onnelliseen lopputulokseen. Suomen hallitus esitti arpajaislain ja siihen liittyvien lakien vahvistamista ja tasavallan presidentti vahvisti lait Lakiuudistuksen myötä rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmä vahvistuu Suomessa. Nykyisestä määräajoin haettavasta toimilupajärjestelmästä siirrytään lakisääteiseen yksinoikeuksien järjestelmään, jossa Raha-automaattiyhdistyksellä, Veikkauksella ja Fintotolla on lakiin kirjatut yksinoikeudet rahapelien toimeenpanoon. Arpajaislain muutoksilla ehkäistään rahapelitoimintaan liittyvää rikollista toimintaa sekä ongelmapelaamiseen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Luonnollisesti uudistuksilla myös varmistetaan yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä turvaamalla rahoituspohja. Tässä mainitut lakimuutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Kuluvan kevään aikana on tapahtunut myös muuta merkittävää kansalaisjärjestömaailmassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry sekä terveyden edistämisen keskus TEKRY ry perustivat tammikuun aikana uuden valtakunnallisen keskusjärjestön nimeltään Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Tämä SOSTE ry aloittaa toimintansa Samassa aikataulussa myös em. kolme keskusjärjestöä lakkauttavat itsensä. SOSTE tulee olemaan vahva sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Myös Suomen CP-liitto ry on tehnyt päätöksen liittyä uuteen järjestöön, ja päästä sitä kautta rakentamaan yhdessä muiden järjestöjen kanssa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Toivotan teille kaikille ihmisille oikein lämmintä ja auringon täyteistä kesää.

4 4 LÄHIKUVASSA CP-LEHTI 2011:4 Emilia Mäkiranta toimii esteettömyyden puolesta Harvoin näkee niin positiivista ja elämää pursuavaa nuorta naista kuin porilainen 22-vuotias Emilia Mäkiranta. CP-vammansa myötä hän on oppinut hoitamaan asioitaan itsenäisesti jo 13-vuotiaasta lähtien. Kodin eväiden ja yritteliään luonteensa avulla nuori nainen valmistui keväällä WinNovasta (Länsirannikon koulutus) matkailuvirkailijaksi Hänen kotinsa on uudenkarhea, valoisa kaksio Porin keskustassa. - Kotonani ei ole koskaan suhtauduttu asioihin tyylillä Apua, meillä on vammainen lapsi. Tärkeää sanottavaa Porilaisneito opiskeli peruskoulun jälkeen puoli vuotta graafista viestintää, mutta edessä oli keskeytys avustajaongelman takia. Nuoren naisen haaveena oli kouluttautua nuoriso-ohjaajaksi, mutta lopulta hän päätyi matkailualalle. Tulevan syksyn tavoitteena on treenata englantia, ruotsia ja viestintää avoimessa yliopistossa sekä pyrkiä vuoden päästä Tampereelle opiskelemaan. - Tampereen ammattikorkeakoulu on yksi niistä harvoista opinahjoista Suomessa, jotka kouluttavat elokuvakäsikirjoitusta. Se on ammatti, mitä voisin tehdä alusta loppuun itsenäisesti. Emilia kertoo tuottavansa tekstiä paremmin kirjallisesti kuin suullisesti. Hän kirjoittaa runoja ja henkilökohtaisempia tekstejä, sekä suunnittelee kirjoittavansa kirjan jossain vaiheessa. Emilia Mäkiranta - En halua kirjoittaa omasta vammastani, vaan näkemykseni vammaisuudesta ja naiseudesta. Tästä aiheesta ei ole paljon kerrottu. Lähtökohtana asenteellinen esteettömyys Kolmevuotiseen matkailuvirkailijan koulutukseen sisältyi kahden kuukauden harjoittelujakso matkailuyrityksissä. Emilia kartoitti yritysten esteettömyyttä Merikarvialla. Harjoittelun tavoitteena oli tuotteistaa erityisryhmille soveltuva elämyspalvelu yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja palvelu-tuottajien kanssa. Emilia antoi esteettömyysneuvontaa sekä opasti käyttäjälähtöistä näkökulmaa yrittäjille. Hän antoi osviittaa rohkeaan ja ennakkoluulottomaan elämyksien tuottamiseen erityisryhmille. Vanhat rakennukset ovat hänen mukaansa haaste esteettömyydelle. Miljöö pitäisi säilyttää, joten tarkoituksena ei ole alkaa rakentaa betoniluiskia joka paikkaan. Nuori nainen korostaa asenteellista esteettömyytä. - Se on sitä, että ihmiset ovat valmiita tekemään jotain asian eteen. Vanhojen rakennusten tilat eivät ole useinkaan täysin esteettömiä, mutta ihmiset voivat olla senkin edestä avoimempia. Kaikki on pitkälti kiinni omasta asenteesta, hän arvioi. Miten onnistuin? Aluksi Merikarvian matkailuopas Anne-Mari Lindfors kierrätti Emiliaa Merikarvialla tarjoten yleistietopaketin paikkakunnasta ennen ja nyt - Mieleenpainuvin oli täysin esteetön veteraanien Korsutupa, kaikessa harvinaisuudessaan Suomen kamaralla. Olkoot paikkakuntalaiset ylpeitä saamastaan kunniasta säilyttää sota-ajan historiaa jälkipolville. Emilia arvioi, että harjoittelujakson alku oli parasta aikaa opetella aikatauluttamaan ja organisoimaan töitä itsenäisesi. - Pääsin heti kiinni oikean työelämän haasteisiin.tuskin kukaan meistä ehtii pyöritellä sormiaan. Avustajilta tuli palautetta, että keksi meille enemmän töitä. Minkäs voit, kun tässä työssä pärjään itsekin?

5 CP-LEHTI 2011:4 Hänen mukaansa tekniset ongelmat tuottivat hieman harmaita hiuksia.onneksi hädässä ystävä tunnetaan ja lähellä oli työkavereita, jotka auttoivat tarvittaessa. LÄHIKUVASSA 5 Kuvat: Seija Väre Tieto lisää tuskaa Suurmessukokemus Vaasassa oli mahtava kokemus, joka antoi Emilialle paljon. Hän kertoo yllättyneensä siitä, miten nihkeästi ihmiset lopulta halusivat jakaa näkemyksiään esteettömyydestä. - Yleisin suhtautuminen messukävijöillä oli, että heillä on kiire tai asia ei kiinnosta. Mikäs siinä, ei ketään pakoteta. Emilia kertoo jääneensä hetkeksi miettimään, oliko hän jollakin tapaa jopa liian avoin ja innostunut asiastaan, koska ihmiset hämmentyivät. - Useimmat yritykset kuitenkin innostuivat omien palveluidensa kehittämisestä kaikille avoimempaan suuntaan. Vastaani ajeli myös paikallinen, aktiivinen vammaisvaikuttaja RKP:n piireistä. Emilia sai kipinän erityisryhmien matkailun tuotteistamiseen perusajatuksella tehdään arjesta elämys. - Työhuoneeni oli Merikarvian kunnantalossa,. Emilia sanoo. - En tullut ajatelleeksi, että sauna tai luontopolku voisivat olla elämyksen vetovoimaisimmat tekijät, sillä itse olen tehnyt ne itselleni mahdolliseksi. Laitossauna verrattuna maalaissaunaan, vihertävän nurmen ja lintujen laulun ympäröimänä, täyttää todellakin elämystuotteen kriteerit. Oma koti kullan kallis Nuori nainen on hyvin määrätietoinen ja sillä pötkii vielä pitkälle. Kotoa muutettuaan hän asui puoli vuotta palvelutalossa.sitä aikaa Emilia ei kaihoten muistele. - Se ei ollut mikään koti, mutta vaihtoehto siinä vaiheessa. Hän miettii, että kysymys oli elämän kellottamisesta. Jotkut asiat vain jäivät tekemättä, kun kukaan ei ehtinyt niissä auttamaan. - Silloisen avustajani kanssa jaksoin järjestää itseni ulos paikasta, jossa asukkaiden keski-ikä oli 40 plus. Emilian ympärillä pyörii kolmen avustajan rinki, ja hän on siihen tyytyväinen. Koska työtä tehdään yhdessä niin tiiviisti, on tärkeää, että henkilökemiat toimivat. Avustajien on oltava luovia, sillä niin on emäntäkin. Emilia arvostaa avustajan työtä ja hänen mielestään sitä pitäisi arvostaa enemmän myös yleisellä tasolla. on tärkeä osa arkea. - Eihän me päästäisi edes sängystä ylös ilman heitä. Yhteiskunnallisesti ajatellaan, että laitoselämä on vaihtoehto, mutta asuminen omassa kodissa on Emilian mukaan itsenäisempää. - Henkilökohtaisista avustajista voi hakea itsensä näköisiä ihmisiä tekemään kanssasi jo-

6 6 LÄHIKUVASSA CP-LEHTI 2011:4 Kuvat: Olli Salpakoski tain. aivan eri asia tulla kotiin tekemään jotain kuin mennä laitokseen. Mäkirannan kaksio onkin täysin esteetön. Ainoa paikka, josta luiska puuttui, oli parvekkeen ovi, ja siihenkin se on sittemmin laitettu. Avointa ja hymyilevää Emiliaa kuunnellessaan ei voi olla ihailematta hänen elämänasennettaan. Hän on sinut vammaisuutensa kanssa. - Monet vertaiseni pohtivat, tokko pääsen pyörätuolini kanssa tuosta ja tuosta - minä vain menen. Aina on joku, joka auttaa tarvittaessa, hän sanoo. Emilia summaa, että hän haluaisi saada ihmiset miettimään: joku asia voi toimia näin, vaikkei niin ole koskaan ennen tehty. - Ei saisi miettiä liikaa, eikä pelätä rikkoa rajoja. Jokainen elää elämänsä täysillä.täällä eletään vain kerran, hän muistuttaa. Teksti Seija Väre Kädenväännön SM Oulussa 2010

7 CP-LEHTI 2011:4 HARRASTUKSENA Kädenvääntöä seisten ja istuen 7 Nelinurkkaisen pöydän vierellä seisoo kolme tiukkailmeistä miestä. Kaksi vääntää toistensa kättä ja kolmas on tuomarina kädenvääntökisassa. Harrastus on miesten puuhaa, toki naisiakin harrastajien joukosta löytyy. Kädenvääntökisoja lienee fyysisessä mielessäkin pidetty aina antiikin ajoista lähtien. Suomessa on nykyisin noin sata kilpailijaa, itseni mukaan lukien. Kädenvääntökilpailut suoritetaan seisten tai istuen. Kyynärpää ei saa irrota kilpapöydän tyynyn pinnasta. Häviäjä on kilpakumppani, jonka kämmenselkä ensimmäisenä koskettaa pöydän pintaa. Olen itse jäsenenä tamperelaisessa kädenvääntöseura TKT Nääsvääntö. Itse innostuin kädenväännöstä punttisalilla käydessäni. Se tuntui kokeilun jälkeen omalta lajilta. Jäykähköt, spastiset jalkani mahdollistavat kyllä kävelyn sekä nojapolkupyörällä ajon satoja kilometrejä. Muita lajeja, missä rasitus kohdistuu runsaasti jalkoihin, en ole kokeilujen jälkeen pidempään pystynyt harrastamaan. Kiinnostuin kädenväännöstä kilpailumielessä kolmikymppisenä. Olen harrastanut penkkipunnerrusta vuorikiipeilyn ja melonnan ohella, joten yläkropan lihaksisto on ollut hyvässä kunnossa. Jatkuvan innostuksen lajiin antoi ensi kertojen kilpailumenestys. Kansainvälistä toimintaa Välillä on toki ollut hankaliakin vaiheita, kun vasen olkavarsi ei ole uudesta harrastuksesta heti kohta pitänyt.hyvä valmentaja ja säännölliset käynnit jo vuosia fysioterapeutilla ovat auttaneet jänteitten ja lihaksiston palautumisessa harjoittelukaudella. Tämän vuoden huhtikuussa Vähäkyrössä pidetyissä Kädenväännön SMkisoissa pääsin omassa 65 kiloisten sarjassani hopealle vasemmalla kädellä. Nääsväännön edustajana olen ollut myös Venäjällä Kansainvälisen Kädenvääntöliiton, WAF, World Armwrestling Federation, kilpailussa mukana. Siellä ei menestystä tullut. Kilpailusarjat suoritetaan painokilot mittareina aikuisilla. Venäjällä hävisin runsaalla 170 cm pituuden mitallani kaverille, joka oli toki saman painoinen, mutta vipuvartta vastakilpailijalla oli kokonaisuudessaan lähes viisitoista senttiä enemmän. Suomessa kädenvääntö on harrastuspohjaisella kilpailutasolla. Maailmalla kilpailevat myös ammattilaiset. WAF on kansainvälinen järjestö, jonka jäsenistöön kuuluu yli 140:n maan lajiliitot. Tampereella TKT- Nääsvääntö on järjestänyt kansainvälisen tason avoimia Arm massaree kilpailuja Kaukajärven vapaa aikatalolla. Kisa on saanut runsaan osanoton ja meidän kilpailijamme hyvää kokemusta kansainvälisiin kisoihin. Kädenvääntö on yksilölaji Mielestäni laji sopii hyvin liikuntarajoitteiselle henkilölle. Pääasiallisesti kilpaillaan seisaaltaan, mutta liikuntavammaisille pidetään istumapöytä- kilpailut. Kädenväännön voimaharjoittelu kohdistuu muun muassa selän, sormien ja kyynärvarsien vahvistamiseen. Minulla on Tampereella taustaryhmä Sakari Suokko, Ville Mutikainen ja Kai Paakkanen, jotka ovat miettineet kanssani eri tekniikoita. Harjoitusmääräni ovat noin kolme kuntosaliharjoitusta ja kaksi tekniikkaharjoitusta viikossa. Joitain kilpailuosioita voin harjoitella yksin, mutta harjoitusvastustaja on erittäin tärkeä, että saan kokemusta erilaisista tekniikoista Kilpailussa kilpakumppanit seisovat tai istuvat vastakkaisilla puolin pöytää. Kisa väännetään oikealla tai vasemmalla kädellä. Kyynärpää on tyynyssä kiinni, kyynärvarret ovat suorana ylöspäin. Kämmenet ovat siten, että naapurin peukalo on omani peukalokuopassa omalla peukalollani sidottuna. Jos ote lipsahtaa, tuomari sitoo käden oikeaan asentoon. Kilpailun tuomarin merkin (Ready Go ) jälkeen alkaa tiukka vääntö. Kisassa noudatetaan niin sanottua cup kaaviota; vasta toisen häviön jälkeen putoaa kilpailija kisasta pois. Lajikohtaisen voiman hankinnan ja tekniikan lisäksi kilpailijan tulee kehittää nopeutta ja kykyä lukea vastustajan vahvuudet ja heikkoudet! Jos harrastus kiinnostaa, niin lähtekää mukaan lehden lukijat. Juniorisarja alkaa 13 vuotiaista ja ikämiehiksi luetaan yli näljäkymppiset. Netistä saa käden

8 8 HARRASTUKSENA CP-LEHTI 2011:4 väännöstä tietoja tai Kisakakalenteriin merkittyä Oma kisakalenterini on seuraava tänä vuonna, jos olkapääni pysyy kunnossa; Ruotsissa ja kesäkuun ensimmäisenä Italiassa. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa järjestetyt Pohjoismaiden- ja Euroopan mestaruuskisat järjestettiin Suomessa, mutta ne jäivät minulta kisaamatta olkavammani takia. Nyt olkapää on kunnossa. Syyskuussa on Tampereen Arm massacre, missä on myös avoinsarja liikuntavammaisille. Sydämelliset kiitokset Suomen CP-liitolle ja kaikille Jäsenyhdistyksille Lähtekää harjoituksiin mukaan kaikki, jotka olette kädenväännöstä ja voimailusta kiinnostuneet. Olli Salpakoski Tampere MITÄ HARRASTAT? Kirjoita harrastuksestasi mikä siinä kiehtoo Sinua ja ehkä lehtemme lukijoitakin tulevina vuosina Lähetä kirjoituksesi RTF-tallenteena. Paula Vuori sekä kaikille Pohjois-Savon CP-yhdistyksen jäsenille ja omaisille sekä kaikille mukana olleille vieraille tehdessänne illastamme arvokkaan 50-vuotisjuhlan! Suurkiitos myös lahjoittajille työmme tukemisesta! Pohjois-Savon CP-yhdistys ry

9 CP-LEHTI 2011:4 Oulussa oltiin ihan pölijänä Uniikki Unikornin esiintyjät vauhdissa. Urbaani sanakirja osaa kertoa, että sanaa pölijä käytetään erityisesti Oulussa ja sillä tarkoitetaan omituista, yksinkertaista. Tosin täytyy sanoa, että joidenkin oululaisten mielestä pölijä on perussanonta, jolla kuvataan aitoa oululaista ihmistä. Niin tai näin, ainakin Kumppanuuskeskuksessa osattiin pöljäillä ihan aidosti Suomen CP-liiton ja improvisaatioteatteri Uniikki Unikornin yhteistyössä toteuttamassa huhtikuisessa Pöljäilyklubissa. Mikä ihmeen pöljäilyklubi? Idea Pöljäilyklubista syntyi Oulussa ESKO-hankkeen Kulttuurista hyvinvointia työpajassa joulukuussa Työpajassa pohdittiin kulttuuri- ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyötä, ihmisten osallistumisen lisäämistä ja tapahtumien houkuttelevuutta. Ajatuksena oli toimia yhteistyössä yli järjestörajojen. Pöljäilyklubissa päätettiin järjestää useampia eri klubikertoja, joiden isännöinnistä vastaisi aina jokin sosiaali- ja terveysalan järjestö sekä kulttuurialan järjestö yhteistyössä. Pöljäilyklubi on aikuisten leikkimielinen tilaisuus, jossa hullutellaan ja nyrjäytellään arkea kulttuuripitoisen toiminnan kautta. Tavoitteena on kehittää kaikille avointa yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa sekä rohkaista ihmisiä virkistymään toimimalla huumorimielellä totutuista tavoista poiketen. Kevään aikana järjestettiin kolme eri Pöljäilyklubi-tapahtumaa. Ensimmäisessä Oulun rytmimusiikin ystävät toi yhdessä Työikäiset Eskohankkeen kanssa rytmiä pöljäilijöiden elämään hienoilla musiikkiesityksillään, joissa osallistujat saivat säestää mukana. Toisessa tapaamisessa hulluteltiin sanataiteen keinoin ja sitä toteuttamassa olivat Kirjan Ystävät ry ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Kolmannella kerralla oli improvisaatiotapahtumamme vuoro. PIM! Olet hyttynen Uniikki Unikorni on oululainen nuorekas improvisaatioteatteri, joka SUOMEN CP-LIITTO RY 9 omien sanojensa mukaan pyrkii jatkuvasti haastamaan itsensä lavalla ja sen ulkopuolella. Haastetta riitti myös meille osallistujille, joista osa oli mukana improvisoimassa ensimmäistä kertaa. Huomasimme, kuinka vaikeaa onkaan luopua sovinnaisuudesta ja sekä näyttää että kuulostaa hassulta. Oli hienoa päästä hetkittäin tunnelmaan, jossa ei tarvinnut ajatella, miltä kuulostaa, mitä sanoo tai miltä näyttää. Suosittelen kaikille. Huhtikuisessa Pöljäilyklubissa osallistujia ei ollut paljon, mutta sitäkin tiiviimmin toimimme kaikki yhdessä ja perehdyimme improvisaation mahdollisuuksiin. Välillä kerroimme tarinoita jatkamalla toistemme lauseita mahdollisimman nopeasti, välillä taas olimme ihmisiä, joilla oli eläimille tunnusomaisia piirteitä. Miten puhuukaan hyttystä muistuttava ihminen tai miten elehtii kalan kaltainen esiintyjä? Kaikkea tätä yritimme parhaamme mukaan tuoda esiin, ja täytyy sanoa, että mukavaa oli. Ainakin Pöljäilyklubin idea saavutettiin; siloteltiin otsa turhista rypyistä ja naurettiin. Pöljäilyklubille kaavaillaan jatkoa tulevana syksynä. Toivottavasti järjestäjätahoja ja aiheesta kiinnostuneita osallistujia löytyy edelleen. Pöljäilyklubilla ei kysytä diagnooseja, koulutustaustoja tai elämäntilanteita vaan nautitaan porukalla. Samalla pidennetään ikää nauramalla. Uniikki Unikornin blogiin voit tutustua osoitteessa: uniikkiunikorni.wordpress.com/ Teksti ja kuva Sanna Saarimaa aluesihteeri

10 10 SOVELTAVA LIIKUNTA CP-LEHTI 2011:4 Kuvat:Sari Holappa Shetlannin poni Pimin kyydissä oli mukavaa. läheltä ja kauempaakin. Myös hotellissa asuvat vieraat olivat hyvin kiinnostuneita soveltavan liikunnan talvipäivätapahtumasta. Me, infon työntekijät, olimme myös oppaina ryhmille. Pyörätuolisuksi luisti Oulun Nallikarissa Kirjoittaessani raporttia huhtikuun toisena päivänä olleesta soveltavan liikunnan talvipäivästä, elämme vapun jälkeistä aikaa. Koska talvinen liikuntapäivä sattui huhtikuun alkuun, hieman huolestutti sääennuste, missä näkyi räntäsadetta, mutta onneksemme sade saapui vasta klo 15.00, jolloin liikunnallinen teemapäivä oli jo lopuillaan. Mutta aloitetaan päivä alusta. Työntekijät vastuujaolla Me työntekijät kokoonnuimme hotelli Edeniin klo tehtävänjaolle. Oulun kaupungin erityisliikunnasta Virpi Rajala kertoi päivän tulossa olevista tapahtumista ja jakoi vastuulliset tehtävät työntekijöille. Kävimme läpi päivän asiat, tapahtumapaikat, aikataulut, ensiapuasiat ja vastuuhenkilöt. Sain vastuulleni info-pisteen neuvonnan ja opastuksen yhdessä Pirjon kanssa. Apunamme olivat Kaija ja Hanna-Leena, joiden opinnäytetyötä tämä liikuntapäivä ja sen seuraaminen, oli yksi osa. Puitteet kuntoon Ennen kuin olimme valmiit vastaanottamaan liikunnan harrastajat, päivän työt käynnistyivät toden teolla välineiden kuljettamisella hotellilta rantaan. Jos aikaisemmin ei ollut vielä hikiset oltavat, niin sitten oli, kun raahasimme isoja kelkkoja, ahkioita, Snow-Comfortkelkkaa, Off Car Slittino-hiihtokelkkoja, lumikenkiä, sauvoja ja paljon muuta ulos rantaan Apunamme oli onneksi moottorikelkat ja reet, joilla välineet siirtyvät näppärästi omiin pisteisiinsä. Infopiste oli nopeasti valmis; koivuun lappua, päälle neonkeltaiset tai oranssit liivit ja kasvoille iloinen ilme. Näin erotuimme muusta väestä. H-hetki klo 12 Väkeä alkoi tulla vähitellen Oman haasteensa asetti plussalla oleva säätila, mikä tarkoitti pehmeää ja sohjoista lunta. Aluksi lumi oli kovempaa, mutta muuttui vetiseksi sohjoksi, johon pyörätuolin pyörät upposivat. Sitkeästi kaikki jäälle suuntasivat. Kerroimme, että jos liikkuminen menee liian vaikeaksi, niin kelkat ja muut tarvittavat apuvälineet ovat käytettävissä. Jäällä ja lumella erilaista vauhtia Jäällä pääsi kokemaan vauhdin hurmaa moottorikelkan kyydissä tai vähemmän vauhdikkaampi vaihtoehto oli hypätä koiravaljakon kyytiin tai Shetlannin-poni Pimin vetämiin rattaisiin camping-alueella. Koiravaljakko-pisteessä riitti jonoa. Huskyt olivat

11 CP-LEHTI 2011:4 todella innokkaita ja valmiita lähtemään heti kun käsky tuli. Koira-osasto oli äänekkäämmästä päästä. Koirien haukunta kuului kaikkialle. SOVELTAVA LIIKUNTA 11 Omatoimista liikkumista voi kokeilla jäällä ja lumella hiihto/luistelukelkalla. Mahdollisuus oli kokeilla lumikenkäkävelyä tai pelata kelkkajääkiekkoa. Paikalla oli myös eri pituisia suksia valmistava yrittäjä. Muoviset sukset kiinnitetään remmeillä pyörätuoliin. Liukuvat sukset estävät kapeita pyöriä uppoamasta lumeen. Kaikki halukkaat saivat testata suksia ja muita liikkumisen apuvälineitä. Jää-curlingia ja frisbee-golfia Hieman pehmeällä jäällä oli hankala saada liukumaan muovikanisterista tehtyä curling-välinettä. Se vaati pelaajalta aika paljon käsivoimia. Rannassa pelattiin frisbee-golfia eli pelaaja yritti heittää frisbeen kepin päässä olevaan koriin. Mereltä puhaltavassa kovassa tuulessa oli vaikea saada frisbeetä edes lähelläkään koria. Jos ei aikaisemmin ollut kokeillut pilkkiongintaa niin nyt se oli mahdollista, sillä moottorikelkan kyydissä pääsi ongintapaikalle. Itse (= Sari) en pilkkinyt, mutta pieniä ahvenia oli avannosta noussut ylös. Mutta moottorikelkan kyydissä olin. Kokeilin myös hiihtokelkkaa. Totesin, että on todella rankkaa liikuttaa itseään pelkillä käsivoimilla. Mutta tässä vetoan ehdottomasti nihkeään vesikeliin ja voitelun epäonnistumiseen. Minäkö muka huonokuntoinen! Onnistunut liikuntapäivä vaatii työtä Liikuntapäivää kehuttiin, kiiteltiin ja toiveita tuli, että samanlainen tapahtuma olisi myös jatkossa. Näin suuressa mittakaavassa päivän organisointi vaatii suuren työmäärän. Nyt toteutetun liikuntapäivän valmistelut alkoivat vuoden 2010 lopulla erilaisissa palavereissa ja kokouksissa. Oulun kaupungilta löytyy erityisliikuntavälineitä, joita saa kokeiltavaksi. Kukaties joku voi löytää itselleen uuden, oman lajin. Innostua lajistaan niin, että etenee aina kilpailuurheilutasolle asti. Soveltavan liikunnan päivän järjestivät lähes 40 vapaaehtoista toimijaa seuraavista yhteisöistä ja yrityksistä Oulun kaupunki, erityisliikunta Oulun Diakonialaitos, aikuiskoulutuslinjan lähihoitajaopiskelijat Pohjola-opisto Suomen Punainen Risti, Wep-projekti Pohjois-Pohjanmaan liikunta Popli Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri Oulun seudun Sovelto ry Oulun moottorikelkkailijat ry eri vammaisjärjestöt Menossa mukana Oulun seudun CP-yhdistyksestä Sari Holappa Pirjo Ollitervo

12 12 CP-LEHTI 2011:4 Posti kantaa loppukesästä sinulle omalta järjestöltäsi vertaistukiarpoja sisältävän kirjeen. Lunastamalla arvat tuet arvokasta vertaistukityötä, ja voit voittaa jonkun yli palkinnosta! Vertaistukija tukee samanlaisessa elämäntilanteessa olevaa lähimmäistään. Vertaistukityö on aina palkatonta vapaaehtoistyötä, ja vertaistukiarpajaisten tuotto käytetään tämän arvokkaan työmuodon mahdollistamiseen. Vertaistukiarpajaisissa ovat mukana Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry, Aivovammaliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen CP-liitto ry Arpa auttaa vertaistukijaa!

13 CP-LEHTI 2011:4 VÄKIVALTA 13 Mia Hemming DanceAbility Finlandin tehtävänä on edistää esteetöntä tanssia. Seminaariväki nautti DanceAbility Finlandin KAAOS Company -esiintyjäryhmän esityksestä. Vammaiset naiset kohtaavat useammin väkivaltaa Vammaiset naiset joutuvat väkivallan kohteiksi useammin kuin vammattomat naiset. He kohtaavat väkivaltaa tavallisesti läheisten taholta tai kotona. Tekijä voi olla esimerkiksi omainen, läheishoitaja, tukihenkilö tai ohjaaja. -Vammaisten naisten kohtaama väkivalta tuntuu kuolleeksi vaietulta asialta. He kuitenkin joutuvat väkivallan kohteiksi lisäksi myös palvelukodeissa ja laitoksissa. Vammaiset naiset eivät aina pysty yhtä helposti vastustamaan väkivaltaa kuin vammattomat naiset tai puolustamaan itseään, ylitarkastaja Sari Loijas Valtakunnallisesta Vammaisneuvosta (VANE) selvitti toivottaessaan tervetulleeksi osallistujat vammaisia naisia ja väkivaltaa käsitelleeseen seminaariin FM Mia Hemming Seksuaalinen väkivalta voi ilmetä toimenpiteenä Vammaisen naisen kohtaamaa väkivaltaa ei ole aina helppo tunnistaa. Se voi näyttää toimenpiteeltä erityisesti silloin, jos on kyse seksuaalisesta väkivallasta. Se voi ilmetä myös vähättelevänä käytöksenä tai muunlaisena henkisenä väkivalta sekä lyömisenä ja läpsimisenä. Vammaisten naisten asema lisää väkivallan uhriksi joutumisen todennäköisyyttä. Vammaisuus tuntuu altistavan uhkailun ja hyväksikäytön uhriksi joutumiselle. Fyysisten vammojen lisäksi myös psyykkiset vammat vähentävät vammaisten mahdollisuuksia ehkäistä tai suojautua väkivaltaista käyttäytymistä vastaan. Vammainen nainen voi elää avuntarpeensa vuoksi riippuvuussuhteessa häntä väkivaltaisesti kohtelevaan henkilöön, silloinen oikeusministeri Tuija Brax kertoi kulttuurikeskus Caisassa järjestetyn seminaarin avajaispuheessa. Brax nosti puheenvuorossaan esiin huomioita Suomen ihmisoikeusselonteosta. VANE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Invalidiliitto ja Vammaisjärjestöjen naisverkosto olivat seminaarin järjestäjiä. He vaativat julkilausumassaan lisää tutkimustietoa vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta. >>>

14 14 VÄKIVALTA CP-LEHTI 2011:4 Seminaariväelle kerrottiin, että vammaisten naisten asema on usein huonompi kuin vammattomien naisten. He ovat myös vammaisia miehiä haavoittuvaisempia. -Viime vuonna Suomessa valmistui kaksi poliittista ohjelmaa, joita toteuttamalla voidaan puuttua olemassa olevaan tietovajeeseen. Elokuussa julkistettiin Vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma syyskuussa VAMPOssa esitetään toimia vammaisten henkiöiden hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisyyn. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa henkilöstökoulutus, tiedotus- ja valistustyö sekä tutkimus, jossa kuullaan vammaisia henkilöitä itseään, Brax luetteli. Vammaista naista ei välttämättä pidetä kovin uskottavana hänen tehdessään rikosilmoitusta väkivallasta. Myöskään vaihtoehtoisilla kommunikointimenetelmillä ei aina ole saatavilla tukitoimia. -Rikosilmoitukset, todistajanlausunnot ja tutkintaprosessit väkivalta- ja hyväksikäyttötilanteissa ovat vammaisille henkilöille hankalia, jopa mahdottomia toteuttaa. Nämä puutteet ovat vakavia eriarvoistavia tekijöitä. Kehittämällä ilmoitus- ja lausunnonantomenettelyjä tulee parantaa mahdollisuuksia rikosilmoitusten tekemiseen ja todistajanlausuntojen antamiseen.uhrien kohtelun parantamiseksi oikeuslaitoksen ja oikeusaputoimen henkilöstöä on koulutettu ja koulutusta jatketaan edelleen, Brax sanoi. Laitoksissa asuvat vammaiset ovat riskiryhmässä Kansainvälisten tutkimusten mukaan laitoksissa asuvilla vammaisilla on erityisen korkea riski kohdata väkivaltaa. Myös vaikeasta vammaisuudesta tai psyykkisistä sairauksista kärsivillä vammaisilla riski on korkea. -Nuorilla vammaisilla väkivallan kokemukset ovat yleisempiä kuin vanhemmilla. Vammaiset ilmoittavat kohtaamastaan väkivallasta harvemmin poliisille. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa kehitetään keinoja tunnistaa ja puuttua vammaisten naisten kokemaan väkivaltaan. Yhdeksi keinoksi suositellaan esimerkiksi valtakunnallista tietopankkia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, projektipäällikkö Minna Piispa THL:stä kertoi esitellessään seminaarissa THL:n naisten väkivallan vastaista ohjelmaa. Väkivallan muodot ja seuraukset ovat vammaisten naisten kohtaamassa parisuhdeväkivallassa usein vakavammat kuin vammattomilla. Parisuhdeväkivalta on tavallisesti luonteeltaan sellaista, että se muuttuu pitkittyessä rajummaksi. -Seurausten vakavuuteen vaikuttaa vaikeus puolustaa itseään ja hakea apua. Myös riippuvaisuus tekijästä pahentaa väkivallan jälkiä, ja sosiaalinen eristäminen vaikeuttaa tilanteesta ulos pääsyä. Lisäksi seksuaalivalistuksen puute vähentää itsensä puolustamisen mahdollisuuksia. Vammaiset tytöt eivät välttämättä tiedä, että jokin pahalta tuntuva paha asia on myös väärä teko. Pitää parantaa uhrien mahdollisuuksia saada apua, ja parisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ehdotamme riskien arvioinnin menetelmää, Piispa mainitsi. Haavoittuvassa asemassa olevat tarvitsevat erityispalveluja Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa korostetaan, että palvelujen on kyettävä tukemaan kaikkia naisia. Haavoittuvassa asemassa

15 CP-LEHTI 2011:4 olevista on otettu mukaan etniset ja kulttuuriset vähemmistöt, vammaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Heihin tulee palvelujärjestelmässä kiinnittää erityistä huomiota. -Vammaisten naisten tulee saada samat palvelut kuin vammattomien, ja he tarvitsevat lisäksi erityistoimia. Pyrimme esimerkiksi tuottamaan sellaista turvallisuuskasvatusmateriaalia, jota vammaiset lapset ja nuoret voivat myös itse hyödyntää.-olemme lisäksi ehdottaneet, että vammaispalvelujen käsikirjaan lisätään ohjeistus, miten puututaan vammaisten naisten kohtaamaan väkivaltaan. Olemme esittäneet, että vammaisille tarkoitettujen laitosten valvontaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota väkivallan tunnistamisen näkökulmasta. Olemme huomauttaneet, että tutkimusten lisäksi vammaisten naisten kohtaamasta väkivallasta tarvitaan tietoa väkivaltaa kokeneiden avuntarpeista, Minna Piispa luetteli ohjelmaan kirjattuja asioita. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman takana ovat kansainväliset sopimukset. Ne velvoittavat Suomea luomaan kokonaisvaltaisen strategian kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. väkivaltaa. Väkivaltaisia tekoja ovat muun muassa perheväkivalta, aviotai avopuolison raiskaus, naisten sukupuolielinten silpominen ja pakkoavioliitot. Tekoihin luetaan myös muut perinteiset naisille vahingolliset käytännöt sekä naisten ihmisoikeuksien loukkaukset aseellisissa konflikteissa, Piispa selvitti. Seksuaalinen hyväksikäyttö virallisen syytteen alaiseksi Eduskunta hyväksyi keväällä muun muassa Amnestyn vaatiman lakimuutoksen koskien tahdonvastaista yhdyntää. Nykyään se on raiskaus myös silloin, kun uhri on kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan, halujaan ja toiveitaan. Kykenemättömyys voi johtua vammaisuudesta, sammumisesta tai muista syistä. -Seksuaalirikoslaissa seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä puhutaan myös laitoksessa hoidettavana olemisesta. Siinä huomioidaan VÄKIVALTA 15 lisäksi itsensä puolustamiskyvyn heikentyminen muun muassa vammaisuuden vuoksi. Mutta virallinen syyttäjä ei saa nostaa tapauksissa syytettä, ellei asianomistaja itse ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Näin ollen vammaiset eivät nauti tällaisissa tilanteissa yhdenvertaista oikeussuojaa muun väestön kanssa. Ehkä tässä olisi seuraava kohta lainsäädännössä, johon esimerkiksi nais- ja vammaisjärjestöt voisivat ryhtyä vaatimaan muutosta, naisten oikeuksien asiantuntija Piia Puu Oksanen Amnesty Internationaalista ehdotti seminaarissa puheenvuorossaan rikoslain uudistamisen tarpeista. Ruotsissa otettiin käyttöön luvulla niin sanottu naisrauharikos. Oikeudessa voidaan käsitellä yhdellä kertaa pitkään ja useita kertoja toistuneet uhkaukset ja pahoinpitelyt. Silloin tuomiokin voi olla ankarampi. >>> Piia Puu Oksanen ehdotti Suomen lakiin Ruotsin mallin mukaisesti lähisuhderauharikosta. Pirkko Justander kysyi Oksaselta lisää rikoslain uudistamistarpeista. -Euroopan neuvostossa on määritelty naisiin kohdistuva väkivalta miksi tahansa sukupuoleen liittyväksi väkivallaksi. Se aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa naiselle fyysistä, seksuaalista tai henkistä haittaa tai kärsimystä. Myös tällaisella väkivallalla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapauden riisto on

16 16 VÄKIVALTA CP-LEHTI 2011:4 -Mielestäni Suomen rikoslakiin voitaisiin lisätä samanlainen pykälä. Siitä on kyllä tehty oikeusministeriössä mietintö, mutta toistaiseksi on päädytty, ettei ehdoteta sellaista rikoslakiin lisättäväksi. Lisäksi törkeän pahoinpitelyn tulkinta on käsittämätöntä, kun sellaisena ei pidetä pesäpallolla hakkaamista ja vasaralla lyömistä. Nostaisin vielä esiin lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyvät ongelmat, kuten sovittelun mahdollisen yhteyden rankaisemattomuuteen, Piia Puu Oksanen lisäsi lakiuudistustarpeisiin. Julkinen keskustelu käyntiin Suunnittelija Tuula Tuominen VANEsta palautti seminaariväen jälleen vammaisten naisten kohtaamaan väkivaltaan. Hän huomautti, että kaikkien tukirakenteiden pitäisi olla myös vammaisten saatavilla. -Esimerkiksi turvakodin palvelut eivät ole pyörätuolia käyttävän henkilön saatavilla, jos ne ovat monen rapun takana. Toivon, että myös toteutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa esitetyt hyvät toimenpiteet. Toivon lisäksi, että THL:n pyrkimykset tuottaa vammaisille nuorille tietoa seksuaaliasioista toteutuvat tavoitteiden mukaisesti, Tuula Tuominen muistutti. -Väkivaltainen sosiaalinen eristäminen on esimerkiksi apuvälineen ulottuvilta pois viemistä. Muun muassa asettaminen avun ehdoksi käyttäytyminen toisen tahdon on puolestaan henkistä väkivaltaa. Lääkkeiden syömisen mielivaltainen säännösteleminen tai pakottaminen ottamaan liikaa rauhoittavia ovat myös henkistä väkivaltaa. Vammaisen eläkkeen anastaminen voi olla taloudellista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Koska vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta on tabu, vammaiset eivät tunnista tällaisia tekoja väkivallaksi, Justander selvittää. Justander toivoi seminaarin jäävän vammaisjärjestöjen naisliikkeen historiaan erityisenä päivänä. Kymmenes maaliskuuta 2011 julkinen keskustelu vammaisten naisten kohtaamasta väkivallasta sai starttinsa sekä lähti nousuun. HERÄTTIKÖ KIRJOITUS AJATUKSIA? KERRO MILLAISIA! Piirrokset:Mauri Laukkanen Naistyöryhmän sihteeri Pirkko Justander Invalidiliitosta valaisi lopuksi karuin mielikuvin vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Liikuntavammaisiin naisiin kohdistetaan usein väkivaltaa jalkoihin tai selkään, näkövammaista lyödään kasvoille ja kommunikaatiovammaista suulle. Lähetä kirjoituksesi KIRJOITA, KOMMENTOI, VAIKUTA

17 CP-LEHTI 2011:4 LAPSUUS Vammaiset lapset kokevat yksinäisyyttä 17 Vammaiset lapset kohtaavat toisinaan syrjintää ja ennakkoluuloja. Syrjintä aiheuttaa yksinäisyyttä, ja yksinäisyys sekä ulkopuolelle jääminen ovat puolestaan syrjäytymisen suurimpia syitä. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät vammaiset nuoret jäävät helposti yksin. Alle kouluikäisten lasten joukossa kykenemättömyys liikkua itsenäisesti vaikeuttaa kontaktien solmimista. Liikuntarajoitteisen on kotiympäristössä suurempi vaara jäädä yksin, jos kukaan ei auta ulos muiden pariin. Jos lapsi käy erityiskoulua kotipaikkakuntansa ulkopuolella, hän saattaa kokea yksinäisyyttä lomilla ja koulun loputtua. Jos lapsi jää lähiympäristönsä kaveriporukoiden ulkopuolelle, hänelle tulee väkisinkin tunne itsestään jonkinlaisena kummajaisena. Nuorelle yksin jääminen on hänelle ahdistuksen paikka. Esimerkiksi liikuntaharrastukset ovat nykyään niin kilpailukeskeisiä, että moni tippuu niistä pois. Nuori jää yksin kaikkien muiden lähtiessä harrastamaan. Yksin oleminen on joskus myös mahdollisuus. Oman ajan voi oppia käyttämään hyödyksi tai iloksi. Vammaiset lapset ja nuoret voivat löytää itselleen jonkin ilmaisukanavan, jonka kautta he saavat myönteistä palautetta itsestään. Yksikseen voi viihtyä. Fyysisiin leikkeihin voi osallistua sivusta seuraamalla eläytyen. Vammaisilla lapsilla on myös usein paljon aikuiskontakteja, jotka saattavat korvata ystäviä. Aikuiset ystävät eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Yksin oleminen ei siten väistämättä tunnu pahalta. Pitkäkestoinen yksinäisyys aiheuttaa sen sijaan pahoinvointia. Erityisesti silloin, jos oivaltaa olevansa syrjässä, eikä kykene omaa aikaansa hyödyntämään. Ei osaa olla aktiivinen yksinäisyydestä huolimatta. Aikuisten on autettava lapsia solmimaan kontakteja Jos aikuiset eivät rakenna siltoja vammaisille lapsille muiden luo, on heidän yksinäisyytensä osaltaan aikuisten syytä. Kaverit ja ryhmässä toimiminen ovat olennainen osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä. Kouluissa on kuitenkin paljon yksinäisiä vammaisia oppilaita, joilla ei ole kavereita. Opettajien ja koulukuraattoreiden tulisi kiinnittää asiaan huomiota, ja edistää vammaisen lapsen sosiaalista osallisuutta. Liikuntavammaisten, pitkäaikaissairaiden ja monivammaisten lasten opetus tulee ensisijaisesti järjestää omassa lähikoulussa. Järjestämällä tarvittavat tukipalvelut huomioidaan erityistarpeet. Vammaisten lasten käyminen samaa koulua on hyvä asia ei-vammaisten lasten kanssa. Silloin vammaiset muun muassa näkevät, että myöskään ei-vammaiset eivät aina onnistu kaikissa tekemisissään. Vammaisten tarvitsemista palveluista, kuten toimintaterapeutin, voi olla hyötyä myös muille lapsille. Avustajaongelma on kuitenkin todellinen: aina avustajaa ei järjesty. Lapsen sijoittaminen lähikouluun ilman tarvitsemiaan tukitoimia ei edesauta hänen osallisuutta ja oppimista. Vain muutamilla paikkakunnilla toteutetaan täysin osallistavaa koulujärjestelmää. Joissakin pienissä kunnissa on luovuttu erityiskouluista ja luokista. Tällöin erityistä tukea tarvitsevat lapset opiskelevat kokoaikaisesti yleisopetuksen ryhmissä. Usein vammaiset lapset käyvät kuitenkin erillisessä erityisopetuksessa, ja heidän kontaktinsa muiden oppilaiden kanssa saattavat jäädä lähes olemattomiksi. Tämä edesauttaa myöhempää syrjäytymistä myös siten, että erilaisuuteen tottumattomat eivät hakeudu erilaisilta vaikuttavien seuraan helposti tulevaisuudessakaan. Erityisluokissa on pienet oppilasmäärät, mikä voi mahdollistaa paremmin kontaktien solmimisen. Mutta sitten tarvitaan yhteistyötä koko koulun tasolla, jotta lapset eivät jäisi erityksiin ikään kuin omaan maailmaansa. Tulisi järjestää aktiivisesti yhteistoimintaa, jossa lapset

18 18 LAPSUUS CP-LEHTI 2011:4 saavat kokemuksia muiden lasten kanssa olemisesta. Lapsuuden kokemukset sosiaalisista suhteista ovat myöhempien sosiaalisten suhteiden perusta. On lähdettävä rohkeasti muiden joukkoon Vanhempien vastuulla on huolehtia vammaisen lapsensa erityisesti vapaa-ajan suhteista. Lapsi ei välttämättä osaa kaivata itselleen kavereita. Vanhempien tulee tällöin olla aktiivisia, ja viedä häntä mahdollisten kavereiden pariin. Esimerkiksi yhdistyksissä on paljon lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. Joskus tällaiset lapsuuden aikaisessa vapaa-ajan toiminnassa saadut ystävät pysyvät sellaisina lähes koko loppuelämän. Yksinäiset lapset hakeutuvat usein kuitenkin liian helposti aikuisten seuraan. Aikuisten tulisi tällöin auttaa lapsi lasten maailmaan. Vaikka aloittamalla leikin hänen kanssaan leikkipuistossa, ja muut lapset innostuvat osallistumaan. Vanhemmat voivat myös miettiä yhdessä nuoren kanssa, mikä olisi hänelle mieluisa harrastus. Vanhemmat kannustavat lasta lisäksi omalla esimerkillään, sillä vanhempien harrastukset vaikuttavat lapsen aktiivisuuteen. Vammaisten nuorten täytyy kuitenkin myös itsensä olla rohkeita lähtemään muiden pariin, torjutuksi tulemisen uhallakin. Elämään kuuluu niin hyviä kuin huonoja hetkiä. Vanhempien tulee huomioida myös vammaisen lapsen sisarukset. Myös he voivat kokea yksinäisyyttä. Heidän voi olla vaikea selittää erityiseen sisaruussuhteeseen liittyviä tunteita kavereilleen, joilla ei ole vastaavia kokemuksia. Vanhempien pitäisi puhua tilanteesta avoimesti sisaruksille, jolloin hän oppii itsekin suhtautumaan siihen avoimesti. Koko perheen kannattaa osallistua vammaisjärjestöjen tapahtumiin, joissa otetaan nykyään hyvin huomioon myös sisarukset. Parhaimmillaan vammaiset lapset pääsevät mukaan muiden lasten maailmaan juuri sisarusten kautta. Wilma ja Eeli koskettelukirja näkövammaiselle lapselle Taru Vaalas on tehnyt sosionomin opinnäytetyönään näkövammaisen lapsen kuvakirjan. Se on suunnattu koulunsa aloittaville näkövammaisille lapsille, ja on tarkoitettu luettavaksi yhdessä aikuisen kanssa. Kirjan tarina kertoo yksinäisyydestä sekä erilaisuuden kokemisen ja ystävyyden teemoista. Lapsi voi käsitellä näitä teemoja tarinan ja omien kokemustensa kautta yhdessä aikuisen kanssa. Siten lapsen itsetunto ja minäkuva voi vahvistua. Tutustu osoitteessa https:// publications.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/14707/ Vaalas_Taru.pdf?sequence=1 Yhteisvastuukeräys torjuu nuorten yksinäisyyttä Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä pyritään torjumaan nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Yhteisvastuun tuella tarjotaan yläkoululaisille uudenlaista tukioppilastoimintaa, jossa tukioppilaat auttavat nuorempia koululaisia vahvistamaan ystävyyssuhteita. Lisäksi nuorten turvatalojen yksinäisille asiakkaille koulutetaan ja välitetään ystäviä. Teini-ikäisille nuorille järjestetään myös vertaistukiryhmiä, joissa yksinäisyyttä käsitellään. Keräykseen voi lahjoittaa haluamansa summan tai osallistua siihen kerääjänä. Katso lisää Haluatko ystävän? Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnasta voi kysyä itselleen seuraa. Vapaaehtoiset ystävät ovat Suomen Punaisen Ristin kouluttamia ja mukana on niin nuoria kuin vanhempiakin. Jokainen ystävyyssuhde on omanlaisensa. Toiset vaihtavat ajatuksia kahvikupin äärellä, toiset käyvät ulkona kävelyllä tai vaikkapa teatterissa. Toimintaa on useilla Suomen Punaisen Ristin osastoilla ympäri Suomen. Katso lisää Lue lisää Vammaisten ihmissuhteita ja ulkopuolisuutta käsitellään esimerkiksi Helena Ahposen tutkimuksessa Vaikeavammaisen nuoren aikuistuminen. Yksilöllinen ja erilainen elämänkulku. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 94, Kelan tutkimusosasto Löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10250/3319/ tutkimuksia94_netti.pdf?sequence=2 FM Mia Hemming

19 CP-LEHTI 2011:4 LAPSUUS 19

20 20 NÄKÖ CP-LEHTI 2011:4 Kuntoutusohjaaja Kirsti Hänninen testaa Juhon näönkäyttöä Iiriksessä näönkäytön perhekurssilla Lähdin Juhon kanssa huhtikuun alkupuolella näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iirikseen näkö-monivammaisten 2-5-vuotiaiden lasten perhekurssille. Tuntui hieman hassulta pakata auto viideksi päiväksi ja hurauttaa 9 kilometriä Itäkeskusta kohti eli hyvinkin lähelle omaa kotia sopeutumisvalmennuskurssille. Iiriksessä oli ihan oma maailmansa. Isossa talossa majoituttiin viidenteen kerrokseen ja syömässä käytiin toisessa kerroksessa. Hissi kertoi missä kerroksessa olimme eikä hississä ollut peiliä. Avaimenperässä oli sähköinen tunniste, jonka avulla pääsimme ruokalasta majoituskerrokseen. Kun joku lähestyi käytävällä valkoisen kepin kanssa ja samaan aikaan lapseni konttaili käytävällä, sanoitin mitä Juho tekee ja mitä olen tekemässä, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi että lattioita pitkin kiitää duracellpupua muistuttava loikkien konttaava 3-vuotias poika. Lapsia kurssilla oli kuusi ja kaikki suunnilleen saman ikäisiä eli kolmen ja neljän vuoden välistä. Lisäksi yhdellä perheellä oli kouluikäinen veli mukana, sisaruksethan ovat myös tervetulleita perhekurssille. Näönkäytön ongelmat olivat erilaisia, mutta yhteistä oli, että kaikilla oli taustalla aivoperäinen vamma. Suurimmalla osalla oli myös vaikea liikuntavamma, joka vaikeuttaa myös osaltaan silmä-käsiyhteistyötä kun käsinäppäryys ei ole itsestään selvää eikä myöskään näkeminen tai katseen kohdistus ole itsestään selvää. Yksi tärkeistä asioista kurssin aikana olikin huomata, ettei kaikki ole aina sitä miltä näyttää. Kurssilla oli aivan ihanasti lapsia leikittävä ja laulava lastenohjaaja Heidi, joka näytti ihan siltä että näkee ihan kuten muutkin, toinen silmä vain näytti hieman oudolta mutta toinen katsoi suoraan. Sitten hän kertoikin, että se suoraan katsova silmä on proteesi eikä hän näe mitenkään tarkasti sillä toisella silmällään ja silti hän toimi kuten näkevät, hoiteli tottuneesti lapsia ja liikkui tiloissa sujuvasti ilman valkoista keppiä. Toinen asia kurssilla oli sopeutuminen. Tuntui että uuteen paikkaan sopeutuminen oli Juholle vaikeaa ja minulle taas oli vaikeaa kohdata hänen uhmaikäänsä. Mutta tästäkin selvittiin, tosin aamut ja illat olivat haastavia ja sain kuulla kurssipalautteen yhteydessä, että lapseni on omaehtoinen. Jotenkin tuo sana on tullut tutuksi, varmastikin siksi että lapsellani on todella kova tahto ja tahtojen taistelua ei aina jaksa käydä vaikka kasvatuksellisessa mielessä pitäisi. Itse vammaisuuteen sopeutuminen oli tälle porukalle jo aika tuttua ja iltaisin vaihdettiin vinkkejä apuvälineistä, kuntoutuksesta ja mietittiin syömiseen liittyviä asioita. Osallistujia mietitytti enemmänkin oman lapsen mahdollisuudet kehittää näönkäyttöään

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot