4/2011 CP-LEHTI. Emilia Mäkiranta: Jokainen elää elämäänsä täysillä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2011 CP-LEHTI. Emilia Mäkiranta: Jokainen elää elämäänsä täysillä."

Transkriptio

1 4/2011 CP-LEHTI Emilia Mäkiranta: Jokainen elää elämäänsä täysillä.

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2011:4 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Marju Silander p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Sanna Saarimaa p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja p , , Paavinkatu 14 as.15 A, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi, p , Pyynikinkatu 25, Tampere Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Malmin kauppatie 26, Helsinki CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Marju Silander, Sini Pälikkö - Kansi Seija Väre - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN Painopaikka Forssa Print 2011 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2011 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen LÄHIKUVASSA Emilia Mäkiranta toimii esteettömyyden puolesta Seija Väre HARRASTUKSENA Kädenvääntoä seisten ja istuen Olli Salpakoski SUOMEN CP-LIITTO Oulussa oltiin ihan pölijänä Sanna Saarimaa SOVELTAVA LIIKUNTA Pyörätuolisuksi luisti Oulun Nallikarissa Sari Holappa Pirjo Ollitervo SEMINAARI Vammaiset naiset kohtaavat useammin väkivaltaa Mia Hemming LAPSUUS Vammaiset lapset kokevat yksinäisyyttä Mia Hemming NÄKÖ JA NÄÖNKÄYTTÖ Iiriksessä näönkäytön perhekursseilla Pia Jättömäki Näkötiedon käsittely keskushermostossa Lea Hyvärinen CP ja lapsen näkö Lea Hyvärinen Kokemuksia lapsen näönkäytöstä Pia Jättömäki ITSENÄINEN ELÄMÄ Sari Laiho:Itsenäiseen elämään sopivin palveluin hanke -palveluksessanne Sini Pälikkö Kesätyöajatuksia Riku Silander Partio on paras harrastus Maija ja Riikka Reinikainen KULTTUURI Raija Hauhia: Elämä hymyilee sittenkin Jarmo Mäkeläinen Kaikki KynnysKINOON Sanni Purhonen Turus meil kaikil oli tosi mukavaa! Sari Holappa PÄIVÄTOIMINTA Ratikkakopissa Jaana Raitio MMC HC Tanssin paloa Petra Peltonen Häntä oven välissä Sami Kolari MOIJALA Moijalan koppi valmis Timo Saarinen LIIKUNTA Kesäyön marssi liikutti ihmisiä Tiia Kantanen SoveLI-messuilla Tiia Kantanen Vauhdikas viikonloppu Pajulahdessa Enni Mäkitalo One exciting weekend Maret Pihu SUOMEN CP-LIITTO Valtakunnalliset Syyspäivät Apuvälinemessut

3 CP-LEHTI 2011:4 PÄÄKIRJOITUS 3 ARPAJAISLAIN UUDISTAMINEN Varmasti kaikki lehtemme lukijat ovat jo kauan tiedostaneet Raha-automaattiyhdistyksen merkityksen järjestötoiminnan mahdollistajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Järjestökentällä ollaan luonnollisesti hyvin kiinnostuneita siitä, millaiset ovat RAY:n mahdollisuudet toimia rahapelitoiminnan kentällä ja sitä kautta kerätä varoja kansalaisjärjestötoiminnan rahoittamiseksi. Suomalaista rahapelitoimintaa ohjaa lainsäädäntö, joista RAY:n kohdalla oleellisia ovat arpajaislaki, asetus Raha-automaattiyhdistyksestä sekä laki raha-automaattiavustuksista. Arpajaislakia ollaan viime vuosien aikana uudistettu kahdessa vaiheessa. Arpajaislain uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa viime vuoden syksyllä määriteltiin rahapelien pelaamiselle yleinen 18 vuoden ikäraja. Raha-automaattien osalta ikärajaan tuli kuitenkin siirtymäaika joka päättyy Ensimmäisen vaiheen uudistuksiin sisältyivät myös rahapelien markkinoinnin rajoittamiseen liittyviä kysymyksiä sekä poliisihallituksen toimivaltuuksien vahvistaminen puuttua luvattomaan rahapelitoimintaan. Nyt arpajaislain toisen vaiheen osalta on myös päästy onnelliseen lopputulokseen. Suomen hallitus esitti arpajaislain ja siihen liittyvien lakien vahvistamista ja tasavallan presidentti vahvisti lait Lakiuudistuksen myötä rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmä vahvistuu Suomessa. Nykyisestä määräajoin haettavasta toimilupajärjestelmästä siirrytään lakisääteiseen yksinoikeuksien järjestelmään, jossa Raha-automaattiyhdistyksellä, Veikkauksella ja Fintotolla on lakiin kirjatut yksinoikeudet rahapelien toimeenpanoon. Arpajaislain muutoksilla ehkäistään rahapelitoimintaan liittyvää rikollista toimintaa sekä ongelmapelaamiseen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Luonnollisesti uudistuksilla myös varmistetaan yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan edellytyksiä turvaamalla rahoituspohja. Tässä mainitut lakimuutokset tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Kuluvan kevään aikana on tapahtunut myös muuta merkittävää kansalaisjärjestömaailmassa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry sekä terveyden edistämisen keskus TEKRY ry perustivat tammikuun aikana uuden valtakunnallisen keskusjärjestön nimeltään Suomen sosiaali ja terveys ry:n. Tämä SOSTE ry aloittaa toimintansa Samassa aikataulussa myös em. kolme keskusjärjestöä lakkauttavat itsensä. SOSTE tulee olemaan vahva sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntija alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Myös Suomen CP-liitto ry on tehnyt päätöksen liittyä uuteen järjestöön, ja päästä sitä kautta rakentamaan yhdessä muiden järjestöjen kanssa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Toivotan teille kaikille ihmisille oikein lämmintä ja auringon täyteistä kesää.

4 4 LÄHIKUVASSA CP-LEHTI 2011:4 Emilia Mäkiranta toimii esteettömyyden puolesta Harvoin näkee niin positiivista ja elämää pursuavaa nuorta naista kuin porilainen 22-vuotias Emilia Mäkiranta. CP-vammansa myötä hän on oppinut hoitamaan asioitaan itsenäisesti jo 13-vuotiaasta lähtien. Kodin eväiden ja yritteliään luonteensa avulla nuori nainen valmistui keväällä WinNovasta (Länsirannikon koulutus) matkailuvirkailijaksi Hänen kotinsa on uudenkarhea, valoisa kaksio Porin keskustassa. - Kotonani ei ole koskaan suhtauduttu asioihin tyylillä Apua, meillä on vammainen lapsi. Tärkeää sanottavaa Porilaisneito opiskeli peruskoulun jälkeen puoli vuotta graafista viestintää, mutta edessä oli keskeytys avustajaongelman takia. Nuoren naisen haaveena oli kouluttautua nuoriso-ohjaajaksi, mutta lopulta hän päätyi matkailualalle. Tulevan syksyn tavoitteena on treenata englantia, ruotsia ja viestintää avoimessa yliopistossa sekä pyrkiä vuoden päästä Tampereelle opiskelemaan. - Tampereen ammattikorkeakoulu on yksi niistä harvoista opinahjoista Suomessa, jotka kouluttavat elokuvakäsikirjoitusta. Se on ammatti, mitä voisin tehdä alusta loppuun itsenäisesti. Emilia kertoo tuottavansa tekstiä paremmin kirjallisesti kuin suullisesti. Hän kirjoittaa runoja ja henkilökohtaisempia tekstejä, sekä suunnittelee kirjoittavansa kirjan jossain vaiheessa. Emilia Mäkiranta - En halua kirjoittaa omasta vammastani, vaan näkemykseni vammaisuudesta ja naiseudesta. Tästä aiheesta ei ole paljon kerrottu. Lähtökohtana asenteellinen esteettömyys Kolmevuotiseen matkailuvirkailijan koulutukseen sisältyi kahden kuukauden harjoittelujakso matkailuyrityksissä. Emilia kartoitti yritysten esteettömyyttä Merikarvialla. Harjoittelun tavoitteena oli tuotteistaa erityisryhmille soveltuva elämyspalvelu yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja palvelu-tuottajien kanssa. Emilia antoi esteettömyysneuvontaa sekä opasti käyttäjälähtöistä näkökulmaa yrittäjille. Hän antoi osviittaa rohkeaan ja ennakkoluulottomaan elämyksien tuottamiseen erityisryhmille. Vanhat rakennukset ovat hänen mukaansa haaste esteettömyydelle. Miljöö pitäisi säilyttää, joten tarkoituksena ei ole alkaa rakentaa betoniluiskia joka paikkaan. Nuori nainen korostaa asenteellista esteettömyytä. - Se on sitä, että ihmiset ovat valmiita tekemään jotain asian eteen. Vanhojen rakennusten tilat eivät ole useinkaan täysin esteettömiä, mutta ihmiset voivat olla senkin edestä avoimempia. Kaikki on pitkälti kiinni omasta asenteesta, hän arvioi. Miten onnistuin? Aluksi Merikarvian matkailuopas Anne-Mari Lindfors kierrätti Emiliaa Merikarvialla tarjoten yleistietopaketin paikkakunnasta ennen ja nyt - Mieleenpainuvin oli täysin esteetön veteraanien Korsutupa, kaikessa harvinaisuudessaan Suomen kamaralla. Olkoot paikkakuntalaiset ylpeitä saamastaan kunniasta säilyttää sota-ajan historiaa jälkipolville. Emilia arvioi, että harjoittelujakson alku oli parasta aikaa opetella aikatauluttamaan ja organisoimaan töitä itsenäisesi. - Pääsin heti kiinni oikean työelämän haasteisiin.tuskin kukaan meistä ehtii pyöritellä sormiaan. Avustajilta tuli palautetta, että keksi meille enemmän töitä. Minkäs voit, kun tässä työssä pärjään itsekin?

5 CP-LEHTI 2011:4 Hänen mukaansa tekniset ongelmat tuottivat hieman harmaita hiuksia.onneksi hädässä ystävä tunnetaan ja lähellä oli työkavereita, jotka auttoivat tarvittaessa. LÄHIKUVASSA 5 Kuvat: Seija Väre Tieto lisää tuskaa Suurmessukokemus Vaasassa oli mahtava kokemus, joka antoi Emilialle paljon. Hän kertoo yllättyneensä siitä, miten nihkeästi ihmiset lopulta halusivat jakaa näkemyksiään esteettömyydestä. - Yleisin suhtautuminen messukävijöillä oli, että heillä on kiire tai asia ei kiinnosta. Mikäs siinä, ei ketään pakoteta. Emilia kertoo jääneensä hetkeksi miettimään, oliko hän jollakin tapaa jopa liian avoin ja innostunut asiastaan, koska ihmiset hämmentyivät. - Useimmat yritykset kuitenkin innostuivat omien palveluidensa kehittämisestä kaikille avoimempaan suuntaan. Vastaani ajeli myös paikallinen, aktiivinen vammaisvaikuttaja RKP:n piireistä. Emilia sai kipinän erityisryhmien matkailun tuotteistamiseen perusajatuksella tehdään arjesta elämys. - Työhuoneeni oli Merikarvian kunnantalossa,. Emilia sanoo. - En tullut ajatelleeksi, että sauna tai luontopolku voisivat olla elämyksen vetovoimaisimmat tekijät, sillä itse olen tehnyt ne itselleni mahdolliseksi. Laitossauna verrattuna maalaissaunaan, vihertävän nurmen ja lintujen laulun ympäröimänä, täyttää todellakin elämystuotteen kriteerit. Oma koti kullan kallis Nuori nainen on hyvin määrätietoinen ja sillä pötkii vielä pitkälle. Kotoa muutettuaan hän asui puoli vuotta palvelutalossa.sitä aikaa Emilia ei kaihoten muistele. - Se ei ollut mikään koti, mutta vaihtoehto siinä vaiheessa. Hän miettii, että kysymys oli elämän kellottamisesta. Jotkut asiat vain jäivät tekemättä, kun kukaan ei ehtinyt niissä auttamaan. - Silloisen avustajani kanssa jaksoin järjestää itseni ulos paikasta, jossa asukkaiden keski-ikä oli 40 plus. Emilian ympärillä pyörii kolmen avustajan rinki, ja hän on siihen tyytyväinen. Koska työtä tehdään yhdessä niin tiiviisti, on tärkeää, että henkilökemiat toimivat. Avustajien on oltava luovia, sillä niin on emäntäkin. Emilia arvostaa avustajan työtä ja hänen mielestään sitä pitäisi arvostaa enemmän myös yleisellä tasolla. on tärkeä osa arkea. - Eihän me päästäisi edes sängystä ylös ilman heitä. Yhteiskunnallisesti ajatellaan, että laitoselämä on vaihtoehto, mutta asuminen omassa kodissa on Emilian mukaan itsenäisempää. - Henkilökohtaisista avustajista voi hakea itsensä näköisiä ihmisiä tekemään kanssasi jo-

6 6 LÄHIKUVASSA CP-LEHTI 2011:4 Kuvat: Olli Salpakoski tain. aivan eri asia tulla kotiin tekemään jotain kuin mennä laitokseen. Mäkirannan kaksio onkin täysin esteetön. Ainoa paikka, josta luiska puuttui, oli parvekkeen ovi, ja siihenkin se on sittemmin laitettu. Avointa ja hymyilevää Emiliaa kuunnellessaan ei voi olla ihailematta hänen elämänasennettaan. Hän on sinut vammaisuutensa kanssa. - Monet vertaiseni pohtivat, tokko pääsen pyörätuolini kanssa tuosta ja tuosta - minä vain menen. Aina on joku, joka auttaa tarvittaessa, hän sanoo. Emilia summaa, että hän haluaisi saada ihmiset miettimään: joku asia voi toimia näin, vaikkei niin ole koskaan ennen tehty. - Ei saisi miettiä liikaa, eikä pelätä rikkoa rajoja. Jokainen elää elämänsä täysillä.täällä eletään vain kerran, hän muistuttaa. Teksti Seija Väre Kädenväännön SM Oulussa 2010

7 CP-LEHTI 2011:4 HARRASTUKSENA Kädenvääntöä seisten ja istuen 7 Nelinurkkaisen pöydän vierellä seisoo kolme tiukkailmeistä miestä. Kaksi vääntää toistensa kättä ja kolmas on tuomarina kädenvääntökisassa. Harrastus on miesten puuhaa, toki naisiakin harrastajien joukosta löytyy. Kädenvääntökisoja lienee fyysisessä mielessäkin pidetty aina antiikin ajoista lähtien. Suomessa on nykyisin noin sata kilpailijaa, itseni mukaan lukien. Kädenvääntökilpailut suoritetaan seisten tai istuen. Kyynärpää ei saa irrota kilpapöydän tyynyn pinnasta. Häviäjä on kilpakumppani, jonka kämmenselkä ensimmäisenä koskettaa pöydän pintaa. Olen itse jäsenenä tamperelaisessa kädenvääntöseura TKT Nääsvääntö. Itse innostuin kädenväännöstä punttisalilla käydessäni. Se tuntui kokeilun jälkeen omalta lajilta. Jäykähköt, spastiset jalkani mahdollistavat kyllä kävelyn sekä nojapolkupyörällä ajon satoja kilometrejä. Muita lajeja, missä rasitus kohdistuu runsaasti jalkoihin, en ole kokeilujen jälkeen pidempään pystynyt harrastamaan. Kiinnostuin kädenväännöstä kilpailumielessä kolmikymppisenä. Olen harrastanut penkkipunnerrusta vuorikiipeilyn ja melonnan ohella, joten yläkropan lihaksisto on ollut hyvässä kunnossa. Jatkuvan innostuksen lajiin antoi ensi kertojen kilpailumenestys. Kansainvälistä toimintaa Välillä on toki ollut hankaliakin vaiheita, kun vasen olkavarsi ei ole uudesta harrastuksesta heti kohta pitänyt.hyvä valmentaja ja säännölliset käynnit jo vuosia fysioterapeutilla ovat auttaneet jänteitten ja lihaksiston palautumisessa harjoittelukaudella. Tämän vuoden huhtikuussa Vähäkyrössä pidetyissä Kädenväännön SMkisoissa pääsin omassa 65 kiloisten sarjassani hopealle vasemmalla kädellä. Nääsväännön edustajana olen ollut myös Venäjällä Kansainvälisen Kädenvääntöliiton, WAF, World Armwrestling Federation, kilpailussa mukana. Siellä ei menestystä tullut. Kilpailusarjat suoritetaan painokilot mittareina aikuisilla. Venäjällä hävisin runsaalla 170 cm pituuden mitallani kaverille, joka oli toki saman painoinen, mutta vipuvartta vastakilpailijalla oli kokonaisuudessaan lähes viisitoista senttiä enemmän. Suomessa kädenvääntö on harrastuspohjaisella kilpailutasolla. Maailmalla kilpailevat myös ammattilaiset. WAF on kansainvälinen järjestö, jonka jäsenistöön kuuluu yli 140:n maan lajiliitot. Tampereella TKT- Nääsvääntö on järjestänyt kansainvälisen tason avoimia Arm massaree kilpailuja Kaukajärven vapaa aikatalolla. Kisa on saanut runsaan osanoton ja meidän kilpailijamme hyvää kokemusta kansainvälisiin kisoihin. Kädenvääntö on yksilölaji Mielestäni laji sopii hyvin liikuntarajoitteiselle henkilölle. Pääasiallisesti kilpaillaan seisaaltaan, mutta liikuntavammaisille pidetään istumapöytä- kilpailut. Kädenväännön voimaharjoittelu kohdistuu muun muassa selän, sormien ja kyynärvarsien vahvistamiseen. Minulla on Tampereella taustaryhmä Sakari Suokko, Ville Mutikainen ja Kai Paakkanen, jotka ovat miettineet kanssani eri tekniikoita. Harjoitusmääräni ovat noin kolme kuntosaliharjoitusta ja kaksi tekniikkaharjoitusta viikossa. Joitain kilpailuosioita voin harjoitella yksin, mutta harjoitusvastustaja on erittäin tärkeä, että saan kokemusta erilaisista tekniikoista Kilpailussa kilpakumppanit seisovat tai istuvat vastakkaisilla puolin pöytää. Kisa väännetään oikealla tai vasemmalla kädellä. Kyynärpää on tyynyssä kiinni, kyynärvarret ovat suorana ylöspäin. Kämmenet ovat siten, että naapurin peukalo on omani peukalokuopassa omalla peukalollani sidottuna. Jos ote lipsahtaa, tuomari sitoo käden oikeaan asentoon. Kilpailun tuomarin merkin (Ready Go ) jälkeen alkaa tiukka vääntö. Kisassa noudatetaan niin sanottua cup kaaviota; vasta toisen häviön jälkeen putoaa kilpailija kisasta pois. Lajikohtaisen voiman hankinnan ja tekniikan lisäksi kilpailijan tulee kehittää nopeutta ja kykyä lukea vastustajan vahvuudet ja heikkoudet! Jos harrastus kiinnostaa, niin lähtekää mukaan lehden lukijat. Juniorisarja alkaa 13 vuotiaista ja ikämiehiksi luetaan yli näljäkymppiset. Netistä saa käden

8 8 HARRASTUKSENA CP-LEHTI 2011:4 väännöstä tietoja tai Kisakakalenteriin merkittyä Oma kisakalenterini on seuraava tänä vuonna, jos olkapääni pysyy kunnossa; Ruotsissa ja kesäkuun ensimmäisenä Italiassa. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa järjestetyt Pohjoismaiden- ja Euroopan mestaruuskisat järjestettiin Suomessa, mutta ne jäivät minulta kisaamatta olkavammani takia. Nyt olkapää on kunnossa. Syyskuussa on Tampereen Arm massacre, missä on myös avoinsarja liikuntavammaisille. Sydämelliset kiitokset Suomen CP-liitolle ja kaikille Jäsenyhdistyksille Lähtekää harjoituksiin mukaan kaikki, jotka olette kädenväännöstä ja voimailusta kiinnostuneet. Olli Salpakoski Tampere MITÄ HARRASTAT? Kirjoita harrastuksestasi mikä siinä kiehtoo Sinua ja ehkä lehtemme lukijoitakin tulevina vuosina Lähetä kirjoituksesi RTF-tallenteena. Paula Vuori sekä kaikille Pohjois-Savon CP-yhdistyksen jäsenille ja omaisille sekä kaikille mukana olleille vieraille tehdessänne illastamme arvokkaan 50-vuotisjuhlan! Suurkiitos myös lahjoittajille työmme tukemisesta! Pohjois-Savon CP-yhdistys ry

9 CP-LEHTI 2011:4 Oulussa oltiin ihan pölijänä Uniikki Unikornin esiintyjät vauhdissa. Urbaani sanakirja osaa kertoa, että sanaa pölijä käytetään erityisesti Oulussa ja sillä tarkoitetaan omituista, yksinkertaista. Tosin täytyy sanoa, että joidenkin oululaisten mielestä pölijä on perussanonta, jolla kuvataan aitoa oululaista ihmistä. Niin tai näin, ainakin Kumppanuuskeskuksessa osattiin pöljäillä ihan aidosti Suomen CP-liiton ja improvisaatioteatteri Uniikki Unikornin yhteistyössä toteuttamassa huhtikuisessa Pöljäilyklubissa. Mikä ihmeen pöljäilyklubi? Idea Pöljäilyklubista syntyi Oulussa ESKO-hankkeen Kulttuurista hyvinvointia työpajassa joulukuussa Työpajassa pohdittiin kulttuuri- ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyötä, ihmisten osallistumisen lisäämistä ja tapahtumien houkuttelevuutta. Ajatuksena oli toimia yhteistyössä yli järjestörajojen. Pöljäilyklubissa päätettiin järjestää useampia eri klubikertoja, joiden isännöinnistä vastaisi aina jokin sosiaali- ja terveysalan järjestö sekä kulttuurialan järjestö yhteistyössä. Pöljäilyklubi on aikuisten leikkimielinen tilaisuus, jossa hullutellaan ja nyrjäytellään arkea kulttuuripitoisen toiminnan kautta. Tavoitteena on kehittää kaikille avointa yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa sekä rohkaista ihmisiä virkistymään toimimalla huumorimielellä totutuista tavoista poiketen. Kevään aikana järjestettiin kolme eri Pöljäilyklubi-tapahtumaa. Ensimmäisessä Oulun rytmimusiikin ystävät toi yhdessä Työikäiset Eskohankkeen kanssa rytmiä pöljäilijöiden elämään hienoilla musiikkiesityksillään, joissa osallistujat saivat säestää mukana. Toisessa tapaamisessa hulluteltiin sanataiteen keinoin ja sitä toteuttamassa olivat Kirjan Ystävät ry ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Kolmannella kerralla oli improvisaatiotapahtumamme vuoro. PIM! Olet hyttynen Uniikki Unikorni on oululainen nuorekas improvisaatioteatteri, joka SUOMEN CP-LIITTO RY 9 omien sanojensa mukaan pyrkii jatkuvasti haastamaan itsensä lavalla ja sen ulkopuolella. Haastetta riitti myös meille osallistujille, joista osa oli mukana improvisoimassa ensimmäistä kertaa. Huomasimme, kuinka vaikeaa onkaan luopua sovinnaisuudesta ja sekä näyttää että kuulostaa hassulta. Oli hienoa päästä hetkittäin tunnelmaan, jossa ei tarvinnut ajatella, miltä kuulostaa, mitä sanoo tai miltä näyttää. Suosittelen kaikille. Huhtikuisessa Pöljäilyklubissa osallistujia ei ollut paljon, mutta sitäkin tiiviimmin toimimme kaikki yhdessä ja perehdyimme improvisaation mahdollisuuksiin. Välillä kerroimme tarinoita jatkamalla toistemme lauseita mahdollisimman nopeasti, välillä taas olimme ihmisiä, joilla oli eläimille tunnusomaisia piirteitä. Miten puhuukaan hyttystä muistuttava ihminen tai miten elehtii kalan kaltainen esiintyjä? Kaikkea tätä yritimme parhaamme mukaan tuoda esiin, ja täytyy sanoa, että mukavaa oli. Ainakin Pöljäilyklubin idea saavutettiin; siloteltiin otsa turhista rypyistä ja naurettiin. Pöljäilyklubille kaavaillaan jatkoa tulevana syksynä. Toivottavasti järjestäjätahoja ja aiheesta kiinnostuneita osallistujia löytyy edelleen. Pöljäilyklubilla ei kysytä diagnooseja, koulutustaustoja tai elämäntilanteita vaan nautitaan porukalla. Samalla pidennetään ikää nauramalla. Uniikki Unikornin blogiin voit tutustua osoitteessa: uniikkiunikorni.wordpress.com/ Teksti ja kuva Sanna Saarimaa aluesihteeri

10 10 SOVELTAVA LIIKUNTA CP-LEHTI 2011:4 Kuvat:Sari Holappa Shetlannin poni Pimin kyydissä oli mukavaa. läheltä ja kauempaakin. Myös hotellissa asuvat vieraat olivat hyvin kiinnostuneita soveltavan liikunnan talvipäivätapahtumasta. Me, infon työntekijät, olimme myös oppaina ryhmille. Pyörätuolisuksi luisti Oulun Nallikarissa Kirjoittaessani raporttia huhtikuun toisena päivänä olleesta soveltavan liikunnan talvipäivästä, elämme vapun jälkeistä aikaa. Koska talvinen liikuntapäivä sattui huhtikuun alkuun, hieman huolestutti sääennuste, missä näkyi räntäsadetta, mutta onneksemme sade saapui vasta klo 15.00, jolloin liikunnallinen teemapäivä oli jo lopuillaan. Mutta aloitetaan päivä alusta. Työntekijät vastuujaolla Me työntekijät kokoonnuimme hotelli Edeniin klo tehtävänjaolle. Oulun kaupungin erityisliikunnasta Virpi Rajala kertoi päivän tulossa olevista tapahtumista ja jakoi vastuulliset tehtävät työntekijöille. Kävimme läpi päivän asiat, tapahtumapaikat, aikataulut, ensiapuasiat ja vastuuhenkilöt. Sain vastuulleni info-pisteen neuvonnan ja opastuksen yhdessä Pirjon kanssa. Apunamme olivat Kaija ja Hanna-Leena, joiden opinnäytetyötä tämä liikuntapäivä ja sen seuraaminen, oli yksi osa. Puitteet kuntoon Ennen kuin olimme valmiit vastaanottamaan liikunnan harrastajat, päivän työt käynnistyivät toden teolla välineiden kuljettamisella hotellilta rantaan. Jos aikaisemmin ei ollut vielä hikiset oltavat, niin sitten oli, kun raahasimme isoja kelkkoja, ahkioita, Snow-Comfortkelkkaa, Off Car Slittino-hiihtokelkkoja, lumikenkiä, sauvoja ja paljon muuta ulos rantaan Apunamme oli onneksi moottorikelkat ja reet, joilla välineet siirtyvät näppärästi omiin pisteisiinsä. Infopiste oli nopeasti valmis; koivuun lappua, päälle neonkeltaiset tai oranssit liivit ja kasvoille iloinen ilme. Näin erotuimme muusta väestä. H-hetki klo 12 Väkeä alkoi tulla vähitellen Oman haasteensa asetti plussalla oleva säätila, mikä tarkoitti pehmeää ja sohjoista lunta. Aluksi lumi oli kovempaa, mutta muuttui vetiseksi sohjoksi, johon pyörätuolin pyörät upposivat. Sitkeästi kaikki jäälle suuntasivat. Kerroimme, että jos liikkuminen menee liian vaikeaksi, niin kelkat ja muut tarvittavat apuvälineet ovat käytettävissä. Jäällä ja lumella erilaista vauhtia Jäällä pääsi kokemaan vauhdin hurmaa moottorikelkan kyydissä tai vähemmän vauhdikkaampi vaihtoehto oli hypätä koiravaljakon kyytiin tai Shetlannin-poni Pimin vetämiin rattaisiin camping-alueella. Koiravaljakko-pisteessä riitti jonoa. Huskyt olivat

11 CP-LEHTI 2011:4 todella innokkaita ja valmiita lähtemään heti kun käsky tuli. Koira-osasto oli äänekkäämmästä päästä. Koirien haukunta kuului kaikkialle. SOVELTAVA LIIKUNTA 11 Omatoimista liikkumista voi kokeilla jäällä ja lumella hiihto/luistelukelkalla. Mahdollisuus oli kokeilla lumikenkäkävelyä tai pelata kelkkajääkiekkoa. Paikalla oli myös eri pituisia suksia valmistava yrittäjä. Muoviset sukset kiinnitetään remmeillä pyörätuoliin. Liukuvat sukset estävät kapeita pyöriä uppoamasta lumeen. Kaikki halukkaat saivat testata suksia ja muita liikkumisen apuvälineitä. Jää-curlingia ja frisbee-golfia Hieman pehmeällä jäällä oli hankala saada liukumaan muovikanisterista tehtyä curling-välinettä. Se vaati pelaajalta aika paljon käsivoimia. Rannassa pelattiin frisbee-golfia eli pelaaja yritti heittää frisbeen kepin päässä olevaan koriin. Mereltä puhaltavassa kovassa tuulessa oli vaikea saada frisbeetä edes lähelläkään koria. Jos ei aikaisemmin ollut kokeillut pilkkiongintaa niin nyt se oli mahdollista, sillä moottorikelkan kyydissä pääsi ongintapaikalle. Itse (= Sari) en pilkkinyt, mutta pieniä ahvenia oli avannosta noussut ylös. Mutta moottorikelkan kyydissä olin. Kokeilin myös hiihtokelkkaa. Totesin, että on todella rankkaa liikuttaa itseään pelkillä käsivoimilla. Mutta tässä vetoan ehdottomasti nihkeään vesikeliin ja voitelun epäonnistumiseen. Minäkö muka huonokuntoinen! Onnistunut liikuntapäivä vaatii työtä Liikuntapäivää kehuttiin, kiiteltiin ja toiveita tuli, että samanlainen tapahtuma olisi myös jatkossa. Näin suuressa mittakaavassa päivän organisointi vaatii suuren työmäärän. Nyt toteutetun liikuntapäivän valmistelut alkoivat vuoden 2010 lopulla erilaisissa palavereissa ja kokouksissa. Oulun kaupungilta löytyy erityisliikuntavälineitä, joita saa kokeiltavaksi. Kukaties joku voi löytää itselleen uuden, oman lajin. Innostua lajistaan niin, että etenee aina kilpailuurheilutasolle asti. Soveltavan liikunnan päivän järjestivät lähes 40 vapaaehtoista toimijaa seuraavista yhteisöistä ja yrityksistä Oulun kaupunki, erityisliikunta Oulun Diakonialaitos, aikuiskoulutuslinjan lähihoitajaopiskelijat Pohjola-opisto Suomen Punainen Risti, Wep-projekti Pohjois-Pohjanmaan liikunta Popli Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri Oulun seudun Sovelto ry Oulun moottorikelkkailijat ry eri vammaisjärjestöt Menossa mukana Oulun seudun CP-yhdistyksestä Sari Holappa Pirjo Ollitervo

12 12 CP-LEHTI 2011:4 Posti kantaa loppukesästä sinulle omalta järjestöltäsi vertaistukiarpoja sisältävän kirjeen. Lunastamalla arvat tuet arvokasta vertaistukityötä, ja voit voittaa jonkun yli palkinnosta! Vertaistukija tukee samanlaisessa elämäntilanteessa olevaa lähimmäistään. Vertaistukityö on aina palkatonta vapaaehtoistyötä, ja vertaistukiarpajaisten tuotto käytetään tämän arvokkaan työmuodon mahdollistamiseen. Vertaistukiarpajaisissa ovat mukana Aivoliitto ry, ADHD-liitto ry, Aivovammaliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen Selkäliitto ry ja Suomen CP-liitto ry Arpa auttaa vertaistukijaa!

13 CP-LEHTI 2011:4 VÄKIVALTA 13 Mia Hemming DanceAbility Finlandin tehtävänä on edistää esteetöntä tanssia. Seminaariväki nautti DanceAbility Finlandin KAAOS Company -esiintyjäryhmän esityksestä. Vammaiset naiset kohtaavat useammin väkivaltaa Vammaiset naiset joutuvat väkivallan kohteiksi useammin kuin vammattomat naiset. He kohtaavat väkivaltaa tavallisesti läheisten taholta tai kotona. Tekijä voi olla esimerkiksi omainen, läheishoitaja, tukihenkilö tai ohjaaja. -Vammaisten naisten kohtaama väkivalta tuntuu kuolleeksi vaietulta asialta. He kuitenkin joutuvat väkivallan kohteiksi lisäksi myös palvelukodeissa ja laitoksissa. Vammaiset naiset eivät aina pysty yhtä helposti vastustamaan väkivaltaa kuin vammattomat naiset tai puolustamaan itseään, ylitarkastaja Sari Loijas Valtakunnallisesta Vammaisneuvosta (VANE) selvitti toivottaessaan tervetulleeksi osallistujat vammaisia naisia ja väkivaltaa käsitelleeseen seminaariin FM Mia Hemming Seksuaalinen väkivalta voi ilmetä toimenpiteenä Vammaisen naisen kohtaamaa väkivaltaa ei ole aina helppo tunnistaa. Se voi näyttää toimenpiteeltä erityisesti silloin, jos on kyse seksuaalisesta väkivallasta. Se voi ilmetä myös vähättelevänä käytöksenä tai muunlaisena henkisenä väkivalta sekä lyömisenä ja läpsimisenä. Vammaisten naisten asema lisää väkivallan uhriksi joutumisen todennäköisyyttä. Vammaisuus tuntuu altistavan uhkailun ja hyväksikäytön uhriksi joutumiselle. Fyysisten vammojen lisäksi myös psyykkiset vammat vähentävät vammaisten mahdollisuuksia ehkäistä tai suojautua väkivaltaista käyttäytymistä vastaan. Vammainen nainen voi elää avuntarpeensa vuoksi riippuvuussuhteessa häntä väkivaltaisesti kohtelevaan henkilöön, silloinen oikeusministeri Tuija Brax kertoi kulttuurikeskus Caisassa järjestetyn seminaarin avajaispuheessa. Brax nosti puheenvuorossaan esiin huomioita Suomen ihmisoikeusselonteosta. VANE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Invalidiliitto ja Vammaisjärjestöjen naisverkosto olivat seminaarin järjestäjiä. He vaativat julkilausumassaan lisää tutkimustietoa vammaisiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta. >>>

14 14 VÄKIVALTA CP-LEHTI 2011:4 Seminaariväelle kerrottiin, että vammaisten naisten asema on usein huonompi kuin vammattomien naisten. He ovat myös vammaisia miehiä haavoittuvaisempia. -Viime vuonna Suomessa valmistui kaksi poliittista ohjelmaa, joita toteuttamalla voidaan puuttua olemassa olevaan tietovajeeseen. Elokuussa julkistettiin Vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO) ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma syyskuussa VAMPOssa esitetään toimia vammaisten henkiöiden hyväksikäytön ja väkivallan ehkäisyyn. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa henkilöstökoulutus, tiedotus- ja valistustyö sekä tutkimus, jossa kuullaan vammaisia henkilöitä itseään, Brax luetteli. Vammaista naista ei välttämättä pidetä kovin uskottavana hänen tehdessään rikosilmoitusta väkivallasta. Myöskään vaihtoehtoisilla kommunikointimenetelmillä ei aina ole saatavilla tukitoimia. -Rikosilmoitukset, todistajanlausunnot ja tutkintaprosessit väkivalta- ja hyväksikäyttötilanteissa ovat vammaisille henkilöille hankalia, jopa mahdottomia toteuttaa. Nämä puutteet ovat vakavia eriarvoistavia tekijöitä. Kehittämällä ilmoitus- ja lausunnonantomenettelyjä tulee parantaa mahdollisuuksia rikosilmoitusten tekemiseen ja todistajanlausuntojen antamiseen.uhrien kohtelun parantamiseksi oikeuslaitoksen ja oikeusaputoimen henkilöstöä on koulutettu ja koulutusta jatketaan edelleen, Brax sanoi. Laitoksissa asuvat vammaiset ovat riskiryhmässä Kansainvälisten tutkimusten mukaan laitoksissa asuvilla vammaisilla on erityisen korkea riski kohdata väkivaltaa. Myös vaikeasta vammaisuudesta tai psyykkisistä sairauksista kärsivillä vammaisilla riski on korkea. -Nuorilla vammaisilla väkivallan kokemukset ovat yleisempiä kuin vanhemmilla. Vammaiset ilmoittavat kohtaamastaan väkivallasta harvemmin poliisille. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa kehitetään keinoja tunnistaa ja puuttua vammaisten naisten kokemaan väkivaltaan. Yhdeksi keinoksi suositellaan esimerkiksi valtakunnallista tietopankkia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, projektipäällikkö Minna Piispa THL:stä kertoi esitellessään seminaarissa THL:n naisten väkivallan vastaista ohjelmaa. Väkivallan muodot ja seuraukset ovat vammaisten naisten kohtaamassa parisuhdeväkivallassa usein vakavammat kuin vammattomilla. Parisuhdeväkivalta on tavallisesti luonteeltaan sellaista, että se muuttuu pitkittyessä rajummaksi. -Seurausten vakavuuteen vaikuttaa vaikeus puolustaa itseään ja hakea apua. Myös riippuvaisuus tekijästä pahentaa väkivallan jälkiä, ja sosiaalinen eristäminen vaikeuttaa tilanteesta ulos pääsyä. Lisäksi seksuaalivalistuksen puute vähentää itsensä puolustamisen mahdollisuuksia. Vammaiset tytöt eivät välttämättä tiedä, että jokin pahalta tuntuva paha asia on myös väärä teko. Pitää parantaa uhrien mahdollisuuksia saada apua, ja parisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ehdotamme riskien arvioinnin menetelmää, Piispa mainitsi. Haavoittuvassa asemassa olevat tarvitsevat erityispalveluja Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa korostetaan, että palvelujen on kyettävä tukemaan kaikkia naisia. Haavoittuvassa asemassa

15 CP-LEHTI 2011:4 olevista on otettu mukaan etniset ja kulttuuriset vähemmistöt, vammaiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Heihin tulee palvelujärjestelmässä kiinnittää erityistä huomiota. -Vammaisten naisten tulee saada samat palvelut kuin vammattomien, ja he tarvitsevat lisäksi erityistoimia. Pyrimme esimerkiksi tuottamaan sellaista turvallisuuskasvatusmateriaalia, jota vammaiset lapset ja nuoret voivat myös itse hyödyntää.-olemme lisäksi ehdottaneet, että vammaispalvelujen käsikirjaan lisätään ohjeistus, miten puututaan vammaisten naisten kohtaamaan väkivaltaan. Olemme esittäneet, että vammaisille tarkoitettujen laitosten valvontaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota väkivallan tunnistamisen näkökulmasta. Olemme huomauttaneet, että tutkimusten lisäksi vammaisten naisten kohtaamasta väkivallasta tarvitaan tietoa väkivaltaa kokeneiden avuntarpeista, Minna Piispa luetteli ohjelmaan kirjattuja asioita. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman takana ovat kansainväliset sopimukset. Ne velvoittavat Suomea luomaan kokonaisvaltaisen strategian kaikenlaisen naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. väkivaltaa. Väkivaltaisia tekoja ovat muun muassa perheväkivalta, aviotai avopuolison raiskaus, naisten sukupuolielinten silpominen ja pakkoavioliitot. Tekoihin luetaan myös muut perinteiset naisille vahingolliset käytännöt sekä naisten ihmisoikeuksien loukkaukset aseellisissa konflikteissa, Piispa selvitti. Seksuaalinen hyväksikäyttö virallisen syytteen alaiseksi Eduskunta hyväksyi keväällä muun muassa Amnestyn vaatiman lakimuutoksen koskien tahdonvastaista yhdyntää. Nykyään se on raiskaus myös silloin, kun uhri on kykenemätön ilmaisemaan tahtoaan, halujaan ja toiveitaan. Kykenemättömyys voi johtua vammaisuudesta, sammumisesta tai muista syistä. -Seksuaalirikoslaissa seksuaalisen hyväksikäytön yhteydessä puhutaan myös laitoksessa hoidettavana olemisesta. Siinä huomioidaan VÄKIVALTA 15 lisäksi itsensä puolustamiskyvyn heikentyminen muun muassa vammaisuuden vuoksi. Mutta virallinen syyttäjä ei saa nostaa tapauksissa syytettä, ellei asianomistaja itse ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Näin ollen vammaiset eivät nauti tällaisissa tilanteissa yhdenvertaista oikeussuojaa muun väestön kanssa. Ehkä tässä olisi seuraava kohta lainsäädännössä, johon esimerkiksi nais- ja vammaisjärjestöt voisivat ryhtyä vaatimaan muutosta, naisten oikeuksien asiantuntija Piia Puu Oksanen Amnesty Internationaalista ehdotti seminaarissa puheenvuorossaan rikoslain uudistamisen tarpeista. Ruotsissa otettiin käyttöön luvulla niin sanottu naisrauharikos. Oikeudessa voidaan käsitellä yhdellä kertaa pitkään ja useita kertoja toistuneet uhkaukset ja pahoinpitelyt. Silloin tuomiokin voi olla ankarampi. >>> Piia Puu Oksanen ehdotti Suomen lakiin Ruotsin mallin mukaisesti lähisuhderauharikosta. Pirkko Justander kysyi Oksaselta lisää rikoslain uudistamistarpeista. -Euroopan neuvostossa on määritelty naisiin kohdistuva väkivalta miksi tahansa sukupuoleen liittyväksi väkivallaksi. Se aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa naiselle fyysistä, seksuaalista tai henkistä haittaa tai kärsimystä. Myös tällaisella väkivallalla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapauden riisto on

16 16 VÄKIVALTA CP-LEHTI 2011:4 -Mielestäni Suomen rikoslakiin voitaisiin lisätä samanlainen pykälä. Siitä on kyllä tehty oikeusministeriössä mietintö, mutta toistaiseksi on päädytty, ettei ehdoteta sellaista rikoslakiin lisättäväksi. Lisäksi törkeän pahoinpitelyn tulkinta on käsittämätöntä, kun sellaisena ei pidetä pesäpallolla hakkaamista ja vasaralla lyömistä. Nostaisin vielä esiin lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyvät ongelmat, kuten sovittelun mahdollisen yhteyden rankaisemattomuuteen, Piia Puu Oksanen lisäsi lakiuudistustarpeisiin. Julkinen keskustelu käyntiin Suunnittelija Tuula Tuominen VANEsta palautti seminaariväen jälleen vammaisten naisten kohtaamaan väkivaltaan. Hän huomautti, että kaikkien tukirakenteiden pitäisi olla myös vammaisten saatavilla. -Esimerkiksi turvakodin palvelut eivät ole pyörätuolia käyttävän henkilön saatavilla, jos ne ovat monen rapun takana. Toivon, että myös toteutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa esitetyt hyvät toimenpiteet. Toivon lisäksi, että THL:n pyrkimykset tuottaa vammaisille nuorille tietoa seksuaaliasioista toteutuvat tavoitteiden mukaisesti, Tuula Tuominen muistutti. -Väkivaltainen sosiaalinen eristäminen on esimerkiksi apuvälineen ulottuvilta pois viemistä. Muun muassa asettaminen avun ehdoksi käyttäytyminen toisen tahdon on puolestaan henkistä väkivaltaa. Lääkkeiden syömisen mielivaltainen säännösteleminen tai pakottaminen ottamaan liikaa rauhoittavia ovat myös henkistä väkivaltaa. Vammaisen eläkkeen anastaminen voi olla taloudellista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Koska vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta on tabu, vammaiset eivät tunnista tällaisia tekoja väkivallaksi, Justander selvittää. Justander toivoi seminaarin jäävän vammaisjärjestöjen naisliikkeen historiaan erityisenä päivänä. Kymmenes maaliskuuta 2011 julkinen keskustelu vammaisten naisten kohtaamasta väkivallasta sai starttinsa sekä lähti nousuun. HERÄTTIKÖ KIRJOITUS AJATUKSIA? KERRO MILLAISIA! Piirrokset:Mauri Laukkanen Naistyöryhmän sihteeri Pirkko Justander Invalidiliitosta valaisi lopuksi karuin mielikuvin vammaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Liikuntavammaisiin naisiin kohdistetaan usein väkivaltaa jalkoihin tai selkään, näkövammaista lyödään kasvoille ja kommunikaatiovammaista suulle. Lähetä kirjoituksesi KIRJOITA, KOMMENTOI, VAIKUTA

17 CP-LEHTI 2011:4 LAPSUUS Vammaiset lapset kokevat yksinäisyyttä 17 Vammaiset lapset kohtaavat toisinaan syrjintää ja ennakkoluuloja. Syrjintä aiheuttaa yksinäisyyttä, ja yksinäisyys sekä ulkopuolelle jääminen ovat puolestaan syrjäytymisen suurimpia syitä. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät vammaiset nuoret jäävät helposti yksin. Alle kouluikäisten lasten joukossa kykenemättömyys liikkua itsenäisesti vaikeuttaa kontaktien solmimista. Liikuntarajoitteisen on kotiympäristössä suurempi vaara jäädä yksin, jos kukaan ei auta ulos muiden pariin. Jos lapsi käy erityiskoulua kotipaikkakuntansa ulkopuolella, hän saattaa kokea yksinäisyyttä lomilla ja koulun loputtua. Jos lapsi jää lähiympäristönsä kaveriporukoiden ulkopuolelle, hänelle tulee väkisinkin tunne itsestään jonkinlaisena kummajaisena. Nuorelle yksin jääminen on hänelle ahdistuksen paikka. Esimerkiksi liikuntaharrastukset ovat nykyään niin kilpailukeskeisiä, että moni tippuu niistä pois. Nuori jää yksin kaikkien muiden lähtiessä harrastamaan. Yksin oleminen on joskus myös mahdollisuus. Oman ajan voi oppia käyttämään hyödyksi tai iloksi. Vammaiset lapset ja nuoret voivat löytää itselleen jonkin ilmaisukanavan, jonka kautta he saavat myönteistä palautetta itsestään. Yksikseen voi viihtyä. Fyysisiin leikkeihin voi osallistua sivusta seuraamalla eläytyen. Vammaisilla lapsilla on myös usein paljon aikuiskontakteja, jotka saattavat korvata ystäviä. Aikuiset ystävät eivät kuitenkaan pelkästään riitä. Yksin oleminen ei siten väistämättä tunnu pahalta. Pitkäkestoinen yksinäisyys aiheuttaa sen sijaan pahoinvointia. Erityisesti silloin, jos oivaltaa olevansa syrjässä, eikä kykene omaa aikaansa hyödyntämään. Ei osaa olla aktiivinen yksinäisyydestä huolimatta. Aikuisten on autettava lapsia solmimaan kontakteja Jos aikuiset eivät rakenna siltoja vammaisille lapsille muiden luo, on heidän yksinäisyytensä osaltaan aikuisten syytä. Kaverit ja ryhmässä toimiminen ovat olennainen osa lapsen sosiaalista kasvua ja kehitystä. Kouluissa on kuitenkin paljon yksinäisiä vammaisia oppilaita, joilla ei ole kavereita. Opettajien ja koulukuraattoreiden tulisi kiinnittää asiaan huomiota, ja edistää vammaisen lapsen sosiaalista osallisuutta. Liikuntavammaisten, pitkäaikaissairaiden ja monivammaisten lasten opetus tulee ensisijaisesti järjestää omassa lähikoulussa. Järjestämällä tarvittavat tukipalvelut huomioidaan erityistarpeet. Vammaisten lasten käyminen samaa koulua on hyvä asia ei-vammaisten lasten kanssa. Silloin vammaiset muun muassa näkevät, että myöskään ei-vammaiset eivät aina onnistu kaikissa tekemisissään. Vammaisten tarvitsemista palveluista, kuten toimintaterapeutin, voi olla hyötyä myös muille lapsille. Avustajaongelma on kuitenkin todellinen: aina avustajaa ei järjesty. Lapsen sijoittaminen lähikouluun ilman tarvitsemiaan tukitoimia ei edesauta hänen osallisuutta ja oppimista. Vain muutamilla paikkakunnilla toteutetaan täysin osallistavaa koulujärjestelmää. Joissakin pienissä kunnissa on luovuttu erityiskouluista ja luokista. Tällöin erityistä tukea tarvitsevat lapset opiskelevat kokoaikaisesti yleisopetuksen ryhmissä. Usein vammaiset lapset käyvät kuitenkin erillisessä erityisopetuksessa, ja heidän kontaktinsa muiden oppilaiden kanssa saattavat jäädä lähes olemattomiksi. Tämä edesauttaa myöhempää syrjäytymistä myös siten, että erilaisuuteen tottumattomat eivät hakeudu erilaisilta vaikuttavien seuraan helposti tulevaisuudessakaan. Erityisluokissa on pienet oppilasmäärät, mikä voi mahdollistaa paremmin kontaktien solmimisen. Mutta sitten tarvitaan yhteistyötä koko koulun tasolla, jotta lapset eivät jäisi erityksiin ikään kuin omaan maailmaansa. Tulisi järjestää aktiivisesti yhteistoimintaa, jossa lapset

18 18 LAPSUUS CP-LEHTI 2011:4 saavat kokemuksia muiden lasten kanssa olemisesta. Lapsuuden kokemukset sosiaalisista suhteista ovat myöhempien sosiaalisten suhteiden perusta. On lähdettävä rohkeasti muiden joukkoon Vanhempien vastuulla on huolehtia vammaisen lapsensa erityisesti vapaa-ajan suhteista. Lapsi ei välttämättä osaa kaivata itselleen kavereita. Vanhempien tulee tällöin olla aktiivisia, ja viedä häntä mahdollisten kavereiden pariin. Esimerkiksi yhdistyksissä on paljon lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa. Joskus tällaiset lapsuuden aikaisessa vapaa-ajan toiminnassa saadut ystävät pysyvät sellaisina lähes koko loppuelämän. Yksinäiset lapset hakeutuvat usein kuitenkin liian helposti aikuisten seuraan. Aikuisten tulisi tällöin auttaa lapsi lasten maailmaan. Vaikka aloittamalla leikin hänen kanssaan leikkipuistossa, ja muut lapset innostuvat osallistumaan. Vanhemmat voivat myös miettiä yhdessä nuoren kanssa, mikä olisi hänelle mieluisa harrastus. Vanhemmat kannustavat lasta lisäksi omalla esimerkillään, sillä vanhempien harrastukset vaikuttavat lapsen aktiivisuuteen. Vammaisten nuorten täytyy kuitenkin myös itsensä olla rohkeita lähtemään muiden pariin, torjutuksi tulemisen uhallakin. Elämään kuuluu niin hyviä kuin huonoja hetkiä. Vanhempien tulee huomioida myös vammaisen lapsen sisarukset. Myös he voivat kokea yksinäisyyttä. Heidän voi olla vaikea selittää erityiseen sisaruussuhteeseen liittyviä tunteita kavereilleen, joilla ei ole vastaavia kokemuksia. Vanhempien pitäisi puhua tilanteesta avoimesti sisaruksille, jolloin hän oppii itsekin suhtautumaan siihen avoimesti. Koko perheen kannattaa osallistua vammaisjärjestöjen tapahtumiin, joissa otetaan nykyään hyvin huomioon myös sisarukset. Parhaimmillaan vammaiset lapset pääsevät mukaan muiden lasten maailmaan juuri sisarusten kautta. Wilma ja Eeli koskettelukirja näkövammaiselle lapselle Taru Vaalas on tehnyt sosionomin opinnäytetyönään näkövammaisen lapsen kuvakirjan. Se on suunnattu koulunsa aloittaville näkövammaisille lapsille, ja on tarkoitettu luettavaksi yhdessä aikuisen kanssa. Kirjan tarina kertoo yksinäisyydestä sekä erilaisuuden kokemisen ja ystävyyden teemoista. Lapsi voi käsitellä näitä teemoja tarinan ja omien kokemustensa kautta yhdessä aikuisen kanssa. Siten lapsen itsetunto ja minäkuva voi vahvistua. Tutustu osoitteessa https:// publications.theseus.fi/bitstream/ handle/10024/14707/ Vaalas_Taru.pdf?sequence=1 Yhteisvastuukeräys torjuu nuorten yksinäisyyttä Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä pyritään torjumaan nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Yhteisvastuun tuella tarjotaan yläkoululaisille uudenlaista tukioppilastoimintaa, jossa tukioppilaat auttavat nuorempia koululaisia vahvistamaan ystävyyssuhteita. Lisäksi nuorten turvatalojen yksinäisille asiakkaille koulutetaan ja välitetään ystäviä. Teini-ikäisille nuorille järjestetään myös vertaistukiryhmiä, joissa yksinäisyyttä käsitellään. Keräykseen voi lahjoittaa haluamansa summan tai osallistua siihen kerääjänä. Katso lisää Haluatko ystävän? Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnasta voi kysyä itselleen seuraa. Vapaaehtoiset ystävät ovat Suomen Punaisen Ristin kouluttamia ja mukana on niin nuoria kuin vanhempiakin. Jokainen ystävyyssuhde on omanlaisensa. Toiset vaihtavat ajatuksia kahvikupin äärellä, toiset käyvät ulkona kävelyllä tai vaikkapa teatterissa. Toimintaa on useilla Suomen Punaisen Ristin osastoilla ympäri Suomen. Katso lisää Lue lisää Vammaisten ihmissuhteita ja ulkopuolisuutta käsitellään esimerkiksi Helena Ahposen tutkimuksessa Vaikeavammaisen nuoren aikuistuminen. Yksilöllinen ja erilainen elämänkulku. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 94, Kelan tutkimusosasto Löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10250/3319/ tutkimuksia94_netti.pdf?sequence=2 FM Mia Hemming

19 CP-LEHTI 2011:4 LAPSUUS 19

20 20 NÄKÖ CP-LEHTI 2011:4 Kuntoutusohjaaja Kirsti Hänninen testaa Juhon näönkäyttöä Iiriksessä näönkäytön perhekurssilla Lähdin Juhon kanssa huhtikuun alkupuolella näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iirikseen näkö-monivammaisten 2-5-vuotiaiden lasten perhekurssille. Tuntui hieman hassulta pakata auto viideksi päiväksi ja hurauttaa 9 kilometriä Itäkeskusta kohti eli hyvinkin lähelle omaa kotia sopeutumisvalmennuskurssille. Iiriksessä oli ihan oma maailmansa. Isossa talossa majoituttiin viidenteen kerrokseen ja syömässä käytiin toisessa kerroksessa. Hissi kertoi missä kerroksessa olimme eikä hississä ollut peiliä. Avaimenperässä oli sähköinen tunniste, jonka avulla pääsimme ruokalasta majoituskerrokseen. Kun joku lähestyi käytävällä valkoisen kepin kanssa ja samaan aikaan lapseni konttaili käytävällä, sanoitin mitä Juho tekee ja mitä olen tekemässä, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi että lattioita pitkin kiitää duracellpupua muistuttava loikkien konttaava 3-vuotias poika. Lapsia kurssilla oli kuusi ja kaikki suunnilleen saman ikäisiä eli kolmen ja neljän vuoden välistä. Lisäksi yhdellä perheellä oli kouluikäinen veli mukana, sisaruksethan ovat myös tervetulleita perhekurssille. Näönkäytön ongelmat olivat erilaisia, mutta yhteistä oli, että kaikilla oli taustalla aivoperäinen vamma. Suurimmalla osalla oli myös vaikea liikuntavamma, joka vaikeuttaa myös osaltaan silmä-käsiyhteistyötä kun käsinäppäryys ei ole itsestään selvää eikä myöskään näkeminen tai katseen kohdistus ole itsestään selvää. Yksi tärkeistä asioista kurssin aikana olikin huomata, ettei kaikki ole aina sitä miltä näyttää. Kurssilla oli aivan ihanasti lapsia leikittävä ja laulava lastenohjaaja Heidi, joka näytti ihan siltä että näkee ihan kuten muutkin, toinen silmä vain näytti hieman oudolta mutta toinen katsoi suoraan. Sitten hän kertoikin, että se suoraan katsova silmä on proteesi eikä hän näe mitenkään tarkasti sillä toisella silmällään ja silti hän toimi kuten näkevät, hoiteli tottuneesti lapsia ja liikkui tiloissa sujuvasti ilman valkoista keppiä. Toinen asia kurssilla oli sopeutuminen. Tuntui että uuteen paikkaan sopeutuminen oli Juholle vaikeaa ja minulle taas oli vaikeaa kohdata hänen uhmaikäänsä. Mutta tästäkin selvittiin, tosin aamut ja illat olivat haastavia ja sain kuulla kurssipalautteen yhteydessä, että lapseni on omaehtoinen. Jotenkin tuo sana on tullut tutuksi, varmastikin siksi että lapsellani on todella kova tahto ja tahtojen taistelua ei aina jaksa käydä vaikka kasvatuksellisessa mielessä pitäisi. Itse vammaisuuteen sopeutuminen oli tälle porukalle jo aika tuttua ja iltaisin vaihdettiin vinkkejä apuvälineistä, kuntoutuksesta ja mietittiin syömiseen liittyviä asioita. Osallistujia mietitytti enemmänkin oman lapsen mahdollisuudet kehittää näönkäyttöään

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

OlenNainen. Vammaisten naisten tavoiteohjelma

OlenNainen. Vammaisten naisten tavoiteohjelma OlenNainen Vammaisten naisten tavoiteohjelma Ympäristön esteettömyys on turvattava lainsäädännöllä niin, että vammaisten naisten pääsy kaikkiin rakennuksiin kuten koulutus- ja kulttuurikeskuksiin sekä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 22.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Esteetöntä festivaalielämää

Esteetöntä festivaalielämää Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti 8.10.2013 sivu 2 / 5 Useat rock-festivaalit ovat pyrkineet toiminnassaan siihen, että mahdollisimman monet voisivat nauttia tapahtuman tarjonnasta. Esimerkkejä alkaa ilahduttavasti

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot