Tulevaisuuden näkymiä 4/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 4/2007"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Sisältää mm. Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa Aluekehityksen suuntia Tieliikenteen kuntaennuste

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Sisältö 3 Lukijoille 5 Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa 12 Aluekehityksen suuntia 20 Tieliikenteen kuntaennuste Lyhyesti: Päästörajoituksia autoille Yhdysvalloissa Öljyntuotannon kuviot muutoksessa 35 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007

4 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lukijoille Luonnonvarojen käyttö eli ympäristökuormitus maapallolla on jyrkästi lisääntynyt kehittyvien maiden talouksien nousun myötä. Kuitenkin vanhoissa teollisuusmaissa ympäristökuormitus yksikköä kohti on vielä olennaisesti suurempi kuin nousevissa talouksissa. Suomessa on nyt valmistumassa kotitalouksien luonnonvarojen käytöstä seurantatutkimus FIN-MIPS Kotitalous, josta Satu Lähteenoja tekee yhteenvetoa. Tulevaisuuden näkymiä-lehti on ilmestynyt n. 18 vuotta. Alusta alkaen lehden toimitukseen kuulunut Veijo Kokkarinen siirtyi nyt syksyllä eläkepäiviä viettämään. Tässä numerossa on vielä kaksi hänen kirjoitustaan: toisessa hän päivittää tieliikenteen kuntaennusteen Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaiseksi, toinen kirjoitus on katsaus aluekehityksen nykytilaan Suomessa. Veijo oli pitkään keskeinen toimija tieliikenteen pitkän ajan ennusteiden teossa ja ylläpidossa sekä tienpidon toimintaympäristön seurannassa. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007

6 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa Keskivertosuomalainen kuluttaa joka vuosi 40 tonnia kiinteitä luonnonvaroja. Tämä kulutuksen näkymätön taakka painaa päivittäin 25 kauppakassillisen verran. Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoima FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke on selvittänyt suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta kesästä 2006 asti. Tutkimustuloksissa liikenne nousi suurimmaksi luonnonvarojen kuluttajaksi, jopa ohi asumisen ja syömisen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, paljonko kotitaloudet kuluttavat luonnonvaroja, minkälaisia eroja on erilaisten kotitalouksien välillä sekä miten kulutusta voi pienentää ja mitä se edellyttää. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin kuuden osatutkimuksen avulla rakentamisen, elintarvikkeiden, matkailun, kodin tavaroiden sekä vapaa-ajan harrastusten luonnonvarojen kulutusta. Toisessa vaiheessa tuloksia sovellettiin 27 kotitalouden luonnonvarojen kulutuksen laskemiseen. Hanke päättyy syksyllä Tässä artikkelissa avataan jo olemassa olevia tuloksia erityisesti liikenteen ja matkailun näkökulmasta. MIPS ja ekologinen selkäreppu MIPS eli Material Input Per Service unit on saksalaisessa Wuppertal-instituutissa kehitetty ekotehokkuuden mittaamisen menetelmä. MIPS mittaa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaista luonnonvarojen kulutusta suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. MIPS-luvut lasketaan viidessä eri luonnonvaraluokassa: abioottiset eli elottomat luonnonvarat, bioottiset eli uusiutuvat luonnonvarat, vesi, ilma sekä maaperän eroosio. Lisäksi voidaan laskea maataloudesta aiheutuvat maansiirrot. MIPSluvut ilmoittamat luonnonvarojen kulutuksen kiloina tai tonneina ja se ottaa huomioon myös niin sanotut kulutuksen piilovirrat. Palvelusuoritteeksi valittiin kotitalouksia tutkittaessa yhden henkilön yhden vuoden kulutus. Kaikki kulutetut luonnonvarat suhteutettiin yhteen vuoteen, jolloin hyvinkin erilaisia toimintoja voidaan vertailla keskenään. Ekologisen selkärepun käsite liittyy läheisesti MIPSiin. Ekologinen selkäreppu tarkoittaa kaikkea kiinteää materiaalia, joka kuluu tuotteiden tai toimintojen elinkaaren aikana jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Siinä on siis laskettu yhteen abioottiset ja bioottiset luonnonvarat sekä eroosio. Ekologinen selkäreppu ei sisällä valmiin tuotteen omaa painoa, muuten se on sama kuin MI-luku. Suomessa on aiemmin tutkittu laajalti liikenteen luonnonvarojen kulutusta FIN- MIPS Liikenne hankkeessa (Lähteenoja ym. 2006, Tiehallinnon tulevaisuuden näkymiä 2/2006). LiikenneMIPS-tutkimuksen tuloksia voitiin suoraan hyödyntää, kun lähdettiin tarkastelemaan yksityisen kuluttamisen luonnonvarojen käyt-

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 töä. Muut tutkitut kotitalouden kulutuksen osa-alueet olivat asuminen, harrastukset, matkailu ja mökkeily, syöminen ja juominen sekä kodin tavarat. Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutus Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen MIPS-tulosten valmistuttua niiden käyttämistä kokeiltiin laskemalla niin sanotun keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu. Keskivertosuomalaisen määrittelyssä käytettiin apuna muun muassa Tilastokeskuksen ja Kansallisen henkilöliikennetutkimuksen tietoja. Laskettu keskivertosuomalainen asuu kaksin puolisonsa kanssa kerrostaloasunnossa, jossa on 38 m 2 asuintilaa henkilöä kohden ja joka lämpiää kaukolämmöllä. Hän liikkuu päivittäin 38 km muuta kuin työliikennettä ja harrastaa lenkkeilyä ja sauvakävelyä. Kaikkiin osa-alueisiin tilastoista ei kuitenkaan löytynyt tietoa. Esimerkiksi kodin tavarat ja kalusteet jouduttiin itse arvioimaan. Tulokseksi saatiin, että keskivertosuomalainen kuluttaa kotitaloudessaan 40 tonnia luonnonvaroja vuodessa. Suomen kansantalouden kokonaisluonnonvarojen kulutus eli TMR (Total Material Requirement) on henkilöa kohti 110 tonnia vuodessa. Kotitalouden rooli luonnonvarojen kulutuksessa on siis merkittävä, ja välillisesti suurempikin osa kulutuksesta voidaan katsoa kotitalouksille kuuluvaksi. Kuvassa 1 on esitetty kulutuksen jakautuminen eri osa-alueisiin. Suomalaisen ekologinen selkreppu selkäreppu (kg/hl/vuosi) (kg/hlö, vuosi) Liikenne Asuminen Ruoka Kodin tavaroiden valmistus Harrastukset ja vapaa-aika Yöpymiset Ypymiset hotelleissa ja mökeissä mkeissa Kuva 1. Keskivertosuomalaisen yhden vuoden luonnonvarojen kulutus. Liikenne, asuminen ja ruoka muodostavat suurimman osan suomalaisen ekologisesta selkärepusta. Sama on havaittu muissakin kulutus- ja ympäristövaikutustutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa liikenne nousi merkittävimmäksi kulutuksen osatekijäksi. Keskivertosuomalaisen tapauksessa liikennettä ja matkailua ei voitu erottaa toisistaan, joten liikenne sisältää myös lomamatkat ja matkailu pelkästään kotimaan yöpymiset hotelleissa ja mökeissä. Jos liikenteen olisi jakanut liikenteen tarkoituksen mukaan niin, että kauppamatkat ruokaan, harrastusmatkat

8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ vapaa-aikaan ja lomamatkat matkailuun, olisi kuva näyttänyt erilaiselta. Lopputulos on kuitenkin sama: liikenne ja asuminen ovat tekijöitä, joiden vuoksi kohdistamme eniten paineita ympäristöömme. Liikenteen kulutuksesta suurin osa tulee henkilöautoilusta, onhan kuljetuista kilometreistäkin kolme neljäsosaa tehty henkilöautolla. Vaikka lentomatkailun haitoista puhutaan paljon ja lentäminen lisääntyy kovaa vauhtia, se ei vielä näy merkittävästi keskivertosuomalaisen liikenteen selkärepussa. Liikenteeseen on laskettu mukaan ajoneuvojen valmistuksen ja käytön lisäksi liikenneinfrastruktuuri. Infrastruktuurin osuus liikenteen luonnonvarojen kulutuksesta onkin lähes 90 prosenttia. 27 kotitaloutta seurasi kulutustaan Tutkimuksen toisessa vaiheessa mukaan otettiin 27 kotitaloutta, jotka seurasivat kulutustaan intensiivisesti kuuden viikon ajan syksyllä Vapaaehtoisia kotitalouksia etsittiin kansalaisjärjestöjen kautta. Ilmoittautuneiden joukosta mukaan valittiin mahdollisimman erilaisia kotitalouksia Uudeltamaalta, Päijät-Hämeestä ja Pirkanmaalta. Keskivertosuomalaista tai tilastollista merkittävyyttä ei ollut tarkoitus löytää, vaan kiinnostus oli kulutuksen eroissa. Mukana olevien kotitalouksien perhekoko vaihteli yhden ja yhdeksän välillä. Mukana oli opiskelijoita, työssä käyviä, työttömiä ja eläkeläisiä, jotka asuvat maalla ja kaupungissa. Mukana oli sekä kerros- rivi- että omakotiasujia. Kuuden viikon seurantajakson aikana kotitaloudet seurasivat joka viikko eri kulutuksen osa-aluetta. Asumisviikolla selvitettiin talon rakennustapaa sekä energian- ja vedenkulutusta. Liikenneviikolla pidettiin liikennepäiväkirjaa, ruokaviikolla vastaavasti ruokapäiväkirjaa. Liikenneviikolla listattiin myös harrastuksia ja niiden ajankäyttöä. Kodin tavaroiden kartoittamiseen annettiin aikaa kaksi viikkoa. Viimeisellä seurantaviikolla tarkasteltiin vuoden aikana tehtyjä lomamatkoja. Seurantatietojen pohjalta laskettiin jokaiselle kotitaloudelle ekologinen selkäreppu vuotta ja henkilöä kohden. Tulosten erilaisuus yllätti, vaikka sitä haettiinkin. Kotitalouksien kokonaiskulutuksen välillä oli yli 10-kertaiset erot: vähiten kuluttavat pärjäsivät noin 10 tonnilla vuodessa eli neljäsosalla keskivertosuomalaisesta. Eniten kuluttavat taas kuluttivat reilusti yli 100 tonnia vuodessa, kolme kertaa keskiverron verran. Luultavasti tutkimusjoukossa ei edes ollut mukana kulutuksen yläluokkaa, koska kaikki kotitaloudet olivat jollain tavalla kiinnostuneita ympäristöasioista. Suurimmat erot kotitalouksien välille syntyivät matkailussa, liikenteessä ja asumisessa. Matkailu ja mökkeily kuluttaa hurjia eroja kotitalouksien välillä Matkailua ja mökkeilyä tarkasteltiin tutkimuksessa erillisenä liikenteestä. Matkailuun sisällytettiin lomaliikenne kotimaassa ja ulkomailla sekä yöpymiset hotelleissa ja mökeillä kotimaassa. Ulkomailla yöpymisestä ei ollut tarpeeksi pohjatietoa, joten se jätettiin tutkimusrajauksen ulkopuolelle. Kuvassa 2 on esitetty kunkin osallistuneen kotitalouden matkailun luonnonvarojen kulutus.

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ kg/hlö/v Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien matkailun ekologiset selkäreput (kg/henkilö/vuosi) vaihtelivat suuresti. Yksi pylväs kuvaa yhtä kotitaloutta. Matkailun tuloksia ei voi suoraan verrata keskivertotapaukseen, koska siinä on matkailuun sisällytetty vain matkailun yöpymiset. Keskivertosuomalainen ei omista mökkiä, mutta harrastaa kuitenkin mökillä oleilua. Keskivertosuomalaisen matkailun luvuissa ei siis ole kokonaista mökkiä mukana. Niillä, joilla on suuret matkailun luvut, on usein kaksi asuntoa, joista toista käytetään vapaa-ajan asumiseen. Mökkimatkat kuluttavat usein vuoden aikana enemmän kuin yksittäinen lentomatka Eurooppaan. Kaukolennot sen sijaan lisäävät matkailun kulutusta myös mökkeilijöillä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kahden erilaisen vapaa-ajan asunnon kulutusta. Ensimmäinen on perinteinen, noin 30 neliön mökki, jossa on sähköt mutta niitä käytetään vain vähän. Toinen on nykytrendin mukainen luksusmökki, jossa on kaikki laitteet ja mukavuudet ja pinta-alaa 140 neliömetriä. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) esitetään yhteenveto näiden mökkien kulutuksesta. Taulukko 1. Kahden erilaisen vapaa-ajan asunnon luonnonvarojen kulutus vuodessa. Kg/hlö/vuosi Perinteinen (29 m2) Tasokas (140 m2) rakennus sähkö polttopuut huonekalut ja laitteet muut yhteensä ilman liikennettä liikenne vuodessa autolla (6 matkaa á 213 km) 2600 kg liikenne linja-autolla 800 kg Esimerkistä näkee, että liikenteellä on suuri merkitys mökkeilyssä: Jos reilun sadan kilometrin päähän mökille tehdään kuusi matkaa vuodessa, riittää se jo lähes tuplaamaan perinteisen mökin luonnonvarojen kulutuksen. Luku vastaa myös

10 Tulevaisuuden näkymiä 4/ keskivertosuomalaisen koko kodin tavaroiden ja laitteiden valmistuksen ja käytön kulutusta vuodessa. Taulukossa esitetyille mökeille ei ole laskettu ollenkaan yksityistietä. Mökkitiet tulee kuitenkin laskea kulutukseen mukaan, jos sellaisia on, ja ne saattavat nostaa mökkeilyn luonnonvarojen kulutusta merkittävästi. Ilman kulutuskin merkittävää Ekologinen selkäreppu kertoo kiinteiden luonnonvarojen kulutuksesta. Se indikoi hyvin kulutuksen suuruusluokkaa, mutta varsinkin liikenteessä ja matkailussa on tärkeää puhua myös ilmastovaikutuksista. MIPS-mittari laskee ilman kulutusta poltetun hapen muodossa, ja liikenteessä siitä voidaan johtaa hiilidioksidipäästöt karkealla tasolla. Kiinteiden luonnonvarojen ja ilman kulutus menivät arkiliikenteessä hyvin samoilla linjoilla, mutta matkailussa kiinteät luonnonvarat ja ilma antoivat erilaisia tuloksia. Kesämökin luonnonvarojen kulutus korostuu ekologisessa selkärepussa, ilman kulutuksessa taas lento- ja henkilöautomatkat. Kuvassa 3 on esitetty erään kotitalouden matkailun kiinteiden luonnonvarojen sekä ilman kulutus, mistä asia näkyy hyvin. Kuva 3. Erään kotitalouden matkailun kulutus. Vasemmassa selkäreppukuvassa korostuu kesämökki, oikeassa kuvassa lentomatkojen ilmastovaikutukset. Molemmat pitää muistaa, kun lähdetään miettimään vähennyskeinoja. Saako kulutusta pienemmäksi? Keskivertosuomalaisen kulutuksen selvittämisen jälkeen mietittiin, mitä pitäisi tehdä, jotta 40 tonnin kulutus saataisiin pienemmäksi. Erilaisten keinojen vaikutusta kokonaiskulutukseen kokeiltiin. Kokeiltuja keinoja ja niiden vaikutusta on listattu seuraavassa taulukossa.

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Taulukko 2. Keinoja ja niiden vaikutuksia keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutukseen. Keino Asuinpinta-ala 38 m 2 25 m 2 /hlö + huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella kg Lämpimän veden kulutus 20 % (14 l/vrk) kg Huonekalujen hankinta käytettynä kg Siirtyminen kasvissyöjäksi kg Työmatkat bussilla auton sijaan (15 km/vrk) kg Kauppa- ja asiointimatkat pyörällä auton sijaan kg (11 km/vrk) Siirtyminen tuulisähköön kg Kaikki keinot yhteensä kg Muutos yhteensä - 27 % Muutos materiaalipanoksessa kg/hlö/a kg Yllä esitetyt kulutuksen pienennyskeinot ovat osittain radikaaleja ja vaativat isoja muutoksia elämässä. Huonelämpötilan laskeminen ja kasvispainotteisempaan ruokaan siirtyminen ovat esimerkkejä toimista, joita voi toteuttaa pienelläkin vaivalla. Siellä, missä joukkoliikennettä on tarjolla, on joukkoliikenteen käyttäminen auton sijaan merkittävä kulutuksen vähenemiseen vaikuttava valinta. Vielä tehokkaampaa olisi tietysti vähentää kokonaan kuljettuja kilometrejä. Alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien kulutus vaihteli suuresti. Toiset kuluttivat paljon asumiseen, toiset syömiseen tai matkailuun. Suurimman ja pienimmän kulutuksen välillä oli yli 10-kertainen ero, mikä kertoo siitä, että omilla valinnoilla on merkitystä. Kaikkea ei kuitenkaan voi laittaa kotitalouksien harteille: elämäntilanteet vaihtelevat ja taloudellinen ohjaus määrää pitkälti sitä, mihin kulutetaan. Mökkeilyssä uuden mökkitrendin vaikutus tulee todennäköisesti kasvattamaan kulutusta jatkossakin. Vapaa-ajan asuntojen koko kasvaa koko ajan, samoin varustetaso. Vesijohdot sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet lisäävät sähkönkulutusta ja vaativat lämmityksen pitämistä päällä ympäri vuoden. Mökkejä myös rakennetaan koko ajan kauemmaksi ja niillä käydään useammin pitkänkin matkan päästä. Yksityisillä mökkiteillä on merkittävä rooli kesämökkeilyn kulutuksessa siellä, missä niitä on. Mökkiteiden rakentaminen pirstoo yhtenäisiä metsäalueita ja helpottaa ihmisen pääsyä aiemmin rauhallisille luontoalueille. Mökkeilyn luonnonvarojen kulutusta saa pienemmäksi esimerkiksi vähentämällä liikennettä ja matkustamalla mökille harvemmin ja kerralla pidemmäksi aikaa. Mökkien yhteiskäytössä ja vuokraamisessa olisi paljon potentiaalia, jota osataan jo Lapissa hyödyntää paremmin kuin Etelä-Suomessa. Mökin sijainti ja koko ratkaisee paljon, mutta näihin ei mökin omistaja aina voi vaikuttaa. Mökkejä ja tontteja saadaan usein perinnöksi, jolloin paikkaa ei voi itse valita. Silti on hyvä mustaa, että viattomalta tuntuvalla mökkimatkailulla on myös ympäristövaikutuksia.

12 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Liikenteessä hinnoittelulla on erityisen suuri merkitys kuluttajan valintoihin. Jos lentomatka Lappiin maksaa huomattavasti vähemmän kuin juna- tai automatka ja kestääkin vain murto-osan matka-ajasta, harva kuluttaja valitsee junan ympäristösyistä. Taloudellisella ohjauksella pitäisi ohjata kuluttajaa valitsemaan ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Kansainvälisessä keskustelussa on puhuttu jo pidempään factor-tavoitteista luonnonvarojen kulutuksen pienentämiseksi. Jotta kestävä kehitys toteutuisi, tulisi luonnonvarojen kulutus saada maailmanlaajuisesti puoleen vuoteen 2050 mennessä ja nostaa samaan aikaan hyvinvointi kaksinkertaiseksi (factor 4- tavoite). Tämä edellyttää, että teollisuusmaissa kulutus leikattaisiin kymmenesosaan nykytasosta pitäen hyvinvointi nykytasolla (factor 10-tavoite). Taulukon 2 vähennyslista osoittaa, että kotitaloudet yksin eivät pysty ratkaisemaan kulutusongelmaa. Suurilta tuntuvilla elämänmuutoksilla saisi pois reilun neljänneksen ekologisesta selkärepusta. Täytyykin muistaa, että kotitaloudet eivät ole ainoita toimijoita, vaan elinkeinoelämän ja hallinnon tulee lisätä ekotehokkuuttaan samalla tavalla. Silloin factor 10 olisi jo mahdollista! Jotta kestävän kulutuksen edellyttämät factor-tavoitteet toteutuisivat, tulisi kulutusta leikata 4-5 % vuodessa. Ilmastoneuvotteluissa Balilla otettiin tavoitteeksi vähentää päästöjä % vuoden 1990 tasosta, mikä on loistava alku ja vastaa factor-tavoitteita. Luonnonvarojen kokonaiskulutuksen vähentämisellä voidaan ehkäistä myös sellaisia ympäristöongelmia, joista ei vielä tiedetä mitään. Toivottavasti selkäreppujen keventämistavoitteisiin saadaan myös vastaavaa edistystä ja kansainvälistä painetta kuin ilmastopäästöihin. Julkaisut ja esitykset Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier, Tommi Kauppinen, Karoliina Luoto, Tiina Moisio, Marja Salo, Petro Tamminen & Sini Veuro Resource intensity of activities and products used by private households. Full paper. Consumer2007 conference, Helsinki, October Ladattavissa konferenssin verkkosivuilta osoitteesta Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier & Arto Saari LiikenneMIPS. Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Suomen ympäristö 820. Ladattavissa ympäristöministeriön verkkosivuilta Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier & Tiina Moisio How to investigate and how to reduce the natural resource consumption caused by private households? Full paper. SCORE conference, proceedings. Ladattavissa konferenssin verkkosivuilta osoitteesta Teollisen ekologian seuran seminaarissa Lahdessa marraskuussa 2007 pidetyt esitykset löytyvät verkosta osoitteesta Kirjoittajan yhteystiedot: Satu Lähteenoja Kestävän kulutuksen tutkija FIN-MIPS Kotitalous -hanke, Suomen luonnonsuojeluliitto puh

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Veijo Kokkarinen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut ALUEKEHITYKSEN SUUNTIA 1 Maakuntien talous- ja työllisyyskehitys 2 Eriytyvät alueet 3 Kuntarakenteen muutoksia 4 Tieliikenteen kehitys alueilla Talous- ja työllisyyskehitys on ollut Suomessa alueellisesti hyvin tasaista viime vuosina. Tämä on näkynyt liikenteen tasaisena kehityksenä eri maakunnissa. Tilastokeskuksen uuden v väestöennusteen mukaan väestön kehitys on aiempaa selvästi tasaisempaa myös jatkossa. Vaikka maakuntien kehitys on tasoittumissa, alueiden kehityksessä on demografisten erityispiirteiden perusteella erotettavissa liikenteen kannalta hyvin erilaisia aluekokonaisuuksia: nopeasti kasvavat kehyskunnat, suuret kaupungit, väestökatoalueet ja pohjoisen suurperheet. Alueiden erityispiirteet määrittävät alueiden liikennejärjestelmän kehitystarpeita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lähivuosina yksi merkittävimmistä hyvinvointiyhteiskuntaa muovaavista toimenpiteistä. Kuntapalveluiden hakeminen nykyistä suuremmilla alueilta pidentää matkoja ja voi lisätä liikennetarpeita. Vaikeuksia voi syntyä myös palvelujen saavutettavuuteen julkisin kulkuneuvoin. Toimintojen parempi yhteensovittaminen ja lähipalvelujen mahdollinen katoaminen voivat tiivistääkin rakenteita pitemmällä aikavälillä. Uuden väestöennusteen mukaisesti tarkistetun liikenne-ennusteen mukaan liikenne kasvaa koko maassa melko tasaisesti. Liikenteen kasvu on varsin nopeaa myös pohjoisessa. Nopeinta kasvu on Hämeessä, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. 1 Myönteinen talous- ja työllisyyskehitys jatkuu maakunnissa Suomen hyvä talouskasvu viime vuosina on toteutunut alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopeutuva talouskasvu kiihdyttää muuttoa suuriin keskuksiin, ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ongelmallista on useiden maaseutualueiden suhteellisen huono kehitys, mitä väestön ikääntyminen ja kuntien talouden heikkeneminen voimistavat. Maakunnista ovat jatkaneet nousuaan vahvat kasvualueet kuten Uusimaa ja Pirkanmaa, mutta myös pienemmät maakunnat kuten Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet hyvin.

14 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Työllisten määrä kasvaa ja työttömyys alenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä on kasvanut vuosina (2. neljännes) noin hengellä, joten edellisen hallituksen asettama työpaikan tavoite saavutettiin selvästi. Työllisyyden kasvu on ollut alueellisesti tasapainoista siten, että työpaikkojen määrä on kasvanut lähes kaikissa maakunnissa Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Määrällisesti työpaikat lisääntyivät eniten Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, joiden osuus kasvusta oli yli 70 %. Vuoden aikana (2. neljännes) työllisten määrä kasvoi peräti hengellä. Maakunnista kasvu oli nopeinta Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla oli hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Yritysten liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa Yritysten kokonaisliikevaihto on kasvanut vuosijakson (1. neljännes) aikana kaikissa maakunnissa. Kasvua tapahtui kaikilla päätoimialoilla, ja myös teollisuus ja vienti ovat kasvaneet selvästi. Koko maan keskimääräinen kasvu oli lähes 10 %. Suurin kasvuluku, lähes 30 %, saavutettiin Lapissa, jossa metalliteollisuuden ja matkailun kehitys on ollut myönteistä. Myös Satakunnassa ja Keski- Pohjanmaalla päästiin yli 15 %:n kasvulukuihin. Maakuntien välinen muuttoliike pysynyt tasaisena nopeasta talouskasvusta huolimatta Väestönkehitys jatkui vuosijaksolla myönteisenä. Määrällisesti väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, jossa maahanmuutto, maassamuutto sekä luonnollinen kasvu lisäsivät väkilukua. Pirkanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kanta- Hämeessä kasvu perustui lähinnä maassamuuttoon ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeaan syntyvyyteen. Nopean talouskasvun oloissa muuttotappiot ja vastaavasti muuttovoitot yleensä kasvavat, mutta viime vuosina muuttoliike on pysynyt kohtuullisen tasapainoisena. Suhteellisesti eniten muuttoliike lisäsi väkilukua Kanta-Hämeessä, Itä- Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uudenmaan väestönkasvu perustuu yhä enemmän maahanmuuttajiin, sillä maakunnan muuttovoitto on maassamuuton osalta jäänyt alle 3000 hengen oltuaan edellisen nousukauden huippuvuonna 1998 lähes henkeä. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu yhä voimakkaammin maakuntien keskuksiin ja suuret keskukset, kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu, kasvavat jälleen nopeasti. Pirkanmaa ja Pohjanmaa menestyneet maakunnista parhaiten Pirkanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet maakunnista parhaiten vuosijaksolla , kun maakuntia verrataan liikevaihdon ja työllisyyden kasvun sekä nettomuuton suhteen. Myös Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kehitys on ollut myönteistä erityisesti työllisyyden osalta. Lapin, Etelä-Savon ja Satakunnan muuttotappiot lisääntyivät, mutta työllisyyskehitys oli kohtuullisen myönteistä. Lapissa yritystoiminnan liikevaihto kasvoi kaikkein nopeimmin johtuen terästeollisuuden ja matkailun hyvästä kehityksestä. Useimmissa maakunnissa aluekeskukset ja niiden lähialueet ovat menestyneet viime vuosina hyvin, mutta syrjäisemmille maaseutualueille hyvä kehitys ei ole juurikaan ulottunut.

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Tuotannon 2-3 %:n vuotuinen kasvu lisää ETLA:n maakunnittaisen arvion mukaan työllisten määrää koko maassa vuosina noin hengellä. Työttömyysaste pienenee ja vastaavasti työllisyysaste nousee kaikissa maakunnissa. Myös työttömyyden alueelliset erot supistuvat edelleen, koska ikääntymisestä johtuva poistuma vähentää työvoimaa lähivuosina eniten Itä-Suomen maakunnissa. Väestön vanheneminen ja alueellisesti suhteellisen tasainen tuotannon kasvu ennakoi myös maan sisäisen muuttoliikkeen pysymistä tasapainoisena. Liikenteen kehitys maakunnissa Talous- ja väestökehityksen tasoittuminen näkyy myös liikenteen alueellisen kehityksen tasoittumisena. Kun 2000-luvun vaihteessa liikenteen kehitys oli Uudenmaan maakunnassa selvästi nopeampaa kuin muissa maakunnissa, luvun puolessa välissä useassa maakunnaassa liikenteen kehitys on ollut yhtä suurta ja suurempaakin kuin Uudellamaalla. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 2002/ / Liikenteen muutos, % Kuva 1: Tieliikenteen kehitys maakunnittain vuosina ja vuosina Maakuntien väestökehityksen näkymät Väestökehityksen tasoittumisesta huolimatta väestö kasvaa nopeimmin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, noin 20 prosentilla, ja Kainuun väkiluku vähenee l3 prosentilla vuosina Väestöä on aiemmin ennustettua enemmän tärkeimpien pääteiden vaikutuspiirissä. Tilastokeskuksen vuonna 2007 valmistuneessa väestöennusteessa koko maan väkiluku on 7 prosenttia suurempi vuonna 2040 TK:n vuoden 2004 ennusteeseen verrattuna, ja maakuntien väestökehitys on selvästi tasaisempaa. Pirkan-

16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ maalla, kaikissa Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuun ja Lapin maakunnissa väestöä on uuden ennusteen mukaan prosenttia aiemmin arvioitua enemmän vuonna Suurin ero on Kainuussa, jonne uusi ennuste lupaa 15 prosenttia enemmän väkeä vuonna Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa väestöä on uuden ennusteen mukaan pari prosenttia aiemmin arvioitua vähemmän. Aikaisemmin ennakoitua nopeampi väestökehitys mainituissa maakunnissa merkitsee yli10 prosenttia nopeampaa liikenteen kasvua aikaisempiin ennusteisiin verrattuna. Nopeutuvan liikenteen kehityksen maakunnat sijaitsevat pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen seudulla ja Pohjois-Suomessa. Kuntatasolla väestömuutokset ovat vielä selvästi suurempia kuin maakunnissa. Pahimmissa väestökatokunnissa väki vähenee prosentilla ja vastaavasti lisääntyy kasvukunnissa jopa 50 prosentilla. Ikärakenteen muutos korostaa väestövaikutuksia. Ikääntyvät kunnat sijaitsevat enimmäkseen Itä- ja Pohjois- Suomessa. Aktiivi-ikäisten asuttamat kunnat ovat kasvukeskusten kehyskuntia. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Maakunnan väestön muutos , %:a Kuva 2: Maakuntien väestömuutokset vuosina Tilastokeskuksen vuosien 2004 ja 2007 ennusteiden mukaan 2 Eriytyvä väestörakenne määrittää alueiden liikenteen kehitystä Vaikka maakuntien kehitys on tasoittumassa, alueiden kehityksessä on demografisten erityispiirteiden perusteella erotettavissa liikenteen kannalta hyvin erilaisia aluekokonaisuuksia. Tilastokeskuksen Pekka Myrskylä jakaa Suomen väestön neljään eri alue- ja väestöryhmään: - kehyskuntien lapsiperhealueet - suuret kaupungit

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ väestökatoalueet keskustojen ulkopuolella - Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurperhealueet. Kyseisillä alueilla väestömäärän kehitys ja väestörakenne ovat hyvin erilaisia, ja alueiden synnyttämät liikennemäärät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kehyskunnissa henkilöauton omistus ja käyttö on suurinta. Suurissa kaupungeissa mahdollisuudet joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen ovat hyvät. Väestökatoalueilla henkilöauto on usein välttämättömyys, ja joukkoliikenne vaatii erityisjärjestelyjä. Pohjoisen suurperhealueilla henkilöauton käyttö korostuu. Kehyskuntien lapsiperhealueet Lapsiperhealueet ovat suurten kaupunkien ympäristökuntia, joihin muuttaa yleensä nuorta väkeä. Vuonna 2006 näitä kuntia oli 103 kappaletta (esim. Espoo, Kirkkonummi, Kangasala, Kaarina, Kempele), ja niissä asui 1,63 miljoonaa asukasta. Vuonna 2040 asukkaita arvioidaan olevan 2,03 miljoonaa, joten lisäystä on 25 prosenttia. Koko maan väestönlisäys on ajanjaksolla 7 prosenttia. Kehyskunnissa on niukasti työpaikkoja, joten työssä käydään kasvukeskuksissa. Valtaosa uusistakin työpaikoista syntyy kasvukeskuksiin. Työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella on lisääntymässä. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella lisää henkilöauton tarvetta. Työmatkat ovat myös pitenemässä. Kehyskuntien lapsiperhealueet ovat tyypillisiä henkilöautoliikenteen alueita. Pientaloalueilla henkilöautoliikennettä syntyy noin kaksinkertainen määrä kerrostaloalueisiin verrattuna. Tähän vaikuttaa myös tulotaso, suurituloiset asuvat usein pientaloissa ja omistavat myös enemmän autoja. Kehyskuntiin muutto hajauttaa yhdyskuntarakennetta, mikä edelleen lisää liikennetarvetta. Autoliikenne kasvaa nopeasti koko alueella, mutta varsinkin keskusten sisääntuloteillä. Koska huomattava osa Suomen väestön kasvusta tapahtuu aluekeskuksissa ja niiden kehyskunnissa, myös autoliikenteen tuleva kasvu keskittyy pääasiallisesti näille alueille. Autojen määrän lisäksi autonkäyttö lisääntyy. Kehyskunnissa väestö on aktiivi-ikäistä ja työmatkojen lisäksi syntyy runsaasti asiointi- ja harrastusmatkoja, joiden suorittamiseen joukkoliikenne ei oikein sovellu. Suuret kaupungit Toinen väestön kasvun alue on kymmenen suurinta yliopistokaupunkia, joiden väkiluku kasvaa 1,45 miljoonasta 1,58 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä, eli kasvua on 9 %. Näillä alueilla asuu paljon nuoria, opiskelijoita, perheettömiä sinkkuja ja eläkeläisiä. Suurimmat ikäryhmät vuonna 2040 ovat vuotiaat, alle 20-vuotiaita on vähän, mutta vanhoja ikäryhmiä melko paljon. Suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä käytetään paljon. Kasvavan väestömäärän takia mahdollisuudet joukkoliikenteen edelleen kehittämiseen ovatkin hyvät. Pendelöinti kehyskunnasta lisää tosin myös henkilöautoliikennettä.

18 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Väestökatoalueet Valtaosa Suomesta, 269 kuntaa on väestökatoalueita. Asukasluku putoaa nykyisestä 1,7 miljoonasta 1,56 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä, eli vähennystä on 9 prosenttia. Näillä alueilla paikallinen joukkoliikenne on vähäistä, joten henkilöauton pitäminen on liikkumisen kannalta lähes välttämätöntä. Autotiheys on kasvussa, mutta vähenevän väestön takia autojen määrä ei juuri enää kasva. Ikärakenne vähentää autonkäyttöä, joten autoliikenteen kasvu on näillä alueilla vähäistä. Pohjanmaan ja Lapin suurperhealueet Pohjanmaan ja Lapin lapsirikkaissa 34 kunnassa nykyinen väestömäärä, 0,49 miljoonaa, kasvaa 9 prosentilla, 0,57 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä. Suurimmat ikäryhmät ovat vuonna vuotiaat, vuotiaita on vähän, mutta yli 60-vuotiata melko paljon. Pitkien yhteyksien takia liikenne perustuu paljolti (henkilö)autoliikenteeseen. Tieliikenteen kehitysarvio väestörakennealueille vuosille (ennusteluvut ovat arvioita aikaisempien selvitysten perusteella): - kehyskunnat % - suureet kaupungit % - väestökatoalueet % - suurperhealueet % - koko maa 34 % Luvut ovat alueiden koko tieverkon liikenteen kasvulukuja. Valtateillä luvut ovat suurempia. 3 Kuntarakenteen kehityssuuntia Suomen yhdyskuntarakenne on huomattavan hajanainen. Suomalaistaajamissa asuu 600 henkilöä neliökilometriä kohden, Ruotsissa 1400 ja Norjassa Yhdyskuntarakenne on edelleen hajaantumassa kasvukeskusten ympäristöissä, mutta saattaa tiivistyäkin maaseutukunnissa, etenkin syrjäseuduilla. Suomen yhdyskuntarakenteen hajanaisuus näkyy henkilöauton käytössä. Ajosuoritteet autoa kohden ovat Ruotsissa ja Norjassa kolmanneksen verran pienempiä kuin Suomessa. Pientaloalueilla henkilöautoliikennettä syntyy noin kaksinkertainen määrä kerrostaloalueisiin verrattuna. Kaupungeissa asuu Suomessa noin 67 prosenttia väestöstä, Ruotsissa 83, Tanskassa 85, Norjassa 76 ja Islannissa 93 prosenttia sekä yleensä teollisuusmaissa yli 80 prosenttia. Tilastokeskuksen luokituksen mukaan kaikki Suomen kaupungit eivät ole "kaupunkimaisia" ja kaupunkimaisuuden kriteerin täyttävissä kunnissa asuu Suomessa vain noin 60 prosenttia väestöstä. Kaupunkimaisissa kunnissa henkilöautoliikennettä syntyy noin 25 prosenttia vähemmän kuin muissa kunnissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lähivuosina yksi merkittävimmistä hyvinvointiyhteiskuntaa muovaavista toimenpiteistä. Kuntapalveluiden hakeminen

19 18 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 nykyistä suuremmilla alueilta pidentää matkoja ja voi lisätä liikennetarpeita. Vaikeuksia voi syntyä myös palvelujen saavutettavuuteen julkisin kulkuneuvoin. Toimintojen parempi yhteensovittaminen ja lähipalvelujen mahdollinen katoaminen voivat tiivistääkin rakenteita pitemmällä aikavälillä. Kuntaliitosten määrä ja kuntien välinen yhteistyö kasvavat Sisäasiainministeriön kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelman mukaan kuntien määrä vähenee ainakin 31:lla vuoden 2009 alkuun mennessä ja 290 kuntaa aikoo saavuttaa lain edellyttämän vähintään asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen. Alle asukkaan kuntia Suomessa on nykyisellään 363. Kunnista 42 ilmoittaa, ettei puitelain mukainen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon asukkaan väestöpohjavaatimus täyty. Puitelaki antaa mahdollisuuden poiketa väestöpohjavaatimuksesta, mikäli toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole mahdollista tai mikäli se on tarpeen kielellisten tai kulttuuristen oikeuksien turvaamiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseksi tarvitaan puitelain mukaan asukkaan väestöpohja. Vuoden 2006 väestötietojen mukaan 15 ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimivaa kuntaa ja 14 kuntayhtymää ei täytä väestöpohjavaatimusta. Alustavien selvitysten mukaan näistä 21 ammatillisen koulutuksen järjestäjää täyttää väestöpohjavaatimuksen muodostamalla laajempipohjaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation, ja yhden osalta väestöpohja on riittävä suunnitellun kuntaliitoksen toteutuessa. Osa kunnista ei järjestä lainkaan ammatillista peruskoulutusta, koska siihen ei ole velvollisuutta. Yhteistoiminta-alueista suurempi osa tulee perustumaan kuntayhtymään, mutta isäntäkuntamalliin tullaan nojautumaan lähes yhtä paljon. Isäntäkuntamallissa yleensä suurin kunta vastaa palveluista. Liitosten ja suurempien yhteistoimintaalueiden muodostumisen myötä kuntayhtymiä myös puretaan. Kaupunkiseutusuunnitelmia 18 kappaletta Kaupunkiseutusuunnitelmia toimitettiin sisäasiainministeriölle 18 kaupunkiseudulta, joista Kouvolan seutu ja Länsi-Uusimaa ovat jättäneet suunnitelman, vaikka laki ei sitä edellyttänyt. Sen sijaan laissa mainittu Porin seutu ei ole suunnitelmaa laatinut. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan kaupunkiseutusuunnitelmaa ei tarvitse laatia, jos kaikki seudun kunnat toteavat sen tarpeettomaksi. Selvitysten analysointi jatkuu syksyn aikana Valtioneuvoston kyselyyn vastasivat kaikki 392 kuntaa, joita puitelaki koskee. Vastanneista kunnista 42 on ilmoittanut vastaavansa kysymyksiin kattavasti vasta tämän vuoden loppuun mennessä meneillään olevien kuntaliitosselvitysten vuoksi. Nykyisistä kunnista 44 on tehnyt päätöksen kuntaliitoksesta ja selvitys jatkuu edelleen 90 kunnassa. Vuodesta 2005 kuntaliitosselvityksissä on ollut mukana kaikkiaan 215 kuntaa. Osa kunnista toimitti yhteisen vastauksen. Tällaisia kuntaryhmiä olivat esimerkiksi 10 kunnan liitoksesta päättänyt Salon seutu, uusi Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren muodostettavaksi päättämä Raaseporin kaupunki ja muutoin yhteistyö-

20 Tulevaisuuden näkymiä 4/ tä tekevistä esimerkiksi Lohja, Nummi-Pusula ja Karkkila. Tällöin yksi kunta toimitti vastauksen kaikkien kuntien puolesta. Koko uudistuksen tavoitteena on turvata kuntien peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Kuntien suunnitelmia tarkastellaan tämän ja muiden lain kriteerien täyttymisen osalta eri ministeriöissä ja Suomen Kuntaliitossa syksyn 2007 aikana. Toimeenpanosuunnitelmien analyysi palvelee kuntia niiden kehittäessä toimintaansa. Analyysin tarkoituksena on myös tuottaa tietoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valmisteltavaan selontekoon, joka annetaan eduskunnalle vuonna Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tehdään ulkopuolinen arviointitutkimus, jossa arvioidaan uudistuksen etenemistä kokonaisuutena. Tutkimuksen suorittaa Lapin yliopisto Väliarvioinnit valmistuvat joulukuussa 2007 ja maaliskuussa Loppuarviointi valmistuu helmikuussa Tieliikenteen alueellinen kehitys Uuden väestöennusteen mukaisesti tarkistetun tieliikenne-ennusteen mukaan liikenne kasvaa koko maassa melko tasaisesti. Myös viime vuosina liikenteen kehitys on ollut alueellisesti selvästi tasaisempaa kuin vuosituhannen vaihteessa. Liikenteen kasvu on melko nopeaa myös pohjoisessa. Nopeinta kasvu on Hämeessä, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Todellisuudessa maakuntien väliset erot liikenteen kasvussa lienevät hiukan esitettyjä pienempiä. Tämä johtuu pitkämatkaisesta liikenteestä, joka menee useiden maakuntien läpi. Erityisesti pitkämatkainen liikenne tasoittaa valtateiden liikennettä. Kotimaan väestöennusteeseen perustuvassa ennustetarkistuksessa ei näy myöskään transitoliikenteen (Kaakkois-Suomi) ja ulkomaan matkailun aiheuttamaa liikenteen muutosta. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Ennuste Liikenteen muutos, % Kuva 3: Liikenteen kasvu maakunnittain vuosina

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain SUOMEN KULTTUURIRAHASTO LEHDISTÖTIEDOTE 13.4.2012 Liite korj.17.4.2012 * hankintayhteistyö Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain keskiarvo 2005-06, Kirjahankintakulut toteutunut 2011, Muutos

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009 Suomen Kuntaliitto 29.1.2010 KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009 Väkilukukerroin: 0,3797194 Verotettavien tulojen kerroin: 0,000026241 1) Maksuunpantua kunnallisveroa

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 Peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto STM / 4.12.2014, Kuntien sote-maksulaskelma Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto Sairastavuuden yksikköhinta 1 119 Paino1 0,20 väkiluku 20% +nousee Vuoden 2014 kuntajaolla Paino2 0,80

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Yhteensä

Yhteensä 7.11.2012 Laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta vuonna 2013 Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 30.10.2012 Vuoden 2013 kuntajaolla. Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7) Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 51 (7) VAPAA-AJAN ASUMISSAARTEN YHTEENLASKETUT LUKUMÄÄRÄT JA NIIDEN ERÄÄT OMINAISUUDET KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131

Lisätiedot

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9

Lisätiedot

euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as

euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as VM/kuntaosasto Markku Nissinen 29.8.2012 Kuntien tulojen muutosvaikutuksia vuonna 2012, laskelmissa ei ole huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Koko maan muutosarviot ovat

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väkiluku 31.13. Väestömuutos Hakijat 15.11. ARA-vuokra-asunnon saaneet Toteuma Ennuste Kaii taloudet Tyhjät ARA-vuokra-asunnot 15.11. 15.11. Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '015 ARTJÄRVI X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X X X X X X X '018 ASKOLA X X X X X X X '019 AURA

Lisätiedot