Tulevaisuuden näkymiä 4/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden näkymiä 4/2007"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Sisältää mm. Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa Aluekehityksen suuntia Tieliikenteen kuntaennuste

2 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut, toimintaympäristötieto Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Sisältö 3 Lukijoille 5 Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa 12 Aluekehityksen suuntia 20 Tieliikenteen kuntaennuste Lyhyesti: Päästörajoituksia autoille Yhdysvalloissa Öljyntuotannon kuviot muutoksessa 35 Future Survey-poimintoja Tulevaisuuden näkymiä ilmestyy n. neljästi vuodessa. Lehden kustantaja on Tiehallinto ja julkaisija asiakkuusprosessi, vastaava toimittaja on Nils Halla. Toimituksen osoite on Tiehallinto/A, PL 33, Helsinki, p (Halla), faksi Jakelutoivomukset vastaavalle toimittajalle. - ISSN

3 2 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007

4 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Lukijoille Luonnonvarojen käyttö eli ympäristökuormitus maapallolla on jyrkästi lisääntynyt kehittyvien maiden talouksien nousun myötä. Kuitenkin vanhoissa teollisuusmaissa ympäristökuormitus yksikköä kohti on vielä olennaisesti suurempi kuin nousevissa talouksissa. Suomessa on nyt valmistumassa kotitalouksien luonnonvarojen käytöstä seurantatutkimus FIN-MIPS Kotitalous, josta Satu Lähteenoja tekee yhteenvetoa. Tulevaisuuden näkymiä-lehti on ilmestynyt n. 18 vuotta. Alusta alkaen lehden toimitukseen kuulunut Veijo Kokkarinen siirtyi nyt syksyllä eläkepäiviä viettämään. Tässä numerossa on vielä kaksi hänen kirjoitustaan: toisessa hän päivittää tieliikenteen kuntaennusteen Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen mukaiseksi, toinen kirjoitus on katsaus aluekehityksen nykytilaan Suomessa. Veijo oli pitkään keskeinen toimija tieliikenteen pitkän ajan ennusteiden teossa ja ylläpidossa sekä tienpidon toimintaympäristön seurannassa. Lehden lopussa on tavan mukaan valikoima Future Survey -tiivistelmäaineistoa. Nils Halla S-posti: Tulevaisuuden näkymiä -lehtien artikkelit ovat luettavissa myös Tiehallinnon internetpalvelussa, osoite on:

5 4 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007

6 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Liikenne painaa kotitalouden ekologisessa selkärepussa Keskivertosuomalainen kuluttaa joka vuosi 40 tonnia kiinteitä luonnonvaroja. Tämä kulutuksen näkymätön taakka painaa päivittäin 25 kauppakassillisen verran. Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoima FIN-MIPS Kotitalous -tutkimushanke on selvittänyt suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta kesästä 2006 asti. Tutkimustuloksissa liikenne nousi suurimmaksi luonnonvarojen kuluttajaksi, jopa ohi asumisen ja syömisen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, paljonko kotitaloudet kuluttavat luonnonvaroja, minkälaisia eroja on erilaisten kotitalouksien välillä sekä miten kulutusta voi pienentää ja mitä se edellyttää. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin kuuden osatutkimuksen avulla rakentamisen, elintarvikkeiden, matkailun, kodin tavaroiden sekä vapaa-ajan harrastusten luonnonvarojen kulutusta. Toisessa vaiheessa tuloksia sovellettiin 27 kotitalouden luonnonvarojen kulutuksen laskemiseen. Hanke päättyy syksyllä Tässä artikkelissa avataan jo olemassa olevia tuloksia erityisesti liikenteen ja matkailun näkökulmasta. MIPS ja ekologinen selkäreppu MIPS eli Material Input Per Service unit on saksalaisessa Wuppertal-instituutissa kehitetty ekotehokkuuden mittaamisen menetelmä. MIPS mittaa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaista luonnonvarojen kulutusta suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. MIPS-luvut lasketaan viidessä eri luonnonvaraluokassa: abioottiset eli elottomat luonnonvarat, bioottiset eli uusiutuvat luonnonvarat, vesi, ilma sekä maaperän eroosio. Lisäksi voidaan laskea maataloudesta aiheutuvat maansiirrot. MIPSluvut ilmoittamat luonnonvarojen kulutuksen kiloina tai tonneina ja se ottaa huomioon myös niin sanotut kulutuksen piilovirrat. Palvelusuoritteeksi valittiin kotitalouksia tutkittaessa yhden henkilön yhden vuoden kulutus. Kaikki kulutetut luonnonvarat suhteutettiin yhteen vuoteen, jolloin hyvinkin erilaisia toimintoja voidaan vertailla keskenään. Ekologisen selkärepun käsite liittyy läheisesti MIPSiin. Ekologinen selkäreppu tarkoittaa kaikkea kiinteää materiaalia, joka kuluu tuotteiden tai toimintojen elinkaaren aikana jossakin vaiheessa jossakin päin maailmaa. Siinä on siis laskettu yhteen abioottiset ja bioottiset luonnonvarat sekä eroosio. Ekologinen selkäreppu ei sisällä valmiin tuotteen omaa painoa, muuten se on sama kuin MI-luku. Suomessa on aiemmin tutkittu laajalti liikenteen luonnonvarojen kulutusta FIN- MIPS Liikenne hankkeessa (Lähteenoja ym. 2006, Tiehallinnon tulevaisuuden näkymiä 2/2006). LiikenneMIPS-tutkimuksen tuloksia voitiin suoraan hyödyntää, kun lähdettiin tarkastelemaan yksityisen kuluttamisen luonnonvarojen käyt-

7 6 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 töä. Muut tutkitut kotitalouden kulutuksen osa-alueet olivat asuminen, harrastukset, matkailu ja mökkeily, syöminen ja juominen sekä kodin tavarat. Keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutus Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen MIPS-tulosten valmistuttua niiden käyttämistä kokeiltiin laskemalla niin sanotun keskivertosuomalaisen ekologinen selkäreppu. Keskivertosuomalaisen määrittelyssä käytettiin apuna muun muassa Tilastokeskuksen ja Kansallisen henkilöliikennetutkimuksen tietoja. Laskettu keskivertosuomalainen asuu kaksin puolisonsa kanssa kerrostaloasunnossa, jossa on 38 m 2 asuintilaa henkilöä kohden ja joka lämpiää kaukolämmöllä. Hän liikkuu päivittäin 38 km muuta kuin työliikennettä ja harrastaa lenkkeilyä ja sauvakävelyä. Kaikkiin osa-alueisiin tilastoista ei kuitenkaan löytynyt tietoa. Esimerkiksi kodin tavarat ja kalusteet jouduttiin itse arvioimaan. Tulokseksi saatiin, että keskivertosuomalainen kuluttaa kotitaloudessaan 40 tonnia luonnonvaroja vuodessa. Suomen kansantalouden kokonaisluonnonvarojen kulutus eli TMR (Total Material Requirement) on henkilöa kohti 110 tonnia vuodessa. Kotitalouden rooli luonnonvarojen kulutuksessa on siis merkittävä, ja välillisesti suurempikin osa kulutuksesta voidaan katsoa kotitalouksille kuuluvaksi. Kuvassa 1 on esitetty kulutuksen jakautuminen eri osa-alueisiin. Suomalaisen ekologinen selkreppu selkäreppu (kg/hl/vuosi) (kg/hlö, vuosi) Liikenne Asuminen Ruoka Kodin tavaroiden valmistus Harrastukset ja vapaa-aika Yöpymiset Ypymiset hotelleissa ja mökeissä mkeissa Kuva 1. Keskivertosuomalaisen yhden vuoden luonnonvarojen kulutus. Liikenne, asuminen ja ruoka muodostavat suurimman osan suomalaisen ekologisesta selkärepusta. Sama on havaittu muissakin kulutus- ja ympäristövaikutustutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa liikenne nousi merkittävimmäksi kulutuksen osatekijäksi. Keskivertosuomalaisen tapauksessa liikennettä ja matkailua ei voitu erottaa toisistaan, joten liikenne sisältää myös lomamatkat ja matkailu pelkästään kotimaan yöpymiset hotelleissa ja mökeissä. Jos liikenteen olisi jakanut liikenteen tarkoituksen mukaan niin, että kauppamatkat ruokaan, harrastusmatkat

8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ vapaa-aikaan ja lomamatkat matkailuun, olisi kuva näyttänyt erilaiselta. Lopputulos on kuitenkin sama: liikenne ja asuminen ovat tekijöitä, joiden vuoksi kohdistamme eniten paineita ympäristöömme. Liikenteen kulutuksesta suurin osa tulee henkilöautoilusta, onhan kuljetuista kilometreistäkin kolme neljäsosaa tehty henkilöautolla. Vaikka lentomatkailun haitoista puhutaan paljon ja lentäminen lisääntyy kovaa vauhtia, se ei vielä näy merkittävästi keskivertosuomalaisen liikenteen selkärepussa. Liikenteeseen on laskettu mukaan ajoneuvojen valmistuksen ja käytön lisäksi liikenneinfrastruktuuri. Infrastruktuurin osuus liikenteen luonnonvarojen kulutuksesta onkin lähes 90 prosenttia. 27 kotitaloutta seurasi kulutustaan Tutkimuksen toisessa vaiheessa mukaan otettiin 27 kotitaloutta, jotka seurasivat kulutustaan intensiivisesti kuuden viikon ajan syksyllä Vapaaehtoisia kotitalouksia etsittiin kansalaisjärjestöjen kautta. Ilmoittautuneiden joukosta mukaan valittiin mahdollisimman erilaisia kotitalouksia Uudeltamaalta, Päijät-Hämeestä ja Pirkanmaalta. Keskivertosuomalaista tai tilastollista merkittävyyttä ei ollut tarkoitus löytää, vaan kiinnostus oli kulutuksen eroissa. Mukana olevien kotitalouksien perhekoko vaihteli yhden ja yhdeksän välillä. Mukana oli opiskelijoita, työssä käyviä, työttömiä ja eläkeläisiä, jotka asuvat maalla ja kaupungissa. Mukana oli sekä kerros- rivi- että omakotiasujia. Kuuden viikon seurantajakson aikana kotitaloudet seurasivat joka viikko eri kulutuksen osa-aluetta. Asumisviikolla selvitettiin talon rakennustapaa sekä energian- ja vedenkulutusta. Liikenneviikolla pidettiin liikennepäiväkirjaa, ruokaviikolla vastaavasti ruokapäiväkirjaa. Liikenneviikolla listattiin myös harrastuksia ja niiden ajankäyttöä. Kodin tavaroiden kartoittamiseen annettiin aikaa kaksi viikkoa. Viimeisellä seurantaviikolla tarkasteltiin vuoden aikana tehtyjä lomamatkoja. Seurantatietojen pohjalta laskettiin jokaiselle kotitaloudelle ekologinen selkäreppu vuotta ja henkilöä kohden. Tulosten erilaisuus yllätti, vaikka sitä haettiinkin. Kotitalouksien kokonaiskulutuksen välillä oli yli 10-kertaiset erot: vähiten kuluttavat pärjäsivät noin 10 tonnilla vuodessa eli neljäsosalla keskivertosuomalaisesta. Eniten kuluttavat taas kuluttivat reilusti yli 100 tonnia vuodessa, kolme kertaa keskiverron verran. Luultavasti tutkimusjoukossa ei edes ollut mukana kulutuksen yläluokkaa, koska kaikki kotitaloudet olivat jollain tavalla kiinnostuneita ympäristöasioista. Suurimmat erot kotitalouksien välille syntyivät matkailussa, liikenteessä ja asumisessa. Matkailu ja mökkeily kuluttaa hurjia eroja kotitalouksien välillä Matkailua ja mökkeilyä tarkasteltiin tutkimuksessa erillisenä liikenteestä. Matkailuun sisällytettiin lomaliikenne kotimaassa ja ulkomailla sekä yöpymiset hotelleissa ja mökeillä kotimaassa. Ulkomailla yöpymisestä ei ollut tarpeeksi pohjatietoa, joten se jätettiin tutkimusrajauksen ulkopuolelle. Kuvassa 2 on esitetty kunkin osallistuneen kotitalouden matkailun luonnonvarojen kulutus.

9 8 Tulevaisuuden näkymiä 4/ kg/hlö/v Kuva 2. Tutkimukseen osallistuneiden kotitalouksien matkailun ekologiset selkäreput (kg/henkilö/vuosi) vaihtelivat suuresti. Yksi pylväs kuvaa yhtä kotitaloutta. Matkailun tuloksia ei voi suoraan verrata keskivertotapaukseen, koska siinä on matkailuun sisällytetty vain matkailun yöpymiset. Keskivertosuomalainen ei omista mökkiä, mutta harrastaa kuitenkin mökillä oleilua. Keskivertosuomalaisen matkailun luvuissa ei siis ole kokonaista mökkiä mukana. Niillä, joilla on suuret matkailun luvut, on usein kaksi asuntoa, joista toista käytetään vapaa-ajan asumiseen. Mökkimatkat kuluttavat usein vuoden aikana enemmän kuin yksittäinen lentomatka Eurooppaan. Kaukolennot sen sijaan lisäävät matkailun kulutusta myös mökkeilijöillä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin kahden erilaisen vapaa-ajan asunnon kulutusta. Ensimmäinen on perinteinen, noin 30 neliön mökki, jossa on sähköt mutta niitä käytetään vain vähän. Toinen on nykytrendin mukainen luksusmökki, jossa on kaikki laitteet ja mukavuudet ja pinta-alaa 140 neliömetriä. Seuraavassa taulukossa (taulukko 1) esitetään yhteenveto näiden mökkien kulutuksesta. Taulukko 1. Kahden erilaisen vapaa-ajan asunnon luonnonvarojen kulutus vuodessa. Kg/hlö/vuosi Perinteinen (29 m2) Tasokas (140 m2) rakennus sähkö polttopuut huonekalut ja laitteet muut yhteensä ilman liikennettä liikenne vuodessa autolla (6 matkaa á 213 km) 2600 kg liikenne linja-autolla 800 kg Esimerkistä näkee, että liikenteellä on suuri merkitys mökkeilyssä: Jos reilun sadan kilometrin päähän mökille tehdään kuusi matkaa vuodessa, riittää se jo lähes tuplaamaan perinteisen mökin luonnonvarojen kulutuksen. Luku vastaa myös

10 Tulevaisuuden näkymiä 4/ keskivertosuomalaisen koko kodin tavaroiden ja laitteiden valmistuksen ja käytön kulutusta vuodessa. Taulukossa esitetyille mökeille ei ole laskettu ollenkaan yksityistietä. Mökkitiet tulee kuitenkin laskea kulutukseen mukaan, jos sellaisia on, ja ne saattavat nostaa mökkeilyn luonnonvarojen kulutusta merkittävästi. Ilman kulutuskin merkittävää Ekologinen selkäreppu kertoo kiinteiden luonnonvarojen kulutuksesta. Se indikoi hyvin kulutuksen suuruusluokkaa, mutta varsinkin liikenteessä ja matkailussa on tärkeää puhua myös ilmastovaikutuksista. MIPS-mittari laskee ilman kulutusta poltetun hapen muodossa, ja liikenteessä siitä voidaan johtaa hiilidioksidipäästöt karkealla tasolla. Kiinteiden luonnonvarojen ja ilman kulutus menivät arkiliikenteessä hyvin samoilla linjoilla, mutta matkailussa kiinteät luonnonvarat ja ilma antoivat erilaisia tuloksia. Kesämökin luonnonvarojen kulutus korostuu ekologisessa selkärepussa, ilman kulutuksessa taas lento- ja henkilöautomatkat. Kuvassa 3 on esitetty erään kotitalouden matkailun kiinteiden luonnonvarojen sekä ilman kulutus, mistä asia näkyy hyvin. Kuva 3. Erään kotitalouden matkailun kulutus. Vasemmassa selkäreppukuvassa korostuu kesämökki, oikeassa kuvassa lentomatkojen ilmastovaikutukset. Molemmat pitää muistaa, kun lähdetään miettimään vähennyskeinoja. Saako kulutusta pienemmäksi? Keskivertosuomalaisen kulutuksen selvittämisen jälkeen mietittiin, mitä pitäisi tehdä, jotta 40 tonnin kulutus saataisiin pienemmäksi. Erilaisten keinojen vaikutusta kokonaiskulutukseen kokeiltiin. Kokeiltuja keinoja ja niiden vaikutusta on listattu seuraavassa taulukossa.

11 10 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Taulukko 2. Keinoja ja niiden vaikutuksia keskivertosuomalaisen luonnonvarojen kulutukseen. Keino Asuinpinta-ala 38 m 2 25 m 2 /hlö + huonelämpötilan laskeminen kahdella asteella kg Lämpimän veden kulutus 20 % (14 l/vrk) kg Huonekalujen hankinta käytettynä kg Siirtyminen kasvissyöjäksi kg Työmatkat bussilla auton sijaan (15 km/vrk) kg Kauppa- ja asiointimatkat pyörällä auton sijaan kg (11 km/vrk) Siirtyminen tuulisähköön kg Kaikki keinot yhteensä kg Muutos yhteensä - 27 % Muutos materiaalipanoksessa kg/hlö/a kg Yllä esitetyt kulutuksen pienennyskeinot ovat osittain radikaaleja ja vaativat isoja muutoksia elämässä. Huonelämpötilan laskeminen ja kasvispainotteisempaan ruokaan siirtyminen ovat esimerkkejä toimista, joita voi toteuttaa pienelläkin vaivalla. Siellä, missä joukkoliikennettä on tarjolla, on joukkoliikenteen käyttäminen auton sijaan merkittävä kulutuksen vähenemiseen vaikuttava valinta. Vielä tehokkaampaa olisi tietysti vähentää kokonaan kuljettuja kilometrejä. Alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Tutkimuksessa mukana olleiden kotitalouksien kulutus vaihteli suuresti. Toiset kuluttivat paljon asumiseen, toiset syömiseen tai matkailuun. Suurimman ja pienimmän kulutuksen välillä oli yli 10-kertainen ero, mikä kertoo siitä, että omilla valinnoilla on merkitystä. Kaikkea ei kuitenkaan voi laittaa kotitalouksien harteille: elämäntilanteet vaihtelevat ja taloudellinen ohjaus määrää pitkälti sitä, mihin kulutetaan. Mökkeilyssä uuden mökkitrendin vaikutus tulee todennäköisesti kasvattamaan kulutusta jatkossakin. Vapaa-ajan asuntojen koko kasvaa koko ajan, samoin varustetaso. Vesijohdot sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet lisäävät sähkönkulutusta ja vaativat lämmityksen pitämistä päällä ympäri vuoden. Mökkejä myös rakennetaan koko ajan kauemmaksi ja niillä käydään useammin pitkänkin matkan päästä. Yksityisillä mökkiteillä on merkittävä rooli kesämökkeilyn kulutuksessa siellä, missä niitä on. Mökkiteiden rakentaminen pirstoo yhtenäisiä metsäalueita ja helpottaa ihmisen pääsyä aiemmin rauhallisille luontoalueille. Mökkeilyn luonnonvarojen kulutusta saa pienemmäksi esimerkiksi vähentämällä liikennettä ja matkustamalla mökille harvemmin ja kerralla pidemmäksi aikaa. Mökkien yhteiskäytössä ja vuokraamisessa olisi paljon potentiaalia, jota osataan jo Lapissa hyödyntää paremmin kuin Etelä-Suomessa. Mökin sijainti ja koko ratkaisee paljon, mutta näihin ei mökin omistaja aina voi vaikuttaa. Mökkejä ja tontteja saadaan usein perinnöksi, jolloin paikkaa ei voi itse valita. Silti on hyvä mustaa, että viattomalta tuntuvalla mökkimatkailulla on myös ympäristövaikutuksia.

12 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Liikenteessä hinnoittelulla on erityisen suuri merkitys kuluttajan valintoihin. Jos lentomatka Lappiin maksaa huomattavasti vähemmän kuin juna- tai automatka ja kestääkin vain murto-osan matka-ajasta, harva kuluttaja valitsee junan ympäristösyistä. Taloudellisella ohjauksella pitäisi ohjata kuluttajaa valitsemaan ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Kansainvälisessä keskustelussa on puhuttu jo pidempään factor-tavoitteista luonnonvarojen kulutuksen pienentämiseksi. Jotta kestävä kehitys toteutuisi, tulisi luonnonvarojen kulutus saada maailmanlaajuisesti puoleen vuoteen 2050 mennessä ja nostaa samaan aikaan hyvinvointi kaksinkertaiseksi (factor 4- tavoite). Tämä edellyttää, että teollisuusmaissa kulutus leikattaisiin kymmenesosaan nykytasosta pitäen hyvinvointi nykytasolla (factor 10-tavoite). Taulukon 2 vähennyslista osoittaa, että kotitaloudet yksin eivät pysty ratkaisemaan kulutusongelmaa. Suurilta tuntuvilla elämänmuutoksilla saisi pois reilun neljänneksen ekologisesta selkärepusta. Täytyykin muistaa, että kotitaloudet eivät ole ainoita toimijoita, vaan elinkeinoelämän ja hallinnon tulee lisätä ekotehokkuuttaan samalla tavalla. Silloin factor 10 olisi jo mahdollista! Jotta kestävän kulutuksen edellyttämät factor-tavoitteet toteutuisivat, tulisi kulutusta leikata 4-5 % vuodessa. Ilmastoneuvotteluissa Balilla otettiin tavoitteeksi vähentää päästöjä % vuoden 1990 tasosta, mikä on loistava alku ja vastaa factor-tavoitteita. Luonnonvarojen kokonaiskulutuksen vähentämisellä voidaan ehkäistä myös sellaisia ympäristöongelmia, joista ei vielä tiedetä mitään. Toivottavasti selkäreppujen keventämistavoitteisiin saadaan myös vastaavaa edistystä ja kansainvälistä painetta kuin ilmastopäästöihin. Julkaisut ja esitykset Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier, Tommi Kauppinen, Karoliina Luoto, Tiina Moisio, Marja Salo, Petro Tamminen & Sini Veuro Resource intensity of activities and products used by private households. Full paper. Consumer2007 conference, Helsinki, October Ladattavissa konferenssin verkkosivuilta osoitteesta Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier & Arto Saari LiikenneMIPS. Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus. Suomen ympäristö 820. Ladattavissa ympäristöministeriön verkkosivuilta Lähteenoja, Satu, Michael Lettenmeier & Tiina Moisio How to investigate and how to reduce the natural resource consumption caused by private households? Full paper. SCORE conference, proceedings. Ladattavissa konferenssin verkkosivuilta osoitteesta Teollisen ekologian seuran seminaarissa Lahdessa marraskuussa 2007 pidetyt esitykset löytyvät verkosta osoitteesta Kirjoittajan yhteystiedot: Satu Lähteenoja Kestävän kulutuksen tutkija FIN-MIPS Kotitalous -hanke, Suomen luonnonsuojeluliitto puh

13 12 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Veijo Kokkarinen Tiehallinto, asiantuntijapalvelut ALUEKEHITYKSEN SUUNTIA 1 Maakuntien talous- ja työllisyyskehitys 2 Eriytyvät alueet 3 Kuntarakenteen muutoksia 4 Tieliikenteen kehitys alueilla Talous- ja työllisyyskehitys on ollut Suomessa alueellisesti hyvin tasaista viime vuosina. Tämä on näkynyt liikenteen tasaisena kehityksenä eri maakunnissa. Tilastokeskuksen uuden v väestöennusteen mukaan väestön kehitys on aiempaa selvästi tasaisempaa myös jatkossa. Vaikka maakuntien kehitys on tasoittumissa, alueiden kehityksessä on demografisten erityispiirteiden perusteella erotettavissa liikenteen kannalta hyvin erilaisia aluekokonaisuuksia: nopeasti kasvavat kehyskunnat, suuret kaupungit, väestökatoalueet ja pohjoisen suurperheet. Alueiden erityispiirteet määrittävät alueiden liikennejärjestelmän kehitystarpeita. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on lähivuosina yksi merkittävimmistä hyvinvointiyhteiskuntaa muovaavista toimenpiteistä. Kuntapalveluiden hakeminen nykyistä suuremmilla alueilta pidentää matkoja ja voi lisätä liikennetarpeita. Vaikeuksia voi syntyä myös palvelujen saavutettavuuteen julkisin kulkuneuvoin. Toimintojen parempi yhteensovittaminen ja lähipalvelujen mahdollinen katoaminen voivat tiivistääkin rakenteita pitemmällä aikavälillä. Uuden väestöennusteen mukaisesti tarkistetun liikenne-ennusteen mukaan liikenne kasvaa koko maassa melko tasaisesti. Liikenteen kasvu on varsin nopeaa myös pohjoisessa. Nopeinta kasvu on Hämeessä, Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. 1 Myönteinen talous- ja työllisyyskehitys jatkuu maakunnissa Suomen hyvä talouskasvu viime vuosina on toteutunut alueellisesti laajalla rintamalla. Useimpien maakuntien keskusalueet ovat kohtuullisen hyvässä vedossa ja tuotanto ja työllisyys ovat parantuneet merkittävästi. Myös maassamuutto on tasoittunut maakuntien välillä, vaikka nopeutuva talouskasvu kiihdyttää muuttoa suuriin keskuksiin, ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ongelmallista on useiden maaseutualueiden suhteellisen huono kehitys, mitä väestön ikääntyminen ja kuntien talouden heikkeneminen voimistavat. Maakunnista ovat jatkaneet nousuaan vahvat kasvualueet kuten Uusimaa ja Pirkanmaa, mutta myös pienemmät maakunnat kuten Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet hyvin.

14 Tulevaisuuden näkymiä 4/ Työllisten määrä kasvaa ja työttömyys alenee Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrä on kasvanut vuosina (2. neljännes) noin hengellä, joten edellisen hallituksen asettama työpaikan tavoite saavutettiin selvästi. Työllisyyden kasvu on ollut alueellisesti tasapainoista siten, että työpaikkojen määrä on kasvanut lähes kaikissa maakunnissa Etelä-Savoa lukuun ottamatta. Määrällisesti työpaikat lisääntyivät eniten Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa, joiden osuus kasvusta oli yli 70 %. Vuoden aikana (2. neljännes) työllisten määrä kasvoi peräti hengellä. Maakunnista kasvu oli nopeinta Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla oli hienoista laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Yritysten liikevaihto kasvoi kaikissa maakunnissa Yritysten kokonaisliikevaihto on kasvanut vuosijakson (1. neljännes) aikana kaikissa maakunnissa. Kasvua tapahtui kaikilla päätoimialoilla, ja myös teollisuus ja vienti ovat kasvaneet selvästi. Koko maan keskimääräinen kasvu oli lähes 10 %. Suurin kasvuluku, lähes 30 %, saavutettiin Lapissa, jossa metalliteollisuuden ja matkailun kehitys on ollut myönteistä. Myös Satakunnassa ja Keski- Pohjanmaalla päästiin yli 15 %:n kasvulukuihin. Maakuntien välinen muuttoliike pysynyt tasaisena nopeasta talouskasvusta huolimatta Väestönkehitys jatkui vuosijaksolla myönteisenä. Määrällisesti väestönkasvu oli suurinta Uudellamaalla, jossa maahanmuutto, maassamuutto sekä luonnollinen kasvu lisäsivät väkilukua. Pirkanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Kanta- Hämeessä kasvu perustui lähinnä maassamuuttoon ja Pohjois-Pohjanmaalla korkeaan syntyvyyteen. Nopean talouskasvun oloissa muuttotappiot ja vastaavasti muuttovoitot yleensä kasvavat, mutta viime vuosina muuttoliike on pysynyt kohtuullisen tasapainoisena. Suhteellisesti eniten muuttoliike lisäsi väkilukua Kanta-Hämeessä, Itä- Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uudenmaan väestönkasvu perustuu yhä enemmän maahanmuuttajiin, sillä maakunnan muuttovoitto on maassamuuton osalta jäänyt alle 3000 hengen oltuaan edellisen nousukauden huippuvuonna 1998 lähes henkeä. Maakuntien sisällä muuttoliike kohdistuu yhä voimakkaammin maakuntien keskuksiin ja suuret keskukset, kuten Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutu, kasvavat jälleen nopeasti. Pirkanmaa ja Pohjanmaa menestyneet maakunnista parhaiten Pirkanmaa ja Pohjanmaa ovat menestyneet maakunnista parhaiten vuosijaksolla , kun maakuntia verrataan liikevaihdon ja työllisyyden kasvun sekä nettomuuton suhteen. Myös Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan kehitys on ollut myönteistä erityisesti työllisyyden osalta. Lapin, Etelä-Savon ja Satakunnan muuttotappiot lisääntyivät, mutta työllisyyskehitys oli kohtuullisen myönteistä. Lapissa yritystoiminnan liikevaihto kasvoi kaikkein nopeimmin johtuen terästeollisuuden ja matkailun hyvästä kehityksestä. Useimmissa maakunnissa aluekeskukset ja niiden lähialueet ovat menestyneet viime vuosina hyvin, mutta syrjäisemmille maaseutualueille hyvä kehitys ei ole juurikaan ulottunut.

15 14 Tulevaisuuden näkymiä 4/2007 Tuotannon 2-3 %:n vuotuinen kasvu lisää ETLA:n maakunnittaisen arvion mukaan työllisten määrää koko maassa vuosina noin hengellä. Työttömyysaste pienenee ja vastaavasti työllisyysaste nousee kaikissa maakunnissa. Myös työttömyyden alueelliset erot supistuvat edelleen, koska ikääntymisestä johtuva poistuma vähentää työvoimaa lähivuosina eniten Itä-Suomen maakunnissa. Väestön vanheneminen ja alueellisesti suhteellisen tasainen tuotannon kasvu ennakoi myös maan sisäisen muuttoliikkeen pysymistä tasapainoisena. Liikenteen kehitys maakunnissa Talous- ja väestökehityksen tasoittuminen näkyy myös liikenteen alueellisen kehityksen tasoittumisena. Kun 2000-luvun vaihteessa liikenteen kehitys oli Uudenmaan maakunnassa selvästi nopeampaa kuin muissa maakunnissa, luvun puolessa välissä useassa maakunnaassa liikenteen kehitys on ollut yhtä suurta ja suurempaakin kuin Uudellamaalla. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa 2002/ / Liikenteen muutos, % Kuva 1: Tieliikenteen kehitys maakunnittain vuosina ja vuosina Maakuntien väestökehityksen näkymät Väestökehityksen tasoittumisesta huolimatta väestö kasvaa nopeimmin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla, noin 20 prosentilla, ja Kainuun väkiluku vähenee l3 prosentilla vuosina Väestöä on aiemmin ennustettua enemmän tärkeimpien pääteiden vaikutuspiirissä. Tilastokeskuksen vuonna 2007 valmistuneessa väestöennusteessa koko maan väkiluku on 7 prosenttia suurempi vuonna 2040 TK:n vuoden 2004 ennusteeseen verrattuna, ja maakuntien väestökehitys on selvästi tasaisempaa. Pirkan-

16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ maalla, kaikissa Pohjanmaan maakunnissa sekä Kainuun ja Lapin maakunnissa väestöä on uuden ennusteen mukaan prosenttia aiemmin arvioitua enemmän vuonna Suurin ero on Kainuussa, jonne uusi ennuste lupaa 15 prosenttia enemmän väkeä vuonna Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa väestöä on uuden ennusteen mukaan pari prosenttia aiemmin arvioitua vähemmän. Aikaisemmin ennakoitua nopeampi väestökehitys mainituissa maakunnissa merkitsee yli10 prosenttia nopeampaa liikenteen kasvua aikaisempiin ennusteisiin verrattuna. Nopeutuvan liikenteen kehityksen maakunnat sijaitsevat pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereen seudulla ja Pohjois-Suomessa. Kuntatasolla väestömuutokset ovat vielä selvästi suurempia kuin maakunnissa. Pahimmissa väestökatokunnissa väki vähenee prosentilla ja vastaavasti lisääntyy kasvukunnissa jopa 50 prosentilla. Ikärakenteen muutos korostaa väestövaikutuksia. Ikääntyvät kunnat sijaitsevat enimmäkseen Itä- ja Pohjois- Suomessa. Aktiivi-ikäisten asuttamat kunnat ovat kasvukeskusten kehyskuntia. Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Maakunnan väestön muutos , %:a Kuva 2: Maakuntien väestömuutokset vuosina Tilastokeskuksen vuosien 2004 ja 2007 ennusteiden mukaan 2 Eriytyvä väestörakenne määrittää alueiden liikenteen kehitystä Vaikka maakuntien kehitys on tasoittumassa, alueiden kehityksessä on demografisten erityispiirteiden perusteella erotettavissa liikenteen kannalta hyvin erilaisia aluekokonaisuuksia. Tilastokeskuksen Pekka Myrskylä jakaa Suomen väestön neljään eri alue- ja väestöryhmään: - kehyskuntien lapsiperhealueet - suuret kaupungit

17 16 Tulevaisuuden näkymiä 4/ väestökatoalueet keskustojen ulkopuolella - Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin suurperhealueet. Kyseisillä alueilla väestömäärän kehitys ja väestörakenne ovat hyvin erilaisia, ja alueiden synnyttämät liikennemäärät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kehyskunnissa henkilöauton omistus ja käyttö on suurinta. Suurissa kaupungeissa mahdollisuudet joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen ovat hyvät. Väestökatoalueilla henkilöauto on usein välttämättömyys, ja joukkoliikenne vaatii erityisjärjestelyjä. Pohjoisen suurperhealueilla henkilöauton käyttö korostuu. Kehyskuntien lapsiperhealueet Lapsiperhealueet ovat suurten kaupunkien ympäristökuntia, joihin muuttaa yleensä nuorta väkeä. Vuonna 2006 näitä kuntia oli 103 kappaletta (esim. Espoo, Kirkkonummi, Kangasala, Kaarina, Kempele), ja niissä asui 1,63 miljoonaa asukasta. Vuonna 2040 asukkaita arvioidaan olevan 2,03 miljoonaa, joten lisäystä on 25 prosenttia. Koko maan väestönlisäys on ajanjaksolla 7 prosenttia. Kehyskunnissa on niukasti työpaikkoja, joten työssä käydään kasvukeskuksissa. Valtaosa uusistakin työpaikoista syntyy kasvukeskuksiin. Työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella on lisääntymässä. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella lisää henkilöauton tarvetta. Työmatkat ovat myös pitenemässä. Kehyskuntien lapsiperhealueet ovat tyypillisiä henkilöautoliikenteen alueita. Pientaloalueilla henkilöautoliikennettä syntyy noin kaksinkertainen määrä kerrostaloalueisiin verrattuna. Tähän vaikuttaa myös tulotaso, suurituloiset asuvat usein pientaloissa ja omistavat myös enemmän autoja. Kehyskuntiin muutto hajauttaa yhdyskuntarakennetta, mikä edelleen lisää liikennetarvetta. Autoliikenne kasvaa nopeasti koko alueella, mutta varsinkin keskusten sisääntuloteillä. Koska huomattava osa Suomen väestön kasvusta tapahtuu aluekeskuksissa ja niiden kehyskunnissa, myös autoliikenteen tuleva kasvu keskittyy pääasiallisesti näille alueille. Autojen määrän lisäksi autonkäyttö lisääntyy. Kehyskunnissa väestö on aktiivi-ikäistä ja työmatkojen lisäksi syntyy runsaasti asiointi- ja harrastusmatkoja, joiden suorittamiseen joukkoliikenne ei oikein sovellu. Suuret kaupungit Toinen väestön kasvun alue on kymmenen suurinta yliopistokaupunkia, joiden väkiluku kasvaa 1,45 miljoonasta 1,58 miljoonaan vuoteen 2040 mennessä, eli kasvua on 9 %. Näillä alueilla asuu paljon nuoria, opiskelijoita, perheettömiä sinkkuja ja eläkeläisiä. Suurimmat ikäryhmät vuonna 2040 ovat vuotiaat, alle 20-vuotiaita on vähän, mutta vanhoja ikäryhmiä melko paljon. Suurissa kaupungeissa joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä käytetään paljon. Kasvavan väestömäärän takia mahdollisuudet joukkoliikenteen edelleen kehittämiseen ovatkin hyvät. Pendelöinti kehyskunnasta lisää tosin myös henkilöautoliikennettä.

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%)

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) 8M/1M Full 24M/1M Kunnat 1M/512k 2M/512k rate Full rate Forssa 35,47 37,50 44,62 50,72 Humppila 35,47 37,50 44,62 50,72 Jokioinen 35,47 37,50 44,62 50,72 Kylmäkoski 35,47

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1152 1155 SISÄLLYS N:o Sivu 1152 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvostonasetuksenmuuttamisesta...

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI 049 Espoo 702 Espoo 235 019 235 Kauniainen 702 Espoo 8 469 Espoo Yhteensä 243 488 091 Helsinki 706 Helsinki 564 521 Helsinki Yhteensä 564 521 086 Hausjärvi 707 Hyvinkää 8 536 433 Loppi 707 Hyvinkää 8 006

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Taulukosta puuttuu saaristo- sekä Pohjois-Suomen kuntia, rahdit sovittava erikseen.

Taulukosta puuttuu saaristo- sekä Pohjois-Suomen kuntia, rahdit sovittava erikseen. Rahtihinnasto Tiileri-tulisijat 25.02.2013 sis. alv. 24% Tulisijat toimitetaan oheisen rahtitaulukon mukaan toimitusosoitteeseen tiilikuormien mukana. Tulisijapakettia tilattaessa tulisi huomioida riittävä

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 7.2.2012 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003

Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003 Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003 Näin luet taulukkoa Taulukosta näkyy, miten paljon rahaa kunnat käyttivät terveydenhuoltoon asukasta kohti laskettuna (nettomenot euroa/asukas)

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht.

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Leppävirta Heinävesi Varkaus Kuntatalouden tunnusluvut Joroinen Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus 19.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä VM/KAO/vs, 12.12.2013 Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 2013 tasolla UUSI NYKYINEN UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 2012 YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as /as /as

Lisätiedot

Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti:

Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti: Kaikki kunnat paremmuusjärjestyksessä Näin tutkimus tehtiin Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 29.12.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Rahtihintoihin lisätään kierrätys- ja pakkausmaksu sivun 1 hinnoittelun mukaisesti.

Rahtihintoihin lisätään kierrätys- ja pakkausmaksu sivun 1 hinnoittelun mukaisesti. RAHTIHINNASTO TIILERI TULISIJAT 1.1.2016 hinnat sisältävät ALV:n Rahtauksesta Toimituspaikkaan tulee olla riittävän hyvä tieyhteys, joka kestää täysperävaunuyhdistelmän. Myös tiealue täytyy olla esteetön

Lisätiedot

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200.00 246.00 005 Alajärvi 400.00 492.00 009 Alavieska 100.00 123.00 010 Alavus 400.00 492.00 016 Asikkala 300.00 369.00 018 Askola 100.00 123.00 019 Aura 100.00 123.00 035 Brändö 200.00 246.00

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.) Luetteloa tarkistetaan piirijärjestöjen esityksestä tarvittaessa,

Lisätiedot

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja.

Eurovaalit 2009. haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. www.lehtiyhtyma.fi Eurovaalit 2009 Olet europarlamenttiehdokas, haluatko vaikuttaa yli 1,6 miljoonaan paikalliseen äänestäjään, joista osa on Sinulle jo tuttuja. Suomen Lehtiyhtymän KasvuSuomi-paketti

Lisätiedot

1 Alahärmä Etelä-Pohjanmaa Tampereen työvoimatoimisto Alajärvi Etelä-Pohjanmaa Tampereen työvoimatoimisto Alastaro Varsinais-Suomi Tampereen työvoimatoimisto Alavieska Pohjois-Pohjanmaa Lappeenrannan työvoimatoimisto

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN 1\N\LQHQRUJDQLVDDWLRUDNHQQH Syyttäjäyksikön sijoituskihlakunta tummennettu. Helsinki Helsinki

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Ekomaksu ja jätteiden tyhjennysvälin enimmäispituus kunnittain Kunta Eko-, perus-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu,

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot