Jäteplus. Hermann Koller & ISWA. Jätehuoltopäivien ohjelma. Voiko mekaanis-biologinen käsittely olla polttoa kannattavampaa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäteplus. Hermann Koller & ISWA. Jätehuoltopäivien ohjelma. Voiko mekaanis-biologinen käsittely olla polttoa kannattavampaa?"

Transkriptio

1 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI Jäteplus Hermann Koller & ISWA Jätehuoltopäivien ohjelma Sekajätteen käsittely kannattavuussyynissä: Voiko mekaanis-biologinen käsittely olla polttoa kannattavampaa? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI Sähköposti: (mm. osoitteenmuutokset) LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI ISSN PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Myllymaa puh TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A Helsinki puh TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY SISÄLTÖ Tässä numerossa: 03 Pääkirjoitus 04 JHY tiedottaa 05 Hermann Koller ja ISWA 06 Pääartikkeli: Sekajätteen käsittelytavat kannattavuusvertailussa 09 Maito- ja mehutölkkejä kierrätetty 20 vuotta 10 TEXJÄTE-hankkeen tuloksia ja suosituksia 12 Hyötypalat 14 JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Tapahtumakalenteri Kasvienvaihtopäivät ja suurkirppis Påminnessa. Kannen kuvassa Marita Castrén. Kuvat: Katriina Roiha PÄÄKIRJOITUS LAITETAAN KIERTOTALOUDEN RATTAAT PYÖRIMÄÄN Ihminen muokkaa elinympäristöään voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Teollisesta vallankumouksesta alkanut väestöräjähdys uhkaa rajallisia raaka-ainevaroja ja ravinnontuotannon riittävyyttä. Ilmastonmuutos aiheuttaa kasvavaa huolta ihmisen toiminnan vaikutuksista ilmakehään. Ongelmien sijaan meidän on etsittävä ratkaisuja. Vaiheittainen siirtyminen kiertotalouteen tarjoaa positiivisen näkökulman ja arvokkaita ratkaisuja ajankohtaisiin ongelmiin. Tällä hetkellä globaalisti peräti 90 prosenttia tuotannossa käytetyistä raakaaineista päätyy jätteeksi. Suomessa jää hyödyntämättä vuosittain sekajätteen mukana arviolta tonnia biojätettä, tonnia muovia ja tonnia metalleja. Riihimäelle vuoden 2016 lopulla valmistuva Ekokemin Kiertotalouskylä vie suomalaisen yhdyskuntajätteen käsittelyn näiden materiaalivirtojen osalta uudelle tasolle. Kolmen jätteitä hyödyntävän jalostamon muodostama kokonaisuus on askel kohti yhteiskuntaa, jossa teollisuuskylät muuttuvat kiertotalouskyliksi ja jossa toisen jäte on toisen raaka-aine. Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteestä saadaan materiaalina kiertoon puolet. Loput jätemassasta hyödynnetään energiana, jolloin hyötykäyttöaste nousee kokonaisuudessaan prosenttiin. Kiertotalouskylään vastaanotetusta yhdyskuntajätteestä erotellaan aluksi Ekojalostamossa noin 37 prosenttia biojätettä, 7 prosenttia muovia ja 3 prosenttia metallia. Kylään rakennettava biojalostamo on valmistuessaan Suomen ensimmäinen sekajätteestä peräisin olevaa biojätettä käsittelevä biotehdas. Biokaasuprosessissa erotellusta biojätteestä tuotetaan biokaasua, josta jalostetaan edelleen paitsi sähköä ja kaukolämpöä, hyvin todennäköisesti myös liikenteen polttoainetta. Ekojalostamossa erotellut muovit puolestaan ohjataan Suomen ensimmäiseen muovijalostamoon, joka on suunniteltu ja mitoitettu suomalaisissa kotitalouksissa ja yrityksissä syntyville muovijätteille. Jalostamoon ohjataan myös kotitalouksien muovipakkaukset, joiden erilliskeräys alkaa vuoden 2016 vaihteessa valtakunnallisesti. Muovijalostamossa muovit lajitellaan, pestään ja jatkojalostetaan. Muovijalostamo tuottaa uusiomuovia erilaisia muovituotteita valmistavan teollisuuden raaka-aineeksi. Uusiomuovin hyödyt syntyvät ensisijaisesti muovin tuotannon välttämisestä, sillä neitseellisen muovin valmistus vaatii paljon energiaa ja fossiilisia raaka-aineita. Taloutemme kannalta on parempi kehittää omia, kotimaisia keräys-, lajittelu- ja kierrätysmenetelmiä sen sijaan, että kuljettaisimme esimerkiksi kerätyn muovin bulkkitavarana ulkomaille jalostettavaksi. Kotimainen kierrätysvaihtoehto takaa, että arvokas materiaali on suomalaisten yritysten käytettävissä. Riihimäelle kohoava Kiertotalouskylä on paitsi investointi Kiertotalouteen ja ympäristöön, myös työllistäjä. Rakennusvaiheessa kylä työllistää 160 henkilöä, ja valmiissa kylässä on arviolta 40 työpaikkaa. Camilla Wiik Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen jäsen 2 Jäteplus 2/2015 2/2015 Jäteplus 3

3 JHY TIEDOTTAA TAPASIMME Teksti: Katariina Krabbe Kuvat: Scandinavian Stockphoto JÄTEHUOLLON KESÄPÄIVÄ OULUSSA Veden ja jätteenkäsittelyn show room, OWA, Kaitoväylä 1 F 2 Jätehuollon kesäpäivä järjestetään tänä vuonna Oulussa Jätehuoltoyhdistyksen ja Oulun Innovaatioallianssiin kuuluvan Centre for Environment and Energyn CEE:n yhteistyönä. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda yhteen teollisuuden ja kunnallisten palveluiden tarpeet sekä palveluita ja teknologioita tarjoavia yrityksiä. Tapahtumassa SYYSKOKOUS TAMPEREELLA Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous järjestetään Jätehuoltopäivien yhteydessä Scandic Hotel Rosendahlissa tiistaina kello Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita kokoukseen. UUDET JÄSENET Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet Henkilöjäseniksi: Anna Järvinen, Ekokem Oyj Renja Rautiainen, HSY Tomi Silvennoinen, Ekokem Oyj Yhteisöjäseniksi: Dafo Oy Nummek Oy Tavicon Oy esitellään eri yritysten edustamia uusia vedenkäsittelymenetelmiä ja testauslaitteistoja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta lounas on omakustanteinen. Ohjelma ja lisätietoja löytyy nettisivuiltamme. Ilmoittaudu heti osoitteella OPINTOMATKALLE PUOLAAN Jätehuoltoyhdistys järjestää opintomatkan Puolaan Varsovan seudulle Luvassa on tuttuun tapaan mielenkiintoisia jätehuoltoon liittyviä tutustumiskohteita. Torstaina vierailukohteina ovat Mazovian alueen ympäristöosasto sekä Varsovan kaupungin jätehuoltoorganisaatio, joissa tutustutaan alueen jätehuollon järjestämiseen. Perjantaina kohteina ovat BYS-yhtiön lajittelukeskus sekä PolBlume-yhtiön WEEE-jätteen käsittelylaitos. Matkan hinta on 800 euroa sisältäen lennot, majoituksen Mercure Grand Hotellissa Varsovassa sekä ekskursiot. Lisäksi Jätehuoltoyhdistys tarjoaa yhteisen illallisen. Mahdollisia peruutuspaikkoja voit tiedustella osoitteella: ISWA oli esillä kevätkokouksessa Hermann Koller esitteli ISWA:n toimintaa Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä. Jätehuoltoyhdistyksen kevätkokous pidettiin HSY:n tiloissa Helsingissä 7. toukokuuta. ISWA:n itävaltalainen toimitusjohtaja Hermann Koller saapui Helsinkiin varta vasten kertoakseen ISWA:n toiminnasta Jätehuoltoyhdistyksen jäsenille. ISWA eli International Solid Waste Association on vuonna 1970 perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii edistämään kestävän kehityksen mukaista jätehuoltoa. Sillä on jäseniä 97 maassa. ISWA on ainut kansainvälinen jätehuoltoon liittyvä organisaatio, joka yhdistää kunnallisen ja yksityisen sektorin sekä alan tutkimuksen, Koller sanoo. ISWA:n jäsenprofiili on saman tyyppinen kuin Jätehuoltoyhdistyksen Suomen mittakaavassa. On siis hyvin luontevaa, että juuri JHY on ISWA:n kansallinen jäsen Suomesta, vaikka näin onkin ollut vasta reilun vuoden ajan. Kansallinen jäsen toimii omassa maassaan ISWA:n edustajana ja voi käyttää äänioikeuttaan ISWA:n yleiskokouksissa. Kansallisia jäseniä on yhteensä 41. Kansallisilla jäsenillä on myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan, kun esimerkiksi EU pyytää meiltä lausuntoja. ISWA järjestää vuosittain valtavan määrän erilaisia tapahtumia, workshopeja ja projekteja eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi kolmipäiväiseen maailmankonferenssiin osallistuu vuosittain noin osallistujaa. ISWA:n pääkonttori muutti noin kuusi vuotta sitten Kööpenhaminasta Wieniin, ja siitä lähtien Koller on toiminut toimitusjohtajana. Toimintaa pyöritetään yhdeksän hengen voimin. Ostamme toki paljon palveluja ulkopuolelta. ISWA:lla on kymmenen eri työryhmää, joissa kussakin toimii alansa parhaita asiantuntijoita maailmassa. Vaikka työryhmät kokoontuvatkin vapaaehtoispohjalta, erityisprojekteihin tarvittavaa osaamista ostamme mielellämme työryhmien jäseniltä, ja siitä työstä maksamme myös palkkioita. Kansalliset jäsenet saavat nimittää kuhunkin työryhmään maksimissaan kaksi edustajaa, joten Jätehuoltoyhdistyksenkin jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan työryhmiin. Lisäksi järjestämme mielellämme tapahtumia yhteistyössä kansallisten jäsenien kanssa. Esimerkiksi Suomessa on paljon asiantuntemusta siitä, miten jätteestä saadaan energiaa, joten voisimme hyvin järjestää vaikkapa tähän aiheeseen liittyvän opintomatkan. Ehkä maailmankonferenssikin voitaisiin järjestää joskus Suomessa, Koller uskoo. ISWA julkaisee kahta korkeatasoista lehteä. Kaupallisempi Waste Management World sisältää kansantajuisia asiantuntijaartikkeleita ja Waste Management & Research on tieteellinen, korkean julkaisukynnyksen julkaisu. Molemmat ovat alallaan hyvin tunnettuja. Hermann Koller johtaa ISWA:n pääkonttoria Wienissä. Nettisivujen kautta pääsee käsiksi tietokantaan, jossa on yli julkaisua. Vaikka tietokannan julkaisut näyttävät lukituilta, niihin pääsee käsiksi rekisteröitymällä. Tietokanta on ilmainen kaikille, mutta haluamme saada käyttäjien yhteystiedot promotaksemme heille ISWA:a ja sen jäsenyyttä. Meillä on vankka jäsenpohja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta tarkoituksemme olisi saada lisää jäseniä myös muualta maailmasta. Maksukynnys karsisi tietokantamme käyttöä nimenomaan kehittyvissä maissa, Koller uskoo. Vaikka kehitys jätehuoltoalalla on ollut valtavaa eurooppalaisesta näkökulmasta viimeisen 25 vuoden aikana, maailmanlaajuisesti painitaan yhä samojen ongelmien kanssa kuin ISWA:n perustamisaikoina 45 vuotta sitten. Kehitysmaissa jätehuoltoa saatetaan yhä pitää luksusongelmana, joka ratkaistaan, kun tärkeämmät asiat on hoidettu. Jätteiden käsittelyn vaikutus ihmisten terveyteen oli yksi ensimmäisiä huolenaiheita ISWA:a perustettaessa, ja monin paikoin se on oleellinen kysymys edelleenkin, samoin kuin ympäristön saastuminen. Kollerilla itsellään on vankka tausta jätehuollon alalta yli 25 vuoden ajalta. Ympäristöalan tutkinnon Wienin yliopistossa suoritettuaan hän on toiminut muun muassa jätealan konsulttina sekä ollut mukana käynnistämässä tuottajavastuuseen perustuvaa pakkausten kierrätysjärjestelmää Itävallassa. Itävallan lainsäädäntö on tältä osin EU-lainsäädäntöä tiukempaa, ja Itävalta on ollut pakkauskierrätyksen edelläkävijä. Ennen ISWA-pestiä Koller on toiminut myös muovinkierrätysyrityksen toimitusjohtajana. Olen ollut jätehuoltoalalla niin kauan, että voi sanoa, että olen ennemminkin osa ongelmaa kuin ratkaisu siihen, hän nauraa. 4 Jäteplus 2/2015 2/2015 Jäteplus 5

4 TUTKIMUS TUTKIMUS Sekajätteen käsittelytavat kannattavuusvertailussa Yhdyskuntajätteen energiahyödyntämistavoite vuodelle 2016 on jo saavutettu. Vantaan Energian jätevoimala otettiin käyttöön syksyllä Jätteenpolttovaihtoehtojen tulot ovat kymmenkertaiset verrattuna mekaanisbiologisiin vaihtoehtoihin. Kuvat: Vantaan Energian aineistopankki Joonas Viinikka tutki Pro gradu -työssään sekajätteen vaihtoehtoisia käsittelytapoja kannattavuuden näkökulmasta. Vain jäteveron tasoa vastaava jätteenpolttovero saisi mekaanis-biologisesta käsittelystä polttoa kannattavampaa. Suomen yhdyskuntajätteen käsittely on murroksessa. Ennen pääosin kaatopaikalle päätynyt jäte halutaan saada paremmin hyödynnetyksi niin materiaalina kuin energianakin. Tämä näkyy niin EU:n kuin Suomen itsensäkin asettamissa yhdyskuntajätteen hyödyntämistavoitteissa ja lainsäädännössä. Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan vuoden 2016 tavoitteiksi on asetettu 50 prosentin kierrätysaste ja 30 prosentin energiahyödyntämisaste yhdyskuntajätteelle. Näistä energiahyödyntämisen tavoite on jo saavutettu. Sen sijaan kierrätysastetavoitteesta ollaan lähes 20 prosenttiyksikköä jäljessä. Jätteiden paremman etusijajärjestyksen toteutumisen edistämiseksi on ehdotettu jätteenpolttoveron käyttöönottamista. Verottamalla polttoa voidaan edistää kierrätyksen kilpailukykyä suhteessa energiahyödyntämiseen. Jätteenpoltossa syntyy myös kasvihuonekaasupäästöjä riippuen siitä, miten paljon jäte sisältää fossiilista hiiltä esimerkiksi muovien muodossa. Näitä päästöjä olisi perusteltua verottaa, sillä ne eivät kuulu päästökaupan piiriin lukuun ottamatta kierrätyspolttoaineen (SRF) polttoa. Neljä vaihtoehtoista käsittelytapaa Pro gradu -työssäni tutkin sekajätteen vaihtoehtoisia käsittelytapoja ja kustannuksia. Käyttämäni aineiston ja tekemieni laskelmien perusteella laskin neljälle erilaiselle käsittelyvaihtoehdolle nettoyksikkökustannukset, jotka kuvaavat käsiteltävää sekajätetonnia kohden laskettua kustannusta. Kustannusaineisto koostui suomalaisista laitostiedoista. Nettoyksikkökustannuksia laskettaessa huomioitiin investointi- ja käyttökustannukset sekä käsittelystä saatavat tulot. Nettoyksikkökustannusten lisäksi tutkin, miten mahdollisesti tulevaisuudessa asetettava jätteenpolttovero voisi vaikuttaa käsittelyvaihtoehtojen kannattavuuteen. Tarkasteltavat käsittelytavat olivat arinapoltto, leijupetipoltto, mekaaninen käsittely ja kompostointi sekä mekaaninen käsittely ja mädätys. Käsittelyvaihtoehdot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, jätteenpolttovaihtoehtoihin ja mekaanisbiologisiin käsittelyvaihtoehtoihin. Suomen kaikki seitsemän käynnissä olevaa jätteenpolttolaitosta ovat arinapolttotekniikkaan perustuvia. Ensimmäinen leijupetitekniikkaan perustuva laitos on rakenteilla Leppävirralle. Mekaanis-biologisia sekajätteen käsittelylaitoksia ei Suomessa vielä ole, mutta tutkin myös niitä tulevaisuuden potentiaalisina yhdyskuntajätteen kierrätystä lisäävinä vaihtoehtoina. Arinapoltto on käsittelyvaihtoehdoista yksinkertaisin. Siinä sekajäte poltetaan arinatekniikalla ilman esikäsittelyä. Leijupetipoltto on puolestaan polttotekniikka, joka vaatii jätteen esikäsittelyä ennen polttoa leijupetikattilassa. Esikäsittelyssä jäte murskataan ja metallit sekä rejektit erotellaan pois poltettavasta massasta. Kummassakin vaihtoehdossa laskelmiin vaikuttavat suurimmat tulovirrat saadaan myytävästä sähköstä ja lämmöstä. Mekaanis-biologisilla käsittelyvaihtoehdoilla tarkoitetaan laitoksia, joissa päälopputuotteena valmistetaan kierrätyspolttoaine SRF:ää. Prosessissa jäte erotellaan SRF:ksi soveltuvaan ja biohajoavaan jakeeseen. SRF:ksi soveltuvasta aineksesta erotellaan metallit ja rejektit. Tämän jälkeen se murskataan sopivaan palakokoon ja myydään poltettavaksi jo olemassa oleviin laitoksiin. Tarkasteltavia mekaanis-biologisia käsittelyvaih- 6 Jäteplus 2/2015 2/2015 Jäteplus 7

5 PAKKAUSKIERRÄTYS Teksti: J-P Salmi, Suomen NP-kierrätys Oy toehtoja on kaksi. Vaihtoehdot eroavat toisistaan biohajoavan jakeen käsittelyn osalta. Mekaaninen käsittely ja kompostointi -vaihtoehdossa biohajoava jae kompostoidaan kokonaisuudessaan. Mekaaninen käsittely ja mädätys -vaihtoehdossa hienojakoinen jae mädätetään ja karkeajakoinen johdetaan kompostointiin. Mädätys tuottaa biokaasua, mutta suurin osa massasta jää johdettavaksi kompostointiin karkeajakoisen jakeen kanssa. Kummassakin vaihtoehdossa biohajoavan jakeen käsittelyn lopputuotteena saadaan kompostia, jonka oletetaan sopivan esimerkiksi maanrakennukseen tai viherrakentamiseen. Poltto kannattavampaa Tulokset osoittivat, että jätteenpolttovaihtoehdot ovat nettokustannuksiltaan selvästi mekaanis-biologisia käsittelyvaihtoehtoja edullisempia. Käsiteltävää sekajätetonnia kohden laskettu nettoyksikkökustannus on mekaanis-biologisilla käsittelytavoilla jopa kaksinkertainen verrattuna jätteenpolttovaihtoehtoihin. Jätteenpolttovaihtoehtojen kustannukset ovat keskenään hyvin samansuuruiset, kuten myös mekaanisbiologisten vaihtoehtojen. Mekaanis-biologisten- ja jätteenpolttovaihtoehtojen välinen ero nettoyksikkökustannuksissa selittyy ensisijaisesti edellisten Arinapoltto on käsittelyvaihtoehdoista yksinkertaisin. Vantaan jätevoimalan kahmari sekoittaa jätteen tasalaatuiseksi. Ilmastonäkökulmasta jäteveron suuruinen polttovero ei ole perusteltavissa. alhaisilla tuloilla verrattuna jälkimmäisiin. Jätteenpolttovaihtoehtojen tulot ovat kymmenkertaiset verrattuna mekaanisbiologisiin vaihtoehtoihin. Merkille pantavaa on, että suurin osa mekaanis-biologisten käsittelylaitosten investointikustannuksista johtuu kompostointi- ja mädätyslaitoksista. Tutkin myös jätteenpolttoveron vaikutuksia eri vaihtoehtojen kannattavuuteen. Tämä tehtiin lisäämällä vero poltettavalle jätetonnille. Näin ollen jätteenpolttovaihtoehtojen (arina- ja leijupetipoltto) käsittelykustannus nousee perustapauksesta, jolloin mekaanis-biologisten vaihtoehtojen suhteellinen kannattavuus paranee. Poltosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaan haittaan perustuvilla veron tasoilla (6,6 ja 11,6 /t) jätteenpolttovaihtoehdot ovat kustannuksiltaan edelleen mekaanis-biologisia vaihtoehtoja pienempiä. Sen sijaan korkeammalla, nykyistä jäteveroa vastaavalla veron tasolla (55 /t), mekaanisbiologisista käsittelyvaihtoehdoista tulee nettoyksikkökustannuksiltaan jätteenpolttovaihtoehtoja edullisempia. Toisin sanoen, mikäli jätettä halutaan ohjata mekaanis-biologiseen käsittelyyn jätteenpolton sijaan, tämän suuruisella verolla olisi ohjaava vaikutus. Ilmastonäkökulmasta näin korkea veron taso ei kuitenkaan ole perusteltavissa. Tekniikan nopea kehittyminen, ehtyvät luonnonvarat ja kuluttajien asennemuutokset vaikuttavat jatkuvasti siihen, millaisia ratkaisuja jätehuollossa tehdään. Ratkaisujen tulee perustua aina alueelliseen tapauskohtaiseen arvioon. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta jätehuollon ratkaisuja harkittaessa tulisi esitettyjen nettoyksikkökustannusten lisäksi huomioida laajemmin koko ketjussa syntyvät taloudelliset vaikutukset kuten työllistämisvaikutukset. Tavoiteltaessa yhteiskunnallisesti optimaalista kustannustehokasta jätteenkäsittelyä tulisi huomioida myös koko jätehuoltoketjusta aiheutuvat ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. n Joonas Viinikka ympäristöekonomian yo Pro gragu -tutkielma tehtiin Helsingin yliopistolle ympäristöekonomian pääaineesta ja sitä tukivat Jätehuoltoyhdistys (JHY), Kauhajoen Kulttuurisäätiö ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Kiitokset tukijoille! 8 Jäteplus 2/2015 Suomen NP-kierrätys Oy täytti 20 vuotta M itä hauskaa voi olla maito- ja mehupurkkien kierrätyksessä? Esimerkiksi kisa siitä, kuinka monta tyhjää litistettyä maitopurkkia saa yhden purkin sisään. Lapset saavat käytetyistä maitopurkeista oivallista askartelumateriaalia. Miksipä ei maitopurkki soveltuisi hyvin myös yrttitaimien istutusruukuksi kotipuutarhureille? Tärkein syy on kuitenkin se, että kierrätyksessä paperikuidut saavat uuden elämän uusissa kuitutuotteissa. Kesällä 1991 Saksassa annettiin pakkausasetus ja EU:n direktiiviä pakkauksista ja pakkausjätteistä valmisteltiin. Samanaikaisesti Suomen Pakkausyhdistys selvitti mahdollisuuksia pakkausmateriaalien kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Myös ympäristöministeriö asetti työryhmän seuraamaan EU:n tilannetta sekä ehdottamaan toimia, joiden avulla Suomi voi täyttää tulossa olevat velvoitteet. Pakkausalan ja ympäristöministeriön sopimus pakkausten ja pakkausmateriaalien talteenoton ja hyödyntämisen edistämisestä Suomessa allekirjoitettiin Pakkausala sitoutui direktiivissä asetettuihin tavoitteisiin ja perustamaan materiaaliyhteisöjä, jotka kukin omalta osaltaan vastaavat tavoitteiden saavuttamisesta. Elopak Oy, Stora Enso Oyj, Tetra Pak Oy ja Valio Oy perustivat Suomen NP-kierrätys Oy:n vastaamaan nestepakkausten maito- ja mehutölkkien kierrätyksestä. Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin Joulukuussa 1997 astui voimaan valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä. Nestepakkausten keräys alkoi huhtikuussa Ensimmäisenä vuonna niitä kerättiin ja kierrätettiin 540 tonnia. Vuosien varrella keräys on laajentunut kattamaan yli viisi miljoonaa suomalaista ja kaikki kotitalouksien kuitupakkaukset. Niinpä vuonna 2013 kotitalouksien kartonkia kierrätettiin Suomessa jo tonnia, josta nestepakkausten osuus oli tonnia. Suomen NP-kierrätys Oy toimi jätelain mukaisena tuottajayhteisönä vuoteen 2010 asti. Yhtiö kuitenkin osallistui keskusteluihin yhteisen kuitupakkausten tuottajayhteisön perustamisesta jo 2000-luvun alkupuolella. Työpajat ja yhteiset keskustelut tuottivat tulosta ja yhteiseksi tuottajayhtiöksi perustettiin Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), joka sai tuottajayhteisöstatuksen kesäkuussa Teollisuuskuidut liittyivät mukaan vuonna Aluksi SUK:n omistajia olivat vanhat tuottajayhteisöt eli Suomen Kuluttajakuitu ry, Suomen NP-kierrätys Oy ja Suomen Aaltopahviyhdistys ry. Uuden jätelain vaatimusten mukaisesti SUK:n omistusta ja hallintoa muutettiin vuonna Yhtiön omistajina on tällä hetkellä elintarviketeollisuutta, päivittäistavarakauppaa sekä teollisuutta edustavia yrityksiä ja yhteisöjä. Suomen Kuitukierrätys Oy on yhteinen koti ja tuottajayhteisö kaikille kuitupakkauksille Suomen NP-kierrätys Oy on tehtävänsä tehnyt. Juhlimme 20 vuoden taivalta ylpeinä voimme lopettaa yhtiön hyvillä mielin.n 2/2015 Jäteplus 9

6 TEKSTIILIJÄTE TEKSTIILIJÄTE Teksti: Helena Dahlbo, Kristiina Aalto ja Hanna Salmenperä, SYKE Myös rikkinäiset tekstiilit pitäisi kerätä erikseen Suomen ympäristökeskus (SYKE) esittää tekstiilien erilliskeräyksen kaksinkertaistamista siten, että keräys ulotettaisiin myös rikkinäisiin tekstiileihin. Polttamisen sijaan tekstiilit tulisi käyttää uudelleen ja tekstiilijäte tulisi hyödyntää uusiomateriaaleiksi erityisesti kemiallista kierrätystä lisäämällä. Tehostetun kierrätyksen etuna on neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvan tarpeen väheneminen, mikä vähentää myös ympäristökuormitusta. SUOMEN TEKSTIILIVIRTA 2012 Tuonti ja valmistus 7 1,2 16,40 HYVÄN- TEKEVÄISYYS- JÄRJESTÖT 8,28 0,97 Vienti (käytetyt) Kierrätys 3,80 Kauppa Käyttäjät MILJOONAA KILOA KÄYTETTYJÄ TEKSTIILEJÄ JA TEKSTIILIJÄTETTÄ 3,40 = 13,2 KILOA / ASUKAS 54,70 MILJOONAA KILOA JÄTEHUOLTO 4,47 34,30 24,20 Kaatopaikka Varasto Hyödyntäminen energiana Kuluttajatutkimuskeskus 2014 Suomen tekstiilivirtoja, tekstiilijätteen käsittelyn ympäristövaikutuksia sekä keinoja kierrätyksen edistämiseksi selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen kaksivuotisessa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa. Hankkeen loppuraportti sisältää joukon toimenpidesuosituksia, jotka koskevat sekä tekstiilijätteen keräystä että käyttöä. Tutkimuksen mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Erilliskeräykseen saadaan viidennes käytetyistä tekstiileistä. Kaikkien uudelleenkäyttöön menevien tekstiilien määrää ei tiedetä, sillä erilliskeräyksen ohella tekstiilejä siirtyy suoraan sukulaisille ja tuttaville sekä kirpputorien kautta uusille käyttäjille. Valtaosa eli 80 prosenttia käytetyistä tekstiileistä päätyy nykyisin energiahyödyntämiseen ja osa kaatopaikalle. Hankkeessa vertailtiin tehostetun uudelleenkäytön ja tehostetun kierrätyksen ympäristövaikutuksia ja päädyttiin siihen, että suurimmat ympäristöhyödyt saataisiin tehostamalla uudelleenkäyttöä. Lähes yhtä paljon ympäristöhyötyä saataisiin lisäämällä kierrätyksen osuutta nykyisestä 1,5 prosentista 22 prosenttiin. Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää tekstiilien a neitseellisistä raaka-aineista. Kierrätyksen tehostaminen luo mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnalle, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo SYKEstä sanoo. Kuluttajat valmiita lajittelemaan Tekstiilijätteen kierrätyksen edistämisen ensisijaisena edellytyksenä on liike taloudellisesti kannattavien, kemialliseen kierrätykseen perustuvien laitosten perustaminen sekä kysynnän lisääminen kierrätysmateriaalille ja -tuotteille. Erilliskeräyksen tehostamisen lisäksi tutkijat ehdottavat kysynnän kasvun tukemista esimerkiksi siten, että julkisiin hankintoihin sisällytetään kriteerit kierrätysmateriaalin käytöstä. Tekstiilien ja tekstiilijätteen toimittaminen keräykseen tulisi tehdä kuluttajille mahdollisimman helpoksi ja selkeäksi niin, että uudelleenkäyttöön soveltuvat tekstiilit ja tekstiilijäte pidetään erillään. Kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus tietää, mitä keräykseen luovutetuille tekstiileille tai tekstiilijätteelle tehdään ja mihin niistä saatavat rahat käytetään. Hankkeessa toteutetun kuluttajakyselyn mukaan kuluttajat ovat valmiita lajittelemaan myös käyttökelvottomat tekstiilit erikseen ja toivovat tietoa paikoista, johon rikkinäisiä tekstiilejä voi viedä, jotta nekin päätyisivät hyötykäyttöön. Rikkinäisten tekstiilien keräyksen tulisi pohjautua olemassa olevaan, pääasiassa hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämään keräysjärjestelmään sitä laajentaen. Keräystä voitaisiin tehostaa ottamalla tekstiilit vapaaehtoisen tuottajavastuujärjestelmän piiriin. Tämä edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja mahdollisimman monen tuottajan ja maahantuojan sitoutumista käytöstä poistettavien tekstiilien vastaanottoon. Jotta tuottajavastuusta ei tulisi Suomelle kohtuutonta rasitetta, tutkimuksessa esitetään Pohjoismaiden yhteistyön lisäämistä tuottajavastuun ulottamiseksi myös muualle Eurooppaan. Tekstiilien tehostettu erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys edellyttävät kaikkien alalla toimivien tahojen yhteistyön lisäämistä. Kotitalouksien tekstiilijäte on lähtökohtaisesti yhdyskuntajätettä ja kunnan vastuulla, jolloin kuntien tulisi toimia yhteistyössä tekstiilejä keräävien järjestöjen kanssa. TEKSTIILIN UUDELLEENKÄYTÖN JA TEKSTIILIJÄTTEEN HYÖDYNTÄMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA KOLME ERI VAIHTOEHTOA V 1 NYKY- TILANNE 20 % VAIHTO- EHTO VAIHTO- EHTO VAIHTO- EHTO 57,2 % POLYESTERIÄ 37,4 % PUUVILLAA 5,4 % VISKOOSIA 7 1,2 MILJOONAA KILOA Erilliskeräys ja lajittelu 16,5 % 1,5 % 2 % Uudelleenkäyttö Suomi (1/3) Vienti (2/3) puuvilla-, polyesterija viskoosivaatteen KERÄYS SEKAJÄTTEENÄ = valtaosa tekstiilistä hyödynnetään energiana Kierrätys (mekaaninen) polypropyleenimaton 80 % Hyödyntäminen energiana energian Lahjoituksina kerätään talteen 20 % tekstiileistä, jotka pääasiassa uudelleenkäytetään. Tekstiilijätettä kierrätetään mekaanisilla prosesseilla mm. öljynimeytysmatoiksi. Valtaosa käytöstä poistetuista tekstiileistä ohjautuu jätteenä energiahyödyntämiseen. V 2 TEHOSTETTU UUDELLEENKÄYTTÖ 34 % UUDELLEEN- KÄYTTÖ Viestit kuluttajille: vähennä ostamista, suosi kestävää ja uusiomateriaaleja, kierrätä tehokkaasti Hankkeessa listattiin joukko toimenpiteitä, joilla kuluttajat voivat vaikuttaa tekstiilijätteen määrään ja niiden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen: n Hanki vaatteita harkiten ja vain tarpeeseen n Valitse kestäviä vaatteita 57,2 % POLYESTERIÄ 37,4 % PUUVILLAA 5,4 % VISKOOSIA 7 1,2 MILJOONAA KILOA 40 % ERILLISKERÄYS JA LAJITTELU TUPLAANTUU Suomi (1/3) Vienti (2/3) puuvilla-, polyesterija viskoosivaatteen 60 % Keräys sekajätteenä = valtaosa tekstiilistä hyödynnetään energiana Kierrätys Hyödyntäminen (mekaaninen) energiana energian polypropyleenimaton Erilliskeräys kaksinkertaistuu nykyisestä. Pääosa erilliskerätystä tekstiilistä ja tekstiilijätteestä uudelleenkäytetään. Käytetyt tekstiilit korvaavat neitseellistä tekstiilia. Edellyttää käytettyjen tekstiilien kysynnän kasvua. V 3 TEHOSTETTU KIERRÄTYS n Suosi käytettyjä tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita neitseellisistä materiaaleista valmistettujen vaatteiden sijaan n Huolla ja tuunaa vaatteita niin että ne kestävät pitkään n Kun luovut vaatteesta, arvioi onko se edelleen käyttökelpoinen vai jätettä 22 % n Toimita vaate keräyspisteeseen tai kirpputorille 57,2 % POLYESTERIÄ 37,4 % PUUVILLAA 5,4 % VISKOOSIA 7 1,2 MILJOONAA KILOA Käytöstä poisto Käytöstä poisto Käytöstä poisto 2 % 4 % 40 % ERILLISKERÄYS JA LAJITTELU TUPLAANTUU 60 % KIERRÄTYS YLI KYMMEN- KERTAISTUU Uudelleenkäyttö Hyödyntäminen Suomi (1/3) energiana Vienti (2/3) (mekaaninen ja kemiallinen) puuvilla-, polyesterija viskoosivaatteen Keräys sekajätteenä = valtaosa tekstiilistä hyödynnetään energiana polypropyleenimaton energian Mekaanisen kierrätyksen rinnalle kemiallista kierrätystä. Ratkaisu rikkinäiselle tekstiilijätteelle. Kemiallisella kierrättämisellä voidaan valmistaa uutta tekstiiliä, joka korvaa neitseellistä tekstiilia. Edellyttää lajittelun tehostamista ja automatisointia sekä kemiallisen kierrätyksen laitoksia. YMPÄRISTÖN KANNALTA HUONOIN VAIHTOEHTO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS VAIHTOEHTO SELVÄSTI PAREMPI VAIHTO- EHTO KUIN NYKYTILANNE V1 Tutkimushankeen rahoitti ympäristöministeriö ja se toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF:n (U-landshjälp från folk till folk i Finland rf) yhteistyönä. Hankkeen raportit Dahlbo, H., Aalto, K., Salmenperä, H., Eskelinen, H., Pennanen, J., Sippola, K. & Huopalainen, M. Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa. Julkaistaan toukokuussa Aalto, K Kuluttajien halukkuus ja toimintatavat tekstiilien kierrätyksessä. Kuluttajatutkimuskeskus. Tutkimuksia ja selvityksiä 12/ % 4 % Kuva: Suomen ympäristökeskus SYKE, TEXJÄTE-hanke Jäteplus 2/2015 2/2015 Jäteplus 11

7 HYÖTYPALAT HYÖTYPALAT Mitä on cleantech? Cleantech Finlandin Ilkka Homanen vastaa: Cleantech-termi viittaa teknologiaan, palveluihin, ratkaisuihin, prosessi-innovaatioihin ja tuotteisiin, jotka auttavat pienentämään ihmisen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, säästämään energiaa ja luonnonvaroja sekä parantamaan elinympäristöä. Cleantech-liiketoiminnalla voidaan ratkoa taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia haasteita. Termi cleantech alkaa jo olla kansainvälisesti hyvin tunnettu ja ymmärretty. Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen on globaalisti yhteinen haasteemme ja tämä on auttanut paljon termin yhteistä ymmärtämistä ja omaksumista. Suomalaisyrityksillä on huipputason osaamista muun muassa energia-, materiaali- ja vesitehokkuudessa, bioenergiassa, biopolttoaineissa sekä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi onkin maailman johtava tutkija energia- ja ympäristöaloilla. Yli 40 prosenttia Suomen julkisista tuotekehityspanostuksista menee energia- ja ympäristösektorille ja yli kolmasosa julkisista T&K-investoinneista kohdistuu cleantechiin. Suomalaista cleantech-osaamista tarvitaan maailmalla, sillä meillä on maailmanluokan osaamista ratkomaan sekä syntyneitä ympäristöongelmia että pienentämään ympäristövaikutuksia tulevaisuudessa. Cleantech Finland vauhdittaa suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kasvua. Autamme alalla toimivia suomalaisyrityksiä löytämään kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia, markkinoimaan osaamistaan sekä kehittämään yhdessä kansainvälisesti kiinnostavaa tarjontaa. Tavoitteenamme on nostaa Suomi maailman johtavaksi cleantech-asiantuntijamaaksi. Doranovalle jättikauppa Vietnamiin Suomalainen ympäristöteknologian yritys Doranova toimittaa modernin biokaasuvoimalan ja jätteenpolttolaitoksen Binh Duongin jätteenkäsittelykeskukseen Etelä-Vietnamiin. Pirkanmaalainen yritys on kuuden miljoonan euron kauppasopimuksella mukana rakentamassa Binh Duongin provinssin mallikaupunkia Ho Chi Minh Cityn läheisyyteen. Yrityksen kehittämä Kaatopaikan tuottojärjestelmä -konsepti tuo modernin ratkaisun koko provinssin kuuden miljoonan asukkaan jätehuoltoon. Tehokkaan lajittelun ohella tonnin jätteenpolttolaitos vähentää kaatopaikalle kärrättävän jätteen määrää. Biokaasuvoimalan avulla kasvihuonekaasujen päästöt saadaan kuriin. Ympäristöhyötyjen lisäksi projektista koituu myös suoraa taloudellista hyötyä: tehokas biokaasulaitos tuottaa oman tarpeensa lisäksi sähkö- ja lämpöenergiaa myyntiin. Toimitettava biokaasulaitos tuottaa noin 1,5 megawattia energiaa tunnissa, mikä vastaa vajaan tuhannen suomalaisomakotitalon vuotuista sähköntarvetta. Biokaasuvoimalan ja jätteenpolttolaitoksen toimitus alkaa kuluvan kevään aikana ja Teksti: Katariina Krabbe. Tilastokeskus määrittelee: TER- MIT TU- TUIKSI Puhtaan tekniikan tuotannolla (englanniksi cleantech, lyhennys sanoista clean technology) tarkoitetaan kaikkia tuotteita, tekniikoita ja palveluita, jotka prosessissaan tai käytössään aiheuttavat vaihtoehtojaan vähemmän haittaa ympäristölle tai kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Puhtaan tekniikan tuote on siis ympäristönäkökohdiltaan parempi kuin vastaava, saman käyttötarkoituksen omaava tuote. Vertailukohtana voidaan pitää keskimääräistä kansallista tasoa tämän tuotteen tuotannossa tai käytössä. Lähde: Tilastokeskus Tilasto: Ympäristöliiketoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Totuus lasten suusta: Rasmus, 6 v. ennen termin suomentamista: Liinantekijä, joka rakentaa liinoja. Niillä pyyhitään lattioita ja seiniä. Kuultuaan suomennoksen: Puhdas lattia. Ei vaan että se juttu minkä ne tekee tekniikasta on puhdas eikä likanen. Matias, 10 v.: Puhdasta tekniikkaa, sellaista vähän niinku hienoa, eli että se toimii. Doranovan toimitusjohtaja Pasi Mäkelä kestää noin vuoden verran. Projekti rahoitetaan Suomen valtion myöntämän korkotuen avulla. Doranovalle kauppa on koko kaksikymmenvuotisen historian suurin. Kipsilevyjäte lähes 100-prosenttisesti takaisin kipsilevyteollisuuden käyttöön Uudella mobiililla käsittelylaitteistolla ja -menetelmällä kipsilevyjäte voidaan kierrättää materiaalina lähes sataprosenttisesti takaisin kipsilevyteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Kipsilevyjätteen erilliskeräys ja erilliskäsittely on erityisen tärkeää, sillä se on ainoa tapa saada kipsilevyjäte hyötykäyttöön. Suomessa syntyy kipsilevyjätteitä arviolta tonnia vuodessa. Erilliskerätty kipsilevy on varsin yksinkertaista hyödyntää. Se voidaan esikäsitellä normaaleja mekaanisia prosessilaitteita käyttäen, ja tuotettu kipsijauho on riittävän puhdasta hyödynnettäväksi uusien levyjen valmistuksessa. Kipsilevystä eroteltu pahvikin voidaan hyödyntää ainakin energiana ja mahdollisesti myös materiaalina. Haasteena on erilliskeräyksen toteuttaminen varsinkin purkutyömailla, joissa levyt ovat kiinni muissa rakennusmateriaaleissa. Olemme tutkineet ja demonstroineet kipsilevyn erilliskeräystä Päijät-Hämeessä ja pääkaupunkiseudulla vuoden verran KIHU Kipsi- ja kattohuopajätteen erilliskeräyksen pilottihankeessa, Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:stä kertoo. Hankkeen aikana tehdyssä opinnäytetyössä todennettiin, että kipsilevyjätteiden erilliskeräyksellä on mahdollista saavuttaa rakennustyömailla taloudellisia hyötyjä. Erilliskeräyk sen lisäämiseksi tulisi harkita lainsäädännön tiukentamista tai vaihtoehtoisesti pyrkiä löytämään sellaisia ratkaisuja, joilla kipsilevyjätteiden vastaanottohintaa voitaisiin alentaa. KIHU-hankkeessa erilliskerättiin vuoden 2014 aikana painoltaan 959 tonnia kipsilevyjätteitä PHJ:n ja HSY:n toimesta. KIHU-hankkeen päätoteuttaja on Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ). Osatoteuttajina hankkeessa ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy selvittelevät yhdistymistä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Satakierto Oy ovat käynnistäneet selvitystyön yhdistymisestä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on vuonna 1995 perustettu, 13 kunnan omistama ja noin asukkaan alueen jätehuoltoa hoitava yhtiö (Forssan, Loimaan, Akaan, Sastamalan ja Someron seudut). Yhtiön liikevaihto on noin 8,5 miljoonaa euroa. Satakierto Oy on neljän kunnan ja noin asukkaan alueen jätehuoltoa hoitava yhtiö (Eura, Huittinen, Säkylä ja Köyliö), jonka liikevaihto on noin 2,5 miljoonaa euroa. Henkilöstöä LHJ:ssa on 41 henkilöä ja Satakierrossa 8 henkilöä. Yhtiöiden päätoimipaikat sijaitsevat LHJ:n osalta Forssan Kiimassuolla ja Satakierto Oy:n osalta Köyliön Hallavaarassa. Kummankin yhtiön alueella palvelut kuntalaisille tulevat jatkumaan ennallaan, eikä fuusio ei vaikuta henkilöstön asemaan. Yhdistymisessä Satakierto Oy sulautuu suunnatun osakeannin kautta Loimi-Hämeen Jätehuoltoon. Aikataulullisesti yhdistymisprosessin arvellaan kestävän vuoden loppuun. Tavoitteena on, että uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Yhdistymisen myötä Satakierron omistajakunnat tulevat mukaan Loimi-Hämeen Jätehuollon uusiksi omistajiksi ja myös yhtiön hallitukseen. Yhdistymisen myötä tulee perustettavaksi myös uusi yhteinen Jätelautakunta, joka tulee aloittamaan toimintansa samaan aikaan kun uusi yhtiö aloittaa toimintansa. Risteilymatkustajat tyrmäävät jätevesien pumppaamisen Itämereen 95 prosenttia WWF:n kyselyyn vastanneista matkustajista vastustaa kansainvälisten risteilyalusten jätevesien pumppaamista Itämereen. Tällä hetkellä valtaosalla aluksista toimitaan matkustajien tahdon vastaisesti. Itämerellä risteilee vuosittain liki neljä miljoonaa turistia, jotka tuottavat päivittäin noin 170 litraa jätevettä henkilöä kohden. Tuoreen tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia kansainvälisistä risteilyaluksista jättää jätevetensä satamien vastaanottopisteisiin, WWF:n meriasiantuntija Sanna Kuningas sanoo. WWF päätti selvittää matkustajien suhtautumista asiaan ja teki kyselyn toukokuussa Celebrity Silhouette -laivan mukana Helsinkiin saapuneille turisteille. Kyselyyn vastasi lähes 200 matkustajaa. Ainoastaan 25 prosenttia kyselyyn vastanneista tiesi risteily-yritysten pumppaavan jätevesiä mereen. Sen sijaan matkustajien mukaan heille oli kerrottu risteilyalusten käytännöistä ennen Helsinkiin saapumista, mikä on tietenkin hyvä. Aihe on ollut perinteisesti monelle risteily-yritykselle arka, Kuningas sanoo. Saatuaan tietää ongelmasta enemmistö matkustajista, 95 prosenttia, ei hyväksynyt jätevesien pumppaamista Itämereen. Peräti 93 prosenttia sanoi valitsevansa jatkossa mieluummin risteilijän, joka jättää jätevedet satamaan. Suomi ja lukuisat muut Itämeren rantavaltiot ovat jo vuosikausia yrittäneet saada jätevesien laskemisen pysäyttävää kieltoa voimaan Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kautta. Kiellon täytäntöönpano on kuitenkin lykkääntynyt poliittisen umpikujan ja risteilyalan kattojärjestön vastustuksen takia. Toivottavasti kyselymme tulokset toimivat herätyksenä risteily-yrityksille. On selvää, etteivät matkustajat halua osallistua herkän meren saastuttamiseen. Yritysten tulisi nyt vapaaehtoisesti lopettaa jätevesien pumppaaminen mereen. Samalla vastuullisempien toimijoiden olisi mahdollista tehdä pesäero kilpailijoihinsa, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo. Kansainväliset yritykset voisivat ottaa esimerkkiä paikallisilta. Vuonna 2007 viimeisetkin Suomessa liikennöivät matkustajalauttayhtiöt lopettivat jätevesien pumppaamisen mereen. 12 Jäteplus 2/2015 2/2015 Jäteplus 13

8 JÄTEMIINUS LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! Roskapussinvientikorvaus miehelle tai Makelle JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 25 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 225 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Alexanteri Stubukan mukaan: luottamus on sitä, kun kaksi ihmistä menee samaan jätehuoneeseen, katsoo toisiaan silmiin ja miettii, miten suomalainen jäteastian kansi saadaan nousuun. E hkä jätemiinuksenkin lukijat ovat huomanneet, että jonkinlainen työnhaku eduskuntataloyhtiön hallitukseen on ollut käynnissä tänä keväänä. Vaaleissa kun vaaleissa - aina valitaan ja valitetaan. Valittaminen ei yleensä kohdistu valittaviin, vaan roskakatoksella ruikuttajiin. Jätesuomi jakautui vaaleissa kahtia. Bunkkeriporukkaan ja kierrättäjiin. Eduskuntataloyhtiön hallituksen Alexanteri Stubukan mukaan: luottamus on sitä, kun kaksi ihmistä menee samaan jätehuoneeseen, katsoo toisiaan silmiin ja miettii, miten suomalainen jäteastian kansi saadaan nousuun. Hallitusneuvotteluissa käytiin vääntöä perusjätteen, keskusjätteen ja kansallisen jätteen hyödyntämisasteesta. Takalistot haluavat kaiken jätteen perusteellista polttamista bunkkerissa. Ihan siltä varalta, että sekaan on eksynyt joku ulkomailta tuotu EU-pakkaus. Landet puolestaan pistäisivät tunkion kautta kaiken kieroon, eikun kiertoon tukipelloille, oli kysymyksessä sitten porot tai proteiinirahkat. Kokkareet sitten lykkäisivät kaiken huimaan vauhtiin markkinoiden villisti pyörivässä karusellissa. Luottamuksellinen ja tuntemattomana pysyttelevä jätemiinuksen tietolähde roskaministeriöstä kertoi, kutsukaamme häntä Stenkaksi, että roskaministerit vuoron perään kysyvät, onko säädettyjä roskalakeja oikeasti noudatettava. Kaikkien roskaministereiden perusteella ymmärtää hyvin keille ongelmajäte-termi on varattu. Seuraavan roskaministerin uutuus on roskapussinvientikorvauksen saaminen kaikkiin avioehtosopimuksiin. Kyseessä olisi ns. pakottavan aviovelvoitteen korvaus, mutta sellainen josta mieskin tai Make (nimi muutettu) suoriutuu. Naisihmisellehän roskapussin vienti tietää välittömiä lisäkuluja - apua mitä mä laitan päälleni??!!! Ritva-Taimi-Kyllikki (nimeä ei muutettu) voi varata ajan roskapussinvienti-pukeutumiseen ja -stailaukseen erikoistuneelle pukeutumisneuvojalle. Roskapussin vieminen verkkareissa tai muissa normivaatteissa on so last season. Matka jäteastioille vaatii etiketin mukaista pukeutumista. Varsinkin kun Make yleensä päätyy roskapussin kanssa lähibaariin eikä roskakatokselle, toisin kuin on kotona kertonut. Roskapussinvientikorvaus riittäisi siivoamaan tilastot ja suurimman osan Maken piilottamista jätteistä pois. Positiivisessa miinushengessä hyötytäytteistä kesää toivottaen Jätemiinus-reportteri Katkarapu nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Bintec Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Dafo Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp Nummek Oy NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Procofin Oy Puhas Oy Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry Several Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tavicon Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry 14 Jäteplus 2/2015 2/2015 Jäteplus 15

9 TAPAHTUMAKALENTERI 2015 JÄTEHUOLLON KESÄPÄIVÄ OULUSSA Oulussa, OWA:n Show Roomissa OPINTOMATKA PUOLAAN Lisätietoja: ISWA BEACON CONFERENCE: 3RD INTERNATIONAL CONFERENCE ON FINAL SINKS Taipeissa, Taiwanissa ISWA WORLD CONGRESS Antwerpenissa, Belgiassa 29. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Tampereella, hotelli Scandic Rosendahlissa ISWA BEACON CONFERENCE: SECONDARY RESOURCES FROM WASTE: SORTING AND TREATMENT TECHNIQUES Hampurissa Saksassa ISWA BEACON CONFERENCE ON WASTE-TO-ENERGY Malmössä, Ruotsissa

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuu Suomessa

Pakkausten tuottajavastuu Suomessa Pakkausten tuottajavastuu Suomessa MIKÄ ON MIELEKÄSTÄ? Tavoitteena on hyödyntää ja kierrättää jätteitä mielekkäästi eli siihen määrään saakka, jossa ympäristölle koituu edelleen nettohyötyä ja kierrätys

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS 29. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, 6.-7.10.2015, Tampere Juha-Heikki Tanskanen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy www.rinkiin.fi SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuu

Pakkausten tuottajavastuu 8.10.2014, Tampere NordicFood 2014 Pakkausten tuottajavastuu Juha-Heikki Tanskanen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 1 Esityksen sisältö Pakkausjätteen määrä ja vastuutahot Tuottajavastuun kehitys

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Tuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet

Tuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet Tuottajavastuu Sähkö ja elektroniikkalaitteet 1 Tuotteen elinkaari Valmistuksen raaka-aineet Suunnittelu RoHs: Ympäristölle vaarallisten aineiden käytön rajoitukset EuP: Tuotesuunnittelu ja valmistus Uudelleenkäyttö,

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Muoviteollisuus ry:n putkijaosto, julkaisu nr. 43. Muoviputkien keräys ja kierrätys

Muoviteollisuus ry:n putkijaosto, julkaisu nr. 43. Muoviputkien keräys ja kierrätys Muoviteollisuus ry:n putkijaosto, julkaisu nr. 43 Muoviputkien keräys ja kierrätys Muoviputkista on moneksi Muovi on kaikkialla. Lähes kaikissa yhteiskunnan kannalta elintärkeissä toiminnoissa tarvitaan

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 Voiko ilmastonmuutosta hillitä jätteenkäsittelyn avulla? Helka Linna, toimitusjohtaja Jupiter-säätiö 1 Jupiter-säätiön tarkoitus työllistää nuoria,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen pakkausjätteiden hyödyntäminen

Pohjois-Suomen pakkausjätteiden hyödyntäminen Pohjois-Suomen pakkausjätteiden hyödyntäminen - Elinkaaren aikaiset ympäristö- ja kustannusvaikutukset Katja Moliis, Helena Dahlbo, Risto Retkin ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus SYKE Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Jäteplus. Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Kiinnostaako ISWA?

Jäteplus. Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Kiinnostaako ISWA? JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI 1 2014 Jäteplus TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYS: Tahtoa on, tehoa tarvitaan! Ilmoittaudu Oulun kevätpäivään! Kiinnostaako ISWA? JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Mustialan navetan jäteopas

Mustialan navetan jäteopas Mustialan navetan jäteopas Hämeen ammattikorkeakoulussa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Näitä periaatteita sovelletaan myös navetan toimintoihin. Pääperiaate on ottaa huomioon

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Tiukentuneet määräykset

Tiukentuneet määräykset Tiukentuneet määräykset Tiukentuvat ympäristö ja tuoteturvallisuusmääräykset Euroopassa sekä nousevat raaka-ainekustannukset pakottavat Euroopan kemianteollisuutta hakemaan kustannus-säästöjä myös hankintaketjussaan

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE

Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Lohjan kaupunginhallitus PL 71 08101 Lohja 19.3.2010 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA BIOJÄTTEIDEN MÄDÄTYSLAITOKSEN SAAMISEKSI LOHJALLE Rosk n Roll Oy Ab:n (RR) hallitus antaa otsikkoasiasta seuraavan lausunnon.

Lisätiedot

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012

KUIDUN UUDET MUODOT. Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012 COMPOSITE SOLUTIONS STORAGE SOLUTIONS PROCESS EQUIPMENT PIPING SYSTEMS SPECIALITY PRODUCTS INTEGRATED SERVICES KUIDUN UUDET MUODOT Luonnonkuidut ja kierrätys lujitemuoviteollisuudessa 21.5.2012 Plastilon

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

Vastuullinen ja toimiva jätehuolto SUOMEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO 2014

Vastuullinen ja toimiva jätehuolto SUOMEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO 2014 Vastuullinen ja toimiva jätehuolto SUOMEN YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO 2014 PARAS JÄTEHUOLTO KUNTALAISELLE ON MYÖS SUOMEN MENESTYSTEKIJÄ Yhdyskuntajätettä syntyy muun muassa asumisessa. Yhdyskuntajätteeksi luetaan

Lisätiedot

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ

KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 2.12.2004 1 KANSALLINEN STRATEGIA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN KAATOPAIKKAKÄSITTE- LYN VÄHENTÄMISESTÄ 1. JOHDANTO Kaatopaikoista annetussa neuvoston direktiivissä (1999/31/EY, jäljempänä kaatopaikkadirektiivi)

Lisätiedot

Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana. Kumi-instituutin kevätseminaari 17.4.2015 Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana. Kumi-instituutin kevätseminaari 17.4.2015 Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kunnallinen jäteyhtiö kiertotalouden mahdollistajana Kumi-instituutin kevätseminaari 17.4.2015 Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 kunnan omistama yhtiö yli 430 000 asukasta

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot