Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lehti"

Transkriptio

1 2/huhtikuu 2002 tidskrift för samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Houtskär nöjd med specialsjukvård Rakas raskas työ Työnohjauksesta uutta virtaa Kadonnutta työniloa etsimässä Saadaanko käytäväpaikat kuriin? Hanna Vuoriosta uusi ylihoitaja Lääkäripäivystys laajeni Loimaalla YT-sopimus ajan tasalle Potilasasiamiehet potilaan tukena

2 Hoitoa oikeuden päätöksellä? 2 Vuoden 1998 maaliskuussa olin luennoitsijana Tampereen lääkäripäivillä. Esitin tuolloin arvion, että Suomessa syntyy lähiaikoina hallintotuomioistuinten päätöksiä, joilla julkinen valta velvoitetaan järjestämään potilaille välttämätön sairaanhoito. Nyt keväällä 2002 näitä päätöksiä on jo saatu useampia. Vuonna 2000 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi ns. hallintoriitana asian, jossa Helsingin kaupunki oli evännyt vammaisen henkilön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen saannin siinä laajuudessa kuin hänen todettu tarpeensa olisi edellyttänyt. Vuonna 2001 KHO määräsi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin korvaamaan potilaalle sairaanhoitopiirin epäämän ja sittemmin yksityisesti hankitun erikoishammashoidon. Tänä vuonna on julkisuutta saanut ns. Kuopion tapaus, jossa KHO määräsi korvaamaan potilaalle vuonna 1995 tehdyn sydämen ohitusleikkauksen kustannukset kun kyseinen hoito ei ollut toteutunut julkisessa palvelujärjestelmässä. Vaikka nämä kolme päätöstä ovat erillisiä oikeusratkaisuja, on niillä myös paljon yhteistä. Kyse on uudenlaisesta oikeuskäytännöstä, jota on ryhdytty soveltamaan sen jälkeen kun maamme perustuslakiin sisällytettiin ns. taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet. Tämä ajattelu on luettavissa jo vuonna 1995 ilmestyneestä hallinto-oikeuden professori Kaarlo Tuorin kirjasta Sosiaalioikeus ( oikeustieteessä sosiaalioikeus käsittää myös terveydenhuollon juridiikan). Tuori jakaa terveydenhuollon palvelut kolmeen ryhmään: 1) subjektiivisiin oikeuksiin perustuvat palvelut, joiden järjestämiseen kunnilla on erityinen velvollisuus 2) lakisääteiset, mutta määrärahasidonnaiset palvelut, joiden järjestämiseen kunnilla on yleinen velvollisuus 3) vapaaehtoiset eli harkinnanvaraiset palvelut. Terveydenhuollossa tärkein subjektiivinen oikeus on potilaan oikeus kiireelliseen hoitoon. Sellaista tilannetta ei voi syntyä, että potilaalta ryhdyttäisiin kysymään maksusitoumusta äkillisen sydäninfarktin tai hengenvaarallisen vamman hoitoon. Potilas hoidetaan ja kuntaa laskutetaan. Harkinnanvaraisia palveluja edustaa esimerkiksi rintasyöpäseulonnan toteuttaminen vuotiaille. Siihen ei mikään laki velvoita. Suurin osa terveyspalveluista kuuluu 2-ryhmään, joka onkin vaikeimmin määriteltävissä. Aikaisemmin oli vallalla sellainen ajatus, että näiden palvelujen saatavuus on yksinomaan kunkin kunnan tai sairaanhoitopiirin omista budjettipäätöksistä riippuvaista. Myös lääninoikeudet ratkaisivat useita valituksia tällä tavalla. Perusoikeusuudistuksen jälkeen on suunta muuttunut. Tuorin kirjassa tuodaan esille näkemys, että vaikka kyse on määrärahasidonnaisista palveluista ei kunta voi tehdä kuinka niukkaa budjettia hyvänsä. Ainakin asiasta valitettaessa tulisi hallintotuomioistuimen ratkaista asia niin, että kunnan edellytetään varaavan riittävät voimavarat talousarvioonsa myös näiden palvelujen tuottamiseen. Riittävyyden mittariksi käy esimerkiksi «maassa yleisesti hyväksytty taso«. Aikaisemmin myös potilaan asemasta ja oikeuksista säädetyn lain kohdan, jossa todettiin kuntien antavan palveluja «kulloinkin käytettävissä olevien voimavarojen mukaan«tulkittiin laillisesti rajoittavan palvelujen saatavuutta. Alussa mainitun vuoden 2000 KHO:n päätöksen mukaan potilaslakia ei voida tulkita tällä tavalla. Edelleenkään ei voida etukäteen yksiselitteisesti sanoa, missä laajuudessa ja millä laatutasolla lainsäädäntö turvaa terveyspalvelut, mutta mainitut kolme KHO:n päätöstä antavat kuitenkin selvän yleisen käsityksen asiasta. Kiireellinen hoito on annettava aina. Potilaan toimintakykyä selvästi heikentävä sairaustila, johon on olemassa yleisesti hyväksytty ja käypä hoito, on niin ikään hoidettava julkisen terveydenhuollon toimesta joko itse tuotettuna tai ostopalvelulla. Tällaiseen hoitoon jonottaminen ei myöskään saa vaarantaa potilaan terveyttä. Jonotus- ja odotusajoista annettuja yleisiä ohjeita - sitten kun sellaiset on määritelty - tulisi noudattaa. Yleistä korvausvelvollisuutta kunnilla ei kuitenkaan ole, jos potilaat oma-aloitteisesti hakeutuvat yksityiseen hoitoon. Edellä mainituista KHO:n päätöksistä kahdessa kunta tuomittiin korvauksiin, mutta toinen koski kiireellistä hoitoa ja toinen hoidon kokonaan epäämistä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on edellä kuvattu oikeudellinen kehitys tunnistettu ja huomioitu uudistettavana olevassa sairaanhoitopiirin strategiassa. Oikeus terveyspalveluihin on nykyisessä Suomessa kansalaisen perusoikeus, jota ei tulisi joutua hakemaan vuosia kestävillä oikeuskäsittelyillä.

3 Vård genom rättsbeslut? I mars 1998 medverkade jag som föreläsare på läkardagarna i Tammerfors. Jag framförde då den uppfattningen, att det i närmaste framtiden i Finland skulle komma att avkunnas beslut av förvaltningsdomstolarna, enligt vilka de offentliga myndigheterna skulle förpliktas att ordna den nödvändiga vården för patienterna. Nu, våren 2002, har man redan fått flera beslut av den här arten. År 2000 avgjorde Högsta förvaltningsdomstolen som s.k. förvaltningstvist ett mål, där Helsingfors stad hade förvägrat en handikappad person erhållande av hjälpmedel för medicinsk rehabilitering i den omfattning som man konstaterat att hans behov hade förutsatt. År 2001 ålade HFD Birkalands sjukvårdsdistrikt att ersätta en patient för specialtandvård som sjukvårdsdistriktet förvägrat och som sedermera anskaffats privat. I år har det s.k. Kuopiofallet fått offentlighet, i målet fastställde HFD ersättning till en patient för kostnaderna för en bypass-operation som utförts år 1995, eftersom ifrågavarande behandling inte utförts inom den offentliga serviceorganisationen. Även om de här tre besluten är separata rättsavgöranden, har de också mycket gemensamt. Det är fråga om en ny rättspraxis, som man börjat tillämpa efter det att de s.k. ekonomiska, sociala och kulturella grundläggande rättigheterna inkluderades i vårt lands grundlag. Den här tanken kan redan utläsas i boken Sosiaalioikeus, som professorn i förvaltningsrätt Kaarlo Tuori gav ut år 1995 (inom juridiken omfattar socialrätt också hälsovårdsjuridiken). Tuori delar in hälsovårdstjänsterna i tre grupper: 1) Tjänster som grundar sig på subjektiva rättigheter och som kommunerna har en särskild skyldighet att ordna 2) Tjänster som är lagstadgade men som är bundna till anslag och som kommunerna har en allmän skyldighet att ordna 3) Frivilliga tjänster, d.v.s. tjänster enligt prövning. Den viktigaste subjektiva rättigheten inom hälsovården är patientens rättighet att snabbt få vård. Det kan inte uppstå en sådan situation, att man vid behandling av akut hjärtinfarkt eller livsfarlig skada börjar fråga efter betalningsförbindelse. Patienten vårdas och kommunen faktureras. Tjänster enligt prövning är till exempel ordnandet av bröstcancerscreening för personer mellan 40 och 50 år. Ingen lag förpliktar till detta. Den största delen av hälsovårdstjänsterna hör till grupp 2, som också är den som är svårast att defi niera. Tidigare var den åsikten förhärskande, att tillgängligheten på dessa tjänster var beroende enbart av envar kommuns eller sjukvårdsdistrikts egna budgetbeslut. Också länsrätterna avgjorde flera besvär enligt detta. Efter reformen av de grundläggande rättigheterna har riktningen ändrat. I Tuoris bok framförs den åsikten, att även om det är fråga om tjänster som är bundna till anslag kan kommunen inte göra upp en hur njugg budget som helst. Åtminstone då det inlämnas besvär över saken bör förvaltningsdomstolarna avgöra frågan så, att man förutsätter att kommunen i sin budget reserverar tillräckliga resurser också för produktionen av dessa tjänster. Som ett mått på tillräckligheten duger till exempel «den allmänt accepterade nivån i landet«. Tidigare ansågs också stadgandet «inom gränserna för de resurser som vid respektive tidpunkt står till hälso- och sjukvårdens förfogande«i lagen om patientens ställning och rättigheter juridiskt begränsa tillgängligheten på tjänsterna. Enligt det ovannämnda utslaget som HDF år 2000 avgav kan patientlagen inte tolkas på detta sätt. Man kan ännu inte på förhand entydigt säga, i vilken utsträckning och på vilken kvalitetsnivå lagstiftningen tryggar hälsovårdstjänsterna, men de nämnda tre HFD-utslagen ger i alla fall en klar allmän uppfattning om saken. Brådskande vård måste alltid ges. Ett sjukdomstillstånd som klart försvagar patientens funktionsförmåga och för vilket det fi nns en allmänt accepterad och gängse behandling, skall likaså skötas av den offentliga hälsovården antingen i egen regi eller som köpt tjänst. Att stå i kö för en sådan här behandling får inte heller medföra risk för patientens hälsa. De allmänna direktiven om köer och väntetider som givits - då dylika har fastslagits - skall följas. Kommunerna har i alla fall ingen generell skyldighet att erlägga ersättning om patienterna på eget initiativ söker sig till privat vård. I de ovanstående HFD-besluten dömdes i två fall kommunen att betala ersättning, men det ena gällde brådskande vård och det andra vård som helt förvägrats. Den ovan beskrivna rättsliga utvecklingen har i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt noterats och beaktats i den strategi för sjukvårdsdistriktet vilken som bäst håller på att förnyas. Rättigheten till hälsovård är för medborgarna i dagens Finland en grundläggande rättighet, som man inte borde behöva söka genom handläggning i rätten, något som kan ta år i anspråk. Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet 3

4 Muutoksia tarvitaan... (3.osa)...vai tarvitaanko... 4 Miksi pitää hokea «Muutoksia tarvitaan, muutoksia tarvitaan...«, kyllästymiseen asti? Eikö yhtä hyvin voisi toimia niin kuin on toimittu tähänkin asti? Onhan sitä potilaita hoidettu ennenkin hyvillä tuloksilla ilman kaikenmaailman prosessimittareita (ehkä). Ovathan potilaat aina olleet tyytyväisiä saamaansa hoitoon, vaikkei heitä olekaan sanottu asiakkaiksi (ehkä). Ovathan lääkärit olleet kautta aikojen taitavia ja osaavia ilman laatuvouhotustakin (ehkä). Onhan tekoniveliä leikattu ilman mitään osaamiskeskuksia tähänkin asti piirimme alueen kahdeksassa sairaalassa menestyksellisesti (ehkä)....rakenteissa ja toiminnassa... (Lasaretti 4/joulukuu 2001)...suunnittelussa......kehittämistoiminnassa......henkilöstöasioissa ja ihmisten johtamisessa... (Lasaretti 1/maaliskuu 2002) Sananlasku sanoo: «Vanhassa vara parempi.«on kuitenkin kiusallista, että kaikkiin noihin vanhojen hyvien aikojen ylistyksiin joutuu lisäämään tuon «ehkä«-sanan. «Luulo ei ol tiaro väärtti«on vanhan kansan viisaus, joka nykyisin ilmaistaan terveydenhuollossa kolmella kirjaimella EBM = Evidence Based Medicine = näyttöön perustuva lääketiede. Jotkut optimistisimmat ovat ajatelleet, että EBM olisi myös lyhenne sanoista Evidence Based Management = näyttöön perustuva johtaminen. Moni kysyy aivan aiheellisesti: onko sellaistakin? Muutoksia siis tarvitaan...hallinnossa ja johtamisessa, vai tarvitaanko... Oma kokemukseni perustuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä (Pshp) 1990-luvulla tekemiimme uudistuksiin. Toistuvasti kysyn itseltäni: millainen olisi Pshp ilman kokonaisvaltaista laadunhallintaa, ilman laatupalkintomallin mukaista itsearviointia, ilman sen pohjalta kumpuavaa kehittämistoimintaa... millainen olisi Pshp ilman sopimusohjausmenettelyä, ilman klinikkakeskeistä toiminnan ja tuotteistuksen suunnittelua, ilman terveyskeskusten ja kuntien (kuntarenkaiden) kanssa käytäviä sopimusneuvotteluja, ilman yhteisesti sovittuihin tunnuslukuihin perustuvaa seurantaa ja tarkistusneuvotteluja, ilman hoidon tarvetta luotavaa epidemiologista projektia... millainen olisi Pshp ilman asiakaslähtöistä prosessiajattelua, ilman sen kautta kehittyviä alueellisia hoitoketjuja, ilman sisäisten yhteistyöprosessien tuomaa joustavuutta ja sujuvuutta, ilman alihankintaprosessien kriittistä arviointia ja kehittämistä... millainen olisi Pshp ilman strategiaprosessiin kytkettyä tasapainoisen tuloskortin soveltamista (BSC = Balanced Score Card), ilman koko organisaation kattavaa monipuolista mittaristoa, josta eri tason johtajat näkevät edistymisen strategioiden suuntaisesti... millainen olisi Pshp ilman systemaattisia asiakaspalautejärjestelmiä ja niiden hyödyntämistä, ilman poliklinikoiden ja vuodeosastojen palvelumittareita, ilman terveyskeskuksille suunnattuja palvelukyselyjä, ilman sisäisten palvelujen arviointimenettelyjä... millainen olisi Pshp ilman säännöllistä henkilöstöarviointia (tuloskuntomittari), ilman siihen perustuvaa esimiestyön, toimintaympäristön ja henkilöstön kehittämistoimintaa, ilman kattavia kehityskeskusteluja (jopa lääkärit mukana), ilman systemaattista, strategiaan pohjautuvaa henkilöstön kehittämistoimintaa...

5 millainen olisi Pshp ilman mittavaa laatukoulutusta, ilman 20 esimies-/johtajatasoisen henkilön perusteellista laatujohtamisen tutkintoa (MQ = Master of Quality), ilman 75 henkilön saamaa laadunohjaajakoulutusta, ilman 70 henkilön saamaa laatupalkintomallin arviointikoulutusta, ilman 300 esimiehen saamaa laadunkehittämisen peruskoulutusta, ilman 1500 työntekijän saamaa kehittämisprojektin laatutyökalukoulutusta... millainen olisi Pshp ilman systemaattista projektinhallintaa, ilman kehittämisprojektien ohjeistoa, ilman projekteja tukevaa työkirjaa ja seurantaseminaareja, ilman kuntayhtymän valtuustokokouksessa jaettavia projektipalkintoja... millainen olisi Pshp ilman tieteellisen tutkimuksen kokonaisprosessin hallintaa, ilman tutkimusyksikköä, ilman tieteellisen tutkimuksen laatukäsikirjoja... Niin, eiköhän se olisi yksinkertaisesti sairaanhoitopiiri ilman noita uudistuksia eli sellainen kuin se oli 1990-luvun alussa. Siis sellainen kuin ne sairaanhoitopiirit, joissa ei ole tehty määrätietoista uudistustyötä, vaan on ajateltu, että «vanhassa vara parempi«. Näyttää siis siltä, että Evidence Based Management = näyttöön perustuva johtaminen on mahdollista myös terveydenhuollossa. Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Hemodialyysihoidot alkoivat Salossa Salon alueen munuaispotilaille avautui lähempää kotia hoitopaikka, kun Salon aluesairaalan sisätautien yksikössä aloitettiin hemodialyysihoidot. Ensimmäisellä viikolla hoidettiin neljä potilasta (käyvät kolme kertaa viikossa), mutta parin viikon kuluttua potilaita oli jo kahdeksan. Dialyysipaikat mahdollistavat tulevaisuudessa hoidon jopa 24 potilaalle. Dialyysipotilaiden määrä lisääntyy vuosittain n. 8 %:lla, minkä seurauksena myös TYKSin dialyysiyksiköt täyttyvät potilaista. Loimaan aluesairaalassa aloitettiin «satelliittitoiminta«vuonna 1997, josta lähtien on itänyt ajatus vastaavan perustamisesta myös Salon aluesairaalaan. Potilaiden näkökulmasta lähellä kotia sijaitseva hoitopaikka säästää matka-aikaa ja myös rahaa. Suunnitteluvaiheessa dialyysitoimintaan käytiin tutustumassa TYKSin lisäksi Loimaalla ja Tammisaaressa, tekniikan henkilöstö vieraili vielä Valkeakoskellakin. Näistä dialyysiyksiköistä saimme monia hyviä neuvoja ja vinkkejä remonttia ja toimintaa varten. Dialyysiyksikön tilat kunnostettiin kolmesta sisätautien yksikön potilashuoneesta, jolloin vuodepaikkojen määrä väheni 11:llä. Sisätautien yksikön henkilökunnasta on tällä hetkellä viisi kouluttautunut dialyysihoitajiksi TYKSin dialyysiosastoilla, myöhemmin uudet dialyysihoitajat koulutetaan sekä Salossa että Turussa. Nefrologi käy Turusta pari kertaa kuukaudessa katsomassa potilaita, väliaikoina sisätautien yksikön lääkäri, joka on myös ollut koulutuksessa TYKSissa, hoitaa potilaita. Uusi toiminta edellyttää yhteistyötä sisätautien yksikön ulkopuolelle monen eri tahon kanssa, esim. tekniikka, laboratorio, apteekki, välinehuolto, keskusvarasto, ruokahuolto ja laitevalmistaja. Dialyysin alkaminen on tuonut uusia, mielenkiintoisia asioita hyvin monen aluesairaalan työntekijän työhön. Hoitoa oikeuden päätöksellä Vård genom rättsbeslut Muutoksia tarvitaan (3.osa) Hemodialyysihoidot alkoivat Salossa... 5 Bra service, stora variationer i kostnaderna Rakas raskas työ Kyllä nämä asiat kotiinkin seuraavat... 9 Voit muuttaa vain itseäsi Työssä jaksaminen Uusi menetelmä henkilöstön hyvinvoinnin mittaamiseen Työn iloa etsimässä - ja löytämässä Kadonneen työnilon metsästys Kuukausikipuja Perushoitaja ahtaalla virkarakenteen muutoksessa Käytäväpotilaista kasvava ongelma TYKSissä Käytäväpaikka on masentava kokemus Vakka-Suomen «seinätön sairaala« Jatkuva potilastulva ruuhkauttaa vuodeosastoja Myrskyn silmässä OBERON-kuulumisia Ylihoitajan rooli on muuttunut Loimaan aluesairaalalle kolmen terveyskeskuksen lääkäripäivystys Yhteistoimintasopimus ajan tasalle Potilasasiamies neuvoo, auttaa ja ohjaa Uudet viran- ja toimenhaltijat Tapio Korhonen eläkkeelle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta TYKSIn Seniorit ry Sisältö Aila Ruuth-Setälä, osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikkö, Salon aluesairaala 5

6 Bra service, stora variationer i kostnaderna Små kommuner nöjda med distriktets specialsjukvård 6 Att sjukvård kostar är ett obestridligt faktum. Det känner man väl till inte minst i mindre kommuner, där det är svårare att nå synergieffekter och spara kostnader än i större kommuner. I Houtskär, en kommun med 670 invånare ute i den åboländska skärgården, står social- och hälsovård för drygt hälften av de totala utgifterna om 3 milj. euro eller knappt 18 milj.mk. - Hälsovård behövs alltid, den är en del av den kommunala servicen och man får lov att acceptera de utgifter den medför. Vi har en bra bashälsovård i kommunen och specialsjukvården får vi på ett bra sätt skött via sjukvårdsdistriktet, säger kommundirektör Bengt Backman. Det är framförallt mångsidigheten och djupet i specialsjukvården som får Houtskärs uppskattning. Backman vill också lyfta fram en annan sak. - Den svenskspråkiga servicen på ÅUCS verkar ha blivit bättre under de senaste åren. Det varierar givetvis från avdelning till avdelning men man ser överlag en större benägenhet att försöker betjäna på svenska. Service på modersmålet är extra viktigt då det handlar om sjukdom och vård. På Åbolands sjukhus är den svenska servicen tryggad och för svenskspråkiga Houtskär är Åbolands en viktig enhet inom specialsjukvården. En liten nackdel är att Åbolands inte har akutmottagning, alla besök sker med remiss. Houtskär är en av delägarkommunerna i Åbolands Sjukhus. - Åbolands har en central roll, servicen är mångsidig och svenskan garanterad. Personalen känner väl till skärgården och dess speciella förhållanden, säger Backman. Stor andel över 65 år Houtskär är ännu i år en helt svenskspråkig kommun men vid senaste årsskifte översteg de fi nskspråkiga invånarna den stipulerade 8-procentsgränsen. Och det gör att Houtskär från den 1 januari nästa år är en officiellt tvåspråkig kommun. En annan speciell sak med Houtskär är åldersstrukturen med hela 26 procent av invånarna över 65 år. Det här sätter givetvis sin prägel på både bashälsovård och specialsjukvård. - Andelen över 65 år är hos oss dubbelt så stor som i landet i genomsnitt men andra kommuner kommer efter. Vi har redan i dag resurser att sköta den äldre delen av befolkningen. Å andra sidan fi nns det många unga familjer med barn i kommunen, säger Backman. Houtskär har i dag en deltidsanställd läkare, två sjukvårdare på heltid och Nina Alopaeus är läkare i Houtskär, Iniö och på Brändö och kallas inte utan orsak för «Skärgårdsdoktorn«. Samarbetet med sjukvårdsdistriket är hon mycket nöjd med. en deltidsanställd läkarsekreterare. Läkarmottagning har man två gånger i veckan och vårdarna har jour över veckosluten. Läkarjour har man inte, den tjänsten liksom bäddplatser, röntgen och laboratorietjänster köper man av Pargas stad. Houtskär säljer för sin del läkartjänster till grannkommunen Iniö, där man har mottagning en gång i veckan. Tandläkarservicen sköts genom köp av privata tjänster. Fysioterapeut har man på deltid. I akuta fall anlitar man ambulansen stationerad i Nagu, taxi eller i svårare fall Medi-Heli. Till närmaste läkarjour i Pargas är det 65 km och tre färjpass. Åktiden blir närmare två timmar. - Medi-Heli har räddat många liv här ute, den är en trygghetsfaktor värd allt stöd, säger Backman. Över budget, under budget Äldreomsorgen sköts så långt som möjligt genom öppen vård och i Fridhem fi nns 35 åldringsbostäder. Kommunens hälsogård renoverades för några år sedan och den är ändamålsenlig för kommunens behov. - Hälso- och socialvården fungerar bra. Vi har läkare som är intresserade och personal som ställer upp. Specialsjukvården köper vi efter behov. Som helhet är vårdsituationenen god i Houtskär i dag, säger Bengt Backman. Som kommundirektör är han mer insatt i administration och ekonomi än i det medicinska. Och det tar honom inte länge att räkna ut vad priset för bra hälsovård är i Houtskär. År 2001 hade kommunen en utgiftsram om 3 milj. euro, 17,8 milj.mk, varav social- och hälsovård tar 55 procent, d.v.s. 1,68 milj. euro eller 10 milj.mk. - Åldringsvården kostar euro (2,1 milj.mk), primärhälsovården euro (1,6 milj.mk) och specialsjukvården

7 euro eller 2,4 milj.mk. Vi hade budgeterat euro (3,1 milj.mk) men behovet var mindre än väntat och där sparade vi mk eller euro, säger Backman. - Specialsjukvården är en stor post i vårdbudgeten, 2,4 milj.mk innebär över 6 procent av skatteinkomsterna. Vi satsar på öppen vård och primärvård men kasten i vårdkostnader är svåra att göra något åt. Om vi ett år har t.ex fem by pass-operationer i stället för en skjuter kostnaderna i höjden. Sådant kan vi inte göra någonting åt. Och kasten är stora, det visar boksluten klart och tydligt; i fjol kostade specialsjukvården mk (588 euro) per kommuninvånare och år mk (660 euro). År 1996 hade man stort behov av specialsjukvård och då uppgick kostnaderna till mk (716 euro) per invånare. - Specialsjukvården kostar en hel del och variationerna är en känsklig sak i en liten kommuns ekonomi. Det fi nns visserligen en s.k. Robin Hood-klausul, ett tak varefter kostnaderna fördelas mellan alla medlemskommuner. Men det här taket kunde i houtskärsperspektiv vara lägre. Vissa år blir ekonomiskt väldigt tunga, säger Bengt Backman. Houtskär köper, liksom andra kommuner, specialsjukvård hos ÅUCS och Åbolands Sjukhus. I vissa fall som t.ex. ortopedisk kirugi köper man tjänster av den privata sektorn. - Flera månaders väntetid på operation på ÅUCS är inte rimligt och där är vi beredda att satsa det som privat vård kostar, säger Backman. Nyttig bildtelefon Nina Alopaeus är läkare på deltid i Houtskär och Iniö. Hon är också läkare på åländska Brändö och kallas inte utan orsak för Skärgårdsdoktorn. Trots långa avstånd och mycket resande är hon nöjd. - Jag anser mig vara lyckligt lottad som får jobba på det här sättet, säger hon. Alopaeus är också nöjd med samarbetet med sjukvårdsdistriktet. Specialsjukvården fungerar bra och samarbetet löper fint. - För en liten kommun med långa avstånd till specialvård är det viktigt att allt fungerar bra. - Det är alltid ett stort steg för en patient att åka från liten skärgårdskommun till ett stort sjukhus i Åbo. Vi försöker alltid lösa frågorna per telefon, vi är dagligen i kontakt med ÅUCS och Åbolands Sjukhus. Kan vi lösa saken genom telefonkonsultation med en specialläkare i Åbo slipper vi kanske en resa, det sparar tid och pengar för alla parter. Trots att läkarna i Åbo har tusen saker att göra har de ändå tid för oss också, säger Nina Alopaeus. Om det trots allt blir fråga om besök i Åbo fungerar också den biten bra. Alopaeus ringer in en telefonremiss, smidigt och enkelt. Och medan patienten sitter i taxin på väg mot Åbo faxar läkaren eller sjukvårdaren patientuppgifter med t.ex. EKGvärden till sjukhuset. Också Nina Alopaeus ger den svenska servicen på ÅUCS fullgott betyg. - Man försöker tala svenska och det är det viktiga! Houtskär var tillsammans med Iniö, - Läkare två dagar i veckan, två sjukvårdare på heltid och ett hälsohus i gott skick tryggar primärvården i Houtskär, säger kommundirektör Bengt Backman. Dragsfjärd, Hitis och Pargas de första skärgårdskommunerna som för några år tog i bruk bildtelefon på försök. Tekniskt sett handlar det fråga om kommunikation med hjälp av kamera, dator och telefonkontakt. - Bildtelefonen används mycket inom mentalvården men också för att visa t.ex. ett huduexem för en specialist i Åbo. Den används också grupparbeten och vårdmöten. Bildtelefonen sparar mycket tid och borde användas mycket mera men jag är rädd att den i många fall står bortglömd och oanvänd. Alopaeus har ett önskemål till specialistvården i Åbo. - Då patienten varit för vård i Åbo blir pappren ofta liggande där och vi får inga mellanrapporter hur saken framskridit. Det kan vara tyst i ett par månader och det som läkare känns det ovisst, säger Nina Alopaeus. Och tillägger. - Samarbetet har gått mycket framåt och är bra i dag. Ett speciellt omnämnande är sjukhusens socialskötare värda. De gör ett ovärderligt arbetet för patienten och dess familj, allt från små praktiska råd om kring vården och sjukhusvistelsen till att ordna övernattning då familjen kommer på besök. Sådana saker är mycket viktiga. Henrik Laurén 7

8 Rakas raskas työ Toisten ihmisten terveyttä hoitavat kokevat sairaaloissa entistä useammin olevansa oman jaksamisensa äärirajoilla. Kyse ei ole vain työn määrästä ja sen vaativuuden kasvusta, vaan usein myös työyhteisön omasta kunnosta. Veronmaksajat pitävät terveyttä ja sen hyvää hoitoa tärkeimpänä asiana, jota yhteiskunnan pitäisi heille tarjota. Tämä arvostus ei kuitenkaan näy riittävästi terveydenhuollon arjessa, todistavat työntekijät toistuvasti. Nykypäivän työyhteisöissä on liikaa rasitustekijöitä, joista kiire, kasvaneet vaatimukset ja jatkuva muutos nousevat usein fyysistä rasittavuutta suuremmiksi. Myös terveydenhuollon suuria rakenteita ratkovat ovat huolestuneita julkisen sektorin terveysammattien vetovoimasta kun suuret ikäluokat vetäytyvät hyvin ansaitsemalleen eläkkeelle. Huhtikuussa perhevapailtaan peruspalveluministeriksi palaava Eva Biaudet näkee työyhteisöjen kehittämisen keskeisenä taloudellisten satsauksien rinnalla terveydenhuollon tilanteen parantamisessa. - Meillä ei ole varaa menettää nykyisiä työntekijöitämme eikä ottaa riskiä ettei näihin tärkeisiin tehtäviin enää tulevaisuudessa hakeuduttaisi riittävästi. Palkan ohella on tarjottava mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, sillä osaava työntekijä saa tyydytystä työstään myös pitämällä osaamistaan yllä täydennyskoulutuksessa, sanoo ministeri. En minä, mutta kun esimies ja ne muut... Miksi niin moni kokee työnsä paitsi rakkaana, myös liian raskaana kantaa? Työelämän vaatimustaso on noussut kohisten. Moni pohtii osaanko, kelpaanko enää tällaisena, kuinka jaksaisin muuttua ja pysyä mukana muutoksessa. Tiimityö ja moniammatillinen yhteistyö ovat tuttuja mantroja, mutta mitä tehdä kun yhteistyösuhteet eivät työpaikalla toimi ja kaveri kiukuttaa? Työelämässä ihmisiä painaa usein oman tekemisen halun ja vastuun epäsuhta. Et voi antaa parastasi työssäsi, jos koet ettet voi siihen vaikuttaa. Onko vaikutusmahdollisuuksien ja vastuun puute sitten aina todellista vai mennäänkö meillä liian helposti esimiehen selän taakse? - Esimiehen asemaa ja mahdollisuuksia korostetaan meillä nykyisin aivan liikaa. Vaikka hyvä johtaminen on sujuvan työelämän tärkeimpiä rakennuspuita, ei esimies voi olla vastuussa kaikesta siitä, mitä heidän niskaansa nykyisin ripustetaan. Jokaisella työntekijällä on ammatti-ihmisenä vastuu omasta tontistaan, eli siitä, että hän hoitaa oman työnsä ja osaamisalueensa mahdollisimman hyvin. Siitä syntyy myös yhteisvastuu ja yhteinen tekeminen, korostaa terveydenhuollon esimiestyötä ja työnohjausta tutkinut hoitotieteen professori Marita Paunonen-Ilmonen. - Emme koskaan pääse tekemään todellista tiimityötä ja moniammatillista yhteistyötä ellei ihmisille anneta vastuuta omasta työstään ja työntekijät opi sitä kantamaan. Työnohjauksessa pohdimme usein mikä on ohjattavan oma rooli kussakin mieltä painavassa tilanteessa. Mitä hän on tehnyt ongelmallisissa tilanteissa? Usein työntekijä pysähtyy miettimään uskaltaisinko toimia toisin. Tilannetta ei voi ratkaista tekemällä toisista työtovereista tai esimiehestä syntipukkia. Syyllisen etsiminen toisista ja oman itsen ulkopuolelta on meille aika luonteenomaista. Se on usein helpoin ratkaisu, mutta uskallus ymmärtää itseään työelämässä ja nähdä itsensä ihmisenä tarjoaa kasvun paikkoja. Peiliin katsominen tuntuu usein kipeältä, mutta se on pitkällä tähtäimellä helpottavaa ja vapauttavaa. Ja vain itsensä tuntemalla ja - Esimiehen asemaa ja mahdollisuuksia korostetaan meillä nykyisin aivan liikaa. Ei esimies voi olla vastuussa kaikesta, hoitotieteen professori Marita Paunonen- Ilmonen sanoo. 8

9 omaan toimintaansa vaikuttamalla voi varmimmin muuttaa arkisia työasioita. Työtoverit ovat monelle pitkä kanto kaskessa. On tärkeää ymmärtää, että me vain olemme perusviritykseltämme niin erilaisia. Toiset kantavat ammatillista vastuuta tosissaan ja perusteellisesti. Heille työ on iso ja ihana asia ja he tekevät sitä sitoutuneesti ja vastuullisesti. Toisille riittää minimin täyttäminen. He rajaavat tarkasti tehtäväkenttänsä ja varovat vankasti tekemästä mitään muuta kuin on pakko. Jokainen työyhteisö kestää yhden tällaisen «tämä ei kuulu minulle«-tyypin, mutta useamman kanssa syntyy jo ongelmia. Liika tiukkuus tekee kaikkien osapuolten elämän vaikeaksi. Liika persoonallinen sitoutuminen työhön voi sekin muodostua yhtä lailla työyhteisön koetinkiveksi kuin rimaa hipova lintsaaminen. Siinä sitä on esimiehellä tekemistä, naurahtaa Paunonen- Ilmonen. Kiire on helppo vihollinen Kiristynyt työtahti ja vähenevät tekijät ovat todellisuutta sairaaloissa. On oikeaa kiirettä, joka johtuu työn paljoudesta. On myös tehtyä ja selitykseksi jalostettua kiirettä, sillä kiireen taakse on helppo piiloutua, kun syyt töiden sujumattomuudelle ovat ihan muualla. Viisas neuvoo hidastamaan tahtia, kun on oikein kiire. Tommy Hellsten on pukenut asian sanoiksi: Mitä vähemmän teet, sen enemmän saat aikaan. - Tehtäväkeskeinen kulttuurimme tuntuu joskus kaatuvan päälle. Kun työssä asiat tuntuvat oikein kaoottisilta, on yksinkertaisesti istuttava alas ja mietittävä mitä se kiire on ja mihin se vaikuttaa. Rauhoita itsesi ja mieti kuinka voisit järjestää asioita niin, että ne sujuisivat paremmin. Tämä mietintäaika on järjestettävä, muuten kiireelle ei ole mahdollista saada suitsia suuhun eikä se mitään tekemättä ainakaan vähene. Terveydenhuollossa on yritetty miettiä turhia, ikuisia rutiineja, joista voitaisiin luopua. Ei ole kovin kauaa siitä, kun jokaiselta potilaalta mitattiin sairaalassa kuume, oli hänen perusvaivansa sitten mikä tahansa. Näitä turhia rutiineja on ollut pakko kitkeä pois, kun aika on mennyt tiukalle. Vähän väen valittaminenkin vie usein enemmän voimia kuin tuo apua. Henkilökunnasta on ilman muuta todellista pulaa monissa paikoissa, mutta erityisesti juuri silloin on tärkeää pysähtyä miettimään mitä tällä väellä tehdään, todistaa Paunonen-Ilmonen. Tuula Vainikainen kuva: Esko Keski-Oja Kyllä nämä asiat kotiinkin seuraavat Potilaiden vaikeat sairaudet ovat eri klinikoilla ja osastoilla hoitajien ja muiden ammattilaisten arkipäivää. Syövällä on hyvistä hoitotuloksistaan huolimatta edelleen erityisen pelottava kaikunsa ainakin potilaille. Kuinka lähelle potilaiden hätä ja ahdistus tulee henkilökuntaa ja kuinka sitä jaksaa päivittäin kantaa? - Joskus tuntuu, että työ tulee liiankin lähelle ja että se on vienyt liian suuren osan elämästä, mutta sitten sitä vain jaksaa. Tämä työ on rankkaa, mutta hyvin antoisaa, tiivistää apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarila, joka on työskennellyt lapsisyöpäpotilaiden osastolla 416 runsaat parikymmentä vuotta. - Ihmisten hädän kohtaaminen päivittäin on henkisesti raskasta, mutta syöpäosastot ovat paikkoja, joihin varmasti ha- Apulaisosastonhoitaja Tuula Tuomarilan hoivissa olevalla kolmetoistavuotiaalla karvialaisella Reetalla riittää tarmoa myös läksyjen lukuun. keutuukin ihmisiä, jotka haluavat panna itsensä peliin. Tieto siitä, että syövän hoitotulokset ovat parantuneet valtavasti niiden 19 vuoden aikana, jotka olen itse ollut onkologian klinikalla työssä helpottaa. Tunne, että potilaamme ovat hyvissä käsissä auttaa meitä hoitajiakin. Ja potilailta saatava palaute auttaa myös osaltaan. Täällä näkee työnsä merkityksen konkreettisesti, kertoo osastonhoitaja Marjatta Klemi onkologian klinikan osastolta

10 Henkisesti raskasta hoitotyötä tekeviä hoitajia neuvotaan suhtautumaan työhönsä tietyllä ammatillisella viileydellä, jotta työtä jaksaisi tehdä. Jäävätkö työasiat työpaikalle? - Valehtelisin, jos väittäisin, että teen tätä «vain työnä«, joka jää taakse kun painan TYKSin oven illalla kiinni. Kyllä nämä ihmiset - niin lapset kuin perheetkin, seuraavat usein ajatuksissa kotiin. Tässä työssä tunteet ovat väkisinkin mukana, eihän sitä muuten voisi tehdä. Meidän osastollamme hoidettavana ovat yhtä lailla vanhemmat kuin lapsetkin. Läheisyys vanhempien kanssa on yksi osa perheen kokonaishoitoa. Osastolta pidetään yhteyttä myös kotona hoidettavien syöpälasten vanhempiin. Päivittäiset puhelinkontaktit ovat tärkeä tukilenkki koteihin. On uskomatonta, miten paljon vanhemmat jaksavat ja millaisia jaksamisen tarinoita heidän kodeistaan löytyy. Kotonahan myös kuolee vakavasti sairaita lapsia. Jos me voimme heitä hiukankin tukea yhteydenpidollamme, meidän tehtävänämme on se tehdä. Silloin kun lapsi menetetään, ovat tunteet aina yhteisiä ja raskaita, koska perheet tulevat hoitojen aikana hyvin läheisiksi. Perheiden kanssa pidetään yhteyttä yleensä vielä lapsen kuolemankin jälkeen. Jos riippuvuus tuntuu jäävän päälle liian pitkäksi aikaa, on meidän tietysti hellävaraisesti potkittava heitä jatkamaan elämäänsä. Suruunkaan ei saa ankkuroitua loputtomiin, pohtii Tuula Tuomarila. - Meillä on osastolla omahoitajajärjestelmä, eikä minulla osastonhoitajana ole omia potilaita, vaikka heitä tietysti työssä tapaankin. Meillä hoidetaan myös nuoria, alle 20-vuotiaita syöpäpotilaita ja varsinkin tilanteet, joissa hyvin nuoret potilaat kuolevat ovat raskaita. Potilaillamme voi olla myös pieniä lapsia ja samassa elämäntilanteessa olevalle hoitajalle tällaisen potilaan menetys on aina kova paikka. Tässä työssä kasvaa vuosien myötä luottamaan omaan ammattiosaamiseensa ja siihen kuuluu myös etäisyyden ottaminen työhön. Ammattitaitoon kasvaa vuosien kuluessa ja siihen kuuluu myös rajallisuuden hyväksyminen. Kun kaikki voitava on tehty, on meidän luotettava siihen, että se riittää. Osastonhoitajan tehtävä on pitää huolta oman henkilökuntansa jaksamisesta ja siihen voin vaikuttaa työjärjestelyillä ja joskus myös rohkaisemalla ihmistä vaikka opiskelemaan tai vuorottelu- tai virkava- paalle. Työn ja perheen yhdistäminen on pienten lasten äideille usein vaikeaa ja siinä yritän olla mahdollisuuksien mukaan avuksi, pohtii Marjatta Klemi. Kenen kanssa työtä ja sen sisältöjä voi purkaa? Tuula Tuomarilan mielestä heidän osastonsa keskustelukulttuuri on hyvä: - Hoitavat lääkärit kuulevat meitä hoitajia vaikeissa päätöksissä ja keskustelussa ovat luonnollisesti mukana myös vanhemmat. Kuolemantapaukset eivät meillä onneksi ole jokapäiväisiä. Henkilökunnan on tärkeää päästä puhumaan työn raskaista vaiheista ja potilaan menetyksistä. Parhaiten se meillä ehkä sujuu juuri osaston omassa piirissä. Jokainen tuntuu hakevan itselleen sopivan kuuntelijan. Itse huomaan purkavani pahaa oloani ystäville, myös luonnossa liikkuminen auttaa minua. Tässä työssä elämänarvot loksahtavat kohdalleen. Elämän arvokkuuden näkee varmasti toisin kuin monessa muussa työssä. Ja omien, nyt jo aikuisten, lasten kanssa ei yleensä hermostunut turhasta eikä ihan pieneen nahisteluun tullut kiinnittäneeksi huomio- ta. Parasta palautetta työssä saa juuri lapsilta, joilta löytyy uskomatonta voimaa ja kestävyyttä. Raskaiden hoitojenkin jälkeen he nousevat ja jatkavat leikkimistä, se antaa toivoa. - Asioiden purkaminen omalla väellä on tärkeää. Päivittäin raporteilla käsitellään potilaiden hoitoon liittyviä tuntemuksia. Onkologian klinikalla toimii työnohjausryhmiä esimerkiksi poliklinikalla. Ihmiset saavat apua eri tavalla, jotkut kokevat saavansa apua työnohjauksesta, toiset haluavat käsitellä asioita muuten. Meidän osastollamme ei tällä hetkellä ole työnohjausryhmää, järjestämme tarvittaessa purkutilaisuuksia enemmän kriisityyppisesti eli kokoonnumme 2-3 kertaa jonkun tietyn asian merkeissä. Ulkopuolista tukea olemme saaneet vaikeiden potilastapausten aiheuttamissa tilanteissa mm. sairaalapapeiltamme ja Outi Ruohola on luvannut olla mukana jatkossakin. Omassa elämässäni siviilielämä tasapainottaa työtä, perhe on tärkeä ja esimerkiksi mökillä ja luonnossa vietetty aika tuo sopivaa vastapainoa. Uskon myös liikunnan virkistävään vaikutuksiin. Tällä hetkellä harrastuksiin kuuluu myös espanjan opiskelu, kertoo Marjatta Klemi. Onkologian klinikalla odotetaan innolla myös muuttoa T-sairaalan uusiin tiloihin. Uuden sairaalan suunnittelu on mielenkiintoinen ja harvinainen mahdollisuus. Miellyttävällä ympäristöllä ja mukavammilla tiloilla on suuri vaikutus paitsi potilaiden elämään, myös henkilökunnan jaksamiseen. Tuula Vainikainen kuvat: Esa Halsinaho 10 Tietoisuus syövän hoitotulosten tehostumisesta helpottaa suuresti meitä hoitajiakin, osastonhoitaja Marjatta Klemi sanoo.

11 Virtaa työssä jaksamiseen työnohjauksesta: Voit muuttaa vain itseäsi Työtä ja sen solmukohtia voidaan aukoa työnohjauksessa. Omien työhön liittyvien kokemusten ja tunteiden tarkastelulla torjutaan stressiä ja työuupumusta ennalta ja löydetään uusia toimintamalleja. Työnohjaus ja oman ammatillisen minän analysointi on koko elämän kestävä syvä oppimisprosessi, josta hyödyn kerää yksilön lisäksi myös hänen työyhteisönsä ja työnantajansa. Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden arjen analysointiin ja useimmille työntekijöille olii hyödyllistä saada pohtia työtään ja omaa tapaansa tehdä työtä ammattilaisen ohjauksessa. Erityisen tärkeää työnohjauksen kautta saatava ymmärrys on terveydenhuollossa, jossa vuorovaikutus on tärkeä työkalu. Lääkärit, hoitajat, psykologit ja sosiaalityöntekijät sekä eri tasoilla toimivat esimiehet ja johtajat hyötyvät oman ammatillisen minänsä tarkastelusta. Työnohjaaja ei ratkaise ohjattavan työelämän solmukohtia, mutta auttaa kysymään oikeita kysymyksiä, joiden avulla ohjattava pystyy joko yksin tai ryhmässä pohtimaan työtään ja purkamaan mieltään työelämässä painavista asioista. Työnohjauksessa keskitytään ohjattavana olevaan yksilöön tai ryhmään, mutta ei käsitellä poissa olevia tai puhuta heistä pahaa. Jokainen voi muuttaa vain itseään, siksi on ratkaisevan tärkeää opetella ymmärtämään omia tunteitaan ja toimintaansa työelämässä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimii sisäinen työnohjausjärjestelmä, jota koordinoi työnohjauksen yhteistyöryhmä. Tämän ryhmän puheenjohtajana on psykologi Päivi Huhtaniemi TYKSin työterveysasemalta ja ryhmässä on edustaja joka osavastuualueelta. Psykologi Pulmu Kari on ollut Raision edustajana ryhmän perustamisesta asti. Hän kertoo työnohjauksen olleen alussa lähinnä psykiatrisen henkilöstön herkkua. - Nyt on myös somaattisella puolella Sairaanhoitopiirin työnohjauksen yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii psykologi Päivi Huhtaniemi TYKSin työterveysasemalta ja Raision aluesairaalaa edustaa psykologi Pulmu Kari. Viime vuonna sairaanhoitopiirissä toimi 28 työnohjausryhmää. alettu nähdä työnohjauksen merkitys. Kokonaisvaltaisempi näkemys potilashoidosta on auttanut meitä huomioimaan myös somaattisen potilaan psyyken, joka todellakaan ei jää kotiin potilaan tullessa hoidattamaan jotakin somaattista vaivaansa. Somaattisen puolen henkilöstö on yhtä hyvin ansainnut työlleen ja jaksamiselleen työnohjauksellisen tuen kuin psykiatrisen puolenkin väki, tiivistää Kari. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2001 käynnissä 28 työnohjausryhmää, joiden koko vaihteli parista henkilöstä parinkymmenen hengen osastoryhmiin. Työnohjausta antoi 50 omaa työnohjaajaa, mutta tämä sisäisten työnohjaajien joukko ei ole läheskään riittävä kaiken tarvittavan työnohjauksen tarjoamiseen. Uusia työnohjaajia koulutetaan paraillaan Vakka-Suomessa ja uusia koulutettavia on lähdössä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen keväällä alkavaan koulutukseen. Lisäksi edelleenkin tarvitaan sairaanhoitopiirin ulkopuolisia asiantuntijoita työnohjaajiksi. - Erityisesti pulaa on yhteisöjen työnohjaajista, koska yhä useammin työyhteisöt haluavat koko joukolla lähteä miettimään perustehtäväänsä, etsimään ratkaisuja arkipäivän ongelmallisiin tilanteisiin ja kehittämään vuorovaikutustaitojaan, toteaa Pulmu Kari. Työyhteisön työnohja- us ei edellytä kriisiytynyttä tilannetta. Kiireen ja paineen keskellä pysähtyminen, yhteinen suunnittelu ja arviointi voivat auttaa työryhmää löytämään uusia voimavaroja ja ideoita arkityöhön. Vanha sanonta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pätee tässäkin. Yhteisissä työnohjaustilanteissa opitaan yhteistä kieltä, löydetään toimivia yhteistyökäytäntöjä ja karsitaan ennakkoluuloja. Työyhteisön kehittämisen tuloksena luovuus ja työnilo lisääntyvät. Tuula Vainikainen kuva: Esko Keski-Oja Lisätietoja sairaanhoitopiirin työnohjaustoiminnasta psykologi Päivi Huhtaniemi, henkilökunnan terveysasema, TYKS oh Tuire Ovaska, Turunmaan sairaala, Turunmaan ova psykologi Anu (Anja-Leena) Virtanen, Kaarinan mtk, Salon ova sh Merja Kujala, Loimaan aluesairaala, psyk pkl, Loimaan ova sh Mirjam Valopaasi, Vakka-Suomen Sairaala, Vakka-Suomen ova psykologi Pulmu Kari, Raision aluesairaala, Tasalan psyk pkl, Raision ova Lisää työnohjauksesta mm. Marita Paunonen-Ilmonen: Työnohjaus. Toiminnan laadullinen varmistaja. WSOY

12 Työssä jaksaminen - työterveyshuollon näkökulmaa 12 Työssä jaksamisen hiipuessa voi työntekijää uhata työuupumus. Työuupumus on ollut hyvin paljon esillä julkisissa keskusteluissa, sitä on pohdittu työpaikoilla ja työpaikkojen sairaslomien lisääntymisen syyksi on ajateltu työuupumusta. Työuupumusdiagnoosi ei ole päivärahaan oikeuttava, vaan se katsotaan oirediagnoosiksi. Jotta KELA korvaisi päivärahan, päädiagnoosina on oltava sairaus esim. masentuneisuus, sopeutumishäiriö jne. Tämän takia sairaslomien lisääntyminen työuupumuksen takia ei ole yksiselitteisesti arvioitavissa. TYKSissä kahden edellisen vuoden sairaslomien kohtalaisen suuri nousu selittynee osittain työuupumuksen aiheuttamilla sairaslomilla. Nyt sairaslomien määrän nopea nousu vaikuttaisi pysähtyneen ja jopa onneksi alentuneenkin. Työuupumukseksi, burnoutiksi tai loppuunpalamiseksi nimitetään uupumisoireyhtymää, joka kehittyy yleensä pitkän ajanjakson aikana ja liittyy voimavaroja kuluttavaan työhön tai elämäntilanteeseen. Työuupumus on yksilön kokemus, jota luonnehtii pitkittynyt reaktio työstä aiheutuviin toistuviin stressitekijöihin. Ihmisen yksilöllinen suhde työhön, tapa kokea stressiä sekä elämän kokonaistilanne vaikuttavat työuupumuksen syntyyn ja etenemiseen. Työuupumus muodostuu usein noidankehäksi: työuupumuksesta seuraa lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka puolestaan syventävät työuupumusta. Työuupunut ihminen etsii tyypillisesti syitä työn sijasta omasta huonoudestaan. Oman työuupumuksen myöntäminen koetaan heikkoutena, epäonnistumisena ja vieraana omalle minäkuvalle. Avun hakeminen helposti viivästyy ja pahoinvointi syvenee. Työuupumusta koskevat tutkimukset osoittavat yleisesti, että vahva henkilökohtainen sitoutuminen työhön ilman työn samanarvoista palkitsevuutta on työntekijän kaikinpuolisen työssä jaksamisen keskeinen riskitekijä. Oma halu tehdä työ hyvin ja tarjolla olevat resurssit ovat silloin työntekijän työssä jaksamisen kannalta vakavasti epäsuhtaiset. Työuupumus on eri asia kuin työstressi. Stressi on ihmisen yritys sopeutua kuormitukseen, eikä se ole pelkästään kielteistä. Uupumus syntyy, kun sopeutuminen ei riitä, palautuminen ei onnistu ja tila pitkittyy. Uusi työterveyshuoltolaki on astunut voimaan vuoden alusta. Ammattijärjestö TEHYn lehti kertoo uudesta laista otsikolla «Työterveyshuolto tukee työntekijän jaksamista«. Työterveyshuoltolain uudistamisella on vahvistettu työterveyshuollon toimintaa työn ja työympäristön sekä työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämisessä samoin kuin työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työelämä on muuttunut mm. määräaikaiset työsuhteet - ainakin aiemmin - ovat lisääntyneet ja työn sisältö on muuttunut. Sairaalaympäristössä tehokkuusvaatimus on muuttanut työskentelytapoja erittäin suuresti kuluvalla vuosikymmenellä. Kuormituksen lisääntymisestä ovat kärsineet varsinkin ikääntyvät työntekijät. Lain mukaan työterveyshuollon tulee voida vaikuttaa työntekijöiden työssä jaksamiseen ja sitä kautta työkyvyn ylläpitämiseen. Laki korostaa ennaltaehkäisyä sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä. Lakiuudistuksella on vahvistettu työterveyshuollon pitkäjänteistä toimintatapaa työntekijän työuran eri vaiheissa, erityisesti työssä jaksamista ajatellen. Työterveyshuollon toimintakulttuuri on siirtynyt entistä enemmän työssä jaksamisen tukemiseen. Uupuneita työntekijöitä tuetaan ja hoidetaan, mutta mitä sitten, kun työntekijä palaa takaisin töihin. Uupuuko hän uudestaan samassa oravanpyörässä? On panostettava entistä enemmän työssä jaksamiseen, unohtamatta kuiten- kaan tiukassa työtahdissa uupuneita työntekijöitä ja heidän auttamistaan. Maaliskuussa julkaistussa maamme hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman -tutkimusraportissa «työhyvinvointi ei ole sattumaa«todetaan, että hyvällä tasolla työhyvinvointi eli työssä jaksaminen on pitkäjänteisen kehittämisen tulosta. Työssä jaksamisen parantaminen onnistuu parhaiten niissä työpaikoissa, joissa hyvät työkäytännöt oli omaksuttu osaksi normaalitoimintaa. Tämän tuoreen tutkimuksen mukaan työssä jaksamisen edistäviä tekijöitä oli mm. se, että työpaikalta saa apua muilta, vastuunjako on selkeä, esimies antaa tunnustusta ja työyhteisön jäseniin voi luottaa. Käytännön työterveyshuoltotyössä olen selvästi huomannut, samoin kuin useissa tutkimuksissa on todettu, että työuupumusta vähentää ja työntekijän jaksamista parantaa se, että työntekijä kokee johtamisen oikeudenmukaiseksi. Tällä on tutkimuksissa todettu selvästi mm. sairaslomia vähentävä vaikutus. Mikä sitten Työssä jaksamisen osa-alueita Psyykkinen hyvinvointi Elämän hallinta Jaksaminen Stressinhallinta Elämäntilanteet Työn ja vapaa-ajan tasapaino Osaaminen Työhön perehdyttäminen Ammatillinen pätevyys ja työn kehittäminen Työssä oppiminen Fyysinen hyvinvointi Fyysinen toimintakyky Ergonomia Työ ja työyhteisö Työympäristö Johtaminen ja esimiestyö Työnjako ja työprosessit Vuorovaikutus

13 on oikeudenmukainen päätöksenteko, jolla tuntuisi olevan selkeä vaikutus työssä jaksamiseen positiivisessa mielessä? Tällainen on mm. työntekijän oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan. Lisäksi tärkeää on johdonmukaiset säännöt (ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan, samat säännöt tänään ja huomenna), nämä ovat olennaisia asioita työssä jaksamisen parantamisessa. Lisäksi tutkimusten mukaan päätöksenteon pohjaksi on pyrittävä hankkimaan mahdollisimman oikeaa tietoa ja päätöksen on voitava olla korjattavissa, jos se myöhemmin osoittautuu tarpeelliseksi. Päätöksentekoperiaatteet on kerrottava kaikille niille, joita ne koskevat. Käytännön työterveyshuollon työssäni olen havainnut viime aikoina tiedottamisen ja päätösten perustelujen informoinnin olleen selvästi suurempaa kuin aiemmin, ja tällä vaikuttaisi olevan selkeä yhteys työntekijöiden työssä jaksamiseen. Lisäksi virkojen vakinaistaminen on selvästi lisännyt työntekijöiden motivaatiota ja työkykyä ja työssä jaksamista. Tämä tulee esille päivittäin lukuisissa viime aikoina suoritetuissa työhöntulotarkastuksissa, joita olen tehnyt. Työssä jaksaminen tulee entistä tärkeämmäksi sairaalatyöyhteisössä, jossa useinkin nykyään joudutaan suorittamaan entistä vaativampia ja monimutkaisempia töitä ja toimenpiteitä, joskus vähäisemmilläkin resursseilla ja suuren työpaineen alaisena. Työssä jaksamisessa ei ole pelkästään kysymys työstä ja työyhteisöstä vaan kuten oheisesta kuviosta näkyy, ovat työssä jaksamisen tärkeitä osa-alueita psyykkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi, osaaminen ja työ ja työyhteisö. Kaikki nämä osat limittyvät keskenään niin, että jokaisella näillä on oma tärkeä paikkansa työssä jaksamisessa työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Uuden työterveyshuoltolain myötä TYKSin työterveyshuolto omien tiimiensä (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi) avulla pyrkivät auttamaan henkilöstöä työssä jaksamisessa ja työkyvyn ylläpitämisessä. Tätä työtä, kuten koko työterveyshuoltotoimintaa, on suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti toteutettava yhteistyössä johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon ja yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa. Onhan päämäärämme yhteinen: TYKSin työntekijöiden työssä jaksaminen ja työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Arto Haukijärvi erikoislääkäri, vastaava lääkäri, TYKSin työterveyshuolto Uusi menetelmä henkilöstön hyvinvoinnin mittaamiseen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otetaan säännölliseen käyttöön Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty henkilöstön hyvinvointia mittaava tuloskuntomittaristo. Yliopistosairaaloiden yhteistyöryhmä on päättänyt, että se otetaan käyttöön kaikissa yliopistosairaaloissa. Tuloskuntomittarin avulla pyritään saamaan selville työyhteisöjen tilaa nyt ja tulevaisuudessa kiinnittämällä erityistä huomiota henkilöstön esille tuomiin näkemyksiin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä käytetään ensimmäisellä arviointikerralla lomakemuotoista kyselyä, mutta tulevaisuudessa arviointi tehdään Intranetin välityksellä. Jokainen henkilöstöön kuuluva saa tilaisuuden osallistua tutkimukseen. Käytännössä se siis tapahtuu täyttämällä kyselylomake. Tulokset julkaistaan syksyllä. Tulosten perusteella käynnistetään kehittämistoimenpiteitä työyhteisöjen parantamiseksi ja sitä kautta yksittäisten työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisistä tavoitteista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa. Henkilöstön hyvinvoinnin osalta todetaan, että henki- löstön kehittäminen, koulutus ja työssä jaksaminen ovat pysyvästi korkealaatuisen hoidon perusedellytys. Keskeisten arvojen toteuttamiseksi on kirjattu strategisia keinoja, joiden onnistumista sairaanhoitopiirissä seurataan säännöllisesti erilaisilla mittareilla, joista yksi on tuloskuntomittari. Sairaanhoitopiirin henkilöstön hyvinvointia on seurattu aiemminkin, esimerkiksi hyvinvointitutkimuksella, jossa sairaanhoitopiiri on ollut mukana vuodesta Lisäksi on tehty erilaisia seurantatutkimuksia koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Työyksiköissä on myös tehty omia selvityksiä, jotka liittyvät työtyytyväisyyteen ja jaksamiseen. Monissa näissä kyselyissä on käytetty pohjana Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kehiteltyä tuloskuntomittaria. Lisätietoja: Marja-Liisa Moisander, puh:

14 Työn iloa etsimässä - ja löytämässä Keskustele työn ilosta, mitä positiivista voit työstäsi löytää. Kuvittele lattiaan jana, jossa toinen ääripää on numero yksi ja kuvaa mahdollisimman vähän työn iloa. Janan toinen pää on numero kymmenen ja kuvaa suurinta mahdollista työn iloa. Asetu janalle kohtaan, jossa tunnet olevasi tällä hetkellä ja kerro miltä tuntuu olla juuri siinä ja miksi asetuit siihen. Asetu sen jälkeen siihen kohtaan, missä haluaisit olla ja kerro miksi. Tuossa yksi esimerkki siitä, kuinka Työnilo-ryhmä etsi itseään ja työn iloa. Alkunsa ryhmä sai, kun apulaisosastonhoitaja Sari Liianmaa, sairaanhoitaja Pia Piippo, sairaanhoitaja Kaija Soininen ja kuntoutusohjaaja Heli Valopaasi suorittivat erikoistumisopintojaan Turun ammattikorkeakoulussa. Opintojen edetessä tuli päättötyön vuoro, ja he päättivät hyödyntää tyksiläisyytensä ja tehdä työnsä yhdessä. Opiskelussa heidän teemanaan oli ryhmän käyttö ja toiminnalliset menetelmät sosiaali- ja terveysalan työn kehittämisessä, ja siihen liittyen löytyi myös lopputyön aihe: Työnilo-ryhmä Turun yliopistollisen keskussairaalan hoitohenkilökunnalle. Projekti käynnistyi kesällä 2001, mutta taustatyötä tehtiin ja kirjallisuutta luettiin alkuvuodesta lähtien. Aihe löytyi vaivatta. Kuin yhdestä suusta ryhmä kertoo havainneensa jatkuvasta kiireestä ja henkilökunnan vähäisyydestä aiheutuvan uupumuksen vieneen monelta tyksiläiseltä työnteosta ilon. Tämä tuntui huolestuttavalta ja ryhdyttiin pohtimaan, voitaisiinko asialle tehdä jotain, palauttaa ilo työhön ja työyhteisöön. Myös työsuojeluvaltuutetuilta ja työterveysasemalta kantautui viestejä, että tällainen hanke olisi paikallaan. Omaa hyvinvointia edistämässä Kirurgian, sisätautien ja korvatautien klinikoiden hoitohenkilöstöltä kysyttiin mukaan vapaaehtoisia osallistumaan perustettavaan Työnilo-ryhmään. Tulijoita oli, ja heistä valikoitui mukaan yhdeksän. Ryhmä kokoontui syksyn mittaan neljästi puolitoistatuntisiin istuntoihin, joiden teemoina olivat työn ilo, työkyky, voimaantuminen sekä työntekijöiden omat vahvuudet ja voimavarat. Voimaantumisellahan voitaneen tarkoittaa työntekijöiden sisäisen voimantunteen vahvistumista, kykyä osallistua yhteisön toimintaan ja tunnistaa oma henkilökohtainen merkityksensä. Tavoitteekseen projektiryhmä asetti sen, että Työnilo-ryhmän jäsenet alkavat prosessoida sitä, kuinka he voisivat itse edistää omaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan työssä ja työyhteisössä. Heidän tulisi huomata myös työn ilon merkitys omalle työhyvinvoinnilleen. Yksi avainsanoista ryhmän työskentelyssä oli toiminnallisuus. Ryhmän vetäjät kertovat sen merkitsevän esimerkiksi leikin, musiikin, kuvien, piirtämisen ja draaman hyödyntämistä ryhmäläisten käsitellessä sovittuja aiheita, muun muassa positiivista naiskuvaa ja ammatti-identiteettiä. Ryhmäläiset laitettiin myös kuvailemaan itseään ja toisiaan sekä mainitsemaan vahvuuksia ja muita hyviä puolia. Saatiin juoruilla positiivisesti. Yksi tehtävä oli valita sadasta kasvokuvasta se, joka esitti työhönsä ja elämäänsä tyytyväistä henkilöä. Asiat sanottiin ääneen, mikä ei suomalaiselle aina ole kovin helppoa, mutta kieltäytyäkin sai. Kokoontumisten asialistat syntyivät pääosin ryhmän itsensä esiin nostamista asioista. Runko toki oli ennakkoon mietitty. Ilman työn iloa työn tekeminen on kivireen vetämistä. Työn ilo muodostuu monista seikoista, ja ainakin siihen voidaan lukea arvostus, hyväksyntä, positiivinen palaute, kannustus, vuorovaikutus, mielekäs työ, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, työn jatkuvuus ja riittävä vapaa-aika. Työn iloa synnyttää ja lisää työyhteisö, jossa työntekijä saa olla oma itsensä ja jossa hänen omaleimaisuuttaan pidetään rikkautena ja voimavarana. Työn iloon vaikuttaa myös myönteinen asenne koko elämään Työnilo-ryhmän lähtökohtana oli positiivisuus. Ei lähdetty surkuttelemaan ja rypemään 14 Kuten kuvakin kertoo, työn ilon jäljille on päästy. Vas: Pia Piippo, Sari Liianmaa, Heli Valopaasi ja Kaija Soininen.

15 mahdollisissa ongelmissa, vaan haluttiin etsiä hyviä, myönteisiä asioita. - Valittamalla ei saada mitään positiivista muutosta aikaan, tiivistää Pia Piippo, jonka roolina yhdessä Sari Liianmaan, Kaija Soinisen ja Heli Valopaaden kanssa oli toimia ryhmän vetäjinä, koossapitäjinä ja esimerkin antajina. Sari Liianmaa mainitsee tällaisen uudenlaisen projektin olleen päättötyönä pieni riski, koska vetäjät olivat itsekin mukana opiskelijoina, eivät ammattilaisina. Myös ryhmän odotukset loivat paineita kokemattomille vetäjille, Sari tunnustaa. Antoisa kokemus Loppu hyvin, kaikki hyvin pätee kuitenkin myös tässä. Ryhmän jäsenten palaute oli pääosin kiittävää. Kokemusta luonnehdittiin antoisaksi ja kasvattavaksi. Opittiin tuntemaan muiden klinikoiden ihmisiä ja olosuhteita. Keskustelut olivat avoimia, keskustelijat aktiivisia ja innokkaita, samoin osallistuminen työskentelyyn. Neljää kokoontumista pitivät niin ryhmäläiset kuin vetäjätkin liian vähäisenä: kun ryhmä oli juuri kiinteytynyt ja vetäjätkin parhaiten valmistautuneet, olikin jo lopetettava. Aika ei kuitenkaan riittänyt useampaan kertaan. Osoittautui, että toiminnalliset menetelmät sopivat tällaisiin ryhmiin hyvin, koska ne käynnistivät yksilöllisiä ajatusprosesseja, ja toisaalta ryhmän jäsenillä oli paljon annettavaa toisilleen ja heistä saatiin esiin luovuus. Tämä taas käynnisti työn ilon, omien voimavarojen ja vahvuuksien löytämisen. Jos saivat Työnilo-ryhmän jäsenet paljon, saivat myös vetäjät. Jakso merkitsi heille kasvuprosessia, oppimiskokemusta, retkeä itseensä, jolloin etsittiin parasta itsestä ihmisenä ja työntekijänä. He saivat paitsi voimavaroja myös uusia näkökulmia ja huomasivat, että yhtä oikeaa näkemystä tai patenttiratkaisua ongelmiin ei ole. Saatua oppia on jo hyödynnetty ja hyvää sanomaa levitetty: Kaija Soininen on esitellyt toimintaa osastollaan ja Sari Liianmaa kirurgian klinikan hoitotyöryhmässä. Heli Valopaasi puolestaan hyödyntää kokemuksiaan kuntoutusohjaajan työssään. Projektin vetäjät kiittävät lämpimästi ryhmässä mukana olleita sekä ylihoitajiaan tuesta ja kannustuksesta ja ovat luvanneet apuaan ja neuvojaan, jos ja kun uusia työn iloa etsiviä ryhmiä syntyy. Heidän visionaan on, että tulevaisuudessa toiminta olisi vakiintunut käytännöksi. Pia Piipon sanoin: - Työn ilon siemen on nyt kylvetty. Markku Näveri Kadonneen työnilon metsästys Omalta kohdaltani alkoi kauan kadoksissa olleen työnilon palautuminen kuin varkain opiskelun ohessa. Olin elänyt siinä uskossa, että opiskelut osaltani olisivat ohi. Työhön väsyminen piti kuitenkin sisäisen tutkani vireänä: Löysin kuin sattumalta Suomen Hypnoosiyhdistyksen rentoutusopastaja- ja suggestoterapeutti-koulutuksen. Lähetin hakemuksen periaatteella, että vastuu on valitsijoilla, jos ottavat minut mukaan, ja niin minusta tuli Suomenmaan ensimmäinen - tiettävästi - juristi-suggestoterapeutti. Oman työnilon löytyminen koulutuksen myötä ei ole sattumaa, sillä opiskeluviikonloppuina harjoittelimme keskenämme ensin rentoutusta ja myöhemmin tietysti hypnoosia. Jo pelkkä rentoutus purkaa stressiä ja auttaa jaksamaan arjen askareissa. Ainakin yksi väitöskirjakin on aiheesta syntynyt. FK Helli Toivanen tutki Kuopion yliopistossa puoli vuotta stressiä ja rentoutuksen vaikutusta naisvaltaisissa palveluammateissa. Rentoutus tapahtui ohjatusti työpäivinä. Mukana oli mm. kotiavussa ja sairaala-apulaisina työskenteleviä, joista puolet arvottiin rentoutusta saamattomaan verrokkiryhmään. Verrokkiryhmän stressiarvot huononivat tutkimuksen aikana entisestään. Rentoutusryhmäläisten mittaustulokset yllättivät tutkijatkin, sillä päälle kaatuneesta lamasta huolimatta heidän psykofyysinen kuntonsa oli puolen vuoden kuluttua selkeästi parempi kuin tutkimuksen alkaessa. Myös sairauslomat vähenivät dramaattisesti aiemmasta keskimääräisestä 20 tunnista 2,3 tuntiin kuukaudessa ja särkylääkkeidenkin käyttö väheni. Jorvin sairaalassa on ennakkoluulottomasti käytetty rentoutusta työnohjauksen menetelmänä. Siellä rentoutus-työnohjaus on havaittu erinomaiseksi keinoksi hoitaa omaa itseä ja samalla löytää työstä uusia mahdollisuuksia. Työ koetaan mielekkäämpänä ja vapaa-ajalle jää enemmän voimia omaan virkistykseen, jolloin vastaavasti työssä jaksaminen entisestään voimistuu. Positiivinen kierre on valmis. Kun tavallisessa työnohjauksessa keskustelu käydään työnohjaajan ja ohjattavan välillä, tässä alitajunnan työnohjauksessa asiakas käy keskustelua sisällään tietoisen mielensä ja alitajuntansa kesken. Työskentely tapahtuu ryhmässä, mutta muiden ei tarvitse tietää mitä kunkin sisäisissä prosesseissa tapahtuu. Jokaiseen ohjauskertaan kuuluu oleellisena osana rentoutumisen harjoittelu, jolloin samalla häipyvät kaikenlaiset pikkuvaivat, vaikkapa päänsärky. Menetelmä on niin tehokas, että sen vaikutus näkyy potilaspalautteessa turvallisuuden, iloisuuden ja ystävällisyyden lisääntymisenä. Hyvä rentoutuminen yksinkertaisesti purkaa stressin, tasapainottaa sen vaikutuksia siitä riippumatta, mikä sen on aiheuttanut. Unihäiriöt vähenevät, niska-hartiaseudun jännittyneisyys laukeaa, päänsärky haihtuu, mieli on virkeämpi, ihminen yksinkertaisesti voi paremmin kaikissa suhteissa. Rentoutuminen on halvin ja todennäköisesti tehokkain ennaltaehkäisevän terveydenhuollon väline - hypnoosia lukuun ottamatta. Hypnoosi on rentoutustakin tehokkaampi keino tavoiteltaessa kadonnutta työniloa. Hypnoosi on muuntunut tajunnantila, jossa ollessaan ihminen on normaalia valvetilaa avoimempi uuden oppimiseen tai asioiden uudelleen määrittymiseen eli hän on herkempi vastaanottamaan suggestioita. Suggestoterapian perusperiaatteena on, että tavoiteltu muutos on asiakkaan toivoma. Asiakas asettaa tavoitteen alkuhaastattelussa ja terapeutti palauttaa sen asiakkaan alitajuntaan tämän ollessa hypnoosissa. Usein pelkkä hypnoosissa toteutettu rentoutus tuo asiakkaalle runsain määrin uusia voimavaroja. Hypnoosi on vieläkin tehokkaampi ase työnilon metsästyksessä, kun suggestiot kohdistuvat nimenomaisesti tuon tavoitteen saavuttamiseen. Työhön meno lakkaa tuntumasta rangaistukselta, kotiin lähtiessä ei takki enää ole tyhjä ja kotiaskareetkin sujuvat keveämmin. Alitajunta on työstänyt kaikessa rauhassa mieleen uuden näkökulman vanhaan työhön, työtovereihin ja koko yhteisöön. Tämän tarinan otsikko on suora lainaus suggestoterapeutti Leena Eskolan mielenkiintoisesta lopputyöstä. Leena antoi työnilonsa hukanneille asiakkailleen hypnoosissa työniloa lisääviä suggestioita. Jokaisen oma työtilanne ja erityisongelmat tulivat huomioiduiksi, sillä asiakkaat olivat yksilöterapiassa. Kokeilun tulokset olivat erinomaisia: Jokainen mukana ollut koki työnilonsa lisääntyneen jossain määrin ja enemmistö jopa merkittävästi. Maija Mäkelä, Hallintopäällikkö, varatuomari, Suggestoterapeutti SHY 15

16 Vaatien arvioitua - Mistä tässä TVA:ssa oikein on kyse, kuulostaa vaativalta jutulta? - Vaaditusta työstä laaditaan nyt kuule perusteellinen arvio. - Eikö enää arvostetakaan vaatimattomuutta? - Ei, nykyisin enemmänkin arvioidaan vaativuutta Mirja Hovirinta - Työkin pitäisi sitten kuvata? - Kyllä, ensin ihan vaan yleisesti ja sitten tarkennettuna. - Kun meillä ei ole oikein sellaista kuvausvälineistöä, eikä taidettaisi osatakaan. - Ei se ole sen kummempaa kuin kirjoittaminen. - Jos kuitenkin delegoitaisiin koko homma röntgenhoitajille, kun hallitsevat paremmin nämä vaativat kuvaukselliset hommat ja olisiko se työn kuvauttaminen täällä naistenklinikalla oikein sopivaakaan. - Kun tuntuu että on kovasti kiire tällä vaativalla arvonnalla? - Ei sen enempää kuin, jos huomenna saisitte valmiiksi. - Tässä kasvaa harkintaa ja osaamista vaativa ihmissuhdekuormitus, kun vähän pakkaa olemaan noita töitä, jonossa ja ylipaikoilla. - Kuulostaa erityisen vaativalta. - Miten laajasti ja pysyvästi tässä oikein tarkoitus edetä? - Fyysisen kuormittavuuden psyykkiselle huipulle. - Minkälaista hyötyä tästä arvioidaan olevan ja kenelle? - No kun kaikki ovat työnsä perusteellisesti kuvanneet ja esimiehet vielä sen arvioineet, niin onhan se hyvä juttu. - Mutta mitä hyötyä? - No kun sitten tiedetään paremmin kuka ansaitsee 20 enemmän kuin toinen. - Mitä hyötyä? - No, toivottavasti saman verran kuin koko sairaanhoidosta yleisesti, josta taas kuopiolaistutkijoiden mukaan ei ole mitään hyötyä. 16

17 Perushoitaja ahtaalla virkarakenteen muutoksessa Sana virkamuutos saa perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä sapen kiehumaan. Tätä asiaa on vatvottu jo vuosia, eikä loppua näy tulevan. Virkoja on pikkuhiljaa muutettu sairaanhoitajien viroiksi ja huomaan rumpujen päristellessä, yleisen mielipiteen työtoverien keskuudessa muuttuneen hiljaa hyväksyväksi. Miksi perus- ja lähihoitajien työmotivaatiota murennetaan näin? Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa olisi jo syytä oppia arvostamaan perus- ja lähihoitajien sairaanhoidollista osaamista. Haluamme tehdä koulutustamme vastaavaa työtä, eikä niin, että toimenkuvaamme kavennetaan. Tärkeää on perus- ja lähihoitajien osaamisen hyödyntäminen, johon tarvitaan myös ko. ammattiryhmän omaa innostusta ja panostusta. Nyt tuntuu siltä, kuin rapautettaisiin koko perus- ja lähihoitajien ammatin asemaa. Ilahduttavaa on kokea, ettei ammattialan alasajoa tueta sairaanhoitajatyötoverien toimesta. Omassa työpisteessäni ainakin perushoitajan työtä avoimesti arvostetaan. Hyvin vaikuttavan työryhmän toimesta, TYKSissä, on valmistunut henkilöstörakenteen selvittelyprojekti Työryhmän tehtävänä oli selvittää perushoitajien osalta henkilöstön rakenteen ja osaamistason vastaamaan työn vaatimuksia. Raportista ilmenee selkeästi henkilöstörakenteen muutosten pelisäännöt. Muutostarpeen selvittely tulee tapahtua työyksikössä avoimesti yhteistoimintamenettelyä noudattaen. Viran/toimen vapautuessa tulee aina arvioida sen tarpeellisuus, viran/toimen tehtävät ja tehtäviä vastaava nimike. Näin ei ole menetelty, vaan virkamuutos on ilmoitusluontoinen. Avoimuudesta ei voida puhua. Työvoimapulasta on puhuttu jo pitkään. Kuitenkin esim. lähihoitajia ei TYKSiin työvoimaksi hyväksytä. Heiltä perätään kliinistä kokemusta. Nyt kuitenkaan lähihoitajille ei tarjota käytännön opiskelumahdollisuuksia TYKSissä. Koulutusuudistus mietityttää ainakin minua. Olen myös melko varma, että lähihoitajalta vaaditaan tiukkaa näyttöä osaamisestaan. Jollain tapaa hän on kuin suurennuslasin alla, muiden ammattiryhmien pidellessä suurennuslasin vartta. Hoitajapulakierteessä käytetään nyt sairaanhoitajia perushoitajien sijaisina. Ei ole tarkoituksenmukaista käyttää perushoitoon henkilöä, joka on saanut koulutuksen erikoissairaanhoitoon. Kuitenkin erikoissairaanhoidossa on tehtäviä jotka sopivat luontevimmin perus- tai lähihoitajakoulutuksen saaneelle. Tunteille ei tietysti tässä virkamuutosprosessissa ole sijaa. Henkilökohtaisesti ei ketään loukata, mutta inhimillisesti ajatellen tässä loukataan koko perushoitajien ammattiryhmää. Onko inhimillinen ajattelu tällä tietokone-aikakaudella täysin kiellettyä. Virkarakenteen muutos aiheuttaa myös varsinaisessa työpisteessä ongelmia. Päivittäisten työtehtävien tasapuolinen jakaminen on tärkeää. Toimenkuvien joustaminen painottuu ja joustoa tarvitaan myös eri ammattiryhmien välillä. Terveydenhuoltoalaa uhkaava työvoimapula askarruttaa työnantajaa. Tavoitteenahan varmasti on työvoiman saanti ja hyvinvointi, ja että TYKSin palveluksessa on oikea määrä ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä. Palkkatason tulee olla kilpailukykyinen ja työyhteisöjen terveitä, toimintakykyisiä ja tuloksellisia. Henkilöstöpolitiikalla on tärkeä painopiste työssä motivoitumiseen ja jaksamiseen. Täytyy myös muistaa, että hyvä henkilöstöpolitiikka lähtee meistä jokaisesta. Voimme vaikuttaa työilmapiiriin. Ei ole vaikeita ongelmia, vaan huonoja ratkaisumalleja. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevasti työskentelytapoihin ja jonkin verran myös osaston toimintaan. Erehdyksistä voi oppia. Rautaisen yhteistyöhengen luominen on mahdollista. Jokaisen on selvittävä perustehtävästään myös ottamalla vastuuta työtoveristaan, kuin työympäristöstään. Viroista/toimista ei saisi nyt olla taistelun makua, vaan AVOIMESTI keskustelemalla ja toimimalla luoda kaikkia tyydyttävä työilmapiiri. Eri ammattiryhmien tiukka yhteistyö koitunee kuitenkin myös yksilön parhaaksi, ja ennen kaikkea potilaan/asiakkaan parhaaksi. Potilas/asiakas on ydinasia. Unohtuukohan se toisinaan tässä ristiriita-aallokossa, jossa energiaamme kuluttavat moninaiset asiat, jotka periaatteessa pitäisi olla kunnossa. Huomiseen väkevästi luottaen, Irmeli Kuusela perushoitaja, luottamusmies, TYKS 17

18 Käytäväpotilaista kasvava ongelma TYKSissä Samaan aikaan, kun tuhannet jonottavat pääsyä leikkaukseen, kasvaa myös sairaalasta poispääsyä odottavien potilaiden lukumäärä. Kun osastoille tulee enemmän potilaita sisään kuin menee ulos, huoneet täyttyvät, vuodepaikat loppuvat ja potilaita joudutaan sijoittamaan käytäville. Käytäväpaikkojen syntyyn vaikuttavat eri syyt kuin leikkausjonoihin. Leikkausjonot kasvavat erikoissairaanhoidon resurssipulan takia, kun taas ylipaikkaongelma kumpuaa pikemminkin kunnallisen terveys- ja sosiaalitoimen jatkohoitopaikkojen riittämättömyydestä. Ylipaikkaongelma koskettaa pääasiassa keskussairaala TYKSin tiettyjä osastoja ja kunnista Turun kaupunkia, mutta ajoittain potilaita joutuu käytäville aluesairaaloissakin. Joskus myös muiden kuntien ja kaupunkien potilaat joutuvat odottamaan jatkohoitoon pääsyä normaalia kauemmin. Turussa ongelma on sen verran vakava, että TYKSiin on palkattu kaupungin tuella erityinen kotiuttamishoitaja, care manager, jonka tehtävänä on nopeuttaa turkulaisten potilaiden jatkohoitoon pääsyä. Maaliskuussa 2001 tehtävään tullut kokenut erikoissairaanhoitaja Riitta Kanerva aloitti ensin koemuotoisena kesään saakka, mutta sitten pesti venyi vuoden loppuun ja nyt sopimusta on jatkettu ainakin kuluvan vuoden loppuun saakka. Haastattelupäivänä maaliskuun lopulla Kanervalla oli arvioitavana jatkohoito 27 potilaalle, jotka olivat saaneet lähetteen Turun kaupunginsairaalaan (TKS). Kanervan mukaan jatkohoitopaikkaa odottavaa potilasta on nykyisin ihan normaalia, mutta löytyypä tilastoista sellainenkin vuosi (1985) jolloin jatkohoitoon pääsyä odotti yli 70 henkilöä. - Jatkohoidon ruuhkautumisen takia voi yhden osaston käytävällä odottaa potilashuoneeseen pääsyä kymmenenkin potilasta kerrallaan. Nämä käytäväpotilaat tulevat koko sairaanhoitopiirin alueelta, Kanerva kertoo. TYKS läpi viikossa Yhden työviikon aikana Kanerva kiertää koko keskussairaalan Paimiota myöten. - Aamuisin aloitan ensiavusta, joka on eräänlainen sairaalan portti. Maanantaina kierrän A-sairaalan kirurgian ja sisätautien klinikoilla, tiistaina neurologialla, keskiviikkona U-sairaalan osastoilla, torstaisin vuoroviikoin Paimion sairaalassa ja A-sairaalassa ja perjantaisin useammalla osastolla tilanteen mukaan. Tapaan henkilökohtaisesti lähes jokaisen jatkohoitoa odottavan potilaan, jolle on annettu TKSlähete, hän kertoo. Vuoden 2002 alun seurannan mukaan pääosa, eli noin 55 %, TKS-lähetteen saaneista turkulaisista potilaista siirtyy TYK- Sistä Turun kaupunginsairaalaan, 25 % pääsee kotiinsa ja loput 20 % muuhun hoitopaikkaan kuten hoivahoitoon, vanhainkotiin tai yksityiseen hoitokotiin. Muiden hoitopaikkojen puute lisää heti TKS:n kuormitusta. Ajoittain TYKSin vuodepaikkatilannetta heikentää akuutisti sairaiden vanhusten lähettäminen terveyskeskuksen päivystyksestä TYKSiin sen takia, että TKS on täynnä. TYKSin ensiapupoliklinikalla pidetty epävirallinen TKS täynnä -lähetetilasto on kasvanut tasaisesti ja jo yli kaksinkertaistunut vuodesta 1998 vuoteen 2001 (noin 80:stä yli 170:een vuodessa). Potilaiden jatkohoitoa selvittämään on perustettu ns. SAS-ryhmä (selvitysarviointisijoitus), johon kuuluu Turun terveys- ja 18 Care manager, erikoissairaanhoitaja Riitta Kanerva, järjestää jatkohoitopaikkoja turkulaisille potilaille.

19 sosiaalitoimen osapuolten edustajia. Sen lisäksi Kanerva kaipaa jonkinlaista jatkohoitoa ohjaavaa ja kehittävää johtoryhmää. Kanerva pitää käytäväpaikkaongelmaa nimittäin sikäli hankalana, että siinä helposti ryhdytään syyttelemään toinen toisiaan, vaikka pitäisi keskittyä etsimään parannuksia. - Parannusta toisi jo se, että terveyskeskusten päivystyksessä työskentelisi myös seniorilääkäri nuorempien virkaveljien tukena, Kanerva sanoo. TYKSin ensiapuun suunnitellaan jo järjestelyjä, joilla taataan seniorilääkärin paikallaolo ruuhkaisimpina aikoina. Esa Halsinaho Jatkohoidon vaihtoehdot TYKSin jälkeen: oma koti (tukena kotipalvelu, kotisairaanhoito tai kotisairaala) vanhainkoti hoivahoito- tai saattohoito yksityinen hoitokoti (jolla ostopalvelusopimus) päihdehuollon yksikkö Turun kaupunginsairaala Syitä käytäväpaikkojen synnylle kuntien terveystoimi (hoivahoito) tai sosiaalitoimi (vanhustenhoito) ei vedä organisaatioiden yhteistoiminta kankeaa (erikoissairaanhoito - terveystoimi - sosiaalitoimi) puuttuu jatkohoidon toimintaa kehittävä elin vanhusten määrä ja hoidon tarve kasvaa enemmän kuin jatkohoitopaikkojen määrä kunnissa hoivasairaanhoito ja vanhainkodit lähettävät potilaita suoraan TYKSiin TYKSissä riittämättömästi tietoa jatkohoidon vaihtoehdoista seurantapaikkojen vähyys sekä TYKSissä että terveyskeskuspäivystyksissä Pahiten käytäväpaikoista kärsivät osastot TYKSissä: sisätautien os. 011 (sydän- ja verisuonitaudit) sisätautien os. 012 (ruuansulatuselinten sairaudet, endokrinologia) sisätautien os. 015 (verisairaudet, luuydinsiirrot) sisätautien os. 016 (munuaistaudit, dialyysihoito) kirurgian os. 210 (neurokirurgia) kirurgian os. 214 (traumatologia) neurologian os (aivoihin kohdistuvat sairaudet) Käytäväpaikka on masentava kokemus Potilaan näkökulmasta käytäväpaikalle joutuminen on aina masentava kokemus. Tämän tietää myös turkulainen Risto Hurmalainen, joka oli haastattelua tehtäessä osastolla 012 odottamassa pääsyä leikkaukseen. Lapsuudesta asti diabetestä sairastaneen Hurmalaisen jalkaterään iskenyt tulehdus äityi niin pahaksi, että hän on sen takia joutunut olemaan vuodeosastolla lähes yhtäjaksoisesti neljä kuukautta, josta osan aikaa käytävälläkin. Hoidoista huolimatta edessä oli lopulta päätös jalan amputoimiseksi säären tasolta. Omalta osaltaan Hurmalainen ei halua valittaa, kun on joutunut käytävälle vain pari kertaa ja silloinkin lyhyeksi aikaa, minkä itse arvelee ainakin osittain johtuvan sokeudestaan. Siitä huolimatta käytäväpotilaiden vaikeudet ovat tulleet Hurmalaisellekin hyvin tutuiksi. - Tuleehan siitä paljon ongelmia. Intimiteettisuojaa ei ole lainkaan, miehet ja naiset ovat siellä vierekkäin. Ei ole hälytysnappia ja hoitajan saa paikalle vain huutamalla. Käytävän vessan ovea ei voi aina sulkea, kun ovenraosta saattaa mennä toisen käytäväpotilaan happiletku. Oma rau- Pitkään vuodeosastohoidossa ollut Risto Hurmalainen tuntee omakohtaisesti käytäväpaikkaongelman ja toivoo muiden potilaiden puolesta hartaasti, että asiaan saadaan jokin parannus. ha puuttuu, eikä radiotakaan ole, hän luettelee. Käytäväpotilaat aiheuttavat haittaa myös huoneessa oleville «parempiosaisille«. - No öisin on huoneessakin mahdoton saada unta, jos käytävällä on levottomia potilaita, jotka huutavat jatkuvasti hoitajaa apuun. Vielä pahempaa, jos käytävälle tulee sekavia huumeiden väärinkäyttäjiä, silloin saa pelätä turvallisuutensakin puolesta, Hurmalainen kuvailee ja kertoo olleensa kerran paikalla, kun hätiin piti kutsua vartijakin. - Kyllä huumeiden käyttäjille pitäisi olla joku muu hoitopaikka. Kaiken lisäksi samat potilaat tulevat tänne aina uudestaan. Hurmalainen kertoo keskustelleensa ongelmasta hoitajien ja lääkäreiden kanssa ja sanoo tulleensa vakuuttuneeksi siitä, että vika on jossain muualla organisaatiossa. - Täällä vika ei voi olla, koska henkilökunta yrittää selvästi kaikkensa. He eivät näköjään pysty tekemään asialle mitään. Tilanne on varmaan heille hyvin turhauttava. Ei ihme, että hoitajat hakeutuvat nykyään ulkomaille. Esa Halsinaho 19

20 20 Vakka-Suomessa ylipaikkaongelma ratkaistiin «seinättömällä sairaalalla«vakka-suomen osavastuualueella väestö ikääntyy ja sisätautien hoidon kysyntä kasvaa. Sisätautiosastolle potilaat tulevat yli 90 prosenttisesti päivystyksenä, jonka seurauksena sairaalalle tuli mahdottomaksi hallita sisätautiosastolle tulevia potilasvirtoja. Vuonna 2001 tavoitteeksi asetetut 8440 hoitopäivää ylittyi tuhannella päivällä. Potilaat uhkasivat jäädä vaille kunnon hoitoa ja henkilöstönkin hyvinvointi alkoi uhkaavasti kärsiä. Samanaikaisesti päiväkirurgian kehittyminen vapautti vuodepaikkoja kirurgisella osastolla. Tilanteen parantamiseksi päätettiin vuoden 2002 alusta ottaa käyttöön ns. seinättömän sairaalan toimintaperiaate. Sen mukaan sisätautiosastolle ei oteta ylipaikalle potilaita, jos samanaikaisesti sairaalan muilla osastoilla on tilaa. Käytännössä sisätautipotilaita on sen jälkeen hoidettu kirurgisella osastolla, jonka henkilöstöä on koulutettu hoitamaan valvontaosastohoitoa vaativia sisätautipotilaita. Sisätautipotilaiden hoitorutiinit olivat hoitohenkilöstölle tuttua. Lisäksi valvontaosasto sijaitsee kirurgisen osaston yhteydessä. Vaikka kirurgisen osaston hoitohenkilöstö ja sisätautilääkärit ovat vuosia työskennelleet yhdessä valvontaosastolla, ei sisätautipotilaiden siirto kirurgisen vuodeosastohoidon puolelle sujunut ongelmitta. Alkuvuodesta sisätautivuodeosaston kysyntä ylitti paikkatarjonnan viikkojen ajan. Kirurgisella osastolla hoidettiin kymmentäkin sisätautipotilasta yhtä aikaa, mihin emme olleet varautuneet. Lääkärit ja hoitajat joutuivat uuteen tilanteeseen. Sisätautilääkäreiden toimintaa haittasi aluksi, että hoitosuunnitelmalomakkeen kirjaamisessa on erilainen käytäntö osastojen välillä. Hoitohenkilökunta on kiitettävästi ja nopeasti muuttanut hoitosuunnitelmalomakkeen kirjaamista vastamaan sisätautipotilaiden tarpeita. Sisätautilääkäreillä oli aluksi ongelmia kierron toteuttamisessa ja alkuvaiheessa koko henkilöstön oli vaikea hahmottaa eri erikoisaloilla olevien potilaiden määrää ja siihen tarvittavaa erikoisalakohtaista työpanosta. Vasta, kun hoitohenkilöstö organisoi vastuukysymyksensä sisätautipotilaiden hoidossa ja sisätautilääkärit oppivat aamulla selvittämään kirurgisella osastolla tarvittavan senpäiväisen työpanoksen, työ alkoi sujua. Samanaikaisesti tämän muutoksen kanssa on kirurgiselta osastolta siirretty sisätautiosastolle vaikeista haavainfektioista kärsivät potilaat, esimerkiksi TYKSistä siirtona tulleet vaikeat kirurgiset infektiopotilaat. Vaikka tämä potilasryhmä on ollut pienempi niin käynnistysvaiheessa se aiheutti sisätautiosastolla samanlaiset ongelmat kuin päinvastainen tilanne kirurgisella osastolla. Kokemukset seinättömässä sairaalassa työskentelystä ovat olleet myönteisiä. Se on vaikeaa, mutta haastavaa. Toimintatapa vaatii koko henkilöstöltä joustavuutta ja entistä laajempaa jatkokoulutusta etenkin hoitohenkilöstön kohdalta. Sairaalassa on menossa palvelurakenteen uudistus, minkä läpivieminen edellyttää jatkossakin toimimista seinättömänä sairaalana ja sen toiminnan kehittämistä. Lisa Pelttari Johtava lääkäri Vakka-Suomen sairaala

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvlk/socialoch hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 21 03.03.2014 73 11.03.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevasta lainsäädännöstä / Utlåtande

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Var kan jag hitta formuläret för? Kysyt, mistä löydät lomakkeen När var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Vart var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007

Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Yksityisten terveydenhuollon palvelujen toimipaikkojen määrä ja keskeiset toimialat maakunnittain 2007 Liitetaulukko 2. Avohoitokäynnit maakunnittain vuonna 2007, (ilman

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot