22 Tule mukaan sanomaan EI uraanivoimalle. Näin voit pelastaa kotiseutusi suon. Joka toinen kuutti hukkuu verkkoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "22 Tule mukaan sanomaan EI uraanivoimalle. Näin voit pelastaa kotiseutusi suon. Joka toinen kuutti hukkuu verkkoihin"

Transkriptio

1 04 Joka toinen kuutti hukkuu verkkoihin 06 Näin voit pelastaa kotiseutusi suon Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii keväisiä verkkokalastusrajoituksia Turvetaistelu jatkuu Suomessa EU:n päätöksistä huolimatta rakkaudesta luontoon 2/2009 2, Tule mukaan sanomaan EI uraanivoimalle Mielenosoitus Helsingissä Lähtö klo 13 eduskuntatalon edestä Kutsu ystävä jäseneksi! 09 mikä on metsän arvo? 20 Testaa tulevaisuuskuvasi 10

2 2 luonnonsuojelija 2/2009 Lama ja luonnonvaramme pääkirjoitus 2/2009 Huhtikuu nro 2/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. luonnonsuojelija TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri, taitto p. (09) Noora Kuusela, verkkotoimittaja p. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Kaisa Hauru, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Tarja Ketola, Noora Kuusela, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Emmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa Hulkko VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2009 TILAUSHINTA 2009 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2009 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 9.2. (21.1.), 6.4. (18.3.), 1.6. (13.5.), (12.8.), (30.9.), (18.11.) KANNEN KUVA Janne Björklund Itämeren kaasuputkesta Myin Saksalle ja Venäjälle luvan maakaasuputkeen asuntomme läpi. Wagner Viivi ja Wagner -sarjakuvassa. Helsingin Sanomat Maailmantalouden lähestyvä lama vaikuttaa suomalaiseen ympäristöpolitiikkaan. Vallinnut tulkinta on tämä: koska talous kiristyy, niin on hakattava, kaivettava ja valitettavasti jopa saastutettava enemmän. On unohdettava hetkeksi luonnon hyvinvointi, jotta me ihmiset pärjäisimme. Luontoa suojellaan kun se on taas taloudellisesti mahdollista. Tulevaisuuteen toiveikkaammin kurottava tulkinta on tämä: laman myötä kulutus laskee, mikä on ympäristön kestävyydelle eduksi. Ympäristöä on käytettävä hyödyksi entistä vastuullisemmin, jotta luonnonvarat riittävät tuleville sukupolville, huonojen aikojen jälkeenkin. Ympäristökehitystyöhön kannattaa panostaa. Keskiviikkona 8.4. kuullaan Sitran kaitseman luonnonvarastrategian keskeiset oivallukset. Voiko ennakkoon päätellä jotain siitä, että tulokset julkistetaan Helsingin Pörssitalossa? Suomessa maata hallitseva keskusta-oikeistolainen Matti Vanhasen 2. hallitus on varmasti pannut merkille maan mahtavien etujärjestöjen linjanvedot. SAK osoitti vaikutusvaltaansa eläkekysymyksessä ja sai hallituksen perääntymään. Maaja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK johdatti ympäristöasioissakin ILMASTONMUUTOKSESTA Paljastan nyt kokemani painostuksen ja uhkailun. Viime kaudella ympäristövaliokunnan jäsenenä koin molempia. Useat ympäristöjärjestöt kävivät valiokunnassa pelottelemassa maailmanlopulla, ellei Suomi rajoita hiilidioksidipäästöjään. Kansanedustaja Heikki A Ollila (kok), Kangasalan Sanomat YDINVOIMALUVISTA Ministeri Jyri Häkämiehen mielestä ydinvoiman lisärakentaminen luo uskoa tulevaisuuteen. Iltalehti Kokoomus haluaa kolme uutta ydinvoimalaa. Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) arvioi kokoomuksen lähtevän siitä, että voimaloiden rakentajat ja rahoittajat pystyvät parhaiten arvioimaan voimaloiden määrän. Yle.fi Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan Suomeen ei tarvita enempää kuin korkeintaan yksi uusi ydinvoimala. Keski-Pohjanmaa Pitäisi vähitellen lähteä eroon poliittisesta lupasääntelykulttuurista tällaisessa asiassa, joka on erittäin ratkaiseva kansalaisten kannalta. Eija-Riitta Korhola, Verkkouutiset suojelualueista Etelä-Savon maakuntakaavassa ei arvioida mahdollisuuksia suojelualueitten vähentämiseen Enonkoskella. edistyksellisen johtajansa Mikael Hornborgin eroamaan. Punaniskamentaliteetti näyttää siellä tekevän paluuta. MTK:n ja keskustapuolueen soisi huomaavan, että suomalainen yhteiskuntasopimus kaupunkien ja maaseudun välillä saattaa jatkossa rakoilla. On oikeutettua perustella suomalaisen maatalouden säilymistä huoltovarmuudella ja sillä, että perustuotanto on lähellä omia markkinoita, omissa käsissä. Jos kuitenkin tehotuotanto metsissä, pelloilla ja navetoissa johtaa nähdyllä tavalla metsäluonnon lajikatoon ja kohtuuttomiin ravinnepäästöihin Itämereen, muuttuu nykymuotoisen maa- ja metsätalouden oikeutus kyseenalaiseksi. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ei halunnut auttaa maamme luonnonsuojelun symbolia, saimaannorppaa, sen äärimäisessä hädässä. Anttilan mielestä norppavesillä pitää saada edelleen verkkokalastaa kevätkesällä, jos haluaa. Noin puolet syntyvistä kuuteista hukkuu tänäkin vuonna kalaverkkoihin. Luonnonvara-ajattelua tämäkin. Matti Nieminen HUTEJA & OSUMIA Enonkosken kunta oli pyytänyt tällaista tarkastelua, jotta kuntaan tulisi lisää ympäristöystävällisiä matkailupalveluja ja uusia työpaikkoja. Itä-Savon lehti Ympäristöministeristä Osa keskustapoliitikoista arvelee, että ministeriö on nielaissut Paulan, josta piti tulla ministeriöön puolueen edunvalvoja. Turun Sanomat SAIMAANNORPAN SUOJELUSTA Maa- ja metsätalousministeri Sirkka- Liisa Anttilan on vihdoin puututtava asiaan vakavasti. Pentti Tiusanen, Vasemmistoliiton puoluehallitus 18.2.

3 tässä numerossa luonnonsuojelija 2/ tässä numerossa Minä ja suo Veera Voima laulaa 15 kansanperinteistä Suo-yhtyeessä. KEVÄÄN kuva Suomen metsät tarvitsevat apuasi Uusi kampanja Pelastetaan metsäluontomme helmet käynnistyy. Osallistu ja auta metsiemme eläimiä! Hannu Sarvanne 28 kevät on täynnä tapahtumia! Kevät on aktiivista aikaa. Osallistu kotiseutusi retkille. Linnut tuovat kevään Miten erotat kaukana taivaalla lentävän kurjen monista muista suurista aurassa lentävistä linnuista kuten joutsenesta? Juha Tujula / JORMA LUHTA sisällys UUTISET 04 Joka toinen kuutti hukkuu verkkoihin 05 Uraaniskandaali järkyttää Ranskassa Turvetaistoa käydään Suomessa yksi suo kerrallaan 07 Päästöjen nopea kasvu huolestuttaa ilmastotutkijoita LIITON UUTISET 08 Norppaluodolta Leo Stranius 08 Uudet työntekijät 09 Kutsu ystävä jäseneksi 10 Visioinnista virtaa! Testaa tulevaisuuskuvasi 11 Kulkijan saappaat uppoavat Metsolan sammalikkoon 12 Onko aurassa lentävä pitkäkaula aina kurki? 13 Vieraslajeille kyytiä 14 Hyvä vai paha tulva? 15 Minä ja suo: Voimaa suosta ELÄMÄNTAPA kevään aurinko saa kasvit heräämään henkiin, vaikka kirpeä kevätilma välillä puraiseekin. Talviturkkiin pukeutuneelta valkovuokolta näyttävä kasvi onkin harvinaisempi kangasvuokko. Pelastetaan edes saimaannorppa! Tutustu uusiin verkkosivuihin. Saat tietoa saimaannorpasta, voit katsoa videolta kuutin elämän ensi hetket tai kutsua ystäväsi mukaan saimaannorpan suojeluun e-kortilla. Voit myös auttaa torjumaan kuuttikuolemia lahjoittamalla Saimaan alueen kalastajalle katiskan. Joka toinen kuutti hukkuu verkkoihin Viherpiipertäjä: Hau, hau! Miu, miu. Eko eko? 17 Arjen kolumni Liisa Hulkko 18 MIPSit! Muista aina liikenteessä 19 Taiteen reviirillä: Katoava maisema LUKIJOILTA 20 Näkökulmat: Mikä on metsän arvo? 21 Lukijoilta NORPAN MENOT 27 Näin liityt jäseneksi 28 Pelastetaan metsäluontomme helmet

4 4 luonnonsuojelija 2/2009 UUTISET Päästövähennyksiä uusilla autoilla? ALKU banaanivaltiolle Liikenne- ja viestintäministeriö esitteli maaliskuussa ilmastopoliittisen ohjelman, jonka mukaan liikenteen päästöjä aiotaan vähentää uusimalla autokantaa. Tavoitteena on vuosittain uudistaa kahdeksan prosenttia autokannasta. Tämä tarkoittaa yli uuden auton hankkimista. Autokannan uudistus ei ole oikea tapa vähentää liikenteen päästöjä. Päästöjen leikkaamisen pitää lähteä liikennemäärien vähentämisestä., SLL:n ilmastovastaa Leo Stranius toteaa. Autokantaa voidaan Straniuksen mukaan uudistaa siinä vaiheessa, kun tarjolla on uusiutuvilla energialähteillä toimivia sähköautoja ja biokaasuautoja. Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi muun muassa ruuhkamaksuja, kattonopeuksia, suurten kaupunkien joukkoliikennetuen korottamista, maksutonta joukkoliikennettä, autoverouudistusta, polttoaineveron korotusta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Ympäristöviranomaisten mahdollisuudet valvoa lakien noudattamista ovat vaarassa heiketä aluehallintouudistuksen seurauksena, ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä totesi Joensuun yliopiston ja Luonnonsuojeluliiton seminaarissa. Hänen mukaan Suomesta voi pahimmillaan tulla ympäristöasioissa eräänlainen banaanivaltio, jossa kukaan ei ota lakeja tosissaan. Kansalaisten näkökulmasta tärkeää on, että ympäristöhallinnon rooli laillisuuden ja yleisen edun riippumattomana valvojana turvataan, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen johtaja Marketta Ahtiainen korosti. ALKU-hankkeessa ympäristökeskukset yhdistetään elinkeino- ja liikenneviranomaisiin. Lisäksi valtio vähentää 200 ympäristövirkaa. Yhteisvaikutus näkyy väistämättä ympäristössä, SLL:n varapuheenjohtaja Tuire Laurinolli totesi. Ympäristöasioiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Samaan aikaan hallintoa leikataan suhteellisesti rankimmin juuri ympäristöalalta, tutkija Hilkka Heinonen ihmetteli. teksti Kaarina Tiainen, Liisa Hulkko kuva Juha Taskinen Joka toinen kuutti hukkuu verkkoihin Kevät on saimaannorpan kuuteille vaarallista aikaa. Joka toinen pesästä lähtenyt kuutti hukkuu kalastajien verkkoihin. Vain kevätkauden verkkokalastuskielto voi estää norpan sukupuuttokuoleman. Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN muutti vastikään saimaannorpan uhanalaisluokituksen äärimmäisen uhanalaiseksi. Mikäli saimaannorpan suojelua ei tehosteta, se menetetään seuraavien vuosikymmenten aikana. Luonnonsuojeluliitto vaatii verkkokalastukieltoa Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii verkkokalastusrajoitusta saimaannorpan alueille Tänä aikana voitaisiin kalastusta jatkaa nuotilla, troolilla, viehepyydyksillä, matosiimalla, katiskoilla ja tietyn mallisilla rysillä. Luonnonsuojeluliiton delegaatio kävi maaliskuussa antamassa esityksensä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle, mutta sai tylyn vastaanoton. Sirkka-Liisa Anttilan johtama maa- ja metsätalousministeriö on antamassa asetuksen kalastusrajoituksista saimaannorpan verkkohukkumisten estämiseksi. Määräys jättää norpan suojelun vapaaehtoisten toimien varaan, joista maksettaisiin korvaus vesialueiden omistajille. Asetus estää melko hyvin aikuisten norppien verkkokuolemat, mutta ei kuuttien, mikä on suurin ongelma saimaannorpan tulevaisuuden kannalta, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Vapaaehtoinen järjestelmä on kustannustehoton, aiheuttaa turhaa byrokratiaa ja luo pysyvän korvausautomaatin." Vapaaehtoista suojelua on mahdoton saada kattavaksi, koska vesialueiden osakaskunnat ovat järjestäytymättömiä. Mikäli tavoite toteutuisi ja vesialueiden omistajille maksettavat korvaukset säilyvät nykyisellä tasolla, omistajakorvauksiin menisi euroa vuodessa. Jos keväinen verkkokalastuskielto toteutetaan suoraan kalastuslain 37 antamien valtuuksien mukaan, säästetään vähintään miljoona euroa ja annetaan saimannorpalle mahdollisuus elää, sanoo Kuronen. Luonnonsuojeluliitto ei luovuta Myös suuri enemmistö suomalaisista kannattaa ronskeja norpansuojelutoimia. Tieto ilmenee Suomen Luonnon Taloustutkimukselta tilaamasta mielipidetutkimuksesta, jossa haastateltiin 503:a ihmistä. Vastaajista 68 prosenttia kannatti verkkokalastuskieltoa. Asetusmuutosta vaadittiin Suomen luonnonsuojeluliiton johdolla lauantaina 4.4.isolla joukolla Pelastetaan edes saimaannorpat mielenosoituksessa Helsingissä. Seuraavaksi SLL:n delegaatio tapaa ympäristöministeri Paula Lehtomäen ja vaatii selvitystä Suomen velvotteista ja vastuusta suojella äärimmäisen uhanalaista lajia. Keinoja on, mutta miksi niitä ei käytetä? Tällä hetkellä Suomi rikkoo räikeästi norpansuojelussa EU:n luontodirektiiviä. Kalastajat mukana vapaaehtoisesti Luonnonsuojeluliitto kannustaa kalastajia vaihtamaan verkot katiskaan. Vappuviikonloppuna 2.5. on tulossa jo kolmas SLL:n, Fortumin ja osakaskuntien yhteistyössä järjestämä Vaihda verkot katiskaan tempaus. Pyylin osakaskunta Heinävedellä ja Ihamaniemen osakaskunta Enonkoskella ovat halukkaita kannustamaan osakkaitaan verkkokalastuksen sijasta katiskakalastukseen kuuttien elämän turvaamiseksi. Kiitokseksi sopimuksesta, jossa kalastaja pidättäytyy kevätkuukausina verkkokalastuksesta, hän saa hyvin kalastavan WEKE-katiskan. Voit auttaa torjumaan kuuttikuolemia lahjoittamalla kalastajalle katiskan. Tutustu uusiin verkkosivuihin:.www.sll.fi/saimaannorppa. Verkkoon hukkuneen kuutin on kuvannut Juha Taskinen. Kuvan kuutti hukkui Pihlajavedellä ja kuvaaja siirsi sen kirkkaampaan veteen Punkaharjun kupeelle. Norppia kuolee hänen mukaansa enemmän kuin mitä tutkijoiden tietoon tulee. Mökkiläiselle on niin noloa löytää verkostaan kuollut kuutti, Taskinen Suomen luonnon haastattelussa. Se on ymmärrettävää, mutta kertoahan se pitäisi. Saataisiin arvokasta tietoa. Juha Taskiselta ilmestyi kirja Paluu Saimaalle 3. huhtikuuta.

5 UUTISET luonnonsuojelija 2/ Itämeren kaasuputki kommenteilla Lämpenevä ilmasto pistää lajit liikkeelle Viime aikojen mittavin ympäristövaikutusten arviointi on nyt nähtävillä. Venäjältä Saksaan suunnitellun vedenalaisen maakaasuputken YVAsta saa lausua kuka tahansa 5.5. asti. YVAn teettää aina hankkeesta vastaava yhtiö, tällä kertaa Nord Stream AG. Kaasuputken YVAssa on erikseen Suomen osa ja kansainvälinen osa, joka koskee koko Itämerta. YVA-menettelyn laadunvarmistuksessa on kansalaisilla tärkeä rooli. Jokainen kansalainen, järjestö ja muu yhteisö saa lausua sen tuloksista. Onko vaihtoehtoja pohdittu? Onko tutkittu tarpeeksi? Ovatko tulokset selviä? Vastaavatko johtopäätökset tutkimuksia? Suomessa Uudenmaan ympäristökeskus kokoaa lausunnot ja tekee yhteenvedon. Ympäristöministeriö lähettää Suomen kommentit myös muille maille. YVA ei ole lupa vaan tiedonkeruuta lupahakemuksia varten. Suomessa hankkeeseen tarvitaan valtioneuvoston lupa käyttää talousvyöhykettä ja ympäristölupaviraston vesilupa. Lue lisää: Ilmastonmuutos lisää Suomen ja Pohjoismaiden vastuuta Euroopan luonnosta, kun lajit muuttavat pohjoiseen. Tähän ne tarvitsevat ekologisia yhteyksiä. Pelkät suojelualueet eivät riitä, vaan niiden välille tarvitaan ekologisia yhteyksiä. Siksi myös maa- ja metsätalousalueiden luonnonhoitoa pitää parantaa. Näitä asioita pohdittiin Ekologiset yhteydet 5 -seminaarissa maaliskuussa. Ratkaisuja etsittiin tutkimuksista, EU:sta ja ennen muuta maakuntakaavoista. Hyviä malleja esiteltiin maan eri puolilta. Jatkon kannalta on merkittävää, että uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat ekoyhteyksien tarvetta. Seminaari oli laajan yhteistyön tulos. Sen järjestivät Luonnonsuojeluliitto ja sen Uudenmaan piiri, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto SEY ja Uudenmaan riistanhoitopiiri. Seminaarin esitykset: toiminta/tyoryhmat/ekologiset-yhteydet teksti & kuva Janne Björklund Uraaniskandaali järkyttää Ranskassa Ympäristötavoitteet eurovaaleissa Uraanin louhinnan jätekiveä on Arevan toimesta ympäri Ranskaa 300 miljoonaa tonnia 200 kohteessa: parkkipaikoilla, lastentarhojen vieressä ja rakennuksien seinissä. olevat kenttä ja joenvarsi, jossa ihmiset käy kalastamassa. CRIIRAD:n laboratorion johtaja Bruno Chareyron kaivaa hiihtoseuran parkkipaikkaa hakulla. Vastaan tulee keltaista massaa ja säteilymittari innostuu. Yli 20 usv tunnissa. Tämä merkitsee, että yli puolen tunnin oleskelu Uraanin louhintaa koskevia ongelmia on ollut aikaisemminkin ympäri maailmaa, mutta nyt Ranskaa koskettaa yksi laajimmista skandaaleista. Ranskan TV3 esitti 11. helmikuuta järkyttävän dokumentin Pièces à conviction Uranium. Se kertoo Arevan (joka tunnettiin enenn nimellä Cogema) piittaamattomuudesta: uraaninlouhinnasta ja -rikastuksesta syntyvää jätekiveä on käytetty 300 miljoonaa tonnia kahdessasadassa eri kohteessa Ranskassa. Säteilyä ja tartuntoja Dokumentti kertoo, miten säteilevästä jätekivestä on rakennettu esimerkiksi Säteilytaso on paikoin niin suuri, että 15 tunnin oleskelulla täyttyy vuosittainen suositeltu maksimiannos. parkkipaikkoja ja rakennuksia. Radioaktiivista jätekiveä on löytynyt kylien keskustoista. Säteilytaso on paikoin niin suuri, että 15 tunnin oleskelulla täyttyy vuosittainen suositeltu maksimiannos. CRIIRAD:n eli yksityisen ja riippumattoman tutkimuslaitoksen asiantuntija tuo esiin myös toisenlaisen vaaran. Saastuneissa kohteissa esimerkiksi lapset voivat saada tartunnan. Lapsi voi saada radioaktiivista hiekkaa elimistöönsä, kun sormi menee suuhun leikkiessä. Valtio ei myönnä ongelmaa Dokumentissa esitellään muutamia kohteita, kuten lenkkipolun varrella täällä saa aikaa huomattavan säteilyriskin. Valtion ydinturvallisuusasiantuntijan vastaus on, että riski on olemassa vain, jos joku makaisi maassa jatkuvasti. Osallistu mielenosoitukseen uraanivoimaa vastaan, ks. s. 22. Miksi ihmeessä teemme Suomesta ydinjätevaltiota? Luonnonsuojeluliitto kannustaa puolueita ja ehdokkaita pitämään esillä kesän 2009 eurovaaleissa seuraavia ympäristötavoitteita: 1. EU:n on sitouduttava vähintään 30 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin (vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä). 2. EU:sta täytyy tulla kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden edelläkävijä ja kehitysmaiden selviytymisen tukija. 3. Biopolttoaineita pitää tuottaa ympäristöystävällisesti. 4. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä! 5. Laittoman puun myynti EU:n alueella on saatava loppumaan. 6. Itämeri on saatava puhtaaksi. 7. Maatalous- ja rakennepolitiikkaa on uudistettava ympäristöystävälliseksi. 8. Luonnonvarojen tuhlaukselle on tultava loppu. 9. Jäsenmaiden on rahoitettava kehitysyhteistyötä vähintään YK:n suosituksen verran. 10. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä on parannettava kansalaisten eduksi. 11. Ekologinen vero- ja budjettiuudistus on saatava käyntiin. 12. Ympäristövalistusta on lisättävä. Perustelut osoitteessa eurovaalit Vesa Luhta Päivä on aurinkoinen ja maisema komea. Sisällä mökissä tiedetään kuitenkin, että mahdollisuus katsoa sitä on uhattuna. Vuonna 1965 rakennettu mökki uhkaa jäädä Fennovoiman ydinvoimalaitoksen yhteyteen rakennettavan sataman alle. Mökin vieressä on jo porattu ja tutkittu, kuinka paljon maata paikalla on ennen kuin kallio tulee vastaan. Löysässä hirressä on oltu turhan pitkän aikaa. Ihmetyttää, miten kunnassa kolme ihmistä voi päättää kuntalaisten puolesta ydinvoimalasta. Kunta-äänestys torpattiin kolmen kunnanvaltuutetun voimalla!, ihmettelee Raakel Kamutta. Hän pitää Pro Hanhikivi -yhdistyksen työtä erittäin tärkeänä. Yhdistys on työskennellyt kauan voimalaitoshankkeen kaatamiseksi: lausuntoja, tilaisuuksia ja henkilökohtaista vaikuttamista. Oma lehti- kin on julkaistu. Maisemaan voisi ilmestyä lisää runsaastikin tuulivoimaloita. Raakel ja Toivo Kamutta toivottavat ne tervetulleiksi: Voi sehän olisi aivan mahtavaa. Eivät ainakaan jätä jälkipolville ydinsaastetta! Miksi ihmeessä teemme Raakel ja Toivo Kamutta toivottavat tuulivoimalat tervetulleeksi mökkinsä maisemaan, mutta haluavat uraanivoimalat pois Suomesta. Suomesta ydinjätevaltiota? Lastenlapsetkin ovat kyselleet, mistä saadaan uusi mökki jos Fennovoima vie suvun mökin. Toivon, että lapsille ja lapsenlapsille voitaisiin jättää puhdas luonto. Ei se Fennovoima saa lupaa eikä se rakenna, kuuluu luottavainen vastaus. Kutturan tiehanke vastatuulessa Hammastunturin erämaaalueen läpi suunniteltu Kuttura-Repojoki-tieyhteys on voimakkaan kritiikin ansiosta peruuntumassa. Hanketta ovat ponnekkaasti ajaneet Inarin kunta, Lapin liitto sekä Lapin tiepiiri. Sitä on perusteltu milloin Lapin itä-länsi-suuntaisen tieverkon kehittämisellä, milloin Saariselän ja Levin matkailukeskusten lähentämisellä tai moottorikelkkareitin saamisella tieyhteyden kupeeseen. Hankkeeseen on liitetty myös jatkoyhteyden rakentaminen Lisman kylästä Nunnaseen läpi Lemmenjoen kansallispuiston. Maaliskuussa Inarin kunnanhallitus äänesti tiehankkeen pois kansainvälistymisohjelmastaan, mikä merkinnee lopun alkua hankkeelle. Inarissa tiehanketta on vastustettu voimakkaasti. Julkisuudessa sitä ovat vastustaneet muun muassa Sallivaaran paliskunta, Saamelaiskäräjät, Metsähallituksen luontopalvelut ja Inarin Luonnonystävät. Kutturan tiehanketta vastustaneeseen kansalaisadressiin on kertynyt netissä ja paperilistoilla yhteensä 6300 nimeä, joista noin 1500 on inarilaisia. Inarin kunnassa on kehitelty useita luonnonsuojelulakia koettelevia hankkeita edellisen kunnanhallituksen aikana. Esimerksi valtavia lomakyliä ja erämaahotellia on kaavailtu Inarijärven rantojen Natura-alueille. Inarin kunnanvaltuusto ja hallitus joutuivat kuitenkin viime syksynä täysremonttiin. Adressin osoitteessa com/kuttura-repojoki-tiehanke

6 6 luonnonsuojelija 2/2009 UUTISET Pallas on ennakkotapaus Pirkanmaalla vedotaan riekkojen puolesta Pallaksen hotellin laajennuksen perässä tulisi muitakin rakennushankkeita suojelualueille.enontekiön kunta on ilmoittanut haluavansa rakentaa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pohjoispäähän, jos Pallas-hanke hyväksytään sen eteläpäähän. Samaan aikaan Sallassa on tullut ilmi suunnitelma rakentaa suojelualueelle laskettelurinne. Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF, Luonto- Liitto, Natur och Miljö sekä BirdLife Suomi vaativat maaliskuussa ympäristöministeriötä luopumaan Pallas-lakiesityksen valmistelusta. Ympäristöministeriön lakiesitystä varten tilaama ympäristöselvitys osoitti hyvin hankkeen haitat. Suunniteltua rakentamista ei voi toteuttaa ilman kansallispuiston perustamistarkoituksen vaarantumista. Parasta olisi kunnostaa Pallas retkeilykeskukseksi ja rakentaa lisää majoitustilaa kansallispuiston rajojen ulkopuolelle. Tämä ei vaatisi lain muuttamista. Se kohtelisi myös yrittäjiä tasa-arvoisesti. Yli 1000 ihmistä allekirjoitti Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin vetoomuksen, jossa viranomaisia pyydetään turvaamaan maakunnan riekkosoiden ja muiden arvokkaiden soiden tulevaisuus. Piiri luovutti vetoomuksen Pirkanmaan maakuntaliitolle ja ympäristökeskukselle. Riekkojen elinympäristöt ovat Etelä-Suomessa käyneet hyvin vähiin soiden ojituksen vuoksi. Pohjois- ja Luoteis-Pirkanmaalla laji vielä sinnittelee, mutta sitä uhkaavat soiden valjastaminen turpeenottoon ja ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos uhkaa riekkoja, koska lumettomina talvina valkoiset linnut erottuvat maastossa selvästi saalistajille. Pirkanmaan soista on ojitettu 80 prosenttia, mutta silti turpeenottoon havitellaan etenkin jäljellä olevia ojittamattomia soita. Moni näistä soista on riekon elinympäristö, kertoo Anni Kytömäki Pirkanmaan luonnonsuojelupiiristä. Vaikka riekko on vetoomuksen teemalaji, vetoomuksen allekirjoittajat peräänkuuluttavat suoluonnon suojelua laajemminkin. Timo Hämäläinen Turvetaistoa käydään Suomessa yksi Harri Hölttä SOIDENSUOJELUN ABC Näin suojelet lähisuosi Turveneuvottelut saatiin EU:ssa päätökseen, mutta Suomen hallitus jatkaa turpeenpolton tukemista. Taistelu soiden puolesta jatkuu. Turvetta ei onneksi Suomen lobbauksesta huolimatta suostuttu luokittelemaan EU:ssa uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja biopolttoaineen raaka-aineeksi. Kotimaassamme turpeen käyttö on myötätuulessa, ja hallitus tukee turpeenpolttoa kotimaisin keinoin. Turve on Suomessa edelleen myötätuulessa Turveyhtiöt haalivat itselleen runsaasti ojittamattomiakin soita, joiden luontoarvot ovat uhattuina. " EU:n sinänsä hyvä turvepäätös ei vaikuta menossa oleviin turvelupahakemuksiin", sanoo aluepäällikkö Merja Ylönen Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiristä. "Kotimaan politiikassa turpeen polttoa tuetaan edelleen voimakkaasti, ja soista joudutaan tappelemaan suo kerrallaan." Merja Ylönen rohkaisee jäseniä suojelemaan kotiseutunsa soita. Valtio tukee turvetta syöttötariffilla Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on valmisteilla lakiesitys turpeen syöttötariffijärjestelmän jatkamisesta vuoteen 2020 asti. Se takaisi turpeella tuotetulle sähkölle tietyn minimihinnan markkinoiden muutoksista riippumatta. Nykyinen syöttötariffilaki umpeutuu vuoden 2010 lopussa. Luonnonsuojeluliitto ihmettelee välinpitämätöntä suhtautumista ilmastonmuutoksen uhkaan. Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 20 prosenttia. "Turve on Suomen kivihiili. Se on polttoaine, jonka Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC rinnastaa fossiilisiin polttoaineisiin öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun. Kun turvetta käytetään voimalaitosten polttoaineena, siitä syntyvät päästöt ovat tuotettua energiamäärää kohti suuremmat kuin millään muulla polttoaineella, ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen muistuttaa. Turpeen syöttötariffin lakkauttamista on vaatinut myös Kansainvälinen energiajärjestö IEA. SLL mukana turvemaiden strategiaryhmässä Maa- ja metsätalousministeriö nimitti tämän vuoden alussa suo- ja turvemaiden strategiatyöryhmän, jonka tarkoituksena on sovitella yhteen soihin ja turvemaihin kohdistuvia ristiriitaisia tarpeita. Työryhmä tarkastelee laajasti soiden eri talouskäyttömuotoja ja suojelua. Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi ovat edustettuna ryhmässä, jonka työn tulisi valmistua ensi vuoden lopulla. Uhkaako kotiseutusi soita turpeenotto? Seuraavat ohjeet opastavat soidensuojelun aakkosiin. Kysy neuvoa Suomen luonnonsuojeluliitosta! A) Kulje soilla, kerää tietoa ja ota kuvia vastaisen varalle Turpeenotto uhkaa suojelemattomia soita lähes koko maassa. On hyödyllistä kerätä tietoa lajistosta ja suotyypeistä, soiden alapuolisista vesistöistä, vesien virtaussuunnista sekä reunaojitusten vaikutuksista. Myös kokemusperäinen tieto ja tiedot suon virkistyskäytöstä ovat merkittäviä. Kuvat täydentävät sanallisia viestejä. Voit lähettää kuvasi myös SLL:n Ikkunasuomenluontoon.fi -sivustolle. B) Toimi ennakolta, vaikuta maakuntakaavaan Ilmoita maakuntakaavoittajalle arvokkaat suoalueet, ja vaadi niille kaavoituksessa suojelun varmistava merkintä. Selkeät kaavamerkinnät ja suojelumääräykset maakuntakaavassa estävät ennakolta turpeenoton haittoja. Rajoitteiden Kuvassa Kajaanin Humpinsuo, joka on ojitettu suon kuivattamiseksi turpeenottoa varten. Tällä hetkellä koko suo on pelkkää turvekenttää. asettaminen vähentää turpeen saatavuutta. Selkeintä olisi saada suo suojelualuevaraukseksi tai luonnonsuojelualueeksi. C) Seuraa kuulutuksia, jottei tilaisuus vaikuttaa mene ohi Turpeenotto on luvanvaraista. Vireille tulevista lupahakemuksista saatetaan kuuluttaa paikallisessa sanomalehdessä. Varminta on seurata lupavirastojen verkkosivuja (www.ymparisto.fi/ylv). Turpeenottoa koskevista ympäristövaikutusten arviointiprosesseja (YVA) voi seurata alueellisesta ympäristökeskuksesta. D) Lue lupahakemusasiakirjat Lupahakemus ei ole sähköisessä muodossa. Se on kuitenkin nähtävillä lupaviraston ohella sijaintipaikkakunnalla. Päätös sen sijaan julkaistaan kokonaisuudessaan ympäristölupaviraston nettisivustolla. E) Tunne keskeinen lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö on ver- Harri Hölttä

7 UUTISET luonnonsuojelija 2/ Pienvedet otettava paremmin huomioon Pro Hanhikivi -yhdistys palkittiin Maailman vesipäivänä Suomen luonnonsuojeluliitto halusi kiinnittää erityistä huomiota pienvesiluontoon. Pienvedet ovat ainutlaatuinen osa suomalaista luontoa. Lammet ja purot auttavat ihmisiäkin tasaamalla tulvia, SLL:n vesiensuojelukoordinaattori Hannele Ahponen kertoo. Pienvesillä tarkoitetaan lähteitä, lampia, puroja ja noroja. Pienvedet muodostavat monimuotoisia luontotyyppejä kuten puronvarsilehtoja, lähteikköjä ja suolampia ympäristöineen. Etenkin eteläisessä Suomessa pienvedet ovat jääneet rakentamisen sekä maa- ja metsätalouden jalkoihin. Varsinkin lähteiköt ja lammet ovat uhanalaistuneet. Noin kuusi prosenttia Suomen uhanalaisista eliölajeista on pienvesien lajeja. Jokainen voi auttaa pienvesiä poistamalla niistä roskia ja rojua, Ahponen muistuttaa. Rikkomuksista kannattaa ilmoittaa ympäristö- tai metsäkeskukseen tai Luonnonsuojeluliittoon. SLL:n Pienvesioppaan voi tilata maksutta tai ladata osoitteesta: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri myönsi vuoden 2009 ympäristöpalkinnon Pro Hanhikivi -yhdistykselle toiminnasta kotiseudun ja tulevien sukupolvien puolesta. Yhdistys on tuonut esiin alueelle suunnitellun ydinvoimalan haittavaikutuksia. Paikallisille ihmisille ei ollut itsestään selvää toivottaa ydinvoimala tervetulleeksi kotiseudulleen toisin kuin kuntapäättäjille, arvioi piirin puheenjohtaja Esko Saari. Yhdistyksen puheenjohtaja Helena Maijala kertoo, että vastus on ollut kuin Goljat: Kenenkään ei pitäisi joutua hoitamaan vaativia tehtäviä, jotka oikeasti kuuluisivat esimerkiksi viranomaisille, ja kamppailemaan näin voimakkaita tahoja vastaan. Olemme venyneet ja pystyneet sellaisiin tekoihin, joihin emme olisi uskoneet ikinä pystyvämme. Hänen mukaansa Pro Hanhikivi -yhdistyksen aktiivit ovat silti olleet iloisia siitä, että saavat ja pystyvät vaikuttamaan parempaan, ja puhtaampaan tulevaisuuteen. Jouni Nissinen teksti Leo Stranius kuva Mikael Manninen Cartina Kohti Kööpenhaminaa Tärkeiden päätösten vuosi huipentuu ilmastokokoukseen Päästöjen nopea kasvu huolestuttaa ilmastotutkijoita suo kerrallaan Merja Ylönen Uusimman ilmastotiedon valossa EU:n teollisuusmaille kaavailemat päästövähennystavoitteet ovat pahasti alimitoitettuja. Kööpenhaminassa maaliskuussa kokoontuneet noin 2000 ilmastotutkijaa 70 eri maasta totesivat, että IPCC:n ennuste, johon EU:n tavoitteet viittaavat, on ollut liian varovainen. Uuden tutkimustiedon mukaan Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kaksi vuotta sitten julkistamat ennusteet ovat olleet pahoin alimitoitettuja. Merkittäviä havaintoja on tehty mm. arktisen merijään kutistumisesta kiihtyvää vauhtia, vuoristojäätiköiden entistä nopeammasta sulamisesta ja Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköiden sulamisesta etenkin reuna-alueilta, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-ryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas listaa. Kasvihuonekaasupäästöjen 3,3 prosentin vuosittainen kasvu on ollut nopeampaa kuin pahimmissakaan IPCC:n arvioissa. Näin voimakas päästöjen kasvu voi merkitä pahimmillaan sitä, että lämpeneminen alkaa kiihdyttää itse itseään. kossa (www.finlex.fi). Turpeenoton luvituksessa sovelletaan ympäristönsuojelulakia, luonnonsuojelulakia, maankäyttö- ja rakennuslakia sekä vesilakia. F) Kirjoita muistutus ympäristölupavirastoon Jos olet hankkeessa asianosainen, kuten maanomistaja tai rajanaapuri, voit tehdä hankkeesta muistutuksen. Muutkin, kuten yksittäiset ihmiset ja luonnonsuojeluyhdistykset, voivat jättää suunnitelmasta mielipiteensä. Ne lähetetään ympäristölupavirastoihin, jotka toimivat Helsingissä, Kuopiossa ja Oulussa. G) Kerro kunnanvaltuutuille ja kansanedustajille Turpeenottohankkeista kysytään lausuntoa siltä kunnalta, missä suo sijaitsee. Kannattaa siis kertoa kunnanvaltuutetuille alueen soista. Myös kansanedustajia kannattaa pitää ajan tasalla turpeenoton haitoista. Heiltä tulee myös vaatia ympäristönsuojelulain uudistamista, jotta suoluonto, virkistyskäyttö ja ilmastovaikutukset otettaisiin huomioon. Lähetä sama viesti myös ympäristöministeriöön. H) Valita tarvittaessa Vaasan hallinto-oikeuteen ja KHO:een Ympäristölupaviraston lupapäätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja niiden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Turpeenottolupa voidaan estää varmimmin, jos alapuolinen vesistö ei kestä lisäkuormitusta. Suon puolustaja voi voittaa myös hyvän lajistotiedon ansiosta luonnonsuojelulain nojalla. Lupahakemusten luontoselvitykset ovat yleensä liian suppeita ratkaisemaan, onko hankkeen vaikutusalueella luonnonsuojelulain mukaisia esteitä luvan myöntämiseen. Vaikka vastuu tietojen oikeellisuudesta on hakijalla ja vastuu niiden riittävyydestä lupavirastolla, tosiasiassa tieto luontoarvoista on usein luontoharrastajien varassa. I) Tutustu muihin suon ystäviin ja usko voittoon Monet muutkin, kuten paikalliset asukkaat, kylä- ja vesiensuojeluyhdistykset ja kaikki luonnonystävät, kantavat huolta lähivesien tilasta, marjamaiden menetyksistä ja eheän suoluonnon harvinaistumisesta. Jokainen kriittinen osallistuja kasvattaa painetta korjata turpeenottohankkeiden puutteet ja epäoikeudenmukaisuudet. Esimerkkejä lupien epäämisestä on myös entistä enemmän. Joukossa on voimaa! - Lisätietoja osoitteessa - Neuvoja Pohjois-Pohjanmaan aluepäälliköltä Merja Ylöseltä, merja. p Jaa kuvia ja kokemuksia Suon vuosi -kuvagalleriassa: www. ikkunasuomenluontoon.fi/image/ tid/76 - Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas entid=289871&lan=fi&clan=fi EU:n kannat Kööpenhaminan ilmastokokoukseen riittämättömiä Komissio julkaisi oman tiedonantonsa tammikuussa EU:n kannoista Kööpenhaminan ilmastosopimusta varten. Tiedonantoa on käsitelty maaliskuun ympäristöministerineuvostossa ja kevään EU-huippukokouksessa. EU lähtee siitä, että ilmaston lämpeneminen tulee pitää alle katastrofaalisen kahden asteen. Tämä tarkoittaa EU:n mukaan teollisuusmaiden keskimäärin prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. EU on itse sitoutunut 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Kehitysmailta odotetaan vähintään prosentin päästövähennyksiä normaaliin kehitykseen verrattuna ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet. Lisäksi odotetaan, että kehitysmaat laativat kansalliset päästövähennysstrategiat. Sen sijaan rahoituksen suhteen pysytään hiljaa. Kehitysmaiden ja kansalaisjärjestöjen vaatimuksista huolimatta EU ei ole kyennyt muodostamaan kantaansa rahoituksen tarpeesta kehitysmaiden päästövähennyksiin, metsäkadon torjumiseen ja sopeutumiseen. EU:n johtajat keskustelivat pikaratkaisuista pankkien pelastamiseksi, mutta eivät käyttäneet aikaa keskustellakseen planeetan pelastamisesta. Ilmastonmuutos karkaa käsistä meidän elinaikanamme, ellei luoda pitkän tähtäimen vihreää elvytyspakettia, joka pelastaa myös ilmaston, sanoo Joris den Blanken, Greenpeacen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa seuraava johtaja. Mihin ilmastotoimenpiteisiin EU sitoutui? 4 EU sitoutuu toimimaan tiennäyttäjänä globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, joka rajoittaa maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen 4 EU sitoutuu 30 prosentin päästövähennyksiin 4 EU painottaa kansainvälisten hiilimarkkinoiden ja CDM-mekanismien tärkeyttä päästövähennyksissä 4EU:n mukaan tarvitaan merkittävää julkista ja yksityistä rahoitusta erityisesti vähiten kehittyvien maiden päästövähennyksiin ja sopeutumiseen. 4 Rahoitusmekanismien yksityiskohdista keskustellaan lisää kesäkuun huippukokouksessa.

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010 Etujärjestöt ja vaalit Etujärjestöt kertovat yksityiskohtaisesti, mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä. Puolueet eivät siihen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ilmastonmuutosta hillitsemässä Ekotukihenkilöiden tapaaminen 9.11.2011 Pääsihteeri Leo Stranius 1 Leo Stranius, HM Luonto-Liiton pääsihteeri Ympäristöasiantuntija Kansalaistoiminnan tutkija Lue lisää:

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonta

Turvetuotannon valvonta Turvetuotannon valvonta Kirsi Kalliokoski 26.4.2012 26.4.2012 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta: TE-keskukset Tiepiirit Ympäristökeskukset Lääninhallitukset

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot