KARHU III/2014. Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti. Puolustusvoimat

Transkriptio

1 KARHU Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti III/2014 Puolustusvoimat

2 2 KARHU Pienet vihreät miehet Puola haluaa liittolaisiltaan maahan lisää joukkoja ja keskimatkan ohjuksia. Valtio P tietää, missä on Länsi-Euroopan heikoin lenkki. Tiedotusvälineet kertovat, että Suomi kohtelee P-valtion kansalaisia kaltoin ja runsaasti ilkivaltaa kohdistuu heidän liikemiestensä omistamiin runsaslukuisiin kiinteistöihin, joita on Suomesta viime vuosina kiihtyvään tahtiin hankittu. Suomeen täytyy lähettää turvamiehiä suojelemaan kiinteistöjä ja kansalaisia. Heitä kutsutaan pieniksi vihreiksi miehiksi, vaikka joukossa on tosi kookkaitakin tyyppejä. Heillä on vihreän sävyiset maastopuvut. He vuokraavat ympäri Suomen asuntoja ja ruokakaupassa maksavat ostoksensa viidenkymmenen euron seteleillä. Miehet ostavat ja vuokraavat autoja ja käyvät vapaa-aikanaan sienessä ja puolukassa. Yksi porukka osallistui Huoviretkeen. Tietenkään heillä ei ole aseita. Energiapoliittisen painostuksen alainen Suomen hallitus hyväksyi viisumivapauden. Pian tilanne kiristyi. P-valtion media kertoi, että ennusteiden mukaan Suomessa fasistipuolue on saamassa syksyn eduskuntavaaleissa lähes 90 prosentin kannatuksen. Pari päivää myöhemmin P-valtion ainoan uutiskanavan aamuyön uutisissa valitettiin pilkun siirtymistä, sillä todellinen luku oli 0,9% (jonka jälkeen suomalainen pienpuolue SKP ihmetteli heidän leimaamistaan fasisteiksi). Oudot terroriteot horjuttivat lähes kaikkien suomalaisten arkea. Yli miljoona kansalaista oli pitkään ilman sähköä suurjännitelinjoille kaatuneiden puiden takia ja sadattuhannet sairastuivat vesijohtoverkon saastuttua monissa suurissa kaupungeissa. P-valtion tiedustelulähteet todistivat syyllisiksi yhteistyötä tekevät yhdysvaltalaiset erikoisjoukot ja suomalaiset fasistiterroristit. Tilanne kärjistyi entisestään, kun Lappeenrannan Lidlissä naamioituneet miehet tulittivat p-valtiolaisia turisteja ja samaan aikaan useita p-valtiolaisten omistamia taloja ja liikehuoneistoja poltettiin. Silloin alkoi maahan virrata lomailevia sotilaita läheisistä merijalkaväki- ja maahanlaskuprikaateista. Ensin heitä tuli turistibusseilla ja risteilyaluksilla. Myöhemmin yhä enemmän myös avustuskuljetuksilla, joita järjestettiin maassa oleskelevien p-valtiolaisten ja suomalaisten nälkäänäkevien köyhien auttamiseksi. P-valtion ulkoministerin laajasti maailmalle televisioidussa puheessa hän oli syvästi huolissaan Suomen sekasortoisesta tilanteesta ja kertoi, että USA:n ja NATO:n tukemat sekalaiset aseistetut joukot uhkaavat P-valtion ja heidän kansalaistensa koskemattomuutta. Ainakin lapsia oli kidutettu ja naisia raiskattu. Muutamassa päivässä pienille vihreille miehille ja lomaleville sotilaille ilmaantui aseita. Joensuuhun tehtiin useita ilmaiskuja ja viikonlopun aikana kaupungin keskusta kärsi pahoin tykistökeskityksistä. P-valtio todisteli satelliittikuvin syylliseksi Suomen puolustusvoimat. Suomalaisten vastaavia todisteita syytettiin tietokonepelin ruutukaappauksiksi. Puolustustusvoimat yritti eristää vihreiden miesten haltuunottamia alueita, mutta tehtävä oli hyvin vaikea, koska ne sijaitsivat usein evakuoimattoman siviiliasutuksen sisällä. Puhuttiin myös ihmiskilpien käytöstä. Varusmiehiä ei voinut käyttää taistelutehtävissä. Vähäiset sopimussotilaat eivät mitenkään riittäneet kymmeniin kriisipesäkkeisiin. Reserviläisten kutsumista viivyteltiin. Lopulta, kun päätös osittaisesta liikekannallepanosta tehtiin, vain harva saapui paikalle. Tietoliikenne- ja puhelinyhteydet toimivat vain satunnaisesti ja niitä häirittiin aktiivisesti. Palvelukseenastumismääräyksiä kuljettavat postimiehet joutuivat systemaattisesti vihreiden miesten pahoinpitelemiksi ja ryöstämiksi. Lopulta vain harvat käskyt saapuivat perille. P-valtio syytti Suomea hyökkäysjoukkojen kokoamisesta ja imperialistisista pyrkimyksistä. Pohjois-Korea paheksui Suomen ja USA:n toimia. Ennen vuodenvaihdetta NATO ja P-valtio pääsivät sopimukseen aselevosta viikkoa aiemmin aloittamissaan neuvotteluissa. Suomea ei kumpikaan halunnut neuvottelupöytään. EU vaati taloussuhteiden normalisointia ja NATO perui aikomuksensa lisätä lähettää joukkoja Puolaan. Vähitellen pienet vihreät miehet poistuivat Suomesta. Osa lähti avustusrekkojen kyydissä ja osa Suomesta ostamillaan autoilla. (Keksin tämän mielikuvitustarinan, kun kirjoitustilaa tuli yllättäen tavallista enemmän.) Juhani Lukka, Päätoimittaja juhani@lukka.fi Tervetuloa vuosikokoukseen Tervetuloa vuosikokoukseen Harjavaltaan, jossa kokouksia ennen luennoi opetusneuvos Erkki Hautamäki. Lehdessä on aiheesta erillinen artikkeli, joka korvaa tällä kertaa pääkirjoitukseni. Suosittelen ehdottomasti saapumaan kokoukseen mielenkiintoisen aiheen vuoksikin. Pekka Elomaa puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Maanpuolustuksen uhkakuvista rakentaviin ratkaisuihin Ukrainan kriisi on horjuttanut sinisilmäistä ajatusta, että Euroopassa ei enää käytäisi sotia. Se heikentää harhakuvaa, että kansakunnat olisivat viisastuneet ja tulleet moraalisesti niin kehittyneiksi, etteivät ne tarttuisi aseeseen. Niin yksilön kuin joukonkin tasolla ihminen on käyttäytymisessään kuitenkin hyvin arvaamaton. Toisen maalimansodan keskitysleirikokemukset kertovat kuinka sinne juuri vangeiksi tuodut, hyvin sivistyneet, ns. hyvän kasvatuksen saaneet kulttuuri-ihmiset saattoivat vuorokaudessa muuttua toisiaan kohtaan villipedoiksi, vailla säälin tai empatian tunteita. He pystyivät pidäkkeettömästi tappamaan leipäpalan takia. Kun Ukrainan sota loppuu, saamme melko varmasti jälleen todistaa joukkohautoja ja vastaavia, ja itseään sivistysihmisinä pitäneiden eurooppalaisten syyllistyneen käsittämättömiin julmuuksiin ja hirmutekoihin. Valtiot ja kansakunnat voivat hetkessä muuttua vihamielisiksi esimerkiksi taloudellisten ja poliittisten ym. levottomuuksien takia. Mahdollinen Suomea kohtaava hyökkäys ei tulisi sekään olemaan silkkihanskoin tapahtuva. Onkin kiihkotta, realistisesti, sievistelemättä ja mihinkään suuntaan kumartamatta kysyttävä: Olemmeko todella valmiit sodan mahdollisuuteen? Puolustuskykyämme kavennetaan ja uhkana on, että järjettömän miinakiellon allekirjoittamisen myötä alkanutta alasajoa vahvistetaan. Paraikaa varuskuntia lopetetaan ja varmuusvarastoja vähennetään. Pahin tilanne olisi palkka-armeijaan siirtyminen. Se olisi kooltaan tuskin pääkaupungin puolustamiseen riittävä. Menettäisimme määrältään varteenotettavan, erikoisosaajien ja koko kansaa, muun muassa sen etiikkaa edustavan armeijan. Tilalle saisimme kansasta vieraantuneen, ainekseltaan kyseenalaisen palkkasoturijoukon. Vahingollinen ajatusloukku piilee myös niissä perusteluissa, että sotilaan sodanajan joukko riittää, koska yleisen suuntauksen mukaan lännessä armeijoita supistetaan. Onko järkevää verrata joukkojamme Ruotsin emämunaukseen ja monien NATOmaiden merkityksettömiksi pienennettyihin tynkäarmeijoihin, paperitiikereihin? Ei ole viisasta olla hyödyntämättä maanpuolustustahdoltaan vahvan ja sodan ajan tehtäviin valmista, taitavaa ja suurta reserviläisten joukkoa. En usko sotamenestyksen olevan pelkästään kiinni korkeasta teknologiasta. Olisi perusteellisesti tarkasteltava keinoja järjestää suuremmalle reserville riittävä perusvarustus ja koulutus kärkijoukon ulkopuolisiin tehtäviin. Edellä mainittujen uhkien tulisi olla yksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön suurimmista haasteista. Suomen on ensisijaisesti pyrittävä perinteisellä sovittelupolitiikallaan heijastamaan rauhaa ja yhteisymmärrystä ympäristöönsä. Yhtä vakuuttavasti sen on maanpuolustuksellisilla ratkaisuillaan viestitettävä, että maahamme hyökkäävällä on vastassaan tahdonluja, sotaan varautunut, sitkeä ja suuri kansanarmeija. Sitä ei enää silloin ukrainalaisten lailla tarvitse tuhoisien supistuspäätösten takia, keskellä sotaa, suuren uhrimäärän kustannuksella yrittää epätoivoisesti pikakouluttaa ja aseistaa. Maanpuolustuksellista toivottaen syksyä Jyrki Aikko 2.varapuheenjohtaja Satakunnan Reserviläispiiri ry Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti Päätoimittaja Juhani Lukka, p Toimituskunta Pekka Elomaa, Harri Grönroos, Taina Mäkitalo Toimisto Taina Mäkitalo p Eteläkauppatori 4A 5. krs PORI sat.respiirit@dnainternet.net Painopaikka Westpoint, Rauma Sivunvalmistus Viestintätoimisto nytheti Materiaali osoitteeseen: juhani@lukka.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on 20. marraskuuta. Osoitteenmuutokset ja jäsenasiat: RUL Virpi Kukkonen, RES Päivi Ruusuvuori Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen kotisivuilla. Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet-kotisivujen välityksellä.

3 KARHU 3 Tapaa apulaiskomentaja yhteistyössä tai tatamilla Sotilasläänien lakkauttamisen seurauksena joukko-osastojen tehtävät ja vastuut lisääntyvät ensi vuoden alusta alkaen. Uudistuksen yhteydessä puolustusvoimissa otetaan käyttöön maavoimien joukko-osaston apulaiskomentajan tehtävä. Eversti Petri Kosonen on määrätty apulaiskomentajaksi Porin prikaatiin ja hän on aloittanut tehtävässään 1. syyskuuta alkaen. Apulaiskomentaja tukee joukko-osaston komentajaa tämän vastuulla olevan kokonaisuuden hoitamisessa. Uudistuksen myötä sotilasläänit lakkautetaan ja aluetoimistot organisoidaan osaksi joukko-osastoja, jotka siirtyvät suoraan Maavoimien esikunnan alaisuuteen. Ensi vuoden alusta apulaiskomentajan ohjauksessa aluetoimistot Turussa ja Vaasassa hoitavat yhteistoimintaasioita eri viranomaisten, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen sekä monien muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa, Kosonen kertoo uudesta tehtävästään. Puolustusvoimauudistuksessa Porin prikaatiin liitetään Niinisalossa toimiva Tykistöprikaati ja Keuruulta suojelun valtakunnallinen osaamis- ja koulutuskeskus. Samalla prikaatiin liitetään Lounais-Suomen aluetoimisto Turusta ja Pohjanmaan aluetoimisto Vaasasta. Porin prikaatin vastuualue on hyvin laaja, joka ulottuu Länsi-Suomessa aina Salosta Kokkolaan. Prikaatista tulee varusmiesmäärältään Suomen suurin joukko-osasto ja sen toiminta-alue tulee kattamaan 5 maakuntaa ja 92 kuntaa. Näiden lisäksi pidämme yhteyttä kahteen aluehallintovirastoon ja viiteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, poliisi- ja pelastusviranomaisiin sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöihin, Kosonen kertoo. Hän uskoo, että Puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomat muutokset organisaatiossa, eivät aiheuta mitään suuria kompastuskiviä yhteisten asioiden hoidossa. Uskon, että uudistuksesta huolimatta eri yhteistyötaho- Heinäkuun alkupäivänä avattiin RES:n uusi jäseneksi liittymislomake liiton nettisivuille sekä Facebook-sivuilla osoitteeseen: Myös yhdistysten ja piirien nettisivuilla olevat liittymislinkit ja -toiminnot tulee ohjata em. osoitteeseen. Tätä kautta tulevat liittymiset esitarkastetaan liitossa, jonka jälkeen niistä tulee tieto asianomaisille yhdistyksille sähköpostilla. Samalla jäsenyydet tulevat näkyviin jäsenrekisteriin. Em. lomake on tarkoitettu vain kokonaan uu- Liikunta on lähellä apulaiskomentaja, eversti Petri Kososen sydäntä, mihin varuskunnan erinomaiset liikuntatilat ja lenkkipolut antavat erinomaiset puitteet. Kosonen kertoo viihtyvänsä myös tatamilla, sillä hän on harrastanut kamppailulajeja pikkupojasta asti. jen kanssa löydetään hyvät toimintatapamallit. Olemme nyt jo pitäneet info-tilaisuuden kuntiin kuuluvien toimijoiden kanssa. Yhteistyötä hiotaan lisää Wanaja 14-sotaharjoituksessa Länsi- Suomen alueella, jossa prikaatin toimijat tapaavat yhteistyökumppaneita laajalti. Harjoitus on Kososen mukaan Puolustusvoimien suurin reservin kertausharjoitus tänä vuonna. Tulevina vuosina kertausharjoitukset lisääntyvät. Kasvava harjoitusmäärä osaltaan kohottaa myös maanpuolustushenkeä. Kosonen odottaa paljon myös yhteistoiminnalta Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa, joka prikaatin tukemana toteuttaa eri järjestöjen vapaaehtoispohjaista sotilaskoulutusta. Kunniakansalaisia, veteraanien harvenevaa joukkoa ei Kososen mukaan unohdeta. Veteraanijärjestöjen työtä tuemme ja tässä työssä varmasti on mukana myös prikaatin komentaja. Kaiken kaikkiaan omasta puolestani odotan yhteydenottoja kaikilta yhteystyötahoilta. Me Porin prikaatissa olemme valmiina tekemään töitä maanpuolustuksen parhaaksi. Eversti Kososelle Porin prikaati ja kansainvälinen rauhanturvatehtävät ovat tuttuja, sillä hän on palvellut vuosina Satakunnan jääkäripataljoonan komentajana ja vuonna 2011 Suomalaisen Kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa. Porin prikaatin apulaiskomentajaksi hän siirtyi erityistehtävästä pääesikunnan suunnitteluosastolta. Kososella on vakituinen asunto Helsingissä, mutta Jaana-puolison kanssa on sisustettu huoneistoa myös Huovinrinteellä. SAMULI VAHTERISTO RES:n, RUL:n ja MPKL:n yhteisen Maanpuolustusrekisterin kehittäminen on loppusuoralla sille jäsenille. Liittymislomake esivalitsee aiempaan tapaan mahdolliset yhdistykset henkilön antamien tietojen pohjalta. Toiminto on RES:ssä tarpeellinen, koska yhdistysten jäsenyysehdot vaihtelevat. Vanhojen jäsenten tietomuutokset tulee mieluiten ilmoittaa jo jokin aika sitten avatun easioinnin kautta, joka toimii osoitteessa Osoitteenmuutoksia ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa, sillä ne tulevat jäsenrekisteriin suoraan Itellasta. Puolustukseen lisää rahaa Reserviläisliiton hallitus vaatii puolustusbudjetin korotusta ja kertausharjoitusten lisäystä. Vuoden 2015 puolustusbudjettiin esitetään 63 miljoonaa euron leikkausta. Reserviläisliiton hallitus tuomitsee esityksen ja vaatii puolustusmenoihin tuntuvaa tasokorotusta. Liitto vetoaa Eduskuntaan, että se palauttaisi määrärahat uskottavan puolustuksen turvaamiseksi. Lisärahoitus on tarpeen muun muassa Puolustusvoimien lähivuosina vanhenevan kaluston uusimiseksi. Merkittävä osa alueellisten joukkojemme sotamateriaalista vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä eikä sen korvaaminen nykyisellä rahoitustasolla ole mahdollista. Ilman lisärahoitusta sodan ajan vahvuutta joudutaan leikkaamaan voimakkaasti eikä koko maan puolustaminen ole enää mahdollista. Lisärahoitustarpeeksi on Puolustusvoimissa laskettu jo ensi vuonna 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa indeksikorotusten lisäksi. Pari viikkoa sitten valmistuneessa budjettiesityksessä hankintamäärärajoja esitetään kuitenkin leikattavaksi 24 miljoonalla eurolla. Vantaalla tänään kokoontunut Reserviläisliiton hallitus pitää esitystä käsittämättömänä varsinkin tilanteessa, jossa sotilaallinen jännitys Suomen lähialueilla on kasvanut. NATO:n sekä Venäjän sotilaallinen aktiivisuus ja harjoittelu ovat Ukrainan konfliktin seurauksena lisääntyneet merkittävästi. Osa harjoittelusta on tapahtunut aivan lähialueillamme ehdoton minimi Budjettikorotuksen lisäksi Reserviläisliitto vaati kertausharjoitusten välitöntä lisäystä. Ensi vuonna on kaavailtu noin reserviläisen kutsumista kertaamaan, mitä Reserviläisliitto pitää ehdottomana miniminä. Reserviläisliiton hallituksen mukaan jokaisen reserviläisen tulisi päästä kertaamaan viiden vuoden välein, jolloin todellinen tarve kertausharjoituksille olisi yli kaksinkertainen. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on henkilöä, joista yli 95 prosenttia on vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä. Riittävä kertausharjoituskoulutus sekä sitä tukeva vapaaehtoistoiminta ja -koulutus ovat olennaisia puolustuskykymme ja sen uskottavuuden ylläpitämisessä. (RES) Neuvottelukunta toivoo Nato -keskustelua Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunnan syyskokouksessa toivottiin lisää asiallista ja hyvin perusteltua keskustelua Suomen mahdollisesta Nato -jäsenyydestä. Toiveissa on, että asia nousisi esille myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Neuvottelukunta piti kokouksensa Museo Militariassa Hämeenlinnassa. Neuvottelukunnan uusi puheenjohtaja Tapio Peltomäki kertoi neuovttelukunnan kokouksen avauspuheessaan kannattavansa sitä, että Nato-jäsenyyden hakeminen kirjattaisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kantaansa Peltomäki perusteli uhkakuvalla, Suomelle parhaalla turvallisuusratkaisulla sekä taloudellisilla seikoilla. Liitolla ei virallista Nato kantaa RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoi, että liitolla ei ole virallista Nato kantaa, mutta RUL toivoo asiallisen ja analyyttisen keskustelun mahdollisesta jäsenyydestä jatkuvan ja syventyvän. Halkilahti muistutti, että liiton jäsenten mielipiteet jakautuvat Nato -jäsenyyden kohdalla. Yksi jäseniä huolestuttava asia mahdollisen jäsenyyden kohdalla olisi sen vaikutukset yleiseen asevelvollisuuteen. (RUL) JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n PERINNEYHDISTYS ry Satakunnan osasto KOKOUSKUTSU Osaston toimintasuunnitelma- ja vaalikokous pidetään maanantaina, klo Porin Suomalaisen Klubin Nordman-kabinetissa.(Kahvitarjoilu klo , jotta esitelmä ja kokous voidaan aloittaa ilmoitettuna aikana.) Klo ennen kokousasioiden käsittelyä esitelmä aiheesta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta, Eurooppa, EU ja Nato. Esitelmän pitää eversti Kari-Pekka Rannikko Pääesikunnan ulkomaanosastolta. Esitelmätilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa! Johtokunta

4 4 KARHU Yksilösuorituksena arvioitiin partioiden jäsenten toimintaa rakennetussa ympäristössä, jossa nopeat suoritteet ja tarkat laukaukset olivat avainasemassa. Grenadier 2014 nelipäiväinen sotilastaitokilpailu Itävallan Alpeilla Bundesheer metriin merenpinnasta. Aamun yhteislähdön jälkeen yltynyt sade muutti maaston mutaiseksi ja liukkaaksi, mikä toi liikkumiseen vuorenrinteellä omat haasteensa ja vaaransa. Kilpailu jouduttiin jopa hetkeksi keskeyttämään, kun kilpailujärjestäjät pohtivat marssin jatkamisen turvallisuutta. Säästä huolimatta marssia kuitenkin jatkettiin ja keskipäivällä aurinkokin pääsi pilvien lomasta lämmittämään kastuneita marssijoita. Edellisvuodesta poiketen, kaikki marssille osallistuneet onnistuivat tällä kertaa suoriutumaan tehtävästä annetussa aikamääreessä. Viimeisenä kilpailupäivänä partiot ottivat mittaa toisistaan kranaatin pituus- ja tarkkuusheitossa. Yksilösuorituksena arvioitiin partioiden jäsenten toimintaa rakennetussa ympäristössä, jossa nopeat suoritteet ja tarkat laukaukset olivat avainasemassa. Vangiksi joutumistakaan ei voinut viimeisenä päivänä välttää, mutta kilpailijoiden onneksi pakoreitti yli muurien ja talon kattojen oli suunniteltu valmiiksi ei tarvinnut kuin suorittaa. Grenadier-sotilastaitokilpailu on loistava paikka mittauttaa ja kehittää omia sotilastaitoja, sekä saada kansainvälistä perspektiiviä oman taitotason arviointiin. Tehtävien aikana kilpailijat ovat sekä fyysisen että psyykkisen paineen alla, mutta mikään supersotilas ei tarvitse olla tehtävistä selviytyäkseen. Suosittelen lämpimästi osallistumista Grenadier-sotilastaitokilpailuun kaikille reserviläisille, mikäli tilaisuus vain kohdalle tarjoutuu. Reserviläisjärjestöt ja puolustusvoimat tukevat varmasti mahdollisuuksien mukaan kilpailutoimintaa, mikäli vain kiinnostusta omien sotilastaitojen ylläpitämiseen reserviläiseltä itseltään löytyy. Kiitos kaikille mukana olleille ja avustaneille tahoille. EEMELI LAPPALAINEN Satakunnan tuorein alppijääkäri Glainach. Vuosittain järjestettävä kansainvälinen Grenadier-sotilastaitokilpailu järjestettiin tänä vuonna elokuuta. Kilpailuun osallistui yli 60 ammattisotilasta, poliisia ja reserviläistä kymmenestä eri maasta. Kilpailu suoritettiin 3 hengen partioissa. Itävallan omien partioiden lisäksi, mukana olivat edustettuina Saksa, Tanska, Englanti, Tšekki, Ruotsi, Alankomaat, Suomi, Sveitsi ja Yhdysvallat. Suomalaiset olivat tänä vuonna edustettuina kolmen partion voimin ja Satakunnastakin oli yksi taistelija löytänyt tiensä mukaan allekirjoittanut. Suomalaisten läsnäolosta kieli myös harjoitusalueen laitamille ennen kilpailun alkua noussut telttasauna, joka saavutti suuren suosion sekä kilpailijoiden että kilpailun toimitsijoiden keskuudessa. Saunaan tultiin aina mahdollisuuden tullen rentoutumaan kilpailun rasituksista ja luomaan suhteita muiden maiden ammattisotilaiden ja reserviläisten kanssa. Itse kilpailussa keskityttiin arvioimaan osallistujien yleisiä sotilastietoja ja -taitoja, eikä aselajikohtaisista knoppitiedoista ollut juurikaan hyötyä. Fyysistä kuntoa koeteltiin etenkin vuoristomarssiosuuksilla. Ripeä reagointi muuttuviin tilanteisiin ja hyvä kielitaito olivat annettujen tehtävien suorittamisessa keskeisiä menestystekijöitä. Kilpailun lomassa myös perehdytettiin osallistujia kalustoon ja taitoihin, joita kilpailun edetessä tultaisiin tarvitsemaan. Aivan kaikkea ei siis tarvinnut osata ennalta. Kilpailun yhtenä kohokohtana oli alppimarssi, jonka annetussa aikamääreessä hyväksytysti suorittaneille kilpailijoille myönnettiin vuoristojääkäreiden Edelweiss-merkki. Alppimarssin ajankohdaksi oli tällä erää valittu kolmas kilpailupäivä. Marssia ennen kilpailijoilla oli siis hyvin aikaa väsyttää itsensä kilpailutehtävien parissa, joissa mitattiin muun muassa partion ensiapu-, suunnistus- ja taistelutaitoja, johtamistaktiikkaa ja kaluston tuntemusta. Haasteita tarjosivat myös vuoristopunkkerin vyörytystehtävä, viholliskohteen tiedustelu yön pimeydessä, sekä kanjonin ylitys köysien varassa. Päivää ennen alppimarssia suoritettu lämmittelymarssi antoi esimakua tulevasta koitoksesta ja kartan korkeuskäyrien syvällinen merkitys alkoi hahmottua partion jäsenille. Tänä vuonna alppimarssin kohteena oli Kosiak-vuoren huippu, joka kohoaa peräti 2024 Kilpailutehtävissä mitattiin muun muassa partion ensiapu-, suunnistus- ja taistelutaitoja, johtamistaktiikkaa ja kaluston tuntemusta. Bundesheer Toiminnallista yhteistyötä Eura-Säkylä-Köyliö -akselilla Euran reserviupseerikerho ja Säkylä-Köyliön reserviupseerikerho ovat järjestäneet yhdessä useina vuosina ammuntatapahtumia. Pienille kerhoille on mielekästä yhdistää voimiaan ja järjestää tekemisiä yhdessä. Olemme järjestäneet yhteisvoimin ammuntoja sekä tutustumis- matkoja Puolustusvoimien erilaisiin kohteisiin. Olemme vierailleet mm. Turussa laivastoasemalla sekä Parolannummella panssariprikaatissa sekä tietenkin Porin prikaatin tiloissa. Olemme pitäneet järjestämämme tilaisuudet avoimina myös maanpuolustuksesta kiinnostuneille perheenjäsenille. Usein on helpompaa lähteä aktiviteetteihin kun mukaan voi ottaa perhettäänkin. Viimeisimpänä tapahtumana järjestimme ammunnan Porin prikaatin ampumaradalla. Käytössämme oli RK:n lisäksi kiväärinä Ukko-Pekka sekä käsiaseina 44.magnum ja.357 revolverit, Glock.357 ja.22 S&W automaattipistoolit. Mukavaa ja aktiivista syksyä! MIKA KORELIN Euran Reserviupseerikerho, puheenjohtaja Tuomas Korelin ampuu magnum 44 revolverillä.

5 KARHU 5 Pihlus öljyntorjuntaharjoitus osoitti Kolmas sektori valmiina töihin Pihlus 2014 Selkämeren öljyntorjuntaharjoitus Raumalla elokuussa testasi johtamista, huoltoa ja logistiikkaa. Harjoituksen johtanut kapteeniluutnantti res. Kai Tuominen ja Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Ari Joelsson ovat tyytyväisiä elokuuta pidetyn harjoituksen tuloksiin. Selkeä tarve, täsmällinen tehtävänanto, tavoitteellinen vapaaehtoisorganisaatio ja innostunut tekemisen meininki. Siinä ovat ydinkohdat ns. kolmannen sektorin toimintakyvystä viranomaisten apuna. Viranomaiset ovat yksimielisesti huolissaan siitä, että Suomi elää merialueiden öljyturvallisuuden suhteen jo yliajalla. Suunnitelmia ison öljyonnettomuuden varalta on tehty, mutta varautumisen valmisteluissa ja harjoittelussa on vielä pahoja puutteita. Esimerkiksi Rauman merialueen ja rantaviivan osalta ei ollut valmiina BORIS2-järjestelmän mukaisia karttoja. Ne piti tehdä. Tähän työhön osallistuivat kiitettävästi mm. Rauman reserviläiset MPK:n Meripuolustustuspiirin organisaation riveissä, kertoo Kai Tuominen. Pihlus 2014 harjoitusviikonvaihteen huipentumaa Raumalla edelsi kahden vuoden suunnittelu ja valmistavat kurssit sekä sektoriharjoitukset. Tulokset ylittivät odotukset. Pihlus 2014-harjoituksessa Kirkkovenesoutua ja melontaa kes kityttiin erityisesti joukkojen kuljetuksiin ja huoltoon ja vapaaehtoisten väliseen yhteistyöhön. Tilannekuvan ylläpito johtokeskuksessa toteutettiin paikantavin Virve-puhelimin ja BORIS2-järjestelmän mukaisella vahinkokartoituksella. Kuljetukset mantereelta Nurmesluotoon ja takaisin tapahtuivat henkilöstön osalta pääosin D-luokan aluksilla, joiden liikkeet näkyivät koko ajan Rauman seurakunnan Meriristin toimintakeskukseen sijoitetun harjoitusesikunnan (TASO) tilannekuvassa. Alukset olivat Rauman, Luvian ja Merikarvian VPK:den kalustoa ja operoimia. Aluksia kuljettivat myös MPK:n kouluttamat vene- ja kansimiehet. Harjoitusta varten oli Saaristomeren Merivartioston kilta merkinnyt ja poijuttanut useita reittejä sekä maalle että merelle. VAPEPA:n partiot tiedustelivat vahinkoalueen ensimmäisenä harjoitusiltana. Suunnistajat osoittivat taas kykynsä, sanoo Kai Tuominen. Pihlus harjoituksen huolto toimi hyvin. Ruokahuollosta vastasi sopimuksella Rauman seurakunta, ensiavusta Rauman seudulta koottu SPR:n earyhmä, autokuljetuksista sekä Länsi-Euran että Rauman VPK:n ryhmät. Maanpuolustuskouluksen eli MPK:n Meripuolustuspiirin Rauman meriosaston henkilöstö hoiti mönkijäkuljetukset Nurmesluodossa. Reitit oli valittu siten, että suojelualueen luonto ei vahingoitu, ja kaupungilta oli haettu asiaankuuluvat luvat. WWF:n vapaaehtoiset demonstroivat harjoituslauantaina öljyn keräämistä Nurmesluodon Lemmenpuhtista rakkolevän eli raumalaisittain haurun avulla. Käytössä oli skimmereitä ja manuaalisia harjakeräimiä. Rahkeet riittävät tuhanteen henkilöön Pihlus harjoitukseen osallistui nyt vähän yli sata henkeä, mukaan luettuna 32 hengen WWF:n kokoama rantapuhdistajien joukkue kenttäkoordinaattori Teemu Niinimäen johdolla. Tarpeen vaatiessa organisaatio olisi johtamisen ja huollon puolesta kasvattaa jopa tuhanteen henkeen. MPK:n Meripuolustuspiirin piiripäällikkö Henrik Nystenin mukaan MPK:n rahkeet yhteistyössä muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa riittävät tähän. Harjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa vahvaa roolia vetäneen Saaristomeren Merivartioston killan jäsenet vahvistavat myös vapaaehtoisten innostuksen. Pihlus öljyntorjuntaharjoitukseen valmistautuminen sisälsi yhteistyössä eri viranomaisten kanssa MPK:n Meripuolustuspiirin paikallisvoimin toteuttamia kursseja. MPK koulutti tehtävää varten vuonna 2013 hieman yli sata henkeä 20 kurssilla. Kurssit sisälsivät esikuntatyöskentelyä, harjoitusjoukkojen perustamista, saastuneen alueen tiedustelua, veneenkuljetuskoulusta, vartiointia ja kohteensuojausta, ensiapua, joukkomuonitusta, mönkijän käsittelyä, Virve- ja muuta viestikoulutusta, kaaritelttojen pystytystä jne. Samalla testattiin palomestari Ari Joelssonin mukaan, minkä tyyppisistä koulutuksista ja kursseista saadaan paras hyöty mahdollista tosi tilannetta varten. Satakunnan pelastuslaitokselle on annettu tehtäväksi varautua 5000 tonnin öljyvahingon torjuntaan ja sen mukaisesti noin 50 kilometrin mittaiseen rantojen puhdistukseen. Palomestari Ari Joelsson muistuttaa, että merellä tapahtuvan öljyvahingon hoitamisessa ei rantojen puhdistuksella ole tulenpalavaa kiirettä. Jossain vaiheessa öljy kuitenkin ajautuu rantaan, ja se on sieltä kerättävä asianmukaisesti pois. Kyse voi olla jopa kahden viikon armonajasta, jolloin vapaaehtoiset saadaan käskytettyä, kalusto koottua ja henkilöstö pikaisesti kertausharjoitettua. Ydinjoukko Rauman seudulla on nyt kuitenkin koossa ja peruskoulutettuna. Ja MPK:n huoltoviirikkö on valmiina johtamaan, kuljettamaan ja huoltamaan yhteistyökykyisiä vapaaehtoisia. Suunnitelmissa on pitää kari kertaa vuodessa Rauman huoltoviirikön syventävä kurssi teemoina öljyn ja palontorjunnat. Toimintavalmiuden on jatkuttava, Kai Tuominen ja Ari Joelsson toteavat. HERKKO VÄHÄMÄKI Esa Urhonen Noormarkun Seudun Maanpuolustusnaisten ja Noormarkun Seudun Reserviupseerikerhon puuhakkaat järjestivät kauniin kesän kunniaksi souturetken Pomarkun upeissa kesämaisemissa. Matka eteni hymyssäsuin Pomarkun hienoissa kesämaisemissa. Elokuun toisena päivänä pirteä porukka kokoontui Pomarkun Kylänlahden rantaan. Siellä jo odotteli Kerttu parin kaverinsa kanssa. Kerttu sai ryhmäänsä kahdeksan innokasta soutajaa ja Kertun kaksi kaveria neljä melojaa. Kerttu siis on Ulvilasta, monet soudut nähnyt kirkkovene. Kertulla oli matkassa mukana oma, kokenut perämies. Kertun kaksi vedenkestävää kaveria olivat kanootteja, jotka olivat lainassa paikalliselta eräyrittäjältä. Soutumatka aloitettiin yhteislähtönä Kylänlahdelta, jokea pitkin soutaen ja meloen kohti Isojärveä. Menomatkaksi arset, mutta kanoottimme ei rantautuessaan löytänyt, kumma kyllä, yhtään kivikosketusta. Kirkkovene isompana jokusen kivikolauksen kohtasi. Kaffipaussin, uinnin, jutustelun ja hauisten lepuuttelun jälkeen suuntasimme kokat kohti lähtösatamaa. Paluumatkan ajaksi toinen kanooteista nostettiin Kertun kyytiin, jolloin kirkkovene sai vioitiin 10 kilometriä. Kanoottisoutajille saattoi matkaksi kertyä enemmänkin, kun menoväline saattoi toisinaan luovia jokea puolelta toiselle - ja tämä vain siksi, että molemmin puolin jokea maisemat olivat niin kauniita. Kerttu eteni soutajien tasatahtivedoilla voimallisen vakaasti perämiehen tahdittamalla veeetoookomennolla. Kauniin rauhallinen maalaismaisema ihastutti kaikkia veneretkeilijöitä. Kurjet huutelivat aivan jokitörmän takana viereisellä pellolla. Salaa muilta nousin kanootissa seisomaan, nähdäkseni lähellä huutavat kurjet. Niitä en nähnyt, ja onneksi en kaatanut kanoottiammekaan. Isojärvi on nimensä veroinen iso. Sää suosi matkaajia: aurinko paistoi lämpimästi, tuuli oli lempeä, eikä puskenut vastaan. Soutelimme ja meloimme järven yli mökille, missä odotti makoisat kahvit kera särvinten. Järvi ja sen rannat ovat erittäin kiviyhden soutuparin lisää. Tämänkö vuoksi kirkkovene saavutti lähtösataman ennen kanoottia? Järven selällä sivutuuli sai kanootin kulkemaan hieman omalaatuisen mutkikkaasti. Syynä tähän ei tietenkään ollut peräpäänmeloja, eli tarinankertoja itse. Vaan eipä pienet mutkittelut haitanneet, kun mieliala oli korkealla, hymy herkässä ja nauru raikui. Soutumatkan pituudeksi kertyi 20 kilometriä, kanootilla jopa vähän pidempikin. Koko retki oli erittäin onnistunut, sää erinomainen ja seura mitä parhain. Tästä pitää tehdä perinne. Matkalla mukana TARJA LAHTINEN