Kulttuurien kohtaaminen matkakertomuksissa. Peter Stadius

Transkriptio

1 Kulttuurien kohtaaminen matkakertomuksissa Peter Stadius

2 Vale, emävale, matkakertomus Äpärägenre joka ei ole kunnolla kirjallisuutta (paljon huonoa kirjallisuutta) eikä kunnolla tiedettä (epäluotettava tiedon lähteenä positivistisesta näkökulmasta) Faktan ja fiktion välimaasto, eli matkakirjallisuuden tuplavirtuaalisuus ( double virtualité ) Onko matkakirjallisuus sen fiktiivisempi kuin varsinainen tietokirjallisuus? (Hayden White ja tieteellisen kirjoittamisen fiktio) Missä vetää raja matkakuvauksen ja kaunokirjallisuuden/tietokirjallisuuden välille?

3 Matkakertomus akateemisessa perinteessä Kirjallisuustutkijat kiinnostuivat matkakirjallisuudesta osana suurten ja tunnettujen kirjailijoiden tuotantoa, Kiinnostavaa mitä kyseinen matkakertomus kertoo kirjailijasta, hänen elämästään ja työstään. Kulttuurihistoriassa matkakertomukset on usein käsitelty hengessä: meidän pojat maailmalla tai mitä meistä on kirjoitettu? Jälkimmäisessä tapauksessa vahva ajatus oikeasta ja väärästä tiedosta (kansallinen näkökulma). Matkakertomusten status ei ole ollut korkea kummassakaan leirissä. Pidetty kevyenä ja viihdyttävänä genrenä. Kulttuuri- ja aluetutkimuksen näkökulmasta matkakirjallisuus EI ole lähtökohtaisesti kevyt, hauska ja harmiton kirjallisuuden laji.

4 Matkakirjallisuus kulttuurintukimuksen lähdemateriaalina Matkakuvaus: narraatio varsinaisesta matkasta Matkakirjallisuus: kuvauksen + muu oheiskirjallisuus kuten matkaoppaat (beaten track, matkakulttuuri). Keskeinen kysymys kuuluu: Miksi matkailja/ kirjailija haluaa kertoa lukijalleen juuri tämän? Tulkinta, merkitys (meaning) Matkakirjallisuutta on vaikka kuinka paljon! Kulttuuri- ja aluetutkimukseen se on mitä sopivin lähdemateriaali.

5 Kulttuurien kohtaaminen: käsitteitä Kohtaaminen (encounter) Toiseus (otherness) Minä (self) Representaatio (esineellistäminen/ objektifiointi) Kääntäminen (translation) Kirjallinen paikka (literary topos) Production & reproduction Imagologia/ kuva (image) Stereotypia (auto- & heterostereotypia/ xenostereotypia)

6 Huvi, opetus, politiikka ja yhteiskuntakritiikki/ satiiri. Muodollisesti matkakertomuksena tai muiden maiden kuvauksena kirjoitettu fiktio: Dante: Divina comédia, Thomas Moore: Utopia Jonathan Swift: Travels into Several Remote Nations of the world, in four parts, By Lemuel Gulliver, First a Surgeon, and then a Captain of several Ships (1735) Montesquieu, Persialaisia kirjeitä (Lettres persanes 1754/1919) Jacob Wallenberg, Min son på galejan, eller en ostindisk resa (1781) Tai. Molvania, The land untouched by modern dentistry (Jetlag travel guide, 2003); Borat: Cultural Learnings of America for Make Benefit Glorious Nation of Kazakhstan (2006)

7 Matkakuvaus, teksti ja analyysi Rakenne: muodollinen narraatio matkasta (itinerario) johon voi pujottaa muita tutkielmia. Myös: kirje, päiväkirja/ lokikirja, ensyklopedia, essee, saarna. Subjekti tekstuaalisena strategiana: minämuoto vai kolmas persoona? Mistä puhutaan? Kirjoittajasta vai paikasta? Subjektiivisuuden tyylilajit: Huumori, objektifiointi/ esineellistäminen, trivialisointi/pienentäminen, Metaforat: Kaupunki naisena, luonto äitinä, alue miesten kenttänä Kirjamarkkinat normittajana

8 Rajanveto vaiko kohtaaminen Subjektiivisuuden tyylilajit: Huumori, objektifiointi/ esineellistäminen, trivialisointi/pienentäminen, sisään kirjoitettu lukija. Tai, sakraali, ihaileva, ja omaa kritisoiva. Mikä on kirjoittajan psykologinen asenne kuvattavaan? Aiheiden valinta tai valitsematta jättäminen on myös strategiaa. Pyrkii tuottamaan paikan joko positiivisena tai negatiivisena esimerkkinä itselleen (omalle maalleen). Onko esimerkki hyvä vaiko huono, haluammeko olla samanlaisia? MATKAKUVAUS ON LÄHES AINA PEILKUVA KUVAAJAN OMASTA YHTEISKUNNASTA (NS. PEILIEFEKTI)

9 Matkakuvausten lukemiset: tekstiotteita Miten luetaan? Mitä luetaan? Analyysi (reading) Prosessi: matkustaja matka kirjailija kirja Aikakauden tuntemus Alueen tuntemus

10 Toiseus Ahvenanmaalaiseen tapaan Skarpansin majatalo oli puhdas ja viihtyisä. Tosin saimme murheeksemme havaita tuon niin kuuluisan ruotsalaisen rehellisyyden käyvän sitä harvinaisemmaksi, mitä lähemmäs Suomea ennätimme. Ahvenanmaalaiset ovat aina valmiita vilppiin, ja niinpä muukalaisen pettäminen on hyvin tavallista näissä tienvarren majataloissa. Edvard Daniel Clarke: Matka Suomen halki Pietariin 1799

11 Jalo villi ja rajanvetoja Näiden lappalaisten ulkomuoto ja puku oli kaiken kaikkiaan mahdollisimman saastainen ja epämiellyttävä. Syödessään he pitivät kalaa kädessään ja siitä tihkuva rasva valui heidän käsivarsilleen ja heidän puseroidensa liepeille, joiden löyhkän voi tuntea jo monen jaardin päähän. [---] Aloimme nyt purkaa maihin matkatavaroitamme ja selvittää tilejämme kelpo suomalaisemme kanssa, jotka olivat uskollisesti ja uutterasti saattaneet meitä Muonionniskasta saakka ja tuoneet meidät turvallisesti näin kauaksi matkallamme. Olimme oppineet pitämään suuressa arvossa näitä kelpo miehiä[ ] Guiseppe Acerbi: Matka Lapissa v (1963/ Travels 1802)

12 Vieraan subjektiivinen katse Tavastländska bonden är i allmänhet trögare till själ och kropp, än allmogen annorstädes i landet [ ] Det är eljest svårt att finna grunden varför Tavastlänningarne i bildning blivit efter de djupare in i landet boende Savolaxare, Karelare och framför allt Österbottningar. Hämäläinen talonpoika on yleensä hitaampi sielun ja ruumiin puolesta kuin rahvas muualla maassa On muuten vaikea löytää syytä siihen, miksi hämäläiset sivistyksessä ovat jääneet jälkeen syvemmällä maassa asuvista savolaisista, karjalaisista ja ennen muuta pohjalaisista. Elias Lönnrot: Vandraren, eller Minnen av en Resa till Fots genom Tavastland, Savolax och Karelen (1828/ Vandraren. Reseberättelser från Karelen , 2002)

13 Representaatio/ kirjallinen paikka Minua ei suomalainen nainen esteettiseesti tyydytä, koska hän on liian vähän naisellinen. Täällä on nuoria naisia, ei tosin paljon, joiden sanotaan olevan dockor, nukkeja. Ibsenin näytelmä Ett dockhem eli Nukkekoti on tehnyt yleisesti tunnetuksi luonteettoman naistyypin, joka päättää emansipoitua hylkäämällä lapsensa voidakseen enemmän huvitella. Mutta tavallisempi on miesmäinen tyyppi, nainen, joka matkii miestä. Angel Ganivet: Suomalaiskirjeitä (Cartas finlandesas), 1898/1964

14 Oikea matkustaminen Täällä minä nyt olen, ja kaikki odotukset ovat ylittyneet! Tämä on se kulttuurin kehto, johon kreikkalainen sivistys viime kädessä perustuu. Hyvin käytetty päivä jos mikään. Aamupäivä Knossoksen rauniokaupungissa (klo 7-13) ja iltapäivä museossa. Siinä välissä kylpemässä meren jättimäisissä tyrskyissä neitseellisellä ja pehmeällä hiekkarannalla. Emil Zilliacus: Toivioretkiä Hellaassa (Pilgrimsfärder i Hellas, 1923) kts. Forsén & Sironen (toim.): Kadonnut Kreikka. Suomalaisten matkakuvauksia ennen massaturismia.

15 Henkilökohtainen historia: aika ja paikka Kahdeksan jälkeen illalla vieri junamme Gare du Nordin kivihiilisavun nokeamaan lasihalliin ja olin jälleen Pariisissa, jota epäuskoisina hetkinä en enää koskaan ollut luullut näkeväni. Melkein täsmälleen yhdeksän vuotta oli kulunut viime vierailustani siellä. Sillä kertaa saavuin Sveitsistä Paracelsuksen jälkiä seuraamasta. Nyt saavuin seitsemännen kerran elämässäni Pariisiin. Ensimmäisen kerran tullessani olin kahdeksantoistavuotias. Onko ihme, jos rakastan Pariisia kuin palaamatonta nuoruutta. Mika Waltari: Lähdin Istanbuliin (1948)

16 Minä Nyt olen perillä, ja Bijou ja Websterin Third New International Dictionary, jotka seuraavat minua kaikille matkoilleni. Läksin aamulla Helsingistä; olin jo niin yksin etten tuntenut itseäni yksinäiseksi enää. Lentokentällä täällä ei ollut bussia kaupunkiin: Kysyin miksi ei bussia. Virkailija vastasi, että ei ole bussia kun ei ole matkustajiakaan. Kysyin mikä minä siis olen. Siihen ei osattu vastata, otin taksin ja iloitsin mielessäni, kun olin päässyt juuri sinne minne olin halunnutkin. Pentti Saarikoski: Aika Prahassa (1967)

17 Minä ja paikka (muistoja) På Jaroslavlstationen i Moskva träffade jag en gång en man som saknade sin like. Det var som att vidröras av en ängel, och utmärkande för änglar är att de passerar. Vi reste genom Sibirien tillsammans och hade nästan ett år i Japan, och så skildes vi. Lyckligare än i Sibirien har jag aldrig varit. Tapasin kerran Moskovassa Jaroslavlin asemalla miehen, jolle ei ole vertaa, Se oli kuin enkelin kosketus, ja enkelille on ominaista että he lähtevät pois. Matkustimme yhdessä Siperian halki ja vietimme melkein vuoden Japanissa, ja sitten meidän tiemme erkanivat. En ole koskaan ollut onnellisempi kuin Siperiassa. Ulla-Lena Lundberg: Sibirien, ett självporträtt med vingar (Linnunsiivin Siperiaan), 1993/1994.

18 Peiliefekti (ja off the beaten track) Sukellus syvälle maaseudulle oli mieleenpainuva. Lehmiä laidunsi kaikkialla. Niillä oli myös esteetön pääsy tielle. Fillaria voi käyttää mihin vain, mutta tätä en ollut ennen nähnyt: lehmät löntystivät tietä pitkin kotiin ja mies ajoi vieressä pyörällä vitsa kädessä. Näky toistui kahdesti. Tuntuu siltä, että vapaasti laiduntava puolalainen lehmä elää onnellisempaa elämää kuin navettaan suljettu suomalainen kollegansa. Ihmisten onnellisuudesta en ole ihan yhtä varma. Maalaiskylissä näki paljon vanhuksia, joilta näytti elämänilo silmistä sammuneen. Kapitalismilla ei taida olla heille paljon annettavaa. Nuoret se on siirtänyt kaupunkeihin. Ei kehitys toki Suomenkaan maaseutua ole ruusuisesti kohdellut. Osmo Soininvaara: Fillarilla Nizzaan (2008)

19 Kirjallisuutta: Chard, Chloe: Pleasure and Guilt on the Grand Tour: Travel writing and imaginative geography (1999) Fussel, Paul: Abroad (1980) Klitgaard Povlsen, Karen (ed.): Northbound. Travels, Encounters and Constructions (2007) Pratt, Mary Lousie: Imperial Eyes: Travel Writing and Transculturation (1992) Ridanpää, Juha: Kuvitteellinen pohjoinen: Maantiede, kirjallisuus ja postkoloniaalinen kritiikki (2005) Schivelbush, Wolfgang: Junamatkan historia (1996/1977) Siegel, Kristi: Gender, Genre, and Identity in Women s Travel Writing (2004) Stadius, Peter: Reseberättelsen som kulturhistoriskt forskningsobjekt, Historisk tidskrift för Finland, (3/2002) Varpio, Yrjö: Matkalla moderniin Suomeen: 1800-luvun suomalainen matkakirjallisuus (1997) T. Youngs & Hulme (eds): Cambridge Companion to Travel Writing (2002),