PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI"

Transkriptio

1 Palvelutoiminnan projekti Sosiaalialan koulutusohjelma 2014 Jarkko Kaijanen, Pirkko Lehto, Hanne Leinonen, Noora Niemi, Susanna Salin, Taru Tulonen ja Leena Uuppo PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI HALATEN-hankkeen kohderyhmän vapaa-ajan palveluiden kartoitus

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 PALVELUTOIMINNAN PROJEKTIN TAVOITTEET 4 3 TAUSTATIETOA Kotouttaminen Vapaa-ajan palveluiden merkitys maahanmuuttanuorille Integrointi Yleistä tukihenkilötoiminnasta Tukihenkilötoiminta maahanmuuttajien parissa Markkinointi 9 4 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTATAVAT 10 5 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HAASTATTELUT Yleiset kysymykset työntekijöille Vapaa-ajan palveluihin liittyvät kysymykset Tukimuotoihin liittyvät kysymykset Haastattelujen analysointi 18 6 NUORTEN HAASTATTELUT Haastateltavat nuoret Haastattelut Nuorten haastattelujen analysointi 20 7 PROJEKTIN ARVIOINTI Ryhmän toiminnan arviointi Riskitekijät Haastattelulomake 23 8 LOPUKSI 24 LÄHTEET 27 LIITTEET Liite 1. Haastattelulomake Yhteistyökumppanit Liite 2. Haastattelulomake Nuoret Liite 3. HALATEN-esite

3 3 1 JOHDANTO Tehtävänämme oli kartoittaa yksin maahantulleiden nuorten vapaa-ajan palveluita Turun seudulla. Aluksi kartoitimme Turun, Raision ja Kaarinan kaupungissa toimivia tahoja, jotka tekevät työtä maahanmuuttajanuorten parissa. Päädyimme haastattelemaan 15 eri toimijaa. Lisäksi haastattelimme neljää yksin maahantullutta nuorta. Alun perin ryhmäämme kuului kahdeksan Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa, mutta yksi jättäytyi ryhmästä pois kesken projektin. Tutkimuksemme oli osa HALATEN-hanketta. HALATEN haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -hanke tukee alaikäisten, yksin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista ja kehittää heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamista Varsinais-Suomessa. HALATEN-hankkeen tavoitteena on luoda yksintulleille maahanmuuttajanuorille sosiaalisia tukiverkostoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen avulla autetaan nuoria integroitumaan yhteiskuntaan. Hanke tarjoaa koulutusta ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään erityisesti yksintulleita maahanmuuttajanuoria. HALATENhankkeen tuloksena saadaan tutkimustietoa alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten kokemuksista ja heidän tuen tarpeestaan kotoutumisessa. Hankkeessa pyritään kehittämään uusia tukimuotoja nuorten itsenäistymisen ja kotoutumisen tueksi. (Halaten.) Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Teimme puolistrukturoidun teemahaastattelun, jonka apuna käytimme haastattelulomaketta. Tavoitteena oli saada tietoa maahanmuuttajanuorten vapaa-ajan palveluista ja tukihenkilötoiminnoista nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten sekä nuorten itsensä näkökulmasta. Projektimme tuotoksena tämän raportin lisäksi laadimme esitteen (Liite 2), joka on tarkoitettu sekä nuorten että työntekijöiden käyttöön. HALATEN-esite sisältää tietoja vapaa-ajan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista erityisesti maahanmuuttajanuorille. Esitteeseen on koottu vapaa-ajan palveluita tuottavien

4 4 toimijoiden yhteystietoja. Esitteen sisältämät tiedot löytyvät myös HALATENhankkeen loppuseminaarissa esillä olevasta posterista. 2 PALVELUTOIMINNAN PROJEKTIN TAVOITTEET Ryhmämme tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia vapaa-ajan palveluita. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten vapaa-ajan palveluita voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin yksin, alaikäisenä tulleiden maahanmuuttajanuorten, mutta myös muiden maahanmuuttajanuorten tarpeisiin. Kolmantena tavoitteena oli kartoittaa yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten kokemuksia vapaa-ajan palveluiden tarpeesta ja kokemuksia jo olemassa olevista vapaa-ajan palveluista. Neljäntenä tavoitteena oli selvittää, saavatko alaikäisinä yksintulleet maahanmuuttajanuoret vapaa-ajan toimintoihinsa liittyvää ohjausta erilaisten tukitoimintojen avulla, esimerkiksi tukihenkilötoimintana. Viides tavoite oli saada aikaan keskustelua vapaa-ajan palveluiden ja osallisuuden merkityksestä yksintulleiden maahanmuuttajanuorten integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. 3 TAUSTATIETOA Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten juuret Suomessa ulottuvat 1980-luvun loppupuolelle. Perniön vastaanottokeskuksen ammattihenkilöstö koki näiden maahanmuuttajanuorten olemassaolon konkreettisena alkusokkina luvun alkupuolella. Eräs ohjaaja kuvaili tilannetta näin: yhtenä päivänä huomattiin, että meillä on 200 alaikäistä yksin tullutta. Valmista vastaanottoon liittyvää toimintamallia ei ollut olemassa, joten vastaanottokeskuksessa työskentelevät oivalsivat, että oli välttämätöntä kehittää ja resurssoida vastaanottomenetelmä ilman huoltajaa maahantulleille nuorille. Vuodesta 1993 alkaen pyrittiin lastenoikeuksien sopimuksen myötä turvaamaan näille maahanmuuttajanuorille oikeudet nimeämällä heille turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyjen ajaksi niin sanottu uskottu mies, joka oli käytännössä vastaanottokeskuksessa toimiva työntekijä. (Björklund 2014, 49

5 5 50.) Henkilölle määrätty uskottu mies edustaa ja auttaa häntä esimerkiksi taloutta koskevissa kysymyksissä. Uskotun miehen tehtävänä on valvoa, että henkilö saa yhteiskunnalta ne toimenpiteet ja korvaukset, joihin hänellä on oikeus ja tarve. (Göteborgs stad 2014.) Kotouttamislain keinoin pyrittiin turvaamaan yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten yksilöllinen kotoutumisprosessin eteneminen. Laki pyrkii turvaamaan yleisesti esimerkiksi maahanmuuttajanuorten yksilöllisen identiteetin kehittymisen näkökulman kotoutumisprosessissa. Laki velvoittaa kuntia laatimaan kotouttamissuunnitelmia sekä seuraamaan ja arvioimaan niiden toteutumista ja vaikutusta käytännössä. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) Kuntien välillä ilmeni suuria asenteellisia eroja maahanmuuttajia kohtaan (Björklund 2014, 49). Vuonna 1999 kotouttamislaki nosti esille puutteet uskotun miehen käyttämisestä yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten edustajana. Lakimuutoksen myötä pakollinen, ulkopuolinen ja puolueeton edustajajärjestelmä kirjattiin lakiin; edustajan nimeäminen ja hänen tehtävänsä. (Björklund 2014, 50.) Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä moninkertaistui Suomessa yllättäen vuonna 2008, jolloin hakijoita oli 706. Heistä somalialaisia oli yli puolet ja irakilaisia oli noin kolmasosa. (Heikkilä 2014, 38 39). Syyt taustalla äkilliseen hakijamäärien nousuun liittyivät esimerkiksi yleisesti täysi-ikäisten maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen ja Ruotsin tiukentuneeseen maahanmuuttajapolitiikkaan. Ruotsi ei ottanut vastaan maahanmuuttajia, kuten aikaisempina vuosina. Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten taustalla ovat esimerkiksi sodat, vainot, omaisten kuolema, väkivalta, elämän ahdinko ja perhetilanne (Björklund 2014, 49.) Vuonna 2009 yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä tasoittui aikaisempien vuosien tasolle nopeasti. Saapumista hillitsivät laajentunut ikätestien käyttöönotto ja ulkomaalaislain muutokset vuosien aikana. (Björklund 2014, 54.)

6 6 3.1 Kotouttaminen Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan Laki koskee kaikkia Suomeen muuttaneita henkilöitä riippumatta muuttosyistä. Erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, koulutuksesta ja työnhausta sekä oppia suomea tai ruotsia. Kotouttamisen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä yksilön oikeuksien että velvollisuuksien osalta. (Björklund 2014, 29.) Yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille tehdään oleskeluluvan myöntämisen jälkeen alkukartoitus palvelutarpeista sekä kotoutumissuunnitelma. Varsinais-Suomessa alaikäisille tehdään kielitason alkukartoitus jo vastaanottokeskuksessa, jossa nuoret aloittavat opiskelupolkunsa. Varsinais- Suomen TE-toimistossa Turussa tehdään kotoutumissuunnitelma nuorille sinä vuonna, kun he täyttävät 17 vuotta. Lisäksi jokaiselle nuorelle tehdään kotoutumissuunnitelma ulkomaalaistoimistossa sosiaalityöntekijän toimesta. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma voi sisältää muun muassa suunnitelmia koulutuksesta. Nuoria voidaan myös ohjata harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan pariin. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma laaditaan paikallisten viranomaisten monialaisena yhteistyönä. (Björklund 2014, 34.) 3.2 Vapaa-ajan palveluiden merkitys maahanmuuttanuorille Yksin, alaikäisenä tullut maahanmuuttajanuori on kadottanut vanhempiensa lisäksi monia elämäänsä jäsentäviä tukiverkostoja. Erityisesti yhteisökulttuurista saapunut nuori on vailla turvaa ja tukea, jota suurperhe on aiemmin antanut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1995,18.) Näiden maahanmuuttajanuoren asema on monella tavalla erityinen. Hyvinvoinnin kannalta merkittävänä tekijänä pidetään ympärillä olevien aikuisten ja oman kulttuurin jäsenten tukea. Nuoret kuvaavat suurimmaksi tarpeekseen tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi sekä kuulua ryhmään. (Haasjoki & Ollikainen 2010, 34.)

7 7 Vapaa-ajan palveluita voidaan ajatella myös vertaisryhmätoimintana. Vertaisryhmien keskeinen tavoite maahanmuttajatyössä on tukea vuorovaikutusta uudessa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Uusi ympäristö luo sosiaalisissa tilanteissa helposti ulkopuolisuuden tunnetta. Aktiivinen vuorovaikutus ja osallisuus yhteiskunnassa auttaa maahanmuuttajaa tuntemaan, että hän kuuluu johonkin. (Alitolppa-Niitamo & Sirkiä 2007, 10.) Harrastukset ja vapaa-ajan toiminta kehittää lapsen sosiaalisia taitoja sekä muita, esimerkiksi liikunnallisia ja taiteellisia taitoja. Samalla nuori saa uusia ystäviä, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Harrastuksen ohjaaja saattaa myös olla tärkeä aikuiskontakti, jonka kautta harrastus antaa onnistumisen kokemuksia. Näillä hyvillä onnistumisen kokemuksilla on itsetuntoa kohottava vaikutus. Lisäksi urheiluharrastuksilla on terveyttä ylläpitävää vaikutusta. (Alitolppa-Niitamo & Sirkiä 2007, ) 3.3 Integrointi Vapaa-ajan palveluiden tuottajien olisi hyödyllistä arvioida omia palveluita suunnitellessa sitä, että tukeeko vai syrjäyttääkö toiminta maahanmuuttajanuoria. Maahanmuuttajalla tulee olla hyvä ja toimiva suhde omaan etniseen taustaryhmäänsä kuin myös valtayhteisöön. Yksilön hyvinvoinnin kannalta integraatio on suotuisin ratkaisu silloin, kun maahanmuuttaja aloittelee elämäänsä uudessa maassa. (Forsander 1994, ) Integroinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon jokaisen asiakkaan tausta ja kulttuuri, kun suunnitellaan yhteisiä vapaa-ajan toimintoja. Kulttuuri ja uskonto asettavat omia reunaehtojaan esimerkiksi uimahallivuoroille. Tasapuolisuus sukupuolten välillä tulee myös huomioida kaikessa toiminnassa. Sukupuolisensitiivisyys on herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset. Sukupuolisensitiivisessä työotteessa sukupuolirooleja ja sukupuolittuneita käyttäytymismalleja pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan. Kulttuurisensitiivisyys puolestaan merkitsee herkkyyttä huomata eri kulttuurien erityispiirteitä. Esimerkiksi tyttötyössä tämä tarkoittaa sitä, että eri kulttuureista tulevat tytöt eivät keskenään muodosta yhtenäistä ryhmää. Kulttuuri

8 8 on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Se ilmenee erilaisina olemisen tapoina, joita määrittelevät muun muassa elämäntavat, nuorisokulttuuri, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. (Suomen Setlementtiliitto ry ) 3.4 Yleistä tukihenkilötoiminnasta Lehtisen (1997, 51 53) mukaan tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista ja tasavertaista kumppanuutta, jonka tarkoitus on auttaa tuettavaa henkilöä rakentamaan ja vahvistamaan sosiaalista tukiverkkoaan hankalissa elämäntilanteissa. Lehtinen myös korostaa, ettei tukihenkilötoiminta ole terapiaa, hoitoa tai kotipalvelua. Se poikkeaa myös ystävätoiminnasta tavoitteellisuudellaan. Tukihenkilötoiminnalla on aina tavoite, joka sovitaan yhdessä eri osapuolten kesken. Tukihenkilösuhde päättyy, kun tavoitteeseen on päästy. Tukihenkilöt toimivat tiiviissä yhteistyössä ammattityöntekijöiden kanssa, mikä poikkeaa muista vapaaehtoistyön toimintatavoista. Tukihenkilö voi toimia esimerkiksi asiointiapuna, keskustelukumppanina, kuuntelijana ja henkisenä tukena kriisitilanteissa (Lehtinen 1997, 51). Tuki ei kuitenkaan ole vain toimintaa, vaan myös välittämiseen perustuva suhde. Tuki on aina subjektiivinen kokemus, joka toteutuu tuettavan ja tukihenkilön välisessä vuorovaikutuksessa. Asia tai ele, jonka toinen kokee tueksi, ei välttämättä merkitse sitä toiselle. (Lahtinen 2004, 46.) Koulutus on tärkeä osa tukihenkilötoimintaa. Tukihenkilöinä voivat toimia myös henkilöt, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Tukihenkilökoulutusta on mahdollisuus saada ennen tukihenkilötoimintaan ryhtymistä. (Lahtinen 2004, 13.) Maahanmuuttajanuoren tukihenkilön tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan olla ammatillinen tukihenkilö. Tukihenkilö saattaa joutua kuulemaan ja käsittelemään niin voimakkaita tunteita maahanmuuttajan kokemuksista, että ammatillinen suhtautuminen traumaattisiin kokemuksiin on usein tarpeen. (Anna Lehtonen. Haastattelu )

9 9 3.5 Tukihenkilötoiminta maahanmuuttajien parissa Oleellista maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parissa tehtävässä työssä on luottamuksellisuus, toisen kuunteleminen, hyväksyminen ja ymmärtäminen. Tärkeää on myös tuettavan motivaatio ja kyky arvioida omaa elämäntilannettaan. Tukihenkilön tuella maahanmuuttaja voi sopeutua suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin, käytäntöihin ja tapoihin nopeasti ja luontevasti, koska saa tukihenkilöstä arkielämän oppaan. (Kankaanranta 1999, 38.) Maahanmuuttajan tukeminen vaatii tukihenkilöltä erityistä tilannetajua ja hienotunteisuutta, koska kulttuuriperustat ovat erilaisia. Myös kielelliset haasteet tuovat oman piirteensä maahanmuuttajien parissa tehtävään tukihenkilötoimintaan. Yhteisen kielen puuttuminen osittain tai kokonaan ei kuitenkaan estä tukisuhteen kehittymistä, vaikka saattaakin hankaloittaa sitä. Tällöin kielellisen kommunikaation tilalle voi kehittää muita vuorovaikutustapoja. (Kankaanranta 1999, 38.) Toisenlaisesta kulttuurista tuleva maahanmuuttaja arvottaa ja tarkastelee ympäröivää maailmaa eri tavalla kuin Suomessa syntynyt. Esimerkiksi käsitykset tasa-arvosta voivat poiketa suuresti toisistaan. Myös suomalaiseen kulttuuriin kuuluva asiakeskeinen ja suora tapa puhua asioista voi aiheuttaa ongelmia. Monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa molemminpuolinen arvostus on tärkeää. (Kankaanranta 1999, 38.) 3.6 Markkinointi Raportin yhteydessä teimme esitteen vapaa-ajan palveluiden saatavuudesta. Markkinoinnissa asiakkaita yleensä määritellään asiakasryhmien avulla. Asiakkaita ryhmitellään erilaisten käytännöllisten tekijöiden mukaan, joita ovat esimerkiksi sosioekonomiset, alueelliset, kulttuuriset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Sosioekonomisia tekijöitä ovat muun muassa ikä, koulutus, sukupuoli ja perhemuoto. Sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin taas luetaan kansallisuus, kieli, kulutustottumukset ja perinteet. (Kainlauri 2007, )

10 10 Markkinoinnin suunnittelun lähtökohtana käytetään asiakasryhmien tarpeiden ja toiveiden tuntemusta, jotta saavutetaan vaikuttavuus juuri kyseiselle kohderyhmälle. (Kainlauri 2007, ) Alaikäiselle markkinointia suunnattaessa on otettava huomioon, että alaikäisellä ei ole samanlaista kykyä ymmärtää mainonnan tarkoitusta kuin aikuisella (Kuluttajavirasto & Kuluttajaasiamies 2004). 4 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTATAVAT HALATEN-hankkeen toimeksianto toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen pyrkimyksenä oli koota aineisto niiltä ihmisiltä, joita tutkimusteema todellisuudessa koskettaa. Tässä tapauksessa se tarkoitti Suomeen alaikäisinä yksintulleita maahanmuuttajanuoria ja heidän kanssaan toimivia ammattilaisia. Tutkimustavaksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kysymysten asettaminen puolistrukturoiduiksi teemoiksi edesauttaa kaikkien haastattelujen fokusoimista ja yhdenmukaistaa haastattelulomakkeen rakennetta, kun teemat ovat kaikille haastateltaville samat (Hirsjärvi ym. 2011, 47 48). Näin haastateltavalle jäi enemmän tilaa vapaalle kerronnalle. Haastattelut toteutettiin pääosin parityöskentelynä. Haastattelut perustuivat vapaaehtoisuuteen ja painottuivat HALATEN-hankkeen yhteistyöverkoston ammattilaisiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ja aikapulan takia osa haastatteluista päädyttiin tekemään myös sähköpostitse. Lisäksi haastattelimme neljää yksintullutta maahanmuuttajanuorta. 5 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HAASTATTELUT Haastattelimme 15 työntekijää. Haastattelu sisälsi 23 kysymystä jaoteltuna kolmeen teemaan: yleisiin kysymyksiin, vapaa-ajan palveluita käsitteleviin kysymyksiin sekä tukimuotoihin liittyviin kysymyksiin (Liite 1). Haastattelimme seuraavia tahoja:

11 11 1. Turun kaupunki, nuorten palvelut. Toiminnanjohtaja, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta. 2. Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala. Erityissosiaalityöntekijä, vastaanottovaiheen sosiaalipalvelut ja kotouttamispalvelut. 3. Lounais-Suomen Mielenterveysseura, Turun Kriisikeskus, Serene-hanke. Projektivastaava, maahanmuuttajille suunnattu hanke. 4. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Monikulttuurinen lapsi- ja perhetointa -hanke Projektipäällikkö. 5. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Perhetoiminnan ohjaaja. 6. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Onnistuneeseen perheeseen - projekti. Projektityöntekijä. 7. Turun ensi- ja turvakoti ry. Perheryhmäkodin ohjaaja. 8. Care Component. Koordinaattori. 9. Turun Tyttöjen Talo. Ohjaaja. 10. Raision kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä. 11. Turun kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö. 12. YHDESSÄ-yhdistys ry. Toiminnanohjaaja. 13. Kaarinan kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö. 14. Turun kaupunki, liikuntapalvelut. Liikunnanohjaaja. 15. Sondip ry. Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. Puheenjohtaja. 5.1 Yleiset kysymykset työntekijöille Haastattelu sisälsi 23 kysymystä jaoteltuna kolmeen teemaan; yleisiin kysymyksiin, vapaa-ajan palveluita käsitteleviin kysymyksiin sekä tukimuotoihin liittyviin kysymyksiin (Liite 1). Kysymykset yksi, kaksi, kolme ja yhdeksän antoivat taustatietoja esitettä (Liite 2) varten. Ne on avattu tarkemmin tämän luvun alussa. Kysymyksessä yksi kartoitettiin haastateltavan ammattinimikettä. Kysymyksessä kaksi tiedusteltiin haastateltavan edustaman yrityksen, yhdistyksen tai toimialan toimenkuvaa. Kysymyksessä kolme kysyttiin yhteystietoja esitettä varten ja kysymyksessä

12 12 yhdeksän kartoitettiin haastateltavan ammattiroolia maahanmuuttajanuorten parissa. Kysymykseen neljä Minkä ikäisiä asiakkaanne ovat? saimme lähes 15 erilaista vastausta. Joissakin haastattelupaikoissa ikärajat ovat hyvin selkeästi määritelty ja jotkut paikat tarjoavat toimintaa vauvasta vaariin. Kuusi haastateltavaa totesi nuorisolain määrittelevän heidän asiakkuutensa iän perusteella alle 29 vuoteen (Nuorisolaki 2006, 2 ). Neljä haastateltavaa toi esille, että heillä on toimintaa kaikenikäisille. Yksi haastalteltava kertoi, että heillä ei ole asiakkaina yksityisiä henkilöitä, vaan yhdistyksiä ja järjestöjä. Haastatelluista neljätoista kertoi, että heillä on asiakkaana maahanmuuttajanuoria. (Kuvio1.) 5. Onko teillä asiakkaana maahanmuuttajanuoria? Ei 7 % Kyllä 93 % Kuvio 1. Maahanmuuttajanuoret asiakkaana. Kysymyksessä kuusi tiedusteltiin maahanmuuttanuorten määrää asiakkaana vuositasolla. Vastaukset vaihtelivat muutamasta nuoresta noin 50 maahanmuuttajanuoreen. Kaksi haastateltavaa vastasi maahanmuuttajanuorten määrään prosentteina. Maahanmuuttajanuorten osuudet asiakkaista olivat %. Neljä haastateltavaa vastasi, että heillä ei ole tilastoja maahanmuuttajanuorten määrästä asiakkaina.

13 13 7. Onko teillä asiakkaana ilman huoltajaa tulleita maahanmuuttajanuoria? Ei tietoa 27 % Ei 13 % Kyllä 60 % Kuvio 2. Asiakkaana ilman huoltajaa tulleet maahanmuuttajanuoret. Yhdeksän haastateltavaa kertoi, että heillä on asiakkaana ilman huoltajaa tulleita maahanmuuttajanuoria ja kaksi haastateltavaa sanoi, että heillä ei ole yksintulleita nuoria. Neljä vastaajaa kertoi, että heillä ei ole tietoa tai he eivät tilastoi asiakkaana olevien nuorten kotitaustaa. (Kuvio 2.)

14 Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä asiakkaista Muutamia Noin 5 / vuosi Noin 10 / vuosi Ei yhtään Ei tilastoa Kuvio 3. Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä asiakkaina. Kysymyksessä kahdeksan tiedusteltiin ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorien määrää asiakkaista vuositasolla (kuvio 3). Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrät asiakkaista vaihtelivat muutamasta (yksi haastateltava) noin 10 nuoreen (kaksi haastateltavaa). Kolme haastateltavaa kertoi, että heillä ei ole yhtään ilman huoltajaa maahantullutta nuorta asiakkaana. Seitsemän haastateltavaa vastasi, että heillä ei ole tilastoja tai tietoja nuorten taustoista, joten he eivät voi vastata kysymykseen. 5.2 Vapaa-ajan palveluihin liittyvät kysymykset Vapaa-ajan palveluita koskevat kysymykset kartoittivat 1) palveluita yleisesti, 2) vapaa-ajan palveluiden merkitystä nuorille, 3) maahanmuuttajanuorille suunnattujen palveluiden integrointia muihin palveluihin, 4) vapaa-ajan palveluiden integroinnin tietoisuutta, 5) vapaa-ajan palveluiden markkinointia, 6) vapaa-ajan palveluiden saatavuutta ja tavoitettavuutta sekä 7) vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita ja toiveita. Kolme vastaajaa viidestätoista vastasi, että he eivät järjestä vapaa-ajan palveluita laisinkaan. Muiden vastaajien järjestämistä vapaa-ajan palveluista

15 15 yleisintä oli järjestää avointa toimintaa. Vastaajista 3/15 järjesti kerhoja, vastaajista 4/15 kertoi järjestävänsä leirejä ja retkiä. Liikuntapalveluita, musiikkitoimintaa ja erilaisia vertaistukiryhmiä ilmoitti järjestävänsä 3/15 vastaajasta. Lisäksi vastaajat kertoivat järjestävänsä paja- ja kaveritoimintaa, tukihenkilöpalveluita, nuorisotilatoimintaa sekä erilaisia kursseja ja tapahtumia. Maahanmuuttajanuorille suunnatut vapaa-ajan palvelut oli integroitu muihin palveluihin kokonaan 10/15 tapauksessa ja osittain 3/15 tapauksessa. Vastaajista 3/15 ilmoitti, että ei järjestä vapaa-ajan palveluita, kuitenkin yksi näistä kolmesta vastasi, että maahanmuuttajille suunnatut vapaa-ajan palvelut on integroitu muuhun palvelutarjontaan. Vastaajista 1/15 ilmoitti, että vapaa-ajan palveluiden integrointi on tietoinen ratkaisu. Yksi vastaaja viidestätoista ei osannut sanoa ja yksi ilmoitti, että integrointi ei ole tietoista. Neljäs vapaa-ajan palveluita kartoittava kysymys koski vapaa-ajan palveluiden merkityksellisyyttä nuorille. Vastaajista 6/15 ei osannut määritellä palveluiden merkitystä nuorille. Muilta vastaajilta saimme erilaisia vastauksia, joista ei juuri ilmennyt säännönmukaisuuksia, kuten verkostoituminen, suomen kielen käyttö, valtaväestöön ja suomalaiseen nuorisokulttuuriin tutustuminen, turvallisen vapaa-ajan viettopaikan löytyminen ja mahdollisuus viettää aikaa muiden samanikäisten kanssa. Kaksi vastaajaa kertoi palveluiden maksuttomuudella olevan suuri merkitys osallistumisen kannalta. Kaksi vastaaja toi lisäksi ilmi sen, että vapaa-ajan harrastaminen ja sen merkitys on maahanmuuttajille osittain epäselvä. Erityisesti tyttöjen rooli maahanmuuttajaperheissä on ollut lähinnä kodinhoidollinen. Pojat taas kokevat työnteon aloittamisen usein mielekkäämpänä kuin vapaa-ajan harrastamisen. Viides vapaa-ajan palveluita koskeva kysymys kartoitti kanavia, joiden kautta vapaa-ajan palveluita järjestävät tahot mainostavat toimintaansa. Suosituinta mainostaminen ja tiedottaminen oli Facebookissa ja kunnan tai yhdistyksen kotisivuilla, joita 7/15 ilmoitti käyttävänsä. Lisäksi kouluissa tapahtuvaa mainontaa sekä yksilömarkkinointia ilmoitti käyttävänsä 6/15 vastaajaa. Kaksi vastaajaa ei mainostanut palveluitaan lainkaan. Muita mainonnan keinoja

16 16 vastaajat kertoivat olevan esitteet ja flyerit, ilmoitustaulumainonta, uutiskirjeet, tiedotuslehdet ja Instagram. Suuri osa vastaajista, 6/15, ilmoitti, että he eivät tiedä, miten nuoret pääsevät mukaan järjestämiinsä vapaa-ajan palveluihin. Kaksi vastaajaa uskoi nuorten löytävän palvelut ilmoitusten ja mainonnan kautta. Vastaajista 2/15 kertoi nuorten tulevan toimintaan ohjaajan tai viranomaisen lähettämänä. Kaksi viimeistä kysymystä koskivat palveluntarjoajien toiveita ja tarpeita vapaaajan palveluiden tuottamiseen liittyen. Vastaajista 6/15 ilmoitti toiveekseen lisäresurssien saamisen. Vastaajista 4/15 toivoi lisärahoitusta toiminnalleen. Muita esiintulleita toiveita ja tarpeita olivat toiminnan lisääminen, tilaratkaisujen parantaminen, toimintaan osallistumisen kynnyksen madaltaminen, viestinnän tehostaminen, maksuttomien palveluiden lisääminen, nuorten tavoitettavuuden parantaminen ja asiakaslähtöisemmän toiminnan lisääminen. 5.3 Tukimuotoihin liittyvät kysymykset Haastatelluista 15 toimijasta vain viidellä oli tukihenkilötoimintaa. Näistä viidestä vain Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (MLL) tuottaa vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa ja kaveritoimintaa myös maahanmuuttajille. MLL:n tukihenkilötoiminnasta tai kaveritoiminnasta ei heidän nettisivuiltaan löytynyt tietoa. Tukea tarvitsevan maahanmuuttajan tai -nuoren on tarvittaessa vaikea löytää toimintaa, jos siitä ei kerrota missään. Kaarinan kaupungin nuorten palvelut, EHJÄ ry, Turun ensi- ja turvakoti ja Turun Tyttöjen Talo tarjoavat ammatillista tukihenkilötoimintaa. Ammatillinen tukihenkilötoiminta pitää sisällään psykososiaalista tukea ja asiointiapua, esimerkiksi sosiaalitoimistossa ja Kelassa. Ammatillinen tukihenkilö tukee nuoria arjessa selviytymisessä kuten kodinhoidossa, ruuanlaitossa, rahankäytössä ja koulunkäynnissä. Lisäksi tukitoiminta sisältää palveluohjausta ja avustamista työnhaussa ja harrastustoiminnassa sekä sosiaalisen tukiverkoston rakentamisessa ja ylläpidossa.

17 17 Yleisesti maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat apua/tukea asioiden hoitamisessa (Kela, työkkäri, työpaikka, opiskelupaikka jne). Ongelma on, että kaikista palveluista, kuten nuorisotyöstä ja kouluista, leikataan kokoajan enemmän kun tarvetta olisi päinvastoin lisätä. Ammatillinen tukihenkilötoiminta on Turun ensi- ja turvakodissa suunnattu siellä asuville tai aikaisemmin siellä asuneille maahanmuuttajanuorille. EHJÄ ry:ssä ammatillinen tukihenkilötoiminta on suunnattu heidän asiakkainaan oleville maahanmuuttajanuorille, jotka tulevat kuntien sosiaalitoimiston kautta. Turun Tyttöjen Talossa toiminta on suunnattu kaikille mukana oleville tytöille. Myös etsivä nuorisotyö tarjoaa keskusteluapua tarvittaessa. Turun Kriisikeskuksen Serene-hanke tarjoaa vertaistukitoimintaa, jossa Suomessa kauemmin asuneet maahanmuuttajat toimivat vertaistukihenkilöinä. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja kestää vuoteen 2016 saakka. Serenellä on prosentuaalisesti pieni osa nuoria ja hankkeessa on ollut alaikäisiä vähän. Kysymykseen Tarjoatteko tukihenkilöpalvelua vapaa-ajan palveluihinne osallistuville?, kaikki vastasivat etteivät he tarjoa. EHJÄ ry:n ja Turun ensi- ja turvakodin ohjaajilla on mahdollisuus lähteä tukihenkilöksi asiakkailleen vapaaajan harrastuksiin tutustumiskäynneille. Nuori saa sen jälkeen jatkaa itsenäisesti harrastamista. Kysyttäessä tukihenkilötoiminnan tarpeellisuudesta oman toiminnan yhtenä muotona, kaikki vastanneet totesivat, ettei siihen ole tarvetta. Vastaajat totesivat nuorten löytävän harrastuksiin joko itsenäisesti tai muiden maahanmuuttajanuorten tuella. Kysymykseen tukihenkilötoiminnan kehittämisen tarpeesta Turun Tyttöjen Talon henkilöstö oli sitä mieltä, että omaa toimintaa tukihenkilöpalvelujen osalta on tarve kehittää. MLL:lla on menossa Monikulttuurinen lapsi ja perhetyö -hanke, jonka avulla pyritään kehittämään tukihenkilötoimintaa maahanmuuttajille.

18 18 Kehittämisehdotuksia tuli haastatteluissa esille, vaikka oman toiminnan osalta ei koettukaan mahdollisuutta tai tarvetta sen kehittämiseen. 5.4 Haastattelujen analysointi Tehtävänannon mukaisesti tehtävänämme oli haastatella sekä julkisen sektorin että kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat vapaa-ajan palveluita. Haastateltavia oli yhteensä N=15 Turusta, Kaarinasta ja Raisiosta. Haastatteluista 11 teimme puolistrukturoituna teemahaastatteluina ja aikapulan vuoksi neljä haastattelua sähköpostitse. Haastattelut aloitimme HALATEN-hankkeen yhteistyökumppaneista toimeksiantajan toiveen mukaan. Ensimmäisten haastattelujen aikana huomasimme, etteivät haastattelujen kohderyhmänä olleet toimijat olleet kaikkein parhaimpia vastaamaan tutkimuksen pääteemaan, sillä heidän edustamansa organisaatiot eivät järjestäneet vapaa-ajan palveluita. Tästä johtuen laajensimme haastateltaviemme kohderyhmää koskemaan kaupunkien toimijoita (nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimia). Rajasimme yhteistyökumppaneiden haastattelujen jälkeen haastattelut koskemaan vain julkisen sektorin eli Turun, Raision ja Kaarinan omien palveluntuottajien tarjoamaa vapaa-aikatoimintaa. Aikapulan vuoksi lähetimme näiden kaupunkien nuoriso-, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-aikatoimialojen työntekijöille (yhteensä 10 kpl) haastattelukysymykset sähköpostitse saatekirjeen kera. Vastauksia sähköposteihin saapui määräaikaan mennessä neljä. Emme esitestanneet kysymyksiä, joten testaus jäi käytännössä haastattelujen yhteyteen. Kysymyksiä emme voineet enää jalostaa ja kehittää. Jatkossa on hyvä paneutua enemmän kysymysten pohdintaan ja myös esitestata ne hyvissä ajoin, sillä nyt kysymyslomakkeen heikkoudet tulivat esille vasta analysointivaiheessa. Aineiston purun jaoimme kolmeen eri osa-alueeseen: yleiset kysymykset, vapaaajan palveluita koskevat kysymykset ja tukihenkilöihin liittyvät kysymykset.

19 19 Aineiston purku osoittautui samaan aikaan tapahtuvaksi aineiston analysoinniksi. Hirsjärvi 2011, 136.) 6 NUORTEN HAASTATTELUT Haastattelimme neljää maahanmuuttajanuorta, yhtä tyttöä ja kolmea poikaa. Haastettelut teimme yksilöhaastatteluina. 6.1 Haastateltavat nuoret Jotta haastateltavat säilyttävät oman anonyymiutensa, käytämme haastattelijoista nimien sijaan H1, H2, H3 ja H4 nimityksiä. Haastattelimme kolmea irakilaista nuorta miestä (H1, H2 ja H3) ja yhtä somalialaista nuorta naista (H4). Iältään nuoret ovat vuotiaita ja yhden haastateltavan ikätiedot puuttuivat. H1 ja H2 olivat tulleet Suomeen kolme vuotta sitten, H4 oli tullut neljä vuotta sitten ja H3 oli tullut viisi vuotta sitten. H2:lle suomen kieli tuotti vielä vaikeuksia ja hänen kaverinsa oli haastattelussa tukena. Kaksi haastateltavista asuu Raisiossa ja kaksi Turussa. 6.2 Haastattelut Kukaan haastateltavista ei harrastunut ohjattuja vapaa-ajan harrastuksia, kun olivat asuneet Suomessa. Kaikki haastatellut miehet käyvät kuntosalilla. Tämän lisäksi H1 tapailee vapaa-ajallaan kavereitaan ja H3 pelaa biljardia. H2 käy välillä uimassa, mutta hänen liikuntarajoitteisuutensa tuo haasteita erilaisissa vapaaajan harrastuksissa. H4 harrastaa säännöllisesti uintia kavereidensa kanssa naisten vuorolla Rehtoripellon uimahallissa, ja hän käy myös Turun Tyttöjen Talolla sekä Vimmassa ompelemassa ja seurustelemassa. Haastateltavien päähuolenaihe ei liittynyt niinkään vapaa-ajan harrastuksiin, vaan he ilmaisivat erityisesti halunsa päästä työelämään. H1 opiskelee parhaillaan ammattikoulussa kokki-tarjoilija-linjalla. H2 suorittaa suomen kielen kurssia Topeliuksen koulussa. H3 on aloittanut hiljattain Turun aikuiskoulutuskeskuksessa kiinteistöpuolella. Haastateltavien päivittäiset

20 20 koulutuntimäärät vaihtelivat viiden ja kahdeksan tunnin välillä. H1 haastateltava ei lukeutunut yksin, ilman huoltajaa tulleisiin maahanmuuttajanuoriin, sillä hänen äitinsä oli tullut Suomeen häntä aikaisemmin. H4 suoritti tällä hetkellä opintoja maahanmuuttajien valmistavassa ammattikoulussa. Tietoa vapaa-ajan palveluista haastatellut nuoret kertovat saavansa enimmäkseen Internetin välityksellä ja/tai kaveripiiristä. Kaikki haastateltavat kokivat suomen kielen oppimisen tärkeäksi kotoutumisen kannalta. H3 olisi pitänyt tukihenkilön merkitystä tärkeänä heti Suomeen tulovaiheessa. H4 ei kaipaa tukihenkilöä niinkään vapaa-ajan harrastusten vuoksi, vaan hän kokee tarvitsevansa sitä käytännön asioiden hoitamisessa, esimerkiksi Kelan tai sosiaalitoimen kaavakkeiden täyttämisessä. Haastateltava H4 on nainen ja hän kokee tärkeäksi, että tytöille on omat vapaa-ajan toiminnot, esimerkiksi naisten vuoro uimahallissa. Kaikki haastateltavat kokevat, että tarvetta eriyttää vapaaajan toimintoja maahanmuuttajille ei ole tai sillä ei ole väliä, sillä heidän mielestään ystävystyminen kantaväestöön mahdollistuu paremmin kaikille yhteisten harrastusten kautta. 6.3 Nuorten haastattelujen analysointi Tehtävänannon mukaisesti meidän tuli haastatella alaikäisinä yksintulleita maahanmuuttajanuoria. Haastateltavista yksi ei kuulunut tähän kohderyhmään suoranaisesti. Lisäksi haastateltavia oli vain neljä, joten tulosten yleistäminen on mahdotonta. Haastattelut voidaan luokitella yksittäisiksi ja tapauskohtaisiksi kokemuksiksi. Nuorille suunnatut kysymykset osoittautuivat jälkikäteen pinnallisiksi. Emme esitestanneet kysymyksiä, joten testaus jäi käytännössä haastattelujen yhteyteen. Luonnollisesti kysymyksiä emme voineet enää muokata ja kehittää. Jatkossa on hyvä paneutua enemmän kysymysten pohdintaan ja myös esitestata ne hyvissä ajoin. Haastattelukysymysten asettelu ja projektiryhmän jäsenten erilaiset näkemykset teemahaastattelusta aiheuttivat sen, että saimme niukasti raportoitavaa aineistoa analysoitavaksi. Teemahaastattelussa keskiössä on haastateltavien kerronnan sisältö ja lisäkysymyksiä voidaan tarvittaessa esittää,

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille. Kesäkuu 2016 Punainen Risti Turvapaikanhakijoiden työelämään tutustuminen (TET) Tietopaketti yhteistyökumppaneille Kesäkuu 2016 Turvapaikanhakijoilla on osaamista, taitoja, koulutusta, työkykyä ja halu työllistyä Suomessa

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot