PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI"

Transkriptio

1 Palvelutoiminnan projekti Sosiaalialan koulutusohjelma 2014 Jarkko Kaijanen, Pirkko Lehto, Hanne Leinonen, Noora Niemi, Susanna Salin, Taru Tulonen ja Leena Uuppo PALVELUTOIMINNAN PROJEKTI HALATEN-hankkeen kohderyhmän vapaa-ajan palveluiden kartoitus

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 PALVELUTOIMINNAN PROJEKTIN TAVOITTEET 4 3 TAUSTATIETOA Kotouttaminen Vapaa-ajan palveluiden merkitys maahanmuuttanuorille Integrointi Yleistä tukihenkilötoiminnasta Tukihenkilötoiminta maahanmuuttajien parissa Markkinointi 9 4 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTATAVAT 10 5 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HAASTATTELUT Yleiset kysymykset työntekijöille Vapaa-ajan palveluihin liittyvät kysymykset Tukimuotoihin liittyvät kysymykset Haastattelujen analysointi 18 6 NUORTEN HAASTATTELUT Haastateltavat nuoret Haastattelut Nuorten haastattelujen analysointi 20 7 PROJEKTIN ARVIOINTI Ryhmän toiminnan arviointi Riskitekijät Haastattelulomake 23 8 LOPUKSI 24 LÄHTEET 27 LIITTEET Liite 1. Haastattelulomake Yhteistyökumppanit Liite 2. Haastattelulomake Nuoret Liite 3. HALATEN-esite

3 3 1 JOHDANTO Tehtävänämme oli kartoittaa yksin maahantulleiden nuorten vapaa-ajan palveluita Turun seudulla. Aluksi kartoitimme Turun, Raision ja Kaarinan kaupungissa toimivia tahoja, jotka tekevät työtä maahanmuuttajanuorten parissa. Päädyimme haastattelemaan 15 eri toimijaa. Lisäksi haastattelimme neljää yksin maahantullutta nuorta. Alun perin ryhmäämme kuului kahdeksan Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa, mutta yksi jättäytyi ryhmästä pois kesken projektin. Tutkimuksemme oli osa HALATEN-hanketta. HALATEN haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen -hanke tukee alaikäisten, yksin Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista ja kehittää heidän parissaan toimivien ammattilaisten osaamista Varsinais-Suomessa. HALATEN-hankkeen tavoitteena on luoda yksintulleille maahanmuuttajanuorille sosiaalisia tukiverkostoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen avulla autetaan nuoria integroitumaan yhteiskuntaan. Hanke tarjoaa koulutusta ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään erityisesti yksintulleita maahanmuuttajanuoria. HALATENhankkeen tuloksena saadaan tutkimustietoa alaikäisten, ilman huoltajaa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten kokemuksista ja heidän tuen tarpeestaan kotoutumisessa. Hankkeessa pyritään kehittämään uusia tukimuotoja nuorten itsenäistymisen ja kotoutumisen tueksi. (Halaten.) Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Teimme puolistrukturoidun teemahaastattelun, jonka apuna käytimme haastattelulomaketta. Tavoitteena oli saada tietoa maahanmuuttajanuorten vapaa-ajan palveluista ja tukihenkilötoiminnoista nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten sekä nuorten itsensä näkökulmasta. Projektimme tuotoksena tämän raportin lisäksi laadimme esitteen (Liite 2), joka on tarkoitettu sekä nuorten että työntekijöiden käyttöön. HALATEN-esite sisältää tietoja vapaa-ajan palveluista ja harrastusmahdollisuuksista erityisesti maahanmuuttajanuorille. Esitteeseen on koottu vapaa-ajan palveluita tuottavien

4 4 toimijoiden yhteystietoja. Esitteen sisältämät tiedot löytyvät myös HALATENhankkeen loppuseminaarissa esillä olevasta posterista. 2 PALVELUTOIMINNAN PROJEKTIN TAVOITTEET Ryhmämme tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia vapaa-ajan palveluita. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten vapaa-ajan palveluita voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin yksin, alaikäisenä tulleiden maahanmuuttajanuorten, mutta myös muiden maahanmuuttajanuorten tarpeisiin. Kolmantena tavoitteena oli kartoittaa yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten kokemuksia vapaa-ajan palveluiden tarpeesta ja kokemuksia jo olemassa olevista vapaa-ajan palveluista. Neljäntenä tavoitteena oli selvittää, saavatko alaikäisinä yksintulleet maahanmuuttajanuoret vapaa-ajan toimintoihinsa liittyvää ohjausta erilaisten tukitoimintojen avulla, esimerkiksi tukihenkilötoimintana. Viides tavoite oli saada aikaan keskustelua vapaa-ajan palveluiden ja osallisuuden merkityksestä yksintulleiden maahanmuuttajanuorten integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. 3 TAUSTATIETOA Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten juuret Suomessa ulottuvat 1980-luvun loppupuolelle. Perniön vastaanottokeskuksen ammattihenkilöstö koki näiden maahanmuuttajanuorten olemassaolon konkreettisena alkusokkina luvun alkupuolella. Eräs ohjaaja kuvaili tilannetta näin: yhtenä päivänä huomattiin, että meillä on 200 alaikäistä yksin tullutta. Valmista vastaanottoon liittyvää toimintamallia ei ollut olemassa, joten vastaanottokeskuksessa työskentelevät oivalsivat, että oli välttämätöntä kehittää ja resurssoida vastaanottomenetelmä ilman huoltajaa maahantulleille nuorille. Vuodesta 1993 alkaen pyrittiin lastenoikeuksien sopimuksen myötä turvaamaan näille maahanmuuttajanuorille oikeudet nimeämällä heille turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyjen ajaksi niin sanottu uskottu mies, joka oli käytännössä vastaanottokeskuksessa toimiva työntekijä. (Björklund 2014, 49

5 5 50.) Henkilölle määrätty uskottu mies edustaa ja auttaa häntä esimerkiksi taloutta koskevissa kysymyksissä. Uskotun miehen tehtävänä on valvoa, että henkilö saa yhteiskunnalta ne toimenpiteet ja korvaukset, joihin hänellä on oikeus ja tarve. (Göteborgs stad 2014.) Kotouttamislain keinoin pyrittiin turvaamaan yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten yksilöllinen kotoutumisprosessin eteneminen. Laki pyrkii turvaamaan yleisesti esimerkiksi maahanmuuttajanuorten yksilöllisen identiteetin kehittymisen näkökulman kotoutumisprosessissa. Laki velvoittaa kuntia laatimaan kotouttamissuunnitelmia sekä seuraamaan ja arvioimaan niiden toteutumista ja vaikutusta käytännössä. (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999.) Kuntien välillä ilmeni suuria asenteellisia eroja maahanmuuttajia kohtaan (Björklund 2014, 49). Vuonna 1999 kotouttamislaki nosti esille puutteet uskotun miehen käyttämisestä yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten edustajana. Lakimuutoksen myötä pakollinen, ulkopuolinen ja puolueeton edustajajärjestelmä kirjattiin lakiin; edustajan nimeäminen ja hänen tehtävänsä. (Björklund 2014, 50.) Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä moninkertaistui Suomessa yllättäen vuonna 2008, jolloin hakijoita oli 706. Heistä somalialaisia oli yli puolet ja irakilaisia oli noin kolmasosa. (Heikkilä 2014, 38 39). Syyt taustalla äkilliseen hakijamäärien nousuun liittyivät esimerkiksi yleisesti täysi-ikäisten maahanmuuttajien määrän lisääntymiseen ja Ruotsin tiukentuneeseen maahanmuuttajapolitiikkaan. Ruotsi ei ottanut vastaan maahanmuuttajia, kuten aikaisempina vuosina. Yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten taustalla ovat esimerkiksi sodat, vainot, omaisten kuolema, väkivalta, elämän ahdinko ja perhetilanne (Björklund 2014, 49.) Vuonna 2009 yksin, alaikäisinä tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä tasoittui aikaisempien vuosien tasolle nopeasti. Saapumista hillitsivät laajentunut ikätestien käyttöönotto ja ulkomaalaislain muutokset vuosien aikana. (Björklund 2014, 54.)

6 6 3.1 Kotouttaminen Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan Laki koskee kaikkia Suomeen muuttaneita henkilöitä riippumatta muuttosyistä. Erityisesti alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, koulutuksesta ja työnhausta sekä oppia suomea tai ruotsia. Kotouttamisen tavoitteena on edistää maahanmuuttajien mahdollisuutta saavuttaa muun väestön kanssa tasavertainen asema yhteiskunnassa sekä yksilön oikeuksien että velvollisuuksien osalta. (Björklund 2014, 29.) Yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille tehdään oleskeluluvan myöntämisen jälkeen alkukartoitus palvelutarpeista sekä kotoutumissuunnitelma. Varsinais-Suomessa alaikäisille tehdään kielitason alkukartoitus jo vastaanottokeskuksessa, jossa nuoret aloittavat opiskelupolkunsa. Varsinais- Suomen TE-toimistossa Turussa tehdään kotoutumissuunnitelma nuorille sinä vuonna, kun he täyttävät 17 vuotta. Lisäksi jokaiselle nuorelle tehdään kotoutumissuunnitelma ulkomaalaistoimistossa sosiaalityöntekijän toimesta. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma voi sisältää muun muassa suunnitelmia koulutuksesta. Nuoria voidaan myös ohjata harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan pariin. Alaikäisen kotoutumissuunnitelma laaditaan paikallisten viranomaisten monialaisena yhteistyönä. (Björklund 2014, 34.) 3.2 Vapaa-ajan palveluiden merkitys maahanmuuttanuorille Yksin, alaikäisenä tullut maahanmuuttajanuori on kadottanut vanhempiensa lisäksi monia elämäänsä jäsentäviä tukiverkostoja. Erityisesti yhteisökulttuurista saapunut nuori on vailla turvaa ja tukea, jota suurperhe on aiemmin antanut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1995,18.) Näiden maahanmuuttajanuoren asema on monella tavalla erityinen. Hyvinvoinnin kannalta merkittävänä tekijänä pidetään ympärillä olevien aikuisten ja oman kulttuurin jäsenten tukea. Nuoret kuvaavat suurimmaksi tarpeekseen tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi sekä kuulua ryhmään. (Haasjoki & Ollikainen 2010, 34.)

7 7 Vapaa-ajan palveluita voidaan ajatella myös vertaisryhmätoimintana. Vertaisryhmien keskeinen tavoite maahanmuttajatyössä on tukea vuorovaikutusta uudessa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Uusi ympäristö luo sosiaalisissa tilanteissa helposti ulkopuolisuuden tunnetta. Aktiivinen vuorovaikutus ja osallisuus yhteiskunnassa auttaa maahanmuuttajaa tuntemaan, että hän kuuluu johonkin. (Alitolppa-Niitamo & Sirkiä 2007, 10.) Harrastukset ja vapaa-ajan toiminta kehittää lapsen sosiaalisia taitoja sekä muita, esimerkiksi liikunnallisia ja taiteellisia taitoja. Samalla nuori saa uusia ystäviä, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Harrastuksen ohjaaja saattaa myös olla tärkeä aikuiskontakti, jonka kautta harrastus antaa onnistumisen kokemuksia. Näillä hyvillä onnistumisen kokemuksilla on itsetuntoa kohottava vaikutus. Lisäksi urheiluharrastuksilla on terveyttä ylläpitävää vaikutusta. (Alitolppa-Niitamo & Sirkiä 2007, ) 3.3 Integrointi Vapaa-ajan palveluiden tuottajien olisi hyödyllistä arvioida omia palveluita suunnitellessa sitä, että tukeeko vai syrjäyttääkö toiminta maahanmuuttajanuoria. Maahanmuuttajalla tulee olla hyvä ja toimiva suhde omaan etniseen taustaryhmäänsä kuin myös valtayhteisöön. Yksilön hyvinvoinnin kannalta integraatio on suotuisin ratkaisu silloin, kun maahanmuuttaja aloittelee elämäänsä uudessa maassa. (Forsander 1994, ) Integroinnissa tulee kuitenkin ottaa huomioon jokaisen asiakkaan tausta ja kulttuuri, kun suunnitellaan yhteisiä vapaa-ajan toimintoja. Kulttuuri ja uskonto asettavat omia reunaehtojaan esimerkiksi uimahallivuoroille. Tasapuolisuus sukupuolten välillä tulee myös huomioida kaikessa toiminnassa. Sukupuolisensitiivisyys on herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset. Sukupuolisensitiivisessä työotteessa sukupuolirooleja ja sukupuolittuneita käyttäytymismalleja pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan. Kulttuurisensitiivisyys puolestaan merkitsee herkkyyttä huomata eri kulttuurien erityispiirteitä. Esimerkiksi tyttötyössä tämä tarkoittaa sitä, että eri kulttuureista tulevat tytöt eivät keskenään muodosta yhtenäistä ryhmää. Kulttuuri

8 8 on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Se ilmenee erilaisina olemisen tapoina, joita määrittelevät muun muassa elämäntavat, nuorisokulttuuri, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. (Suomen Setlementtiliitto ry ) 3.4 Yleistä tukihenkilötoiminnasta Lehtisen (1997, 51 53) mukaan tukihenkilötoiminta on vapaaehtoista ja tasavertaista kumppanuutta, jonka tarkoitus on auttaa tuettavaa henkilöä rakentamaan ja vahvistamaan sosiaalista tukiverkkoaan hankalissa elämäntilanteissa. Lehtinen myös korostaa, ettei tukihenkilötoiminta ole terapiaa, hoitoa tai kotipalvelua. Se poikkeaa myös ystävätoiminnasta tavoitteellisuudellaan. Tukihenkilötoiminnalla on aina tavoite, joka sovitaan yhdessä eri osapuolten kesken. Tukihenkilösuhde päättyy, kun tavoitteeseen on päästy. Tukihenkilöt toimivat tiiviissä yhteistyössä ammattityöntekijöiden kanssa, mikä poikkeaa muista vapaaehtoistyön toimintatavoista. Tukihenkilö voi toimia esimerkiksi asiointiapuna, keskustelukumppanina, kuuntelijana ja henkisenä tukena kriisitilanteissa (Lehtinen 1997, 51). Tuki ei kuitenkaan ole vain toimintaa, vaan myös välittämiseen perustuva suhde. Tuki on aina subjektiivinen kokemus, joka toteutuu tuettavan ja tukihenkilön välisessä vuorovaikutuksessa. Asia tai ele, jonka toinen kokee tueksi, ei välttämättä merkitse sitä toiselle. (Lahtinen 2004, 46.) Koulutus on tärkeä osa tukihenkilötoimintaa. Tukihenkilöinä voivat toimia myös henkilöt, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Tukihenkilökoulutusta on mahdollisuus saada ennen tukihenkilötoimintaan ryhtymistä. (Lahtinen 2004, 13.) Maahanmuuttajanuoren tukihenkilön tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mukaan olla ammatillinen tukihenkilö. Tukihenkilö saattaa joutua kuulemaan ja käsittelemään niin voimakkaita tunteita maahanmuuttajan kokemuksista, että ammatillinen suhtautuminen traumaattisiin kokemuksiin on usein tarpeen. (Anna Lehtonen. Haastattelu )

9 9 3.5 Tukihenkilötoiminta maahanmuuttajien parissa Oleellista maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parissa tehtävässä työssä on luottamuksellisuus, toisen kuunteleminen, hyväksyminen ja ymmärtäminen. Tärkeää on myös tuettavan motivaatio ja kyky arvioida omaa elämäntilannettaan. Tukihenkilön tuella maahanmuuttaja voi sopeutua suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin, käytäntöihin ja tapoihin nopeasti ja luontevasti, koska saa tukihenkilöstä arkielämän oppaan. (Kankaanranta 1999, 38.) Maahanmuuttajan tukeminen vaatii tukihenkilöltä erityistä tilannetajua ja hienotunteisuutta, koska kulttuuriperustat ovat erilaisia. Myös kielelliset haasteet tuovat oman piirteensä maahanmuuttajien parissa tehtävään tukihenkilötoimintaan. Yhteisen kielen puuttuminen osittain tai kokonaan ei kuitenkaan estä tukisuhteen kehittymistä, vaikka saattaakin hankaloittaa sitä. Tällöin kielellisen kommunikaation tilalle voi kehittää muita vuorovaikutustapoja. (Kankaanranta 1999, 38.) Toisenlaisesta kulttuurista tuleva maahanmuuttaja arvottaa ja tarkastelee ympäröivää maailmaa eri tavalla kuin Suomessa syntynyt. Esimerkiksi käsitykset tasa-arvosta voivat poiketa suuresti toisistaan. Myös suomalaiseen kulttuuriin kuuluva asiakeskeinen ja suora tapa puhua asioista voi aiheuttaa ongelmia. Monikulttuurisessa vuorovaikutuksessa molemminpuolinen arvostus on tärkeää. (Kankaanranta 1999, 38.) 3.6 Markkinointi Raportin yhteydessä teimme esitteen vapaa-ajan palveluiden saatavuudesta. Markkinoinnissa asiakkaita yleensä määritellään asiakasryhmien avulla. Asiakkaita ryhmitellään erilaisten käytännöllisten tekijöiden mukaan, joita ovat esimerkiksi sosioekonomiset, alueelliset, kulttuuriset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät. Sosioekonomisia tekijöitä ovat muun muassa ikä, koulutus, sukupuoli ja perhemuoto. Sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin taas luetaan kansallisuus, kieli, kulutustottumukset ja perinteet. (Kainlauri 2007, )

10 10 Markkinoinnin suunnittelun lähtökohtana käytetään asiakasryhmien tarpeiden ja toiveiden tuntemusta, jotta saavutetaan vaikuttavuus juuri kyseiselle kohderyhmälle. (Kainlauri 2007, ) Alaikäiselle markkinointia suunnattaessa on otettava huomioon, että alaikäisellä ei ole samanlaista kykyä ymmärtää mainonnan tarkoitusta kuin aikuisella (Kuluttajavirasto & Kuluttajaasiamies 2004). 4 PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN JA TOIMINTATAVAT HALATEN-hankkeen toimeksianto toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen pyrkimyksenä oli koota aineisto niiltä ihmisiltä, joita tutkimusteema todellisuudessa koskettaa. Tässä tapauksessa se tarkoitti Suomeen alaikäisinä yksintulleita maahanmuuttajanuoria ja heidän kanssaan toimivia ammattilaisia. Tutkimustavaksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kysymysten asettaminen puolistrukturoiduiksi teemoiksi edesauttaa kaikkien haastattelujen fokusoimista ja yhdenmukaistaa haastattelulomakkeen rakennetta, kun teemat ovat kaikille haastateltaville samat (Hirsjärvi ym. 2011, 47 48). Näin haastateltavalle jäi enemmän tilaa vapaalle kerronnalle. Haastattelut toteutettiin pääosin parityöskentelynä. Haastattelut perustuivat vapaaehtoisuuteen ja painottuivat HALATEN-hankkeen yhteistyöverkoston ammattilaisiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ja aikapulan takia osa haastatteluista päädyttiin tekemään myös sähköpostitse. Lisäksi haastattelimme neljää yksintullutta maahanmuuttajanuorta. 5 YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HAASTATTELUT Haastattelimme 15 työntekijää. Haastattelu sisälsi 23 kysymystä jaoteltuna kolmeen teemaan: yleisiin kysymyksiin, vapaa-ajan palveluita käsitteleviin kysymyksiin sekä tukimuotoihin liittyviin kysymyksiin (Liite 1). Haastattelimme seuraavia tahoja:

11 11 1. Turun kaupunki, nuorten palvelut. Toiminnanjohtaja, monikulttuurinen ja kansainvälinen toiminta. 2. Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala. Erityissosiaalityöntekijä, vastaanottovaiheen sosiaalipalvelut ja kotouttamispalvelut. 3. Lounais-Suomen Mielenterveysseura, Turun Kriisikeskus, Serene-hanke. Projektivastaava, maahanmuuttajille suunnattu hanke. 4. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Monikulttuurinen lapsi- ja perhetointa -hanke Projektipäällikkö. 5. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Perhetoiminnan ohjaaja. 6. Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry. Onnistuneeseen perheeseen - projekti. Projektityöntekijä. 7. Turun ensi- ja turvakoti ry. Perheryhmäkodin ohjaaja. 8. Care Component. Koordinaattori. 9. Turun Tyttöjen Talo. Ohjaaja. 10. Raision kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä. 11. Turun kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö. 12. YHDESSÄ-yhdistys ry. Toiminnanohjaaja. 13. Kaarinan kaupunki, nuorten palvelut. Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö. 14. Turun kaupunki, liikuntapalvelut. Liikunnanohjaaja. 15. Sondip ry. Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry. Puheenjohtaja. 5.1 Yleiset kysymykset työntekijöille Haastattelu sisälsi 23 kysymystä jaoteltuna kolmeen teemaan; yleisiin kysymyksiin, vapaa-ajan palveluita käsitteleviin kysymyksiin sekä tukimuotoihin liittyviin kysymyksiin (Liite 1). Kysymykset yksi, kaksi, kolme ja yhdeksän antoivat taustatietoja esitettä (Liite 2) varten. Ne on avattu tarkemmin tämän luvun alussa. Kysymyksessä yksi kartoitettiin haastateltavan ammattinimikettä. Kysymyksessä kaksi tiedusteltiin haastateltavan edustaman yrityksen, yhdistyksen tai toimialan toimenkuvaa. Kysymyksessä kolme kysyttiin yhteystietoja esitettä varten ja kysymyksessä

12 12 yhdeksän kartoitettiin haastateltavan ammattiroolia maahanmuuttajanuorten parissa. Kysymykseen neljä Minkä ikäisiä asiakkaanne ovat? saimme lähes 15 erilaista vastausta. Joissakin haastattelupaikoissa ikärajat ovat hyvin selkeästi määritelty ja jotkut paikat tarjoavat toimintaa vauvasta vaariin. Kuusi haastateltavaa totesi nuorisolain määrittelevän heidän asiakkuutensa iän perusteella alle 29 vuoteen (Nuorisolaki 2006, 2 ). Neljä haastateltavaa toi esille, että heillä on toimintaa kaikenikäisille. Yksi haastalteltava kertoi, että heillä ei ole asiakkaina yksityisiä henkilöitä, vaan yhdistyksiä ja järjestöjä. Haastatelluista neljätoista kertoi, että heillä on asiakkaana maahanmuuttajanuoria. (Kuvio1.) 5. Onko teillä asiakkaana maahanmuuttajanuoria? Ei 7 % Kyllä 93 % Kuvio 1. Maahanmuuttajanuoret asiakkaana. Kysymyksessä kuusi tiedusteltiin maahanmuuttanuorten määrää asiakkaana vuositasolla. Vastaukset vaihtelivat muutamasta nuoresta noin 50 maahanmuuttajanuoreen. Kaksi haastateltavaa vastasi maahanmuuttajanuorten määrään prosentteina. Maahanmuuttajanuorten osuudet asiakkaista olivat %. Neljä haastateltavaa vastasi, että heillä ei ole tilastoja maahanmuuttajanuorten määrästä asiakkaina.

13 13 7. Onko teillä asiakkaana ilman huoltajaa tulleita maahanmuuttajanuoria? Ei tietoa 27 % Ei 13 % Kyllä 60 % Kuvio 2. Asiakkaana ilman huoltajaa tulleet maahanmuuttajanuoret. Yhdeksän haastateltavaa kertoi, että heillä on asiakkaana ilman huoltajaa tulleita maahanmuuttajanuoria ja kaksi haastateltavaa sanoi, että heillä ei ole yksintulleita nuoria. Neljä vastaajaa kertoi, että heillä ei ole tietoa tai he eivät tilastoi asiakkaana olevien nuorten kotitaustaa. (Kuvio 2.)

14 Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä asiakkaista Muutamia Noin 5 / vuosi Noin 10 / vuosi Ei yhtään Ei tilastoa Kuvio 3. Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrä asiakkaina. Kysymyksessä kahdeksan tiedusteltiin ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorien määrää asiakkaista vuositasolla (kuvio 3). Ilman huoltajaa tulleiden maahanmuuttajanuorten määrät asiakkaista vaihtelivat muutamasta (yksi haastateltava) noin 10 nuoreen (kaksi haastateltavaa). Kolme haastateltavaa kertoi, että heillä ei ole yhtään ilman huoltajaa maahantullutta nuorta asiakkaana. Seitsemän haastateltavaa vastasi, että heillä ei ole tilastoja tai tietoja nuorten taustoista, joten he eivät voi vastata kysymykseen. 5.2 Vapaa-ajan palveluihin liittyvät kysymykset Vapaa-ajan palveluita koskevat kysymykset kartoittivat 1) palveluita yleisesti, 2) vapaa-ajan palveluiden merkitystä nuorille, 3) maahanmuuttajanuorille suunnattujen palveluiden integrointia muihin palveluihin, 4) vapaa-ajan palveluiden integroinnin tietoisuutta, 5) vapaa-ajan palveluiden markkinointia, 6) vapaa-ajan palveluiden saatavuutta ja tavoitettavuutta sekä 7) vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita ja toiveita. Kolme vastaajaa viidestätoista vastasi, että he eivät järjestä vapaa-ajan palveluita laisinkaan. Muiden vastaajien järjestämistä vapaa-ajan palveluista

15 15 yleisintä oli järjestää avointa toimintaa. Vastaajista 3/15 järjesti kerhoja, vastaajista 4/15 kertoi järjestävänsä leirejä ja retkiä. Liikuntapalveluita, musiikkitoimintaa ja erilaisia vertaistukiryhmiä ilmoitti järjestävänsä 3/15 vastaajasta. Lisäksi vastaajat kertoivat järjestävänsä paja- ja kaveritoimintaa, tukihenkilöpalveluita, nuorisotilatoimintaa sekä erilaisia kursseja ja tapahtumia. Maahanmuuttajanuorille suunnatut vapaa-ajan palvelut oli integroitu muihin palveluihin kokonaan 10/15 tapauksessa ja osittain 3/15 tapauksessa. Vastaajista 3/15 ilmoitti, että ei järjestä vapaa-ajan palveluita, kuitenkin yksi näistä kolmesta vastasi, että maahanmuuttajille suunnatut vapaa-ajan palvelut on integroitu muuhun palvelutarjontaan. Vastaajista 1/15 ilmoitti, että vapaa-ajan palveluiden integrointi on tietoinen ratkaisu. Yksi vastaaja viidestätoista ei osannut sanoa ja yksi ilmoitti, että integrointi ei ole tietoista. Neljäs vapaa-ajan palveluita kartoittava kysymys koski vapaa-ajan palveluiden merkityksellisyyttä nuorille. Vastaajista 6/15 ei osannut määritellä palveluiden merkitystä nuorille. Muilta vastaajilta saimme erilaisia vastauksia, joista ei juuri ilmennyt säännönmukaisuuksia, kuten verkostoituminen, suomen kielen käyttö, valtaväestöön ja suomalaiseen nuorisokulttuuriin tutustuminen, turvallisen vapaa-ajan viettopaikan löytyminen ja mahdollisuus viettää aikaa muiden samanikäisten kanssa. Kaksi vastaajaa kertoi palveluiden maksuttomuudella olevan suuri merkitys osallistumisen kannalta. Kaksi vastaaja toi lisäksi ilmi sen, että vapaa-ajan harrastaminen ja sen merkitys on maahanmuuttajille osittain epäselvä. Erityisesti tyttöjen rooli maahanmuuttajaperheissä on ollut lähinnä kodinhoidollinen. Pojat taas kokevat työnteon aloittamisen usein mielekkäämpänä kuin vapaa-ajan harrastamisen. Viides vapaa-ajan palveluita koskeva kysymys kartoitti kanavia, joiden kautta vapaa-ajan palveluita järjestävät tahot mainostavat toimintaansa. Suosituinta mainostaminen ja tiedottaminen oli Facebookissa ja kunnan tai yhdistyksen kotisivuilla, joita 7/15 ilmoitti käyttävänsä. Lisäksi kouluissa tapahtuvaa mainontaa sekä yksilömarkkinointia ilmoitti käyttävänsä 6/15 vastaajaa. Kaksi vastaajaa ei mainostanut palveluitaan lainkaan. Muita mainonnan keinoja

16 16 vastaajat kertoivat olevan esitteet ja flyerit, ilmoitustaulumainonta, uutiskirjeet, tiedotuslehdet ja Instagram. Suuri osa vastaajista, 6/15, ilmoitti, että he eivät tiedä, miten nuoret pääsevät mukaan järjestämiinsä vapaa-ajan palveluihin. Kaksi vastaajaa uskoi nuorten löytävän palvelut ilmoitusten ja mainonnan kautta. Vastaajista 2/15 kertoi nuorten tulevan toimintaan ohjaajan tai viranomaisen lähettämänä. Kaksi viimeistä kysymystä koskivat palveluntarjoajien toiveita ja tarpeita vapaaajan palveluiden tuottamiseen liittyen. Vastaajista 6/15 ilmoitti toiveekseen lisäresurssien saamisen. Vastaajista 4/15 toivoi lisärahoitusta toiminnalleen. Muita esiintulleita toiveita ja tarpeita olivat toiminnan lisääminen, tilaratkaisujen parantaminen, toimintaan osallistumisen kynnyksen madaltaminen, viestinnän tehostaminen, maksuttomien palveluiden lisääminen, nuorten tavoitettavuuden parantaminen ja asiakaslähtöisemmän toiminnan lisääminen. 5.3 Tukimuotoihin liittyvät kysymykset Haastatelluista 15 toimijasta vain viidellä oli tukihenkilötoimintaa. Näistä viidestä vain Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry (MLL) tuottaa vapaaehtoista tukihenkilötoimintaa ja kaveritoimintaa myös maahanmuuttajille. MLL:n tukihenkilötoiminnasta tai kaveritoiminnasta ei heidän nettisivuiltaan löytynyt tietoa. Tukea tarvitsevan maahanmuuttajan tai -nuoren on tarvittaessa vaikea löytää toimintaa, jos siitä ei kerrota missään. Kaarinan kaupungin nuorten palvelut, EHJÄ ry, Turun ensi- ja turvakoti ja Turun Tyttöjen Talo tarjoavat ammatillista tukihenkilötoimintaa. Ammatillinen tukihenkilötoiminta pitää sisällään psykososiaalista tukea ja asiointiapua, esimerkiksi sosiaalitoimistossa ja Kelassa. Ammatillinen tukihenkilö tukee nuoria arjessa selviytymisessä kuten kodinhoidossa, ruuanlaitossa, rahankäytössä ja koulunkäynnissä. Lisäksi tukitoiminta sisältää palveluohjausta ja avustamista työnhaussa ja harrastustoiminnassa sekä sosiaalisen tukiverkoston rakentamisessa ja ylläpidossa.

17 17 Yleisesti maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat apua/tukea asioiden hoitamisessa (Kela, työkkäri, työpaikka, opiskelupaikka jne). Ongelma on, että kaikista palveluista, kuten nuorisotyöstä ja kouluista, leikataan kokoajan enemmän kun tarvetta olisi päinvastoin lisätä. Ammatillinen tukihenkilötoiminta on Turun ensi- ja turvakodissa suunnattu siellä asuville tai aikaisemmin siellä asuneille maahanmuuttajanuorille. EHJÄ ry:ssä ammatillinen tukihenkilötoiminta on suunnattu heidän asiakkainaan oleville maahanmuuttajanuorille, jotka tulevat kuntien sosiaalitoimiston kautta. Turun Tyttöjen Talossa toiminta on suunnattu kaikille mukana oleville tytöille. Myös etsivä nuorisotyö tarjoaa keskusteluapua tarvittaessa. Turun Kriisikeskuksen Serene-hanke tarjoaa vertaistukitoimintaa, jossa Suomessa kauemmin asuneet maahanmuuttajat toimivat vertaistukihenkilöinä. Hanke on alkanut vuonna 2012 ja kestää vuoteen 2016 saakka. Serenellä on prosentuaalisesti pieni osa nuoria ja hankkeessa on ollut alaikäisiä vähän. Kysymykseen Tarjoatteko tukihenkilöpalvelua vapaa-ajan palveluihinne osallistuville?, kaikki vastasivat etteivät he tarjoa. EHJÄ ry:n ja Turun ensi- ja turvakodin ohjaajilla on mahdollisuus lähteä tukihenkilöksi asiakkailleen vapaaajan harrastuksiin tutustumiskäynneille. Nuori saa sen jälkeen jatkaa itsenäisesti harrastamista. Kysyttäessä tukihenkilötoiminnan tarpeellisuudesta oman toiminnan yhtenä muotona, kaikki vastanneet totesivat, ettei siihen ole tarvetta. Vastaajat totesivat nuorten löytävän harrastuksiin joko itsenäisesti tai muiden maahanmuuttajanuorten tuella. Kysymykseen tukihenkilötoiminnan kehittämisen tarpeesta Turun Tyttöjen Talon henkilöstö oli sitä mieltä, että omaa toimintaa tukihenkilöpalvelujen osalta on tarve kehittää. MLL:lla on menossa Monikulttuurinen lapsi ja perhetyö -hanke, jonka avulla pyritään kehittämään tukihenkilötoimintaa maahanmuuttajille.

18 18 Kehittämisehdotuksia tuli haastatteluissa esille, vaikka oman toiminnan osalta ei koettukaan mahdollisuutta tai tarvetta sen kehittämiseen. 5.4 Haastattelujen analysointi Tehtävänannon mukaisesti tehtävänämme oli haastatella sekä julkisen sektorin että kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat vapaa-ajan palveluita. Haastateltavia oli yhteensä N=15 Turusta, Kaarinasta ja Raisiosta. Haastatteluista 11 teimme puolistrukturoituna teemahaastatteluina ja aikapulan vuoksi neljä haastattelua sähköpostitse. Haastattelut aloitimme HALATEN-hankkeen yhteistyökumppaneista toimeksiantajan toiveen mukaan. Ensimmäisten haastattelujen aikana huomasimme, etteivät haastattelujen kohderyhmänä olleet toimijat olleet kaikkein parhaimpia vastaamaan tutkimuksen pääteemaan, sillä heidän edustamansa organisaatiot eivät järjestäneet vapaa-ajan palveluita. Tästä johtuen laajensimme haastateltaviemme kohderyhmää koskemaan kaupunkien toimijoita (nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimia). Rajasimme yhteistyökumppaneiden haastattelujen jälkeen haastattelut koskemaan vain julkisen sektorin eli Turun, Raision ja Kaarinan omien palveluntuottajien tarjoamaa vapaa-aikatoimintaa. Aikapulan vuoksi lähetimme näiden kaupunkien nuoriso-, kulttuuri-, liikunta ja vapaa-aikatoimialojen työntekijöille (yhteensä 10 kpl) haastattelukysymykset sähköpostitse saatekirjeen kera. Vastauksia sähköposteihin saapui määräaikaan mennessä neljä. Emme esitestanneet kysymyksiä, joten testaus jäi käytännössä haastattelujen yhteyteen. Kysymyksiä emme voineet enää jalostaa ja kehittää. Jatkossa on hyvä paneutua enemmän kysymysten pohdintaan ja myös esitestata ne hyvissä ajoin, sillä nyt kysymyslomakkeen heikkoudet tulivat esille vasta analysointivaiheessa. Aineiston purun jaoimme kolmeen eri osa-alueeseen: yleiset kysymykset, vapaaajan palveluita koskevat kysymykset ja tukihenkilöihin liittyvät kysymykset.

19 19 Aineiston purku osoittautui samaan aikaan tapahtuvaksi aineiston analysoinniksi. Hirsjärvi 2011, 136.) 6 NUORTEN HAASTATTELUT Haastattelimme neljää maahanmuuttajanuorta, yhtä tyttöä ja kolmea poikaa. Haastettelut teimme yksilöhaastatteluina. 6.1 Haastateltavat nuoret Jotta haastateltavat säilyttävät oman anonyymiutensa, käytämme haastattelijoista nimien sijaan H1, H2, H3 ja H4 nimityksiä. Haastattelimme kolmea irakilaista nuorta miestä (H1, H2 ja H3) ja yhtä somalialaista nuorta naista (H4). Iältään nuoret ovat vuotiaita ja yhden haastateltavan ikätiedot puuttuivat. H1 ja H2 olivat tulleet Suomeen kolme vuotta sitten, H4 oli tullut neljä vuotta sitten ja H3 oli tullut viisi vuotta sitten. H2:lle suomen kieli tuotti vielä vaikeuksia ja hänen kaverinsa oli haastattelussa tukena. Kaksi haastateltavista asuu Raisiossa ja kaksi Turussa. 6.2 Haastattelut Kukaan haastateltavista ei harrastunut ohjattuja vapaa-ajan harrastuksia, kun olivat asuneet Suomessa. Kaikki haastatellut miehet käyvät kuntosalilla. Tämän lisäksi H1 tapailee vapaa-ajallaan kavereitaan ja H3 pelaa biljardia. H2 käy välillä uimassa, mutta hänen liikuntarajoitteisuutensa tuo haasteita erilaisissa vapaaajan harrastuksissa. H4 harrastaa säännöllisesti uintia kavereidensa kanssa naisten vuorolla Rehtoripellon uimahallissa, ja hän käy myös Turun Tyttöjen Talolla sekä Vimmassa ompelemassa ja seurustelemassa. Haastateltavien päähuolenaihe ei liittynyt niinkään vapaa-ajan harrastuksiin, vaan he ilmaisivat erityisesti halunsa päästä työelämään. H1 opiskelee parhaillaan ammattikoulussa kokki-tarjoilija-linjalla. H2 suorittaa suomen kielen kurssia Topeliuksen koulussa. H3 on aloittanut hiljattain Turun aikuiskoulutuskeskuksessa kiinteistöpuolella. Haastateltavien päivittäiset

20 20 koulutuntimäärät vaihtelivat viiden ja kahdeksan tunnin välillä. H1 haastateltava ei lukeutunut yksin, ilman huoltajaa tulleisiin maahanmuuttajanuoriin, sillä hänen äitinsä oli tullut Suomeen häntä aikaisemmin. H4 suoritti tällä hetkellä opintoja maahanmuuttajien valmistavassa ammattikoulussa. Tietoa vapaa-ajan palveluista haastatellut nuoret kertovat saavansa enimmäkseen Internetin välityksellä ja/tai kaveripiiristä. Kaikki haastateltavat kokivat suomen kielen oppimisen tärkeäksi kotoutumisen kannalta. H3 olisi pitänyt tukihenkilön merkitystä tärkeänä heti Suomeen tulovaiheessa. H4 ei kaipaa tukihenkilöä niinkään vapaa-ajan harrastusten vuoksi, vaan hän kokee tarvitsevansa sitä käytännön asioiden hoitamisessa, esimerkiksi Kelan tai sosiaalitoimen kaavakkeiden täyttämisessä. Haastateltava H4 on nainen ja hän kokee tärkeäksi, että tytöille on omat vapaa-ajan toiminnot, esimerkiksi naisten vuoro uimahallissa. Kaikki haastateltavat kokevat, että tarvetta eriyttää vapaaajan toimintoja maahanmuuttajille ei ole tai sillä ei ole väliä, sillä heidän mielestään ystävystyminen kantaväestöön mahdollistuu paremmin kaikille yhteisten harrastusten kautta. 6.3 Nuorten haastattelujen analysointi Tehtävänannon mukaisesti meidän tuli haastatella alaikäisinä yksintulleita maahanmuuttajanuoria. Haastateltavista yksi ei kuulunut tähän kohderyhmään suoranaisesti. Lisäksi haastateltavia oli vain neljä, joten tulosten yleistäminen on mahdotonta. Haastattelut voidaan luokitella yksittäisiksi ja tapauskohtaisiksi kokemuksiksi. Nuorille suunnatut kysymykset osoittautuivat jälkikäteen pinnallisiksi. Emme esitestanneet kysymyksiä, joten testaus jäi käytännössä haastattelujen yhteyteen. Luonnollisesti kysymyksiä emme voineet enää muokata ja kehittää. Jatkossa on hyvä paneutua enemmän kysymysten pohdintaan ja myös esitestata ne hyvissä ajoin. Haastattelukysymysten asettelu ja projektiryhmän jäsenten erilaiset näkemykset teemahaastattelusta aiheuttivat sen, että saimme niukasti raportoitavaa aineistoa analysoitavaksi. Teemahaastattelussa keskiössä on haastateltavien kerronnan sisältö ja lisäkysymyksiä voidaan tarvittaessa esittää,

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti 23.4.2014 Maahanmuuttopäällikkö Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus

PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus PALO (Ohjuri) Maahanmuuttajien kotoutumis- ja palveluohjaus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Työhallinnon ja Turun kaupungin yhteistyön tiivistäminen maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot