JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 6.9. 8.10.2012"

Transkriptio

1 JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLÄOLO Tämä raportti sisältää tiivistelmät Joensuun keskustan osayleiskaavaehdotuksesta saadusta palautteesta ja esitykset vastineiksi niihin. Esitykset vastineiksi ovat valmistelleet yhteistyössä kaavan laatijana toimiva Ramboll Finland Oy, keskustan osayleiskaavan ohjausryhmä ja teknisen viraston kaavoitus. Raportti jakautuu kolmeen osaan: A. Viranomaislausunnot (s. 2 9) B. Muut lausunnot (s ) C. Muistutukset (s ) Joensuun kaupunginhallitus on käsitellyt tämän palauteraportin kokouksessaan _._.2012 ( ). Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset ovat kaavaselostuksen liitteenä 6. Asiakirjassa on korvattu lausuntojen ja muistutusten laajat liiteaineistot luettelolla liitteistä. Luetteloihin sisältyy tiivis kuvaus liitteen sisällöstä. Kaikki liitteet sisältävä alkuperäinen palauteaineisto on kaavan asiakirjoissa. 1

2 A. Viranomaislausunnot A1. Tekninen virasto, ympäristönsuojelu (ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen) Osayleiskaavan tekemiselle asetetut yleiset tavoitteet toteutuvat, ja tarvittavat osa alueet asemakaavojen ajantasaistamista varten on käsitelty. Liikennesuunnitelman kehäratkaisu ja joukkoliikenteen keskittäminen Koskikadulle parantavat palvelutasoa. Jalankulku ja pyöräilypainotteiset alueet keskustassa sijoittuvat luontevasti ja yhteisen tilan käyttö kävelykadun jatkeena on hyvä ratkaisu. Menettelyllä katutilat saadaan vaihettumaan ja luontevasti muuttumaan kävelystä ajoneuvoliikenteelle. Torikadulle ohjautuvan pyöräilyliikenteen siirtäminen Kauppa ja Rantakadulle tulee olemaan ongelmallista, sillä Torikadun palvelut ja joenrannan miljöö houkuttavat jatkamaan pyöräilyä näillä väylillä. Koulukadun osalta esitetty keskikaistamalli parantaa nykytilannetta, jos jalankulu ja pyöräily voidaan erottaa. Keskikaista vie kuitenkin tilaa molemminpuoliselta 2+2 metriseltä jalkakäytävä pyörätieratkaisulta. Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen aivan ydinkeskustassa tulisi olla yleisenä tavoitteena. Torikadun kadunvarsipysäköinnin poistamista ja korvaamista pyöräilykaistoilla tulisi edelleen harkita. Meluselvitys antaa hyvän pohjan tuleville asemakaavoille. Meluselvityksessä ei nykytilanteen osalta ole huomioitu Itä ja Länsisillan liikennettä, joilla on vaikutusta vanhan postin korttelin täydennysrakentamisen kannalta ja melutilanteen arvioinnin osalta tulevassa tilanteessa siltojen lähialueella, sekä tapahtumamelun kannalta kun arvioidaan ns. normaalitilanteen taustamelua Ilosaaren ja Sirkkalan alueella. Puistojen ja lähivirkistysalueiden osalta osayleiskaava mahdollistaa eri alueiden kehittämisen toiminnalliseen suuntaan. Ilosaaren luo merkintä on merkittävä avaus myös luonnon monimuotoisuuden huomioimisen kannalta muuten tiiviisti rakennetussa ympäristössä. Kaava huomioi olemassa olevan luonnonympäristön siinä laajuudessa kuin se keskusta alueella on mahdollista. Sokoksen tavaratalon suojelun tarvetta ja poikkeamista yhtenäisestä räystäslinjasta koskevat näkemykset voisivat olla myös toisenlaisia. Täydennysrakentamisen osalta kaava antaa jatkotyölle hyvän pohjan ja vaihtoehtotarkastelussa on kattavasti etsitty vaihtoehtoja lisärakentamiselle. Torikadulla ei olla heikentämässä pyöräilyn asemaa, vaikka Torikadun viereisillä kaduilla pyöräilijöiden olosuhteita parannetaankin. Torikadulla tarvitaan myös kadunvarsipaikoitusta siellä sijaitsevien toimintojen vuoksi. Keskustan kehän sisällä pysäköinti hoidetaan keskitetysti. Katusuunnittelussa on mahdollista tarkastella autopaikkojen määrän vähentämistä, tarkempaa sijoittumista ja kevyelle liikenteelle varatun tilan kasvattamista. Vanhoilla silloilla liikenteen ennustetaan vähenevän. Melutilannetta tarkastellaan tarvittaessa tulevaisuudessa alueella laadittavien asemakaavamuutosten yhteydessä. A2. Joensuun Vesi (johtaja Juha Lemmetyinen) Ei huomautettavaa. A3. Joensuun liikuntatoimi (liikuntajohtaja Timo Heinonen) Liikuntatoimella ei ole suoranaista huomautettavaa. Osayleiskaava alueen suunnittelussa tulisi huomioida mm. seuraavat liikuntatoimen näkökulmasta merkittävät asiat: kauppatorin hyödyntäminen urheilutapahtumien areenana, pääpyöräilyreittien yhteys liikuntalautakunnan hyväksymään (LIIKLK ) runkoreittiajatukseen, Koivuniemen alueen liikuntamahdollisuuksien kehittäminen sekä Linnunlahden uimarannan alueen liikuntakäytön 2

3 mahdollistaminen (yleinen uimaranta, beachvolley, talvisin hiihtoladut sekä jäälatujen lähtöpaikka). Ilosaaren osalta liikuntatoimi on antanut erillisen, päivätyn, lausuntonsa Ilosaaren asemakaavan muutoksen yhteydessä. A4. Joensuun kaupunki, Kulttuuri ja nuorisotoimi (Kulttuurijohtaja Janna Puumalainen) Toimialan kannalta oleelliset ja aiemmin lausutut asiat on ehdotuksessa huomioitu hyvin. Ei huomautettavaa. A5. Pohjois Savon ELY, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue (liikennejärjestelmäasiantuntija Anna Kaisa Ahtiainen) Ei huomautettavaa. A6. Joensuun tilakeskus (tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen) Tilakeskus näkee seuraavien kohteiden suojelun mahdollisena, mikäli rakennusten käyttötarkoitusten muutokset, sisäpuoliset muutostyöt sekä pienet muutokset julkisivuihin sallitaan: Tullikamari (Rantakatu 2b), ID: 4 Joensuun taidemuseo (Kirkkokatu 23), ID: 11 Taidekeskus Ahjo (Koskikatu 6), ID: 44 Entinen Lyseon vahtimestarin asunto (Koskikatu 6), ID: 45 Hubbard & Co:n talo (Rantakatu 9), ID: 47 Johnssonin talo (Rantakatu 11), ID: 48 Suvantokatu 3, ID: 68 Yläsatamakatu 28, ID: 73 Hasanniementie 1b, ID: 88 Entinen tyttökoulu (Rantakatu 30), ID: 7 Torikatu 10 päärakennus, ID: 69 ja Torikatu 12, ID: 67 Huolimatta siitä, että rakennukset kuuluvat korttelin 48 kokonaisuuteen, esittää tilakeskus, että rakennukset puretaan niiden huonokuntoisuuden vuoksi. Rakennusten kunnostaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mikäli rakennukset halutaan suojella, tulee niistä tilakeskukselle merkittävä taloudellinen rasite ja kannattamaton investointi. Tilakeskus esittää rakennusten suojelun sijaan kortteliin sopivaa täydennysrakentamismahdollisuutta. Ruplan talo (Sepänkatu 42), ID: 59 Rakennus on vajaakäytössä ja tilakeskus on valmis myymään kiinteistön nykyisten käyttäjien luovuttua siitä. Mahdollinen suojelu voi vaikuttaa negatiivisesti rakennuksen myyntiin ja mahdollisen uuden omistajan mahdollisuuksiin tehdä rakennuksessa toiminnan kannalta välttämättömiä muutostöitä. Rakennuksen julkisivu ja piha on peruskorjattu pari vuotta sitten. Sisäpuolelle peruskorjausta ei ole ulotettu. Entinen kauppaoppilaitos (Rantakatu 31), ID: 60 Tilakeskus ei kannata rakennuksen suojelua. Rakennuksen säilyminen kaupungin omistuksessa ja nykyisessä käyttötarkoituksessaan on vielä avoin. Mikäli toiminta rakennuksessa jatkuu nykyisellään, on rakennuksen peruskorjaus ajankohtainen noin vuonna Toiminnan jatkuessa nykyisellään joudutaan peruskorjauksen yhteydessä tekemään merkittäviä toiminnallisia muutoksia, niin rakennuksen sisäpuolelle kuin julkisivuun. Myös rakennuksen laajentaminen tulee kysymykseen. Rakennus soveltuu huonosti muihin käyttötarkoituksiin, mikä voi vaikuttaa kiinteistön ostohalukkuuteen myyntitilanteessa ja täten siitä voi tulla omistajalleen merkittävä taloudellinen rasite. Gävlenlinnan päiväkoti (Papinkatu 1), ID: 62 Tilakeskuksella ei sinänsä ole rakennuksen suojelua vastaan, kunhan suojelumääräykset sallivat 3

4 sisäpuoliset muutostyöt sekä pienehköt julkisivumuutokset, joilla taataan nykyisen toiminnan jatkumismahdollisuudet tulevaisuudessakin. Päiväkoti on keskeinen ja Joensuun kaupungin ainoa ruutukaava alueen päiväkoti, ja päivähoitotarpeen kasvaessa rakennuksen laajentaminen on yksi tulevaisuuden mahdollisuus. Laajentumisen myötä tarvitaan nykyistä selvästi suurempi tontti. Yhteenveto Mahdolliset suojelupäätökset eivät saa rajoittaa rakennusten käyttöä, kehittämistä ja mahdollista myyntiä. Torikatu 10 ja 12 rakennusten osalta taloudellinen rasite on merkittävä, mikäli rakennukset halutaan suojella. Rakennusten säilyttämiseksi on kehitettävä toimintamalli, jolla rakennukset säilyttäminen myös taloudellisesti on mahdollista. Tilakeskus toimiessaan liiketaloudellisin periaattein ei voi ryhtyä taloudellisesti kannattamattomiin investointeihin. Oleellista koko kortteli 48 tulevaisuuden toimintamahdollisuuksille on, että korttelin sisäosiin sallitaan toimintaa tukeva lisärakentaminen. Ruplan talon, Hasanniementie 1b:n ja Entisen kauppaoppilaitoksen osalta taloudellinen rasite voi muodostua merkittäväksi tilanteissa, jossa rakennuksille ei ole osoittaa enää omaa käyttöä ja kohteiden myynti ja sitä kautta tuleva käyttö vaikeutuu suojelustatuksesta johtuen. Rakennusten suojelu ei sinällään rajoita niiden käyttötarkoitusta. Kiellettyä tulee olemaan rakennusten purkaminen ja ulkoasun sellainen muuttaminen, joka on ristiriidassa suojelun tarkoituksen kanssa. Sisätiloja ei suojella. Torikatu 10 ja 12 rakennukset ovat merkittävä osa laajimpana säilynyttä aluetta Joensuun ensimmäisestä rakentamisvaiheesta ja ne liittyvät välittömästi viereiseen Taitokortteliin, jonka Rantakadun puoli on laajasti suojeltu. Kaavaehdotuksessa suojelu on jo nyt kompromissi, koska kaikki ko. rakennusvaiheen rakennukset eivät sisälly suojeluehdotuksen piiriin. Kohde on joensuulaisittain merkittävä eikä kaupunki voi tämän osalta luopua vastuustaan säilyttää joensuulaista rakennusperintöä. Suojelusta aiheutuvien kustannusten kohdentaminen kaupungin organisaatiossa ei ole osayleiskaavalla ratkaistava kysymys. Jos kaupunki päättää suojella ko. rakennukset, asia on huomioitava budjetoinnissa. Kaavaehdotuksen mukainen ratkaisu mahdollistaa korttelin täydennysrakentamisen, sovittaen uudisrakennukset ympäristöönsä. Gävlenlinnan päiväkodille varattavan tontin laajuus pyritään sovittamaan päiväkodin tarpeisiin ja ympäristön vaatimuksiin. Päiväkodin aluetta (PY) laajennetaan lounaaseen päin puistoalueelle ja tontin ajoyhteydeksi osoitettu Kauppakadun jatke liitetään osaksi PY aluetta. Tontin alueen järjestelyt ja rajautuminen puistoon tarkastellaan yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa esitetään päiväkodille varattavan alueen laajuudeksi noin 5000 m 2. A7. Varhaiskasvatus ja koulutustoimi (koulutoimenjohtaja Mauno Väänänen) Keskustan osayleiskaavan Gävlenlinnan päiväkodin tontin ehdotettu laajennus keskustan osayleiskaavan ehdotuksessa on liian pieni. Tontin koko on esityksessä ainoastaan 3420 neliötä kun tavoite 6 7 osastoiselle päiväkodille olisi vähintään neliötä. Toivomme että tonttia laajennetaan sekä pituus että leveyssuunnassa, ja mahdollistetaan rakennukselle selkeä laajenemissuunta. Gävlenlinnan päiväkodille varattavan tontin laajuus pyritään sovittamaan päiväkodin tarpeisiin ja ympäristön vaatimuksiin. Päiväkodin aluetta (PY) laajennetaan lounaaseen päin puistoalueelle ja tontin ajoyhteydeksi osoitettu Kauppakadun jatke liitetään osaksi PY aluetta. Tontin alueen järjestelyt ja rajautuminen puistoon tarkastellaan yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Tarkistetussa yleiskaavaehdotuksessa esitetään päiväkodille varattavan alueen laajuudeksi noin 5000 m 2. varhaiskasvatus ja koulutustoimen esittämä tontin laajuus ei ole tässä sijainnissa mahdollinen. 4

5 A8. Pohjois Karjalan ELY, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu yksikkö (yksikön päällikkö, Irma Mononen, maankäyttöinsinööri Heimo Liikamaa) Pohjois Karjalan ELY keskuksella ei ole huomautettavaa Joensuun keskustan liikennesuunnitelmasta. Pohjois Karjalan ELY keskus katsoo, että kulttuuri ja rakennushistoriallisesta selvityksestä johdetut kaavaratkaisut ovat pääosin oikeita. Wanhan Jokelan (ID 27) ja entisen Lyseon vahtimestarin asunnon (ID 45) suojelu on oikea ratkaisu. Entinen kauppaoppilaitos (ID 60) voidaan jättää ilman suojelumerkintää. Pohjais Karjalan ELY keskus toistaa kaavaluonnoksessa esitetyn vaatimuksen PT talon (ID 22) ja Piimälinnan (ID 26) suojelusta (kh r kaavamerkityt kohteet vailla suojelua). Pohjois Karjalan ELY keskus katsoo Sairaalakatu 18 asuinrakennuksen (ID 28) ja Kauppakatu 3b:n osalta, että rakennusten kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen turvataan parhaiten suojelemalla rakennuksia niiden omilla paikoillaan. Sairaalakatu 18:n säilyttäminen ei estä kaavaehdotuksen mukaisen korttelitehokkuuden (e2) toteuttamista. Kauppakatu 3b:n siirtoajatus on helpommin hyväksyttävissä. Ma rky kaavamääräystä tulee täydentää seuraavasti: Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL ) eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas ja miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen lupahakemusten ratkaisemista. Kaavaselostukseen tulee liittää ajantasainen luettelo suojelluista rakennusperintökohteista, koska kaavaaineistoon sisältyvän kulttuuri ja rakennushistoriallisen selvityksen luettelo poikkeaa kaavaehdotuksen luettelosta. ELY keskus esittää luontoselvityksen tuottamien merkittävien uusien tietojen perusteella Hasanniemen alueen tutkimista uudelleen ja selvittämään mahdollisuudet kaupunkiluonnon kannalta tärkeän alueen esittämiseen laajempana, päämaankäyttömuotona VL tai VP luo merkinnällä tai /s lisämerkinnällä. ELYkeskuksen käsitys on, että Hasanniemen puistoalueen ottaminen asuntoalueeksi ei ole keskusta alueen asuntorakentamisen näkökulmasta tarpeellista. Hasanniemen puistoalue on erittäin keskeinen ja tärkeä osa Joensuun rantapuistovyöhykettä. ELY keskus toteaa, että selvitykset maiseman, kaupunkikuvan ja kaupunkiluonnon osalta ovat riittäviä ja asiantuntevasti laadittuja ja MRL:n vaatimusten mukaisia. Lajilistojen lisäksi kasvi ja lintulajihavainnot oltaisiin voitu esittää myös liitekartoilla. Alueen ominaispiirteiden säilyttämistä koskeva määräys lisätään kaavaehdotukseen ma ja ma rky alueille. Purkamisluvan edellyttämistä koskevaa määräystä ei lisätä, koska lupa purkamiseen tarvitaan jo suoraan maankäyttö ja rakennuslain perusteella. Aluetta koskevien lupahakemusten osalta lisätään kaavaehdotukseen maininta, että museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen rakentamista koskevan lupa asian ratkaisemista. Kaavaselostuksen osa, jossa käsitellään suojelukohteita, täydennetään ja päivitetään niin, että suojeltaviksi esitettyjen rakennusten kokonaisuus tulee yksiselitteisesti tiiviissä muodossa esille. Pienteollisuustalo (ID 22) Pienteollisuustalo on rakennussuojelun kannalta erittäin vaikea kohde. Kohteen arvo on siinä, että se edustaa harvinaista rakennustyyppiä (kauppiastavaratalo) ja saattaa olla lajissaan Suomen vanhin. Tässä rakennustyypissä on pienet liiketilat ryhmitelty kahteen kerrokseen laajan aulatilan ympärille ja ensimmäisen kerroksen liiketilat avautuvat sekä aulaan että kadulle. Rakennustyyppiin liittyvää arvoa ei voi kiistää. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei kuitenkaan voi pitää merkittävänä. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Pelkkä peruskorjaaminen ilman lisärakentamista tai nykyisten tilojen käytön merkittävää tehostamista olisi taloudellisesti erittäin raskasta ja nostaisi vuokrat ja vastikkeet todennäköisesti sellaiselle tasolle, joka olisi nykyiselle liiketoiminnalle kestämätön. 5

6 Peruskorjattuinakaan tilat eivät vastaisi maksukykyisemmän keskustakaupan tarpeita. Lisärakentaminen tai rakennuksen tilankäytön merkittävä tehostaminen tilajakoa muuttamalla tuhoaisivat käytännössä rakennuksen luonteen, jossa keskeinen tekijä on avara kaksikerroksinen aulatila. Rakennuksen suojelemisen kustannukset voivat siis muodostua korkeiksi. Omistajan asiasta selvitysvaiheessa antamat kannanotot huomioiden (tiivistelmä kirjattu kohdekorttiin) on todennäköistä, että suojelua tultaisiin väittämään omistajan kannalta kohtuuttomaksi, mikä saattaisi johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Lisäksi suojelua vastaan puhuu se seikka, että kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin PT taloon liittyvät arvot, erityisesti kohdekortissa mainitut sisätilat vesikaton yläpuolelle ulottuvine valoaukkoineen. Piimälinna/Kiinteistö Oy Kanavaranta (ID 26) Koy Kanavarannan rakennus (ns. Piimälinna) edustaa muodoltaan 60 lukulaista ajattelua. Rakennuksen arvo on sen yksinkertaisessa muotokielessä ja laatikkomaisista kappaleista koostuvassa kokonaisuudessa. rakennus ei enää vastaa julkisivuiltaan alkuperäistä kaikki julkisivut on uusittu 2000 luvulla. Kohde sisältyy miljööalueeseen (ma 107). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kohdetta koskevan asemakaavamuutosehdotuksen Päätöksellä rakennusta ei suojella, mutta tarkoilla rakennusala ja kerroslukumerkinnöillä on turvattu rakennuksen perushahmon ja luonteen säilyminen siten, että osayleiskaavan kulttuurihistoriallisessa selvityksessä esiin tuotu tavoite toteutuu käytännössä. Kauppakatu 3 ja Sairaalakatu 18 Kaavaehdotuksen ensisijainen ratkaisu on sekä Kauppakatu 3 b:n että Sairaalakatu 18:n osalta tavanomainen rakennussuojelu omalla paikallaan. Lisämäärittelynä on siirtomahdollisuus. Nämä kohteet rinnastuvat toisiinsa siten, että molemmat ovat hirsirunkoisia ja mm. julkisivuiltaan heikkokuntoisia eivätkä ne ole osa useampien rakennusten muodostamaa arvokasta kokonaisuutta. Molempien osalta siirtäminen antaa paremman mahdollisuuden täydennysrakentamiseen niiden nykyisellä tontilla. Kohteiden omistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta siirtämisen on oltava mahdollista molemmille. Sairaalakatu 18:n osalta siirtämistä puoltaa myös omalla tavallaan rakennuksen historia (siirretty Joensuuhun Terijoelta 1920 luvulla). Jokelan talo Jokelan talo on rakennussuojelun kannalta ehkä vaikein yksittäinen kohde koko suunnittelualueella. Kohteen arvo on siinä, että sen käyttötarkoitus on koko sen historian ajan pysynyt pääasiallisesti samana ja pitkäaikainen ravintolakäyttö on tuonut sille vahvaa symboliluonnetta. Kyse on ensisijaisesti historiallisesta arvosta. Museovirasto näkee rakennuksella kuitenkin myös rakennushistoriallisia arvoja oman aikansa liikerakennuksena keskustaympäristössä ja esimerkkinä ajallisesta kerrostuneisuudesta. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei voi pitää merkittävänä eikä se ole ulkoasultaan säilynyt likikään alkuperäisenä. Kokonaishahmoltaan rakennus sopeutuu ympäristöönsä mutta sen ei voi sanoa olevan osa laajempaa suojelun arvoista kokonaisuutta. Kohteen arvon näkökulmasta on pidettävä mielessä, että toimintaa ei voida suojella rakennussuojelun keinoin. Omistaja on ilmoittanut, että ravintolatoiminta päättyy vuoden 2012 lopussa vuokrasopimuksen päättyessä. Omistaja on teettänyt rakennuksesta kuntoarvion. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Rakennuksen julkisivujen peruskorjaukselle, jossa tavoitteena olisi rakennuksen suojelu, on hotelli ja ravintolaosan osalta vaikea asettaa yksiselitteistä tavoitetilaa, koska rakennuksen julkisivut ovat merkittävästi muuttuneet ja alkuperäisen hirsipinnan päälle tehtävän rappauksen palauttaminen on haastavaa. Mineriittijulkisivun säilyttäminen ei liene toivottavaa. Todennäköinen ratkaisu olisi julkisivurakenne, joka ei vastaisi mitään rakennuksen elämänvaihetta. Peruskorjaaminen on ylipäätään teknisesti haastavaa ja kallista. Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Kiinteistö 6

7 sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin koko Jokelan talo. Jos suojelu koskisi vain Jokelan hotelli ja ravintolaosaa, kuten nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa, on kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan mahdollista rakentaa tontille noin 1900 k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Jokelan rakennusta ei suojeltaisi miltään osin, voisi uudisrakennuksen laajuus olla suuruusluokkaa 3600 k m 2. Rakennuksen suojelun puolesta on jätetty kaavahankkeen eri vaiheissa useita kannanottoja. Kaikki osapuolet ja näkökulmat ovat tulleet varmasti riittävästi kuulluiksi. Esitetään suojelusta luopumista Jokelan talon osalta. Maisema ja luonnonympäristö Keskustan viheralueiden käyttö on aktiivista ja sitä kautta alueiden kuluminen on voimakasta. Käyttäjäryhmien tarpeet ovat moninaiset ja käyttäjät arvostavat erilaisia asioita; useat kaupunkilaiset arvostavat myös hoidettua, puistomaista ympäristöä, jolle keskusta on luontevin paikka. Saavutettavalla etäisyydellä keskustasta ovat mm. Kukkosensaaren luonto alue, Noljakanmäen Natura alue ja Höytiäisen suiston linnustoalue, joita voidaan hoitaa luonnonmukaisin periaattein. Hasanniemen AP alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, ja alueella on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Pientalorakentaminen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ei pilaa aluetta. Ratkaisu mahdollistaa edelleen myös ulkoilu tai kevyen liikenteen reitin toteuttamisen alueen halki rantaan ja edelleen kohti Linnunlahden uimarantaa. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin kohta, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. Todettakoon selvyyden vuoksi, että Hasanniemi ei kuulu osaksi Joensuun rantapuistovyöhykettä, millä tarkoitetaan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Joensuun keskustassa (ns. RKYalue). Toki Hasanniemi on osa Joensuun laajaa, rannoille sijoittuvaa viheraluekokonaisuutta. A9. Museovirasto (yli intendentti Pirjo Uino, intendentti Marja Leena Ikkala) Museovirasto katsoo, että kulttuuriympäristön kannalta kaikkien luonnosvaiheessa kaavaan kh rmerkinnällä osoitettujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu olisi perusteltua. Vähintään maakuntakaavan 3. vaiheen luonnoksessa suojelumerkinnällä osoitetut rakennukset tulee suojella, mm. koko Taidemuseon kortteli eli myös piharakennus (ID 46), Pienteollisuustalo (ID 22) ja Sairaalakatu 18 (ID 28). Kaupunkikuvan kannalta tärkeitä ovat myös Piimälinna/Kiinteistö Oy Kanavaranta (ID 26) sekö Entinen Oman Avun toimitalo (ID 77) ja keskustoimipaikka (ID 100). Museovirasto katsoo, että Wanhan Jokelan (ID 27) suojelumerkintä on hyvä. Museovirasto ei hyväksy Entisen Lyseon vahtimestarin asunnon (ID 45) poistamista suojeltujen rakennusten joukosta. Rakennusten siirroista Museovirasto toteaa, että Sairaalakatu 18:n ja Suihkon talon suojelu toteutuu luontevimmin rakennusten nykyisellä paikalla. Museovirasto katsoo, että ma merkintöihin tulee lisätä suojelumääräys, esimerkiksi: Alueen ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella olevia rakennuksia ei saa purkaa, eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne turmeltuu. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen lupahakemusten ratkaisemista. Alueen ominaispiirteiden säilyttämistä koskeva määräys lisätään kaavaehdotukseen ma ja ma rky alueille. Purkamisen kieltävää määräystä käytetään vain sr kohteissa. Purkamiskiellon laajentaminen koskemaan ma ja ma rky alueita kokonaisuudessaan tarkoittaisi tosiasiallisesti sitovan rakennussuojelun laajentamista näiden alueiden kaikkiin rakennuksiin. Aluetta koskevien lupahakemusten osalta lisätään 7

8 kaavaehdotukseen maininta, että museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen rakentamista koskevan lupa asian ratkaisemista. Pohjois Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe ja selvitys Joensuun seudun maakunnallisesti arvokkaista rakennusperintökohteista on huomioitu kaavaan liittyvässä kulttuurihistoriallisessa selvityksessä. Piimälinna/Kiinteistö Oy Kanavaranta (ID 26) Koy Kanavarannan rakennus (ns. Piimälinna) edustaa muodoltaan 60 lukulaista ajattelua. Rakennuksen arvo on sen yksinkertaisessa muotokielessä ja laatikkomaisista kappaleista koostuvassa kokonaisuudessa. rakennus ei enää vastaa julkisivuiltaan alkuperäistä kaikki julkisivut on uusittu 2000 luvulla. Kohde sisältyy miljööalueeseen (ma 107). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kohdetta koskevan asemakaavamuutosehdotuksen Päätöksellä rakennusta ei suojella, mutta tarkoilla rakennusala ja kerroslukumerkinnöillä on turvattu rakennuksen perushahmon ja luonteen säilyminen siten, että osayleiskaavan kulttuurihistoriallisessa selvityksessä esiin tuotu tavoite toteutuu käytännössä. Kauppakatu 3 ja Sairaalakatu 18 Kaavaehdotuksen ensisijainen ratkaisu on sekä Kauppakatu 3 b:n että Sairaalakatu 18:n osalta tavanomainen rakennussuojelu omalla paikallaan. Lisämäärittelynä on siirtomahdollisuus. Nämä kohteet rinnastuvat toisiinsa siten, että molemmat ovat hirsirunkoisia ja mm. julkisivuiltaan heikkokuntoisia eivätkä ne ole osa useampien rakennusten muodostamaa arvokasta kokonaisuutta. Molempien osalta siirtäminen antaa paremman mahdollisuuden täydennysrakentamiseen niiden nykyisellä tontilla. Kohteiden omistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta siirtämisen on oltava mahdollista molemmille. Sairaalakatu 18:n osalta siirtämistä puoltaa myös omalla tavallaan rakennuksen historia (siirretty Joensuuhun Terijoelta 1920 luvulla). Jokelan talo Jokelan talo on rakennussuojelun kannalta ehkä vaikein yksittäinen kohde koko suunnittelualueella. Kohteen arvo on siinä, että sen käyttötarkoitus on koko sen historian ajan pysynyt pääasiallisesti samana ja pitkäaikainen ravintolakäyttö on tuonut sille vahvaa symboliluonnetta. Kyse on ensisijaisesti historiallisesta arvosta. Museovirasto näkee rakennuksella kuitenkin myös rakennushistoriallisia arvoja oman aikansa liikerakennuksena keskustaympäristössä ja esimerkkinä ajallisesta kerrostuneisuudesta. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei voi pitää merkittävänä eikä se ole ulkoasultaan säilynyt likikään alkuperäisenä. Kokonaishahmoltaan rakennus sopeutuu ympäristöönsä mutta sen ei voi sanoa olevan osa laajempaa suojelun arvoista kokonaisuutta. Kohteen arvon näkökulmasta on pidettävä mielessä, että rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ei voida suojella rakennussuojelun keinoin. Omistaja on ilmoittanut, että ravintolatoiminta päättyy vuoden 2012 lopussa vuokrasopimuksen päättyessä. Omistaja on teettänyt rakennuksesta kuntoarvion. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Rakennuksen julkisivujen peruskorjaukselle, jossa tavoitteena olisi rakennuksen suojelu, on hotelli ja ravintolaosan osalta vaikea asettaa yksiselitteistä tavoitetilaa, koska rakennuksen julkisivut ovat merkittävästi muuttuneet ja alkuperäisen hirsipinnan päälle tehtävän rappauksen palauttaminen on haastavaa. Mineriittijulkisivun säilyttäminen ei liene toivottavaa. Todennäköinen ratkaisu olisi julkisivurakenne, joka ei vastaisi mitään rakennuksen elämänvaihetta. Peruskorjaaminen on ylipäätään teknisesti haastavaa ja kallista. Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin koko Jokelan talo. Jos suojelu koskisi vain Jokelan hotelli ja ravintolaosaa, kuten nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa, olisi kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan mahdollista rakentaa tontille noin 1900 k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Jokelan rakennusta ei suojeltaisi miltään osin, voisi uudisrakennuksen laajuus 8

9 olla suuruusluokkaa 3600 k m 2. Rakennuksen suojelun puolesta on jätetty kaavahankkeen eri vaiheissa useita kannanottoja. Kaikki osapuolet ja näkökulmat ovat tulleet varmasti riittävästi kuulluiksi. Esitetään suojelusta luopumista Jokelan talon osalta. A10. Joensuun seudun ympäristöterveydenhuolto (ympäristöterveydenhuollon johtaja Keijo Hämäläinen) Ympäristöterveydenhuolto korostaa, että osayleiskaavan laatimisvaiheessa tehdyn meluselvityksen johtopäätösten kannanotot on otettava vakavasti huomioon alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ympäristöterveydenhuolto esittää, että kummatkin uimarannat tulee varustaa viemäriverkkoon liitetyillä wc tiloilla. Linnunlahden uimarannan em. tiloilla varustamisen yhteydessä myös kesäteatteri olisi luontevaa varustaa samoin. Ilosaaren uimarannan veden vaihtuvuuden ja samalla veden laadun parantamiseksi tulisi miettiä teknisiä ratkaisuja. Lausunnon kannanotot ovat yhdensuuntaisia osayleiskaavan tavoitteiden kanssa. A11. Joensuun kaupunki, Sosiaali ja terveystoimi (kehittämispäällikkö Annamari Savela) Ei huomautettavaa tai lisättävää aiempiin lausuntoihin. A12. Pohjois Karjalan Maakuntaliitto (maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, maakuntainsinööri Kari Riikonen), Lausunto saapui myöhässä Ei huomautettavaa tai lisättävää aiempiin lausuntoihin. 9

10 B. Muut lausunnot B1. Fingrid Oyj Verkkopalvelu (projektipäällikkö Mika Penttilä) Ei huomautettavaa. B2. Fortum (Timo Aho) Fortum tarjoaa keskustan osayleiskaava alueelle lämmitysmuodoksi paikallisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöä. Ei huomautettavaa. B3. Fortum (Asset Manager Anna Pasma) Ei huomautettavaa /lisättävää aiempiin lausuntoihin. B4. Joensuun seudun luonnonystävät ry Joensuun kaupungin ruutukaavarakenteen säilymisen tulee olla yleiskaavoitusta ohjaava tekijä. Yleiskaavan yhtenä tärkeänä tavoitteena tulee olla, ettei puisto ja viheralueille rakenneta. Koska kaavaalueella on viheralueita varsin niukasti, tulee viheralueiden hoidossa siirtyä ekologiseen luonnonhoitoon ja antaa viheralueille kaavamerkintä luonnonmukainen viheralue. Ekologisessa luonnonhoidossa viheralueiden muodollisesti hoidettujen osien lomassa ja lähellä on hallitusti hoitamattomia viheralueita, jotka toimivat luonnon monimuotoisuuden keitaina. Tällaisia kohteita tulisi olla Rantapuiston pohjoisosan kukka ja perhosniityt, Ilosaaren Kaluvirta ja Ilosaaren Pielislinnan puolen rantatörmän lintualueet. Rantatörmän lintualueille tulisi antaa luo merkintä. Lepakkokartoitus ei ole ainoa peruste luo merkittyjen alueiden suojelulle. Pienellä ennallistamisella luo merkitylle alueelle saadaan palaamaan pesimälinnustoa. Lisärakentaminen ei saa pilata Hasaniemen alueen asemaa viheralueena. Hasaniemen puistoalueelle ehdotettu omakotirakentaminen on poistettava kaavaehdotuksesta. Hasaniemen länsiosan ja Linnunlahden uimarannan välinen lehtomainen, vanhojen puiden alue tulisi jättää luonnontilaan. Kesäteatteri tulee siirtää uudelle paikalle, esim. Laululavan takaiselle nurmikentälle. Rantakadun kiertoliittymät, Sirkkalan silta ja ns. Kanavarannan kerrostalorakentaminen uhkaavat rantapuistoalueen ilmettä ja eivät siksi sovellu alueelle, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). RKY alueiden (Rantapuisto ja Kirkkokadun akseli; Siltakadun liikenteen osalta myös rautatieaseman alue) huomioiminen tulee kirjata selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin osayleiskaavaan. Rantapuistovyöhykkeelle sijoittuu ja rajautuu paljon Joensuun vanhinta rakennuskulttuuriperinnettä, mikä tulee ehdottomasti säilyttää. Joensuun seudun luonnonystävät pitävät tärkeänä, että kaikki kulttuuriympäristöselvityksen ohjausryhmässä määritellyt rakennukset merkitään osayleiskaavassa suojeltaviksi. Arvokkaat miljöökohteet rakennuksineen tulisi säästää raskailta muutoksilta. Joensuun seudun luonnonystävät toistavat aikaisemmat näkemyksemme vanhojen rakennusten suojelemisesta sekä suojelumerkintään lisättävistä lisäkorjausrakennusmahdollisuuksista. Aikaisemmassa lausunnossa korostetaan Jokelan talon suojeluarvoa ja toivotaan täydennysrakentamisen ottavan huomioon vanhat rakennukset. Osassa kaavakohteissa rakennustehokkuus on ylimitoitettu ja kortteleiden rakennustehokkuutta tulisi arvioida uudelleen kulttuuri ja rakennushistoriallista selvitystä hyödyntäen. Joensuun seudun luonnonystävien mielestä kaavan vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön ei ole tarkasteltu riittävästi. Täydennysrakentamisen vaikutuksia tulisi arvioida uudelleen suhteessa olemassa oleviin ja suojeltaviin rakennuksiin. Vanhojen hirsirunkoisten talojen siirto tontilla sopivampaan paikkaan voisi olla joillakin keskustan tonteilla ratkaisu sekä suojeluun että rakennuksen sijoittumisesta aiheutuvaan tilankäyttöongelmaan luvun kerrostalot voisi kaavamääräyksissä määritellä kevyellä suojelumääräyksellä, jotka kieltävät purkamisen mutta mahdollistavat jopa ulkoasua muuttavat perustellut uudisrakenteet (esim. hissit, parvekkeet). 10

11 Kaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon Pohjois Karjalan ilmasto ja energiaohjelmaa eikä Joensuun kaupunkiseudun ilmasto ohjelman velvoitteita, joiden tulee olla kaavan liikennesuunnittelun lähtökohtina. Keskusta alueelle tulee rajoittaa yksityisautoilua eikä varautua yksityisautoilun määrän kasvuun. Joensuun seudun luonnonystävät ehdottavat Sirkkalan sillan poistoa yleiskaavasta, koska silta haittaa merkittävästi lähialueen asunkortteleita ja Musiikkiopistoa. Mikäli keskustan kehä tulee toimimaan autoliikenteen pääväylänä nykyisen liikennesuunnitelman mukaisesti, ei Sirkkalan siltaa tarvita. Liikennesuunnitelman yhteinen tila merkintä tulee muuttaa kävelykatumerkinnäksi. Kiertoliittymät eivät sovellu ruutukaavan kaduille ja vievät tilaa viheralueilta. Pysäköintiä tulisi ohjata liikennekehän varsien pysäköintitaloihin. Joensuun seudun luonnonystävät vastustavat edelleen toriparkkisuunnitelmaa. Pää ja kokoojakatuja ei tule muuttaa etuajo oikeutetuiksi, koska ajonopeuksien nousu vaarantaa jalankulkijat ja pyöräilijät. Esim. Länsikadulla on kevyenliikenteen yhtymäkohtia, jotka ovat vaarallisia. Kaavaehdotuksen liikennesuunnitelma lähtee yksityisautoilun ehdoista, vaikka jalankulkua ja pyöräilyä tulisi keskustassa sujuvoittaa. Suunnittelussa tulee tarkastella uudelleen keskustan pysäköintitilojen mitoitusta, koska alueella on väestöä, joka ei tarvitse autoa. Kaavatarkastelussa olisi voitu tarkastella useampaa liikenneratkaisumahdollisuutta ja arvioida eri liikkumismuotojen vaikutuksia sekä niiden tarvitsemaa rakentamista. Keskustan viheralueet ovat määrällisesti niukat ja niiden käyttö on aktiivista ja sitä kautta alueiden kuluminen on voimakasta. Käyttäjäryhmien tarpeet ovat moninaiset ja eri käyttäjät arvostavat erilaisia asioita; useat kaupunkilaiset arvostavat myös hoidettua, puistomaista ympäristöä, jolle keskusta on luontevin paikka. Saavutettavalla etäisyydellä keskustasta ovat mm. Kukkosensaaren luonto alue, Noljakanmäen Natura alue ja Höytiäisen suiston linnustoalue, joita voidaan hoitaa luonnonmukaisin periaattein. Hasanniemen AP alueella ei ole selvitysten mukaan erityisiä luonnonarvoja, ja alueella on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Pientalorakentaminen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ei pilaa aluetta. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. Sirkkalan sillan kohdan kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ei kiellä muutoksia alueella. Sirkkalan sillan rakentamisesta ja Kanavarannan asemakaavasta on jo tehty yleiskaavatasoa yksityiskohtaisemmat päätökset. Kiertoliittymien toteuttaminen ei uhkaa RKY alueen arvoja. Kiertoliittymän avulla voidaan vähentää kaistamäärä 1+1:een, kun valo ohjaus sen sijaan vaatii kääntyville suunnille omat lisäkaistansa. Sirkkalan siltaakin voitiin kaventaa, kun liittymä Rantakadulle muutettiin kiertoliittymäksi ja näin saatiin lisätilaa pyöräilijöille mm. sillan päähän konservatorion yhteyteen. Osayleiskaavaehdotusta on luonnokseen verrattuna täsmennetty mm. rakentamisen tehokkuuden ja kerroslukujen osalta muistutuksessa toivotulla tavalla. Samalla on muistettava, että yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, eikä se suoraan mahdollista rakennushankkeita. Yleiskaavassa esitetty maankäyttö täsmennetään asemakaavatasolla. Kaupunki ohjelmoi ja käynnistää suojelukohteiden asemakaavoituksen heti, kun yleiskaava saa lainvoiman. Asemakaavatasolla suojelun toteuttaminen ja lisärakentamismahdollisuudet käydään yksityiskohtaisesti läpi myös niillä kiinteistöillä, joilla sijaitsee yleiskaavassa suojeltuja rakennuksia. Liikennesuunnittelussa ja sen tavoitteissa on keskeisenä arvona kestävien liikkumismuotojen, jalankulun, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja sitä kautta autoriippuvuuden vähentäminen. Tämä on nähtävissä kaikissa tavoitteiden osa alueissa, niin liikekeskustaa, pääkatuverkkoa, kevyen liikenteen verkkoa kuin asuinalueita koskevissa tavoitteissa. Autojen pysäköintiin on silti varauduttava, koska monet kuitenkin tarvitsevat autoa ja osalle auto on välttämätön apuväline. Liikennesuunnitelman ratkaisut parantavat oleellisesti jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen 11

12 sujuvuutta, joka on myös ollut keskeisenä tavoitteena. Liikenteen järjestämisen vaihtoehtoja on käsitelty laajasti jo ennen luonnosvaihetta. Suunnitelmaan on sisällytetty parhaiksi todetut vaihtoehdot ja valitut ratkaisut. Vaikutusten arvioinnissa on huomioitu kaikki liikennemuodot. Sirkkalan silta on ollut kaupungin yleiskaavoissa ja yleiskaavatasoisissa suunnitelmissa vuodesta 1968 asti. Silta sisältyy myös viimeisimpään vuonna 2008 hyväksyttyyn Joensuun seudun yleiskaava 2020:een. Liikenteellinen tilanne ei ole muuttunut tämän jälkeen siten, että sillasta luopumiselle olisi perusteita. Ennustevuonna 2030 Sirkkalan sillan kapasiteetti on jo kokonaan käytössä. Siltakadun silloilla on tällöin vielä hieman kapasiteettia, joka käytännössä toimii varareittinä pahimpien ruuhkahuippujen tilanteissa. Tästä syystä Siltakadun siltojen luovuttamista pelkästään joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön ei voi varauksetta suositella. Yhteisen tilan katuratkaisu mahdollistaa fyysiseltä ympäristöltään moni ilmeisen toteutuksen, jonka lähtökohtana on kävelykatumainen, esteetön ympäristö. Kukin korttelijakso toteutetaan paikallisten olosuhteiden lähtökohdista ja tarpeiden mukaan. Keskuskuja on yksi esimerkki, jossa kävelykatu ja tontilla oleva pysäköinti toimivat yhdellä tavalla yhteisen tilan periaatteiden mukaisesti. Muualla maailmalla ja Suomessa on useita esimerkkejä, joissa yhteisen tilan periaatteilla toteutetut kadut ovat osoittautuneet toimiviksi ja turvallisiksi. Kiertoliittymät vaativat vähemmän tilaa kuin vastaavan liikenteellisen kapasiteetin valo ohjatut liittymät ja tilantarve keskittyy vain välittömästi liittymään eikä ulotu kauemmaksi liittymästä lisäkaistatarpeina. Kiertoliittymät mahdollistavat pääkatujen kaventamisen 1+1 kaistaisiksi. Kun liikenne keskittyy pääkatuverkolle sen sujuvuuden lisääntymisen myötä, on se samainen liikenne pois asuntokaduilta, missä liikenteen aiheuttamat haitat ovat hallitsemattomia. Nykytilanteen aiheuttamat ongelmat ovat nähtävissä mm. polkupyöräonnettomuuksina asuntoalueiden kaduilla. Länsikatu on saneerattava liikennejärjestelyiltään joka tapauksessa ja saneeraamisen yhteydessä pääkatuverkon rooli otetaan huomioon kadun ylityspaikkoja parannettaessa. B5. PUHAS Oy (Tapani Karhu) Ei huomautettavaa. 12

13 C. Muistutukset C1. Painokanava Oy (toimitusjohtaja Hannu Heikkinen) Painokanava Oy ei hyväksy tonttiliittymän täydellistä sulkemista. Koulukadun ja Pohjoiskadun välisen ajoyhteyden katkaisu haittaisi kohtuuttomasti Painokanava Oy:n liiketoimintaa. Painokanava Oy:n liiketoiminta edellyttää ajoyhteyttä Koulukadulta Painotalon tavaralaiturille ja parkkipaikalle. Kauttakulkuliikenteen kieltäminen Pohjoiskadulla sekä Koulukadun ja Pohjoiskadun liittymän kaventamisen yhdeksi kaistaksi ja ajokaistan häivyttämisen muilla rakenteilla on hyväksyttävää. Raskaimpienkin jakeluautojen tulisi kuitenkin edelleen päästö Painokanava Oy:n tavaralaiturille ja parkkipaikoille. Painokanavan tonttiliittymää ei ole tarkoitus katkaista. Ainoastaan läpiajo asuntoalueelle pitkin Pohjoiskatua on suunniteltu poistettavan. Osayleiskaava ei sisällä liittymien katkaisemista koskevia määräyksiä. Asia sisältyy liikennesuunnitelmaan, jonka on tarkoitus olla ohje jatkosuunnittelulle. C2. Jokiasema Ky (Arto Romppanen) Muistutuksessa esitetään Hasaniemen venesataman laajennusta ns. Jokiaseman kokkoniemestä yltäväksi Joensuun Pursiseuran entiseen laituripaikkaan. Laajennus mahdollistaisi kulkuyhteyden uudelle kelluvalle laiturikompleksille, jota voisivat hyödyntää suuremman luokan paikalliset veneet ja vierasveneet. Hasanniemen matkailupalvelujen aluetta (RM) laajennetaan vähän länteen pientalovaltaiselle asuntoalueelle siten, että Pursiseuran entinen laituripaikka sisältyy RM alueeseen. Suoraan rakentamista ohjaavat ratkaisut määritellään asemakaavatasolla. C3. Asunto Oy Joensuun Pohjois Kota (psta asianajaja Jukka Ketonen) Asunto Oy Joensuu Pohjois Kota katsoo, ettei osoitteessa Pohjoiskatu 15 sijaitsevan paritalon suojelulle ole perusteita. Voimassaolevassa asemakaavassa kiinteistö on tarkoitettu kerrostalon rakennuspaikaksi. Rakennusinsinööri Kari Kaltiaisen laatiman kiinteistön kuntoarvion perusteella rakennus on kaikilta osin (rak ja lvis tekniikka) erittäin huonokuntoinen, eikä sen peruskorjaus järkevää eikä perusteltua. Peruskorjaus tulisi maksamaan 30 % enemmän kuin vastaavan uuden paritalon rakentaminen. Yhtiöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä pitää rakennusta asuttavassa kunnossa ja homeongelmien takia yhtiö ei saa riittävästi vuokratuloja. Suojelua koskeva kaavamääräys aiheuttaa yhtiölle kohtuutonta haittaa. Kiinteistön kuntoarvio/tutkimus on muistutuksen liitteenä (Insinööritoimisto K Insinöörit, rakennusinsinööri Kari Kaltiainen). Suojelun perusteeksi on katsottu kohteen erityisluonne (1950 luvun rivi tai paritalo) ja sen liittyminen Joensuun rakentamisen historiaan rakennusliike Aaltio & Eskelisen kautta. Rakennusliikkeen toimisto sijaitsi tässä talossa. Ottaen huomioon kohteen heikko kunto ja erityisesti siinä kuluvana vuonna tapahtunut tulipalo, esitetään, että kohteen suojelusta kuitenkin luovutaan. Kohde ei ole niin merkittävä, että suojelu vastoin omistajan tahtoa olisi perusteltua. C4. Pertti Puhakka, Seppo Surakka, Mikko Varis ja Mauno Tuomisto Kortteleiden 216 ja 217 osalta tarvitaan tarkempaa yleiskaavallista ohjausta siten, että inventoitujen RKYalueiden arvoille ei aiheuteta haittaa. Muistutuksessa vaaditaan osayleiskaavan käsittelyn keskeyttämistä, koska Kanavarannan asemakaavamuutoksen hyväksymistä koskevan valituksen käsittely on kesken. 13

14 Yleiskaavassa esitetty yleispiirteinen maankäyttöratkaisu mahdollistaa muunlaisetkin asemakaavaratkaisut vanhan Postitalon ja Piimälinnan alueella kuin kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavan muutos. Myös esimerkiksi nykyisen asemakaavan jääminen voimaan on osayleiskaavaehdotuksen mukaista, lukuun ottamatta Postitalon rakennussuojelua. Yleiskaavan hyväksyminen ei suoraan tarkoita sitä, että keväällä 2012 hyväksytty asemakaavan muutos olisi ainoa mahdollinen yksityiskohtainen maankäyttöratkaisu kyseisellä alueella. Lisäksi mainittua asemakaavan muutosta koskevan valituksen ratkaisemisessa ei voida oikeudellisesti soveltaa tätä osayleiskaavaa, vaan asemakaavan hyväksymisen aikana voimassa olleita yleispiirteisiä kaavoja. C5. Maiju Olli Vastustaa osan Hasanniemen puistoalueesta muuttamista pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, koska se tuhoaa alueen luontoselvityksessä todettuja luontoarvoja ja heikentää arvoa virkistyskäytössä. Alueen muuttaminen yksityisiksi asuintonteiksi on vastoin julkista etua. Näitä arvoja tuhoaa myös kesäteatterin alueen laajentaminen ja sen muuttaminen palveluiden ja hallinnon alueeksi (P). Hasanniemen pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) osoitetulla alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja ja sillä on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Pientalorakentaminen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa ei pilaa aluetta. Ratkaisu mahdollistaa edelleen myös ulkoilu tai kevyen liikenteen reitin toteuttamisen alueen halki rantaan ja edelleen kohti Linnunlahden uimarantaa. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin kohta, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. On totta, että kesäteatterin alueen käyttötarkoitusmerkintä P (palveluiden ja hallinnon alue) mahdollistaa monia käyttötarkoituksia. Se on kuitenkin selvästi suppeampi kuin laajalti keskusta alueella käytetty C merkintä (keskustatoimintojen alue) ja sulkee pois mm. asumisen, tuotannollisen toiminnan ja toimistorakentamisen. Yleiskaavaan pitää voida jättää väljyyttä myös sellaisille toiminnoille, joita ei voida vielä täsmällisesti määritellä. Alueelle voidaan katsoa soveltuviksi mm. kulttuuriin ja matkailuun liittyvät palvelut. Käyttötarkoitus täsmennetään asemakaavamuutoksella, joka laaditaan alueelle, kun ja jos toteuttamiskelpoinen hanke näyttäisi olevan löydettävissä. Tällöin myös osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa asemakaavan sisältöön. C6. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö (toiminnanjohtaja Satu Kokkonen) Säätiö ei hyväksy Jokelan talon suojelua. Kuntotutkimukset sekä sisäilma ja mikrobitutkimukset osoittavat talon olevan erityisesti ravintolapäädyn rakenteiltaan erittäin huonokuntoinen ja hotelli ja ravintolakäyttöön kelpaamaton. Korjaaminen alkuperäistä käyttötarkoitustaan edellyttävään kuntoon muodostuisi kustannuksiltaan kohtuuttomaksi. Uudelleenrakentamiseen verrattavat korjaustoimenpiteet tuhoaisivat suojelutarkoituksen. Säätiö vaatii osayleiskaavaa palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi. Muistutuksen liitteet: 1. Muistio: Perusteet Joensuun keskustan osayleiskaavasta tehtyyn muistutukseen 2. Säätiön ehdotus Inarinkulman tontin täydennysrakentamisesta Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö on lisäksi toimittanut postitse seuraavat muistutuksen liiteasiakirjat: 1. Vertailulaskelma Inarinkulmalle, tontilla SR merkintä 2. Kustannusselvitys, Jokelan peruskorjaus (Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy) 14

15 3. Kustannusarvio, Jokelan talo/elokuvateatteri (Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy) 4. Vertailulaskelma Inarinkulman tontille, uudisrakennus (perustamiskustannusten laskelma Protiimi Oy, kiinteistöarvio Matti Kosunen, uudisrakennuksen luonnospiirustukset Jouni Töyrylä) 5. Kuntoarvio Jokelan talo (Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy, LVI insinööritoimisto Akel Oy, Sähkösuunnittelu Juha Eskelinen) 6. Rakennusvalvonnan selvityspyyntö kantavien rakennusten kunnosta ja mahdollisesti tulevista toimenpiteistä (selvityspyyntö rakennustarkastaja Jukka Hyttinen, selvitys Jokelan talon kantavien rakenteiden kuntokartoituksesta ja tukemistoimenpiteistä Satu Kokkonen, kuntokartoitus välipohjan kantavista rakenteista Joensuun Juva Oy) 7. Yhteenveto Jokelan kiinteistön 1. krs:n välipohjan tuentaan tehdyistä korjauksista ja vaadituista tarkastuksista (Joensuun Juva Oy / RI Petteri Peltomaa sekä Suomen Sisäilmakeskus Oy) 8. Sisäilmatutkimus lokakuu 2011 (Suomen Sisäilmakeskus Oy / Jukka Pekka Kärki ja Jussi Mertanen) Jokelan talo on rakennussuojelun kannalta ehkä vaikein yksittäinen kohde koko suunnittelualueella. Kohteen arvo on siinä, että sen käyttötarkoitus on koko sen historian ajan pysynyt pääasiallisesti samana ja pitkäaikainen ravintolakäyttö on tuonut sille vahvaa symboliluonnetta. Kyse on ensisijaisesti historiallisesta arvosta. Museovirasto näkee rakennuksella kuitenkin myös rakennushistoriallisia arvoja oman aikansa liikerakennuksena keskustaympäristössä ja esimerkkinä ajallisesta kerrostuneisuudesta. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei voi pitää merkittävänä eikä se ole ulkoasultaan säilynyt likikään alkuperäisenä. Kokonaishahmoltaan rakennus sopeutuu ympäristöönsä mutta sen ei voi sanoa olevan osa laajempaa suojelun arvoista kokonaisuutta. Kohteen arvon näkökulmasta on pidettävä mielessä, että rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa ei voida suojella rakennussuojelun keinoin. Omistaja on ilmoittanut, että ravintolatoiminta päättyy vuoden 2012 lopussa vuokrasopimuksen päättyessä. Omistaja on teettänyt rakennuksesta kuntoarvion. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Rakennuksen julkisivujen peruskorjaukselle, jossa tavoitteena olisi rakennuksen suojelu, on hotelli ja ravintolaosan osalta vaikea asettaa yksiselitteistä tavoitetilaa, koska rakennuksen julkisivut ovat merkittävästi muuttuneet ja alkuperäisen hirsipinnan päälle tehtävän rappauksen palauttaminen on haastavaa. Mineriittijulkisivun säilyttäminen ei liene toivottavaa. Todennäköinen ratkaisu olisi julkisivurakenne, joka ei vastaisi mitään rakennuksen elämänvaihetta. Peruskorjaaminen on ylipäätään teknisesti haastavaa ja kallista. Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin koko Jokelan talo. Jos suojelu koskisi vain Jokelan hotelli ja ravintolaosaa, kuten nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa, on kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan mahdollista rakentaa tontille noin 1900 k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Jokelan rakennusta ei suojeltaisi miltään osin, voisi uudisrakennuksen laajuus olla suuruusluokkaa 3600 k m 2. Rakennuksen suojelun puolesta on jätetty kaavahankkeen eri vaiheissa useita kannanottoja. Kaikki osapuolet ja näkökulmat ovat tulleet varmasti riittävästi kuulluiksi. Esitetään suojelusta luopumista Jokelan talon osalta. Osayleiskaavaa ei ole yksittäisen kohteen vuoksi tarpeen palauttaa valmisteltavaksi. Olipa ratkaisu suojelu tai suojelematta jättäminen, on kaavan sisältöön mahdollista hakea muutosta Kuopion hallinto oikeudelta ja edelleen korkeimmalta hallinto oikeudelta. Valitusmahdollisuus antaa oikeusturvan myös rakennuksen omistajalle, koska jos mahdollinen omistajan Jokelan suojelua koskeva valitus hyväksytään, ei osayleiskaava tule voimaan kyseisen kiinteistön osalta. 15

16 C7. Juhani Suihko (psta asianajaja Juha Sario) Omistaja pitää suojelua kohtuuttomana, mikä saattaa johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Ei katso rakennuksella olevan sellaista rakennushistoriallista arvoa, kuin se on kulttuuriympäristöselvityksessä arvotettu. Rakennuksen kunto on heikko. Omistajan kaavoitukseen toimittama kuntoarvio vahvistaa tämän käsityksen. Muistutuksen liitteet: 1. Professori Vesa Majamaan asiantuntijalausunto Aluepäällikkö Antti Nevalaisen lausunto Insinööritoimisto Kolehmainen Ky:n kuntoarvio Rakennus on siirretty paikalleen Terijoelta 1920 luvulla, mutta tarkka rakentamisvuosi ei ole tiedossa. Kohde on siten joensuulaisittain harvinainen, mutta pitkän olemassa olonsa vuoksi jo vakiintunut joensuulaisen rakennushistorian osaksi. Kohteella on myös kaupunkikuvallista merkitystä. Suojelulle on riittävät perusteet ottaen huomioon rakennuksen ikä ja joensuulaisittain erikoinen historia. Se, että rakennus on siirretty kaupunkiin muualta, ei suoraan tarkoita, että kohteella ei olisi arvoa rakennussuojelun näkökulmasta. Lisäksi, vaikka rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut lomaasuminen, sen nykyinen ja pitkäaikainen käyttötarkoitus on ollut tavanomainen asuminen. Rakennussuojelu ei sulje pois mahdollisuutta lisärakentamiseen tämän kiinteistön osalta. Rakennuksen säilyttäminen ei varaa merkittävää osaa kiinteistön pinta alasta. Rakennus sijoittuu tontilla kohtaan, jossa se ei merkittävästi vaikeuta täydennysrakentamista. Kaupungin kaavoituksen tekemien luonnossuunnitelmien mukaan on mahdollista rakentaa tontille noin k m 2 laajuinen uudisrakennus. Jos Sairaalakatu 18:n rakennusta ei suojeltaisi tai rakennus siirrettäisiin kaavaehdotuksen mahdollistamalla tavalla toiseen paikkaan Joensuun keskustassa, voisi uudisrakennuksen laajuus olla ehkä enimmillään 5000 k m 2. Sitovat ratkaisut rakentamisen määrästä ja muista reunaehdoista tehdään kuitenkin vasta yksityiskohtaisessa asemakaavoituksessa. Vastaavan kokoista IV kaupunginosan korttelin 58 tonttia 6 koskevassa asemakaavamuutoksen luonnoksessa ( ) esitetään rakennusoikeudeksi noin 4600 k m 2 (e=1,45). Suojeltava rakennus voisi olla osa täydennysrakentamisen kautta muodostuvaa kokonaisuutta tai se voidaan irrottaa erilliseksi omistusyksiköksi tonttijaolla tai hallinnanjakosopimuksella. Merkittävän lisärakentamismahdollisuuden vuoksi suojelua ei voida pitää rakennuksen omistajan kannalta kohtuuttomana. Suojelun vaikutuksia on lisäksi kohtuullistettu mahdollistamalla rakennuksen siirtäminen toiseen paikkaan Joensuun keskustan alueella. C8. Raimo Latja Muistutuksen mukaan liikenne Hasanniemeen aiheuttaa meluhaittoja. Kaavaan tulee merkitä Eteläkadulle ja Länsikadulle Papinkadusta alkaen riittävä määrä rakenteellisia hidasteita. Nykyisen kesäteatterin kohdalle on merkitty palvelujen ja hallinnon alue (P), joka mahdollistaa liian monenlaisia toimintoja, sellaisiakin, jotka eivät sovellu keskustan keskeiselle virkistysalueelle. Merkintä tulee poistaa ja varata alue vain kesäteatterin käyttöön. Lisäksi alueen kadunpuoleinen raja tulee siirtää vähintään 30 m etäisyydelle kadusta, jotta turvataan keskustan ainoan luonnontilaisen alueen säilyminen. Muistutuksen liitteet: 1. "Liikenteen melu altistaa aivoinfarktille", artikkeli Helsingin Sanomissa Melua käsittelevä lehtiartikkeli, Tiede lehti3/ "Road Traffic Noise and Incident Myocardial Infarction: A Prospective Cohort Study," artikkeli PLos ONE verkkojulkaisussa (www.plosone.org), June 2012, Volume 7, Issue 6, e

17 Hasanniemen katuyhteyksien järjestäminen nykyisestä poikkeavasti siirtäisi ongelman vain toiseen kohtaan. Alueen liikenteeseen ja liikennekäyttäytymiseen liittyvät ongelmat on tiedostettu. Melun aiheuttama terveys ja viihtyvyyshaitta on todellinen. Toimet, joita voidaan tehdä, ovat erilaisia hidasteita nykyisten katualueiden puitteissa: nämä toimenpiteet määritellään myöhemmissä katusuunnittelun vaiheissa. Myös liikenteen valvonnalla voidaan vaikuttaa ylinopeuksiin. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. Vaikka luontoselvityksessä todetaan, että kesäteatterin kohta on luontoarvoiltaan suunnittelualueen monipuolisin kohta, ei sillä ole todettu sellaisia arvoja, jotka edellyttäisivät suojelemista. Kesäteatterin alueen käyttötarkoitusmerkintä P (palveluiden ja hallinnon alue) mahdollistaa monia käyttötarkoituksia. Se on kuitenkin selvästi suppeampi kuin laajalti keskusta alueella käytetty C merkintä (keskustatoimintojen alue) ja sulkee pois mm. asumisen, tuotannollisen toiminnan ja toimistorakentamisen. Yleiskaavaan pitää voida jättää väljyyttä myös sellaisille toiminnoille, joita ei voida vielä täsmällisesti määritellä. Alueelle voidaan katsoa soveltuviksi mm. kulttuuriin ja matkailuun liittyvät palvelut. Käyttötarkoitus, rakentamisen sijoittuminen ja alueella säilytettävä kasvillisuus täsmennetään asemakaavamuutoksella, joka laaditaan alueelle, kun ja jos toteuttamiskelpoinen hanke näyttäisi olevan löydettävissä. Asemakaavan laadintaan on mahdollista vaikuttaa aikanaan. Yleiskaavassa ei voida määritellä rakennusoikeuksia sitovasti eikä yleiskaavassa tavanomaisesti niitä esitetäkään, edes ohjeellisina. Keskustan osayleiskaavassa päädyttiin esittämään ohjeelliset korttelitehokkuudet ja kerrosluvut keskustan asuntoalueille, koska asemakaavoitusta on tarpeen ohjata nimenomaan näiltä osin. Muiden alueiden osalta rakentamisen määrän esittämisestä luovuttiin, koska ei ole olemassa asuinalueita vastaavaa selvää tavoitetta muutokselle. Näiltä osin ratkaisut tehdään asemakaavoissa. Hasanniemen matkailupalveluiden alueen (RM) osalta tarkoitus on kehittää aluetta nykyisen toiminnan pohjalta, sen perusluonnetta olennaisesti muuttamatta. Olennainen muutos nykytilanteeseen olisi, että alueen voi toteuttaa ja sitä hallinnoida yksityinen taho. Aluetta aikanaan asemakaavoitettaessa tullaan myös tässä muistutuksessa esitettyjen näkemysten vuoksi erityisesti huomioimaan muutosten vaikutukset Hasanniemeen suuntautuvaan liikenteeseen. C9. Ilari Uotila Muistutuksessa todetaan, että kaavaehdotuksessa rakennussuojelu on huomioitu pääosin hyvin. Jokelan talon lisääminen suojeltavien rakennusten listalle kertoo, että rakennussuojelukysymyksiin suhtaudutaan vakavasti. Miljöökohteina suojeltaviksi pitäisi kuitenkin osoittaa myös Torikatu 10 ja korttelin 48 vanhat piharakennukset, sekä entinen lyseon vahtimestarin asunto ja piharakennus. Sinisen talon (Kauppakatu 3b) ja Suihkon talon suojelu olisi toteutettava niiden omalla tontilla siirtämättä rakennuksia. Lisäksi PTtalo, Oman avun toimitalo ja keskustoimipaikka tulisi suojella. Kortteli 48 Kortteli 48 on laajimpana säilynyt, Joensuun ensimmäistä rakennusvaihetta edustava kokonaisuus. Tämän vuoksi on erittäin perusteltua suojella korttelin keskeiset rakennukset. Piha ja talousrakennusten säilyttämistä ei kuitenkaan ole järkevää ratkaista osayleiskaavatason suunnittelun yhteydessä, koska korttelin toiminnalliset muutokset tulevat edellyttämään mahdollisuutta uudisrakentamiseen korttelikokonaisuuden antamien lähtökohtien puitteissa. Kortteli sisältyy kokonaisuudessaan miljööalueeseen ma 107. Tämän merkinnän tulkitaan tarkoittavan suojelusuositusta alueella sijaitseville rakennuksille, vaikka juridista velvoittavuutta merkintään ei sisälly kuten rakennussuojelukohteen merkintään sr. Korttelin sisäosien rakennusten suojelu, mahdollinen siirtäminen korttelin sisällä tai purkaminen pitää 17

18 ratkaista asemakaavalla ottaen huomioon korttelin tuleva käyttötarkoitus ja toiminnalliset tarpeet. Korttelin suojelun laajuus on kompromissi suojelun ja käyttötarkoitusmuutosten mahdollistamisen välillä. Korttelin kaikkien rakennusten suojelu tuottaisi merkittäviä vaikeuksia taloudellisesti järkevien käyttötarkoitusten löytämisessä. On huomattava, että kaupungin vastuulle tulee osayleiskaavaratkaisun myötä useita uusia suojelukohteita. Kortteli on osoitettu C merkinnällä siksi, että uusia käyttötarkoituksia voidaan hakea ja mahdollistaa laajalla skaalalla. Korttelin sijainti liikekeskustan välittömässä läheisyydessä tukee merkintätapaa. Kortteliin voidaan harkita rajoitetusti myös historiallisten rakennusten siirtämistä muualta. Vahtimestarin asunto ja taidemuseon korttelin piharakennus Taidemuseon korttelin osalta kulttuuri ja nuorisolautakunta on tuonut esille tarpeen lisärakentamiseen korttelissa. Tämän mahdollistamiseksi kortteli on osoitettu C merkinnällä eikä Koulukadun varteen sijoittuvaa piharakennusta ole esitetty suojeltavaksi. Korttelin luonteen vuoksi ei osayleiskaavassa ole syytä asettaa tavoitteellista korttelitehokkuutta tai kerroslukua vaan uuden rakentamisen sopeuttaminen korttelikokonaisuuteen tulee ratkaista asemakaavan muutoksella. Rakennussuojelu ei sulje pois mahdollisuutta lisärakentamiseen. Tältä osin ratkaisut on tehtävä yksityiskohtaisessa asemakaavoituksessa. Piharakennukselle on vaikea löytää tarkoituksenmukaista uutta käyttöä. Sen purkaminen ei olennaisesti heikentäisi korttelikokonaisuuden kulttuurihistoriallista arvoa, mutta antaisi lisää liikkumavaraa uudishankkeiden suunnitteluun ja mahdollistaisi lisärakentamisen paremman sopeuttamisen korttelikokonaisuuteen. Esiin tuotu lisärakentamistarve kulttuuritoimen palveluiden kokoamiseksi yhteen sijaintiin on perusteltu eikä tällaiselle hankkeelle ole osoitettavissa toista läheskään yhtä tarkoituksenmukaista sijaintia. Kauppakatu 3 ja Sairaalakatu 18 Kaavaehdotuksen ensisijainen ratkaisu on sekä Kauppakatu 3 b:n että Sairaalakatu 18:n osalta tavanomainen rakennussuojelu omalla paikallaan. Lisämäärittelynä on siirtomahdollisuus. Nämä kohteet rinnastuvat toisiinsa siten, että molemmat ovat hirsirunkoisia ja mm. julkisivuiltaan heikkokuntoisia eivätkä ne ole osa useampien rakennusten muodostamaa arvokasta kokonaisuutta. Molempien osalta siirtäminen antaa paremman mahdollisuuden täydennysrakentamiseen niiden nykyisellä tontilla. Kohteiden omistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta siirtämisen on oltava mahdollista molemmille. Sairaalakatu 18:n osalta siirtämistä puoltaa myös omalla tavallaan rakennuksen historia (siirretty Joensuuhun Terijoelta 1920 luvulla). Pienteollisuustalo (PT talo) Pienteollisuustalo on rakennussuojelun kannalta erittäin vaikea kohde. Kohteen arvo on siinä, että se edustaa harvinaista rakennustyyppiä (kauppiastavaratalo) ja saattaa olla lajissaan Suomen vanhin. Tässä rakennustyypissä on pienet liiketilat ryhmitelty kahteen kerrokseen laajan aulatilan ympärille ja ensimmäisen kerroksen liiketilat avautuvat sekä aulaan että kadulle. Rakennustyyppiin liittyvää arvoa ei voi kiistää. Kaupunkikuvallisesti rakennusta ei kuitenkaan voi pitää merkittävänä. Rakennuksen kunto edellyttäisi pikaista peruskorjausta. Pelkkä peruskorjaaminen ilman lisärakentamista tai nykyisten tilojen käytön merkittävää tehostamista olisi taloudellisesti erittäin raskasta ja nostaisi vuokrat ja vastikkeet todennäköisesti sellaiselle tasolle, joka olisi nykyiselle liiketoiminnalle kestämätön. Peruskorjattuinakaan tilat eivät vastaisi maksukykyisemmän keskustakaupan tarpeita. Lisärakentaminen tai rakennuksen tilankäytön merkittävä tehostaminen tilajakoa muuttamalla tuhoaisivat käytännössä rakennuksen luonteen, jossa keskeinen tekijä on avara kaksikerroksinen aulatila. Rakennuksen suojelemisen kustannukset voivat siis muodostua korkeiksi. Omistajan asiasta selvitysvaiheessa antamat kannanotot huomioiden (tiivistelmä kirjattu kohdekorttiin) on todennäköistä, että suojelua tultaisiin väittämään omistajan kannalta kohtuuttomaksi, mikä saattaisi johtaa korvausvaatimukseen kaupungille. Lisäksi suojelua vastaan puhuu se seikka, että kiinteistö sijaitsee liikekeskustassa, missä on tarve ja tavoite tehostaa nykyistä maankäyttöä. Lisärakentaminen ei ole 18

19 käytännössä mahdollista siten, että samalla säilytettäisiin PT taloon liittyvät arvot, erityisesti kohdekortissa mainitut sisätilat vesikaton yläpuolelle ulottuvine valoaukkoineen. Entinen Oman Avun Keskustoimipaikka ja toimitalo, Kauppakatu 23 Kauppakatu 23:n omistaja on hakenut asemakaavan muuttamista. Omistajan tarkoituksena on rakentaa kiinteistölle keskustamainen uudisrakennus liike, toimisto ja asuinkäyttöön. Kiinteistö sijaitsee liikekeskustan ytimessä ja on perusteltua rakentaa se nykyistä tehokkaammin. Asemakaavan muutoshakemus on keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukainen siten, että se tukee liikekeskustan täydennysrakentamisen tavoitetta. Rakennussuojelun näkökulmasta aiheutuva menetys ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon osayleiskaavaluonnoksen rakennussuojelukohteiden kokonaisuus liikekeskustan alueella luvun kohteista suojellaan Teräskulman rakennus, joka sijaitsee yhtä keskeisellä paikalla liikekeskustassa, sekä Tapion ja Inarin talot, jotka kaikki ovat selvästi edustavampia aikansa rakennuksia liikekeskustassa. Samaan kokonaisuuteen Teräskulman kanssa sijoittuvat 1940, 50 ja 60 lukujen merkittävät, suojeltavat asuin ja liikerakennuskohteet Siltakadun varrella (Hotelli Vaakuna, Ora Kotila ja Yhdyslinna) sekä Pankkitalo torin laidalla. Nämä kohteet ovat erittäin merkittäviä aikansa rakennuskohteita, muodostavat yhdessä erinomaisen kokonaisuuden ja ovat edelleen täysin käyttökelpoisia keskustarakennuksia iästään huolimatta. Vaikka Kauppakatu 23:n rakennuksilla on suojelullisia arvoja, ei niiden säilyminen ole välttämättä tarpeen ottaen huomioon muut aikakauden säilytettävät kohteet. Nämä rakennukset eivät myöskään nivelly osaksi edellä kuvattua Siltakadun kokonaisuutta. C10. Kohtuusliike Yksityisautoilua keskusta alueella tulisi rajoittaa. Kiertoliittymät tulisi poistaa ehdotuksesta ja suojateiden korotuksiin tulisi panostaa. Katutilan vapauttamiseksi muulle käytölle tulisi pysäköinti ohjata pysäköintitaloihin keskustan liikennekehällä, ja lisäksi yksisuuntaisia katuja tulisi lisätä. Muistutuksen mukaan liikerakentamista kaavoitetaan liikaa ottaen huomioon alueen kehitysnäkymät. Kaavaehdotuksessa esitetty suojelu saa kiitosta, muistutuksessa painotetaan Museoviraston esityksen hyväksymistä suojelukysymyksissä. Muistutuksessa vastustetaan omakotirakentamista Hasanniemen puistoalueelle, sekä muita ratkaisuja, jotka voivat kutistaa viheraluetta. Yksityisautoilun rajoittaminen keskustassa heikentäisi keskustan asemaa kaupan alueena. Tällä olisi pitkällä aikavälillä yksityisautoilua kokonaisuutena lisäävä vaikutus, koska keskusta on seudun ainoana kaupan alueena saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Yksityisautoilun rajoittamisen sijaan on syytä panostaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen keskustassa, kuten osayleiskaavaehdotuksessa esitetäänkin. Kiertoliittymillä saavutetaan myönteisiä vaikutuksia kevyen liikenteen olosuhteisiin, koska niihin liittyvien katujen kaistamäärää voidaan vähentää ja siten helpottaa näiden katujen ylittämistä jalan ja pyörällä. Yksisuuntaisuus aiheuttaa ylimääräistä kiertoa liikenteelle ja sitä kautta liikenteen lisäpäästöjä. Yksisuuntaisuuden turvallisuushyödyt asuinalueiden sisällä ovat kyseenalaiset, koska kohtaavan liikenteen puuttuminen mahdollistaa suurempien ajonopeuksien käytön, vaikka ajotila olisi yksikaistainen. Sen sijaan kaksisuuntainen liikenne ahtaalla ajoradalla hillitsee paremmin ajonopeuksia ja soveltuisi paremmin asuinalueille. Osayleiskaavatyön kuluessa on selvitetty keskustan asukkaiden autoistumisaste suhteessa muuhun Joensuuhun, Pohjois Karjalaan ja Suomeen (Esiselvitys Joensuun keskustan asuntokatujen pysäköintikäytön tehostamisesta, s. 8). Keskustan asukkailla on näistä ryhmistä vähiten autoja. Tämä suhde on huomioitu osayleiskaavaehdotuksen autopaikkanormissa. Autopaikkanormia ei ole tarpeen kiristää muttei myöskään mahdollista löysentää. Pysäköinnin keskittäminen on liikennesuunnitelman tavoitteena liikekeskustassa, johon osaltaan on aiemmilla pysäköintilaitosten kaavoittamisillakin jo pyritty. Keskittäminen toteutuu vähitellen ja 19

20 vaiheittain, jos hankekohtaisessa päätöksenteossa niin päätetään. Mukana ratkaisussa ovat toriparkin lisäksi keskustan kehällä sijaitsevat laitokset Koulukadun ja Niskakadun sekä Koulukadun ja Koskikadun kulmassa. Esitetyt pihakatujen pysäköintimallit ovat tarkoituksellisesti joustavia niin, etteivät ne sido pysäköintitilaa pysyvästi, vaan mahdollistavat ilman rakenteellisia muutoksia tarpeen mukaan katutilan hyödyntämisen myös muuhun käyttöön, kun pysäköintitilaa ei tarvita. Vastaavasti pysäköinnin lisätilaa on saatavissa, jos tarve niin vaatii, eikä tällöin tonttien piha alueita tarvitse kokonaan varata pysäköintikäyttöön. Varautuminen keskustan liiketilojen lisärakentamiseen perustuu Joensuun kauppapaikkaselvitykseen (FCG Oy, 2011), jossa on arvioitu kaupan kehittymistä vuoteen 2030 saakka. Selvitys perustuu arvioihin mm. väestön ja ostovoiman kehittymisestä seudulla ja kaupungissa. Keskusta on seudun ainoana kaupan alueena saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla, minkä vuoksi on syytä pitää erityistä huolta siitä, että keskustakaupalla on hyvät kehittymisedellytykset. Kaavaehdotus ei ole rakennussuojelun osalta täysin yhdenmukainen museoviraston kannan kanssa. Suojelua koskevissa päätöksissä on huomioitava myös kaavan muut tavoitteet, kuten täydennysrakentaminen, sekä se, että kaupunki on suojelupäätösten osalta viime kädessä vastuussa suojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista. Suojeluehdotus on kuitenkin kokonaisuutena harkittu ja varmistaa Joensuun kaikkien rakennusvaiheiden säilymisen näkyvissä kaupunkikuvassa. Keskusta alueen viheralueiden käyttö on aktiivista ja sitä kautta alueiden kuluminen on voimakasta. Käyttäjäryhmien tarpeet ovat moninaiset ja eri käyttäjät arvostavat erilaisia asioita; useat kaupunkilaiset arvostavat myös hoidettua, puistomaista ympäristöä, jolle keskusta on luontevin paikka. Saavutettavalla etäisyydellä ovat mm. Kukkosensaaren luonto alue, Noljakanmäen Natura alue ja Höytiäisen suiston linnustoalue, joita voidaan hoitaa luonnonmukaisin periaattein. Hasanniemen lenkin sisäpuolisella alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja ja alueella on virkistyksellistä merkitystä lähinnä siellä asuville. Koivuniemenpuiston alue on laajuudeltaan ja luonteeltaan riittävä eteläisen ruutukaava alueen virkistystarpeisiin. C11. Heikki Ignatius Muistutuksessa keskitytään Joensuun keskustan liikennesuunnitelman sisältöön ja erityisesti polkupyöräilyä koskevien ratkaisujen yksityiskohtaiseen toteuttamiseen. Osayleiskaavan sisältöä on kritisoitu pääasiallisesti koskien kaavassa esitettyä jalankulku ja pyöräilypainotteista katua (ns. yhteinen tila). Muistutuksen liitteenä on Heikki Ignatiuksen laatima raportti "Joensuustako pyöräilykaupunki". Osayleiskaavassa on osoitettu jalankulku ja pyöräilypainotteisiksi kadut, jotka ovat luonteeltaan asiointikatuja. Näillä kaduilla on tarvetta liikkumiseen kaikilla liikennemuodoilla ja samalla on tarve pitää kaikkien liikennemuotojen nopeudet alhaisina. Suunnitelmassa ei ole ratkaistu yhteisen tilan teknistä toteutusmallia. Lähtökohdaksi on ehdotettu kävelykatumaista tilaa, johon mallia voi ottaa aivan paikallisestakin esimerkistä Keskuskujalta, mutta käyttäen esteettömämpiä rakenneyksityiskohtia. Yhteisen tilan käytöstä on hyviä kokemuksia sekä Suomesta että ulkomailta, myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Liikekeskustassa ei pidä missään tapauksessa pyrkiä ratkaisuihin, jossa mahdollistetaan suuret ajonopeudet polkupyörille. Tästä aiheutuisi turvallisuusriski. Pyörien samoin kuin autojen ajonopeudet pitää liikekeskustassa pyrkiä sovittamaan lähelle jalankulkijoiden nopeutta. Nopeaa pyöräilyä on kuitenkin syytä tavoitella asiointi ja työmatkareiteillä keskustaan. Muut seikat, joita muistutuksessa tuodaan esille, ovat hyviä keskustelun avauksia sille, miten osayleiskaavan ja liikennesuunnitelman tavoitetta pyöräilyn olosuhteiden merkittävästä parantamisesta voidaan käytännössä toteuttaa. Ratkaisut tulevat tehtäviksi yksityiskohtaisissa katusuunnitelmissa, jolloin muistutuksessa esitettyjä ratkaisumalleja voidaan harkita sovellettaviksi joensuulaisiin olosuhteisiin ja 20

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm Sivu 1 (6) Lausunnot Palautteen antaja ja pvm Uudenmaan ELY-keskus 30.1.2017 Yhteenveto sisältää 24.2.2017 mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Lausunto Vastine

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 98 TONTILLA 1, EVAKKOTIE - PIISIVALKEANTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu- ja vaikutusalue Suunnittelualue käsittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta Vaalan kunta Vireilletulo: Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx.xx.2016 xx.xx.2016 Kaavaehdotus Hyväksyminen: Kunnanhallitus Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos Selostus koskee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus. Vaalan kunta Vaalan kunta Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus Vireilletulo: 16.9.2016 Nähtävilläolo: Kaavaluonnos 16.9. 30.9.2016 Kaavaehdotus Hyväksyminen: Kunnanhallitus Selostus koskee 16.1.2017

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5192 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 28.02.2017 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 7. kaupunginosan (Reima) korttelia 527 ja puistoaluetta koskeva

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3.KAUPUNGINOSA KORTTELI 126 TONTTIT 1 JA 2, KOSKIKATU 40 JA 42 Suunnittelualue sijaitsee 3. kaupunginosan korttelin 126 tontilla

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos 745/10.02.03/2016 ASRA 58 Nurmijärven kunta on tehnyt aloitteen Kirkonkylän keskustan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Kaavakartta nro 12459 Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 11.4.2017 1 (11) VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Joensuun keskustan osayleiskaavan luonnoksesta saatu palaute

Joensuun keskustan osayleiskaavan luonnoksesta saatu palaute Joensuun keskustan osayleiskaavan luonnoksesta saatu palaute Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.03.2012 19: Joensuun I-IV kaupunginosiin ja Hasanniemen alueelle (Linnunlahden kaupunginosaa) laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos

N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos Kaupunkisuunnittelulautakunta 32 17.03.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 20.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 11.02.2016 Kaupunginhallitus 70 22.02.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 61 24.05.2016

Lisätiedot

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LIITE 3 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA ANNETTUIHIN MUISTUTUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI TORNIPUISTO ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA (KERTTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

RAISION KAUPUNKI TORNIPUISTO ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA (KERTTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI TORNIPUISTO ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA (KERTTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANKÄYTTÖPALVELUT 20.6.2017 TORNIPUISTO OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiä, Tahkovuori 1/5 NILSIÄ, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen korttelia 110, 119

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI Tahkovuori ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 124 ja 125 (osa) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 5.5.2011 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

Tervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo,

Tervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo, Tervanokantie Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo, 9.3.2017 9.3.2017 Ohjelma Aloitus Suunnittelutilanne lyhyesti Kaavaluonnos Kaavaehdotuksen esittely Jatkovaiheet Keskustelua Lopetus 9.3.2017

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5185 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 47 sekä katualuetta ja

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/317/2017 VP 2/2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORMESTARINLUODON 53. KAUPUNGINOSAN MESSIPOJANPUISTOA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1692 ISOSANNAN PÄIVÄKOTI www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

Kaavaehdotus III oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus III oli nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus III oli nähtävillä 12.3. 14.4.2015. Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 82 TONTIN 15 ASEMAKAAVAN MUUTOS, Pitkäkatu 25 2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut/kaavoitus 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

LAUSUNTO 1.10.2012 LAUSUNTO JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONNOKSESTA

LAUSUNTO 1.10.2012 LAUSUNTO JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONNOKSESTA LAUSUNTO Joensuun kaupu!!~! 1.10.2012 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS LAUSUNTO JOENSUUN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA LUONNOKSESTA Osayleiskaavan tekemiselle asetetut yleiset tavoitteet toteutuvat kaavaluonnoksessa.

Lisätiedot

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 2013 1. YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Loviisan kaupunki Tekninen keskus Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto KORTTELIN 316 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5187 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 47 tonttia 1 ja korttelin

Lisätiedot

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava Kaavatilanne Kaavatilanne kiinteistöllä 418-424-0003-0088: Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava 29.3.2007 Kiinteistö on suurimmalta osin maakuntakaavassa virkistysaluetta (V) ja osaltaan taajamatoimintojen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty 1.6.2015 hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI PELTOLA, PIENNARTIEN JA KUOKKATIEN KULMAUS, ASEMAKAAVAMUUTOKSEN Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2017 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosa, kortteli 130 tontti 11, Koskikatu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella viivalla. Pictometry,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 78 29.4.2015 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 40 Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta 191 13.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 22.03.2016 Kaupunginhallitus 119 04.04.2016 Kaupunginhallitus 219 20.06.2016 Kaupunginvaltuusto 53 27.06.2016 Asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2. 990:0M50 S 4 S4 6 3 9 S0 3 4 5 7 36 5 83.4 84.3 84.3 84.8 87.9 88.5 83.5 Satamakatu Koljonniemenkatu Minna Canthin katu 50 0 0 40 30 0 500 76500 yap/50 ap/00pm rto- ap/sr- saa- (--) (--) p sr-5 4500 ap

Lisätiedot

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 Rovaniemen kaupunki Yleiskaavan muutos kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea

Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea 1 ROVANIEMI Maankäyttö 7.3.2011 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan palloilu ja jääurheilualueella, Lapinaukea Julkinen nähtävilläpito 27.1. 25.2.2011 LAUSUNNOT Lapin ELY keskuksen lausunto 2.3.2011 Rakennustapaohjeiden

Lisätiedot