TIMO SARPANEVA. sarpaneva. design. lyhyesti. Teksti Marjatta Sarpaneva. Copyright:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIMO SARPANEVA. sarpaneva. design. lyhyesti. www.sarpanevadesign.com. Teksti Marjatta Sarpaneva. Copyright:"

Transkriptio

1 TIMO SARPANEVA lyhyesti Teksti Marjatta Sarpaneva Copyright: sarpaneva design

2 Timo Sarpaneva. 1

3 Kuinka kuvata hellittämätöntä luovuutta ja elinvoimaa? Mistä syntyvät rakkaus ja intohimo työhön, loputtomalta tuntuva liike ja tienraivaajan voima? Millainen oli lyhyt aikakausi, joka synnytti niin monia suomalaisen modernin taiteen merkkiteoksia? Millainen kasvuympäristö oli tuon ajan nuorilla taiteilijoilla? Kysymyksiä voidaan esittää loputtomiin, useimmiten jäämme ilman vastauksia. Tiedämme, että poikkeukselliset yhteiskunnalliset ajat ravistavat myös taiteen eri alueita. Toista maailmansotaa edelsi väkevä liikehdintä. Kirjailijat avasivat ovia Eurooppaan ja kuvataiteiden yleismaailmallinen vallankumous jatkui kiihkeänä. Runoilijoita kuunneltiin ja heidän säkeitään tulkittiin ja opittiin. Timo rakasti runoutta. Itse hän ei runoja kirjoittanut, mutta lausui ulkomuistista kymmenittäin Sarkian, Leinon, Jylhän ja monen muun mestarin teoksia nuorten taiteilijoiden yhteisissä illanistujaisissa. Henkisyydellä ja yhteisyydellä oli suuri merkitys inhimillisessä kanssakäymisessä. Olen koonnut pienen otoksen muisteluksia ja faktaa sellaisena kuin asiat ovat eteeni tulleet. Emme milloinkaan saa tietää jo manalle menneiden vaikuttimia ja on hyvä pitää mielessä, että kertomuksetkin suotuvat aina meidän lävitsemme kertoessamme niitä eteenpäin. Marjatta Sarpaneva 2

4 Historiaa ja taustoja Timon Martta-äiti ( ) syntyi Pielaveden Säviäntaipaleen kylässä seppämestari Abel Hujasen ja Anna Hyttisen toiseksi lapseksi. Hänellä oli vuotta vanhempi veli Tuure, lempinimeltään Tursas. Myöhemmin syntyi vielä viisi poikaa. Voidaksemme ymmärtää Martan aikuisena tekemiä ratkaisuja, on hyvä tiedostaa millaiseen maailmaan hän syntyi. Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta, jossa yhteiskunnan luokkarajat olivat jyrkät. Aikakautta kuvattaessa on useimmin paneuduttu yläluokkaiseen säätyyn ja sen koukeroihin. Huomaamatta on usein jäänyt, että myös kylätasolla toimi voimakas jako vuohiin ja lampaisiin. Kyläseppä oli paikkakunnan merkkimiehiä, arvossapidetty käsityöläinen ja jäsenten korjaaja. Martta kuului kyläyhteisön hienostoon, olihan hän sepän tytär ja ylpeä asemastaan. Kun tarkastellaan syntymäkotia, josta hän lähti Helsinkiin on lähes mahdotonta kuvitella hänen sosiaalista itsetuntoaan niin vahvaksi kuin se oli. Seppä Abel Hujanen pajassaan. 3

5 Martan kotitalo Pielaveden Säviäntaipaleella. Pihalla perhettä ja naapureita Itikkavirralta. Kotitalo purettiin uuden tieltä v Kotiseutuni! Mökki pieni, harmaaseinäinen siinä tieni vie halki korpimaan. kotiseutuni köyhä ja pieni, sinä Kirkkain Kalleus! Tieni, sinä toivo ja määränpää. Suopursujen tuoksua tuuli tuo kaukaa tullessaan, tuota pursujen huumejuomaa aistin ihanan rauhaton Martan rakkaudentunnustus kotiseudulleen 4

6 Martta ja Akseli Storm hääkuvassa v

7 Tiedän Martan kertoman perusteella, että hän Helsinkiin saavuttuaan sai työpaikan Munkkiniemen Pensionaatista ja oli vakain tuumin siirtymässä Pietariin töihin. Venäjän vallankumous kuitenkin esti aikeet ja Martta jäi Suomeen. En tiedä paljoakaan hänen elämästään ennen avioliittoa Akseli Johannes Stormin kanssa. (vuodesta 1929 lähtien Sarpaneva) Liitto oli onneton ja Martta katui katkerasti sortumistaan komeaan Akseliin. Martta oli kuitenkin tuon ajan käsityksen mukaan auttamattomasti vanhapiika - peräti 27-vuotias. Esikoinen Pentti syntyi kesällä Hänellä todettiin huuli- ja suulakihalkio, jollaista kehityshäiriötä Martta ei ollut milloinkaan nähnyt. Hän kertoi järkyttyneensä sydänjuuriaan myöten lapsen nähdessään ja suunnitteli jo epätoivoissaan koskeen menoa. Hän syytti aina miestään ja tämän epäkelpoa sukua ongelmasta. Pentin vamma kuitenkin korjattiinkin vauvaiässä onnistuneella leikkauksella. Myöhemmin Hujasen sukuun syntyi toinen samasta ongelmasta kärsinyt poikavauva.. Timon syntymä terveenä oli Martalle suuri helpotus. Kolmas veli Raimo syntyi v Poikien ollessa pieniä isä Akseli elätti perhettään myyntimiehenä ja työskenteli myös koristemaalarina. Martta oli taitava käsistään ja puki poikansa mahdollisimman kauniisti itse valmistamiinsa vaatteisiin. Hän oli sangen sipsakka itsekin pikkuinen ja muodikas. Kesät vietettiin Pielaveden seppälässä, Martan synnyinkodissa. Timo kertoi sepän mökin vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta - olleen siisti ja kodikas. Vaarin tekemät ruokailuastiat olivat aina niille varta vasten valmistetuissa telineissä ja Annimummo hääri tuvassa topakkana emäntänä. 6

8 Timo, Martta, Raimo ja Pentti kesällä v Perhe kamppaili kuitenkin yhä pahenevien ongelmien kanssa, joista vähäisin ei ollut isän alkoholismi. Martan tapa ratkaista ongelmaa saattaa kuohuttaa, mutta hänen mitallaan se oli oikeutettua. Hän oli kuullut, että miehen saa hoitoon jos poliisin toimesta suoritetaan kolme juopumuspidätystä. Sen sijaan, että olisi itse mennyt poliisia noutamaan hän lähetti matkaan pienet poikansa, useimmiten Pentin. Poliisin hakeminen isää noutamaan repi lapsiin ikuiset haavat. Milloinkaan he eivät lakanneet puhumasta tästä asiasta. Tapasin Marttaa säännöllisesti vuosina ja ystävystyin hänen kanssaan. Martan katkeruus Akselia kohtaan ei milloinkaan laantunut. Miehen uusi avioliitto ja uusi perhe olivat hänelle liikaa. Kaikesta huolimatta Martalla säilytti rempseän huumorintajunsa. Eräs hänen lempilausahduksistaan jäi lähtemättömästi mieleeni. Hän otti teatraalisen ilmeen, ojentautui koko 150-senttiseen komeuteensa ja lausui: Luoja varjelkoon minua siltä kapistukselta, jota mieheksi kutsutaan. Samaan hengenvetoon hän muisti mainita, ettei ole mieheen vilkaissutkaan sen koommin kun täytti 38-vuotta. 7

9 Tuure-eno Eron jälkeen perhe eli suuressa taloudellisessa ahdingossa. Akselilta ei herunut elatusapua. Pentti oli perheen suosikkipoika ja hänet päätettiin kouluttaa ylioppilaaksi, muut saivat suorittaa vain kansakoulun. Martta on säilyttänyt mm. pienen Timon kouluvihkoja ja piirustuksia, kaikista välittyy tavaton huolellisuus ja yritteliäisyys. Martta yritti parhaansa mukaan viedä perhettä eteenpäin, jopa oman terveytensä kustannuksella. Hän teki käsitötä ja ompeli yökaudet, kunnes käsistä irtosi iho ja vähäkin tienesti loppui. Apuun riensi Tuure Hujanen, Martan veli, josta tuli Timolle uudenlainen miehenmalli. Sisaruspari ja pojat asettuivat asumaan Helsingin Kruununhakaan Välikatu 2:een. Tuure-eno työskenteli poliisilaitoksella kirjurina. Timo muisti hänet kirjanoppineena ja viisaana miehenä, joka piti lapsista. Joskus Tuureeno havahtui päiväuniltaan kimakkaan kiljuntaan, joka kuului läheisen Kulmakoulun oppilaiden päästessä välitunnille. Eno tuli alkovista päässään kamelinkarvamyssy ja kädessään kinnas, jolla hän taputteli kasvojaan ja lausui: Ma ääniä lasten kuulen, joit sieluni rakastaa. Tuuren tavannut Pi kertoi hänen olleen omalaatuinen originelli, joka saattoi lausua mm. Edith Södergranin runoja ruotsiksi. Tuure tunsi kasvit, myös latinaksi. Hänellä oli kaiken kaikkiaan tavattoman laaja yleissivistys. Koti Välikadulla oli pikkuruinen, yksi huone ja alkovi, jossa enolla oli oma vuoteensa ja suuri määrä kirjoja. Timon kiinnostus taiteisiin, kirjoihin ja runouteen syttyi näinä vuosina ja jatkui läpi elämän. Vaikka koti oli tavattoman ahdas illalla lattialle vedettiin rapisevat olkipatjat, joilla nukuttiin siskonpeti - tyyliin oli henkinen ilmapiiri parantunut ja perhe saattoi hiljalleen aloittaa normaalin elämän. Tähän kotiin Timo palasi mielessään aina. Kulkiessamme useasti Kruununhaan katuja hän suuntasi kulkunsa Välikadulle ja menneeseen aikaan. Välikatu 2, ohikulkija ei aavista, että siellä on Timo Sarpanevan paratiisi Edeltäneen ajan on täytynyt olla hirvittävä painajainen. 8

10 12-vuotiaan Timon koulupiirustuksia. 9

11 10

12 Ihailen Martan selviytymistaitoja. Hän kasvatti poikansa olosuhteissa, joissa yhteiskunta ei avustanut yksinhuoltajia. Lapsilisiä ei ollut, eikä Akselilta herunut taloudellista tukea. Perheen selviytyminen oli Martan sitkeyden, kekseliäisyyden, uskomattoman taistelutahdon ja Tuure-enon ansiota. Sisarukset kasvattivat pojat aikuisuuteen asti. Tuure-enon kuolema 1960-luvun alussa oli Timolle suuri menetys. Perinnöksi ja muistoksi hän sai enonsa paperiveitsen. Luulen, että tämä on ainoa aineellinen perintö, jonka Timo on milloinkaan saanut. Timo oli kilpailuhenkinen ja lahjakas urheilija. Tuon ajan urheilusankarit kuten Gunnar Bärlund, Aki Tammisto, Gunnar Höckert ym. olivat todellisia ihanteita ja esikuvia, joiden kaltaisiksi haluttiin tulla. Timo harrasti pikajuoksua ja kävi salaa äidiltään jopa nyrkkeilysalilla harjoittelemassa. Nyrkkeilyvalmentajat pitivät nuorukaista niin lahjakkaana, että menivät, Timon tietämättä, kotiovelle kyselemään äidiltä josko poikaa saisi ruveta tehovalmentamaan. Timo kertoi jälkeenpäin naureskellen, että harvoin on tullut kenellekään niin kipakkaa lähtöä kuin kyselijölle ja harvoin on kenenkään nyrkkeilyura loppunut äidin antamaan tyrmäysiskuun. Timosta ei siis tullut uutta Gunnar Bärlundia tai Paavo Nurmea hänestä tuli Timo Sarpaneva. 11

13 Pentti, Martta ja Timo Sarpaneva v Sota ja pulavuodet Vuonna 1939 syttynyt sota vei Pentti-veljen rintamalle ja Timo hakeutui vapaaehtoisena armeijaan huhtikuussa 1944 vain 17-vuotiaana. Hänet koulutettiin kevyen kranaatinheittimen tulenjohtajaksi. Propagandakoneiston aivopesemä nuorukainen oli intomielinen isänmaanpuolustaja ja valmis rintamalle vaikka heti! Pikaisen koulutuksen jälkeen hänet lastattiin aseveljiensä kanssa kuormaauton lavalle suuntana Karjalan kannas, kun yllättäen tuli tieto juuri solmitusta aselevosta. Kuorma-auto jäi niille sijoilleen Nummenkylän naisvankilan pihalle. Edellisenä päivänä matkaan lähteneet ehtivät vielä kahinoihin. Oli neljäs syyskuuta 1944, minä synnyin tuona päivänä. 12

14 Sotien jälkeen Timo teki töitä mm. RaKe:ssa pätkien rimoja ja kärräten tavaraa rämisevillä kärryillä pitkin katuja. Kaverit laskivat leikkiä nähdessään hänet ahertamassa. Pilkantekoa vältelläkseen Timo lähti työhön usein hyvin varhain aamulla. Kaikkien tienestit olivat tarpeen perheen toimeentulon turvaamiseksi. Timo oli jo lapsena taitava ja huolellinen piirtäjä. Hän on usein maininnut V.V. Nyström nimisen perheystävän, jonka kannustamana hän pyrki - ja tuli hyväksytyksi Taideteolliseen Keskuskouluun. Hän aloitti opintonsa v ja valmistui graafikoksi v Valmistuttuaan hän toimi koulussa myös opettajana. Opiskelunsa Timo rahoitti työskentelemällä kesäisin tukkijätkänä uitoilla Pielisellä Pohjois-Karjalassa. Perheellä ei ollut varaa junalippuun, joten Timo haki köyhäinaputoimistosta litterat, jonka turvin pääsi matkaan. Tukkilaisenakin Timo oli tunnollinen ja kohosi nopeasti uittoporukan pomoksi kympiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin Timo tapasi Veijo Meren Kosmoksessa. Tämä oli istunut vaiteliaana Timoa vastapäätä pöydän toisella puolella. Äkkiä kirjailija oli kumartunut pöydän yli, tempaissut käteensä pöytäveitsen ja vihoissaan iskenyt sen Timon rintaan muristen: Saatana, olit maailman vittumaisin kymppi. Veijo Meri oli ollut Timon porukoissa uittomiehenä ja katsonut ehkä tulleensa simputetuksi. Tiedä häntä. Timo muisti Veijon uitoilta vain hämärästi. Onneksi pöytäveitsi oli päästään pyöristetty, Timon rintalastaan tuli vain mustelma, eikä hän koskaan muistanut kirjailijaa pahalla. Harvoina vapaahetkinään Pielisellä Timo maalasi ja piirsi. Malleina olivat usein Siperian lentojätkät ja muut tukkilaiskaverit. Tältä ajalta on myös joitain maisemaakvarelleja. Näihin kesiin Timo palasi yhä uudelleen. Vielä vanhoilla päivilläänkin hän sanoi usein: Mielessäni minä maalaan aina. 13

15 Tukkilainen, omakuva

16 Sadepäivä Pielisellä, akvarelli

17 Metsä, akvarelli

18 Arttu Brummer Timon opettajana Taideteollisessa Keskuskoulussa oli legendaarinen Arttu Brummer, joka koulutti kokonaisen sodanjälkeisen muotoilijasukupolven. Arttu Brummer näki Timon poikkeuksellisen lahjakkuuden. Myös Timo ihaili renessanssimaista opettajaansa, jonka assistenttina hänellä oli oma erityinen aitiopaikkansa kaikkeen mitä oppilaitoksessa tapahtui. Molemminpuolista ihailua ja kunnioitusta kuvaavaa on, että Timon valmistuttua oppilaitoksesta Arttu Brummer ei antanut kenenkään istua hänen paikallaan vaan piti hänen tuolinsa tyhjänä. Aikuisena Timo muisteli Arttu Brummerin lausahdusta, joka oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen. Renessanssi-ihmiset ovat suuria hyveissään ja voimakkaita paheissaan. Timo tuntui hyväksyneen tämän elämänohjeekseen 17

19 Timo Sarpaneva Ateneumissa vuosina (Alakuvassa oikealla Erkki Laitakari) 18

20 Saaristo ja meri Timosta ei voi puhua mainitsematta hänen rakkauttaan saaristoon ja veneisiin. Hänen läheinen ystävänsä Hepeli Hentomieli eli Henrik Tikkanen, vei Timon Iniöön luvun puolivälissä. Saariston koskemattomuus ja raju meri tekivät Timosta meri-ihmisen henkeen ja vereen. Timo perheineen vietti kesänsä aina saaristossa, ensin Iniössä ja myöhemmin Dömaskärillä Gullkronan aavoilla v rakennetussa kalastajatorpassa, jonka hän huolella restauroi. Milloinkaan Timo ei löytänyt kauniimpaa seutua koko maailmasta kuin Suomen Saaristomeri. Sinne hän palasi, sinne hän kaipasi. Saaristomeri oli hänen mielestään yksi maailman kauneimmista sanoista, jos ei kaunein... Jokainen perheenjäsen muistaa varmasti päivän, jolloin Timo päätti aloittaa kesälomansa. Timo tuli saareen ja istui tuoliinsa. Hänelle sekoitettiin juoma, jonka hän pikaisesti kumosi. Kyyneleet kihosivat hänen silmiinsä kun hän totesi, että tämä on hänen koko elämänsä ensimmäinen kesäloma ja ensimmäinen lomapäivä. Jos mukana sattui olemaan joku hieman vieraampi, sai Timo osakseen kaipaamaansa myötätuntoa ja sääliä. Sama tilanne toistui joka ainoa vuosi aivan samanlaisena. Paatuneet perheenjäsenet jatkoivat tavaroiden purkamista, eivätkä korvaansa kallistaneet. 19

21 Domaskär. 20

22 Perhe Perhe ja lapset merkitsivät Timolle vakautta, jotain mikä pysyy. Lapset olivat hänelle suunnattoman tärkeitä, vaikka saattavat itse nähdä asian toisin. Timo iloitsi suuresti jokaisesta vastasyntyneestä. Heidän kauttaan hän loi ympärilleen pysyvyyttä. Lapset olivat ja kasvoivat eivätkä kadonneet minnekään. He olivat hänen lapsiaan vaikka maailma kaatuisi. Ystävät pettivät, naiset katosivat ja lapsuudenaikaiset voimahahmot kuolivat. Lapset olivat valopoijuja hänen sisäisissä myrskyissään ja pitävä side, joka kiinnitti hänet pysyvästi perherakenteisiin. Kuva saattaa olla oudosti käänteinen, isä tarvitsi lapsia selvitäkseen ehkä enemmän kuin lapset isäänsä. Puolisot olivat ankkureita, pitävästi kiinni peruskalliossa. Vaikka myrskysi rajustikin, vene ei päässyt tuuliajolle. Pi, Polo ja Tom 1960-luku. Aleksei, Jatta ja Johanna 1970-luku. 21

23 Työ Timo oli loistokkaimmillaan tehdessään työtään. Hän syttyi, innostui ja onnistui. Työtoverit tehtailla näyttivät olevan hänelle läheisempiä kuin omat veljet. Työskennellessään Timo oli tasapainoinen, varma ja valoisa. Joskus tuntui kuin hän ei olisi saanut rauhaa sisäiseltä riivaajaltaan muuten kuin työnsä kautta. Hän teki työtään silloinkin kun näytti viettävän joutoaikaa kuljeskelemalla Helsingin keskustassa. Hän viihtyi kirjakaupoissa, antikvariaateissa ja antiikkiliikkeissä. Hän saattoi ostella esim luvulla suunnittelemiaan tuotteita vaikka samanlainen olisi ollutkin varastossa. Hän näytti aloittavan uuden projektin aina hyvin kaukaa omasta menneisyydestään. Hän kuljetti teemojaan ja tekniikoitaan vuosikymmenten halki. Aloittaessaan uuden työn hän oli aina nuorukainen.. Nukkuva lintu on hyvä esimerkki tällaisesta luomisprosessista. Ensimmäinen lintu on maalaus vuodelta 1953, sitä seuraa lasinen veistos 1960-luvulla ja sama teema toistuu Veninillä ja Nuutajärven lasitehtaalla 1990-luvulla syntyneissä töissä. Timo ja puhaltajamestari Helge Nieminen Karhula-Iittalan lasitehtaalla 1950-luvulla. 22

24 Nukkuva Lintu

25 Nukkuva Lintu Black Bird

26 Timon taitelijan ura on joka suhteessa harvinaisen mittava ajassakin laskettuna se ulottuu seitsemälle vuosikymmenelle. Hänet on palkittu huomattavilla kansainvälisillä tunnustuksilla ja huomionosoituksilla. Kolmasti hänet palkittiin Milanon Triennaleissa Grand Prix`llä ja vuonna 1954 hänen lasiveistoksensa valittiin vuoden kauneimmaksi esineeksi. Timon monipuolisuus ja loputon idearikkaus hämmentävät. Hän on ilmaissut itseään mm. lasin, metallin, posliinin, keramiikan, puun ja tekstiilin kielellä. Hän on maalannut, työstänyt veistoksia, grafiikkaa, piirroksia, teatterilavastuksia, valmisvaatteita ja muovia. Tarkastellaan mitä tapahtui eri vuosikymmenillä ammatillisella rintamalla. Luettelo ei ole kattava, mutta antaa kuvan Timon laaja-alaisuudesta luku Timo Sarpaneva keskittyy opiskeluun, piirtämiseen ja maalaamiseen. Tekstiilityöt ovat erityisen mielenkiinnon kohteina hän debytoi taidemaalarina Helsingin Taidehallin nuortennäyttelyssä, jossa hänen maalauksilleen on varattu kokonainen huone. Aikansa huomattavin taidekriitikko Edward Richter kirjoittaa: Timo Sarpaneva on huomioon otettava koloristinen lahjakkuus, jonka hienostunut taidekäsitys antaa suuria lupauksia. Samana vuonna pohjoismaiden suurin lasitehdas Riihimäellä järjestää suuren kansainvälisen lasinsuunnittelukilpailun. Arttu Brummer voittaa ja Timon työ sijoittuu toiseksi. Kiinnostus lasiin herää luku Vuonna 1950 taideteollisuusnäyttelyssä Helsingin Taidehallissa on näytteillä Sarpanevan suunnittelemia silkkilangoin kirjottuja tekstiilitöitä pannumyssyjä, sohvatyynyjä ja kookas huivi Lintukauppias Ne herättävät runsaasti huomiota persoonallisella otteellaan ja taidokkaalla toteutuksellaan. Kirjailutyö on Martta-äidin käsialaa. Tanskalainen Holmegaardin lasitehdas tarjoaa Timolle töitä lasin suunnittelijana, mutta Ahlströmin Karhula-Iiittalan lasitehdas tekee paremman tarjouksen ei taloudellisesti, vaan antaa lupauksen vapaista käsistä. Tästä oikeudestaan Timo ei koskaan luopunut. Hän aloittaa vimmaisen, vuosikymmeniä kestävän luomistyönsä lasin parissa. Ensimmäinen työ Karhula-Iittalan lasitehtaalla on pieni opaalilasista valmistettu Hammas. Merkille pantavaa on, ettei teoksella ole minkäänlaista käyttötarkoitusta, se on puhdas abstraktio, pienoisveistos. Tuolloin lasia ei vielä mielletä taideteoksen vaan käyttöesineen materiaaliksi. Timo Sarpaneva on päässyt vallankumouksellisen työnsä alkuun. 25

27 Lintukauppias, liina Kirjailu on Martta-äidin käsialaa. 26

28 Milanon Triennalet Käsitteestä Finnish Design ei voida puhua mainitsematta Olof Gummerusta. Ennen Gummeruksen tuloa Suomen Taideteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajaksi v ei koko käsitettä ollut olemassakaan. Finnish Design, suomalainen muotoilu syntyi käsitteenä Milanossa järjestettävissä kansainvälisissä suurtapahtumissa Triennaleissa, jotka järjestettiin joka kolmas vuosi. Olof Gummerus oli harvinaislaatuinen persoonallisuus oman aikansa suomalaisessa yhteisössä. Sivistyneenä ja kielitaitoisena maailmanmiehenä, joka pukeutui Savile Row n räätälin valmistamiin mittapukuihin ja piti neilikkaa puvuntakkinsa rintapielessä, hän kummastutti ja jopa jossain määrin ärsyttikin joitain suomalaisia, mutta ulkomailla hänet otettiin vastaan ansaitulla arvonannolla. Timo ja Olof ystävystyivät jo varhain. Erilaisista taustoistaan huolimatta heissä saattaa havaita paljonkin samankaltaisuutta. Pelottomuus uusien haasteiden edessä, huippuunsa hiottu tyylitaju ja säihkyvä huumori lisättynä heittäytymisen lahjalla, loivat elinikäisen ystävyyden. Timo toimi näyttelyarkkitehtina mm. kaikissa Suomen Taideteollisuusyhdistyksen kiertävissä näyttelyissä 1960-luvulla. Kierrellessään yhdessä eri maissa ja maanosissa, tutustuen samalla paikallisiin kulttuureihin ja tapoihin, Timo oppi Olofin opastuksella arvostamaan mm. elävää kalaa, joka vielä lautasellakin läpsäisi pari pyrstöniskua tuoreutensa merkiksi tai grillattuja, rapsakoita mantelinmakuisia muurahaisia Yhdessä he soittivat amsterdamilaisessa yökerhossa Max Woiskin orkesterissa, Olof rumpuja ja Timo marakasseja - loppuyö kului tyylikkäästi puistonpenkillä bockmaa nautiskellen. 27

29 Olof Gummerus, sikari, neilikka, batistiliina vasemassa hihassa, vain monokkeli puuttuu. Timo, puuseppä Abramo Brambilla ja Olof Gummerus Triennalessa

30 1951 Sarpaneva osallistuu Milanon Triennaleen kirjontatöillään. Kahvipannumyssy Kukko palkitaan hopeamitalilla. Kirjailutyö on Martta-äidin käsialaa. Samana vuonna syntyy Karhula-Iittalan lasitehtaalla Hiidenkirnu -kokoelma Lansetti -kokoelma, joka palkitaan Milanon Triennalessa Grand Prix`llä vuonna Arvostettu taidekriitikko Benedict Zilliacus kirjoittaa: Kokoelma kuuluu parhaimpaan, mitä meillä taidelasin alalla on luotu. Se on samalla sekä muodoiltaan että materiaalitajultaan uutta, hämmästyttävän puhdasta ja ehdotonta. Lasin sileys ja kirkkaus, pintojen harkittu kaartuminen ja jäntevä nousu antavat taiteilijan keskitetylle idealle harvinaisen uljaan ja oman voimansa tuntuisen muodon. (Taiteen maailma 1953, nro 1) Lasitehtaalla Lansetti -kokoelma kirvoittaa toisenlaisenkin kommentin. Mestaripuhaltaja Kustaa Sandholm lausahtaa: Sarpanevalta pitäisi ottaa kynä pois. Tällä tunnustuksella mestaripuhaltajat aateloivat taiteilijansa. Samana vuonna syntyy lukuisia julisteita, jotka Sarpaneva maalaa käsin tai painaa monivärisinä puupiirroksina, painolaatat hän leikkaa itse. Lansetti IV,

31 Kukko, kahvipannumyssy Kirjailutyö Martta Sarpaneva. 30

32 1953 Timo Sarpaneva kehittää yhteistyössä lasinpuhaltajien kanssa Karhula-Iittalan lasitehtaalla nk. Tikkuilma- eli höyrypuhallusmenetelmän, jota hän tulee käyttämään tulevaisuudessa vuosikymmenten ajan. Menetelmä antaa mahdollisuuden ennen näkemättömiin visuaalisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Tällä menetelmällä valmistetaan mm. Kajakki, Orkidea ja Kyynel, jotka kuuluvat Milanon Triennalessa 1954 Grand Prix llä palkittuun kokoelmaan. Amerikkalainen House Beaultiful-lehti valisti Orkidean Maailman kauneimmaksi esineeksi Nämä lasiteokset ovat puhdasta veistotaidetta, eikä Sarpaneva alunperinkään antanut niille muuta käyttötarkoitusta luvulla yleinen mielipide ei kuitenkaan hevin hyväksynyt lasia veistosten materiaaliksi vaan pidettiin itsestään selvänä, että lasista valmistettiin ainoastaan arkisia käyttöesineitä. Tänä päivänä kokoelman teokset ovat himoittuja harvianaisuuksia, joista kansainvälisissä huutokaupoissa maksetaan huippuhintoja. Kajakki mainitaan Guinnesin Suuressa Ennätyskirjassa 1991, se on kautta aikojen kallein modernin lasitaiteen teos. Timon suhtautuminen ennätyshintaan kuvaa hänen luonteenlaatuaan hän ei kiinnittänyt siihen suurtakaan huomiota. Sen sijaan häntä järkytti silminnähden ajatus, että hänen töitään myytiin antiikkihuutokaupassa! Hän samaistui töihinsä tavattoman voimakkaasti, työt olivat osa häntä aina. Työ antiikkihuutokaupassa oli sietämätön ajatus. Kajakki -lasiveistoksia

33 Ilmat, Orkidea ja Ilmat variaatio

34 1950-luvulla Timo toimi Taideteollisessa Oppilaitoksessa kankaan sommittelun ja painannan opettajana. Toimiessaan 1955 Porin Puuvillatehtaan taiteilijana ja taiteellisena johtajana hän työllisti oppilaitaan palkkaamalla heitä tehtaalle suunnittelutehtäviin Karelia -kokoelma, kuosiin kudottuja puuvillakankaita Porin Puuvillatehtaalle. Suomen ensimmäinen vientiin suunniteltu puuvillakangaskokoelma. Timo kehittää Karhula-Iittalan lasitehtaalla uudet lasivärit omiin tuotteisiinsa tehtaan huippukemistin Keijo Laitisen kanssa. Lasivärien uudistaminen on teknisesti erittäin vaikeaa. Uudet värit siniharmaa, lilaharmaa, vihreänharmaa ja harmaa poikkeavat suuresti perinteisistä väreistä. Yleislakon aikana Timo työskentelee tehtaalla kuumeisesti hyttimestareiden kanssa. Tikkuilmalla valmistetut värireunaesineet ja i-lasikokoelma syntyvät. Pienen punaisen i-merkin Timo suunnitteli vain omia tuotteitaan varten. Myöhemmin sillä merkittiin myös muiden suunnittelijoiden tuotteet. Tänään i-merkillä varustetaan kaikki Iittalan tuotteet materiaalista riippumatta. Se on eräs tunnetuimmista brandimerkeistä maassamme Timon suunnittelee Milanon Triennalen Suomen osaston arkkitehtuurin, joka palkitaan Grand Prix llä, samoin kuin i-lasistot. Karelia -kankaat palkittiin hopeamitalilla. 33

35 Lasten muki ja pakkaus Karelia -kangas, kudottua puuvilla

36 1960 Nukkuva lintu lasiveistokset palkitaan kultamitalilla Milanon Triennalessa. Valurautakokoelma palkitaan hopeamitalilla. Pohjanlahti -ryijykokoelma valmistuu. Raskaat ryijyt kudottiin puoliteollisesti Pojovikissä. Kooltaan ne ovat 2x2m ja 2x4m. Teknisestä toteutuksesta vastasi tekstiili-insinööri Betzy Wegelius. Oxharu Pohjanlahti-ryijy

37 Luonnos Oxharu -ryijyyn

38 1960-luvulla Timo suunnittelee Juniper miestenvaatekokoelmat Kestilälle. Kokoelmat käsittivät pukuja, juhla-asuja, ulkoiluasuja ja päällysvaatteita. Monet asuista ovat edelleen hämmästyttävän moderneja. Erityistä huomiota kiinnitetään yksityiskohtiin: leikkaukset, kankaat, napit, asujen vuorit jopa ompelulangat suunnitellaan pienintä yksityiskohtaa myöten. Juniper -puku

39 38

40 1963 Valurautakokoelma palkitaan International Design Award illa. Timo keksii Liekkiraita -menetelmän Iittalan lasitehtaalla. Syntyy Pisaranrengas - lasisto Kokeillessaan erilaisia ratkaisuja saadakseen lasiin halutunlaisia pintakuvioita Timo ja Iittalan ylihyttimestari Reino (Reka) Löflund laittoivat puumuotteihin erilaisia metalliesineitä kuten sahanteriä, kettinkejä ja vaijereita. Sula lasi puhallettiin muotteihin, jossa sitä ei voitu perinteisesti pyörittää muotissa olleen romun takia. Leimuten ja sankasti savuten lasi paloi kiinni puumuottiin, joka avattiin ja tulinen koekappale vietiin jäähdytysliinalle. Seuraavana päivänä pettymys oli suuri. Reka lähetti koelasin Timolle Helsinkiin ja odotti kommenttia puhelimitse. Mitä sinä olet oikein mennyt tekemään!? Oli Timon ensimmäinen lause. Reka oli syvästi pahoitellut epäonnistunutta koetta, mutta Timo jatkoi: En minä sitä tarkoita, mutta oletko katsonut toiselle puolelle? Toisella puolella oli ollut puumuotissa oksa, josta oli lasiin muodostunut upea pintakuvio! Toinen puoli tuotti lasiteollisuuden kopioiduimman ilmiön, lasin pintastruktuurin. Timo teki menetelmällään aluksi yksinomaan kookkaita lasiveistoksia mm. Ahtojää - teoksen Montrealin maailmannäyttelyyn EXPO-67, sekä veistoksellisia maljakoita nk. Finlandia -kokoelman. Hän ei milloinkaan hyväksynyt kaikkia menetelmänsä sovellutuksia teollisessa tuotannossa, varsinkin kun muottimateriaali vaihdettiin lopullisiin teräsmuotteihin. Pinta ei enää elänyt. 39

41 Finlandia -veistoksia valmistettiin tehtaan pihalla ankaran savunmuodostuksen vuoksi. Puuhun kiinni puhallettuja Finlandia -veistoksia

42 Timo Sarpaneva vihittiin ensimmäisenä maailmassa muotoilun kunniatohtoriksi Lontoon Royal College of Arts issa vuonna Samalla arvonimi myönnettiin mm. Prinssi Philipille (kuvassa toinen oikealla) ja kuvanveistäjä Henry Moorelle. 41

43 Merkittävimmät tunnustukset 1958 Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia-mitali 1963 Honorary Royal Designer for Industry, Royal Society of Arts, Lontoo 1967 Kunniatohtori, Royal College of Arts, Lontoo 1975 Suomen Leijonan Ritarikunnan Komentajamerkki 1976 Professorin arvonimi 1981 Kunniajäsen, Teollisuustaiteen liitto Ornamo 1985 Akateemikko H.C., Academia de Diseno University of Mexico City 1993 Kunniatohtori, Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki 1994 Dannebrogin Ritarikunnan ensimmäisen luokan komentajamerkki, Tanska 1995 Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan komentajamerkki Timo Sarpanevan töitä on yli kolmessakymmenessä museossa eri maanosissa. 42

44 1964 Painake-kokoelma Primo Oy:lle. Jousi -painake on edelleen tuotannossa Timo keksii Ambiente menetelmän, joka poikkeaa täysin perinteisistä painomenetelmistä. Menetelmällä painettiin sekä paperia että kankaita. Keksintö palkitiin 1969 International Design Award illa. Timo sai tekniikalleen maailmanlaajuisen patentin. Ambiente - taidepaperi palkittiin Wienissä Eurostarilla, joka on merkittävin pakkausalan tunnustus maailmassa. Ambiente -kangas Venetsiassa. 43

45 1970 Rosenthalilla Saksassa syntyy kokoelma suuria, onttoja keramiikkaveistoksia, joista osa on valaisimia. Philip Rosenthal sanoi myöhemmin niiden olleen vuosia edellä aikaansa. Timo Rosenthalilla Selbissä 1970-luvulla. 44

46 1971 Teräksestä valmistetut talousastiat OPA Oy:lle. Osa mallistosta päivitettiin teknisesti v Suomi -posliiniastiasto Rosenthalille. Kokoelma palkittiin Italian Tasavallan Presidentin Kultamitalilla Faenzassa v Palkinto on alan huomattavin kansainvälinen tunnustus. Ammattipiireissä sitä kutsutaan Keramiikan ja Posliinin Nobeliksi. Suomi -astiasto

47 Victor Vasarely. Salvador Dali. H.A.P. Grieshaber. Ivan Rabuzin. Rosenthalin voimahahmo Philip Rosenthal antoi tunnetuille taiteilijoille tehtäväksi luoda koristeluja Suomi -astiaston kulhoille ja kannuille. Työhön ryhtyivät Victor Vasarely, Ivan Rabuzin,H.A.P. Grieshaber ja Salvador Dali. Timo ilmaisi eriävän mielipiteensä pyttyjensä sotkemisesta, mutta joutui lopulta vastahakoisesti suostumaan ajatukseen. Timo hyväksyi astiastosta vain valkean version.. 46

48 Samana vuonna Timo aloittaa mittavan kiertueen silloisessa Neuvostoliitossa. Tarkoituksena on avata markkinoita suomalaiselle kulutustavarateollisuudelle. Esillä on vain Timon suunnittelemia tuotteita. Näyttely, jonka pinta-ala on Moskovassa n neliömetriä, kiertää myös Minskissä ja Tbilisissä. Näyttelyä suojelee Urho kekkonen Timo keksii Arkipelago -menetelmän Iittalan lasitehtaalla. Hän patentoi sen nimiinsä, mutta luovuttaa sen vastikkeetta tehtaalle. Ehtona luovutukselle on, että hän saa käyttää menetelmäänsä ilman, että muut taiteilijat saavat sen käyttöönsä Lasiaika - ja Libertá -veistokset syntyvät. Timo suuntautuu jälleen yhä enemmän kohti veistostaidetta. Hän luo kokoelman kookkaita veistoksia kylmästä lasista ja graniitista. Saadakseen oikeanlaista materiaalia, hän valvoo jäähtyneiden lasiuunien vierellä kun suuria lohkoja irrotetaan ja nostellaan varovaisesti puisille trukkilavoille. Hän työstää sekä lasi- että kivielementit Toijalalaisella Jokisen hautakiviveistämöllä. Myös suuret lasi-metalli Ikonit valmistuvat Iittalan lasitehtaalla. Lasiaika-veistos Vela Bianca syntyy

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Lahden kansainvälinen julistetriennale 2014

Lahden kansainvälinen julistetriennale 2014 Tunnusjuliste: Linn Henrichson Lahden kansainvälinen julistetriennale 2014 13.6.-28.9.2014 Lahden perinteikäs julistebiennale on muuttunut Lahden kansainvälisiksi julistetriennaleksi. Joka kolmas vuosi

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ

TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN LUMIKKI JA SEITSEMÄN KÄÄPIÖTÄ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: OSA1: OSA 2: 1. Mikä oli kuninkaan ja kuningattaren suurin toive? 2. Millainen uusi kuningatar oli? 3. Mistä uusi

Lisätiedot

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä

Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä Päättötehtävä Teema: Muinaiskylä 1 vaihe. Suunnittelu Projektin tarkoitus on rakentaa oppilaiden kanssa muinaiskylän pienoismalli. Projektin opetukselliset tavoitteet ovat aikamatka menneisyyteen ja omien

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Tästä alkaa suomalainen laatutyö.

Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Tästä alkaa suomalainen laatutyö. Perinteet ohjaavat osaamista inspiraatiot synnyttävät kauneutta. Aito suomalainen osaaminen synnyttää laadukkaita pellavatekstiilejä kylpyyn, saunaan ja kodin sisustukseen.

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Suomi Kertomus 8/60 www.m1914.org

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-)

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-) 4 vuodenaikaa Taiteilijaryhmä 4 vuodenaikaa on toteuttanut taideprojekteja Kukonkallion hoivakodissa vuodesta 2006. Yhteistyö taiteilijoiden ja hoivakodin välillä alkoi alakerran käytävään ripustetuista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao

1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao LAUSETYYPPIEN PIKAKERTAUS TEE LAUSE 1. pääministeri - Mari Kiviniemi tavata sunnuntai lyhyesti - Kiina pääministeri - Wen Jiabao Shanghai - vierailu yhteys 2. Yhdysvallat - avaruushallinto Nasa pitää torstai

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 KONSTA JYLHÄ JA KANSANMUSIIKKI

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 KONSTA JYLHÄ JA KANSANMUSIIKKI JUHLARAHALAUTAKUNTA 1/5 KILPAILUOHJELMA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Konsta Jylhä ja kansanmusiikki -juhlarahan taiteellisen suunnittelun toteuttamiseksi.

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

GUNNEL ADLERCREUTZ s. 1941

GUNNEL ADLERCREUTZ s. 1941 GUNNEL ADLERCREUTZ s. 1941 Adlercreutz & Co., arkkitehtitoimisto Oy, osakas; suunnittelijana useissa eri arkkitehtitoimistoissa (1970-1990luvuilla) Espoon kaupunki, asemakaava- ja talosuunnitteluosasto,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

MARIA VOITELEE JEESUKSEN

MARIA VOITELEE JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MARIA VOITELEE JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka on Betania, kylä lähellä Jerusalemia. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Téri Zambrano Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Huonekalurestaurointi

Téri Zambrano Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Huonekalurestaurointi Téri Zambrano Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Huonekalurestaurointi Työssäoppiminen Meksikossa Foro Shakespeare 02.03.2015-25.05.2015 (teatteri) Museo Franz Mayer 13.07.2015-18.09.2015 Tein

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4)

JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) JUHLARAHALAUTAKUNTA 1 (4) KILPAILUOHJELMA SUOMEN PANKKI 200 VUOTTA Juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön valtuuttamana kilpailun Suomen Pankki 200 vuotta -juhlarahan taiteellisen suunnittelun

Lisätiedot

Liukuovet t ä y d e n t ä ä t i l a s i

Liukuovet t ä y d e n t ä ä t i l a s i Liukuovet täydentää tilasi Korkealaatuisten liukuoviemme tuoteperheen teräsprofiilit ovat Montreal ja Halifax. Kun haluat siron, edullisen ja laadukkaan liukuoven, Montreal tai Halifax on Sinun valintasi.

Lisätiedot