TIMO SARPANEVA. sarpaneva. design. lyhyesti. Teksti Marjatta Sarpaneva. Copyright:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIMO SARPANEVA. sarpaneva. design. lyhyesti. www.sarpanevadesign.com. Teksti Marjatta Sarpaneva. Copyright:"

Transkriptio

1 TIMO SARPANEVA lyhyesti Teksti Marjatta Sarpaneva Copyright: sarpaneva design

2 Timo Sarpaneva. 1

3 Kuinka kuvata hellittämätöntä luovuutta ja elinvoimaa? Mistä syntyvät rakkaus ja intohimo työhön, loputtomalta tuntuva liike ja tienraivaajan voima? Millainen oli lyhyt aikakausi, joka synnytti niin monia suomalaisen modernin taiteen merkkiteoksia? Millainen kasvuympäristö oli tuon ajan nuorilla taiteilijoilla? Kysymyksiä voidaan esittää loputtomiin, useimmiten jäämme ilman vastauksia. Tiedämme, että poikkeukselliset yhteiskunnalliset ajat ravistavat myös taiteen eri alueita. Toista maailmansotaa edelsi väkevä liikehdintä. Kirjailijat avasivat ovia Eurooppaan ja kuvataiteiden yleismaailmallinen vallankumous jatkui kiihkeänä. Runoilijoita kuunneltiin ja heidän säkeitään tulkittiin ja opittiin. Timo rakasti runoutta. Itse hän ei runoja kirjoittanut, mutta lausui ulkomuistista kymmenittäin Sarkian, Leinon, Jylhän ja monen muun mestarin teoksia nuorten taiteilijoiden yhteisissä illanistujaisissa. Henkisyydellä ja yhteisyydellä oli suuri merkitys inhimillisessä kanssakäymisessä. Olen koonnut pienen otoksen muisteluksia ja faktaa sellaisena kuin asiat ovat eteeni tulleet. Emme milloinkaan saa tietää jo manalle menneiden vaikuttimia ja on hyvä pitää mielessä, että kertomuksetkin suotuvat aina meidän lävitsemme kertoessamme niitä eteenpäin. Marjatta Sarpaneva 2

4 Historiaa ja taustoja Timon Martta-äiti ( ) syntyi Pielaveden Säviäntaipaleen kylässä seppämestari Abel Hujasen ja Anna Hyttisen toiseksi lapseksi. Hänellä oli vuotta vanhempi veli Tuure, lempinimeltään Tursas. Myöhemmin syntyi vielä viisi poikaa. Voidaksemme ymmärtää Martan aikuisena tekemiä ratkaisuja, on hyvä tiedostaa millaiseen maailmaan hän syntyi. Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta, jossa yhteiskunnan luokkarajat olivat jyrkät. Aikakautta kuvattaessa on useimmin paneuduttu yläluokkaiseen säätyyn ja sen koukeroihin. Huomaamatta on usein jäänyt, että myös kylätasolla toimi voimakas jako vuohiin ja lampaisiin. Kyläseppä oli paikkakunnan merkkimiehiä, arvossapidetty käsityöläinen ja jäsenten korjaaja. Martta kuului kyläyhteisön hienostoon, olihan hän sepän tytär ja ylpeä asemastaan. Kun tarkastellaan syntymäkotia, josta hän lähti Helsinkiin on lähes mahdotonta kuvitella hänen sosiaalista itsetuntoaan niin vahvaksi kuin se oli. Seppä Abel Hujanen pajassaan. 3

5 Martan kotitalo Pielaveden Säviäntaipaleella. Pihalla perhettä ja naapureita Itikkavirralta. Kotitalo purettiin uuden tieltä v Kotiseutuni! Mökki pieni, harmaaseinäinen siinä tieni vie halki korpimaan. kotiseutuni köyhä ja pieni, sinä Kirkkain Kalleus! Tieni, sinä toivo ja määränpää. Suopursujen tuoksua tuuli tuo kaukaa tullessaan, tuota pursujen huumejuomaa aistin ihanan rauhaton Martan rakkaudentunnustus kotiseudulleen 4

6 Martta ja Akseli Storm hääkuvassa v

7 Tiedän Martan kertoman perusteella, että hän Helsinkiin saavuttuaan sai työpaikan Munkkiniemen Pensionaatista ja oli vakain tuumin siirtymässä Pietariin töihin. Venäjän vallankumous kuitenkin esti aikeet ja Martta jäi Suomeen. En tiedä paljoakaan hänen elämästään ennen avioliittoa Akseli Johannes Stormin kanssa. (vuodesta 1929 lähtien Sarpaneva) Liitto oli onneton ja Martta katui katkerasti sortumistaan komeaan Akseliin. Martta oli kuitenkin tuon ajan käsityksen mukaan auttamattomasti vanhapiika - peräti 27-vuotias. Esikoinen Pentti syntyi kesällä Hänellä todettiin huuli- ja suulakihalkio, jollaista kehityshäiriötä Martta ei ollut milloinkaan nähnyt. Hän kertoi järkyttyneensä sydänjuuriaan myöten lapsen nähdessään ja suunnitteli jo epätoivoissaan koskeen menoa. Hän syytti aina miestään ja tämän epäkelpoa sukua ongelmasta. Pentin vamma kuitenkin korjattiinkin vauvaiässä onnistuneella leikkauksella. Myöhemmin Hujasen sukuun syntyi toinen samasta ongelmasta kärsinyt poikavauva.. Timon syntymä terveenä oli Martalle suuri helpotus. Kolmas veli Raimo syntyi v Poikien ollessa pieniä isä Akseli elätti perhettään myyntimiehenä ja työskenteli myös koristemaalarina. Martta oli taitava käsistään ja puki poikansa mahdollisimman kauniisti itse valmistamiinsa vaatteisiin. Hän oli sangen sipsakka itsekin pikkuinen ja muodikas. Kesät vietettiin Pielaveden seppälässä, Martan synnyinkodissa. Timo kertoi sepän mökin vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta - olleen siisti ja kodikas. Vaarin tekemät ruokailuastiat olivat aina niille varta vasten valmistetuissa telineissä ja Annimummo hääri tuvassa topakkana emäntänä. 6

8 Timo, Martta, Raimo ja Pentti kesällä v Perhe kamppaili kuitenkin yhä pahenevien ongelmien kanssa, joista vähäisin ei ollut isän alkoholismi. Martan tapa ratkaista ongelmaa saattaa kuohuttaa, mutta hänen mitallaan se oli oikeutettua. Hän oli kuullut, että miehen saa hoitoon jos poliisin toimesta suoritetaan kolme juopumuspidätystä. Sen sijaan, että olisi itse mennyt poliisia noutamaan hän lähetti matkaan pienet poikansa, useimmiten Pentin. Poliisin hakeminen isää noutamaan repi lapsiin ikuiset haavat. Milloinkaan he eivät lakanneet puhumasta tästä asiasta. Tapasin Marttaa säännöllisesti vuosina ja ystävystyin hänen kanssaan. Martan katkeruus Akselia kohtaan ei milloinkaan laantunut. Miehen uusi avioliitto ja uusi perhe olivat hänelle liikaa. Kaikesta huolimatta Martalla säilytti rempseän huumorintajunsa. Eräs hänen lempilausahduksistaan jäi lähtemättömästi mieleeni. Hän otti teatraalisen ilmeen, ojentautui koko 150-senttiseen komeuteensa ja lausui: Luoja varjelkoon minua siltä kapistukselta, jota mieheksi kutsutaan. Samaan hengenvetoon hän muisti mainita, ettei ole mieheen vilkaissutkaan sen koommin kun täytti 38-vuotta. 7

9 Tuure-eno Eron jälkeen perhe eli suuressa taloudellisessa ahdingossa. Akselilta ei herunut elatusapua. Pentti oli perheen suosikkipoika ja hänet päätettiin kouluttaa ylioppilaaksi, muut saivat suorittaa vain kansakoulun. Martta on säilyttänyt mm. pienen Timon kouluvihkoja ja piirustuksia, kaikista välittyy tavaton huolellisuus ja yritteliäisyys. Martta yritti parhaansa mukaan viedä perhettä eteenpäin, jopa oman terveytensä kustannuksella. Hän teki käsitötä ja ompeli yökaudet, kunnes käsistä irtosi iho ja vähäkin tienesti loppui. Apuun riensi Tuure Hujanen, Martan veli, josta tuli Timolle uudenlainen miehenmalli. Sisaruspari ja pojat asettuivat asumaan Helsingin Kruununhakaan Välikatu 2:een. Tuure-eno työskenteli poliisilaitoksella kirjurina. Timo muisti hänet kirjanoppineena ja viisaana miehenä, joka piti lapsista. Joskus Tuureeno havahtui päiväuniltaan kimakkaan kiljuntaan, joka kuului läheisen Kulmakoulun oppilaiden päästessä välitunnille. Eno tuli alkovista päässään kamelinkarvamyssy ja kädessään kinnas, jolla hän taputteli kasvojaan ja lausui: Ma ääniä lasten kuulen, joit sieluni rakastaa. Tuuren tavannut Pi kertoi hänen olleen omalaatuinen originelli, joka saattoi lausua mm. Edith Södergranin runoja ruotsiksi. Tuure tunsi kasvit, myös latinaksi. Hänellä oli kaiken kaikkiaan tavattoman laaja yleissivistys. Koti Välikadulla oli pikkuruinen, yksi huone ja alkovi, jossa enolla oli oma vuoteensa ja suuri määrä kirjoja. Timon kiinnostus taiteisiin, kirjoihin ja runouteen syttyi näinä vuosina ja jatkui läpi elämän. Vaikka koti oli tavattoman ahdas illalla lattialle vedettiin rapisevat olkipatjat, joilla nukuttiin siskonpeti - tyyliin oli henkinen ilmapiiri parantunut ja perhe saattoi hiljalleen aloittaa normaalin elämän. Tähän kotiin Timo palasi mielessään aina. Kulkiessamme useasti Kruununhaan katuja hän suuntasi kulkunsa Välikadulle ja menneeseen aikaan. Välikatu 2, ohikulkija ei aavista, että siellä on Timo Sarpanevan paratiisi Edeltäneen ajan on täytynyt olla hirvittävä painajainen. 8

10 12-vuotiaan Timon koulupiirustuksia. 9

11 10

12 Ihailen Martan selviytymistaitoja. Hän kasvatti poikansa olosuhteissa, joissa yhteiskunta ei avustanut yksinhuoltajia. Lapsilisiä ei ollut, eikä Akselilta herunut taloudellista tukea. Perheen selviytyminen oli Martan sitkeyden, kekseliäisyyden, uskomattoman taistelutahdon ja Tuure-enon ansiota. Sisarukset kasvattivat pojat aikuisuuteen asti. Tuure-enon kuolema 1960-luvun alussa oli Timolle suuri menetys. Perinnöksi ja muistoksi hän sai enonsa paperiveitsen. Luulen, että tämä on ainoa aineellinen perintö, jonka Timo on milloinkaan saanut. Timo oli kilpailuhenkinen ja lahjakas urheilija. Tuon ajan urheilusankarit kuten Gunnar Bärlund, Aki Tammisto, Gunnar Höckert ym. olivat todellisia ihanteita ja esikuvia, joiden kaltaisiksi haluttiin tulla. Timo harrasti pikajuoksua ja kävi salaa äidiltään jopa nyrkkeilysalilla harjoittelemassa. Nyrkkeilyvalmentajat pitivät nuorukaista niin lahjakkaana, että menivät, Timon tietämättä, kotiovelle kyselemään äidiltä josko poikaa saisi ruveta tehovalmentamaan. Timo kertoi jälkeenpäin naureskellen, että harvoin on tullut kenellekään niin kipakkaa lähtöä kuin kyselijölle ja harvoin on kenenkään nyrkkeilyura loppunut äidin antamaan tyrmäysiskuun. Timosta ei siis tullut uutta Gunnar Bärlundia tai Paavo Nurmea hänestä tuli Timo Sarpaneva. 11

13 Pentti, Martta ja Timo Sarpaneva v Sota ja pulavuodet Vuonna 1939 syttynyt sota vei Pentti-veljen rintamalle ja Timo hakeutui vapaaehtoisena armeijaan huhtikuussa 1944 vain 17-vuotiaana. Hänet koulutettiin kevyen kranaatinheittimen tulenjohtajaksi. Propagandakoneiston aivopesemä nuorukainen oli intomielinen isänmaanpuolustaja ja valmis rintamalle vaikka heti! Pikaisen koulutuksen jälkeen hänet lastattiin aseveljiensä kanssa kuormaauton lavalle suuntana Karjalan kannas, kun yllättäen tuli tieto juuri solmitusta aselevosta. Kuorma-auto jäi niille sijoilleen Nummenkylän naisvankilan pihalle. Edellisenä päivänä matkaan lähteneet ehtivät vielä kahinoihin. Oli neljäs syyskuuta 1944, minä synnyin tuona päivänä. 12

14 Sotien jälkeen Timo teki töitä mm. RaKe:ssa pätkien rimoja ja kärräten tavaraa rämisevillä kärryillä pitkin katuja. Kaverit laskivat leikkiä nähdessään hänet ahertamassa. Pilkantekoa vältelläkseen Timo lähti työhön usein hyvin varhain aamulla. Kaikkien tienestit olivat tarpeen perheen toimeentulon turvaamiseksi. Timo oli jo lapsena taitava ja huolellinen piirtäjä. Hän on usein maininnut V.V. Nyström nimisen perheystävän, jonka kannustamana hän pyrki - ja tuli hyväksytyksi Taideteolliseen Keskuskouluun. Hän aloitti opintonsa v ja valmistui graafikoksi v Valmistuttuaan hän toimi koulussa myös opettajana. Opiskelunsa Timo rahoitti työskentelemällä kesäisin tukkijätkänä uitoilla Pielisellä Pohjois-Karjalassa. Perheellä ei ollut varaa junalippuun, joten Timo haki köyhäinaputoimistosta litterat, jonka turvin pääsi matkaan. Tukkilaisenakin Timo oli tunnollinen ja kohosi nopeasti uittoporukan pomoksi kympiksi. Vuosikymmeniä myöhemmin Timo tapasi Veijo Meren Kosmoksessa. Tämä oli istunut vaiteliaana Timoa vastapäätä pöydän toisella puolella. Äkkiä kirjailija oli kumartunut pöydän yli, tempaissut käteensä pöytäveitsen ja vihoissaan iskenyt sen Timon rintaan muristen: Saatana, olit maailman vittumaisin kymppi. Veijo Meri oli ollut Timon porukoissa uittomiehenä ja katsonut ehkä tulleensa simputetuksi. Tiedä häntä. Timo muisti Veijon uitoilta vain hämärästi. Onneksi pöytäveitsi oli päästään pyöristetty, Timon rintalastaan tuli vain mustelma, eikä hän koskaan muistanut kirjailijaa pahalla. Harvoina vapaahetkinään Pielisellä Timo maalasi ja piirsi. Malleina olivat usein Siperian lentojätkät ja muut tukkilaiskaverit. Tältä ajalta on myös joitain maisemaakvarelleja. Näihin kesiin Timo palasi yhä uudelleen. Vielä vanhoilla päivilläänkin hän sanoi usein: Mielessäni minä maalaan aina. 13

15 Tukkilainen, omakuva

16 Sadepäivä Pielisellä, akvarelli

17 Metsä, akvarelli

18 Arttu Brummer Timon opettajana Taideteollisessa Keskuskoulussa oli legendaarinen Arttu Brummer, joka koulutti kokonaisen sodanjälkeisen muotoilijasukupolven. Arttu Brummer näki Timon poikkeuksellisen lahjakkuuden. Myös Timo ihaili renessanssimaista opettajaansa, jonka assistenttina hänellä oli oma erityinen aitiopaikkansa kaikkeen mitä oppilaitoksessa tapahtui. Molemminpuolista ihailua ja kunnioitusta kuvaavaa on, että Timon valmistuttua oppilaitoksesta Arttu Brummer ei antanut kenenkään istua hänen paikallaan vaan piti hänen tuolinsa tyhjänä. Aikuisena Timo muisteli Arttu Brummerin lausahdusta, joka oli tehnyt häneen suuren vaikutuksen. Renessanssi-ihmiset ovat suuria hyveissään ja voimakkaita paheissaan. Timo tuntui hyväksyneen tämän elämänohjeekseen 17

19 Timo Sarpaneva Ateneumissa vuosina (Alakuvassa oikealla Erkki Laitakari) 18

20 Saaristo ja meri Timosta ei voi puhua mainitsematta hänen rakkauttaan saaristoon ja veneisiin. Hänen läheinen ystävänsä Hepeli Hentomieli eli Henrik Tikkanen, vei Timon Iniöön luvun puolivälissä. Saariston koskemattomuus ja raju meri tekivät Timosta meri-ihmisen henkeen ja vereen. Timo perheineen vietti kesänsä aina saaristossa, ensin Iniössä ja myöhemmin Dömaskärillä Gullkronan aavoilla v rakennetussa kalastajatorpassa, jonka hän huolella restauroi. Milloinkaan Timo ei löytänyt kauniimpaa seutua koko maailmasta kuin Suomen Saaristomeri. Sinne hän palasi, sinne hän kaipasi. Saaristomeri oli hänen mielestään yksi maailman kauneimmista sanoista, jos ei kaunein... Jokainen perheenjäsen muistaa varmasti päivän, jolloin Timo päätti aloittaa kesälomansa. Timo tuli saareen ja istui tuoliinsa. Hänelle sekoitettiin juoma, jonka hän pikaisesti kumosi. Kyyneleet kihosivat hänen silmiinsä kun hän totesi, että tämä on hänen koko elämänsä ensimmäinen kesäloma ja ensimmäinen lomapäivä. Jos mukana sattui olemaan joku hieman vieraampi, sai Timo osakseen kaipaamaansa myötätuntoa ja sääliä. Sama tilanne toistui joka ainoa vuosi aivan samanlaisena. Paatuneet perheenjäsenet jatkoivat tavaroiden purkamista, eivätkä korvaansa kallistaneet. 19

21 Domaskär. 20

22 Perhe Perhe ja lapset merkitsivät Timolle vakautta, jotain mikä pysyy. Lapset olivat hänelle suunnattoman tärkeitä, vaikka saattavat itse nähdä asian toisin. Timo iloitsi suuresti jokaisesta vastasyntyneestä. Heidän kauttaan hän loi ympärilleen pysyvyyttä. Lapset olivat ja kasvoivat eivätkä kadonneet minnekään. He olivat hänen lapsiaan vaikka maailma kaatuisi. Ystävät pettivät, naiset katosivat ja lapsuudenaikaiset voimahahmot kuolivat. Lapset olivat valopoijuja hänen sisäisissä myrskyissään ja pitävä side, joka kiinnitti hänet pysyvästi perherakenteisiin. Kuva saattaa olla oudosti käänteinen, isä tarvitsi lapsia selvitäkseen ehkä enemmän kuin lapset isäänsä. Puolisot olivat ankkureita, pitävästi kiinni peruskalliossa. Vaikka myrskysi rajustikin, vene ei päässyt tuuliajolle. Pi, Polo ja Tom 1960-luku. Aleksei, Jatta ja Johanna 1970-luku. 21

23 Työ Timo oli loistokkaimmillaan tehdessään työtään. Hän syttyi, innostui ja onnistui. Työtoverit tehtailla näyttivät olevan hänelle läheisempiä kuin omat veljet. Työskennellessään Timo oli tasapainoinen, varma ja valoisa. Joskus tuntui kuin hän ei olisi saanut rauhaa sisäiseltä riivaajaltaan muuten kuin työnsä kautta. Hän teki työtään silloinkin kun näytti viettävän joutoaikaa kuljeskelemalla Helsingin keskustassa. Hän viihtyi kirjakaupoissa, antikvariaateissa ja antiikkiliikkeissä. Hän saattoi ostella esim luvulla suunnittelemiaan tuotteita vaikka samanlainen olisi ollutkin varastossa. Hän näytti aloittavan uuden projektin aina hyvin kaukaa omasta menneisyydestään. Hän kuljetti teemojaan ja tekniikoitaan vuosikymmenten halki. Aloittaessaan uuden työn hän oli aina nuorukainen.. Nukkuva lintu on hyvä esimerkki tällaisesta luomisprosessista. Ensimmäinen lintu on maalaus vuodelta 1953, sitä seuraa lasinen veistos 1960-luvulla ja sama teema toistuu Veninillä ja Nuutajärven lasitehtaalla 1990-luvulla syntyneissä töissä. Timo ja puhaltajamestari Helge Nieminen Karhula-Iittalan lasitehtaalla 1950-luvulla. 22

24 Nukkuva Lintu

25 Nukkuva Lintu Black Bird

26 Timon taitelijan ura on joka suhteessa harvinaisen mittava ajassakin laskettuna se ulottuu seitsemälle vuosikymmenelle. Hänet on palkittu huomattavilla kansainvälisillä tunnustuksilla ja huomionosoituksilla. Kolmasti hänet palkittiin Milanon Triennaleissa Grand Prix`llä ja vuonna 1954 hänen lasiveistoksensa valittiin vuoden kauneimmaksi esineeksi. Timon monipuolisuus ja loputon idearikkaus hämmentävät. Hän on ilmaissut itseään mm. lasin, metallin, posliinin, keramiikan, puun ja tekstiilin kielellä. Hän on maalannut, työstänyt veistoksia, grafiikkaa, piirroksia, teatterilavastuksia, valmisvaatteita ja muovia. Tarkastellaan mitä tapahtui eri vuosikymmenillä ammatillisella rintamalla. Luettelo ei ole kattava, mutta antaa kuvan Timon laaja-alaisuudesta luku Timo Sarpaneva keskittyy opiskeluun, piirtämiseen ja maalaamiseen. Tekstiilityöt ovat erityisen mielenkiinnon kohteina hän debytoi taidemaalarina Helsingin Taidehallin nuortennäyttelyssä, jossa hänen maalauksilleen on varattu kokonainen huone. Aikansa huomattavin taidekriitikko Edward Richter kirjoittaa: Timo Sarpaneva on huomioon otettava koloristinen lahjakkuus, jonka hienostunut taidekäsitys antaa suuria lupauksia. Samana vuonna pohjoismaiden suurin lasitehdas Riihimäellä järjestää suuren kansainvälisen lasinsuunnittelukilpailun. Arttu Brummer voittaa ja Timon työ sijoittuu toiseksi. Kiinnostus lasiin herää luku Vuonna 1950 taideteollisuusnäyttelyssä Helsingin Taidehallissa on näytteillä Sarpanevan suunnittelemia silkkilangoin kirjottuja tekstiilitöitä pannumyssyjä, sohvatyynyjä ja kookas huivi Lintukauppias Ne herättävät runsaasti huomiota persoonallisella otteellaan ja taidokkaalla toteutuksellaan. Kirjailutyö on Martta-äidin käsialaa. Tanskalainen Holmegaardin lasitehdas tarjoaa Timolle töitä lasin suunnittelijana, mutta Ahlströmin Karhula-Iiittalan lasitehdas tekee paremman tarjouksen ei taloudellisesti, vaan antaa lupauksen vapaista käsistä. Tästä oikeudestaan Timo ei koskaan luopunut. Hän aloittaa vimmaisen, vuosikymmeniä kestävän luomistyönsä lasin parissa. Ensimmäinen työ Karhula-Iittalan lasitehtaalla on pieni opaalilasista valmistettu Hammas. Merkille pantavaa on, ettei teoksella ole minkäänlaista käyttötarkoitusta, se on puhdas abstraktio, pienoisveistos. Tuolloin lasia ei vielä mielletä taideteoksen vaan käyttöesineen materiaaliksi. Timo Sarpaneva on päässyt vallankumouksellisen työnsä alkuun. 25

27 Lintukauppias, liina Kirjailu on Martta-äidin käsialaa. 26

28 Milanon Triennalet Käsitteestä Finnish Design ei voida puhua mainitsematta Olof Gummerusta. Ennen Gummeruksen tuloa Suomen Taideteollisuusyhdistyksen toimitusjohtajaksi v ei koko käsitettä ollut olemassakaan. Finnish Design, suomalainen muotoilu syntyi käsitteenä Milanossa järjestettävissä kansainvälisissä suurtapahtumissa Triennaleissa, jotka järjestettiin joka kolmas vuosi. Olof Gummerus oli harvinaislaatuinen persoonallisuus oman aikansa suomalaisessa yhteisössä. Sivistyneenä ja kielitaitoisena maailmanmiehenä, joka pukeutui Savile Row n räätälin valmistamiin mittapukuihin ja piti neilikkaa puvuntakkinsa rintapielessä, hän kummastutti ja jopa jossain määrin ärsyttikin joitain suomalaisia, mutta ulkomailla hänet otettiin vastaan ansaitulla arvonannolla. Timo ja Olof ystävystyivät jo varhain. Erilaisista taustoistaan huolimatta heissä saattaa havaita paljonkin samankaltaisuutta. Pelottomuus uusien haasteiden edessä, huippuunsa hiottu tyylitaju ja säihkyvä huumori lisättynä heittäytymisen lahjalla, loivat elinikäisen ystävyyden. Timo toimi näyttelyarkkitehtina mm. kaikissa Suomen Taideteollisuusyhdistyksen kiertävissä näyttelyissä 1960-luvulla. Kierrellessään yhdessä eri maissa ja maanosissa, tutustuen samalla paikallisiin kulttuureihin ja tapoihin, Timo oppi Olofin opastuksella arvostamaan mm. elävää kalaa, joka vielä lautasellakin läpsäisi pari pyrstöniskua tuoreutensa merkiksi tai grillattuja, rapsakoita mantelinmakuisia muurahaisia Yhdessä he soittivat amsterdamilaisessa yökerhossa Max Woiskin orkesterissa, Olof rumpuja ja Timo marakasseja - loppuyö kului tyylikkäästi puistonpenkillä bockmaa nautiskellen. 27

29 Olof Gummerus, sikari, neilikka, batistiliina vasemassa hihassa, vain monokkeli puuttuu. Timo, puuseppä Abramo Brambilla ja Olof Gummerus Triennalessa

30 1951 Sarpaneva osallistuu Milanon Triennaleen kirjontatöillään. Kahvipannumyssy Kukko palkitaan hopeamitalilla. Kirjailutyö on Martta-äidin käsialaa. Samana vuonna syntyy Karhula-Iittalan lasitehtaalla Hiidenkirnu -kokoelma Lansetti -kokoelma, joka palkitaan Milanon Triennalessa Grand Prix`llä vuonna Arvostettu taidekriitikko Benedict Zilliacus kirjoittaa: Kokoelma kuuluu parhaimpaan, mitä meillä taidelasin alalla on luotu. Se on samalla sekä muodoiltaan että materiaalitajultaan uutta, hämmästyttävän puhdasta ja ehdotonta. Lasin sileys ja kirkkaus, pintojen harkittu kaartuminen ja jäntevä nousu antavat taiteilijan keskitetylle idealle harvinaisen uljaan ja oman voimansa tuntuisen muodon. (Taiteen maailma 1953, nro 1) Lasitehtaalla Lansetti -kokoelma kirvoittaa toisenlaisenkin kommentin. Mestaripuhaltaja Kustaa Sandholm lausahtaa: Sarpanevalta pitäisi ottaa kynä pois. Tällä tunnustuksella mestaripuhaltajat aateloivat taiteilijansa. Samana vuonna syntyy lukuisia julisteita, jotka Sarpaneva maalaa käsin tai painaa monivärisinä puupiirroksina, painolaatat hän leikkaa itse. Lansetti IV,

31 Kukko, kahvipannumyssy Kirjailutyö Martta Sarpaneva. 30

32 1953 Timo Sarpaneva kehittää yhteistyössä lasinpuhaltajien kanssa Karhula-Iittalan lasitehtaalla nk. Tikkuilma- eli höyrypuhallusmenetelmän, jota hän tulee käyttämään tulevaisuudessa vuosikymmenten ajan. Menetelmä antaa mahdollisuuden ennen näkemättömiin visuaalisiin ja teknisiin ratkaisuihin. Tällä menetelmällä valmistetaan mm. Kajakki, Orkidea ja Kyynel, jotka kuuluvat Milanon Triennalessa 1954 Grand Prix llä palkittuun kokoelmaan. Amerikkalainen House Beaultiful-lehti valisti Orkidean Maailman kauneimmaksi esineeksi Nämä lasiteokset ovat puhdasta veistotaidetta, eikä Sarpaneva alunperinkään antanut niille muuta käyttötarkoitusta luvulla yleinen mielipide ei kuitenkaan hevin hyväksynyt lasia veistosten materiaaliksi vaan pidettiin itsestään selvänä, että lasista valmistettiin ainoastaan arkisia käyttöesineitä. Tänä päivänä kokoelman teokset ovat himoittuja harvianaisuuksia, joista kansainvälisissä huutokaupoissa maksetaan huippuhintoja. Kajakki mainitaan Guinnesin Suuressa Ennätyskirjassa 1991, se on kautta aikojen kallein modernin lasitaiteen teos. Timon suhtautuminen ennätyshintaan kuvaa hänen luonteenlaatuaan hän ei kiinnittänyt siihen suurtakaan huomiota. Sen sijaan häntä järkytti silminnähden ajatus, että hänen töitään myytiin antiikkihuutokaupassa! Hän samaistui töihinsä tavattoman voimakkaasti, työt olivat osa häntä aina. Työ antiikkihuutokaupassa oli sietämätön ajatus. Kajakki -lasiveistoksia

33 Ilmat, Orkidea ja Ilmat variaatio

34 1950-luvulla Timo toimi Taideteollisessa Oppilaitoksessa kankaan sommittelun ja painannan opettajana. Toimiessaan 1955 Porin Puuvillatehtaan taiteilijana ja taiteellisena johtajana hän työllisti oppilaitaan palkkaamalla heitä tehtaalle suunnittelutehtäviin Karelia -kokoelma, kuosiin kudottuja puuvillakankaita Porin Puuvillatehtaalle. Suomen ensimmäinen vientiin suunniteltu puuvillakangaskokoelma. Timo kehittää Karhula-Iittalan lasitehtaalla uudet lasivärit omiin tuotteisiinsa tehtaan huippukemistin Keijo Laitisen kanssa. Lasivärien uudistaminen on teknisesti erittäin vaikeaa. Uudet värit siniharmaa, lilaharmaa, vihreänharmaa ja harmaa poikkeavat suuresti perinteisistä väreistä. Yleislakon aikana Timo työskentelee tehtaalla kuumeisesti hyttimestareiden kanssa. Tikkuilmalla valmistetut värireunaesineet ja i-lasikokoelma syntyvät. Pienen punaisen i-merkin Timo suunnitteli vain omia tuotteitaan varten. Myöhemmin sillä merkittiin myös muiden suunnittelijoiden tuotteet. Tänään i-merkillä varustetaan kaikki Iittalan tuotteet materiaalista riippumatta. Se on eräs tunnetuimmista brandimerkeistä maassamme Timon suunnittelee Milanon Triennalen Suomen osaston arkkitehtuurin, joka palkitaan Grand Prix llä, samoin kuin i-lasistot. Karelia -kankaat palkittiin hopeamitalilla. 33

35 Lasten muki ja pakkaus Karelia -kangas, kudottua puuvilla

36 1960 Nukkuva lintu lasiveistokset palkitaan kultamitalilla Milanon Triennalessa. Valurautakokoelma palkitaan hopeamitalilla. Pohjanlahti -ryijykokoelma valmistuu. Raskaat ryijyt kudottiin puoliteollisesti Pojovikissä. Kooltaan ne ovat 2x2m ja 2x4m. Teknisestä toteutuksesta vastasi tekstiili-insinööri Betzy Wegelius. Oxharu Pohjanlahti-ryijy

37 Luonnos Oxharu -ryijyyn

38 1960-luvulla Timo suunnittelee Juniper miestenvaatekokoelmat Kestilälle. Kokoelmat käsittivät pukuja, juhla-asuja, ulkoiluasuja ja päällysvaatteita. Monet asuista ovat edelleen hämmästyttävän moderneja. Erityistä huomiota kiinnitetään yksityiskohtiin: leikkaukset, kankaat, napit, asujen vuorit jopa ompelulangat suunnitellaan pienintä yksityiskohtaa myöten. Juniper -puku

39 38

40 1963 Valurautakokoelma palkitaan International Design Award illa. Timo keksii Liekkiraita -menetelmän Iittalan lasitehtaalla. Syntyy Pisaranrengas - lasisto Kokeillessaan erilaisia ratkaisuja saadakseen lasiin halutunlaisia pintakuvioita Timo ja Iittalan ylihyttimestari Reino (Reka) Löflund laittoivat puumuotteihin erilaisia metalliesineitä kuten sahanteriä, kettinkejä ja vaijereita. Sula lasi puhallettiin muotteihin, jossa sitä ei voitu perinteisesti pyörittää muotissa olleen romun takia. Leimuten ja sankasti savuten lasi paloi kiinni puumuottiin, joka avattiin ja tulinen koekappale vietiin jäähdytysliinalle. Seuraavana päivänä pettymys oli suuri. Reka lähetti koelasin Timolle Helsinkiin ja odotti kommenttia puhelimitse. Mitä sinä olet oikein mennyt tekemään!? Oli Timon ensimmäinen lause. Reka oli syvästi pahoitellut epäonnistunutta koetta, mutta Timo jatkoi: En minä sitä tarkoita, mutta oletko katsonut toiselle puolelle? Toisella puolella oli ollut puumuotissa oksa, josta oli lasiin muodostunut upea pintakuvio! Toinen puoli tuotti lasiteollisuuden kopioiduimman ilmiön, lasin pintastruktuurin. Timo teki menetelmällään aluksi yksinomaan kookkaita lasiveistoksia mm. Ahtojää - teoksen Montrealin maailmannäyttelyyn EXPO-67, sekä veistoksellisia maljakoita nk. Finlandia -kokoelman. Hän ei milloinkaan hyväksynyt kaikkia menetelmänsä sovellutuksia teollisessa tuotannossa, varsinkin kun muottimateriaali vaihdettiin lopullisiin teräsmuotteihin. Pinta ei enää elänyt. 39

41 Finlandia -veistoksia valmistettiin tehtaan pihalla ankaran savunmuodostuksen vuoksi. Puuhun kiinni puhallettuja Finlandia -veistoksia

42 Timo Sarpaneva vihittiin ensimmäisenä maailmassa muotoilun kunniatohtoriksi Lontoon Royal College of Arts issa vuonna Samalla arvonimi myönnettiin mm. Prinssi Philipille (kuvassa toinen oikealla) ja kuvanveistäjä Henry Moorelle. 41

43 Merkittävimmät tunnustukset 1958 Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia-mitali 1963 Honorary Royal Designer for Industry, Royal Society of Arts, Lontoo 1967 Kunniatohtori, Royal College of Arts, Lontoo 1975 Suomen Leijonan Ritarikunnan Komentajamerkki 1976 Professorin arvonimi 1981 Kunniajäsen, Teollisuustaiteen liitto Ornamo 1985 Akateemikko H.C., Academia de Diseno University of Mexico City 1993 Kunniatohtori, Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki 1994 Dannebrogin Ritarikunnan ensimmäisen luokan komentajamerkki, Tanska 1995 Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan komentajamerkki Timo Sarpanevan töitä on yli kolmessakymmenessä museossa eri maanosissa. 42

44 1964 Painake-kokoelma Primo Oy:lle. Jousi -painake on edelleen tuotannossa Timo keksii Ambiente menetelmän, joka poikkeaa täysin perinteisistä painomenetelmistä. Menetelmällä painettiin sekä paperia että kankaita. Keksintö palkitiin 1969 International Design Award illa. Timo sai tekniikalleen maailmanlaajuisen patentin. Ambiente - taidepaperi palkittiin Wienissä Eurostarilla, joka on merkittävin pakkausalan tunnustus maailmassa. Ambiente -kangas Venetsiassa. 43

45 1970 Rosenthalilla Saksassa syntyy kokoelma suuria, onttoja keramiikkaveistoksia, joista osa on valaisimia. Philip Rosenthal sanoi myöhemmin niiden olleen vuosia edellä aikaansa. Timo Rosenthalilla Selbissä 1970-luvulla. 44

46 1971 Teräksestä valmistetut talousastiat OPA Oy:lle. Osa mallistosta päivitettiin teknisesti v Suomi -posliiniastiasto Rosenthalille. Kokoelma palkittiin Italian Tasavallan Presidentin Kultamitalilla Faenzassa v Palkinto on alan huomattavin kansainvälinen tunnustus. Ammattipiireissä sitä kutsutaan Keramiikan ja Posliinin Nobeliksi. Suomi -astiasto

47 Victor Vasarely. Salvador Dali. H.A.P. Grieshaber. Ivan Rabuzin. Rosenthalin voimahahmo Philip Rosenthal antoi tunnetuille taiteilijoille tehtäväksi luoda koristeluja Suomi -astiaston kulhoille ja kannuille. Työhön ryhtyivät Victor Vasarely, Ivan Rabuzin,H.A.P. Grieshaber ja Salvador Dali. Timo ilmaisi eriävän mielipiteensä pyttyjensä sotkemisesta, mutta joutui lopulta vastahakoisesti suostumaan ajatukseen. Timo hyväksyi astiastosta vain valkean version.. 46

48 Samana vuonna Timo aloittaa mittavan kiertueen silloisessa Neuvostoliitossa. Tarkoituksena on avata markkinoita suomalaiselle kulutustavarateollisuudelle. Esillä on vain Timon suunnittelemia tuotteita. Näyttely, jonka pinta-ala on Moskovassa n neliömetriä, kiertää myös Minskissä ja Tbilisissä. Näyttelyä suojelee Urho kekkonen Timo keksii Arkipelago -menetelmän Iittalan lasitehtaalla. Hän patentoi sen nimiinsä, mutta luovuttaa sen vastikkeetta tehtaalle. Ehtona luovutukselle on, että hän saa käyttää menetelmäänsä ilman, että muut taiteilijat saavat sen käyttöönsä Lasiaika - ja Libertá -veistokset syntyvät. Timo suuntautuu jälleen yhä enemmän kohti veistostaidetta. Hän luo kokoelman kookkaita veistoksia kylmästä lasista ja graniitista. Saadakseen oikeanlaista materiaalia, hän valvoo jäähtyneiden lasiuunien vierellä kun suuria lohkoja irrotetaan ja nostellaan varovaisesti puisille trukkilavoille. Hän työstää sekä lasi- että kivielementit Toijalalaisella Jokisen hautakiviveistämöllä. Myös suuret lasi-metalli Ikonit valmistuvat Iittalan lasitehtaalla. Lasiaika-veistos Vela Bianca syntyy

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Lasinkeräilijän Blogi

Lasinkeräilijän Blogi Sivu 1/8 Jaa muille Ilmoita väärinkäytöstä Seuraava blogi» Luo blogi Kirjaudu sisään Lasinkeräilijän Blogi Etusivu Lasinkeräilijän linkit Avainsanat INFO Lasinkeräilijän kalenteri SUNNUNTAI, 22. HUHTIKUUTA

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE 2013 SAGAFORM

LEHDISTÖTIEDOTE 2013 SAGAFORM LEHDISTÖTIEDOTE 2013 SAGAFORM POP iloa kahvitaukoon Kahvin ja teen juomisesta on tullut muodikas muoto seurusteluun ja monelle lähes tapa iästä riippumatta. On vaikea kuvitella, että kahvinjuonti on lyönyt

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8

Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Oppitunti 3 Teema Kärsivällisyys Ikäryhmä 7-8 Aloita oppitunti tavalliseen tapaan lausumalla ensin itse rukous ja anna sitten muutaman lapsen lausua ulkoa oppimansa rukous. Muista, että kullekin lapselle

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

& KESÄN 2015 PARHAAT LIIKELAHJAIDEAT

& KESÄN 2015 PARHAAT LIIKELAHJAIDEAT kevään uutuuksia & KESÄN 2015 PARHAAT LIIKELAHJAIDEAT Yrityksesi visuaalinen ilme ja arvot saavat näkyä myös liikelahjoissa. Meidän kauttamme se onnistuu. Voit tilata tuotteet haluamallasi kuvalla kudottuna

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki

KARIN WIDNÄS CV. Syntynyt Helsingissä 1946. Opinnot. 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu. Studio. 1978 1994 Helsinki KARIN WIDNÄS CV Syntynyt Helsingissä 1946 Opinnot 1970 1976 Taideteollinen korkeakoulu/keramiikkasuunnittelu Studio 1978 1994 Helsinki 1994 - Fiskars Opetus 1976- Suomi, Ruotsi, USA, Venezuela, Etelä-Korea

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Taidelasit ja lahjaesineet

Taidelasit ja lahjaesineet Taidelasit ja lahjaesineet 270 Maljakko iso (k. 270 mm) Wänni-sarja 235 Maljakko suorakaide (k. 235 mm) Kultaseppä Eino Wännin suunnitteleman lasisarjan muodot ja varhaisimmat esineet ovat 1970 luvulta

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. PIIRUSTUS & MAALAUS Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93 Maalausohje s. 95 Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. 97 Oman elämän maalaus s. 99 Maalaa lemmikkisi s. 101 Liitteet Viivan tekoa luovuuden

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT

UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT UUTUUSUOTTEET ja TAPAHTUMAT Upeaa Uudeltamaalta Olemme luoneet Sinua varten taas uuden, herkullisen ja moni-ilmeisen kevätmalliston. Sen tuotteet tarjoavat tekemistä tä moneen makuun. Tule viihtymään kanssamme

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

LIIKELAHJAT Kevät 2015

LIIKELAHJAT Kevät 2015 LIIKELAHJAT Kevät 2015 1 Monta hyvää syytä valita Aarikka-lahja Tervetuloa tekemään onnistuneita lahjavalintoja! Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Sirpa Grev sirpa.grev@aarikka.com p. 040 544 4212 Paula Heinikangas

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan

Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 1(5) Piiroisen COMPOS malliston tuolit Nykytaiteen museo Kiasman kahvilaan, Café Kiasmaan Samuli Naamangan ekologinen COMPOS mallisto vakuutti materiaalin innovatiivisuudella

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni

1. Luistimilla. 2. Kultasauva. 3. Toivoni Nuorten laulukirja III, op. 134B Lauluäänet ja piano Sävelletty 1928 tai aikaisemmin Ensijulkaisu Valistus, Helsinki 1928 Lisäjulkaisut Valistus, Helsinki 1928 (yksiääninen painos, ilman opusnumeroa) Nuorten

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka 1 (13) Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö Visamäentie 35 A, 1. krs 13100 HÄMEENLINNA Raportti apurahan käytöstä

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-)

4 vuodenaikaa. 4 vuodenaikaa -projekteja: KÄYTÄVÄNÄYTTELYT. Kukonkallion hoivakoti (2006-) 4 vuodenaikaa Taiteilijaryhmä 4 vuodenaikaa on toteuttanut taideprojekteja Kukonkallion hoivakodissa vuodesta 2006. Yhteistyö taiteilijoiden ja hoivakodin välillä alkoi alakerran käytävään ripustetuista

Lisätiedot