KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMAN 2040 JA MAAKUNTAOHJELMAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMAN 2040 JA MAAKUNTAOHJELMAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Luonnos maakuntahallitukselle

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN PERUSTEET VALMISTELUPROSESSIN LÄHTÖKOHDAT MIKÄ ON MAAKUNTASUUNNITELMA? MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA TAVOITTEET ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEENA ON: KESKI-POHJANMAA ON ELINVOIMAINEN KESTÄVÄN KASVUN MAAKUNTA KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASTRATEGIAN NELJÄ KESKEISTÄ KEHITTÄMISTAVOITETTA OVAT: AIKATAULU JA OHJELMATYÖN VAIHEET AIKATAULU LAATIMISPROSESSILLE TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS SUUNNITELMATYÖN ALOITUS MUUT VAIHEET JA PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TAVOITTEET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET YHTEYSTIEDOT... 15

3 3 1. JOHDANTO KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMAN 2040 JA MAAKUNTAOHJELMAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Keski-Pohjanmaan liitto päivittää vuonna 2014 hyväksytyn maakuntastrategian, joka sisältää Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman peilaten tapahtumia vuoteen 2030 saakka sekä maakuntaohjelman vuosille Nykyinen strategia-asiakirja on voimassa vuoden 2017 ja uuden strategian valmistelutyö aloitetaan osallistumis- ja arvinointisuunnitelmatyön hyväksymisellä maakuntahallituksessa 12. joulukuuta Maakunnan kehittämisen asiakirjat pohjautuvat lakiin alueiden kehittämisestä (7/2014), asetukseen alueiden kehittämisestä (357/2014), maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetukseen (895/1999). Valmistelua ohjaa laki ja asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005, 347/2005). Maakuntaohjelmatyöllä tehdään pohja tulevaisuuden maakunnalle. Strategista asiakirjaa valmistellaan rinnakkain Keski-Pohjanmaan maakuntauudistustyön kanssa. Maakuntasuunnitelma- ja -ohjelmatyö tulee antamaan kuvaa maakunnasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Näiden pohjalta rakennetaan visio sekä asetetaan maakuntaohjelmalle yhteiset tavoitteet. Maakuntaohjelmatyöllä pohjustetaan myös meneillään olevan maakuntauudistuksen tavoitteita ja visiotyötä. Maakuntaohjelmatyö toteutetaan laajalla alueellisella yhteistyöllä. Maakuntaohjelmatyöstä vastaa maakunnan liitto, joka koordinoi työtä ja toteuttaa prosessia yhteistyössä mm. maakuntaohjelman Osaava-, Yrittävä ja Elinvoimainen-, Hyvinvoiva-, Toimiva Keski- Pohjanmaa työryhmien, sekä maaseudun ja työllisyyden teemaryhmien kanssa. Työssä tullaan käyttämään asiantuntijoita apuna mm. skenaariotyöskentelyn toteutuksessa, ympäristövaikutusten arviointityössä sekä maakuntaohjelmatyön tavoitteiden asettamisessa, sparraustyössä. Alkava suunnittelutyö tulee huomioimaan keskeisimmät tekijät maakuntasuunnitelman ja -ohjelman päivittämisprosessissa. Tässä asiakirjassa käytettyjä lyhenteitä: MAKO Maakuntaohjelma OAS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SOVA laki laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista YVA ympäristövaikutusten arviointi

4 4 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Keski-Pohjanmaa käsittää Keski-Pohjanmaan maakunnan, joka koostuu Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnista. Keski-Pohjanmaan liittoon kuuluvat osajäsenkunnat Sievin, Reisjärven, Kinnulan sekä Kruunupyyn kunnat. Strategiatyössä huomioidaan myös osajäsenkuntien mukana olo kehittämistyössä. Kuva 1. Keski-Pohjanmaan liiton jäsenkunnat ja edunvalvontajäsenet vuoden 2016 kuntarajoilla.

5 5 3. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN PERUSTEET Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kuvaus valmistelun osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnista. OAS:n tarkoituksena on antaa kaikille maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta kiinnostuneille tietoa työn vaiheista ja aikatauluista ja vaikutusmahdollisuuksista. Maakuntasuunnitelman laadinnassa tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen prosessi, johon eri viranomaisten, asiantuntijoiden, elinkeinoelämän, kuntien, oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden, kansalaisjärjestöjen sekä muiden toimijoiden edustajat voivat tuoda omat näkemyksensä. Avointa toimintatapaa edellyttää myös laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/99), joka korostaa kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa valmisteltavista asioista. Maakuntasuunnitelman valmisteluun liittyy sen vaikutusten arviointi. Koko valmisteluprosessin ajan kestävänä se tukee suunnitelman valmistelua, päätöksentekoa, toteuttamista ja seurantaa. Lisäksi se edistää eri tahojen mahdollisuutta saada tietoa ja osallistua suunnitteluun sekä parantaa edellytyksiä sovittaa yhteen eri tavoitteita ja näkökantoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan myös päivittämään prosessin aikana. Valmistelutyö kuuluu maakunnan liitolle ja sen virastolle, jossa valmistelua johtaa maakuntajohtaja. Viraston sisäistä valmistelua varten on koottu suunnittelutiimi. Parhaillaan olevat uudistustyöt ja niiden vaikutukset tullaan huomioimaan maakuntaohjelmatyössä. Näitä uudistuksia ovat mm. maakuntauudistustyö sekä uusi kasvupalvelulaki. 3.1 Valmisteluprosessin lähtökohdat Maakuntaohjelmatyön lähtökohtana on luoda asiakirjaan tiivis strateginen suunnitelmaosa vuoteen 2040 ja sitä toteuttava maakuntaohjelma vuosille Suunnittelu- ja ohjelmatyö perustuu maakunnan menestystekijöihin. Sen tavoitteena on määritellä tekijät, joilla Keski-Pohjanmaa kasvaa kilpailukykyisenä, elinvoimaisena, innovatiivisena sekä muutosjoustavana maakuntana niin alueiden välisessä kuin kansainvälisessä vertailussa omiin vahvuuksiin perustuen ja uusia kehittämissuuntia löytämällä. Tavoitteena on muodostaa kuva Keski-Pohjanmaan menestyksen edellytyksistä, tulevaisuuden tavoitetilasta sekä sen saavuttamiseksi tarvittavista keinoista tavalla, jonka kaikki maakunnan keskeiset toimijat ja yhteistyökumppanit voivat sitoutua.

6 6 4. MIKÄ ON MAAKUNTASUUNNITELMA? 4.1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnitteluun kuuluvat alueiden kehittämislain (7/ ) ja maankäyttö- ja rakennuslain (132/ ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma) (kuva 2) Kuva 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 4.2 Maakuntasuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 edellyttää että maakunnan liitossa laaditaan määräajoin maakuntasuunnitelma. Siinä esitetään maakunnan tavoiteltu alueellinen kehitys ja kehittämistyön linjaukset. Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu nojaavat maakuntasuunnitelmaan, joka on alueen toimijoiden yhteen sovitettuihin näkemyksiin perustuva strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelmasta käyvät ilmi maakunnan tavoiteltu tulevaisuus ja kehittämisen pääsuuntaviivat pitkällä aikavälillä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 25 :n mukaan maakunnan suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja sovitettava ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelma muodostaa pohjan maakunnan kehittämistä koskeville

7 7 toimeenpano-ohjelmille ja maakuntakaavalle sekä julkisen rahoituksen kohdentamispäätöksille. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan kunnallisvaalikausittain ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. 4.3 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen resurssit. Aluekehityslain 7/ :n mukaan maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelma, aluekehittämispäätös ja maakuntaa koskevat muut em. laissa tarkoitetut ohjelmat. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen (TEM/2008/ /2016) mukaisesti maakuntaohjelman valmistelussa tulee huomioida hallituksen keväällä 2016 antama päätös aluekehittämisen painopisteet ja niiden toteuttaminen maakunnassa. Aluekehittämisen painopisteet: - Uudistumisella kasvua - Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta - Hyvinvointia kumppanuuksilla Painopisteet ovat keskeisiä tavoitteita alueiden uudistumisen ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Osana hallituksen kilpailukyky- kärkihanketta on käynnistetty Alueelliset innovaatiot kokeilut (AIKO) -toimenpide, jota toteutetaan kaupunkien kasvusopimuksien sekä ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimin. Maakunnan AIKO -toimenpiteiden ja - suunnitelmien tulee olla yhteen sovitettu maakuntaohjelman kanssa. Maakuntaohjelma sovittaa myös yhteen kansallisen ja EU-politiikantavoitteita ja toimenpiteitä maakunnassa. Maakuntauudistuksen myötä aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Nyt valmisteltava maakuntaohjelma valmistellaan muutostilanteessa, ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntavaltuusto hyväksyi edelliseen maakuntasuunnitelmaan perustuvan, seuraavan ohjelman valmistumiseen saakka voimassa olevan Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia asiakirjan Maakuntaohjelman pohjalta valmistellaan joka toinen vuosi toimeenpanosuunnitelma, joka toimii maakuntaohjelmaa jalkauttavana, konkreettisena suunnitelmana. Se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi ajankohtaisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Toimeenpanosuunnitelma laaditaan kahden vuoden ajaksi. Keski-Pohjanmaan voimassa oleva toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä Suunnitelma koskee vuosia

8 8 4.4 Maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava toteutetaan vaihekaavoituksen kautta. Keski-Pohjanmaan 1. vaiheen maakuntakaava on vahvistettu vuonna Maakuntakaavan 1. vaihe on luonteeltaan täydennys- ja ajantasakaava. Vahvistaminen kumosi seutukaavat. Keski-Pohjanmaan 2. vaiheen maakuntakaava on vahvistettu vuonna Maakuntakaavan 2. vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon aihekokonaisuudet sekä 1. vaihekaavan päivitykset muinaismuistojen ja maisema- ja kulttuurikohteiden osalta. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 3. vaihe täydentää aikaisempia vaihekaavoja siten, että vahvistettuna ne muodostavat Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Laatimispäätös on annettu maakuntavaltuuston kokouksessa Maakuntakaavan 3. vaihe on suunniteltu valmistuvaksi vuonna Maakuntakaavan 3. vaiheessa ei ole tarkoitus avata maakuntakaavaa kokonaisuudessaan, vaan täydentää aikaisempia vaihekaavoja seuraavilla uusilla tai päivitettävillä aihepiireillä: Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Päivitettävät ja täydennettävät aihepiirit: Maakuntakaavan 3. vaiheen laatimisen alkuvaiheessa nousi esiin tarpeita päivittää ja täydentää jo vahvistettuja maakuntakaavoja. Päivitysten ja täydennysten osalta otetaan soveltuvilta osin huomioon myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päivittäminen. Laajin täydennettävä ja päivitettävä aihepiiri on aluerakenneselvitys, joka koostuu: - Keski-Pohjanmaan historiallisesta ja alueellisesta kehityksestä - ylimaakunnallisista kehitysnäkymistä - aluerakenteen keskeisistä lähtökohdista (ml. perusteltu väestönkehitysarvio, kaupallinen palveluverkko ja liikennejärjestelmä) - tavoitteellisesta aluerakenteesta 2030

9 9 Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava mahdollistaa seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumisen 17 alueelle Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Lisäksi kaavalla päivitetään arvokkaita maisema-alueita ja merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat merkinnät vastaamaan voimassa olevia valtakunnallisia inventointeja lukuun ottamatta arkeologisia alueita ja kohteita. Maakuntakaava kumoaa alueella voimassa olevat maakuntakaavat osittain. Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 5. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Kaava tulee ajantasaistamaan kaupan palvelurakennetta ja huomioimaan seudulliset ampumaradat. Lisäksi kaavassa tarkastetaan yhdyskuntarakenteen merkintöjä ja elinkeinoelämän edellytyksiä. 5. Tavoitteet 5.1 Alueiden kehittämisen tavoitteet Valtioneuvosto vahvistaa hallituskaudeksi valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet. Tämä aluekehittämispäätös ohjaa eri hallinnonalojen ja maakuntien liittojen alueiden kehittämistä. Alueiden kehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt määrittelevät osana tätä aluekehittämispäätöstä omaa hallinnonalaansa varten aluekehittämisen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteensä. Maakuntaohjelmissa taas linjataan alueen kehittämistä maakunnassa. Maakuntien liitot toimivat aluekehittämisviranomaisina maakunnissa. ELY-keskukset edistävät osaltaan alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. Alueiden kehittämisen tavoitteet, viranomaisten tehtävät ja ohjelmat on määritelty laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014). Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutoksia alueiden kehittämisessä noudatettavaan suunnittelujärjestelmään. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt aluekehittämisjärjestelmän kokonaisvaltaisen uudistamisen ja valmistelee tarvittavat lakimuutokset yhteistyössä eri ministeriöiden, aluehallinnon ja muiden alueiden kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Tavoitteiden toteuttamiseksi on valtioneuvoston päätöksellä laadittu erityisohjelmia, joita toistaiseksi ovat alueelliset innovaatiot ja kokeilut -ohjelma (AIKO). Alueiden kehittämistä varten laaditaan myös Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia. EU:n alueja rakennepolitiikka täydentää ja tukee kansallista politiikkaa. Sen keskeinen toteutusväline Keski-Pohjanmaalla on Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma.

10 10 Ohjaavat strategiat sekä resurssit Maakuntaohjelma-asiakirjan tavoitetilaa ohjaavia keskeisiä valtakunnallisia ja alueellisia laadittuja tai valmisteilla olevia strategioita sekä selvityksiä ovat mm: - Keski-Pohjanmaan kehityskuva Keski-Pohjanmaan varautumissuunnitelma - Keski-Pohjanmaan työllisyysstrategia - Keski-Pohjanmaan osaamisen ja innovaatiojärjestelmän selvitys - Alueiden vahvuudet -selvitys (TEM) - Alueprofiilit 2016 (MDI) -selvitys - Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi (MDI) - ATIK (alueellisen tilastotiedon kehittämishanke-eakr) hankkeen hyödyntäminen - Maaseudun elinvoimapalvelujen selvityshanke (MKR) Maakuntaohjelmaa toteutetaan alueellisilla resursseilla ja ohjelmilla, joita ovat mm.: - Euroopan aluekehitysrahasto EAKR - Euroopan sosiaalirahasto ESR - Euroopan maaseuturahasto EMR - Leader -rahoitus - Kansalliset erityismäärärahat (mm. yritystuet) - TEKES - AIKO -ohjelma ja ERM -rahoitus - Interreg -ohjelmat 5.2 Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuonna 2014 ja ne ovat kirjattuna aluekehityslainsäädäntöön 7/2014 4: 1. vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä 2. vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa 3. edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta 4. vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöönottoon kestävällä tavalla 5. parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria 6. parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta Sen lisäksi Valtioneuvosto hyväksyi helmikuussa 2016 valtakunnalliset alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudelleen. Alueiden kehittämisen painopisteet ovat: 1. Uudistumisella kasvua 2. Elinvoimaa alueverkostoista 3. Hyvinvointia kumppanuuksilla.

11 11 Vuoteen 2025 ulottuvassa visiossa: Alueilla on saatu aikaan uutta, korkeatasoiseen osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaa kasvua. Elinvoimainen alueiden verkostoon rakentuva Suomi hyödyntää koko maan voimavaroja tehokkaasti ja kestävästi. Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori toimivat hyvässä kumppanuudessa alueiden ja palveluiden kehittämisessä. 5.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteet Vuonna 2014 tehdyn maakuntasuunnitelman visio ja pitkän aikavälin tavoitteet on esitelty seuraavassa. Nämä tavoitteet tullaan tämän prosessin aikana päivittämään. Keski-Pohjanmaa vuonna 2030 strateginen visio: Missio Keski-Pohjanmaa on taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti menestyvä sekä yhteisöllinen, vetovoimainen ja turvallinen maakunta. Visio Vuonna 2030 Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Elinvoima ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Keski- Pohjanmaa hyödyntää monipuolisesti luonnonvarojaan ja hyvää logistista sijaintiaan. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti ja kulttuuri kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteisten tavoitteiden taakse. Keskipohjalaisia arvoja ovat: tasa-arvoisuus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus Toimintaa ohjaavia periaatteita ovat: luovuus, yrittäjyys ja turvallisuus 5.4 Maakuntaohjelman tavoitteet Maakuntaohjelman tavoitteena on: Keski-Pohjanmaa on elinvoimainen kestävän kasvun maakunta. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategian neljä keskeistä kehittämistavoitetta ovat: - Viennin ja kansainvälistymisen kiihdyttäminen - Osaavan työvoiman pitäminen/ saaminen sekä osaamistason nostaminen - Työn tuottavuuden kasvattaminen - Saavutettavuuden parantaminen Kehittämistavoitteita on toteutettu maakuntaohjelman neljän kehittämisteeman kautta. Nämä ovat Osaava-, Yrittävä ja Elinvoimainen-. Hyvinvoiva-, sekä Toimiva Keski-Pojanmaa. Sen lisäksi teemoja läpileikkaavana on ollut maaseudun kehittäminen sekä kansainvälisyys. Syksyllä 2016 lisättiin Maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä yksi teema lisää: Työllisyys.

12 12 6. AIKATAULU JA OHJELMATYÖN VAIHEET 6.1 Aikataulu laatimisprosessille (Aikataulussa käytettyjen lyhenteiden selitykset löytyvät sivulta 3) Marras-/ Joulukuu 2016 Työsuunnitelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman OAS laatiminen Maakuntahallituksen käsittely maakuntaohjelmatyön aloittamisesta sekä OAS tiedoksi SOVA -lain edellyttämä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutus MAKO -työryhmäkokoukset ja nykyisen maakuntaohjelman arviointitulosten käsittely Aloitusseminaarin ohjelman valmistelu ja alustava kutsu Tammikuu 2017 Kilpailutukset, mm. SOVA ja seminaarin asiantuntijuus MAKO taustamateriaalien ja aineistojen keräys Aloitusseminaarin valmistelutyö Tarvittavien ohjaavien työryhmien perustaminen, mm: o MAKO -ohjausryhmä o SOVA/YVA -työryhmä Tilastomateriaalien, vaikuttavuustavoitteiden sekä tunnuslukujen materiaalin koonti Helmikuu 2017 Skenaariotyöpaja: Tulevaisuuden maakunta 10.2 MAKO -luonnoksen kirjoitustyö OAS -kommenttien käsittely maakuntahallituksessa ja asiakirjan päivitys Maaliskuu 2017 Työryhmäkokoukset: tarkempien toimenpideehdotusten laatiminen workshop-työskentelyn avulla Neuvottelut teollisuuden ja yrityselämän kanssa MAKO -luonnoksen kirjoitustyö Huhti - Kesäkuu 2017 Luonnosversio Maakuntahallitukselle ja -valtuustolle Ohjausryhmät (MAKO, SOVA, muut työryhmät) Työryhmätyöskentely ja luonnoksen edelleen työstäminen

13 13 Elokuu 2017 MAKO -luonnosversion työstäminen lopulliseen muotoon Sparrausseminaari työskentelylle Luonnos kommenteille Syyskuu 2017 kuulemiset, esittelyt Työryhmäkokoukset Luonnosversion työstäminen kommenttien perusteella MAKO -asiakirjan viimeistely SOVA -lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointi valmis Lokakuu 2017 SOVA -lain mukainen kuulutus, palautteen käsittely sekä luonnoksen muokkaaminen Marraskuu 2017 Maakuntahallituksen ja -valtuuston käsittely ja hyväksyntä MAKO nähtävillä, hyväksymisestä tiedottaminen Joulukuu 2017 MAKO ministeriöön 7. TIEDOTTAMINEN JA VUOROVAIKUTUS 7.1 Suunnitelmatyön aloitus Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmisteluvastuu on Keski-Pohjanmaan liitolla, ja niiden laatimisesta päättää maakuntavaltuusto. Työn ohjelmoimiseksi Keski-Pohjanmaan liiton virastossa on laadittu tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sen luonnos käsitellään maakuntahallituksessa OAS laitetaan nähtäville liiton kotisivuille ja virastoon ajalle ja siitä on mahdollisuus saada kopio liiton virastosta. OAS:sta voivat esittää mielipiteensä kaikki asiasta kiinnostuneet nähtävillä oloajan kuluessa. Maakuntahallitus käsittelee mielipiteet ja hyväksyy OAS:n helmikuussa 2017.

14 14 Työn alkamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan/kuulutetaan liiton virallisissa lehdissä sekä Keski-Pohjanmaan liiton internetsivuilla osoitteessa: Luonnoksesta tullaan pyytämään lausunnot alueen kunnilta sekä muilta ohjelman laatimisen kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman luonnos tullaan valmistuttuaan syksyllä 2017 pitämään nähtävillä 30 päivän ajan liiton virastossa. Materiaali on saatavilla myös internetin kautta osoitteessa Mielipide suunnitelmasta on esitettävä Keski-Pohjanmaan liitolle kirjallisesti nähtävillä oloajan kuluessa. 7.2 Muut vaiheet ja päätöksestä tiedottaminen Ohjelma-asiakirjan luonnoksesta pyydetään lausunnot syksyn 2017 aikana. Maakuntahallitus käsittelee ja hyväksyy asiakirjan marraskuussa Hallituksen käsittelystä ilmoitetaan tiedotusvälineille ja liiton Internet-sivuilla. Lopullisesti asiakirjan hyväksyy maakuntavaltuusto myös marraskuussa Vuonna 2018 aloittavat uudet maakuntavaltuustot käsittelevät maakuntaohjelmat ja tekevät niihin tarvittaessa muutoksia. Maakuntaohjelmat ovat voimassa , ellei muuta päätetä. Maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman hyväksymisestä toimitetaan tieto alueelliselle ympäristökeskukselle, kunnille ja muille viranomaisille, joita asiaa käsiteltäessä on kuultu tai saatu lausunto. Päätös ja ohjelma toimitetaan tiedoksi myös Suomen ympäristökeskukselle. Yleisölle päätöksestä tiedotetaan liiton Internet-sivuilla. Päätös ja maakuntasuunnitelma asetetaan nähtäville liiton virastoon. 7.3 Viranomaisyhteistyö Maakuntasuunnitelman valmistelun luonnosvaihe käynnistetään sidosryhmäneuvotteluilla seutukuntien, eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Kun suunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville, pyydetään siitä kuntien lisäksi lausunnot alueelliselta ympäristökeskukselta sekä muilta suunnitelman laadinnan kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta.

15 15 8. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Tavoitteet ja arvioitavat vaikutukset Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma koskevat samanveroisesti koko maakunnan aluetta. Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005), ns. SOVA-laki, edellyttää että maakuntaohjelman valmisteluun tulee liittää sen ympäristövaikutusten arviointi. Sen sijaan maakuntasuunnitelmaan yleisluontoisempana strategisena suunnitelmana tätä velvoitetta ei liity, mutta vaikutusarviointiin liittyvinä eri kehittämisvaihtoehtojen tarkastelut on tarkoituksenmukaisinta tehdä maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä. Tavoitteena on aikaansaada yksi yhtenäinen asiakirja, joka sisältää strategisen maakuntasuunnitelmaosion ja tavoitteellisen maakuntaohjelma -osion. Maakuntasuunnitelman valmisteluun ei liity lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointia. Maakuntasuunnitelman linjauksia tarkentavan maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä vaikutusarviointi sen sijaan toteutetaan. Keski-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman vaikutuksia arvioidaan vapaamuotoisesti. Arvioinnissa huomioidaan mm: 1. Taloudelliset vaikutukset eli vaikutukset työllisyyteen, koulutukseen ja väestöön (inhimilliseen pääomaan), rahavirtojen suuntautumiseen, alueelliseen kilpailukykyyn sekä maakunnan imagoon. 2. Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset eli vaikutukset asuin- ja elinympäristön laatuun, tasa-arvoon, kulttuuriin, ihmisten terveyteen ja palveluiden saatavuuteen. 3. Ympäristölliset vaikutukset eli vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, kulttuuriperintöön, vesistöön, ilmastoon, kasvillisuuteen ja maaperään. 9. Yhteystiedot Keski-Pohjanmaan liiton virasto: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, Kokkola, sähköposti: kirjaamo(at)keskipohjanmaa.fi, Internet-sivut Yhteyshenkilöt: Jukka Ylikarjula Kaj Lyyski Marita Mutka Tiina Harjunpää Maakuntajohtaja Kehittämisjohtaja Strategiapäällikkö Suunnittelija alkaen sähköposti: