Uutta virtaa vesihuollossa. Kaupunkisuunnittelua kotona ja kaukomailla. 4 Hyvä paha velka? FCG Consulting People 2/2014 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta virtaa vesihuollossa. Kaupunkisuunnittelua kotona ja kaukomailla. 4 Hyvä paha velka? FCG Consulting People 2/2014 1"

Transkriptio

1 C o n s u lt i n g P e o p l e Uutta virtaa vesihuollossa 16 Kaupunkisuunnittelua kotona ja kaukomailla 4 Hyvä paha velka? FCG Consulting People 2/2014 1

2 FCG:n kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippolan erityisosaamista on kaupunkisuunnittelu. Kannen kuva: Jarmo Teinilä Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Hyvä paha velka? 6 Kunnat uuteen kuosiin 7 Vantaa, mainettaan parempi taloudenpitäjä 8 Kohti asiakaskeskeistä tiedolla johtamista 10 Terveydenhuollon laadunseuranta alkaa tervetuloa mukaan! 13 FCG selvitti Kotkan lastensuojelun nykytilannetta 14 Tiedonhallinnan vallankumous 16 Kaupunkisuunnittelua kotona ja kaukomailla 19 FCG mukana koulutusvienti sopimuksessa Qatariin yhteistyösopimus Kiina-projekteista FCG sertifioi projektipäälliköitä FCG:n nuoret suunnittelijat MyTech-sivustolla Yhteistyösopimus pohjarakennesuunnittelussa 20 Uutta virtaa vesihuollossa 23 Älyratkaisut kehittämisen tukena 24 Uudistuva Lonna on Suomenlinnan pikkuveli 26 Lahti panostaa kouluhankkeiden laatuun 28 Kunta-alan ykköstapahtumat 29 Töissä FCG:llä: Jari Marttinen FCG:n suunnittelu ja tekniikka -liiketoiminnan vetäjäksi 31 Nimityksiä FCG:llä Pääkirjoitus Vahvasti kotimaassa ja kansainvälisesti Kuntajohtajapäivillä puhuttiin äskettäin strategisen ketteryyden välttämättömyydestä voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suorituskyvyn parantamiseksi tutkijat kannustavat kehittämään organisaation älykkyyttä, lisäksi on oltava resurssiviisas. Älykkäiksi luonnehditaan organisaatioita, jotka ymmärtävät toimintaympäristön muutokset, ymmärtävät niihin kohdistuvat vaatimukset ja haasteet ja osaavat tältä pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja. Ketterät organisaatiot ottavat viivyttelemättä kantaa tapahtuneisiin muutoksiin ja kykenevät myös riskinottoon. Resurssiviisaat yhteiskunnat ovat tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä. FCG:n asiakkaita haastavat niin kotimainen kuin kansainvälinenkin muuttuva toimintaympäristö. Digiaika mullistaa terveydenhuollon ja pelimaailma opetuksen. FCG toimii kanavana innovatiivisille kehitys- ja pilottihankkeille. Yhdessä asiakkaidemme kanssa suunnittelemme uusia pilotteja; mm. älykästä mallikoulua, älykästä liikkuvaa terveysasemaa, älykkäitä toimitiloja ja älykästä vesi- ja energiahuoltoa. Toivomme kiinnostuneita mukaan toteuttamaan maailman parhaita ratkaisuja. FCG voi auttaa kotimaisia asiakkaita oman osaamisen kehittämisessä. Haluamme toimia myös siltana suomalaisen osaamisen viennissä, olla toteuttamassa yhteistä kansallista tehtävää koulutusviennissä, terveydenhuollon viennissä, vesihuollossa ja energiahuollossa. Osaamisen vienti toimii parhaimmillaan myös feed back alustana; parhaita kansainvälisiä esimerkkejä ja kansainvälistä osaamista voidaan kanavoida takaisin kohentamaan suomalaista osaamista, suomalaisen toiminnan älykkyyttä. FCG tarjoaa yhden katon alta kehittämispalvelun joko koko arvoketjun tai sen osan: kunta-, sote-, tai yritysrakenne, toiminnan, prosessien ja palvelujen taikka tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden, mukaan luettuna toimitilat. Autamme asiakkaitamme joko kokonaisuuksien tai osien uudelleenmuotoilussa. Tässä lehdessä valotetaan toimintaympäristön muutosvoimia. Lehti sisältää myös useita kiinnostavia artikkeleita asiakkuuksista ja projekteista. Olemme toimineet vuosikymmenien aikana kaikissa suomalaisissa kunnissa ja toteuttaneet projekteja noin 150 maassa. Haluamme myös jatkossa toimia luotettavana yhteistyökumppaninanne, 65 vuoden kokemuksella Antoisia lukuhetkiä! FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Ari Kolehmainen Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2014 Osoitteenmuutokset > yhteystiedot > yhteystietojen muutos 2 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/2014 3

3 Hyvä paha velka? Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Lainakanta Rahavarat Yhden totuuden Suomessa kuntien huono talous tilanne on yleistys, jota harvoin kyseenalaistetaan. Mutta onko tilanne todella tällainen? Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen haluaa ravistella vakiintuneita käsityksiä ja tarkastella niitä eri näkökulmasta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot valtiovarainministeriö Kuntien tilinpitokäytäntö muuttui, kun se yhtenäistettiin ja tuli voimaan vuonna Silti julkisuudessa kuntataloudesta esitetään edelleen arvioita, jotka eivät perustu tilinpitoon. Oikea tapa on tarkastella tunnuslukuja kuntien omasta kirjanpidosta. Sen perusteella kunnille on kertynyt vuosina ylijäämää yhteensä 7,38 miljardia euroa. Julkisuudessa puhutaan kuitenkin 2 miljardin alijäämästä esimerkiksi vuonna 2012, Niemeläinen hämmästelee. Erilainen luku on peräisin kansantalouden tilinpidosta, jossa termiä alijäämä käytetään kuvaamaan jonkin sektorin velkaantumista muille kansantalouden sektoreille. Paikallishallinnon nettoluotonotto olisi vertailukelpoinen tunnusluku. Ylijäämän olemassaoloa ei saa kuitattua sillä, että summaa ei löydy kunnan kassasta tai pankkitililtä. Eihän varallisuutta määritellä muuallakaan vain tiliotetta lukemalla, hän huomauttaa. Tervettä vai epätervettä velkaa? Kunnilla on kahdenlaista velkaa, tervettä ja epätervettä. Eikä kunnan pidäkään olla velaton, arvioi Niemeläinen ja antaa esimerkkinä terveestä velanotosta Pelkosenniemen, joka oli aiemmin kriisikuntien listalla. Kuntien takauskeskus kävi sen talouden tarkkaan läpi ja totesi, että uuden terveyskeskuksen rahoittaminen tuottavan omaisuuden myynnillä olisi huono päätös. Jos kunta saa euroa osinkotuottoja ja velanhoitoon menisi vain euroa, ei tuottavaa omaisuuserää kannata myydä velanoton välttämiseksi. Ratkaisut pitää tehdä tapauskohtaisesti ja kunnan oma taloustilanne huomioon ot taen, hän huomauttaa. Totuutta ei voi määritellä ulkopuolelta tuntematta asiaa tarkemmin. Pankkijärjestelmän heikkoudet ja vahvuudet Yksityinen pankkijärjestelmä on Suomelle elintärkeä, vaikka suomalaiset rahamarkkinat eivät ole kovin kehittyneitä. Julkinen valta on perinteisesti tukenut hiljaisesti varsinkin säästö- ja osuuspankkeja. Nyt ei tukielementtiä enää ole, vaan pankkien pitää pääomittaa itsensä, jotta ne pystyvät toimimaan markkinaehtoisesti, sanoo Niemeläinen ja torjuu samalla väitteet siitä, että Kuntarahoitus ja Kuntien takauskeskus vinouttaisivat kuntien velanottoa. Ketään ei pakoteta velkaantumaan. Tämä on viranomaisjärjestelmä, joka pudottaa oikeasti alijäämäiset kunnat kriisikuntien joukkoon, hän muistuttaa. Katoavat poistot? Niemeläinen haluaa avata keskustelun myös tavasta kirjata kuntien investointeihin saamat valtionosuudet. Niitä ei kirjata kunnan taseeseen, joten ne näyttävät häviävän savuna ilmaan, vaikka kyseessä on merkittävä menoerä valtiolle ja tulo kunnille, Niemeläinen ihmettelee. Vuosina valtio tuki kuntien investointeja noin 2,4 miljardilla eurolla. Kunnilla on kahdenlaista velkaa, tervettä ja epätervettä. Todellista tilaa ei voi määritellä ulkopuolelta tuntematta asiaa tarkemmin, toteaa Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen. 4 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/2014 5

4 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Reippaasti velkaantunut Vantaa leimataan helposti kriisikunnaksi. Jos sitä mitataan omavaraisuuden, velkaantuneisuuden ja asukaskohtaisen velan kriteereillä, määritelmä pitääkin paikkansa. Mutta tämä kertoo tilasta vasta toisen puolen. Kuntien taseissa on paljon varallisuutta, mutta varsinainen ongelma on kuntien tulojen ja menojen epäsuhta, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Vantaa investoi tulevaisuuteen, eikä sitä voi tehdä ottamatta lainaa, vakuuttaa kaupungin - johtaja Kari Nenonen. Kunnat uuteen kuosiin Kunnat pitäisi ainakin osittain keksiä uudelleen, jotta ne täyttäisivät paremmin niille asetetut tehtävät. Ei kunta ole pelkkä palvelumarket, vaan sen tulee olla sekä demokraattinen vaikuttaja että elinvoiman edistäjä omalla alueellaan, esittää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Kunnalliset palvelut tuotetaan Kietäväisen mielestä pääasiassa kilpailukykyisesti, mutta alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Kunnalla pitää olla myös selkeä käsitys siitä, mitä se omistaa ja miksi. Rikas vai köyhä kunta? hentämällä tuomaan investoinnit lähemmäs niiden todellisia pitoaikoja. Rahoituslaskelma kertoo selkeästi, mikä on kunnan tulojen ja menojen suhde, Kietäväinen arvioi. Uusi kuntalaki tekee kunnista selkeämmin konserneja korostamalla konserniohjauksen ja hyvän hallinnon periaatteita. Kaikkien investointien haaliminen taseeseen ei ole enää perusteltua, koska uusiakin rahoitustapoja on tarjolla, hän toteaa. Elinkaarimallit ovat hyvä vaihtoehto yksityisen ja julkisen tahon yhteistyölle. Sitä paitsi kunnalliset varainhankintakustannukset ovat edullisia matalan korkotason vuoksi. Lainakanta kannattaa tietysti pitää järkevissä rajoissa. Eikä tuloja kannata vähentää myymällä parhaiten kannattavaa omaisuutta. Tärkeää on pitää huolta kunnan omaisuudesta ja peruskorjata sitä ajoissa, Kietäväinen suosittaa. Säästöjä kunnat voivat saada aikaan esimerkiksi energiatehokkuuden lisäämisen kautta. Elinvoimapolitiikkaa Elinkeinopolitiikka on liian kapea tapa katsoa kunnan tehtäviä. Pikemminkin pitää puhua elinvoimapolitiikasta, joka elinkeinopolitiikan lisäksi kattaa myös osaamisen, Kuntien taseissa on paljon varallisuutta, mutta varsinainen ongelma on kuntien tulojen ja menojen epäsuhta, sanoo Kietäväinen. Taseessa on useissa tapauksissa aliarvostettuja eriä, kuten energialaitokset sekä vesi- ja viemärilaitokset. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on pyrkinyt poistoaikoja lyjulkiset hankinnat ja kulttuuripalvelut, hän arvioi. Kunnan tulee olla keskeinen verkostojen rakentaja, joka hallitsee oman kasvunsa ja omat kilpailukykytekijänsä. Kuntalaisen arjen sujuvuus on keskeinen kilpailukykytekijä, joka ratkaisee asumisviihtyvyyden. Kansalaislähtöisyyden pitää toteutua kunnan toimintoja järjestettäessä. Kunnallisen itsehallinnon ideaa on uudistettava lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, hän linjaa. Juustohöylät museoon Kuntien todellinen haaste on tuottavuus ja tuloksellisuus. Ei kustannusten juusto höyläämistä voi jatkaa ikuisesti, vaan nyt tarvittaisiin poliittista rohkeutta kuntien tehtävien priorisoimiseen. Tehtäviä ja kustannuksia piti hallituksen päätöksellä vähentää, mutta nyt niitä ollaan lisäämässä ainakin 300 miljoonalla eurolla ensi vuoden alussa, hän arvioi. Luettelo on haasteellinen ja kallis: oppivelvollisuuden pidennys vuodella, kuntien vastuun lisääminen vaikeasti työllistyvien aktivoimiseksi, kotihoidon tuen jako puolisoiden kesken ja sosiaalihuoltolain uudistus. Kaikki ne lisäävät kuntien taakkaa. Vantaa, mainettaan parempi taloudenpitäjä Vantaa investoi tulevaisuuteen, eikä sitä voi tehdä ottamatta lainaa, vakuuttaa kaupunginjohtaja Kari Nenonen. Ulkopuolista rahoitusta tarvitaan isoihin investointeihin, jotka palvelevat koko Suomea. Uusi 700 miljoonan euron Kehärata yhdistää pääradan, rantaradan ja Helsinki Vantaan lentokentän. Etelä-Suomea hyödyttää Kehä III:n 150 miljoonan euron perusparannus, joka palvelee Vuosaaren satamaa mahdollisten laajennustenkin jälkeen. Plussat esille Vantaan vuosikate on hyvällä tasolla, käyttötalous plussalla ja verotulot asukasta kohden 10 parhaan kaupungin joukossa, Nenonen luettelee kolikon kääntöpuolia. Investoinneista huolimatta tasekin on kohtuullinen. Toimintakatteen kasvulla mitattuna Vantaa oli vuonna 2013 suurten kaupunkien ykkönen. Valtionosuusjärjestelmä on kohdellut meitä huonosti, mutta uusi laki muuttaa tilanteen. Ei pelkkä velan määrä kerro talouden tilaa. Talouden tasapainottaminen on täällä kyllä kirkkaana mielessä, hän vakuuttaa. Ison lainasalkun riskinä on mahdollinen koronnousu. Yleisen korkotason alhaisuus on kuitenkin pitänyt korkokulut viime vuosina maltillisina. Pääosa lainarahasta hankitaan jatkossakin kilpailuttamalla vapailta markkinoilta. Aktiivista maapolitiikkaa Vantaan asuntotuotanto ja uusi liikenneinfra ovat vaatineet maanhankintaa, koska kaupunki ei ole Helsingin tavoin saanut lahjamaita kruunulta. Uusi maapolitiikka tekee mahdolliseksi myös maan lunastuksen, Nenonen linjaa. Vastaavasti tuloja tulee myös maata myymällä. Investoiminen parempiin liikenneyhteyksiin lisää uusien asuinalueiden kiinnostavuutta. Nykyinen tavoite on uutta asuntoa vuodessa. Eniten niitä syntyy täydentämällä Tikkurilaa. Kehäradan varrelle rakentuvat Kivistön ja Leinelän alueet. Nenonen haluaisi vahvistaa pääkaupunkiseudun maankäytön ja liikenteen MAL-yhteistyötä metropolihallintoa kehittämällä. Kuntaliitokset eivät Vantaan valtuustoa ole innostaneet. Vantaan kaupunkikonsernina Uusi kuntalaki edellyttää konserniohjauksen tiivistämistä. Tällä sektorilla kunnilla on vielä opiskeltavaa, Nenonen arvioi. Myös kunnan osakeyhtiöiden tulisi muistaa, että toiminnan tarkoituksena on kunnallinen palveluajatus. Nyt Vantaan kuntakonserniin kuuluvat mm. Vantaan Energia Oy, joka on yhteisyritys Helsingin kanssa, sekä VAV Asunnot Oy ja Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy. Logistiikan ja asukkaiden ykkönen Kuntalaisten ja yritysten kannalta katsottuna Vantaan vahvuuksia ovat loistava sijainti, koko ajan paranevat liikenneyhteydet ja 105 %:n työpaikkaomavaraisuus. Isoista kaupungeista Vantaa on yrittäjäystävällisin, ja esimerkiksi asiakastutkimuksista on saatu erittäin hyviä tuloksia. Meillä tärkein asiakas on tyytyväinen veronmaksaja, Nenonen mainostaa. Vantaalta puuttuu nykyään vain meri. Mutta ihan kaikkea ei sentään voi saada... 6 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/2014 7

5 Kohti asiakaskeskeistä tiedolla johtamista Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Tiedon hyödyntäminen toiminnan ohjauksessa ja suunnittelussa on vanha teema, niin kuin johdon raportointikin. Silti vasta tämän päivän välineet mahdollistavat todellisen tiedolla johtamisen. Avainsanoja ovat asiakkaan tarpeet, reaaliaikaisuus ja läpinäkyvyys. Tiedolla johtamisen ratkaisuja kehitetään nyt joka kunnassa ja konsernissa sekä valtakunnan tasolla. Syyt ovat selkeät, sanoo ICT-asiantuntijapalvelujen johtaja Markku Köykkä FCG:ltä. Keskeinen muutostekijä on soterakenneuudistus ja siihen liittyvä tiedon tarve. Se pakottaa tietojärjestelmien, tiedon, prosessien ja toimintojen tiiviimpään yhdistämiseen. Asiaan vaikuttavat myös väestön ikääntyminen ja paine tuottavuuden lisäämiseen. Sote, talous, henkilöstö haasteita on, mutta on myös mahdollisuuksia. Niihin on tarttunut ensimmäisten joukossa Hamina. Asteittain eteenpäin Haminan kaupungin johdolle etsittiin noin kymmenen vuoden ajan helppokäyttöistä raportointiratkaisua, jolla voitaisiin tuottaa myös muuta kuin talous- tai toimintatietoa. Kokeiltavana ja tutkittavana oli useita tunnettuja tuotteita, mutta ratkaisua ei löytynyt ennen kuin kaupunki vuonna 2013 lähti mukaan kansalliseen perusterveydenhuollon tuotteistushankkeeseen, kertoo Haminan tietohallintopäällikkö Jouni Ristola. Hankkeessa työkaluksi valikoitui QlikView, jolla tehtyä pdrg-sovellusta kaupunki on juuri ottamassa käyttöön. Kun ohjelmiston ominaisuudet ja mahdollisuudet tarkentuivat, kiinnostuimme sen laajemmasta hyödyntämisestä. Johtoryhmän tutustuminen Imatran kaupungin pitkälle kehitettyyn QlikView-toteutukseen varmisti, että olimme oikealla polulla. Tällä hetkellä Haminassa on menossa FCG:n tukema hanke, jossa toteutetaan johdon tarpeiden mukainen raportointijärjestelmä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tarkoituksena on yhdistää talouden ja henkilöstöhallinnon tietoja eri hallinnonalojen toiminnallisiin tietoihin niin, että saadaan lähes reaaliaikaista tietoa toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta. Järjestelmän halutaan toimivan myös analysointityökaluna, Ristola selostaa. Vuonna 2015 johdon raportointijärjestelmää ryhdytään laajentamaan esimiesten ja luottamusorganisaation käyttöön. Lisäksi ratkaisulla on tarkoitus korvata järjestelmäkohtaisia raportointiratkaisuja. Oivaltavaa analytiikkaa FCG on valinnut tiedon hyödyntämisen välineeksi monipuolisen QlikView n eikä pelkästään siksi, että se on käytetyin alan ohjelmisto Suomessa. Välineen avulla on mahdollista rakentaa eri organisaatiotasoille toiminnallisia sovelluksia, joissa on visuaalisesti yhtenäinen näkymä. Sovellukset toimivat ja näyttävät samalta riippumatta siitä, millä laitteilla niitä käytetään. Loppukäyttäjä voi analysoida tietoa ja porautua siihen käyttövaltuuksiensa puitteissa. Väline soveltuu historiatietoon perustuvaan raportointiin, skenaarioanalyyseihin ja ennakointiin sekä erityisesti asiakaskohtaiseen analytiikkaan, Köykkä listaa. FCG käyttää QlikView-ohjelmistoa sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteiden raportoinnissa. Se on käytössä myös yhtiön omassa taloushallinnossa ja projektisalkun hallinnassa. QlikView n jälleenmyyjänä FCG tarjoaa kokonaispalvelua, joka sisältää ohjelmistolisenssit sekä käyttöönotto-, tuki- ja ylläpitopalvelut. Jouni Ristola uskoo, että Haminan kaupungin johdolle on löytynyt hyvä ja helppokäyttöinen raportointiratkaisu. Luokitustuotteista liikkeelle FCG on lähtenyt kehittämään tiedolla johtamisen palveluja vahvuusalueeltaan, sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteista. Pisimmällä ollaan perusterveydenhuollon pdrg:n kanssa. pdrg-ryhmittelijä on ensimmäinen ratkaisu, jolla saadaan yhdistettyä toiminta ja talous helposti raportoitavaan muotoon potilaskohtaisesti. Rakentamillamme ratkaisuilla voidaan tarkastella myös asiakkaan koko hoitopolkua julkisessa terveydenhuollossa, toteaa erityisasiantuntija Elina Hermiö FCG:ltä. Terveydenhuollossa on valtavasti tietoa, ja se pitää valjastaa hyötykäyttöön. QlikView n avulla raportit voidaan räätälöidä loppukäyttäjän haluamaan muotoon. Enää ei siis tarvitse tyytyä vakioraportteihin. Luokitustuotteet ovat riippumattomia järjestelmiä, mutta QlikView tuo niihin lisäarvoa. Eikä ole väliä, onko kyseessä pieni kunta tai pääkaupunki, julkinen tai yksityinen toimija. Samoin kuin luokitustuotteet, väline sopii kaikille. 8 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/2014 9

6 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä ja FCG:n kuva-arkisto Utilis Sanitas -hanke etenee rivakasti, kertoo hanketta vetävä Itä-Suomen yliopiston terveyspoltiikan professori ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen. Terveydenhuollon laadun seuranta alkaa tervetuloa mukaan! Mitkä sairaalat onnistuvat parhaiten tekonivelleikkauksissa, sydäninfarktin hoidossa, syöpähoidoissa? Entä missä hoito on kalleinta, missä edullisinta? Tällaista tietoa löytyy pian julkisesta rekisteristä. Utilis Sanitas -hankkeessa luodaan kan sallinen järjestelmä terveydenhuollon laadun ja hinta-laatusuhteen seurantaan. Rekisteriin kertyvä aineisto on tarkoitus tuoda tuoreeltaan kuntien, terveydenhuollon toimijoiden ja kansalaisten saataville. Aluksi seurannassa keskitytään terveyshyötyyn toisin sanoen siihen, kuinka hyvin toimenpide tai hoito kohentaa potilaan terveyttä tai pidentää hänen elinikäänsä. Tieto saavutetuista hyödyistä suhteutetaan hoidon yksikkökustannuksiin sairaaloittain. Ruotsissa on toimittu tähän tapaan jo noin kymmenen vuotta. Terveyspalvelujen tuottajat raportoivat hoitotuloksensa 80 sairausryhmää kattavaan valtakunnalliseen rekisteriin. Kehittämisen eväitä sairaaloille Suomessakin mittareita mietittiin jo luvun alussa, jolloin alettiin luoda terveydenhuollon laatujärjestelmiä, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja. Seuranta kohdistettiin kuitenkin tuottavuuteen ja tehokkuuteen, sillä järjestelmistä oli siihen aikaan saatavissa toiminnan määrää, mutta ei hoidon laatua kuvaavaa tietoa. Tuottavuusajattelu yksinään on tullut tiensä päähän, niin kuin siihen liittyvä mittaaminenkin, Kataja summaa. Terveyshyötyjen mittaamiselle sitä vastoin on kova tarve, laitetaanhan terveydenhuoltoon melkoisesti verovaroja. Katajan mukaan mittareiden tulee olla yksinkertaisia ja yksiselitteisiä ja niiden pitää tuottaa myös ajallisesti vertailukelpoista tietoa. Silloin ne auttavat hoitoyksiköitä oman toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä. Myös hoitoyksiköiden välinen vertailu antaa eväitä hoidon kehittämiseen. Jos mittari näyttää jossain yksikössä heikompaa, asiaan voidaan paneutua ja korjata ongelma. Hyvistä mittareista on muutakin hyötyä, Kataja lisää. Osataan valita parhaat hoitomenetelmät ja -käytännöt, jolloin niukkenevilla varoilla saadaan mahdollisimman paljon aikaan. Terveydenhuollossa on valtava määrä tietoa, se on saatava käyttökelpoiseen muotoon. 10 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

7 Mahdollisuus vertailla ja valita Laatuseurannan tärkeyttä painottaa myös johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta. Hän on Katajan tavoin Utilis Sanitas -ohjausryhmän jäsen. Me Sitrassa etsimme käytännön tekemisen avulla uusia toimintamalleja suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, ja siksi haluamme olla mukana tässä hankkeessa. Yksi terveydenhuoltojärjestelmämme keskeisistä tavoitteistahan on tuottaa vaikuttavaa hoitoa eli tavoiteltua tai riittävää terveyshyötyä asiakkaalle. Huurteen mukaan järjestelmällinen terveyshyödyn mittaaminen ja seuranta lisäävät terveydenhuollon läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys ja avoimuus puolestaan tuovat asiakkaalle aidon mahdollisuuden vertailla ja valita hoitoyksikkönsä. Uskon, että asiakkaan valinnan vapaus ja sen laajeneminen koko sotessa ovat lähitulevaisuuden asioita. Meistä jokainen haluaa valita itselleen parhaan palvelun, ja terve kilpailu lisää palvelujen laatua ja pitää kustannuksia kurissa, hän sanoo. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallintoylilääkäri Maria Virkki, hankkeen ohjausryhmän jäsen hänkin, on samaa mieltä: on äärimmäisen tärkeää luoda järjestelmä, joka tuottaa reaaliaikaisesti tietoa potilaille, terveydenhuollon palvelutuottajille ja kuntapäättäjille. Taloudelliset paineet edellyttävät entistä enemmän myös hoidon laadun suhteuttamista yksikkökustannuksiin, hän toteaa. Sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) on ohjannut mittariston kehittämistä Ruotsissa, ja vastaavasti Virkki toivoo sosiaali- ja terveysministeriön aktiivista osallistumista työn kansalliseen ohjaukseen Suomessa. On tärkeää luoda hyvä valtakunnallinen mittaristo. Ministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja muiden asiantuntijalaitosten tuella hanke etenisi koko maassa. Rivakasti eteenpäin Esimakua tulevasta Utilis Snitas -hankkeessa tehdyn esitutkimuksen mukaan lonkan tekonivelleikkausten kustannus oli Suomen yliopistoja keskussairaaloissa keskimäärin euroa vuonna Summa vaihteli sairaaloittain välillä euroa ja ennenaikaisen uusintaleikkauksen todennäköisyys välillä 0,5 4,7. Sairaalan suuri koko ei aina tarkoittanut parempaa laatua ja pienempiä kustannuksia. Vertailussa käytettiin THL:n PERFECT-tutkimuksen ja Itä- Suomen yliopiston TUOTA-tutkimuksen aineistoja. Tulokset eivät ole lopullisia, mutta ne antavat kuvaa siitä, mitä olemme tekemässä, Vohlonen sanoo. Tosiasia on, että Suomessa ei ole tähän mennessä tiedetty, mitä terveydenhuoltoon käytetyllä rahalla saadaan aikaan. Hyviä tutkimuksia on kyllä tehty, mutta niiden tuloksia on ollut vaikea hyödyntää. Nyt toimijat laitetaan ensimmäistä kertaa laatu- ja kustannusvertailuun. Utilis Sanitas -hankkeen ensimmäisen vaiheen ( ) aikana ratkaistaan seurannan keskeiset organisointikysymykset. Konkreettisia askelia on jo otettu, kertoo hanketta vetävä Itä-Suomen yliopiston terveyspoltiikan professori ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen. Aluksi tarkasteluun otetaan kolme merkitykseltään ja kustannuksiltaan suurta sairausryhmää. Seuraavaksi poimimme Ruotsin mittareista ne, jotka kuvaavat näiden potilasryhmien hoidon tuloksia. Sitten katsomme, mihin mittareihin löytyy aineistoa Suomesta. Hankkeen ensimmäisen vaiheen ohjelmaan kuuluvat lisäksi aineiston käsittely ja nettialustan luominen sekä selvitys siitä, miten eri tahot käyttävät tietoa sitten, kun sitä on olemassa. Ensimmäisiä tuloksia saadaan näillä näkymin syksyllä Kolmivuotisessa jatkohankkeessa ( ) lisätään mittareiden määrää ja jalkautetaan seurantajärjestelmä jatkuvaan kansalliseen käyttöön. Vohlonen uskoo, että järjestelmän käyttöönottoon ei tarvita asetusta, ohjekirjaa tai ukaaseja. Jos käyttäjät kokevat sen hyödylliseksi, se otetaan käyttöön. Yhteistyöverkosto laajenee Utilis Sanitas -verkostohanketta koordinoi FCG avainhenkilönä professori, tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen ja työryhmän varajohtajana erityisasiantuntija Mika Keinänen. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen. Hanketta rahoittavat (elokuun puolivälin tilanne) kahdeksan sairaanhoitopiiriä, Kuntaliitto, Sitra ja Suomen Terveystalo Oy. Terveyshyödyn mittarit tuotetaan ensivaiheessa näiden sairaanhoitopiirien ja Terveystalon osalta. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Itä-Suomen yliopisto, Suomen Lääkäriliitto sekä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, jonka asiantuntijoita käytetään mittareiden valinnassa. FCG selvitti Kotkan lastensuojelun nykytilannetta Teksti: Eeva Kokki Kuva: FCG:n kuva-arkisto FCG selvitti Kotkan kaupungin toimeksiannosta lastensuojelun ja sijaishuollon nykytilannetta, organisointia ja kulurakennetta. Kaupungin lastensuojelun ja sijaishuollon kustan nukset ovat kasvaneet huomattavasti 2010-luvulla. Lastensuojelumenojen kasvu on ollut parissa vuodessa 22 % ja sijaishuollon palvelut yli 40 %, vaikka sijoitettujen lasten määrä ei ole kasvanut. FCG teki esiselvityksen toiminnan uudel leenorganisoinnista sekä selvittämällä toiminnan kulurakennetta että haastattelemalla lastensuojelun ja sijaishuollon henkilöstöä. Lastensuojelun kustannustoteu maa verrattiin myös muiden kaupunkien vastaaviin kustannuksiin. - Tässä toiminnassa ensisijaista on lasten ja nuorten etu. Kun panostamme ennalta ehkäisevään työhön, kuten varhaiseen tukeen, turvaverkkojen rakentamiseen ja perheissä tehtävään työhön, se vaikuttaa suoraan säästöinä korjaavan työn toimintakustannuksiin. Tämä tulee näkymään jatkossa myös lastensuojelutyön budjettivalmistelussa ja pystymme pienentämään kalliiseen korjaavaan työhön varattuja summia merkittävästi, toteaa palvelujohtaja Jorma Haapanen Kotkasta. Selvitystyön kehittämisehdotuksissa pa nostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi ostopalveluiden käytön asteittaiseen lopettamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen tilankäyttöön. Lisäksi kehittämisehdotuksissa todettiin erikoistumisen ja moni ammatillisuuden näkökulmien selkiyttämisen. Lastensuojelutyössä yhteistyötä tulisi lisätä laitos-, koulu- ja perhetiimien välillä. Viranomaisten, kuten koulutoimen, lastensuojelun ja sosiaalitoimen ammattilaisten välisiä vastuita ja rooleja lastensuojelutyössä tulisi myös selventää. Olennaista toiminnan tehostamisessa on suunnitelmallisuuden, yhteistyön ja vuoropuhelun lisäksi myös esimiestoiminnan kehittäminen. Esiselvityksen pohjalta on laadittu myös pidemmän aikajänteen toimintaehdotus selvityksessä esille nostettujen asioitten eteenpäinviemiseksi. 12 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

8 Tiedonhallinnan vallankumous Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Berliini, München, Hampuri, Wien, Bryssel, Pariisi, Rotterdam... Nämä ja monet muut Euroopan kaupungit ylläpitävät 3D-tietomallia. Mistä on kysymys? Miksi näin? Miten Suomessa? Tapaamme kolme alan avainhenkilöä. Suomen Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen havainnollistaa asiaa. Tämä ei tarkoita, että aletaan rakentaa jotain kokonaan uutta, vaan nyt siirrytään vanhasta, kaksiulotteisesta maailmasta kolmiulotteiseen. Se on melkein sama kuin mennä mustavalkoisesta värilliseen maailmaan. Kun mukaan otetaan värit, saadaan aito malli toimintaympäristöstä. Se tuo paljon erilaisia mahdollisuuksia. Kaikki kaupungin kartat ja tietovarannot ovat yhtenä 3D-mallina, mukana myös toiminnat ja palvelut. Tätä on tavoiteltu kauan, toteaa johtava konsultti Anssi Savisalo FCG:ltä. Alueellinen tietomalli muodostuu kolmesta osasta, määrittelee Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston IT-päällikkö Jarmo Suomisto. Ne ovat: visuaaliset komponentit, komponenttien sijainnin ja rakenteellisen hierarkian kokonaisuus sekä kolmantena tietokanta, joka sisältää kohteiden muut ominaisuustiedot. Nyt ollaan teknisessä ytimessä, mutta vähitellen prosessit ja toimintatavat kehittyvät. Kun saadaan sosiaalinen potentiaali käyttöön, mallin päälle syntyy yhä uusia kerroksia eli sen tietosisältö rikastuu. Kaupungin tietomallia voi jalostaa vaikka mihin ja ennen pitkää siihenkin, mitä ei nyt voi edes kuvitella. Olemme hienon kehityksen äärellä. Suunnitteluväline ja kaupunkien kehityksen muovaaja Mihin 3D-kaupunkimalleja sitten voi käyttää jo tällä hetkellä tai lähivuosina? Energiankäytön suunnittelu, maankäytön suunnittelu, tulvakartoitukset, melulaskenta, ilmansaaste-ennusteet, turvallisuussovellukset, vaikutusten arviointi, kiinteistönhallinta, viranomaistoiminnan hallinta, sijaintianalyysit, liikenteen simulointi ja ohjaaminen, navigaatio... Sovelluskohteita riittää. Suomisto kertoo, kuinka kolmiulotteisuuden ansiosta päästään suunnittelemaan asioita, jotka ennen jouduttiin toteamaan jälkikäteen. Ajatellaan vaikka Helsingin yleiskaavassa olevia kaupunkibulevardeja. Korkeatasoisella tietomallilla voidaan arvioida jopa ikkunakohtaisesti, miten kova melu väylältä kantautuu eri tilanteissa. Desibeli-ikkunat laitetaan sinne, missä niitä tarvitaan eikä varmuuden vuoksi joka paikkaan. Tehdään vain se, mitä tarvitaan, ja rahaa säästyy. Entä elinkeinotoiminta? Esimerkiksi Berliinissä on tehty teknisen kaupunkimallin päälle talousatlas. Jos suunnittelet bisnestä, niin tottahan sinua kiinnostaa, mitä toimintaa ympärillä on. Mallista se selviää. Savisalo tietää, että 3D-malli toimii todella hyvin myös kaavoittajan työkaluna ja viestintävälineenä. Perinteinen kaavakartta on vaikeaselkoinen, mutta 3D-mallia ymmärtää kuka tahansa ai tuollainen talo, minkä värinen? Mallin avulla on helppo keskustella, hän tiivistää ja mainitsee vielä yhden hyödyn. Se on tiedon uudelleenkäytettävyys. Kun esimerkiksi suunnittelutiedot tallennetaan kaupunkimalliin, ne ovat siellä valmiina seuraavan suunnitteluvaiheen tarpeisiin. Tällä on iso merkitys ajatellen tekemisen tuottavuutta ja mielekkyyttä. Myös Suomessa Holopainen muistuttaa, että 3D-kaupunkimallinnus ei ole Suomessa vain suurten kaupunkien asia vaan se toimii yhtä lailla pienille ja keskisuurille kaupungeille ja niin kaupunkikeskustoissa kuin maaseudulla. Mallin yksityiskohtaisuus ja tarkkuus toki elävät alueen ja käyttötarpeiden mukaan, hän täsmentää. Keskustelussa nousee esiin myös mahdollisuus kuntien yhteistyön edistämiseen. Jos on kuntarajat ylittävä yhteinen työskentelyalusta, niin onhan se valtava etu. Mallin käyttö ei pakota hallinnollisiin ratkaisuihin. Sitten, kun mallinnuksesta on saatu kotimaassa hyviä näyttöjä, voidaan ottaa seuraava askel, kolmikko visioi. Lähdetään myymään osaamista maailmalle, vaikka opetuspelejä ja erilaisia simulaattoreita. Holopaisen mukaan Suomessa on poikkeuksellisen hyvä edistää kaupunkimallinnusta, koska julkisen hallinnon toimintaa on rakennettu kohtalaisen järjestelmällisesti. Oleellista on saada kaikki toimijat mukaan ja luoda yhteiset pelisäännöt. Mahdollisuudet avautuvat vain sen kautta. Mitä olisikaan huipputuottelias arkkitehti Eliel Saarinen saanut aikaan nykyajan työvälineillä, miettivät Matti Holopainen (vasemmalla), Jarmo Suomisto ja Anssi Savisalo. Taustalla Saarisen äärimmäisen yksityiskohtainen Munkkiniemi Haaga-suunnitelma vuodelta Kansallinen ohjeistus tulossa Suomessa valmistellaan paraikaa kaupunkien tietomallinnuksen kansallista ohjeistusta kuntien, suunnittelijoiden ja ohjelmistotalojen käyttöön. Hankkeen ( ) toteutuksesta vastaa kaksi tahoa: Rakennustietosäätiön piirissä toimivan buildingsmart Finland -yhteisön kaupunkisuunnitteluryhmä ja Kuntaliiton koordinoima Kuntien Paikkatiedon Yhteistyöryhmä. Kokonaisuutta luotsaavat ryhmien puheenjohtajat, Anssi Savisalo ja Matti Holopainen. Keskeistä ohjeistuksessa on löytää pienin yhteinen nimittäjä eri kaupunkien ja organisaatioiden tuottaman tiedon järjestämiseen ja jakamiseen. Johtotähtenä on pelkistää ja yksinkertaistaa, ei vaikeuttaa tai monimutkaistaa, Savisalo toteaa. Ohjeistusta valmistellaan ympäristöministeriön, suurten ja keskisuurten kaupunkien sekä ohjelmistotalojen rahoituksella. Ajan hermolla FCG varautuu tietomallinnuksen kasvavaan kysyntään kehittämällä aktiivisesti alan osaamistaan ja valmiuksiaan. Näen FCG:n pitkälti osana kuntien kokonaisuutta. Kunnat on saatava ymmärtämään, mistä kaupunkimallinnuksessa on kyse, jotta asiasta voidaan keskustella. Seuraavaksi voimme auttaa kuntia mallinnuksen perustan luomisessa ja sitten tietovarantojen ja mallin ylläpitämisessä, Savisalo hahmottelee. Tietomallintamisen johtavana asiantuntijana FCG:llä toimii Jarkko Räsänen. Kultakin toimialalta on valittu kehitysinsinööri vastaamaan oman alansa tietomallikehityksestä. Toimintaa ohjaa yhtiön sisäinen tietomalliohje. FCG auttaa myös kaupunkeja ja muita organisaatioita laatimaan tietomallipohjaisen toiminnan ohjeita. FCG:n laitossuunnittelussa on käytetty mallipohjaista 3D-työskentelyä jo vuosikymmeniä. Muilla suunnittelualoilla on laadittu tietomallintamisen pilotteja vuodesta 2011 lähtien. Ne on tehty PRE-tutkimusohjelman BIMCity- ja InfraFINBIM-hankkeissa. Tietomallit Tietomalli on rakennuksen tai rakenteen koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Kaupungin 3D-tietomalli (3D-kaupunkimalli) on kaupungin kolmiulotteinen kuva, mutta myös paljon muuta, sillä malli on semanttinen: sen kohteet tietävät, missä ne sijaitsevat. 3D-visualisoinnin lisäksi mallilla voidaan tehdä kaupunkitasoisia analyysejä. Kun analyysitulokset lisätään tietokantaan, malli rikastuu jatkuvasti. 14 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

9 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä ja Eeva Eitsi Visualisoinnit: FCG Arkkitehdit ja 3D Render Oy FCG Arkkitehdit Kaupunkisuunnittelua kotona ja kaukomailla Kaupunkikehityksen ajankohtaisia teemoja ovat kaupunkikeskusten kehittäminen ja tiivistäminen sekä niihin liittyvä täydennysrakentamisen tarve. Näitä aiheita pohditaan eri puolilla maailmaa, niin myös FCG Arkkitehdit -tiimissä, jonka hankkeita on käynnissä kotimaassa ja kauempana. FCG Arkkitehdit -tiimi on kuin iso arkkitehti- ja suunnittelutoimisto, jonka palveluksessa on yli 50 suunnittelijaa ja asiantuntijaa, kertoo kaupunkikehitysjohtaja, arkkitehti SAFA Arja Sippola. Kun pienissä toimistoissa keskitytään usein rakennussuunnitteluun, FCG:llä suurinta liikevaihtoa tuo kaupunkisuunnittelu. Maisemasuunnittelunkin osuus on kasvussa. Rakennus- ja sisustussuunnittelussa julkisen rakentamisen osuus on merkittävä, ja asuntosuunnitteluakin tehdään entistä enemmän. Kaupunkikehityksen lähtökohdat ovat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja tiukasti sidoksissa elinkeinoelämän, maankäytön ja liikenteen tarpeisiin. Omat haasteensa tarjoaa täysin uusien ja ekotehokkaiden alueiden suunnittelu, joille täytyisi löytää positiivinen imago, arvioi Sippola. Täydennysrakentamista Naantaliin Manner-Naantaliin suunnitteilla oleva uusi osayleiskaava tavoittelee uusia asukkaita nykyistä kaupunkirakennetta tiivistämällä. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tutkitaan 3D-kaupunkimallissa, jolloin uuden rakentamisen kaupunkikuvalliset vaikutukset voidaan paremmin arvioida. Täydennysrakentamisen suunnittelu Naantalin arvokkaassa kulttuuriympäristössä on erityisen haastavaa mutta samalla äärimmäisen kiintoisaa. Silloin liikutaan kaupunkimaisemassa, jolla on suojeltavia kulttuuri- ja luontoarvoja, toteaa Sippola. Naantalin suunnitelmat liittyvät Turun-seudun rakennemalliin ja kaupungin itsensä asettamiin tavoitteisiin. Samassa yhteydessä pohditaan kuntien itsenäisyyttä ja mahdollisia kuntaliitoksia, kertoo Naantalin maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen. Naantalin väkilukua nostivat merkittävästi jo vuonna 2009 tehdyt vapaaehtoiset kuntaliitokset, kun suomenkielinen Turunsaaristo yhdistettiin siihen. Nyt tavoitteena on tiivistää ydinkeskustan asutusta vuoteen 2035 mennessä. Vanhaan puukaupunkiin väestötavoitteet eivät liity. Jos kaupunki aikoo pysyä itsenäisenä, tarvitaan väestönkasvua, joka puolestaan lisää tuottavuutta. Yli asukkaan kaupunki täyttää paremmin nämä kriteerit, arvioi Lehikoinen. Asutusta ja teollisuutta Naantalin kaavoitukselle ja uusien asuntojen sijoitukselle asettavat omat rajoituksensa läheinen satama ja Fortumin voimalaitos. Kaupunkiin ja nimenomaan sen mantereen puolelle tavoitellaan uutta asukasta, mikä merkitsee melkoista lisäystä kaupunginosan nykyisiin asukkaaseen. Kaavoituksessa on tarkoitus tutkia teollisuuden asutukselle aiheuttamia meluym. haittoja. Tämänhetkinen voimassa oleva yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Sen aluevaraukset ovat vanhentuneet, eikä se tarjoa ratkaisuja näihin ongelmiin, joten tavoitteena on saada uusi yleiskaava voimaan noin kahdessa vuodessa. Tutkinnan kohteena on mm. se, voidaanko asutusta sijoittaa alueille, joilla on ollut vain teollisuutta ja kuinka lähelle teollisuus- ja satama-alueita asutusta voidaan viedä aiheuttamatta lisärajoitteita teollisuuden toiminnalle. Keskustaa pyritään kehittämään. Tapana on ollut, että kaupungin maalle kaavoitetut asuntotontit valinnaisesti joko myydään tai vuokrataan. Naantalissa on halukkuutta uuteen ajatteluun ja toisaalta voimakasta omanarvontuntoa ja laatutietoisuutta. Tavoitteena on elävä keskusta, joka palvelee kaupunkilaisia, vakuuttaa Lehikoinen. Kansainvälistä kaupunkikehitystä Kiinaan FCG Arkkitehdit on mukana FIAC-konsortiossa, joka suunnittelee Tianxin kaupunkiin Keski-Kiinan eteläosaan kansainvälisen vihreän rakentamisen expo-alueen mallikorttelia. FCG:n osuus hankkeesta käsittää kuusi asuintornitaloa, joiden yhteispinta-ala on noin kerros-m2. Talojen pohjakerroksiin on suunniteltu mm. päiväkoti, kauppoja, tekniikkakeskus, pysäköinti- ja huoltotilat sekä robottipysäköintitalo. Moduuliperiaatteella muunneltaviin asuintaloihin on ideoitu erilaisia ekologisia ratkaisuja, kuten kattopuutarhoja, aurinkovarjoina ja julkisivuvalaisimina toimivia aurinkopaneeleja, imujätejärjestelmää sekä paikallisiin materiaaleihin perustuvia sisustusratkaisuja. Hankkeella on viranomaisten hyväksyntä, ja sen toteutusvaiheen suunnittelu alkaa loppuvuonna Ryhmäkuvassa vasemmalta Pauli Santala, Arja Sippola, Taina Tuominen, Mervi Ala- Luusua ja Mikko Kaira FCG:ltä. Keski-Kiinan Tinxin kaupunkiin on suunnitteilla uusi vihreän rakentamisen kaupunkikeskus, johon kuuluvat osana FCG Arkkitehtien ekologiset asuintalot. 16 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

10 MyTech-sivustolla esittäytyvät Satu Taskinen, Elina Salakari, Tuija Verho, Ville Suorsa ja Lauri Laukkanen Tekstit: Eeva Kokki Kuvat: Jyrki Vesa Näkymä Kalevanlahden yli Naantalin kirkon suuntaan. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvot otetaan huomioon kaavoitusprosessissa. Kuva Eeva Eitsi Kuka henkilö? Kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola aloitti FCG:llä tämän vuoden alusta, mutta itse asiassa hän on paluumuuttaja, sillä talo on tuttu jo aiemmilta vuosilta. Välillä hän toimi kuuden vuoden ajan kahdessa eri arkkitehtitoimistossa johto- ja suunnittelutehtävissä. Nykyinen pesti viehättää, koska kaupunkisuunnittelu eri mitta kaavoissa on hänen erityisalueensa. Sippolaa miellyttää FCG:n poikki tieteellinen ja kansainvälinen osaaminen, jota edustaa laaja asiantuntijajoukko. FCG mukana koulutusvientisopimuksessa Qatariin Koulutusvientiin erikoistunut Jyväskylän yliopiston tytäryhtiö EduCluster Finland ja Qatarin opetusministeriö (Supreme Education Council) ovat solmineet 5-vuotisen kauppasopimuksen Koulutusyhteistyön tarkoituksena on käynnistää Jyväskylän yliopiston normaalikoulun mallin mukaisesti toimiva suomalainen, kaikille lapsille avoin alakoulu, Qatar- Finland International School Qatarin pääkaupunkiin Dohaan. Kauppa työllistää suomalaisia asiantuntijoita vuodessa alkuvaiheessa noin 15 ja vakiinnuttuaan noin 40 henkilötyövuoden verran. Hankkeen tehtävä on suomalaisen koulumallin ja parhaiden suomalaisten käytänteiden yhdistäminen Qatarin koulujärjestelmään. Hankkeesta vastaavassa, EduCluster Finlandin koordinoimassa yhteenliittymässä toteuttajina ovat mukana myös Sanoma Oyj ja FCG Finnish Consulting Group Oy. Yhteistyösopimus Kiina-projekteista FCG Finnish Consulting Group Oy ja FIAC Invest Oy Finnish Innovative Architecture and Consulting allekirjoittivat puitesopimuksen, jossa sovittiin yhteistyöstä Kiinassa mm. kaupunkisuunnitteluhankkeissa. Aiemmin keväällä FCG ja FIAC toteuttivat yhteistyössä Changzhoun kaupungissa Wujinin alueella kaupunkisuunnitteluhankkeen, jonka asiakkaana oli Administration Committee of the Green Building Industry Cluster Demonstration Zone of Wujin, joka on Housing, and Urban-Rural Development ministeriön (MoHURD) alainen organisaatio. Kohteen kokonaisrakennusoikeus on noin km 2 ja investointiarvo 500 miljoonaa euroa. FCG sertifioi projektipäälliköitä FCG:n oman johtamisohjelman, FCG Akatemian kuudes vuosikurssi päättyi keväällä. Tämänkertainen ohjelma keskittyi projektiliiketoiminnan johtamiseen ja sen päätteeksi koulutukseen osallistuneilla oli mahdollisuus suorittaa IPMA C-tason pätevyystaso sertifiointi. IPMA-sertifikaatti on vaativa, kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu todistus henkilön projektinjohdollisesta pätevyydestä. Sertifiointi on osa FCG:n projektipäälliköiden urapolkua. Tällä kerralla sertifioituja projektipäälliköitä ovat Tuuli Aaltonen, Heini Passoja, Emmi Sihvonen ja Leila Väyrynen. Onneksi olkoon! FCG:n nuoret suunnittelijat MyTech-sivustolla FCG:n nuoret suunnittelijat esittäytyvät Teknologiateollisuuden ammatteja ja työtehtäviä tutuksi tekevällä, nuorille suunnatulla My- Tech-sivustolla. Suunnittelijoihin ja heidän tehtävänkuviinsa voi tutustua osoitteessa: Teknologiateollisuuden MyTech-sivustolla esitellään kaikkineen 260 nuorta ammattilaista teknologia-alojen yrityksistä. FCG on mukana suunnittelu- ja konsultointialoja esittelevässä osiossa. Yhteistyösopimus pohjarakennesuunnittelussa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ja Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy tekivät keväällä yhteistyösopimuksen infrasuunnitteluhankkeissa, erityisesti pohjarakennussuunnittelussa. Yhteistyön tavoitteena on parantaa mm. geoteknisen suunnittelun resursseja. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus parantaa mm. geoteknisen suunnittelun resursseja. Yhteistyötä on ollut aiemminkin, joten on luontevaa jatkaa sitä jatkossakin. 18 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

11 Uutta virtaa Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä vesihuollossa FCG:n uutta Vesihuoltotulosaluetta johtaa alaa monipuolisesti tunteva filosofian maisteri, AMKinsinööri Jani Sillanpää. FCG:n osaaminen kattaa koko vesihuolto kentän tarpeet suunnittelusta rakennuttamiseen, käyttöönottoon ja käyttö tukeen. Perinteistä palvelua tukevat uuden laiset, älykkäät työkalut ja järjes telmät. Asiakkaiden tarpeisiin löytyy entistä kustannustehokkaampia ja toimintavarmempia ratkaisuja. Vesihuollossa on tapahtumassa monia muutoksia, jotka heijastuvat palvelujen kysyntään ja siten myös meidän painotuksiimme, toteaa FCG:n Vesihuolto-tulosalueen johtaja Jani Sillanpää. Siirtoviemäröintihankkeet vähenevät. Samoin laitosten uudisrakentaminen ja laajennukset vähenevät, kun merkittävin jätevedenkäsittelyn keskittäminen tulee tehdyksi. Painopiste siirtyy uuden rakentamisesta saneerauksiin sekä laitos- että verkostopuolella, Sillanpää listaa näkymiä. Tärkeitä tulevaisuuden alueita ovat myös prosessien ja toiminnan optimointi sekä omaisuuden hallinta. Hulevesien määrällisen hallinnan rinnalle nousee voimakkaasti laadullinen hallinta. Erityisen merkittävänä muutossuuntana Sillanpää näkee älykkäiden automaatioja tietojärjestelmien voimakkaan tulemisen. FCG satsaa alaan määrätietoisesti. Kehitämme älyratkaisuja vesihuollolle ja myös muille aloille, kuten kaavoitukseen, kaivostoimintaan ja teollisuuteen. Suurpuhdistamo hajautettu suunnittelu malli HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamon suunnittelu etenee. Espooseen sijoittuva, pääosin maan alle rakennettava laitos käsittelee 2020-luvulta alkaen ainakin Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Siuntion ja Länsi-Vantaan jätevedet. Suunnittelu tapahtuu talopuolella yleiseen tapaan, pääsuunnittelijavetoisesti. Pääsuunnittelijana toimii FCG:n ja Ramboll Finland Oy:n yhteenliittymä. Toteutussuunnittelijoista on valittu vasta kalliorakennus- ja geosuunnittelija, Pöyry Finland Oy. Päädyimme meille uuteen projektimalliin, koska hanke on Suomen mitassa hyvin suuri; pelkäsimme kerralla kilpailutettavaa kokonaisvastuullista suunnittelupakettia. Halusimme kuitenkin, että pääsuunnittelija on mukana projektissa puhdistamon käyttöönottoon saakka. Näin muun muassa siksi, että alkuvaiheessa syntyneet ratkaisut välittyvät tehokkaasti toteutukseen saakka, perustelee projektipäällikkö Jukka Yli-Kuivila HSY:ltä. Pääsuunnittelun ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen syksyn aikana. Yli-Kuivilan sanoin: tässä vaiheessa on pääsuunnittelijan oma suunnittelupanos korostunut ja HSY:n tarpeiden ja ideoiden sisäistäminen ollut keskiössä. 20 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

12 FCGsmart Älyratkaisut kehittämisen tukena Smart water eli älyvesi tarkoittaa tekniikoita, jotka mahdollistavat vesihuollon älykkään toiminnan ja kehittämisen. Energiatehokkuus, ongelmien ehkäisy, vedenlaadun parantaminen, vuotojen vähentäminen, asiakaspalvelun parantaminen kaikkiin näihin avautuu uusia näkymiä. On tavallista, että tehdään paljon mittauksia ja tallennetaan valtavasti tietoa, mutta aineistoa ei käytetä. Jos hyödynnetään datankäsittelyn, visualisoinnin, mobiilitekniikan ja paikkatiedon mahdollisuudet, niin saadaan arvokasta informaatiota toiminnan kehittämiseen, sanoo tiimipäällikkö Markus Sunela FCG:ltä. Tehokkuutta ja toimintavarmuutta Laadimme laitoksesta 3D-maailmassa tietomallinnuksella tila- ja layout-suunnitelman, jota kalliorakennussuunnittelija ja myöhemmin valittavat toteutussuunnittelijat voivat käyttää oman suunnittelunsa lähtötietona, tarkentaa Blominmäen projektipäällikkö Kalle Kiisto FCG:ltä. Pääsuunnitteluun on sisältynyt laajasti myös muita tehtäviä, kuten prosessisuunnittelua ja maanalaisen puhdistamon tilojen mitoitusta. Toteutussuunnittelun aikana pääsuunnittelija vastaa eri tahojen laatimien suunnitelmien yhteensovittamisesta. Tässä projektimallissa suunnittelupaketit ovat inhimillisen kokoisia ja pituisia, joten toivomme suunnitelmilta hyvää hintalaatusuhdetta ja ennen kaikkea laatua, jonka pohjalta urakoiden kilpailuttaminen on selkeää ja urakat sujuvat ilman suunnitelmista johtuvia ongelmia, Yli-Kuivila sanoo. Huomio hulevesien laatuun Tampereen Vuorekseen rakennetaan korkeatasoista asuinaluetta, jonka yhtenä erityispiirteenä on hulevesien eli sade- ja valumavesien luonnonmukainen käsittely. Hulevesiä viivytetään ja imeytetään tulvaniityillä, painanteissa ja kaivannoissa niin, että niiden vesistövaikutukset jäävät mahdollisimman vähiin luvun lopulla, kun alueen suunnittelu alkoi, ihmiset huolestuivat rakentamisen vaikutuksista lähistön hienoihin järviin. Asia otettiin vakavasti ja jo alueen osayleiskaavaan tuli hulevesimääräys, selostaa hankkeessa alusta pitäen mukana ollut projektijohtaja Pertti Tamminen Tampereen kaupungilta. Vuoreskeskuksen kortteleiden rakentaminen on vasta alkanut, mutta keskuspuiston hulevesijärjestelmän keskeiset osat valmistuivat keväällä. Saksalaisen toimiston suunnittelema keskuspuisto ja sen keskusallas ovat järjes- telmän näyttävä sydän. Mutta paljon on myös piilossa, sillä tonteilta lähtien on kaikki otettu huomioon. Korttelit liitetään järjestelmään sitä mukaa kuin ne valmistuvat, kertoo projektipäällikkö Kirsti Toivonen Tampereen kaupungilta. FCG on ollut tekemässä Vuorekseen lukuisia asema- että yleiskaavatasoisia hulevesiselvityksiä ja -suunnitelmia. Koko alueesta on lisäksi laadittu monipuolinen hulevesimalli. Mallilla on tarkasteltu hulevesijärjestelmän toimintaa kokonaisuutena ja sovitettu sen osia toisiinsa. Aina, kun uutta aluetta suunnitellaan, se liitetään malliin. Mallin avulla saadaan arvioitua esimerkiksi virtaamat ja virtaamapiikit eri tilanteissa ja voidaan mitoittaa suunnitellut järjestelmät. Myös veden laatu on liitettävissä mukaan, kuvailee projektipäällikkö Eeva-Riikka Bossmann FCG:ltä. Hulevesimallin jatkosovelluksena FCG on kehittänyt ohjelman, joka soveltuu kaivosten vesi- ja massataseiden hallintaan. Keskuspuisto altaineen antaa uskoa, että Vuorekseen rakentuu hieno kaupunginosa, miettivät Eeva-Riikka Bossmann, Pertti Tamminen ja Kirsti Toivonen elokuisesta hellepäivästä nauttien. Verkostosaneeraukset ajankohtaista FCG:n uusi, ketterä tapa tehdä vuotovesiselvityksiä perustuu mallinnuksen ja mittaustiedon yhdistämiseen. Verkosto- ja hulevesisuunnittelun toimialajohtaja Jouni Hyypiä ottaa esimerkiksi jätevesiverkoston saneeraustarpeen määrittelyn. Kun viemäriverkko mallinnetaan FCGswmm-ohjelmalla, saadaan saneerausta varten perustietoa, kuten verkoston kapasiteetti ja kapasiteetin tarve tulevaisuudessa. Verkostojen vuotavuus alueittain selvitetään analysoimalla laitoksen omia automaatiotietoja ja täydentämällä niitä tarvittaessa kenttämittauksin. Kun näihin tietoihin yhdistetään paikkatietoanalyysin avulla vielä vikahavainnot, tukostiedot sekä viemäreiden ikä ja materiaali, voidaan koko viemäriverkostolle määritellä saneeraustarve johto-osittain. Suunnittelupäällikkö Antti Smolander FCG:ltä on tehnyt tällaisen selvityksen äskettäin Jyväskylän Energia Oy:lle. Tampereen Veden teknisen päällikön Heikki Syrjälän mukaan vesihuollon haasteet ovat yleensä kahdenlaisia, teknisiä ja taloudellisia. Teknisesti on oleellista, että vettä on joka hetki jakelussa riittävästi ja riittävällä paineella ja se on hyvänlaatuista. Käytännössä veden ominaisuudet ja riittävyys kuitenkin vaihtelevat jakeluverkostossa esimerkiksi putkiston kunnon ja raakaveden laadun mukaan. Mutta otetaanpa käyttöön älyvesimenetelmät, hän sanoo. Jaellun veden ikä voidaan laskea, ja desinfioinnin vaikutusta voidaan arvioida jopa jokaisessa kulutuspisteessä. Vedenjakelua on mahdollista muuttaa niin, että veden laatu ja riittävyys paranevat. Ennakoitaviin poikkeustilanteisiin voidaan valmistautua riittävän tarkasti, eikä jouduta arvailemaan tilanteen kehitystä. Tuotantopuolen haasteena ja mahdollisuutena on Syrjälän mukaan kapasiteetin älykkäämpi taloudellinen hyödyntäminen. Esimerkiksi, jos tiedetään, mitä kullakin laitoksella tuotettu vesi maksaa kussakin pohjavesi- ja kulutustilanteessa, voidaan tuottaa optimimäärä vettä siellä, missä se on edullisinta veden laatua vaarantamatta. Tampereen Vesi on ryhtynyt ratkomaan näitä teknisiä ja taloudellisia haasteita online-mallinnuksen avulla, yhteistyökumppaninaan FCG. Nykyisten mittausten ja laskennallisen tiedon avulla voimme tehdä vaikka erilaisia aikatarkasteluja. Tieto lisääntyy ja sen automaattinen tulkinta näyttää, mitä parannettavaa toiminnoissa ja toimintatavoissa on. Samalla voimme lisätä täsmätiedotusta asiakkaille, Syrjälä tiivistää. Palvelua vankalta pohjalta FCGsmart-palveluissa yhdistyvät monialainen osaaminen, pitkä kokemus sovelluskehityksestä, uusin ohjelmistotekniikan osaaminen ja tieteellinen tutkimus. Lähdemme aina liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja teemme tarvittaessa tutkimusja kehitystyötä niin, että sopiva ratkaisu löytyy, lupaa tiimiä vetävä Sunela. Hän tekee Tallinnan teknillisessä yliopistossa väitöskirjaa vedenjakelun ja -tuotannon energia- ja kustannusoptimoinnista, mikä varmistaa että asiakkaille tarjottava tieto ja ratkaisut vastaavat viimeisimpiä tutkimustuloksia. FCGsmart-tuotteita ovat esimerkiksi vesihuollon käyttöpäiväkirjasovellus Vera, dataanalyysiin sekä tuotannon- ja toiminnanohjaukseen sovellettava Mahti, verkostomallinnusohjelmat FCGnet ja -swmm sekä paikkatietopohjainen tiedonkeruusovellus FCGgis. 22 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

13 Lonnan saaren peruskorjaus vanhasta sotilassaaresta matkailukohteeksi on innostava haaste, arvioivat rakennuttaja-arkkitehti Tiina Koskenniemi ja kulttuuriympäristökoordinaattori Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta. Projektipäällikkö Sari Hämäläinen FCG:n Ympäristö ja energia -yksiköstä on vastannut maaperätutkimuksista ja -kunnostuksista. Lonnalle tyypillinen maisema on sileää kalliota, tervaleppiä rantaviivassa ja erilaisia merenrantakasveja. Uudistuva Lonna on Suomenlinnan pikkuveli Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Helsingin suosituimman matkailukohteen Suomenlinnan merilinnoituksen kupeessa sijaitsee kaunis Lonnan saari. Entinen suljettu sotilassaari avautui vasta tänä vuonna ensimmäistä kertaa suurelle yleisölle ja päätyi heti melkoisen mielenkiinnon kohteeksi. Lonnan saarella on toiminut venäläinen ruuti- ja miinavarasto, Suomen armeijan miinanraivausasema ja jatkosodan aikainen saksalaisten demagnetisointilaitos. Sen tie uudeksi vapaa-ajankohteeksi kertoo pienois koossa Suomen historian käänteistä. Kun saari vapautui armeijan käytöstä vuonna 1999, oli tavoitteena, että kulttuuriperintökohteena se avataan suurelle yleisölle. Sitä ennen on tarvittu pitkällinen peruskorjausprojekti maaperätutkimuksineen ja -kunnostuksineen. Maanparannushanke FCG:lle Lonnan saari on ollut ympäristötekninen hanke, jota on toteutettu saaren perus korjauksen tahdissa usean vuoden ajan. FCG:llä ja Lonnaa hallinnoivalla opetusministeriön alaisella Suomenlinnan hoitokunnalla on ollut yhteistyötä jo vuodesta 2000 lähtien, ja FCG on ollut mukana vastaavissa hankkeissa myös merilinnoituksen puolella, kertoo projektipäällikkö Sari Hämäläinen Ympäristö ja energia -yksiköstä. Lonnan historia näkyy kalliopohjaisen saaren ohuissa maakerroksissa mm. kohonneina haitta-ainepitoisuuksina, kertoo kulttuuriympäristökoordinaattori Iina Johansson Suomenlinnan hoitokunnasta. Pääosin metallien kuten lyijyn ja sinkin pilaama maa-aines on toimitettu pois lautalla ja maakuljetuksin Ekokem Oy Ab:n jätteenkäsittelykeskukseen. Paikoitellen on uusittu myös maavaraista lattiaa ja lattiarakenteita niiden kunnosta riippuen. Kiinteistö kiinteistöltä Lonnan kiinteistökantaa peruskorjataan vähitellen kohde kerrallaan hoitokunnan perusparannusrahoituksella ja museoviraston valvonnassa. Samalla tutkitaan myös maaperän mahdollisia arkeologisia arvoja, kertoo rakennuttaja-arkkitehti Tiina Koskenniemi Suomenlinnan hoitokunnasta. Yksittäisten rakennusten uusi käyttö matkailun ja vapaa-ajan kohteina määräytyy niiden luonteen perusteella. Korjattavia rakennuksia on kaikkiaan kuusi, ja ne siirtyvät vaiheittain määräaikaisella sopimuksella tilat vuokranneen Fregatti Oy:n käyttöön. Tarkoituksena on myös päivittää Lonnalle vuonna 2003 tehty maisemanhoitosuunnitelma saaren merellisen kasvilajiston säilyttämiseksi. 24 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

14 Teksti: Anna-Maija Gruber Visualisoinnit: Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy ja Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Yllä ja oikealla: Liipolan (yllä ja oikealla) ja Jalkarannan koulun (viereinen sivu) aulatilat palvelevat sujuvasti eri käyttäjäryhmiä. Lahti panostaa kouluhankkeiden laatuun Suomen moninaiset home koulut ovat saaneet paljon huomiota osakseen ja asettaneet tilat omistavat kunnat melkoisten haasteiden eteen. Lahdessa ongelmiin on paneuduttu tosissaan. Siellä ratkaisua etsitään nyt panostamalla parempaan laatuun läpi koko rakentamisprosessin. Pitkällisen julkisuus- ja päätösprosessin jälkeen Lahden kaksi tunnettua ongelmakoulua eli Liipolan ja Jalkarannan koulut päätettiin purkaa perustuksiaan myöten, ja tilalle ovat nyt rakentumassa uudenuutukaiset monitoimitalot. FCG on ollut hankkeessa mukana sen alkumetreistä lähtien. Muuntojoustava monitoimitila Näistä 1970-luvun kiinteistöistä haluttiin luopua kokonaan, koska niiden korjausaste olisi kuntoarvioiden perusteella noussut erittäin korkeaksi. Niistä ei olisi myöskään saanut riittävän energiatehokkaita nykyisillä mittareilla mitattuna, kertoo projektipäällikkö Tomi Tenhunen Lahden Tilakeskuksesta. Niinpä Lahti lähti toteuttamaan kouluhankkeita aivan uudella konseptilla, jossa satsataan tosissaan sekä rakennuksen että rakentamisen laatuun. Hankkeet käynnistyivät kilpailullisella neuvottelumenettelyllä yhteistyössä FCG:n kanssa. Luonnosten perusteella valittu pääurakoitsija ja arkkitehti tekivät ehdotuksensa tarkkojen suunnitteluohjeiden pohjalta, ja KVR-hanke jatkui perusteellisella yksityiskohtien suunnittelulla. Vanhoissa koulurakennuksissa oli jo ennestään päiväkoti ja kirjasto. Niiden lisäksi uusiin kiinteistöihin tulee myös hammashoitola sekä erilaisia iltakäyttöön soveltuvia tiloja. Esimerkiksi kirjastot ovat nykyään aivan erilaisia kuin 70-luvulla, joten moni asia on suunniteltu uudelta kantilta, huomauttaa Tenhunen, joka arvostaa FCG:n panosta hankkeen eri vaiheissa. Pieniä ja isompia innovaatioita Myös uusien monitoimitilojen käyttäjäryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana tilojen suunnitteluvaiheessa. Lopputuloksena on lukuisia pieniä innovaatioita helpottamaan arkkikäyttöä. Energiatehokasta käyttöä silmällä pitäen kiinteistöihin tulee käytön mukaan alueittain säädettävä valaistus ja ilmanvaihto. Joustavaa käyttöä turvataan rajaamalla tilat toisistaan erillisillä aikaohjelmilla, kulkuoikeuksilla ja sähkölukoilla. Tilojen käyttötarkoituksia ovat myöhemmin helppo muunnella pilarirungon sekä kaapelointi- ja konekuiluvarausten ansiosta, kertoo Tenhunen. Energiatehokkuutta aletaan tarkkailla tehostetusti sisäänajovaiheen jälkeen. Hankkeille kertyy hintaa 17 ja 21 miljoonaa euroa. Tehostettua valvontaa FCG sai Lahden kouluhankkeet hoidettavakseen julkisen kilpailutuksen kautta ja on toiminut niissä käytännön rakennuttajakonsulttina, kertoo projektipäällikkö Nina Lamberg-Vuorinen FCG Suunnittelu ja tekniikan Rakennuttamisen ja ylläpidon palveluista. Urakkasopimukset solmittiin vuonna 2013, työt käynnistyivät alkuvuodesta 2014, ja oppilaat muuttavat sisälle koulujen alkaessa syksyllä Sen jälkeen korjauksen kohteiksi joutuvat vielä koulurakennusten pihapiirit, joissa sijaitsevat tällä hetkellä väliaikaiset väistötilat. Rakennusaikana koulutyömailla panos tetaan erityisesti tehokkaaseen valvontaan, ja niissä onkin käytännössä kokopäiväinen valvonta. Betonivalujen kuivumista seurataan internetpohjaisella kosteuden mittausanturitekniikalla. Myös rakentamisen aikaista työmaan kosteudenhallintaa seurataan tehostetusti. FCG toimii myös hankkeen turvallisuuskoordinaattorina, kuvailee Lamberg-Vuorinen hankkeiden erityispiirteitä. Työmaan päävalvonta on FCG:llä. Projektinjohtajana toimii Pasi Ruhanen, LVIvalvojana Kyösti Kukkohovi, sähkövalvojana Herkko Nieminen ja turvallisuuskoordinaattorina Mika Kaakkomäki, kaikki FCG:ltä. Lisäksi Lahden Tilakeskuksen omat valvojat käyvät säännöllisesti paikan päällä. 26 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

15 töissä FCG:llä Kunta-alan ykköstapahtumat Laskentafoorumi Vantaa Valtakunnallinen työllisyysfoorumi Oulu Kuntaliiton valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Helsinki Asuminen, maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu Helsinki Kunnanhallitusten koulutuspäivät Helsinki Kuntajohdon kiinteistöfoorumi Helsinki Kuntakonsernin johtamisen huippuseminaari Helsinki Sairaalapäivät Seinäjoki Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari Tampere Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi Helsinki Tukholma Jari Marttinen FCG:n suunnittelu ja tekniikka liiketoiminnan vetäjäksi Teksti: Eeva Kokki Kuva: FCG:n kuva-arkisto DI, MBA Jari Marttinen aloitti elokuussa FCG Suunnittelu ja tekniikka liiketoimintaryhmän vetäjän ja samalla FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajan tehtävissä. Marttinen tuli FCG:lle ÅF Consult Oy:ltä, jossa hän on toiminut vuodesta 2008 alkaen johtotehtävissä, viimeksi Energiamarkkinat -liiketoimintayksikön johtajana. Marttinen on peruskoulutukseltaan prosessitekniikan diplomi-insinööri. Tämän lisäksi hän on suorittanut USA:ssa MBA-tutkinnon muutosjohtamisesta ja kansainvälisestä markkinoinnista. Marttisen työhistoria sisältää konsulttiliiketoiminnan lisäksi metsä-, paperi ja konepajateollisuuden myynti-, markkinointi- ja johtotehtäviä sekä kansainvälisillä että kotimaan markkinoilla. Siirtyminen FCG:lle tuntui luonnolliselta, koska yhtiön monipuolisessa osaamisessa on joitain alueita jotka jo tunnen, mutta myös paljon uutta opittavaa. FCG toimii energia-, vesihuolto- ja infra suunnittelussa aloilla, joissa konsulttiapua tarvitaan jatkuvasti. Kolme tukijalkaa Marttinen näkee FCG:n suunnittelu- ja konsultointiosaamisen rakentuvat kolmelle tekijälle: kunnat, yksityinen sektori ja kansainvälistyminen. Kunnissa tapahtuu koko ajan paljon ja vaikka taloudellinen tilanne hillitsee kehittämistä, tarpeet hyvälle suunnitteluosaamiselle ovat olemassa. Kunnat ovat todella tärkeä perusta FCG:n toiminnalle ja olemme kunnissa tunnettu ja arvostettu toimija, Marttinen toteaa. Myös yksityisellä sektorilla tapahtuu muutoksia, joissa tarvitaan jatkossakin suunnittelijoita. FCG:llä on valtava osaamispohja, joten näen suunnittelutoiminnan tulevaisuuden tästäkin näkökulmasta valoisana. FCG:n edeltäjiin kuuluvalla Suunnittelukeskuksella oli hyvä maine kansainvälisenä osaajana. Tähän suuntaan haluan kehittää myös Suunnittelu ja tekniikka liiketoimintaa jatkossa. FCG:n vahvuutena ovat Marttisen mukaan monipuoliset toimialat ja vahva osaaminen: FCG:n suunnittelijoilla on eri toimialoilla käytettävissään hyvät työkalut, viimeisimmät suunnitteluohjelmistot ja osaamista näitten käyttöön. Tietotekniikka on olennainen osa myös uusien palvelukonseptien kehittämisessä, esimerkkinä vesihuollon Smartwater-järjestelmät. Näen tämän niin, että FCG:n ehdoton voimavara on tämä kokonaisuus. 28 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

16 nimityksiä FCG:llä FCG Suunnittelu ja tekniikka DI Tuomas Miettinen on nimitetty FCG:n Tampereen aluepäälliköksi. Arkkitehti Maritta Heinilä on nimitetty suunnittelupäälliköksi Alueidenkäytön konsultointiin Tampereelle. FM, ins. (AMK) Jani Sillanpää on nimitetty Vesihuolto-tulosalueen johtajaksi Tampereelle. Insinööri (AMK) Jani Levonen on nimitetty suunnitteluinsinööriksi Verkosto ja yleissuunnitteluun Tampereelle. DI Jouni Hyypiä on nimitetty Verkosto- ja hulevesisuunnittelun toimialajohtajaksi Tampereelle. M.Sc. (Adv.) Karoliina Salonen on nimitetty hankekehityspäälliköksi Kiinteistöt ja talotekniikkaan Helsinkiin. DI Markus Sunela on nimitetty FCGsmart -järjestelmien tiimipäälliköksi Tampereelle. Rkm Juha Ikonen on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluihin Helsinkiin. DI Eeva-Riikka Bossmann on nimitetty Verkosto- ja hulevesisuunnittelun projektipäälliköksi Tampereelle. Insinööri (AMK) Riki Sundberg on nimitetty suunnittelijaksi Katu-, tie- ja liikennesuunnitteluun Helsinkiin. SILJA SYMPHONY UUDISTUU. Lue lisää: silja.fi/uutta DI Kalle Kiisto on nimitetty Laitossuunnittelun toimialajohtajaksi Helsinkiin. FCG Konsultointi KTM Kimmo Haapasalo on nimitetty projektijohtajaksi Strategiat ja johtaminen -toimialalle Turkuun. ESH Sanna Kautto on nimitetty asiantuntijaksi Sosiaali- ja terveysalan luokitustuotteisiin. Tekn.yo Isto Juntunen on nimitetty projektipäälliköksi Rakennuttaminen ja ylläpitopalveluihin Helsinkiin. HTM Heikki Pesonen on nimitetty erityisasiantuntijaksi Kansalliseen DRG-keskukseen. FT, RI Esko Korhonen on nimitetty erityisasiantuntijaksi Strategiat ja johtaminen -toimialalle Helsinkiin. 30 FCG Consulting People 2/2014 FCG Consulting People 2/

17 Kerro, mitä mieltä olet lehdestämme osoitteessa > kysely. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme kameran, jonka voit ottaa mukanasi vaikka vuorikiipeilyyn tai sukellusretkelle. (Nikon COOLPIX AW120 digikamera, oranssi). Kuva Itämerestä: Jukka Nurminen 32 FCG Consulting People 2/2014

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Toimintakykyiset kuntakonsernit

Toimintakykyiset kuntakonsernit Kuntajohtajapäivät Espoossa 22.-23.8.2013 Teema 2. Kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Avauspuheenvuoro: Toimintakykyiset kuntakonsernit Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnan

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot