Ari Vilmunen. VISUAALINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS IMAGONÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry
|
|
- Kristiina Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ari Vilmunen VISUAALINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS IMAGONÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009
2 Yksikkö Tekniikan toimipiste, Ylivieska Koulutusohjelma Aika Tekijä/tekijät Ari Vilmunen Mediatekniikka Työn nimi Visuaalinen suunnittelu ja toteutus imagonäkökulmasta tarkasteltuna, esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry Työn ohjaaja Sivumäärä Maarit Tammisto Työelämäohjaaja Kati Järvi Työn tavoitteena oli luoda talotyyli ja visuaalinen linja mielenterveysalalla toimivalle Jokilaaksojen Tiimi ry:lle. Lisäksi heidän jäsenlehtensä Jotin Posti sai uuden visuaalisen ilmeen ja taittopohjan. Lopputuloksena syntyi ilme, joka palvelee hyvin yhdistyksen imagoa. Tietoperustassa perehdyttiin imagonrakennusprosessiin, jonka läpi käymällä voitiin selvittää, millainen ilme sopisi parhaiten yhdistykselle. Lisäksi tutustuttiin julkaisun taiton perusteisiin, jotta jäsenlehdestä saatiin hyvännäköinen ja luettava kokonaisuus. Lopuksi tehtiin graafinen ohjeistus, jonka avulla yhdistys voi jatkossa noudattaa uutta talotyyliä ja visuaalista ilmettä. Asiasanat Imago, talotyyli, taitto, graafinen suunnittelu, graafinen ohjeistus
3 CENTRAL OSTROBOTHNIA POLYTECHNIC Date Author Department of technology, Ylivieska Degree programme Ari Vilmunen Media Technology Name of thesis Visual design and execution from the image perspective, Jokilaaksojen Tiimi ry as an example Instructor Pages Maarit Tammisto Supervisor Kati Järvi The goal of this work was to create a house style and a visual style to Jokilaaksojen Tiimi ry, which operates in the field of mental health. Their member magazine Jotin Posti also got a new visual look and layout. As a result they now have a look, which serves well the image of the association. The theoretical framework included the image constructing process. With the help of it, it was possible to determine what kind of a look suited the association best. In addition, the basic principles of layout design were studied so that the member magazine would be a good-looking and readable whole. Finally, the graphic guidelines were created. With the help of them the association can follow the new house style and visual look in the future. Key w ords Image, house style, layout, graphic designing, graphic guidelines
4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET 3 3 YHDISTYSESITTELY: JOKILAAKSOJEN TIIMI RY 4 4 IMAGO VS. MAINE 5 5 IMAGON LUONTI ORGANISAATIOLLE Mielikuvien muodos tuminen Identiteetin löytäminen Tavoitteiden määrittely tavoitekuvan avulla Tavoitteet todeksi profiloinnilla Organisaation imago syntyy 11 6 TALOTYYLIN SUUNNITTELU ORGANISAATIOLLE Värimaailman pohdinta L iikemerkin s uunnittelu ja toteutus Nimilogon pohdinta ja oikean fontin valinta 21 7 YHDISTYKSEN JÄSENLEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTO Lehden persoona Lehden kansi ja nimilogo Lehden värimaailma Lehden typografia Lehden taitto ja graafisten elementtien sijoittelu 29 8 MUUT PAINOTUOTTEET Käyntikortin suunnittelu ja toteutus O vitarran s uunnittelu ja toteutus E sitteiden visuaa linen uudistaminen 32 9 YHTEENVETO JA POHDINTA 34 LÄHTEET LIITTEET
5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena on suunnitella ja toteuttaa Jokilaaksojen Tiimi ry:n uusi visuaalinen ilme, jonka tärkeimmät osat ovat värimaailman tarkennus sekä liikemerkin ja nimilogon toteutus. Heidän jäse nlehtensä Jotin Posti myös uudistetaan alusta alkaen, ja tämän uudistuksen pohjana toimii suunnittelemani uusi visuaalinen ilme. Yhdistyksellä ei ole aiemmin ollut loppuun asti mietittyä talotyyliä, joten sellaiselle on ollut tarvetta. Lisäksi heidän jäsenlehtensä on ollut ulkoasultaan hyvin pelkistetty ja taitossa ei ole noudatettu hyviä perussääntöjä. Tämä kaikki antaa hieman viimeistelemättömän kuvan yhdistyksestä, eikä tavoitemielikuva ole välttämättä toteutunut yhdistyksen haluamalla tavalla. Tarkoitus olikin selvittää, mitä yhdistys edustaa ja mitä se haluaa itsestään kertoa, ja tämän pohjalta suunnitella ja toteuttaa oikeanlainen visuaalinen ilme, joka palvelisi heidän tavoitemielikuvaansa. Oikea imago syntyy hyvin pitkälle visuaalisen ilmeen kautta, joten se on hyvin tärkeä osa profilointia. Tietoperustassa tarkastellaan sitä, millaiset vaiheet yrityksen täytyy käydä läpi imagon synnyttämiseksi, ja kuinka tämä toteutuu Jokilaaksojen Tiimi ry:n osalta. Käytännön osuudessa käydään läpi kaikki ne vaiheet, joiden avulla yhdistykselle luotiin uusi talotyyli. Lisäksi selvennetään, miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty. Jokaisessa opinnäytetyön vaiheessa käytettiin paljon kirjallisuutta. Tietoperustassa hyödyllisimmäksi osoittautuivat Uimosen ja Ikävalkon Mielikuvien maailma ja Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Näiden avulla koko imagonsyntyprosessi selkiytyi ja sen avulla pystyttiin miettimään, miten tämä voisi Jokilaaksojen Tiimi ry:n kohdalla toimia sekä kuinka se vaikuttaisi visuaalisen ilmeen suunnitteluun.
6 2 Käytännön osuudessa tärkeimmät kirjat olivat Loirin Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja ja Rantasen Mistä on hyvät lehdet tehty. Ensin mainitusta oli suurta hyötyä sekä värimaailmaa että erityisesti nimilogoa ja liikemerkkiä suunnitellessa, antaen hyödyllistä tietoa värien ja muotojen käytöstä. Jälkimmäinen taas tarjosi kaiken mitä tarvitsi tietää lehtien teosta koko lehden rakenteen suunnittelemisesta aina lopulliseen taittoon saakka. Imago on äärimmäisen tärkeä mille tahansa organisaatiolle, oli se sitten kaupallinen yritys tai vapaaehtoistoiminnalla toimiva yhdistys. Suomi on täynnä mitä erilaisimpia yhdistyksiä, ja tästä joukosta ei ole helppo erottua. Massaan hukkuminen on vaarana varsinkin jos järjestö ei ole miettinyt tarkkaan, mitä haluaa sidosryhmilleen tarjota ja työskennellyt lujasti tarjotakseen oikeanlaisen mielikuvan itsestään. Ihmisten luottamuksen kadottaa helposti, jos imagon antamia lupauksia ei pidetäkään, ja imago antaa väärän kuvan järjestön toiminnasta. Tavoitteena olikin siis suunnitella ja toteuttaa visuaalisesti yhdistyksen imagoon sopiva ilme, joka edustaisi hyvin yhdistyksen arvoja ja tavoitteita.
7 3 2 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli uudistaa Jokilaaksojen Tiimi ry:n visuaalinen ilme. Jokilaaksojen Tiimi ry on seitsemän mielenterveysyhdistyksen yhteisyhdistys, jonka toimialue kattaa Oulun Eteläisen alueen. Yhdistyksellä ei ole ollut loppuun asti mietittyä visuaalista ilmettä, eikä se täysin sovi edustamaan heidän ajamaansa asiaa (kts. kuviot 1, 3 ja 5). Viestinnän kannalta minkä tahansa järjestön tärkein tehtävä on välittää oikea kuva itsestään muille, ja tämä tapahtuu mielikuvien avulla. Se, mikä mielikuva yleisölle syntyy, on kiinni myös asioista, joihin yhdistys ei toiminnallaan voi edes vaikuttaa. Se voi kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaa asiaan tarkkaan mietityllä ja rakennetulla visuaalisella ilmeellä, joka selvästi viestii yhdistyksen arvot ja tavoitteet. Uudistus toteutettiin uuden talotyylin avulla. Tähän kuuluvat värimaailma, liikemerkki ja nimilogo, käyntikortti, esitteet ja ovitarra. Näiden käyttöä varten tehtiin myös graafinen ohjeistus. Oikea värimaailma ja muodot ovat peruspilarit, joiden pohjalta visuaalista ilmettä lähdetään suunnittelemaan. Ne vaikuttivat jatkossa kaikkiin talotyylin sisällään pitämiin osiin.
8 4 3 YHDISTYSESITTELY: JOKILAAKSOJEN TIIMI RY Jokilaaksojen Tiimi ry on Pohjanmaalla toimiva, seitsemän mielenterveysyhdistyksen yhteisyhdistys, jonka toimialue kattaa Oulun Eteläisen alueen. Kaiken kaikkiaan alueeseen kuuluu 20 kuntaa ja jäseniä yhdistyksissä on yhteensä noin Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota toimialueellaan vertaistukitoimintaa sekä ryhmätoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa psykiatristen palvelujen käyttäjille ja mielenterveyskuntoutujille. Yhdistys pyrkii ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmien syntymistä yhteisöllisyyden ja eri toimintamuotojen avulla sekä edistämään yleistä mielenterveyttä ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistys toteuttaa toimintaa yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa. Lisäksi se toimii yhteistyössä muiden vastaavien yhdistysten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa. Yhdistys haluaa myös vaikuttaa mielenterveyskuntoutujiin kohdistuviin ennakkoluuloihin ja asenteisiin jakamalla asiatietoa sekä lisäämällä myönteistä suhtautumista mielenterveysasioihin. Yhtenä osatavoitteena on kuntien sosiaali- ja terveystoimien toiminnan ja mielenterveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan parempi yhteensovittaminen ja yhteistyön lisääminen.
9 5 4 IMAGO VS. MAINE Karvosen mielestä maine on eräissä suhteissa parempi käsite kuin imago, joka on erityisesti journalistisessa kielessä leimautunut todellisuutta peittäväksi sumuverhoksi. Imago on myös hyvin epämääräinen käsite; se on visuaalinen metafora, ja kaikkien metaforien tapaan se korostaa joitakin puolia asiassa ja vähättelee toisia puolia. Tämä korostaa tiedon ongelmatonta, teknistä siirtymistä tajuntaamme, jolloin tulkinnan problematiikkaa vähätellään. Kuitenkin havaitseminen on mitä suurimmassa määrin tulkitsevaa toimintaa. Imagon petollisessa rakentamisessa meidän ja todellisuuden väliin on pystytetty valheellinen kulissi, joten mielikuvamme muodostuu tästä valetodellisuudesta oikean todellisuuden sijaan. (Karvonen 1999, 46.) Karvosen näkemys asiasta on todella hyvin perusteltu, ja pitää sisällään monia hyviä argumentteja. Maine on periaatteessa hyvä sana korvaamaan imagon, jo senkin takia että se on täysin suomenkielinen sana. Suomenkieliset termit ovat aina suositeltavia, jos niitä löytyy vaihtoehtojen joukosta. Sana maine on luonteeltaan kuulemiseen ja puhumiseen perustuva, eikä siis visuaalinen termi. Näin maine on perinteisesti liittynyt myös viestien esittämiseen ja niiden ymmärtämiseen. Maine on siis olemassa ihmisten keskuudessa, yhteisössä. Sitä tuotetaan ja uusinnetaan puhumalla tai muunlaisissa esityksissä. (Karvonen 1999, 47.) Maine on myös sitä, mitä yleisesti sanotaan tai uskotaan henki lön tai asian luonteesta eli se on ihmisten esittämä hyvä tai huono todistus jostakusta. Ihmiset eivät valitse palvelujen tarjoajaa sattumalta, vaan siksi, että läheinen tai muu luotettu henkilö on näitä suositellut. Näin tapahtuessa valinta on perustunut maineeseen. (Karvonen 1999, 47.)
10 6 Maine on organisaatiosta kerrottujen tarinoiden joukko ja sitä, että organisaation perustavat arvot ja visiot pidetään elossa yhteisön kollektiivisessa muistissa ja toiminnassa. (Karvonen 1999, 48.) Hyvä maine saavutetaan pitkäaikaisen työskentyn tuloksena. Tämä ei myöskään ole vain johtajien vastuulla, vaan koko organisaation henkilökunnan on pidettävä huolta hyvistä suhteista. Hyvää ulkoista mainetta ei voi saavuttaa ilman hyvää sisäistä mainetta; jos ihmiset talon sisällä eivät tunne luottamusta organisaation toimintaan ja johtamistapaan, niin ulkopuolisetkaan eivät voi sitä tuntea. Hyvän maineen rakentuminen voi kestää vuosia, mutta se voi tuhoutua hetkessä, ellei sitä vaalita huolella. (Karvonen 1999, 49.) Karvosen hyvin perustelluista argumenteista huolimatta tässä opinnäytetyössä on päätetty turvautua käyttämään imago-sanaa. Tämä johtuu lähinnä sanan yleisestä tunnettavuudesta tässä asiayhteydessä. Maine-sanan käytön tajuaisivat varmasti monet asiaan paremmin perehtyneet, mutta useimmille imago ja sen merkitys ovat tutumpia. Maineen merkitys ei välttämättä kävisi niin selväksi. Turvautumalla imago-sanaan osoitetaan myös tekijän oman kanta asian suhteen. Vaikka Karvosen perustelut ovat hyvin perusteltuja, ei maine voisi korvata niin helposti imago-termin hyvää yleisluontoisuutta, varsinkin kun puhutaan organisaation imagonluontiprosessista.
11 7 5 IMAGON LUONTI ORGANISAATIOLLE Jokaisella ihmisellä on oma identiteettinsä, se mitä hän on ja mitä hänestä ajatellaan. Kukaan meistä ei ole täysin samanlainen, vaan jokaisella meistä on omat luonteenpiirteemme ja persoonallisuus. Saattaa käydä niin, että ihminen onkin jotain muuta kuin mitä suurin osa kuvitteli hänen olevan. Hänestä on syntynyt väärä mielikuva. Tämä on voinut johtua siitä, että hän on käyttäytynyt tai tehnyt ratkaisuja päinvastaisesti hänen omaan identiteettiinsä nähden. Samaan tapaan voi käydä erilaisille organisaatioille. Heillä saattaa olla hyvinkin selkeä kuva siitä, mitä he haluavat edustaa, mutta eivät ole saaneet välitettyä tätä kuvaa oikein muille ihmisille. Viestintä on tällöin epäonnistunut, ja syntynyt väärä imago voi koitua suureksi vahingoksi yhdistykselle: ihmiset luulevat se n edustavan jotain muuta kuin olivat kuvitelleet, ja yhdistys menettää näin ison siivun potentiaalisesta kohdeyleisöstään. On kuitenkin olemassa selkeä imagonluontiprosessi, jonka läpi käymällä organisaatio edistää omaa tunnistettavuuttansa ja tekee selväksi sidosryhmilleen, mitä se on ja mitkä ovat sen arvot ja periaatteet. Ihmiset muodostavat myös itsenäisesti mielikuvia, joihin organisaatioiden on välillä mahdotonta vaikuttaa. Tämän johdosta Erkki Karvonen kirjassaan Elämää mielikuvayhteiskunnassa puhuu mieluummin imagon rakentumisesta kuin rakentamisesta. Viestin lähettäjä ei voi antaa kuin rakennuspalikat, joista vastaanottaja itse aktiivisesti rakentaa omat käsityksensä. Kuitenkin antamalla vain valikoituja palikoituja vastaanottajan käyttöön, pystyy lähettäjä vaikuttamaan syntyviin käsityksiin.
12 8 5.1 Mielikuvien muodostuminen Mielikuvat ovat kaikki kaikessa imagon luontia ajatellen. Organisaation itsestään herättämät mielikuvat ovat ihmisille yhtä kuin organisaatio ja sen toiminta. Tämän vuoksi on tärkeää, että viestintä antaa ihmisille oikean kuvan organisaatiosta; näin vääriä mielikuvia ei pääse syntymään. Mielikuvien muodostumisesta puhuttaessa läsnä on yleensä kaksi osapuolta: se, josta kuva tai käsitys muodostetaan, ja se, jolle kuva muodostuu. Nämä osapuolet ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa niin, että vastaanottaja saa informaatiota havainnointinsa pohjaksi, ja mielikuvia muodostuu. (Karvonen 1999, 51.) Toimijasta leviää tarkoituksella tai tahattomasti tuotettua informaatiota havaitsijan saataville, ja tämän pohjalta havaitsija tuottaa käsityksen tai kuvan toimijasta itselleen. Muodostuneesta käsityksestä tulee oletusarvo, jota vastaisuudessa sovelletaan kohteeseen. Jo pelkkä toimijan olemassaolo tai normaali toiminta tuottaa informaatiota ympäristöön, vaikkei sitä tarkoituksella viestittäisikään; viestimme aina jotain, halusimme sitä tai emme. Viestinnän pohjalta syntyy väistämättä mielikuvia ihmisille. Toimittajan valittavana onkin se, viestitäänkö tahattoman sattumanvaraisesti vai tarkoituksellisesti jotakin painottaen. (Karvonen 1999, 52.) Kuten Rope ja Mether toteavat kirjassaan Tavoitteena menestysbrandi, on mielikuvan rakentaminen selkeä työprosessi; lähdettäessä tekemään toimivaa mielikuvaa, työ kulkee tietyn yhtäläisen prosessin kautta. 5.2 Identiteetin löytäminen Imagonluontiprosessin aluksi organisaation täytyy ensimmäiseksi selvittää itselleen, mikä sen identiteetti on, koska se toimii pohjana imagosunnittelulle. Organisaatiolla on identiteetti kuten ihmiselläkin, ja se on syntynyt aikojen ja tapahtumien myötä. Se on aina oikea ja todellinen, pitäen sisällään arvot, ominaisuudet, toimintatavat, ihmi-
13 9 set, tuotteet ja palvelut, niin hyvät kuin huonot puolet. Identiteetti vastaa kysymykseen mikä tämä yhteisö on?. (Uimonen & Ikävalko 1996, 181.) Identiteettitietoisuus on perusasia sisäistä ja ulkoista kuvaa miettiessä ja pohtiessa niiden viestittämisestä sidosryhmille. Identiteetti ei kuitenkaan ole aina itsestäänselvyys, sillä eri yksiköistä johtuen identiteettejä voi olla useampia. Erilaisuus voi johtua esimerkiksi historiasta ja johtamiskulttuureista ja henkilöstön tai sen alaryhmien ominaisuuksista. Kysymys kuuluukin, määritelläänkö yhteinen identiteetti eri yksiköille, vai pitääkö kukin kiinni omasta minuudesta. (Uimonen & Ikävalko 1996, 182.) Jokilaaksojen Tiimin ry:n pohjana on seitsemän eri yhdistystä, joten on hyvin todennäköistä, että jokaisella niistä on hieman erilainen historia ja toimintavat. Toisaalta yhdistykset toimivat samalla alalla ja samojen periaatteiden vuoksi, joten toimintapohja on melko samanlainen. Kuitenkin tällaista yhteisyhdistystä varten tarvitsee selkeyttää identiteetti, jotta henkilöstöt eri yhdistyksissä tietävät, minkä vuoksi juuri Jokilaaksojen Tiimi ry toimii. Identiteettiä voi etsiä esittämällä itselleen kysymyksiä tyyliin miksi yhteisö on olemassa, mitä annettavaa sillä on ympäristölleen ja mitkä ovat sen arvot ja erityisominaisuudet. Kannattaa pohtia myös minne organisaatio on menossa, tulevaisuuden visiota, joka antaa suunnan toiminnalle jatkossakin. Ilman identiteettitietoisuutta ei pystytä visiota rakentamaan kestävälle pohjalle, vaan päämäärä jää epäselväksi. (Uimonen & Ikävalko 1996, 183.) 5.3 Tavoitteiden määrittely tavoitekuvan avulla Yleisesti käytössä olevassa määrityksessä profiili käsitetään näkymisen laajuutena. Yhteisöviestinnässä sillä kuitenkin tarkoitetaan tavoitekuvaa eli sitä, millaisena yhteisö haluaisi näkyä sidosryhmiensä silmissä ja millaisia mielikuvia se haluaa itsestään herättää. Tavoitekuva määritellään, jotta saadaan kohde erottumaan muista organi-
14 10 saatioista, tuotteista, palveluista, ajatussuunnista tai henkilöistä. Se pitää luoda identiteetin pohjalta, muuten koko yhdistyksen uskottavuus kärsii. Tavoitekuvan pitää perustua todellisuuteen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 184.) Mielikuva ei välttämättä ole yhtä sen sisällön kanssa, mistä kyseessä oleva kuva on muodostunut. Mielikuvatyössä ei välttämättä pidä sanoa kaikkia organisaatiossa olevia asioita ulos, vaan niistäkin kannattaa katsoa, millainen kuva asiasta pyritään tekemään. Imagon avainominaisuuksia määriteltäessä ei välttämättä lähdetä yrityksen sisäisestä sisällöstä, vaan ulkoisista tekijöistä, joiden avulla saadaan tehtyä kilpailukykyinen mielikuva. (Rope & Mether 2001, 99.) Jokilaaksojen Tiimi ry haluaa edistää mielenterveystyötä ja yleisesti parantaa ihmisten käsitystä mielenterveysasioista. Nämä ovat tämän yhdistyksen tärkeimmät tehtävät ja niitä sen ennen kaikkea kannattaakin mainostaa viestinnässään. Yhdistys tekee varmasti useampiakin asioita sisällä, mutta niillä ei ole niin paljon merkitystä kuin mitä tapahtuu ulkona, ihmisten nähtävissä. Tavoitemielikuva kannattaakin siis rakentaa asioista, jotka edustavat yhdistystä puhtaimmillaan ja yksinkertaisimmillaan, jolloin yhdistyksen tavoitteet eivät jää suurelle yleisölle epäselviksi. Tavoitekuvan edustaessa organisaation aikaan, ajankohtaan tai arkitekemiseen sitomattomia ominaisuuksia se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 187.) 5.4 Tavoitteet todeksi profiloinnilla Profilointi tarkoittaa strategiaa, menetelmiä ja toimenpiteitä, joilla tavoitekuvaan pyritään ja se tähtää organisaation haluamien mielikuvien kytkeytymiseen vastaanottajan tajunnassa. Profilointi on pitkäjänteistä työtä, mikä vaatii sen että tiedottajat ja muut viestinnän ammattilaiset tietävät mitä organisaatio todella tekee. Profiloinnille ei ole
15 11 aitoa pohjaa, jos organisaatiolla ei ole näkemystä tulevaisuudestaan. (Uimonen & Ikävalko 1996, ,187.) Profiloinnin keskeisimpiä alueita ovat visuaalinen linja ja ilme, jotka määrittelevät miltä yritys, tuote tai henkilö näyttää. Visuaalinen linja näyttäytyy graafisena ilmeenä kaikkialla ja kaikessa, missä organisaatio vaikuttaa ja toimii. Se on tärkeä osa-alue, mutta yhteisön perusolemus ja sitä kuvaavat verbaaliset viestit on määriteltävä ensin. (Uimonen & Ikävalko 1996, 186.) Tämä opinnäytetyö liittyy hyvin oleellisena osana juuri tähän vaiheeseen imagonluontiprosessia. Yhtenäisen visuaalisen linjan luominen on hyvä tapa toteuttaa tavoitemielikuvaa ja näin tukea yhdistyksen identiteettiä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kaikki valinnat ja ratkaisut visuaalista linjaa koskien ovat oikeita ja ennen kaikkea yhdistyksen sanomaa ja arvoja kuvaavia. Väärillä ratkaisuilla annetaan helposti täysin väärä kuva yhdistyksen toiminnasta. Ihmiset näkevät aina kuvat ennen tekstiä, joten siksi on tärkeää että talotyyli ei heti ensimmäisenä ole harhaan johtamassa. Kun on asetettu jokin mielikuvatavoite, sen pitää myös ilmeentyä erilaisissa organisaation tekemisissä. Imagotavoite ei siten olekaan pelkkä toivesana vaan selkeä suuntauslinjaus organisaation toimintaratkaisuihin. (Rope & Mether 2001, 100.) 5.5 Organisaation imago syntyy Imago on vastaanottajalle syntyvä kuva organisaatiosta ja siihen liittyvistä asioista ja on siten viimeinen lenkki ketjusta, joka alkaa identiteetistä ja jalostetaan profiiliksi. Imagon pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukainen tavoitekuvan ja omankuvan kanssa. Jos syntyneellä imagolla ei ole vastaavuutta todellisuuden kanssa, niin organisaatio voi kärsiä pahoin totuuden paljastuessa. (Uimonen & Ikävalko 1996, 189.)
16 12 Imago voi olla parhaimmillaankin vain osittain profiilin suuntainen, koska se syntyy paitsi lähettäjän pyrkimyksistä, myös lukuisista havainnoista, joita syntyy vastaanottajan tajunnassa. Vastaanottajan omat arvot, tiedot, ennakkoluulot ja mielipiteet muokkaavat omalta osaltaan organisaation imagoa. Se syntyy siis myös riippumatta siitä, haluammeko tietoisesti työskennellä imagon hyväksi. (Uimonen & Ikävalko 1996, 190.) Imago todentuu teoissa ja sanoissa. Onko organisaatio sitä, mitä se väittää olevansa. Teoissa yhdistyvät organisaation identiteetti ja arvomaailma sekä arjen toiminta. Viestinnässä teot puhuvat omaa kieltään, joita sanoilla vielä vahvistetaan. Imago jää epämääräiseksi ja sekavaksi, jos teot ja sanat ovat ristiriidassa. Kielteinen kokemus ja mielikuva elää pitempään kuin myönteinen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 191.) Varsinkin visuaalinen linja on ollut ongelmallinen Jokilaakso jen Tiimin ry:n tapauksessa. Se on antanut aivan toisenlaista kuvaa siitä, mitä yhdistys mahdollisesti edustaa. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti imagoon, ja varsinkin yhdistystä tuntemattomille on ollut vaikea tietää, millaisesta yhdistyksestä on kyse tai mitä se tekee. Visuaalista linjaa ei ole siis mietitty tarpeeksi tarkkaan. Tämän opinnäytetyön tärkein tehtävä onkin vaikuttaa positiivisesti imagoon antamalla yhdistykselle uusi ilme, joka kuvastaa parhaiten heidän tekemisiään ja luo heille oman persoonan.
17 13 6 TALOTYYLIN SUUNNITTELU ORGANISAATIOLLE Talotyyli on yhteisön valitsema visuaalinen linja, jota sovelletaan sen kaikessa viestinnässä. Linjaus pitää sisällään tyylin, muodot ja värit, ja tavoitteena on erottaa yhteisö visuaalisesti muista. Näin yhteisölle luodaan näkyvä persoonallisuus, joka helpottaa sen tunnistamista ja muistamista. Visuaalinen linja on siten yksi keskeinen yhteisön profiloinnin työväline (Loiri & Juholin 1998, 129.) Jos organisaatio haluaa olla vakavasti otettava ja kilpailukykyinen, sillä täytyy olla talotyyli. Erilaisia yhdistyksiä ja yrityksiä on Suomessakin niin paljon, että niiden täytyy erottua jollain tavalla toisistaan. Jokainen organisaatio on kyllä pohjimmiltaan persoonallinen johtuen ihmisistä, jotka sen sisällä työskentelevät. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan persoonallisuuden pitää näkyä myös ulospäin muillekin ihmisille. Hyvin rakennettu talotyyli eri elementteineen on ratkaisu tähän. Talotyylin tulee perustua yhteisön identiteettiin. Visuaalisen linjan tulisi tehokkaasti yhdistää vastaanottajien ajatukset yhteisön ydinasioihin eli siihen, mitä yhteisö haluaa viestiä itsestään. Talotyyli ei saa syntyä hetken mielijohteesta tai muotitrendistä, vaan se tulee luoda tyyliltään ja väreiltään sellaiseksi, jota aika ei kuluta muutamassa vuodessa. (Loiri & Juholin 1998, 129.) On siiis tärkeää, että organisaation identiteetti on täysin selkeä, ennen kuin aletaan rakentaa visuaalista linjaa. Imagonluontiprosessin avulla onnistuttiin selvittämään, millainen yhdistys Jokilaaksojen Tiimi ry ja mitä se haluaa itsestään kertoa. Tämän prosessin läpikäymisestä on tässä vaiheessa erittäin suuri hyöty. Visuaalinen kokonaisilme syntyy monista aineksista, ja talotyyli sisältää esimerkiksi seuraavien asioiden määrittelyn: nimilogo, liikemerkki, tunnusväri ja typografia sekä kaikki käytettävät tuotteet, kuten lomakkeet, lomakkeistot ja kuoret. (Loiri & Juholin 1998, 130.)
18 14 Värimaailma sekä liikemerkki ja nimilogo ovat talotyylin tärkeimmät osat. Ne ovat peruspilarit, joiden pohjalta koko talotyyli rakennetaan. Nämä kolme asiaa näkyvät muodossa tai toisessa kaikessa yhteisön viestinnässä. Ne myös parhaiten tuovat esille yhteisön omaa identiteettiä ja persoonallisuutta. 6.1 Värimaailman pohdinta Ihmiset näkevät maailman monissa eri väreissä. Värit ovat sen verran luonnollinen asia ja iso osa jokapäiväistä elämäämme, että harvat meistä kunnolla miettivät niiden merkitystä. Kuitenkin ihmiset käyttävät värejä myös valmistamissaan asioissa sekä itseään ilmaistessaan. Värejä ei suinkaan käytetä sattumanvaraisesti, vaan niiden käytöllä on aina jokin tarkoituksensa. Värit ovat saaneet aikojen saatossa erilaisia merkityksiä, jotka ovat joko universaaleja tai vaihtelevat eri kulttuurien välillä. Välillä on vaikea tietää, miksi tietyt värit ovat saaneet merkityksensä, kun taas toisten värien osalta on merkitykset helppo ymmärtää (esim. vihreä luonnon värinä). Ihmiset ovat kuitenki n niitä, jotka ovat nämä merkitykset luoneet väreille, ja käyttämällä tiettyjä värejä pystymme viestittämään haluamiamme asioita. Ihmiset eivät tietoisesti aina tajua miksi jokin asia on juuri tietyn väriseksi tehty, mutta alitajuntamme tekee asioiden yhdistämisen puolestamme ja mielikuva syntyy värien avulla joskus hyvinkin tiedostamattomasti. Jokilaaksojen Tiimi ry:n piti saada itselleen tunnusväri, joka kuvastaisi hyvin heidän toimintaansa ja persoonaansa. Heidän tapauksessaan vihreä on eittämättä sopivin väri, sillä vihreän saamat merkitykset ja ominaisuudet ovat juuri omiaan palvelemaan heidän imagoansa. Vihreä on rauhoittava väri, joka saa ihmiset tuntemaan itsensä turvassa oleviksi ja hoivatuiksi ja samalla kertoo myös kliinisyydestä ja puhtaudesta; monissa leikkaussaleissa sisustus ja hoitohenkilökunnan vaatteet ovat vihreitä. Vihreällä sanotaan myös olevan parantavia voimia. Mm. Ranskassa
19 15 ja Italiassa apteekin symbolina on vihreä risti, Suomessa usein vihreä merkki, jossa käärme kietoutuu sauvan ympärille. (Hintsanen 2008.) Jokilaaksojen Tiimi ry:lle nämä merkitykset sopivat hyvin, varsinkin kuvaus turvallisuudesta ja hoivauksesta. Heidän tarkoituksensa on auttaa ihmisiä takaisin jaloilleen ja elämänsä pariin. Myös eri kulttuureissa vihreä on useimmiten positiivisia mielleyhtymiä herättävä väri, kuten Hintsanen verkkosivustollaan kertoo. Intiaanit liittävät vihreän parantamiseen, puhdistautumiseen ja uudelleensyntymiseen, ja Meksikossa vihreää pidetään toivon värinä. Vihreätä pidetään myös hyvin yleisesti elämän värinä, ja Loiri ja Juholin puhuvat vihreän rauhoittavasta merkityksestä ja vihreästä uuden synnyn symbolina kirjassaaan HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. (Loiri & Juholin 1998, 111.) Vihreä oli siis omiaan yhdistyksen tunnusväriksi, ja varsinkin heidän liikemerkissään se tulisi olemaan hyvin esillä. Kun valitaan värejä organisaation käytettäväksi, täytyy aina miettiä, millä alueella se toteuttaa toimintaansa. Eri kulttuureissa väreillä voi olla hyvinkin erilaisia merkityksiä, ja tietyt värit saattavat herättää jossain päin maailmaa hyvinkin negatiivisia mielikuvia. Siksi värien käyttöä täytyy tarkkaan miettiä. Tämä koskee erityisesti suuria, kansainvälisesti toimivia organisaatioita. Tämän tiimoilta ei Jokilaaksojen Tiimi ry:n tapauksessa synny suurta ongelmaa, koska yhdistys toimii pelkästään kotimaansa sisällä ja sielläkin hyvin pienellä alueella. Kultturisia ristiriitoja ei tällöin voi syntyä ollenkaan, eikä vihreän värin mahdollisia negatiivisia konnotaatioita tarvitse ottaa ollenkaan huomioon. Länsimaisessa kulttuurissa vihreä on yleisesti ottaen hyvin posiitivinen väri, varsinkin sosiaalialalla toimivissa organisaatioissa käytettynä.
20 Liikemerkin suunnittelu ja toteutus Jokilaaksojen Tiimi ry:llä ei olllut aiemmin ollut varsinaista liikemerkkiä. Heidän käyttämäänsä liikemerkin korviketta ei ollut kunnolla mietitty eikä se ollut suoraan sanoen kovinkaan hyvä tai yhdistyksen ideologiaa ajava. Se on liian sekava eikä toimi kovinkaan hyvin pienessä koossa. KUVIO 1 Jokilaaksojen Tiimi ry:n entinen liikemerkki Koska pohjalla ei siis ole ollut kunnollista liikemerkkiä, oli sellaista hyvä lähteä rakentamaan ihan alusta alkaen. Ensimmäisenä täytyi kunnolla miettiä yhdistyksen tavoitemielikuvaa, ja sen pohjalta rakentaa oikeanlaisen mielikuvan herättävä liikemerkki.
21 17 Lähdettäessä miettimään liikemerkkiä täytyi käydä läpi paljon erilaisia vaihtoehtoja. Liikemerkin rakentamisessa voidaan käyttää monia eri keinoja, mutta tässä tapauksessa päädyttiin symboliikan käyttöön. Symboli on tunnus tai vertauskuva, jonka vastaanottajat tunnistavat ja tulkitsevat samalla tavoin. Soihtu symboloi älyn tai kulttuurin valoa, käärme ja sauva lääketiedettä, pykälä juridiikkaa jne. Aiemmin toimineen pankin symboli oli orava, joka on keräämisen ja säästämisen vertauskuva. (Loiri & Juholin 1998, 133.) Tehtävänä oli löytää siis jokin asia tai esine, joka toimisi hyvänä symbolina Jokilaaksojen Tiimi ry:lle ja heidän tavoitteilleen. Liikemerkin suunnittelu alkoi ensin hyvin yksinkertaisesta lähtökohdasta: j- ja t-kirjainten käytöstä. Nämä kirjaimet on otettu suoraan heidän kaksiosaisesta nimestään ja näiden kahden eri sanan alkukirjaimista. J- ja t-kirjaimia yhdistelemällä ne saavuttivat yhdessä vaiheessa hyvinkin paljon ankkuria muistuttavan muodon, josta syntynyt idea pääsi jatkokäsittelyyn. Jos ankkuria ajatellaan ihan käytännön näkökulmasta, niin sen tehtävä on saada vene tai laiva pysymään väliaikaisesti paikoillaan. Se siis estää esimerkiksi laivaa ajelehtimasta merelle, kun sen halutaan pysyvän satamassa. Tästä asetelmasta on todella helppo löytää monenlaisia vertauskuvia, jotka antavat vahvan symbolisen merkityksen ankkurille. Jokilaaksojen Tiimi ry on kuin ankkuri, joka auttaa sen asiakkaita ajelehtimasta pois ja pitää nämä satamassa. Ankkuri voidaan irrottaa, kun asiakas on valmis etenemään, mutta toisaalta ankkuri on aina valmiina pelastamaan elämän tyrskyissä eikä se koskaan jätä purjehtijaa turvatta. Ankkuri on vahvasti sidoksissa kaikista paikoista juuri satamaan, joka tuo tässä asiayhteydessä mieleen turvasatama-käsitteen. Turvasatamahan on eräänlainen kotipesä, jossa ollaan turvassa monelta vaaralta. Edeltävän pohdinnan lisäksi ankkuri on jo kauan ollut tärkeä kristillisessä symboliikassa, jossa se tarkoittaa yli kuoleman kestävää uskoa ja toivoa. (Tampereen seurakunnat 2008.) Ankkurilla on näin yleisesti hyväksytty positiivinen mielleyhtymä kristillisissä piireissä. Tämä uskon ja toivon ilmapiiri sopii hyvin myös Jokilaaksojen Tiimi
1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO
GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotMonilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.
PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,
LisätiedotSISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7.
GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS JOHDANTO 1. TUNNUS - SANOMA 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 2.1 Suoja-alue 2.2 Eri osien käyttö 2.3 Minimikoot 5. KUVAT 6. VERKKOSIVUT 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET 7.1 Tuotekortit 7.2 Esitteet
LisätiedotLIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO. SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011
LIITE 1. Graafinen ohjeisto 1(12) GRAAFINEN OHJEISTO SammutinHuolto Nevanperä Ky 2011 2(12) Sisältö 1. Johdanto 3 2. Tunnus 4 - Tunnuksen koko 5 - Tunnuksen suoja-alue 6 - Tunnuksen käyttö 7 3. Värimääritykset
Lisätiedotohjeistus retkikerho
Graafinen ohjeistus Esittely Oulun luonnonsuojeluliiton alla toimiva Retkikerho on kanava, jonka avulla voi helposti irrottautua arjesta kaupungin lähiluontoon. Retkitarjonta on hyvin monipuolinen ja kerhon
LisätiedotTEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa
TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Johdanto Arja Karhumaa TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Kaikkein tärkein identiteetin, genren ja visuaalisen luonteen ilmaisija Monta tehtävää: 1. Kerronta Typografian tärkein tehtävä:
Lisätiedottunnus värit Sisältö typografia johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 sovellukset
Graafinen ohjeisto värit tunnus 2 Sisältö johdanto... 3 tunnus... 4 värit... 7 typografia... 8 sovellukset...10 typografia sovellukset JOHdanto Siuron Piharakennus Oy on kasvava pirkanmaalainen maarakennusyhtiö,
LisätiedotKey to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO
Key to Freedom GRAAFINEN OHJEISTO 1 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Logon eri versiot... 7 Kuinka logoa ei tule käyttää... 11 Logon suoja-alue... 13 Slogan... 15 Typografia... 17 Värimaailma... 19 Käyntikorttipohja...
Lisätiedot1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE VÄRILLINEN LOGO LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA MUSTA LOGO 7 1.
1 LOGO JA SEN KÄYTTÖ 1.1 LOGO JA TURVA-ALUE 4 1.2 VÄRILLINEN LOGO 5 1.3 LOGO VÄRILLISELLÄ POHJALLA 6 1.4 MUSTA LOGO 7 1.5 EI NÄIN 8 3 1.1 Logo ja turva-alue neste jacobsin logo Neste Jacobsin uusi tekstilogo
LisätiedotSisältö. Graafisen ohjeiston tarkoitus 3 Typografia 4-5 Logo ja liikemerkki 6 Värimaailma 7 Huomioitavaa logosta ja väreistä 8 Maskotti 9 Pohjia 10-12
Graafinen Ohjeisto Sisältö Graafisen ohjeiston tarkoitus 3 Typografia 4-5 Logo ja liikemerkki 6 Värimaailma 7 Huomioitavaa logosta ja väreistä 8 Maskotti 9 Pohjia 10-12 Ella Nurminen Työssäoppimisen näyttötyö
LisätiedotTunnuksen päivitys 19.9.2012
Tunnuksen päivitys 19.9.2012 2 Tampereen yliopiston tunnus Tampereen yliopiston tunnus Tuhannet ihmiset näkevät Tampereen yliopiston tunnuksen päivittäin lomakkeissa, nettisivuilla, raporteissa, esitteissä.
LisätiedotA-KILTOJEN LI TTO RY A-Kiltojen Liitto ry - Graafinen ohjeistus 4/2019
A-KILTOJEN LIITTO RY A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liitto ry:n tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla
LisätiedotTuhat tarinaa hengittäjistä. Hengitysliiton graafinen ohje yhdistyksille
Tuhat tarinaa hengittäjistä Hengitysliiton graafinen ohje yhdistyksille Tuhat tarinaa Graafiset ohjeet yhdistyksille Tästä paketista löydät graafisia ohjeita ja neuvoja materiaalien tuottamiseen oman yhdistyksesi
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotGraafinen ohjeistus 03/2016
Graafinen ohjeistus 03/2016 Sisältö Laatukeskuksen visuaalisen ilmeen tavoitteena on ilmentää laatua, ammattimaisuutta, uskottavuutta ja erinomaisuutta. Viestinnässä pyritään luomaan yksinkertaisen tyylikäs
LisätiedotSISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA
Suomen Lions-liitto ry:n GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS SISÄLLYS TUNNUS SUOJA-ALUE JA PIENIN KOKO VÄRIMÄÄRITYKSET TYPOGRAFIA 2 3 4 5 6 Suomen Lions-liitto ry:n graafinen ohjeisto on tehty yhtenäistämään järjestön
LisätiedotG R A A. Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus
G R A A FI O HJ E IS Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus N E N T US Logo Kaarinan Pojat ry:n logon tulee näkyä kaikissa KaaPon materiaaleissa, myös joukkueiden tuottamissa materiaaleissa. Logoa käytetään
LisätiedotViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013
ViNOn graafinen ohjeisto, alpha 22.1.2013 Johdanto Graafiset ohjeistot ovat viestinnän alan yleinen käytäntö. Kaikessa järjestöviestinnässä käytetään organisaatiokohtaisia graafisia ohjeistuksia, jotta
LisätiedotGraafinen ohjeisto 3.2. Tunnus (ilman koulutus-sanaa) ja tunnuksen suoja-alue Tunnuksen muotoilu perustuu sanaan FINVA, erillistä liikemerkkiä ei käytetä. Tunnuksessa yhteen sulautuvat Finanssi ja vakuutus.
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotGraafinen. ohjeistus
Graafinen ohjeistus 1/2015 A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liiton tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla
LisätiedotGraafinen ohjeistus 5/2012
Graafinen ohjeistus 5/2012 Tunnus Kauppakamari-tunnus on muotoilultaan selkeä ja moderni nimilogo. Se viestii suoraselkäisen ja pelkistetyn olemuksensa ansiosta luotettavuutta ja asiantuntemusta. Perustunnus
LisätiedotLUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO
LUOVA ETELÄ-KARJALA LOGO Luova Etelä-Karjala logon lähtökohtana on maantieteellisen alueen muoto liitettynä Saimaaseen ja eteläkarjalaisten kädentaitoihin ja luovuuteen, monipuoliseen taito-tieto-osaamiseen.
LisätiedotSuomen Tekstiili ja Muoti ry:n uudistuneen ilmeen graafinen ohjeistus on käytännön työkalu kaikille viestinnän kanssa tekemisissä oleville.
Graafinen ohjeisto Miten graafisilla sovelluksilla viestitään ja opastetaan? Toimiva graafinen ilme sovelluksineen kiteyttää yrityksen imagon, yhtenäistää yrityskulttuuria ja vapauttaa tärkeitä resursseja
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 4/2013
GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 Päivitetty 4/2013 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia
LisätiedotSanasto Ry Graafinen ohjeisto 2 / 14. Sisällys
Graafinen ohjeisto Sanasto Ry Graafinen ohjeisto 2 / 14 Sisällys 3 Sanaston ilme 4 Logo 5 Logon käyttö 6 Värit 7 Värien käyttö 8 Typografia 10 Typografian käyttö 11 Graafiset elementit 12 Graafisten elementtien
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ
GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä
LisätiedotGraafinen ohje 1(8) 16.10.2012 GRAAFINEN OHJE. PL 207 www.helga.fi Y 2075366-7. 00520 Helsinki
Graafinen ohje 1(8) GRAAFINEN OHJE Graafinen ohje 2(8) Miksi graafiset ohjeet? Näiden graafisten ohjeiden avulla luomme yhtenäisyyttä ja tunnistettavuutta HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn viestintään.
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotDigitaalinen MUOTOILU. Petra Suominen
MUOTOILU Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Mikä on yrityksen GRAAFINEN ILME ja on mikä sen tarkoitus? Petra Suominen petra.suominen@adkreppi.fi Graafinen ilme on yritykselle tai yhteisölle luotu
LisätiedotGraafiset ohjeet. Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1
Graafiset ohjeet Päivitetty 27.5.2013 I LVI-TU LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry I Graafiset ohjeet I 1 Sisältö Tunnus...3 Typografia...4 Värit...5 Käyntikortit ja sähköinen allekirjoitus...6 Lomakkeet
LisätiedotGraafinen ohjeisto* KESKENERÄINEN PIRAATTIPUOLUE. Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään
versio 0.8 2010 Graafinen ohjeisto* PIRAATTIPUOLUE * Visuaalisen suunnittelun ja viestinnän ohjeita Piraattipuolueen sisäiseen ja ulkoiseen viestintään Alkusanat G raafiset ohjeistot ovat viestinnän alan
Lisätiedot1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko
Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan
LisätiedotKVPS Tukena Oy Graafinen ohjeisto 04/2018
1 KVPS Tukena Oy Graafinen ohjeisto 04/2018 2 Graafinen ohjeisto Tervetuloa tutustumaan KVPS Tukena Oy:n graafisiin ohjeisiin. Tämä ohjeisto sisältää ohjeita ja vinkkejä brändi-identiteetin käyttöön ja
LisätiedotTunnus. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita.
Graafinen ohjeisto Tunnus Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n visuaalinen ilme heijastaa keskusliiton visiota ja missiota sekä uudelle liitolle asetettuja tavoitteita. Visio: Suomi on Euroopan kilpailukykyisin
LisätiedotYHDISTYKSEN VIESTINTÄ
YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotVERKOSTO GRAAFINEN OHJE
2018 SISÄLTÖ 3 Pikaohje 4 Tunnus ja suoja-alue 5 Tunnuksen versiot 6 Tunnuksen käyttö 7 Fontit 8 Värit 9 Soveltaminen ----- 10 Verkosto Lapset 2 suoja-alue Tunnuksen suoja-alueen sisäpuolella ei saa olla
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO 2017
GRAAFINEN OHJEISTO 2017 Graafinen ohjeisto ja sen käyttötarkoitus Sisällys Tullinkulman Työterveys Oy:n uusi aputoiminimi on Pirte ja se otetaan käyttöön vuoden 2018 alusta alkaen markkinoinnissa ja muussa
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Päivitetty Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö GRAAFINEN OHJEISTO 1
Graafinen ohjeisto Päivitetty 4.6.2018 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö GRAAFINEN OHJEISTO 1 Tavoitteena yhtenäinen ja tunnistettava järjestöilme Graafinen ohjeisto antaa ohjeet ja mallit siitä,
LisätiedotABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0
Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY
GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY Ohjeiston sisältö Tämän ohjeiston tarkoitus on antaa selkeät suuntaviivat Ollila Trans Oy:n viestinnälle. Annettuja ohjeita noudattamalla yrityksestä annetaan yhtenäinen,
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO 1/2006. Päivitetty 11/2012
GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 Päivitetty 11/2012 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia
LisätiedotTunnus. 10 mm. Tunnuksen minimikorkeus on 10 mm.
Visuaalinen ohje Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluvaihe Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluajan visuaalinen ohje. Ohjeessa on määritelty valmisteluaikana
Lisätiedothannu hautala luontokuvakeskus Graafinen ohjeisto
Graafinen ohjeisto Tunnus ja värisymboliikka Merkin muoto perustuu lentävään kuukkeliin, joka on Kuusamon metsien onnea tuova seuralainen. Lennon suunta on positiivisesti ylös vasemmalle, joka on kokonaisuutta
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015
Graafinen ohjeisto Päivitetty tammikuussa 2015 Sisällys Sisällys Esipuhe Liikemerkki ja logo Värit korteille ja kirjepohjalle Typografia Fontit korteille ja kirjepohjalle Kirje- ja esityspohja Käyntikorttipohjat
LisätiedotArvokas. Graafinen ohjeistus
Graafinen ohjeistus Sinä olet arvokas! -ohjelma rakentaa yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella lähtökohdista ja elämäntilanteesta riippumatta on mahdollisuus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöä
LisätiedotMelan graafinen ohje. Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu.
Melan graafinen ohje Tämä ohjeisto esittelee Melan visuaalisen ilmeen peruselementit. Ohjeisto on yhdenmukaisen asiakasviestinnän työkalu. Selkeä ja yhtenäinen ilme vahvistaa positiivista mielikuvaa Melasta.
LisätiedotTunnus. Tunnuksen VÄRIVERSIOT. Min. 20 mm
Graafinen ohje Tunnus Oulu Sinfonian tunnuksena käytetään ensisijaisesti ohessa kuvattua liikemerkin ja nimilogon kiinteää yhdistelmää. Käytössä on huolehdittava, että tunnuksen mittasuhteet sekä nimilogon
LisätiedotTunnus. 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan
Graafiset ohjeet 1 1. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus perusmuodossaan Tunnus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n tunnus on järjestön nimen alkukirjaimista muodostettu nimilogo,
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO 1/2006
GRAAFINEN OHJEISTO 1/2006 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Tunnus - Suoja-alue ja mittasuhteet - Käyttö - Visuaalinen hierarkia 2. Värimaailma - Värimääritykset - Värien käyttö 3. Typografia 4. Visuaalinen
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotOhjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti.
YLEISTÄ Graafisen ohjeiston tarkoitus on toimia tukivälineenä eri sidosryhmille sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ohjeistossa on esitelty ohjein ja esimerkein Epilepsiatutkimussäätiön visuaalinen
LisätiedotLOGO 2. LOGO. Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo.
8 LOGO Autokeskuksen yritystunnus on Autokeskus-logo. Autokeskuksen logoa käytetään aina vaakamuodossa. Logoa ei saa latoa, piirtää tai asetella uudelleen. Logon mittasuhteita tai väritystä ei saa muuttaa.
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotSuomen Ampumaurheiluliitto Finnish Shooting Sport Federation. Graafinen ohje visuaalinen ilme
Graafinen ohje visuaalinen ilme Sisällysluettelo 2. Saatesanat 3. Tunnus 4. Värit 5. Typografia 6. Tunnuksen kieliversiot ja juhlatunnus 7. Esimerkkejä graafisen ilmeen sovelluksista Graafinen ohje visuaalinen
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO. kesä 2017 / v.1.0
GRAAFINEN OHJEISTO kesä 2017 / v.1.0 JOHDANTO Tämän graafisen ohjeiston tarkoitus on ohjeistaa Eläinterapeutin visuaalisen ilmeen käyttöä ja määritellä ulkoasua, sekä visuaalista viestiä. Graafisen ohjeistoon
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO JÄSENYHDISTYKSILLE
GRAAFINEN OHJEISTO JÄSENYHDISTYKSILLE Haluamme uudella tunnuksella muistuttaa ihmisille, että aivot luovat pohjan kaikelle inhimilliselle vuorovaikutukselle. Tyylitellyn aivot-tunnuksen voi nähdä myös
LisätiedotTAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS
TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta
LisätiedotGraafiset käyttöliittymät Sivunparantelu
Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on
LisätiedotJohdanto. REIM Group Oy Ltd
Graafinen ohjeisto Johdanto 3 REIM Group Oy Ltd Osakkaiden sijoitus taloyhtiön osakkeisiin on elämän tärkeimpiä ja kalleimpia sijoituksia. Sijoituksen jälkeen omaisuudesta huolehtimaan REIM on paras mahdollinen
Lisätiedot2 Graafinen ohjeisto. Viestintäosasto auttaa, kouluttaa ja ohjeistaa graafisen ilmeen käytössä ja soveltamisessa. Ota yhteyttä:
GRAAFINEN OHJEISTO VAPAAN KANSAN LAHJA VAPAALLE TIETEELLE Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 suomalaisten lahjoitusvaroilla. Alusta asti Turun yliopisto on tehnyt työtä koko yhteiskunnan palvelemiseksi.
LisätiedotSISÄLLYS- LUETTELO. Johdanto Logo...4. Typografia Värit...6. Muut graafiset elementit 1/ Muut graafiset elementit 2/2...
GRAAFINEN OHJEISTUS SISÄLLYS- LUETTELO Johdanto.... 3 Logo....4 Typografia.... 5 Värit....6 Muut graafiset elementit 1/2.... 7 Muut graafiset elementit 2/2....8 Kuvat & värit....9 2 JOHDANTO Tervetuloa
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTUS. Ilves ry
GRAAFINEN OHJEISTUS Ilves ry Copyright Ilves ry Versio 1.0 / Marraskuu 2015 YLEISTÄ Tämä ohjeistus on rakennettu ohjenuoraksi Ilves ry:n henkilökunnalle sekä kaikille urheiluseuran sidosryhmille, joilla
LisätiedotSisällysluettelo. 1 Johdanto 3
GRAAFINEN OHJEISTO Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Logon/liikemerkin rakenne 3 2.1 Logon/liikemerkin rakenne 4 markkinointiviestinnässä 2.2 Suoja-alue 4 2.3 Värit ja esitystavat 5 2.4 Värit markkinointiviestinnässä
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotSuunnittelijan sana. 3 Logo 4 Logon eri versiot 5 Logon käyttö 6 Logon virheellinen käyttö 7 Värimaailma 8 Typografia
Graafinen ohjeisto Sisältö 2 Suunnittelijan sana 3 Logo 4 Logon eri versiot 5 Logon käyttö 6 Logon virheellinen käyttö 7 Värimaailma 8 Typografia Suunnittelijan sana Tämän graafisen ohjeiston tarkoitus
LisätiedotGraafisen ohjeiston sisältö 2
Graafinen ohjeisto Graafisen ohjeiston sisältö 2 Tämä on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja Gallerian graafinen ohjeisto, jota tulee noudattaa aina tehtäessä siihen liittyvää materiaalia. Graafisen
LisätiedotTEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS
TEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS VISUAALINEN OHJEISTUS Visuaalinen ilme on osa TEKin brändiä. Visuaalinen ilme symboloi organisaatiota, vahvistaa tavoiteltuja mielikuvia, lisää näkyvyyttä ja erottuvuutta. Ulkoisille
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO 1
GRAAFINEN OHJEISTO 1 LIEHUTA LIPPUAMME YLPEYDELLÄ. Alkusanat 3 Tunnus 4 Värit 9 Typografia 10 Kaari 12 Sovelluksia 13 2 LIPULLINEN RATKAISU Aktiivinen ja valveilla oleva ammattiyhdistysliike tukee työntekijää
LisätiedotGraafinen ohjeisto. Turku Centre for Computer Science
Graafinen ohjeisto Turku Centre for Computer Science tunnus Tunnus. Turku Centre for Computer Sciencen tunnus muodostuu kahdesta elementistä: nuolimaisesta liikemerkistä ja TUCSnimilogosta. Liikemerkkiä
LisätiedotGraafinen ohjeisto sivu Sisällysluettelo. sivu 3 Johdanto. Logo sivu 4. Värit sivu 6. Tekstityypit sivu 7. Lomakkeisto sivu 8. Kirjelomake Jatkolomake
Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto sivu Sisällysluettelo sivu 3 Johdanto Logo sivu 4 Värit sivu 6 Tekstityypit sivu 7 Lomakkeisto sivu 8 Kirjelomake Jatkolomake Kirjekuori C4 Kirjekuori C5 Kirjekuori
LisätiedotSISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT
Graafinen ohjeistus 28.10.2016 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. VAAKUNA... 4 3. TUNNUKSET... 5 3.1. Puolangan logo... 5 3.2. Slogan... 6 4. TYPOGRAFIA... 7 5. VÄRIT... 8 6. GRAAFINEN ELEMENTTI... 9 7. SÄHKÖPOSTIN
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotGraafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia
Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotVisuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus
Visuaalinen identiteetti Graafinen ohjeistus MEDRIAN OY SISÄLTÖ 01 VÄRIT 04 02 03 3... CMYK ja RGB 4... HELPien värit TYPOGRAFIA 5... Ensisijainen fontti 6... Toissijainen fontti 7... WWW-sivut LOGO 8...
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1
GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,
LisätiedotTULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016
TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016 TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT 2 SISÄLTÖ Saatteeksi... 3 Tullin tunnus... 4 Tullin tunnusvaihtoehdot... 5 Tullin
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSaatesanat...3. Liikemerkki...4. Värit...5. Logo suomenkielisenä...6. Logo ruotsinkielisenä...6. Liikemerkin käyttötapoja...7. Logon käyttötapoja...
Graafinen ohjeisto Sisältö 2 Saatesanat...3 Liikemerkki...4 Värit...5 Logo suomenkielisenä...6 Logo ruotsinkielisenä...6 Liikemerkin käyttötapoja...7 Logon käyttötapoja...8 Tunnuksen suoja-alue...9 Typografia...10
LisätiedotAsiakas ja tavoite. Tekninen toteutus
Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,
LisätiedotSISÄLLYS. Tunnus 3 Värit 5 Typografia 6 Visuaalinen elementti 7 Ilmesovellukset 8 Kuvien käyttö 11. Uusimaa hanke Graafinen ohjeistus
GRAAFINEN OHJEISTUS SISÄLLYS Tunnus 3 Värit 5 Typografia 6 Visuaalinen elementti 7 Ilmesovellukset 8 Kuvien käyttö 11 Uusimaa 2019 -hanke Graafinen ohjeistus TUNNUS Uusimaa 2019 -hankkeen tunnus on kaksikielinen.
LisätiedotVÄYLÄVIRASTO GRAAFINEN OHJEISTO 4/2019
VÄYLÄVIRASTO GRAAFINEN OHJEISTO 4/2019 YKSINKERTAINEN ON KAUNISTA Väylän liikemerkki koostuu sanasta VÄYLÄ ja sinisen sävyisestä tunnuksesta. Tunnuksessa on V-kirjain, jonka negatiivisesta tilasta muodostuu
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
LisätiedotYliopistojen erilliset palautteet. Webropol kyselyn tulokset. RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa
Palvelukonsortion johtoryhmän kokous 3-2011- 3.10.2011 RAPORTTI 2 Uudet värit portaaliin Testipäivä: 26.9.2011 sekä kysely Webropolissa Yliopistojen erilliset palautteet Helsingin yliopisto LIITE R1 Turun
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
Lisätiedot1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...
GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5
LisätiedotSUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO
SUOMEN VAPAAKIRKON LAPSI- JA NUORISOTYÖN GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLTÖ Johdanto...3 Logo...4 Logon käyttö...6 Logo ja sloganit...8 Typografia...10 Värit...12 Valokuvien käyttö...14 2 Suomen Vapaakirkon lapsi-
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotG r a a f i n e n o h j e i s t u s
Graafinen ohjeistus Naisten Valmiusliiton graafinen ilme on merkittävä osa yleisölle välittyvästä mielikuvasta. Graafisen ohjeistuksen avulla luodaan huoliteltu ja yhtenäinen ilme, joka antaa Naisten Valmiusliitosta
LisätiedotGrisaille Graafinen opas
Sisällys Yritystunnuksen käyttö Yritystunnuksen käyttötapoja... 3 Esimerkkejä yritystunnuksen vääristä käyttötavoista... 4 Yritystunnuksen käyttö valokuvan kanssa... 5 Yritystunnuksen käyttö valokuvan
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotMAKULIHAN YRITYSILMEEN GRAAFINEN OHJEISTO
MAKULIHAN YRITYSILMEEN GRAAFINEN OHJEISTO 2011 Tämä graafinen ohjeisto esittelee Makulihan logon ja sen sovellukset, sekä antaa ohjeet yritysilmeen käyttöön. Ohjeistoa ja sähköisiä originaaleja käytetään
LisätiedotSISÄLLYS. 02 Mobiilimaksu-tunnus 04 Tunnuksen käyttö 07 Värit 08 Typografia 09 Maksunappi 10 Maksunapin sijoittelu 10 Maksuikkuna
GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS 02 Mobiilimaksu-tunnus 04 Tunnuksen käyttö 07 Värit 08 Typografia 09 Maksunappi 10 Maksunapin sijoittelu 10 Maksuikkuna 2 TUNNUS Mobiilimaksu-tunnus koostuu sim-kortin muotoisesta
LisätiedotKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Tunnus 3 Tunnuksen suoja-alueet 4 Tunnuksen käyttö 5 Värit 6 7 Kaakkolennokit 8 Sovellukset Käyntikortit 9 Asiakirjapohja
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotSuupohjan koulutuskuntayhtymä. Graafinen ohjeisto
Suupohjan koulutuskuntayhtymä Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto Tämä graafinen ohjeisto antaa perusohjeet Vuoksin visuaalisen ilmeen käytöstä markkinointiviestinnässä. Graafisen ohjeiston noudattamisella
Lisätiedot