Ari Vilmunen. VISUAALINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS IMAGONÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ari Vilmunen. VISUAALINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS IMAGONÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry"

Transkriptio

1 Ari Vilmunen VISUAALINEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS IMAGONÄKÖKULMASTA TARKASTELTUNA Esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 Yksikkö Tekniikan toimipiste, Ylivieska Koulutusohjelma Aika Tekijä/tekijät Ari Vilmunen Mediatekniikka Työn nimi Visuaalinen suunnittelu ja toteutus imagonäkökulmasta tarkasteltuna, esimerkkinä Jokilaaksojen Tiimi ry Työn ohjaaja Sivumäärä Maarit Tammisto Työelämäohjaaja Kati Järvi Työn tavoitteena oli luoda talotyyli ja visuaalinen linja mielenterveysalalla toimivalle Jokilaaksojen Tiimi ry:lle. Lisäksi heidän jäsenlehtensä Jotin Posti sai uuden visuaalisen ilmeen ja taittopohjan. Lopputuloksena syntyi ilme, joka palvelee hyvin yhdistyksen imagoa. Tietoperustassa perehdyttiin imagonrakennusprosessiin, jonka läpi käymällä voitiin selvittää, millainen ilme sopisi parhaiten yhdistykselle. Lisäksi tutustuttiin julkaisun taiton perusteisiin, jotta jäsenlehdestä saatiin hyvännäköinen ja luettava kokonaisuus. Lopuksi tehtiin graafinen ohjeistus, jonka avulla yhdistys voi jatkossa noudattaa uutta talotyyliä ja visuaalista ilmettä. Asiasanat Imago, talotyyli, taitto, graafinen suunnittelu, graafinen ohjeistus

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA POLYTECHNIC Date Author Department of technology, Ylivieska Degree programme Ari Vilmunen Media Technology Name of thesis Visual design and execution from the image perspective, Jokilaaksojen Tiimi ry as an example Instructor Pages Maarit Tammisto Supervisor Kati Järvi The goal of this work was to create a house style and a visual style to Jokilaaksojen Tiimi ry, which operates in the field of mental health. Their member magazine Jotin Posti also got a new visual look and layout. As a result they now have a look, which serves well the image of the association. The theoretical framework included the image constructing process. With the help of it, it was possible to determine what kind of a look suited the association best. In addition, the basic principles of layout design were studied so that the member magazine would be a good-looking and readable whole. Finally, the graphic guidelines were created. With the help of them the association can follow the new house style and visual look in the future. Key w ords Image, house style, layout, graphic designing, graphic guidelines

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET 3 3 YHDISTYSESITTELY: JOKILAAKSOJEN TIIMI RY 4 4 IMAGO VS. MAINE 5 5 IMAGON LUONTI ORGANISAATIOLLE Mielikuvien muodos tuminen Identiteetin löytäminen Tavoitteiden määrittely tavoitekuvan avulla Tavoitteet todeksi profiloinnilla Organisaation imago syntyy 11 6 TALOTYYLIN SUUNNITTELU ORGANISAATIOLLE Värimaailman pohdinta L iikemerkin s uunnittelu ja toteutus Nimilogon pohdinta ja oikean fontin valinta 21 7 YHDISTYKSEN JÄSENLEHDEN SUUNNITTELU JA TAITTO Lehden persoona Lehden kansi ja nimilogo Lehden värimaailma Lehden typografia Lehden taitto ja graafisten elementtien sijoittelu 29 8 MUUT PAINOTUOTTEET Käyntikortin suunnittelu ja toteutus O vitarran s uunnittelu ja toteutus E sitteiden visuaa linen uudistaminen 32 9 YHTEENVETO JA POHDINTA 34 LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena on suunnitella ja toteuttaa Jokilaaksojen Tiimi ry:n uusi visuaalinen ilme, jonka tärkeimmät osat ovat värimaailman tarkennus sekä liikemerkin ja nimilogon toteutus. Heidän jäse nlehtensä Jotin Posti myös uudistetaan alusta alkaen, ja tämän uudistuksen pohjana toimii suunnittelemani uusi visuaalinen ilme. Yhdistyksellä ei ole aiemmin ollut loppuun asti mietittyä talotyyliä, joten sellaiselle on ollut tarvetta. Lisäksi heidän jäsenlehtensä on ollut ulkoasultaan hyvin pelkistetty ja taitossa ei ole noudatettu hyviä perussääntöjä. Tämä kaikki antaa hieman viimeistelemättömän kuvan yhdistyksestä, eikä tavoitemielikuva ole välttämättä toteutunut yhdistyksen haluamalla tavalla. Tarkoitus olikin selvittää, mitä yhdistys edustaa ja mitä se haluaa itsestään kertoa, ja tämän pohjalta suunnitella ja toteuttaa oikeanlainen visuaalinen ilme, joka palvelisi heidän tavoitemielikuvaansa. Oikea imago syntyy hyvin pitkälle visuaalisen ilmeen kautta, joten se on hyvin tärkeä osa profilointia. Tietoperustassa tarkastellaan sitä, millaiset vaiheet yrityksen täytyy käydä läpi imagon synnyttämiseksi, ja kuinka tämä toteutuu Jokilaaksojen Tiimi ry:n osalta. Käytännön osuudessa käydään läpi kaikki ne vaiheet, joiden avulla yhdistykselle luotiin uusi talotyyli. Lisäksi selvennetään, miksi tiettyihin ratkaisuihin on päädytty. Jokaisessa opinnäytetyön vaiheessa käytettiin paljon kirjallisuutta. Tietoperustassa hyödyllisimmäksi osoittautuivat Uimosen ja Ikävalkon Mielikuvien maailma ja Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa. Näiden avulla koko imagonsyntyprosessi selkiytyi ja sen avulla pystyttiin miettimään, miten tämä voisi Jokilaaksojen Tiimi ry:n kohdalla toimia sekä kuinka se vaikuttaisi visuaalisen ilmeen suunnitteluun.

6 2 Käytännön osuudessa tärkeimmät kirjat olivat Loirin Huom! Visuaalisen viestinnän käsikirja ja Rantasen Mistä on hyvät lehdet tehty. Ensin mainitusta oli suurta hyötyä sekä värimaailmaa että erityisesti nimilogoa ja liikemerkkiä suunnitellessa, antaen hyödyllistä tietoa värien ja muotojen käytöstä. Jälkimmäinen taas tarjosi kaiken mitä tarvitsi tietää lehtien teosta koko lehden rakenteen suunnittelemisesta aina lopulliseen taittoon saakka. Imago on äärimmäisen tärkeä mille tahansa organisaatiolle, oli se sitten kaupallinen yritys tai vapaaehtoistoiminnalla toimiva yhdistys. Suomi on täynnä mitä erilaisimpia yhdistyksiä, ja tästä joukosta ei ole helppo erottua. Massaan hukkuminen on vaarana varsinkin jos järjestö ei ole miettinyt tarkkaan, mitä haluaa sidosryhmilleen tarjota ja työskennellyt lujasti tarjotakseen oikeanlaisen mielikuvan itsestään. Ihmisten luottamuksen kadottaa helposti, jos imagon antamia lupauksia ei pidetäkään, ja imago antaa väärän kuvan järjestön toiminnasta. Tavoitteena olikin siis suunnitella ja toteuttaa visuaalisesti yhdistyksen imagoon sopiva ilme, joka edustaisi hyvin yhdistyksen arvoja ja tavoitteita.

7 3 2 TUTKIMUSONGELMA JA TAVOITTEET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli uudistaa Jokilaaksojen Tiimi ry:n visuaalinen ilme. Jokilaaksojen Tiimi ry on seitsemän mielenterveysyhdistyksen yhteisyhdistys, jonka toimialue kattaa Oulun Eteläisen alueen. Yhdistyksellä ei ole ollut loppuun asti mietittyä visuaalista ilmettä, eikä se täysin sovi edustamaan heidän ajamaansa asiaa (kts. kuviot 1, 3 ja 5). Viestinnän kannalta minkä tahansa järjestön tärkein tehtävä on välittää oikea kuva itsestään muille, ja tämä tapahtuu mielikuvien avulla. Se, mikä mielikuva yleisölle syntyy, on kiinni myös asioista, joihin yhdistys ei toiminnallaan voi edes vaikuttaa. Se voi kuitenkin ratkaisevasti vaikuttaa asiaan tarkkaan mietityllä ja rakennetulla visuaalisella ilmeellä, joka selvästi viestii yhdistyksen arvot ja tavoitteet. Uudistus toteutettiin uuden talotyylin avulla. Tähän kuuluvat värimaailma, liikemerkki ja nimilogo, käyntikortti, esitteet ja ovitarra. Näiden käyttöä varten tehtiin myös graafinen ohjeistus. Oikea värimaailma ja muodot ovat peruspilarit, joiden pohjalta visuaalista ilmettä lähdetään suunnittelemaan. Ne vaikuttivat jatkossa kaikkiin talotyylin sisällään pitämiin osiin.

8 4 3 YHDISTYSESITTELY: JOKILAAKSOJEN TIIMI RY Jokilaaksojen Tiimi ry on Pohjanmaalla toimiva, seitsemän mielenterveysyhdistyksen yhteisyhdistys, jonka toimialue kattaa Oulun Eteläisen alueen. Kaiken kaikkiaan alueeseen kuuluu 20 kuntaa ja jäseniä yhdistyksissä on yhteensä noin Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota toimialueellaan vertaistukitoimintaa sekä ryhmätoimintaa ja kuntouttavaa työtoimintaa psykiatristen palvelujen käyttäjille ja mielenterveyskuntoutujille. Yhdistys pyrkii ennaltaehkäisemään mielenterveysongelmien syntymistä yhteisöllisyyden ja eri toimintamuotojen avulla sekä edistämään yleistä mielenterveyttä ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistys toteuttaa toimintaa yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa. Lisäksi se toimii yhteistyössä muiden vastaavien yhdistysten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa. Yhdistys haluaa myös vaikuttaa mielenterveyskuntoutujiin kohdistuviin ennakkoluuloihin ja asenteisiin jakamalla asiatietoa sekä lisäämällä myönteistä suhtautumista mielenterveysasioihin. Yhtenä osatavoitteena on kuntien sosiaali- ja terveystoimien toiminnan ja mielenterveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan parempi yhteensovittaminen ja yhteistyön lisääminen.

9 5 4 IMAGO VS. MAINE Karvosen mielestä maine on eräissä suhteissa parempi käsite kuin imago, joka on erityisesti journalistisessa kielessä leimautunut todellisuutta peittäväksi sumuverhoksi. Imago on myös hyvin epämääräinen käsite; se on visuaalinen metafora, ja kaikkien metaforien tapaan se korostaa joitakin puolia asiassa ja vähättelee toisia puolia. Tämä korostaa tiedon ongelmatonta, teknistä siirtymistä tajuntaamme, jolloin tulkinnan problematiikkaa vähätellään. Kuitenkin havaitseminen on mitä suurimmassa määrin tulkitsevaa toimintaa. Imagon petollisessa rakentamisessa meidän ja todellisuuden väliin on pystytetty valheellinen kulissi, joten mielikuvamme muodostuu tästä valetodellisuudesta oikean todellisuuden sijaan. (Karvonen 1999, 46.) Karvosen näkemys asiasta on todella hyvin perusteltu, ja pitää sisällään monia hyviä argumentteja. Maine on periaatteessa hyvä sana korvaamaan imagon, jo senkin takia että se on täysin suomenkielinen sana. Suomenkieliset termit ovat aina suositeltavia, jos niitä löytyy vaihtoehtojen joukosta. Sana maine on luonteeltaan kuulemiseen ja puhumiseen perustuva, eikä siis visuaalinen termi. Näin maine on perinteisesti liittynyt myös viestien esittämiseen ja niiden ymmärtämiseen. Maine on siis olemassa ihmisten keskuudessa, yhteisössä. Sitä tuotetaan ja uusinnetaan puhumalla tai muunlaisissa esityksissä. (Karvonen 1999, 47.) Maine on myös sitä, mitä yleisesti sanotaan tai uskotaan henki lön tai asian luonteesta eli se on ihmisten esittämä hyvä tai huono todistus jostakusta. Ihmiset eivät valitse palvelujen tarjoajaa sattumalta, vaan siksi, että läheinen tai muu luotettu henkilö on näitä suositellut. Näin tapahtuessa valinta on perustunut maineeseen. (Karvonen 1999, 47.)

10 6 Maine on organisaatiosta kerrottujen tarinoiden joukko ja sitä, että organisaation perustavat arvot ja visiot pidetään elossa yhteisön kollektiivisessa muistissa ja toiminnassa. (Karvonen 1999, 48.) Hyvä maine saavutetaan pitkäaikaisen työskentyn tuloksena. Tämä ei myöskään ole vain johtajien vastuulla, vaan koko organisaation henkilökunnan on pidettävä huolta hyvistä suhteista. Hyvää ulkoista mainetta ei voi saavuttaa ilman hyvää sisäistä mainetta; jos ihmiset talon sisällä eivät tunne luottamusta organisaation toimintaan ja johtamistapaan, niin ulkopuolisetkaan eivät voi sitä tuntea. Hyvän maineen rakentuminen voi kestää vuosia, mutta se voi tuhoutua hetkessä, ellei sitä vaalita huolella. (Karvonen 1999, 49.) Karvosen hyvin perustelluista argumenteista huolimatta tässä opinnäytetyössä on päätetty turvautua käyttämään imago-sanaa. Tämä johtuu lähinnä sanan yleisestä tunnettavuudesta tässä asiayhteydessä. Maine-sanan käytön tajuaisivat varmasti monet asiaan paremmin perehtyneet, mutta useimmille imago ja sen merkitys ovat tutumpia. Maineen merkitys ei välttämättä kävisi niin selväksi. Turvautumalla imago-sanaan osoitetaan myös tekijän oman kanta asian suhteen. Vaikka Karvosen perustelut ovat hyvin perusteltuja, ei maine voisi korvata niin helposti imago-termin hyvää yleisluontoisuutta, varsinkin kun puhutaan organisaation imagonluontiprosessista.

11 7 5 IMAGON LUONTI ORGANISAATIOLLE Jokaisella ihmisellä on oma identiteettinsä, se mitä hän on ja mitä hänestä ajatellaan. Kukaan meistä ei ole täysin samanlainen, vaan jokaisella meistä on omat luonteenpiirteemme ja persoonallisuus. Saattaa käydä niin, että ihminen onkin jotain muuta kuin mitä suurin osa kuvitteli hänen olevan. Hänestä on syntynyt väärä mielikuva. Tämä on voinut johtua siitä, että hän on käyttäytynyt tai tehnyt ratkaisuja päinvastaisesti hänen omaan identiteettiinsä nähden. Samaan tapaan voi käydä erilaisille organisaatioille. Heillä saattaa olla hyvinkin selkeä kuva siitä, mitä he haluavat edustaa, mutta eivät ole saaneet välitettyä tätä kuvaa oikein muille ihmisille. Viestintä on tällöin epäonnistunut, ja syntynyt väärä imago voi koitua suureksi vahingoksi yhdistykselle: ihmiset luulevat se n edustavan jotain muuta kuin olivat kuvitelleet, ja yhdistys menettää näin ison siivun potentiaalisesta kohdeyleisöstään. On kuitenkin olemassa selkeä imagonluontiprosessi, jonka läpi käymällä organisaatio edistää omaa tunnistettavuuttansa ja tekee selväksi sidosryhmilleen, mitä se on ja mitkä ovat sen arvot ja periaatteet. Ihmiset muodostavat myös itsenäisesti mielikuvia, joihin organisaatioiden on välillä mahdotonta vaikuttaa. Tämän johdosta Erkki Karvonen kirjassaan Elämää mielikuvayhteiskunnassa puhuu mieluummin imagon rakentumisesta kuin rakentamisesta. Viestin lähettäjä ei voi antaa kuin rakennuspalikat, joista vastaanottaja itse aktiivisesti rakentaa omat käsityksensä. Kuitenkin antamalla vain valikoituja palikoituja vastaanottajan käyttöön, pystyy lähettäjä vaikuttamaan syntyviin käsityksiin.

12 8 5.1 Mielikuvien muodostuminen Mielikuvat ovat kaikki kaikessa imagon luontia ajatellen. Organisaation itsestään herättämät mielikuvat ovat ihmisille yhtä kuin organisaatio ja sen toiminta. Tämän vuoksi on tärkeää, että viestintä antaa ihmisille oikean kuvan organisaatiosta; näin vääriä mielikuvia ei pääse syntymään. Mielikuvien muodostumisesta puhuttaessa läsnä on yleensä kaksi osapuolta: se, josta kuva tai käsitys muodostetaan, ja se, jolle kuva muodostuu. Nämä osapuolet ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa niin, että vastaanottaja saa informaatiota havainnointinsa pohjaksi, ja mielikuvia muodostuu. (Karvonen 1999, 51.) Toimijasta leviää tarkoituksella tai tahattomasti tuotettua informaatiota havaitsijan saataville, ja tämän pohjalta havaitsija tuottaa käsityksen tai kuvan toimijasta itselleen. Muodostuneesta käsityksestä tulee oletusarvo, jota vastaisuudessa sovelletaan kohteeseen. Jo pelkkä toimijan olemassaolo tai normaali toiminta tuottaa informaatiota ympäristöön, vaikkei sitä tarkoituksella viestittäisikään; viestimme aina jotain, halusimme sitä tai emme. Viestinnän pohjalta syntyy väistämättä mielikuvia ihmisille. Toimittajan valittavana onkin se, viestitäänkö tahattoman sattumanvaraisesti vai tarkoituksellisesti jotakin painottaen. (Karvonen 1999, 52.) Kuten Rope ja Mether toteavat kirjassaan Tavoitteena menestysbrandi, on mielikuvan rakentaminen selkeä työprosessi; lähdettäessä tekemään toimivaa mielikuvaa, työ kulkee tietyn yhtäläisen prosessin kautta. 5.2 Identiteetin löytäminen Imagonluontiprosessin aluksi organisaation täytyy ensimmäiseksi selvittää itselleen, mikä sen identiteetti on, koska se toimii pohjana imagosunnittelulle. Organisaatiolla on identiteetti kuten ihmiselläkin, ja se on syntynyt aikojen ja tapahtumien myötä. Se on aina oikea ja todellinen, pitäen sisällään arvot, ominaisuudet, toimintatavat, ihmi-

13 9 set, tuotteet ja palvelut, niin hyvät kuin huonot puolet. Identiteetti vastaa kysymykseen mikä tämä yhteisö on?. (Uimonen & Ikävalko 1996, 181.) Identiteettitietoisuus on perusasia sisäistä ja ulkoista kuvaa miettiessä ja pohtiessa niiden viestittämisestä sidosryhmille. Identiteetti ei kuitenkaan ole aina itsestäänselvyys, sillä eri yksiköistä johtuen identiteettejä voi olla useampia. Erilaisuus voi johtua esimerkiksi historiasta ja johtamiskulttuureista ja henkilöstön tai sen alaryhmien ominaisuuksista. Kysymys kuuluukin, määritelläänkö yhteinen identiteetti eri yksiköille, vai pitääkö kukin kiinni omasta minuudesta. (Uimonen & Ikävalko 1996, 182.) Jokilaaksojen Tiimin ry:n pohjana on seitsemän eri yhdistystä, joten on hyvin todennäköistä, että jokaisella niistä on hieman erilainen historia ja toimintavat. Toisaalta yhdistykset toimivat samalla alalla ja samojen periaatteiden vuoksi, joten toimintapohja on melko samanlainen. Kuitenkin tällaista yhteisyhdistystä varten tarvitsee selkeyttää identiteetti, jotta henkilöstöt eri yhdistyksissä tietävät, minkä vuoksi juuri Jokilaaksojen Tiimi ry toimii. Identiteettiä voi etsiä esittämällä itselleen kysymyksiä tyyliin miksi yhteisö on olemassa, mitä annettavaa sillä on ympäristölleen ja mitkä ovat sen arvot ja erityisominaisuudet. Kannattaa pohtia myös minne organisaatio on menossa, tulevaisuuden visiota, joka antaa suunnan toiminnalle jatkossakin. Ilman identiteettitietoisuutta ei pystytä visiota rakentamaan kestävälle pohjalle, vaan päämäärä jää epäselväksi. (Uimonen & Ikävalko 1996, 183.) 5.3 Tavoitteiden määrittely tavoitekuvan avulla Yleisesti käytössä olevassa määrityksessä profiili käsitetään näkymisen laajuutena. Yhteisöviestinnässä sillä kuitenkin tarkoitetaan tavoitekuvaa eli sitä, millaisena yhteisö haluaisi näkyä sidosryhmiensä silmissä ja millaisia mielikuvia se haluaa itsestään herättää. Tavoitekuva määritellään, jotta saadaan kohde erottumaan muista organi-

14 10 saatioista, tuotteista, palveluista, ajatussuunnista tai henkilöistä. Se pitää luoda identiteetin pohjalta, muuten koko yhdistyksen uskottavuus kärsii. Tavoitekuvan pitää perustua todellisuuteen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 184.) Mielikuva ei välttämättä ole yhtä sen sisällön kanssa, mistä kyseessä oleva kuva on muodostunut. Mielikuvatyössä ei välttämättä pidä sanoa kaikkia organisaatiossa olevia asioita ulos, vaan niistäkin kannattaa katsoa, millainen kuva asiasta pyritään tekemään. Imagon avainominaisuuksia määriteltäessä ei välttämättä lähdetä yrityksen sisäisestä sisällöstä, vaan ulkoisista tekijöistä, joiden avulla saadaan tehtyä kilpailukykyinen mielikuva. (Rope & Mether 2001, 99.) Jokilaaksojen Tiimi ry haluaa edistää mielenterveystyötä ja yleisesti parantaa ihmisten käsitystä mielenterveysasioista. Nämä ovat tämän yhdistyksen tärkeimmät tehtävät ja niitä sen ennen kaikkea kannattaakin mainostaa viestinnässään. Yhdistys tekee varmasti useampiakin asioita sisällä, mutta niillä ei ole niin paljon merkitystä kuin mitä tapahtuu ulkona, ihmisten nähtävissä. Tavoitemielikuva kannattaakin siis rakentaa asioista, jotka edustavat yhdistystä puhtaimmillaan ja yksinkertaisimmillaan, jolloin yhdistyksen tavoitteet eivät jää suurelle yleisölle epäselviksi. Tavoitekuvan edustaessa organisaation aikaan, ajankohtaan tai arkitekemiseen sitomattomia ominaisuuksia se kantaa pitkälle tulevaisuuteen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 187.) 5.4 Tavoitteet todeksi profiloinnilla Profilointi tarkoittaa strategiaa, menetelmiä ja toimenpiteitä, joilla tavoitekuvaan pyritään ja se tähtää organisaation haluamien mielikuvien kytkeytymiseen vastaanottajan tajunnassa. Profilointi on pitkäjänteistä työtä, mikä vaatii sen että tiedottajat ja muut viestinnän ammattilaiset tietävät mitä organisaatio todella tekee. Profiloinnille ei ole

15 11 aitoa pohjaa, jos organisaatiolla ei ole näkemystä tulevaisuudestaan. (Uimonen & Ikävalko 1996, ,187.) Profiloinnin keskeisimpiä alueita ovat visuaalinen linja ja ilme, jotka määrittelevät miltä yritys, tuote tai henkilö näyttää. Visuaalinen linja näyttäytyy graafisena ilmeenä kaikkialla ja kaikessa, missä organisaatio vaikuttaa ja toimii. Se on tärkeä osa-alue, mutta yhteisön perusolemus ja sitä kuvaavat verbaaliset viestit on määriteltävä ensin. (Uimonen & Ikävalko 1996, 186.) Tämä opinnäytetyö liittyy hyvin oleellisena osana juuri tähän vaiheeseen imagonluontiprosessia. Yhtenäisen visuaalisen linjan luominen on hyvä tapa toteuttaa tavoitemielikuvaa ja näin tukea yhdistyksen identiteettiä. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kaikki valinnat ja ratkaisut visuaalista linjaa koskien ovat oikeita ja ennen kaikkea yhdistyksen sanomaa ja arvoja kuvaavia. Väärillä ratkaisuilla annetaan helposti täysin väärä kuva yhdistyksen toiminnasta. Ihmiset näkevät aina kuvat ennen tekstiä, joten siksi on tärkeää että talotyyli ei heti ensimmäisenä ole harhaan johtamassa. Kun on asetettu jokin mielikuvatavoite, sen pitää myös ilmeentyä erilaisissa organisaation tekemisissä. Imagotavoite ei siten olekaan pelkkä toivesana vaan selkeä suuntauslinjaus organisaation toimintaratkaisuihin. (Rope & Mether 2001, 100.) 5.5 Organisaation imago syntyy Imago on vastaanottajalle syntyvä kuva organisaatiosta ja siihen liittyvistä asioista ja on siten viimeinen lenkki ketjusta, joka alkaa identiteetistä ja jalostetaan profiiliksi. Imagon pitäisi olla mahdollisimman yhdenmukainen tavoitekuvan ja omankuvan kanssa. Jos syntyneellä imagolla ei ole vastaavuutta todellisuuden kanssa, niin organisaatio voi kärsiä pahoin totuuden paljastuessa. (Uimonen & Ikävalko 1996, 189.)

16 12 Imago voi olla parhaimmillaankin vain osittain profiilin suuntainen, koska se syntyy paitsi lähettäjän pyrkimyksistä, myös lukuisista havainnoista, joita syntyy vastaanottajan tajunnassa. Vastaanottajan omat arvot, tiedot, ennakkoluulot ja mielipiteet muokkaavat omalta osaltaan organisaation imagoa. Se syntyy siis myös riippumatta siitä, haluammeko tietoisesti työskennellä imagon hyväksi. (Uimonen & Ikävalko 1996, 190.) Imago todentuu teoissa ja sanoissa. Onko organisaatio sitä, mitä se väittää olevansa. Teoissa yhdistyvät organisaation identiteetti ja arvomaailma sekä arjen toiminta. Viestinnässä teot puhuvat omaa kieltään, joita sanoilla vielä vahvistetaan. Imago jää epämääräiseksi ja sekavaksi, jos teot ja sanat ovat ristiriidassa. Kielteinen kokemus ja mielikuva elää pitempään kuin myönteinen. (Uimonen & Ikävalko 1996, 191.) Varsinkin visuaalinen linja on ollut ongelmallinen Jokilaakso jen Tiimin ry:n tapauksessa. Se on antanut aivan toisenlaista kuvaa siitä, mitä yhdistys mahdollisesti edustaa. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti imagoon, ja varsinkin yhdistystä tuntemattomille on ollut vaikea tietää, millaisesta yhdistyksestä on kyse tai mitä se tekee. Visuaalista linjaa ei ole siis mietitty tarpeeksi tarkkaan. Tämän opinnäytetyön tärkein tehtävä onkin vaikuttaa positiivisesti imagoon antamalla yhdistykselle uusi ilme, joka kuvastaa parhaiten heidän tekemisiään ja luo heille oman persoonan.

17 13 6 TALOTYYLIN SUUNNITTELU ORGANISAATIOLLE Talotyyli on yhteisön valitsema visuaalinen linja, jota sovelletaan sen kaikessa viestinnässä. Linjaus pitää sisällään tyylin, muodot ja värit, ja tavoitteena on erottaa yhteisö visuaalisesti muista. Näin yhteisölle luodaan näkyvä persoonallisuus, joka helpottaa sen tunnistamista ja muistamista. Visuaalinen linja on siten yksi keskeinen yhteisön profiloinnin työväline (Loiri & Juholin 1998, 129.) Jos organisaatio haluaa olla vakavasti otettava ja kilpailukykyinen, sillä täytyy olla talotyyli. Erilaisia yhdistyksiä ja yrityksiä on Suomessakin niin paljon, että niiden täytyy erottua jollain tavalla toisistaan. Jokainen organisaatio on kyllä pohjimmiltaan persoonallinen johtuen ihmisistä, jotka sen sisällä työskentelevät. Tämä ei kuitenkaan pelkästään riitä, vaan persoonallisuuden pitää näkyä myös ulospäin muillekin ihmisille. Hyvin rakennettu talotyyli eri elementteineen on ratkaisu tähän. Talotyylin tulee perustua yhteisön identiteettiin. Visuaalisen linjan tulisi tehokkaasti yhdistää vastaanottajien ajatukset yhteisön ydinasioihin eli siihen, mitä yhteisö haluaa viestiä itsestään. Talotyyli ei saa syntyä hetken mielijohteesta tai muotitrendistä, vaan se tulee luoda tyyliltään ja väreiltään sellaiseksi, jota aika ei kuluta muutamassa vuodessa. (Loiri & Juholin 1998, 129.) On siiis tärkeää, että organisaation identiteetti on täysin selkeä, ennen kuin aletaan rakentaa visuaalista linjaa. Imagonluontiprosessin avulla onnistuttiin selvittämään, millainen yhdistys Jokilaaksojen Tiimi ry ja mitä se haluaa itsestään kertoa. Tämän prosessin läpikäymisestä on tässä vaiheessa erittäin suuri hyöty. Visuaalinen kokonaisilme syntyy monista aineksista, ja talotyyli sisältää esimerkiksi seuraavien asioiden määrittelyn: nimilogo, liikemerkki, tunnusväri ja typografia sekä kaikki käytettävät tuotteet, kuten lomakkeet, lomakkeistot ja kuoret. (Loiri & Juholin 1998, 130.)

18 14 Värimaailma sekä liikemerkki ja nimilogo ovat talotyylin tärkeimmät osat. Ne ovat peruspilarit, joiden pohjalta koko talotyyli rakennetaan. Nämä kolme asiaa näkyvät muodossa tai toisessa kaikessa yhteisön viestinnässä. Ne myös parhaiten tuovat esille yhteisön omaa identiteettiä ja persoonallisuutta. 6.1 Värimaailman pohdinta Ihmiset näkevät maailman monissa eri väreissä. Värit ovat sen verran luonnollinen asia ja iso osa jokapäiväistä elämäämme, että harvat meistä kunnolla miettivät niiden merkitystä. Kuitenkin ihmiset käyttävät värejä myös valmistamissaan asioissa sekä itseään ilmaistessaan. Värejä ei suinkaan käytetä sattumanvaraisesti, vaan niiden käytöllä on aina jokin tarkoituksensa. Värit ovat saaneet aikojen saatossa erilaisia merkityksiä, jotka ovat joko universaaleja tai vaihtelevat eri kulttuurien välillä. Välillä on vaikea tietää, miksi tietyt värit ovat saaneet merkityksensä, kun taas toisten värien osalta on merkitykset helppo ymmärtää (esim. vihreä luonnon värinä). Ihmiset ovat kuitenki n niitä, jotka ovat nämä merkitykset luoneet väreille, ja käyttämällä tiettyjä värejä pystymme viestittämään haluamiamme asioita. Ihmiset eivät tietoisesti aina tajua miksi jokin asia on juuri tietyn väriseksi tehty, mutta alitajuntamme tekee asioiden yhdistämisen puolestamme ja mielikuva syntyy värien avulla joskus hyvinkin tiedostamattomasti. Jokilaaksojen Tiimi ry:n piti saada itselleen tunnusväri, joka kuvastaisi hyvin heidän toimintaansa ja persoonaansa. Heidän tapauksessaan vihreä on eittämättä sopivin väri, sillä vihreän saamat merkitykset ja ominaisuudet ovat juuri omiaan palvelemaan heidän imagoansa. Vihreä on rauhoittava väri, joka saa ihmiset tuntemaan itsensä turvassa oleviksi ja hoivatuiksi ja samalla kertoo myös kliinisyydestä ja puhtaudesta; monissa leikkaussaleissa sisustus ja hoitohenkilökunnan vaatteet ovat vihreitä. Vihreällä sanotaan myös olevan parantavia voimia. Mm. Ranskassa

19 15 ja Italiassa apteekin symbolina on vihreä risti, Suomessa usein vihreä merkki, jossa käärme kietoutuu sauvan ympärille. (Hintsanen 2008.) Jokilaaksojen Tiimi ry:lle nämä merkitykset sopivat hyvin, varsinkin kuvaus turvallisuudesta ja hoivauksesta. Heidän tarkoituksensa on auttaa ihmisiä takaisin jaloilleen ja elämänsä pariin. Myös eri kulttuureissa vihreä on useimmiten positiivisia mielleyhtymiä herättävä väri, kuten Hintsanen verkkosivustollaan kertoo. Intiaanit liittävät vihreän parantamiseen, puhdistautumiseen ja uudelleensyntymiseen, ja Meksikossa vihreää pidetään toivon värinä. Vihreätä pidetään myös hyvin yleisesti elämän värinä, ja Loiri ja Juholin puhuvat vihreän rauhoittavasta merkityksestä ja vihreästä uuden synnyn symbolina kirjassaaan HUOM! Visuaalisen viestinnän käsikirja. (Loiri & Juholin 1998, 111.) Vihreä oli siis omiaan yhdistyksen tunnusväriksi, ja varsinkin heidän liikemerkissään se tulisi olemaan hyvin esillä. Kun valitaan värejä organisaation käytettäväksi, täytyy aina miettiä, millä alueella se toteuttaa toimintaansa. Eri kulttuureissa väreillä voi olla hyvinkin erilaisia merkityksiä, ja tietyt värit saattavat herättää jossain päin maailmaa hyvinkin negatiivisia mielikuvia. Siksi värien käyttöä täytyy tarkkaan miettiä. Tämä koskee erityisesti suuria, kansainvälisesti toimivia organisaatioita. Tämän tiimoilta ei Jokilaaksojen Tiimi ry:n tapauksessa synny suurta ongelmaa, koska yhdistys toimii pelkästään kotimaansa sisällä ja sielläkin hyvin pienellä alueella. Kultturisia ristiriitoja ei tällöin voi syntyä ollenkaan, eikä vihreän värin mahdollisia negatiivisia konnotaatioita tarvitse ottaa ollenkaan huomioon. Länsimaisessa kulttuurissa vihreä on yleisesti ottaen hyvin posiitivinen väri, varsinkin sosiaalialalla toimivissa organisaatioissa käytettynä.

20 Liikemerkin suunnittelu ja toteutus Jokilaaksojen Tiimi ry:llä ei olllut aiemmin ollut varsinaista liikemerkkiä. Heidän käyttämäänsä liikemerkin korviketta ei ollut kunnolla mietitty eikä se ollut suoraan sanoen kovinkaan hyvä tai yhdistyksen ideologiaa ajava. Se on liian sekava eikä toimi kovinkaan hyvin pienessä koossa. KUVIO 1 Jokilaaksojen Tiimi ry:n entinen liikemerkki Koska pohjalla ei siis ole ollut kunnollista liikemerkkiä, oli sellaista hyvä lähteä rakentamaan ihan alusta alkaen. Ensimmäisenä täytyi kunnolla miettiä yhdistyksen tavoitemielikuvaa, ja sen pohjalta rakentaa oikeanlaisen mielikuvan herättävä liikemerkki.

21 17 Lähdettäessä miettimään liikemerkkiä täytyi käydä läpi paljon erilaisia vaihtoehtoja. Liikemerkin rakentamisessa voidaan käyttää monia eri keinoja, mutta tässä tapauksessa päädyttiin symboliikan käyttöön. Symboli on tunnus tai vertauskuva, jonka vastaanottajat tunnistavat ja tulkitsevat samalla tavoin. Soihtu symboloi älyn tai kulttuurin valoa, käärme ja sauva lääketiedettä, pykälä juridiikkaa jne. Aiemmin toimineen pankin symboli oli orava, joka on keräämisen ja säästämisen vertauskuva. (Loiri & Juholin 1998, 133.) Tehtävänä oli löytää siis jokin asia tai esine, joka toimisi hyvänä symbolina Jokilaaksojen Tiimi ry:lle ja heidän tavoitteilleen. Liikemerkin suunnittelu alkoi ensin hyvin yksinkertaisesta lähtökohdasta: j- ja t-kirjainten käytöstä. Nämä kirjaimet on otettu suoraan heidän kaksiosaisesta nimestään ja näiden kahden eri sanan alkukirjaimista. J- ja t-kirjaimia yhdistelemällä ne saavuttivat yhdessä vaiheessa hyvinkin paljon ankkuria muistuttavan muodon, josta syntynyt idea pääsi jatkokäsittelyyn. Jos ankkuria ajatellaan ihan käytännön näkökulmasta, niin sen tehtävä on saada vene tai laiva pysymään väliaikaisesti paikoillaan. Se siis estää esimerkiksi laivaa ajelehtimasta merelle, kun sen halutaan pysyvän satamassa. Tästä asetelmasta on todella helppo löytää monenlaisia vertauskuvia, jotka antavat vahvan symbolisen merkityksen ankkurille. Jokilaaksojen Tiimi ry on kuin ankkuri, joka auttaa sen asiakkaita ajelehtimasta pois ja pitää nämä satamassa. Ankkuri voidaan irrottaa, kun asiakas on valmis etenemään, mutta toisaalta ankkuri on aina valmiina pelastamaan elämän tyrskyissä eikä se koskaan jätä purjehtijaa turvatta. Ankkuri on vahvasti sidoksissa kaikista paikoista juuri satamaan, joka tuo tässä asiayhteydessä mieleen turvasatama-käsitteen. Turvasatamahan on eräänlainen kotipesä, jossa ollaan turvassa monelta vaaralta. Edeltävän pohdinnan lisäksi ankkuri on jo kauan ollut tärkeä kristillisessä symboliikassa, jossa se tarkoittaa yli kuoleman kestävää uskoa ja toivoa. (Tampereen seurakunnat 2008.) Ankkurilla on näin yleisesti hyväksytty positiivinen mielleyhtymä kristillisissä piireissä. Tämä uskon ja toivon ilmapiiri sopii hyvin myös Jokilaaksojen Tiimi

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

Graafinen. ohjeistus

Graafinen. ohjeistus Graafinen ohjeistus 1/2015 A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liiton tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla

Lisätiedot

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0

ABMcomposite Graafinen ohjeisto 1.0 Esipuhe Tämä kevyt graafinen ohjeisto antaa perusohjeet ABMcompositen visuaalisten elementtien käytöstä markkinointiviestinnässä. Eri viestintätilanteissa harkitusti ja johdonmukaisesti käytetty visuaalinen

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS. Ilves ry

GRAAFINEN OHJEISTUS. Ilves ry GRAAFINEN OHJEISTUS Ilves ry Copyright Ilves ry Versio 1.0 / Marraskuu 2015 YLEISTÄ Tämä ohjeistus on rakennettu ohjenuoraksi Ilves ry:n henkilökunnalle sekä kaikille urheiluseuran sidosryhmille, joilla

Lisätiedot

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti.

Ohjeita noudattamalla ja soveltamalla luodaan yhtenäinen ilme kaikkiin säätiön materiaaleihin tunnuksesta sähköiseen viestintään asti. YLEISTÄ Graafisen ohjeiston tarkoitus on toimia tukivälineenä eri sidosryhmille sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Ohjeistossa on esitelty ohjein ja esimerkein Epilepsiatutkimussäätiön visuaalinen

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015

Graafinen ohjeisto. Päivitetty tammikuussa 2015 Graafinen ohjeisto Päivitetty tammikuussa 2015 Sisällys Sisällys Esipuhe Liikemerkki ja logo Värit korteille ja kirjepohjalle Typografia Fontit korteille ja kirjepohjalle Kirje- ja esityspohja Käyntikorttipohjat

Lisätiedot

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS

TAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta

Lisätiedot

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ VAAKUNA TUNNUKSET Puolangan logo Slogan TYPOGRAFIA VÄRIT Graafinen ohjeistus 28.10.2016 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. VAAKUNA... 4 3. TUNNUKSET... 5 3.1. Puolangan logo... 5 3.2. Slogan... 6 4. TYPOGRAFIA... 7 5. VÄRIT... 8 6. GRAAFINEN ELEMENTTI... 9 7. SÄHKÖPOSTIN

Lisätiedot

TEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS

TEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS TEKIN VISUAALINEN OHJEISTUS VISUAALINEN OHJEISTUS Visuaalinen ilme on osa TEKin brändiä. Visuaalinen ilme symboloi organisaatiota, vahvistaa tavoiteltuja mielikuvia, lisää näkyvyyttä ja erottuvuutta. Ulkoisille

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus Visuaalinen identiteetti Graafinen ohjeistus MEDRIAN OY SISÄLTÖ 01 VÄRIT 04 02 03 3... CMYK ja RGB 4... HELPien värit TYPOGRAFIA 5... Ensisijainen fontti 6... Toissijainen fontti 7... WWW-sivut LOGO 8...

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Graafinen ohjeisto Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Tunnus 3 Tunnuksen suoja-alueet 4 Tunnuksen käyttö 5 Värit 6 7 Kaakkolennokit 8 Sovellukset Käyntikortit 9 Asiakirjapohja

Lisätiedot

TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016

TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016 TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT GRAAFINEN OHJEISTO 2016 TULLI GRAAFINEN OHJEISTUS ILMEEN PERUSELEMENTIT 2 SISÄLTÖ Saatteeksi... 3 Tullin tunnus... 4 Tullin tunnusvaihtoehdot... 5 Tullin

Lisätiedot

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI...

1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... GRAAFINEN OHJEISTO 1. ALKUSANAT... 3 2. TUNNUS... 3 3. VÄRIT... 3 4. MERKKI JA LOGOTYYPPI... 4 PÄÄLLEKKÄISVERSIO... 4 RINNAKKAISVERSIO... 4 5. SUOJA-ALUE... 5 6. TUNNUKSEN KÄYTTÖ... 5 7. MONIVÄRI... 5

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G

Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Miro Lahdenperä. Visuaalisen suunnittelun raportti VBP06S G Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Miro Lahdenperä Visuaalisen suunnittelun raportti 15.10.2010 VBP06S G 0505188 1. Oppimisteknologiat... 3 2.MobileWorks... 5 3. Print Media...

Lisätiedot

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015

Akavan. graafinen ohjeistus 3.12.2015 Akavan 3.12.2015 graafinen ohjeistus Esipuhe Tunnus Opiskelijoiden tunnus Akavalainen-tunnus Tunnuksen suoja-alue Tunnuksen käyttö Väripaletti Typografia Kuvat, muodot ja värit Akavan slogan ja strategiset

Lisätiedot

G R A A F I N E N O H J E I S T O

G R A A F I N E N O H J E I S T O GRAAFINEN OHJEISTO LOGO IDEA 2 Siun sote tehdään, koska asioiden täytyy muuttua. Siun sote on uudenlaisen yhteistyön tulos. Hyviä palveluita ei väännetä rautalangasta vaan ne tehdään yhdessä. Siksi Siun

Lisätiedot

Grisaille Graafinen opas

Grisaille Graafinen opas Sisällys Yritystunnuksen käyttö Yritystunnuksen käyttötapoja... 3 Esimerkkejä yritystunnuksen vääristä käyttötavoista... 4 Yritystunnuksen käyttö valokuvan kanssa... 5 Yritystunnuksen käyttö valokuvan

Lisätiedot

Jämsän graafinen ilme on raikas, moderni ja keveä, mutta myös perinteisiin nojaava ja visuaalisesti aikaa kestävä ja klassinen.

Jämsän graafinen ilme on raikas, moderni ja keveä, mutta myös perinteisiin nojaava ja visuaalisesti aikaa kestävä ja klassinen. Graafinen ohjeisto Uuden yhdistyneen Jämsän yhtenäinen graafinen ilme vahvistaa omalta osaltaan kaupungin tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta. Alueelta löytyy mielenkiintoista ja vahvaa historiaa, mutta

Lisätiedot

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016

Parasta Lapsille. Graafinen ohjeisto. päivitetty 2016 Parasta Lapsille Graafinen ohjeisto päivitetty 2016 Logo Parasta Lapsille -logo on ollut jo vuosikymmenet samanlainen. Tämän graafisen ohjeiston yhteydessä 2014 logoon tehtiin pientä päivitystä linjoihin

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS 2017

GRAAFINEN OHJEISTUS 2017 GRAAFINEN OHJEISTUS 2017 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 LOGO.... 4 VÄRIT.... 5 MUUT GRAAFISET ELEMENTIT... 6 KUVAT & VÄRIT.... 7 TYPOGRAFIA.... 8 LATAA TIEDOSTOT................... 9 2 JOHDANTO Tervetuloa tutustumaan

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014. www.kyt.fi

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014. www.kyt.fi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Graafinen ohjeistus 2014 1 www.kyt.fi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki on keskisuomalainen kansalaistoiminnan ja sitä edustavien yhteisöjen kehittäjä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Visuaalinen ilme (luonnos)

Visuaalinen ilme (luonnos) Työterveys Helsinki Visuaalinen ilme (luonnos) 24.11.2015 1 Työterveys Helsingin ilmeessä sovelletaan Helsingin kaupungille luotuja visuaalisen ilmeen elementtejä uudella kuosilla, tunnuksella ja väripaletilla

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota.

Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. AJATELTAVAA. Tässä ei olla tekemässä taidetta vaan presentaatiota. Portfolio on viestintää.. Portfoliolla on selkeä päämäärä. Oman osaamisen esiintuominen sekä tietenkin itsensä myyminen Te ette tee tätä

Lisätiedot

jäsenapteekkien tunnus

jäsenapteekkien tunnus Suomen Apteekkariliiton jäsenapteekkien tunnus graafinen ohje 1.0 24.2.2005 Tunnus...2 Tunnuksen väri...3 Tunnuksen asettelu...4 Tunnus ja tekstityyppi...5 Tunnuksen ja nimilogon yhdistäminen...6 Tähän

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

TIEDOTUSLEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

TIEDOTUSLEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Jarkko Hanhikivi TIEDOTUSLEHDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Esimerkkinä Sivuimu -tiedotuslehti Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2016 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Mainostoimisto Aada

GRAAFINEN OHJEISTO. Mainostoimisto Aada GRAAFINEN OHJEISTO Mainostoimisto Aada JOHDANTO 1. TUNNUS 1.1 Tunnukset 1.2 Suoja-alue & koot 1.3 Tunnuksen käyttö 1.4 Tiedostomuodot 2. VÄRIT 2.1 Värimaailma 3. TYPOGRAFIA JOHDANTO K & H Annala Oy on

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty: Päivitetty: 8.2.2016 Liikemerkki - vaaka Woikosken liikemerkki muodostuu aina tekstilogosta ja sen yhteydessä olevasta tunnuksesta. Liikemerkin muotoja tai niiden suhteita ei saa venyttää tai vääristää

Lisätiedot

9=1 GRAAFINEN OHJEISTO

9=1 GRAAFINEN OHJEISTO 9=1 GRAAFINEN OHJEISTO TUNNUKSEN SUOJA-ALUE Tunnuksen käyttö eri materiaaleissa edellyttää suoja-aluetta sen ympärillä. Tämän alueen sisäpuolelle ei tulisi tekstiä*. Suoja-alueen koon määrittelystä voidaan

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

Keskusta. Graafinen perusohje

Keskusta. Graafinen perusohje Graafinen perusohje Ilmeen tehtävänä on pitää viestintä selkeänä ja arvokkaana, vailla turhanpäiväisiä sirkustemppuja. Ilme palvelee sisältöä antamalla tilaa ajatuksille tekemällä painavasta asiasta kevyttä

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS. Graafinen ohjeisto

GRAAFINEN OHJEISTUS. Graafinen ohjeisto GRAAFINEN OHJEISTUS LOGO SLOGANILLA Elämän peruspilarit Tunnus kokonaisuutena kuvaa vahvaa I-kirjainta viitaten Iisalmen kaupungin nimeen. Logon kantava idea tulee Koljonvirran pohjassa säilyneistä alkuperäisen

Lisätiedot

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto

Hai uoto. luokseen kutsuva loistokunta. Graafinen ohjeisto Graafinen ohjeisto 1 Sisällys Esipuhe 3 Tunnus 4 Versiot 5 Käyttö 9 Vaakuna 10 Värit 11 Typografia 12 Graafiset elementit 13 Lomakepohjat 14 Vaakunalla 14 Markkinointitunnuksella 15 Kirjekuoret ja käyntikortit

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 21.01.2013

Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Graafinen ohjeisto 21.01.2013 Tunnus Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen helppokäyttöinen verkkopalvelu. Finna-palvelu auttaa käyttäjiä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

LOGO VÄRILLINEN LOGO. Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä.

LOGO VÄRILLINEN LOGO. Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä. VÄRILLINEN 4 Turku Energian logo on selkeä ja erottuva. Kompaktin muodon ansiosta sitä on helppo käyttää eri yhteyksissä. Logossa käytettyä typografi aa on modifi oitu, eli kaikki kirjaimet on piirretty

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00

Tehtävä 1. Valintakoe 2014 Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, Lapin yliopisto, TTK Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Tehtävä 1. Maanantai 9.6.2014, klo 9.00-12.00 Kirjallinen tehtävä Ennakkoon luettava materiaali: Typografia Kieltä vai visuaalisuutta (sivut 81 156). Kirjoita essee, jossa pohdit kysymystä siitä, millaisia

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016

Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016 Turun yliopiston ylioppilaskunnan graafinen ohjeisto 2016 1. Tunnus 1.1 Markkinointitunnus Käytetään esimerkiksi TYYn viestinnässä, esitteissä, oppaissa, julisteissa, markkinointitavaroissa, sosiaalisessa

Lisätiedot

HAAGA-HELIA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN TUNNUS ESITTELY

HAAGA-HELIA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN TUNNUS ESITTELY GRAAFINEN OHJEISTUS HAAGA-HELIA AVAA OVET TYÖELÄMÄÄN TUNNUS ESITTELY Haaga-Helian graafinen ohjeisto linjaa sen, miltä näytämme ulospäin ja miten käytämme erilaisia graafisia elementtejä viestinnässä ja

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Graafinen ohjeisto 1

Graafinen ohjeisto 1 1 Graafinen ohjeisto Sisällys Alkusanat 3 Tunnus 4 Tunnus - elementtien käyttö 5 Tunnus - elementtien koko 6 Tunnus - värivariaatiot ja niiden käyttö 7 Tunnus - tunnus ja slogan 8 Tunnus - kieliversiot

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä!

Pelivaihtoehtoja. Enemmän vaihtelua peliin saa käyttämällä erikoislaattoja. Jännittävimmillään Alfapet on, kun miinusruudut ovat mukana pelissä! Pelivaihtoehtoja Yksinkertaisin vaihtoehto: lfapetia voi pelata monella eri tavalla. Yksinkertaisimmassa vaihtoehdossa käytetään ainoastaan kirjainlaattoja. Pelilaudan miinusruudut ovat tavallisia ruutuja,

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Graafinen ohje. Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille

Graafinen ohje. Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille Graafinen ohje Tunnusten käyttöohjeet Kouluruokadiplomin ansainneelle koululle ja Makuaakkoset-diplomin ansainneelle päiväkodille 1/2016 2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Graafinen tunnus... 4 Tunnuksen

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe...2. Sisällysluettelo Tunnus Tunnuksen mittasuhteet ja suoja-alue Tunnuksen minimikoko...

Sisällysluettelo. Esipuhe...2. Sisällysluettelo Tunnus Tunnuksen mittasuhteet ja suoja-alue Tunnuksen minimikoko... Visual Manual 1 Esipuhe Pohjois-Karjala pyrkii pitkäjänteisillä ja johdonmukaisilla markkinointiviestinnän toimenpiteillä luomaan seudusta vahvan ja halutun brändin. Tavoitteena on rakentaa ja viestiä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson

Tilkkuilijan värit. Saana Karlsson Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot