JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOS- KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Johtokunta Yhtymäkokous

2 1 SISÄLTÖ sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2014 TOIMINNASTA KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Yhtymäkokous Johtokunta Yksilöjaosto Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Johtoryhmä Tilaajalautakunta JIK ky:n organisaatiokaavio KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden menokehitys Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TOIMINTA JA TALOUS Toiminta Talous Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT JOHTOKUNNAN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas Prosessit/palvelutuotanto Talous Henkilöstö ja osaaminen Hallinto Hallinto ja talous Huolto Työterveyspalvelut Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelujen hallinto Terveys- ja sairaanhoitopalvelut sekä lääketieteelliset tukipalvelut Perhekeskus Kotihoito Asumispalvelut Projektit ja tutkimushankkeet Erikoissairaanhoito Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalitoimi (Kurikka) Vammaispalvelut Aikuissosiaalityö Lastensuojelu ja perhetyö Investoinnit KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 69

3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILASTO-OSA... 74

4 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kuntayhtymän johtajan katsaus vuoden 2014 toiminnasta Palvelutuotannon kehittäminen jatkui myös JIK ky:n kuudentena toimintavuotena. JIKtilaajalautakunnan asettamat palvelupainotusten päälinjaukset olivat tässä keskeisellä sijalla. Terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää työtä tehtiin kaikissa ikäryhmissä. Perhekeskukset toimivat nyt jokaisessa JIK-alueen kunnassa eri toimintokokonaisuuksilla. Tämä mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön lasten ja perheiden auttamiseksi. Jalasjärvellä Viikerin tiloihin muuttivat neuvolat, perheneuvolat, mielenterveys- ja päihdeyksikkö sekä kunnan sosiaalitoimi. Kurikassa toimintansa aloittanut SoPeVa-avoin päiväkoti tarjoaa matalalla kynnyksellä monipuolisia ryhmätoimintoja lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ikääntyneiden palveluita kehitettiin kuntouttavaa hoitotyötä tukevaksi järjestämällä teemasta kattavasti koulutusta JIK ky:n henkilöstölle. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin ja asiakasnäkökulmaa palveluiden kehittämisessä edistettiin perustamalla kotihoidon käyttäjäneuvosto. Omaishoitoa ja kotona asumista tuettiin laatimalla omaishoidon tuen kriteerit ja yhtenäistämällä näin tuen myöntämiskäytännöt. Ilmajoella vanhusten päivätoiminnassa aloitti omaishoidettavien ryhmä, jonka myötä pyrittiin tukemaan omaishoitajien jaksamista. Kotihoidon suoritteet sekä omaishoidon tukipäivät ylittivät talousarvioarviossa asetetut tavoitteet. Tämän osoittaa ikäihmisten palvelurakenteen muuttumista avohoitopainotteisemmaksi. JIK ky:n palvelutuotantoa laajennettiin siirtämällä uusia yksiköitä omaksi toiminnaksi ja vähentämällä näin ostopalveluja. Vuoden alussa toimintansa aloitti Elämää Tekemällä työllistämisen palvelukeskus. Kurikassa, entisen EKE-tuotteen tiloissa toimiva yksikkö tarjoaa kuntouttavia palveluita osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Uutena käynnistyi myös Punaisen tuvan toiminta. Jurvassa sijaitseva yksikkö tuottaa tehostettuja asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille. Osa asukkaista siirtyi yksikköön Jurvan kuntoutuskodista ja osa muista ostopalvelupaikoista. Uutena toimintana aloitettiin myös sosiaalitoimen intensiivinen perhetyö. Kiinteistö- ja tila-asioissa tehtiin tiivistä yhteistyötä omistajakuntien kanssa. Sisäilmaongelmien vuoksi osa Jurvan terveysaseman henkilöstöstä joutui siirtymään väistötiloihin. Ratkaisuun päästiin myös Jalasjärven hammashoitolan uusista tiloista, jonka jälkeen käynnistyi terveyskeskuksen II-vaiheen saneeraussuunnittelu. Jalasjärvellä suunniteltiin myös uutta ikääntyneiden tehostettua asumispalveluyksikköä. Vastaavanlaisen yksikön suunnittelutyötä jatkettiin myös Kurikassa. Ilmajoen terveyskeskuksen laajennusosa valmistui, ja Niittykoti 1:n yhteyteen on valmistumassa uusi ikääntyneiden tehostettu asumispalveluyksikkö. Kiinteistöratkaisuilla osaltaan tuetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia asua kodinomaisissa oloissa sekä varaudutaan muistipotilaiden määrän kasvuun. Alueelliseen potilastietojärjestelmään (E-P Potti) sekä potilastiedon arkistoon liittyminen toivat muutoksia henkilöstön päivittäiseen työskentelyyn. Kustannussäästöjen ja potilasturvallisuuden lisääntymisen kääntöpuolena oli työn hidastuminen, koska järjestelmä ei toiminut odotettavalla tavalla. Ratkaisuja ongelmiin haettiin tiiviissä yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

5 4 Puhelinjärjestelmäuudistuksen myötä kuntien lankapuhelinnumeroista siirryttiin JIK ky:n yhteiseen numeroavaruuteen. Lisäksi otettiin käyttöön yksi yhteinen puhelinjärjestelmä. Puhelinliikenteen analysointiin ja asiakkaiden välittömän yhteydensaannin seurantaan otettiin käyttöön puheluraportointipalvelu. Terveyskeskuslääkäreiden virkoihin ei saatu uusia työntekijöitä. Kuusi lääkäriä oli erikoistumassa yleislääketieteeseen. Kaikkiaan seitsemän kokopäiväisen lääkärin työpanosta vastaava määrä ostettiin arkityöhön vuokralääkärityövoimaa toimittavilta yrityksiltä. Puitesopimus oli neljän yrityksen kanssa. Lisäksi viikonloppupäivystys toteutettiin kokonaan ostopalveluna. Hammaslääkäritilanne heikentyi vuoden aikana kahdella virkalääkärillä. Syksyllä rekrytointia kuitenkin tehostettiin ja JIK ky:n tunnettuutta lisättiin järjestämällä info- ja koulutustilaisuuksia lääketieteen opiskelijoille kolmella eri yliopistopaikkakunnalla. Hoitohenkilöstön rekrytoinnissa vaikeinta oli saada sairaanhoitajia lyhyisiin sijaisuuksiin. Myös lähihoitajien sijaisrekrytointi hankaloitui edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan pitkiin sijaisuuksiin löytyi hyvin tekijöitä; lisäksi vakituisiin tehtäviin tuli jopa enemmän hakemuksia kuin vuonna Auki olleet paikat julkaistiin rekrytoinnin Facebook-sivuilla. Hyvinvointipalveluiden hallinnollisten rakenteiden arviointityöryhmä työskenteli syyskaudella. Strategisten linjausten pohjalta työryhmä määritteli uudelleen kuntayhtymän hallinnollisia rakenteita sekä viitoitti palvelujen tulevia kehittämistoimia. Kesäkuussa tilaajalautakunta antoi JIK ky:lle raamiesityksen, jonka mukaan vuoden 2015 talousarvio oli valmisteltava 0 %:n kasvulle. Kustannustason nousu huomioiden esitys tarkoitti noin 1,2 miljoonan euron säästöjä verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Raamissa pysymiseksi käynnistettiin valmistelu, jonka tavoitteena oli uudistaa palvelurakennetta vähentämällä vuodeosastopaikkoja sekä aloittaa kotiutustiimi-toiminta joka terveyskeskuksessa. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästöistä käytiin neuvottelut luottamusmiesten kanssa. Vuoden 2014 suoritetavoitteet toteutuivat kuntayhtymätasoisena keskiarvona 103,7 %, mikä oli JIK ky:n koko toiminta-ajan paras toteuma. Lääkäripalveluissa käyntitavoitteet toteutuivat 101,9 % ja puhelinkontakteissa 102,9 %. Akuutti- ja kuntoutushoidon tavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 102,8 %. Suun terveydenhuollon suoritetavoitteet ylitettiin toteuman ollessa 108,7 %. Ikääntyneiden palveluissa suoritetavoitteet pääosin ylitettiin. Työterveyshuollon tavoitteena on kattaa omat toimintamenonsa toimintatuloillaan; tämä tavoite toteutui myös vuonna Kurikan sosiaalipalveluiden osalta keskimääräinen suoritetoteuma oli 99,3 %. Myönteisenä kehityksenä oli mm. lastensuojelun laitoshoitopäivien määrän väheneminen noin 500:lla. JIK ky pystyi saavuttamaan jäsenkuntiensa asettamat taloudelliset tavoitteet. Jäsenkuntien maksuosuudet ylittyivät oman toiminnan osalta 3 %, noin 1,4 miljoonaa euroa. Kurikan sosiaalitoimen osalta kaupungin maksuosuus oli talousarvion mukainen. Erikoissairaanhoidosta kertyneet maksuosuudet alittuivat 0,1 %, noin euroa. Luvut on laskettu muutetuista talousarvioista huomioiden myös tasauslaskutus toteutuneiden suoritteiden mukaiseksi. JIK ky:n taloudellinen tulos vuonna 2014 oli noin euroa ylijäämäinen. Kuntayhtymän tulos kuudelta vuodelta yhteensä on noin 1,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tarkkaan menotalouteen ja tavoitteeksi asetettujen suoritteiden saavuttamiseen on kuitenkin jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Kokonaisuutena arvioiden JIK ky:n 6. toimintavuosi onnistui hyvin. Kiitos ja tunnustus koko henkilöstölle, johtoryhmälle sekä luottamushenkilöjohdolle, jotka ovat vieneet kuntayhtymää hallitusti eteenpäin.

6 Kuntayhtymän hallinto Yhtymäkokous Yhtymän ylintä päätösvaltaa edustaa yhtymäkokous. Kunkin kunnan kunnanhallitukset valitsevat yhtymäkokousedustajat erikseen jokaista yhtymäkokousta varten. Jokaisesta kunnasta valitaan 1 edustaja kutakin alkavaa 3000:ta asukasta kohden, laskettuna kokousvuoden alun asukasluvulla, täten vuonna 2014 valittiin Jalasjärveltä kolme, Ilmajoelta viisi ja Kurikasta viisi edustajaa. Yhtymäkokous on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa ja käsitellyt 17 asiaa Johtokunta Johtokunnan tehtävistä määrätään perussopimuksessa ja hallintosäännössä. Johtokunta valitaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja siihen kuuluu 9 varsinaista jäsentä; kolme jäsentä jokaisesta kunnasta eli Jalasjärveltä, Ilmajoelta ja Kurikasta sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi johtokuntaan on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Osmo Metsä-Ketelä (Katja Kuusisto) Mervi Kujanpää-Mannila (Hannu Laulaja) Anna-Maija Koskela (Aino Liikaoja) Matti Koivuluoma (Vappu Kuivamäki) Raija Viitamäki (Jari Jokilehto) Esa Niemistö (Seppo Pirttikoski) Kirsi Kandolin (Margit Parkkamäki) Reetta Hakala (Outi Käkelä) Matti Ollila (Jukka Ala-Luopa) Johtokunnan puheenjohtajana toimii Matti Koivuluoma ja varapuheenjohtajana Matti Ollila. Johtokunnan kokouksessa esittelijänä toimi liikelaitoskuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa saakka ja vs. johtaja Hannele Koivisto alkaen. Johtokunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 12 kertaa ja käsitellyt 177 asiaa Yksilöjaosto Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto. Yksilöjaoston tehtävänä on käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä. Yksilöjaosto käsittelee myös asiakasmaksupäätöksistä sekä yksilöön kohdistuvista viranhaltijapäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Yksilöjaostossa on 6 varsinaista jäsentä, 2 kustakin jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi yksilöjaostoon on valittu (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Aino Liikaoja (Katja Kuusisto) Hannu Laulaja (Pentti Pyymäki) Markku Löppönen (Vappu Kuivamäki) Esa Niemistö (Pentti Luhtala) Sirpa Kinnari (Marja-Leena Peltola) Margit Parkkamäki (Juhani Kivipelto)

7 6 Yksilöjaoston puheenjohtajana toimii Margit Parkkamäki ja varapuheenjohtajana Sirpa Kinnari. Yksilöjaoston kokouksessa esittelijänä toimi sosiaalijohtaja Veli-Erkki Wiberg saakka ja vs./vt. sosiaalijohtaja Tarja Palomäki alkaen. Yksilöjaosto on kokoontunut kertomusvuoden aikana 7 kertaa ja käsitellyt 44 asiaa Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Tarkastuslautakuntaan kuuluu 6 jäsentä, 2 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. JIK ky:n yhtymäkokous on valinnut tarkastuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet kunnallisvaalikaudeksi (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Kyllikki Anttila (Rauno Heinonen) Aulis Harju (Eija Mäntymäki) Juhani Filppula (Tuija Alanko-Luopa) Salme Hautala (Otto Mantere) Aaro Hakola (Sirpa Alakoski) Anna-Liisa Myllymäki (Erkki Riippi) Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimii Aaro Hakola ja varapuheenjohtajana Kyllikki Anttila. Lautakunta on kokoontunut kertomusvuoden aikana 11 kertaa ja käsitellyt 77 asiaa. JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastajaksi vuosille on valittu JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii JHTT Esko Säilä. Avustavana tarkastajana on toiminut HM Ilari Karhu. Hankkeita ja varastoja on tarkastanut JHTT, KTM Kati Mäntylä Johtoryhmä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat ja hallinnon johtajat/päälliköt muodostavat JIK ky:n johtoryhmän. Puheenjohtajana toimi johtaja Anna-Kaisa Pusa asti ja vs. johtaja Hannele Koivisto alkaen. JIK ky:n johtoryhmä: johtaja vs. johtaja vt. johtava ylilääkäri työterveyshuollon ylilääkäri vt. ylihammaslääkäri hoitotyön johtaja vs. hoitotyön johtaja hoivapalveluiden johtaja terveysvalvonnan johtaja sosiaalijohtaja vs./vt. sosiaalijohtaja hallintojohtaja vs. hallintojohtaja talousjohtaja tiedottaja Anna-Kaisa Pusa, puheenjohtaja ( asti) Hannele Koivisto ( alkaen) Elina Majapuro Liisa Lempiäinen Seppo Mylläri Elise Lepistö ( asti) Päivi Kaartunen ( alkaen) Tarja Palomäki Virpi Ala-Risku Veli-Erkki Wiberg ( asti) Tarja Palomäki ( alkaen) Hannele Koivisto ( asti) Elise Lepistö ( alkaen) Arto Saarela Maria Parkkonen, sihteeri

8 Tilaajalautakunta Tilaajalautakunnan tehtävänä on toimialueensa asukkaiden oman elämänhallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta vastaa alueensa kunnille kuuluvien terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toimesta. JIK-tilaajatoimintojen yhteistoimintasopimuksen mukaan JIK-yhteistoiminta-alueen tilaajalautakunta on sijoitettu Jalasjärven kunnan organisaatioon. Tilaajalautakuntaan kuuluu 9 jäsentä, 3 jokaisesta kunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Kunnallisvaalikaudeksi Jalasjärven kunnanvaltuusto on valinnut tilaajalautakunnan jäsenet ja varajäsenet (varajäsenet suluissa): Jalasjärveltä Ilmajoelta Kurikasta Martti Selin (Susanna Viitala) Maire Hämeenniemi (Timo Järvilehto) Juha Luukko (Erkki Hirsimäki) Mika Sillanpää (Tytti Luoto) Kirsti Yli-Ojanperä (Veli Haavisto) Sinikka Koivumäki (Matti Ylisaukko-oja) Marja-Leena Markus (Voitto Parkkonen) Paavo Tyrväinen (Kaarina Hautala) Pentti Ylinen (Jani Uusi-Kakkuri) Toimikaudella tilaajalautakunnan puheenjohtajana toimii Martti Selin, Sinikka Koivumäki toimii I varapuheenjohtajana ja Marja-Leena Markus II varapuheenjohtajana. Tilaajalautakunnan kokouksissa esittelijänä toimii controller Johanna Kaari JIK ky:n organisaatiokaavio

9 Kuntayhtymän henkilöstö JIK ky:ssä oli palvelussuhteessa 1041 henkilöä. Vakinaisia oli 682 henkilöä, joista 591 kokoaikaista ja 91 osa-aikaista (osa-aikaiset, osa-aikaeläkkeellä olevat, sivuviran hoitajat). Vakinaisista virkasuhteisia oli 89 ja työsuhteisia 593. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 359 henkilöä, joista 299 kokoaikaista ja 60 osa-aikaista. Määräaikaisista virkasuhteisia oli 33 ja työsuhteisia 326. Työsuhteessa olevia oppisopimusopiskelijoita oli 7 henkilöä ja työllistämistuella työllistettynä oli 21 henkilöä. Henkilökunnan jakautuminen eri yksiköihin Palvelussuhteisen henkilöstön lukumäärä Määräaikaiset Vakinaiset ja sijaiset Yhteensä Hallinto ja talous Huolto Hyvinvointipalvelujen hallinto Työterveyspalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Perhekeskus Kotihoito Asumispalvelut (hoiva) Projektit ja tutkimushankkeet Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Kurikan sosiaalitoimi Yhteensä Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ilmenevät henkilöstöraportista. Toimintavuoden 2014 aikana JIK ky:n johtokunta on tehnyt seuraavat henkilöstöä koskevat päätökset: ja Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö kaudelle Henkilöstöraportti vuodelta Työntekijöiden ilta- ja viikonlopun päivystyskäyntien sisällyttäminen työterveyshuollon sairaanhoitosopimuksen piiriin alkaen Jalasjärven kunnan sosiaalitoimen henkilöstön siirtyminen JIK ky:n palvelukseen Virkoihin ja työsuhteisiin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset

10 Toimintaan vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät Johtokunta on päättänyt järjestetyn vakuutusten kilpailuttamisen perusteella, että liikelaitoskuntayhtymän vakuutukset otetaan vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:stä lukien toistaiseksi. Omaisuusriskien osalta kullakin kiinteistöllä oleva irtaimisto on vakuutettu pääsääntöisesti täysarvovakuutuksella. Kiinteistöt ovat vuokralla liikelaitoskuntayhtymällä ja jäsenkuntien tai muiden kiinteistöjen omistajien vakuutusturvaan kuuluvia. Henkilöstöriskien osalta käytetään pääsääntöisesti pienintä yleisesti käytettävien vakuutusehtojen mukaista omavastuuta. Liikelaitoskuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta varten on otettu vastuuvakuutus (toiminnanvastuu), ja hallinnonvastuuta varten vastuuvakuutus (erityisvastuu). Keskeytysvahinkoihin on varauduttu lisäkuluvakuutuksella liikelaitoskuntayhtymän toiminnan osalta. Vakuutukset kilpailutettiin uudestaan vuonna 2013 ja tarjouskilpailun perusteella vahinkovakuutusyhtiö IF Oy valittiin edelleen JIK ky:n vakuutusten hoitajaksi Sisäisen valvonnan järjestäminen Liikelaitoskuntayhtymän sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetään kuntayhtymätasolla asetettujen tavoitteiden sekä hyvän hallintotavan vaatimusten mukaisesti. Liikelaitoskuntayhtymässä on yhtymäkokouksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Johtokunta on hyväksynyt JIK ky:n osasto- ja kustannuspaikkakohtaiset toiminnalliset- ja esimiesvastuuhenkilöt sekä laskujen hyväksyjät alkaen. Johtokunta on päivittänyt vastuuhenkilöt ja laskujen hyväksyjät alkaen. JIK ky:n taloudenhoidon toimintaohjeet on johtokunta hyväksynyt JIK ky:n hankinta-ohjeet ja -valtuudet on johtokunta hyväksynyt (päivitys) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Liikelaitoskuntayhtymän päätöksenteko perustuu hyvän hallintotavan mukaisesti julkisuusperiaatteeseen ja avoimuuteen. Päätöksentekoa ohjaavat lainsäädäntö, kuntayhtymän perussopimus, hallintosääntö sekä muut kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Valitukset ja oikaisuvaatimukset: Johtokunta: - 2 hankintaoikaisua; toinen hankinta keskeytetty, joten ei perustetta hankintaoikaisuun ja toinen hankintaoikaisu hylättiin - 1 valitus markkinaoikeuteen; hankinta keskeytetty, joten ei perustetta valitukseen - 1 valitus hallinto-oikeuteen; (uhkasakko-asia), ei ole tullut päätöstä - 2 oikaisuvaatimusta; molemmat hylättiin (näistä ei valitettu hallinto-oikeuteen) Yksilöjaosto: - 25 oikaisuvaatimusta; 23 hylätty, 1 jätetty tutkimatta ja 1 hyväksytty, 3 valitusta hallinto-oikeuteen (ei ole tullut päätöstä) Vuonna 2014 on tullut hallinto-oikeudelta päätös kolmeen vuonna 2013 tehtyyn valitukseen, kaikissa on ko. viranhaltijapäätös kumottu. Vuonna 2014 on tullut aluehallintovirastolta päätös yhteen vuonna 2013 tehtyyn kanteluun, päätöksessä on annettu sosiaalitoimelle huomautus. Vuonna 2014 on Valviralle tehty yksi kantelu, johon on annettu selitys.

11 10 Aluehallintovirasto pyysi selvitystä koskien asiakkaiden välitöntä yhteydensaantia terveyskeskuksiin virka-aikana. Kiireettömän hoidon jonotilanne on ilmoitettu JIK ky:n ulkoisilla verkkosivuilla ja paikallislehdissä toukokuussa, syyskuussa ja tammikuussa. Hoitoon pääsyn määräaikoja seurataan kolme kertaa vuodessa potilastietojärjestelmän avulla. Kuntayhtymän esimiehet ovat tarkastaneet alaisuudessaan toimivien henkilöiden viranhaltijapäätökset KuntaToimisto-sovelluksen päätösarkistosta eikä niissä ole ilmennyt tarvetta otto-oikeuden käyttämiseen yhtä päätöstä lukuun ottamatta. Toimivallan delegoinnit on määritelty hallintosäännössä sekä joiltakin osin johtokunnan erillispäätöksissä. Johtajan päätökset on annettu tiedoksi johtokunnan puheenjohtajalle mahdollisen otto-oikeuden käyttämiseksi. Viranhaltijoiden päätökset ovat olleet nähtävillä siten, kuin niistä on ennalta ilmoitettu. Valvontaviranomaisten tarkastuksissa (AVI, paloviranomaiset) tekemiin huomioihin on reagoitu tarvittavin toimenpitein. Henkilöstöasioissa on oikeuskäsittelyssä kolme työsopimuksiin liittyvää riita-asiaa. Tietojärjestelmä- ja henkilörekisteriselosteet on pääosin tehty, ja ne ovat julkisesti luettavissa -sivustolla. Rekrytoitaessa uutta henkilöstöä on suoritettu lakisääteisten taustojen selvitykset (luvat, ammatinharjoittajan oikeudet ja tarvittaessa pyytää rikosrekisteriotteen) ja vaadittu salassapitositoumus. Vakituista henkilöstöä palkattaessa on huolehdittu, että virka- /työsuhteelle on olemassa asianmukainen vakanssi ja palkkamääräraha on varattu talousarvioon. Uuden henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan määrittelyssä on hyödynnetty sähköistä raportointiohjelmaa, tehtävän vaativuuden arviointia sekä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksia. Täydennyskoulutusvelvoitetta, työaikaa ja poissaoloja on seurattu sähköisiä ohjelmia hyödyntäen. Sähköinen matkahallintajärjestelmä on mahdollistanut matkakustannusten seurannan. Kehityskeskustelujen kattavuutta on seurattu esimiehille suunnatulla sähköpostitiedustelulla. Määräaikaisten työsopimusten yhdenjaksoisuutta on seurattu puolivuosittain. Palvelusuhteisiin liittyviä poikkeamia seurataan jatkuvasti, ja esimiehiä on tuettu virka- ja työehtosopimusten tulkinnoissa. Uusille esimiehille on järjestetty perehdytystä hallinnon ohjeistuksista ja menettelyistä. Potilastietojärjestelmän lokitietoja on tarkastettu sekä asiakkaiden pyynnöstä että sisäisenä valvontana. Käyttöoikeudet tietojärjestelmiin on annettu tietohallinnosta esimiesten pyynnöstä. HaiPro sovelluksen avulla on seurattu potilasturvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Palo- ja pelastusturvallisuutta on parannettu laatimalla palo- ja pelastussuunnitelmia. Tiedonhallintasuunnitelmien noudattamista asiakirjojen käsittelyssä on tarkastettu ohjaavin arkistokäynnein. Jurvan terveysaseman potilasarkiston siirrossa Jurvan entiselle kunnanvirastolle ja Kurikan sosiaalitoimen arkiston ajantasaistamisessa on seulottu arkistoitavaa materiaalia Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän johdon tiedon mukaan tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole tilikaudella tapahtunut olennaista virhettä. Työtehtävät on pyritty eriyttämään siten, ettei synny vaarallisia työyhdistelmiä. Kuntayhtymän menojen ja tulojen seurantaa toteutettiin osavuosikatsauksin kolmannesvuosittain johtokuntatasolla sekä kuukausittain johtajatasolla. Tilivelvolliset ovat seuranneet, että toiminta perustuu voimassa olevaan talousarvioon ja suunnitelmaan. Käteiskassojen vastuulliset hoitajat on nimetty. Johtokunnan nimeämä kassantarkastaja on tarkastanut

12 11 ennakolta ilmoittamatta yksiköille kuuluvat rahavarat ja raportoinut siitä. Toiminnan tavoitteiden ja kustannusten muutokset on käsitelty johtokunnassa talousarviomuutoksina. Talousjohtaja ja laskentapäällikkö ovat suorittaneet kirjanpidossa olevien pankki- ja rahatilien ja kassojen jatkuvaa tarkastusta. Kerran kuukaudessa on kirjanpidossa täsmäytetty tiliotteet taseen pankkitileihin. Käytössä on kuntayhtymässä kehitetty järjestelmä toiminnallisista mittareista, joiden avulla seurataan toteutuneita suoritteita. Kaikille projekteille on avattu kirjanpitoon oma kustannuspaikka. Laskujen hyväksyjistä on päivitetty luettelo. Menotositteiden asiatarkastus, hyväksyminen ja tulojen laskuttaminen on ohjeistettu johtokunnan hyväksymässä taloudenhoidon toimintaohjeessa. Tulojen kannon eri yksiköt hoitavat itsenäisesti pääsääntöisesti laskutusohjelmilla. Taloudellista riskiä on minimoitu sijoittamalla varoja turvallisiin korkoinstrumentteihin Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintoja koskevat periaatteelliset ratkaisut tehdään strategisina linjauksina sekä osana toiminta- ja taloussuunnittelua, erityisesti investointien suunnittelua. Päälinjauksen mukaan liikelaitoskuntayhtymä omistaa itse toiminnoissa tarvittavat laitteet. Erikseen päätetyissä poikkeuksissa on käytetty vuokrausratkaisuja. Liikelaitoskuntayhtymässä ei ole tilikauden aikana todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Liikelaitoskuntayhtymä ei ole myöskään joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen omaisuusriskeihin liittyen. Hankintalakia on noudatettu kynnysarvojen ylittävissä ja johtokunnan hyväksymää hankintaohjetta kynnysarvon alittavissa hankinnoissa. Johtokunta on hyväksynyt päivitetyn hankintaohjeen ja se on tullut voimaan Hankintoihin valituilta toimittajilta tai palveluntuottajilta on saatu tarvittavat todistukset. Ostopalveluiden laatua on seurattu ja annettu palautetta tarvittaessa. Käyttöomaisuusohjelmassa on lueteltu investointihankinnat eli poistonalainen kalusto ja laitteet. Tietohallinto ylläpitää ajantasaista laiteluetteloa JIK ky:ssä käytössä olevista ja käytöstä poistetuista tietokoneista ja oheislaitteista Sopimustoiminta Sopimusten vanhentumisaikoja seurataan sähköisellä järjestelmällä. Liikelaitoskuntayhtymän johdon tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita olennaisia negatiivisia seuraamuksia. Sopimusten nimenkirjoittajista on määrätty hallintosäännössä ja johtokunnan erillispäätöksissä. Sopimusten valmistelussa käytetään tarvittaessa lakiasiantuntijan palveluja. Sopimuksiin kirjataan vastuuhenkilöt. Sopimuksista tiedotetaan kaikille niille, joille se heidän tehtäviensä hoidon kannalta on tarpeen Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä on kuntayhtymän johdolla. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna.

13 Yleinen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2013 Suomen talous supistui -1,2 % (BKT). Tilastokeskuksen julkaisemien alustavien lukujen mukaan Suomen talous oli hienoisessa -0,1 %:n laskussa myös vuonna Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 0,9 %, kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 %. Vuonna 2014 työllisyys on heikentynyt ja työttömyysasteeksi arvioidaan 8,6 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy heikkona vuonna 2015 ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 %:iin. Ansiotasoindeksi nousi vuonna ,1 %, vuoden 2014 nousuksi arvioidaan 1,4 % ja vuodelle ,2 %. Investoinnit supistuivat vuonna 2013 keskimäärin -4,8 %, kehityksen arvioidaan jatkuneen laskusuuntaisena -4,4 %:lla myös vuonna Yksityinen kulutus vähentyi noin -0,7 % vuonna Vuonna 2014 yksityisen kulutuksen laskun arvioidaan pysähtyneen. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,3 % vuonna Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2013 oli 1,5 % ja vuonna 2014 muutoksen arvioidaan olevan 1,1 %. Ennuste vuoden 2015 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on noin 0,8 % Kuntatalouden menokehitys Vuonna 2013 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli 2,5 %. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan 1,0 %. Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti maksettiin lukien yleiskorotus 20 euroa/kk. Palkantarkistusten kustannusvaikutus vuositasolla oli 0,4 %. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannustaso kohosi vuonna 2013 julkisten menojen hintaindeksillä mitattuna 1,8 % ja vuonna 2014 arviolta 0,9 %. Ennuste vuodelle 2015 on kasvua 1,1 % Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Vuonna 2013 kuntien verotulot kokonaisuudessaan kasvoivat 6,8 %. Verotulojen kokonaiskasvu vuoden 2014 ennakkotietojen mukaan oli 2,3 %. Vuonna 2015 verotulot kasvavat Kuntaliiton tämän hetkisen arvion mukaan noin 1,7 %. Vuonna 2013 kuntien valtionosuudet kasvoivat 2,6 % ja ennakkotietojen mukaan valtionosuudet laskivat vuonna 2014 keskimäärin -2,3 %. Vuonna 2015 valtionosuudet laskevat Kuntaliiton arvion mukaan vielä noin -1,6 % JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta ja talous Toiminta JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perustettiin Ilmajoen ja Jalasjärven kunnanvaltuustojen sekä Kurikan kaupunginvaltuuston päätöksillä ja kuntayhtymän varsinainen toiminta alkoi Vuoden 2013 alussa Kurikan sosiaalitoimen palveluiden tuottaminen siirtyi JIK ky:n tuottamaksi toiminnaksi. Kokonaisuutena ottaen vuoden 2014

14 13 talousarvioon sisältyvät toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin kuntayhtymän kuudentena toimintavuotena. Suoritetavoitteiden keskimääräinen toteumaprosentti oli kuntayhtymätasolla 103,7 %. Jäsenkunnittain suoritteet toteutuivat seuraavasti: Jalasjärvi 103,5 %, Ilmajoki 102,4 % ja Kurikka 104,9 %. Kurikan sosiaalipalvelujen osalta suoritetoteuma oli 99,3 %. Tarkemmat suoritetavoitteet ja -toteumat ovat tilasto-osassa Talous Käyttötalous: Talousarvio 2014 Toteutunut 2014 Toteuma-% Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,2 % Toimintakate ,9 % Käyttötalouden toteutuneet toimintatuotot olivat euroa talousarviota suuremmat ja toimintakulut olivat euroa talousarviota suuremmat. Toimintakate on euroa talousarviota suurempi. Vertailut on tehty muutettuun talousarvioon Taulukoissa on näkyvissä myös alkuperäinen talousarvio Tuottojen osalta myyntituotot jäsenkunnilta ylittyivät euroa (1,4 %). Tästä oman toiminnan osalta (tlk-tilaama) ylitys oli euroa ja erikoissairaanhoidon osalta alitus oli euroa sekä Kurikan sosiaalitoimen osalta ylitys oli euroa. Investoinnit: Investointien osalta talousarviomäärärahat olivat yhteensä euroa ja määrärahan käyttö investointeihin oli yhteensä euroa eli 85,4 % talousarviosta Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Toimintakate: Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kulujen jälkeen jää rahoituskuluihin ja poistoihin. Toimintakate vuonna 2014 oli euroa, mikä on euroa talousarvion euron määräistä toimintakatetta parempi. Vuosikate ja tilikauden tulos: Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, on kuntayhtymän tulorahoitus riittävä. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa sekä lainojen lyhennykset että investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa uudella lainanotolla. Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan vuosikate oli euroa, mikä on euroa talousarvion euron määräistä vuosikatetta parempi. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot olivat euroa. Näin ollen tilikauden tulos on euroa ylijäämäinen. Rahoitus: Rahoituslaskelma on osa tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus, investoinnit, antolainojen muutokset ja lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Tulorahoituksessa toiminnan rahavirta oli euroa ja investointien rahavirta oli euroa eli toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä euroa. Rahoituksen (mm. saamisten ja korottomien velkojen muutos) rahavirta oli euroa. Näiden erotuksena rahavarojen muutos vuonna 2014 oli euroa.

15 14 Jäsenkuntien maksuosuudet: Jäsenkunnilta vuonna 2014 perityt myyntituotot jakaantuivat seuraavasti: Vertailut muutettuun talousarvioon 2014 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi ,1 % Ilmajoki ,6 % Kurikka ,9 % Yhteensä ,0 % Erikoissairaanhoito TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi ,8 % Ilmajoki ,5 % Kurikka ,5 % Yhteensä ,9 % Kurikan sosiaalitoimi TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Kurikka ,0 % Yhteensä TA 2014 LMR TP 2014 Yli+/ali- TA:n Toteuma-% Jalasjärvi ,3 % Ilmajoki ,0 % Kurikka ,1 % Yhteensä ,4 % Vertailut alkuperäiseen talousarvioon 2014 Jäsenkunta JIK oma toiminta TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,7 % Ilmajoki ,3 % Kurikka ,8 % Yhteensä ,7 % Erikoissairaanhoito TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,2 % Ilmajoki ,0 % Kurikka ,5 % Yhteensä ,5 % Kurikan sosiaalitoimi TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Kurikka ,8 % Yhteensä TA 2014 alkup. TP 2014 Yli+/ali- talousarvion Toteuma-% Jalasjärvi ,5 % Ilmajoki ,5 % Kurikka ,5 % Yhteensä ,5 %

16 15 Jäsenkunnilta perityt myyntituotot vuonna 2014 olivat yhteensä euroa ja ylittivät vuoden 2014 muutetun talousarvion eurolla (alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitys oli ). Toteumaprosentti oli 101,4 % (alkuperäiseen talousarvioon vrt. 104,5 %). Alkuperäiseen talousarvioon lisättiin jäsenkunnilta perittäviä myyntituottoja lääkäripalvelujen ostoon euroa, tehostettuun palveluasumiseen euroa, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin euroa ja Kurikan sosiaalipalveluihin euroa. Tarkemmat jäsenkuntien maksuosuuslaskelmat ovat tilasto-osassa Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä(-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 18,53 17,59 Voitto, % 0,72 0,57 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100*(Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä+kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut+muille maksetut korkokulut+korvaus peruspääomasta)/(oma pääoma+sijoitettu korollinen vieras pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto,% = 100*(Yli-/alijäämä ennen varauksia/liikevaihto)

17 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 164,84 242,53 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 1,18 1,14 Current ratio 1,19 1,15 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset- Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

18 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 6 6 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muiden toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA B VAIHTUVAT VASTAAVAT II Lyhytaikainen I Vaihto-omaisuus Ostovelat Aineet ja tarvikkeet Muut velat Siirtovelat II Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 23,35 20,34 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 12,61 12,82 Kertynyt ylijäämä, Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma-saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

19 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,87 Toimintakulut ,64 Korkotuotot ,39 Korvaus peruspääomasta 9 930,00 Muut rahoitustuotot 6 898,13 Muut rahoituskulut 6 000,12 Investoinnit Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot ,39 Kokonaistulot yhteensä ,39 Kokonaismenot yhteensä ,15 Kokonaistulot Kokonaismenot = , ,15= ,24 Muut maksuvalmiuden muutokset + Rahavarojen muutos = [ ,88]-[ ,64]= , Johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 87 k :n mukaan johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Johtokunta esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä ,86 euroa liitetään taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille kuluvan vuoden kirjanpidossa.

20 19 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksessa päätettiin, että JIK ky:n toiminnan ja talouden tavoitteet käsitellään tasapainotetun tulosmittariston (BSC) muodossa. Vuoden 2014 toimintaa ja taloutta ohjaavat keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin yhtymäkokouksessa Tilivelvollinen vastuuhenkilö: kuntayhtymän johtaja KÄYTTÖTALOUS Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Käyttötalous JIK ky yht. Toimintatulot , ,54 Toimintamenot , ,31 Toimintakate , ,23 Poistot ja arvonalentumiset , , Liikelaitoskuntayhtymän toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen Asiakas TAVOITE/ KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPITEET 2014 TAVOITETASO/ MITTARI TOTEUTUMINEN JIK ky:n väestö saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti hoitotakuun ja/tai todetun hoidontarpeen määräämissä rajoissa. Palvelujen saatavuus on kansallisen terveysohjelman eli hoitotakuun mukainen. Välitön yhteydensaanti virka-aikana terveyskeskukseen. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat pääsevät lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle saman päivän aikana. Välitön yhteydensaanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti, suun terveydenhuollossa kehittämistarvetta. Kiireellisen hoidon saanti on toteutunut tavoitteen mukaisesti.