merimies sjömannen tulevaisuus päättyy Epävarma toiminta Eckerö Shipping myy ja ulosliputtaa tonnistoaan joulukuu Neuvottelutulos Nº6 / 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies sjömannen tulevaisuus päättyy Epävarma toiminta Eckerö Shipping myy ja ulosliputtaa tonnistoaan joulukuu Neuvottelutulos Nº6 / 2013"

Transkriptio

1 Nº6 / 2013 joulukuu merimies sjömannen työehtosopimuksista Neuvottelutulos Epävarma tulevaisuus Eckerö Shipping myy ja ulosliputtaa tonnistoaan fl port servicen toiminta päättyy Vuosaaren satamavalvojat työttömiksi // MS 1

2 pääkirjoitus Paavo Miettinen sisältö: Eckerö Shipping irtisanoo 54 henkeä FL Port Servicen toiminta päättyy Vuosaaressa Työehtosopimuksista neuvottelutulos Kuulumisia Saimaalta Pätevyyskirjat uudistuvat Lähikuvassa erityistyösuojeluvaltuutettu Jos jäät työttömäksi - työttömyyskassan ohjeita 10 PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, p. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Lönnberg Painot, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) TELEFAX +358 (0) KOTISIVUT / HEMSIDOR SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. TILAUSHINNAT (2013) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: > viestintä > merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU 2014 TIDTABELLEN 2014 nro aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Missä viipyy valtion varustamoyhtiön perustaminen? Valtionyhtiöiden harjoittama omistajapolitiikka on keskusteluttanut viime vuosina erityisen paljon. Ammattiyhdistysliikkeen ja työntekijöiden näkökulmasta päällimmäisenä kysymyksenä on ollut välillä jopa farssimaisia piirteitä saanut ja pakkomielteen omainen vimma saada laskettua työvoimakustannuksia: kaikki toiminnot on kilpailutettava siinä uskossa, että tätä kautta lisätään tehokkuutta ja saadaan aikaan säästöjä. Suomeksi tämä on tarkoittanut sitä, että kilpailun on käytännössä voittanut se, joka on perustanut tarjouksensa pienimpään työntekijämäärään tai alhaisimpiin palkkoihin tai jopa selvästi alhaisempaan palvelutasoon. Kauppamerenkulun alalla kilpailuttaminen on koskenut erityisesti jäänmurtoa, väylänhoitoa, yhteysalusliikennettä ja lautta- sekä lossiliikennettä. Asetelma jäänmurron kilpailuttamisessa on käsittämätön. Valtiota edustava liikenne virasto kilpailuttaa jäänmurron saadakseen valtion kokonaan omistaman Arctia Shippingin antamaan jäänmurron hoitamisesta mahdollisimman alhaisen tarjouksen. Väylänhoidossa kilpailuttaminen on johtanut siihen, että valtion omistamat yhtiöt kilpailevat toistensa kanssa väylien hoitamisesta. Hävinneessä yhtiössä seurauksena on ollut yt-neuvottelukierteen alkaminen ja työpaikkojen leikkaaminen. Yhteysalus-, lautta- ja lossiliikenteen osalta kilpailuttaminen on johtanut siihen, että valtion kokonaan omistama yhtiö on menettänyt linjoja yksityisille, täysin kokemattomille toimijoille, jotka ovat tuoneet voittamilleen linjoille jopa 60 vuotta vanhoja aluksia, joiden toiminta varmuus ja turvallisuus eivät aina ole olleet taatut. Viimeisin esimerkki liittyy valtio-omisteisen Neste Oilin harjoittaman varustamotoiminnan ulkoistamiseen. Valtion Huoltovarmuuskeskus ostaa yhdessä Ilmarisen kanssa huoltovarmuuden turvaamisen nimissä Neste Oilin tankkerit, jotka vuokrataan ylihintaan takaisin Neste Oilille. Mutta Neste Oilin tytäryhtiö Neste Shipping ei olekaan enää sopiva hoitamaan tankkereiden miehityksiä ja niillä operointia, vaan tehtävä annetaan Neste Oilin valitsemalle kilpailuttamalle ja, mitä suurimmalla todennäköisyydellä ulkomaalaiselle hoitovarustamolle. Mikä on järjestelyistä aiheutuva hyöty? Onko se, että Neste Oil pääsee vihdoinkin eroon öljytuotteiden kuljettamiseen liittyvästä varustamotoiminnasta? Olisiko vihdoin ja viimein oikea aika vetää langat yhteen ja tehdä järkeviä päätöksiä. Valtio omistaa jo nyt kokonaan jäänmurtajayhtiön Arctia Shippingin sekä myös kokonaan yhteysalus-, lautta- ja lossiliikennettä hoitavan Suomen Lauttaliikenteen. Lisäksi valtio on Neste Oilin omistuksen kautta mukana Neste Shipppingin päätöksenteossa. Miksi valtio ei voisi koota näitä kolmea yhtiötä yhdeksi valtion varustamoyhtiöksi, jolle annettaisiin selkeä lakisääteinen tehtävä varmistaa Suomen talvimerenkulun toteutuminen, saariston yhteys-, lautta- ja lossiliikenteen turvaaminen sekä Suomen huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden öljy- ja energiakuljetusten hoitaminen. Kaikki kolme osa-aluetta ovat selkeästi niin sanotun infran ylläpitoon liittyviä ja julkisen vallan vastuulle annettua tehtäviä, joiden suorittaminen ilman välikäsiä ja suoraan valtion ohjauksessa olisi eittämättä kustannustehokkainta ja järkevintä kansalaisten sekä tarjottavien palvelujen laadun kannalta. Simo Zitting puheenjohtaja // MS 3

3 YT-aalto merenkulussa Suomalaiset rahtivarustamot ahtaalla talouden ja rikkidirektiivin johdosta Eckerö Shippingin yt-neuvottelut päättyivät: 54 henkeä irtisanotaan Teksti ja kuvat Saana lamminsivu Eckerö Shippingin yt-neuvottelut päättyivät marraskuun lopussa. Alkuperäisten 78 irtisanottavan määrä väheni 54:ään, kun Transfennica ilmoitti jatkavansa yhden aluksen rahtausta vielä vuodella. Varustamon tilanne on silti huolestuttava: konsernin toimitusjohtajan mukaan pahin ei välttämättä ole vielä ohitse. Merenkulkualan ahdinko syveni entisestään marraskuussa, kun Eckerö Shipping -varustamon yt-neuvottelut päättyivät Varustamo ilmoitti myyvänsä M/s Transporterin ja ulosliputtavansa kolme alustaan: M/s Traderin, M/s Expressin ja M/s Baltic Excellentin. Kyseiset alukset ovat liikennöineet pääasiassa Välimeren alueella. Ulosliputusten sekä alusmyynnin seurauksena 78 merimiestä ilmoitettiin irtisanottavan. Varustamossa työskentelee 160 henkeä, joten lähes puolet saisivat lähteä. Reilu viikko yt-neuvotteluiden päättymisen jälkeen (21.11.) saapui tieto, että yhden aluksen rahtausta jatketaan vielä vuodella eteenpäin tammikuusta 2014 alkaen. (Marraskuun lopussa ei vielä tarkemmin tiedossa, rahdataanko joko M/s Express vaiko M/s Trader.) Rahtisopimuksen myötä irtisanottavien määrä väheni 24 hengellä ja lopullinen irtisanomismäärä on 54 henkeä. Ahvenanmaalle kova isku Eckerö Shippingin työntekijöistä noin neljännes asuu Ahvenanmaalla, joten työttömyyden kasvu kouraisee tuntuvasti aluetta ja kunnat menettävät verotuloja. Irtisanottujen joukossa on myös paljon perheellisiä, luottamusmies Bo Sundblom huokaa. Sundblomin mukaan alusten päivärahdit ovat vähentyneet, joten huonot uutiset eivät tulleet henkilökunnalle aivan täytenä yllätyksenä. Lähtevien alusten määrä sen sijaan yllätti. Ahvenanmaalaisessa mediassa on pesty jälkipyykkiä Eckerö-emokonsernin ja tytäryhtiö Eckerö Shippingin taloudesta. Vielä vuonna 2012 rahtilaivavarustamo Eckerö Shipping teki voittoa yli kuusi miljoonaa euroa. Sundblomin mukaan voittoja olisi pitänyt investoida Itämerellä liikennöiviin aluksiin (M/s Carrier, M/s Express ja M/s Trader) ja asentaa niihin rikkipesurit. Rikkidirektiivin voimaantuloon on enää reilu vuosi. Vuoden 2015 alussa aluksista on löydyttävä laitteisto, jolla päästöt laskevat tai siirryttävä käyttämään dieseliä, joka on puolestaan kallista. Rahtikustannusten on arvioitu nousevan jopa 30 prosenttia - ja enemmänkin. Suomalaisten varustamoiden on yhä vaikeampaa pärjätä globaalissa kilpailussa. Eckerö-konsernin toimitusjohtaja Björn Blomqvist kertoi Nya Åland-lehdelle 19. marraskuuta, että Eckerö Shipping-varustamossa ei ole tällä hetkellä tiedossa lisää vähennyksiä, mutta mitään ei myöskään voida luvata. Pahin ei välttämättä ole siis vielä ohitse. Varustamon henkilöstön mielessä leijuvatkin nyt uhkakuvat kolmen Itämerelle jäävän aluksen ulosliputuksesta tai myynnistä. Laivoihin ei ole ainakaan toistaiseksi tehty uusinvestointeja, eikä haettu ympäristöinvestointitukea. Vai tulevatko ne ajamaan jatkossa kalliimmalla polttoaineella? Eckerö Shippingin ilmoitus luopua neljästä aluksestaan on ensimmäisiä merkkejä rikkidirektiivin vaikutuksista kotimaahan: varustamot ajautuvat talousahdinkoon ja työpaikat katoavat. Kerrannaisvaikutukset leviävät yhdeltä sektorilta toiselle, joten nyt liikkeelle lähtenyt oravanpyörä saattaa olla vasta lopun alkua. Euroopan heikko taloudellinen tilanne tekee tulevaisuudesta vaikeasti ennustettavan ja yritysten on vaikea saada pankeista rahoitusta esimerkiksi uusiin investointeihin. Suomalaisen rahtilaivavarustamon tarina päättyy? Eckerö Shippingin on tarkoitus tehdä kaupat M/s Transporterista viimeistään tammikuun loppuun 2014 mennessä. M/s Trader tai M/s Express ja M/s Baltic Excellent aiotaan ulosliputtaa maaliskuun loppuun mennessä, ellei jotakin niistä saada sitä ennen myytyä. Eckerö Shipping on ilmoittanut ulosliputtavansa alukset jonkun muun eurooppalaisen lipun alle. Eurooppalaisissa rekistereissä on myös useita mukavuuslippuvaltioita. Eckerö Shipping on ollut yksi Suomen suurimmista rahtilaivavarustamoista. Varustamo perustettiin vuonna 1990 Birka Cargon -nimellä. Tämän vuoden maaliskuussa nimi muuttui Eckerö Shippingiksi emokonserni Eckerön mukaan. Varustamon neljän aluksen vähentämisessä on käytännössä kyse samasta tarinasta kuin Neste Shippingin varustamotoimintojen osalta: Eckerö Shippingillä on Suomen lipun alla tällä hetkellä seitsemän laivaa, joista lähtee nyt neljä. Tulevaisuus jää avoimeksi kolmen jäljelle jäävän aluksen osalta. Luottamusmiehet olisivat toivoneet yt-neuvotteluille jatkoaikaa Merimies-Unionin jäseniä Eckerö Shippingin yt-neuvotteluissa edustivat alusten työntekijöistä laivaluottamusmiehet Bo Sundblom ja Anders Blåberg. Miehille jäi käydyistä yt-neuvotteluista käsitys, että päätökset oli tehty jo etukäteen ja käydyt yt-neuvottelut olivat vain muodollisuus. Tuntuu siltä, että päätökset alusten kohtalosta oli lyöty lukkoon jo ennalta ja työnantaja oli suunnitellut asioita jo pitkälle ennalta, he tuovat esiin omia epäilyksiä ja tuntojaan. Luottamusmiehet olisivatkin toivoneet lakisääteiseen kuuden viikon neuvotteluaikaan jatkoa, jotta erilaisia vaihtoehtoja olisi voitu käydä lävitse ajan kanssa. Työnantajalla tuntui kuitenkin olevan kiire saada asia pöydältä pois mahdollisimman pian. Neuvotteluissa tuotiin pöytään tietoja viime tipassa ja ne olivat puutteellisia. Merimies-Unionin toimitsijakunnan kanssa teimme paljon töitä, jotta neuvottelut saatiin käytyä lävitse pykäliä noudattaen, miehet toteavat. Eri vaihtoehdot hyvissä ajoin pohdintaan Eckerö Shipping tuskin lienee ainoa suomalaisvarustamo, jossa on ilmennyt taitamattomuutta yt-neuvotteluissa. Mikäli nähtävissä on vaikeat taloudelliset ajat, hyödyllisintä olisi etsiä mahdollisia vaihtoehtoratkaisuja ajan kanssa. Se on niin työnantajan kuin työntekijöiden edun mukaista, sillä alusten myynti- ja ulosliputuspäätökset ovat aina lopullisia. Luottamusmiehet Sundblom ja Blåberg myöntävät, että yhtiön kannattavuus on heikko, jos aluksilla ei ole rahtia. Pahoillaan he ovat kuitenkin siitä, että Eckerö Shippingin aiempina vuosina tuottamat voitot on ohjattu emokonsernin sisällä muuhun toimintaan. Ilmaan jääkin leijumaan liuta avoimia kysymyksiä: olisiko taloudelliselle tilanteelle voinut tehdä pidemmän päälle jotakin? Miten rikkidirektiivin voimaantulosta aiotaan selvitä? Jälkipyykki Eckerö Shippingin osalta jatkuu. 4 MS // // MS 5

4 FL Port Servicen toiminta päättyy: 21 satamavalvojaa kortistoon Vuosaaren satamasta Teksti ja kuvat Saana lamminsivu Vuosaaren satamavalvojat saivat karun joululahjan: irtisanomisilmoituksen kouraan. Lähes kaikki heistä ovat perheellisiä. Päällimmäisenä mielessä siintää nyt: mistä rahaa lainoihin ja ruokaan? Mistä uutta työtä? FL Port Servicen satamavalvojat ovat palvelleet aluksia, merimiehiä, rekkamiehiä ja matkustajia Vuosaaressa kuusi vuotta. Satamavalvojat Mika Koli, Toni Nyman, Seppo Lievonen ja Petri Torvinen Vuosaaren satamassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Merimies-Unioni: Katoaako suomalainen merimies Bermudaan kuten Nesteen tankkerit? KUVA SHUTTERSTOCK Suomalaisesta merimiehestä on tehty maksumies valtionyhtiöiden kilpailutuksissa: sadat merimiehet ovat jääneet työttömiksi tai ovat työttömyysuhan alla. Neste Shippingin varustamotoiminta päättyy: Merimies- Unionille ei riitä päätös huoltovarmuuslaivaston perustamisesta, vaan se vaatii päättäjiltä nyt tietoa millä turvataan suomalaisen öljytankkeritonniston tulevaisuus, kun jäljelle jäävät öljytankkerit alkavat olla jo vanhoja. syysvaltuuston julkilausuma FL Port Services Oy aloitti toimintansa Vuosaaressa samaan aikana kuin satama vuonna Kesällä 2013 Helsingin Satama ilmoitti irtisanovansa sopimuksen FL Port Servicen kanssa. Loppuvuodesta saapui lisää uutisia: Helsingin Satama ilmoitti, että se alkaa hoitaa itse alusliikennepalveluja sisäisenä palveluna Vuosaaressa. Päätöksen johdosta FL Port Servicen toiminta päättyy vuoden lopussa ja 21 satamavalvojaa jäävät työttömiksi. Tiedossa ei ole uutta työtä. Kilometritehdas odottaa vuodenvaihteessa. Helsingin Satama ilmoitti, että vapaita paikkoja ei ole tarjolla ja kymmeniä miehiä seisoo jo tälläkin hetkellä satamalle töihin jonossa, satamavalvojat kommentoivat tuoretta uutista. Helsingin Satama aikoo siirtää Vuosaareen reilun kymmenen työntekijää muista satamistaan, joiden voimin alusliikennepalvelu aiotaan tulevaisuudessa saada pyörimään. Vuodenvaihteen jälkeen merimiesten kuljetukset laivalta maihin tulevat varmasti huonontumaan radikaalisti, irtisanotut satamavalvojat uumoilevat jo ennalta. Omat aikataulumme ovat pitäneet hyvin ja meille ei ole sattunut myöskään tapaturmia vuosien varrella. Turvallisuusnäkökulma onkin asia, mikä mietityttää jatkoa ajatellen: aiotaanko työt saada hoitumaan noin pienellä henkilökunnalla? Eroon negatiivisesta julkisuudesta Perusteena sataman toimintojen sisäistämiselle on käytetty kuljetuspalveluiden korkeaa hintaa. Kuuleman mukaan se on tuonut Helsingin Satamalle negatiivista julkisuutta, josta halutaan päästä nyt eroon. FL Port Services on ollut hyvä työnantaja, eikä meillä ole yhtiöstä pahaa sanottavaa. Päinvastoin, töihin on ollut aina mukava tulla, satamavalvojat toteavat itse työnantajastaan. Olemme saaneet myös paljon kiitosta hyvästä palvelusta luotseilta, alusten kapteeneilta ja henkilökunnalta vuosien varrella. Käsittämätöntä onkin, että hyvin toiminut palvelu halutaan lopettaa. Kaikki on hoidettu vimpan päälle ja tässä on kiitos! Meillä on ollut noin tuhat kuljetusta kuukaudessa, siihen alusten kiinnitykset sekä irrotukset päälle. Olemme tehneet myös paljon muita töitä ja auttaneet Vuosaaren satamassa asioivia ihmisiä mitä moninaisemmissa asioissa. Hyvästi rotankolo! Suurin osa irtisanotuista satamavalvojista on perheellisiä. Kahdella heistä odottavat kotona vastasyntyneet vauvat ja joillakin suuri lapsikatras. Työttömäksi jääminen aiheuttaa suurta huolta perheen elannosta, etenkin kun on vielä lainoja. Julkisuudessa on joka päivä uutisia satojen ihmisten irtisanomisista. Muistettava on kuitenkin, että lukujen takana on aina ihminen ja yksilö, eräs satamavalvoja pohtii. Murheen keskellä yritetään vielä vääntää vitsiä. Rotankoloksi nimetty taukotila pitää laittaa kuntoon ennen kuin työt vuoden vaihteessa päättyvät. Lasku valtionyhtiöiden kilpailuttamisista lankeaa suomalaisen merimiehen maksettavaksi. Kuluneen kahden vuoden aikana satoja suomalaisia merimiehiä on jäänyt työttömäksi valtionyhtiöissä tehtyjen kilpailusten seurauksena. Nuoret eivät enää hakeudu alalle epävarman tulevaisuuden johdosta. Maailman paras talviolosuhteissa ja jäissäseilaamisen hallitseva ammattikunta uhkaa kadota maailmankartalta Bermudan kolmioon samaan aikaan, kun suurvallat tavoittelevat arktisten vesien herruutta. Suomi ei poraa arktisilla alueilla öljyä vaan avustaa ympäristönhoidossa Suomen on otettava nyt uusi suunta ja ohjattava karia kohti kulkeva alus takaisin väylälle. Suomalaista merimiestä ja talvimerenkulun osaamista tarvitaan maailmassa nyt suuremmin kuin koskaan. Venäjä on kiinnostunut yhteistyöstä Suomen kanssa jäänmurtajarakentamisen saralla. Ilmastonmuutoksen myötä Koillis- ja Luoteisväylä avautuvat kauppamerenkululle ja rahti- ja öljytankkerit alkavat liikennöidä väyliä säännöllisesti seuraavina vuosikymmeninä, osallistuu Suomi kilpailuun tai ei. Keskinäisen kyräilyn ja itse itseään vastaan tappelemisen sijaan Suomen on nyt ryhdistäydyttävä ja alettava miettiä keinoja, joilla voimme näyttää muille maailman valtioille mallia, kuinka arktisilla vesillä toimitaan ympäristöstä huolehtien. Suomalaiset monitoimimurtajat ovat toimineet arktisilla alueilla, kuten Alaskassa muiden alusten avustustehtävissä ja huolehtineet siitä, että asiat toimivat ja ympäristö säilyy kunnossa. Arctia Shippingin alukset eivät ole osallistuneet öljynporaukseen. Valtio-omisteisille merenkulun toimintojen kilpailuttamisille loppu Talvimerenkulun avustamisesta ja öljykuljetuksista Suomessa vastaa valtio. Jäänmurto, öljykuljetukset ja meriväylien kunnossapitoon liittyvät toiminnot sekä yhteysalusliikenne ovat osa perusinfraamme, joihin ei sovi kilpailutus. Yhtä lailla kuin maantie, on myös meriväylän hyvä kunto tärkeää, jotta tuonti ja vienti maastamme toimivat hyvin. Etenkin talviolosuhteissa seilaus lisää painetta saada kauppa-aluksille esteetön ja turvallinen pääsy maamme satamiin. Mikäli Suomessa ei ole riittävästi hyväkuntoista jäänmurtokalustoa ja ammattitaitoista miehistöä niitä operoimassa saattaa seurauksena olla kaaos tai onnettomuus. Kauppa-alusten rahdit ovat arvokkaita, mutta suurin ja rahassa mittaamattomin jysäys olisi öljytankkerin ajautuminen karille matalalla Suomenlahdella. Merimies-Unionia huolettaakin suomalaisen öljytankkeritonniston ja jäänmurron tulevaisuus. Neste Shippingin varustamotoiminnan päättyminen hyväksyttiin soraäänittä, eikä horisonttiin katsottu kauemmas. Merimies-Unionille ei riitä päätös huoltovarmuuslaivaston perustamisesta, vaan se vaatii päättäjiltä nyt tietoa millä turvataan suomalaisen öljytankkeritonniston tulevaisuus, kun jäljelle jäävät öljytankkerit alkavat olla jo vanhoja. Suomalainen öljytankkeritonnisto hupenee kesällä vielä yhdestätoista viiteen ja sadat merimiehet menettävät työpaikkansa. Heille on nyt taattava työpaikat, jotta suomalainen merimies ei katoa ulkomaille myytyjen alusten matkassa Bermudaan ja katoa lopullisesti maailmankartalta. Lähivuosina erikoiskoulutetuille talvi merenkulku- ja öljytankkeriosaajillemme olisi töitä arktisilla alueilla enemmän tiedossa kuin meillä on olemassa tällä hetkellä miehistöä ja kapasiteettia. 6 MS // // MS 7

5 Työehtosopimuksista Neuvottelutulos Suomen Merimies-Unioni ja Suomen Varustamot uudistivat niiden välillä voimassa olleet ulkomaanliikenteen työehtosopimukset olemaan voimassa alkaen asti. Ratkaisu oli osa vastikään aikaan saatua työllisyys- ja kasvusopimusta. Korotukset Työehtosopimusratkaisun mukaan ulkomaanliikenteen lastialuksien taulukkopalkkoja korotetaan alkaen 20 euroa ja pientonnistoalusten takuupalkkoja 23 euroa. Matkustaja-alusten takuupalkkoja korotetaan vastaavana ajankohtana euroa. Työehtosopimuksiin sisältyviä euromääräisiä lisiä ja korvauksia korotetaan 1,05 prosenttia. Tekstimuutoksia Ratkaisussa sovittiin myös seuraavista kaikkia ulkomaanliikenteen työehtosopimuksia koskevista muutoksista ja lisäyksistä: koulutussopimukseen kirjataan määräykset taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain mukaisesta koulutuksesta ja määräykset siitä, että työnantaja korvaa työsuhteen aikana STCW-yleissopimuksen mukaisten alus- ja tehtäväkohtaisten lisäpätevyystodistusten hankinta-, uusimis- ja vaihtokustannukset mukaan lukien kurssimaksut ja kurssimateriaalit, matkakulut, ylläpidon ja lisäpätevyystodistusten lunastamisen. Työnantaja korvaa myös matkustusasiakirjojen, kuten merimiespassin ja viisumin hankinnasta aiheutuvat kustannukset; Korotukset Toisen kerran palkkoja ja euromääräisiä lisiä sekä korvauksia korotetaan alkaen 0,4 prosentilla. Lastialusten osalta tämä tarkoittaa taulukkopalkkojen korottamista 8 eurolla ja pientonnistoalusten takuupalkkojen korottamista 10 eurolla. Matkustaja-alusten takuupalkkoja taas korotetaan 11 eurolla. Luontaisedut Luontaisetuja tarkistetaan uuden sopimuskauden aikana entisen käytännön mukaisesti tammikuun ensimmäinen päivä. Kolmas palkankorotus, jonka on määrä tapahtua , on auki ja siihen palataan, kun työmarkkinakeskusjärjestöt ovat päässeet asiasta omalta osaltaan yhteisymmärrykseen kesäkuun 2015 kuluessa. kun merimiesten vuosilomalakiin aikanaan sisällytetään säännökset vuosiloman siirtämisestä pidettäväksi myöhemmin, jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, siirtäminen tulee koskemaan myös työehtosopimukseen perustuvia lomapäiviä; luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen vapautuksen toteutumista parannetaan; terveydenhuoltosopimukseen sisällytettiin sairaanhoitoa ja sairaanhoidon kustannuksia koskevia tarkentavia määräyksiä; sekä irtisanomissuojasopimukseen sisältyvään vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä muutetaan siten, että turvataan pisimpään saman työnantajan palveluksessa olleiden asema taloudellisissa ja tuotannollisissa lomautus- ja irtisanomistilanteissa. Kaksi vanhaa pääsopimusta yhdistettiin ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevaksi työehtosopimukseksi Työehtosopimusratkaisussa sovittiin myös siitä, että ulkomaanliikenteen kansi- ja konemiehistöä sekä taloushenkilökuntaa koskeva työehtosopimus ja ulkomaanliikenteen pientonnistosopimus yhdistetään yhdeksi ja samaksi sopimukseksi, jonka nimeksi tulee ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva työehtosopimus. Tähän sopimukseen sovittiin seuraavista uudistuksista: sopimukseen otetaan mallimiehitystaulukot, joita sovelletaan pientonnistoalusten osalta sitovina; miehityssopimuksen mukaisiin vakansseihin/toimiin otettavat työntekijät on palkattava toistaiseksi voimassa oleviin työsopimussuhteisiin; asuintilojen järjestelyissä on otettava huomioon se, että kaikilla toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevilla työntekijöillä ja heidän sijaisillaan on mahdollisuus yksinasumiseen; jos työntekijä joutuu osallistumaan työnantajan puolesta todistajana oikeudenkäyntiin tai poliisikuulusteluun, tähän käytetty aika luetaan työajaksi; mikäli työntekijä osallistuu työnantajan osoittamaan koulutukseen vapaajakson aikana, hänellä on oikeus pitää näin menettämänsä vapaa-aika myöhemmin; sopimuksesta poistetaan viittaukset vanhan merimieslain sairausajan palkkaa koskeviin säännöksiin samalla kun työehtosopimukseen otetaan selkeät määräykset sairausajan palkkaa vastaavasta korvauksesta työsuhteen päättyessä; palveluraha maksetaan vain Suomen Merimies-Unionin jäsenille; sekä luontoisetukorvaus maksetaan sairaustapauksessa enintään 42 päivältä vaikka toisin kuin merityösopimuslaissa on säädetty työntekijä palaisikin kotiinsa. Kaksi vanhaa sopimusta yhdistyi ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskevaksi työehtosopimukseksi Palveluraha maksetaan vain Suomen Merimies- Unionin jäsenille. Matkustaja-alussopimuksen osalta sovittiin seuraavista muutoksista: asuintilat on järjestettävä siten, että kaikilla toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevilla työntekijöillä ja heidän sijaisillaan on mahdollisuus yksinasumiseen, ellei aluskohtaisessa miehityssopimuksessa ole toisin sovittu; ylityö korvataan rahana tai työntekijän esityksestä vapaana. Lisäksi sovittiin siitä, että mikäli vapaa annetaan hiljaisen kauden aikana ja mikäli työtilanne sen sallii, vapaalla olevan työntekijän tilalle ei tarvitse ottaa sijaista; mikäli työmarkkinakeskusjärjestöt ja kirkon edustajat pääsevät tyka-ratkaisun mukaisesti sopimukseen loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä viikonloppuihin, siirtojen vaikutuksista käydään eri neuvottelut; palveluraha maksetaan vain Suomen Merimies-Unionin jäsenille; sopimuksesta poistetaan viittaukset vanhan merimieslain sairausajan palkkaa koskeviin säännöksiin samalla kun työehtosopimukseen otetaan selkeät määräykset sairausajan palkkaa vastaavasta korvauksesta työsuhteen päättyessä. Lisäksi sopimukseen otetaan määräys siitä, että työntekijällä on oikeus saada täysi palkka sairausajalta. Täysi palkka taas on määritelty muualla työehtosopimuksessa; järjestysmiehen nimike muutetaan järjestyksenvalvojaksi; sekä matkustaja-alusten autokansilla tapahtuva ajoneuvojen ja konttien sekä irtoperien ja muiden vastaavien kiinnittäminen, irrottaminen ja tukeminen on lastinkäsittelytyötä, joka korvataan lisäämällä tätä työtä tekevien takuupalkkoihin 15 euroa. 8 MS // // MS 9

6 Varustamouutisia Saimaalla puu kulkee jäiden tuloon saakka Puskuhinaaja Parkko osui samaan aikaan Joutsenoon M/s Helgan kanssa. Yt-kansikorjausmies Paavo Miettinen Pulpin tehtaan rannassa. Teksti ja kuvat Saana lamminsivu Tavaraliikenne Vuoksen vesistöllä on kasvussa, sillä pikkuhiljaa on alettu ymmärtää että sisävesikuljetukset ovat tulevaisuuden sana. Kotimaisen Mopro Oy:n kuivarahtialus M/s Helga on uusin tulokas Saimaalla. Savonlinnalainen Mopro Oy on kuljettanut puuta pitkin Saimaata yli 30 vuotta. Yhtiön kalustoon kuuluu myös kuivarahtialus Vekara. Viime vuonna yritys teki kaupat kuivarahtialus M/s Helgasta. Aluksella on pituutta 79,8 metriä ja leveyttä 11,10 metriä. Puuta mahtuu kyytiin tonnia. Se vastaa noin mottia, perämies Kaarel Kruuse tarkistaa mitat. Tämänkokoinen alus on kooltaan ja kuljetuskapasiteetiltaan tälle vesistölle toimivin ja vastaaville aluksille olisi täällä enemmänkin tilausta, Kaarel pohtii yhdessä matruusi Mikko Suomalaisen kanssa Saimaan liikenteen tulevaisuutta Helgan komentosillalla. Sisävesikuljetusten suosio on noussut ja rahtiliikenne Saimaalla kasvanut. M/s Helga on Saimaan uusin tulokas. Mopro Oy on kuljettanut tukkipuuta jo vuosikymmeniä Vuoksen vesistön varrella toimiville tehtaille. Sen lisäksi varustamon alukset ajavat anortosiittia, eli kalkkikiveä Siilinjärveltä Kemiöön. Puukuormia haetaan etupäässä Joensuusta ja Varkaudesta ja puksutetaan alas tänne Imatran ja Lappeenrannan seudun tehtaille. M/s Helga - Ykköskoti Helga on rakennettu vuonna 1984, mutta se on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Mopro osti aluksen Vidar Shippingiltä vuonna Ennen Saimaan liikeensä aloittamista se oli telakalla ja miehistö sai osallistua aluksen korjaustöiden ideointiin. Liikenne päättyi viime vuonna joulukuussa itsenäisyyspäivän tienoolla. Keittiön ja ruokailuhuoneen väliseiniä poistettiin ja tiloja avarrettiin. Uusi keittiö on aluksen kokoon nähden avara ja siisti!, konemies, kansimies, kokki -nimikkeellä itseään tituleeraava Jyrki Nokelainen esittelee ylpeänä tiloja. Miehistön päivähuone on kuin olohuone maissa ja sieltä löytyvät nahkanojatuolit, pöytä ja televisio sekä kuntopyörä. Huone on hyvin kodikas. Ykköskoti tämä meille onkin, Jyrki ja perämies Kaarel Kruuse nikkaavat silmää. Helgalla työskentelee neljän hengen miehistö: matruusi, konemies, perämies ja kippari. Mikä saa tuon ikäisen miehen hakeutumaan laivalle töihin, Jyrki kertoo työterveyslääkärin kysyneen häneltä reilu kymmenisen vuotta sitten. Nälkä, Jyrki vastasi. Täällä on paljon vanhaa vakiokaartia, jotka ovat lähteneet joko eläkkeelle tai hautaan, niin se vain on. Ja nyt se alkaa eläkeikä meikäläiselläkin häämöttää, virallisesti konemiehenä toimiva Jyrki toteaa. Jyrkilläkin tulee pian 60 vuotta mittariin ja eläkkeelle hän siirtyy muutaman vuoden jälkeen jäiden saavuttua. Vanhojen konkarien mielestä aluksille tarvitaan nuoria, uusia moniosaajia, koska välillä ovat kädet öljyssä, välillä taikinassa. Satamapäiviä on yleisesti ottaen vähän, joten koneessa tehtävät työt on saatava rullaamaan jouheasti ja nopeasti, aina kun niitä on mahdollista tehdä. Ripsuttamista ja rapsuttamista täällä riittää yllin kyllin, eikä kaikkea ehdi edes tehdä, konemies puhkuu ja jatkaa. Jokainen tekee täällä mitä osaa, siitä lähdetään. Peukalo keskellä kämmentä porukka tänne ei kuitenkaan sovi tai joudumme kerjuulle. > Katso lisää kuvia: > Nettijutut > M/s Helga 10 MS // // MS 11

7 Ammatti sopii kuin nenä päähän Helgan keittiössä parhaillaan illallista valmistelee matruusi Suomalaisen Mikko, joka edustaa aluksen uutta nuorempaa kaartia. Tämä on kolmas kausi, kun olen täällä töissä. Isäni oli yhtiön palveluksessa töissä vuotta sitten, mitä reittiä pääsin tänne töihin, hän kertoo. Mikko asuu Haminassa ja kävi Kotkassa vahtiperämieslinjan. Tämä ammatti sopii minulle kuin nenä päähän, nuori mies toteaa ykskantaan ja kertoo viihtyneensä todella hyvin Moprolla. Tammikuussa kutsuu kuitenkin armeija ja Upinniemen laivasto. Merimies-Unioniin hän ei ole liittynyt kuulemma juuri tästä syystä. En tiedä, mitkä ovat etuni, kun olen opiskellut ja tehnyt töitä pätkissä. Uskon saavani armeijan jälkeen kyllä töitä meriltä. Luulo ei ole kuitenkaan tiedon väärti näinä päivinä. Mikon mielikuva edustaa monien muiden ikäistensä tavoin näkemystä ammattiliitosta: sen merkitystä ei ymmärretä ennen kuin hätä voi olla kädessä. Merenkulussakaan työpaikat eivät ole enää yhtä taatut kuin esimerkiksi pari vuotta sitten, jolloin elettiin vielä nousukautta. Puun kierto on nykyään nopeaa: vielä edellispäivänä se on saattanut heilua metsässä tuulessa ja seuraavana päivänä se on jo tehtaalla tukkipinossa, konemies Jyrki Nokelainen tuumaa. Huolehdi, että olet allekirjoittanut Merimies-Unionin liittymisvaltakirjan! Yleensä työttömäksi jääminen havahduttaakin liittoon ja työttömyyskassaan kuulumattoman. Tästä syystä johtuen Merimies-Unionin ja Kuljetusalan työttömyyskassan jäsenyys on syytä tarkistaa ja hoitaa mitä pikimmiten kuntoon. Jäseneksi liitytään liittymisvaltakirja allekirjoittamalla. Tarkista siis, että jäsenyytesi on kunnossa ja olet allekirjoittanut liittymisvaltakirjan! (tarkempia ohjeita sivulla 26.) Kuljetusalan Työttömyyskassaan kuuluva jäsen saa ansioon suhteutettua päivärahaa työttömäksi jäädessään, mikäli hänelle on kertynyt riittävä määrä työssäolopäiviä. Niitä kerryttää myös opiskelija, kun hän on palkkatöissä ja maksaa työssäoloajalta jäsenmaksuja. Opiskeluajalta opiskelijan ei tarvitse maksaa ollenkaan jäsenmaksuja, vaan hän on jäsenmaksuista vapautettu. (Jotta jäsenmaksuvapautus tulee kirjatuksi, on Merimies-Unionin jäsenrekisteriin muistettava toimittaa kopio opiskelutodistuksesta.) Kuljetusalan työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on ansiotuloon suhteutettu ja huomattavasti suurempi kuin Kelan maksama ns. peruspäiväraha. Loimaan kassa ei ole ammatti liitto Agressiivista jäsenhankintaa tänä päivänä tekee myös niin sanottu Loimaan liitto. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole ammattiliitto, vaan pelkkä työttömyyskassa, jonka nimi on YTK (Yleinen työttömyyskassa). Monelle Loimaan kassaan liittyneelle on tullut yllätyksenä, että he eivät kuulukaan ammattiliittoon. Loimaan kassaan liittynyt henkilö ei saa minkäänlaista työsuhdeneuvontaa, eikä neuvoja työelämän ongelmatilanteissa, saati työttömyyyden kohdatessa. Moni Loimaan kassaan liittynyt on pettynyt tai kokenut tulleensa jopa huijatuksi asian valjettua. Loimaan kassa ei neuvottele työehtosopimuksista, koska se ei ole ammattiliitto. Sen sijaan Merimies-Unioni on merimiehen oma ammattiliitto ja neuvottelee jäsenilleen työehtosopimuksia yhdessä työnantajan kanssa. Merimies-Unionin jäsenet saavat myös neuvontaa kaikissa työelämän kysymyksissä laivoilla luottamusmiehiltä sekä suoraan liitosta. Moprolla ikioma työehtosopimus Merimies-Unioni neuvottelee varustamoyhdistyksen kanssa pääsopimukset, joista saatiin aikaan neuvottelutulos lokakuun lopulla. Sen lisäksi Unioni neuvottelee useita alakohtaisia sopimuksia. Merimies-Unioni neuvottelee jäsenilleen myös varustamo- ja aluskohtaisia sopimuksia. Yksi niistä on juuri Fin-Terpuulle ja Moprolle neuvoteltu työehtosopimus. Merimies-Unionissa on pidetty kiinni siis myös pienempien työpaikkojen edunvalvonnnasta ammattikunnan suuruudesta huolimatta. Puunkuljetusbisneksen ympärillä toimii useita yhtiöitä Eletään lokakuun loppua ja Helga on tällä kertaa Joutsenossa, Lappeenrannan taajamassa. Pulpissa lastin purku kestää noin 12 tuntia. Tehdas vetää, minkä se jaksaa vetää, Helgan miehistö toteaa. Satamaan saapuvia raakapuita käsittelee Joutsenossa useita yrityksiä. Yksi niistä on Szepaniak, joka on nimestään huolimatta paikallinen perheyritys. Yhtiöllä on käytössään nosturi, jolla se poimii tukit Helgan kyydistä rekkaan ja kuljettaa ne edelleen tehtaan edessä seisoviin valtaviin puupinoihin. Joutsenon järvipuun miehet puolestaan uittavat järvessä ajelehtivaa tukkilauttaa kohti tehtaanrantaa. Pieni hinaaja tuuppii puita kasalle. Tukkilauttojen päällä kävelee kaksi miestä, jotka järjestelevät tukkeja kohti rantaa. Tätä perinteistä ammattia on harjoitettu seudulla jo vuosikymmeniä. Tukkien päällä kävely on fyysisesti rankkaa ja vaarallista, koska puut ovat liukkaita. Joutsenon satamassa puita käsittelevät myös Honkatalli-yhtiön miehet. Kello on vajaa kolme ja iltavuoro alkamassa. Miehet istuvat taukotuvassa ja hörppäävät kahvit ennen töiden alkua. Miehet kertovat hoitavansa tukkien siirtelyä vain maissa, eli siirtävät puita rannasta kohti tehdasta. Tätä ammattikuntaa edustaa Puu- ja erityisalojen liitto. Raakapuuta Joutsenoon tuodaan runsaasti myös kiskoja pitkin Venäjältä, jonne on vain kivenheitto matka Itärajalta. Jyrki Nokelainen Rannassa seisoo suuria tukkipinoja. Niiden päällä raakkuvat varikset. Ne tarkkailevat yläilmoista töiden sujumista. Parvi pöllähtää lentoon tukkirekan lähdettyä liikkeelle. Ehkäpä puiden käsittelyssä vapautuu ilmoille hyönteisiä, joita mustaviitat napsivat nokkiinsa. Sen verran horjuvaa on parven lento, että taitaa olla ilmoissa välillä pientä nokka pokkaakin. Mikko suomalainen 12 MS // // MS 13

8 trafi tiedottaa Kaarel Kruuse WEB Aiheesta muualla: Käy lukemassa mielenkiintoinen juttu ja katso kuvagalleria: Anssi Toivasen blogi: Leppävirtaa. Helgan odotus helgan-odotus.html Miehistön pätevyyskirjojen uusiminen ja vaihtaminen Manilan muutosten mukaisiksi Miehitys- ja pätevyysasioita koskeva lainsäädäntö muuttui STCW-yleissopimuksen muutoksien voimaansaattamisen johdosta. Huolehdi siitä, että uusit pätevyyskirjasi hyvissä ajoin ennen niin sanottujen Manilan muutosten voimaantuloa ! Sisävesillä eläköidytään ja tilalle tarvitaan uusia moniosaajia Virosta kotoisin oleva perämies Kaarel Kruuse on hyvin perillä suomalaisesta merenkulusta. Helgalle Kaarel saapui töihin huhtikuussa. Kulunut kesä menikin uuden vesistön opiskelussa. Kapealtahan tämä näyttää ja tarkkana saa olla, hän toteaa. Vieressä istuva konemies Jyrki Nokelainen nyökkäilee ymmärtäväisesti. Saimaan salojen oppimiseen menee oma aikansa. Täällä on aivan erilaista seilata kuin merellä. Elämänsä hinaajilla työskennelleet tuntevat Saimaan virtaukset kuin omat taskunsa ja vaikka heidät herättäisi keskellä yötä, he tietävät missä kohtaa milloinkin kuljetaan. Jyrki on huolissaan muiden pian eläkkeelle jäävien lailla varustamon tulevaisuudesta. Suomessa on yleisesti ottaen hyvin ristariitainen tilanne tällä hetkellä: eläkeikää yritetään nostaa samaan aikaan, kun nuoria istuu työttömyyskortistossa, Helgalla ehditään puida nykyistä eläkepolitiikkaa. Kyllä merimiehellä pitää olla sen verran hyvä palkka, että hän voi päättää itse koska jäädä eläkkeelle, miehet veistelevät pilke silmäkulmassa. Ajatukset eläkeikän nostosta vetävät heidät kuitenkin lopulta vakaviksi: tuulessa ja pakkasessa talviolosuhteissa seilaus jättävät jälkensä ja työ on fyysisesti raskasta. Ne suunnittelevat sitovansa eläkeiän elinvuosiin ja elinajanodotteeseen, mutta mitäpä jos merimiehillä eläkeikä laskettaisiin merimailien mukaan, milloin hän pääsisi eläkkeelle, miehet heittävät kehään yhden laskentamalliehdotelman, eivät tosin vakavissaan. Totta siinä on kuitenkin toinen puoli: merimiesammatti on erikoisammatti, johon ei voi soveltaa maapuolen malleja eläkkeellejäänti-ikää laskettaessa. Tarvitsemme varustamoon ehdottomasti Kaarelin tapaisia uusia oppijoita, koska näihin töihin kasvetaan työkokemuksen kautta. Vaikka Kaarel on Mopron mittapuulla vasta untuvikko, hänellä on merityökokemusta jo nuoresta lähtien. Merille mies lähti 17-vuotiaana. Suomen lipun alla hän laskee olleensa töissä viidellä aluksella. Vuonna 2007 hän valmistui Tallinnan merimieskorkeakoulusta perämieheksi. Viime vuonna liikenne päättyi jouluaattona Joutsenon satamassa iltapäivä alkaa kääntyä kohti iltaa ja hämärä laskeutuu rannan ylle. Työt kuitenkin yhä jatkuvat. Sisävesillä rahtia kuljetetaan aina talven tuloon saakka. Viime vuonna liikennöintimme päättyi jouluaattona, matruusi Mikko Suomalainen muistelee edellisvuotta. Rajapyykki saavutetaan yleensä itsenäisyyspäivän - joulun tienoolla. Sitten alukset siirtyvät telakalle ja niitä korjailee talven aikana kuntoon seuraavaa kesää varten varustamon pari vanhempaa konkaria. Muu henkilökunta on talven ajan lomautettuna. Keväällä liikennöinti alkaa jälleen Saimaan kanavan avauduttua yleensä huhtikuun tienoilla. Ensi keväänä Mopro-varustamon kalusto Saimaalla jälleen vahvistuu, sillä yhtiö teki puolustusvoimien kanssa kaupat työntöalus Tyrskystä. Armeijan entinen kuljetusalus on tehokas ja sopii työntämään proomua. Sen lisäksi sillä on myös valmiudet jäänmurtotehtäviin, joten pian voivat jäätkin kolista Saimaalla! Helgan miehistön toive joulupukille Oma kokki Neljän hengen miehistön pitää huolehtia ruoanlaitosta Helgalla tällä hetkellä itse. Millainen kokki, sellainen soppa, miehet toteavat, kun konehuoneesta tai kannelta saattaa joutua lähtemään ruoanlaittoon kesken muiden töiden. Tästä johtuen miehistö toivoo alukselle omaa kokkia. MIEHISTÖN PÄTEVYYSKIRJOJEN VAIHTAMINEN MANILAN MUUTOSTEN MUKAISIKSI Matruusin, konemiehen ja sähkömiehen pätevyyskirjat voidaan vaihtaa Manilan muutosten mukaisiksi meripalvelun perusteella pätevyysmääräyksen 9.2 kohdan nojalla, jos hakijalla on vähintään 12 kuukautta tarkoituksenmukaista meripalvelua viimeisen viiden vuoden aikana ennen pätevyysmääräyksen voimaantuloa. Muussa tapauksessa henkilön tulee tarvittaessa täydentää koulutuksensa Manilan muutosten mukaiseksi. Pursimiehen ja korjausmiehen pätevyyskirjat voidaan vaihtaa Manilan muutosten mukaisiksi meripalvelun perusteella pätevyysmääräyksen 9.2 kohdan nojalla, jos hakijalla on vähintään 12 kuukautta tarkoituksenmukaista meripalvelua viimeisen viiden vuoden aikana ennen pätevyysmääräyksen voimaantuloa. Muussa tapauksessa henkilön tulee tarvittaessa täydentää koulutuksensa Manilan muutosten mukaiseksi. Vahtimiehen (YT) pätevyyskirja voidaan vaihtaa Manilan muutosten mukaiseksi meripalvelun perusteella pätevyysmääräyksen 9.2 kohdan nojalla, jos hakijalla on meripalvelua kummastakin osastosta tai yleistoimihenkilönä yhteensä vähintään neljä kuukautta. Pätevyyskirjoja vahtimies, kansi (STCW-säännöstön II/4 sääntö) ja vahtimies, kone (STCW-säännöstön III/4 sääntö) ei tarvitse uusia, koska Manilan muutokset eivät vaikuta näitä pätevyyskirjoja koskeviin koulutusvaatimuksiin. Pätevyysmääräyksen 9.8 kohdan mukaan henkilön on pätevyyskirjaa uusiessaan haettava tarvittaessa lisäpätevyystodistusta. Tämä vaatimus koskee pääasiassa kansainvälistä liikennettä. Eräille kotimaanliikenteen aluksille on kuitenkin määrätty joitakin lisäpätevyysvaatimuksia. Ennen kuin henkilö ottaa vastaan toimen tällaisissa aluksissa, hänen tulisi hakea vastaavaa lisäpätevyystodistusta, ellei hän ole hakenut sitä jo aikaisemmin. Jos henkilöllä ei ole yhdistettyä lisäpätevyystodistusta, hän voi pätevyyskirjallaan toimia vain sellaisilla kotimaanliikenteen aluksilla, joiden laivaväeltä ei vaadita lisäpätevyyksiä. PÄTEVYYSKIRJAN MYÖNTÄMINEN ERÄISSÄ TAPAUKSISSA Jos henkilö on aloittanut koulutuksensa ennen 1 päivää heinäkuuta 2013, mutta hänelle ei ole ehtinyt kertyä riittävää määrää meripalvelua, jotta hänen pätevyyskirjansa voitaisiin vaihtaa Manilan muutosten mukaiseksi pätevyysmääräyksen 9.2 kohdan siirtymäsääntöjen nojalla, hänelle voidaan kuitenkin myöntää pätevyyskirja ennen pätevyysmääräyksen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten perusteella. Pätevyyskirjan voimassaoloaika päättyy tässä tapauksessa 31 päivänä joulukuuta PÄTEVYYSKIRJAN JA LISÄPÄTEVYYS- TODISTUKSEN HAKEMINEN SIIRTYMÄ- AIKANA Liikenteen turvallisuusvirasto pyytää huomioimaan, että Manilan muutosten siirtymäajan lopulla, ennen 1 päivää tammikuuta 2017, Liikenteen turvallisuusvirastoon tulee huomattava määrä pätevyyskirjoihin ja lisäpätevyystodistuksiin liittyviä hakemuksia. Hakemusten käsittelyssä on odotettavissa pitkiä käsittelyaikoja. Odotettavissa olevista pitkistä käsittelyajoista johtuen Liikenteen turvallisuusvirasto suosittelee hakemaan pätevyyskirjaa tai lisäpätevyystodistusta kuutta kuukautta ennen siirtymäajan päättymistä, jotta pätevyyskirja tai lisäpätevyystodistus voidaan myöntää siirtymäaikaa koskevien säännösten mukaisesti. Jos pätevyyskirja tai lisäpätevyystodistus myönnetään 1 päivänä tammikuuta 2017 tai sen jälkeen, siirtymäaikaa koskevia helpotuksia ei voida soveltaa. Uusien turvatoimipätevyyksien (STCWsäännöstön A-VI/6 sääntö) yleistä siirtymäaikaa tiukempi aikataulu aiheuttaa myös suuren määrän hakemuksia vuonna Liikenteen turvallisuusvirasto pyytää varautumaan tähän siten, että Manilan muutosten vuoksi uusittavat miehistön varsinaiset pätevyyskirjat (matruusi, konemies, pursimies, korjausmies ja sähkömies) uusittaisiin aikavälillä , jotta käsittelyajat eivät pitenisi kohtuuttomasti ja kuitenkin varmistettaisiin pätevyyskirjojen uusiminen ennen siirtymäajan päättymistä. Lisää tietoa: > merenkulku > miehitys ja pätevyydet > pätevyyskirjat 14 MS // // MS 15

9 työsuojelu Eläkkeelle jäävä erityistyösuojeluvaltuutettu: Miehistön ikääntyminen ja yleinen työssäjaksaminen ovat merenkulun akilleen kantapäät Teksti ja kuvat Saana lamminsivu Rautaa hoidetaan hyvin, mutta millaista huolta kannetaan miehistön hyvinvoinnista ja jaksamisesta? Henkilökunnan ikääntyminen on Tallink Siljalta eläkkeelle jäävän erityistyösuojeluvaltuutettu Markku Knuutisen mielestä yksi työsuojelun suurimmista haasteista tällä hetkellä. Liukkaus on yksi suurimmista riskitekijöistä laivalla. Pahimpia paikkoja ovat ulkokansi ja keittiö sekä pentterit, joissa lattioihin kertyy kosteutta. Oikeanlaisilla jalkineilla voidaan ennaltaehkäistä monia onnettomuuksia. Ajatuksia pelastautumisvälineistä Merellä asianmukaiset pelastautumis välineet ovat työsuojelun A & O. Erityistyösuojeluvaltuutetun mukaan pelastautumisharjoituksissa käytetään tällä hetkellä matkustajaliivejä, joita ei ole suunniteltu harjoituksia varten. Matkustajaliivit ovat erittäin paksuja ja kankeita. Ne päällä on vaikea harjoitella. Tätä varten pelastautumisharjoituksiin pitäisi saada omat, asianmukaiset pelastusliivinsä. Asiasta on keskusteltu myös Trafin edustajien kanssa, mutta toistaiseksi tilanteeseen ei ole saatu muutoksia aikaan. Myöskään pelastusveneitä ja lauttaasemia ei ole ole tehty harjoituksia varten. Pelastusveneet on suunniteltu kertapoistumista varten. Jokainen pelastusveneharjoituksissa sattunut tapaturma on liikaa. Kiitos työkavereille ja yhteistyökumppaneille sekä Unionille kaikista kuluneista vuosista. Yleisesti ottaen suomalainen työturvallisuuskulttuuri on mennyt eteenpäin vuosien varrella. Asioista keskustellaan ja niitä tuodaan julki, Knuutisen mukaan työturvallisuusasioissa on tapahtunut positiivista muutosta. AVI:n ja Trafin yhteistyötä voisi tiivistää työsuojeluasioissa? Suomessa työturvallisuutta valvovia viranomaistahoja ovat aluehallintovirastot (AVI) ja liikennevirasto (Trafi). Tällä hetkellä kummatkin viranomaiset tarkastavat vain oman toimialueensa asioita ja pitävät melko tiukasti kiinni omasta rootelistaan. Olisikin hyvä, jos AVI:n ja Trafin yhteistyötä työsuojeluasioissa voisi lisätä, Knuutinen esittää. Entisiä työsuojelupiirejä ei enää ole olemassa, vaan työsuojeluasioista vastaa nyt aluehallintovirasto AVI. Organisaatiomuutoksen myötä työsuojelun vastuualueet laajenivat ja merenkulkutarkastajien vastuualueeseen kuuluvat tänä päivänä myös satamat ja kumipyöräliikenne. AVI:n tarkastajien työalue on laaja. Täällä Etelä-Suomessa se kattaa alueen Haminasta Hankoon. Ainoastaan merenkulkuun keskittyneitä tarkastajia ei enää ole olemassa, mikä on ollut menetys merenkulkijoille. Knuutisen mielestä tärkeintä onkin turvata riittävät resurssit työsuojelussa. Jatkuva uhka on ollut, että työsuojelutarkastajien määrää vähennetään entisestään. Kaikista tärkeintä on turvata nykyiset resurssit, eikä niistä saa tinkiä yhtäkään henkilöä, Markku Knuutinen päättää. mvauhti on kova ja henkilökunnasta maksimoidaan kaikki tehot irti. Henkilökuntamäärän suhteuttaminen matkustajamäärään ei aina välttämättä kohtaa, Tallink Siljan erityistyösuojeluvaltettuna yli 20 vuotta toiminut Markku Knuutinen, jos kuka tietää kertoa. Yksi ruotsinlaiva vetää kerrallaan jopa matkustajaa ja etenkin viikonloppuisin meno äityy usein villiksi. Matkustajalaivavarustamoissa on suuri joukko omaa ikääni ja eläkettä lähestyvää henkilökuntaa. Laivoilla tehtävät työt säilyvät samoina, mutta iän myötä vauhdissa pysyminen on luonnollisesti haastavampaa. Lähes 20 vuoden ajan työsuojelutehtävissä toiminut Knuutinen nostaa erityiseksi huolenaiheeksi ihmisten henkisen jaksamisen. Ihmisen eivät voi hyvin, hän toteaa suoraan. Voi kyllä sanoa, että rauta, eli laiva on kunnossa ja ilmenneet ongelmat pyritään korjaamaan välittömästi. Sen sijaan ihmisten henkiseen jaksamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Laivatyössä erityisesti kuormittavia tekijöitä ovat vuorotyö ja unirytmi, vähäinen miehitys sekä kiire. Tallink Siljalla henkilökunnalla on kaikilla omat hytit, mikä on henkilökunnan hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeä asia, jota henkilökunta arvostaa. Hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää, että ihmiset harrastavat jotakin sekä työssä että vapaajaksolla. Harrastukset tuovat töille vastapainoa. Kannustan kaikkia tutkimaan Mepan kursseja, niistä löytyy mitä erilaisempia harrastusmahdollisuuksia. Knuutisen lailla monet vuosikymmeniä seilanneet vanhat skönet alkavat olla eläke iässä. Eläkkeellejäänti voi olla monelle suuri tärsky, johon olisi hyvä alkaa orientoitua henkisesti hyvissä ajoin. Ikäluokalleni työelämä on ollut monesti kaikki kaikessa ja niin sanottu oman arvon mitta. Hyvän ja pehmeän laskun eläkkeelle voi tarjota myös osa-aikeläke, hän kertoo saaduista kokemuksista. Laivatyössä jalat ja selkä joutuvat koetukselle Työterveyshuollossa tarjolla olevat palvelut ovat Knuutisen mielestä hyviä, mutta niillä ei pystytä paikkaamaan kaikkia iän mukanaan tuomia kremppoja. Kukaan meistä ei voi olla 60-vuotiaana samassa kunnossa kuin parikymppisenä. Laiva keinuu. Nivelet ja selkä joutuvat työssä koetukselle ja laivalla tehdyt työvuodet jättävät kroppaan jälkensä. Etenkin syksyisin laiva keinahtelee luonnollisesti enemmän, kun on myrskyisää. Markku Knuutinen lähti merille vuonna 1975 (Silja Line) jäi Tallink Siljalta eläkkeelle alkaen Työskenteli lähes koko uransa Siljalla, välissä hetken Nielsenillä ja Effoalla. Merimies-Unionin valtuuston puheenjohtaja Ismo Silvennoinen on uusi erityistyösuojeluvaltuutettu Markku Knuutisen työsarkaa Tallink Siljalla erityistyösuojeluvaltuutettuna jatkaa Ismo Silvennoinen M/s Silja Serenadelta. Silvennoinen hoitaa jatkossa kumpaakin Tallink Siljan Suomen lipun alla seilaavaa alusta M/s Silja Serenadea ja M/s Baltic Princessiä. Tämän lisäksi laivoilla toimivat omat työsuojeluorganisaatiot ja työsuojeluvaltuutetut. Kiitos kaikille merenkulkijoille ja yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista!, Markku Knuutinen toivottaa. 16 MS // // MS 17

10 aimo myräkkä Satumainen joulu Lepää rauhassa Suomen merenkulku On taas tullut aika joulupakinan. Näitä on Aimo vuosien mittaan väkertänyt aika monta kappaletta. Ei A. Myräkkä muista, että koskaan olisi mennyt jouluna ihan niin kuin piti, vaikka näin onkin Aimo monta kertaa toivonut. Hii-o-hoi! Ei tainnut taaskaan tulla suloista ja ihanaa joulua. Ei ainakaan merimiehille. Suomen merenkulku alkaa olla henki toreissaan, tuumii Aimo. Pitkin vuotta on tullut ikäviä viestejä mereltä ja maaltakin. Yt-neuvotteluja käydään vähän joka puolella ja vieläpä tiuhaan tahtiin. Pahimpia juttuja ovat Aimon mielestä Nesteen tempaukset. Väki pihalle ja laivat rekisteröidään jonnekin veroparatiisiin. Onko tämä ihan oikein, kysyy Aimo? Onko hienoa, että valtionyhtiö (jossain mielessä Suomen kansan omistama) liputtaa laivansa ulos. Minne menee ammattitaitoinen miehistö? Kilometritehtaalle, selvähän se. Kuten tunnettua, Suomen valtio maksaa työttömyyskorvausta, joten jonkun verran rahaa tulee työttömyyskassalta työttömille merimiehille, mutta eikös se olisi ollut sittenkin viisaampaa pitää ammattimiehet töissä tankkereilla, maksaa heille palkkaa, josta olisivat maksaneet veronsa Suomeen. Nyt menevät nämäkin rahat menevät aivan jonnekin muualle. Eikä se Neste nyt niin pers aukinen ole voinut olla, että näin kauheasti piti säästää. Mutta tehty mikä tehty vaan ei tule mukava ja lahjakas joulu näille meri miehille. Aimolle tuli lähes vahingossa mieleen, että olisiko Greenpeacen porukan ollut sittenkin parempi yrittää valloittaa Nesteen laivat, kuin mennä hyiselle merelle öljynporauslauttaa valtaamaan. Onhan molemmissa kysymys öljystä toinen poraa, toinen kuljettaa. Yksi asia olisi kuitenkin varma: Suomen vankiloissa olisi varmasti kymmenen kertaa mukavampaa kärsiä rangaistustaan ja ruokahuoltokin on varmasti parempi kuin Muurmanskissa tai muualla Venäjällä. 18 MS // Onpa Aimo kuullut muitakin ikäviä juttuja. Miehistöä on vaihdettu laivoissa, aluksia myyty yllättäen ja maapalveluja siirretty muihin maihin. Monia on tässäkin jäänyt työttömäksi. Se ei oikein Aimon päähän mahdu, että väen pihalle potkiminen olisi aina ainoa ja se oikea ratkaisu. Jos ei Suomi Oy Ab maksaisi kaikenlaisia tukia ja avustuksia työttömille ja vähäosaisille, sen voisi vielä ymmärtää. Aimo muistaa kerran tavanneensa Turkissa miekkosen, joka tiukkasi että onko totta, että Suomessa saavat työtä tekemättömät ihmiset rahaa valtiolta. Tähän piti Aimon vastata, että juttu pitää paikkansa. Vastauksen kuultuaan turkkilainen pyöritti päätään ja sanoi: Jos meillä tässä maassa olisi moinen käytäntö, niin eihän kukaan täällä töihin menisi, kun kerran rahaa tulee ilman työn tekoakin! Pudisti kerran vielä päätään ja katosi Istanbulin yöhön pitkin laiturin reunaa pohjoiseen. Ei mitenkään hullumpi ajatus. Turkkilainen oli oikeastaan aika oikeassa. Aimo muistaa vielä ajan, jolloin oli kaikenlaisia töitä. Satamassa ahtaajaa ja trukkikuskia, Valtionrautateillä oli puominlaskijaa sekä ratavartijaa ja Helsingin kaupungilla raitiovaunuissa ja busseissa rahastajat. Ammatteja oli monenlaisia ja kaikille riitti tekijöitä. Nämä maksoivat veroja, ostivat kulutustavaroita ja ruokaa pienemmistä kaupoista. Ihmiset olivat ahkeria ja aika monella meni suhteellisen hyvin. Aimo muistaa, kun Suomessa oli työ voimapula joskus seitsemänkymmentä luvulla. Totta se oli. Sitten tuli supermarketteja, itsepalvelua vähän joka puotiin ja huoltoasemille. Tuli maksuautomaatteja ja muuta mukavaa. Matkustajalaivoilla pantiin väkeä kävelemään kohti kortistoa ja opetettiin matkustajat hakemaan itse ruokansa - ja mikä pahempaa plokkaamaan käyttämänsä astiansa hyllyille. Tämä kaikki tehtiin aina tehokkuuden nimissä. Ei tarvinnut enää palvelua, hovimestareita ja siivoojia. Työt loppuivat monilta ja sitten ryhdyttiin maksamaan korvauksia ja muita avustuksia. Tähän meni Suomi ja edel- leen taidetaan uskoa, että tämä on oikea tie. Vähennetään väkeä ja opetetaan asiakkaat, joita ennen palveltiin tyylikkäästi ja huolella, täysin omatoimisiksi. Aimo kyllä ymmärtää, että aika jolloin piccolo-poika kiersi S/s Aallottaren käytävillä soittamassa gong-gong-rämistintä kattauksen alkamisen merkiksi, on ikuisesti mennyttä. Mutta kyllä ihmiset edelleen arvostavat hyvää palvelua ja heidän toiveittensa täyttämistä. Tästä syystä Aimo ei ymmärrä tätä nykyistä peliä. Jossain vaiheessa tulee mitta täyteen ja ihmiset rupeavat äänestämään jaloillaan. Menevät sinne, missä palvelua saadaan. Näin muuttuu näennäinen säästö tappioksi. Menneiden aikojen esimerkkinä voidaan pitää takavuosien meininkiä, kun Silja alkoi markkinoida haltuunsa joutunutta Sally Albatrossia joka viikko entistä huokeammalla tarjoushinnalla. Kun hytin hinta oli romahtanut alle Pelastusarmeijan yömajan veloituksen, voi kuvitella miten sitten siinä kävi. Asunnottomat valtasivat laivan ja maksavat matkustajat siirtyivät muihin aluksiin asiakkaiksi. Että ei se ikuinen säätäminen aina satu kohdalleen. Hii-o-hoi! Tällä kaikella edellä luetulla Aimo tarkoittaa sitä, että nykyisellä menolla voidaan sanoa todellakin, että hyvästi Suomen kauppamerenkulku. Toki on muutamia varustamoja, jotka ymmärtävät asian toisenkin puolen kiitos heille. Mutta Aimo toivoo näin joulun alla, että jospa otettaisiin lusikka kauniiseen käteen, katsottaisiin kokonaisuutta ja pohdittaisiin asiat uudelleen. Saattaisi siitenkin tulla parempi joulu ei ainoastaan merimiehille- ja naisille vaan jopa kaupallisesti varustamoillekin. Samalla Aimo toivoisi, että meriväki voisi myös hieman tulla vastaan näinä vaikeina aikoina. Mutta rajansa on toki kaikella. Sanoo Aimo ja toivottaa hyvää joulua kaikille. Aimo Myräkkä Lumihiutaleet leijuvat taivaasta maahan lepoon saattaa ne kukkivan kesän Kaikki hiljaista on aurinko himmennyt on Lintu on jättänyt pesän Kuusi vihreä jotakin odottaa Juhlapuvun minä tahdon ylle Niin hienot on tienoot ja valkoinen maa ootan pukua kauneinta maan Tähti varmasti koristaa otsaani mun Kynttilät otan jo käteen Tahdon valaista kulkeissa kotihis sun Tahdon nähdä tähtien säteen Tahdon helmaani hopealankoja Valkoista ja purppuraa omenoita linnuille annan jos ne oksaani kiinni saat Vielä toivoisin enkelikaramellit Enkelilaulun jos laulaisit senkin Lumihiutaleet saattavat sun Ne kantavat valkoisen huntuni mun Marjatta 2013

11 työsuojelu Vahinko ei tule kello kaulassa Mikä on tapaturma? Suomessa tapaturmien korvausjärjestelmä perustuu tapaturmavakuutuslakiin, jonka mukaan työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus ottaa vakuutus työssä tapahtuvien tapaturmien varalta. Tapaturma on vakiintuneesti määritelty äkilliseksi, ennalta-arvaamattomaksi ja ulkoisen tekijän aiheuttamaksi tapahtumaksi, josta seuraa sairaus tai vamma. Äkillisyydellä tarkoitetaan tapahtuman nopeutta ja yhtäkkisyyttä, ennalta-arvaamattomuudella sen yllätyksellisyyttä, odottamattomuutta sekä riippumattomuutta työntekijän tahdosta. Ulkoinen tekijä on sellainen vahingoittuneesta riippumaton seikka, joka aiheuttaa vahingon kuten esimerkiksi märän tai öljyisen kannen liukkaus, päälle kaatuva esine, tilan hapettomuus tai toisen tekemä pahoinpitely. Merenkulussa erityisesti sääolosuhteet ja merenkäynti lisäävät tapaturma - alttiutta ja ihan oma lukunsa ovat evakuointi- ja pelastusveneharjoitukset. Tapaturmavakuutuslain 4 :n mukaan työtapaturma tapahtuu työssä, työstä johtuvissa olosuhteissa, työpaikalla tai matkalla sinne tai sieltä. Jos työntekijä vammautuu pelastaessa työnantajansa omaisuutta tai työn yhteydessä ihmishenkiä, korvataan sanoo vanha sananlasku. Siksi kannattaakin olla tietoinen siitä, miten toimia työpaikalla onnettomuus- ja tapaturmatilanteessa. Ikinä ei tiedä, mitä seurauksia ja vaivoja voi tulla vasta seuraavalla viikolla tai pitkänkin ajan kuluttua pienen kompastumisen tai kaatumisen takia. Ihmisen luonnolliset suojamekanismit toimivat niin, että odottamaton tapahtuma saa aikaan eräänlaisen shokkitilan, jonka estämänä kipu ei ehkä tunnukaan kuin vasta myöhemmin koko voimallaan. Sananlaskua voisi siis jatkaa vielä toteamalla, ettei tule vamma eikä kipukaan. Silloin on hyvin tärkeää, että tapaturmasta on tehty asianmukaiset asiakirjat ja merkintä laivapäiväkirjaan myöhempää näyttöä varten. teksti sannaleena kallio kuvat shutterstock se työtapaturmana, kuten myös aiemman vamman tai sairauden olennainen paheneminen tapaturman johdosta. Tapaturmailmoitus Tapaturmailmoituksesta huolehtii ensisijaisesti työnantaja. Se on tehtävä mahdollisimman pian tapaturman jälkeen. Tiedot tapaturmasta merkitään myös laivapäiväkirjaan. Työntekijä antaa tapaturmasta kaiken tarpeellisen tiedon työnantajalle. On myös hyvä varmistua, että ilmoitus on lähetetty vakuutusyhtiöön. Jos työnantaja ei tee ilmoitusta tai viivyttelee, voi vahingoittunut työntekijä tehdä ilmoituksen itsekin. Ennen hoitoon menoaan työntekijä voi pyytää työnantajalta vakuutustodistuksen, joka helpottaa ja nopeuttaa hoitoon ja sen kustannuksiin liittyvää paperisotaa. Tapaturmailmoitus käynnistää korvauskäsittelyn. Päätöstä varten tarvitaan myös lääkärintodistus, jonka lääkäri toimittaa suoraan vakuutusyhtiöön. Päätös on annettava viivyttelemättä ja korvaus maksettava kahden viikon kuluessa myöntävästä päätöksestä. Tavallisin peruste, jolla vakuutusyhtiö epää korvauksen, on todennäköisen syy-yhteyden puuttuminen tai katkeaminen tapaturman ja vamman välillä. Tätä syy-seuraus-suhdetta ja sen todennäköisyyttä arvioidaan lääketieteellisin ja fysikaalisin perustein. Tapaturma tulee olla voimakkuudeltaan riittävä ja mekanismiltaan sopiva aiheutuneeseen vammaan. Lisäksi vamman oireiden on ilmettävä välittömästi tai lyhyen ajan kuluessa tapaturman sattumisesta. Uudemman oikeuskäytännön mukaan syy-yhteys on olemassa, jos ei voida antaa näyttöä siitä, että vahingon on aiheuttanut jokin muu kuin tapaturma. Kieltävissä päätöksissä vakuutusyhtiö on monesti katsonutkin, että esimerkiksi vahingoittuneella todettu rappeuma tai aiem mat leikkaukset tuki- ja liikuntaelimissä ovat osasyynä vahinkoon. Mitä korvataan? Tapaturmavakuutuksesta korvataan sairaanhoidon kustannuksia tutkimuksineen, leikkauksineen, lääkkeineen ja tarvikkeineen, työkyvyttömyyden ajalta päivärahaa korkeintaan yhden vuoden ajan ja sen jälkeen tapaturmaeläkettä, jos työkyvyttömyys edelleen jatkuu. Haittarahaa maksetaan kertaluonteisesti tai jatkuvana sellaisesta vammasta tai sairaudesta, josta jää pysyvä haitta. Vakuutus korvaa edellytysten täyttyessä myös lääkinnällistä ja ammatillista kuntoutusta. Menehtyneen leskelle ja lapsille maksetaan perhe-eläkettä ja hautausapua. Tämän lisäksi voidaan korvata erityiskustannuksia kuten esimerkiksi silmälaseja, erilaisia apuvälineitä, vaatteita ja kenkiä tai opaskoiran kustannuksia. Muutoksenhaku Vakuutusyhtiön päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta valittamalla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhakulautakunta on vakuutusyhtiöistä riippumaton elin, joka koostuu lakimiehistä, lääkäreistä sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen valitsemista jäsenistä. Valitus toimitetaan vakuutusyhtiölle, joka käsittelee asian uudelleen ennen asian siirtämistä muutoksenhakulautakunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tavallisesti päätökset lähetetään postitse ja tällöin katsotaan tieto vastaanotetuksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä. Valituksen tekemiseen kannattaakin ryhtyä heti, sillä mainittua 30 päivän määräaikaa ei pyynnöstä voida pidentää. On kuitenkin hyvä tietää, että valitusta voidaan täydentää tarvittaessa montakin kertaa valitusajan umpeutumisen jälkeen, kun itse vähimmäissisältöinen valitus on pantu vireille määräajan kuluessa. Valitus on aina tehtävä kirjallisesti. Sen voi toimittaa sähköpostilla, mikä tekee lähettämisestä nopeaa. Jos kuitenkin valituksessa on esimerkiksi paljon liitteitä, kuten lääkärinlausuntoja ja kuntoutusraportteja, kannattaa harkita näiden kopioiden lähettämistä postitse. Valituskirjelmä on osoitettava siis muutoksenhakulautakunnalle. Siinä on ilmoitettava, mihin vakuutusyhtiön tekemään päätökseen haetaan muutosta eli yksilöitävä se henkilön, päätöksen päivämäärän ja mahdollisen käsittelynumeron avulla sekä liittämällä kopio päätöksestä valitukseen. Erityisen tärkeää on ilmoittaa, miltä osin ja millaista muutosta päätökseen vaaditaan eli koko päätöksen kumoamista vai vain tietyltä osin esimerkiksi sairaanhoidon kustannuksien osalta. Vaatimuksille pitää esittää perusteita. Mitä paremmat ja selkeämmät perustelut esimerkiksi lääkärin tai silminnäkijöiden lausunnoista, sitä todennäköisemmin valitus menestyy. Valituksen perusteluita voi täydentää myöhemmin lähettävin lisäselvityksin. Lopuksi valituksessa pitää ilmoittaa omat henkilö- ja yhteystiedot ja se on omakätisesti allekirjoitettava. Muutoin valituskirjelmä on vapaamuotoinen eli kuka tahansa voi tehdä valituksen itse omassa asiassaan eikä siihen tarvita lakimiestä. Jos kuitenkin joku muu kuin itse päätöksen kohde laatii valituksen ja allekirjoittaa sen, on siihen liitettävä valtakirja. Jos vakuutusyhtiö ei itse oikaise päätöstään valituksen johdosta, toimitetaan se pääsääntöisesti kuukauden kuluessa muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi. Samalla vakuutusyhtiö antaa asiasta lausunnon muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhakulautakunnassa käsittely kestää puolesta vuodesta vuoteen. Se voi ratkaista asian valittajan hyväksi tai jättää vakuutusyhtiön päätöksen voimaan. Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen laatimalla valituksen samojen periaatteiden mukaan kuin aiemmankin valituksen. Jälleen valitus, vaikka se osoitetaan vakuutusoikeudelle, lähetetään vakuutusyhtiöön uudelleenkäsittelyyn. Jos vakuutusyhtiö ei muuta päätöstä, toimittaa se valituksen lausuntoineen vakuutusoikeuteen. Lisäselvityksiä voi antaa samalla tavalla tarvittaessa asian jo tultua vireille, mutta se todennäköisesti hidastaa asian käsittelyä. Vakuutusoikeuden käsittelyajat ovat myös todella pitkiä; kahdeksasta kuukaudesta yli vuoteen. Pitkämielisyyttä siis tarvitaan prosessin aikana, joka voi kokonaisuudessaan kestää kaksikin vuotta itse tapaturmasta. Menestyykö valitus? Vakuutusyhtiöt tai muutoksenhakulautakunta muuttavat korvauspäätöksiä vain vähän ja vastahakoisesti, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkkinä oikeuden toteutumisesta mainittakoon tapahtumahetkellä 26-vuotiaan moottorimiehen työtapaturmaa koskeva päätös. Hän oli ottamassa alukseen raskasta polttoöljyä, veti polttoaineletkun laivan tankkausputken viereen ja ryhtyi avaamaan letkun sulkutulppaa, kuten aina ennenkin. Tulpan avausta tukevan oikean käden peukalo paukahti kovaäänisesti sijoiltaan ja se jouduttiin operoimaan. Vakuutusyhtiön mukaan tankkaus - letkusta kiinnipitäminen työliikkeenä ei lääke tieteellisen tietämyksen ja kokemuksen mukaan ole voimakkuudeltaan tai mekanismiltaan riittävä aiheuttamaan peukalon tyvinivelen sijoiltaanmenon. Yhtiön mukaan peukalon operointi todisti, että peukalo oli jo aikaisemmin ollut epävakaa. Näillä perusteilla vakuutusyhtiö katsoi, ettei kyseessä ollut tapaturma ja eväsi korvauksen. Valituksessa todettiin, että lääkärinlausunnon mukaan peukalossa ei ollut aikaisempaa vikaa. Mikäli vaiva olisi rappeumaperäinen, olisi se oireillut jo aiemmin. Edelleen kiistettiin se väite, jonka mukaan avaus- ja vääntöliikkeessä ei olisi riittävän voimakasta energiaa aiheuttamaan staattisessa asennossa olevan peukalon sijoiltaanmeno selvittämällä, miten työtehtävä suoritettiin. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta kumosi valituksen alaisen päätöksen ja määräsi vakuutusyhtiön suorittamaan lainmukaisena korvauksena päivärahaa ja sairaanhoidon kustannuksia. Ratkaisua perusteltiin sillä, että kyseessä oli tapaturma, joka johtui seurauksena putken liikahtamisesta vääntävän avausliikkeen aikana. Moottorimiehen nuori ikä huomioon ottaen peukalossa ei myöskään ollut merkkejä nivelrikon aiheuttamasta epävakaudesta. Lisätietoja työtapaturmista saa esimerkiksi työsuojeluhallinnon (www.tyosuojelu.fi) tai Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (www.tvl.fi) internet-sivuilta. Sannaleena Kallio lakimies Suomen Merimies-Unioni SMU ry 20 MS // // MS 21

12 Langh Ship kehitti oman pakokaasupesurin Piikkiöläisvarustamo Langh Ship on kehittänyt oman pakokaasupesurin, joka putsaa kustannustehokkaasti epäpuhtaudet korkearikkisestä polttoaineesta. Onko Pelle Pelottomana tunnetun Hans Langhin keksintö suomalaisen merenkulun pelastus rikkidirektiivin tullessa voimaan vuonna 2015? teksti saana lamminsivu kuva langh ship Hallituksen esitykset koskien työttömyysturvaa Voimaantulo esityksen mukaan: Hallitus on esittänyt muutoksia nykyiseen työttömyysturvaan. Muutosten odotetaan tulevan voimaan Muutosten tarkoituksena on kannustaa työttömiä aktiiviseen työnhakuun ja osallistumiseen työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin. Hallitus esittää mm. seuraavaa: Nyt Työssäoloehto 34 viikkoa Omavastuuaika ja päivärahan määrittely aina työssäoloehdon täyttymisen jälkeen Esityksen mukaan Työssäoloehto 26 viikkoa Huomaathan, että kyse on hallituksen esitykseen perustuvista alustavista tiedoista. Kassa tiedottaa lakimuutoksen käsittelyn etenemisestä eduskunnassa. Lähde: Omavastuuaikaa ei aseteta eikä päivärahaa määritellä uudelleen, mikäli päivärahakauden enimmäisaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika olisi asetettu ja päiväraha määritelty edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Laivanvarustaja Hans Langh on tunnettu merenkulkua edistävistä keksinnöistään. Langh on lanseerannut kehittämänsä kehtokontit, jotka on suunniteltu teräskelojen kuljetukseen. Kehtokonttien ansiosta teräskelat saadaan kuljetettua kovassakin merenkäynnissä vakaasti ja vahingoittumatta perille. Nyt vuorossa on Langhin kehittämä pako kaasupesuri. Hans Langh kertoo, että hän piti laivoihin asennettavia tarjolla olevia rikkipesureita kalliina ja kömpelönä ratkaisuna, jonka vuoksi hän alkoi kehitellä omaa pakokaasupesuriaan yhteistyössä henkilöstön kanssa Tekesin tuella. Koekäyttö M/s Lauralla sujunut hyvin Ensimmäinen pakokaasupesuri asennettiin toukokuussa telakoinnin yhteydessä M/s Laura-laivaan, joka kuljettaa Outokummun terästä Torniosta Hollantiin. Laiva on seilannut kokeilun aikana niin korkearikkisellä polttoaineella kuin mitä sen rahtaaja on saanut Rotterdamista hankittua. Lauraan asennetun pakokaasupesurin ansiosta korsteenista tulee nyt ulos jopa puhtaampaa pakokaasua kuin vaadittava 0,1 prosentin päästöraja, joka vaaditaan vuonna Langhin kehittämä pakokaasupesuri perustuu niin sanottuun suljetun kierron järjestelmään. Suljetussa kierrossa savukaasut johdetaan scrubberiin, jossa savukaasun epäpuhtaudet jäävät scrubberissa kiertävään veteen. Vesi johdetaan puhdistusjärjestelmän kautta takaisin scrubberiin, mutta se voidaan myös laskea mereen. Suljettu kierto on huomattavasti ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin avoin kierto, jossa savukaasun epäpuhtaudet huuhdellaan suurella merivesimäärällä puhdistamattomana suoraan mereen, varustamon vanhempi tekninen neuvonantaja Reino Verosaari kertoo. Langh Ship-varustamo piti pakokaasupesurinsa kehittämistyössä tärkeänä suljettua kiertoa, jonka avulla voidaan ympäristöystävällisesti putsata savukaasun epä - puhtaudet sekä prosessissa käytetty vesi. Sen lisäksi scrubberi poistaa muita pakokaasun pienhiukkasia, vaikka lainsäädäntö ei sitä vielä velvoita. Langh pystyi hyödyntämään pakokaasupesurin kehittämistyössä tietämystään vesien käsittelystä, josta hänellä on kokemusta teollisuuden pesuvesien puhdistamisesta yli 40 vuoden ajalta. Pakokaasupesuri menee pieneen tilaan Langhin lanseerama pakokaasupesuri on kooltaan pieni ja sijaitsee vanhan pakoputken tilalla laivan savupiipussa. Alukseen ei tarvitse tehdä suuria muutoksia, jotta pesurin saa asennettua. Tavoitteena on ollut laitteisto, joka muuntaisi mahdollisimman vähän laivan ominaisuuksia eikä juuri pienentäisi laivan lastikapasiteettia. Langhin kehittämä pakokaasupesuri mahdollistaa sen, että laivat voivat ajaa jatkossakin nykyisellä matalarikkisellä raskaalla polttoöljyllä ja myös korkearikkisellä poltto öljyllä kustannusten nousematta poltto aineen osalta. Suomalaiset varustajat ovat pelänneet juuri polttoainekustannusten nousun aiheuttavan niille suuria talousongelmia. Langhin laskelmien mukaan dieselin (maritime gas oil) ja nykyisen raskaan poltto öljyn hintaero on tällä hetkellä yli 300 dollaria tonnilta. Seuraavaksi Hans Langh aikoo asennuttaa kehittämänsä pakokaasupesurit myös neljään muuhun laivaansa, kunhan rahoitus hankkeeseen saadaan järjestymään. Yhtiö on panostanut Tekesin tuella sen kehitys työhön miljoonia euroja ja markkinoi valmistuslisenssejä nyt muille laivanvarustamoille ja telakoille. Varustamolla on useita järjestelmään liittyviä patentteja. Omavastuuaika 7 päivää Työssäoloehtoon voidaan lukea sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia. jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle Puolet siitä työstä, johon on saatu korkeinta korotettua palkkatukea kerryttää työssäoloehtoa. Ansiopäivärahaa maksetaan 500 päivältä Henkilö voi saada korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa erilaisin perustein. Korotetun ansio-osan määrä on pienempi kuin muutosturvan ansio-osan Soviteltu ansiopäiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Jos vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy, hänelle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen ei kerrytä työssäoloehtoa Omavastuuaika 5 päivää Tämä säännös poistetaan. Työ, johon on saatu korkeinta korotettua palkkatukea kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan. Ansiopäivärahaa maksetaan 300, 400 tai 500 päivältä riippuen henkilön työhistorian pituudesta sekä työllistymistä edistävien palveluiden keskeyttämisestä tai jos niihin kieltäytyy osallistumasta. Mikäli ansiopäivärahaa maksetaan alle 500 päivää, on henkilöllä oikeus peruspäivärahan suuruiseen kassan maksamaan päivärahaan loppuajalta. Etuustasojen määrä vähennetään ja pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan kestoa lyhennetään. Muutosturvan ansio-osa poistetaan kokonaan laista. Korotetun ansio-osan määrä nostetaan samalle tasolle kuin entinen muutosturvan ansio-osa. Soviteltu ansiopäiväraha voisi olla yhdessä työtulon kanssa enintään 100 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Soviteltuun päivärahaan tulee 300 euron suojaosa kuukaudessa. Puolet 300 euron ylittävästä tulosta vähentää ko. kuukaudelta maksettua päivärahaa. Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän lisäksi päivärahaa 65-vuotiaaksi asti, mikäli hän täyttää 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä. Yli 60-vuotiailla työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen kerryttää työssäoloehtoa. 22 MS // // MS 23

13 Helsingin Teksti Saana lamminsivu Kuvat ark-house arkkitehdit oy / jussi tiainen merimieskeskus palvelee merimiehiä ja rekkamiehiä ympäri vuoden 24 MS // Upeissa tiloissa järjestetään myös tilausjuhlia. Helsingin merimieskeskuksesta löytyvät muun muassa saunatilat, jotka ovat olleet erityisesti rekkamiesten tiuhassa käytössä. Vuosaaren satamassa sijaitseva Helsingin merimieskeskus toivottaa merimiehet lämpimästi tervetulleeksi poikkeamaan ja tutustumaan tiloihin. Modernit, mutta tunnel malliset tilat tarjoavat merimiehen paikan jossa hengähtää, viettää vapaaaikaa tai vaikkapa saunoa! Vuosi kulkee kohti loppuaan ja joulu lähestyy. Pimeänä vuodenaikana moni kaipaa laivalta ulospääsyä, pientä jaloittelutilaa tai juttuseuraa. Vuosaaren uusi ja moderni merimieskeskus tarjoaa tähän mitä parhaimmat puitteet. Vuonna 2008 valmistunut rakennus on arkkitehtuurisesti omaa luokkaansa ja huomioitu monissa kansainvälisissä julkaisuissa. Merimiehet ja rekkamiehet, joille tilat on alun pitäen suunniteltu, ovat onnekseen löytäneet tiensä merimieskeskukseen. Keskuksessa on vieraillut sekä ulkomaalaisia merimiehiä että suomalaisia. Tiloihimme ja toimintaamme toivotaan kuitenkin enemmän kävijöitä. Merimieskeskus on rakennettu merimiehiä varten, joten heidät toivotetaan mitä lämpimimmin tutustumaan tiloihin, johtava satamakuraattori Heikki Huttunen lähettää terveisiä. Merimieskeskuksessa toimivat yhdessä Suomen Merimieskirkko ja Merimiespalvelutoimisto. Yleisötiloihin kuuluvat sali, terassi, sauna, pyykkitupa ja aulatilat, jonka yhteydessä on kirjasto, kanttiini, Internet-kahvila, puhelinpalvelut, TV, myymälä, pingis, biljardi- ja pöytäjalkapallopeli sekä informaatiota paikkakunnan mahdollisuuksista. Järjestämme luonnollisesti myös kirkolliset tilaisuudet, kuten hartaudet, kasteet ja häät. Kysy rohkeasti omien tilaisuuksiesi pitopaikaksi cateringilla tai ilman. Kuljetuspalvelut sopimuksen mukaan. Sijainti: Helsingin merimieskeskus sijaitsee suljetun satama-alueen ulko puolella Gate Housen ja Hansaterminaalin välittömässä läheisyydessä. Perille pääsee helposti Vuosaaren kauppakeskuksen ja metron luota bussilla 78. Poistuminen bussista Hansaterminaalin pysäkillä. Henkilöauton voi pysäköidä Hansaterminaalin pysäköintitaloon. Myös merimieskeskuksen pihalla on tilaa muutamalle autolle. Rekka-autoille lähistöllä on useampi pysäköintialue. Merimimies-Unioni ohjeistaa: Ohje liiton ja työttömyyskassan vaihtamiseen 1. Liity Merimies-Unionin jäseneksi Merimies-Unionin ja Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi voit liittyä: a) täyttämällä sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa: > liity jäseneksi b) tilaa liittymisvaltakirja Merimies-Unionin jäsenrekisteristä: Tiina Kytölä jäsenrekisteri Puh. (09) Poikkea kahville tai saunaan! Henkilökunta: Johtava satamakuraattori: Heikki Huttunen, Satamakuraattori: Liinamaria Halén, Satamakuraattori (siviilipalvelus): Matias Heikkilä, Avoinna: Maanantai-torstai klo 14-21, perjantai Tilausryhmille myös muina aikoina. Osoite: Provianttikatu 4, Helsinki (Vuosaaren satama) Tiedote Ruotsin lipun alla työskenneille: Yhteystiedot: Jäsenrekisteri Suomen Merimies-Unioni SMU ry John Stenbergin ranta Helsinki 2. Eroa SEKO:sta Huomioithan, että mikäli työsi Ruotsin lipun alla olevalla aluksella on päättynyt, sinun tulee ottaa ITSE yhteyttä SEKO:oon ja tilata sieltä eroilmoitus lomake. Lomake on kaksiosainen. Toinen osa lomakkeesta on SEKO:sta eroamista varten ja toinen SEKO:n työttömyyskassaa (A-kassa) varten. (SEKO:sta eroaminen on tehtävä kirjallisesti, pelkkä puhelinsoitto ei riitä.) Mikäli olet työtön ja haet ansiosidonnaista päivärahaa Kuljetusalan työttömyyskassasta, SEKO:n työttömyyskassa tarvitsee työnantajasi täyttämän Arbetsgivarintyg-lomakkeen, joka sinun täytyy itse toimittaa heille. Mikäli sinulla on tarkempaa kysyttävää, Merimies-Unionin toimistosta saat tarkempia ohjeita, puh // MS 25

14 Tärkeää jäsenasiaa! Merimies-Unionin toimistojen joulun ajan aukioloajat Kuljetusalan Työttömyyskassa Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3_5, katutaso, Helsinki Postiosoite: PL 65, Helsinki Puhelinpäivystys p. (09) ma - pe klo Faksi: (09) Asiakaspalvelupisteemme (Siltasaarenkatu 3 5) on jatkossa auki: syys huhtikuussa ma pe klo 9 15 touko elokuussa ma to klo 9 15 ja pe klo Merimies, olethan muistanut täyttää jäsenhakemuksen? Merimies-Unionin ja Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi tulee liittyä kirjallisesti! Vain allekirjoittamalla jäsenhakemuksen varmistat jäsenyytesi. Mökkirekisteri on suljettu välisen ajan. Merimies-Unionin keskustoimisto on suljettu välisen ajan. Turun toimisto on suljettu välisen ajan. ASIOINTI KULJETUSALAN TYÖTTÖMYYSKASSASSA Jos jäät työttömäksi ohjeita työttömyyspäivärahan hakemiseen Muista allekirjoittaa Suomen Merimies-Unionin ja Työttömyyskassan jäsenhakemus heti työsuhteen ensimmäisenä päivänä! Jäsenhakemuksen allekirjoituspäivällä ja sen Unioniin saapumispäivällä on merkitystä siihen, mistä alkaen alat kerryttää työttömyysturvan edellyttämää jäsenyys- ja työssäoloehtoa. Mistä jäsenhakemuksen voi saada? Merimies-Unioniin liittymistapoja on useita: 1) Voit pyytää Merimies-Unionin jäsenhakemuksen palkkapurserilta/luottamusmieheltä. Täytä ja allekirjoita hakemus. (Luottamusmies auttaa sinua hakemuksen täyttämisessä.) 2) Voit myös täyttää sähköisen jäsenhakemuksen Merimies-Unionin kotisivuilla: > jäsenyys > liity jäseneksi > liittymislomake. Tämän jälkeen sinulle postitetaan kotiin liittymislomake, joka sinun tulee täyttää ja allekirjoittaa. 3) Voit myös tilata jäsenhakemuksen suoraan Merimies-Unionin jäsenrekisteristä: Suomen Merimies-Unioni jäsenrekisteri Tiina Kytölä puhelin: (09) sähköposti: John Stenbergin ranta Helsinki Työttömyyskassa tiedottaa Kuljetusalan Työttömyyskassan XIV varsinainen edustajakokous Kuljetusalan Työttömyyskassan hallitus ilmoittaa työttömyyskassan sääntöjen 12 :n ja työttömyyskassan hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti, että työttömyyskassan XIV varsinainen edustajakokous pidetään kesäkuun 14. päivänä 2014 alkaen klo Helsingissä Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6. Kuljetusalan Työttömyyskassan varsinaisessa edustajakokouksessa tulevat esille työttömyyskassan sääntöjen 12 :ssä mainitut asiat, kassan sääntöjen muuttaminen sekä työttömyyskassan hallituksen ja jäsenten edustajakokoukselle tekemät esitykset. Esitykset edustajakokoukselle tulee toimittaa työttömyyskassan toimistoon viimeistään , jotta ne voidaan ottaa huomioon edustajakokouksen valmistelussa. Sääntöjen 11 mukaisesti otetaan edellä mainitun päivämäärän jälkeen kaikki viimeistään saapuneet esitykset edustajakokouksen käsiteltäviksi. Esitykset tulee lähettää osoitteeseen: Kuljetusalan Työttömyyskassa, Anne Liikanen, PL 65, Helsinki. Kuljetusalan Työttömyyskassa Hallitus Ilmoittaudu paikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon (te-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ansiopäivärahan hakemuslomakkeet saat te-toimistosta tai Kuljetusalan Työttömyyskassan kotisivuilta: Hakemuksen voi lähettää kassaan sähköisesti kirjautumalla kassan sähköiseen palveluun osoitteessa: tai postitse: Kuljetusalan Työttömyyskassa, PL 65, HELSINKI. Hakemuksen voi tulostaa myös Kuljetusalan Työttömyyskassan sivuilta Näiltä sivuilta löydät paljon ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta sekä ohjeita päivärahan hakemi seen. Myös työttömyyskassa lähettää sinulle päivärahahakemuksen infopaketin mukana, kun se on saanut työttömyydestäsi lausunnon te-toimistolta. Lausunto saapuu kassaan yleensä parin päivän sisällä siitä, kun olet jäänyt työttömäksi ja ilmoittautunut te-toimistoon. Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää, kun työttömyys on jatkunut vähintään kaksi (2) kokonaista kalenteriviikkoa. Jos teet osa-aikatyötä tai sivutyötä, hae päivärahaa tilikausiesi mukaan, neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen jakson päättymistä. Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeessa olevien ohjeiden mukaisesti ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan, jolloin päiväraha-asiasi käsittely viivästyy. Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa työttömyyden alusta lukien. Kolmen kuukauden määräaika koskee myös jatko hakemusta ja lapsikorotuksen hakemista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan seuraavat liitteet: Alkuperäinen palkkatodistus vähintään työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä 34 työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee Kuljetusalan Työttömyyskassa olla eriteltynä lomaraha, lomakorvaus ja palkattomat ajat sekä merialalla maksettujen vastikekorvausten määrä. Jos lomautus tai työttömyys alkaa 2014 puolella ja olet ollut työssä vähintään yhden työssäoloehtoon luettavan viikon jälkeen, riittää palkkatodistus 26 viikolta. Irtisanomis- tai lomautusilmoitus Palkkatodistus, jos olet tehnyt hakemusjakson aikana osa-aikatyötä. Jos sinulla on yritystuloa tai olet maa- ja/ tai metsätilan omistaja, hakemukseen liitetään verottajan todistus viimeksi vahvistetusta verotuksesta. Päätös ja viimeinen maksukuitti päivärahan määrään vaikuttavasta sosiaalietuuksista (esim. lasten kotihoidontuesta (myös puolison saamasta). Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Jos olet itsemaksava jäsen (ei työnantajaperintä), liitä hakemukseen viimeinen jäsenmaksukuittisi. Jäsenmaksu tulee olla maksettu kaikesta palkkatyöstä, myös maissa tehdystä työstä. 26 MS // // MS 27

15 Merimies kysyy, lakimies vastaa Teksti sannaleena kallio Kuvat Shutterstock Merimies: Paljon puhuttu vuosilomalain muutos tuli voimaan lokakuun alussa poistuiko vuosilomalla sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi merimiehiltäkin? Lakimies: Ei poistunut, ei vielä! Muutos koski vain vuosilomalakia (162/2005) eli maatyösuhteissa sovellettavaa lakia eikä lainkaan merityösuhteissa sovellettavaa merimiesten vuosilomalakia (433/1984). Vuosilomalain uusimpana muutoksena tuli voimaan sääntö, jolla seitsemän päivän karenssiajasta luovuttiin kokonaan. Sen mukaan sellaisen työntekijän, joka vuosiloman alkaessa tai aikana on synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma siirretään työntekijän pyynnöstä myöhempään ajankohtaan. Tällöin vuosilomapäiviä ei kulu sairasloman aikana. Työntekijän on aina erikseen pyydettävä loman siirtämistä eli automaattisesti se ei tapahdu. Työntekijän pitää myös antaa työkyvyttömyydestään luotettava selvitys, käytännössä lääkärintodistuksella. Siirtoa pyydettäessä jäljelle jäävien vuosilomapäivien uuden ajankohdan ei tarvitse vielä olla selvillä. Mainittu uudistus perustuu EU-tuomioistuimen päätökseen tapauksessa Anged (C-78/11), joka koski muun muassa työaikadirektiivin tulkintaa. Päätöksen mukaan sellaiset kansallisen lain säännökset, jotka rajoittavat työntekijän oikeutta siirtää vuosilomaansa tilapäisen työkyvyttömyyden johdosta, eivät ole EU-direktiivin mukaisia. Suomen on Euroopan unionin jäsenenä huolehdittava, että Suomen kansallinen lainsäädäntö on EU-lainsäädännön mukainen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös merimiesten vuosilomalakia on muutettava vastaavalla tavalla. Merimiesten vuosilomalain 9 :ssä on tuo sama seitsemän päivän karenssiaikaa koskeva sääntö. Merimiesten vuosilomalain muutostarvetta on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa merimiesasiain neuvottelukunnassa, jossa myös Suomen Merimies-Unioni on edustettuna. Kokouksessa, jossa viimeksi asiaa käsiteltiin, neuvottelukunnan puheenjohtaja ilmoitti, että ministeriössä pohditaan merimiesten vuosilomalain kokonaisuudistusta. Neuvottelukunnalle esitettiinkin kysymys, pitäisikö mainittu muutos tehdä erillisenä ennen kokonaisuudistusta vai jättää se toteutettavaksi osana sitä. Laajamittainen lainsäädännöllinen uudistustyö veisi luonnollisesti huomattavasti pidemmän aikaa kuin jo kertaalleen toista lakia varten valmistellun yksittäisen muutoksen tekeminen. Tästä johtuen SMU esittää, että lakimuutos tehdään merimiesten vuosilomalakiin ennen laajatöistä kokonaisuudistusta. Lakimuutoksen voimaantulon ajankohtaa ei vielä voida arvioida. ledare Varför dröjer grundandet av ett statligt rederibolag? De statliga bolagens ägarpolitik har orsakat många diskussioner de senaste åren. Den viktigaste frågan för fackföreningsrörelsens och arbetarnas del är besattheten av att sänka arbetskraftskostnaderna, något som emellanåt fått närmast farsartade drag och som mest liknar en tvångstanke: alla funktioner ska konkurrensutsättas i tron att man på så sätt ökar effektiviteten och uppnår besparingar. På ren svenska har det inneburit att vinsten i praktiken har gått till den som har baserat sitt anbud på det lägsta personalantalet, de lägsta lönerna eller till och med den klart lägsta servicenivån. Konkurrensutsättandet har inom handelssjöfarten framför allt rört isbrytningen, farledsskötseln, förbindelsefartygstrafiken och färjtrafiken. Attityden vid konkurrensutsättning av isbrytningen är ofattbar. Trafikverket, som representerar staten, konkurrensutsätter isbrytningen för att få statligt helägda Arctia Shipping att lämna ett så lågt anbud som möjligt för att sköta isbrytningen. Inom farledsskötseln har konkurrensutsättandet lett till att statligt ägda bolag konkurrerar med varandra om att sköta farlederna. Följderna för det förlorande bolaget har varit samarbetsförhandlingar och nedskärning av arbetsplatser. När det gäller förbindelsefartygs- och färjtrafiken har konkurrensutsättandet lett till att statligt helägda bolag har förlorat linjer till privata, helt oerfarna aktörer som har fört med sig uppemot 60 år gamla fartyg till linjerna som de vunnit. Pålitligheten och säkerheten hos dessa fartyg har inte alltid kunnat garanteras. Det senaste exemplet är utkontrakteringen av statligt ägda Neste Oils rederiverksamhet. Statens försörjningsberedskapscentral köper tillsammans med Ilmarinen tankfartyg av Neste Oil för att, som det heter, trygga försörjningsberedskapen. Dessa fartyg hyrs sedan ut till Neste Oil igen till överpris. Men Neste Oils dotterbolag Neste Shipping är visst inte längre lämpligt att sköta bemanningen av tankfartygen eller att driva dem, utan uppgiften ges till ett av Neste Oil utsett konkurrensutsatt och med största sannolikhet utländskt, rederi. Vilken nytta har man av dessa arrangemang? Är det att Neste Oil äntligen ska bli av med sin rederiverksamhet för transport av oljeprodukter? Är det äntligen tid att dra ihop trådarna och fatta vettiga beslut? Staten äger nu helt isbrytningsbolaget Arctia Shipping och även hela Finlands Färjetrafik, som sköter förbindelsefartygs- och färjtrafiken. Dessutom är staten med och fattar beslut i Neste Shipping genom sitt ägarskap i Neste Oil. Varför skulle staten inte kunna samla ihop dessa tre bolag till ett statligt rederibolag som skulle få i tydlig lagstadgad uppgift att trygga den finska vintersjöfarten och skärgårdens förbindelsefartygs- och färjtrafik och sköta de för Finlands försörjningsberedskap livsviktiga olje- och energitransporterna? Alla tre delområden hör tydligt ihop med underhållet av infrastrukturen och är uppgifter som har ålagts den offentliga makten. Att sköta dem utan mellanhänder och direkt under statens styrning vore onekligen det mest kostnadseffektiva och vettigaste för både medborgarnas del och för kvaliteten på de tjänster som erbjuds. innehåll: 30 Eckerö Shipping sägs upp FL Port Services verksamhet upphör 34 Förhandlingsresultat i kollektivavtalsförhandlingarna 36 Arbetarskydd 38 Juristen svarar 41 Meddelande till alla som arbetat under svensk flagg The Helsinki Seafarers Centre s. 44 Sannaleena Kallio lakimies Suomen Merimies-Unioni SMU ry Simo Zitting ordförande 28 MS // // MS 29

16 samarbetsvåg inom sjöfarten finska fraktrederier Teksti ja kuvat Saana lamminsivu i kris på grund av ekonomin och svaveldirektivet Eckerö Shippings samarbetsförhandlingar har avslutats: 54 personer sägs upp Eckerö Shippings samarbetsförhandlingar avslutades i slutet av november. De 78 som ursprungligen skulle sägas upp minskade till 54 när Transfennica meddelade att de fortsätter befrakta ett fartyg i ett år till. Läget i rederiet är dock fortfarande oroande: enligt koncernens VD är det värsta inte nödvändigtvis över än. Krisen i sjöfartsbranschen fördjupades ytterligare i november när rederiet Eckerö Shipping avslutade sina samarbetsförhandlingar den 13 november Rederiet meddelade att de tänker sälja M/s Transporter och flagga ut tre fartyg: M/s Trader, M/s Express och M/s Baltic Excellent. Dessa fartyg har huvudsakligen trafikerat i Medelhavsområdet. Till följd av utflaggningarna och fartygsförsäljningen meddelade man att 78 sjömän skulle sägas upp. Rederiet har 160 anställda, vilket innebär att nästan hälften skulle få gå. Den 21 november, en dryg vecka efter att samarbetsförhandlingarna avslutades, kom informationen att man fortsätter befrakta ett fartyg i ett år till från och med januari (I slutet av november var det ännu inte känt om det skulle bli M/s Express eller M/s Trader.) Genom fraktavtalet minskade antalet som skulle sägas upp med 24 personer, vilket gör det slutliga antalet till 54. Hårt slag mot Åland Omkring en fjärdedel av personalen på Eckerö Shipping bor på Åland, vilket innebär att den ökade arbetslösheten drabbar området hårt. En enda arbetslöshet kan ha en avsevärd effekt på kommunernas ekonomi på Åland t.ex. i form av förlorade skatteinkomster. Många av personerna som har sagts upp har dessutom familj, suckar förtroendeman Bo Sundblom. Enligt Sundblom har dagfrakterna på fartygen minskat, så de dåliga nyheterna kom inte direkt som någon överraskning för personalen. Antalet fartyg som ska flaggas ut gjorde däremot det. Åländska medier har granskat moderbolaget Eckerös och dotterbolaget Eckerö Shippings ekonomi. År 2012 gjorde fraktfartygsrederiet Eckerö Shipping en vinst på över sex miljoner euro. Enligt Sundblom borde man ha investerat vinsterna i fartygen i Medelhavet (M/s Carrier, M/s Express och M/s Trader) och installerat svaveltvättar i dem. Det är bara ett drygt år kvar tills svaveldirektivet träder i kraft. I början av 2015 måste fartygen ha en anordning som sänker utsläppen eller byta till diesel, som i sin tur är dyrare. Man har uppskattat att fraktkostnaderna kommer att höjas med hela 30 procent eller mer. Finska rederier får allt svårare att klara sig i den globala konkurrensen. Eckerö-koncernens VD Björn Blomqvist berättade den 19 november i tidningen Nya Åland att rederiet Eckerö Shipping för närvarande inte känner till några fler neddragningar, men att de heller inte kan lova något. Det värsta är alltså inte nödvändigtvis över än. Rederiets personal är därför rädda att de tre fartygen som blir kvar på Östersjön kommer att flaggas ut eller säljas. Man har hittills inte gjort några nyinvesteringar i fartygen och inte heller ansökt om miljöinvesteringsstöd. Eller kommer de i framtiden att drivas med dyrare bränsle? Eckerö Shippings beslut att göra sig av med fyra fartyg är det första tecknet på svaveldirektivets inverkan på Finland: rederierna hamnar i ekonomisk kris och arbetsplatser försvinner. Multiplikatoreffekten sprider sig från en sektor till en annan, så ekorrhjulet som nu satts i rullning kan vara början till slutet. Det dåliga ekonomiska läget i Europa gör det svårt att förutse framtiden. Företagen har svårt att få bankerna att finansiera till exempel nya investeringar. Är detta slutet för det finska fraktfartygsrederiet? Eckerö Shipping ska träffa en affärsuppgörelse avseende M/s Transporter senast i slutet av januari M/s Trader eller M/s Express och M/s Baltic Excellent ska flaggas ut senast i slutet av mars, såvida inget av dem säljs innan dess. Eckerö Shipping har meddelat att de tänker flagga ut fartygen till en annan europeisk flagg. Det finns också flera bekvämlighetsflaggstater i de europeiska registren. Eckerö Shipping har varit ett av Finlands största fraktfartygsrederier. Rederiet grundades 1990 under namnet Birka Cargo. I mars i år bytte man namn till Eckerö Shipping i enlighet med moderkoncernen Eckerö. När det gäller utflaggningen eller försäljningen av fyra av rederiets fartyg handlar det i praktiken om samma sak som med Neste Shippings rederifunktioner: Eckerö Shipping har för närvarande sju fartyg under finsk flagg, varav fyra nu ska bort. Framtiden för de resterande tre fartygen är oviss. Förtroendemännen hade önskat en förlängning av samarbetsförhandlingarna Sjömans-Unionens medlemmar representerades i Eckerö Shippings samarbetsförhandlingar av fartygsförtroendemännen Bo Sundblom och Anders Blåberg. Samarbetsförhandlingarna gav dem uppfattningen att besluten redan hade fattats i förväg och att de gångna samarbetsförhandlingarna bara var en formalitet. Det känns som om besluten om fartygens öde redan hade fattats och att arbetsgivaren hade planerat allt för länge sedan, förklarade de sina misstankar och känslor. Förtroendemännen hade önskat en förlängning av den lagstadgade sex veckor långa förhandlingstiden så att man hade kunnat gå igenom olika alternativ. Arbetsgivaren verkade dock ha bråttom att få ärendet ur världen. Under förhandlingarna lade man fram information i sista sekunden. Informationen var dessutom bristfällig. Vi arbetade mycket med Sjömans-Unionens ombudsmän så att vi kunde gå igenom förhandlingarna enligt paragraferna, förklarar de. Olika alternativ i god tid för övervägande Eckerö Shipping är knappast det enda finska rederiet som har agerat klumpigt på samarbetsförhandlingar. Om man har svåra ekonomiska tider framför sig vore det bättre att söka olika alternativa lösningar. Det gynnar såväl arbetsgivaren som de anställda, eftersom beslutet att sälja eller flagga ut fartyg alltid är slutligt. Förtroendemännen Sundblom och Blåberg medger att bolagets lönsamhet försämras om fartygen inte har någon frakt. Mest ledsna är de dock över att Eckerö Shippings vinster från tidigare år har allokerats till andra funktioner i moderkoncernen. En hel del frågor hänger kvar i luften: hade man kunnat göra något åt det ekonomiska läget i det långa loppet? Hur kommer man att klara det nya svaveldirektivet? Efterspelet kring Eckerö Shipping fortsätter. På svenska 30 MS // // MS 31

17 FL Port Services hamnövervakare har bistått fartyg, sjömän, lastbilschaffisar och passagerare i Nordsjö i sex år. Hamnövervakarna Mika Koli, Toni Nyman, Seppo Lievonen och Petri Torvinen på ett informationsmöte i Nordsjö hamn. Vi har skött allt precis som vi ska och det här är tacken! FL Port Services Oy inledde sin verksamhet i Nordsjö samtidigt som hamnen år Sommaren 2013 meddelade Helsingfors Hamn att de säger upp avtalet med FL Port Service. I slutet av året kom det fler nyheter: Helsingfors Hamn meddelade att de själva tänker sköta fartygstrafiktjänsterna som en intern service i Nordsjö. Till följd av detta beslut upphör FL Port Services verksamhet i slutet av året och 21 hamnövervakare blir arbets lösa. Inga nya jobb finns i sikte. Arbetslöshet väntar vid årsskiftet. Helsingfors Hamn meddelade att de inte har några lediga tjänster att erbjuda, och det står redan ett tiotal man på kö till ett arbete i hamnen, kommenterade hamnövervakarna de färska nyheterna. Helsingfors Hamn tänker flytta drygt tio anställda från sina andra hamnar till Nordsjö för att sköta fartygstrafiktjänsterna i framtiden. Efter årsskiftet kommer transporten av sjömän från fartyget och i land säkert att FL Port Services verksamhet upphör: 21 hamnövervakare sägs upp Nordsjö hamn text och bilder Saana lamminsivu Nordsjös hamnövervakare fick en karg julklapp: ett uppsägningsmeddelande i näven. Nästan alla har familjer. Det som främst rör sig i deras huvuden är: varifrån ska jag få pengar till lån och mat? Var ska jag hitta ett nytt jobb? försämras radikalt, misstänker de uppsagda hamnövervakarna redan nu. Vi har alltid lyckats hålla tidtabellen och har inte heller haft några olyckor genom åren. Säkerhetsaspekten får en också att tänka till när det gäller framtiden: tänker man sköta arbetet med så liten personal? Slipper negativ publicitet Som motivering till att internalisera hamnfunktionerna använder man det höga priser på transporttjänsterna. Det ska visst ha gett Helsingfors Hamn negativ publicitet, vilket man nu vill slippa. FL Port Services har varit en bra arbetsgivare och vi har inget dåligt att säga om bolaget. Tvärtom, det har alltid varit kul att åka till jobbet, säger hamnövervakarna om sin arbetsgivare. Vi har också fått mycket beröm för bra service av lotsarna, fartygens kaptener och personalen genom åren. Det är helt ofattbart att man vill lägga ner en service som fungerar så bra. Vi har haft omkring transporter i månaden och dessutom förtöjningar och lossningar på det. Vi har också gjort mycket annat arbete och hjälpt kunder i Nordsjö hamn med allt möjligt. Farväl råtthålet! De flesta av de uppsagda hamnövervakarna har familj. Två av dem har ett nyfött barn hemma och några har en stor barnaskara. Att bli arbetslöshet skapar stora bekymmer när det gäller familjens uppehälle, framför allt när man dessutom har lån. Varje dag berättar nyheterna om hundratals uppsägningar. Man måste dock komma ihåg att det alltid finns en människa och en individ bakom siffrorna, funderar en hamnövervakare. Mitt i allt elände försöker man ändå skämta. Pausrummet, som kallas råtthålet, måste göras i ordning innan arbetet upphör vid årsskiftet. Sjömans-Unionen: till Bermuda precis som Nestes tankfartyg? De finska sjömännen får betala räkningen för de statliga bolagens konkurrensutsättning. Under de gångna två åren har hundratals finska sjömän blivit arbetslösa till följd av de statliga bolagens konkurrensutsättningar. Ung domarna söker sig inte längre till branschen på grund av den osäkra framtiden. Världens bästa yrkeskår när det gäller segling i vinterförhållanden och istäckta vatten riskerar att försvinna från världskartan och in i Bermuda triangeln samtidigt som stormakterna tävlar om herraväldet i de arktiska vatt nen. Finland borrar inte olja i arktiska regioner, utan bidrar till miljövården Nu måste Finland ta ut en ny kurs och styra fartyget bort från grundet och tillbaka ut i farleden. Världen behöver den finska sjömannen och kunskaperna om vintersjöfart mer än någonsin. Ryssland är intresserad av ett samarbete med Finland för att bygga isbrytare. Klimatförändringarna har öppnat upp Nordost- och Nordvästpassagen för handelssjöfart, och frakt- och oljetankfartyg kommer att börja trafikera farleden regelbundet de kommande årtiondena oavsett om Finland deltar i konkurrensen eller inte. bild SHUTTERSTOCK Den finska sjömannen får betala för de statliga bolagens konkurrensutsättningar: hundratals sjömän har blivit arbetslösa eller riskerar att bli det. Neste Shipping lägger ner sin rederiverksamhet. För Sjömans-Unionen räcker det inte med beslutet att grunda en försörjningstrygghetsflotta, utan man kräver att beslutsfattarna talar om hur de ska trygga det finska oljetankfartygstonnagets framtid nu när de kvarvarande oljetankfartygen börjar bli gamla. Istället för att blänga på varandra och slåss mot sig själv måste Finland nu ta sig i kragen och börja komma på sätt att visa övriga länder i världen var skåpet ska stå, dvs. hur man beter sig i arktiska vatten med hänsyn till miljön. Finska kombiisbrytare har arbetat i arktiska regioner, som t.ex. i Alaska, där de har bistått andra fartyg och sett till att allt fungerar som det ska och att miljön bevaras. Arctia Shippings fartyg har inte deltagit i någon oljeborrning. Slut på statlig konkurrensutsättning av sjöfartsfunktioner I Finland är det staten som ansvarar för att bistå vintersjöfarten och sköta oljetransporterna. Isbrytning, oljetransporter och funktioner i anknytning till underhåll av havsfarleder samt förbindelsefartygstrafiken är en del av vår grundinfrastruktur och bör därför inte konkurrensutsättas. Precis som landsvägarna är det viktigt havsfarlederna är välskötta för att importen och exporten till och från vårt land ska fungera bra. Segling i framför allt vinterförhållanden ökar trycket på att ge handelsfartygen ett hindersfritt och säkert tillträde till landets hamnar. Om Finland inte har tillräckligt med isbrytningsutrustning i bra skick och professionell besättning för att sjömans-unionens fullmäktige Kommer den finska sjömannen att försvinna sköta den kan följden bli kaos eller olyckor. Handelsfartygens frakter är värdefulla, men den största och i pengar omätbara smällen vore om en oljetanker skulle gå på grund i den grunda Finska viken. Sjömans-Unionen är också bekymrad över det finska oljetankfartygstonnagets och den finska isbrytningens framtid. Nedläggningen av Neste Shipping rederiverksamhet godkändes utan några missljud och utan att man såg längre än näsan räcker. För Sjömans-Unionen räcker det inte med beslutet att grunda en försörjningstrygghetsflotta, utan man kräver att beslutsfattarna talar om hur de ska trygga det finska oljetankfartygstonnagets framtid nu när de kvarvarande oljetankfartygen börjar bli gamla. Det finska oljetankfartygstonnaget krymper från elva till fem under sommaren, och hundratals sjömän mister sin arbetsplats. Nu måste man garantera arbetsplatser åt dem så att de finska sjömännen inte försvinner till Bermuda tillsammans med fartygen som såldes till utlandet och försvinner helt från världskartan. De kommande åren skulle det finnas mer arbete i de arktiska regionerna för våra specialutbildade vintersjöfarts- och oljetankfartygsexperter än vi för närvarande har besättning och kapacitet till. På svenska 32 MS // // MS 33

18 Förhandlingsresultat i kollektivavtalsförhandlingarna bild Shutterstock Den förnyade Finlands Sjömans-Union och Rederierna i Finland sina ömsesidiga kollektivavtal för fartyg i utrikesfart till att gälla från den till den Lösningen var en del av det nyligen åstadkomna sysselsättnings- och tillväxtavtalet. Förhöjningar Enligt kollektivavtalslösningen ska tabellönerna för lastfartyg i utrikesfart höjas med 20 euro och garantilönerna för småtonnagefartyg med 23 euro från och med den Passagerarfartygens tabellöner höjs med 27,50 euro vid motsvarande tidpunkt. Tilläggen i euro och ersättningarna som ingår i kollektivavtalen höjs med 1,05 procent. Textförändringar I lösningen enades man även om följande förändringar och tillägg för alla kollektivavtal för utrikesfarten: - i utbildningsavtalet skrivs bestämmelser in om utbildning enligt lagen om ekonomiskt understödd utveckling av yrkeskompetensen samt bestämmelser om att arbetsgivaren under anställningen ska ersätta kostnader för anskaffning, förnyelse och utbyte av fartygs- och uppgiftsspecifika certifikat över specialbehörighet enligt STCW-konventionen, inklusive kursavgifter och kursmaterial, resekostnader, underhåll samt inlösen av certifikat över specialbehörighet. Arbetsgivaren ska också ersätta kostnader för resehandlingar, såsom anskaffning av sjömanspass och visum; Förhöjningar Andra gången höjs lönerna och tilläggen i euro samt ersättningarna med 0,4 procent den För lastfartygens del innebär det att tabellönerna höjs med 8 euro och småtonnagefartygens garantilöner med 10 euro. Passagerarfartygens garantilöner höjs i sin tur med 11 euro. Naturaförmåner Naturaförmånerna justeras under den nya avtalsperioden enligt tidigare praxis den 1 januari. Den tredje löneförhöjningen, som är avsedd att ske den , är öppen, och vi återkommer till den när arbetsmarknadscentralorganisationerna har enats i frågan senast i juni då bestämmelser för framskjutande av semester om arbetstagaren blir sjuk under semestern med tiden kommer att införas i semesterlagen för sjömän ska framskjutandet även gälla semesterdagar som baseras på kollektivavtalet; förverkligandet av befrielsen för förtroendemän och huvudförtroendemän ska förbättras; bestämmelser som preciserar sjukvård och sjukvårdskostnader infördes i hälsovårdsavtalet; samt en ändring gjordes i bestämmelsen om turordning vid minskning av arbetskraft som ingår i avtalet om uppsägningsskydd med vilken man ville trygga ställningen för personer som varit längst hos samma arbetsgivare vid ekonomiska och produktionsmässiga permitterings- och uppsägningssituationer. Två gamla huvudavtal slogs ihop till ett kollektivavtal för handelsfartyg i utrikesfart I kollektivavtalslösningen enades man också om att slå ihop kollektivavtalet för däck- och maskinpersonal och ekonomipersonal på fartyg i utrikesfart med småtonnageavtalet för utrikesfart till ett enda avtal som fick namnet kollektivavtalet för handelsfartyg i utrikesfart. Följande förnyelser bestämdes för detta avtal: besättningstabellmallar togs med i avtalet och är bindande för småtonnagefartyg; arbetstagare som erbjuds vakanser/tjänster enligt bemanningsavtalet ska ges tills vidare gällande arbetsförhållanden; vid anordnande av boendeutrymmen ska hänsyn tas till att alla med tills vidare gällande arbetsförhållande och deras vikarier har möjlighet till ensamboende; om arbetstagaren måste delta som vittne i en rättegång eller ett polisförhör för arbetsgivarens räkning ska tiden som används till detta räknas som arbetstid; om arbetstagaren deltar i en av arbetsgivaren anvisad utbildning under en friperiod har han/hon rätt att ta ut den fritid som han/hon gått miste om vid ett senare tillfälle; hänvisningar till bestämmelser om lön under sjuktiden från den gamla sjömanslagen togs bort ur avtalet samtidigt som tydliga bestämmelser om ersättning som motsvarar lön under sjuktiden vid upphörande av anställning togs med i kollektivavtalet; betjäningsarvode utbetalas bara till medlemmar i Finlands Sjömans-Union; samt naturaförmånsersättning betalas ut för högst 42 dagar vid sjukdom, även om till skillnad från vad som föreskrivs i lagen om sjöarbetsavtal arbetstagaren skulle återvända hem. Följande ändringar bestämdes för passagerarfartygsavtalet: boendeutrymmena ska anordnas så att alla med tills vidare gällande arbetsförhållande och deras vikarier har möjlighet att bo själva, såvida inte något annat har avtalats i respektive fartygs bemanningsavtal; övertid ersätts i pengar eller, på framställan från arbetstagaren, i ledighet. Dessutom enades man om att om ledighet beviljas under en lugn period och om arbetssituationen tillåter behöver man inte ta in en vikarie för den lediga arbetstagaren; om arbetsmarknadscentralorganisationerna och de kyrkliga representanterna når ett avtal enligt inpo-lösningen för framskjutning av trettondagen och Kristi Himmelfärdsdag till veckoslutet ska separata förhandlingar föras om framskjutningarnas effekter; betjäningsarvode utbetalas bara till medlemmar i Finlands Sjömans-Union; hänvisningar till bestämmelser om lön under sjuktiden från den gamla sjömanslagen togs bort ur avtalet samtidigt som tydliga bestämmelser om ersättning som motsvarar lön under sjuktiden vid upphörande av anställning togs med i kollektivavtalet. Dessutom infördes en bestämmelse om att arbetstagaren har rätt till full lön under sjuktiden. Full lön definieras i sin tur på annan plats i kollektivavtalet; benämningen ordningsman ändras till ordningsvakt; samt fixering, lossning och stöttande av fordon och containrar samt lösa trailrar och annat liknande på passagerarfartygens bildäck är lasthanteringsarbete, vilket ersätts med ett tillägg på 15 euro till tabellönerna för personal som utför detta arbete. På svenska 34 MS // // MS 35

19 arbetarskydd På svenska Blivande pensionären, specialarbetsskyddsfullmäktige Knuutinen: Den åldrande befolkningen och allmänna arbetshälsan är sjöfartens akilleshäl text Saana lamminsivu bilder Saana lamminsivu och shutterstock Rodret sköter man som man ska, men vilken omsorg tar man om besättningens välmående och ork? Den åldrande personalen är enligt specialarbetsskyddsfullmäktige Markku Knuutinen, som snart pensioneras från sitt arbete på Tallink Silja, en av de största utmaningarna inom arbetarskyddet idag. Markku Knuutinen gick till sjöss 1975 (Silja Line) pensionerades från Tallink Silja den arbetade nästan hela sin karriär på Silja, ibland kortare perioder på Nielsen och Effoa. fullmäktigeordförande i Sjömans-Unionen Ismo Silvennoinen ny specialarbetsskyddsfullmäktige Ismo Silvennoinen från M/s Silja Serenade tar över uppdraget som specialarbetsskyddsfullmäktige på Tallink Silja efter Markku Knuutinen. I fortsättningen kommer Silvennoinen att sköta Tallink Siljas båda fartyg M/s Silja Serenade och M/s Baltic Princess, som båda seglar under finsk flagg. Dessutom har fartygen egna arbetarskyddsorganisationer och arbetarskyddsfullmäktige. Tack till alla arbetskamrater och samarbetspartners och till Unionen för de gångna åren. Markku knuutinen MTakten är hög och personalen pressas till det yttersta. Förhållandet mellan antalet anställda och antalet passagerare är ibland skevt, berättar Markku Knuutinen, som har arbetat som specialarbetsskyddsfullmäktige på Tallink Silja i mer än 20 år. Han om någon borde veta. Svenskfartyget tar uppemot passagerare på en gång och det går ofta vilt till, framför allt på helgerna. Passagerarfartygsrederierna har en stor grupp anställda i min ålder som närmar sig pensionsåldern. Arbetena på fartygen förblir desamma, men med ålderns rätt blir det naturligtvis svårare att hålla samma fart. Knuutinen har arbetat med arbetarskyddsfrågor i nästan 20 år och lyfter fram människornas mentala hälsa som ett särskilt orosmoment. Folk mår inte bra, säger han rakt ut. Visst kan man säga att fartyget är i bra skick och att man försöker reparera uppkomna problem omedelbart, men man borde istället fästa mer uppmärksamhet på människors mentala hälsa. Några av de mest påfrestande faktorerna när man arbetar på ett fartyg är skiftarbete, sömnrytm, liten besättning och stress. På Tallink Silja har alla i personalen egna hytter, vilket är mycket viktigt för deras välmående och något som de uppskattar. Det är också viktigt för välmåendet att folk utövar någon slags hobby både på jobbet och under de lediga perioderna. Fritidsintressen skapar en balans mellan arbete och fritid. Jag uppmuntrar alla att undersöka SSB:s kurser. De erbjuder alla slags fritidssysselsättningar och hobbyer. Att gå i pension kan vara en stor smäll för många och det är en god idé att börja orientera sig mentalt i god tid. För min åldersklass har arbetslivet många gånger varit allt och ett så kallat mått på det egna värdet. Deltidspension kan vara ett bra sätt att mjuklanda i pensionen, säger han av erfarenhet. På fartyget utsätts benen och ryggen för prövningar Företagshälsovårdens erbjuder bra tjänster enligt Knuutinen, men de kan inte laga alla krämpor som uppstår med åldern. Ingen av oss kan vara i samma skick vid 60 som när vi var 20. Fartyget gungar. Lederna och ryggen utsätts för påfrestningar på jobbet, och arbetsåren på fartyget sätter sina spår i kroppen. På hösten gungar fartyget naturligtvis mer när det stormar. Halkan är en av de största riskfaktorerna på ett fartyg. Yttre däck och köket samt pentryna är de värsta platserna eftersom golvet ofta är fuktigt. Med hjälp av rätt skor kan man förebygga många olyckor. Tankar om räddningsutrustning Till havs är ändamålsenlig räddningsutrustning A och O inom arbetarskyddet. Enligt specialarbetsskyddsfullmäktige Knuutinen använder man för närvarande passagerarvästar i räddningsövningarna, men de är inte avsedda för övning. Passagerarvästarna är oerhört tjocka och stela. Det är svårt att öva med dem på. Därför skulle vi behöva särskilda ändamålsenliga flytvästar för räddningsövningarna. Vi har även diskuterat saken med representanter för Trafi, men hittills har det inte skett någon förändring. Räddningsbåtarna och färjstationerna är inte heller gjorda för övningar. Räddningsbåtarna är avsedda för engångsevakuering. Varje olycka som sker vid en räddningsbåtsövning är en för mycket. Generellt sett har den finska arbetssäkerhetskulturen blivit bättre genom åren. Man diskuterar frågor och lyfter fram dem i offentligheten, säger Knuutinen om den positiva förändringen inom arbetssäkerhetsfrågor. Närmare samarbete med regionförvaltningsverken och Trafi i arbetarskyddsfrågor? I Finland övervakas arbetssäkerheten av regionförvaltningsverken och Trafikverket Trafi. För närvarande granskar båda myndigheterna bara frågor inom sitt eget verksamhetsområde och håller fast vid sina egna roller. Det vore bra om vi kunde utöka samarbetet med regionförvaltningsverken och Trafi när det gäller arbetarskyddsfrågor, föreslår Knuutinen. De gamla arbetarskyddsdistrikten finns inte längre, utan regionförvaltningsverket ansvarar numera för arbetarskyddsfrågorna. Omorganisationen ledde till att ansvarsområdena inom arbetarskydd breddades. Sjöfartsinspektörernas ansvarsområde innefattar idag även hamnar och gummidäcktrafiken. Inspektörerna på regionförvaltningsverket har ett brett arbetsområde. Här i södra Finland täcker det ett område från Fredrikshamn till Hangö. Det finns inte längre några inspektörer som endast fokuserar på sjöfarten, vilket är en förlust för sjömännen. Knuutinen tycker att det viktigaste är att trygga tillräckliga resurser inom arbetarskyddet. Det ständiga hotet är att antalet arbetarskyddsinspektörer reduceras ytterligare. Det allra viktigaste är att trygga de nuvarande resurserna. Man får inte göra sig av med en enda person, fastställer Markku Knuutinen. 36 MS // // MS 37

20 Sjömannen frågar juristen svarar text sannaleena kallio bilder Shutterstock trafi informerar Förnyande av behörighetsbrev för besättning och byte till behörighetsbrev som uppfyller Manilaändringarna Sjömannen: Den mycket omtalade ändringen i semesterlagen trädde i kraft i början av oktober försvann den sju dagar långa karensen om man blir sjuk under semestern även för sjömän? Juristen: Nej, inte än. Ändringen gäller bara semesterlagen (162/2005), dvs. lagen som tillämpas på arbetsförhållanden på land, och inte semesterlagen för sjömän (433/1984) som tillämpas på arbetsförhållanden till havs. Genom den senaste ändringen i semesterlagen, vilken trädde i kraft den , försvann den sju dagar långa karenstiden helt. Enligt den har arbetstagaren rätt att på begäran få semestern framskjuten om han eller hon är arbetsoförmögen på grund av förlossning, sjukdom eller olycksfall när semestern inleds eller under semestern. Då förbrukas inga semesterdagar under sjukskrivningen. Arbetstagaren ska alltid be om att semestern skjutas fram, det sker inte automatiskt. Arbetstagaren måste också lämna en tillförlitlig redogörelse för sin arbetsoförmåga, vilket i praktiken innebär ett läkarintyg. När begäran om framskjutning görs behöver den nya tidpunkten för de återstående semesterdagarna ännu inte ha klargjorts. Nämnda förnyelse baseras på EU-domstolens beslut i fallet Anged (C-78/11), som rörde bl.a. tolkningen av arbetstidsdirektivet. Enligt beslutet är bestämmelser i en nationell lag som begränsar arbetstagarens rätt att skjuta fram sin semester på grund av tillfällig arbetsoförmåga inte i enlighet med EU-direktivet. Finland måste som medlem i EU se till att den finska nationella lagstiftningen är i enlighet med EU-lagstiftningen. Det innebär att semesterlagen för sjömän också måste ändras på motsvarande sätt. Paragraf 9 i semesterlagen för sjömän har samma bestämmelse om sju dagars karenstid. Behovet att ändra semesterlagen för sjömän har behandlats i delegationen för sjömansärenden som lyder under arbets- och näringsministeriet och som även Sjömans-Unionen är representerad i. På ett möte där frågan senast behandlades meddelade delegationens ordförande att ministeriet överväger att göra om semesterlagen för sjömän helt. Delegationen fick frågan om huruvida nämnda ändring bör göras separat innan hela lagen görs om eller om den ska utgöra en del av totalreformen. En omfattande lagstiftningsreform skulle naturligtvis ta mycket mer tid än en ändring som redan har beretts för en annan lag. På grund av detta föreslår FSU att lagändringen görs i semesterlagen för sjömän innan den omfattande totalreformen. När lagändringen skulle träda i kraft kan ännu inte bedömas. Sannaleena Kallio jurist Finlands Sjömans-Union rf Förslag på frågor kan sändas till: Lagstiftningen kring bemannings- och behörighetsfrågor ändrades den med anledning av att ändringarna i STCW-konventionen trädde i kraft. Se till att förnya ditt behörighetsbrev i god tid innan de så kallade Manilaändringarna träder i kraft den ! BYTE AV BEHÖRIGHETSBREVEN FÖR MANSKAP MOT BEHÖRIGHETSBREV SOM STÄMMER ÖVERENS MED MANILAÄND- RINGARNA Behörighetsbreven för matros, maskinman och elektriker kan, enligt punkt 9.2 i behörighetsfö-reskriften, bytas ut mot behörighetsbrev som överensstämmer med Manilaändringarna, om sökanden har minst 12 månader ändamålsenlig sjötjänstgöring under de senast förflutna fem åren före behörighetsföreskriftens ikraftträdande. I annat fall ska personen i fråga vid behov komplettera sin utbildning så att den överensstämmer med Manilaändringarna. Behörighetsbrev för båtsmän och reparatörer kan bytas ut enligt punkt 9.2 i behörighetsföre-skriften, om sökanden har minst 12 månader ändamålsenlig sjötjänstgöring under de senast förflutna fem åren före behörighetsföreskriftens ikraftträdande. I annat fall ska personen i fråga vid behov komplettera sin utbildning så att den överensstämmer med Manilaändringarna. Behörighetsbrev för vaktman (AT) kan enligt punkt 9.2 i föreskriften, bytas ut på basis av sjötjänstgöring, om sökanden har tjänstgjort minst fyra månader i vardera avdelningen eller som person i allmän tjänst till sjöss. Behörighetsbreven vaktman, däck (ST- CW-koden regel II/4) och vaktman, maskin (STCW-koden regel III/4) behöver inte förnyas, eftersom Manilaändringarna inte påverkar de utbild-ningskrav som gäller dessa behörighetsbrev. Enligt punkt 9.8 i behörighetsföreskriften ska den som förnyar sitt behörighetsbrev vid behov ansöka om certifikat över specialbehörighet. Detta krav gäller i huvudsak internationell fart. En del specialbehörigheter har dock fastställts också för vissa fartyg i inrikes fart. Innan en be-fattning tillträds på ett sådant fartyg bör personen i fråga ansöka om motsvarande certifikat över specialbehörighet, om han eller hon inte redan har gjort det. Om personen i fråga inte har ett kombinerat certifikat över specialbehörighet, kan han eller hon med sitt behörighetsbrev tjänstgöra endast på sådana fartyg i inrikes fart vars personal inte behöver specialbehörigheter. BEVILJANDE AV BEHÖRIGHETSBREV I VISSA FALL Den som har inlett sin utbildning före den 1 juli 2013 men som inte har hunnit skaffa sig till-räckligt med sjötjänstgöring för att få ett behörighetsbrev enligt Manilaändringarna i enlighet med övergångsbestämmelserna i föreskriftens punkt 9.2, kan beviljas ett behörighetsbrev med stöd av de bestämmelser som gällde innan behörighetsföreskriften trädde i kraft. I sådana fall upphör behörighetsbrevet att gälla den 31 december ANSÖKAN OM BEHÖRIGHETSBREV OCH CERTIFIKAT ÖVER SPECIALBEHÖRIG-HET UNDER ÖVERGÅNGSPERIODEN Trafiksäkerhetsverket önskar påpeka att verket kommer att få in en ansenlig mängd ansökningar om behörighetsbrev och certifikat över specialbehörighet i slutet av övergångsperioden, dvs. före den 1 januari Handläggningstiderna kommer att vara långa. Av denna anledning rekommenderar Trafiks äkerhetsverket att ansökan om behörighetsbrev eller certifikat över specialbehörighet lämnas in sex månader före övergångsperiodens slut för att behörighetsbreven och certifikaten ska kunna beviljas enligt reglerna för övergångspe-rioden. Om ett behörighetsbrev eller ett certifikat över specialbehörighet beviljas först den 1 januari 2017 eller senare, kan lättnaderna som gäller under övergångsperioden inte tillämpas. Tidtabellen för nya behörigheter med anknytning till sjöfartsskydd (STCW-koden regel A-VI/6), som är snävare än den allmänna övergångsperioden leder till en anhopning av ansökningar också år Detta bör helst beaktas på så sätt att de egentliga behörighetsbreven för man-skap (matros, maskin man, båtsman, reparatör och elektriker), som måste förnyas på grund av Manilaändringarna, förnyas under perioden så att handläggningstiderna inte förlängs alltför mycket och behörighetsbreven trots allt kan förnyas före övergångsperiodens slut. Mer information: > på svenska > Bemanning och behörigheter > Behörighetsbrev 38 MS // // MS 39

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus TES: 313001 Suomen Merimies Unioni SM-U ry Työehtosopimuspöytäkirja Merenkulkulaitos 6.2.2008 Merenkulkulaitoksen aluksissa palvelevan miehistön työehtosopimus Osapuolet ovat uudistaneet Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö

STCW uusi kansallinen lainsäädäntö STCW uusi kansallinen lainsäädäntö TIEDOTUSTILAISUUS TRAFI/Helsinki 11.3.2013 Jukka Tuomaala Ylitarkastaja Lupakirjat ja Pätevyydet Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Miehitystä ja pätevyyksiä koskevat

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus

Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus Merikelpoinen vai ei? Terveydellinen soveltuvuus ja liikenneturvallisuus 17.9.2013 Markku Vanhanen LT, erikoislääkäri Erityisasiantuntija Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 1.6.2010 31.8.2012

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 1.6.2010 31.8.2012 Jäsenkirje 5 / T / 2010 8.6.2010 1(2) Jakelu: Jäsentyönantajien puheenjohtajat Jäsentyönantajien toimistot METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 1.6.2010 31.8.2012 Metsäalan työehtosopimuksen sopijaosapuolet

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Vaatimuksenmukaisuus. Osastonjohtaja Sanna Sonninen

Vaatimuksenmukaisuus. Osastonjohtaja Sanna Sonninen Uusi Trafi Vaatimuksenmukaisuus ja lupa-asiat Osastonjohtaja Sanna Sonninen Eläköön.fi kampanjointi -tee liikenneturvallisuuslupauslli l Liikenteen turvallisuusvirasto 2 Trafi merenkulun lupaviranomaisena

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Alusten radiolaitteet

Alusten radiolaitteet Alusten radiolaitteet TRAFI/5379/03.04.01.00/2014 Erityisasiantuntija Jami Metsärinne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Muutos ja voimaantulo Vuonna 2011 annetun määräyksen toimivuudesta on kerätty

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka 8.12.2011 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 Jakelussa mainituille OPINTOVAPAAN MYÖNTÄMINEN 1 Opintovapaan pituus Opintovapaan myöntäminen perustuu opintovapaalakiin ja - asetukseen. Opintovapaajärjestelmä ei koske oppisopimuslaissa

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Liite 3 Ulkomaanliikenteen luottamusmiessopimus 1/8 ULKOMAANLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS JOHDANTO Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja- ja työntekijäpuolen välisiin

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008 Ove Hagerlund

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008 Ove Hagerlund AMMATILLISEN PÄTEVYYDEN KRITEERIT; MITÄ PÄTEVYYSKIRJA KERTOO AMMATTITAIDOSTA Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun 250 vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008 Ove Hagerlund MITÄ ON PÄTEVYYSKIRJAN JA AMMATTITAIDON TAKANA

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden

saaduilla pisteillä kysymyksen 1. Myöskään niiden, jotka ovat muualla suoritetuilla työoikeuden Työ- ja sosiaalioikeus Aineopinto 25.4.20L4 Korvaavuus ja vasta usohjeet: Tentissä on 5 kysymystä. Ensimmäinen kysymys on luentokysymys. Jos kysymys 1 on suoritettu pakollisilla luennoilla, vastaa opiskelija

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN KURSSIHAKEMUS OPINTOVAPAA- JA OPINTOTUKIHAKEMUS

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN KURSSIHAKEMUS OPINTOVAPAA- JA OPINTOTUKIHAKEMUS et lomakkeen Henkilötunnus Liitto osasto (nro) työ Koti- tai matkapuhelin Aikaisemmat ay-kurssit / muu tiedotus järjestäjälle Menetän aikana Liiton tiedonantoja toteuttajalle vähennettynä Saapunut toteuttajalle

Lisätiedot