Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista"

Transkriptio

1 Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista

2

3 Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista

4 Sisältö Esipuhe 3 Työikäisistä noin 68 prosenttia työssä 4 Joka kolmas työikäinen saa toimeentuloetuutta 5 Työikäisten toimeentuloturvaan yli 10 miljardia euroa vuodessa 6 Työssäkäyvät rahoittavat puolet julkisista sosiaalimenoista 7 Vaikein kannustintilanne yleensä lapsiperheillä 8 Arvioita eräiden toimeentuloetuuksien kannustimista 10 Liite 1 Toimeentuloturvaetuuksia saavien työikäisten väestöosuudet 13 Liite 2 Työikäisten saamien toimeentuloturvaetuuksien kustannukset 17 Liite 3 OECD:n kannustintarkastelu 19 2 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

5 Esipuhe Runsas vuosikymmen sitten, kun maassa oli ennätystyöttömyys, työnteon välittömän kannattavuuden parantamiseksi pyrittiin kääntämään kaikki kivet. Lausetta työnteon tulee aina olla sosiaalietuuksilla elämistä kannattavampaa toisteltiin kilvan. Kolmannes Suomen työikäisestä väestöstä elää kuitenkin edelleen sosiaaliturvan varassa. Periaatteesta, että työikäiset hankkivat oman ja perheensä toimeentulon tekemällä työtä palkansaajana tai yrittäjänä, ollaan käytännössä vielä kaukana. Sosiaaliturvan kannustinpulmat ovat osaltaan johtaneet siihen, että julkisen vallan järjestämän toimeentuloturvan saajien joukko on epätarkoituksenmukaisen suuri. Kannustinongelmia syntyy, kun työtulojen kasvaessa verotus kiristyy, etuudet supistuvat ja asiakasmaksut nousevat. Kansainvälisessä vertailussa kannustintilanteemme näyttää ongelmalliselta. Kaikissa OECD:n laskemissa esimerkkitapauksissa Suomen asema 28 vertailumaan joukossa on keskimääräistä heikompi. Tuloverotus ja sosiaaliturva voivat pahimmillaan kokonaan hävittää lisätyöstä saatavan nettohyödyn tai työtä tekevän ja työttömän käteen jäävien tulojen eron. Kannustinloukuista voidaan puhua kuitenkin jo tilanteissa, joissa työllistyminen tai työn tekemisen lisääminen kasvattavat käytettävissä olevia tuloja vain vähän. Kannustinongelmat ovat tavallisimpia lapsiperheillä, mutta erityisesti asumistuen loppuminen voi joskus perheettömälläkin johtaa tilanteeseen, jossa nettoansiot eivät työllistymisestä huolimatta nouse juuri lainkaan. Kannustinongelmien vähentämiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: jatketaan työtulojen verotuksen keventämistä korjataan työeläketurvan rakenteellisia epäkohtia porrastetaan työttömyysturvan enimmäiskesto työuran pituuden mukaan porrastetaan työttömyyspäivärahan taso työttömyyden keston mukaan poistetaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeus tai ainakin rajoitetaan sitä puututaan aiempaa tehokkaammin työstä, työnhakusuunnitelmista, koulutuksesta ja työkyvyn selvityksestä kieltäytymiseen luovutaan työttömyysturvan lapsikorotuksesta pidättäydytään etuuksien tasokorotuksista arvioidaan, onko lasten päivähoidon asiakasmaksujen tulosidonnaista porrastusta syytä madaltaa. Tämä julkaisu on tarkoitettu vahvistamaan työn tekemisen kannustimista käytävää keskustelua. Julkaisun ovat laatineet EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa, ekonomisti Marja Huuskonen sekä asiantuntijat Vesa Rantahalvari ja Mikko Räsänen. Helsingissä Seppo Riski Työmarkkinasektorin johtaja Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

6 Työikäisistä noin 68 prosenttia työssä Suomessa lähtökohtana on, että työikäinen väestö järjestää oman ja perheensä toimeentulon tekemällä työtä palkansaajana tai yrittäjänä. Julkisen vallan järjestämät turvaverkot takaavat kohtuulliseksi katsottavan toimeentulon niille työikäisille, jotka ovat terveydellisistä syistä kyvyttömiä tekemään työtä tai eivät onnistu saamaan työtä. Lisäksi julkinen valta on järjestänyt erilaisia hyvinvointipalveluja, joiden tarkoituksena on edistää terveyttä ja toimintakykyä, parantaa työmarkkinavalmiuksia ja varmistaa eräiden muiden palvelujen saatavuus (esim. lasten päivähoito sekä vanhusten ja vammaisten tarvitsema apu ja hoito). Työikäisestä väestöstä (15 64-vuotiaat) noin 68 prosenttia oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työssä vuonna Työllisten osuus ei ole noussut 1990-luvun alun lamaa edeltäneelle tasolle. Kolmannes työikäisistä on työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Työttömien osuus on edelleen huomattava verrattuna lamaa edeltäneeseen aikaan. Kuva 1. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus työikäisestä väestöstä (15 64-vuotiaat) vuosina , % Lähde: Tilastokeskus Työvoiman ulkopuolella Työttömät Työlliset 4 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

7 Joka kolmas työikäinen saa toimeentuloetuutta Kaikkien toimeentuloetuuksien saajista ei ole tarkkoja tilastoja. Sosiaali- ja terveysministeriössä on arvioitu, että vuonna 2005 toimeentuloetuutta sai keskimäärin joka kolmas työikäinen (yli 1,5 miljoonaa henkilöä). Tämä on selvästi vähemmän kuin laman aikana, mutta tuntuvasti enemmän kuin ennen lamaa. Vuonna 2005 työkyvyn tilapäinen tai pysyvä menettäminen oli yleisin peruste etuuden saamiselle (noin 40 prosenttia etuuden saajista). Työttömyyden osuus oli runsas neljännes ja kouluttautumisen noin viidennes. Noin joka kymmenennellä etuuden perusteena oli vanhemmuus. Lamaa edeltäneeseen aikaan verrattuna työttömyys ja kouluttautuminen ovat yleistyneet etuuden saamisen perusteena. Työkyvyn menettämisen ja vanhemmuuden osuudet ovat puolestaan vähentyneet. Liitteessä 1 kuvataan tätä tarkemmin toimentuloetuuksien saajien väestöosuuksia sosiaaliturvamuodoittain. Siinä väestöosuudet on laskettu sen mukaan, kuinka suuri osuus työikäisistä sai kyseessä olevan vuoden aikana etuutta. Kuva 2. Työikäisten toimeentuloetuudensaajien väestöosuus vuosina , % Lähde: STM Vanhempainpäivärahat Sairauspäivärahat Työmarkkinatuet Työttömyysturvan peruspäivärahat Työttömyysturvan ansiopäivärahat Pienten lasten hoidon tuet Opinto- ja koulutustuet Omaeläkkeet Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

8 Työikäisten toimeentuloturvaan yli 10 miljardia euroa vuodessa Työikäisille maksettiin vuonna 2005 toimeentuloturvan etuuksia arviolta 10,3 miljardia euroa. Tämä oli noin neljännes kaikista julkisista sosiaalimenoista ja noin 6,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arvio ei sisällä liikenne- ja tapaturmavakuutusetuuksia, vammaisetuuksia ja lapsilisiä. Nämä mukaan lukien toimeentuloturvaetuuksia maksettiin työikäisille noin miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa työikäisten saamista toimeentuloturvan etuuksista myönnettiin työkyvyn pysyvän tai tilapäisen menettämisen perusteella. Työttömyysetuuksien osuus oli noin neljännes menoista. Muut etuudet perustuivat opiskeluun, pienten lasten hoitamiseen sekä muiden tulojen vähäisyyteen. Kutakin työikäistä kohti toimeentuloturvan etuuksia maksettiin euroa vuodessa. Liitteessä 2 tarkastellaan tätä tarkemmin toimeentuloturvaetuuksia kustannuksia. Kuva 3. Arvio työikäisille maksetuista toimeentuloturvan etuuksista vuonna 2005 Pienten lasten hoidon tuki 340 m (3 %) Toimeentulotuki 440 m (4 %) Yleinen asumistuki 440 m (4 %) Opintotuki 710 m (7 %) Lakisääteinen sairausvakuutus m (15 %) Työ- ja kansaneläkkeet m (41 %) Lähde: Kela Työttömyysturva m (26 %) Etuudet yhteensä m 6 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

9 Työssäkäyvät rahoittavat puolet julkisista sosiaalimenoista Julkisen sektorin kustantaman sosiaaliturvan kokonaiskuluista, runsaasta 40 miljardista eurosta vuonna 2004, runsaat puolet eli 20 miljardia euroa oli tähän tarkoitukseen korvamerkittyä rahaa. Tämä rahasumma kerättiin palkkoihin ja yrittäjien työtuloihin liittyvinä sosiaalivakuutusmaksuina ja muina sosiaaliturvan rahoittamiseen liittyvinä erinä. Runsas 5 prosenttia, noin 2 miljardia euroa, kertyi sosiaalivakuutusrahastojen tuotoista (pääomatulot). Loppuosan sosiaaliturvasta, noin 18 miljardia euroa, rahoittavat kunnat ja valtio. Ne keräävät tähän tarvittavia varoja välittöminä ja välillisinä veroina, joista työssäkäyvät ja yritykset maksavat pääosan. Verojen ja veroluonteisten maksujen kokonaiskertymä, mukaan lukien edellä mainitut palkansaajien ja työnantajien maksamat sosiaalivakuutusmaksut, oli 66 miljardia euroa vuonna Sosiaaliturvan rahoittamiseen kuluva rahamäärä 40 miljardia euroa vastaa yli 60 prosenttia koko vuotuisesta verokertymästä. Kuluvan vuosikymmenen aikana sosiaalimenojen osuus verokertymästä on alkanut nousta. Vielä vuonna 2000 sosiaalimenojen osuus oli noin 52 prosenttia. Kuva 4. Julkisten sosiaalimenojen rahoitusosuudet vuonna 2004 Kunnat m (20 %) Työnantajat m (38 %) Valtio m (25 %) Lähde: Kela Pääomatulot m (5 %) Vakuutetut m (12 %) Yhteensä m Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

10 Vaikein kannustintilanne yleensä lapsiperheillä Useimmissa kehittyneissä maissa sosiaaliturvan minimietuuksien taso suhteessa pienimpiin palkkoihin on niin korkea, että kannustinongelmiin törmätään väistämättä. Kunkin maan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän rakenteesta riippuu, missä tilanteissa ongelmat ovat pahimmillaan. Järjestelmiin vaikuttavat myös perinne ja arvovalinnat: halutaanko tukea yhden vai kahden työssä käyvän perhemallia. Kun minimiturvan pienentämistä ei useinkaan pidetä mahdollisena, monissa maissa on kannustinongelmien vuoksi päädytty tukemaan verovaroista myös työssä käyntiä. Suomessa tämänsuuntaisia elementtejä ovat verotuksen ansiotulovähennykset, jotka myönnetään vain palkoista ja muista työtuloista, mutta ei esimerkiksi eläkkeistä ja työttömyyskorvauksista. Kannusteiden vaikutusta voivat heikentää työn vastaanottamiseen liittyvät käytännön hankaluudet. Esimerkiksi molemmat pienten lasten vanhemmat eivät ole suurinkaan kannustein houkuteltavissa töihin niissä maissa, joissa jommankumman on käytännössä pakko hoitaa lapset kotona. Verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät kannustinongelmat tulevat selvimmin näkyviin työttömän työllistyessä tai kun työssä käyvälle tarjoutuu tilaisuus lisätuloihin. Suomessa työn vastaanottamiseen liittyviä kannustimia on parannettu, mutta työssä käyvän tulonlisäys ei usein juurikaan lisää käteen jääviä tuloja. Perheellisillä, ja erityisesti yhden työssä käyvän perheessä suomalaisten keskipalkkakaan ei välttämättä riitä perheen käytettävissä olevien tulojen nostamiseen oleellisesti yli sen, mitä he voivat saada tulonsiirtoina myös työttöminä. Työllistymisen kannusteita tulee tarkastella erikseen työttömän ja työmarkkinoiden ulkopuolelta tulevan näkökulmasta. Eri lähtötilanne vaikuttaa ratkaisevasti kannustinongelmien syihin ja suuruuteen. Laaja katsaus verojen ja tulonsiirtojen aiheuttamiin kannustinongelmiin eri maissa löytyy OECD:n Employment Outlook -julkaisusta vuodelta Kartoitus koskee vuotta 2002, mutta yleispiirteiltään sen antama kuva pätee edelleen. Verotus ja sosiaalietuudet ovat johtaneet useissa OECD-maissa tilanteeseen, jossa työn vastaanottaminen tai lisätulojen hankkiminen ei ole kannattavaa. Työhön siirtymisen kannustinongelma on usein vakavin yksinhuoltajilla ja perheissä, joissa kumpikaan vanhemmista ei käy töissä. Työttömän yksinhuoltajan tai perheenpään saadessa työn, josta maksettava palkka on vaikkapa kaksi kolmasosaa kyseisessä maassa maksettavasta keskiansiosta, tulot kasvavat vain vähän. Verotus vie osansa, lisäksi työllistyvä henkilö menettää työttömyysturvansa sekä ainakin osin asumis- ja toimeentulotukensa. Voidaan puhua työllistymiskynnyksestä, jonka korkeutta on tapana mitata efektiivisellä marginaaliveroasteella. Perhe-esimerkeissä efektiivinen marginaaliveroaste mittaa työmarkkina-aseman muutoksen tai muun tulonlisäyksen vaikutusta koko perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Sillä tarkoitetaan lisääntyvien verojen ja sosiaalietuuksien menetysten vähentämää osuutta bruttotulonlisäyksestä. OECD:n yksinhuoltajaa koskevassa esimerkissä vuodelta 2002 efektiivinen marginaaliveroaste työllistymistilanteessa oli Suomessa 88 prosenttia, joka on kahdeksanneksi korkein 28 vertailumaan joukossa. Työttömän perheen ensimmäisellä työhön siirtyvällä luku oli 94 prosenttia eli vertailumaiden kuudenneksi korkein. Luvut eivät ole kaukana sadasta prosentista, jolloin työllistymisestä ei koidu työttömille lainkaan rahallista hyötyä. 8 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

11 Kuva 5. Työttömyysloukku: verojen ja supistuvien tulonsiirtojen osuus (%) työllistyvän bruttopalkasta Lähde: OECD Slovakia Saksa Ruotsi Tsekki Ranska Tanska Luxemburg SUOMI Norja Portugali Belgia Sveitsi Itävalta Espanja Kreikka Alankomaat Islanti Uusi Seelanti Kanada Unkari Puola Japani Australia Yhdysvallat Britannia Italia Korea Irlanti Yksinhuoltaja, 2 lasta Perheen ainoa työssä käyvä, 2 lasta Lisätuloista käteen jäävään osuuteen vaikuttavat välittömät verot ja sosiaaliturvamaksut sekä tulosidonnaisten etuuksien supistuminen. Bruttopalkan lisäyksen ja käteen jäävän tulon lisäyksen erotusta suhteutettuna bruttopalkan lisäykseen on Suomessa yleensä nimitetty efektiiviseksi marginaaliveroasteeksi (METR = Marginal Effective Tax Rate). Luku siis kuvaa sitä osaa bruttopalkan lisäyksestä, joka ei välittömästi hyödytä esimerkkihenkilöä tai hänen perhettään. Jos luku on 100 (%), koko bruttotulon lisäys menee päittäin, lisääntyneiden verojen ja perheen saamien tukien supistumisen kanssa. Joskus luku voi ylittääkin 100 prosenttia, jolloin työn vastaanottaminen tai lisätyö on selvästi tappiollista. Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

12 Arvioita eräiden toimeentuloetuuksien kannustimista Työ- ja kansaneläkkeet Työ- ja kansaneläkkeiden kannustinvaikutuksia voidaan arvioida vertaamalla saman henkilöryhmän, yleensä samaan ikäryhmään kuuluvien, keskimääräisen eläkkeen ja keskimääräisen ansiotulon määrää saman vuoden aikana. Tällaista vertailua kutsutaan tavallisesti kvasikorvausastevertailuksi. Laskelmien mukaan eläkkeiden (osa-aikaeläke pois lukien) korvausaste nousee iän mukaan siten, että nuorilla eläke on noin kolmannes ja lähellä eläkeikää olevilla noin 60 prosenttia palkasta. Keskimääräinen korvaustaso on puolet bruttopalkasta. Korvaustason ohella kannustavuuden arvioinnissa on otettava huomioon myös eläkkeen saamisen perusteet. Alle 60-vuotiailla eläkkeen saaminen edellyttää työkyvyn alenemista kahdella viidesosalla tai kolmella viidesosalla. Iän perusteella eläkkeelle on päässyt aikaisintaan 60-vuotiaana ja uuden lainsäädännön perusteella 62- tai 63-vuotiaana riippuen eläkeikää edeltäneestä työmarkkina-asemasta. Työikäisille myönnettäviä vanhuuseläkkeitä voidaan pitää kannustavuuden kannalta ainakin osittain pulmallisina, sillä ne mahdollistavat työelämästä poistumisen, vaikkei työkyky ole alentunut. Noin 60 prosentin keskimääräinen kvasikorvaustaso on turvannut monelle eläkkeelle siirtyvälle riittävän toimeentulon, kun otetaan huomioon muun muassa verotuksen keveneminen, muu varallisuus, kulutustarpeet ja työssäkäyntikustannusten poistuminen. Vuonna 2005 työ- ja kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkettä maksettiin vajaalle kahdelle prosentille työikäisistä ( henkilöä). Joustava vanhuuseläkeikä antaa aiempaa paremman mahdollisuuden siirtyä Kuva 6. Omaeläkkeen kvasikorvausasteet vuonna 2004 eläkkeelle siirtyneillä, % Kaikki Lähde: Eläketurvakeskus Miehet Naiset Yhteensä 10 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

13 vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Joka neljäs tähän ikäryhmän kuuluvista onkin tehnyt niin. On todennäköistä, että ilman tätä mahdollisuutta suuri osa heistä olisi jatkanut työelämässä. Toisaalta usein todetaan, että mahdollisuus vanhuuseläkkeeseen työikäisenä kannustaa ihmisiä jatkamaan työelämässä vanhuuseläkkeen alaikärajalle, vaikka työkyky alkaisi olla olennaisestikin heikentynyt. Vanhuuseläkkeen on katsottu osin supistaneen työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöä. Tutkittua näyttöä tämän merkityksestä ei ole kuitenkaan saatu. Yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet tuskin vähentävät ainakaan merkittävästi työn tekemistä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden saajia on runsaasti: 7,3 prosenttia työikäistä ( henkilöä) vuoden 2005 lopussa. Tämä arvio perustuu siihen, että työkyvyttömyyseläkkeiden saamisen edellyttämiä kriteerejä sovelletaan alun perin tarkoitetulla tavalla. Julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet poikkeavat yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeistä siten, että julkisen sektorin työeläkejärjestelmissä jäljellä olevaa työkykyä verrataan työntekijän omaan työhön, eikä työhön yleensä kuten yksityisen sektorin eläkejärjestelmissä. Tämä on kannustavuuden näkökulmasta selkeä pulma, koska ammatillinen työkyvyttömyyskriteeri lisää työelämästä poistumista verrattuna siihen, että muun työn tekemistä pidettäisiin kohtuullisena. Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää muun muassa 58 vuoden vähimmäisikää sekä siirtymistä kokonaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikaeläkettä on perusteltu lähinnä sillä, että se mahdollistaa ikääntyneiden osallistumisen työelämään ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöä. Kokemukset osa-aikaeläkkeestä kuitenkin viittaavat vahvasti siihen, että osa-aikaeläke ennemmin supistaa kuin lisää työelämään osallistumista. Tämä johtuu erityisesti siitä, että valtaosalla osa-aikaeläkkeensaajista ei ole sellaista työkykyä alentavaa sairautta tai vammaa, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke olisi todennäköinen. Tämän takia suurin osa osa-aikaeläkkeen saajista jatkaisi työelämässä kokoaikaisesti, jos osa-aikaeläkettä ei olisi käytettävissä. Vuoden 2005 lopussa osa-aikaeläkettä sai 1 prosentti työikäisistä ( henkilöä). Vaikka työttömyyseläke on lakkautettu vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä, työttömyyseläkettä saavia työikäisiä on vielä pitkään. Vuonna 2005 työttömyyseläkettä sai 1,5 prosenttia työikäisistä ja 17 prosenttia vuotiaista ( henkilöä). Työttömyyseläke kannusti sekä työntekijöitä hakeutumaan että työnantajia irtisanomaan ikääntyneitä työntekijöitä niin sanottuun eläkeputkeen. Työttömyysturva Ansiosidonnainen työttömyysturva on muutoksenhallinnassa tarpeellinen toimeentuloturvan muoto. Se mahdollistaa ammattitaitoa vastaavan työn hakemisen ja ammattitaidon parantamisen, jos töitä ei ole tarjolla. Työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittinen edellytys on, että hakija on työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä voidaan todeta työnantajien ja työhallinnon tekemillä työtarjouksilla tai ohjauksella koulutukseen tai muihin aktiivitoimenpiteisiin. Käytännössä on vaikeata todeta, onko työnhakija työmarkkinoiden käytettävissä. Syinä ovat työttömien suuri määrä ja se, etteivät työvoimavirkailijat enää entisessä määrin henkilökohtaisesti tarjoa työttömille töitä. Työnhakijoille lähetettyjen työhönosoitusten määrä on kymmenessä vuodessa romahtanut viidesosaan. Työvoimatoimistot välittävät työtä internetissä tai muilla useille työnhakijoille suunnatuilla kanavilla. Työvoimapoliittisten uudistusten taustalla on periaate, että työttömyys on päätoimista työnhakua sekä jatkuvaa omien työllistymisedellytysten kehittämistä. Keskeinen edellytys henkilön työllistymiselle tai työllistymisedellytysten paranemiselle on hänen oma aktiivisuutensa. Työnhaun aktiivisuutta tulee kontrolloida työttömyysturvajärjestelmän legitimiteetin säilyttämiseksi. Työstä, työnhakusuunnitelmista, koulutuksesta ja työkyvyn selvityksestä kieltäytymiseen on puututtava nykyistä aktiivisemmin. Tämä edellyttää työttömyysturvan karenssisäännösten täsmentämistä. Pitkään jatkuva työttömyys heikentää henkilön asemaa työmarkkinoilla. Siksi on tärkeätä estää työttömyyden pitkittyminen pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tämä koskee niin työmarkkinatuen kuin työttömyyspäivärahojen saajia. Osaaminen vanhenee yhtä nopeasti etuuslajista riippumatta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus on kuitenkin ollut vähäinen. Vastikkeeton tukityöllistäminen haittaa lisäksi kilpailua, aiheuttaa tukirahojen vuotamista yrityksille ja muiden työnhakijoiden syrjäytymistä työnhaussa. Työmarkkinatukijärjestelmä ei ole toiminut siten Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

14 kuin sen suunniteltiin toimivan. Tuen saajia on enemmän ja tukea maksetaan huomattavasti pidempiä jaksoja kuin järjestelmää luotaessa oletettiin. Työmarkkinatuesta on muodostunut kansalaispalkkaa vastaava järjestelmä, joka ei riittävästi kannusta työmarkkina-aseman parantamiseen. Työmarkkinatukiuudistuksessa lisättiin tukea yli kaksi vuotta saaneiden velvollisuuksia osallistua työhallinnon järjestämiin aktivointitoimenpiteisiin. Uudistus oli hyvä mutta jäi osin kesken. Työllistämistukien käyttö vain työttömyyden katkaisemiseksi sekä työssäoloehdon täyttäminen tukityön avulla eivät nosta työllisyysastetta vaan saattavat jopa laskea sitä. Tukitöiden käyttöä päivärahaoikeuden uusimiseksi ja työttömien kierrättämistä toimenpiteissä tulisikin rajoittaa eikä lisätä. Palkkatukien käytön tavoitteena on oltava pysyvä työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Pelkkä etuuslajin muutos ei edistä työllisyystavoitteen toteutumista. Myös tukityöllistäminen on uudistettava siten, ettei sen seuraukseksi muodostu työttömänä pysyminen. Työmarkkinatukiuudistus sekä muutosturvauudistus ovat lisänneet työvoimatoimistojen työtä sekä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää. Myös työvoimapolitiikan menojen määrä on kasvanut. Menojen lisääminen on hyväksyttävää vain, jos samalla huolehditaan toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamisesta. Työttömyysturvan kesto on Suomessa pidempi kuin EU-maissa ja läntisissä teollisuusmaissa keskimäärin. On poikkeuksellista, että kahdeksan tai kymmenen kuukauden ansiotyön jälkeen henkilö on oikeutettu saamaan ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 500 päivän ajan. Pitkän työttömyysjakson aikana ammattitaito ja motivaatio työntekoon saattavat monella heikentyä. Työllistymisen todennäköisyys pienenee voimakkaasti jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Siksi työttömyysjaksojen on jäätävä mahdollisimman lyhyiksi, ja työttömillä täytyy olla vahvat yllykkeet hakeutua takaisin työelämään. Tutkimusten mukaan työttömyyskorvauksen tason lasku tehostaa henkilön työnhakua. Tästä syystä työttömyyskorvauksen tasoon on tehtävä alenemaporras jo ennen 500 päivän täyttymistä. Työttömyysturvajärjestelmän vakuutusperusteisuutta tulee lisätä. Nykyisellään se väistämättä pitkittää työttömyyttä ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Työttömyysturvan kesto tulee porrastaa työntekijän työuran pituuden mukaan. Nuorilla henkilöillä on myös ikääntyviä paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen, alueelliseen liikkumiseen ja ammatinvaihtoon. Työttömyyseläkkeen korvanneet työttömyysturvan lisäpäivät kannustavat poistumaan varhain työelämästä ja irtisanomaan työntekijöitä vanhimmasta päästä. 57-vuotiaana työttömäksi jäävät ovat tietyin edellytyksin oikeutettuja saamaan työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä ilman enimmäisaikaa 59 ikävuoden jälkeen vanhuuseläkkeelle jäämiseen asti. Työttömyysturvan lisäpäivien alaikärajaa on nostettu portaittain ja 2000-lukujen aikana. Korotuksilla on ollut haluttu vaikutus: kyseiset ikäryhmät ovat jättäneet työelämän huomattavasti myöhemmin. Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin on tarkoituksenmukaista poistaa tai sitä tulisi ainakin rajoittaa. Työttömyysturvan etuuksien tulee määräytyä työansioiden mukaan. Lapsikorotukset hämärtävät tätä periaatetta ja vahvistavat lapsiperheiden kannustinloukkuja. Siksi lapsikorotuksesta on syytä luopua. Lapsikorotuksen poistaminen voidaan ottaa huomioon perhetukia kehitettäessä. Työttömyysturvan kannustinvaikutustarkastelun yhteydessä on myös syytä ottaa huomioon muut tulonsiirrot, verotus ja asiakasmaksut, sillä ne vaikuttavat olennaisesti työttömyys- ja tuloloukkujen syntymiseen. Työn ensisijaisuuden vahvistamiseksi on tärkeää, että tuloverotuksen keventämistä jatketaan. Yhtä tärkeää on pidättäytyä esimerkiksi asumistuen ja toimeentuloturvan tasokorotuksista. Lisäksi on syytä arvioida, tulisiko lasten päivähoidon asiakasmaksun tulosidonnaista porrastusta madaltaa, jotta työllistymisen hyöty ei valuisi aikaisempaa korkeampiin päivähoitomaksuihin. Työttömyysturvan ansiopäiväraha säilyttää työttömän tulotason kohtuullisessa suhteessa työttömyyttä edeltäneeseen tulotasoon verrattuna. Peruspäiväraha turvaa työttömäksi tulleen työttömyyskassaan kuulumattoman vähimmäistoimeentuloa. Työmarkkinatuki on tarkoitettu työmarkkinoille ensi kertaa tulevien ja ansio- tai peruspäivärahaa enimmäisajan saaneiden työttömien vähimmäistoimeentulon turvaajaksi. Työmarkkinatuki on usein tarveharkintaista, jolloin sen määrässä otetaan huomioon myös puolison palkkatulot ja työttömän omat pääomatulot. 12 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

15 Liite 1 Toimeentuloturvaetuuksia saavien työikäisten väestöosuudet Työ- ja kansaneläkkeen saajat Työ- ja kansaneläkkeiden tarkoituksena on turvata kotitalouksien toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan ennenaikaisen kuoleman aiheuttaman tulonmenetyksen takia. Työeläkkeet tähtäävät saavutettujen kulutusmahdollisuuksien kohtuullisena säilymiseen ja kansaneläke hyväksyttävän vähimmäistoimeentulon takaamiseen. Työikäisistä vajaa 12 prosenttia ( henkilöä) sai omaa lakisääteistä työ- ja/tai kansaneläkettä vuonna Omaeläkkeellä tarkoitetaan kaikkia eläkemuotoja perhe-eläkkeitä lukuun ottamatta. Omaa eläkettä saavien väestöosuus on pysynyt käytännössä ennallaan vuosina Jos osa-aikaeläkettä ei oteta huomioon, eläkettä saavien työikäisten väestöosuus laski 1,5 prosenttiyksikköä vajaaseen 11 prosenttiin. Eläkettä saavien työikäisten väestöosuus on suurempi, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys. Vuoden 2004 lopussa alle 50-vuotiasta vain harvat olivat eläkkeellä. Tämä selittyy sillä, että työikäisten eläkkeen saaminen edellyttää lähinnä työkyvyttömyyttä, jonka todennäköisyys kasvaa iän noustessa vuotiaista eläkettä saa vajaa 11 prosenttia, vuotiailla vastaava osuus on melkein neljännes vuotiailla eläkettä saavien väestöosuus on jo yli 70 prosenttia. Koko työikäisen väestön keskuudessa työkyvyn menettäminen on yleisin syy eläkkeen saamiseen. Työkyvyttömyyseläkettä sai runsaat 7 prosenttia työikäistä vuoden 2004 lopussa. Muiden eläkelajien osuudet jäävät koko työikäisten joukossa hyvin pieniksi vuotiaista jo 21 prosenttia saa varsinaista työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Tavallista varhaisemman vanhuuseläkeiän perusteella eläkettä saavien osuus vuotiaissa oli runsaat 8 prosenttia. Työttömyyden perusteella eläkettä sai vajaat 8 prosenttia vuotiaista. Noin 5 prosenttia samanikäisistä on hyödyntänyt mahdollisuutta työn ja eläkkeen yhdistämiseen ja saa osa-aikaeläkettä. Työeläkelaitosten järjestämän kuntoutuksen tarkoituksena on poistaa tai siirtää työkyvyttömyyttä siten, että kuntoutuksen saaja pystyisi jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Vuonna 2005 työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen osallistui 0,2 prosenttia työikäisestä väestöstä. Kuva vuotiaiden omaa eläkettä saavien väestöosuus vuosina , % Ilman osa-aikaeläkettä Osa-aikaeläke mukaan lukien Lähde: Eläketurvakeskus Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

16 Työttömyysetuuksien saajat Työttömyysetuuksien tarkoituksena on turvata kokoaikatyötä vailla olevan työkykyisen ja työhaluisen henkilön taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä tai parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Vuonna 2005 työikäisistä työttömyysetuutta sai vajaa 8 prosenttia ( henkilöä). Ansiopäivärahaa nostavien määrä on vähentynyt 1990-luvun laman jälkeen. Sen sijaan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajien määrä ei ole juurikaan laskenut. Elokuun lopussa 2006 eri tukimuotoja ansaitsi yhteensä henkilöä, joista työttömiä työnhakijoita oli Laaja työttömyys, johon luetaan myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä sekä työttömyyseläkkeellä olevat, on siis kolmanneksen suurempi kuin työttömien työnhakijoiden määrä. Työttömien työnhakijoiden ikävertailussa huomio kiinnittyy vuotiaiden suureen määrään. Viisivuotisryhmässä on työttömiä kaksi kertaa niin paljon kuin muissa ikäluokissa keskimäärin. Keskeinen selittäjä tälle on työttömyysturvan lisäpäivä- ja työttömyyseläkejärjestelmä. Ennen vuotta 1950 syntyneille tämän eläkeputken alaikäraja on 55 vuotta. Vuoden 1949 jälkeen syntyneille eläkeputken alaikä on 57 vuotta. Eläkeputken alaikärajan korotuksilla viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on ollut selkeä vaikutus ikääntyvien työllisyyden paranemiseen. Osittain työttömälle henkilölle maksetaan työttömyysetuus soviteltuna hänen palkkatuloihinsa kuukauden ajalta. Työttömyysetuuksien sovittelulla kannustetaan satunnaisten tai osa-aikaisten töiden vastaanottamiseen. Osa-aikatyö ei estä työttömyysetuuden maksamista, vaan etuudesta vähennetään puolet kuukauden aikana ansaitusta palkasta. Työttömyysturvajärjestelmällä ei kuitenkaan ole tarkoitus pysyvästi tukea osa-aikatyömarkkinoita. Siksi työttömyysetuuksien maksamiselle soviteltuna on säädetty enimmäiskestoksi 36 kuukautta. Enimmäiskeston voimaantuloa on lykätty useaan otteeseen. Soviteltua työttömyysetuutta on vuonna 2005 maksettu kuukausittain keskimäärin noin henkilölle. Useimmiten etuus on maksettu soviteltuna vain lyhyen aikaa. Alle kymmenesosalle on maksettu soviteltua päivärahaa yli 36 kuukautta. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä ja työnantaja sopivat palkattomasta vapaasta ( päivää) ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vapaan ajaksi. Vuorotteluvapaa käynnistyi kokeiluna Kokeilua on jatkettu ja nykyinen laki on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Vapaalla olevalle henkilölle maksetaan vuorottelukorvaus, joka on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, jota henkilö työttömänä saisi. Yli 20 vuotta työssä olleille korvaus on 80 prosenttia työttömyysetuudesta luvulla vuorotteluvapaalla on vuosittain ollut henkilöä. Vuoden aikana keskimäärin vapaalla on ollut henkilöä. Puolet vuorottelijoista on työssä kuntasektorilla, noin kolmasosa yrityksissä ja kymmenesosa valtiolla. Vuorotteluvapaiden suurimmat käyttäjäryhmät ammattialoittain ovat terveyden- ja sairaanhoidon sekä opetusalan työntekijät. Työvoimapalvelut on tarkoitettu työssä oleville, työttömille, työelämään tulossa oleville henkilöille sekä työnantajille. Palveluja löytyy omatoimisesti käytettävistä verkkopalveluista räätälöityihin henkilökohtaisiin palveluihin, joita saa työvoimatoimistoista ja niiden alaisista työnhakukeskuksista sekä työvoiman palvelukeskuksista. Elokuun 2006 lopussa työvoimatoimistoissa oli yhteensä työnhakijaa, joista työttömiä oli Niiden työnhakijoiden, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on epätodennäköistä, työllistymistä voidaan tukea työvoimapoliittisilla toimenpiteillä. Vuonna 2005 toimenpiteisiin osallistui runsaat 2 prosenttia vuotiaista ( henkilöä). Toimenpiteistä käytetyimpiä ovat työvoimapoliittinen koulutus, työharjoittelu ja työllistymisen tukeminen palkkatuella. Työvoimakoulutus on suunniteltu ensi sijassa työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Tietyin edellytyksin myös muut henkilöt, kuten työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat, voivat osallistua koulutukseen. Koulutuksen sisältö vastaa yleensä muun aikuiskoulutuksen, esimerkiksi omaehtoisen aikuiskoulutuksen, opetussisältöjä. Usein koulutus on ammattitutkintoon tai sen osaan tähtäävää. 14 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

17 ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva vuotiaiden työttömyysetuutta saavien väestöosuus vuosina , % Peruspäivärahan saajat Ansiopäivärahan saajat Työmarkkinatuen saajat Kuva vuotiaiden työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden väestöosuus vuosina , % Työvoimakoulutus Vuorottelusijaisuus Työharjoittelu työmarkkinatuella Tukityö yksityinen Tukityö kunta Tukityö valtio Lähde: Työministeriö Lähde: Työministeriö Työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ongelmia ovat niiden vähäinen vaikuttavuus, tuetun työn normaalia työllistämistä syrjäyttävä vaikutus käyttäjäyrityksessä tai sen kilpailijoilla ja tuen vuotaminen yritykselle. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan tilannetta, jossa palkkatuki myönnetään työsuhteeseen, joka olisi syntynyt ilmankin tukea. Lakisääteisen sairausvakuutuksen ansionmenetyskorvausten saajat Lakisääteisen sairausvakuutuksen ansionmenetyskorvauksia ovat sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat sairauspäivärahat, vanhemmuuden perusteella maksettavat vanhempainpäivärahat (äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat) ja kuntoutuksen ajalta maksettavat kuntoutusrahat. Vuonna 2005 näitä etuuksia sai noin 16 prosenttia työikäisestä väestöstä ( henkilöä). Tästä suurin osa oli sairauspäivärahoja. Sairausvakuutuksen päivärahan saajien väheneminen viime vuosikymmenen alussa johtuu mitä ilmeisimmin siitä, että työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena osa työikäisestä väestöstä menetti oikeuden sairauspäivärahaan. Väestöosuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana johtunee työllisyyden kohenemisesta, sairauspäivärahan saantioikeuden laajenemisesta sekä kuntoutuksessa olevien määrän kasvusta. Sairausvakuutuksen päivärahaetuuksien saaminen vaihtelee suuresti iän mukaan. Vanhempainpäivärahoja maksetaan erityisesti vuotiaille. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden todennäköisyys ja työkyvyttömyyden kesto sekä kuntoutustarve korreloivat vahvasti iän kanssa. Työkyvyttömyyseläkettä edeltää tavallisimman noin vuoden jakso sairauspäivärahalla. Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

18 Eräät muut toimeentuloturvaetuudet Yleisen asumistuen tarkoituksena on vähentää pienituloisten ja suurten perheiden asumiskustannuksia. Tavoitteena on, että tällaiset kotitaloudet voivat asua kohtuullisen kokoisissa ja tasoisissa asunnoissa. Yleisen asumistuen ohella asumisen tukimuotoja ovat eläkkeensaajien asumistuki ja opiskelijoiden asumistuki. Vuonna 2004 yleistä asumistukea sai runsaat ruokakuntaa. Tämä on runsaat 11 prosenttia kaikista ruokakunnista. Asumistukea saaneiden ruokakuntien lukumäärä on vähentynyt 1990-luvun alun lamavuosin tasolta, muttei ole saavuttanut lamaa edeltänyttä tasoa. Karkean arvion mukaan yleistä asumistukea sai vuonna 2004 muutama prosentti työikäisestä väestöstä. Toimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Siihen on oikeus henkilöllä, jonka omat tai perheen tulot ja varat eivät turvaa riittäväksi katsottavaa toimeentuloa. Vuonna 2004 toimeentulotukea sai kaikkiaan noin 13 prosenttia työikäisestä väestöstä ( henkilöä). Tukea saivat erityisesti vanhempien luota muuttaneet nuoret ja laman seurauksena työelämästä syrjäytyneet pitkäaikaistyöttömät. Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskelijoiden toimeentulo opintojen aikana. Se on tarkoitettu peruskoulun jälkeisiin opintoihin niille opiskelijoille, joiden opiskelu on päätoimista ja joilla on taloudellinen tuen tarve. Opintotukietuuksia ovat opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus, opintolainan korkoavustus, opintolainan korkotuki ja ateriatuki. Vuoden 2004 lopussa opintotukea sai noin 8 prosenttia työikäisestä väestöstä ( henkilöä). Opintotuen saajat ovat pääsääntöisesti työikäisten nuoremmasta päästä vuotiasta lähes 40 prosenttia sai opintoetuutta. Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän tarkoituksena on tarjota perheille vaihtoehtoisia päivähoitomuotoja, jotka käytetään kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien päivähoitopalvelujen sijaan. Vaihtoehtoiset tukimuodot ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja osittainen hoitoraha. Kotihoidon tukea käytettäessä toinen vanhemmista hoitaa lasta kotona. Yksityisen hoidon tukea saataessa hoitopalvelu hankitaan perheen ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Osittaisen hoitora Kuva 10. Lakisääteisen sairausvakuutuksen päivärahaetuuksia saaneiden työikäisten väestöosuus vuosina , % Kuntoutusrahat Vanhempainpäivärahat Sairauspäivärahat han ideana on se, että pienen lapsen vanhempi lyhentää työaikaansa lapsen hoidon takia. Pienten lasten hoidon tukea sai vuoden 2004 lopussa vajaa perhettä. Tämä on noin kolmannes kaikista perheistä, joilla on 1 6-vuotiaita lapsia. Voidaan olettaa, että kaikki tukea saaneiden perheiden vanhemmat ovat työikäisiä. Näin ollen on ilmeistä, että työikäisistä vajaa 5 prosenttia sai pienten lasten hoidon tukia ( henkilöä). Tähän arvioon ei ole sisällytetty yksityisen hoidon tukea, koska se ei ole toimeentuloturvan muoto vaan perheen saama korvaus siitä, että perhe on valinnut yksityisen hoidon pienen lapsen päivähoidon toteuttamistavaksi. Lähde: Kela 16 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

19 LIITE 2 Työikäisten saamien toimeentuloturvaetuuksien kustannukset Työ- ja kansaneläkkeet Vuonna 2005 työikäisille maksettiin työ- ja kansaneläkejärjestelmistä työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osaaikaeläkkeinä yhteensä vajaat 3,9 miljardia euroa. Tästä kolme neljäsosaa oli työkyvyttömyyden perusteella maksettavia eläkkeitä. Työttömyyseläkkeiden osuus maksetuista eläkkeistä oli vajaa viidennes ja osa-aikaeläkkeen 6 prosenttia. Edellä todetut luvut eivät sisällä ennen 65 vuoden ikää alkaneita vanhuuseläkkeitä. Jos ne otetaan huomioon, työikäisille maksettiin työ- ja kansaneläkkeitä karkeasti arvioiden 4,0 4,1 miljardia euroa vuonna Tämä on euroa jokaista työikäistä kohti vuodessa. Työttömyysetuudet Työttömyysturvan ansionmenetyskorvauksia maksettiin työikäisille 2,8 miljardia euroa vuonna Hieman yli puolet tästä oli ansioon suhteutettuja työttömyyspäivärahoja ja 4 prosenttia peruspäivärahoja. Työmarkkinatuen osuus oli vajaa kolmannes. Kutakin työikäistä kohti työttömyysturvan etuuksia maksettiin keskimäärin 802 euroa vuodessa. Kuva 11. Arvio työikäisille maksetuista työ- ja kansaneläkkeistä vuonna 2005 Kuva 12. Työttömyysturvan etuusmenot vuonna 2005 Vuorottelukorvaus 65 m (2 %) Koulutuspäiväraha 18 m (1 %) Osa-aikaeläkkeet 220 m (6%) Työvoimapoliittinen koulutustuki 189 m (7 %) Ansiopäiväraha m (52 %) Työttömyyseläkkeet 683 m (18 %) Yhdistelmätuen työmarkkinatuki 95 m (3 %) Työkyvyttömyyseläkkeet m (76 %) Lähteet: ETK, Kela Työmarkkinatuki 857 m (31 %) Peruspäiväraha 118 m (4 %) Lähde: Kela Maksetut eläkkeet yhteensä m Korvaukset yhteensä m Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

20 Lakisääteinen sairausvakuutus Lakisääteiseen sairausvakuutukseen kuuluvan työtulovakuutuksen korvausmeno oli vuonna 2005 hieman vajaat 1,5 miljardia euroa. Koko korvausmeno maksettiin työikäiselle väestölle, sillä työtulovakuutuksen korvauksia voivat saada vain työikäiset. Tässä työikäiselle väestöllä tarkoitetaan vuotiaita. Kutakin työikäistä kohti työtulovakuutuksen korvauksia maksettiin vuoden aikana keskimäärin 425 euroa. Korvausmenoista noin puolet maksettiin sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella ansiosidonnaisina ja vähimmäismääräisinä maksettavina päivärahoina. Noin 45 prosenttia korvausmenosta maksettiin äideille ja isille vanhempainpäivärahoina. Eräät muut toimeentuloturvaetuudet Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 2004 noin 436 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa (97 prosenttia) maksettiin vuokra-asunnossa asuville. Kutakin työikäistä suomalaista kohti asumistukea maksettiin vuoden aikana 125 euroa. Toimeentulotukea maksettiin vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan 439 miljoonaa euroa. Jokaista työikäistä kohti jaettuna tämä on 126 euroa vuoden aikana. Kansaneläkelaitoksen opintotukietuuksia maksettiin 706 miljoonaa euroa vuonna Suurimmat tukierät olivat opintorahat ja asumislisä. Jokaista työikäistä kohti tukea maksettiin vuoden aikana 202 euroa. Vuonna 2004 pienten lasten hoidon toimeentulokorvauksia maksettiin 337 miljoonaa euroa. Yksityisen hoidon tuki mukaan lukien etuusmenot olivat yhteensä 358 miljoonaa euroa. Pienten lasten hoidon tukea saavat käytännössä vain työikäiset. Jokaista työikäistä kohti laskettuna tuen määrä oli ilman yksityisen hoidon tukea 97 euroa vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon se, että kunnat maksavat suoraan lapsiperheille ei-lakisääteistä tukea, jonka menot eivät näy tässä tilastossa. Valtaosa pienten lasten hoidon tuesta on kotihoidon tukea. Kuva 13. Lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen korvausmeno vuonna 2005 Vähimmäispäivärahat 44,6 m (3 %) Kuntoutusrahat 59,2 m (4 %) Mata-päivärahat 5,6 m (0 %) Vanhempainpäivärahat 669,4 m (45 %) Korvaukset yhteensä m Sairauspäivärahat 705,2 m (48 %) Lähde: Kela 18 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset

Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Tulottomat kotitaloudet

Tulottomat kotitaloudet Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö

Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1

Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Työttömyydestä työhön - keinoja kannustinloukkujen poistamiseen 1 Väestön ikärakenteen muutos merkitsee työikäisen väestönosan huomattavaa pienentymistä tulevina vuosina. Uhkana on pula työvoimasta. Merkittävin

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

vaikutuksista perusturvaan

vaikutuksista perusturvaan Pasi Moisio Seppo Sallila RAPORTTI 20 2012 RAPORTTI 20/2012 Pasi Moisio ja Seppo Sallila Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN 978-952-245-617-5 ISSN 1798-0089 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

HE 133/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki HE 133/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1

TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE. LähiTapiola-ryhmä / Asko Mustonen 31.1.2013 1 TYÖKYVYN HALLINTA, KUNTOUTUSVAIHTOEHDOT JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE 1 Työeläke - osa lakisääteistä sosiaalivakuutusta SOSIAALIVAKUUTUS Eläkevakuutus Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus 2 Suomen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Työmarkkinatuki On taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. On tarkoitettu työttömälle, joka: tulee ensi kertaa työmarkkinoille

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Tavoitteena köyhyyden vähentäminen. Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuus, 21.3.2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Tavoitteena köyhyyden vähentäminen. Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuus, 21.3.2013 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tavoitteena köyhyyden vähentäminen Kuka kuuntelee köyhää -keskustelutilaisuus, 21.3.2013 Sosiaali- ja terveysministeri Sisältö Köyhyys tilastojen valossa Toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia Kohti osallistavaa

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Vammaisten työllistymisen. taloudellinen merkitys

Vammaisten työllistymisen. taloudellinen merkitys Vammaisten työllistymisen tukitoimien i i vaikuttavuus ja taloudellinen merkitys 15.6.2011 Veera Laiho Pasi Holm Osa vammaisista työhaluisia ja työkykyisiä Työkyky on erinomainen tai hyvä 35 %:lla vammaisista

Lisätiedot