Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista"

Transkriptio

1 Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista

2

3 Kannustavaan sosiaaliturvaan ja irti loukuista

4 Sisältö Esipuhe 3 Työikäisistä noin 68 prosenttia työssä 4 Joka kolmas työikäinen saa toimeentuloetuutta 5 Työikäisten toimeentuloturvaan yli 10 miljardia euroa vuodessa 6 Työssäkäyvät rahoittavat puolet julkisista sosiaalimenoista 7 Vaikein kannustintilanne yleensä lapsiperheillä 8 Arvioita eräiden toimeentuloetuuksien kannustimista 10 Liite 1 Toimeentuloturvaetuuksia saavien työikäisten väestöosuudet 13 Liite 2 Työikäisten saamien toimeentuloturvaetuuksien kustannukset 17 Liite 3 OECD:n kannustintarkastelu 19 2 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

5 Esipuhe Runsas vuosikymmen sitten, kun maassa oli ennätystyöttömyys, työnteon välittömän kannattavuuden parantamiseksi pyrittiin kääntämään kaikki kivet. Lausetta työnteon tulee aina olla sosiaalietuuksilla elämistä kannattavampaa toisteltiin kilvan. Kolmannes Suomen työikäisestä väestöstä elää kuitenkin edelleen sosiaaliturvan varassa. Periaatteesta, että työikäiset hankkivat oman ja perheensä toimeentulon tekemällä työtä palkansaajana tai yrittäjänä, ollaan käytännössä vielä kaukana. Sosiaaliturvan kannustinpulmat ovat osaltaan johtaneet siihen, että julkisen vallan järjestämän toimeentuloturvan saajien joukko on epätarkoituksenmukaisen suuri. Kannustinongelmia syntyy, kun työtulojen kasvaessa verotus kiristyy, etuudet supistuvat ja asiakasmaksut nousevat. Kansainvälisessä vertailussa kannustintilanteemme näyttää ongelmalliselta. Kaikissa OECD:n laskemissa esimerkkitapauksissa Suomen asema 28 vertailumaan joukossa on keskimääräistä heikompi. Tuloverotus ja sosiaaliturva voivat pahimmillaan kokonaan hävittää lisätyöstä saatavan nettohyödyn tai työtä tekevän ja työttömän käteen jäävien tulojen eron. Kannustinloukuista voidaan puhua kuitenkin jo tilanteissa, joissa työllistyminen tai työn tekemisen lisääminen kasvattavat käytettävissä olevia tuloja vain vähän. Kannustinongelmat ovat tavallisimpia lapsiperheillä, mutta erityisesti asumistuen loppuminen voi joskus perheettömälläkin johtaa tilanteeseen, jossa nettoansiot eivät työllistymisestä huolimatta nouse juuri lainkaan. Kannustinongelmien vähentämiseksi tarvitaan seuraavia toimenpiteitä: jatketaan työtulojen verotuksen keventämistä korjataan työeläketurvan rakenteellisia epäkohtia porrastetaan työttömyysturvan enimmäiskesto työuran pituuden mukaan porrastetaan työttömyyspäivärahan taso työttömyyden keston mukaan poistetaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeus tai ainakin rajoitetaan sitä puututaan aiempaa tehokkaammin työstä, työnhakusuunnitelmista, koulutuksesta ja työkyvyn selvityksestä kieltäytymiseen luovutaan työttömyysturvan lapsikorotuksesta pidättäydytään etuuksien tasokorotuksista arvioidaan, onko lasten päivähoidon asiakasmaksujen tulosidonnaista porrastusta syytä madaltaa. Tämä julkaisu on tarkoitettu vahvistamaan työn tekemisen kannustimista käytävää keskustelua. Julkaisun ovat laatineet EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa, ekonomisti Marja Huuskonen sekä asiantuntijat Vesa Rantahalvari ja Mikko Räsänen. Helsingissä Seppo Riski Työmarkkinasektorin johtaja Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

6 Työikäisistä noin 68 prosenttia työssä Suomessa lähtökohtana on, että työikäinen väestö järjestää oman ja perheensä toimeentulon tekemällä työtä palkansaajana tai yrittäjänä. Julkisen vallan järjestämät turvaverkot takaavat kohtuulliseksi katsottavan toimeentulon niille työikäisille, jotka ovat terveydellisistä syistä kyvyttömiä tekemään työtä tai eivät onnistu saamaan työtä. Lisäksi julkinen valta on järjestänyt erilaisia hyvinvointipalveluja, joiden tarkoituksena on edistää terveyttä ja toimintakykyä, parantaa työmarkkinavalmiuksia ja varmistaa eräiden muiden palvelujen saatavuus (esim. lasten päivähoito sekä vanhusten ja vammaisten tarvitsema apu ja hoito). Työikäisestä väestöstä (15 64-vuotiaat) noin 68 prosenttia oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työssä vuonna Työllisten osuus ei ole noussut 1990-luvun alun lamaa edeltäneelle tasolle. Kolmannes työikäisistä on työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Työttömien osuus on edelleen huomattava verrattuna lamaa edeltäneeseen aikaan. Kuva 1. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus työikäisestä väestöstä (15 64-vuotiaat) vuosina , % Lähde: Tilastokeskus Työvoiman ulkopuolella Työttömät Työlliset 4 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

7 Joka kolmas työikäinen saa toimeentuloetuutta Kaikkien toimeentuloetuuksien saajista ei ole tarkkoja tilastoja. Sosiaali- ja terveysministeriössä on arvioitu, että vuonna 2005 toimeentuloetuutta sai keskimäärin joka kolmas työikäinen (yli 1,5 miljoonaa henkilöä). Tämä on selvästi vähemmän kuin laman aikana, mutta tuntuvasti enemmän kuin ennen lamaa. Vuonna 2005 työkyvyn tilapäinen tai pysyvä menettäminen oli yleisin peruste etuuden saamiselle (noin 40 prosenttia etuuden saajista). Työttömyyden osuus oli runsas neljännes ja kouluttautumisen noin viidennes. Noin joka kymmenennellä etuuden perusteena oli vanhemmuus. Lamaa edeltäneeseen aikaan verrattuna työttömyys ja kouluttautuminen ovat yleistyneet etuuden saamisen perusteena. Työkyvyn menettämisen ja vanhemmuuden osuudet ovat puolestaan vähentyneet. Liitteessä 1 kuvataan tätä tarkemmin toimentuloetuuksien saajien väestöosuuksia sosiaaliturvamuodoittain. Siinä väestöosuudet on laskettu sen mukaan, kuinka suuri osuus työikäisistä sai kyseessä olevan vuoden aikana etuutta. Kuva 2. Työikäisten toimeentuloetuudensaajien väestöosuus vuosina , % Lähde: STM Vanhempainpäivärahat Sairauspäivärahat Työmarkkinatuet Työttömyysturvan peruspäivärahat Työttömyysturvan ansiopäivärahat Pienten lasten hoidon tuet Opinto- ja koulutustuet Omaeläkkeet Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

8 Työikäisten toimeentuloturvaan yli 10 miljardia euroa vuodessa Työikäisille maksettiin vuonna 2005 toimeentuloturvan etuuksia arviolta 10,3 miljardia euroa. Tämä oli noin neljännes kaikista julkisista sosiaalimenoista ja noin 6,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Arvio ei sisällä liikenne- ja tapaturmavakuutusetuuksia, vammaisetuuksia ja lapsilisiä. Nämä mukaan lukien toimeentuloturvaetuuksia maksettiin työikäisille noin miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa työikäisten saamista toimeentuloturvan etuuksista myönnettiin työkyvyn pysyvän tai tilapäisen menettämisen perusteella. Työttömyysetuuksien osuus oli noin neljännes menoista. Muut etuudet perustuivat opiskeluun, pienten lasten hoitamiseen sekä muiden tulojen vähäisyyteen. Kutakin työikäistä kohti toimeentuloturvan etuuksia maksettiin euroa vuodessa. Liitteessä 2 tarkastellaan tätä tarkemmin toimeentuloturvaetuuksia kustannuksia. Kuva 3. Arvio työikäisille maksetuista toimeentuloturvan etuuksista vuonna 2005 Pienten lasten hoidon tuki 340 m (3 %) Toimeentulotuki 440 m (4 %) Yleinen asumistuki 440 m (4 %) Opintotuki 710 m (7 %) Lakisääteinen sairausvakuutus m (15 %) Työ- ja kansaneläkkeet m (41 %) Lähde: Kela Työttömyysturva m (26 %) Etuudet yhteensä m 6 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

9 Työssäkäyvät rahoittavat puolet julkisista sosiaalimenoista Julkisen sektorin kustantaman sosiaaliturvan kokonaiskuluista, runsaasta 40 miljardista eurosta vuonna 2004, runsaat puolet eli 20 miljardia euroa oli tähän tarkoitukseen korvamerkittyä rahaa. Tämä rahasumma kerättiin palkkoihin ja yrittäjien työtuloihin liittyvinä sosiaalivakuutusmaksuina ja muina sosiaaliturvan rahoittamiseen liittyvinä erinä. Runsas 5 prosenttia, noin 2 miljardia euroa, kertyi sosiaalivakuutusrahastojen tuotoista (pääomatulot). Loppuosan sosiaaliturvasta, noin 18 miljardia euroa, rahoittavat kunnat ja valtio. Ne keräävät tähän tarvittavia varoja välittöminä ja välillisinä veroina, joista työssäkäyvät ja yritykset maksavat pääosan. Verojen ja veroluonteisten maksujen kokonaiskertymä, mukaan lukien edellä mainitut palkansaajien ja työnantajien maksamat sosiaalivakuutusmaksut, oli 66 miljardia euroa vuonna Sosiaaliturvan rahoittamiseen kuluva rahamäärä 40 miljardia euroa vastaa yli 60 prosenttia koko vuotuisesta verokertymästä. Kuluvan vuosikymmenen aikana sosiaalimenojen osuus verokertymästä on alkanut nousta. Vielä vuonna 2000 sosiaalimenojen osuus oli noin 52 prosenttia. Kuva 4. Julkisten sosiaalimenojen rahoitusosuudet vuonna 2004 Kunnat m (20 %) Työnantajat m (38 %) Valtio m (25 %) Lähde: Kela Pääomatulot m (5 %) Vakuutetut m (12 %) Yhteensä m Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

10 Vaikein kannustintilanne yleensä lapsiperheillä Useimmissa kehittyneissä maissa sosiaaliturvan minimietuuksien taso suhteessa pienimpiin palkkoihin on niin korkea, että kannustinongelmiin törmätään väistämättä. Kunkin maan vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän rakenteesta riippuu, missä tilanteissa ongelmat ovat pahimmillaan. Järjestelmiin vaikuttavat myös perinne ja arvovalinnat: halutaanko tukea yhden vai kahden työssä käyvän perhemallia. Kun minimiturvan pienentämistä ei useinkaan pidetä mahdollisena, monissa maissa on kannustinongelmien vuoksi päädytty tukemaan verovaroista myös työssä käyntiä. Suomessa tämänsuuntaisia elementtejä ovat verotuksen ansiotulovähennykset, jotka myönnetään vain palkoista ja muista työtuloista, mutta ei esimerkiksi eläkkeistä ja työttömyyskorvauksista. Kannusteiden vaikutusta voivat heikentää työn vastaanottamiseen liittyvät käytännön hankaluudet. Esimerkiksi molemmat pienten lasten vanhemmat eivät ole suurinkaan kannustein houkuteltavissa töihin niissä maissa, joissa jommankumman on käytännössä pakko hoitaa lapset kotona. Verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät kannustinongelmat tulevat selvimmin näkyviin työttömän työllistyessä tai kun työssä käyvälle tarjoutuu tilaisuus lisätuloihin. Suomessa työn vastaanottamiseen liittyviä kannustimia on parannettu, mutta työssä käyvän tulonlisäys ei usein juurikaan lisää käteen jääviä tuloja. Perheellisillä, ja erityisesti yhden työssä käyvän perheessä suomalaisten keskipalkkakaan ei välttämättä riitä perheen käytettävissä olevien tulojen nostamiseen oleellisesti yli sen, mitä he voivat saada tulonsiirtoina myös työttöminä. Työllistymisen kannusteita tulee tarkastella erikseen työttömän ja työmarkkinoiden ulkopuolelta tulevan näkökulmasta. Eri lähtötilanne vaikuttaa ratkaisevasti kannustinongelmien syihin ja suuruuteen. Laaja katsaus verojen ja tulonsiirtojen aiheuttamiin kannustinongelmiin eri maissa löytyy OECD:n Employment Outlook -julkaisusta vuodelta Kartoitus koskee vuotta 2002, mutta yleispiirteiltään sen antama kuva pätee edelleen. Verotus ja sosiaalietuudet ovat johtaneet useissa OECD-maissa tilanteeseen, jossa työn vastaanottaminen tai lisätulojen hankkiminen ei ole kannattavaa. Työhön siirtymisen kannustinongelma on usein vakavin yksinhuoltajilla ja perheissä, joissa kumpikaan vanhemmista ei käy töissä. Työttömän yksinhuoltajan tai perheenpään saadessa työn, josta maksettava palkka on vaikkapa kaksi kolmasosaa kyseisessä maassa maksettavasta keskiansiosta, tulot kasvavat vain vähän. Verotus vie osansa, lisäksi työllistyvä henkilö menettää työttömyysturvansa sekä ainakin osin asumis- ja toimeentulotukensa. Voidaan puhua työllistymiskynnyksestä, jonka korkeutta on tapana mitata efektiivisellä marginaaliveroasteella. Perhe-esimerkeissä efektiivinen marginaaliveroaste mittaa työmarkkina-aseman muutoksen tai muun tulonlisäyksen vaikutusta koko perheen käytettävissä oleviin tuloihin. Sillä tarkoitetaan lisääntyvien verojen ja sosiaalietuuksien menetysten vähentämää osuutta bruttotulonlisäyksestä. OECD:n yksinhuoltajaa koskevassa esimerkissä vuodelta 2002 efektiivinen marginaaliveroaste työllistymistilanteessa oli Suomessa 88 prosenttia, joka on kahdeksanneksi korkein 28 vertailumaan joukossa. Työttömän perheen ensimmäisellä työhön siirtyvällä luku oli 94 prosenttia eli vertailumaiden kuudenneksi korkein. Luvut eivät ole kaukana sadasta prosentista, jolloin työllistymisestä ei koidu työttömille lainkaan rahallista hyötyä. 8 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

11 Kuva 5. Työttömyysloukku: verojen ja supistuvien tulonsiirtojen osuus (%) työllistyvän bruttopalkasta Lähde: OECD Slovakia Saksa Ruotsi Tsekki Ranska Tanska Luxemburg SUOMI Norja Portugali Belgia Sveitsi Itävalta Espanja Kreikka Alankomaat Islanti Uusi Seelanti Kanada Unkari Puola Japani Australia Yhdysvallat Britannia Italia Korea Irlanti Yksinhuoltaja, 2 lasta Perheen ainoa työssä käyvä, 2 lasta Lisätuloista käteen jäävään osuuteen vaikuttavat välittömät verot ja sosiaaliturvamaksut sekä tulosidonnaisten etuuksien supistuminen. Bruttopalkan lisäyksen ja käteen jäävän tulon lisäyksen erotusta suhteutettuna bruttopalkan lisäykseen on Suomessa yleensä nimitetty efektiiviseksi marginaaliveroasteeksi (METR = Marginal Effective Tax Rate). Luku siis kuvaa sitä osaa bruttopalkan lisäyksestä, joka ei välittömästi hyödytä esimerkkihenkilöä tai hänen perhettään. Jos luku on 100 (%), koko bruttotulon lisäys menee päittäin, lisääntyneiden verojen ja perheen saamien tukien supistumisen kanssa. Joskus luku voi ylittääkin 100 prosenttia, jolloin työn vastaanottaminen tai lisätyö on selvästi tappiollista. Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

12 Arvioita eräiden toimeentuloetuuksien kannustimista Työ- ja kansaneläkkeet Työ- ja kansaneläkkeiden kannustinvaikutuksia voidaan arvioida vertaamalla saman henkilöryhmän, yleensä samaan ikäryhmään kuuluvien, keskimääräisen eläkkeen ja keskimääräisen ansiotulon määrää saman vuoden aikana. Tällaista vertailua kutsutaan tavallisesti kvasikorvausastevertailuksi. Laskelmien mukaan eläkkeiden (osa-aikaeläke pois lukien) korvausaste nousee iän mukaan siten, että nuorilla eläke on noin kolmannes ja lähellä eläkeikää olevilla noin 60 prosenttia palkasta. Keskimääräinen korvaustaso on puolet bruttopalkasta. Korvaustason ohella kannustavuuden arvioinnissa on otettava huomioon myös eläkkeen saamisen perusteet. Alle 60-vuotiailla eläkkeen saaminen edellyttää työkyvyn alenemista kahdella viidesosalla tai kolmella viidesosalla. Iän perusteella eläkkeelle on päässyt aikaisintaan 60-vuotiaana ja uuden lainsäädännön perusteella 62- tai 63-vuotiaana riippuen eläkeikää edeltäneestä työmarkkina-asemasta. Työikäisille myönnettäviä vanhuuseläkkeitä voidaan pitää kannustavuuden kannalta ainakin osittain pulmallisina, sillä ne mahdollistavat työelämästä poistumisen, vaikkei työkyky ole alentunut. Noin 60 prosentin keskimääräinen kvasikorvaustaso on turvannut monelle eläkkeelle siirtyvälle riittävän toimeentulon, kun otetaan huomioon muun muassa verotuksen keveneminen, muu varallisuus, kulutustarpeet ja työssäkäyntikustannusten poistuminen. Vuonna 2005 työ- ja kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkettä maksettiin vajaalle kahdelle prosentille työikäisistä ( henkilöä). Joustava vanhuuseläkeikä antaa aiempaa paremman mahdollisuuden siirtyä Kuva 6. Omaeläkkeen kvasikorvausasteet vuonna 2004 eläkkeelle siirtyneillä, % Kaikki Lähde: Eläketurvakeskus Miehet Naiset Yhteensä 10 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

13 vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Joka neljäs tähän ikäryhmän kuuluvista onkin tehnyt niin. On todennäköistä, että ilman tätä mahdollisuutta suuri osa heistä olisi jatkanut työelämässä. Toisaalta usein todetaan, että mahdollisuus vanhuuseläkkeeseen työikäisenä kannustaa ihmisiä jatkamaan työelämässä vanhuuseläkkeen alaikärajalle, vaikka työkyky alkaisi olla olennaisestikin heikentynyt. Vanhuuseläkkeen on katsottu osin supistaneen työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöä. Tutkittua näyttöä tämän merkityksestä ei ole kuitenkaan saatu. Yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet tuskin vähentävät ainakaan merkittävästi työn tekemistä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden saajia on runsaasti: 7,3 prosenttia työikäistä ( henkilöä) vuoden 2005 lopussa. Tämä arvio perustuu siihen, että työkyvyttömyyseläkkeiden saamisen edellyttämiä kriteerejä sovelletaan alun perin tarkoitetulla tavalla. Julkisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeet poikkeavat yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeistä siten, että julkisen sektorin työeläkejärjestelmissä jäljellä olevaa työkykyä verrataan työntekijän omaan työhön, eikä työhön yleensä kuten yksityisen sektorin eläkejärjestelmissä. Tämä on kannustavuuden näkökulmasta selkeä pulma, koska ammatillinen työkyvyttömyyskriteeri lisää työelämästä poistumista verrattuna siihen, että muun työn tekemistä pidettäisiin kohtuullisena. Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää muun muassa 58 vuoden vähimmäisikää sekä siirtymistä kokonaikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikaeläkettä on perusteltu lähinnä sillä, että se mahdollistaa ikääntyneiden osallistumisen työelämään ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöä. Kokemukset osa-aikaeläkkeestä kuitenkin viittaavat vahvasti siihen, että osa-aikaeläke ennemmin supistaa kuin lisää työelämään osallistumista. Tämä johtuu erityisesti siitä, että valtaosalla osa-aikaeläkkeensaajista ei ole sellaista työkykyä alentavaa sairautta tai vammaa, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke olisi todennäköinen. Tämän takia suurin osa osa-aikaeläkkeen saajista jatkaisi työelämässä kokoaikaisesti, jos osa-aikaeläkettä ei olisi käytettävissä. Vuoden 2005 lopussa osa-aikaeläkettä sai 1 prosentti työikäisistä ( henkilöä). Vaikka työttömyyseläke on lakkautettu vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä, työttömyyseläkettä saavia työikäisiä on vielä pitkään. Vuonna 2005 työttömyyseläkettä sai 1,5 prosenttia työikäisistä ja 17 prosenttia vuotiaista ( henkilöä). Työttömyyseläke kannusti sekä työntekijöitä hakeutumaan että työnantajia irtisanomaan ikääntyneitä työntekijöitä niin sanottuun eläkeputkeen. Työttömyysturva Ansiosidonnainen työttömyysturva on muutoksenhallinnassa tarpeellinen toimeentuloturvan muoto. Se mahdollistaa ammattitaitoa vastaavan työn hakemisen ja ammattitaidon parantamisen, jos töitä ei ole tarjolla. Työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittinen edellytys on, että hakija on työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä voidaan todeta työnantajien ja työhallinnon tekemillä työtarjouksilla tai ohjauksella koulutukseen tai muihin aktiivitoimenpiteisiin. Käytännössä on vaikeata todeta, onko työnhakija työmarkkinoiden käytettävissä. Syinä ovat työttömien suuri määrä ja se, etteivät työvoimavirkailijat enää entisessä määrin henkilökohtaisesti tarjoa työttömille töitä. Työnhakijoille lähetettyjen työhönosoitusten määrä on kymmenessä vuodessa romahtanut viidesosaan. Työvoimatoimistot välittävät työtä internetissä tai muilla useille työnhakijoille suunnatuilla kanavilla. Työvoimapoliittisten uudistusten taustalla on periaate, että työttömyys on päätoimista työnhakua sekä jatkuvaa omien työllistymisedellytysten kehittämistä. Keskeinen edellytys henkilön työllistymiselle tai työllistymisedellytysten paranemiselle on hänen oma aktiivisuutensa. Työnhaun aktiivisuutta tulee kontrolloida työttömyysturvajärjestelmän legitimiteetin säilyttämiseksi. Työstä, työnhakusuunnitelmista, koulutuksesta ja työkyvyn selvityksestä kieltäytymiseen on puututtava nykyistä aktiivisemmin. Tämä edellyttää työttömyysturvan karenssisäännösten täsmentämistä. Pitkään jatkuva työttömyys heikentää henkilön asemaa työmarkkinoilla. Siksi on tärkeätä estää työttömyyden pitkittyminen pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tämä koskee niin työmarkkinatuen kuin työttömyyspäivärahojen saajia. Osaaminen vanhenee yhtä nopeasti etuuslajista riippumatta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus on kuitenkin ollut vähäinen. Vastikkeeton tukityöllistäminen haittaa lisäksi kilpailua, aiheuttaa tukirahojen vuotamista yrityksille ja muiden työnhakijoiden syrjäytymistä työnhaussa. Työmarkkinatukijärjestelmä ei ole toiminut siten Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

14 kuin sen suunniteltiin toimivan. Tuen saajia on enemmän ja tukea maksetaan huomattavasti pidempiä jaksoja kuin järjestelmää luotaessa oletettiin. Työmarkkinatuesta on muodostunut kansalaispalkkaa vastaava järjestelmä, joka ei riittävästi kannusta työmarkkina-aseman parantamiseen. Työmarkkinatukiuudistuksessa lisättiin tukea yli kaksi vuotta saaneiden velvollisuuksia osallistua työhallinnon järjestämiin aktivointitoimenpiteisiin. Uudistus oli hyvä mutta jäi osin kesken. Työllistämistukien käyttö vain työttömyyden katkaisemiseksi sekä työssäoloehdon täyttäminen tukityön avulla eivät nosta työllisyysastetta vaan saattavat jopa laskea sitä. Tukitöiden käyttöä päivärahaoikeuden uusimiseksi ja työttömien kierrättämistä toimenpiteissä tulisikin rajoittaa eikä lisätä. Palkkatukien käytön tavoitteena on oltava pysyvä työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Pelkkä etuuslajin muutos ei edistä työllisyystavoitteen toteutumista. Myös tukityöllistäminen on uudistettava siten, ettei sen seuraukseksi muodostu työttömänä pysyminen. Työmarkkinatukiuudistus sekä muutosturvauudistus ovat lisänneet työvoimatoimistojen työtä sekä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää. Myös työvoimapolitiikan menojen määrä on kasvanut. Menojen lisääminen on hyväksyttävää vain, jos samalla huolehditaan toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamisesta. Työttömyysturvan kesto on Suomessa pidempi kuin EU-maissa ja läntisissä teollisuusmaissa keskimäärin. On poikkeuksellista, että kahdeksan tai kymmenen kuukauden ansiotyön jälkeen henkilö on oikeutettu saamaan ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa 500 päivän ajan. Pitkän työttömyysjakson aikana ammattitaito ja motivaatio työntekoon saattavat monella heikentyä. Työllistymisen todennäköisyys pienenee voimakkaasti jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Siksi työttömyysjaksojen on jäätävä mahdollisimman lyhyiksi, ja työttömillä täytyy olla vahvat yllykkeet hakeutua takaisin työelämään. Tutkimusten mukaan työttömyyskorvauksen tason lasku tehostaa henkilön työnhakua. Tästä syystä työttömyyskorvauksen tasoon on tehtävä alenemaporras jo ennen 500 päivän täyttymistä. Työttömyysturvajärjestelmän vakuutusperusteisuutta tulee lisätä. Nykyisellään se väistämättä pitkittää työttömyyttä ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Työttömyysturvan kesto tulee porrastaa työntekijän työuran pituuden mukaan. Nuorilla henkilöillä on myös ikääntyviä paremmat mahdollisuudet kouluttautumiseen, alueelliseen liikkumiseen ja ammatinvaihtoon. Työttömyyseläkkeen korvanneet työttömyysturvan lisäpäivät kannustavat poistumaan varhain työelämästä ja irtisanomaan työntekijöitä vanhimmasta päästä. 57-vuotiaana työttömäksi jäävät ovat tietyin edellytyksin oikeutettuja saamaan työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä ilman enimmäisaikaa 59 ikävuoden jälkeen vanhuuseläkkeelle jäämiseen asti. Työttömyysturvan lisäpäivien alaikärajaa on nostettu portaittain ja 2000-lukujen aikana. Korotuksilla on ollut haluttu vaikutus: kyseiset ikäryhmät ovat jättäneet työelämän huomattavasti myöhemmin. Oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin on tarkoituksenmukaista poistaa tai sitä tulisi ainakin rajoittaa. Työttömyysturvan etuuksien tulee määräytyä työansioiden mukaan. Lapsikorotukset hämärtävät tätä periaatetta ja vahvistavat lapsiperheiden kannustinloukkuja. Siksi lapsikorotuksesta on syytä luopua. Lapsikorotuksen poistaminen voidaan ottaa huomioon perhetukia kehitettäessä. Työttömyysturvan kannustinvaikutustarkastelun yhteydessä on myös syytä ottaa huomioon muut tulonsiirrot, verotus ja asiakasmaksut, sillä ne vaikuttavat olennaisesti työttömyys- ja tuloloukkujen syntymiseen. Työn ensisijaisuuden vahvistamiseksi on tärkeää, että tuloverotuksen keventämistä jatketaan. Yhtä tärkeää on pidättäytyä esimerkiksi asumistuen ja toimeentuloturvan tasokorotuksista. Lisäksi on syytä arvioida, tulisiko lasten päivähoidon asiakasmaksun tulosidonnaista porrastusta madaltaa, jotta työllistymisen hyöty ei valuisi aikaisempaa korkeampiin päivähoitomaksuihin. Työttömyysturvan ansiopäiväraha säilyttää työttömän tulotason kohtuullisessa suhteessa työttömyyttä edeltäneeseen tulotasoon verrattuna. Peruspäiväraha turvaa työttömäksi tulleen työttömyyskassaan kuulumattoman vähimmäistoimeentuloa. Työmarkkinatuki on tarkoitettu työmarkkinoille ensi kertaa tulevien ja ansio- tai peruspäivärahaa enimmäisajan saaneiden työttömien vähimmäistoimeentulon turvaajaksi. Työmarkkinatuki on usein tarveharkintaista, jolloin sen määrässä otetaan huomioon myös puolison palkkatulot ja työttömän omat pääomatulot. 12 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

15 Liite 1 Toimeentuloturvaetuuksia saavien työikäisten väestöosuudet Työ- ja kansaneläkkeen saajat Työ- ja kansaneläkkeiden tarkoituksena on turvata kotitalouksien toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan ennenaikaisen kuoleman aiheuttaman tulonmenetyksen takia. Työeläkkeet tähtäävät saavutettujen kulutusmahdollisuuksien kohtuullisena säilymiseen ja kansaneläke hyväksyttävän vähimmäistoimeentulon takaamiseen. Työikäisistä vajaa 12 prosenttia ( henkilöä) sai omaa lakisääteistä työ- ja/tai kansaneläkettä vuonna Omaeläkkeellä tarkoitetaan kaikkia eläkemuotoja perhe-eläkkeitä lukuun ottamatta. Omaa eläkettä saavien väestöosuus on pysynyt käytännössä ennallaan vuosina Jos osa-aikaeläkettä ei oteta huomioon, eläkettä saavien työikäisten väestöosuus laski 1,5 prosenttiyksikköä vajaaseen 11 prosenttiin. Eläkettä saavien työikäisten väestöosuus on suurempi, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys. Vuoden 2004 lopussa alle 50-vuotiasta vain harvat olivat eläkkeellä. Tämä selittyy sillä, että työikäisten eläkkeen saaminen edellyttää lähinnä työkyvyttömyyttä, jonka todennäköisyys kasvaa iän noustessa vuotiaista eläkettä saa vajaa 11 prosenttia, vuotiailla vastaava osuus on melkein neljännes vuotiailla eläkettä saavien väestöosuus on jo yli 70 prosenttia. Koko työikäisen väestön keskuudessa työkyvyn menettäminen on yleisin syy eläkkeen saamiseen. Työkyvyttömyyseläkettä sai runsaat 7 prosenttia työikäistä vuoden 2004 lopussa. Muiden eläkelajien osuudet jäävät koko työikäisten joukossa hyvin pieniksi vuotiaista jo 21 prosenttia saa varsinaista työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Tavallista varhaisemman vanhuuseläkeiän perusteella eläkettä saavien osuus vuotiaissa oli runsaat 8 prosenttia. Työttömyyden perusteella eläkettä sai vajaat 8 prosenttia vuotiaista. Noin 5 prosenttia samanikäisistä on hyödyntänyt mahdollisuutta työn ja eläkkeen yhdistämiseen ja saa osa-aikaeläkettä. Työeläkelaitosten järjestämän kuntoutuksen tarkoituksena on poistaa tai siirtää työkyvyttömyyttä siten, että kuntoutuksen saaja pystyisi jatkamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Vuonna 2005 työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen osallistui 0,2 prosenttia työikäisestä väestöstä. Kuva vuotiaiden omaa eläkettä saavien väestöosuus vuosina , % Ilman osa-aikaeläkettä Osa-aikaeläke mukaan lukien Lähde: Eläketurvakeskus Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

16 Työttömyysetuuksien saajat Työttömyysetuuksien tarkoituksena on turvata kokoaikatyötä vailla olevan työkykyisen ja työhaluisen henkilön taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä tai parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Vuonna 2005 työikäisistä työttömyysetuutta sai vajaa 8 prosenttia ( henkilöä). Ansiopäivärahaa nostavien määrä on vähentynyt 1990-luvun laman jälkeen. Sen sijaan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajien määrä ei ole juurikaan laskenut. Elokuun lopussa 2006 eri tukimuotoja ansaitsi yhteensä henkilöä, joista työttömiä työnhakijoita oli Laaja työttömyys, johon luetaan myös työvoimapoliittisissa toimenpiteissä sekä työttömyyseläkkeellä olevat, on siis kolmanneksen suurempi kuin työttömien työnhakijoiden määrä. Työttömien työnhakijoiden ikävertailussa huomio kiinnittyy vuotiaiden suureen määrään. Viisivuotisryhmässä on työttömiä kaksi kertaa niin paljon kuin muissa ikäluokissa keskimäärin. Keskeinen selittäjä tälle on työttömyysturvan lisäpäivä- ja työttömyyseläkejärjestelmä. Ennen vuotta 1950 syntyneille tämän eläkeputken alaikäraja on 55 vuotta. Vuoden 1949 jälkeen syntyneille eläkeputken alaikä on 57 vuotta. Eläkeputken alaikärajan korotuksilla viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on ollut selkeä vaikutus ikääntyvien työllisyyden paranemiseen. Osittain työttömälle henkilölle maksetaan työttömyysetuus soviteltuna hänen palkkatuloihinsa kuukauden ajalta. Työttömyysetuuksien sovittelulla kannustetaan satunnaisten tai osa-aikaisten töiden vastaanottamiseen. Osa-aikatyö ei estä työttömyysetuuden maksamista, vaan etuudesta vähennetään puolet kuukauden aikana ansaitusta palkasta. Työttömyysturvajärjestelmällä ei kuitenkaan ole tarkoitus pysyvästi tukea osa-aikatyömarkkinoita. Siksi työttömyysetuuksien maksamiselle soviteltuna on säädetty enimmäiskestoksi 36 kuukautta. Enimmäiskeston voimaantuloa on lykätty useaan otteeseen. Soviteltua työttömyysetuutta on vuonna 2005 maksettu kuukausittain keskimäärin noin henkilölle. Useimmiten etuus on maksettu soviteltuna vain lyhyen aikaa. Alle kymmenesosalle on maksettu soviteltua päivärahaa yli 36 kuukautta. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä ja työnantaja sopivat palkattomasta vapaasta ( päivää) ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vapaan ajaksi. Vuorotteluvapaa käynnistyi kokeiluna Kokeilua on jatkettu ja nykyinen laki on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Vapaalla olevalle henkilölle maksetaan vuorottelukorvaus, joka on 70 prosenttia siitä työttömyysetuudesta, jota henkilö työttömänä saisi. Yli 20 vuotta työssä olleille korvaus on 80 prosenttia työttömyysetuudesta luvulla vuorotteluvapaalla on vuosittain ollut henkilöä. Vuoden aikana keskimäärin vapaalla on ollut henkilöä. Puolet vuorottelijoista on työssä kuntasektorilla, noin kolmasosa yrityksissä ja kymmenesosa valtiolla. Vuorotteluvapaiden suurimmat käyttäjäryhmät ammattialoittain ovat terveyden- ja sairaanhoidon sekä opetusalan työntekijät. Työvoimapalvelut on tarkoitettu työssä oleville, työttömille, työelämään tulossa oleville henkilöille sekä työnantajille. Palveluja löytyy omatoimisesti käytettävistä verkkopalveluista räätälöityihin henkilökohtaisiin palveluihin, joita saa työvoimatoimistoista ja niiden alaisista työnhakukeskuksista sekä työvoiman palvelukeskuksista. Elokuun 2006 lopussa työvoimatoimistoissa oli yhteensä työnhakijaa, joista työttömiä oli Niiden työnhakijoiden, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on epätodennäköistä, työllistymistä voidaan tukea työvoimapoliittisilla toimenpiteillä. Vuonna 2005 toimenpiteisiin osallistui runsaat 2 prosenttia vuotiaista ( henkilöä). Toimenpiteistä käytetyimpiä ovat työvoimapoliittinen koulutus, työharjoittelu ja työllistymisen tukeminen palkkatuella. Työvoimakoulutus on suunniteltu ensi sijassa työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille 20 vuotta täyttäneille henkilöille. Tietyin edellytyksin myös muut henkilöt, kuten työssä olevat ja työvoiman ulkopuolella olevat, voivat osallistua koulutukseen. Koulutuksen sisältö vastaa yleensä muun aikuiskoulutuksen, esimerkiksi omaehtoisen aikuiskoulutuksen, opetussisältöjä. Usein koulutus on ammattitutkintoon tai sen osaan tähtäävää. 14 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

17 ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuva vuotiaiden työttömyysetuutta saavien väestöosuus vuosina , % Peruspäivärahan saajat Ansiopäivärahan saajat Työmarkkinatuen saajat Kuva vuotiaiden työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden väestöosuus vuosina , % Työvoimakoulutus Vuorottelusijaisuus Työharjoittelu työmarkkinatuella Tukityö yksityinen Tukityö kunta Tukityö valtio Lähde: Työministeriö Lähde: Työministeriö Työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille tai jos hän ei sijoitu koulutukseen. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ongelmia ovat niiden vähäinen vaikuttavuus, tuetun työn normaalia työllistämistä syrjäyttävä vaikutus käyttäjäyrityksessä tai sen kilpailijoilla ja tuen vuotaminen yritykselle. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan tilannetta, jossa palkkatuki myönnetään työsuhteeseen, joka olisi syntynyt ilmankin tukea. Lakisääteisen sairausvakuutuksen ansionmenetyskorvausten saajat Lakisääteisen sairausvakuutuksen ansionmenetyskorvauksia ovat sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat sairauspäivärahat, vanhemmuuden perusteella maksettavat vanhempainpäivärahat (äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahat) ja kuntoutuksen ajalta maksettavat kuntoutusrahat. Vuonna 2005 näitä etuuksia sai noin 16 prosenttia työikäisestä väestöstä ( henkilöä). Tästä suurin osa oli sairauspäivärahoja. Sairausvakuutuksen päivärahan saajien väheneminen viime vuosikymmenen alussa johtuu mitä ilmeisimmin siitä, että työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena osa työikäisestä väestöstä menetti oikeuden sairauspäivärahaan. Väestöosuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana johtunee työllisyyden kohenemisesta, sairauspäivärahan saantioikeuden laajenemisesta sekä kuntoutuksessa olevien määrän kasvusta. Sairausvakuutuksen päivärahaetuuksien saaminen vaihtelee suuresti iän mukaan. Vanhempainpäivärahoja maksetaan erityisesti vuotiaille. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden todennäköisyys ja työkyvyttömyyden kesto sekä kuntoutustarve korreloivat vahvasti iän kanssa. Työkyvyttömyyseläkettä edeltää tavallisimman noin vuoden jakso sairauspäivärahalla. Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

18 Eräät muut toimeentuloturvaetuudet Yleisen asumistuen tarkoituksena on vähentää pienituloisten ja suurten perheiden asumiskustannuksia. Tavoitteena on, että tällaiset kotitaloudet voivat asua kohtuullisen kokoisissa ja tasoisissa asunnoissa. Yleisen asumistuen ohella asumisen tukimuotoja ovat eläkkeensaajien asumistuki ja opiskelijoiden asumistuki. Vuonna 2004 yleistä asumistukea sai runsaat ruokakuntaa. Tämä on runsaat 11 prosenttia kaikista ruokakunnista. Asumistukea saaneiden ruokakuntien lukumäärä on vähentynyt 1990-luvun alun lamavuosin tasolta, muttei ole saavuttanut lamaa edeltänyttä tasoa. Karkean arvion mukaan yleistä asumistukea sai vuonna 2004 muutama prosentti työikäisestä väestöstä. Toimeentulotuki on niin sanottu viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Siihen on oikeus henkilöllä, jonka omat tai perheen tulot ja varat eivät turvaa riittäväksi katsottavaa toimeentuloa. Vuonna 2004 toimeentulotukea sai kaikkiaan noin 13 prosenttia työikäisestä väestöstä ( henkilöä). Tukea saivat erityisesti vanhempien luota muuttaneet nuoret ja laman seurauksena työelämästä syrjäytyneet pitkäaikaistyöttömät. Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskelijoiden toimeentulo opintojen aikana. Se on tarkoitettu peruskoulun jälkeisiin opintoihin niille opiskelijoille, joiden opiskelu on päätoimista ja joilla on taloudellinen tuen tarve. Opintotukietuuksia ovat opintoraha, asumislisä, opintolainan valtiontakaus, opintolainan korkoavustus, opintolainan korkotuki ja ateriatuki. Vuoden 2004 lopussa opintotukea sai noin 8 prosenttia työikäisestä väestöstä ( henkilöä). Opintotuen saajat ovat pääsääntöisesti työikäisten nuoremmasta päästä vuotiasta lähes 40 prosenttia sai opintoetuutta. Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän tarkoituksena on tarjota perheille vaihtoehtoisia päivähoitomuotoja, jotka käytetään kuntien järjestämisvastuuseen kuuluvien päivähoitopalvelujen sijaan. Vaihtoehtoiset tukimuodot ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja osittainen hoitoraha. Kotihoidon tukea käytettäessä toinen vanhemmista hoitaa lasta kotona. Yksityisen hoidon tukea saataessa hoitopalvelu hankitaan perheen ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Osittaisen hoitora Kuva 10. Lakisääteisen sairausvakuutuksen päivärahaetuuksia saaneiden työikäisten väestöosuus vuosina , % Kuntoutusrahat Vanhempainpäivärahat Sairauspäivärahat han ideana on se, että pienen lapsen vanhempi lyhentää työaikaansa lapsen hoidon takia. Pienten lasten hoidon tukea sai vuoden 2004 lopussa vajaa perhettä. Tämä on noin kolmannes kaikista perheistä, joilla on 1 6-vuotiaita lapsia. Voidaan olettaa, että kaikki tukea saaneiden perheiden vanhemmat ovat työikäisiä. Näin ollen on ilmeistä, että työikäisistä vajaa 5 prosenttia sai pienten lasten hoidon tukia ( henkilöä). Tähän arvioon ei ole sisällytetty yksityisen hoidon tukea, koska se ei ole toimeentuloturvan muoto vaan perheen saama korvaus siitä, että perhe on valinnut yksityisen hoidon pienen lapsen päivähoidon toteuttamistavaksi. Lähde: Kela 16 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

19 LIITE 2 Työikäisten saamien toimeentuloturvaetuuksien kustannukset Työ- ja kansaneläkkeet Vuonna 2005 työikäisille maksettiin työ- ja kansaneläkejärjestelmistä työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osaaikaeläkkeinä yhteensä vajaat 3,9 miljardia euroa. Tästä kolme neljäsosaa oli työkyvyttömyyden perusteella maksettavia eläkkeitä. Työttömyyseläkkeiden osuus maksetuista eläkkeistä oli vajaa viidennes ja osa-aikaeläkkeen 6 prosenttia. Edellä todetut luvut eivät sisällä ennen 65 vuoden ikää alkaneita vanhuuseläkkeitä. Jos ne otetaan huomioon, työikäisille maksettiin työ- ja kansaneläkkeitä karkeasti arvioiden 4,0 4,1 miljardia euroa vuonna Tämä on euroa jokaista työikäistä kohti vuodessa. Työttömyysetuudet Työttömyysturvan ansionmenetyskorvauksia maksettiin työikäisille 2,8 miljardia euroa vuonna Hieman yli puolet tästä oli ansioon suhteutettuja työttömyyspäivärahoja ja 4 prosenttia peruspäivärahoja. Työmarkkinatuen osuus oli vajaa kolmannes. Kutakin työikäistä kohti työttömyysturvan etuuksia maksettiin keskimäärin 802 euroa vuodessa. Kuva 11. Arvio työikäisille maksetuista työ- ja kansaneläkkeistä vuonna 2005 Kuva 12. Työttömyysturvan etuusmenot vuonna 2005 Vuorottelukorvaus 65 m (2 %) Koulutuspäiväraha 18 m (1 %) Osa-aikaeläkkeet 220 m (6%) Työvoimapoliittinen koulutustuki 189 m (7 %) Ansiopäiväraha m (52 %) Työttömyyseläkkeet 683 m (18 %) Yhdistelmätuen työmarkkinatuki 95 m (3 %) Työkyvyttömyyseläkkeet m (76 %) Lähteet: ETK, Kela Työmarkkinatuki 857 m (31 %) Peruspäiväraha 118 m (4 %) Lähde: Kela Maksetut eläkkeet yhteensä m Korvaukset yhteensä m Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK

20 Lakisääteinen sairausvakuutus Lakisääteiseen sairausvakuutukseen kuuluvan työtulovakuutuksen korvausmeno oli vuonna 2005 hieman vajaat 1,5 miljardia euroa. Koko korvausmeno maksettiin työikäiselle väestölle, sillä työtulovakuutuksen korvauksia voivat saada vain työikäiset. Tässä työikäiselle väestöllä tarkoitetaan vuotiaita. Kutakin työikäistä kohti työtulovakuutuksen korvauksia maksettiin vuoden aikana keskimäärin 425 euroa. Korvausmenoista noin puolet maksettiin sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella ansiosidonnaisina ja vähimmäismääräisinä maksettavina päivärahoina. Noin 45 prosenttia korvausmenosta maksettiin äideille ja isille vanhempainpäivärahoina. Eräät muut toimeentuloturvaetuudet Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 2004 noin 436 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa (97 prosenttia) maksettiin vuokra-asunnossa asuville. Kutakin työikäistä suomalaista kohti asumistukea maksettiin vuoden aikana 125 euroa. Toimeentulotukea maksettiin vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan 439 miljoonaa euroa. Jokaista työikäistä kohti jaettuna tämä on 126 euroa vuoden aikana. Kansaneläkelaitoksen opintotukietuuksia maksettiin 706 miljoonaa euroa vuonna Suurimmat tukierät olivat opintorahat ja asumislisä. Jokaista työikäistä kohti tukea maksettiin vuoden aikana 202 euroa. Vuonna 2004 pienten lasten hoidon toimeentulokorvauksia maksettiin 337 miljoonaa euroa. Yksityisen hoidon tuki mukaan lukien etuusmenot olivat yhteensä 358 miljoonaa euroa. Pienten lasten hoidon tukea saavat käytännössä vain työikäiset. Jokaista työikäistä kohti laskettuna tuen määrä oli ilman yksityisen hoidon tukea 97 euroa vuodessa. Lisäksi on otettava huomioon se, että kunnat maksavat suoraan lapsiperheille ei-lakisääteistä tukea, jonka menot eivät näy tässä tilastossa. Valtaosa pienten lasten hoidon tuesta on kotihoidon tukea. Kuva 13. Lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen korvausmeno vuonna 2005 Vähimmäispäivärahat 44,6 m (3 %) Kuntoutusrahat 59,2 m (4 %) Mata-päivärahat 5,6 m (0 %) Vanhempainpäivärahat 669,4 m (45 %) Korvaukset yhteensä m Sairauspäivärahat 705,2 m (48 %) Lähde: Kela 18 Sosiaaliturvan rakenne ja kannustavuus EK 2007

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp)

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille (VNS 3/2016 vp) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 (VNS 3/2016 vp) Annan pyynnöstä lausunnon valtiontalouden suunnitelmassa esitettyjen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslain työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutettavaksi.

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen määrän laskenta

Lastenhoidon tuen määrän laskenta Lastenhoidon tuen määrän laskenta Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi, koska

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

ETUUSOHJEET 4 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUKI SISÄLLYS

ETUUSOHJEET 4 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN ELÄKETUKI SISÄLLYS SISÄLLYS 6 Pitkäaikaistyöttömien eläketuki... 1 Säädökset... 1 Tavoite... 1 6.1 Myöntämisedellytykset... 1 Ikä ja Suomessa asuminen... 1 Pitkäaikaistyöttömyys... 2 Työttömyysetuuden saaminen ja työmarkkinatukeen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Onneksi olkoon, sinut on valittu!

Onneksi olkoon, sinut on valittu! Perustulohack 2016 Onneksi olkoon, sinut on valittu! Tietopaketti perustulopilottiin valituille. Silja Uusikangas & Minna Manninen Mikä on perustulo? Perustulo on tuloa, joka maksetaan säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray

Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

T A S K U T I L A S T O

T A S K U T I L A S T O 4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 TASKUTILASTO 2009 2009 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 7 Eläkkeensaajat

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

vaikutuksista perusturvaan

vaikutuksista perusturvaan Pasi Moisio Seppo Sallila RAPORTTI 20 2012 RAPORTTI 20/2012 Pasi Moisio ja Seppo Sallila Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN 978-952-245-617-5 ISSN 1798-0089 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot