Rami. press. Yliopistojen rahoitus. Aselaki muuttuu. Työn touhussa. Tuloerojen kasvu. Perusrahoitus turvattava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rami. press. Yliopistojen rahoitus. Aselaki muuttuu. Työn touhussa. Tuloerojen kasvu. Perusrahoitus turvattava"

Transkriptio

1 1 Rami press Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Helmikuu 2010 Yliopistojen rahoitus Perusrahoitus turvattava Puh Aselaki muuttuu Täyskielto epätodennäköinen Työn touhussa Aloitteita ja kannanottoja Tuloerojen kasvu Köyhyys koettelee kansanterveyttä Oppositiolta välikysymys

2 2 Terveiset eduskunnasta Vuoden ensimmäisen kyselytunnin pääaihe oli nuorisotyöttömyys Vuoden 2010 valtiopäivien ensimmäisellä kyselytunnilla torstaina 4. helmikuuta oppositio vaati hallitukselta pikaisia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Suullisen kyselytunnin keskusteluissa todettiin se, jonka sekä tasavallan presidentti että eduskunnan puhemies ottivat esiin valtiopäivien avajaispuheissaan: menetettyyn sukupolveen ei ole kerta kaikkiaan varaa. SDP on kovistellut hallitusta koko finanssikriisin ajan hallitusta aktiivisiin toimiin työttömyyden torjumiseksi, mutta hallituksen toimenpiteet ovat jääneet rahoitusmarkkinoiden vakauttamisen varjoon, jonne hallitus on kohdentanut elvyttämisen. Yliopistojen rahoitus tärkeä aihe suullisella kyselytunnilla Yliopistojen perusrahoitus sekä Oulun yliopiston yhteistoimintaneuvottelut nousivat suullisen kyselytunnin pääaiheeksi. Oppositio nosti suullisella kyselytunnilla esille erityisesti maakunnallisten yliopistojen aseman ja resurssit, joiden aseman vakuutettiin olevan turvattu lainvalmistelussa. Oulun yliopisto on joutunut kuitenkin aloittamaan yt-neuvottelut, jotka koskevat 1 600:aa ihmistä. Hallituksen tehtävä on nyt ratkaista perusrahoituksen alijäämä, kuten opetusministeri lainvalmistelussa vakuutti. Oppositioryhmiltä välikysymys Kaikkien oppositioryhmien tukema välikysymys jätettiin eduskunnalle perjantaina 12. helmikuuta. Välikysymyksen aiheena on tuloerojen kasvu ja köyhyyden lisääntyminen. Eduskuntaryhmämme välikysymys puheenvuoro, jonka esitti Anneli Kiljunen, on tässä julkaisussa. Hallintovaliokunnassa käsitellään keväällä mm. Aselakia Hallituksen esitys käsiaseiden saannin rajoittamisesta työllistää alkaneen kevätistuntokauden aikana useita valiokuntia. Hallintovaliokunnassa pääsemme muotoilemaan aselain uudistuksesta mietintöä sen jälkeen, kun perustuslaki-, puolustus- sekä maa- ja metsätalousvaliokunta ovat antaneet asiasta ensin lausunnon. Hallitus esittää, että pistoolien, pienoispistoolien, revolvereiden ja pienoisrevolvereiden saatavuutta rajoitetaan siten, että käsiaseeseen saa luvan vain 20 vuotta täyttänyt henkilö, joka on harrastanut aktiivisesti ammuntaa vähintään kaksi vuotta ampumaseuran jäsenenä. Luvanhakijan pitää myös esittää ampumaseuran ampuma-asekouluttajan antama todistus harrastuksestaan. Lupa on aluksi määräaikainen.

3 3 Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro Kansanedustaja Anneli Kiljunen Välikysymyskeskustelu - Pienituloisten toimeentulon turvaaminen Arvoisa puhemies! Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa elää tänään ihmistä köyhyydessä. He ovat työttömiä. He ovat lapsia ja nuoria. Suomessa lasta elää köyhässä perheessä. He ovat eläkeläisiä ja omaistaan hoitavia. He ovat sairaudesta kärsiviä, opiskelijoita, maahanmuuttajia, pätkätyöntekijöitä ja pienyrittäjiä. Ihmisten mahdollisuus saada julkisia palveluita on vaikeutunut. Ihmiset jätetään selviytymään yksin, esim. omaishoitajat ilman palveluita ja tarvittavaa tukea. Samalla eriarvoisuus kasvaa ja ihmisten luottamus tulevaisuuteen vähenee. Silti porvarihallitus on jakanut verohelpotuksia ennestään jo hyvin toimeentuleville ihmisille. Hallituksella on ollut varaa tehdä miljardin euron aukko sosiaaliturvaan poistamalla työnantajien Kela-maksu. Nyt suunnitellaan uutta, lähes 500 miljoonan euron veroalennusta yrityksille. Sinne menevät ne rahat, jotka tarvittaisiin todellisiin työllisyystoimiin ja pienituloisten ihmisten auttamiseen. Hallitus on jättänyt kunnat oman onnensa nojaan. Kunnat yrittävät talouslaman keskellä hoitaa pitkäaikaistyöttömien työllistämisen, kamppailevat kouluissa ylisuurten luokkien paineessa, sinnittelevät vajaalla henkilöstöllä vanhusten ja lasten palveluissa. Kunnissa ihmisten pahoinvointia lisäävät säästölistat ovat arkipäivää. Hallitus murentaa talous- ja veropolitiikallaan yhteiskuntamme kivijalkaa. Hallituksen lukuisat yksittäiset päätökset vievät meitä kohti kahtia jakautunutta yhteiskuntaa. Raha ratkaisee entistä enemmän sen, kuka pysyy terveenä, kuka saa koulutusta ja kuka saa vanhana hyvää hoitoa. Tämä ei ole sellainen hyvinvointiyhteiskunta, johon ihmiset luottavat ja jonka kehittämiseen me sosiaalidemokraatit olemme sitoutuneet. Eriarvoisuus lisääntyy ja hallitus jakaa kansaa kahtia. Arvoisa puhemies! Työttömyys on usein syynä köyhyyteen. Työttömyys on viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Nuorisotyöttömyys on lähes kaksinkertaistunut ja pitkäaikaistyöttömyys on sekin selvässä kasvussa. On hämmästyttävää, ettei hallitus ole puuttunut voimakkaammin työttömyyden ehkäisyyn ja nuorisotyöttömyyden kasvuun. Olisi olettanut, että kun työpaikat yksityisissä yrityksissä ovat vähissä, hallitus panostaisi merkittävästi työllistämiseen valtiolle ja kuntiin, työharjoitteluun, sosiaaliseen yritystoimintaan sekä työttömien koulutukseen ja kuntoutukseen. Sen sijaan työllisyyteen ripotellaan rahoja vähä vähältä ilman todellista työllisyysstrategiaa. Ministeri Hyssälä, te puhutte mielellään työttömän aktiivirahasta. Mutta se ei hyödytä työtöntä, jos hänelle ei ole tarjota aktiivitoimia! Yhtä tärkeää kuin ihmisten auttaminen kiinni työelämään - on työpaikkojen synnyttäminen ja olemassa olevan työn turvaaminen. Yritysten tukemista ja veroratkaisuja pitää ehdottomasti tarkastella suomalaisen työllisyyden näkökulmasta. Veronalennusten jakaminen omille eturyhmille on vastuutonta.

4 4 Arvoisa puhemies! Työ on työkykyiselle parasta sosiaaliturvaa. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan perusajatus on antaa ihmiselle mahdollisuus vaikuttaa itse oman sosiaaliturvansa tasoon. Samalla se kannustaa työn tekemiseen. Onkin hämmentävää, että ministeri Hyssälän mielestä peruspäivärahan korottamisen esteenä on se, että samalla pitäisi parantaa myös ansioturvan tasoa. Todella hämmentävää tietääkö hallitus, että monet myyjät, tarjoilijat, autonkuljettajat tai terveydenhoidon osaajat joutuvat sinnittelemään euron päivärahoilla ja keskimääräinenkin ansiopäiväraha on vain 900 euroa. - Sosiaali- ja terveysministeri siis katsoo, ettei pienipalkkaisten, osa-aikatyötä tekevien, omalla työllään ansioturvaa kartuttavien ihmisten sosiaaliturvaa tarvitse parantaa. SATA-komitea epäonnistui työttömyyspäivärahojen nostamisessa ja vastuu siitä kuuluu yksiselitteisesti hallitukselle. Vaatimukset ikääntyneiden työttömyysturvan heikentämisestä poistamalla työttömyysturvan lisäpäivät ovat kohtuuttomia. Näköpiirissä ei ole tilannetta, joka turvaisi ikääntyneiden uudelleen työllistymisen. Me emme voi hyväksyä näitä suunnitelmia, jotka ajaisivat ikääntyneet työttömät köyhyyteen, joka jatkuisi myös eläkkeellä. Arvoisa puhemies! Avustusjärjestöjen ruokajonot ovat jo arkipäivää. Pelkästään Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö Helsingissä jakaa ruokaa kahdelle ja puolelle tuhannelle ihmiselle joka viikko. Jonojen pituus on yli kaksinkertainen verrattuna vuoden takaiseen. Ruokajonoja on syntynyt nyt eri puolille Suomea. Yhä useampi ihminen ja perhe joutuvat turvautumaan säännöllisesti toimeentulotukeen. Se on viimesijainen turva. Toimeentulotuella ihmisellä on käytettävissä päivittäisiin menoihin noin 12 euroa. Sillä pitää selvitä ravinnosta, puhtaudesta, vaatteista, TV:stä, lehdistä ja puhelimesta, liikkumisesta, lasten syntymäpäivistä ja rikkoutuneesta kodinkoneesta. - Kaikki tämä 12 eurolla. - Pitkäaikainen eläminen tällä tasolla ei ole helppoa. Se lisää herkästi vaikeuksia perhe-elämässä. Se tarkoittaa myös osattomuutta ja toimintamahdollisuuksien kapeutumista. Se lisää sairastumisen riskiä ja huonovointisuutta, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä riskiä ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle. Ensisijaisten etuuksien, kuten asumistuen ja työttömyysturvan tason nosto ehkäisevät tehokkaasti toimeentulotuen tarvetta ja auttavat ihmisiä pois köyhyydestä. Tämän pitäisi olla hallituksen tavoite. Valitettavasti hallituksen SATA-komitea ei löytänyt yhteistä tahtotilaa myöskään asumistuen nostamiseen. Siksi köyhyyden kova ydin pysyy ja toimeentulotukiriippuvuus jatkuu yhä edelleen. Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet pienituloisten asemaan useita parannuksia - perusvähennyksen nostoa 3000 euroon, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, lapsiperheen toimeentulotuen korotusta, työttömyysturvan lapsikorotusta, asumistuen uudistamista, eläkeläisten asumistuen nostamista. Kuitenkin hallituspuolueet ovat äänestäneet kumoon ehdotuksemme pienituloisten aseman parantamisesta. Olemme huolissamme eläkeläisten hyvinvoinnista, heidän osallisuudestaan, toimeentulostaan ja palveluiden saannista. Olemme huolissamme myös siitä, että hallitus on heikentämässä omaishoitajien taloudellista tilannetta. Olemme myös esittäneet kuntien palveluiden turvaamista ja kehittämistä. Tähänkään hallituspuolueet eivät suostu. Tätäkö on hallitusohjelman lupaama välittäminen ja vastuullisuus?

5 5 Arvoisa puhemies! Hallitus on nostanut eräitä pienimpiä etuuksia. Mutta se ei auta, sillä hallitus on samalla nostanut terveyskeskusten, hammashoidon ja vanhusten palveluiden maksuja. Hallitus halusi myös poistaa maksuttoman päivähoidon kaikkein pienituloisimmilta. Hallitus ei ole vieläkään alentanut maksukattoja. Tämän vuoden elokuussa asiakasmaksut nousevat jälleen. Samoin nousevat vuokrat ja muut asumiskulut. Kuntaveroja on korotettu. Etuuksien nostaminen ei paranna toimeentuloa, jos toisella kädellä viedään pois se mitä toisella juuri annettiin. Hallitus, teidän ansiolistanne voi kuulostaa hienolta, mutta lopputulos ratkaisee. Ja se ei vakuuta. Myös terveyserot kasvavat. Hyvätuloiset ovat terveempiä kuin pienituloiset. Asennekampanjat eivät auta, jos asiakasmaksut nousevat ja terveyskeskukseen on viikkojen jono. Arvoisa puhemies! Voidaan sanoa: millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus. Siksi lapsien kasvun ja vanhemmuuden tukemisen pitäisi olla pienen kansakuntamme ykkösasioita. Me tarvitsemme suositusten mukaista neuvolaa ja kouluterveydenhuoltoa, pieniä ryhmäkokoja, ennakoivaa tukea ja kotipalveluita perheille. Tasa-arvoinen ja laadukas peruskoulu antaa jokaiselle lapselle edellytykset jatkokoulutukseen ja elämässä pärjäämiseen. Nyt on kuitenkin näkyvissä koulujen eriytyminen. Se pitää nopeasti pysäyttää ja turvata jokaiselle lapselle koulussa oppimisen edellytykset ja tasokas opetus, tarvittava erityisopetus ja yksilöllinen tuki. Meillä ei ole varaa hukata yhtään lasta ja nuorta. Arvoisa puhemies! Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen rahankäyttöä vertailevat laskelmat eivät paranna köyhien hyvinvointia. Totuus on, että kansaa jaetaan NYT kahtia. Laiminlyönnit työttömyyden hoidossa, palveluiden heikentäminen, pitenevät leipäjonot, yhteistä hyvinvointiamme rapauttava veropolitiikka - Toiset vaurastuvat ja saavat lisää vapauksia, toisia uhkaa aineellinen puute ja osattomuus - pahimmillaan jo lapsuudesta lähtien. Lopputuloksena on Suomen kansan kahtiajako. Tästä syystä, arvoisa puhemies, kannatan kansanedustaja Lapintien ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi

6 6 Kari Väänänen ja Raimo Piirainen pitivät kansalaisvaikuttamisen seminaarin Kajaanin Lukiolla Kari Väänänen kannustaa yliopistokapinaan Kari Väänänen ja Raimo Piirainen pitivät Kajaanissa yleisötilaisuuden, missä he puhuivat yhteiskunnassa vaikuttamisesta. Näyttelijä-ohjaaja Kari Väänänen kannustaa kainuulaisia tarttumaan kansalaisvaikuttamisen keinoihin taistelussa Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä. - Kansalaisvaikuttaminen on tehokas ase näyttää, että me ei suostuta tähän, sanoo Kemijärven sellutehtaan ja yöjunan puolesta taistellut Kari Väänänen. Väänänen totesi, että kansalaisliikkeen on haettava aktiivisesti julkisuutta asialleen. Tiedotusvälineiden, yleisön ja päättäjien mielenkiinto pitää herättää tarvittaessa provosoimalla. Sitä parempi, jos keulakuvaksi löytyy räväkkä ja mediaa kiinnostava henkilö. Opettajankoulutusyksikön puolustamisessa hän näkee yhtenä mahdollisuutena internetin, jonka vaikutus- ja keskustelukanavia kannattaa käyttää yhdessä opiskelijoiden kanssa. Väänäsen mukaan taistelu ei mene hukkaan, vaikka tuloksena olisi tappio. - Massaliike pelasti Kemijärven hengen. Siellä ei vaivuttu apatiaan

7 7 Piirainen ei usko käsiaseiden täyskieltoon julkaistu eilen klo 15:06, päivitetty eilen klo 15:20 Kuva: YLE Uuden aselain käsittely jatkuu hallintovaliokunnassa lähipäivinä. Uusi aselaki halutaan voimaan mahdollisimman pian, tavoitteena on saada laki kirjoitetuksi kevään aikana. Ennen asian etenemistä eduskuntaan hallintovaliokunta odottaa kannanottoja maa- ja metsätalous-, puolustus- ja perustuslakivaliokunnilta ja noin kolmeltakymmeneltä muulta taholta, joilta kannanottoja on pyydetty. Kannanottojen jälkeen hallintovaliokunta kokoaa laista oman mietintönsä. Hallintovaliokunnan jäsen, kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) uskoo, että uuteen lakiin tulee tiukennuksia nykyiseen verrattuna, mutta täyskieltoon hän ei usko. - Ennen kaikkea käsiaseista pitäisi saada pois tulivoimaa ja käsiaselupien alaikärajaa pitää nostaa. On esitettykin, että alle 20- vuotiaille ei pistooleihin, revolvereihin ja muihin lupia myönnettäisi. Laki jakaa mielipiteitä Hallintovaliokunnassa uudesta aselaista on keskusteltu paljon, ja mielipiteet ovat jakautuneet voimakkaasti kahtia. - Ne, joilla ei ole koskaan ollut aseitten kanssa mitään tekemistä, ovat erittäin kriittisiä ja vastaavasti ne, joilla on metsästysharrastusta tai esimerkiksi poliisitausta, niin heillä on oikea käsitys siitä, miten aseiden kanssa toimitaan ja tietysti sekin, miten vaarallisia ne loppujen lopuksi ovat. Oikeissa käsissä ne ovat ihan oikeita vehkeitä, Piirainen sanoo. Esimerkiksi metsästysharrastusta ei Piiraisen mielestä saisi missään mielessä hankaloittaa. Kansanedustaja Raimo Piirainen on uutta aselakia käsittelevän hallintovaliokunnan jäsen.

8 8 ( YLE ) - Näen asian niin, että käsiaseitten tällainen tulivoima voidaan ottaa pois, koska metsästäjä sitä ei tarvitse. Loukkupyytäjä esimerkiksi eläimen lopettaessaan tarvitsee vain sen yhden laukauksen, silloin ei tulivoimaa aseessa tarvitse, Piirainen toteaa. Piiraisen mielestä aselain uudistuksessa metsästystä hankalampi asia on ampumaharrastus. - On esitetty muun muassa, että aseet säilytettäisiin ampumaharrastusseurojen tiloissa. Silloin yhdessä paikassa olisi valtava määrä aseita ja kun siihen päästään laittomasti käsiksi, niin se on se ongelma. Ei sellaisia varastoja varmaankaan voida rakentaa. Tässä on ääripäitä, mutta toivottavasti löydetään sellainen kultainen keskitie. Uusi aselaki on herättänyt paljon keskustelua myös kansalaisten keskuudessa. Monet ovat myös lähestyneet hallintovaliokuntaa mielipiteineen ja kannanottoineen. - Viime syksynä tuli jo aika paljon viestejä puolesta ja vastaan aivan samalla tavalla kuin eduskunnassakin mielipiteet ovat jakautuneet. Nyt kevätpuolella, varsinkin helmikuun puolella on lähes päivittäin tullut aselakiin liittyen jonkinlaisia viestejä. Niissäkin toiset ovat sitä mieltä, että ei missään nimessä saa heikentää tätä metsästyspuolta ja harrastusmahdollisuuksia, ja toiset taas ovat sitä mieltä, että aseet pitäisi kerätä kokonaan pois, kertoo Piirainen. Täyskielto lisäisi piilottelua Raimo Piirainen ei usko, että käsiaseiden täyskielto toimisi. Suomessa on kokemusta alkoholin kieltolaista - Piirainen uskoo, että aseiden täyskielto ajaisi vastaavanlaiseen käyttäytymiseen. - Aseita piiloteltaisiin. En uskokaan, että kaikkia aseita saataisiin kerättyä pois. Tälläkin hetkellä aika merkittävä osa aseista on laittomia - niitä on niin helposti saatavissa. Tämä on yksi sellainen asia, mihin tällä lailla on tarkoitus puuttua. Minä kyllä uskon, ettei mikään laki tule olemaan sellainen, että sillä voitaisiin näitä asioita ratkaista. Tärkeää on ennen kaikkea se, miten ihmiset ajattelevat ja tärkeintä on huomioida nuorten tilanne. Kauhajoen kaltaisia koulusurmia ei pelkällä aselain uudistuksella estetä, uskoo Piirainen. - Kun lukee Saurin työryhmän kirjan "Kauhajoen koulusurmat ", niin kyllä tästä ihan selvästi käy ilmi, että nuorten mielenterveysongelmiin kannattaa puuttua hyvissä ajoin, samoin syrjäytymisen estämiseen. Ennen kaikkea nyt hirvittää tämä työttömyys, sitä kautta kun syrjäydytään, niin tulee näitä ongelmia ja alkoholin, huumeitten ja lääkkeitten yhteiskäyttöä, niin aika pitkälle nämä sieltä johtuu. Piiraisen mielestä olisikin tärkeää saada lisää resursseja niin nuorisopsykiatriaan kuin kouluterveydenhoitoon. YLE Kainuu

9 9 Kajaani Kansanedustajat vetoavat OKY:n puolesta päivitetty tänään klo 13:29 Kainuulaiset kansanedustajat vetoavat Oulun yliopiston hallitukseen Kajaanin opettajainkoulutuksen puolesta. TAUSTA: Kainuun kansanedustajien avoin kirjelmä Oulun yliopiston hallitukselle julkaistu tänään klo 12:19, päivitetty tänään klo 12:21 Kainuulaiset kansanedustajat Timo Korhonen, Merja Kyllönen, Paula Lehtomäki sekä Raimo Piirainen vetoavat avoimella kirjeellä Oulun yliopiston hallitukseen sekä rehtori Lauri Lajuseen ja hallintojohtaja Hannu Pietilään Kajaanin opettajankoulutuksen turvaamiseksi. OPETTAJAINKOULUTUS TULEE TURVATA KAJAANISSA Eduskunta haluaa kehittää yliopistokeskuksia Kainuulaisina kansanedustajina olemme seuranneet erittäin huolestuneina Oulun yliopiston taloustilannetta ja siihen liittyen yliopiston toimenpiteitä ja suunnitelmia koskien Kajaanin opettajainkoulutusta sekä koko Kajaanin yliopistokeskusta. Tässä avoimessa kirjelmässämme myöhemmin todettavin perusteluin katsomme, että: - Kajaanin opettajainkoulutuksen esille noussut lakkauttaminen ei ole perusteltua. - Oulun yliopiston hallituksen tulee selvittää perusteellisesti talouden sopeuttamisen yhteydessä kasvatustieteellisen koulutuksen ja opettajainkoulutuksen rakenteellisen kehittämisen vaihtoehdot huomioiden alueelliset korkea-asteen koulutusmuutosten kokonaisvaikutukset ja aluetaloudelliset vaikutukset. - Tämä esitys pitää sisällään myös sen vaihtoehdon, että yliopiston perusluokanopettajien koulutus saattaisi olla taloudellisesti tehokkainta keskittää Kajaaniin. - Huomioiden myöhemmin kirjelmässä esiintulevat eduskunnan näkemykset yliopistokeskusten kehittämisestä, näyttäytyvät yliopiston rajut määrärahaleikkaukset Kajaanin yliopistokeskuksen toiminnasta kyseenalaisilta. Toivomme, että yliopiston hallitus arvioi myös tätä kysymystä vielä erikseen. Puolustaessamme yliopistokeskusten asemaa mm. yliopistolakia käsiteltäessä, emme suinkaan ajatelleet, että emoyliopistot omin toimenpitein ajaisivat yliopistokeskukset alas.

10 10 Näkemystemme taustaksi toteamme seuraavaa: Yliopistokeskukset Yliopistolain uudistamisen yhteydessä yliopistokeskusten asema oli poliittisen arvioinnin kohteena. Hyväksyessään uuden lain kesäkuussa 2009 eduskunta lisäsi yliopistokeskukset lakiin ja lausumallaan edellytti, että hallitus huolehtii, että yliopistokeskuksille taataan vähintään nykyisen tasoiset voimavarat. Eduskunnan tahto oli turvata yliopistokeskuksille perusraha, jolla yliopistojen yhteistyötä voidaan niissä kehittää. Tämän lisäksi yliopistokeskuksissa edellytetään alueellista rahoitusta ja kunkin kumppanuusyliopiston omaa panostusta. Oulun yliopistolla on vastuullaan kehittää Kajaanin yliopistokeskusta. Yliopistokeskukset ovat osa suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Ne ovat toimineet vuodesta 2004 alkaen kuudella paikkakunnalla, maakuntakeskuksissa, joissa ei ole omaa tiedeyliopistoa. Yliopistokeskukset yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa turvaavat korkeakoulutasoiset innovaatiopalvelut näillä alueilla, joissa asuun yli 20 % Suomen väestöstä. Korkeakoulujen osalta kyse on ns. kolmannesta tehtävästä, jossa alueellinen jalkautuminen on välttämätöntä hyötyvaikutusten levittämiseksi. Kainuun kehitykselle Kajaanin yliopistokeskus on elintärkeä. Muutokset ja uhkakuva Mielestämme Kajaanin yliopistokeskus on Oulun yliopiston aikaisempien toimenpiteiden ja suunnitteilla olevien rahoitusleikkausten johdosta joutumassa kestämättömään asemaan. Kaikkineen korkea-asteen koulutukseen Kainuussa vuosina kohdistetut leikkaukset vaarantavat Kainuun myönteisen kehityksen. Korkea-asteen aloituspaikat Kainuussa ovat olleet selvästi alle maan keskitason. Toteutuneita supistuksia ovat olleet: yliopiston varhaiskasvatus 40 ap, yliopiston tietojenkäsittely 40 ap ja lisäksi mm. luokanopettajien kielikylpykoulutus, erikoistumismahdollisuuksien kaventuminen sekä mittalaitelaboratorion DI-muuntokoulutus. Ammattikorkeakoululta on lisäksi vähentynyt 20 ap. Näyttää kuitenkin siltä, että rajuimmat muutokset Kainuun osalta ovat tapahtumassa nyt yliopistouudistuksen astuessa voimaan. Oulun yliopiston suunnitelmista on tiedossamme, että Kajaanin yliopistokeskuksen budjettirahoituksesta aiotaan vähentää 45 %. Se voi vaikuttaa myös Kajaanin korkeakoulukonsortion tärkeimmäksi hankkeeksi nimettyyn CEMIS-toimintaan. Tietojenkäsittelytieteen Kajaanin koulutuksen ja yliopistokeskuksen leikkaukset ovat vuositasolla yhteensä 1,3 M. Tietojenkäsittelytieteen koulutukseen Kajaani ja valtio ovat panostaneet yli 4 milj. euroa osana Kainuun hallintokokeilun toimenpiteitä. Koulutukseen panostettu hyöty on siirtymässä Kajaanista Ouluun, mikä ei ole ollut maakuntakokeilun tarkoituksena. Keskustelun kohteeksi on noussut Kajaanin opettajankoulutuksen jatkuminen, vaikka yliopiston hallitus on jo ymmärtääksemme kertaalleen päättänyt luokanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen pitämisestä Kajaanissa. KOKY:n lakkautus merkitsee rahavirtana 3,3 M ja normaalikoulun kanssa yhteensä 5,5 M. Toteutuessaan kaikki Oulun yliopiston leikkaukset suoranaisesti olisivat yhdessä 6,8 M eli enemmän kuin yliopiston budjettialijäämä Käytännössä tämä kaiketi tarkoittaisi sitä, että Oulun yliopisto ei enää panostaisi Kainuun toimintoihin lainkaan omaa rahoitustaan, vaan käyttäisi yksinään eduskunnan tahtoon perustuvan yliopistokeskusrahoituksen.

11 11 Vaikutuksista alueelle ja yliopistolle Yliopistolain mukaan kaikilla yliopistoilla on kolme tehtävää riippumatta yliopiston omasta profiilista. Korkeakoulut ovat keskeisiä alueiden ja niiden elinkeinotoimintojen kehityksen kannalta, siksi yhteiskunnallinen vuorovaikutus kuuluu niiden tehtäviin. Oulun yliopistolla on erityisesti suuri alueellinen vastuu puolen Suomen yliopistona. Alueelliseen tehtävään yliopisto on alkujaan perustettukin. Yliopiston hyötyvaikutus ei laajene alueille ilman fyysistä läsnäoloa. Kajaani on Oulun yliopiston toiseksi suurin toimintapaikka. Sen ansiosta yliopisto näkyy ja vaikuttaa Kainuussa ja Ylä-Savossa. Yliopisto on tehnyt kunnioitettavaa aluekehitystä menneiden vuosikymmenien aikana. Siitä on hyötynyt sekä alue että yliopisto. Yliopiston kannalta vetäytyminen koulutusvastuusta Kajaanista merkitsee yliopiston vaikutusalueen heikkenemistä. Kainuun aluetalouden kannalta vaikutukset olisivat erityisen voimakkaat: Kaikkien yliopistollisten toimintojen suora rahavirta Kainuussa on tasoa 15 M /vuosi. Yksin opettajankoulutuksessa Kajaanissa on yli 70 henkilöä. Opiskelijoita on yhteensä 550, jotka tuovat oman rahavirran kaupunkiin. Näiden lisäksi tulevat välilliset vaikutukset aluetalouteen. Puhumattakaan siitä, kuinka vahva vaikutus yliopistotasoisella koulutukselle on yleensäkin ympäröivän alueen henkiseen ja taloudelliseen kehitykseen. Tehokkuudesta Mitkään taloudelliset tai toiminnalliset tunnusluvut eivät näytä puoltavan yliopistokoulutuksen lakkauttamista Kajaanissa. Oulun Yliopiston koulutus Kajaanissa on tehokasta ja taloudellista. Kajaanissa valmistuu yli 40 % Oulun yliopiston kasvatustieden maistereista, vaikka kasvatustieteellisen budjetista ja henkilöstöstä Kajaanin osuus on alle 1/3. Myös tutkintoja per opetushenkilö valmistuu Kajaanissa 3, kun vastaava luku Oulussa on 2,3. Näyttää myös siltä, että Kajaanissa lähes kaikki opiskelijat valmistuvat suunnitellusti, toisin kuin Oulussa. Tästä taas seuraa se, että Kajaani tuottaa hyvin yliopistolle keskeistä tutkintorahoitusta. Lopuksi Kajaanissa ja Kainuussa ollaan valmiita muutoksiin, mutta siten, että alueen toimijat voivat osallistua omalta osaltaan sen suuntaamiseen. Esimerkiksi aiempi varhaiskasvatuksen koulutuksen siirto Ouluun tapahtui yhteisymmärryksessä, kun yliopisto sitoutui profiloituneen luokanopettajakoulutuksen kehittämiseen Kajaanissa. Toivomme, että Oulun yliopiston hallitus huomioisi taloudellisestikin vaikeassa tilanteessa esittämämme näkemykset päätöksiä tehdessään. Omalta osaltamme pyrimme tekemään kaiken mahdollisen poliittisessa päätöksenteossa turvataksemme mm. yliopistojen tasavertaisen rahoituksen. Kunnioittaen Timo Korhonen, Paula Lehtomäki, Merja Kyllönen ja Raimo Piirainen Kainuussa 1. päivänä helmikuuta 2010

12 Kainuu Etusivu > Artikkeli Piirainen kyselee yliopistojen perusrahoituksesta julkaistu tänään klo 13:12 12 Kuva: YLE Kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yliopistojen perusrahoituksesta Piirainen kysyy, toimiiko hallitus lupaustensa mukaisesti ja tuo lisäbudjetin, jolla yliopistojen perusrahoitus voitaisiin turvata. Viime syksynä yliopistouudistuksen valmistelussa ilmoitettiin perusrahoituksen olevan kiveen hakattu, muistuttaa Piirainen. Opetusministeri Sari Sarkomaa vakuutti tuolloin, ettei yliopistoja laiteta juoksemaan yksityisen rahoituksen perässä. YLE Kainuu

13 13 Kainuun Sanomat , Artikkeli, sivu 9 Ministeri ei ole vastannut Kainuun Sanomissa on käyty keskustelua yliopistokeskuksen tulevaisuudesta, hyvin huolestuneena. Syytä onkin, sillä Matti Vanhasen hallitus valmisteli yliopistolakiuudistuksen ja vei sen läpi opposition vastakkaisista perusteluista huolimatta. Kaikkihan juontaa alkunsa yliopistolakiuudistuksesta. Jo alkuvaiheessa oli nähtävissä, ettei "pieniä" yliopistoja ja yliopistokeskuksia kohdella tasavertaisesti. Päätettiin perustaa Aaltoyliopisto, jolle annettiin muihin yliopistoihin nähden merkittävästi paremmat eväät kuin muille yliopistoille. On nähtävissä, miten Suomen yliopistojen eriarvoistuminen etenee hallitsemattomasti, niin kuin on tapahtumassa hyvää vauhtia koko yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa vain erittäin lahjakkailla ja varakkailla on mahdollisuus opiskella Aaltoyliopistossa "Suomen Harvardissa". Aaltoyliopiston arvo kasvaa ja muiden yliopistojen arvo laskee. Oman varainhankinnan roolia yliopistojen osalta vahvistettiin. Nyt Aaltoyliopisto imuroi yksityistä rahoitusta koko Suomen alueelta, myös Oulusta. Näin Oulun yliopiston osalta yksityisen rahoituksen hankkiminen on kiven alla. Oulun yliopiston rahoitustarve on 20 miljoonaa euroa ja kasassa on ainoastaan alle kolme miljoonaa. Tästä seuraa, että Oulun yliopisto rahapulassaan joutuu karsimaan aloituspaikkoja ja karsiminen on helppo aloittaa Kajaanin yliopistokeskuksesta. Samalla on uhattuna Kajaanin ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen suunnittelema Korkeakoulukonsortio. Keskustelin eduskunnassa opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) kanssa Hän sanoi olevansa perillä em. tilanteesta ja että häntä on informoitu asiasta. Lisäksi hän totesi, että "tervehdyttämistä on Oulun yliopiston alueella tapahduttava". Kainuun kokoomuksen edustajat ovat omien sanojensa mukaan pyrkineet vaikuttamaan ao. ministeriin, ettei Kajaanin yliopistokeskuksen opiskelupaikkoja vähennettäisi, mutta vain pyrkineet. Sitten he ovat ensimmäisinä vaatimassa kainuulaisia kansanedustajia vaikuttamaan, jottei pahat ennustukset toteutuisi. Olisi ollut paikallaan olla lain valmistelun aikaan liikkeellä ja viemässä viestiä ministerille niistä seurauksista, mitkä uudistuksesta seuraavat, mutta eihän se kuulu kokoomuksen rooliin. Opposition tehtävänä on "räksyttäminen." Me, kainuulaiset kansanedustajat olemme jättäneet ministerille kirjallisen kysymyksen asian johdosta. Vastausta emme ole vielä saaneet. Olen hyvin monessa asiassa huomannut, miten kokoomuslaiset edustajat puhuvat vahvasti asian puolesta, mutta kun on tahdonilmaisun aika, silloin ollaan hiljaa tai äänestetään hallituksen linjan mukaan. Lisäksi olen huomannut, että kokoomuksen mainostoimistolta tulee samoja kannanottoja, kuin mitä demarit esittivät puolitoista vuotta sitten. Jo maakuntatasolla ilmaukset ovat nähtävissä. Puhutaan oikeudenmukaisuudesta, hyvinvointivaltiosta (oli aikaisemmin hyvinvointiyhteiskunta) ja unelmista.

14 14 Kuka nämä on nostanut ensimmäiseksi esille, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Silloin ne porvarimediassa lytättiin mössöunelmaksi, nyt niitä kiikutetaan joka paikkaan. Tämä osoittaa, ettei kokoomuksella ole todellisia eväitä hallita ja pitää yllä yhteiskuntajärjestelmää sekä luoda sellaista, josta jokainen suomalainen voisi olla tyytyväinen. Pienituloinen joutuu tulevaisuudessa turvautumaan julkisiin palveluihin, jotka on kokoomuksen toimesta saatettu ala-arvoiseen tilaan. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd.)

15 Yliopistojen rahoitus Kainuun Sanomat On todella mielenkiintoista seurata käytyä keskustelua yliopistojen rahoituksesta, sekä kuulla perusteluja hallituspuolueiden edustajilta, siitä mikä on ongelma tai onko sitä olemassa ollenkaan. Etenkin kokoomuksen kansanedustajat ovat hyvin vahvasti puolustaneet opetusministeri Virkkusen näkemyksiä. Heidän mielestään oppositio pelottelee aivan turhaan kansalaisia. Yliopistolain uudistuksesta johtuu kaikki rahoitukseen liittyvät ongelmat, tämä on aivan selvä asia. Hallituksen esityksestä yliopistoista tehtiin itsellisiä oikeushenkilöitä eli niille annettiin itsenäinen päätösvalta ja rahan keruuoikeus, autonomiaa lisättiin. Perusrahoitus tulee valtion kassasta, kehittämis- ja tutkimusrahaa ne voivat kerätä yrityksiltä. Valtio antaa lisäksi kaksi ja puolikertaisesti sen summan minkä yliopisto on itse saanut kerättyä. Kokoon saatua rahaa ei käytetä, vaan pääoman tuottoa yliopisto voi käyttää toiminnassaan. Taustalla on ajatus säätiöittämisestä. Yliopistot ovat nyt rinnastettavissa hyvin pitkälle osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin. Niille säädettiin työantajansosiaaliturvamaksu, jonka vaikutus on yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, lisäksi tuli arvonlisävero yritystoimintaan verrattavasta toiminnasta. Tämä tarkoittaa esim. ulkopuolisille järjestettäviä seminaareja, joissa peritään osallistumismaksuja. Nämä unohtui ottaa huomioon rahoituksen osalta, lakia valmisteltaessa. Lisäksi unohtuivat virkaehtosopimusten mukaiset palkankorotukset huomioimatta. Eduskunnan viime vuoden viimeisen kokouspäivän aamuna Perustuslakivaliokunta esitti lausunnossaan, että työnantajan sosiaaliturvamaksu yliopistoilta puolitetaan kahdeksi vuodeksi erillislailla, joten vuosille 2010 ja 2011 yliopistot maksavat vain puolet normaalista sotu-maksuista eli 20 miljoonaa euroa. Jos tätä ei olisi tehty, rahoitusvaje olisi tuon 20 miljoonaa euroa suurempi. Vähintään silloin piti selvitä myös hallituspuolueiden edustajille, miten hataralla pohjalla valmistelu on ollut. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Pekka Ravi puolusteli vielä Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa sanomalla, että yliopistojen rahoitusta lisättiin merkittävästi. Sen myönnän, että lisättiin, mutta bruttomääräisesti. Nettovaikutus kaikkien maksujen jälkeen on negatiivinen. Lisäksi Aaltoyliopisto sai muita merkittävän perusrahoituksen. Maakunnissa toimivat kokoomuslaiset kunnallis- ja maakuntapoliitikot ovat myöntäneet, ettei nyky hallituksen politiikka tue aluepolitiikkaa. Mielestäni merkittävä kommentti tuli edellisellä viikolla kainuulaiselta kokoomusvaikuttajalta, hän myönsi ettei kokoomus ole harjoittanut aluepolitiikkaa, jolla olisi ollut merkitystä Pohjois-Suomelle ja Kainuulle. Tämä on totta, kokoomus ei harjoita aluepolitiikkaa, ja kun keskustakin on unohtanut aluepolitiikan yksityistämis- ja ulkoistamisvimmassaan, niin ei sitä kukaan hoida nykyhallituksessa. Se näkyy hyvin selvästi hallituksen tämän hetken linjauksissa. Oulun yliopiston osalta rahoitus on alijäämäinen 8-9 miljoonaa euroa, mikä on yliopiston kurottava umpeen vuoteen 2012 mennessä, jollei lisärahaa tule. Perusrahoituksen vaje on 3,2 miljoonaa euroa. Kustannukset joita ei valmistelussa ministeriö ottanut huomioon. Palkankorotusvara 5 Me, sotu-maksu 0,8Me ja alv.0,1me. Kaiken tämän jälkeen mielestäni syy ei ole Oulun yliopiston, vaan ministeriön ja valmistelusta vastaavan ministerin sekä hallituksen. Oppositiosta esitettiin vahvoja perusteluja nimenomaan maakuntayliopistojen puolesta, mitä vaikutuksia mahdollisesti seuraa jos laki sellaisenaan hyväksytään. Kannattaa käydä tutustumassa eduskunnan keskustelupöytäkirjaan Sieltä selviää mitä kukin on asiasta silloin sanonut. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd.) 15

16 Julkisen sektorin tukitoimet työllisyyden torjumiseksi ovat romahtaneet 16 Oikeistohallitus on kutistanut voimakkaasti julkisen sektorin palveluja ja luonut näin tilaa yrittämiselle. Pyrkimyksissään yksityistää julkiset palvelut hallitus on jättänyt huomiotta erään tärkeän seikan, julkisen sektorin merkittävyyden työttömyyden torjunnassa. ***** 90-luvun lama tuotti massatyöttömyyden, jonka torjumiseksi kehitettiin erilaisia tukitoimia. Yksi malli torjua työttömyyttä oli valtion ja kuntien kautta kanavoidut tukitoimet työttömille. Vuonna 1996 nämä tukitoimet olivat korkeimmillaan, jolloin tukitoimenpiteille oli sijoitettuna työtöntä. Valtiolle oli sijoitettu ja kuntiin , julkisen sektorin tukitoimenpiteille oli sijoitettu työtöntä. Määrä oli merkittävä ja usealle työttömälle tämä merkitsi selviytymistä pahimman työttömyyskauden yli. ***** Suomea uhkaa jälleen massatyöttömyys, jonka torjuminen kuuluisi hallituksen tärkeimpiin tehtäviin. Hallituksen toimet työttömyyden torjunnassa ovat olleet kuitenkin käsittämättömän vaatimattomat. Marraskuussa oli tukitoimenpiteille sijoitettu valtiolle 1159 ja kuntiin 7329 työtöntä. Julkisen sektorin tukitoimenpiteisiin oli marraskuussa sijoitettu ainoastaan 8488 työtöntä, joka tarkoittaa sitä, että julkiselle sektorin tukitoimenpiteille on sijoitettuna n työtöntä vähemmän kuin edellisen massatyöttömyyden aikana. Ero on 90-luvun julkisen sektorin työllisyyden tukitoimiin järkyttävän suuri, onko julkinen sektori ajettu hampaattomaksi työttömyyden torjunnassa? ***** Perustuslaissa on säädetty, että julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja on turvattava jokaiselle oikeus työhön. Valtiovalta on kuitenkin kiihdyttänyt työttömyyden ongelmia vähentämällä työpaikkoja tuottavuusohjelmallaan eri valtionyhtiöissä ja -organisaatioissa. Valtiovalta toimii näin vastoin perustuslakia, kun ei laman aikana pyri pitämään, eikä luomaan uusia työpaikkoja, jotka ovat omassa päätösvallassaan.

17 Työvoimapoliittisin toimin 17 työllistettyjen määrä laskee yhä Erityisesti nuorisotyöttömyys kasvaa, valtion tukitoimet kuitenkin hiipuvat Juhani Aro Uutispäivä Demari Työttömyys kasvoi viime vuonna nopeasti. Silti kasvu oli hitaampaa kuin eri tutkimuslaitokset vielä syksyllä ennustivat. Työttömyysaste nousi Tilastokeskuksen tiistaina julkistamien tietojen mukaan keskimäärin noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömyysaste kasvoi vajaat kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Viime vuonna menetettiin työpaikkaa. Työpaikat vähenivät työttömyyden kasvua enemmän, koska työntekijöitä poistui vuoden mittaan työmarkkinoilta. Erityisesti nuorten työttömien määrä on rajussa kasvussa. Työttömyys kasvoi tasaisesti kaikissa ammattiryhmissä, eniten teollisessa työssä. Myös pitkäaikatyöttömyys oli kasvussa. FAKTA Työttömyyden lukuja Tulos hiukan yllätti Viime vuoden työllisyysluvut yllättivät taloudellisset tutkimuslaitokset, sillä luvut eivät olleet niin karmeita kuin viime syksyn ennusteissa odotettiin. Talousromahduksen olisi voinut odottaa näkyvän selvemmin työttömyysluvuissa, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto. Kyllä tämä selvä yllätys oli. Ilmeisesti kyse on siitä, että opiskelijat eivät ole tulleet odotettua tahtia työmarkkinoiden käytettäviksi. Toisaalta työnantajat ovat olleet irtisanomisissaan varovaisia. He ehkä näkevät valoa tunnelin päässä ja haluavat pitää työvoimastaan kiinni, Lehto arvelee. Tyyntä myrskyn edellä Entinen työministeri, sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov puolestaan näkee joulukuun luvut tyvenenä myrskyn edellä. Joulukuun luvut ovat sesongin takia paremmat kuin marraskuun, Filatov sanoo. Pahoina merkkeinä hän pitää nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvua sekä ikääntyneiden työttömyyden kasvua. Ei tässä ole mitään syytä vielä kenenkään huokaisra helpotuksesta. Filatov sanoo. Vuodessa on menetetty lähes työpaikkaa. Niiden luominen kesti viisi vuotta, Filatov näkee, Lisäbudjetti riittämätön Työministeri Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan työllisyyslisäbudjetti annetaan eduskunnalle riittävän aikaisin, vaikka se tuleekin vasta joulun jälkeen. Kokonaisuudessaan lisäbudjetti on vain muutamia Työttömyysaste on 8,2 prosenttia, kasvua 1,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Työttömiä oli joulukuussa Koko viime vuonna työttömien määrä nousi keskimäärin henkeen. Työttömiä oli keskimäärin enemmän kuin vuonna Joulukuussa työttömien määrä nousi henkeä suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Viime vuonna menetettiin työpaikkaa. Työllisiä oli joulukuussa 2,4 miljoonaa. Työllisyysaste laski koko viime vuonna 68,3 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 70,6 prosenttia. Joulukuussa vuotiaista työttömänä oli 20,2 prosenttia, missä oli peräti 7,8 prosenttiyksikön kasvu. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa , kasvua Tilastokeskus kymmeniä miljoonia. Se on vain pisara suuressa meressä, sanoo Filatov. Hänen mukaansa juuri nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat aktivointitoimia. Lisäbudjetista huolimatta toimenpiteillä työllistettyjen määrä tulee yhä vähenemään, Filatov ennakoi. Entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) näkee edessään synkän työttömyysvuoden, vaikkeivät tuoreet luvut ennustetun pahoja olleetkaan. Raimo Piirainen vaatii julkiselle sektorille tukityöpaikkoja Hallitus on jumiutunut hallitusohjelmansa vangiksi, eikä ole taipunut opposition painostukseen tehostaa tukityöllistämistä. Edellisen massatyöttömyyden kurimuksessa 90-luvulla oli julkisen sektorin tukitoimenpiteisiin sijoitettuna korkeimmillaan yli työtöntä. Julkisen sektorin tukitoimenpiteet työttömyyden Kari Hulkko Kari Hulkko Raimo Piirainen etsisi työttömille työpaikkoja julkiselta sektorilta. torjumiseksi ovat nyt vaatimattomat, tukitoimenpiteisiin on sijoitettuna nyt vain työtöntä. Hallituksen on pikaisesti uudistettava hallitusohjelman ja aloitettava julkisen sektorin toimet työttömyyden torjumiseksi, vaatii kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.). Julkisen sektorin tukitoimenpiteille voitaisiin sijoittaa kymmeniä tuhansia työttömiä. Näillä työpaikoilla autettaisiin perheitä selviämiään lamasta, toteaa Raimo Piirainen. Myös SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola vaatii hallitukselta nopeampia toimia nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi. Työttömyyden hoitaminen käy aina paljon kalliimmaksi sekä taloudellisesti että inhimillisesti kuin työttömyyden ehkäiseminen. Siksi lisäbudejtti nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi olisi tuotava eduskuntaan heti helmikuun alussa. Erityisesti nuorille on tärkeää osoittaa työvoimapoliittisin toimin mahdollisuuksia työharjoitteluun, koulutukseen ja työssäoppimiseen. (JA) Sinnemäki: Lisää rahaa tulee maaliskuussa STT Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi pahimman työttömyyskauden olevan vasta edessä. Työministeri Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan lähiaikoina nähdään, kuinka paljon vaikeampi tästä vuodesta on tulossa. Syynä on se, että yritykset ovat tähän asti pyrkineet välttämään irtisanomisia. Jatkossa voi olla, että siihen ei enää kyetä. Paineita kasaantuu julkiselle sektorille. Sinnemäen mukaan hallitus aikoo maaliskuun aikaistetussa lisäbudjetissaan lisätä panostuksiaan työllisyyden hoitoon. Yksityiskohtaisemmista keinoista ei vielä ole sovittu. Sinnemäen mukaan hallitus on jatkuvasti lisännyt rahoitusta hallitusohjelman ja budjettien ulkopuolelta. Budjetin lisäksi ministeriön omia rahoja käytetään jo alkuvuodesta. Sinnemäen mukaan ennusteet ovat kuitenkin olleet pahempia kuin toteutunut tilanne. Kotitaloudet jatkaneet kulutamista Työministeriön neuvottelevan virkamiehen Ilkka Nion mukaan työttömyystilanteen huononeminen alkoi jo vuoden 2008 puolivälissä, jolloin kysyntä kääntyi laskuun. Teollisuuden työpaikoista on viennin romahdettua menetetty noin 15 prosenttia. Työttömyys iski miesvaltaisille aloille, kuten metsäteollisuuteen ja rakentamiseen. Korjausrakentaminen ja julkiset investoinnit ovat helpottaneet tilannetta. Koska vientiteollisuus on pääosin Etelä-Suomessa, työttömyys on siellä pahin. Esimerkiksi Kainuussa tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Lehtikuva / Timo Jaakonaho Taantuman aikana monen työura on jäänyt kesken. Nion mukaan työttömyyden kasvua voidaan pitää jopa vähäisenä, jos se suhteutetaan talouden huonoon tilaan. Viime lamassa 1990-luvun alussa kokonaistuotanto putosi vähemmän mutta työttömyys kasvoi selvästi enemmän. Vienti väheni viime vuonna yli 20 prosenttia, minkä olisi nyt pitänyt aiheuttaa suurempia ongelmia. Tilannetta on helpottanut kotitalouksien korkeana pysynyt kulutus. Palvelualoilla työpaikkojen määrä on laskenut vain muutamia prosentteja.

18 "Kalastuksenhoitomaksu pois nuorilta työttömiltä" julkaistu tänään klo 14:37 18 Kuva: YLE Kajaanilainen kansanedustaja Raimo Piirainen (sd) haluaa vapauttaa alle 25-vuotiaat työttömät kalastuksenhoitomaksusta. Piirainen on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen kalastuslain muuttamisesta. Kansanedustaja Raimo Piiraisen mukaan on tärkeää tukea nuorten työttömien jaksamista ja hyvinvointia. Kalastus on luonnonläheinen harrastus, johon nuoria tulee kannustaa. - Tämän vuoksi alle18-vuotiaat on vapautettu kalastuksenhoitomaksusta, ja on perusteltua laajentaa maksuvapautus koskemaan myös työttömiä alle 25-vuotiaita, toteaa Piirainen. YLE Kainuu

19 19 Kajaani Etusivu > Artikkeli Vartius on avattava kontti- ja henkilöliikenteelle julkaistu eilen klo 14:49, päivitetty eilen klo 14:50 Kuva: YLE / Tiina Kokko Kainuulaiset kansanedustajat Raimo Piirainen (sd), Merja Kyllönen (vas) ja Timo Korhonen (kesk) haluavat avata kontti- ja henkilöliikenteen Vartiuksen raja-asemalta. Kansanedustajien mielestä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan logistinen asema vahvistuu tehokkaalla ja toimivalla rautatieyhteydellä Venäjälle. Barentsin alueelle on kehittymässä tavaraliikenteelle merkittävää potentiaalia useissa energia- ja kaivosinvestoinneissa. Kansanedustajat esittävät, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Ylivieska - Vartius ratayhteyden parantamiseksi sekä neuvottelee venäläisten kanssa henkilöjunaliikenteen aloittamisesta Kajaanin ja Kostamuksen välillä. YLE Kainuu

20 20 Kajaani Etusivu > Artikkeli Vartius on avattava kontti- ja henkilöliikenteelle julkaistu eilen klo 14:49, päivitetty eilen klo 14:50 Kuva: YLE / Tiina Kokko Kainuulaiset kansanedustajat Raimo Piirainen (sd), Merja Kyllönen (vas) ja Timo Korhonen (kesk) haluavat avata kontti- ja henkilöliikenteen Vartiuksen raja-asemalta. Kansanedustajien mielestä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan logistinen asema vahvistuu tehokkaalla ja toimivalla rautatieyhteydellä Venäjälle. Barentsin alueelle on kehittymässä tavaraliikenteelle merkittävää potentiaalia useissa energia- ja kaivosinvestoinneissa. Kansanedustajat esittävät, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Ylivieska - Vartius ratayhteyden parantamiseksi sekä neuvottelee venäläisten kanssa henkilöjunaliikenteen aloittamisesta Kajaanin ja Kostamuksen välillä. YLE Kainuu

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa

Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös elokuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.9. klo 9.00 Lomautukset pitivät Kainuun työttömyyden korkealla myös kuussa Työttömyysjaksot pitkittyvät, kun uutta työvoimaa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Köyhyyden monet kasvot

Köyhyyden monet kasvot Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?

KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.8. klo 9.00 Työttömyys kasvaa, mutta hitaasti Naisten työttömyys kasvaa, miesten vähenee Työttömyyden kasvu jatkui myös kuussa,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.5. klo 9.00 Kainuun työttömyydessä orastaa merkkejä paremmasta Muutamassa Kainuun kunnassa oli työttömiä kuussa vähemmän kuin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto. HE 234/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2

Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö me. 2 Kohti kestävää tulevaisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Ulla Nord, toimitusjohtaja Me-säätiö 19.4.2017 me. 2 Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Miten kestävää kehitystä voidaan edistää

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta. HE 75/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 %

Työttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 % NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.3. klo 9.00 Työttömyys vähenee taas Kainuussa Työttömät kouluttautuvat - nuorisotyöttömyys väheni kuukaudessa 15 % Vuoden vaihteessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Lomautukset kasvattivat työttömyyttä Kainuussa Työvoiman kysyntä takkuilee ja työttömyyden väheneminen odotuttaa

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet TOTEUTUVAT VAATIVAT VIELÄ TÖITÄ Työllisyysaste

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 4.9.2017 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 21.10. klo 9.00 Kainuussa työttömyys pitkittyy ja pysyttelee selvästi vuoden takaista korkeammalla Jo neljännes työttömistä on ollut

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-9/2019 20 18 16 14 12 2016 2017 2018 2019 10 10,5 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Syyskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle

SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle Palvelut tiiviimmin osaksi kokonaisuutta Ansio- ja syyperusteinen sosiaaliturva on hyvä pohja uudistukselle. Riittävä perusturvan taso takaa säällisen toimeentulon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: MAALISKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.4.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Työttömyys painui syyskuussa alle neljäntuhannen

Työttömyys painui syyskuussa alle neljäntuhannen 1 (7) Julkistettavissa 25.10. klo 9.00 Kainuun työllikatsaus, kuu Työttömyys painui kuussa alle neljäntuhannen henkilön Kainuun työttömyys lähestyy jo historiallisen hyviä lukuja Työttömyys väheni Kainuussa

Lisätiedot