HRAKKautta Duuniin Maahanmuuttajan tie työhön ja ammattiin miten ohjaan, opetan ja kannustan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HRAKKautta Duuniin Maahanmuuttajan tie työhön ja ammattiin miten ohjaan, opetan ja kannustan"

Transkriptio

1 HRAKKautta Duuniin Maahanmuuttajan tie työhön ja ammattiin miten ohjaan, opetan ja kannustan Toimittanut Lenita Pihlaja

2 HRAKKautta Duuniin

3 Sisällysluettelo Lukijalle 7 Lenita Pihlaja Duuniin-projekti 9 Lenita Pihlaja, Anne-Mari Kaapu ja Heli Salonen OPISKELIJAREKRYTOINTI JA ALKUKARTOITUKSET Koulutuksiin ohjaaminen ja hakeutuminen 17 Pia Vedenpää ja Liisa Juuso-Silvennoinen Suomen kielen taitojen testaaminen Duuniin-projektissa 21 Lenita Pihlaja MONIKULTTUURINEN OHJAUS Maahanmuuttajien ohjaus yhteinen haasteemme 27 Kai Koivumäki Hän tekee kyllä hyvin kun saa opastusta Työhönvalmennus maahanmuuttajakoulutuksessa 35 Anne-Mari Kaapu Maahanmuuttajien ohjaus työvoimatoimiston näkökulmasta 45 Pekka Salomaa Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta puhdistuspalvelualan koulutuksessa 51 Heidi Heikkinen AMMATTILLISEN SISÄLLÖN JA KIELEN OPETUKSEN INTEGROINTI Miksi kielellä on väliä ammattiaineenkin opetuksessa? 57 Anne Räsänen Opettaja on hyvä mutta minä en ymmärrä Miten opettaa ammattiaineen sisältöjä monikulttuurisessa ryhmässä? 63 Lenita Pihlaja Julkaisija: Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Toimittanut: Lenita Pihlaja Valokuvat: Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Ulkoasu: Intro Design Paino: Savion kirjapaino, 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) Ruokamyrkytyksistä palovammoihin selkokielistä materiaalia tekemässä 77 Heli Salonen KULTTUURIEN JATKUMO Monikulttuurisuus Miten suhtaudun omaan ja vieraaseen? 87 Päivi Vartiainen-Ora

4 DUUNIIN-PROJEKTI DUUNIIN-PROJEKTI Lukijalle Käsissäsi on Duuniin-projektin kirja, joka koostuu maahanmuuttajien kouluttajien sekä ohjauksen ja opetuksen ammattilaisten artikkeleista. ESR-rahoitteinen Duuniin-projekti toimi vuosina , ja sitä hallinnoi Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. Projektin tarkoituksena oli eri ammattialoille ohjaavilla ja valmentavilla koulutuksilla auttaa maahanmuuttajia työllistymään ja löytämään paikkansa Suomessa paremmin. Kirjaa kirjoittaessamme olemme ajatelleet erityisesti niitä nykyisiä ja tulevia ammattiaineen kouluttajia, jotka opettavat myös maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien määrä ammatillisessa koulutuksessa on lisääntymässä ja siksi tarvitaan metodeja ja materiaaleja, joiden avulla voimme paremmin ottaa heidän erityistarpeensa huomioon. Toivomme tämän kirjan teksteistä olevan apua, kun kohtaat työssäsi maahanmuuttajia ja mietit ratkaisuja työsi haasteisiin. Kirja on siis tarkoitettu nimenomaan niille ammattiaineen kouluttajille, jotka opettavat maahanmuuttajia. Toivomme kirjan auttavan myös muita opettajia, kouluttajia ja työntekijöitä, joiden työympäristöön maahanmuuttajat kuuluvat. Kirjan lisäksi projektin tuotteisiin kuuluu verkkosivusto, jolla on esillä Duuniin-projektin koulutuksien aikana laadittuja materiaaleja. Ne on tarkoitettu lähinnä kouluttajien opetusmateriaaliksi. Verkossa on materiaalia hygieniaosaamisen opiskelua varten (materiaalin oikeellisuus on tarkistettu Elintarvikevirastossa), ensiapu 1 -kurssille sekä puhdistuspalvelun ja jossain määrin myös hoiva- ja huolenpidon tunneille. Verkossa on myös kuvamateriaalia siivouksen ja teknisten töiden työvälineistä. Verkkosivut ovat osoitteessa Sekä kirjan että verkkomateriaalin tuottaminen on ollut iso työ, joka on rutistettu kokoon lyhyessä ajassa. Tästä työstä haluan kiittää oivallista tiimiämme: työhönvalmentaja Anne-Mari Kaapua, suunnittelija Heli Salosta paneutuvasta selkokielistämisestä, viime hetken avusta Riikka Kuningasta ja erityisesti Markus Hjeltiä ilman häntä olisimme olleet teknisesti verkkojen ulkopuolella. junassa välillä Jyväskylä Riihimäki helmikuussa 2008 Lenita Pihlaja Projektipäällikkö, S2-opettaja, selkokielistäjä 6 7

5 DUUNIIN-PROJEKTI DUUNIIN-PROJEKTI Duuniin-projektista Lenita Pihlaja, Anne-Mari Kaapu ja Heli Salonen Duuniin oli Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen hallinnoima maahanmuuttajien työllistymistä edistävä ESR-rahoitteinen projekti. Se alkoi vuoden 2006 alussa ja päättyi Projektin tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien työllisyyttä Kanta-Hämeen alueella. Koulutuksellisina tavoitteina oli kehittää maahanmuuttajille sopivia ohjaus- ja koulutusmalleja sekä ammattialoja ja suomen kieltä integroivia oppimateriaaleja. Näitä teemoja käsitellään tässä kirjassa sekä yleisesti että erityisesti Duuniin-projektin koulutusten kautta. Projektissa toteutettiin kuusi eri aloille valmentavaa ja ohjaavaa koulutusta. Viisi ensimmäistä koulutusta toteutti Koulutuskeskus Tavastia ja viimeisen Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. Koulutusten alat, toteuttamisajat ja -paikkakunnat olivat seuraavat: Puhdistuspalvelualoille valmentava koulutus, , Hämeenlinna Sosiaali- ja terveysaloille valmentava koulutus, Hämeenlinna Tekniikan aloille valmentava koulutus, Hämeenlinna Tekniikan aloille valmentava koulutus, Riihimäki Turvallisuusalalle valmentava koulutus, Riihimäki Hyvinvointialoille ohjaava koulutus, Riihimäki 8 Moniammatillinen yhteistyö ja hyvä etukäteissuunnittelu tukevat kouluttajaa. Kukin koulutus kesti keskimäärin viisi kuukautta. Niiden tavoitteena oli nivelvaiheen opintoina edistää maahanmuuttajien pääsyä ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Koulutuksien aikana opiskelija saattoi myös tutustua kyseiseen ammattialaan ja pohtia, olisiko se itselle sopiva. Jo alan ammateissa toimineet pääsivät työssäoppimisjakson myötä myös tutustumaan alan todellisuuteen Suomessa. Koulutukset sisälsivät kyseisen ammattialan perustietoja ja -taitoja, suomen opetusta, tietojenkäsittelyä, oppimisen taitoja, työelämätaitoja sekä työssäoppimista kyseisellä alalla. Ammatillisen puolen sisällöt suunnitteli ja opetti ammattiopettaja, suomen tunnit piti suomi toisena kielenä -opettaja, työssäoppimista ohjasivat kunkin koulutuksen vastuukouluttaja ja projektissa toimiva työhönvalmentaja. Työhönvalmentajan tehtäviin kuului tämän lisäksi opiskelijoiden muunlainen tukeminen. Tästä työstä kertoo tarkemmin Anne-Mari Kaapu omassa artikkelissaan Työhönvalmennus maahanmuuttajakoulutuksessa. 9

6 DUUNIIN-PROJEKTI DUUNIIN-PROJEKTI Opiskelijavalinnat Projektisuunnitelmassa jokaisen koulutuksen ryhmäkoko oli määritelty kymmeneksi. Koska koulutukset olivat työvoimakoulutuksia, opiskelijavalinnat teki järjestävä oppilaitos yhdessä työvoimatoimiston kanssa. Näin otettiin huomioon molempien tahojen näkemys asiasta. Koulutuksista tiedotettiin laajalti: järjestävä oppilaitos teki omat esitteensä, työvoimatoimisto lähetti tiedot potentiaalisille opiskelijoille ja Duuniin-projektissa muokattiin selkokieliset esitteet, jotka lähetettiin maahanmuuttajille ja lähikuntien työvoimatoimistoille. Lisäksi eri maahanmuuttajakoulutuksissa käytiin tiedottamassa projektin tulevista koulutuksista. Koulutusalat oli valittu sen mukaan, millä alalla on joko työvoimapulaa tai mille on hyvä mahdollisuus työllistyä. Alavalinnasta ja kaikesta tiedottamisesta huolimatta koulutuksiin oli vähäinen määrä hakijoita: vain kahdessa koulutuksessa kuudesta oli opiskelijoita yli kymmenen. Niinpä koulutuksiin oli otettava mukaan kaikki hakijat, vaikka kielitaitovaatimus olikin YKI-tutkinnon arvosanaa 2 vastaava A2 (perustason kielitaito). Heikon kielitaidon turvin opetuksen seuraaminen oli ammatillisilla tunneilla vaikeaa ja opetuksellinen anti jäi vähäiseksi. Tämä osaltaan vaikutti myös projektin tuloksiin. Tavoitteena oli, että 60 % opiskelijoista työllistyisi tai pääsisi ammatilliseen koulutukseen. VÄLITÖN OHJAUS TYÖHÖNVALMENTAJAN TYÖ opiskelijan tukeminen lähi- ja työssäoppimisjaksoilla elämänhallinnan ohjaus jatkopolkujen tukeminen Ohjaus- ja koulutusmalli Projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajille sopivaa ohjaus- ja koulutusmallia. Opetus rytmitettiin mallissa siten, että opetettavia asioita voitiin integroida toisiinsa mahdollisimman paljon niin rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin. Malli on esitetty oheisessa kuviossa. OPISKELUTAIDOT minä oppijana oppimaan oppiminen oman oppimisen tavoitteet tekstin ja puheen ymmärtämisen strategioita OHJAUS- JA KOULUTUS- MALLI TYÖSSÄOPPIMISEN JA LÄHIOPETUKSEN RYTMITYS työssäoppiminen pienempinä pätkinä yhdistetty lähiopetukseen Kuviosta ilmenee, että koulutuksen rakenteessa työssäoppiminen ja lähiopetus rytmitettiin tukemaan toisiaan. Ohjaus oli joko välitöntä tai välillistä. Välitöntä eli suoraa ohjausta oli työhönvalmentajan antama tuki ja keskustelut ohjaavien kouluttajien kanssa. Välillistä oppimisen ohjausta ja tukemista oli kouluttajien kouluttaminen maahanmuuttajan kohtaamiseen sekä projektissa tuotettu selkokielinen materiaali. Näistä teemoista kerrotaan tarkemmin Pihlajan, Kaapun ja Salosen artikkeleissa. VÄLILLINEN OHJAUS OPPIAINEIDEN INTEGROINTI selkokielinen materiaali vahvistaa niin ammattiaineen kuin suomen kielen oppimista auttaa hallitsemaan opetettavaa asiaa opiskelija voi pysyä mukana opetuksessa KOULUTUSMALLI ORIENTAATIOVIIKOT perehdytys ja tutustuminen koulutukseen, oppilaitokseen ja sen opiskelutapoihin ryhmäyttäminen hopsien tekeminen alkukartoitukset (suomi, matematiikka, tietotekniikka, työkunto) 10 Kuvio 1 Duuniin-projektin ohjausja koulutusmalli 11

7 DUUNIIN-PROJEKTI DUUNIIN-PROJEKTI Koulutuksien alkukartoitukset Kunkin koulutuksen alussa opiskelijoille tehtiin suomen kielen taitokartoitus ja heidän kanssa laadittiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Hyvinvointialoille ohjaavassa koulutuksessa alkukartoituksiin ja orientaatioon käytettiin kaksi ensimmäistä viikkoa. Tänä aikana ehdittiin testata suomen kielen taitoa, matematiikan taitoja (peruslaskutoimitukset) ja tietotekniikkataitoja. Lisäksi sairaanhoitaja-hoitotyön kouluttaja teki osallistujille työkykykartoitukset (lähinnä lihaskuntotestit) ja haastattelut. Kaikkien testien tulokset käytiin läpi kunkin opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti. Koulutuksen alkupuolella myös oppimisvalmentaja piti ryhmälle oppimaan oppimisen tunteja. Alkukartoituksen tekeminen auttoi kouluttajia ja työhönvalmentajaa opetuksen suunnittelussa ja työssäoppimismahdollisuuksien selvittämisessä. Hyvinvointialoille ohjaavan koulutuksen rakenteessa integrointi otettiin huomioon siten, että ammattiainetta opetettiin aamupäivällä yleensä neljän tunnin ajan ja suomen kieltä iltapäivällä, jolloin aamupäivän sanaston oppimista voitiin syventää harjoituksilla. Lisäksi jokaista ammattialan lähiopetusta seurasi kaksi viikkoa työssäoppimista. Koulutuksen alussa oli ylläpitosiivouksen ja suomen kielen lähiopetusta, minkä jälkeen oli kaksi viikkoa työssäoppimista (sekä perjantait lähiopetusta koululla). Seuraavaksi opiskeltiin hoiva- ja huolenpitotyötä, minkä jälkeen oltiin kolme viikkoa työssäoppimisjaksolla. Lopuksi oli perussiivousta ja siihen liittyvää työssäoppimista. Näiden ohella järjestettiin koulutusta hygieniaosaamisesta ja jokainen opiskelija sai mahdollisuuden suorittaa hygieniapassin (neljä suoritti testin hyväksyttävästi). Opiskelijat suorittivat myös ensiapu1 -kurssin. Kaikista näistä teemoista laadittiin integroitua ja mahdollisimman selkokielistä materiaalia. Tästä prosessista kerrotaan tarkemmin Heli Salosen artikkelissa. Koulutuksien kulku Koulutukset kestivät siis noin viisi kuukautta. Viikoittain opetettiin sekä ammattiainetta että suomen kieltä, jotta niiden opetusta voitiin paremmin integroida toisiinsa. Teoriajaksoja seurasi muutaman viikon mittainen työssäoppimisjakso. Koulutukset rakennettiin niin, että lähiopetus ja työssäoppiminen tukivat toisiaan. Usein työssäoppiminen toteutetaan yhtenä pitkänä jaksona koulutuksen aikana. Purimme tämän rakenteen niin, että lähijaksot ja työssäoppiminen vuorottelivat. Eri koulutuksissa myös kokeiltiin hieman erilaisia toimintatapoja. Puhdistuspalvelualalle valmentavassa koulutuksessa opiskelijat olivat koulutuksen alkupuolella ennen varsinaista työssäoppimisjaksoa kaksi päivää harjoittelemassa siivousta suomalaisen opiskelijan kanssa. Useissa koulutuksissa oli työssäoppimisjaksojen aikana yksi päivä viikossa lähiopetusta, jolloin käsiteltiin kokemuksia työssäoppimisviikosta sekä työpaikalla opittua sanastoa. Nämä olivat tärkeitä tilaisuuksia pohtia yhdessä suomalaista työkulttuuria joskus jouduttiin ihmettelemään myös suomalaisten asennetta maahanmuuttajatyöntekijää kohtaan. On hyvin tärkeää jakaa kokemuksia toisten kanssa. Viimeisen hyvinvointialoille ohjaavan koulutuksen rakenne erosi hieman edeltävistä. Orientaatioviikkojen jälkeen lähiopetusjaksoja seurasi työssäoppimisjakso, jonka aikana oli yksi päivä lähiopetusta. Alla olevassa kuviossa näkyy koulutuksen rakenne. Yhteistyö kouluttajien kanssa ja koulutusorganisaatioiden välillä Viiden ensimmäisen koulutuksen yhteydessä laadittiin jonkin verran selkokielistä oppimateriaalia ja kokeiltiin erilaisia koulutuksen rakenteita kuten sitä, että työssäoppimisviikolla oli yksi päivä lähiopetusta. Yhteistyö toteutui enimmäkseen niin, että projektin työhönvalmentaja osallistui ammattiaineen opettajan kanssa hops-keskusteluihin, oppitunneille ja työssäoppimisen ohjaukseen. Erityisen paljon itse projektin tavoitteisiin liittyvää kehitystyötä tehtiin hyvinvointialoille ohjaavassa koulutuksessa. Yhteistyössä olivat mukana projektipäällikkö, selkomateriaalin tuottaja ja S2-opettaja Lenita Pihlaja, selkokielisen materiaalin tuottaja Heli Salonen (ja myöhemmin myös Riikka Kuningas), työhönvalmentaja Anne-Mari Kaapu, puhdistuspalvelualan kouluttajat Heidi Heikkinen ja Heidi Jutila, hoiva- ja huolenpidon kouluttajat Merja Sintonen ja Sari Ruokonen sekä ensiapuopettajat Katja Eskelinen ja Hannele Aarnio-Närhi. Yhteistyöhön kuuluivat yhteiset koulutusiltapäivät ja integroidun materiaalin yhteinen suunnittelu ja tuottaminen. Koulutusiltapäivien teemoja olivat esimerkiksi maahanmuuttajien kohtaaminen opetustilanteissa; millä metodeilla opettaa; millaista kieltä käyttää; miten viestiä selkokielellä; mitä on selkokieli sekä miten ohjata työssäoppimista. Oli tärkeää vaihtaa kokemuksia ja tietoa muun muassa työssäoppimisen tavoitteista, ammatillisesta osaamisesta sekä asiasisältöjen ja suomen kielen osaamisesta. Jaoimme yhdessä myös ajatuksia ja tuntemuksia oppitunneilla koetuista asioista. Kouluttajista oli hyvä, että he ennen opetuksen alkua he saivat opiskelijoista ryhmäkuvan ja perustietoja kuten sen, mistä he ovat kotoisin, mikä on heidän äidinkielensä, miten hyvin he osaavat suomea ja mikä on koulutuksensa tavoite. orientaatioviikot yleissiivous työssäoppiminen hoito ja huolenpito työssäoppiminen perussiivous työssäoppiminen loppukartoitukset Duuniin-projektissa laadittiin suomen kieltä ja ammattiaineen opetusta yhdistävää selkokielistä materiaalia. Integroiva materiaali suunniteltiin ja laadittiin yhteistyössä. Yleensä prosessi eteni niin, että ammattiopettaja antoi opetettavan aineksen tekstimateriaalin, jonka S2-asiantuntija muutti rakenteeltaan ja kieleltään selkeämmäksi. Tämän jälkeen ammattiopettaja vielä luki selkosuomennetun materiaalin ja korjasi siitä mahdolliset virheet. Kouluttaja käytti materiaalia opetuksessa ja sen jälkeen siihen tehtiin vielä tarvittavia muutoksia. Tällainen yhteistyö vaatii paljon aikaa jota yleensä ei juuri ole ilman erillistä projektirahoitusta ja kykyä työskennellä yhteistyössä. Toisaalta kiirettä vähentää hyvä ennakkosuunnittelu ja materiaalin teko hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua. 12 Kuvio 2 Hyvinvointialoille ohjaavan koulutuksen rakenne 13

8 DUUNIIN-PROJEKTI DUUNIIN-PROJEKTI Projektin tuotteet ja tulokset Projektin tuloksena syntyi selkokielistä materiaalia, joka julkaistaan internetissä projektin päättyessä. Selkokielinen materiaali käsittelee pääosin ensiapua, hygieniaosaamista ja puhdistuspalvelualaa. Nämä materiaalit on tarkoitettu sekä opettajan avuksi maahanmuuttajien opetukseen että myös opiskelijalle oppimisen tueksi. Selkokielisen materiaalin lisäksi julkaisemme projektin aikana kerättyä kuvamateriaalia. Se on tarkoitus koota internetiin opetusmateriaaliksi, jota voi käyttää maahanmuuttajien ammatillisessa koulutuksessa tai valmentavassa koulutuksessa. Projektin sivuilla opiskelija voi selailla kuvia ja harjoitella niiden avulla sanastoa. Projektin aikana tuotettu materiaali löytyy internetistä osoitteesta Projektin anti tavoitti myös monet maahanmuuttajat. Ensisijaisena tavoitteena oli työllistyminen tai ammatillisiin opintoihin pääsy. Projektissa oli mukana 62 opiskelijaa, joista on koulutuksen jälkeen ollut työssä tai ammattiopinnoissa 33. Neljä opiskelijaa jäi koulutuksen jälkeen äitiyslomalle ja 25 on syystä tai toisesta jatkanut opiskelua valmentavassa koulutuksessa tai ollut työttömänä. Opiskelijat työllistyivät esimerkiksi siivoojan, vartijan, laitosmiehen, pakkaajan, putkimiehen, automekaanikon, tarjoilijan ja varastomiehen tehtäviin. Moni aloitti ammatilliset opinnot esimerkiksi logistiikka-, rakennus-, kuljetus-, hoito- ja tekniikan alalla. Työllistymistä ja koulutukseen pääsyä edesauttoivat sitkeä yrittäminen, kärsivällinen odottaminen, työssäoppimisjakso, suomen kielen ja ammatillisen osaamisen kehittyminen ja työhönvalmentajan ohjaus. Työttömyyteen vaikuttivat monet tekijät, kuten sairaus, allergiset oireet, päihdeongelmat, suomen kielen puute, muutto, psyykkiset ongelmat, asenteelliset ongelmat ja muutamien kohdalla korkea ikä. Muutaman opiskelijan tilanteesta ei ole tietoa, sillä kaikkiin ei ole saatu yhteyttä koulutuksen päättymisen jälkeen. Kaikki projektin tulokset eivät ole vielä näkyvissä, sillä viimeinen projektin koulutus päättyi helmikuussa ja tätä kirjoitettaessa on monella oppisopimus- tai palkkatukineuvottelut kesken. Projektin tuloksena syntyi myös tämä artikkelikirja, jonka tavoitteena on välittää projektin aikana saatuja kokemuksia ja ideoita eteenpäin. Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset 14 Työssäoppiminen auttaa integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. 15

9 Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Koulutukseen ohjaaminen ja hakeutuminen Kokemuksia Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen ja Hyvinkään työvoimatoimiston yhteistyöstä maahanmuuttajien alkukartoituksissa Liisa Juuso-Silvennoinen, Pohjois-Uudenmaan työvoimatoimisto Pia Vedenpää, suomen kielen kouluttaja, HRAKK Koulutukseen hakeutumisen ja opiskelijoiden valitsemisen vaiheet vaativat runsaasti huomiota myös maahanmuuttajakoulutuksissa. Työvoimahallinnon ja oppilaitoksen välisen yhteistyön tulee olla sujuvaa, jotta yhteinen asiakas ohjautuu hänelle parhaiten sopivaan koulutukseen, oli kyseessä sitten maahanmuuttajille suunnattu kielipainotteinen koulutus tai ammatillinen koulutus. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusten toteuttamista ja yhteistyötä, jota Pohjois-Uudenmaan työvoimatoimiston ja Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen välillä on koulutusten yhteydessä tehty. Työvoimapoliittisiin koulutuksiin voivat hakeutua työvoimatoimistoon rekisteröityneet työnhakijat. Hyvinkään työvoimatoimistossa (vuoden 2008 alusta lähtien Pohjois-Uudenmaan työvoimatoimisto) oli vuonna 2006 asiakkaita 34 eri kansallisuudesta. Vuoden aikana ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä oli 217 henkilöä. Eniten asiakkaita oli Afganistanista ja Venäjältä. Jotta ulkomaalainen voi rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, hänellä tulee olla pysyvä tai jatkuva oleskelulupa sekä kotikuntarekisteröinti. EU-alueelta tulevilla tulee puolestaan olla EU-kansalaisen rekisteröintitodistus. Työnhakijaksi rekisteröitymisen jälkeen hakijalle laaditaan työvoimatoimistossa joko kotoutumis- tai työnhakusuunnitelma riippuen siitä, täyttääkö hän niin sanotun työssäoloehdon. Suunnitelman laadinnan yhteydessä selvitetään hakijan koulutus, työkokemus ja tavoitteet. Hyvin usein ensimmäisen suunnitelman laadinnan yhteydessä käytetään tulkkipalveluja, jotta molemmat osapuolet ymmärtävät, mistä on kysymys. Suurimmalla osalla maahanmuuttajista kotoutumisprosessi alkaa kotoutumiskoulutuksen alkukartoituksella ja sen jälkeen käynnistyvällä koulutuksella. Alkukartoituksien sisällöt on määritelty kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman vuonna 2007 laadituissa suosituksissa. Hyvinkäällä on järjestetty yksi alkuvuodesta alkanut kotoutumiskoulutus vuodessa. Suomen kieltä on mahdollista opiskella myös niin sanottuina rinnasteisina opintoina. Rinnasteisina oppilaitoksina on käytetty muun muassa Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulua sekä Adultan ja Helsingin seudun kesäyliopiston koulutuksia

10 Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Työhallinto tiedottaa työvoimakoulutuksista, joihin maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuskin kuuluu, suoraan asiakaspalvelutilanteessa sekä työhallinnon tietojärjestelmän avulla. Alkavista koulutuksista jaetaan tietoa myös oppilaitoksessa laadittujen selkokielisten esitteiden ja oppilaitoksen internetsivujen välityksellä. Työvoimaneuvojan vastaanotollaan antama opastus lienee maahanmuuttaja-asiakkaalle tärkein ja helpoin tapa saada tietoa alkukartoituksesta ja sitä mahdollisesti seuraavasta koulutuksesta. Jo sana alkukartoitus on hyvin vaikea ymmärtää, eikä sitä minkään kielen sanakirjasta löydy. Joskus esitteisiin onkin kirjoitettu alkukartoitus-käsitteen lisäksi termi testiviikko, vaikka sekään ei anna oikeaa kuvaa viikon sisällöstä. Osalle asiakkaista termin sisältö selviääkin vasta kartoitusjakson kuluessa. Kun asiakas hakeutuu koulutukseen, on hänelle hyvin tärkeää tiedottaa kartoitusjakson merkityksestä. Näin hän ymmärtää, että häntä jakson myötä ohjataan taas eteenpäin kotoutumisprosessissa. Alkukartoituksesta koulutuksiin Asiakas hakeutuu alkukartoitukseen työvoimatoimiston kautta, ja toimisto valitsee karsintaan osallistuvat yhdessä kouluttajan kanssa. Kartoituksen tuloksena opiskelijalla on kouluttajien tuella laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja työllistymissuunnitelma. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen alkukartoituksen tarkoituksena on selvittää muun muassa henkilön taidot suomen kielen eri osa-alueilla, opiskelutaidot, tietotekninen ja matemaattinen osaaminen sekä aiempi koulutus ja ammattiosaaminen. Sen aikana selvitetään oppimisvalmiuksia ja mahdollisuuksien mukaan myös oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Tärkeää on ottaa eri keinoin selville myös maahanmuuttajan elämäntilanne, jotta tiedetään, onko täyspäiväisen opiskelun aloittaminen mahdollista. Alkukartoituksessa voi paljastua esimerkiksi asiakkaan terveydentilaan tai perheen tilanteeseen liittyviä asioita, joiden vuoksi koulutuksen aloittamista on järkevää siirtää. Kartoitusjaksojen yhtenä tavoitteena voidaankin pitää koulutuksen keskeyttämisen ennaltaehkäisemistä. On järjestetty myös muita alkukartoituksia, joista asiakkaita on ohjattu esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomien koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai työpajatyyppiseen muutaman viikon pituiseen koulutukseen. Osa alkukartoituksiin osallistuvista henkilöistä on mukana, koska työvoimatoimisto haluaa tarkempaa tietoa heidän taidoistaan tehostaakseen heidän ohjaustaan. Alkukartoitusten pituutta ja sisältöä on muunneltu aina sen mukaan, mikä on ollut kartoituksen tavoite. Koska Hyvinkäällä on alkanut vain yksi aikuisten maahanmuuttajien 45 opintoviikon pituinen kotoutumiskoulutus vuodessa, monet opiskelijat joutuvat odottamaan koulutukseen pääsyä hyvinkin pitkään. Kaikkiaan yhteen kartoitukseen on voinut olla hakijoita jopa yli sata, mutta vain noin 40 on voitu ottaa mukaan. Heistä vain 16 on lopulta päässyt aloittamaan koulutuksen. Työvoimatoimisto voi halutessaan lähettää alkukartoitukseen myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat suorittaneet kotoutumiskoulutuksen tai osan siitä mutta jotka ovat sen jälkeen jääneet kotiin tai menneet työharjoitteluun. Kielitaito muuttuu koko ajan, eikä ole tarkkaa tietoa siitä, onko se parempi vai heikompi kuin koulutuksen loppuessa, jos taitoja ei välillä testata. Joskus alkukartoitukseen voidaan ohjata myös sellainen ryhmä, jolle suunnitellaan sopivaa koulutusta kotoutumiskoulutuksen sisältöjä, kestoa ja opetusmuotoja soveltamalla. Alkukartoituksessa hyödynnetään kouluttajan ja työvoimaneuvojankin asiantuntemusta sekä asiakkaille laadittuja kotoutumis- työnhakusuunnitelmia. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Hyvinkään työvoimatoimiston työvoimaneuvoja on osallistunut alkukartoituksessa tehtäviin haastatteluihin Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksessa. Eniten yhteisestä haastattelu- ja keskustelutilanteesta hyötyy asiakas itse, kun hänen ei tarvitse selittää samoja asioita useaan kertaan eri paikoissa. Olipa alkukartoitus sitten minkä pituinen tai sisältöinen tahansa, sen aikana opiskelijalle laaditaan jatkosuunnitelma. Jatkosuunnitelmaan kirjataan tiedot asiakkaan kielitaidosta, osaamisesta ja motivaatiosta sekä tulevaisuuden tavoitteista. Jatkosuunnitelmassa kouluttaja ottaa kantaa siihen, minkälainen asiakkaan motivaatio on. Jos kielitaito on riittävä, voidaan jatkosuunnitelmaan sisällyttää myös itsearvioita. Opiskelija hyväksyy suunnitelmat ennen kartoituksen loppumista. Hyväksi käytännöksi on muodostunut se, että työvoimaneuvoja ja kartoituksissa mukana ollut kouluttaja käyvät jatkosuunnitelmat vielä yhdessä läpi ja miettivät, minkälaisia jatkopolkuja asiakkaalle voitaisiin tarjota. Maahanmuuttajien kototutumiskoulutusten alkukartoitus voi olla myös yksi vaihe matkalla kohti ammatillista koulutusta. Kun suomen kielen taito ja ammatillinen suuntautuneisuus on kartoitettu, voidaan asiakas ohjata suoraan ammatilliseen koulutukseen. Tällöin kartoituksesta on välitöntä hyötyä niin asiakkaalle itselleen kuin tulevalle ammattialan kouluttajallekin, koska tiedossa ovat jo esimerkiksi ne kielitaidon osa-alueet, joiden kehittämiseen maahanmuuttaja tarvitsee tukea. Tärkeä tieto on myös se, että kielitaito riittää ammatilliseen koulutukseen eikä suomen kielen lisäopetusta enää tarvita. Jatkossa ammatilliseen osaamiseen liittyvät näkökulmat tulisi ottaa entistäkin voimakkaammin esille myös alkukartoituksissa. Alkukartoituksissa voitaisiin selvittää ja tunnistaa ammatillista osaamista. Maahanmuuttajakouluttajien, ammatillisten alojen kouluttajien ja työhallinnon edustajien moniammatillisen yhteistyön avulla varmistetaan, että myös maahanmuuttajien joukosta motivoituneimmat opiskelijat pääsevät koulutukseen. Käytännössä mukana on hyvin erilaisia henkilöitä: Joku on saattanut tulla Suomeen vain muutama kuukausi aikaisemmin, toinen on voinut olla Suomessa jo vuosia, mutta on hoitanut lapsia kotona. Joskus kartoituksiin tulee mukaan myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet osaaikatyössä muutaman vuoden. Heidän suomen kielen taidoistaan tai ammatillisesta osaamisestaan ei ole tarkkaa tietoa. Silloin alkukartoituksen tavoitteena on selvittää osaamista ja ohjata asiakas esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen, työelämävalmennukseen, tukityöhön tai palkkatyöhön. Alkukartoitusten ohjaustilanteet sisältävät siis myös tehokasta ohjaamista ammattiin ja työelämään

11 Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Suomen kielen taitojen testaaminen Duuniin-projektissa Lenita Pihlaja, FM, S2-kouluttaja Niin kotoutumiskoulutusten kuin alkukartoitusviikkojenkin aikana maahanmuuttajat tekevät suomen kielen kokeet. Näin oli myös Duuniin-projektin kuudessa koulutuksessa. Kunkin alussa ja lopussa opiskelijoille pidettiin kokeet, jotka koostuivat seuraavista osa-alueista: tekstin ymmärtäminen: 3 4 eri tekstiä, kussakin useampi kysymys tai oikein-väärin väittämä, osa teksteistä ko. ammattialalta puheenymmärtäminen: 3 4 kuunneltavaa tekstiä, kussakin useampi kysymys kielioppirakenteet ja sanasto: erilaisia tehtäviä neljä sivua kirjoittaminen: 2 3 kirjoitustehtävää puhumisen koe: osin haastattelu, osin opiskelija sai itse kertoa annetusta aiheesta Kokeiden laatimisen haaste oli, että opiskelijat olivat tasoltaan hyvin heterogeenisiä. Oli vaikea laatia koetta, joka mittaisi useampaa tasoa yhdellä kertaa. Päädyimme tämän vuoksi ratkaisuun, jossa kokeet pyrittiin kohdentamaan tasoille A2 B1*. Opiskelija sai A2:sta pienemmän arvosanan, jos hän ei osannut vastata kokeen kysymyksiin ja tehtäviin riittävän hyvin. Opiskelijat eivät saaneet kokeita itselleen, sillä koulutuksen lopussa sama koe pidettiin heille uudelleen, jotta tuloksia saatettiin verrata ja tarkastella oppilaan kielen kehitystä niiden perusteella. Toinen syy oli se, että jokaisessa koulutuksessa käytettiin osittain samoja elementtejä. Kokeiden vastausten ja tulosten perusteella laadittiin kielitaitoa kuvaavat diagrammit, jotka annettiin ja selitettiin opiskelijoille. Alla on kuvio yhden ryhmän kielitaidosta ensimmäisen kokeen perusteella. 20 Huolellisesti tehdyt suomen kielen testit antavat opiskelijalle palautteen hänen kielitaitonsa kehityksestä. 21

12 Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset Kuvio 1. Yhden ryhmän kielitaito osaalueittain testin perusteella määriteltynä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Rak + san Teksti Puhuminen Kirjoittaminen Puheen ymmärtäminen Alkutesti 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Lopputesti 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 10 % 20 % 20 % 0 % 10 % 10 % 0 % 0 % Kuten kuviosta käy ilmi, jokainen kielitaidon osa-alue on pylväinä eri värillä: rakenteet ja sanasto on merkitty sinisellä, tekstinymmärtäminen punaisella, puhuminen vihreällä, kirjoittaminen violetilla ja puheenymmärtäminen vaaleansinisellä. Vaaka-akselilla on opiskelijan nimi ja pystyakselilla prosenttiosuus oikeista vastauksista. 100 % ei osoittanut täydellistä kielitaitoa, vaan sitä, että kaikki koevastaukset olivat oikein ja hyväksyttyjä. Prosenttiluvuista % osoitti B2-tason kielitaitoa, % B1-tason kielitaitoa ja tätä alemmat A-tason kielitaitoa. Prosenttiosuudet ovat eivät ole eksakteja eikä niitä ole tieteellisesti tutkittu tai todennettu. Tällaisen esityksen merkitys on, että se antaa opettajalle käsityksen ryhmän kielitaidosta ja osoittaa opiskelijalle hänen oman kielitaitonsa kehitystä. Rak+san Teksti Puhuminen Kirjoittaminen Puheen ymm. Kuvio 2. Yhden opiskelijan suomen kielen alku- ja lopputestin tulokset diagrammina Rak+san Teksti Puhuminen Kirjoittaminen Puheen ymm. 22 Projektin kouluttajat saivat käyttöönsä esimerkin kaltaisen, ryhmäkohtaisen diagrammin, mitä he pitivät hyvänä näin he saivat yhdellä kertaa käsityksen sekä ryhmän yhteisestä että jokaisen opiskelijan omasta kielitaidosta. Opettajien mielestä oli tärkeää saada tietoa erityisesti opiskelijoiden puheenymmärtämisen taidoista. Opiskelija näki diagrammista, miten hyvin hän oli kullakin kielitaidon osa-alueella vastannut. Näin opiskelija näki oman kielitaitoprofiilinsa sellaisena kuin se kokeessa ilmeni. On toki muistettava, että koe testaa vain sellaista suomen kielen taitoa, joka on kokeella määriteltävissä. Se, miten opiskelija keskustelee ruokakaupan myyjän tai naapurin kanssa, on osittain eri asia. Toki testitilanteeseen voi jossain määrin vaikuttaa opiskelijan jännittäminen tai kokemus kokeiden tekemisestä sekä se, ymmärtääkö hän, miten kokeita yleensä suoritetaan. Kokemusta voi monilla olla hyvin vähän. Erityisesti puhumisen ja puheenymmärtämisen kohdalla olin havaitsevinani, että jännitys, keskittymiskyky ja yleinen psyykkinen olotila vaikuttivat lopputulokseen. Lisäksi jokaisessa ryhmässä oli vähintään yksi maahanmuuttaja, joka ei ollut koskaan tehnyt puheenymmärtämisen testiä. Kun olin yhdessä ryhmässä pitämässä puheenymmärtämisen osuutta ja selitin, mitä seuraavaksi tapahtuu, kysyi opiskelija kesken kaiken, mitä viivalle kuului kirjoittaa. Selitin, että ensin kuunnellaan, mitä ihminen puhuu, ja sitten sinä vastaat sen perusteella, mitä kuulit. Hän ihmetteli yhä, ettei voi mistään tietää, mitä vastata. Onneksi pystyin selvittämään asian hänelle hänen äidinkielellään, joten hän ymmärsi ainakin osittain, miten toimia. Koulutuksen lopussa annoin jokaiselle opiskelijalle paperin, johon alku- ja loppukokeiden tulokset oli kuvattu diagrammeina vierekkäin. Opiskelija näki hyvin konkreettisesti, miten kukin testiosio oli mennyt ja millainen muutos kullakin kielitaidon osa-alueella oli viiden kuukauden aikana tapahtunut. Opiskelijoiden oli usein on vaikea havaita omaa oppimistaan ja sen muutoksia ja he saattoivat kuvitella, etteivät olleet oppineet mitään. Graafinen esitys havainnollisti muutoksen selkeästi, ja monet opiskelijat olivat tyytyväisiä saadessaan paperin eteensä. Ohessa on kuvattu yhden opiskelijan alku- ja loppukokeiden tulokset. Kielitaidon osa-alueet vasemmalta oikealle ovat kielioppirakenteet ja sanasto, tekstinymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen ja puheenymmärtäminen. Diagrammeista ilmenee, että opiskelijan taidot ovat kaikilla osa-alueilla kohentuneet. Tekstin ymmärtämisen taidoissa on nousu on huimaa, lähes 30 %. Rakenne- ja sanasto-osuudessa erityisesti sanastotehtävien tulokset olivat alkukokeeseen verrattuna parantuneet. Tähän on vaikuttanut se, että koulutuksessa lähes kaikki oppimateriaali oli selkokielistä ja ammattiaineeseen integroitua, jotta opiskelijat oppisivat runsaasti oman ammattiaineensa sanastoa. Samasta syystä myös tekstinymmärtämisen taidot olivat kohentuneet. Toki tuloksiin vaikutti paljon opiskelijoiden oma aktiivisuus ja heidän tekemänsä itsenäisen työn määrä. Opiskelijoilla oli sekä lähiopetuksessa että työssäoppimisjaksoilla mahdollisuus puhua melko paljon, mikä näkyy myös tämän opiskelijan tuloksissa. Koulutukset painottuivat uusien sisältöjen ja sanojen opiskeluun sekä työssäoppimisen myötä keskustelutaitojen oppimiseen; rakenteisiin ja kirjoittamiseen ei kiinnitetty paljon huomiota. Useilla opiskelijoilla, kuten tälläkin, kirjoittamisen taidot eivät kehittyneet kovin paljon. Mielenkiintoista sen sijaan on, että tämän opiskelijan puheenymmärtämisen tulokset olivat parantuneet vain vähän yli 10 prosentilla. Johtuuko tämä siitä, että opiskelijat eivät arkitilanteissa kuuntele niin tarkkaan kuin koetilanteissa edellytetään, vai onko opiskelijoilla liian vähän mahdollisuuksia harjoitella puheenymmärtämisen tehtäviä? *(A2 on perustason kielenkäyttöä, jossa opiskelijan sanasto on konkreettisella ja jossa hän ymmärtää arkipäivän kielenkäyttöä ja pystyy kertomaan itseään lähellä olevista asioista. B1 tarkoittaa itsenäisempää kielenkäyttöä. Opiskelija ymmärtää pääkohdat selkeistä yleiskielisistä viesteistä, joita esiintyy usein esimerkiksi työssä, koulussa ja vapaa-aikana. Hän pystyy keskustelemaan paitsi omaa arkielämän asioista myös esim. matkoista ja haaveistaan. Kielessä voi jo olla abstrakteja ilmauksia. 23

13 Opiskelijarekrytointi ja alkukartoitukset DUUNIIN-PROJEKTI Monikulttuurinen ohjaus 24 Puhumisen harjoittelu on tärkeää ennen työssäoppimista ja sen aikana. 25

14 MONIKULTTUURINEN OHJAUS MONIKULTTUURINEN OHJAUS Maahanmuuttajien ohjaus yhteinen haasteemme Kai Koivumäki, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö Viime vuosien aikana Suomi on kansainvälistynyt ja monikulttuuristunut nopeasti. Globaali talous ja EU-jäsenyys ovat saaneet Suomen avautumaan ja lisänneet ihmisten liikkuvuutta. Erityisesti työhön tulevien maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä määrä on jatkuvasti kasvanut. Maahanmuuttajien työttömyysaste on laskenut yleisen työmarkkinatilanteen myötä, mutta se on edelleen valtaväestöön verrattuna kolminkertainen, noin 19 %. Neuvonta, tiedonvälitys, ohjaus ja koulutus ovat tärkeimpiä keinoja maahanmuuttajien auttamiseksi kohti työelämää. Ohjauksen ja koulutuksen ammattilaiset ovat kehittäneet kiitettävästi uusia työmuotoja ja malleja vastaamaan maahanmuuttajien moninaisiin tarpeisiin. Tässä artikkelissa käsitellään ohjausta osana laajempaa kotoutumista tukevaa palvelujärjestelmää. Kotoutuminen, kotouttaminen, integraatio Sanat kotoutuminen ja kotouttaminen ovat viime vuosina vakiintuneet osaksi suomen kieltä. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että hän säilyttää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kotouttaminen taas tarkoittaa niitä toimenpiteitä koulutusta, ohjausta ja muuta tukea joita viranomaiset kotoutumisen tukemiseksi tarjoavat. Integraatio uuteen yhteiskuntaan on kuitenkin monimuotoinen prosessi ja yksilön kohdalla sitä on lähes mahdotonta mitata. Loppujen lopuksi kysymys on hyvin henkilökohtaisesta kokemuksesta, joka kertoo joko kuulumisesta uuteen yhteiskuntaan tai vaihtoehtoisesti yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen tunteesta. Kotoutuminen ei tapahdu hetkessä ja prosessin aikana maahanmuuttaja tarvitsee oman aktiivisuutensa lisäksi monenlaista tukea ympäröivältä yhteiskunnalta. 26 Kaaviossa 1 on pyritty visualisoimaan aikuisten maahanmuuttajien erilaisia kotoutumisen polkuja. Suomeen muuttavien tuen tarve vaihtelee paljon riippuen maahan tulon syistä, aikaisemmasta koulutus- ja työtaustasta tai maahanmuuttajan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Pakolaiset valitaan kiintiön mukaan humanitäärisin perustein: heitä on usein vainottu omassa maassaan ja heillä saattaa siitä syystä olla traumaattisia kokemuksia tai terveydellisiä ongelmia, jotka edellyttävät vastaanottavassa maassa erityistä tukea ja sensitiivisyyttä heitä kohtaavilta työntekijöiltä. Pakolaisilta saattavat puuttua dokumentit omasta koulutuksesta ja työhistori- 27

15 MONIKULTTUURINEN OHJAUS MONIKULTTUURINEN OHJAUS asta, mikä vaikeuttaa ammatillisen osaamisen tunnustamista. Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavien niin sanottujen paluumuuttajien kohdalla virallinen osaaminen on helpompi saada tunnustettua, mutta ammattitaitoa pitää silti usein täydentää. Saattaa myös olla, ettei aikaisemmalle ammatille ole Suomessa sellaisenaan vastinetta. Suomeen tulevien koulutustausta vaihtelee luku- ja kirjoitustaidottomista akateemisiin huippuosaajiin saakka. On hyvä pitää kuitenkin mielessä, että suurin osa Suomeen muuttavista tulee tänne perhe- tai vastaavista syistä. Pakolaiskiintiö on edelleen pieni (750 henkilöä/vuosi), joten heidän osuutensa kaikkien muuttajien määrästä on siten myös suhteellisen pieni. Ohjaus alkaa heti maahantulon jälkeen paikallisessa työvoimatoimistossa kotoutumissuunnitelman laatimisesta. Kotoutumissuunnitelmaan ja sen myötä kotoutumista tukeviin palveluihin ovat oikeutettuja kaikki työttömät maahanmuuttajat, joilla on pysyväisluonteinen oleskelulupa. Suunnitelma on väistämättä alustava ja se joudutaan yleensä tekemään lyhyehkön haastattelun pohjalta. Mukana suunnitelmaa laatimassa voi olla myös kunnan edustaja. Tämän jälkeen pyritään yleensä löytämään sopiva koulutusmuoto, joka vastaa henkilön kielitaidon tasoa. Ohjaus jatkuu koulutuksen aikana ja suunnitelmaa tarkistetaan ja muutetaan tarvittaessa. Siirryttäessä koulutuksesta toiseen tai takaisin esimerkiksi työvoimatoimistoon on tärkeää, että kaikki relevantti tieto siirtyy myös seuraavalle tuen antajalle. Tärkeää on tietenkin myös tarkistaa, että maahanmuuttaja itse on ymmärtänyt tiedon ja sisäistänyt sen merkityksen oman ammattiuransa kannalta. Henkilökohtainen tausta - maahanmuuton syy - yleissivistävä ja ammatillinen koulutus - työkokemus - terveydentila, sosiaalinen tilanne jne. Kotoutumisohjaus Työperusteinen maahanmuutto Kotoutumiskoulutuksen jälkeiset polut ovat hyvin yksilöllisiä. Myös ne, jotka siirtyvät kotoutumiskoulutuksesta työelämään, tarvitsevat usein tukea ja kielitaidon parantamista työn ohella. Osaamisen yhteensovittamisessa ei ole kyse yksinomaan siitä, mitä maahanmuuttajien tulisi tehdä ammattitaitonsa eteen, vaan myös siitä, miten suomalaiset työelämän ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijat osaavat tunnistaa ja tunnustaa maahanmuuttajilla jo olevaa osaamista ja miten joustavia koulutuksellisia ratkaisuja on käytettävissä heidän ammattitaitonsa kehittämiseksi. Eri ammateissa toimimiseen liittyy usein myös erillistä osaamisen ja alan hallinnan osoittamista. Teollisuudessa työskentely edellyttää usein esimerkiksi tulityökortin suorittamista. Hitsaajilla on omat kansainväliset luokkavaatimukset tietyissä työtehtävissä. Ravintola-alalla työskentelyyn vaaditaan hygieniapassin suorittaminen. Tällaiset ammattispesifit vaatimukset edellyttävät tietyn kielitaitotason hallintaa sekä säädösten tuntemista. Luku- ja kirjoitustaidon koulutus Työvoiman ulkopuolella olevat Kuntoutus Työharjoittelu Kotoutumiskoulutus - suomen kieli - yhteiskunta, työelämä, koulutus - osaamisen kartoitus, tunnustaminen ja urasuunnittelu Yleissivistävä koulutus Kielikoulutus TYÖELÄMÄ Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot Akateeminen pätevöityminen Yrittäjyys Ammatillisen aikuiskoulutuksen uusi henkilökohtaistamismääräys (OPH 43/011/2006) koskee myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden yksilöllistä opetusta ja ohjausta. Erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvä näyttötutkintojärjestelmä antaa mahdollisuuden hyödyntää aikaisempaa osaamista ja muuta kuin virallisen koulutuksen piirissä hankittuja tietoja ja taitoja. Henkilökohtaistaminen johtaa mahdollisesti erityisjärjestelyihin näyttötutkinnoissa tai lisätukeen ohjauksessa ja kieliopinnoissa. Nämä toimenpiteet vaativat lisäresursseja, tarkkaa suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Vaikka tutkintoon valmistava koulutus on tavoitteellista ja selvästi edistää työllistymistä, ei tällaiseen maahanmuuttajien koulutukseen ole suunnattu erillisiä lisäresursseja. Koulutuksen järjestäjät joutuvat usein itse rahoittamaan erityistukitoimet tai kokoamaan niitä erinäisistä rahoituslähteistä. Korkeampaa koulutusta edellyttävissä työpaikoissa edellytetään kotoutumiskoulutuksen vaatimuksia korkeampaa kielitaitoa. Koulutetut maahanmuuttajat tarvitsevat virallisten tutkintojen rinnastamismenettelyn lisäksi myös paljon ohjausta ja tukea uravalinnoissaan. Tutkinnon soveltaminen uudessa ympäristössä vaatii tietoa työelämästä ja ammattien sisällöistä. Kotoutumisvaiheen ohjauksen ja koulutuksen lisäksi tarvitaan usein myös täsmällisempää, ammattikohtaista kielikoulusta ja esimerkiksi täydennyskoulutuskeskusten ja kesäyliopistojen neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluja. 28 Kaavio 1. Maahanmuuttajien kotoutumispolkujen moninaisuus johtuu maahanmuuton taustatekijöistä ja muuttajien erilaisista tarpeista. Kaavion osiosta toiseen ei siirrytä vain vertikaalisesti, eli alkuvaiheen ohjauksesta koulutuksen kautta työmarkkinoille, vaan monet siirtyvät horisontaalisesti esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta työharjoitteluun tai uudelleen kielikoulutukseen. 29

16 MONIKULTTUURINEN OHJAUS MONIKULTTUURINEN OHJAUS Ohjaus osana laajempaa tuki- ja koulutuskokonaisuutta Ohjauksen käsitettä on viime vuosina pohdittu kansainvälisissä verkostoissa ja niissä on niin ikään vertailtu eri maiden palvelujärjestelmiä sekä ohjauksen teorioita ja menetelmiä. Suomalaiset ovat aktiivisesti mukana sekä EU- että pohjoismaisen tason yhteistyössä. OECD on julkaissut käsikirjan, jossa ohjeistetaan kansallisia poliitikkoja ja päättäjiä ohjauspalvelujen järjestämisessä (A Handbook for Policy Makers, 2004). Myös Euroopan neuvoston päätöslauselmassa ( ) korostetaan kaikkien kansalaisten oikeutta ohjaukseen missä tahansa elämänvaiheessa. Mikä sitten erottaa ohjauksen esimerkiksi neuvontatyöstä tai koulutuksesta? Työministeriön OHJUS-projektin raportissa (2002) tarkastellaan ohjauksellista työtä kolmen ulottuvuuden avulla: ohjaus, neuvonta ja tiedonvälitys. Työvoimatoimistoissa on myös toimenkuvat perinteisesti eriytetty tämän jaottelun mukaisesti: ammatinvalintapsykologien työ on painottunut ohjaukseen, työvoimaneuvojien neuvontaan ja koulutusneuvojien työ tiedonvälitykseen. Maahanmuuttajaneuvojien työssä on aina sekä ohjauksellisia, neuvovia että tietoa välittäviä ulottuvuuksia. Myös sosiaalityön ja terveydenhuollon toimenkuvissa voi olla paljonkin ohjauksellisia elementtejä: ammatilliset tavoitteet ovat kytköksissä laajempiin elämäntavoitteisiin ja konkreettisiin talous- ja perheasioihin. asettaa paineita myös ammattiaineiden opettajille: monikulttuuriset tarpeet ovat osa arkipäivää kaikissa luokkatilanteissa ja sen huomioimiseen tarvitaan myös uusia välineitä, osaamista ja avointa asennetta. Tavoitteet Keinot Koulutus Ohjaus Neuvonta Tiedonvälitys Antaa kokonaisvaltaisesti tietoja ja taitoja kehittää osaamista Ryhmämuotoinen pedagogiikka Edistää asiakkaan kykyä parantaa elämänsä laatua tai ratkaista elämäänsä liittyviä ongelmia dialogin avulla Yksilö- tai ryhmäohjaus Antaa asiakkaalle neuvoja, joiden avulla hän parhaiten pääsee tavoitteisiinsa Henkilökohtainen tai esim. puhelintai nettipalvelu Antaa asiakkaalle sitä informaatiota, mitä hän kulloinkin tarvitsee Henkilökohtainen, kirjallinen, nettiym. palvelu 30 Ohjauksen ajatellaan yleensä sisältävän jonkinlaista vuorovaikutusta, jonka tavoitteet määritellään yhdessä asiakkaan kanssa. Ohjauksen pyrkimyksenä on elämään, ammattiuraan tai ammatilliseen kehittymiseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Ohjaus mahdollistaa myös niin sanotun henkilökohtaisen syvätason tavoittamisen: voidaan tarkastella asiakkaan arvoja, asenteita ja tunteita, joihin luokkatilanteessa on usein vaikea syventyä. Neuvonta ei välttämättä edellytä yhtä syvällistä vuorovaikutusprosessia: esimerkiksi koulutusneuvonnassa voidaan tarkentaa kiinnostavien koulutusten sisältöä ja vastaukset kysymyksiin voivat olla melko teknisiäkin. Tiedonvälitystä taas voidaan suorittaa muun muassa internetissä kokonaan ilman henkilökohtaista vuorovaikutusta. Maahanmuuttajakoulutus on sisällöltään lähes aina ohjauksellista. Alkuvaiheen kielikoulutus on yhteiskuntaan sosiaalistavaa ja myöhemmät ammatillisesti suuntautuneet koulutukset ammattiin ja työelämään sosiaalistavaa toimintaa. Kielten opettajat tarvitsevat ohjauksellista näkökulmaa osatakseen suunnata kielen opetuksen tukemaan myös opiskelijan ammatillista kehittymistä. Ohjaavien ja yhteiskuntatiedon opettajien tulee olla tietoisia kielten opettajien menetelmistä ja sisällöistä osatakseen asemoida oma työnsä osaksi kokonaisuutta. Kotoutumiskoulutusta ei voida nähdä pelkkänä kielikoulutuksena, jossa käytetään perinteisiä luokkakeskeisiä kielen opetuksen menetelmiä. Kielenopetus on kontekstisidonnaista ja käytännönläheistä toimintaa. Uuden kielen opiskelu muokkaa samalla asenteita, ja erityisen tärkeää on yleisten opiskeluvalmiuksien hankkiminen kotoutumiskoulutuksen kuluessa. Ammatillisen kehittymisen vaatimus suomalaisessa yhteiskunnassa on jatkuva, mikä asettaa kotoutumiskoulutukselle suuria haasteita. Kotoutumiskoulutuksen uusi opetussuunnitelmasuositus korostaakin entistä enemmän ammatillisen osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja kehittämistä kielikoulutuksen rinnalla (OPH 2007). Kun mietitään kotoutumiskoulutuksen jatkopolkuja esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa, ovat opinto-ohjaajat vakiintunein ohjauksellista työtä tekevä ammattiryhmä. Oppilaitoksissa ohjauksellisen työn ja pedagogisen toiminnan välinen raja on kuitenkin usein epäselvä ja ohjauksellisia elementtejä on monien muidenkin opetuksen ammattilaisten toiminnassa. Koulutuksen tavoitteet on yleensä määritelty opetussuunnitelmissa eivätkä ne voi olla kokonaan opiskelijan määriteltävissä. Toisaalta lainsäädäntö nykyään velvoittaa koulutuksen tavoitteiden henkilökohtaistamiseen, mikä taas välttämättä edellyttää ohjauksellista osaamista opettajilta. Tämä Kaavio 2. Koulutus, ohjaus, neuvonta ja tiedonvälitys voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi tavoitteiden ja keinojen suhteen. Monikulttuurinen ohjaus Hyvä ohjaus antaa uskon omiin mahdollisuuksiin, keinoja, vaihtoehtoja, aikaa ajatella, kyvyn valita, uskaltaa tehdä virheitä ja yrittää uudelleen. Hyvä ohjaus on asiakaskeskeistä, tavoitteellista ja realistista. Hyvä ohjaus antaa juuret ja siivet. Ohjaus on opastusta ja neuvontaa. Hyvä ohjaus kertoo asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet ja suomen kielen merkityksen Suomessa. Hyvä ohjaaja on luotsi, joka ohjaa reittiä, muttei ota vastuuta asiakkaalta. Yllä olevat lauseet on kirjoitettu työministeriön järjestämässä monikulttuurisen ohjauksen koulutuksessa, johon osallistui kirjava joukko maahanmuuttajatyötä tekeviä neuvojia, ohjaajia ja kouluttajia sekä sosiaali- ja projektityöntekijöitä monelta eri hallinnon alalta. Monikulttuurisen ohjauksen käsitettä voidaan käyttää, kun ohjaaja ja asiakas edustavat eri kulttuureja. Usein heillä on myös eri äidinkieli ja ainakin toinen joutuu kommunikoimaan muulla kuin äidinkielellään, joskus molemmat. Kommunikoinnin helpottamiseksi käytetään myös tulkkia. Monikulttuurisen ohjauksen suurin haaste ei ehkä kuitenkaan liity yhteisen kielen puuttumiseen vaan ennen kaikkea kulttuuristen arvojen, asenteiden ja ajatusrakennelmien erilaisuuteen. Tänä päivänä lähes jokainen ohjaaja joutuu väistämättä kohtaamaan vieraasta kulttuurista tulevia asiakkaita, joten ei voida juurikaan enää puhua erillisestä monikulttuuriohjaajien ammattikunnasta. On kuitenkin vielä tarpeellista kehittää edelleen sellaisia ohjauksen menetelmiä ja lähestymistapoja, jotka soveltuvat myös maahanmuuttajatyöhön. 31

17 MONIKULTTUURINEN OHJAUS MONIKULTTUURINEN OHJAUS Yksi keskeisimmistä käsitteistä monikulttuurisesta ohjauksesta puhuttaessa on identiteetti. Se on suhteellisen pysyvä minäkuva, joka kehittyy lapsella melko tiedostamatta. Aikuiset sen sijaan voivat olla hyvinkin tietoisia oman identiteettinsä tilasta, ja identiteetin muotoutumiseen voidaan eri keinoin aktiivisesti vaikuttaa. Usein puhutaan monista eri identiteeteistä: sukupuolinen, etninen, kulttuurinen tai ammatillinen. Kun työskennellään aikuisten maahanmuuttajien kanssa, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota sekä kulttuurisen että ammatillisen identiteetin tukemiseen. Joskus joudutaan ottamaan kantaa myös sukupuolisen identiteetin kysymyksiin, koska sukupuoliroolit ja niiden mukaiset käyttäytymisodotukset ovat eri kulttuureissa hyvinkin erilaisia. Vance Peavyn (1999) teorian mukaan identiteetti ja minuus ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Ihmisen minuus rakentuu yhteistyössä ympäristön kanssa ja se koostuu monenlaisista projekteista ja äänistä. Ohjauksen keskeisimpänä tavoitteena on tutkia identiteettiä ja minuutta ja täten siis yksilön suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Positiivisen identiteetin rakentaminen edellyttää aina positiivista suhdetta ympäröivään maailmaan. Kulttuurinen identiteetti joutuu väkisinkin koetukselle muutettaessa maasta toiseen. On tärkeää, että aikaisempi kulttuurinen identiteetti sekä siihen liittyvät arvot, tavat ja tottumukset saavat elää uudessakin kulttuuriympäristössä. Maahanmuuttajat kokevat usein, ettei kukaan ole kiinnostunut heidän aikaisemmista vaiheistaan omassa maassaan. Uuden identiteetin rakentaminen onnistuu kuitenkin paremmin, mikäli se pystytään rakentamaan aikaisemmin sisäistetyn positiivisen kulttuurisen minäkuvan pohjalta. Koulutuksessa ja ohjauksessa on hyvä antaa tilaa ja sen mukana myös arvostusta kaikelle aikaisemmalle eletylle elämälle. Näin luodaan pohjaa myös positiiviselle ja rakentavalle suhteelle uuteen kulttuuriin. Ilman positiivista suhdetta uuteen ympäristöön ja sen kieleen, tapoihin ja arvostuksiin ei synny uutta, tervettä kulttuurista identiteettiä uudessa maassa. Aikuisilla maahanmuuttajilla on yleensä jo vakiintunut ammatillinen identiteetti omasta maastaan. Monet ovat suorittaneet ammatillisen tai yliopistokoulutuksen ja monella on myös pitkä työkokemus. Maahanmuuttoprosessi on aina urariski, vaikka uuteen maahan muutettaisiinkin työn perusteella. Suuri osa Suomessa asuvista maahanmuuttajista on sitä paitsi tullut Suomeen muista kuin työhön liittyvistä syistä. Pakolaisina tänne tulleet ovat joutuneet jättämään kotimaansa, työn ja ammatin itsestään riippumattomista syistä ja viettäneet mahdollisesti pitkiäkin aikoja pakolaisleireillä tai muuten poikkeuksellisissa olosuhteissa. Oma aikaisemmin hankittu ammattitaito rapautuu ja murenee tällaisten prosessien kuluessa helposti. Positiivinen ammattiidentiteetti sisältää uskon omaan osaamiseen sekä ammatillisiin tietoihin ja taitoihin. Identiteetti kehittyy ja vahvistuu vain käytännön tekemisen kautta, ei pelkästään teoreettisesti kirjoja lukemalla. Suurin haaste aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa on juuri aikaisemman osaamisen tunnistamisessa ja sen edelleen kehittämisessä. Mielestäni Vance Peavyn kehittämä sosiodynaamisen ohjauksen lähestymistapa sopii hyvin monikulttuuriseen ohjaussuhteen perustaksi. Asiakas nähdään aina osana perhettään ja laajaa kulttuurista yhteisöä ja nämä otetaan automaattisesti tarkastelun kohteeksi, kun pohditaan esimerkiksi ammattiin tai koulutukseen liittyviä valintoja. On hyvä pitää mielessä muutamia perusteesejä, kun ohjaaja ja asiakas tulevat eri kulttuureista. Seuraavassa keskeisimpiä perusteesejä: Varaa riittävästi aikaa Käytä tulkkia aina tarvittaessa > henkilökohtaista tasoa ei tavoita ilman kieltä Visualisointi auttaa kun sanoja on vähän (esimerkiksi tulevaisuutta voi hahmottaa piirtämällä paperille symboleita ja kuvia) Älä pidä mitään itsestään selvänä: tarkista, ihmettele, toista Tee näkymätön näkyväksi : sanomattomat säännöt, arvostukset, ajatukset, tabut Salli aikaisemman kulttuurin ja henkilöhistorian mukanaolo hyväksy ja kunnioita asiakkaan henkilöhistoriaa Hanki kulttuurituntemusta Kohtele kuitenkin aina asiakasta ensisijaisesti yksilönä anna hänen itse määritellä oma suhteensa sekä aikaisempaan että uuteen kulttuuriin Maahanmuuttajien integraatio hyvinvoinnin perusta Mikäli suomalainen yhteiskunta haluaa tulevaisuudessakin säilyttää hyvän asemansa ja maineensa onnistuneena hyvinvointiyhteiskuntana, on maahanmuuttajien integraatio yhteiskuntaan yksi onnistumisen mittari. Emme varmasti halua kokea nuorisomellakoita kuten Ranskassa tai kunniamurhia kuten Ruotsissa. Tämän voi estää ainoastaan positiivinen vuoropuhelu valtaväestön ja maahanmuuttajien tai minkä tahansa muiden vähemmistöjen välillä. Yksi keskeinen väline integraation edistämisessä on toimiva ohjaus- ja koulutusjärjestelmä. Ohjauksen tulee olla professionaalista, mutta samalla riittävän arkista ja ymmärrettävää toimintaa. Tarvitaan monikulttuurityöhön soveltuvia omia menetelmiä, teorioita ja käytäntöjä. Ohjauksen tulee olla näkyvää ja siihen tulee varata riittävästi resursseja, tapahtuu se sitten erillisenä palveluna tai koulutuksen sisällä. Oppilaitoksissa ohjaus tulee integroida muuhun opetukseen niin, että ne täydentävät toisiaan ja niillä on samat tavoitteet. Sekä ohjauksen että koulutuksen tulee olla käyttäjien tarpeisiin suunniteltuja ja niiden tulee olla helposti saatavilla. Vance Peavy kirjoittaa viimeisessä kirjassaan (2006) viisaasta ohjaajasta. Ohjaaja ei koskaan tulekaan valmiiksi, elämänkokemukset vain kartuttavat näkökulmia ja iän myötä ohjaajalla on enemmän uskallusta antautua vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa luovaan vuorovaikutukseen, jonka lopputuloksesta ei koskaan voi olla varma etukäteen. Mitä enemmän ohjaajalla on välineitä työkalupakissaan, sitä taitavampi hän on vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Lähteet Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Suositus opetussuunnitelmaksi. Opetushallitus, Career Guidance A Handbook for Policy Makers. OECD, 2004 Peavy, R. Vance. Sosiodynaaminen ohjaus. Psykologien kustannus, Peavy, R. Vance. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Psykologien kustannus, Henkilökohtaistamismääräys. Opetushallitus, 43/011/2006 OHJUS ohjaus- ja neuvontapalvelut työhallinnossa. OHJUS-projektin raportti. Työministeriö,

18 MONIKULTTUURINEN OHJAUS MONIKULTTUURINEN OHJAUS Hän tekee kyllä hyvin, kun saa opastusta Työhönvalmennus maahanmuuttajakoulutuksessa Anne-Mari Kaapu, FM, Duuniin-projektin työhönvalmentaja Suomessa puhutaan työvoimapulasta ja työperäisestä maahanmuutosta ja samanaikaisesti maassamme on paljon ulkomaalaistaustaisia ihmisiä ilman työpaikkaa. Heidän saamisensa mukaan työelämään onkin yksi työvoimapolitiikan haasteista. Duuniin-projekti halusi vastata ajankohtaisiin työvoimapolitiikan haasteisiin. Projektissa kokeiltiin maahanmuuttajien työhönvalmennusta, ja siinä toimi erillinen työhönvalmentaja. Työhönvalmennus on yleiskäsite toiminnalle, jolla vaikeasti työllistyvien henkilöiden työhön pääsyä tuetaan. Tässä artikkelissa esittelen omia ja myös edeltävien työhönvalmentajien kokemuksia maahanmuuttajien työhönvalmennuksesta. Toimin työhönvalmentajana Duuniin-projektissa reilun kuuden kuukauden ajan. Projektin aikana toteutettiin yhteensä kuusi ammattialoille ohjaavaa koulutusta, joissa käytettiin tukena työhönvalmennusta. Ryhmiin valitut henkilöt edustivat 18 eri kansallisuutta. Mukana oli eri-ikäisiä miehiä ja naisia, joiden koulutustausta vaihteli kalastajasta filosofian maisteriin. Omat kokemukseni ovat pääosin viimeisestä hyvinvointialoille ohjaavasta koulutuksesta, jossa opetettiin puhdistuspalvelu- ja hoitoalan perusteita. Sen aloitti 13 opiskelijaa, minkä lisäksi valmensin aikaisempiin koulutuksiin osallistuneita opiskelijoita, joita oli yhteensä 49. Ohjaus oli erilaista erilaisissa tilanteissa; toiset tarvitsivat apua oman uravalinnan selkiyttämisessä, toisia taas piti tukea ammatillisissa opinnoissa tai työnhaussa. Työhönvalmentaja ja kouluttajat tiimityössä 34 Työssäoppiminen tukee ammatillisen sanaston ja puhekielen kehittymistä. Duuniin-projektissa kokeiltiin uudenlaista maahanmuuttajakoulutuksen mallia, jossa koulutusta olivat vetämässä ammattiaineen opettaja, suomen kielen opettaja ja työhönvalmentaja. Tämä yhteistyö oli kaikille osapuolille opettavainen kokemus: suomen opettaja oppi katsomaan asioita työelämän ja ammattiaineen opiskelun näkökulmasta, ammattiaineen opettaja perehtyi maahanmuuttajien kouluttamisen erityiskysymyksiin ja selkokieliseen opetusmateriaaliin, minä työhönvalmentajana opin tuntemaan paremmin ammatillisia sisältöjä ja työ- ja opiskeluväyliä. Yhteistyön rakentaminen on tärkeää, sillä usein on koettu, että suomen opettaja ei tunne ammatillisten opintojen opiskelujen todellisia ongelmakohtia, eikä ammatillinen opettaja osaa ottaa huomioon maahanmuuttajaopiskelijan erityistarpeita. 35

19 MONIKULTTUURINEN OHJAUS MONIKULTTUURINEN OHJAUS Maahanmuuttajien koulutuksissa olisi hyvä hyödyntää moniammatillisia tiimejä, jolloin opiskelija saisi ammattitaitoista ohjausta sekä suomen kielessä että ammatillisella puolella. Tavallisesti maahanmuuttajien koulutuksissa on ollut vastuukouluttaja, joka on vastannut sekä suomen kielen opetuksesta että myös koulutus- ja työpaikkojen etsimisestä. Vastuukouluttajat ovat kokeneet tehtävän vaativaksi. Eräs vastuukouluttaja kuvaili työtehtäviään seuraavasti: Olen kokenut tehtävien yhdistämisen työlääksi ja uuvuttavaksi. Silloin kun minulla olisi aikaa etsiä harjoittelupaikkoja, eivät työnantajat enää ole paikalla. Toinen vastuukouluttaja kirjoitti seuraavasti: Minusta suomen opettajan ja koulutus- ja työpaikkaetsijän roolin yhdistämisessä on monta puolta. Opettajana koen, että työpaikkojen etsiminen antaa lisää näkemystä ja ulottuvuutta myös suomen opetukseen. Huonoiksi puoliksi koen sen, että substanssin hallinta ei aina riitä. Olisi hyvä, jos työ- ja koulutustietous ja varsinkin työssäoppimispaikkojen etsintä ja ohjaus keskittyisivät muille kuin suomen opettajalle. Tulevaisuudessa pitäisi tukea kouluttajien ja ohjaajien entistä tiiviimpää yhteistyötä, sillä kouluttaminen ei saisi olla yksinäistä puurtamista. Samoja havaintoja on tehty Kiipulasäätiön Koutsiprojektissa, jossa koottiin työhönvalmennuksen hyviä käytänteitä ja kokemuksia. Erillinen maahanmuuttajien työhönvalmennus on tähän asti ollut yksittäisten projektien tai oppilaitosten varassa, ja erityisosaamisen hahmottuminen vaatii vielä aikaa. Maahanmuuttajien työhönvalmennuksen mallia on kehitetty esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksen LATU maahanmuuttajille -projektissa, jossa työskenteli useita työhönvalmentajia. Oulun kaupungin työllistämiskeskuksen Intoa monikulttuuriseen työelämään -projektissa on kehitetty mallia, jossa maahanmuuttaja voi hakea yksilölliseen työhönvalmennukseen, vaikka ei sillä hetkellä ole koulutuksessa. Tavoiteltavaa olisi, että näiden projektien käytänteitä voidaan tulevaisuudessa jatkaa ja jalostaa lisää. Maahanmuuttajien työhönvalmentaminen eroaa kantasuomalaisten valmentamisesta ainakin kahdessa asiassa. Ensinnäkin ohjaamisessa täytyy huomioida selkokielen käyttö, ja lisäksi työhönvalmentajalla täytyy olla monikulttuurista osaamista ja ymmärrystä. Hänellä on myös hyvä olla aiempaa kokemusta maahanmuuttajien opettamisesta ja ohjaamisesta sekä työssäoppimispaikkojen etsimisestä. Työhönvalmentajan täytyy osata opastaa sekä työnantajaa että opiskelijaa, jotta kulttuurien välisiltä yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin. Työhönvalmentajana huomasin, että sekä työnantajille että opiskelijoille oli tärkeää, että heillä oli mahdollisuus jakaa kokemuksiaan esimerkiksi seuraavalla tavalla: Afganistanilainen nainen oli ensimmäisessä työpaikassaan Suomessa. Hän tarvitsi apua monissa käytännön asioissa. Selvitin hänen kanssaan työaikoja, työjärjestystä, verokortin hakemista, Kelan papereita, työsopimuksen sisältöä ja jatkosuunnitelmia. Työnantaja oppi soittamaan minulle ja kysymään apua siinä, mikä heille oli ollut vaikea asia ja mistä pitäisi keskustella. Samalla keskustelimme myös kulttuurisista asioista. Suomessa ajatellaan, että jo pienten lasten täytyy kyetä syömään itse, mutta Afganistanissa ajatellaan, että lapsi tarvitsee hoivaa ja melko isojakin lapsia syötetään. Yritin selittää molemmille osapuolille, miten toinen ajattelee ja auttaa sitä kautta molempia osapuolia ymmärtämään toistensa työtapoja. Työssäoppiminen antaa opiskelijalle rohkeutta kokeilla omaa osaamistaan. Työhönvalmentaja työssäoppimispaikkoja etsimässä Osaamisen tunnistaminen ja motivaation selvittäminen Työssäoppimispaikan etsiminen alkoi, kun tapasimme muiden opettajien kanssa opiskelijat ensimmäisen kerran. Paikan valintaan ja työssäoppimisen tavoitteisiin vaikuttivat monet asiat, tärkeimpänä opiskelijan ammattitaito, jonka hän on saavuttanut omassa kotimaassaan. Osaamisen tunnistaminen voi olla vaikeaa, jos opiskelijalla ei vielä ole työkokemusta Suomesta. Opiskelijalla saattaa olla esimerkiksi kotimaastaan 10 vuoden työkokemus putkimiehen töistä, mutta osaamisen sopivuus suomalaiseen työelämään ei välttämättä ole selvää. Työhönvalmentajan tehtävänä on selvittää, millaista opiskelijan osaaminen on, ja mitä työnantaja vastaavasti edellyttää. Osaamista voi selvittää monella eri tavalla. Työssäoppimisen avulla voi esimerkiksi saada selville monia ammattitaitoon liittyviä asioita, joita haastattelulla on vaikea selvittää. Haastattelutilanteessa opiskelija voi puolestaan kirjoittaa paperille niitä asioita, joita hän on omassa kotimaassaan tehnyt. Työhönvalmentaja voi tämän jälkeen soittaa alan kouluttajalle tai yrittäjälle ja kysyä, millaista lisäkoulutusta tällainen henkilö tarvitsee. Paras ammattitaidon selvittämisen keino on kuitenkin käytännön työympäristö. 36 Eräällä 57-vuotiaalla miehellä oli kotimaastaan monipuolinen työkokemus. Hän oli toiminut varastotyössä, sähkömiehenä ja hitsaajana. Meidän oli kuitenkin vaikea tietää, mikä oli hänen tämänhetkinen ammattitaitonsa. Työssäoppimisen aikana saimme tietoa hänen ammatillisesta osaamisestaan, joten meidän oli helpompi auttaa häntä työn hakemisessa. Työssäoppimisjakso auttoi opiskelijaa myös konkreettisesti eteenpäin, sillä hän sai työtä työssäoppimispaikasta. 37

20 MONIKULTTUURINEN OHJAUS MONIKULTTUURINEN OHJAUS Maahanmuuttajien työ- ja koulutushistorian selvittäminen voi olla monimutkainen prosessi. Käytimme haastatteluissa tukena elämänkaaren piirtämistä. Sen avulla meidän oli helpompi hahmottaa opiskelijan työkokemusta ja opiskeluun käytettyä aikaa. Monella saattaa olla selittämättömiä katkoksia työhistoriassa, jotka eivät välttämättä tule esille, kun opiskelijaa haastatellaan, varsinkin kun suomen kielen ilmaisukyky on rajallinen. Ammattitaitoa tärkeämpi asia on kuitenkin motivaatio. Olisi tärkeää, että koulutukseen valittaisiin ne henkilöt, joilla on motivaatio työllistyä juuri kyseiselle alalle. Monella maahanmuuttajalla ei ole tietoa siitä, mihin hänen ammattitaitonsa riittäisi ja millaisia koulutusvaihtoehtoja on olemassa. Maahanmuuttaja törmää usein siihen, että häneltä kysytään, mitä hän haluaa. Tämä tilanne pitäisi kääntää niin päin, että maahanmuuttaja saisi kysyä, mitä vaihtoehtoja on olemassa eihän hän voi valita, jos ei tiedä, millaisia mahdollisuuksia on olemassa. Maahanmuuttaja tarvitsee tietoa siitä, millaisia opiskelun ja työllistymisen vaihtoehtoja hänellä on. Kun ihminen etsii omaa paikkaansa, saattaa hänen motivaationsa vaihdella hyvinkin paljon. Koulutukseen hakeutumisen vaiheessa olisi tärkeä tuoda esiin se, että työssäoppiminen tapahtuu tietyissä opiskeltavaan alaan liittyvissä paikoissa, jolloin opiskelija voi miettiä, haluaako hän jatkossa hakeutua kyseiselle alalle. Toisaalta joskus opiskelu kannattaa, vaikka henkilö ei olisikaan alasta kiinnostunut. Motivaatio saattaa herätä myöhemmin, ja silloin alan opinnoista on hyötyä. Eräs 37-vuotias mies oli käynyt useita maahanmuuttajien valmentavia koulutuksia. Hän oli opiskellut muun muassa teknistä alaa ja puhdistuspalvelualaa. Hän ei tuntunut olevan kiinnostunut oikein mistään ja kaikki vaihtoehdot tuntuivat toivottomilta. Nyt reilun puolen vuoden kuluttua Duuniin-projektin koulutuksesta hän onkin yllättäen työllistynyt siivousalan yritykseen. Mies vaikutti todella tyytyväiseltä työpaikkaansa. ennestään työskentelee maahanmuuttajia, heihin suhtauduttiin rohkeammin. Tällaisia ovat esimerkiksi logistiikka-, siivous- ja kuljetusala. Eräs logistiikkayrityksen esimies sanoi, että kyllä me ollaan täällä totuttu tekemään Igorin kanssa töitä. Esimerkiksi hoitoalalla suhtautuminen oli huomattavasti varovaisempaa. Jotkut työnantajat suhtautuivat positiivisesti harjoittelijoihin, mutta sitä vastoin jotkut työntekijät kohtelivat harjoittelijaa epätasa-arvoisesti. Tutkimusten mukaan suomalaiset työntekijät kohtelevat maahanmuuttajia epätasa-arvoisemmin kuin työnantajat. Jotkut työnantajat vetosivat opiskelijan heikkoon kielitaitoon, kun eivät halunneet ottaa tätä vastaan. Kielitaidon puute ei kuitenkaan saisi olla esteenä, sillä moni opiskelija oppii kieltä parhaiten työskentelemällä. Työpaikoilla on monia eri tehtäviä, kuten eräällä työpaikalla todettiin: täällä on eri kielitasoille eri tehtävät. Ne jotka osaavat kieltä, tekevät vaikeammin ohjattavia töitä, ja ne jotka eivät osaa, tekevät helpommin selitettäviä töitä. Monesti on kyse enemmän asenteesta kuin kielitaidosta ja työyhteisöt tarvitsevatkin kokemusta ja tukea kehittyessään kohti monikulttuurisuutta. Työvoimapulan kohdatessa työyhteisöissä tarvitaan työnjaon ja työtehtävien uudelleenorganisointia. Työssäoppimisen ja työllistymisen esteitä Työssäoppiminen ei välttämättä onnistu kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Jos opiskelija ei ole valmis työssäoppimiseen, tulisi kouluttajan pohtia muita vaihtoehtoja. Annika Forsander on luokitellut erilaisia huono-osaisuuden selitysmalleja. Näiden mallien mukaan maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavat kielitaidon ja koulutuksen puute, suomalaisten ennakkoluulot ja se, että hyvinvointivaltio asiakkaistaa luonnostaan aktiiviset maahanmuuttajat sosiaalitoimen asiakkaiksi. Jotkut ovat saattaneet olla pitkään työttömänä, jolloin suhtautuminen voi olla negatiivista. 38 Työssäoppimispaikkojen etsiminen Työssäoppimisen onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Paikan tulisi olla sellainen, jossa opiskelija pystyy itse osallistumaan tekemiseen ja joka samalla tukisi hänen tulevia opintojaan tai työllistymistään. Eri projekteissa on kokeiltu erilaisia paikkojen etsimisen käytänteitä. Toiset kouluttajat pitivät hyvänä sitä, että opiskelijat hakevat paikat itse, jolloin he saavat kokemusta työnhausta ja osaavat arvostaa saamiaan paikkoja. Toiset ovat kokeneet, että kouluttajan pitäisi etsiä paikat opiskelijoille, sillä opiskelijat hakevat mieluusti tuttuja ja turvallisia paikkoja. Duuniin-projektin hyvinvointialoille ohjaavassa koulutuksessa pyysimme opiskelijoita kysymään paikkoja ensin itse, mutta asetimme paikalle tietyt kriteerit: niiden tuli ohjata hyvinvointialalle ja edistää suomen kielen oppimista. Paikan tuli olla myös sellainen, jossa opiskelija käyttäisi mahdollisimman paljon suomen kieltä, esimerkiksi turkkilainen pizzeria ei soveltunut työssäoppimispaikaksi henkilölle, jonka suomen kielen taito jo riitti arkielämässä selviytymiseen. On tärkeää, että oppilaitoksella ja työhönvalmentajalla on tuntemusta alueensa työnantajista. Työssäoppimispaikka ei saa olla sellainen, jossa harjoittelijoita käytetään hyödyksi tai jossa ei tarjota jatkomahdollisuuksia. Paikkojen tulisi olla sellaisia, joissa opiskelijan oppimisesta ja ammatillisesta kehittymisestä kannetaan vastuuta. Tämän lisäksi työpaikan ohjaajalla pitäisi olla asiantuntemusta suomalaisen työelämän ja koulutuksen vaatimuksista, jotta hän voisi tukea opiskelijan työllistymistä tai koulutukseen hakeutumista. Työssäoppimispaikkojen löytäminen valmentavassa ja ohjaavassa koulutuksessa oleville ei ole helppoa, sillä paikkoja on tarjolla vähän ja osa yrityksistä haluaa harjoittelijoiksi vain alan opiskelijoita. Näiden ongelmien lisäksi törmäsin joihinkin työnantajiin, joilla oli ennakkoasenteita maahanmuuttajia kohtaan. Työssäoppimispaikkoja etsiessäni huomasin, että aloilla, joilla jo Eräs 45-vuotias nainen ei halunnut tehdä yli 6-tuntisia työssäoppimispäiviä, vaikka kerroin sen edesauttavan sijaisuuksien saamista ja sitä kautta oppisopimukseen pääsemistä. Hän ei myöskään ollut valmis lähtemään opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, vaikka junayhteydet ovat hyvät. Hän ei myöskään hyväksynyt osa-aikaista työtä eikä määräaikaisia sopimuksia. Tämän lisäksi hän kertoi ryhmän muille opiskelijoille, miten suomalaiset hyväksikäyttävät maahanmuuttajia, eikä töihin kannata mennä huonolla palkalla. Olisi tärkeää, että maahanmuuttajat pääsisivät työhön kiinni nopeasti maahan tultuaan, sillä työn saamisella on yleensä suuri merkitys. Työ auttaa kotoutumisessa ja antaa maahan tulleelle realistisen käsityksen työelämän vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Projektin aikana pohdimme, mikä selkiyttäisi opiskelijoiden tavoitteita ja auttaisi heitä arvioimaan paremmin omia mahdollisuuksiaan. Yhtenä keinona käytimme käytännön esimerkkejä; eräs laitoshuoltajaopiskelija tuli muun muassa kertomaan omista kokemuksistaan oppisopimuskoulutuksessa. Järjestimme myös yksilö- ja ryhmävalmennusta. Yksilövalmennuksessa pohdimme kunkin opiskelijan kanssa, mikä työ voisi olla hänelle sopiva ja mahdollinen. Monien negatiiviset asenteet kumpuavat katkerista kokemuksista, sillä jotkut työnantajat tarjoavat epämääräisiä työsopimuksia tai neli- tai kuusituntisia työpäiviä. Jotkut olivat tarttuneet rohkeasti työhön, mutta eivät olleet ymmärtäneet, millaisia selvityksiä heidän täytyy tehdä sosiaalitoimistoon. Kun esimerkiksi työsopimus puuttuu, tukien saaminen viivästyy. Työhönvalmentajan tehtävänä on keskustella näistä asioista sekä opiskelijan että työnantajan kanssa ja selvittää työsopimuksen ehtoja opiskelijan kanssa. 39

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala Pasi Ollikainen 8.9.2016 Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Vuonna 2015 yli 22 000 opiskelijaa 300 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen sisältö ja toteutus sekä kokemuksia turvapaikan saaneista oppilaitoksessa

Kotoutumiskoulutuksen sisältö ja toteutus sekä kokemuksia turvapaikan saaneista oppilaitoksessa Kotoutumiskoulutuksen sisältö ja toteutus sekä kokemuksia turvapaikan saaneista oppilaitoksessa 5.10.2016 Päivi Yli-Karro Ely-keskuksen neuvottelukunnan kokous WinNovan maahanmuuttajakoulutukset Kotoutumiskoulutukset

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot