PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN TURUN KAUPUNGIN HALLINTOKUNTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN TURUN KAUPUNGIN HALLINTOKUNTIIN"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö (AMK) / Myyntityön koulutusohjelma Myynnin johtaminen 2015 Juha Lehtonen PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN TURUN KAUPUNGIN HALLINTOKUNTIIN

2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Myyntityön koulutusohjelma Myynnin johtaminen Tarja Heikkilä Juha Lehtonen PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN TURUN KAUPUNGIN HALLINTOKUNTIIN Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus käyttää vuosittain osan työllisyysmäärärahoista tukityöllistettävien palkkaamiseksi hallintokuntiin. Tämän vuoden alusta kaupungin konsernihallinto antoi esityksen työllistämistalkoista, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömien tukityöllistettävien määrä jokaisella toimialalla käsittäisi vähintään viisi prosenttia koko henkilöstön lukumäärästä. Työllisyyspalvelukeskukselle tämä merkitsee toiminnan tehostamista, jotta lisäys uusista tukityöpaikoista hallintokuntiin voitaisiin toteuttaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää tukityöllistämisen kriittisiä kohtia hallintokunnissa ja antaa kehitysehdotuksia työllistämistoimenpiteiden edistämiseksi. Tavoitteen lisäksi tilastojen ja taulukoiden avulla havainnollistetaan pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamia kustannuksia ja tukityöllistämisen tuottamia säästöjä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan työttömyyden merkitystä kunnan ja yksilön näkökulmasta katsottuna. Ensimmäinen teoriaosuus käsittelee työttömyyden aiheuttamia kustannuksia kunnan taloudellisten toimintojen kehitykselle. Toinen teoriaosuus esittelee työttömyyden merkitystä yksilön oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin kannalta, sekä työllistämistoimenpiteillä saavutettuja tuloksia. Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena menetelmänä, jossa tarkoituksena on saada laajempi ja syvempi käsitys tutkittavasta aiheesta. Tutkimusaineisto kerätään kyselylomakkeen ja henkilökohtaisten haastatteluiden avulla. Raporteilla ja asiantuntijoiden laskelmilla laadittiin taulukot ja kustannuslaskelmat. Saaduista tuloksista voidaan päätellä, että nykyisissä hallintokuntiin suunnatuissa tukityöllistämistoimenpiteissä on vielä kehittämistä. Kyselyiden ja haastattelujen avulla selvisi, että hallintokuntien esimiehet odottavat tukityöllistämisen markkinoinnin ja tiedottamisen lisäämistä. Yksiköiden esimiesten ja johdon sitoutuminen edistäisi myös omalta osaltaan tukityöllistämisen edistämistä. Tämän opinnäytetyön perusteella on mahdollista kehittää toimiva tiedottamisen malli markkinointiviestinnän keinoin. ASIASANAT: Tukityöllistäminen, hallintokunta, pitkäaikaistyöttömyys

3 BACHELOR S THESIS ABSTRACT TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Professional Sales I Sales management Tarja Heikkilä Juha Lehtonen EMPLOYMENT OF LONG-TERM UNEMPLOYED TO ADMINISTRATIVE BRANCHES OF THE CITY OF TURKU The Employment Service Centre of the City of Turku uses a part of its annual employment budget for hiring support employees to the administrative branches. In the beginning of this year the Central Administration of the city proposed to start a community effort for employment, according to which five percent of the total number of the staff of each sector should consist of long-term unemployed persons. This means that the efficiency of the Employment Service Centre has to be improved in order to provide the support positions in the administrative branches. The goal of this study is to find out the critical points of the support employment in the administrative branches and give suggestions for development in promoting the employment operations. In addition, statistics and tables will be prepared for illustrating the costs of longterm unemployment and the savings achieved by the support employment. The theoretical part of the study reviews the significance of the unemployment from the perspective of the municipality and the individual. The first theoretical part discusses the costs incurred to the development of the financial activities of the municipality by long-term unemployment. The second part presents the significance of unemployment from the perspective of the individual s life management and well-being, and the results achieved with the employment activities. The study is conducted by using a qualitative method, and the purpose is to gain a broader and deeper insight on the subject. The research data is gathered with questionnaires and personal interviews. The tables and cost calculations were prepared on the basis of reports and calculations of professionals. From the results obtained it can be concluded that there is still room for development in the present support employment activities directed at the administrative branches. It was discovered in the questionnaires and interviews that the management of the administrative branches expect an increase in marketing and communication of support employment. The commitment of the unit supervisors and management would further improve the development of the support employment. This thesis can be used as a basis for developing a functional communication model by using marketing communication KEYWORDS: Support employment, administrative branch, long-term unemployment

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 TYÖTTÖMYYDEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNNILLE Työttömyys taloudellisena painolastina kunnissa Työttömille maksettavat etuudet Työllistämisen tuet Verotulojen menetykset 15 3 TYÖTTÖMYYDEN JA TYÖLLISTYMISEN MERKITYS YKSILÖLLE Työttömyys elämänhallinnan ja hyvinvoinnin esteenä Työttömyys osaamisen kehittymisen ja työllistymisen esteenä Työllistämistoimenpiteiden merkitys työttömille Työttömyyden vaikutus yhteisölle 20 4 CASE TURUN PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMINEN HALLINTOKUNTIIN Tutkimus Lähtötilanne tarkasteltavan asian osalta Turussa Työttömyyden taloudellinen merkitys Turussa Laskentamalli tukityöllistämisen kustannuksista kunnalle Työllistämistalkoot Haastattelut hallintokuntiin Haastattelujen tulokset Yhteenveto vastauksista Kehitysehdotukset 39 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 40 LÄHTEET 42

5 KUVIOT Kuvio 1. Tukityöllistämisen 70 % osuus työllisyysmäärärahoista 22 Kuvio 2. Turun kuntaosuus työmarkkinatuesta alkuvuosi Kuvio 3. Turun kuntaosuus työmarkkinatuen lapsikorotuksista alkuvuosi TAULUKOT Taulukko 1. Kunnan maksuosuudet Kela listalla olevien työttömyyspäivistä 8 Taulukko 2 Traumaattisen stressin aiheuttamat vaikutukset ja oireet työttömän terveyteen ja käyttäytymiseen 17 Taulukko 3. Pitkäaikaistyöttömän ( pv) tukityöllistämisen tuottama säästö kunnalle

6 6 JOHDANTO Kuntien työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset ovat merkittävästi kasvaneet pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyessä, joka on osittain selitettävissä pitkään jatkuneen huonon taloustilanteen kehityksellä. Kuntien tilannetta eivät myöskään helpota vuoden 2015 alusta voimaan astuneet työmarkkinatukiuudistuksen säädökset työmarkkinatuen maksuosuuksien jakaantumisessa valtion ja kuntien välillä. Uudistetut työmarkkinatuen laskentatavat painottuvat jatkossa kuntien maksuosuuksia kasvattavasti. Nykyisessä tilanteessa valtion harjoittaman työllisyyspolitiikan seurauksena kuntien vastuu työllisyyden hoidossa korostuu entisestään. Turussa työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä on tällä hetkellä tilastollisesti n pitkäaikaistyötöntä mikä käytännössä merkitsee sitä, että kunnalle lankeaa maksettavaksi työmarkkinatukea n. 25 milj. euroa vuodessa. Työllisyysmäärärahoja arvioitaessa lähdetään liikkeelle vuoden 2015 alusta voimaan astuneesta työmarkkinatukiuudistuksen uusista laskentatavoista, joiden kuntaosuuden kustannusten vaikutukset on otettava huomioon kaupungin taloussuunnitelmissa. Turun kaupunginhallitus on uusien haasteiden edessä, kun pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistämistä pyritään edistämään samanaikaisesti sekä määrällisesti että mahdollisimman kustannustehokkaasti. Yhtenä keinona vähentää kaupungin kuntaosuutta työmarkkinatuen maksamisesta on lisätä kaupungin maksuvelvoitteen piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämistä hallintokuntiin. Konsernihallinnon antaman työllistämisesityksen mukaan tukityöllistettävien määrä olisi vuonna 2015 n. viisi prosenttia jokaista toimialaa kohden laskettuna koko henkilöstön määrästä. Opinnäytetyöni päätavoitteena on kuvata tukityöllistämisen vaikeuksia ja helppouksia hallintokunnissa ja esittää toimenpiteitä toiminnan sujuvoittamiseksi. Tutkimukseni on rajattu ja kohdistettu Turun hallintokuntiin suunnattuihin tukityöllistämistoimenpiteisiin. Aiheen laajuuden huomioon ottaen rajauksen ulkopuolelle jäävät kaikki muut työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelman mukaiset työllistämistoimenpiteet.

7 7 Opinnäytetyöni teoriaosa sisältää työttömyyden eri tekijöiden aiheuttamia taloudellisia seuraamuksia yhteiskunnalle ja yksilölle. Osa teoriaosuudesta käsittelee työttömille maksettuja etuuksia ja palkkatukityön uudistuksia. Tarkastelun kohteena ovat myös erityisesti työttömyyden vaikutukset yksilön hyvinvoinnille sekä osaamiselle ja kehittymiselle. Varsinaisen tutkimusosioni aloitusvaiheessa havainnollistetaan tilastojen avulla työttömyyden kustannuksia sekä esitellään mallilaskelma tukityöllistämisen tuottamasta säästöstä kunnalle. Hallintokuntien esimiesten henkilökohtaiset haastattelut toteutetaan kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimusmenetelmän periaatteella. Haastateltaville lähetetään kyselylomake etukäteen pohdittavaksi ennen varsinaista henkilökohtaista haastattelua. Yhteenveto-osiossa esitellään haastattelujen tulokset ja miten näiden tulosten avulla voidaan antaa kehitysehdotukset työllistämisen edistämiseksi hallintokuntiin.

8 8 2 TYÖTTÖMYYDEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNNILLE Työttömyydellä on laajat yhteiskunnalliset seuraukset kuntien talouden kehitykselle, koska työttömyydestä aiheutuneet kokonaiskustannukset eivät muodostu ainoastaan työttömyysturvamenoista, vaan lisäystä tulee toimeentuloturvamenoista ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä. Julkistaloudellisesti tarkasteltuna työttömyyden kustannukset näkyvät myös verojen ja tuotannon työpanosten menetyksinä.(kuntaliiton työllisyysryhmä 2014.) Merkittävin yksittäinen menoerä kuntien taloudessa muodostuu pitkäaikaistyöttömyyden rahoituskustannuksista, jotka määräytyvät työmarkkinatuen kuntaosuudesta ns. Kela-listan perusteella. Kela-lista koostuu pitkäaikaistyöttömistä työnhakijoista, joille maksetaan työttömyysturvalain mukaista työmarkkinatukea. Kuntiin kohdistuneita pitkäaikaistyöttömyyden rahoituskustannuksia lisäävä työmarkkinatukiuudistus II astui voimaan , uudistuksen tarkoituksena on siirtää työmarkkinatuen rahoitusvastuiden osuutta aiempaa vahvemmin kuntien hoidettavaksi. Työmarkkinatukiuudistuksen valmistelua edelsi aikaisempi tutkimus, joka arvio vuonna 2006 toteutetun työmarkkinatukiuudistuksen vaikutuksia. Lopulliset linjaukset uudistukselle suoritettiin 3/2014 mennessä ennen vuoden 2015 alusta toimintamallin käyttöönottoa. (Liski-Wallentowitz 2014.) Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen työmarkkinatukiuudistuksen mukaisesti kunnat maksavat passiivisesta työmarkkinatuesta takaisin Kelalle uudistunutta laskentatapaa käyttäen. Työttömyyspäivät Kela listalla Kunnan maksettava osuus pv 50 % yli 1000 pv 70 % Taulukko 1. Kunnan maksuosuudet Kela-listalla olevien työttömyyspäivistä

9 9 Hallituksen esityksen mukaan kuntien työmarkkinatuen rahoituskustannukset lisääntyvät 160 miljoonalla eurolla ja vastaavasti valtio säästää kyseisen summan. Rahoituskustannukset tulevat jatkossa jakaantumaan valtion ja kuntien kesken 50 % työmarkkinatukikuluista 300 päivän työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden osalta. Lisäksi kuntien rahoitusosuus kasvaa 70 prosenttiin yli 1000 päivän työmarkkinatukea saavien osalta. (Eskonen 2014.) 2.1 Työttömyys taloudellisena painolastina kunnissa Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan kunnat käyttivät vuonna 2013 työllisyydenhoitoa edistäviin palveluihin yhteensä 420 miljoona euroa ja tämän lisäksi kunnat rahoittivat työmarkkinatukea noin 215 miljoonalla eurolla. Työllisyydenhoitoon liittyviä kustannuksia ei vielä tunnisteta riittävän hyvin, joten työllistämistä edistävien palveluiden järjestämiskustannukset ovat vielä edellä mainittuja suuremmat. Kokonaiskustannusten seuranta vaatii kunnilta edelleen kehittelyä ja järjestelmällistä seurantaa. (Eskonen 2014.) Kuntien pyrkimykset hoitaa pitkäaikaistyöttömyyttä palkkatukityöllistämisen avulla saattavat kasvattaa työllistämiskustannuksia, mikäli nykyistä työllistämispanosta pyritään ylläpitämään pitkään työttömänä olleiden henkilöiden kohdalla. Vuoden 2015 alun palkkatukiuudistuksen myötä siirryttiin prosenttiperusteiseen palkkatukeen yritysten ja kuntien osalta, joka mahdollisesti merkitsee kuntien omassa organisaatiossa palkkatukityöllistämisen osalta jopa 25 miljoonan euron lisäkustannuksia vuoteen 2013 verrattuna. (Eskonen 2014.)

10 Työttömille maksettavat etuudet Suomessa julkisen hallinnon säätämän työttömyysturvalain tarkoituksena on turvata työttömien työnhakijoiden taloudellisesti aiheutuneita menetyksiä sekä tukea heidän sijoittumistaan työmarkkinoille. Lain mukaan työttömille perusturvatoimeentulona maksettavia etuuksia ovat työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahan maksut jakaantuvat joko ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan. Työttömyysturvajärjestelmän rakenne jakaantuu yksilötasolla seuraaviin luokituksiin. Työmarkkinatuki Maksetaan työttömille, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille tai eivät ole olleet riittävän pitkään töissä, sekä eivät voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Työmarkkinatukea haetaan Kelalta ja sen maksun kestoa ei ole rajoitettu. Maksun suuruus vuonna 2015 on 32,80 /pv ja tukea maksetaan 5 päivältä viikossa mukaan lukien arkipyhät. Tuen suuruutta määrääviä tekijöitä ovat vanhempien tulot, jos asuvat samassa taloudessa. Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista tulevat lisäksi erilliset lapsikorotukset: yksi lapsi 5,29 /pv, kaksi lasta 7,77 /pv sekä kolme tai useampi lapsi 10,02 /pv. (Kela, työmarkkinatuki 2015.) Peruspäiväraha Maksetaan työttömille, jotka työttömäksi jäädessään ovat olleet työelämässä ja täyttävät palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon. Peruspäivärahaa haetaan Kelalta ja sitä maksetaan enintään 500 päivän ajan, jonka jälkeen voi hakea työmarkkinatukea. Peruspäivärahan suuruus vuonna 2015 on 32,80 e/pv, ja sitä maksetaan 5 päivältä viikossa mukaan lukien arkipyhät. Peruspäivärahan korotusosaa 4,80 /pv maksetaan hakijalle, jos työhistorian pituus on 20 vuotta tai ei ole itse irtisanoutunut työstään ja on ilmoittautunut työnhakijaksi 60 päivän sisällä. Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista tulevat lisäksi erilliset lapsikorotukset: yksi lapsi 5,29 /pv, kaksi lasta 7,77 /pv sekä kolme tai useampi lapsi 10,02 /pv. (Kela, peruspäiväraha 2015.)

11 11 Ansiosidonnainen päiväraha Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan henkilöille, jotka ovat kokonaan työttömiä, lomautettuja, osa-aikatyötä tekeviä tai sivutoimisia yrittäjiä. Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen perusedellytyksiä ovat ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, kuuluminen työttömyyskassaan ja työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto täyttyy kun palkansaajan jäsenyysaika on ollut 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä ja työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Päivärahaa haetaan sen liiton työttömyyskassasta, jonka jäsenenä on ja sitä maksetaan 500 päivän ajan. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus määräytyy työttömyyttä edeltäneiden palkkatulojen mukaan. Ansiopäivärahan muodostuu kolmesta tekijästä: perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksista. Perusosa vahvistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan ja sen suuruus on 32,80 vuonna Ansio-osa määräytyy 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Mikäli kuukausipalkka ylittää (3116 euroa vuonna 2015), ansio-osan suuruus on 20 % ylimenevältä osalta. Mahdollisuus saada ansiopäivärahan lapsikorotukset määräytyvät samoin perustein kuin Kelan maksamissa työmarkkinatuessa ja peruspäivärahassa. (YTK, ansioturvan ABC 2015.)

12 Työllistämisen tuet Palkkatukityön määritelmä sisältyy lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa käytössä oleva palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Ensisijaisesti lailla pyritään parantamaan työttömän työnhakijan ammatillista osaamista ja edistää työllistymistä edelleen vapaille työmarkkinoille. Palkkatukityön työnantajana voivat toimia kunnat, kuntayhtymät, yhteisöt ja muut työnantajat, eivät kuitenkaan valtion virastot tai laitokset. (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7:1 3.) Palkkatuki uudistus alkoi Asetettuja tavoitteita ovat työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun parantaminen ja päätösten ennakoitavuuksien lisääntyminen Uudistuksella halutaan lisäksi nopeuttaa palkkatukihakemusten käsittelyä ja maksatusta. Palkkatuen päiväkohtainen tuki muutettiin prosenttiperusteiseksi. Uudistuksen ansiosta palkkatuen määrä ja enimmäiskesto määräytyvät tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella, mikäli tuella palkattavan henkilön tuottavuus tarjotussa työssä on alentunut ammatillisen osaamisen puuttumisen vuoksi. Tuen määrän suuruus on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön ennen palkkatuen myöntämistä. Palkkatukea määriteltäessä on otettava huomioon myös tuella palkattavan henkilön vamman tai sairauden perusteet, jos ne olennaisesti ja pysyväisluonteisesti alentavat tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä.(te-palvelut, ajankohtaista 2014.) Palkkatuen määrä ja enimmäiskesto on rajattu seuraavin ehdoin Tuella palkattavan työttömyys on kestänyt alle 12 kuukautta. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 6 kuukauden ajan. Tuella palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 40 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan.

13 13 Tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Jakson jälkeen palkkatukea myönnetään 30 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Tuella palkattavan vamma tai sairaus alentaa tuottavuutta olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti tarjolla olevassa tehtävässä. Tämän perusteella palkkatukea myönnetään 50 prosenttia palkkauskustannuksista enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Palkkatuen määrässä ja enimmäiskestossa on muutamia poikkeuksia: Henkilön ollessa alle 30-vuotias, palkkaamisen palkkatuki voidaan myöntää vuosina 2015 ja 2016 enintään 10 kuukaudeksi, vaikka tuella palkattava olisi ollut työtön alle 12 kuukautta. 60- vuotta täyttäneelle henkilölle palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerralla joka on ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä. Käytännössä tuki voi olla pysyvä, koska palkkatuki voidaan myöntää uudestaan ilman tukijaksojen väliin jäävää työttömyyttä. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.)

14 14 Työsopimuslain tilapäiset muutokset Työsopimuslain 13 luvun 6 :ää muutetaan tilapäisesti, tämän muutoksen myötä työn tarjoamisvelvollisuudesta on tässä laissa oikeus poiketa tietyissä tilanteissa väliaikaisesti vuoden 2016 loppuun asti. Työn tarjoamisvelvollisuutta koskevat muutokset koskevat kuntaa, kuntayhtymää, yhdistystä ja säätiötä. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Kunta ja kuntayhtymä Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvan henkilön saa palkata ilman, että lomautettuja ja osa-aikatyötä tekeviä koskeva työn tarjoamisvelvollisuus tai irtisanottuja työntekijöitä koskeva takaisinottovelvollisuus sen estäisi. Poikkeuksena on velvoitetyöllistettävä, jonka kanssa ei kuitenkaan saa sopia tehtävästä, josta kunta on lomauttanut työntekijänsä tai antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Yhdistys ja säätiö Työn tarjoamisen velvollisuutta ei ole lomautetulle, osa-aikatyötä tekevälle eikä takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvalle irtisanotulle, jos palkkaa vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 28 kuukauden aikana työttömänä olleen henkilön muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.) Edellä mainittujen poikkeuksien lisäksi kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö saa lisäksi ottaa palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei tavallisesti tehdä työ- tai virkasuhteessa. Edellytyksenä on, että palkkatuettu työ tulee järjestää työpajassa tai vastaavassa valmennusyksikössä, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa henkilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työllistyä avoimille markkinoille. Palkkatuetun työn lisäksi järjestely koskee myös työkokeilua. (TE-palvelut, ajankohtaista 2014.)

15 Verotulojen menetykset Työttömyyden aiheuttamia verotulojen menetyksiä on vaikea mitata, koska verotulojen kokonaisuuden muodostamiseen vaikuttaa monet tekijät. Yhden ilmiön eristäminen tästä kokonaisuudesta onkin lähes mahdoton urakka, eikä tästä asiasta ole käytettävissä erillistä tilastoitua tietoa. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen on tehnyt joitakin laskelmia, siitä miten paljon yksittäisen työttömän työllistyminen toisi verotuloja yhteiskunnalle. Tiaisen laskelmien mukaan työttömän työllistyessä yhteiskunta säästää työttömyysturvassa ja lisäksi tulee hyötynä verotulojen lisäys. (Tiainen 2011.) Tiedustelin verotulojen aiheuttamista menetyksistä tarkemmin sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevalta virkamieheltä Pekka Tiaiselta ja sain aiheeseen liittyen seuraavanlaisen vastauksen: 10 tuntipalkalla työllistettäessä jolloin palkkakustannus vuodessa. Jos työtön työllistyy, säästyy työttömyysturvaa keskimäärin ja verotuloja tulee lisää 8000 (työnantajan sotut ja välillisiä veroja mukana). 8000:n sijaan voi käyttää vähän pienempää lukua. Jos työttömyysturva lasketaan nettona ja koko verotulo, summa on vastaavasti suurempi. Näitä lukuja voi käyttää kertomalla työllistyneiden työttömien määrillä. Jos ansiopäivärahatyötön, yhteensä säästöä + veroja kun työllistäminen koska palkka korkeampi ja veroprosentti korkeampi. Kun lasketaan muilla tavoin, päästään hieman eri lukuihin, mutta riippuu missä näitä käytetään. (Tiainen, sähköpostiviesti ) Tiainen korostaa, että työttömyyden laskennallisen hinnan ja edellä mainittujen työttömyyden välillisten kustannusten lisäksi tulee ottaa huomioon erilaiset työmarkkinavaikutukset, koska rakenteellinen työttömyys aiheuttaa työvoiman saatavuuteen ongelmia ja vaikeuttaa kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta. Tärkeä kysymys ovat kasvuvaikutukset, koska työttömyys merkitsee, että työpanosta on vähemmän käytössä ja sen kautta menetetään tuotantoa. Tämän menetyksen arviointi perustuu menetelmään, jossa menetetyn työpanoksen vaikutus tuotantoon lasketaan työtulojen kansantuoteosuuden perusteella. (Tiainen 2011.)

16 16 3 TYÖTTÖMYYDEN JA TYÖLLISTYMISEN MERKITYS YKSILÖLLE 3.1. Työttömyys elämänhallinnan ja hyvinvoinnin esteenä Yhteiskuntamme aatteet, arvot ja toiminnot ovat aikojen saatossa rakentuneet pitkälti työnteon perusteella. Kulttuurissamme on aina arvostettu työntekoa ja siitä on tullut jopa yksittäinen ihmisarvon mittari. Työn menettäminen ja työttömyyden kohtaaminen onkin yksilön kannalta yksi merkittävimpiä traumaattisimpia kokemuksia elämässä. Työttömyydestä aiheutuneita ongelmia ei pidä nähdä pelkästään taloudellisina vaan siihen liittyy usein itsensä syyllistämistä sekä epäonnistumisen tunteita, jotka myöhemmin saattavat oireilla syrjäytymisenä sosiaalisesta elämästä. Työttömälle tämä vaikeuttaa entisestään elämänhallintaa sekä kiinnostusta omasta hyvinvoinnistaan. Pitkään jatkunut työttömyys voi myös aiheuttaa erityyppisiä mielenterveysongelmia, jotka voivat joidenkin kohdalla pahimmillaan aiheuttaa pitkäkestoisen stressin oireita. (Poijula 2003, ) Yllättäen työttömäksi joutuneelle henkilölle irtisanomiskokemukset laukaisevat useimmiten traumaattisen stressin, jonka vaikutukset tuntuvat ajatuksissa ja käyttäytymismalleissa. Irtisanomiskokemus tuottaa toistuvia ja eläviä muistikuvia ahdistavasta tapahtumasta, jolloin muistikuvat saattavat tulla mieleen ilman näkyvää syytä. Yleisimpiä muistikuvia laukaisevia tekijöitä ympäristössä ovat lehtijutut tai tv-ohjelmat, työpaikan tai työtovereiden näkeminen. Näihin tilanteisiin liittyy pelkoja siitä, että joutuisi kokemaan uusia stressaavia tapahtumia. Stressin oireet vaikuttavat tunteisiin, ajatteluun, ruumiillisiin toimintoihin, käyttäytymiseen ja asenteisiin. (Poijula 2003, )

17 17 Taulukko 2. Traumaattisen stressin aiheuttamat vaikutukset ja oireet työttömän terveyteen ja käyttäytymiseen. Vaikutukset tunnevaikutus ajatteluvaikutus ruumiillinen vaikutus käyttäytymisvaikutus asennevaikutus Oireet ahdistuneisuus, hermostuneisuus pelko, epäluulo, syyllisyys, viha hallinnan menetyksen tunne hajamielisyys, keskittymiskyvyttömyys kyvyttömyys tehdä päätöksiä lyhytjänteisyys, ylivireisyys päänsäryt, närästys, vatsavaivat pahoinvointi, ripuli, lihasjännitys lihaskivut, korkea verenpaine, vapina hikoilu, uupumus, unettomuus ruokahaluttomuus runsas tupakointi, lisääntynyt alkoholin ja lääkkeiden käyttö riskikäyttäytyminen, väkivalta itkukohtaukset, suuttumiset yliaktiivisuus kyynisyys, epäluottamus, epätoivo kriittisyys toisia ja itseä kohtaan arvoista luopuminen ansassa olemisen tunne pessimistinen asenne Traumaattiseen stressiin ei ole olemassa mitään tiettyä standardimallia, vaan oireet voivat esiintyä heti tai viiveellä kuukausien ja joissakin tapauksissa jopa vuosien kuluttua.(poijula 2003, 32 36)

18 Työttömyys osaamisen kehittymisen ja työllistymisen esteenä Työttömänä oleminen vaikeuttaa oman osaamisen ja hankitun ammattitaidon hyödyntämistä niissä työtehtävissä, joihin on kouluttauduttu. Pitkään jatkunut työttömyys estää myös oman ammattitaidon ylläpitämisen sekä siinä kehittymisen. Osaamisen ja kehittymisen kannalta keskeisiksi ongelmiksi ovat muodostuneet talouden rakenteen aiheuttamat muutokset, joiden seurauksena työllistymisen esteeksi syntyy rakennetyöttömyyttä. Työttömyyden lajeista juuri rakennetyöttömyys on yksi vaikeimmin poistettavista. Rakennetyöttömyyden syntymisessä on kyse siitä kun osaaminen ei vastaa niitä työtehtäviä, joita avoimilla työmarkkinoilla on tarjolla. Työmarkkinoilla työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohdalla tapahtuu yhteensopimattomuuden tilanne, jonka seurauksena työttömyys pitkittyy ja saattaa muuttua ajan myötä pysyväisluontoiseksi olotilaksi. Rakennetyöttömyydessä työvoimasta on kysyntää ja joillakin aloilla voi olla jopa pulaa sopivasta työvoimasta. Rakennetyöttömyyden taustalla voidaan nähdä perinteisten elinkeinoalojen kuten maatalouden ja suorittavan teollisuustyön merkityksen väheneminen kun taas vastaavasti erilaisten asiantuntijatehtävien ja hoivatyön osuus on lisääntynyt. Nykyinen teknologian kehityssuuntaus on toisaalta kasvattanut korkean informaatioteknologian osaavan työvoiman kysyntää työvoimamarkkinoilla. (Parpo 2007, 14.) Ikääntyneiden vähän yli 50-vuotiaiden työttömien kohdalla on vaikeuksia vastata näihin työelämän rakenteellisiin muutoksiin, johtuen nimenomaan alhaisesta koulutustasosta. Toisin kuin ikääntyneillä työttömillä, nuorten työttömyys ja työttömäksi jäämisen riski koskee myös useasti koulutettua työvoimaa. (Parpo 2007, 15.) Työllistymisen esteitä ei voida selittää pelkästään heikolla osaamistasolla tai heikolla koulutuksella, muita haittaavia tekijöitä ovat lisäksi alhainen toimintakyky tai terveys. Pelkästään yksittäinen tekijä ei anna riittävää käsitystä työttömän työllistymisen esteistä, kokonaiskuva saattaa jäädä tällöin vaillinaiseksi työttömän todellisesta elämäntilanteesta.

19 Työllistämistoimenpiteiden merkitys yksilölle Työttömyyden pitkittyessä on yksilön työllistyminen avoimille työmarkkinoille huomattavasti haastavampaa ja vaikeampaa. Aktiivisilla työllistämistoimenpiteillä voidaan kuitenkin merkittävästi lisätä yksilön työllistymismahdollisuuksia sekä antaa valmiuksia parantaa omaa henkilökohtaista elämäntilannettaan. Työttömän työllistämiseksi suunniteltujen toimenpiteiden tulee kuitenkin olla jokaisessa tapauksessa tarkoin valikoituja, jotka perustuvat työttömän työnhakijan todellisiin tarpeisiin. Työllistämistoimenpiteistä päätettäessä on suunnitelmien tekovaiheessa huomioitava seuraavat seikat työttömän henkilön kohdalla. työttömyyden kesto taloudellinen tilanne koulutus terveydelliset rajoitteet ikä toiveet tukityöpaikasta tukityöhön kohdistetut vaatimukset. Onnistuneesta tukityöllistämistoimenpiteestä hyötyvät kummatkin osapuolet sekä työllistettävä että työnantaja. Yksilötasolla tarkasteltuna työllistämistoimenpiteillä on kokemusten perusteella havaittu olevan seuraavanlaisia positiivisia vaikutuksia: ansiotason nousu mahdollisuudet työllistyä avoimilla työmarkkinoilla lisääntyvät työttömyysjakson katkaiseminen hyvinvoinnin lisääntyminen sosiaalisten vuorovaikutustaitojen paraneminen itsensä kehittäminen uuden oppiminen

20 Työttömyyden vaikutus yhteisölle Se miten työttömyys koetaan ja miten se vaikuttaa yksilöiden ja yhteisöjen elämään, muodostuvat yksilön kohdalla tekijöistä, kuten henkilön iästä, ammattitaidosta ja ammattiasemasta, työhistoriasta ja elämäntilanteesta. Yhteisöllisiä tekijöitä ovat yhteisön hyväksyntä tai yhteisön arvot, työttömyyden yleisyys ja työttömyyden aikaisen sosiaalisen ja taloudellisen turvan riittävyydestä ja tasosta. Yhteiskunnat ja asuinalueet poikkeavat toisistaan kaikkien näiden tekijöiden suhteen. (Koistinen 2014, ) Sosiaaliset työttömyystutkimukset osoittavat työttömyyden vaikuttavan työttömiin itseensä, heidän perheisiinsä ja lähiomaisiinsa kuin työllisiin ja laajemmin koko yhteiskuntaan. Julkisessa keskustelussa on syytä korostaa työttömyyden vaikutusta koko yhteiskuntaan eikä pelkästään rakentaa keskustelua työttömien ympärille. Samalla kun arvioidaan työttömyyden vaikutusta työttömien elämään, pitäisi ottaa esiin työttömyyden vaikutukset yhteiskunnan arvoihin ja moraaliin. (Koistinen 2014, ) Yhteiskunnan kannalta työttömyys uhkaa sosiaalisen jaon kasvamista, koska osa väestöstä on jäämässä yhteiskunnallisen osallisuuden ulkopuolelle. Työttömyystutkimuksissa on tärkeää erotella edellä mainitut tekijät yksilön ja yhteisön välillä, jotta voitaisiin luoda uutta ja luotettavaa tietoa työttömyydestä ja sen vaikutuksista. (Koistinen 2014, ,237.)

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen

Työttömyysturvan muutokset. Pääluottamusmiestapaaminen Työttömyysturvan muutokset Pääluottamusmiestapaaminen 14.10.2016 Lakimuutokset Osa ehdotuksista on jo valiokuntakäsittelyssä ja ovat olleet tiedossa jo keväästä 2016 SEN LISÄKSI: Hallituksen kokoama työllisyystyöryhmä

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 6,4 8,2 10,2 9,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0

Työttömyysaste (%) 8,7 9,4 9,3 9,0 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.

Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..

Lisätiedot

Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki

Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki Välityömarkkinatoimijat ja palkkatuki Iisalmi 20.1.2017 ja Kuopio 23.1.2017 Esityksessä käsitellään lyhyesti 1.1.2017 voimaan tulleita palkkatukeen liittyviä muutoksia. Julkinen työvoima- ja yrityspalvelulaki

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen

TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen TYÖLLISTÄMINEN ON KUNNALLE KANNATTAVAA 19.10.2016 Kunnanjohtaja Vilma Kröger Toiminnanjohtaja Titta Raitanen Kunnan työllistämisvastuu - Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset v. 2015 - Palkkatuen muutokset

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva 20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden rooli. TE-palveluiden toteuttajana linjaukset yhteistyölle

Välityömarkkinoiden rooli. TE-palveluiden toteuttajana linjaukset yhteistyölle Välityömarkkinoiden rooli TE-palveluiden toteuttajana linjaukset yhteistyölle 2.11.2016 Päivi Haavisto-Vuori neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta VÄHEMMÄN KEPPIÄ ENEMMÄN PORKKANAA TYÖELÄMÄASIOIDEN JOHTAJA SAANA SIEKKINEN HALLITUS LEIKKAA, KIRISTÄÄ JA HEIKENTÄÄ Työttömyysturvan leikkaus voimaan ensi vuoden alusta

Lisätiedot

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi

Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Kannattava työllistäminen -projekti Aktivointitoimenpiteiden taloudellinen analyysi Aija Kettunen 10.-11.6.2015 Huono-osaisuuden tutkimuksen seminaari Pieksämäki Kannattava työllistäminen -projekti Kannattava

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2

Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,3 8,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013 Helsingin kaupunki 25.4.2014 elinkeino-osasto sosiaali- ja terveysvirasto 1(6) SUUNNITELMA TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Työmarkkinatuen uudistus Työmarkkinatukilain uudistuksessa vuonna

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 ja 2 a luvun 6 a, sellaisina kuin ne ovat, 1 luvun 9 laissa 1001/2012 ja 2 a luvun

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 3, 4 :n 4 momentti ja 12 :n 2 momentti, sellaisina

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus 274 07.08.2012 KUHMON KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KUNTAKOKEILUHANKKEESEEN KHALL 274 Hallintojohtaja 31.7.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut kunnat syyskuussa alkavaan kuntakokeiluun.

Lisätiedot

Säädösvalmistelun tilanne

Säädösvalmistelun tilanne Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala Tapani Kahri Martti Kairinen Keijo Kaivanto TYÖSOPIMUSLAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Alma Talent 2016 Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot