PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA LÄHTÖAINEISTO JA TAVOITTEET Tarkistettu: : Kulttuuriympäristö: inventoidut kohteet ja maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö 1: Kaavaan liittyviä lähdemateriaaleja Arkeologia: tarkistettu arkeologiaa koskevat lähtötiedot heinäkuussa 2014 valmistuneet arkeologisen inventoinnin mukaisiksi Luonnonympäristö: Sahalahden rantaosayleiskaavan luontoselvityksen kuvaus Pakkalanjärven tilasta 1: Kaavaan liittyviä lähdemateriaaleja Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen

2 Sisällys 1 Kaavaan liittyviä selvityksiä ja lähdemateriaaleja ESIPUHE KAAVA-ALUEEN SIJAINTI, RAJAUS JA YLEISKUVAUS LÄHTÖAINEISTO Kyläosayleiskaava suunnitteluvälineenä Rantaosayleiskaava Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaavamääräykset (MRL 41 ) Oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (MRL 42 ) Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset (MRL 43 ) Purkamisluvan vaatimus (MRL 127 ) Suunnittelutarvetta koskeva määräys (MRL 16 ) Rakennuskielto (MRL 38 ja 53 ) Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavatilanne Rakennusjärjestys Muita suunnitelmia Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Rakentaminen Väestö Elinkeinot Palvelut Virkistys ja vapaa-aika Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Energiahuolto Maanomistus ja emätilatarkastelu Kulttuuriympäristö Arkeologia

3 Maisema Luonnonympäristö Kallioperä ja maaperä Vesiolosuhteet Ympäristön häiriötekijät TAVOITTEET Valtakunnan, maakunnan, seudun ja kunnan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Kuntastrategia 2020 ja palveluverkon kehittämissuunnitelma Viranomaiset Kaavan sisällölliset tavoitteet Yhdyskuntarakenne Mitoitus Uudet rakennuspaikat Väestönkehitysarvio Elinkeinot Palvelut Luonto Maisema Kulttuuriympäristö Vesiensuojelu Yhdyskuntatekninen huolto Energiahuolto Ympäristön häiriötekijät Kestävä kehitys Osalliset Osalliset tavoitteiden määrittäjinä Kotieläintalouden suuryksiköt Maanomistajat, kyläläiset ja muut osalliset

4 1 Kaavaan liittyviä selvityksiä ja lähdemateriaaleja Sahalahden luontoselvityksen esiselvitysosuus (Suunnittelukeskus Oy,Marja Nuottajärvi, 2005). Sahalahden luontoselvityksen jatko-osuus (Suunnittelukeskus Oy, Marja Nuottajärvi, 2006). Sahalahden maisemaselvitys (Kangasalan kunta, Sanna Karppinen, 2006) Sahalahden rakennusinventointi (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Pauliina Tiusanen, ). Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset (Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo Pakkalan kyläyleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2014) Sahalahden Pakkalan kylän broilerikasvattamoiden ja sikaloiden hajupäästöjen leviämismallilaskelmat (Ilmatieteen laitos Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Katja Lovén ja Harri Pietarila, 2008) Kylä Kyllä!-projektin raportti Lahdista Leipää (Pirkanmaan seutu ry, 2005) Sahalahden osayleiskaavan valmisteluaineisto Sahalahden rantaosayleiskaavan valmisteluaineisto Sahalahden rantaosayleiskaavan luontoselvitys (FCG 2012) Kangasala, Sahalahti, Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, 2011) Kyläkaavoitus. Opas kaavoittajille, kunnille ja kylille. Suomen ympäristö 3/2012 (Ympäristöministeriö, 2012) Kyläkaavoitus. Yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaamisessa (Ympäristöministeriö, 2009) Maatalouspitäjästä Suomen teollistuneimmaksi kunnaksi. Sahalahden historia III (Raine Raitio, 2001) Lihantuotannon hyvä toimintatavat Broileriketju (Elintarviketeollisuusliitto ry, 2009) Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä (VTT 2006) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010 Viljelijätukien hakuoppaat 2013 ja 2014 (Maaseutuvirasto 2013 ja 2014) Ympäristötuen erityistukisopimuksen toimenpiteiden esitteet (Maaseutuvirasto 2012) 3

5 2 ESIPUHE Kangasalan kunnanvaltuusto päätti , että palvelukyliin ryhdytään laatimaan yleiskaavoja. Soveliaimmaksi käynnistysvaiheen suunnittelukohteeksi on valittu Pakkala, jossa ainoana kylänä on sekä kunnan että kaupan palveluita ja tavanomaista maaseutua enemmän työpaikkoja. Alue on maakuntakaavassa osoitettu maaseutuelinkeinojen kehittämisalueeksi, ja Kylä-Kyllä -hankkeen yhteydessä Pakkalassa on jo luotu edellytyksiä osallistuvalle suunnittelulle. Alueesta on laadittu myös poikkeuksellisen kattavasti erilaisia selvityksiä, eikä sille kohdistu merkittävää rakentamisen painetta. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja kuntatalouden näkökulmasta maaseudulle suuntautuva rakentamispaine on haaste kaavoitukselle ja rakentamisen muulle ohjaukselle. Osayleiskaavoitus tarjoaa mahdollisuuden kohdistaa rakentamista palvelukyliin. Kylien uudet rakennuspaikat vähentävät painetta rakentaa olemassa olevan asutuksen ulkopuolelle. Samalla ne parantavat mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen ja yhteisen infrastruktuurin rakentamiseen. Kyläyleiskaava luo mahdollisuuksia Pakkalan kylän kehittämiseen ja sillä voidaan poissulkea eitoivottua kehitystä. Kaava ei kuitenkaan yksinään vielä takaa siinä esitettyjen ratkaisujen toteutumista, toteuttajina ovat maanomistajat ja rakentajat. Kaavaa on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa maanomistajien ja kyläläisten kanssa, ja heidän merkityksensä asetetuille tavoitteille, tehdyille ratkaisuille ja kaavaprosessin etenemiselle onkin ollut suuri. Mitä paremmin kaava vastaa kyläläisten, maanomistajien ja yrittäjien käsitystä kylän kehittämisestä, sitä paremmat edellytykset ovat myös kaavan toteuttamiselle. 3 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI, RAJAUS JA YLEISKUVAUS Kaava-alueen sijainti. 4

6 Kaava-alueen rajaus. Pakkalan kylä sijaitsee Pirkanmaan kaakkoisosassa, 20 km Kangasalan keskustasta itään ja 4 km Sahalahden kirkonkylästä etelään. Pakkalan kylän keskellä on kolmen tien; Pakkalantien, Moltsiantien ja Tursolantien risteys. Pakkalan kylänä tunnettu alue pitää sisällään osia Taustialan, Pakkalan, Tursolan ja Sahalahden kirkonkylän rekisterikylistä. Suunnittelualueella on noin 282 asukasta, 131 asuinrakennusta, 9 vapaa-ajan rakennusta, 6 broileritilaa ja yksi sikala. Rakentaminen sijoittuu nauhamaisesti teiden läheisyyteen. Maasto on kumpuilevaa. Kylää ympäröi pelto- ja metsäsaarekkeiden kudelma. 4 LÄHTÖAINEISTO 4.1 Kyläosayleiskaava suunnitteluvälineenä Yleiskaavoitus ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Se esittää tavoitellun kehityksen periaatteet ja alueiden käytön yleispiirteisesti. Kylien maankäytön tarkempaan suunnitteluun voidaan käyttää osayleiskaavaa. Kylissä, joihin ei suuntaudu merkittävää rakentamisen painetta, yleiskaavaa voi maankäyttö- ja rakennuslain 44 :ssä säädetyin edellytyksin toimia myös rakennusluvan myöntämisen perusteena. 5

7 Oikeusvaikutteinen, rakentamista ohjaava kyläyleiskaava helpottaa rakennuslupaprosessia ja parantaa kylien rakentamismahdollisuuksia, kun erillisiä suunnittelutarveratkaisuja ei tarvita. Tavoitteena on myös, että kylärakentaminen vähentäisi paineita kylien ulkopuoliseen hajarakentamiseen ja siten vähentäisi osaltaan yhdyskuntarakenteen hajautumista. Maankäyttö- ja rakennuslain 44 :n soveltamisen kannalta olennaisia asioita ovat: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella vain asuinrakennukselle, joka on enintään kaksiasuntoinen. Kaavassa täytyy olla erityinen määräys kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Suoraan rakennuslupaan oikeuttava määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittävää rakentamisen painetta. Yleiskaavan tulee ohjata riittävästi kyseisen alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaavan määräys voi olla voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Ympäristöministeriö on julkaissut kyläkaavoituksesta oppaan Kyläkaavoitus. Opas kaavoittajille, kunnille ja kylille. Suomen ympäristö 3/2012. ja esitteen Kyläkaavoitus. Yleiskaava maaseuturakentamisen ohjaamisessa Rantaosayleiskaava Pakkalan kylä sijaitsee osittain ranta-alueella. Tällaisen kylän yleiskaavaa laadittaessa myös rantarakentamista koskevat maankäyttö- ja rakennuslain säädökset (MRL 10 luku) on otettava huomioon. Rantojen suunnittelutarpeesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 72 :ssä. Sen mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 4.3 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä säädetyt sisältövaatimukset. Ne koskevat muun muassa yhdyskuntarakennetta, asumisen tarpeita ja elinympäristön laatua. Huomiota on kiinnitettävä myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, ympäristöhaittojen vähentämiseen ja ympäristön arvojen vaalimiseen. 4.4 Yleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaavamääräykset (MRL 41 ) Yleiskaavamääräykset voivat koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Yleiskaavassa voidaan antaa myös suojelumääräyksiä koskien maisemaa, luonnonarvoja, kulttuurihistoriallisia arvoja tai muita erityisiä ympäristöarvoja Oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (MRL 42 ) Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. 6

8 Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset (MRL 43 ) Ehdollinen rakentamisrajoitus Voimassa koko oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Lupaa rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa, eikä kunta tai muu julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. Ehdoton rakentamisrajoitus Voidaan määrätä erikseen yleiskaavassa, koskien koko yleiskaava-aluetta tai sen osaa. Ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Rajoitus ei saa olla maanomistajalle kohtuuton. Käytetään tyypillisesti silloin, kun halutaan turvata tietyn alueen säilyminen rakentamattomana. Voi kytkeytyä myös suojelumääräykseen. Toimenpiderajoitus Voidaan määrätä erikseen yleiskaavassa, koskien koko yleiskaava-aluetta tai sen osaa. Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Käytetään esimerkiksi pohjavesialueilla tai luonnonoloiltaan arvokkailla alueilla, joiden käyttöä maa- ja metsätalouteen ei haluta estää, mutta joilla halutaan ohjata esimerkiksi puiden kaatoa, ojien kaivamista tai muuta maanpinnan muokkausta. Määräaikainen rakentamisrajoitus Voidaan määrätä erikseen yleiskaavassa, koskien koko yleiskaava-aluetta tai sen osaa. Voimassa enintään viiden vuoden ajan. Rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta ei saa käyttää muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeisiin Purkamisluvan vaatimus (MRL 127 ) Voimassa yleiskaavassa erikseen määrättäessä. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman lupaa. Käytetään silloin, kun halutaan lupamenettelyssä tutkia kohteen kulttuurihistorialliset tai muut arvot. Voi kytkeytyä myös suojelumääräykseen Suunnittelutarvetta koskeva määräys (MRL 16 ) Voimassa yleiskaavassa erikseen määrättäessä, enintään 10 vuotta kerrallaan. Voidaan antaa alueelle 7

9 jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä Käytetään silloin, kun halutaan käyttää laajennettua rakennuslupaharkintaa, esimerkiksi kyläalueen ulkopuolisilla alueilla, joille kohdistuu rakentamispainetta. Yleiskaavassa voidaan antaa myös suojelumääräyksiä (MRL 41 2 mom.) ja muita tarpeellisia määräyksiä Rakennuskielto (MRL 38 ja 53 ) Kunta voi määrätä alueen määräajaksi rakennuskieltoon yleiskaavan tai asemakaavan laatimista varten. 4.5 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisella tasolla suunnittelua ohjaavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niissä annetaan tavoitteita koskien toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja, toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat yleisiä, koko valtakuntaa koskevia tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon kaavoja laadittaessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettavaksi kaavojen osalta vain yleispiirteisessä kaavoituksessa ja niitä sovelletaan suoraan rakentamista ohjaavien yleiskaavojen laaja-alaisiin, muuta alueidenkäyttöä yleispiirteisesti ohjaaviin ratkaisuihin, mutta ei asemakaavaan verrattaviin suoraan rakentamista ohjaaviin ratkaisuihin. Erityistavoitteita sovelletaan kaikkeen kaavoitukseen, ellei tavoitetta ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavamuotoa. Rakentamista suoraan ohjaavaa kyläosayleiskaavaa koskevia erityistavoitteita ovat muun muassa: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Kaavaa laadittaessa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin ja rankkasateisiin. Energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä tulee edistää. On turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 8

10 On varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. On otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelun tarve ja käyttötarpeet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä Maakuntakaava Alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on vireillä. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Pakkalan osayleiskaava-alue rajattu sinisellä. Maakuntakaavan merkinnät: MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Merkinnällä osoitetaan maatalousalueita, joihin liittyy erityisiä kulttuuri- ja/tai maisema-arvoja. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Suunnittelusuositus: Erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden elinkeinojen tukemiseen, jotka toimillaan ylläpitävät alueen ominaislaatua ja maisemaa. 9

11 at Palvelukyläkeskus Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskusverkoston perusrakenteen kannalta tärkeät paikallis- ja kyläkeskukset. Suunnittelusuositus: Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. SM 453, SM 454, SM 462 ja SM 840 Muinaisjäännöskohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia muinaisjäännöskohteita. Suunnittelumääräys: Muinaisjäännöskohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Toimenpiteitä suunniteltaessa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. mk 1 Maaseutuelinkeinojen kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan aluekokonaisuus, jossa sijaitsee merkittävää kotieläintuotantoa. Kehittämissuositus: Alueen suunnittelussa ja käytössä tuetaan ja vahvistetaan alueelle luonteenomaisia erikoistuotannon toimintamahdollisuuksia. akm 033 Arvokas kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun Yleiskaavatilanne Sahalahden osayleiskaava Ote Sahalahden osayleiskaavasta, ehdotusvaihe. Sahalahden osayleiskaavan laadinta on vireillä ja edennyt ehdotusvaiheeseen. Pakkalan kylän osayleiskaava-alue sisältyy Sahalahden osayleiskaavaalueeseen. Sahalahden yleiskaava on yleispiirteisempi kaava kuin Pakkalan kylän osayleiskaava, jonka tarkoituksena on ohjata suoraan rakentamista. Sahalahden osayleiskaavan valmistelun aikana on hankittu runsaasti tietoa ja selvityksiä, jotka palvelevat myös Pakkalan osayleiskaavan laadintaa. 10

12 Sahalahden rantaosayleiskaava Sahalahden rantaosayleiskaavan laadinta on vireillä. Rantaosayleiskaava käsittää myös Pakkalanjärven ranta-alueet. Rantaosayleiskaavasta rajataa pois Pakkalan kyläyleiskaavaan kuuluvat alueet. Pakkalan osayleiskaavassa Pakkalanjärven ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen noudattaa Sahalahden rantaosayleiskaavaa varten laadittua rakennusoikeuden mitoitusta. Rantaosayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä voidaan käyttää myös Pakkalan osayleiskaavan lähtöaineistona Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista alueilla, joille ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä sekä muita niihin rinnastettavia, paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja. Määräykset voivat myös täydentää yleisja asemakaavoissa annettuja määräyksiä. Jos rakennusjärjestyksessä ja kaavoissa on samaa asiaa koskevia ristiriitaisia määräyksiä, kaavamääräykset syrjäyttävät rakennusjärjestyksen määräykset. Kangasalan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista Pakkalan alueella siihen saakka, kunnes alueelle on vahvistunut yleis- tai asemakaava Muita suunnitelmia Pakkala-Lahdenkulman alue oli kesällä 2005 Kylä-kyllä! projektin kohdealueena. Kylien alueille laadittiin kesällä 2005 yhdessä kylien asukkaiden kanssa maankäytön suunnitelma, jossa pyrittiin löytämään kyläalueilta uudisasutukselle sopivia paikkoja. Projekti oli Pirkanmaaseutu ry:n hallinnoima. Suunnitelman pohjana olivat maanomistajien mailtaan ehdottamat rakennuspaikat, luontoselvitys, arkeologiset inventoinnit, rakennusinventointi, maisema-analyysi sekä asutushistoriallinen selvitys. Selvityksiä voidaan käyttää apuna osayleiskaava laadittaessa. 4.6 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Pakkalan kylä on rakentunut teiden varsille Pakkalantien, Tursolantien, Kaakinmaantien, Pohjalahdentien, Moltsiantien ja Kauppilantien varteen. Tiivimpää rakennetta on Taustialassa Välimäentien risteysalueelta Toukolaan ulottuvalla alueella sekä Pakkalassa Möhkölästä Anttilaan ulottuvalla alueella. Kylän keskuksena on Pakkalantien, Tursolantien ja Moltsiantien risteys, jonka yhteydessä sijaitsee myös kyläkauppa. Yhdyskuntarakennetta määrittävät tieverkon lisäksi Pakkalanjärvi, joka rajaa kylää idässä, ja Rauksamanojaa ympäröivät peltoalueet. Vaikka rakentaminen on sijoittunut teiden varsille, ei yhdyskuntarakenne ole tiukan nauhamainen. Kumpuileva maasto, mutkitteleva tiestö, metsäsaarekkeet sekä rikkonaiset pellon ja metsän rajat muodostavat yhdyskuntarakenteelle perustan, johon rakentaminen on sovitellen sijoittunut. Ainoastaan Savolantien varrella ja aivan kylän keskustassa rakennukset sijaitsevat selkeissä 11

13 riveissä. Muualla rakentaminen on pääsääntöisesti toteutunut yksittäisinä maastoon ja maisemaan sovitettuina rakennuksina Rakentaminen Pakkalassa on maatiloja, jotka koostuvat useista rakennuksista: asuinrakennuksesta, tuotantorakennuksista (kanalat, sikala ja muut navettarakennukset), varastorakennuksista (lantalat, rehuvarastot yms.) ja lämpölaitoksista. Kotieläintalouden suuryksiköissä rakentamisen määrä ja kanaloiden pinta-alat ovat suuria perinteiseen maatilarakentamiseen verrattuna. Asuinrakentaminen on 1 1,5-kerroksista omakotirakentamista. Tursolantien varressa Pakkalantien ja Savolantien risteyksien välissä on 2-kerroksinen liike-/asuinrakennus. Myös entinen meijerin rakennus on kaksikerroksinen. Asuinrakennuksia on yhteensä 131, vapaa-ajan rakennuksia 9 sekä navettoja, sikaloja ja kanaloita yhteensä 26. Rakennukset kartalla. 12

14 4.6.3 Väestö Sahalahden väestömäärä vuonna 2009 oli Tästä 282 eli noin 12% asuu Pakkalassa. Sahalahden väestönkehitys oli noin +13 asukasta/vuosi 1970-luvulta lähtien 2000-luvulle saakka luvulla väestönkasvu on hiipunut ja kahden viimeisen vuoden aikana väestönkehitys on ollut negatiivinen, noin -25 asukasta/vuosi. Pakkalan kylän asukasmäärä on vähentynyt vuosina noin -7-9 asukasta/vuosi. Väestö kartallla Elinkeinot Pääelinkeinoina kylässä ovat kotieläintuotanto ja viljely. Kylässä on kuusi broileritilaa ja yksi sikala. Maatalous työllistää suoraan ja välillisesti maatalouteen liittyvien yritysten kautta. Merkittävän kotieläintuotannon mahdollistaa erityisesti Sahalahdella sijaitsevat Saarioinen Oy:n tehtaat (broileriteurastamon omistaja on Atria Oy). Broileritilat ovat Saarioinen Oy:n sopimustuottajia. Pakkalan kylässä maatilojen kotieläintuotanto ja peltojen viljely ovat merkittävässä asemassa kylän elinvoimaisuuden kannalta. Toimivat maatilat tukevat kylän palveluja, luovat työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa rinnalleen. Moni kyläläinen käy töissä muualla ja Pakkalassa käydään töissä muualta. Broileritiloilla tarvitaan ulkopuolista työvoimaa. 13

15 Broileritilat ja sikala. Merkittävä työnantaja seudulla on Saarioinen Oy Sahalahdella. Osayleiskaavan laatimista varten jokaisen broileritilan ja sikalan omistajan kanssa keskusteltiin henkilökohtaisesti paikan päällä. Keskustelussa käytiin läpi mm. seuraavia asioita: Tilan nykyinen toiminta: tuotantosuunta, eläinmäärät, henkilökunta. Sivuelinkeinot. Laajennustarpeet: määrä, laajuus ja sijainti. Toimintaan liittyvät kehitystarpeet ja ajatukset. Uusien rakennuspaikkojen tarpeet ja sijaintitoiveet. Hajualueen merkitystä uusien rakennuspaikkojen määrittämiseksi. Lainsäädäntö asettaa kotieläintuotannolle perusraamit se yhdessä alalla sovittujen toimintatapojen ja sopimustuotantomenettelyn kanssa määrittävät mm. tuotantoympäristön, olosuhteet, rehun varastoinnin ehdot, eläinten hoidon, eläintilojen olosuhteet, tuotantorakennusten ympäristön puhtaanapidon, tilojen ympäristönhoidon, eläinten kuljetuksen, tilalla kuolleiden eläinten käsittelyn sekä lannan varastoinnin ja hyötykäytön. Lisää tietoa broilerintuotannosta ja siihen liittyvästä 14

16 lainsäädännöstä saa Elintarviketeollisuusliitto ry:n julkaisemasta oppaasta Lihantuotannon hyvät toimintatavat Broileriketju, Palvelut Pakkalan kylässä on koulu ja kauppa. Koulussa on lukuvuonna oppilasta. Oppilasmäärän on arvioitu kasvavan nykyisestään seuraavasti: : 19 oppilasta, : 21 oppilasta, : 22 oppilasta, : 26 oppilasta ja oppilasta. Koulun oppilaista suurin osa asuu Pakkalan kylässä ja heillä on mahdollisuus kulkea koulumatkat jalkaisin tai polkupyörällä. Kyläkaupasta voi päivittäistavaroiden ostamisen lisäksi myös vuokrata autoja, peräkärryjä, moottoripyöriä ja kesämökkiä. Kaupan yhteydessä on kahvila ja postin asiamiespalvelu. Sahalahden kirkonkylästä noin neljän - viiden kilometrin päästä löytyvät päiväkoti, kirjasto, nuorisotilat, terveysasema, huoltoasema, päivittäistavarakauppa, vapaapalokunnan paloasema, seurakuntatalo, kirkko, hautausmaa, ja kunnan palvelupiste Virkistys ja vapaa-aika Kylässä on oma urheilukenttä ja uimapaikka. Pakkalantien varressa on kevyen liikenteen väylä. Kuhmalahdentien ja Pakkalantien välissä olevalla metsäalueella on valaistu 1,6 km:n pituinen kuntorata. Rata on ympärivuotisessa käytössä ja sen varrella on useita liikuntavälineitä. Talviaikaan kuntorata toimii latuna. Pakkalassa on lisäksi kaksi hoidettua ja valaistua jääaluetta. Vilpeilän koulun tuntumassa on lisäksi pieni tenniskenttä. Pakkalan kylässä toimii aktiivisesti kyläyhdistys, Vilpeilän Valpas ry Liikenne Sahalahden kirkonkylältä Pakkalaan ja edelleen Luopioisiin kulkeva Pakkalantie-Tursolantie sekä Tursolasta Kangasalle kulkeva Pohjalahdentie ovat on tärkeitä yhdysteitä. Pakkalan kylästä Kuhmalahdentielle kulkee idempänä Moltsiantie. Pakkalan kylä kuuluu Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasoluokkaan (tasoluokat ovat - ) Palvelutasoluokka tarkoittaa, että se tarjoaa vain tyypillisimmät koulu- ja työmatkayhteydet sekä asiointiyhteydet arkisin päiväaikaan. Tärkeitä yhteyksiä ovat yhteydet oman alueen keskukseen tai palvelukeskukseen. Nykyisten vuorojen määrä on 10 vuoroa/päivä. Suurin osa linja-autovuoroista kulkee Sahalahden-Kuhmalahdentietä. Osa Kuhmalahdelle menevistä vuoroista kiertää Pakkalan kyläkeskuksen kautta. Luopioisiin menevät vuorot ajavat Pakkalan ja Tursolan kyläkeskusten kautta. Pakkalantien varressa on kevyen liikenteen väylä. 15

17 Tieverkko Yhdyskuntatekninen huolto Pakkalassa on Kangasalan Veden vesijohtoverkko sekä osin kunnan ja osin osuuskunnan viemäriverkko. Verkot kulkevat Pakkalantien ja Tursolantien varrella sekä osittain Kaakinmaantien, Moltsiantien, Yli-Toukolantien ja Kauppilantien varrella. Kaikki broileritilat ja sikala kuuluvat vesi- ja viemäriverkon piiriin. Savolantien risteyksessä on aluejätepiste ja ekopiste. Pisteet on tarkoitettu kodin lajitelluille hyötyjätteille (esim. paperi, pienmetalli jalasi) sekä alle 4 m³:n kaatopaikkajäte-eriä ja kodin ongelmajätteitä varten. Alueella ei ole kiinteistökohtaista jätteenkeräystä. 16

18 4.6.9 Energiahuolto Pakkalan kylässä on viisi paikallista ja yksityistä lämpölaitosta broileritilojen yhteydessä. Polttoaineena lämpölaitoksissa on hake. Lämpölaitosten omistajat ovat selvittäneet mahdollisuuksia muidenkin uusiutuvien polttoaineiden käyttöön ja energian myyntiin tilojen ulkopuolelle. Energian johtamista tilojen ulkopuolelle ei ole nähty kannattavaksi, koska rakennettavien lämpökanavien pituutta on pidetty liian suurena ja hankalana toteuttaa. Vesijohto- ja viemäriverkko, jätepiste ja lämpölaitokset. Viemäriverkko= violetti, vesijohto = sininen. Hyötyjätepiste = punainen ympyrä. Lämpölaitokset = vihreä ympyrä. 17

19 Maanomistus ja emätilatarkastelu Pakkalan kylä on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. Kaava-alueella on yhteensä yli 200 eri kiinteistöön kuuluvia alueita. Kunta omistaa Vilpeilän koulun alueen, Kontulan alueen, urheilukentän ja alueen Savolantien pohjoispuolelta. Kiinteistöjako. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi osayleiskaavan mitoituksen määrittämisen perustaksi alueelta laaditaan emätilatarkastelu. Emätilatarkastelu tehdään tarkastelemalla jokaisen kaava-alueen kiinteistön muodostumishistoriaa ajankohtaan , jolloin rakennuslaki tuli voimaan ja rakennusoikeuden käsite tuli käyttöön lainsäädäntöön. Tarkastelun perusteella selvitetään kunkin kiinteistön emätila, eli voimassa ollut kiinteistö, josta lohkomalla tai kiinteistöjä yhdistelemällä kyseessä oleva nykyinen kiinteistö on muodostunut. 18

20 Tämän jälkeen lasketaan kuhunkin emätilaan kuuluvien kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala ja selvitetään, kuinka monta uutta rakennuspaikkaa kantatilasta on muodostettu ajankohdan jälkeen. Nämä rakennuspaikat vähennetään emätilalle määritettävästä rakennusoikeudesta. Alustavan emätilatarkastelun perusteella osayleiskaava-alueella on yli 100 emätilaa Kulttuuriympäristö Alueen kulttuuriympäristön arvoja on selvitetty vuonna 2005 Sahalahden osayleiskaavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä ja rakennusinventoinnissa (Rakennuskulttuurityö Kivikenkä, Pauliina Tiusanen). Kaava-alueelta rakennusinventoinnissa ovat mukana Anttila, Eskola, Hampaala, Harjula, Kunni, Meijeri, Niemelä, Pankkikulma (Kylä-Hampaala), Räihä, Ali-Toukola, Yli-Toukola, Kontula, Laurila, Möhkölä, Pelto-Aakkula, Saksala, Sipilä, Vilpeilän koulu, Hietaharju ja Iivari. Maisemaselvityksessä kerrotaan kylän historiasta seuraavaa: Pakkalan kylä suurimpana, on todennäköisesti Sahalahden vanhimpia. Pakkalan kylästä luetellaan vuoden 1539 maakirjassa kaksi Pietilää eli Loukasta, Kunni, Hampaala, Räihä eli Rehula, kaksi Savolaa, Uotila, Kauppila, Anttila ja Seppälä eli Paavola. Pietilät on yhdistetty vuonna 1631 ja halottu 1700-luvun alussa. Kunni ja Hampaala ovat olleet yhdysviljelyksessä Talo on halottu 1626.Kunni on ollut autiona n Se on halottu kahtia Hampaala on halottu n Toinen puolikas on edelleen halottu 1773, ja toinen Isojako suoritettiin vuosina Tällöin talot saivat peltonsa ja niittynsä noin palstana. Pietilän rälssitila siirrettiin Pakkalan tonttialueelta jakokunnan pohjoisrajalle, mutta kaikki muut talot saivat jäädä paikoilleen. Vuonna 1811 ryhdyttiin isojakoa korjaamaan, ja nyt tuli sekä tilusten jaon että kylämäillä vallitsevan ahtauden vuoksi välttämättömäksi siirtää suuri joukko taloja vanhoilta paikoiltaan. Kartanselityksistä päätellen kaksi Hampaalaa, molemmat Räihät, Kunnit ja Kauppilan rälssitilan puolikkaat määrättiin siirrettäväksi. Kymmenkunta taloa jäi vielä paikoilleen. Sahalahtelaiset perustivat 1900-luvun alussa Pakkalan kylälle yhden lähiseudun kauimmin toimineista osuusmeijereistä. Meijerin lisäksi siellä oli pankki, kauppoja ja postitoimisto. Kontulassa oli kunnantoimisto ja poliisi. Sahalahden päätie kulki Kangasalta Iharin kautta Pakkalaan, josta se jatkui Kuhmalahdelle. Pakkala toimi 1970-luvun alkuun Sahalahden liikekeskuksena. Kylän kantatilat ovat isojaon ja sen järjestelyn jälkeisillä paikoilla. Joitakin uusia taloja on rakennettu Kontulan lähelle, sekä metsäisille saarekkeille. Kylän keskusta on säilynyt hyvin luvun asussa ja siellä on edelleen toimiva kyläkauppa. Kyläkeskuksen tuntumassa on vanha mäkitupa-alue, jossa osa taloista on autiona ja huonokuntoisena, joitakin on korjattu ja laajennettu. Alueen luonne katajaisen kumpareen rinteillä, pienine mökkeineen, on kuitenkin edelleen selkeä. Maatalouden muutokset ovat Pakkalan kylässä selkeimmin esillä. Nykyisin kylän tilojen ominaispiirteenä voidaan pitää kanaloiden kuulumista pihapiirien rakennuskantaan ja maisemaan. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Pakkalanjärven kulttuurimaisema. 19

PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.09.2013 17.1.2014

PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.09.2013 17.1.2014 KANGASALAN KUNTA PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.09.2013 17.1.2014 YHTEYSTIEDOT Kangasalan kunta Osoite: Kunnantie 1, 36200 Kangasala Nettisivut: www.kangasala.fi Kaavan

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Liitteet 6-8 Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven Pikku-Pääsaareen. Kartta liitteenä 6.

Liitteet 6-8 Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven Pikku-Pääsaareen. Kartta liitteenä 6. Kunnanhallitus 242 15.06.2015 Poikkeuslupahakemus: Mika Nikulainen 206/10.03.00.01/2015 KHALL 242 Liitteet 6-8 Tekninen johtaja Mika Nikulainen hakee poikkeamislupaa kalastustukikohdan rakentamiseksi Inarijärven

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS

SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS URJALAN KUNTA, LAUKEELA SAVIKONTIEN YRITYSTONTTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMA- KAAVAN MUUTOS Alue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Köppilä 5:238 / palsta 1 ja yhteisalue 878:12:0 sekä osin kiinteistöistä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN JA SEN OHJAUS SUOMESSA. Vesiparlamentti Tornio 3.11.2015 Leena Ruokanen

RANTARAKENTAMINEN JA SEN OHJAUS SUOMESSA. Vesiparlamentti Tornio 3.11.2015 Leena Ruokanen RANTARAKENTAMINEN JA SEN OHJAUS SUOMESSA Vesiparlamentti Tornio 3.11.2015 Leena Ruokanen Rannoilla suunnitteluvelvoite Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaan Suomessa rannoille rakentaminen perustuu

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS UURAISTEN KUNTA Kaavaselostus, luonnos 16.11.2014 Kaavan vireilletulo: 14.10.2014 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 4 2. Lähtökohdat...

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 PÄLKÄNE HARHALA KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.11.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pinteleen ranta-asemakaavan muutos Kunta: Pälkäne

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua? Maaseutututkijatapaaminen Karstulassa yliarkkitehti Anne Jarva, ympäristöministeriö 1 Mitä eheyttäminen on? MRL 44 kyläyleiskaavoituksesta Kyläkaavoituksen kehittämishanke

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA

PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA KANGASALAN KUNTA PAKKALAN KYLÄYLEISKAAVA LUONNOS 28.3.2014 Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Sisällys 1 LÄHTÖTIEDOT JA TAVOITTEET... 3 2 MITOITUS... 3 2.1 Emätilatarkastelu... 3 2.2 Edullisuusvyöhykkeet...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI MAKKARAMÄKI, ns. Karusellin alue Ak 5169 16.8.2011 ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa aluetta, ns. Karusellin aluetta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.3.2012 RÅNÄSVIKENIN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Alue sijaitsee Pyhtään Suur-Ahvenkosken kylässä, nykyisen valtatien 7 eteläpuolella,

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 7.8.2013 MYRSKYLÄ KIRKKOJÄRVI-SYVÄJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (hyväksytty 13.11.2008, voimaantulo 1.3.2009)

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (hyväksytty 13.11.2008, voimaantulo 1.3.2009) LIITE 19. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (hyväksytty 13.11.2008, voimaantulo 1.3.2009) Arvio valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta Perttulan

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot