Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma Hyvinkää Kysy Keskustele Kannusta Kirjaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma Hyvinkää 2007. Kysy Keskustele Kannusta Kirjaa"

Transkriptio

1 H Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma Hyvinkää 2007 Kysy Keskustele Kannusta Kirjaa

2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 4 Johdanto 5 1. Väkivalta perhe- ja lähisuhteissa Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä Väkivallan uhri asiakkaana Lapsi asiakkaana Nainen asiakkaana Ikääntynyt asiakkaana Väkivallan tekijä asiakkaana Työyhteisö Viranomaisten toimintaa ohjaavat keskeiset lait ja säännökset Salassapito, turvallisuus ja rikos Dokumentointi Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki 16 Hyvinkään yhteistyöverkosto Moniammatillinen työskentely Hyvinkäällä Puuttuminen ja alkukartoitus Sosiaalihuolto Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Kriisikeskus Mobile Poliisi Neuvolat Perheneuvola Lasten- ja äitiysneuvola Koulu ja oppilashuolto Päivähoito Vanhustenhuolto Nuorisopalvelut Terveydenhuolto Yhteispäivystys A-klinikka Mielenterveys Seurakunta Diakoniatyö Perheasiainneuvottelukeskus Turvakoti Nikinharju, Katlin Väkivallan ehkäisytyön organisointi ja toteuttaminen Ennaltaehkäisevä työ Joustavan palveluketjun kehittämisen haasteita Vertaistukiryhmä Suojattu Lapsuus projekti Safe Community; 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä Kouluttaminen ja resursointi Työryhmän esitys Toimintamalli käyttöön 50 2

3 LÄHTEET 51 MISTÄ MUUALTA APUA 52 LIITTEET Liite 1. Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa 54 Liite 2. Lapsen haastattelulomake 57 Liite 3. Huolen tasot 59 Liite 4. Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa 60 Liite 5. Lastensuojeluilmoitus 63 Liite 6. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta 64 3

4 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 1 artikla Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. 2 artikla Jokainen voi vedota kaikkiin tässä julistuksessa julistettuihin oikeuksiin ja vapauksiin, katsomatta mihinkään erotukseen, erityisesti mitä tulee rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai uuhun mielipiteeseen, ansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntymään tai muuhun olosuhteeseen. 3 artikla Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. 5 artikla Ketään älköön kidutettako älköönkä rangaistako tai kohdeltako julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti. 4

5 Johdanto Elämme väkivaltaisessa maailmassa. Terrorismin, vainon ja sotien todellisuudessa tietoisuuteemme tunkeutuu joka päivä tietoa myös väkivallan kaikkein arkisimmasta muodosta lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta tai epäily siitä, näkyy nuoren perheen terveyskeskuskäynnillä (vanhempien huolena vauvan tai leikki-ikäisen kivuliaisuus ja mustelmat ja välttelevät selitykset niiden alkuperästä), pienen koululaisen varautuneilla kasvoilla, perheen äidin epävarmassa katseessa, väsyneen murrosikäisen koulusta poissaolona, nuoren tai aikuisen miehen ylivireytenä ja valmiutena joko hyökätä tai puolustautua näkymättömältä viholliselta. Lähisuhdeväkivalta on rikos, jonka uhreja ovat sekä kokija, näkijä että tekijä. Se on rikos, jonka traumatisoivia seurauksia aletaan kantaa jo vauvan kehdosta usein aina vanhuuteen asti. Se on sekä hyökkäystä että pelkoa, turvattomuutta ja ahdistusta, uuvuttavaa ja turhauttavaa taistelua tavoitteenaan hallita omia tunteita toista ihmistä kaltoin kohtelemalla. Lähisuhdeväkivalta voi tulla vastaan kaikissa kunnan peruspalveluiden työyksiköissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kaikkiin kuntiin perustettavaksi työryhmän luomaan selkeitä toimintamalleja ja tukemaan ammattihenkilöiden osaamista lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja puuttumiseen. Hyvinkäällä työryhmä nimettiin ja toiminta alkoi Työryhmään valittiin jäseniä laajasti sosiaali- ja terveystoimen alueelta, poliisista, opetustoimesta ja seurakunnasta. Työryhmän tavoitteeksi tuli sekä kartoittaa olemassa olevat käytännöt ja niissä ilmenevät puutteet että tehdä ehdotuksia toimivampien työkäytäntöjen luomiseksi ja peruspalveluiden kaikkien työntekijöiden tietoisuuden ja ammatillisen taidon ja rohkeuden lisäämiseksi. Työryhmän työ on osa Hyvinkään kaupungin 24 turvallista tuntia hanketta. Lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja hoitamisen haaste on avautunut työryhmän keskusteluissa syvällisesti. Ydinkohtina on nähty sekä riittävät ja oikein suunnatut palvelut että työntekijöiden henkilökohtainen rohkeus kysyä, puuttua ja toimia vaikean ja tunteita herättävän pulman selvittämiseksi. Työryhmälle ei ole jäänyt epäselväksi, että jokainen kohtaaminen, joka herättää epäilyn väkivallasta, on juuri se oikea kohta kysyä, puuttua ja tarjota apua. Tämä velvoite koskee niin virkamiestä kuin ketä tahansa kansalaista, joka tulee väkivallasta tietoiseksi. Lähisuhdeväkivalta sisältää paljon pelkoa, jonka voittamiseen tarvitaan paljon rohkeutta. Rohkeuteen jokainen yksilö tarvitsee tukea ja viranomaisverkoston yhteistyön tulisikin olla niin luotettavaa, että yksittäisen työntekijän valinnat eivät ole hänen omasta turvallisuuden tunteestaan kiinni. Pelko synnyttää pelkoa. Velvollisuutemme on hyvällä yhteistyöllä laimentaa kaikkien osapuolten pelkoja ja vahvistaa uskoa siihen, että asioihin rohkeasti puuttumalla päästään eteenpäin. Luovuttaessaan työn kaupunginjohtajalle työryhmä toteaa saaneensa tehdä antoisaa ja tuloksellista yhteistyötä sekä työryhmänä että meitä työssämme avustaneiden eri alojen ammattilaisten kanssa. Työskentelyn kuluessa olemme vakuuttuneet toimivan verkostotyön tarpeesta ja toisaalta sen mahdollisuuksista. Ennaltaehkäisevä moniammatillinen työ ollakseen tuloksellista edellyttää jatkossakin rehellistä ongelmien tunnistamista. Erityiskiitokset lähetämme Ouluun. Olemme saaneet luvan käyttää heidän laatimiaan liitteitä. 5

6 Hyvinkäällä Marjaliisa Aranko sosiaalihuolto, puheenjohtaja Jyrki Aho poliisi Eija Hildén Nikinharjun lastenkoti Mirja-Liisa Kinnunen perheneuvola Eeva Lehtineva Suojattu Lapsuus Tuija Mattila seurakunta Jorma Musto syyttäjä Rydberg Minna opetustoimi Leena Kallio päivähoito, sihteeri Marjo Ahola kriisikeskus Aulikki Iija Laurea Anni Kouhia nuorisopalvelut Jouni Lindroos Katlin Markku Mauno terveydenhuolto Irmeli Parkkonen HUS Helena Siilin vanhusten- ja vammaistenhuolto Raili Yli-Saunamäki perheasiainneuvottelukeskus Laurean opiskelijat Terhi Kilpeläinen ja Tiia Kivistö ovat osallistuneet työryhmän työskentelyyn ja tehneet opinnäytetyön, jota olemme voineet käyttää toimintaohjelman laadinnassa. Siitä kiitos heille. Kiitos Eila Harlelle (Laurea) ja vs.viestintäpäällikkö Anna Simolinille painoteknisestä ja viimeistelyavusta. 6

7 1. Tilanne nyt - väkivalta perhe- ja lähisuhteissa Perhe- lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana on tunnustettu Euroopassa myöhään. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on esiintynyt kautta aikojen, mutta sitä on kuitenkin pidetty hyvin pitkälle parisuhteen ja perheen sisäisenä asiana. Vasta luvulla alkoi yhteiskunnallinen keskustelu, tutkimus ja tukipalvelujen kehittäminen, jolloin huomio ensin kohdistui lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Aikaisemmin raja lasten kasvatuksen ja pahoinpitelyn välillä oli jopa lastensuojelutyön piirissä häilyvä käsite. Seuraavaksi kiinnittyi huomio naisiin väkivallan uhreina, huomattiin, että naiselle vaarallisin paikka voi olla oma koti. Suomessa alkoi luvun puolivälissä puhututtaa ikäihmisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Tietoa miehistä väkivallan kohteina, naisista väkivallan tekijöinä sekä sisarusten keskinäisestä väkivallasta on yhä niukasti tutkittu. (Ruohonen 2006, 9-10.) Käytännön kokemusten pohjalta alkoi väkivaltaisten miesten auttaminen pääkaupunkiseudulla. Ensi- ja turvakotien liitto käynnisti vuonna 1994 neljällä paikkakunnalla Jussityön-projektin. YK:n aktiivinen toiminta motivoi 1990-luvulla Suomen valtiota ryhtymään toimenpiteisiin. Silloin saatiin merkittäviä uudistuksia perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa säätelevään lainsäädäntöön. Esimerkiksi avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin. 1.1 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy monissa muodoissa. Väkivaltaisen käyttäytymisen tarkoituksena on hallita, kontrolloida ja tuoda esiin auktoriteettia ja valtaa. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, johon liitetään ydinperheen lisäksi myös lähisukulaiset sekä perheen elämään läheisesti liittyvät ihmiset, kuten naapurit ja työyhteisöt. Fyysinen väkivalta voi olla esim. kuristamista, potkimista ja lyömistä. Fyysiseen väkivaltaa voi kuulua yksittäiseen henkilöön kohdistuvia pakkokeinoja sekä vapauden riistoa ja sitä voi olla myös kovakourainen käsittely, ylilääkitseminen tai lääkkeettä jättäminen jne. Henkinen ja emotionaalinen väkivalta esiintyy toimintana, joka vähentää henkilön itsekunnioitusta ja omanarvon tunnetta mm. uhkailemalla, pelottelemalla, kiusaamisella, nöyryyttämisellä sekä epätarkoituksenmukaisella kontrolloimisella ja äärimmäisellä mustasukkaisuudella. Seksuaalinen väkivalta käsittää kaikki henkilöön kohdistuvat seksuaaliset toiminnot, joihin hän ei ole suostunut tai joita hän ei ymmärrä. Se voi olla myös tahdonvastaista seksuaalista koskettelua, häirintää, kipua ja nöyryytystä tuottavaa toimintaa. Taloudellisella väkivallalla kontrolloidaan tai estetään henkilöä saamasta varojaan tai rahojaan käytettyä. Se voi olla myös taloudellista petkuttamista, rahattomana pitämistä, varojen ja omaisuuden väärinkäyttämistä tai jopa rahojen varastamista. Hengellinen väkivalta on henkistä ja joskus jopa ruumiillista väkivaltaa ihmistä kohtaan tämän Jumala-suhteessa. Sitä harjoittava ihminen pakottaa toisen ihmisen omaan tahtoonsa Jumalan nimissä. Hengellinen väkivalta koskee myös sielunhoitoa, jolloin hädässä oleva henkilö saattaa olla puolustuskyvytön ja erityisen herkkä kaikelle sille mitä sielunhoitaja sanoo. Hoidon laiminlyönti on sekä fyysistä että emotionaalista ja sitä ilmenee esimerkiksi pukeutumisen ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä sekä ruuan ja juoman puutteena. Ikääntyvien kohdalla tätä voi esiintyä myös sosiaalisista kontakteista eristämisenä ja tarvittavien apuvälineiden puutteena. Väkivallan uhreja eivät kuitenkaan ole ainoastaan ne, jotka joutuvat kohteeksi, vaan myös heidän läheisensä. Lapsille väkivallan näkeminen, kuuleminen tai kokeminen on traumaattista, koska se vaikuttaa lapsen perusturvallisuuden tunteeseen. Väkivaltaongelma näyttäytyy erilailla sen eri osapuolille. Nyqvistin (2001) mukaan naiset kokevat kohtaamansa parisuhdeväkivallan henkisenä väkivaltana, vaikka fyysistäkin väkivaltaa olisi esiintynyt. Miehet sen sijaan puhuvat väkivaltaan johtaneista syistä tavalla, joka oikeutti väkivallan 7

8 käytön ja korostivat fyysistä väkivaltaa. Lapset saattavat kuvata perhesuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa esimerkiksi väkivaltaisilla leikeillä, kun taas nuoret saattavat vaieta asiasta tai karata kotoa Väkivallan uhri asiakkaana Perheväkivalta on asia, jota hävetään ja siitä tunnetaan syyllisyyttä. Uhri toivoo usein, että kukaan ei saisi tietää asiasta. Väkivalta luo tunteen epäonnistumisesta ja saa henkilön piiloutumaan toisten katseilta. Väkivallan tekijä onnistuu usein eristämään uhrin sosiaalisista kontakteista. Läheiset kokevat perheessä vallitsevan ilmapiirin ja ulkopuolisten vierailuja aletaan karttaa. Se kaventaa elämäntilaa myös tekijältä, koska uhrin elinpiiriin kuuluvat läheiset ihmissuhteet usein katoavat. Suomessa meiltä puuttuu väkivallan uhrin tai tekijän kohtaamiseen tarvittava auttamiskulttuuri. Auttajan tietomäärä ei ole riittävä ja hän voi jopa lisätä toiminnallaan uhrin vaaraa joutua uudelleen kohtaamaan väkivaltaa. Tietämättömyys voi vaikeuttaa entisestään uhrin irrottautumista väkivaltaisesta suhteesta. Asiakkaat toivovat enemmän konkreettisia neuvoja siitä, kuinka toimia. Järjestelmien, lainsäädännön ja asiakkaan oikeuksien parempi tuntemus olisi väkivallan uhrin kannalta tärkeää. Ammattilaisen on hyvä muistaa seuraavat työskentelyohjeet: Tue tuomitsematta, ymmärrä ja osoita huolenpitoa uhrille Anna myönteistä palautetta ja kiitosta, että uhri on uskaltanut ottaa väkivallan puheeksi Vältä kauhistelemista tai kommenttia miksi et jätä häntä? Älä syyllistä, moiti tai moralisoi Kerro, että riiteleminen ja erimielisyys parisuhteessa on normaalia, mutta väkivallan käyttäminen ei Älä aliarvioi väkivaltaa kehottamalla uhria antamaan anteeksi ja unohtamaan Älä varmista uhrin kertomaa kysymällä väkivallan tekijältä Pyri vähentämään ja poistamaan uhrin syyllisyyttä väkivallasta ja jos väkivallan tekijä käyttäytyy näin humalassa, niin kerro hänellä olevan ongelma myös alkoholin kanssa Uhrin on hyvä tietää, että väkivaltainen käyttäytyminen usein uusiutuu ja pahenee, eikä lopu itsestään Painota väkivallantekijän omaa vastuuta käyttäytymisestään ja sitä, että vain hän itse voi vaikuttaa siihen Kerro uhrille, että hänen elämänsä on tärkeää ja, että hänen on oikeus elää ilman jatkuvaa pelkoa ja huolta Kerro lyhyesti faktatietoa perheväkivallasta (yleisyydestä, uhrien kokemuksista ja parhaista auttamismenetelmistä jne.) Pyri järjestämään uhrin jatkohoito niin pitkälle kuin mahdollista yhdessä hänen kanssaan ja kannusta uhria hakeutumaan lääkärin vastaanotolle Etsi moniammatillisen työryhmän avulla väkivaltatapahtuman jokaiselle osapuolelle oma yksilöllinen apu Jos asiakkaana on ikääntynyt henkilö, kartoita hänen elämäntilannettaan laajemmin, sillä olosuhteisiin ja ympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan mahdollisesti vaikuttaa väkivallan loppumiseen Muista, että uhri on tärkein ja tarvitsee akuutisti apua ja turvaa 8

9 TAULUKKO 1. Uhrin voimavarojen tukeminen ja lisääminen AMMATILLINEN TUKEMINEN KUNNIOITA UHRIN ITSEMÄÄRÄÄMIS- OIKEUTTA KUNNIOITA SUHTEEN LUOTTAMUKSELLISUUTTA kaikki keskustelut on käytävä kahden kesken, ei muiden perheenjäsenten läsnäollessa AUTA UHRIA näin varmistat hänen turvallisuutensa LÖYTÄMÄÄN TARKOITUKSEN- USKO JA TEE UHRIN MUKAISIA PALVELUJA TUNTEET JA KOKEMUK- SET PERUSTELLUIKSI ota selvää kuntasi palveluista onko kunnassasi päivystävä puhelin ja turvakoti? AUTA UHRIA SUUNNITTELEMAAN OMAA TURVALLISUUTTAAN miten hän on huolehtinut turvallisuudestaan aikaisemmin, toimiko se? onko hänellä turvallinen paikka, jonne hän voi paeta tarvittaessa? kuuntele ja usko häntä, vastaanota hänen tunteensa ja anna hänen tuntea, ettei hän ole yksin monilla uhreilla on samanlaisia kokemuksia TUO ESIIN EPÄOIKEUDEN- MUKAISUUS uhriin kohdistunut väkivalta ei ole hänen syynsä kukaan ei ansaitse tulla kohdelluksi väkivaltaisesti kunnioita uhrin oikeutta tehdä päätöksensä oman elämän suhteen, kun hän on siihen valmis hän on oman elämänsä asiantuntija Perttu 1999, alkuperäinen lähde: Domestic Violence Project, Wisconsin U.S.A Lapsi asiakkaana Joutuessaan fyysisen väkivallan kohteeksi, lapsi voi vammautua pysyvästi tai jopa menehtyä. Hän on myös kerran väkivaltaa kohdanneena suuressa vaarassa joutua toistuvan väkivallan kohteeksi. Tilastot kertovat, että eniten fyysistä väkivaltaa joutuvat kohtaamaan alle kaksivuotiaat lapset. Väkivallan kohteeksi joutumisen riskitekijöitä lapsilla ovat keskosuus, koliikki sekä vammaisuus. Siksi on syytä herättää tämän ikäisten lasten kohdalla väkivaltaepäily erityisen herkästi Epäily usein syntyy siitä, että lasten vammat eivät sovi kerrottuun tapahtumaan. Hoitoon tulossakin on yleensä viiveitä. Yleisemmin vammoja esiintyy epätyypillisissä paikoissa. Lapset joutuvat helpommin fyysisen väkivallan kohteeksi perheissä, joissa on elämänhallintaan liittyviä ongelmia. 9

10 Lastensuojelun Keskusliiton tutkimuksen mukaan 29 % suomalaisista hyväksyy edelleenkin lapsiin kohdistuvan väkivallan nimittäen sitä kuritukseksi. On syytä toimia nopeasti - lasten ruhjeet, haavat ja mustelmat paranevat usein varsin nopeasti. Epäilystä ilmoitetaan heti lastensuojeluviranomaisille. Jos vammat todetaan päivystyksessä, lapsi yleensä otetaan sisälle sairaalaan jatkotutkimuksia varten, jotta voidaan pois sulkea mahdollisten sairauksien olemassaolo. Lievien pahoinpitelyepäilyjen kohdalla tutkimukset voidaan suorittaa polikliinisesti kokeneen lääkärin vastuulla. Sosiaaliviranomaisia voidaan pyytää tekemään kiireellinen rikosilmoitus lastensuojeluilmoituksen yhteydessä. Lapsen huoltajille ilmoitetaan tehdystä lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä. Väkivallan seuraukset lapselle ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttavat esimerkiksi lapsen ikä ja sukupuoli, väkivallan laatu ja määrä sekä kasvuympäristön suojaavat tekijät. Traumaattiset kokemukset vaikuttavat lapseen suoraan ja aiheuttavat erilaisia oireita, kuten esimerkiksi eristäytyneisyyttä, pelkoja, ahdistusta, ylivilkkautta ja aktiivisuutta, nukahtamis- ja univaikeuksia sekä tunteiden piiloutumista. Kouluikäisellä lapsella ilmenee usein aggressiivisuutta, käytöshäiriöitä ja väkivaltamyönteistä asennetta. Lapsilla on omat keinot yrittää selviytyä vaikeista tilanteista ja kokemuksista. Jos lapsen suojautumiskeinoista tulee pysyviä toiminta- ja reagointimalleja - esimerkiksi tilanteiden, ajatusten ja tunteiden poissulkemista sekä väkivallan käyttäjän tai uhrin uskottuna toimiminen - lapselle kehittyy aikuisuuteen asti vaikuttavia pulmia. Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän hän pystyy käsittelemään tapahtunutta. Vauvan tapa voi olla nukahtaminen. Lasta on usein uhkailtu seurauksista, jos hän kertoo tapahtuneesta. Älä pakota lasta puhumaan! Jos lapsi kuitenkin kertoo väkivaltaisesta tapahtumasta, kehu hänen rohkeuttaan ja kannusta kertomaan lisää. Lapselta voi kysyä, mitä on tapahtunut ja miltä hänestä on tuntunut Lapselle on hyvä kertoa, että väkivalta on väärin ja paha asia, mutta älä syyllistä lapsen vanhempia hänen silmissään. Lapselle täytyy kertoa, kenellä on vastuu väkivaltatilanteissa, sekä se, että mitkään hänen tekonsa tai puheensa eivät ole väkivaltaa aiheuttaneet. Lapselle pitää puhua aina totta, eikä hänelle saa luvata vaitioloa väkivallan olemassaolosta. Auttajan turvallisuus ja rauhallisuus kertovat lapselle siitä, että hän pystyy kantamaan osan lapsen taakasta Nainen asiakkaana Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma ympäri maailman ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa ja yhteiskuntaluokissa. Sitä on ollut olemassa vuosisatojen ajan ja siitä on vaiettu tehokkaasti. Siitä mitä kotiovien takana tapahtuu, naiset eivät ole saaneet kertoa ulkopuolisille ihmisille. Vasta tänä päivänä on vähitellen alettu näkemään ja tunnistamaan naisiin kohdistuva väkivalta miesten maailman yhtenä vaikeimmista ongelmista. Naisten ja miesten tasa- arvoa on pidetty Suomessa hyvänä. Vuosittain yli satatuhatta naista kokee elämässään nöyryytystä ja pelkoa, josta he yrittävät selviytyä. Se, miksi nainen ei lähde väkivaltaisesta suhteesta on usein kysyttyä ja turhauttaa niitä, jotka yrittävät auttaa naista. Naiset haluavat usein viimeiseen saakka pitää kiinni parisuhteestaan ja he ovat tottuneet toimimaan todellisuudessa, jossa kiintymys, rakkaus ja väkivalta ovat kietoutuneet toisiinsa. Uhriutuneena naisen selitys tähän on, että he pyrkivät ymmärtämään miehen käytöstä, mm. huonoilla lapsuuden kokemuksilla tai stressillä. Luja usko parempaan huomiseen saattaa olla myös motiivi olla väkivaltaisessa parisuhteessa. Erilaisissa kulttuureissa on usein tiettyjä normeja ja odotuksia, joita naisen edellytetään noudattavan. Normien ja odotusten uhmaaminen voi johtaa väkivaltaan, jota pidetään oikeutettuna. 10

11 Sukupolvilla voi olla myös erilaisia käyttäytymiskoodeja nuorilla naisilla on matalampi kynnys puhua väkivallasta ja erota väkivaltaisesta suhteesta. He eivät alistu miehen kontrolliin helposti, mutta tuntevat jopa muita useammin syyllisyyttä. Maahanmuuttajanaisten kohdalla avun hakeminen parisuhdeväkivaltaan on vielä harvinaisempaa. Monet turvakotiin tulevat maahanmuuttajanaiset eivät ole edes tietoisia perusoikeuksistaan ja suomalaisesta lainsäädännöstä. He myös pelkäävät usein irrottautua väkivaltaisesta suhteesta, koska epäilevät, että eivät pärjää yksin eron jälkeen. Heillä on myös ylimääräisenä rasitteena huoli maasta karkottamisesta ja lasten huoltajuuden menettämisestä. Huono suomenkielen taito, heikot sosiaaliset verkostot ja vähäiset tiedot suomalaisesta palvelujärjestöstä on yleistä maahanmuuttajanaisilla. Mihinkään kulttuuriin tai uskontoon ei kuulu väkivalta, joten sitä selitystä työntekijän ei tule koskaan hyväksyä. Maahanmuuttaja -asiakkaat tarvitsevat siis muutakin erityistukea ja työntekijöiden tulee mahdollistaa naisen kuuleminen ilman puolisoaan Ikääntynyt asiakkaana Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on monimutkainen työalue, jossa työntekijät joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä ikääntyneen edun ja oikeuksien kannalta. Usein työntekijät ovat esimerkiksi seuraavanlaisen käytännön tilanteen edessä: voiko puuttua aikuisen pojan toimintaan hänen käyttäessään taloudellisesti hyväkseen omaistaan. Puuttuminen saattaa johtaa ikääntyneen ainoan sukulaisen/ läheisen menettämiseen Ikääntyneellä on oikeus kieltäytyä puuttumisesta tilanteeseen, paitsi jos kyseessä on rikoslain määrittelemien rikosten kohteeksi joutuminen, esimerkiksi pahoinpitely, raiskaus tai ryöstö. Myös siinä tapauksessa, jos on syytä uskoa, ettei ikääntynyt henkilö kykene vastaamaan itsestään, kykene päättämään omista asioistaan tai on vaaraksi muille, on mahdollisuus puuttua tilanteeseen. Ikääntyneenkin potilaan kohdalla on tärkeää suorittaa huolellinen lääkärin tutkimus ja tarkka dokumentointi hänen oikeusturvansa kannalta, vaikka hän ei tapahtumasta rikosilmoitusta tekisikään. Ikääntynyt asiakas kokee usein tutkimustilanteen nöyryyttävänä ja häpeällisenä, jonka takia hän saattaa pyrkiä tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois. Shokki ilmenee monilla eritavoilla. Asiakas voi olla välinpitämätön, rauhallinen, asiallinen tai ahdistunut ja kauhuissaan. Sekavuus voi olla ikääntyneelle ihmiselle oire väkivaltaisesta tapahtumasta, jolloin tutkimus tulee tehdä varovasti ja huolella. Ikääntyneiden henkilöiden antaman palautteen perusteella keskustelu väkivallasta ei ole ollut vaikeaa. He ovat usein tuttuja monien sellaisten asioiden kanssa, joista ammattihenkilöstön on vaikea keskustella. Muistettava on myös, että kompetentti ikääntynyt voi kieltäytyä avusta ja sitä päätöstä täytyy kunnioittaa. Hänelle kannattaa kuitenkin järjestää seurantaa ja muita palveluita, jolloin häntä ei hylätä yksin tilanteeseen. 1.3 Väkivallan tekijä asiakkaana Väkivalta tuottaa hallinnan tunteen ja tyydytyksen sitä käyttävälle. Seuraukset kääntyvät ajan myötä kääntyvät kuitenkin väkivallan käyttäjää vastaan ja tyydytyksen tunnekin on hetkellinen. Väkivalta on tekijän henkilökohtainen ongelma ja vain itse hän on siitä vastuussa. Väkivallan käyttäjä voi toipua aiheuttamistaan seurauksista lopettamalla väkivallan ja auttamalla pelon ilmapiirin vaihtumista turvalliseksi. Väkivallan tekijä voi olla vaarallinen myös itselleen, sillä ilmituloon liittyvään tunnemyrskyyn liittyy kasvanut itsemurhariski. Väkivaltainen henkilö on usein ongelmallista saada hakemaan apua, vaikka nopea apu voisi helpottaa tilannetta oleellisesti. Aina ei löydetä keinoja tekijän motivoimiseksi hoitoon. Väkivallan tekijä asiakkaana herättää ristiriitaisia tunteita. Tapahtumat saattavat herättää meissä inhoa, vihaa ja jopa pelkoakin ja asenteistamme riippuu valmistaudummeko kohtaamaan hirviön vai apua tarvitsevan henkilön. Työntekijän velvollisuus on tarjota sekä tukea tekijälle että kertoa väkivallasta jollekin viranomaistaholle. Tästä syntyy helposti ristiriitatilanteita, jolloin vastakkain asettuu luottamuksellinen asiakassuhde ja tekijälle tarkoitettu henkilökohtainen apu sekä viranomaisvelvoitteet. Väkivaltaisen henkilön kohtaamisessa nousee esille aina huoli omasta turvallisuudesta ja siitä on huolehdittava tarvittavin toimenpitein. 11

12 1.4. Työyhteisö Työ on suuri osa elämää, sillä vietämme työpäivänä paljon enemmän aikaa työtovereitten kuin perheen tai ystävien seurassa. Hyvään ja tasapainoiseen elämään kuuluu myös mahdollisuus työskennellä turvallisessa, terveellisessä työympäristössä sekä häiriöttömässä ilmapiirissä. Nykyään työyhteisöt joutuvat kuitenkin joustamaan ja sopeutumaan monenlaisiin muutoksiin, mikä saattaa kiristää ilmapiiriä ja johtaa jopa henkiseen väkivaltaan. Henkinen väkivalta työpaikoilla on laajempi ongelma kuin yleensä uskotaan. Työterveyslaitoksen tutkimukset ovat osoittaneet, että noin joka kymmenes julkishallinnossa työskentelevä kokee ainakin jossain määrin henkistä väkivaltaa työpaikallaan. Henkinen väkivalta, häirintä ja epäasiallinen kohtelu voidaan määritellä pitkään jatkuvaksi ja toistuvaksi vakavaksi kiusaamiseksi, sortamiseksi, syrjinnäksi tai epäoikeudenmukaiseksi kohteluksi, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön. Kiusaamistilanteissa myös ne, jotka valitsevat seurailijan tai sivustakatsojan roolin, omalla tavallaan hyväksyvät väkivallan. Henkistä väkivaltaa ei kuitenkaan ole esimerkiksi se, että työhön tai työyhteisöön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa, ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta. Esimiehen tehtäviin kuuluu työyhteisön toimintakyvyn turvaaminen ja hänen on suhtauduttava vakavasti hänelle ilmoitettuihin tai hänen tietoonsa tulleisiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen väkivallan muotoihin. Jos asia koskee esimiestä tai esimies ei puutu tilanteeseen, asia on vietävä hänen esimiehensä käsiteltäväksi. Työntekijän osaamiseen kuuluvat hyvät alaistaidot. Jokaisen tulee pohtia omaa käyttäytymistään ja suhtautumistaan asioihin; mitä tahansa ei tarvitse sietää, mutta liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Kiusaajan tulee pysähtyä selvittämään itselleen omat lähtökohtansa, varsinkin jos kiusaaminen koetaan työyhteisössä harkittuna ja tietoisena. Ennaltaehkäisy on suositeltavin tapa poistaa väkivallan ilmeneminen työpaikoilla. Työyhteisön toimintakyky rakentuu selkeästä perustehtävästä, yhteisesti sovituista pelisäännöistä ja toimintatavoista sekä avoimesta arviointikeskustelusta. Ennaltaehkäisyyn ja väkivallan poistoon Hyvinkään kaupungin työntekijöille löytyy ohjeet esimerkiksi kaupungin sisäisiltä verkkosivuilta OSSISTA Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi sekä haitallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi Hyvinkään kaupungin työpaikoilla henkilöstöpalvelut / työsuojelu. Tarkista, että myös omassa työyhteisössäsi on asianmukaiset ohjeistukset. 2. Viranomaisten toimintaa ohjaavat keskeiset lait ja säännökset 2.1 Salassapito, turvallisuus ja rikos Perustuslaissa on säännös yksityiselämän suojasta. Kaikessa viranomaistoiminnassa yksityiselämän suoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999/621) yleislakina pitää sisällään säädöksen mm. vaitiolo-oikeudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojelemiseksi välttämättömistä rajoituksista, samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista ko. lain tarkoituksen suojelemiseksi. Julkisuuslaissa salassa pidettäviä asiakirjatyyppejä on useita. Useimmissa niissä salassapito on perusteltu konkreettisilla haitallisilla seurauksilla suojattaville eduille, joita tiedon antamisesta voi aiheutua. Salassapitovelvollisuuden väistyminen Tietojen luovuttaminen edellyttää pääsääntöisesti joko asianomaisen henkilön suostumusta tai laissa säädettyä oikeutta tietojen saantiin. Näitä säädöksiä on useissa eri laissa, esimerkiksi poliisilla ja sosiaaliviranomaisella on laaja oikeus saada salassa pidettävää tietoa. Vaikka useilla 12

13 viranomaisilla on lakiin perustuva korostettu salassapitovelvollisuus, niin kysymyksessä ei ole salassapito-oikeus. Lainsäädäntö mahdollistaa sekä myös velvoittaa viranomaisen tietyssä tilanteessa luovuttamaan ja saamaan salassa pidettäviä tietoja toiselta viranomaiselta. Erityisesti tämä koskee lapsen asemaa koskevia tietoja. Yleisenä edellytyksenä on, että tiedot ovat saajalleen tarpeellisia ja välttämättömiä lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi. Moniammatillinen yhteistyö mm. sosiaalitoimen, koulu-toimen, terveydenhuollon ja poliisin kesken edellyttää tietyissä tilanteissa salassapidosta irtautumista ja asiakas- tai potilastietojen luovuttamista. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. Sosiaalihuollon järjestäjä, luottamustehtävää hoitava, tuottaja taikka niiden palveluksessa oleva ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää tietoa taikka ilmaista seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Lasten kaltoin kohteluun liittyvässä moniammatillisessa yhteistyössä sosiaalihuollon rooli on keskeinen. Sosiaalihuollon lainsäädäntö mahdollistaa laajan tietojen saantioikeuden eri tahoilta mm. terveydenhuollosta ja koulutoimesta. Sosiaalihuollossa voidaan harkita itsenäisesti tilanteet, joissa on asiakaslain mukaiset edellytykset antaa tietoja poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, saa tietoja antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Perusopetuslaki (1998/628) Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielimien jäsenet, koulujen henkilökunta ja opetusharjoittelijat eivät saa luvatta ilmaista sivulliselle tietoja oppilaan tai tämä perheenjäsenten henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta. Oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa toisilleen ja koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät tiedot. Tietojenantovelvollisuus Terveydenhuollon ammattihenkilön salassapitovelvollisuus väistyy, jos asiassa epäillään rikosta, josta voi seurata kuusi vuotta vankeutta. Hän on velvollinen pyynnöstä todistamaan sekä poliisin esitutkinnassa että oikeudessa. Kysymys on törkeistä rikoksista, joita ovat mm. raiskaus, törkeä raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely. Sosiaalihuollon on pyydettäessä annettava tietoja poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle tapauksissa, joissa epäillään rikosta, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Kysymys on törkeistä rikoksista, esim. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lastensuojeluilmoitus, ks. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 :n mukaan; valtion ja kunnan viranomainen terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava toimintayksikkö ja terveydenhuollon ammattihenkilö koulutuksen järjestäjä ovat velvollisia antamaan salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä tietoja sosiaalihuollon viranomaiselle asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tai viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. 13

14 Tietojenanto-oikeus Sosiaaliviranomaisella on oikeus antaa tietoja oma-aloitteisesti poliisille myös silloin, kun epäillään lievempää rikosta, jos sosiaaliviranomainen arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Tämän vuoksi tutkintapyynnöt lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä tehdään tarvittaessa sosiaalitoimesta. Asiakkaan suostumus Aina, kun se on mahdollista, on ensisijaista pyytää asiakkaalta tai potilaalta nimenomainen suostumus luovuttaa häntä koskevia tietoja. Suostumuksessa yksilöidään kenen tietoja luovutetaan mihin tarkoitukseen tietoja luovutetaan kenelle tietoja luovutetaan suostumuksen antajan tiedot Alaikäisen osalta suostumuksen antaa hänen huoltajansa. Alaikäisen oikeus päättää itse tietojensa luovuttamisesta huoltajalle on sidoksissa lapsen tai nuoren ikään ja kehitystasoon. Potilaslain 9 mukaan, jos alaikäinen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden pystyy päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää tietojensa antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Tällainen alaikäisen kielto sitoo terveydenhuoltoa. Jos lapsi taikka nuori on kieltänyt tietojensa luovuttamisen huoltajalle, mutta lapsi on ilmeisen lastensuojelun tarpeessa, terveydenhuollon on kuitenkin tehtävä lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimelle. Koska lapselta tai nuorelta ei kaikissa tilanteissa voida odottaa kykyä arvioida omaa parastaan, harkitsee sosiaalihuolto viime kädessä lapsen tietojen antamisen huoltajalle. Turvallisuus Turvallisuuden tunne on Maslowin tarvehierarkiassa yksi viidestä ihmisen perustarpeesta. Perheväkivalta on ainakin alkuvaiheessa asia, joka hävettää sekä tekijää, uhria ja heidän lähipiiriään. Siksi tilanteet pääsevät usein kehittymään varsin pitkälle ennen kuin ulkopuolinen ymmärtää edes epäillä tai uskaltaa puuttua asiaan. Pitkäaikainen ja toistuva fyysinen väkivalta lamaa uhria, koska siihen liittyy usein myös vahvaa psyykkistä väkivaltaa. Lisäksi tekijä yrittää viimeiseen asti peitellä ja vähätellä omaa osuuttaan tapahtumiin. Jokaisella, niin vanhalla kuin nuorella, on oikeus elää turvassa ja vailla pelkoa väkivallasta. Perheja lähisuhdeväkivalta herättää usein auttavissa tahoissa voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Väkivallan kohtaamisen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttää rohkeutta toimia. Perheväkivalta on ulkopuolisesta aina kiusallista, mutta uhreille itselleen se on vielä paljon piinallisempaa. Perheväkivallan kierre ei katkea, elleivät asiasta tietävät naapurit, tuttavat, sukulaiset tai edes viranomaiset välitä puuttua asiaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta turvallisuutta koskeva peruskysymys on, missä henkilön itsemääräämisoikeuden rajat ovat. Onko perhe- ja lähisuhdeväkivalta yksityisasia, johon viranomainen ei voi ilman suostumusta puuttua? Lainsäädännössä ei tunneta ehdotonta salassapitovelvollisuutta, vaan se voi tiettyjen edellytysten täyttyessä väistyä. Salassapitovelvollisuuden tarkoitus ei ole antaa viranomaiselle oikeutta olla puuttumatta! Rikos Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia vaan kyseessä on rikos. Teot voivat olla sisällöltään moninaisia - fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista jne. Pahoinpitelyrikokset jaetaan rikoslaissa kolmeen asteeseen; lievään pahoinpitelyyn, pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn. Rangaistuksina teoista voi seurata sakkoa tai vankeutta. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, kun se on kohdistunut 15 vuotta täyttäneeseen henkilöön. Muutoin pahoinpitelyrikokset ovat virallisen syytteen alaisia. Teolle ei anna suojaa tai oikeutta se, että se on tapahtunut yksityisessä paikassa esimerkiksi perheen kodissa. 14

15 Rikosten ja onnettomuuksien torjunta ennakolta on yksilön ja yhteiskunnan kannalta järkevintä ja taloudellisinta. Jokainen voi tehdä oman ja muiden turvallisuuden hyväksi paljon omassa ympäristössään. Kenenkään ei pidä alistua väkivallan uhriksi, vaikka lyöjä olisi oman perheen jäsen. Täytyy rohkaista itsensä ja hakea apua. Väkivaltatilanteissa uhkarohkeudella ei kuitenkaan saa vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Poliisin nopea hälyttäminen on usein paras vaihtoehto Dokumentointi Lähisuhdeväkivaltaa koskevat muistiinpanot on toimijatahoilla tehtävä huolella. Kaikki olennainen epäilystä alkaen on kirjattava asian- ja totuudenmukaisesti, vaikkei tapahtumat ehkä sillä kertaa vaatisikaan muita toimenpiteitä. Tiedoista tulee käydä ilmi, mistä ja keneltä tiedot on saatu, esimerkiksi asiakas kertoo seuraavasti: kun tulin kotiin, niin Asiakasta koskevia arvostelmia tai luonnehtimista ei pidä kirjata. Jos asiakas ei ole valmis (vielä) yhteistyöhön, niin kirjataan miten se ilmenee ja miten asiakas itse tilanteensa näkee. Eri palvelualueilla on lisäksi omat säännöt asiatietojen pitämisestä ajan tasalla, joten niitä on noudatettava. Erityisen tärkeää tarkka dokumentointi on terveydenhuollossa. Vammat tulee kuvata yksityiskohtaisesti, sillä tietoja voidaan tarvita yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Asiakkaan oikeus tarkistaa omat tietonsa Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada tarkistaa kaikki häntä itseään koskevat tiedot. Hänellä on oikeus nähdä tietojärjestelmiin ja asiakaskansioihin tallennetut ja kerätyt tiedot ja saada niistä myös kopiot. Tarkastusoikeuden käyttö on ilmainen kerran vuodessa ja se koskee myös kopioiden saamista. Mutta jos tietoja pyydetään useammin, siitä voidaan ottaa kohtuullinen korvaus. Jos asiakastiedoissa on koodeja tai lyhenteitä, joita asiakas ei ymmärrä, ne on hänelle selvitettävä. Huoltajalla on pääsääntöisesti oikeus tarkistaa alaikäistä lastaan koskevat tiedot, ellei henkilötietolaissa säädetty kieltäytymisperuste tule kysymykseen. Jos lapsella on sosiaalihuollon asiakaslain 11 :ssä säädetyn itsemääräämisoikeuden perusteella oikeus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen lailliselle edustajalleen, ei tällä ole tarkastusoikeuttakaan kyseisiin tietoihin. Potilastietojen osalta tarkastusoikeutta ei ole silloin, jos lapsi on potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaisesti kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen. Jos lapsella on puhevalta asiassaan, on hänellä myös tarkastusoikeus omiin tietoihinsa. Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos siitä saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa asiakkaan terveydelle tai hoidolle tai jonkun muun oikeuksille. Jos tietoja ei voida antaa, siitä on tehtävä päätös (ks. julkisuuslaki (621/99) 12 ja 14) ja mainittava kieltäytymisen syy. Asiakkaalla on mahdollisuus saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, ja tästä tulee asiakkaalle myös kertoa. Lähisuhdeväkivalta tilanteessa lapsen suojaaminen väkivallalta tai sen uhalta voi olla peruste kieltäytyä antamasta tietoja vanhemmille Lastensuojeluilmoitus Voimassa olevan lastensuojelulain 40 säädetään ilmoitusvelvollisuudesta seuraavaa: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. 15

16 Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan Siinä ilmoitusvelvollisuutta on laajennettu ja lain 25 kuuluu näin: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa ja luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Muu kuin ilmoitusvelvollinen voi tehdä ilmoituksen nimettömänä. Liite: lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan , joten tässä huomioidaan jo tulevia termi- ja lakimuutoksia, jotka ovat jo nyt käyttökelpoisia. Muutoksilla pyritään lastensuojelun tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Lastensuojelun tehtäviä ovat lastensuojeluntarpeen selvitys, suunnitelmallinen muutostyö, lastensuojelun kriisityö ja viranomaisyhteistyö. Lastensuojeluntarpeen selvitys alkaa esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. Selvitystä varten nimetään lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.. Lapsen arki ja elämäntilanne, lasta suojaavat tekijät ja mahdolliset riskitekijät kartoitetaan huolellisesti, arvioidaan vanhempien kyky vastata lapsen tarpeisiin sekä se, millä lastensuojelun tukitoimilla perhettä voidaan parhaiten tukea. Tässä vaiheessa selvitetään myös, onko lapsen ympärillä olevassa verkostossa (päiväkoti, koulu, neuvola) herännyt huoli lapsesta. Selvityksen pohjalta laaditaan kirjallinen yhteenveto, jonka perusteella ratkaistaan, onko tarvetta lastensuojeluasiakkuuden jatkumiselle. Jos tarvetta ei ole, siitä tehdään päätös. Selvittely saa kestää korkeintaan kolme kuukautta. Jos lastensuojelun tarvetta ei ole, lapsen ja perheen tukeminen voidaan jatkossa järjestää normaalien palvelujen piirissä. Suunnitelmallinen muutostyö perustuu perheen kanssa laaditun asiakassuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan. Avohuollon tukitoimenpiteet edellyttävät asianomaisten, ts. vanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen omaa suostumusta ja sitoutumista työskentelyyn. Tukitoimet voivat olla esimerkiksi ohjausta ja työskentelyä sosiaalityöntekijän kanssa, verkostotyötä, perhetyötä, tukihenkilön tai tukiperheen järjestämistä lapselle, taloudellista tukea, ryhmätoimintaa, tukiasunnon järjestämistä, perhekuntoutusta tai laitoshoitoa. Lastensuojelun kriisityö tarkoittaa työskentelyä tilanteessa, jossa lapsen hoito ja huolenpito vaarantuvat vakavasti. Kriisityöskentelyssä on toimittava välittömästi lapsen suojaamiseksi ja tarvittaessa tehtävä kiireellinen sijoitus kodin ulkopuolelle. Esimerkiksi akuutti väkivallanuhka tai perheväkivalta voi johtaa lastensuojelun välittömään puuttumiseen ja lapsen tilanteen turvaamiseen. Yleensä lapsi tällöin sijoitetaan joko lastensuojelulaitokseen tai kriisiperheeseen. Viranomaisyhteistyö ja työnjako Lastensuojeluviranomaisen on tehtävä rikosilmoitus lapsen pahoinpitely- ja hyväksikäyttöepäilyissä. Kynnys tutkintapyynnön tekemiseen on matala ja sitä varten on toimintaohje. Jos rikoksesta on tutkimuksellista näyttöä, rikosilmoitus voidaan tehdä ilman asianomaisten kuulemista. Sosiaalityöntekijät tekevät poliisille kirjallisen ilmoituksen, missä kerrotaan riittävät perustelut salassapitosäännösten estämättä. Tutkinta- ja oikeusprosessia varten 16

17 lapselle voidaan hakea edunvalvoja. Sosiaalihuollon asiakaslain 17 :ssä säädetään, milloin salassa pidettäviä tietoja saadaan antaa muille viranomaisille tai sosiaalihuollon tehtäviä hoitaville tahoille ilman asianomaisten suostumusta. 17

18 Hyvinkään kaupungin yhteistyöverkosto Vanhustenhuolto kotipalvelu Päivähoito Koulu- ja oppilashuolto SOSIAALITOIMI = Aikuissosiaalityö Lapsiperhetyö Perheneuvola Lastensuojelu NUORISO- PALVELUT TERVEYS- PALVELUT = Neuvola Terveyskeskus= omalääkäri ja sairaanhoitaja Päivystys = HYVINKÄÄN SAIRAALA NIKINHARJUN LASTENKOTI ENSI- JA TURVA- KOTI KATLIN Lastensuojeluilmoitus Väkivaltailmoitus HYVINKÄÄN SEURAKUNTA Diakoniatyö Perheasiain neuvottelukeskus POLIISI- JA OIKEUSTOIMI AMMATTIHENKILÖSTÖN KOULUTUS Laurea Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos Työpaikkakoulutus PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- PALVELUT A-klinikka Psykiatrian yksikkö Kriisikeskus Mobile Suojattu lapsuus -projekti Ennaltaehkäisevä lähi- ja parisuhdeväkivaltatyö = normaalit kontaktipinnat, neuvonta, ohjaus, tukitoimet ongelmien ilmetessä havaintojen tekeminen, ilmiön tunnistaminen, puuttuminen, yhteydenotot, arviointi ja seuranta 18

19 3. Moniammatillinen työskentely Hyvinkäällä Viranomaisyhteistyö perheväkivaltaa kokeneiden ja väkivallan tekijöiden auttamisena on pitkäjänteistä ja vaativaa. Usein tarvitaan turvakotia, kriisikeskusta, terveyskeskusta, poliisia, seurakuntaa ja muita yhteisöjä tukemaan akuutissa auttamistyössä. Yhteistyön täytyy tuolloin olla koordinoitua. Kuntien lähisuhdeväkivaltatyö kuuluu kaikille palvelutahoille. Hyvinkäällä on otettu haaste vastaan perheväkivallan puuttumis- ja ehkäisytyön kehittämiseksi. Kaupungissa on koottu moniammatillinen työryhmä, joka toimii alueella yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä. Työryhmän jäsenet toimivat myös konsultteina omalla alueellaan ja huolehtivat asiaan liittyvän koulutustarpeen esille ottamisesta, tiedottamisesta ja auttamismenetelmien ja koko järjestelmän kehittämisestä. He laativat myös toimintaohjeita yhdessä työryhmän kanssa henkilökunnalle, joiden tarkoitus on auttaa perheväkivaltaa kokeneita ihmisiä avun piiriin. Työryhmän tarkoitus on tiivistää ja tukea yhteistyön ja toimintamallien kehittymistä Hyvinkäällä. Työryhmä rohkaisee konsultoimaan matalalla kynnyksellä aina kun epäillään väkivaltaan ja epäröidään puuttumista. Konsultointitahoja Hyvinkäällä ovat; sosiaalitoimi poliisi sosiaalipäivystys Hyvinkään Kriisikeskus Mobile Lähisuhdeväkivaltaan puututaan yleensä yhteisvoimin tehokkaimmin! 3.1. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tilanteeseen puuttuminen, sekä alkukartoitus Väkivaltaan puuttumisen edellytys on, että asiaa aletaan epäillä, koska kohteena oleva tai ollut lapsi tai aikuinen, ei yleensä hae itse apua. Lapset eivät aina edes ymmärrä, että heidän perheessään kokema väkivalta ei kuulu normaaliin perhe-elämään, joten he eivät välttämättä osaa hakea itse apua. Asiaan puuttumisen tapa on ratkaistava tilanne kerrallaan.. Yksittäisen työntekijän ei tarvitse pystyä hoitamaan sekä lasta että perhettä ja tutkia esim. lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Ainoastaan poliisi voi selvittää mahdollista rikosta, mutta lapsen kanssa toimivien ammattihenkilöiden tulee kuitenkin tuntea vastuunsa ja osata puuttua asiaan, jotta jatkoselvittely mahdollistuisi. Toimijalla tulee olla; kyky hankkia tietoa, konsultoida em. poliisia, sosiaalitoimea jne. matalalla kynnyksellä kyky vuorovaikutukseen perheen lasten ja aikuisten kanssa herkkyyttä havaita asioita taitoa käsitellä hankalia asioita ja tilanteita Puheeksiotto Usein työntekijät kokevat vaikeaksi ottaa puheeksi epäily perheväkivallasta. Kysymysten pelätään loukkaavan yksityisyyttä. Ennen alkoholinkäyttöä koskevat kysymykset koettiin hankaliksi. Nykyään ne ovat jo rutiinikysymyksiä. Perheväkivaltaa kokeneilta saadun palautteen perusteella kysymys, joka perustellaan sillä, että perheväkivalta on yleinen ongelma, ei aiheuta yleensä hämmennystä, eikä loukkaa asiakasta. Turvasuunnitelma Ihminen, joka kokee olonsa turvattomaksi, tekee luonnostaan turvasuunnitelmia vaikuttaakseen omaan henkeen kohdistuviin uhkakuviin. Kun perheväkivalta on kestänyt pitkään, varpaisillaan olosta on tullut jo arkipäivää. Jatkuvassa vaarassa eläminen vie paljon energiaa. Ulkopuoliset ihmiset voivat auttaa perheväkivaltaa kohtaavaa ihmistä tekemään turvasuunnitelman. Näin pystytään osoittamaan mm. lapselle ja nuorelle, että hänen turvallisuudestaan huolehditaan, jos asiakas ei itse tunnista suojautumisen tarvetta. Suojautumisen tarpeen puuttuminen on seurausta pitkään jatkuneesta väkivallasta. Ammattihenkilön tulee muistaa lasten perheenjäseniään kohtaan 19

20 tuntema lojaalius, sekä myönteiset tunteet, joita lapsilla kuitenkin on väkivallan tekijää kohtaan. Turvasuunnitelmassa on hyvä olla: - tarkka suunnitelma, kuinka päästä pois väkivaltaisesta tilanteesta - kuinka lisäapua voi saada, esimerkiksi poliisilta - turvapaikan sijainti ja puhelinnumero - psyykkisen ja fyysisen ensiavun mahdollisuus - mistä hakea tukea jatkossa Jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus paeta turvattomasta tilanteesta. Pitkään jatkuneesta perheväkivallasta ei toivuta hetkessä, se voi viedä jopa useita vuosia Sosiaalihuolto Lastensuojelu Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, monipuoliseen kehittymiseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelun tavoitteena on yhdessä vanhempien ja muiden lasten läheisten kanssa näiden oikeuksien turvaaminen. Lastensuojelua hoitavat sosiaalikeskuksessa työskentelevät lapsiperhetyön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja perhetyöntekijät. Lastensuojelun tukimuotoja ovat mm perhetyö, taloudellinen tuki, loma- ja tukiperheet, ohjaaminen erityispalveluihin ja tarvittaessa sijaishuollon järjestäminen. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto ja poliisi. Lastensuojelun toteuttamista varten kaupunki on jaettu alueisiin, joilla sosiaalityöntekijän asiakkuus määräytyy sukunimen alkukirjaimen mukaan. Sosiaalityöntekijän tavoittaa parhaiten puhelinajalla klo (puh ) tai sähköpostitse Kiireellisissä lastensuojeluasioissa päivystävään sosiaalityöntekijään saa yhteyden ma-to klo ja pe klo sosiaalikeskuksen neuvonnan kautta, puh Muina aikoina voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen, p

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen

Lastensuojelun näkökulma. ja sen jälkeen Lastensuojelun näkökulma -Lapsen ja perheen tukeminen rikosprosessin aikana ja sen jälkeen 1 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 3 1.6.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 4 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki

Parempi Arki. Seminaarikierros Seinäjoki Parempi Arki Seminaarikierros 1 18.5.2016 Seinäjoki Tervetuloa! Päivän ohjelma: 12.00 Kuulumiskierros 12.15 Kotitehtävien purku (Kaksi ryhmää: 3 tiimiä/ryhmä) 14.15 Kahvi, kotitehtävien yhteenveto, velvoittavat

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus

Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus Opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän asettaminen ja toiminta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hallitus 17.6.2015 Sisällys Ryhmän asettaminen ja sen toimintatavat... 3 Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI

TALOUS- JA VELKANEUVONNAN REKISTERI Tietosuojaseloste -yhdistetty rekisteriseloste ja informaatioasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1.7.2014 1.Rekisterinpitäjä Nurmijärven kunta, sosiaalitoimi PL 7, 01901 Nurmijärvi 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot