Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma Hyvinkää Kysy Keskustele Kannusta Kirjaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma Hyvinkää 2007. Kysy Keskustele Kannusta Kirjaa"

Transkriptio

1 H Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma Hyvinkää 2007 Kysy Keskustele Kannusta Kirjaa

2 Sisällysluettelo 2 Alkusanat 4 Johdanto 5 1. Väkivalta perhe- ja lähisuhteissa Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä Väkivallan uhri asiakkaana Lapsi asiakkaana Nainen asiakkaana Ikääntynyt asiakkaana Väkivallan tekijä asiakkaana Työyhteisö Viranomaisten toimintaa ohjaavat keskeiset lait ja säännökset Salassapito, turvallisuus ja rikos Dokumentointi Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki 16 Hyvinkään yhteistyöverkosto Moniammatillinen työskentely Hyvinkäällä Puuttuminen ja alkukartoitus Sosiaalihuolto Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Kriisikeskus Mobile Poliisi Neuvolat Perheneuvola Lasten- ja äitiysneuvola Koulu ja oppilashuolto Päivähoito Vanhustenhuolto Nuorisopalvelut Terveydenhuolto Yhteispäivystys A-klinikka Mielenterveys Seurakunta Diakoniatyö Perheasiainneuvottelukeskus Turvakoti Nikinharju, Katlin Väkivallan ehkäisytyön organisointi ja toteuttaminen Ennaltaehkäisevä työ Joustavan palveluketjun kehittämisen haasteita Vertaistukiryhmä Suojattu Lapsuus projekti Safe Community; 24 turvallista tuntia Hyvinkäällä Kouluttaminen ja resursointi Työryhmän esitys Toimintamalli käyttöön 50 2

3 LÄHTEET 51 MISTÄ MUUALTA APUA 52 LIITTEET Liite 1. Väkivallan puheeksi ottaminen uhrin kanssa 54 Liite 2. Lapsen haastattelulomake 57 Liite 3. Huolen tasot 59 Liite 4. Väkivallan puheeksi ottaminen väkivallan käyttäjän kanssa 60 Liite 5. Lastensuojeluilmoitus 63 Liite 6. Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta 64 3

4 YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus 1 artikla Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. 2 artikla Jokainen voi vedota kaikkiin tässä julistuksessa julistettuihin oikeuksiin ja vapauksiin, katsomatta mihinkään erotukseen, erityisesti mitä tulee rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai uuhun mielipiteeseen, ansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntymään tai muuhun olosuhteeseen. 3 artikla Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. 5 artikla Ketään älköön kidutettako älköönkä rangaistako tai kohdeltako julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti. 4

5 Johdanto Elämme väkivaltaisessa maailmassa. Terrorismin, vainon ja sotien todellisuudessa tietoisuuteemme tunkeutuu joka päivä tietoa myös väkivallan kaikkein arkisimmasta muodosta lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta tai epäily siitä, näkyy nuoren perheen terveyskeskuskäynnillä (vanhempien huolena vauvan tai leikki-ikäisen kivuliaisuus ja mustelmat ja välttelevät selitykset niiden alkuperästä), pienen koululaisen varautuneilla kasvoilla, perheen äidin epävarmassa katseessa, väsyneen murrosikäisen koulusta poissaolona, nuoren tai aikuisen miehen ylivireytenä ja valmiutena joko hyökätä tai puolustautua näkymättömältä viholliselta. Lähisuhdeväkivalta on rikos, jonka uhreja ovat sekä kokija, näkijä että tekijä. Se on rikos, jonka traumatisoivia seurauksia aletaan kantaa jo vauvan kehdosta usein aina vanhuuteen asti. Se on sekä hyökkäystä että pelkoa, turvattomuutta ja ahdistusta, uuvuttavaa ja turhauttavaa taistelua tavoitteenaan hallita omia tunteita toista ihmistä kaltoin kohtelemalla. Lähisuhdeväkivalta voi tulla vastaan kaikissa kunnan peruspalveluiden työyksiköissä. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kaikkiin kuntiin perustettavaksi työryhmän luomaan selkeitä toimintamalleja ja tukemaan ammattihenkilöiden osaamista lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja puuttumiseen. Hyvinkäällä työryhmä nimettiin ja toiminta alkoi Työryhmään valittiin jäseniä laajasti sosiaali- ja terveystoimen alueelta, poliisista, opetustoimesta ja seurakunnasta. Työryhmän tavoitteeksi tuli sekä kartoittaa olemassa olevat käytännöt ja niissä ilmenevät puutteet että tehdä ehdotuksia toimivampien työkäytäntöjen luomiseksi ja peruspalveluiden kaikkien työntekijöiden tietoisuuden ja ammatillisen taidon ja rohkeuden lisäämiseksi. Työryhmän työ on osa Hyvinkään kaupungin 24 turvallista tuntia hanketta. Lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja hoitamisen haaste on avautunut työryhmän keskusteluissa syvällisesti. Ydinkohtina on nähty sekä riittävät ja oikein suunnatut palvelut että työntekijöiden henkilökohtainen rohkeus kysyä, puuttua ja toimia vaikean ja tunteita herättävän pulman selvittämiseksi. Työryhmälle ei ole jäänyt epäselväksi, että jokainen kohtaaminen, joka herättää epäilyn väkivallasta, on juuri se oikea kohta kysyä, puuttua ja tarjota apua. Tämä velvoite koskee niin virkamiestä kuin ketä tahansa kansalaista, joka tulee väkivallasta tietoiseksi. Lähisuhdeväkivalta sisältää paljon pelkoa, jonka voittamiseen tarvitaan paljon rohkeutta. Rohkeuteen jokainen yksilö tarvitsee tukea ja viranomaisverkoston yhteistyön tulisikin olla niin luotettavaa, että yksittäisen työntekijän valinnat eivät ole hänen omasta turvallisuuden tunteestaan kiinni. Pelko synnyttää pelkoa. Velvollisuutemme on hyvällä yhteistyöllä laimentaa kaikkien osapuolten pelkoja ja vahvistaa uskoa siihen, että asioihin rohkeasti puuttumalla päästään eteenpäin. Luovuttaessaan työn kaupunginjohtajalle työryhmä toteaa saaneensa tehdä antoisaa ja tuloksellista yhteistyötä sekä työryhmänä että meitä työssämme avustaneiden eri alojen ammattilaisten kanssa. Työskentelyn kuluessa olemme vakuuttuneet toimivan verkostotyön tarpeesta ja toisaalta sen mahdollisuuksista. Ennaltaehkäisevä moniammatillinen työ ollakseen tuloksellista edellyttää jatkossakin rehellistä ongelmien tunnistamista. Erityiskiitokset lähetämme Ouluun. Olemme saaneet luvan käyttää heidän laatimiaan liitteitä. 5

6 Hyvinkäällä Marjaliisa Aranko sosiaalihuolto, puheenjohtaja Jyrki Aho poliisi Eija Hildén Nikinharjun lastenkoti Mirja-Liisa Kinnunen perheneuvola Eeva Lehtineva Suojattu Lapsuus Tuija Mattila seurakunta Jorma Musto syyttäjä Rydberg Minna opetustoimi Leena Kallio päivähoito, sihteeri Marjo Ahola kriisikeskus Aulikki Iija Laurea Anni Kouhia nuorisopalvelut Jouni Lindroos Katlin Markku Mauno terveydenhuolto Irmeli Parkkonen HUS Helena Siilin vanhusten- ja vammaistenhuolto Raili Yli-Saunamäki perheasiainneuvottelukeskus Laurean opiskelijat Terhi Kilpeläinen ja Tiia Kivistö ovat osallistuneet työryhmän työskentelyyn ja tehneet opinnäytetyön, jota olemme voineet käyttää toimintaohjelman laadinnassa. Siitä kiitos heille. Kiitos Eila Harlelle (Laurea) ja vs.viestintäpäällikkö Anna Simolinille painoteknisestä ja viimeistelyavusta. 6

7 1. Tilanne nyt - väkivalta perhe- ja lähisuhteissa Perhe- lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana on tunnustettu Euroopassa myöhään. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on esiintynyt kautta aikojen, mutta sitä on kuitenkin pidetty hyvin pitkälle parisuhteen ja perheen sisäisenä asiana. Vasta luvulla alkoi yhteiskunnallinen keskustelu, tutkimus ja tukipalvelujen kehittäminen, jolloin huomio ensin kohdistui lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Aikaisemmin raja lasten kasvatuksen ja pahoinpitelyn välillä oli jopa lastensuojelutyön piirissä häilyvä käsite. Seuraavaksi kiinnittyi huomio naisiin väkivallan uhreina, huomattiin, että naiselle vaarallisin paikka voi olla oma koti. Suomessa alkoi luvun puolivälissä puhututtaa ikäihmisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta. Tietoa miehistä väkivallan kohteina, naisista väkivallan tekijöinä sekä sisarusten keskinäisestä väkivallasta on yhä niukasti tutkittu. (Ruohonen 2006, 9-10.) Käytännön kokemusten pohjalta alkoi väkivaltaisten miesten auttaminen pääkaupunkiseudulla. Ensi- ja turvakotien liitto käynnisti vuonna 1994 neljällä paikkakunnalla Jussityön-projektin. YK:n aktiivinen toiminta motivoi 1990-luvulla Suomen valtiota ryhtymään toimenpiteisiin. Silloin saatiin merkittäviä uudistuksia perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa säätelevään lainsäädäntöön. Esimerkiksi avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin. 1.1 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy monissa muodoissa. Väkivaltaisen käyttäytymisen tarkoituksena on hallita, kontrolloida ja tuoda esiin auktoriteettia ja valtaa. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, johon liitetään ydinperheen lisäksi myös lähisukulaiset sekä perheen elämään läheisesti liittyvät ihmiset, kuten naapurit ja työyhteisöt. Fyysinen väkivalta voi olla esim. kuristamista, potkimista ja lyömistä. Fyysiseen väkivaltaa voi kuulua yksittäiseen henkilöön kohdistuvia pakkokeinoja sekä vapauden riistoa ja sitä voi olla myös kovakourainen käsittely, ylilääkitseminen tai lääkkeettä jättäminen jne. Henkinen ja emotionaalinen väkivalta esiintyy toimintana, joka vähentää henkilön itsekunnioitusta ja omanarvon tunnetta mm. uhkailemalla, pelottelemalla, kiusaamisella, nöyryyttämisellä sekä epätarkoituksenmukaisella kontrolloimisella ja äärimmäisellä mustasukkaisuudella. Seksuaalinen väkivalta käsittää kaikki henkilöön kohdistuvat seksuaaliset toiminnot, joihin hän ei ole suostunut tai joita hän ei ymmärrä. Se voi olla myös tahdonvastaista seksuaalista koskettelua, häirintää, kipua ja nöyryytystä tuottavaa toimintaa. Taloudellisella väkivallalla kontrolloidaan tai estetään henkilöä saamasta varojaan tai rahojaan käytettyä. Se voi olla myös taloudellista petkuttamista, rahattomana pitämistä, varojen ja omaisuuden väärinkäyttämistä tai jopa rahojen varastamista. Hengellinen väkivalta on henkistä ja joskus jopa ruumiillista väkivaltaa ihmistä kohtaan tämän Jumala-suhteessa. Sitä harjoittava ihminen pakottaa toisen ihmisen omaan tahtoonsa Jumalan nimissä. Hengellinen väkivalta koskee myös sielunhoitoa, jolloin hädässä oleva henkilö saattaa olla puolustuskyvytön ja erityisen herkkä kaikelle sille mitä sielunhoitaja sanoo. Hoidon laiminlyönti on sekä fyysistä että emotionaalista ja sitä ilmenee esimerkiksi pukeutumisen ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä sekä ruuan ja juoman puutteena. Ikääntyvien kohdalla tätä voi esiintyä myös sosiaalisista kontakteista eristämisenä ja tarvittavien apuvälineiden puutteena. Väkivallan uhreja eivät kuitenkaan ole ainoastaan ne, jotka joutuvat kohteeksi, vaan myös heidän läheisensä. Lapsille väkivallan näkeminen, kuuleminen tai kokeminen on traumaattista, koska se vaikuttaa lapsen perusturvallisuuden tunteeseen. Väkivaltaongelma näyttäytyy erilailla sen eri osapuolille. Nyqvistin (2001) mukaan naiset kokevat kohtaamansa parisuhdeväkivallan henkisenä väkivaltana, vaikka fyysistäkin väkivaltaa olisi esiintynyt. Miehet sen sijaan puhuvat väkivaltaan johtaneista syistä tavalla, joka oikeutti väkivallan 7

8 käytön ja korostivat fyysistä väkivaltaa. Lapset saattavat kuvata perhesuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa esimerkiksi väkivaltaisilla leikeillä, kun taas nuoret saattavat vaieta asiasta tai karata kotoa Väkivallan uhri asiakkaana Perheväkivalta on asia, jota hävetään ja siitä tunnetaan syyllisyyttä. Uhri toivoo usein, että kukaan ei saisi tietää asiasta. Väkivalta luo tunteen epäonnistumisesta ja saa henkilön piiloutumaan toisten katseilta. Väkivallan tekijä onnistuu usein eristämään uhrin sosiaalisista kontakteista. Läheiset kokevat perheessä vallitsevan ilmapiirin ja ulkopuolisten vierailuja aletaan karttaa. Se kaventaa elämäntilaa myös tekijältä, koska uhrin elinpiiriin kuuluvat läheiset ihmissuhteet usein katoavat. Suomessa meiltä puuttuu väkivallan uhrin tai tekijän kohtaamiseen tarvittava auttamiskulttuuri. Auttajan tietomäärä ei ole riittävä ja hän voi jopa lisätä toiminnallaan uhrin vaaraa joutua uudelleen kohtaamaan väkivaltaa. Tietämättömyys voi vaikeuttaa entisestään uhrin irrottautumista väkivaltaisesta suhteesta. Asiakkaat toivovat enemmän konkreettisia neuvoja siitä, kuinka toimia. Järjestelmien, lainsäädännön ja asiakkaan oikeuksien parempi tuntemus olisi väkivallan uhrin kannalta tärkeää. Ammattilaisen on hyvä muistaa seuraavat työskentelyohjeet: Tue tuomitsematta, ymmärrä ja osoita huolenpitoa uhrille Anna myönteistä palautetta ja kiitosta, että uhri on uskaltanut ottaa väkivallan puheeksi Vältä kauhistelemista tai kommenttia miksi et jätä häntä? Älä syyllistä, moiti tai moralisoi Kerro, että riiteleminen ja erimielisyys parisuhteessa on normaalia, mutta väkivallan käyttäminen ei Älä aliarvioi väkivaltaa kehottamalla uhria antamaan anteeksi ja unohtamaan Älä varmista uhrin kertomaa kysymällä väkivallan tekijältä Pyri vähentämään ja poistamaan uhrin syyllisyyttä väkivallasta ja jos väkivallan tekijä käyttäytyy näin humalassa, niin kerro hänellä olevan ongelma myös alkoholin kanssa Uhrin on hyvä tietää, että väkivaltainen käyttäytyminen usein uusiutuu ja pahenee, eikä lopu itsestään Painota väkivallantekijän omaa vastuuta käyttäytymisestään ja sitä, että vain hän itse voi vaikuttaa siihen Kerro uhrille, että hänen elämänsä on tärkeää ja, että hänen on oikeus elää ilman jatkuvaa pelkoa ja huolta Kerro lyhyesti faktatietoa perheväkivallasta (yleisyydestä, uhrien kokemuksista ja parhaista auttamismenetelmistä jne.) Pyri järjestämään uhrin jatkohoito niin pitkälle kuin mahdollista yhdessä hänen kanssaan ja kannusta uhria hakeutumaan lääkärin vastaanotolle Etsi moniammatillisen työryhmän avulla väkivaltatapahtuman jokaiselle osapuolelle oma yksilöllinen apu Jos asiakkaana on ikääntynyt henkilö, kartoita hänen elämäntilannettaan laajemmin, sillä olosuhteisiin ja ympäristöön kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan mahdollisesti vaikuttaa väkivallan loppumiseen Muista, että uhri on tärkein ja tarvitsee akuutisti apua ja turvaa 8

9 TAULUKKO 1. Uhrin voimavarojen tukeminen ja lisääminen AMMATILLINEN TUKEMINEN KUNNIOITA UHRIN ITSEMÄÄRÄÄMIS- OIKEUTTA KUNNIOITA SUHTEEN LUOTTAMUKSELLISUUTTA kaikki keskustelut on käytävä kahden kesken, ei muiden perheenjäsenten läsnäollessa AUTA UHRIA näin varmistat hänen turvallisuutensa LÖYTÄMÄÄN TARKOITUKSEN- USKO JA TEE UHRIN MUKAISIA PALVELUJA TUNTEET JA KOKEMUK- SET PERUSTELLUIKSI ota selvää kuntasi palveluista onko kunnassasi päivystävä puhelin ja turvakoti? AUTA UHRIA SUUNNITTELEMAAN OMAA TURVALLISUUTTAAN miten hän on huolehtinut turvallisuudestaan aikaisemmin, toimiko se? onko hänellä turvallinen paikka, jonne hän voi paeta tarvittaessa? kuuntele ja usko häntä, vastaanota hänen tunteensa ja anna hänen tuntea, ettei hän ole yksin monilla uhreilla on samanlaisia kokemuksia TUO ESIIN EPÄOIKEUDEN- MUKAISUUS uhriin kohdistunut väkivalta ei ole hänen syynsä kukaan ei ansaitse tulla kohdelluksi väkivaltaisesti kunnioita uhrin oikeutta tehdä päätöksensä oman elämän suhteen, kun hän on siihen valmis hän on oman elämänsä asiantuntija Perttu 1999, alkuperäinen lähde: Domestic Violence Project, Wisconsin U.S.A Lapsi asiakkaana Joutuessaan fyysisen väkivallan kohteeksi, lapsi voi vammautua pysyvästi tai jopa menehtyä. Hän on myös kerran väkivaltaa kohdanneena suuressa vaarassa joutua toistuvan väkivallan kohteeksi. Tilastot kertovat, että eniten fyysistä väkivaltaa joutuvat kohtaamaan alle kaksivuotiaat lapset. Väkivallan kohteeksi joutumisen riskitekijöitä lapsilla ovat keskosuus, koliikki sekä vammaisuus. Siksi on syytä herättää tämän ikäisten lasten kohdalla väkivaltaepäily erityisen herkästi Epäily usein syntyy siitä, että lasten vammat eivät sovi kerrottuun tapahtumaan. Hoitoon tulossakin on yleensä viiveitä. Yleisemmin vammoja esiintyy epätyypillisissä paikoissa. Lapset joutuvat helpommin fyysisen väkivallan kohteeksi perheissä, joissa on elämänhallintaan liittyviä ongelmia. 9

10 Lastensuojelun Keskusliiton tutkimuksen mukaan 29 % suomalaisista hyväksyy edelleenkin lapsiin kohdistuvan väkivallan nimittäen sitä kuritukseksi. On syytä toimia nopeasti - lasten ruhjeet, haavat ja mustelmat paranevat usein varsin nopeasti. Epäilystä ilmoitetaan heti lastensuojeluviranomaisille. Jos vammat todetaan päivystyksessä, lapsi yleensä otetaan sisälle sairaalaan jatkotutkimuksia varten, jotta voidaan pois sulkea mahdollisten sairauksien olemassaolo. Lievien pahoinpitelyepäilyjen kohdalla tutkimukset voidaan suorittaa polikliinisesti kokeneen lääkärin vastuulla. Sosiaaliviranomaisia voidaan pyytää tekemään kiireellinen rikosilmoitus lastensuojeluilmoituksen yhteydessä. Lapsen huoltajille ilmoitetaan tehdystä lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä. Väkivallan seuraukset lapselle ovat yksilöllisiä. Niihin vaikuttavat esimerkiksi lapsen ikä ja sukupuoli, väkivallan laatu ja määrä sekä kasvuympäristön suojaavat tekijät. Traumaattiset kokemukset vaikuttavat lapseen suoraan ja aiheuttavat erilaisia oireita, kuten esimerkiksi eristäytyneisyyttä, pelkoja, ahdistusta, ylivilkkautta ja aktiivisuutta, nukahtamis- ja univaikeuksia sekä tunteiden piiloutumista. Kouluikäisellä lapsella ilmenee usein aggressiivisuutta, käytöshäiriöitä ja väkivaltamyönteistä asennetta. Lapsilla on omat keinot yrittää selviytyä vaikeista tilanteista ja kokemuksista. Jos lapsen suojautumiskeinoista tulee pysyviä toiminta- ja reagointimalleja - esimerkiksi tilanteiden, ajatusten ja tunteiden poissulkemista sekä väkivallan käyttäjän tai uhrin uskottuna toimiminen - lapselle kehittyy aikuisuuteen asti vaikuttavia pulmia. Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän hän pystyy käsittelemään tapahtunutta. Vauvan tapa voi olla nukahtaminen. Lasta on usein uhkailtu seurauksista, jos hän kertoo tapahtuneesta. Älä pakota lasta puhumaan! Jos lapsi kuitenkin kertoo väkivaltaisesta tapahtumasta, kehu hänen rohkeuttaan ja kannusta kertomaan lisää. Lapselta voi kysyä, mitä on tapahtunut ja miltä hänestä on tuntunut Lapselle on hyvä kertoa, että väkivalta on väärin ja paha asia, mutta älä syyllistä lapsen vanhempia hänen silmissään. Lapselle täytyy kertoa, kenellä on vastuu väkivaltatilanteissa, sekä se, että mitkään hänen tekonsa tai puheensa eivät ole väkivaltaa aiheuttaneet. Lapselle pitää puhua aina totta, eikä hänelle saa luvata vaitioloa väkivallan olemassaolosta. Auttajan turvallisuus ja rauhallisuus kertovat lapselle siitä, että hän pystyy kantamaan osan lapsen taakasta Nainen asiakkaana Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma ympäri maailman ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa ja yhteiskuntaluokissa. Sitä on ollut olemassa vuosisatojen ajan ja siitä on vaiettu tehokkaasti. Siitä mitä kotiovien takana tapahtuu, naiset eivät ole saaneet kertoa ulkopuolisille ihmisille. Vasta tänä päivänä on vähitellen alettu näkemään ja tunnistamaan naisiin kohdistuva väkivalta miesten maailman yhtenä vaikeimmista ongelmista. Naisten ja miesten tasa- arvoa on pidetty Suomessa hyvänä. Vuosittain yli satatuhatta naista kokee elämässään nöyryytystä ja pelkoa, josta he yrittävät selviytyä. Se, miksi nainen ei lähde väkivaltaisesta suhteesta on usein kysyttyä ja turhauttaa niitä, jotka yrittävät auttaa naista. Naiset haluavat usein viimeiseen saakka pitää kiinni parisuhteestaan ja he ovat tottuneet toimimaan todellisuudessa, jossa kiintymys, rakkaus ja väkivalta ovat kietoutuneet toisiinsa. Uhriutuneena naisen selitys tähän on, että he pyrkivät ymmärtämään miehen käytöstä, mm. huonoilla lapsuuden kokemuksilla tai stressillä. Luja usko parempaan huomiseen saattaa olla myös motiivi olla väkivaltaisessa parisuhteessa. Erilaisissa kulttuureissa on usein tiettyjä normeja ja odotuksia, joita naisen edellytetään noudattavan. Normien ja odotusten uhmaaminen voi johtaa väkivaltaan, jota pidetään oikeutettuna. 10

11 Sukupolvilla voi olla myös erilaisia käyttäytymiskoodeja nuorilla naisilla on matalampi kynnys puhua väkivallasta ja erota väkivaltaisesta suhteesta. He eivät alistu miehen kontrolliin helposti, mutta tuntevat jopa muita useammin syyllisyyttä. Maahanmuuttajanaisten kohdalla avun hakeminen parisuhdeväkivaltaan on vielä harvinaisempaa. Monet turvakotiin tulevat maahanmuuttajanaiset eivät ole edes tietoisia perusoikeuksistaan ja suomalaisesta lainsäädännöstä. He myös pelkäävät usein irrottautua väkivaltaisesta suhteesta, koska epäilevät, että eivät pärjää yksin eron jälkeen. Heillä on myös ylimääräisenä rasitteena huoli maasta karkottamisesta ja lasten huoltajuuden menettämisestä. Huono suomenkielen taito, heikot sosiaaliset verkostot ja vähäiset tiedot suomalaisesta palvelujärjestöstä on yleistä maahanmuuttajanaisilla. Mihinkään kulttuuriin tai uskontoon ei kuulu väkivalta, joten sitä selitystä työntekijän ei tule koskaan hyväksyä. Maahanmuuttaja -asiakkaat tarvitsevat siis muutakin erityistukea ja työntekijöiden tulee mahdollistaa naisen kuuleminen ilman puolisoaan Ikääntynyt asiakkaana Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta on monimutkainen työalue, jossa työntekijät joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä ikääntyneen edun ja oikeuksien kannalta. Usein työntekijät ovat esimerkiksi seuraavanlaisen käytännön tilanteen edessä: voiko puuttua aikuisen pojan toimintaan hänen käyttäessään taloudellisesti hyväkseen omaistaan. Puuttuminen saattaa johtaa ikääntyneen ainoan sukulaisen/ läheisen menettämiseen Ikääntyneellä on oikeus kieltäytyä puuttumisesta tilanteeseen, paitsi jos kyseessä on rikoslain määrittelemien rikosten kohteeksi joutuminen, esimerkiksi pahoinpitely, raiskaus tai ryöstö. Myös siinä tapauksessa, jos on syytä uskoa, ettei ikääntynyt henkilö kykene vastaamaan itsestään, kykene päättämään omista asioistaan tai on vaaraksi muille, on mahdollisuus puuttua tilanteeseen. Ikääntyneenkin potilaan kohdalla on tärkeää suorittaa huolellinen lääkärin tutkimus ja tarkka dokumentointi hänen oikeusturvansa kannalta, vaikka hän ei tapahtumasta rikosilmoitusta tekisikään. Ikääntynyt asiakas kokee usein tutkimustilanteen nöyryyttävänä ja häpeällisenä, jonka takia hän saattaa pyrkiä tilanteesta mahdollisimman nopeasti pois. Shokki ilmenee monilla eritavoilla. Asiakas voi olla välinpitämätön, rauhallinen, asiallinen tai ahdistunut ja kauhuissaan. Sekavuus voi olla ikääntyneelle ihmiselle oire väkivaltaisesta tapahtumasta, jolloin tutkimus tulee tehdä varovasti ja huolella. Ikääntyneiden henkilöiden antaman palautteen perusteella keskustelu väkivallasta ei ole ollut vaikeaa. He ovat usein tuttuja monien sellaisten asioiden kanssa, joista ammattihenkilöstön on vaikea keskustella. Muistettava on myös, että kompetentti ikääntynyt voi kieltäytyä avusta ja sitä päätöstä täytyy kunnioittaa. Hänelle kannattaa kuitenkin järjestää seurantaa ja muita palveluita, jolloin häntä ei hylätä yksin tilanteeseen. 1.3 Väkivallan tekijä asiakkaana Väkivalta tuottaa hallinnan tunteen ja tyydytyksen sitä käyttävälle. Seuraukset kääntyvät ajan myötä kääntyvät kuitenkin väkivallan käyttäjää vastaan ja tyydytyksen tunnekin on hetkellinen. Väkivalta on tekijän henkilökohtainen ongelma ja vain itse hän on siitä vastuussa. Väkivallan käyttäjä voi toipua aiheuttamistaan seurauksista lopettamalla väkivallan ja auttamalla pelon ilmapiirin vaihtumista turvalliseksi. Väkivallan tekijä voi olla vaarallinen myös itselleen, sillä ilmituloon liittyvään tunnemyrskyyn liittyy kasvanut itsemurhariski. Väkivaltainen henkilö on usein ongelmallista saada hakemaan apua, vaikka nopea apu voisi helpottaa tilannetta oleellisesti. Aina ei löydetä keinoja tekijän motivoimiseksi hoitoon. Väkivallan tekijä asiakkaana herättää ristiriitaisia tunteita. Tapahtumat saattavat herättää meissä inhoa, vihaa ja jopa pelkoakin ja asenteistamme riippuu valmistaudummeko kohtaamaan hirviön vai apua tarvitsevan henkilön. Työntekijän velvollisuus on tarjota sekä tukea tekijälle että kertoa väkivallasta jollekin viranomaistaholle. Tästä syntyy helposti ristiriitatilanteita, jolloin vastakkain asettuu luottamuksellinen asiakassuhde ja tekijälle tarkoitettu henkilökohtainen apu sekä viranomaisvelvoitteet. Väkivaltaisen henkilön kohtaamisessa nousee esille aina huoli omasta turvallisuudesta ja siitä on huolehdittava tarvittavin toimenpitein. 11

12 1.4. Työyhteisö Työ on suuri osa elämää, sillä vietämme työpäivänä paljon enemmän aikaa työtovereitten kuin perheen tai ystävien seurassa. Hyvään ja tasapainoiseen elämään kuuluu myös mahdollisuus työskennellä turvallisessa, terveellisessä työympäristössä sekä häiriöttömässä ilmapiirissä. Nykyään työyhteisöt joutuvat kuitenkin joustamaan ja sopeutumaan monenlaisiin muutoksiin, mikä saattaa kiristää ilmapiiriä ja johtaa jopa henkiseen väkivaltaan. Henkinen väkivalta työpaikoilla on laajempi ongelma kuin yleensä uskotaan. Työterveyslaitoksen tutkimukset ovat osoittaneet, että noin joka kymmenes julkishallinnossa työskentelevä kokee ainakin jossain määrin henkistä väkivaltaa työpaikallaan. Henkinen väkivalta, häirintä ja epäasiallinen kohtelu voidaan määritellä pitkään jatkuvaksi ja toistuvaksi vakavaksi kiusaamiseksi, sortamiseksi, syrjinnäksi tai epäoikeudenmukaiseksi kohteluksi, jota vastaan kiusattu kokee olevansa puolustuskyvytön. Kiusaamistilanteissa myös ne, jotka valitsevat seurailijan tai sivustakatsojan roolin, omalla tavallaan hyväksyvät väkivallan. Henkistä väkivaltaa ei kuitenkaan ole esimerkiksi se, että työhön tai työyhteisöön liittyvistä asioista, päätöksistä ja tulkinnoista syntyy ristiriitaa, ja asianomaiset tästä syystä tuntevat epävarmuutta ja ahdistusta. Esimiehen tehtäviin kuuluu työyhteisön toimintakyvyn turvaaminen ja hänen on suhtauduttava vakavasti hänelle ilmoitettuihin tai hänen tietoonsa tulleisiin fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen väkivallan muotoihin. Jos asia koskee esimiestä tai esimies ei puutu tilanteeseen, asia on vietävä hänen esimiehensä käsiteltäväksi. Työntekijän osaamiseen kuuluvat hyvät alaistaidot. Jokaisen tulee pohtia omaa käyttäytymistään ja suhtautumistaan asioihin; mitä tahansa ei tarvitse sietää, mutta liian herkkänahkainenkaan ei kannata olla. Kiusaajan tulee pysähtyä selvittämään itselleen omat lähtökohtansa, varsinkin jos kiusaaminen koetaan työyhteisössä harkittuna ja tietoisena. Ennaltaehkäisy on suositeltavin tapa poistaa väkivallan ilmeneminen työpaikoilla. Työyhteisön toimintakyky rakentuu selkeästä perustehtävästä, yhteisesti sovituista pelisäännöistä ja toimintatavoista sekä avoimesta arviointikeskustelusta. Ennaltaehkäisyyn ja väkivallan poistoon Hyvinkään kaupungin työntekijöille löytyy ohjeet esimerkiksi kaupungin sisäisiltä verkkosivuilta OSSISTA Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi sekä haitallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi Hyvinkään kaupungin työpaikoilla henkilöstöpalvelut / työsuojelu. Tarkista, että myös omassa työyhteisössäsi on asianmukaiset ohjeistukset. 2. Viranomaisten toimintaa ohjaavat keskeiset lait ja säännökset 2.1 Salassapito, turvallisuus ja rikos Perustuslaissa on säännös yksityiselämän suojasta. Kaikessa viranomaistoiminnassa yksityiselämän suoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (1999/621) yleislakina pitää sisällään säädöksen mm. vaitiolo-oikeudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojelemiseksi välttämättömistä rajoituksista, samoin kuin viranomaisten velvollisuuksista ko. lain tarkoituksen suojelemiseksi. Julkisuuslaissa salassa pidettäviä asiakirjatyyppejä on useita. Useimmissa niissä salassapito on perusteltu konkreettisilla haitallisilla seurauksilla suojattaville eduille, joita tiedon antamisesta voi aiheutua. Salassapitovelvollisuuden väistyminen Tietojen luovuttaminen edellyttää pääsääntöisesti joko asianomaisen henkilön suostumusta tai laissa säädettyä oikeutta tietojen saantiin. Näitä säädöksiä on useissa eri laissa, esimerkiksi poliisilla ja sosiaaliviranomaisella on laaja oikeus saada salassa pidettävää tietoa. Vaikka useilla 12

13 viranomaisilla on lakiin perustuva korostettu salassapitovelvollisuus, niin kysymyksessä ei ole salassapito-oikeus. Lainsäädäntö mahdollistaa sekä myös velvoittaa viranomaisen tietyssä tilanteessa luovuttamaan ja saamaan salassa pidettäviä tietoja toiselta viranomaiselta. Erityisesti tämä koskee lapsen asemaa koskevia tietoja. Yleisenä edellytyksenä on, että tiedot ovat saajalleen tarpeellisia ja välttämättömiä lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi. Moniammatillinen yhteistyö mm. sosiaalitoimen, koulu-toimen, terveydenhuollon ja poliisin kesken edellyttää tietyissä tilanteissa salassapidosta irtautumista ja asiakas- tai potilastietojen luovuttamista. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstä, ovat salassa pidettäviä. Sosiaalihuollon järjestäjä, luottamustehtävää hoitava, tuottaja taikka niiden palveluksessa oleva ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää tietoa taikka ilmaista seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Lasten kaltoin kohteluun liittyvässä moniammatillisessa yhteistyössä sosiaalihuollon rooli on keskeinen. Sosiaalihuollon lainsäädäntö mahdollistaa laajan tietojen saantioikeuden eri tahoilta mm. terveydenhuollosta ja koulutoimesta. Sosiaalihuollossa voidaan harkita itsenäisesti tilanteet, joissa on asiakaslain mukaiset edellytykset antaa tietoja poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) Potilasasiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu terveydenhuollon toimintayksikössä työskentelevä ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Jos potilaalla ei ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, saa tietoja antaa hänen laillisen edustajansa suostumuksella. Perusopetuslaki (1998/628) Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielimien jäsenet, koulujen henkilökunta ja opetusharjoittelijat eivät saa luvatta ilmaista sivulliselle tietoja oppilaan tai tämä perheenjäsenten henkilökohtaisista oloista tai taloudellisesta asemasta. Oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa toisilleen ja koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät tiedot. Tietojenantovelvollisuus Terveydenhuollon ammattihenkilön salassapitovelvollisuus väistyy, jos asiassa epäillään rikosta, josta voi seurata kuusi vuotta vankeutta. Hän on velvollinen pyynnöstä todistamaan sekä poliisin esitutkinnassa että oikeudessa. Kysymys on törkeistä rikoksista, joita ovat mm. raiskaus, törkeä raiskaus, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely. Sosiaalihuollon on pyydettäessä annettava tietoja poliisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle tapauksissa, joissa epäillään rikosta, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta. Kysymys on törkeistä rikoksista, esim. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lastensuojeluilmoitus, ks. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 :n mukaan; valtion ja kunnan viranomainen terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava toimintayksikkö ja terveydenhuollon ammattihenkilö koulutuksen järjestäjä ovat velvollisia antamaan salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä tietoja sosiaalihuollon viranomaiselle asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tai viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. 13

14 Tietojenanto-oikeus Sosiaaliviranomaisella on oikeus antaa tietoja oma-aloitteisesti poliisille myös silloin, kun epäillään lievempää rikosta, jos sosiaaliviranomainen arvioi sen olevan välttämätöntä lapsen edun erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Tämän vuoksi tutkintapyynnöt lapsiin kohdistuneissa rikosepäilyissä tehdään tarvittaessa sosiaalitoimesta. Asiakkaan suostumus Aina, kun se on mahdollista, on ensisijaista pyytää asiakkaalta tai potilaalta nimenomainen suostumus luovuttaa häntä koskevia tietoja. Suostumuksessa yksilöidään kenen tietoja luovutetaan mihin tarkoitukseen tietoja luovutetaan kenelle tietoja luovutetaan suostumuksen antajan tiedot Alaikäisen osalta suostumuksen antaa hänen huoltajansa. Alaikäisen oikeus päättää itse tietojensa luovuttamisesta huoltajalle on sidoksissa lapsen tai nuoren ikään ja kehitystasoon. Potilaslain 9 mukaan, jos alaikäinen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden pystyy päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää tietojensa antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Tällainen alaikäisen kielto sitoo terveydenhuoltoa. Jos lapsi taikka nuori on kieltänyt tietojensa luovuttamisen huoltajalle, mutta lapsi on ilmeisen lastensuojelun tarpeessa, terveydenhuollon on kuitenkin tehtävä lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimelle. Koska lapselta tai nuorelta ei kaikissa tilanteissa voida odottaa kykyä arvioida omaa parastaan, harkitsee sosiaalihuolto viime kädessä lapsen tietojen antamisen huoltajalle. Turvallisuus Turvallisuuden tunne on Maslowin tarvehierarkiassa yksi viidestä ihmisen perustarpeesta. Perheväkivalta on ainakin alkuvaiheessa asia, joka hävettää sekä tekijää, uhria ja heidän lähipiiriään. Siksi tilanteet pääsevät usein kehittymään varsin pitkälle ennen kuin ulkopuolinen ymmärtää edes epäillä tai uskaltaa puuttua asiaan. Pitkäaikainen ja toistuva fyysinen väkivalta lamaa uhria, koska siihen liittyy usein myös vahvaa psyykkistä väkivaltaa. Lisäksi tekijä yrittää viimeiseen asti peitellä ja vähätellä omaa osuuttaan tapahtumiin. Jokaisella, niin vanhalla kuin nuorella, on oikeus elää turvassa ja vailla pelkoa väkivallasta. Perheja lähisuhdeväkivalta herättää usein auttavissa tahoissa voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Väkivallan kohtaamisen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttää rohkeutta toimia. Perheväkivalta on ulkopuolisesta aina kiusallista, mutta uhreille itselleen se on vielä paljon piinallisempaa. Perheväkivallan kierre ei katkea, elleivät asiasta tietävät naapurit, tuttavat, sukulaiset tai edes viranomaiset välitä puuttua asiaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta turvallisuutta koskeva peruskysymys on, missä henkilön itsemääräämisoikeuden rajat ovat. Onko perhe- ja lähisuhdeväkivalta yksityisasia, johon viranomainen ei voi ilman suostumusta puuttua? Lainsäädännössä ei tunneta ehdotonta salassapitovelvollisuutta, vaan se voi tiettyjen edellytysten täyttyessä väistyä. Salassapitovelvollisuuden tarkoitus ei ole antaa viranomaiselle oikeutta olla puuttumatta! Rikos Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia vaan kyseessä on rikos. Teot voivat olla sisällöltään moninaisia - fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista jne. Pahoinpitelyrikokset jaetaan rikoslaissa kolmeen asteeseen; lievään pahoinpitelyyn, pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn. Rangaistuksina teoista voi seurata sakkoa tai vankeutta. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, kun se on kohdistunut 15 vuotta täyttäneeseen henkilöön. Muutoin pahoinpitelyrikokset ovat virallisen syytteen alaisia. Teolle ei anna suojaa tai oikeutta se, että se on tapahtunut yksityisessä paikassa esimerkiksi perheen kodissa. 14

15 Rikosten ja onnettomuuksien torjunta ennakolta on yksilön ja yhteiskunnan kannalta järkevintä ja taloudellisinta. Jokainen voi tehdä oman ja muiden turvallisuuden hyväksi paljon omassa ympäristössään. Kenenkään ei pidä alistua väkivallan uhriksi, vaikka lyöjä olisi oman perheen jäsen. Täytyy rohkaista itsensä ja hakea apua. Väkivaltatilanteissa uhkarohkeudella ei kuitenkaan saa vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Poliisin nopea hälyttäminen on usein paras vaihtoehto Dokumentointi Lähisuhdeväkivaltaa koskevat muistiinpanot on toimijatahoilla tehtävä huolella. Kaikki olennainen epäilystä alkaen on kirjattava asian- ja totuudenmukaisesti, vaikkei tapahtumat ehkä sillä kertaa vaatisikaan muita toimenpiteitä. Tiedoista tulee käydä ilmi, mistä ja keneltä tiedot on saatu, esimerkiksi asiakas kertoo seuraavasti: kun tulin kotiin, niin Asiakasta koskevia arvostelmia tai luonnehtimista ei pidä kirjata. Jos asiakas ei ole valmis (vielä) yhteistyöhön, niin kirjataan miten se ilmenee ja miten asiakas itse tilanteensa näkee. Eri palvelualueilla on lisäksi omat säännöt asiatietojen pitämisestä ajan tasalla, joten niitä on noudatettava. Erityisen tärkeää tarkka dokumentointi on terveydenhuollossa. Vammat tulee kuvata yksityiskohtaisesti, sillä tietoja voidaan tarvita yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Asiakkaan oikeus tarkistaa omat tietonsa Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada tarkistaa kaikki häntä itseään koskevat tiedot. Hänellä on oikeus nähdä tietojärjestelmiin ja asiakaskansioihin tallennetut ja kerätyt tiedot ja saada niistä myös kopiot. Tarkastusoikeuden käyttö on ilmainen kerran vuodessa ja se koskee myös kopioiden saamista. Mutta jos tietoja pyydetään useammin, siitä voidaan ottaa kohtuullinen korvaus. Jos asiakastiedoissa on koodeja tai lyhenteitä, joita asiakas ei ymmärrä, ne on hänelle selvitettävä. Huoltajalla on pääsääntöisesti oikeus tarkistaa alaikäistä lastaan koskevat tiedot, ellei henkilötietolaissa säädetty kieltäytymisperuste tule kysymykseen. Jos lapsella on sosiaalihuollon asiakaslain 11 :ssä säädetyn itsemääräämisoikeuden perusteella oikeus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen lailliselle edustajalleen, ei tällä ole tarkastusoikeuttakaan kyseisiin tietoihin. Potilastietojen osalta tarkastusoikeutta ei ole silloin, jos lapsi on potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaisesti kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen. Jos lapsella on puhevalta asiassaan, on hänellä myös tarkastusoikeus omiin tietoihinsa. Tietojen antamisesta voidaan kieltäytyä, jos siitä saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa asiakkaan terveydelle tai hoidolle tai jonkun muun oikeuksille. Jos tietoja ei voida antaa, siitä on tehtävä päätös (ks. julkisuuslaki (621/99) 12 ja 14) ja mainittava kieltäytymisen syy. Asiakkaalla on mahdollisuus saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, ja tästä tulee asiakkaalle myös kertoa. Lähisuhdeväkivalta tilanteessa lapsen suojaaminen väkivallalta tai sen uhalta voi olla peruste kieltäytyä antamasta tietoja vanhemmille Lastensuojeluilmoitus Voimassa olevan lastensuojelulain 40 säädetään ilmoitusvelvollisuudesta seuraavaa: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. 15

16 Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan Siinä ilmoitusvelvollisuutta on laajennettu ja lain 25 kuuluu näin: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa ja luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Muu kuin ilmoitusvelvollinen voi tehdä ilmoituksen nimettömänä. Liite: lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan , joten tässä huomioidaan jo tulevia termi- ja lakimuutoksia, jotka ovat jo nyt käyttökelpoisia. Muutoksilla pyritään lastensuojelun tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Lastensuojelun tehtäviä ovat lastensuojeluntarpeen selvitys, suunnitelmallinen muutostyö, lastensuojelun kriisityö ja viranomaisyhteistyö. Lastensuojeluntarpeen selvitys alkaa esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. Selvitystä varten nimetään lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.. Lapsen arki ja elämäntilanne, lasta suojaavat tekijät ja mahdolliset riskitekijät kartoitetaan huolellisesti, arvioidaan vanhempien kyky vastata lapsen tarpeisiin sekä se, millä lastensuojelun tukitoimilla perhettä voidaan parhaiten tukea. Tässä vaiheessa selvitetään myös, onko lapsen ympärillä olevassa verkostossa (päiväkoti, koulu, neuvola) herännyt huoli lapsesta. Selvityksen pohjalta laaditaan kirjallinen yhteenveto, jonka perusteella ratkaistaan, onko tarvetta lastensuojeluasiakkuuden jatkumiselle. Jos tarvetta ei ole, siitä tehdään päätös. Selvittely saa kestää korkeintaan kolme kuukautta. Jos lastensuojelun tarvetta ei ole, lapsen ja perheen tukeminen voidaan jatkossa järjestää normaalien palvelujen piirissä. Suunnitelmallinen muutostyö perustuu perheen kanssa laaditun asiakassuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan. Avohuollon tukitoimenpiteet edellyttävät asianomaisten, ts. vanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen omaa suostumusta ja sitoutumista työskentelyyn. Tukitoimet voivat olla esimerkiksi ohjausta ja työskentelyä sosiaalityöntekijän kanssa, verkostotyötä, perhetyötä, tukihenkilön tai tukiperheen järjestämistä lapselle, taloudellista tukea, ryhmätoimintaa, tukiasunnon järjestämistä, perhekuntoutusta tai laitoshoitoa. Lastensuojelun kriisityö tarkoittaa työskentelyä tilanteessa, jossa lapsen hoito ja huolenpito vaarantuvat vakavasti. Kriisityöskentelyssä on toimittava välittömästi lapsen suojaamiseksi ja tarvittaessa tehtävä kiireellinen sijoitus kodin ulkopuolelle. Esimerkiksi akuutti väkivallanuhka tai perheväkivalta voi johtaa lastensuojelun välittömään puuttumiseen ja lapsen tilanteen turvaamiseen. Yleensä lapsi tällöin sijoitetaan joko lastensuojelulaitokseen tai kriisiperheeseen. Viranomaisyhteistyö ja työnjako Lastensuojeluviranomaisen on tehtävä rikosilmoitus lapsen pahoinpitely- ja hyväksikäyttöepäilyissä. Kynnys tutkintapyynnön tekemiseen on matala ja sitä varten on toimintaohje. Jos rikoksesta on tutkimuksellista näyttöä, rikosilmoitus voidaan tehdä ilman asianomaisten kuulemista. Sosiaalityöntekijät tekevät poliisille kirjallisen ilmoituksen, missä kerrotaan riittävät perustelut salassapitosäännösten estämättä. Tutkinta- ja oikeusprosessia varten 16

17 lapselle voidaan hakea edunvalvoja. Sosiaalihuollon asiakaslain 17 :ssä säädetään, milloin salassa pidettäviä tietoja saadaan antaa muille viranomaisille tai sosiaalihuollon tehtäviä hoitaville tahoille ilman asianomaisten suostumusta. 17

18 Hyvinkään kaupungin yhteistyöverkosto Vanhustenhuolto kotipalvelu Päivähoito Koulu- ja oppilashuolto SOSIAALITOIMI = Aikuissosiaalityö Lapsiperhetyö Perheneuvola Lastensuojelu NUORISO- PALVELUT TERVEYS- PALVELUT = Neuvola Terveyskeskus= omalääkäri ja sairaanhoitaja Päivystys = HYVINKÄÄN SAIRAALA NIKINHARJUN LASTENKOTI ENSI- JA TURVA- KOTI KATLIN Lastensuojeluilmoitus Väkivaltailmoitus HYVINKÄÄN SEURAKUNTA Diakoniatyö Perheasiain neuvottelukeskus POLIISI- JA OIKEUSTOIMI AMMATTIHENKILÖSTÖN KOULUTUS Laurea Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos Työpaikkakoulutus PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- PALVELUT A-klinikka Psykiatrian yksikkö Kriisikeskus Mobile Suojattu lapsuus -projekti Ennaltaehkäisevä lähi- ja parisuhdeväkivaltatyö = normaalit kontaktipinnat, neuvonta, ohjaus, tukitoimet ongelmien ilmetessä havaintojen tekeminen, ilmiön tunnistaminen, puuttuminen, yhteydenotot, arviointi ja seuranta 18

19 3. Moniammatillinen työskentely Hyvinkäällä Viranomaisyhteistyö perheväkivaltaa kokeneiden ja väkivallan tekijöiden auttamisena on pitkäjänteistä ja vaativaa. Usein tarvitaan turvakotia, kriisikeskusta, terveyskeskusta, poliisia, seurakuntaa ja muita yhteisöjä tukemaan akuutissa auttamistyössä. Yhteistyön täytyy tuolloin olla koordinoitua. Kuntien lähisuhdeväkivaltatyö kuuluu kaikille palvelutahoille. Hyvinkäällä on otettu haaste vastaan perheväkivallan puuttumis- ja ehkäisytyön kehittämiseksi. Kaupungissa on koottu moniammatillinen työryhmä, joka toimii alueella yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä. Työryhmän jäsenet toimivat myös konsultteina omalla alueellaan ja huolehtivat asiaan liittyvän koulutustarpeen esille ottamisesta, tiedottamisesta ja auttamismenetelmien ja koko järjestelmän kehittämisestä. He laativat myös toimintaohjeita yhdessä työryhmän kanssa henkilökunnalle, joiden tarkoitus on auttaa perheväkivaltaa kokeneita ihmisiä avun piiriin. Työryhmän tarkoitus on tiivistää ja tukea yhteistyön ja toimintamallien kehittymistä Hyvinkäällä. Työryhmä rohkaisee konsultoimaan matalalla kynnyksellä aina kun epäillään väkivaltaan ja epäröidään puuttumista. Konsultointitahoja Hyvinkäällä ovat; sosiaalitoimi poliisi sosiaalipäivystys Hyvinkään Kriisikeskus Mobile Lähisuhdeväkivaltaan puututaan yleensä yhteisvoimin tehokkaimmin! 3.1. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tilanteeseen puuttuminen, sekä alkukartoitus Väkivaltaan puuttumisen edellytys on, että asiaa aletaan epäillä, koska kohteena oleva tai ollut lapsi tai aikuinen, ei yleensä hae itse apua. Lapset eivät aina edes ymmärrä, että heidän perheessään kokema väkivalta ei kuulu normaaliin perhe-elämään, joten he eivät välttämättä osaa hakea itse apua. Asiaan puuttumisen tapa on ratkaistava tilanne kerrallaan.. Yksittäisen työntekijän ei tarvitse pystyä hoitamaan sekä lasta että perhettä ja tutkia esim. lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Ainoastaan poliisi voi selvittää mahdollista rikosta, mutta lapsen kanssa toimivien ammattihenkilöiden tulee kuitenkin tuntea vastuunsa ja osata puuttua asiaan, jotta jatkoselvittely mahdollistuisi. Toimijalla tulee olla; kyky hankkia tietoa, konsultoida em. poliisia, sosiaalitoimea jne. matalalla kynnyksellä kyky vuorovaikutukseen perheen lasten ja aikuisten kanssa herkkyyttä havaita asioita taitoa käsitellä hankalia asioita ja tilanteita Puheeksiotto Usein työntekijät kokevat vaikeaksi ottaa puheeksi epäily perheväkivallasta. Kysymysten pelätään loukkaavan yksityisyyttä. Ennen alkoholinkäyttöä koskevat kysymykset koettiin hankaliksi. Nykyään ne ovat jo rutiinikysymyksiä. Perheväkivaltaa kokeneilta saadun palautteen perusteella kysymys, joka perustellaan sillä, että perheväkivalta on yleinen ongelma, ei aiheuta yleensä hämmennystä, eikä loukkaa asiakasta. Turvasuunnitelma Ihminen, joka kokee olonsa turvattomaksi, tekee luonnostaan turvasuunnitelmia vaikuttaakseen omaan henkeen kohdistuviin uhkakuviin. Kun perheväkivalta on kestänyt pitkään, varpaisillaan olosta on tullut jo arkipäivää. Jatkuvassa vaarassa eläminen vie paljon energiaa. Ulkopuoliset ihmiset voivat auttaa perheväkivaltaa kohtaavaa ihmistä tekemään turvasuunnitelman. Näin pystytään osoittamaan mm. lapselle ja nuorelle, että hänen turvallisuudestaan huolehditaan, jos asiakas ei itse tunnista suojautumisen tarvetta. Suojautumisen tarpeen puuttuminen on seurausta pitkään jatkuneesta väkivallasta. Ammattihenkilön tulee muistaa lasten perheenjäseniään kohtaan 19

20 tuntema lojaalius, sekä myönteiset tunteet, joita lapsilla kuitenkin on väkivallan tekijää kohtaan. Turvasuunnitelmassa on hyvä olla: - tarkka suunnitelma, kuinka päästä pois väkivaltaisesta tilanteesta - kuinka lisäapua voi saada, esimerkiksi poliisilta - turvapaikan sijainti ja puhelinnumero - psyykkisen ja fyysisen ensiavun mahdollisuus - mistä hakea tukea jatkossa Jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus paeta turvattomasta tilanteesta. Pitkään jatkuneesta perheväkivallasta ei toivuta hetkessä, se voi viedä jopa useita vuosia Sosiaalihuolto Lastensuojelu Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, monipuoliseen kehittymiseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Lastensuojelun tavoitteena on yhdessä vanhempien ja muiden lasten läheisten kanssa näiden oikeuksien turvaaminen. Lastensuojelua hoitavat sosiaalikeskuksessa työskentelevät lapsiperhetyön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja perhetyöntekijät. Lastensuojelun tukimuotoja ovat mm perhetyö, taloudellinen tuki, loma- ja tukiperheet, ohjaaminen erityispalveluihin ja tarvittaessa sijaishuollon järjestäminen. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto ja poliisi. Lastensuojelun toteuttamista varten kaupunki on jaettu alueisiin, joilla sosiaalityöntekijän asiakkuus määräytyy sukunimen alkukirjaimen mukaan. Sosiaalityöntekijän tavoittaa parhaiten puhelinajalla klo (puh ) tai sähköpostitse Kiireellisissä lastensuojeluasioissa päivystävään sosiaalityöntekijään saa yhteyden ma-to klo ja pe klo sosiaalikeskuksen neuvonnan kautta, puh Muina aikoina voi ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen, p

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

REKISTERISELOSTE. Tervon kunta 4.2.2016. Tarkoitettu asiakkaille. Henkilötietolaki (523/99) 10, 24. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Tervon kunta 4.2.2016 REKISTERISELOSTE Tarkoitettu asiakkaille Henkilötietolaki (523/99) 10, 24 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Sisällys 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Laatimispäivä: 6.3.2012 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitusten rekisteri

Lastensuojeluilmoitusten rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta

Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1. Ikäihmisten lautakunta REKISTERISELOSTE JA ASIAKKAAN INFORMOINTI Henkilötietolaki 10 ja 24 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 11.3, 12-13, 20.2 ja 21.1 Päivitetty: 19.1.2015 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue. Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää p. keskus 09 21 797 1 / 7 Tietosuojaseloste 1/6 - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 3.1.2014 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/

Lisätiedot

1 : Julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. - - -

1 : Julkisuusperiaate. Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. - - - OPPILASHUOLTOTYÖ YLI HALLINTOKUNTARAJOJEN YLEISTÄ SALASSSAPIDOSTA JA YHTEISTYÖSTÄ Kaiken hallinnollisen viranomaistoiminnan peruslait ovat hallintolaki (434/2003) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1

MARAK työryhmä. Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 MARAK työryhmä Minna Piispa ja Jaana Kinnunen 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia vakavan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta

Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai nuoren kaltoinkohtelusta Liitteeksi vanhimmiston ohjekirjaan - Hyväksytty Vapaakirkon hallituksen kokouksessa 6.9.2008 Suositus, miten Suomen Vapaakirkossa toimitaan, jos työntekijää tai luottamushenkilöä epäillään lapsen tai

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä.

Tätä lakia sovelletaan sekä viranomaisen että yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. Annettu Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2000 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot