PYSYVÄN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖHÖN FORSSAN SEUDULLE - HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYSYVÄN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖHÖN FORSSAN SEUDULLE - HANKE 1.10.2003-31.12.2004"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY PYSYVÄN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖHÖN FORSSAN SEUDULLE - HANKE LOPPURAPORTTI Arja Heittola Työryhmä

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAUSTA Perheväkivalta ilmiönä Etelä-Suomen läänin Usko, toivo, apu palvelukyselyn tuloksista vuonna Taustatietoja Forssan seutukunnasta Forssan seutukunnan tavoitteet hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa Tilastotietoja Forssan seutukunnalla esiin tulleesta perheväkivallasta Poliisin tilastot Sosiaalitoimen tekemät tilastot Terveydenhuollon tilastot Hanketta edeltänyt perheväkivaltatyö seudulla HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET HANKEORGANISAATIO HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hankkeen toteuttamisaika Palvelutilanne hankkeen alussa Alkuselvitys ja hankkeet työn tukena Tavoitteita toteuttavat keinot Koulutus Työnohjaus Tiedotus Ennaltaehkäisy ja varhainen auttaminen Lastenkoti Kaarisillan turva-asunnon toimintakäytäntö Ryhmätoiminta Miehille suunnattu apu Kirjalliset toimintaohjeet Yhteistyö HANKKEEN TULOKSET TALOUS ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lähteet Liitteet

3 3 1 JOHDANTO Parisuhdeväkivaltaan on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota 1990 luvulta lähtien. Parisuhde- ja perheväkivaltaan ja sen seurauksiin on kiinnitetty huomiota myös tutkimuksissa (Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos tutkimusohjelma 2005). Forssan seudulla aihealueen merkitys seudun hyvinvoinnille todettiin aluekeskuksen koordinoimassa seudullisessa työskentelyssä. Aluekeskuksen asettaman perusturvallisuusvaliokunnan tavoitteena oli rakentaa seudulle hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia (Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia 2004). Sen yhtenä osa-alueena perhe- ja parisuhdeväkivalta nostettiin keskusteluun laajemmin. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä oli jo aikaisemmin toteutettu sisäisenä kehittämishankkeena Älä lyö projekti, joka oli yksi hanke Tehokas palvelu ketjut kuntoon ohjelmasta vuonna Tämän hankkeen aikana käynnistyi myös tarve seutukunnalliseen tarkasteluun ja yhteisten toimintamallien kehittämiseen. Nämä aloitteet yhdistettiin tämän hankkeen taustaksi. Seutukunnallisen toimintamallin ja yhteistyön organisointi alkoikin moniammatillisessa ja yli sektorirajojen muodostetussa työryhmässä, joka sittemmin nimettiin myös tämän hankkeen projektiryhmäksi. Ryhmän toimintaa seurattiin ja osin koordinoitiin aluekeskusohjelmasta, sen perusturvallisuusvaliokunnasta. Hanke sai rahoitusta Etelä- Suomen lääninhallituksesta. Hankkeen avulla pystyttiin luomaan verkosto, toimintamallit, ohjeet ja yhteistyö perhe- ja parisuhdeväkivaltatyöhön seudulla. Samoihin aikoihin myös valtakunnan tasolla pohdittiin hyviä käytäntöjä, ja Forssan seutu sai myös valtakunnallista aktivointirahaa. Valtakunnallinen hanke pyrki siihen, että voitiin kirjata hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä eri seuduilta. 2 TAUSTA 2.1 Perheväkivalta ilmiönä Vuoden 1998 tilaston mukaan naista joutuu vuosittain nykyisen avo- tai aviomiehen tekemän fyysisen, seksuaalisen tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. Näistä naista on vuosittain fyysisen väkivallan kohteena. Samalla se heikentää n lapsen hyvinvointia (Stakes 2002). Väkivallan aiheuttamat kustannukset ovat jopa 91 milj. vuodessa, joista n. puolet aiheutuu sosiaalisektorin toimenpiteistä. Kun samalla tiedetään, että vain n 10 % parisuhdeväkivallasta tulee poliisin tietoon, voidaan todeta, että se on yksi suurimmista piilorikollisuuden muodoista. Perheväkivalta on käsitteenä laaja-alainen ja ilmenee monimuotoisina tekoina: fyysisenä pahoinpitelynä tai henkisenä väkivaltana kuten alistamisena, pelotteluna, uhkaamisena ja eristämisenä. Fyysinen väkivalta voi ilmentyä erilaisina pahoinpitelyinä tai seksuaalirikoksina kohdistettuna toisiin perheenjäseniin, tai se voi olla lemmikkieläinten kaltoin kohtelua. Väkivalta voi olla myös passiivista kuten lasten, vanhusten tai eläinten hoidon laiminlyöntiä (Huhtalo ym. 2003). Perheväkivalta on rikos, johon kaikilla on velvollisuus puuttua. Tekijän vastuuttaminen on katsottu lainsäädännössä tärkeäksi. Pääsääntöisesti kaikki pahoinpitelyrikokset ovat virallisen syytteen alaisia. Viranomaisilla on keskeinen rooli perheväkivaltaan puuttumisessa. Väkivalta on osattava tunnistaa. Tavoitteena on väkivaltaisen käyttäytymisen lopettaminen mahdollisimman varhain. Jatkuessaan väkivaltaa käytetään yhä useammin, ja se ajan myötä laajenee ja raaistuu. Väkivallan tekijälle on tarjottava apua, jotta hän voisi ymmärtää tekon-

4 4 sa vaurioittavan vaikutuksen sekä toisen koskemattomuuden ihmisyyden perusoikeutena. Jos perheessä on lapsia, tulee miettiä asiaa myös lastensuojelun näkökulmasta. Väkivalta vaikuttaa ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn, tunne-elämään, kokemukseen itsestä ja ihmissuhteisiin. Uhri ja usein koko perhe eristäytyvät ongelmaa salatakseen. Ajan myötä myös muut ongelmat pahenevat. Vuosittain noin 30 naista kuolee perheväkivallan seurauksena. Perheessä olevat lapset joutuvat väkivallan silminnäkijöiksi ja/tai kohteeksi. Lapsuuden aikaisilla kokemuksilla on todettu vaikutus lapsen koko elämään. Jatkuvan pelon ja uhan alla eläminen aiheuttaa traumoja, jotka vaikuttavat myöhemmissä ihmissuhteissa sekä elämän hallinnassa. Riski väkivaltaisesta käytöksen siirtymisestä sukupolvelta toiselle on suuri. Väkivaltaa voidaan ehkäistä. Sitä kannattaa kysyä avoimesti ja rutiininomaisesti kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Saatujen kokemusten mukaan esimerkiksi Porvoossa asiakkaat ovat kokeneet parisuhdeväkivaltaa koskevat kysymykset ja asian esille ottamisen hyvänä ja helpottavana asiana. Työntekijät ovat pitäneet myönteisenä sitä, että ongelmat ovat löytyneet varhaisessa vaiheessa. Perheväkivallan ehkäisy ja auttamistyö on moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kesken. Työskentelyn tulee toteutua saumattomasti ja salassapitosäännösten estämättä. Mikään viranomaistaho ei pysty yksinään kokonaisvaltaisesti auttamaan perheväkivallan uhreja tai tekijöitä. Kuntatasolla yhteistyö perustuu yhdessä hyväksyttyyn toimintaohjelmaan, johon on kirjattu eri toimijatahojen tehtävät. Työssä tulee huomioida kaikki osapuolet. Uhreille on järjestettävä turvapalveluita sekä terapiapalveluita itsetunnon kohottamiseksi. Tekijät tarvitsevat apua oman aggressionsa hallitsemiseen. Samalla tulee vaikuttaa yleiseen asenneilmastoon mm. tiedotusvälineiden kautta. 2.2 Etelä-Suomen läänin Usko, toivo, apu palvelukyselyn tuloksia vuonna 2002 Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Uudenmaan asiantuntijaverkoston kyselyllä selvitettiin pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyviä palveluja läänin alueen kunnissa vuonna 2002 (Etelä-Suomen lääninhallitus 2003). Etelä-Suomen läänin kunnista kyselyyn vastasi 66 %. Tulosten mukaan perheväkivallan seurausten hoitamiseen käytettiin eri palveluita seuraavasti: Terapiapalveluita 39 % :lla vastanneista Kriisivuodepaikkoja 36 % Kriisiasunto 25 % Naisten tukiryhmä 12 % Turvakoti 10 % Päivystävä neuvontapuhelin 10 % Kriisivuodepaikat sijaitsivat useimmiten palvelukeskuksen yhteydessä. Valtaosalla läänin kunnista (76 %) oli kriisiryhmä traumaattisia tilanteita varten. Lähes puolessa vastanneista kunnissa (43 %) käsiteltiin myös perheväkivaltatapauksia. Lasten seksuaalisen riiston työryhmä löytyi 17 % :lla vastanneista. Kunnissa oli painotettu ja kehitetty myös ennaltaehkäiseviä toimia. Näitä olivat mm:

5 5 Varhaisen puuttumisen menetelmiä 44 %:lla vastanneista Esitteitä kuntalaisille 39 Toimintaa peruskouluissa 35 Artikkeleita paikallislehdissä 28 Toimintaa äitiys- ja lastenneuvoloissa 28 Toimintaa päiväkodeissa 27 Yleisötilaisuuksia 25 Toimintaa ammattioppilaitoksissa 11 Muuta toimintaa 11 Ohjelmia paikallisradiossa 9 Vastausten mukaan koulutusta arvioitiin tarvittavan erityisen runsaasti. Koulutuksen tärkeimmiksi kohdealueiksi mainittiin väkivallan tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen ja väkivaltaa nähneen tai kokeneen lapsen auttaminen. Kunnissa oli kehitetty myös yhteistyön muotoja. Näitä olivat mm. : Työparityöskentely 79 % :lla vastanneista Moniammatillinen yhteistyö 77 %: lla Verkostotyö 77 % Tiimityö omassa organisaatiossa 58 % Moniammatillinen kuntatason työryhmä 15 % Väkivallan ehk. kokonaissuunnitelma 10 % Väkivaltatyön yhdyshenkilö 9 % Vastaava kysely oli toteutettu vuonna Verrattaessa näitä kahta selvitystä todettiin, että palvelutarjonnassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Varsinkin pienten kuntien palvelut olivat niukat. Positiivista kehitystä on tapahtunut kuitenkin esimerkiksi koulutuksen suhteen. Palvelukyselyn perusteella on annettu seuraavanlaiset suositukset 1 Kuntien vastuuta ja roolia palveluiden tuottajana tulisi vahvistaa; erityisesti pitäisi lisätä terveyskeskuspäivystyksen valmiuksia tukea ja ohjata väkivallan uhreja ja tekijöitä sekä lisätä esim. sosiaali- ja moniammatillisia päivystysrenkaita. Kuntien vastuulla on toiminnan resursointi sekä henkilöstön koulutus. Ehkäisevässä työssä tulisi muodostaa hoitoketjukokonaisuuksia sekä pyrkiä pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seurantaan. 2 Kuntien tulisi kehittää naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyön rakenteita mm. kuntien välisillä yhteisliittymillä. Kuntien tulisi muodostaa moniammatillisia työryhmiä, jotka vastaisivat alueella tehtävän työn koordinoimisesta. Ehkäisytyötä ohjaamaan tarvitaan kuntakohtaisia tai useamman kunnan yhteisiä väkivallan ehkäisyn toimintaohjelmia sekä työpaikoilla tapahtuvaa väkivaltatyötä ohjaavia kirjallisia toimintaohjeita. 3 Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn erikoistuneita palveluita, kuten turvakoteja, ryhmä-, yksilö- ja muita tuki-, terapia- ja kriisipalveluita tulisi lisätä läänin alueella

6 6 4 Kunnissa tulisi lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten tiedottaa väkivallasta ja palveluista sekä tuottaa esitteitä ja muuta materiaalia asukkaille sekä ammattihenkilöille. 5 Työtä kehittämään tulisi perustaa valtakunnallinen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisykeskus Nämä kyselytutkimuksen tulokset ja suositukset osoittavat, että perheväkivaltatyö on koko läänin alueella alussa ja puutteellisesti resursoitu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. 2.3 Taustatietoja Forssan seutukunnasta Forssan seutu sijaitsee Helsingin, Turun ja Tampereen muodostaman kolmion keskipisteessä. Seutukunta muodostuu viidestä kunnasta: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Forssan kaupunki keskuskuntana muodostaa yhdessä muiden kuntien kanssa kiinteän työssäkäynti- ja asiointialueen. Forssan seudulla on pitkät teolliset perinteet ja vahva nykyteollisuus. Myös maa- ja metsätaloudella on alueelle tärkeä merkitys. Aikoinaan seudun suurimmat toimialat - rakennus- ja tekstiiliteollisuus - ovat käyneet läpi voimakkaan rakennemuutoksen. Suurimmaksi teollisuuden toimialaksi on noussut elintarviketeollisuus. Seutukunnan työttömyysprosentti on ollut maan keskimääräistä työttömyyttä korkeampi. Forssa on kärsinyt työttömyydestä ylivoimaisesti eniten. Laman seurauksena tapahtui huomattava työpaikkojen väheneminen, julkisten palvelujen, etuisuuksien ja kustannusten alasajo sekä aktiiviväestön poismuuttoliike. Forssaa lama koetteli poikkeuksellisen rajusti, minkä seurauksena tapahtui muutos kehittyvästä teollisuuspaikkakunnasta taantuman suuntaan. Muihin seudun kuntiin lama ei vaikuttanut yhtä mullistavasti. Forssan seudun väkiluku on viime vuosikymmeninä ollut melko vakaa luvun loppupuolella alue on kärsinyt jonkin verran väestön poismuutosta (Taulukko 1). Forssan kaupungin osuus väestöstä on suurin. Seutukunnan kokonaisväestömäärä on noin henkilöä, joille palveluita tarjotaan. Alueella järjestettäviä palveluita tarjotaan osittain myös,muille kunnille. Esimerkiksi perheneuvolan palveluita käyttää myös Urjala. Taulukko 1. Forssan seudun väestö (Sotkatietokanta/Stakes ) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Alueen kuntien yhteistyö on tiivistä. Palveluita on järjestetty seutukunnallisesti mm. terveydenhuollossa ja vapaassa sivistystoimessa. Myös valtionhallinnon viranomaisten toimialue on seudullinen. Seutukunnallisesti on laadittu myös hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia,

7 7 jossa perheväkivaltatyön seudullinen malli nostettiin merkittäväksi toimenpiteeksi. Samanaikaisesti seudulla tuotettiin myös Forssan seudun päihde- ja huumestrategia (2003), mielenterveystyön suunnitelma (2003) ja vanhustyön suunnitelma (2004). Näissä strategioissa ja suunnitelmissa tarkastellaan erityisesti hyvinvointipalvelujen tuottamista seudullisena kokonaisuutena. Yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma on tekeillä ja viranomaisyhteistyötä on useilla hallinnon aloilla. Näistä lähtökohdista oli luonnollista rakentaa myös perheväkivaltatyön toimintamalli seudullisesti. 2.4 Forssan seutukunnan tavoitteet hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa Forssan seutu on kuulunut aluekeskusohjelmaan vuodesta Tässä yhteydessä aloitettiin Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian luominen vuoteen Tulevaisuuden visiot hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiassa on kirjattu neljälle eri ulottuvuudelle: 1 ) fyysinen ja psyykkinen terveys, 2 ) osallisuus ja yhteenkuuluvuus, 3 )sosioekonominen tila ja 4 ) turvallisuus ja viihtyvyys. Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen edistämällä ja mahdollistamalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisäämällä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kohentamalla sosioekonomista tilaa ja huolehtimalla turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Strategiassa eri ulottuvuuksien visiot on kirjattu seuraavasti: Fyysinen ja psyykkinen terveys: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Osallisuus ja yhteenkuuluvuus: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki - ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Sosioekonominen tila: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutettuja ja itsenäisesti toimeentulevia. Turvallisuus ja viihtyvyys: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi, jolloin tavoitteena on 1 Koettu turvallisuuden tunne seudulla ovat keskeisten kaupunkiseutujen tason yläpuolella 2 Rikollisuuden taso on alle keskeisten kaupunkiseutujen keskitason 3 Yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta korostava monipuolinen ja turvallinen asuin- ja elinympäristö

8 8 Turvallisuuden ja viihtyvyyden kriittiset menestystekijät tavoitteiden toteutumiselle ovat: Aktiivinen ja positiivinen turvallisuutta tukeva tiedotusstrategia Varhaisen puuttumisen toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen päivähoidossa, koulussa, poliisin toiminnassa Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla Poliisin, kriminaalihuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen rakentaminen vankilasta vapautuville Asumissuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan yhteisöllisyys-, viihtyvyys- ja turvallisuustekijät, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus sekä Forssan keskustan pikkukaupunkimaisuus Liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen seudulla Turvallisuus ja viihtyvyysulottuvuuden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Kotihälytykset Palvelutasotutkimukset ja haastattelut Toimintasuunnitelmien määrä / vapautuneet vangit Parisuhde- ja perheväkivallan ilmiö on yhtenä keskeisenä aiheena seudun strategiassa. 2.5 Tilastotietoja Forssan seutukunnalla esiin tulleesta perheväkivallasta Hanke alkoi nykytilanteen selvittämisestä. Selvitykseen kuului perheväkivaltaa koskevien olemassa olevien tilastojen tarkastelu. Erilaisia tilastoja oli kerätty seudulla poliisin, sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon toimesta. Seuraavassa on kuvattu perheväkivallan ilmenemistä Forssan seudulla tilastojen valossa vuodesta 1997 vuoteen Samalla voidaan tarkastella sitä, miten hankkeen aikana ilmiön kuvaaminen kehittyi Poliisin tilastot Seudun poliisiviranomaiset ovat keränneet systemaattisesti tietoa seudun kotihälytyksistä, joita on tehty perheväkivallan takia. Lukumäärät kootaan vuosittain yhteen vuoden viimeisenä päivänä. Kotihälytykset Peruste: Paljastaa perheväkivallan määrän ja laadun paremmin kuin pahoinpitelytilastot ja tuo samalla esille perheiden ongelmia, lasten ja nuorison ongelmien sekä käyttäytymishäiriöiden ja rikollisuuden taustoja. Lapsiperheiden kohdalla antaa usein viittauksia perheen olosuhteiden heikkenemisestä ja syrjäytymisen uhasta. Perheväkivaltatapauksiksi kirjautuneet kotihälytykset ovat kihlakunnan alueella pysyneet noin sadan hälytyksen vuositasolla vuoteen 2002 asti. Kahden viimeisimmän vuoden aikana hälytykset ovat lisääntyneet (Kuvio 1, Taulukko 2).

9 Lukumäärä Vuosi Kuvio 1. Perheväkivaltatapaukset yhteensä Forssan kihlakunta kotihälytyksinä mitattuna Perheväkivallan keskittyy ilmoitusten valossa yllättävänkin voimakkaasti Forssan kaupungin alueelle, jossa tarkastelujaksolla on kirjattu yhteensä 641 tehtävää (Taulukko 2). Samassa jaksossa ympäristökunnista on tullut hälytyskeskukseen 245 vastaavaa tehtävää. Forssan kaupungin asukasluku on jonkin verran suurempi (18104 as ) kuin neljän ympäristökunnan yhteensä (17373 as ). Taulukko 2. Perheväkivallan vuoksi tehdyt kotihälytykset Forssan kihlakunnan eri kuntien alueella Yht. Osoitteita yht. Forssa Tammela Jokioinen Humppila Ypäjä yht Perheväkivaltailmoitukset tehdään myös usein samoista osoitteista (Kuvio 2). Forssasta löytyy runsaasti perheitä (tai paremminkin asuntoja), joihin osoitetuissa kotihälytyksissä on toistuvasti todettu perheväkivaltaa runsaan kahdeksan vuoden aikana. Tehtävien lukumäärä on kuitenkin siinä määrin suuri, ettei perheväkivaltatapausten kasautumaa voida pitää mitenkään poikkeuksellisena. Tilaston mukaan 70 osoitteeseen on tullut kotihälytys kaksi kertaa, kolme kertaa on käyty 31:ssa osoitteessa. Useammin kuin kolme kertaa on käyty 23:ssa osoitteessa. Työryhmä pohti voisiko alussa tehty hyvä interventio vaikuttaa uusintahälytyksiin.

10 Lukumäärä tai enemmän Forssa Tammela Jokioinen Humppila Ypäjä Kotihälytyksiä Kuvio 2. Perheväkivaltailmoitukset samaan osoitteeseen kunnittain Forssan kihlakunnan alueella Kynnys ottaa yhteyttä poliisiin on korkea. Kotona on voinut tapahtua useita väkivaltaisia tekoja, ennen kuin on tehty ensimmäinen kotihälytys. Vain vajaa kymmenesosa väkivaltatapauksista tuli poliisin tietoon joko naisen itsensä ilmoittamana tai muuten (Heiskanen, Piispa 1998). Vastaavia suhdelukuja käyttäen voidaan arvioida, että Forssan seutukunnalla olisi ehkä noin 1000 perhettä, joissa olisi perheväkivaltaa jossain muodossa. Koska useimmiten perheeseen ja lähipiiriin kuuluu useampia henkilöitä, vaikutukset koskevat vieläkin suurempaa joukkoa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ilmiöllä on merkittävä taloudellinen merkitys. Tilastointitavasta johtuen niistä voi saada vain suuntaa-antavaa tietoa. Kaikki kotihälytykset eivät välttämättä ole tilastoituneet samalla tavalla johtuen hälytyksen vastaanottajan saamasta tilanneselvityksestä. Vuoden 2004 lopulla hälytyskeskustoiminta keskittyi Hämeenlinnaan. Toimintatavat voivat erota verrattuna vanhaan käytäntöön, joten vuoden 2004 ja 2005 tilastot eivät tule olemaan aivan suoraan vertailukelpoiset. Tilastot eivät myöskään kerro perheväkivallan monimuotoisuudesta Sosiaalitoimen tekemät tilastot Forssassa toimii Lastenkoti Kaarisilta, jonka toiminnasta Forssan kaupunki vastaa. Lastenkoti Kaarisilta on aloittanut toimintansa vuonna Perheväkivaltaan liittyen sosiaalitoimi on kirjannut turva-asunnon käyttöä (Taulukko 3). Taulukko 3. Lastenkoti Kaarisillan turva-asunnon käyttö Aikuiset Lapset Aikuiset Lapset Aikuiset Lapset Yht Forssa Muut kunnat yht Käyttöpäivät

11 11 Tilastojen mukaan turva-asunnon käyttö on kasvanut. Vuoden 2002 elokuun jälkeen myös turvaa tarvitsevat ovat käyttäneet Kaarisillan palveluita. Sitä ennen Forssan kaupungilla on ollut yksittäinen turva-asunto vanhainkoti Rimpikodon yhteydessä. Kaarisillan palveluihin on ohjattu lastensuojelun perusteella muiden viranomaisten toimesta, mutta muiltakaan turvan tarpeessa olevilta ei ole käyttöä evätty. Käyttöpäivien nousu johtuu lähinnä toimintatavan muutoksesta. Yhteistyö perhetyöntekijöiden kanssa forssalaisten osalta on mahdollistanut asiakkaiden kokonaistilanteen tarkastelun. Tämän ajan asiakkaat ovat viipyneet turvaasunnossa. Yhteistyö maalaiskuntien sosiaalitoimien kanssa on vielä muotoutumassa Terveydenhuollon tilastot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seudun väestölle kaikki terveyspalvelut. Kuntayhtymän keskeisenä toimintakokonaisuutena on terveydenedistämistyö. Äitiysja lastenneuvoloissa on otettu käyttöön parisuhdeväkivallan seulontakysely vuonna Äitiys- tai lastenneuvoloissa asioivissa perheissä ilmenee haastattelujen perusteella perheväkivaltaa sen jossain muodossa noin viidesosalla (20 %). Ilmiön seuranta ja sen tilastointi on muotoutumassa, mutta sen käyttö on vakiintunut päivittäiseksi työkaluksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että perheväkivaltaa todentavia tilastotietoja on seudulla olemassa melko niukasti. Valtakunnalliset tilastot ovat yhtä puutteellisia, joten kattavan käsityksen luominen on hankalaa, ja tilastointiin tulee jatkossa kiinnittää huomiota. 2.6 Hanketta edeltänyt perheväkivaltatyö seudulla Forssan seudulla Perheväkivalta-projekti lähti terveydenhuollossa ilmenneestä tarpeesta sopia yhteisiä toimintamalleja perheväkivaltatyön kehittämiseksi. Terveydenhuollon kuntayhtymässä aloitettiin vuonna 2002 omana laatuhankkeena perheväkivaltatyön kehittäminen, joka sai nimekseen Älä lyö. Työryhmän koordinoiman hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli saada aikaan toimintamallit terveydenhuollon eri toimintayksiköihin. Alkuselvityksissä kävi ilmi, ettei perheväkivaltaa osattu tunnistaa. Suunnitelmaa muutettiin selvityksen perusteella. Työryhmä päätti aloittaa perheväkivaltatyön vahvistamisen syksyllä 2002 koulutuksilla. Koulutuksiin kutsuttiin mukaan muut toimialat seutukunnallisesti. Tavoitteena oli luoda valmiuksia eri toimialojen henkilöstölle tunnistaa perheväkivalta. Tarkoituksena oli tiedon saamisen lisäksi muuttaa asenneilmastoa myönteisemmäksi väkivallan uhrien auttamiseksi. Koulutustilaisuuksia järjestettiin kolme, ja niihin osallistui henkilöä / kerta, joista 2/3 oli terveydenhuollon kuntayhtymän työntekijöitä. Koulutuksissa käydyn keskustelun myötä selvisi, että seudun muutkin toimijat kaipasivat yhteisiä sopimuksia toimintatapoihin. Eri työntekijöiden ja sektoreiden taholta viestittiin, että ilmiöstä ei tiedetty kovinkaan paljon. Perhe- ja parisuhdeväkivaltaa ei osattu tunnistaa, ja asiaan puuttuminen oli vaikeaa. Ei ollut tietoa, miten asiakasta voisi auttaa, tai mihin hänet voisi ohjata apua saamaan. Terveydenhuollon kuntayhtymän sisäinen työryhmä ehdotti alueellisen työryhmän perustamista seudulle. Ehdotuksen mukaan sen tehtävänä olisi yhteisten toimintaohjeiden työstäminen sekä seudullinen perheväkivaltatyön koordinointi ja tavoitteena seudullisen toimintamallin luominen perheväkivaltatyöhön. Perheväkivalta oli noussut keskeiseksi myös hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmasta. Perusturvallisuusvaliokunnan tehtävänä oli turvallisuus- ja hyvinvointistrategian luominen ja

12 12 kirjaaminen koko seudulle. Tähän valiokuntaan kuului mm. kuntien luottamusmiehiä, eri hallintoalojen johtavia virkamiehiä, terveydenhuollon kuntayhtymän edustus, Kelan edustaja, poliisi, työvoimahallinto ja kriminaalihuolto. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäjohtaja toimi perusturvallisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Seutukunnalle perustettiin perheväkivaltatyön seudullinen työryhmä ( ). Tämä oli koottu Forssan seudun aluekeskusohjelman alaisuudessa toimivassa perusturvallisuusvaliokunnassa. Työryhmään nimettiin edustus sosiaalitoimesta, päivähoidosta, koulutoimesta, poliisista, lastenkodista, perheasiain neuvottelukeskuksesta, perheneuvolasta, nuorisopsykiatriasta, terveyden edistämistyöstä sekä perusturvallisuus valiokunnan edustus. Myöhemmin työryhmää on täydennetty a-klinikan edustajalla. Ensimmäinen kokoontuminen oli vuoden 2003 keväällä. Silloin kartoitettiin nykytilannetta sekä luotiin yleiset suuntaviivat työlle. Hankeen saatua rahoitusta työryhmästä muodostui luonteva hankkeen projektiryhmä. Yhteys perusturvallisuusvaliokuntaan antoi kanavan seutukunnan johtavien virkamiesten ja päättäjien sitouttamiseen ohjelmaan. 3 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen päätarkoitus oli käynnistää alueellinen perheväkivaltatyö. Tavoitteena oli kehittää tukipalveluita erityisesti niille perheille, joissa on jouduttu kohtaamaan perheväkivaltaa. Hankkeen pitkäkestoiset tavoitteet olivat seuraavat: 1. Perheväkivaltatyö tulee osaksi kaikkea asiakastyötä sosiaali- ja terveystoimessa 2. Työmuodot eri toimijoiden välillä on luotu 3. Työntekijöillä on taitoa ja keinot puuttua perheväkivaltaa Hankkeen välittömät tavoitteet 1. Yhteistyöverkoston luominen, toimintatapojen yhtenäisyys 2. Yhteisen näkemyksen luominen siitä, mitä perheväkivalta on. 3. Perheväkivaltaa kohdanneiden henkilöiden auttamiskeinojen kehittäminen Hankeen muotouduttua, käynnistyttyä ja saatua lääninhallituksen rahoitusta, Forssan seutu kutsuttiin valtakunnalliseen Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorille - hankkeeseen Forssan seudun tavoitteet tässä hankkeessa asetettiin niin, että ne tukivat jo alkanutta hanketta. Tavoitteet olivat: 1. Henkilöstön tieto- taito -tason vahvistaminen 2. Tiedottaminen ja yleisen keskustelun aloittaminen 3. Hoitomenetelmien kehittäminen Ennaltaehkäisy Akuutti apu Yksilöhoito Ryhmätoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen

13 13 4 HANKEORGANISAATIO Hankkeen asettaja: Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen vastuuhenkilö: Yhtymäjohtaja Markku Puro Hankkeen yhteyshenkilö ja koordinaattori: Arja Heittola, osastonhoitaja, terveyden edistämisyksikkö Hankkeen ohjausryhmä: Aluekeskuksen perusturvallisuusvaliokunta Hankkeen projektiryhmä: Arja Heittola, osastonhoitaja, FSTKY, terveyden edistämistyö; puheenjohtaja Marketta Heikkilä, päivähoidon johtaja, Ypäjä Kaiju Himanen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Tuula Kallioinen, osastopäällikkö, Forssan sosiaalitoimi ( toukokuu 2004 asti ) Antti Lehti, ylikonstaapeli, Forssan poliisi Jaana Luomala, sosiaalityöntekijä, FSTKY, perheneuvola Päivi Parviainen, psykologi, perheneuvola ( syyskuu 2004 lähtien ) Tarja Nurmi-Niemelä, a-klinikan johtaja FSTKY ( toukokuu 2004 lähtien ) Nina Pajanti-Raudus, erityisluokan opettaja, Jokioinen Merja Peipinen, lastenkodin johtaja, Forssa, Kaarisilta Jukka Saarela, osastopäällikkö, Forssan sosiaalitoimi ( syyskuu 2004 lähtien ) Anna-Maria Silfvenius-Pura, psykologi, FSTKY Raija Vähätalo, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö, FSTKY Hankkeen talouden ja raportoinnin seuranta Hallintosihteeri Anja Myllylä Toimistopäällikkö Sirpa Lähteenmäki 5 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Hankkeen toteuttamisaika Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi rahoitusta Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin tarkoitetusta rahastosta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallinnoimalle hankkeelle Pysyvän toimintamallin luomiseksi perheväkivallan ehkäisytyöhön Forssan seudulle 8000 ajalle Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä sitoutui rahoittamaan vastaavan osuuden omana rahoituksena. Hankkeelle anottiin aikataulumuutosta asti jo myönnetyllä rahoituksella. Lääninhallitus hyväksyi muutoksen STH132B päätöksellä.

14 Palvelutilanne hankkeen alussa Perheväkivallan uhreille ja tekijöille tarkoitettuja palveluja Forssan seudulla oli niukasti. Paikallinen lastenkoti Kaarisilta oli aloittanut toimintansa vuonna 2000, ja pystyi tarjoamaan tilapäiseen käyttöön turva-asunnon. Toisaalta, henkilökuntaresursseja ei oltu mitoitettu riittäviksi asiakkaan tilanteeseen puuttumiseksi. Tämän vuoksi asuntoon saattoi hakeutua ainoastaan viranomaisten ohjaamana. Palvelun piiriin pääseminen/hakeutuminen oli muiden viranomaisten tiedossa huonosti. Lähin turvakoti, johon asiakas voi itse hakeutua, on Hämeenlinnassa noin 50 kilometrin päässä. Tieto turvakodin olemassa olosta ei ollut läheskään kaikkien työntekijöiden tiedossa. Perheasiain neuvottelukeskus oli tehnyt työtä väkivaltaa kokeneiden kanssa, mutta resurssit ja koulutus perheväkivaltatyöhön ovat olleet niukkoja. Poliisin ja sosiaalityön välisestä yhteistyöstä oli sovittu, että poliisi toimitti sosiaalityön virka-ajan ulkopuolella kotihälytysten perusteella lastensuojelun tarpeessa olevat lapset lastenkoti Kaarisiltaan. Perheväkivaltatilanteissa poliisi voi ohjata myös muita perheenjäseniä Kaarisillan yhteydessä olevaan turvaasuntoon. Terveydenhuollossa osattiin tunnistaa ja ottaa perheväkivalta puheeksi huonosti. Tietoisuus perheväkivalta-asioista on ollut melko vähäistä. Kysyminen perheväkivallasta riippui paljon siitä, miten tärkeänä työntekijä koki asiaan puuttumisen. Koska perheväkivalta on yleistä, myös osalla työntekijöistä saattoi olla omakohtaisia kokemuksia perheväkivallasta joko lapsuudessaan tai omassa parisuhteessaan. Nämä työntekijän omat kokemukset ja asenteet perheväkivaltaan saattoivat estää toiminnan. Perheväkivallan tekijä osapuolelle tarkoitettuja palveluita ei seudulla ole ollut. Lapsille suunnattuja palveluita on saanut perheneuvolasta. Siellä tehtiin kartoitus asiakaskunnasta v 2003 ja todettiin, että vaikka tulosyynä oli usein lapsen oireet, taustalla oli huomattavassa osassa myös perheväkivaltaa. Koulutoimessa ei ole ollut ohjeistoja, miten toimitaan tilanteissa, jossa oppilas on kokenut perheväkivaltaa tai ollut todistamassa sitä. Siksi koulujen välisissä toimintatavoissa on ollut suuria vaihteluita. Opettajakunta on tuntenut avuttomuutta kohdatessaan näitä tilanteita. 5.3 Alkuselvitys ja hankkeet työn tukena Perheväkivaltatyöhön oli kiinnitetty huomiota melko niukasti koko seudulla ja eri toimijoiden taholta. Tarvittiin työryhmän tekemä alkuselvitys, jonka avulla saatiin tietoja kipeimmin korjausta tai muutosta tarvitsevista osa-alueista. Koska hankkeessa on mukana laaja seudullinen, poikkihallinnollinen ja moniammatillinen toimijaryhmä, tuli työskentely rajata mahdollisimman selvästi ja konkreettisiin asioihin. Hankkeen edetessä oli mahdollisuus laajentaa vaiheittain selvitettäviä osia ja aihealueita. Vuonna 2003 projektiryhmä kävi tutustumassa Porvoossa toteutettavaan perheväkivaltatyöhön. Tutustumiskäynti oli hyödyllinen ja selkeytti myös Forssan seudun suunnitelmaa. Työryhmä kartoitti aluksi nykytilan ja teki suunnitelmat, miten edetään. Jokainen työryhmän jäsen on toiminut oman toimialueensa yhdyshenkilönä. Työryhmän jäsenet edustivat kattavasti seudullista palvelukenttää. Hankkeen seudullisuus näkyi siinä, että jäsenet edustivat tasapuolisesti seudun kaikkia kuntia.

15 15 Vuoden 2003 syksyllä Forssan seutu kutsuttiin mukaan valtakunnalliseen yhteistyöhankkeeseen Porvoon ja Vihdin kanssa. Valtakunnallisen hankkeen projektikoordinaattori alusti perusturvallisuusvaliokunnan kokouksessa aiheesta perheväkivalta ilmiönä, sen aiheuttamista kustannuksista sekä miten perheväkivaltaa voi ehkäistä. Valtakunnallisen hankkeen hankekoordinaattori on toiminut konsulttina ja yhteisten koulutuksien järjestäjänä yhdessä seudullisen työryhmän kanssa. Konsultin kokemus perheväkivaltatyöstä on auttanut seudullisen toimintakokonaisuuden kehittämisessä. 5.4 Tavoitteita toteuttavat keinot Koulutus Yhteinen näkemys oli siitä, että henkilöstö eri hallintokunnissa tarvitsee koulutusta perheväkivalta -ilmiön tunnistamiseen sekä rohkaistuakseen asian puheeksi ottamiseen. Työryhmä laati ensimmäisen seudullisen koulutussuunnitelman. Se aloitettiin perheväkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta. Koulutusten järjestäminen seudullisesti koskien sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan ja poliisitoimen henkilöstöä todettiin hyväksi tavaksi edetä. Siellä eri ammattilaiset tapasivat toisiaan, joten tilaisuudet toimivat myös tutustumistilaisuuksina yhteistyökumppaneihin ja heidän toimintaansa. Palautteena on todettu mm. väkivaltatyöhön perehtyminen ja siihen liittyvä koulutus on tarjonnut puitteet ja välineet työlle, ja koulutus antanut uudenlaista rohkeutta puhua väkivallasta asiakkaiden kanssa. Kokemusten mukaan koulutukset edistivät yhteistyötä. Se, että tähän hankkeeseen liittyen voitiin pitää yhteisiä koulutuspäiviä lisäksi porvoolaisten ja vihtiläisten kanssa, toimi erilaisten kokemusten vaihtamisen tilaisuutena. Voitiin oppia toisten kokemuksista. Yhteisiä koulutustilaisuuksia tullaan jatkamaan ja vuosittainen koulutussuunnitelma laaditaan kirjallisena. Painopistealueet vaihtuvat vuosittain. Pohdittavaksi jää, pitäisikö tehdä pitkän aikavälin suunnitelma koulutuksesta kirjallisena. Liite 1: Seudulla toteutunut perheväkivaltaan liittyvä koulutus Työnohjaus Koulutuksien lisäksi vahvistettiin henkilöstön osaamista ja jaksamista järjestämällä työnohjausta terapiatyöntekijöille (5 kertaa), Forssan kaupungin sosiaalityöntekijöille (4 kertaa) ja terveydenhoitajille (2 kertaa). Työnohjauksessa käyneiltä olemme saaneet palautetta: Väkivaltatyötä ei voi tehdä samalla otteella kuin terapiatyötä. Tähän liittyen työnohjaus on tarjonnut uudenlaisia välineitä. Työnohjaus jatkossakin välttämätöntä. Jatkossa on sopimatta, miten rahoitus työnohjaukseen järjestetään, mutta on kuitenkin selvää, että sitä tarvitaan väkivaltatyössä yhtenä keinona henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi Tiedotus Hankkeen alussa työryhmä teki yhdessä paikallislehden kanssa tiedotussuunnitelman vuodelle Työryhmästä valittiin tiedotusvastaava. Lehdelle ehdotettiin valmista runkoa, miten aihetta voisi eri kirjoituksissa lähestyä. Näin päästiin hyvään yhteistyöhön ja lehti sitoutui julkaisemaan neljän kirjoituksen sarjan vuoden aikana. Kirjoituksissa työryhmän

16 16 jäsenet saivat tuoda esille toimialansa näkökulman perheväkivaltatyöhön. Uutisointi tapahtui hyvin näkyvällä tavalla viikonlopun numeroissa. Kirjoitussarjan viimeisessä osassa ( ) oli mukana asiakasnäkökulma. Todellisen väkivaltaa kokeneen henkilön saaminen julkisuuteen oli erittäin hankalaa. Perheväkivallan takia apua hakeneet eivät ole olleet halukkaita tulemaan julkisuuteen edes nimettöminä peläten jotenkin paljastuvansa kirjoituksen perusteella. Liite 2: Perheväkivalta ja tiedotus - Väestölle suunnattu tiedotus Asiakkailta tullut palaute on vahvistanut käsitystä, että lehden välityksellä saatu tieto on rohkaissut yhteydenottoihin avun saamiseksi. Forssan Lehdelle ja paikallisradiolle tiedotettiin koulutustilaisuuksista. Paikallisradio ei reagoinut kutsuihin. Lehdistön kautta hanke sai julkisuutta kokonaisuutena merkittävästi. Paikallislehti on uutisoinut perheväkivaltaa myös yleisellä tasolla ja kirjoituksia oli viimeisen vuoden aikana useita. Sisäisestä tiedotuksesta ei sovittu etukäteen, miten se hoidettaisiin. Tällä tiedotuksella on keskeinen sija, jotta eri toimialat pysyisivät ajan tasalla. Tiedottaminen olisi voinut sujua paremmin ja helpommin, jos sen tavoitteet ja toimintatavat olisi märitelty tarkemmin hankkeen alussa. Parempaan lopputulokseen olisi voitu päästä sopimalla tiedotusvastaavan myös sisäistä tiedotusta varten sekä miettimällä kohderyhmien avainhenkilöt, joiden kautta tieto välitettäisiin. Nykyajan tekniikkaa hyväksi käyttämällä voisi luoda sähköisen verkon kautta osoitteiston perheväkivaltatyön yhdyshenkilöistä, joiden kautta tieto kulkee reaaliajassa eteenpäin. Koska toimitaan seudullisesti, työryhmän jäsenet voisivat toimia oma kuntansa väkivaltaasiamiehenä, joka pitäisi yhteyttä toimipisteisiin väkivaltatyöhön liittyvissä kysymyksissä, seuraisi valtakunnallista koulutusta ym. Sähköpostin käyttö on tehnyt sisäisen tiedotuksen helpommaksi. Eri toimijoiden ohjelmat tulee tietysti olla yhteensopivat, jotta liitetiedostot saadaan mutkattomasti perille. Ohjelmien yhteen sopiminen tuotti jonkin verran ongelmia. Liite 3: Perheväkivalta ja tiedotus Seututason sisäinen tiedotus Valtakunnallinen hanke tuotti oppaan Kenelle lyönnit kuuluvat (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005), jossa esillä myös Forssan seudun työ Ennaltaehkäisy ja varhainen auttaminen Terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvoloissa on otettu käyttöön Sirkka Pertun kehittämä parisuhdeväkivallan seulontalomake vuonna Kaikilta raskaana olevilta (20 30 raskausviikon aikana) ja äideiltä, joilla on noin puolen vuoden ikäinen lapsi, kysytään lomakkeen mukaiset asiat. Jos kyselyn perusteella ilmenee, että perheessä saattaisi olla väkivaltaa, asioista keskustellaan tarkemmin ja perhe ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Neuvola voi ottaa yhteyttä tarvittaessa lastensuojeluun. Jos työntekijälle syntyy huoli perheestä, mutta mitään vakavaa väkivaltaa ei ole vielä ollut, on vaikeampi määritellä, mistä avusta perhe hyötyisi. Tarkemmat sopimukset näiden tilanteiden varalle on tekemättä. Tällä hetkellä seudulla on tarjolla mm. turva-asunto, perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoamat palvelut, perheneuvola, psykiatrinen akuuttiryhmä, poliisin antamat palvelut toimivaltansa rajoissa sekä sosiaalitoimen palvelut. Työntekijän harkinnan mukaan asiakas tulee ohjata muiden viranomaisten luo. Tulevaisuudessa on sovittava tarkemmat toimintakäytännöt, jotta asiakas saisi mahdollisimman nopeasti tarvitsemansa avun.

17 17 Perhevalmennuksessa käsitellään perheväkivaltaa yhtenä aiheena, kun puhutaan parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Perheväkivalta on uhka lapsen terveelle kehitykselle ja lapsen kannalta tärkeiden aikuisten välinen väkivalta vaikuttaa aina myös lapsen elämään. Perheneuvolan näkökulmasta riskitilanteita perheväkivallalle ovat vanhempien erokriisit ja lasten huoltoa ja tapaamista koskevat selvittelyt. Erotilanteessa puolisot tuovat ehkä myös helpommin esille toisen osapuolen väkivaltaisuutta. Vanhemmuus on erokriisissä usein heikoimmillaan ja uupuneen, myös yksin lasten kanssa jääneen äidin riski kohdella kaltoin usein erosta oireilevia lapsia on kohonnut. Ohimenevissä, elämäntilanteisiin liittyvissä kriiseissä ilmenevän perheväkivallan työstäminen on kuitenkin helpompaa kuin pitkään jatkuneen ja jo usein perheessä normalisoituneeksi tulleen väkivallan, joka usein ei ole vain vanhempien välistä, vaan myös vanhempien ja lasten välistä sekä lasten keskinäistä väkivaltaisuutta. Toinen ennaltaehkäisyssä keskeinen väkivaltaan liittyvä aihe ovat kasvatuskäytännöt (lapsen rankaiseminen ja kurittaminen). Ruumiillisen kurittamisen ja henkisen väkivallan käytön lopettaminen perheessä kasvatuksen nimissä vaativat usein paljon työskentelemistä. Lapsen ruumiillisen kurituksen kieltävä laki on tullut Suomessa tullut voimaan vasta vuonna 1970 ( Vrt. Ruotsi, jossa em. laki on säädetty vuonna 1864) Tiedotuksen merkitys on keskeinen perheväkivallan ehkäisyssä. Jokaisen paikallislehden kirjoituksen jälkeen yhteydenotot lisääntyivät. Asiakkaat ovat kertoneet, että kirjoituksen jälkeen väkivallasta on keskusteltu myös kotona enemmän. Työryhmä on suunnitellut paikallislehden kanssa yhteisiä palavereja myös tulevaisuuteen, jotta perheväkivaltateemasta olisi tietopohjaisia lehtikirjoituksia. Seutukunnallisissa suunnitelmissa näkyy perheväkivallan ehkäisy. Se on selkeä kannanotto johtavilta virkamiehiltä ja päättäjiltä, miten tärkeänä perheväkivallan ehkäisyä pidetään ja antaa työntekijöille mahdollisuuden kehittää työtä. Käytännön toimintoihin siirtyminen vaatii aikaa. Tarvitaan lisää yleistä keskustelua ja asian esillä oloa esim. tiedotusvälineissä. Työryhmän jäsenillä on mahdollisuus huolehtia siitä, että asia ei unohdu oman alueen toimintasuunnitelmia tehtäessä Kouluterveyskysely 2004 Forssan seudun seudullinen kuntaraportti kertoo, että vuosina 2002 ja 2004 seudullisesti 8.ja 9.luokkalaisista 19 % on kokeneet fyysistä uhkaa molempina tutkimuskertoina. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa olleiden oppilaiden määrä on hieman lisääntynyt 1990-luvun lopulta. Koulukiusatuksi joutui joka kymmenes oppilas. Tiedetään myös, että väkivaltaa käyttävät henkilöt ovat kokeneet sitä usein omassa lapsuudessaan. Edellä esitetyn tiedon pohjalta on tärkeää, että kouluilla ja päiväkodeissa vahvistetaan kaikenlaisen väkivallan ennaltaehkäisyä Lastenkoti Kaarisillan turva-asunnon toiminta käytäntö Kaarisillan toimintakäytäntö perheväkivaltatilanteissa kirjattiin toimintaohjeiksi vuonna Käytännössä turva- asuntoon tuleminen tapahtuu aina jonkin viranomaisen kautta. Viranomainen ottaa yhteyttä virka-aikana sosiaalityöntekijään, joka hoitaa asiaa eteenpäin ja virka-ajan ulkopuolella yhteydenotot tulevat suoraan lastenkotiin. Asiakas ei itse voi suoraan tulla turva-asunnon asiakkaaksi, vaan hänen on ensin oltava yhteydessä johonkin viranomaiseen, joka toimittaa hänet paikan päälle oltuaan ensin yhteydessä sosiaalityöntekijään tai

18 18 lastenkotiin. Periaatteena on, että turva-asunnon asiakkaan tulee olla tarpeeksi hyvässä kunnossa huolehtiakseen itsestään tai lapsistaan. Jos äiti joutuu jäämään pahoinpitelytilanteen jälkeen sairaalahoitoon, tai ei ole muuten kykenevä huolehtimaan lapsistaan, voidaan lapset sijoittaa ns. kriisisijoituksena lastenkotiin. Kun asiakas tulee turva-asuntoon, tehdään hänelle mahdollisimman pian kunnon salliessa tulohaastattelu. Jos vain mahdollista, niin myös lapset haastatellaan tilanteen rauhoituttua. Asiakas kuittaa tulemisensa ja mahdollisesti avaimen ja samalla hän sitoutuu noudattamaan talon järjestyssääntöjä. Jos asiakas on tullut virka-ajan ulkopuolella, hänelle kerrotaan että seuraavana arkipäivänä lastenkodin henkilökunta on yhteydessä sosiaalityöntekijöihin, minkä jälkeen tilanteen selvittäminen alkaa. Tarvittaessa lastenkodin puolesta järjestyy ruoka ja ruokatarvikkeet turva-asuntoon. Asiakasta kuitenkin kannustetaan heti tilanteen salliessa omatoimisuuteen. Lapset voivat turvaasunnossa ollessaan käydä koulua tai olla päivähoidossa mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan. Tilanne pyritään muutenkin normalisoimaan ja tuetaan äidin/isän jaksamista lasten kanssa sekä asioidensa hoitamisessa. Jos asiakas jää pidemmäksi aikaa, voidaan hänen tavaroitaan hakea kotoa yhteistyössä poliisin ja sosiaalityöntekijöiden kanssa Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnan aloittamiseksi hankittiin tietoa, mutta saatu tieto oli ristiriitaista. On esitetty näkemyksiä siitä, että toiminnan alkuvaiheessa ei kannata aloittaa ryhmätoimintaa, vaan tulisi keskittyä yksilöapuun. Toisaalta ryhmätoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia niillä paikkakunnilla, joissa tämä työmuoto on olemassa. Ryhmätoiminnan aloittaminen on edelleen kesken, samoin keskustelu siitä, kenelle mahdollisia ryhmiä tulisi tarjota ensimmäiseksi. Mahdollisuuksia löytää ryhmien vetäjiä on tutkittu. Useimpien tahojen mielestä toiminta on tarpeellista, mutta nykyisillä resursseilla toiminnan aloittaminen tuntuu mahdottomalta. Paikkakunnan pienuus aiheuttaa myös omia rajoituksiaan. Miten saadaan paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa, perheväkivallasta kärsineet henkilöt lähtemään ryhmässä puimaan asioitaan. Tämän hetkisenä ajatuksena on vahvistaa yksilötyötä ja suunnata voimavarat siihen. Ryhmätoiminnan aloittaminen tulee ajankohtaiseksi seuraavassa vaiheessa Miehille suunnattu apu Työryhmä kävi tutustumassa miestyöhön Helsingissä (Jussi työ ja Lyömätön linja). Miestyön sisällöllisistä seikoista on käyty myös keskustelua, ja yhteinen näkemys siitä on vasta hahmottumassa. Työryhmä päätti jatkaa pohdiskelua tälle seutukunnalle oikeanlaisesta tavasta lähteä tekemään miestyötä. Tällä hetkellä tutkitaan ajatusta järjestää ensisijaisesti miehille yksilötapaamisia. Mikä olisi oikea työyksikkö, on vielä selvittämättä. Useat väkivallan tekijät ns. tavallisia miehiä, joilla ei ole alkoholiongelmaa tai mielenterveysongelmia. Tällöin esim. A-klinikka ja psykiatrinen poliklinikka eivät välttämättä ole oikeita hoitopaikkoja Työntekijän saaminen miestyöhön ei ole vielä onnistunut, mutta neuvotteluja käydään koko ajan eri vaihtoehdoista. Miestyötä voisi luontevasti jatkossa kehittää osana perheasianneuvottelukeskuksen toimintaa, sillä siellä miesten kohtaamiselle on perinteitä. Asiakkaista 40% on miehiä, mikä on paljon psykososiaalisissa palveluissa. Forssassa se kuitenkin vaatii ehdottomasti toisen työntekijän palkkaamista. Se edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista maksavien kuntien ja seurakuntien osalta. Tavoitteena on asian ratkaiseminen vuoden 2005 kevään aikana.

19 19 Suuriin osa perheväkivallasta kohdistuu naisiin, mutta miehiin kohdistuvaakin väkivaltaa esiintyy. Tämä osa perheväkivaltatyötä on seutukunnalla vielä vastauksia vailla Kirjalliset toimintaohjeet Terveydenhuollon kuntayhtymässä otettiin käyttöön kirjalliset toimintaohjeet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla sähköisessä muodossa. Toimintaohjeissa on käytetty apuna Sirkka Pertun ja Marie Rautavan laatimaa toimintaohjetta (Rautava & Perttu 2002). Ohjeistossa löytyy linkki RAP (Raiskatun akuutti apu) kansion sivuille netissä, samoin ohjeistossa on muita keskeisiä nettiosoitteita. Yhteisen toimintaohjeen lisäksi kaikilta terveydenhuollon kuntayhtymän toimipisteiltä pyydettiin tarkemmat ohjeet omaan työhön kirjallisena. On sovittu, että terveydenhuollon kuntayhtymän oma työryhmä päivittää yhteiset ohjeistot vuosittain. Jokainen toimipiste huolehtii ohjeiston päivittämisestä myös vuosittain ja tieto päivityksestä lähetetään myös työryhmän tietoon. Liite 4: Toimintaohjeet: Perheväkivallan uhrin hoito, FSTKY Yhteistyö Väkivaltatyön koordinointi yhteistyö (väkivaltatyöryhmä) on ollut tärkeää, jopa työn edellytys, koska väkivaltatyötä tehdään monella eri taholla. Toisen työn ymmärrys on lisääntynyt. Jokainen työntekijä tekee väkivaltatyötä omalla persoonallisella työotteella. Mutta avoimen keskustelun kautta voidaan tavoittaa yhteinen näkemys perheväkivaltatyöhön. Hankkeen aikana on syntynyt vähitellen jopa vilkasta keskustelua näistä kysymyksistä. Samalla se on auttanut luomaan yhteisiä tavoitteita. Yhteistyöhön liittyy salassapidon problematiikka ja yksin tekemisestä tinkiminen vaatii opettelua. Yleensä asiakkaalta saa luvan yhteistyöhön joko niin, että eri työntekijät tapaavat asiakkaan yhdessä (verkostotyö) tai niin, että asiakkaalta on saatu lupa neuvotella hänen asioistaan toisen tahon kanssa. Verkostotyön työmuotoa on käytetty jonkin verran muissa pulmatilanteissa, ja se toimii väkivaltatyössäkin, kunhan sen käyttöön harjaannutaan. Perheessä, johon poliisi on saanut hälytyksen ja todennut tapahtuneen väkivaltaa, ja jossa on lapsia, poliisi laatii ja lähettää sosiaaliviranomaisille lastensuojeluilmoituksen. Perheväkivaltatapauksista, joissa ei ole lapsia osallisena, poliisi lähettää ilmoituksen sosiaaliviranomaisille. Poliisi aloittaa tapahtuman esitutkinnan ja voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon tekijälle, jos uhri sitä hakee. Erityisin perustein, kuten silloin, kun henkilö ei itse voi hakea kieltoa esim. pelon takia, poliisi voi määrätä kiellon ilman pyyntöä. Poliisi neuvoo ja ohjaa uhrin muiden palveluiden piiriin. Perheasiain neuvottelukeskus hoitaa vanhempien välisiä ristiriitoja ja lapsille suunnattua apua on keskitetty perheneuvolaan. Koska perheväkivalta koskettaa koko perhettä, perheasiain neuvottelukeskuksen ja perheneuvolan yhteistyömuodoista tulee jatkossa sopia kokonaisvaltaisen avun saamiseksi perheeseen.

20 20 6 HANKKEEN TULOKSET Hankkeen päätarkoitus oli saada alueellinen perheväkivaltatyö käynnistymään. Tavoitteena oli suuntautua tukipalveluiden kehittämiseen perheille, joissa on jouduttu kohtaamaan perheväkivaltaa. Yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tieto Hanke sitoutti ja vakiinnutti toimintaa. Sen päätarkoitus oli saada alueellinen perheväkivaltatyö käynnistymään. Hanke innosti seudullisen perheväkivaltatyön aloittamiseen. Projektiryhmän jäsenet kokoontuivat säännöllisesti ja eri toimialojen edustajat toimivat yhdyshenkilöinä edustamallaan toimialalla. Hankkeessa muotoutui myös seudullinen verkosto, jonka avulla toimintoja, toimintatapoja ja yhteistyötä yhtenäistettiin. Pääsy valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen kokeilukunnaksi jäntevöitti vielä lisää paikallistason väkivaltatyön toimintamallien rakentamisen aloittamista. Osaamisen vahvistaminen ja yhteinen näkemys perheväkivallasta Hanke mahdollisti koulutuksen järjestämisen seudun eri toimijoille. Ilman hankerahoitusta näin laajojen koulutusten järjestäminen ei olisi onnistunut. Esimerkiksi vuoden 2004 aikana järjestettiin 5 seudullista koulutustilaisuutta. Seutukunnalla koulutuksiin osallistui 343 henkilöä hankkeen aikana. Koulutuksista pyydettiin myös palautetta. Palautteen avulla voitiin todeta, että tarve koulutuksille ja tietoperustan lisäämiselle sekä vahvistamiselle perheväkivallasta ilmiönä oli suuri ja tarpeellinen. Valtakunnallisen hankkeen mukana koulutuksiin osallistui myös Porvoon ja Vihdin toimijoita. Näin voitiin vaihtaa myös kokemuksia laajemmin eri kuntien kesken. Hankkeen aikana järjestettiin työnohjausta terveydenhoitajille, sosiaalityöntekijöille sekä terapiatyötä tekeville. Työnohjauskertoja oli 11 ryhmätyönohjausta. Lisäksi ostettiin kirjallisuutta ei toimijoille. HANKERAHOTITUKSELLA HANKITTU KIRJALLISUUS 1. Kotona turvassa, katkaise perheväkivallan kierre, Pekka Huhtalo, Jarkko Kuhanen, Eero Pyykkö,14 kpl 2. Päänavauksia selviytymineen, väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja, Sirkka Perttu, Päivi Mononen-Mikkilä, Riikka Rauhala, Päivi Säävälä, 30 kpl 3. Perhe, lapset ja väkivaltatyö, Eija Paavilainen, Tarja Pösö 18 kpl 4. Urhea pikkunalle, 4 kpl Kehitettiin työtapoja ja vakiinnutettiin kokeiltuja toimintamalleja Erityisesti poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyötä tarkasteltiin tarkemmin ja täsmennettiin työtapoja. Lastenkoti Kaarisilta teki kirjalliset toimintaohjeet väkivaltaa kärsineiden turva-asunnon asiakkaiden hoitamiseksi. Turva-asunto on käytettävissä ensisijaisesti silloin, kun perheessä on lapsia. Yksikön toiminnassa painottuu lastensuojelun näkökulma. Hankkeen aikana Forssan perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaiden tulosyy - tilastoissa on tapahtunut selkeä muutos. Kun vuonna 2003 perheväkivaltatapauksia oli 3,4 %, niin vuonna 2004 luku oli 11,5 % (valtakunnallisesti 6 %).Tämän merkittävän kasvun taustalla on nähtävissä ainakin kaksi syytä. Hankkeen myötä saatu monipuolinen koulutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN TYÖKOKOUS MIKÄ MARAK ON? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan aikuisia

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena RutiiNiksi pilottikoulutus THM Sirkka Perttu Systemaattisen kysymisen mahdollisuudet Kysyminen itsessään on interventio Antaa asiakkaalle mahdollisuuden

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot