PYSYVÄN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖHÖN FORSSAN SEUDULLE - HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYSYVÄN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖHÖN FORSSAN SEUDULLE - HANKE 1.10.2003-31.12.2004"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY PYSYVÄN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYTYÖHÖN FORSSAN SEUDULLE - HANKE LOPPURAPORTTI Arja Heittola Työryhmä

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAUSTA Perheväkivalta ilmiönä Etelä-Suomen läänin Usko, toivo, apu palvelukyselyn tuloksista vuonna Taustatietoja Forssan seutukunnasta Forssan seutukunnan tavoitteet hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa Tilastotietoja Forssan seutukunnalla esiin tulleesta perheväkivallasta Poliisin tilastot Sosiaalitoimen tekemät tilastot Terveydenhuollon tilastot Hanketta edeltänyt perheväkivaltatyö seudulla HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET HANKEORGANISAATIO HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hankkeen toteuttamisaika Palvelutilanne hankkeen alussa Alkuselvitys ja hankkeet työn tukena Tavoitteita toteuttavat keinot Koulutus Työnohjaus Tiedotus Ennaltaehkäisy ja varhainen auttaminen Lastenkoti Kaarisillan turva-asunnon toimintakäytäntö Ryhmätoiminta Miehille suunnattu apu Kirjalliset toimintaohjeet Yhteistyö HANKKEEN TULOKSET TALOUS ARVIOINTI JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lähteet Liitteet

3 3 1 JOHDANTO Parisuhdeväkivaltaan on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota 1990 luvulta lähtien. Parisuhde- ja perheväkivaltaan ja sen seurauksiin on kiinnitetty huomiota myös tutkimuksissa (Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos tutkimusohjelma 2005). Forssan seudulla aihealueen merkitys seudun hyvinvoinnille todettiin aluekeskuksen koordinoimassa seudullisessa työskentelyssä. Aluekeskuksen asettaman perusturvallisuusvaliokunnan tavoitteena oli rakentaa seudulle hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia (Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia 2004). Sen yhtenä osa-alueena perhe- ja parisuhdeväkivalta nostettiin keskusteluun laajemmin. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymässä oli jo aikaisemmin toteutettu sisäisenä kehittämishankkeena Älä lyö projekti, joka oli yksi hanke Tehokas palvelu ketjut kuntoon ohjelmasta vuonna Tämän hankkeen aikana käynnistyi myös tarve seutukunnalliseen tarkasteluun ja yhteisten toimintamallien kehittämiseen. Nämä aloitteet yhdistettiin tämän hankkeen taustaksi. Seutukunnallisen toimintamallin ja yhteistyön organisointi alkoikin moniammatillisessa ja yli sektorirajojen muodostetussa työryhmässä, joka sittemmin nimettiin myös tämän hankkeen projektiryhmäksi. Ryhmän toimintaa seurattiin ja osin koordinoitiin aluekeskusohjelmasta, sen perusturvallisuusvaliokunnasta. Hanke sai rahoitusta Etelä- Suomen lääninhallituksesta. Hankkeen avulla pystyttiin luomaan verkosto, toimintamallit, ohjeet ja yhteistyö perhe- ja parisuhdeväkivaltatyöhön seudulla. Samoihin aikoihin myös valtakunnan tasolla pohdittiin hyviä käytäntöjä, ja Forssan seutu sai myös valtakunnallista aktivointirahaa. Valtakunnallinen hanke pyrki siihen, että voitiin kirjata hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä eri seuduilta. 2 TAUSTA 2.1 Perheväkivalta ilmiönä Vuoden 1998 tilaston mukaan naista joutuu vuosittain nykyisen avo- tai aviomiehen tekemän fyysisen, seksuaalisen tai väkivallalla uhkailun kohteeksi. Näistä naista on vuosittain fyysisen väkivallan kohteena. Samalla se heikentää n lapsen hyvinvointia (Stakes 2002). Väkivallan aiheuttamat kustannukset ovat jopa 91 milj. vuodessa, joista n. puolet aiheutuu sosiaalisektorin toimenpiteistä. Kun samalla tiedetään, että vain n 10 % parisuhdeväkivallasta tulee poliisin tietoon, voidaan todeta, että se on yksi suurimmista piilorikollisuuden muodoista. Perheväkivalta on käsitteenä laaja-alainen ja ilmenee monimuotoisina tekoina: fyysisenä pahoinpitelynä tai henkisenä väkivaltana kuten alistamisena, pelotteluna, uhkaamisena ja eristämisenä. Fyysinen väkivalta voi ilmentyä erilaisina pahoinpitelyinä tai seksuaalirikoksina kohdistettuna toisiin perheenjäseniin, tai se voi olla lemmikkieläinten kaltoin kohtelua. Väkivalta voi olla myös passiivista kuten lasten, vanhusten tai eläinten hoidon laiminlyöntiä (Huhtalo ym. 2003). Perheväkivalta on rikos, johon kaikilla on velvollisuus puuttua. Tekijän vastuuttaminen on katsottu lainsäädännössä tärkeäksi. Pääsääntöisesti kaikki pahoinpitelyrikokset ovat virallisen syytteen alaisia. Viranomaisilla on keskeinen rooli perheväkivaltaan puuttumisessa. Väkivalta on osattava tunnistaa. Tavoitteena on väkivaltaisen käyttäytymisen lopettaminen mahdollisimman varhain. Jatkuessaan väkivaltaa käytetään yhä useammin, ja se ajan myötä laajenee ja raaistuu. Väkivallan tekijälle on tarjottava apua, jotta hän voisi ymmärtää tekon-

4 4 sa vaurioittavan vaikutuksen sekä toisen koskemattomuuden ihmisyyden perusoikeutena. Jos perheessä on lapsia, tulee miettiä asiaa myös lastensuojelun näkökulmasta. Väkivalta vaikuttaa ihmisen psyykkiseen toimintakykyyn, tunne-elämään, kokemukseen itsestä ja ihmissuhteisiin. Uhri ja usein koko perhe eristäytyvät ongelmaa salatakseen. Ajan myötä myös muut ongelmat pahenevat. Vuosittain noin 30 naista kuolee perheväkivallan seurauksena. Perheessä olevat lapset joutuvat väkivallan silminnäkijöiksi ja/tai kohteeksi. Lapsuuden aikaisilla kokemuksilla on todettu vaikutus lapsen koko elämään. Jatkuvan pelon ja uhan alla eläminen aiheuttaa traumoja, jotka vaikuttavat myöhemmissä ihmissuhteissa sekä elämän hallinnassa. Riski väkivaltaisesta käytöksen siirtymisestä sukupolvelta toiselle on suuri. Väkivaltaa voidaan ehkäistä. Sitä kannattaa kysyä avoimesti ja rutiininomaisesti kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskontakteissa. Saatujen kokemusten mukaan esimerkiksi Porvoossa asiakkaat ovat kokeneet parisuhdeväkivaltaa koskevat kysymykset ja asian esille ottamisen hyvänä ja helpottavana asiana. Työntekijät ovat pitäneet myönteisenä sitä, että ongelmat ovat löytyneet varhaisessa vaiheessa. Perheväkivallan ehkäisy ja auttamistyö on moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kesken. Työskentelyn tulee toteutua saumattomasti ja salassapitosäännösten estämättä. Mikään viranomaistaho ei pysty yksinään kokonaisvaltaisesti auttamaan perheväkivallan uhreja tai tekijöitä. Kuntatasolla yhteistyö perustuu yhdessä hyväksyttyyn toimintaohjelmaan, johon on kirjattu eri toimijatahojen tehtävät. Työssä tulee huomioida kaikki osapuolet. Uhreille on järjestettävä turvapalveluita sekä terapiapalveluita itsetunnon kohottamiseksi. Tekijät tarvitsevat apua oman aggressionsa hallitsemiseen. Samalla tulee vaikuttaa yleiseen asenneilmastoon mm. tiedotusvälineiden kautta. 2.2 Etelä-Suomen läänin Usko, toivo, apu palvelukyselyn tuloksia vuonna 2002 Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Uudenmaan asiantuntijaverkoston kyselyllä selvitettiin pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn liittyviä palveluja läänin alueen kunnissa vuonna 2002 (Etelä-Suomen lääninhallitus 2003). Etelä-Suomen läänin kunnista kyselyyn vastasi 66 %. Tulosten mukaan perheväkivallan seurausten hoitamiseen käytettiin eri palveluita seuraavasti: Terapiapalveluita 39 % :lla vastanneista Kriisivuodepaikkoja 36 % Kriisiasunto 25 % Naisten tukiryhmä 12 % Turvakoti 10 % Päivystävä neuvontapuhelin 10 % Kriisivuodepaikat sijaitsivat useimmiten palvelukeskuksen yhteydessä. Valtaosalla läänin kunnista (76 %) oli kriisiryhmä traumaattisia tilanteita varten. Lähes puolessa vastanneista kunnissa (43 %) käsiteltiin myös perheväkivaltatapauksia. Lasten seksuaalisen riiston työryhmä löytyi 17 % :lla vastanneista. Kunnissa oli painotettu ja kehitetty myös ennaltaehkäiseviä toimia. Näitä olivat mm:

5 5 Varhaisen puuttumisen menetelmiä 44 %:lla vastanneista Esitteitä kuntalaisille 39 Toimintaa peruskouluissa 35 Artikkeleita paikallislehdissä 28 Toimintaa äitiys- ja lastenneuvoloissa 28 Toimintaa päiväkodeissa 27 Yleisötilaisuuksia 25 Toimintaa ammattioppilaitoksissa 11 Muuta toimintaa 11 Ohjelmia paikallisradiossa 9 Vastausten mukaan koulutusta arvioitiin tarvittavan erityisen runsaasti. Koulutuksen tärkeimmiksi kohdealueiksi mainittiin väkivallan tunnistaminen, asian puheeksi ottaminen ja väkivaltaa nähneen tai kokeneen lapsen auttaminen. Kunnissa oli kehitetty myös yhteistyön muotoja. Näitä olivat mm. : Työparityöskentely 79 % :lla vastanneista Moniammatillinen yhteistyö 77 %: lla Verkostotyö 77 % Tiimityö omassa organisaatiossa 58 % Moniammatillinen kuntatason työryhmä 15 % Väkivallan ehk. kokonaissuunnitelma 10 % Väkivaltatyön yhdyshenkilö 9 % Vastaava kysely oli toteutettu vuonna Verrattaessa näitä kahta selvitystä todettiin, että palvelutarjonnassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Varsinkin pienten kuntien palvelut olivat niukat. Positiivista kehitystä on tapahtunut kuitenkin esimerkiksi koulutuksen suhteen. Palvelukyselyn perusteella on annettu seuraavanlaiset suositukset 1 Kuntien vastuuta ja roolia palveluiden tuottajana tulisi vahvistaa; erityisesti pitäisi lisätä terveyskeskuspäivystyksen valmiuksia tukea ja ohjata väkivallan uhreja ja tekijöitä sekä lisätä esim. sosiaali- ja moniammatillisia päivystysrenkaita. Kuntien vastuulla on toiminnan resursointi sekä henkilöstön koulutus. Ehkäisevässä työssä tulisi muodostaa hoitoketjukokonaisuuksia sekä pyrkiä pitkäjänteiseen työskentelyyn ja seurantaan. 2 Kuntien tulisi kehittää naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisytyön rakenteita mm. kuntien välisillä yhteisliittymillä. Kuntien tulisi muodostaa moniammatillisia työryhmiä, jotka vastaisivat alueella tehtävän työn koordinoimisesta. Ehkäisytyötä ohjaamaan tarvitaan kuntakohtaisia tai useamman kunnan yhteisiä väkivallan ehkäisyn toimintaohjelmia sekä työpaikoilla tapahtuvaa väkivaltatyötä ohjaavia kirjallisia toimintaohjeita. 3 Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn erikoistuneita palveluita, kuten turvakoteja, ryhmä-, yksilö- ja muita tuki-, terapia- ja kriisipalveluita tulisi lisätä läänin alueella

6 6 4 Kunnissa tulisi lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten tiedottaa väkivallasta ja palveluista sekä tuottaa esitteitä ja muuta materiaalia asukkaille sekä ammattihenkilöille. 5 Työtä kehittämään tulisi perustaa valtakunnallinen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisykeskus Nämä kyselytutkimuksen tulokset ja suositukset osoittavat, että perheväkivaltatyö on koko läänin alueella alussa ja puutteellisesti resursoitu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. 2.3 Taustatietoja Forssan seutukunnasta Forssan seutu sijaitsee Helsingin, Turun ja Tampereen muodostaman kolmion keskipisteessä. Seutukunta muodostuu viidestä kunnasta: Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Forssan kaupunki keskuskuntana muodostaa yhdessä muiden kuntien kanssa kiinteän työssäkäynti- ja asiointialueen. Forssan seudulla on pitkät teolliset perinteet ja vahva nykyteollisuus. Myös maa- ja metsätaloudella on alueelle tärkeä merkitys. Aikoinaan seudun suurimmat toimialat - rakennus- ja tekstiiliteollisuus - ovat käyneet läpi voimakkaan rakennemuutoksen. Suurimmaksi teollisuuden toimialaksi on noussut elintarviketeollisuus. Seutukunnan työttömyysprosentti on ollut maan keskimääräistä työttömyyttä korkeampi. Forssa on kärsinyt työttömyydestä ylivoimaisesti eniten. Laman seurauksena tapahtui huomattava työpaikkojen väheneminen, julkisten palvelujen, etuisuuksien ja kustannusten alasajo sekä aktiiviväestön poismuuttoliike. Forssaa lama koetteli poikkeuksellisen rajusti, minkä seurauksena tapahtui muutos kehittyvästä teollisuuspaikkakunnasta taantuman suuntaan. Muihin seudun kuntiin lama ei vaikuttanut yhtä mullistavasti. Forssan seudun väkiluku on viime vuosikymmeninä ollut melko vakaa luvun loppupuolella alue on kärsinyt jonkin verran väestön poismuutosta (Taulukko 1). Forssan kaupungin osuus väestöstä on suurin. Seutukunnan kokonaisväestömäärä on noin henkilöä, joille palveluita tarjotaan. Alueella järjestettäviä palveluita tarjotaan osittain myös,muille kunnille. Esimerkiksi perheneuvolan palveluita käyttää myös Urjala. Taulukko 1. Forssan seudun väestö (Sotkatietokanta/Stakes ) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Alueen kuntien yhteistyö on tiivistä. Palveluita on järjestetty seutukunnallisesti mm. terveydenhuollossa ja vapaassa sivistystoimessa. Myös valtionhallinnon viranomaisten toimialue on seudullinen. Seutukunnallisesti on laadittu myös hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia,

7 7 jossa perheväkivaltatyön seudullinen malli nostettiin merkittäväksi toimenpiteeksi. Samanaikaisesti seudulla tuotettiin myös Forssan seudun päihde- ja huumestrategia (2003), mielenterveystyön suunnitelma (2003) ja vanhustyön suunnitelma (2004). Näissä strategioissa ja suunnitelmissa tarkastellaan erityisesti hyvinvointipalvelujen tuottamista seudullisena kokonaisuutena. Yhteinen varhaiskasvatussuunnitelma on tekeillä ja viranomaisyhteistyötä on useilla hallinnon aloilla. Näistä lähtökohdista oli luonnollista rakentaa myös perheväkivaltatyön toimintamalli seudullisesti. 2.4 Forssan seutukunnan tavoitteet hyvinvoinnissa ja turvallisuudessa Forssan seutu on kuulunut aluekeskusohjelmaan vuodesta Tässä yhteydessä aloitettiin Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian luominen vuoteen Tulevaisuuden visiot hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiassa on kirjattu neljälle eri ulottuvuudelle: 1 ) fyysinen ja psyykkinen terveys, 2 ) osallisuus ja yhteenkuuluvuus, 3 )sosioekonominen tila ja 4 ) turvallisuus ja viihtyvyys. Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian tavoitteena on asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen edistämällä ja mahdollistamalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä, lisäämällä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, kohentamalla sosioekonomista tilaa ja huolehtimalla turvallisuudesta ja viihtyvyydestä. Strategiassa eri ulottuvuuksien visiot on kirjattu seuraavasti: Fyysinen ja psyykkinen terveys: Seutukunta tunnetaan aktiivisesta terveyden edistämisestä. Seudun asukkaiden kokema ja mitattu psyykkinen ja fyysinen toimintakyky on parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Osallisuus ja yhteenkuuluvuus: Alueen väestön yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus, suvaitsevaisuus ja keskinäinen huolenpito sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista on lisääntynyt. Lounaishämäläinen henki - ihmiset arvostavat omaa kotiseutuaan ja vievät asioita eteenpäin seudullisesta näkökulmasta ja puhaltavat yhteen hiileen. Sosioekonominen tila: Seudun asukkaat ovat riittävästi koulutettuja ja itsenäisesti toimeentulevia. Turvallisuus ja viihtyvyys: Asukkaat tuntevat ympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi, jolloin tavoitteena on 1 Koettu turvallisuuden tunne seudulla ovat keskeisten kaupunkiseutujen tason yläpuolella 2 Rikollisuuden taso on alle keskeisten kaupunkiseutujen keskitason 3 Yhteisöllisyyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta korostava monipuolinen ja turvallinen asuin- ja elinympäristö

8 8 Turvallisuuden ja viihtyvyyden kriittiset menestystekijät tavoitteiden toteutumiselle ovat: Aktiivinen ja positiivinen turvallisuutta tukeva tiedotusstrategia Varhaisen puuttumisen toimintamallin rakentaminen ja toteuttaminen päivähoidossa, koulussa, poliisin toiminnassa Perheväkivallan toimenpideohjelman toteuttaminen seudulla Poliisin, kriminaalihuollon ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palveluketjujen rakentaminen vankilasta vapautuville Asumissuunnittelussa ja kaavoituksessa huomioidaan yhteisöllisyys-, viihtyvyys- ja turvallisuustekijät, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus sekä Forssan keskustan pikkukaupunkimaisuus Liikenneturvallisuusohjelman toteuttaminen seudulla Turvallisuus ja viihtyvyysulottuvuuden toteutumista seurataan seuraavilla mittareilla: Omaisuusrikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Kotihälytykset Palvelutasotutkimukset ja haastattelut Toimintasuunnitelmien määrä / vapautuneet vangit Parisuhde- ja perheväkivallan ilmiö on yhtenä keskeisenä aiheena seudun strategiassa. 2.5 Tilastotietoja Forssan seutukunnalla esiin tulleesta perheväkivallasta Hanke alkoi nykytilanteen selvittämisestä. Selvitykseen kuului perheväkivaltaa koskevien olemassa olevien tilastojen tarkastelu. Erilaisia tilastoja oli kerätty seudulla poliisin, sosiaalitoimen sekä terveydenhuollon toimesta. Seuraavassa on kuvattu perheväkivallan ilmenemistä Forssan seudulla tilastojen valossa vuodesta 1997 vuoteen Samalla voidaan tarkastella sitä, miten hankkeen aikana ilmiön kuvaaminen kehittyi Poliisin tilastot Seudun poliisiviranomaiset ovat keränneet systemaattisesti tietoa seudun kotihälytyksistä, joita on tehty perheväkivallan takia. Lukumäärät kootaan vuosittain yhteen vuoden viimeisenä päivänä. Kotihälytykset Peruste: Paljastaa perheväkivallan määrän ja laadun paremmin kuin pahoinpitelytilastot ja tuo samalla esille perheiden ongelmia, lasten ja nuorison ongelmien sekä käyttäytymishäiriöiden ja rikollisuuden taustoja. Lapsiperheiden kohdalla antaa usein viittauksia perheen olosuhteiden heikkenemisestä ja syrjäytymisen uhasta. Perheväkivaltatapauksiksi kirjautuneet kotihälytykset ovat kihlakunnan alueella pysyneet noin sadan hälytyksen vuositasolla vuoteen 2002 asti. Kahden viimeisimmän vuoden aikana hälytykset ovat lisääntyneet (Kuvio 1, Taulukko 2).

9 Lukumäärä Vuosi Kuvio 1. Perheväkivaltatapaukset yhteensä Forssan kihlakunta kotihälytyksinä mitattuna Perheväkivallan keskittyy ilmoitusten valossa yllättävänkin voimakkaasti Forssan kaupungin alueelle, jossa tarkastelujaksolla on kirjattu yhteensä 641 tehtävää (Taulukko 2). Samassa jaksossa ympäristökunnista on tullut hälytyskeskukseen 245 vastaavaa tehtävää. Forssan kaupungin asukasluku on jonkin verran suurempi (18104 as ) kuin neljän ympäristökunnan yhteensä (17373 as ). Taulukko 2. Perheväkivallan vuoksi tehdyt kotihälytykset Forssan kihlakunnan eri kuntien alueella Yht. Osoitteita yht. Forssa Tammela Jokioinen Humppila Ypäjä yht Perheväkivaltailmoitukset tehdään myös usein samoista osoitteista (Kuvio 2). Forssasta löytyy runsaasti perheitä (tai paremminkin asuntoja), joihin osoitetuissa kotihälytyksissä on toistuvasti todettu perheväkivaltaa runsaan kahdeksan vuoden aikana. Tehtävien lukumäärä on kuitenkin siinä määrin suuri, ettei perheväkivaltatapausten kasautumaa voida pitää mitenkään poikkeuksellisena. Tilaston mukaan 70 osoitteeseen on tullut kotihälytys kaksi kertaa, kolme kertaa on käyty 31:ssa osoitteessa. Useammin kuin kolme kertaa on käyty 23:ssa osoitteessa. Työryhmä pohti voisiko alussa tehty hyvä interventio vaikuttaa uusintahälytyksiin.

10 Lukumäärä tai enemmän Forssa Tammela Jokioinen Humppila Ypäjä Kotihälytyksiä Kuvio 2. Perheväkivaltailmoitukset samaan osoitteeseen kunnittain Forssan kihlakunnan alueella Kynnys ottaa yhteyttä poliisiin on korkea. Kotona on voinut tapahtua useita väkivaltaisia tekoja, ennen kuin on tehty ensimmäinen kotihälytys. Vain vajaa kymmenesosa väkivaltatapauksista tuli poliisin tietoon joko naisen itsensä ilmoittamana tai muuten (Heiskanen, Piispa 1998). Vastaavia suhdelukuja käyttäen voidaan arvioida, että Forssan seutukunnalla olisi ehkä noin 1000 perhettä, joissa olisi perheväkivaltaa jossain muodossa. Koska useimmiten perheeseen ja lähipiiriin kuuluu useampia henkilöitä, vaikutukset koskevat vieläkin suurempaa joukkoa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi ilmiöllä on merkittävä taloudellinen merkitys. Tilastointitavasta johtuen niistä voi saada vain suuntaa-antavaa tietoa. Kaikki kotihälytykset eivät välttämättä ole tilastoituneet samalla tavalla johtuen hälytyksen vastaanottajan saamasta tilanneselvityksestä. Vuoden 2004 lopulla hälytyskeskustoiminta keskittyi Hämeenlinnaan. Toimintatavat voivat erota verrattuna vanhaan käytäntöön, joten vuoden 2004 ja 2005 tilastot eivät tule olemaan aivan suoraan vertailukelpoiset. Tilastot eivät myöskään kerro perheväkivallan monimuotoisuudesta Sosiaalitoimen tekemät tilastot Forssassa toimii Lastenkoti Kaarisilta, jonka toiminnasta Forssan kaupunki vastaa. Lastenkoti Kaarisilta on aloittanut toimintansa vuonna Perheväkivaltaan liittyen sosiaalitoimi on kirjannut turva-asunnon käyttöä (Taulukko 3). Taulukko 3. Lastenkoti Kaarisillan turva-asunnon käyttö Aikuiset Lapset Aikuiset Lapset Aikuiset Lapset Yht Forssa Muut kunnat yht Käyttöpäivät

11 11 Tilastojen mukaan turva-asunnon käyttö on kasvanut. Vuoden 2002 elokuun jälkeen myös turvaa tarvitsevat ovat käyttäneet Kaarisillan palveluita. Sitä ennen Forssan kaupungilla on ollut yksittäinen turva-asunto vanhainkoti Rimpikodon yhteydessä. Kaarisillan palveluihin on ohjattu lastensuojelun perusteella muiden viranomaisten toimesta, mutta muiltakaan turvan tarpeessa olevilta ei ole käyttöä evätty. Käyttöpäivien nousu johtuu lähinnä toimintatavan muutoksesta. Yhteistyö perhetyöntekijöiden kanssa forssalaisten osalta on mahdollistanut asiakkaiden kokonaistilanteen tarkastelun. Tämän ajan asiakkaat ovat viipyneet turvaasunnossa. Yhteistyö maalaiskuntien sosiaalitoimien kanssa on vielä muotoutumassa Terveydenhuollon tilastot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seudun väestölle kaikki terveyspalvelut. Kuntayhtymän keskeisenä toimintakokonaisuutena on terveydenedistämistyö. Äitiysja lastenneuvoloissa on otettu käyttöön parisuhdeväkivallan seulontakysely vuonna Äitiys- tai lastenneuvoloissa asioivissa perheissä ilmenee haastattelujen perusteella perheväkivaltaa sen jossain muodossa noin viidesosalla (20 %). Ilmiön seuranta ja sen tilastointi on muotoutumassa, mutta sen käyttö on vakiintunut päivittäiseksi työkaluksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että perheväkivaltaa todentavia tilastotietoja on seudulla olemassa melko niukasti. Valtakunnalliset tilastot ovat yhtä puutteellisia, joten kattavan käsityksen luominen on hankalaa, ja tilastointiin tulee jatkossa kiinnittää huomiota. 2.6 Hanketta edeltänyt perheväkivaltatyö seudulla Forssan seudulla Perheväkivalta-projekti lähti terveydenhuollossa ilmenneestä tarpeesta sopia yhteisiä toimintamalleja perheväkivaltatyön kehittämiseksi. Terveydenhuollon kuntayhtymässä aloitettiin vuonna 2002 omana laatuhankkeena perheväkivaltatyön kehittäminen, joka sai nimekseen Älä lyö. Työryhmän koordinoiman hankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli saada aikaan toimintamallit terveydenhuollon eri toimintayksiköihin. Alkuselvityksissä kävi ilmi, ettei perheväkivaltaa osattu tunnistaa. Suunnitelmaa muutettiin selvityksen perusteella. Työryhmä päätti aloittaa perheväkivaltatyön vahvistamisen syksyllä 2002 koulutuksilla. Koulutuksiin kutsuttiin mukaan muut toimialat seutukunnallisesti. Tavoitteena oli luoda valmiuksia eri toimialojen henkilöstölle tunnistaa perheväkivalta. Tarkoituksena oli tiedon saamisen lisäksi muuttaa asenneilmastoa myönteisemmäksi väkivallan uhrien auttamiseksi. Koulutustilaisuuksia järjestettiin kolme, ja niihin osallistui henkilöä / kerta, joista 2/3 oli terveydenhuollon kuntayhtymän työntekijöitä. Koulutuksissa käydyn keskustelun myötä selvisi, että seudun muutkin toimijat kaipasivat yhteisiä sopimuksia toimintatapoihin. Eri työntekijöiden ja sektoreiden taholta viestittiin, että ilmiöstä ei tiedetty kovinkaan paljon. Perhe- ja parisuhdeväkivaltaa ei osattu tunnistaa, ja asiaan puuttuminen oli vaikeaa. Ei ollut tietoa, miten asiakasta voisi auttaa, tai mihin hänet voisi ohjata apua saamaan. Terveydenhuollon kuntayhtymän sisäinen työryhmä ehdotti alueellisen työryhmän perustamista seudulle. Ehdotuksen mukaan sen tehtävänä olisi yhteisten toimintaohjeiden työstäminen sekä seudullinen perheväkivaltatyön koordinointi ja tavoitteena seudullisen toimintamallin luominen perheväkivaltatyöhön. Perheväkivalta oli noussut keskeiseksi myös hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökulmasta. Perusturvallisuusvaliokunnan tehtävänä oli turvallisuus- ja hyvinvointistrategian luominen ja

12 12 kirjaaminen koko seudulle. Tähän valiokuntaan kuului mm. kuntien luottamusmiehiä, eri hallintoalojen johtavia virkamiehiä, terveydenhuollon kuntayhtymän edustus, Kelan edustaja, poliisi, työvoimahallinto ja kriminaalihuolto. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymäjohtaja toimi perusturvallisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Seutukunnalle perustettiin perheväkivaltatyön seudullinen työryhmä ( ). Tämä oli koottu Forssan seudun aluekeskusohjelman alaisuudessa toimivassa perusturvallisuusvaliokunnassa. Työryhmään nimettiin edustus sosiaalitoimesta, päivähoidosta, koulutoimesta, poliisista, lastenkodista, perheasiain neuvottelukeskuksesta, perheneuvolasta, nuorisopsykiatriasta, terveyden edistämistyöstä sekä perusturvallisuus valiokunnan edustus. Myöhemmin työryhmää on täydennetty a-klinikan edustajalla. Ensimmäinen kokoontuminen oli vuoden 2003 keväällä. Silloin kartoitettiin nykytilannetta sekä luotiin yleiset suuntaviivat työlle. Hankeen saatua rahoitusta työryhmästä muodostui luonteva hankkeen projektiryhmä. Yhteys perusturvallisuusvaliokuntaan antoi kanavan seutukunnan johtavien virkamiesten ja päättäjien sitouttamiseen ohjelmaan. 3 HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hankkeen päätarkoitus oli käynnistää alueellinen perheväkivaltatyö. Tavoitteena oli kehittää tukipalveluita erityisesti niille perheille, joissa on jouduttu kohtaamaan perheväkivaltaa. Hankkeen pitkäkestoiset tavoitteet olivat seuraavat: 1. Perheväkivaltatyö tulee osaksi kaikkea asiakastyötä sosiaali- ja terveystoimessa 2. Työmuodot eri toimijoiden välillä on luotu 3. Työntekijöillä on taitoa ja keinot puuttua perheväkivaltaa Hankkeen välittömät tavoitteet 1. Yhteistyöverkoston luominen, toimintatapojen yhtenäisyys 2. Yhteisen näkemyksen luominen siitä, mitä perheväkivalta on. 3. Perheväkivaltaa kohdanneiden henkilöiden auttamiskeinojen kehittäminen Hankeen muotouduttua, käynnistyttyä ja saatua lääninhallituksen rahoitusta, Forssan seutu kutsuttiin valtakunnalliseen Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan Kunnalliset toimintaohjelmat väkivaltasektorille - hankkeeseen Forssan seudun tavoitteet tässä hankkeessa asetettiin niin, että ne tukivat jo alkanutta hanketta. Tavoitteet olivat: 1. Henkilöstön tieto- taito -tason vahvistaminen 2. Tiedottaminen ja yleisen keskustelun aloittaminen 3. Hoitomenetelmien kehittäminen Ennaltaehkäisy Akuutti apu Yksilöhoito Ryhmätoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen

13 13 4 HANKEORGANISAATIO Hankkeen asettaja: Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen vastuuhenkilö: Yhtymäjohtaja Markku Puro Hankkeen yhteyshenkilö ja koordinaattori: Arja Heittola, osastonhoitaja, terveyden edistämisyksikkö Hankkeen ohjausryhmä: Aluekeskuksen perusturvallisuusvaliokunta Hankkeen projektiryhmä: Arja Heittola, osastonhoitaja, FSTKY, terveyden edistämistyö; puheenjohtaja Marketta Heikkilä, päivähoidon johtaja, Ypäjä Kaiju Himanen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Tuula Kallioinen, osastopäällikkö, Forssan sosiaalitoimi ( toukokuu 2004 asti ) Antti Lehti, ylikonstaapeli, Forssan poliisi Jaana Luomala, sosiaalityöntekijä, FSTKY, perheneuvola Päivi Parviainen, psykologi, perheneuvola ( syyskuu 2004 lähtien ) Tarja Nurmi-Niemelä, a-klinikan johtaja FSTKY ( toukokuu 2004 lähtien ) Nina Pajanti-Raudus, erityisluokan opettaja, Jokioinen Merja Peipinen, lastenkodin johtaja, Forssa, Kaarisilta Jukka Saarela, osastopäällikkö, Forssan sosiaalitoimi ( syyskuu 2004 lähtien ) Anna-Maria Silfvenius-Pura, psykologi, FSTKY Raija Vähätalo, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö, FSTKY Hankkeen talouden ja raportoinnin seuranta Hallintosihteeri Anja Myllylä Toimistopäällikkö Sirpa Lähteenmäki 5 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Hankkeen toteuttamisaika Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi rahoitusta Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin tarkoitetusta rahastosta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän hallinnoimalle hankkeelle Pysyvän toimintamallin luomiseksi perheväkivallan ehkäisytyöhön Forssan seudulle 8000 ajalle Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä sitoutui rahoittamaan vastaavan osuuden omana rahoituksena. Hankkeelle anottiin aikataulumuutosta asti jo myönnetyllä rahoituksella. Lääninhallitus hyväksyi muutoksen STH132B päätöksellä.

14 Palvelutilanne hankkeen alussa Perheväkivallan uhreille ja tekijöille tarkoitettuja palveluja Forssan seudulla oli niukasti. Paikallinen lastenkoti Kaarisilta oli aloittanut toimintansa vuonna 2000, ja pystyi tarjoamaan tilapäiseen käyttöön turva-asunnon. Toisaalta, henkilökuntaresursseja ei oltu mitoitettu riittäviksi asiakkaan tilanteeseen puuttumiseksi. Tämän vuoksi asuntoon saattoi hakeutua ainoastaan viranomaisten ohjaamana. Palvelun piiriin pääseminen/hakeutuminen oli muiden viranomaisten tiedossa huonosti. Lähin turvakoti, johon asiakas voi itse hakeutua, on Hämeenlinnassa noin 50 kilometrin päässä. Tieto turvakodin olemassa olosta ei ollut läheskään kaikkien työntekijöiden tiedossa. Perheasiain neuvottelukeskus oli tehnyt työtä väkivaltaa kokeneiden kanssa, mutta resurssit ja koulutus perheväkivaltatyöhön ovat olleet niukkoja. Poliisin ja sosiaalityön välisestä yhteistyöstä oli sovittu, että poliisi toimitti sosiaalityön virka-ajan ulkopuolella kotihälytysten perusteella lastensuojelun tarpeessa olevat lapset lastenkoti Kaarisiltaan. Perheväkivaltatilanteissa poliisi voi ohjata myös muita perheenjäseniä Kaarisillan yhteydessä olevaan turvaasuntoon. Terveydenhuollossa osattiin tunnistaa ja ottaa perheväkivalta puheeksi huonosti. Tietoisuus perheväkivalta-asioista on ollut melko vähäistä. Kysyminen perheväkivallasta riippui paljon siitä, miten tärkeänä työntekijä koki asiaan puuttumisen. Koska perheväkivalta on yleistä, myös osalla työntekijöistä saattoi olla omakohtaisia kokemuksia perheväkivallasta joko lapsuudessaan tai omassa parisuhteessaan. Nämä työntekijän omat kokemukset ja asenteet perheväkivaltaan saattoivat estää toiminnan. Perheväkivallan tekijä osapuolelle tarkoitettuja palveluita ei seudulla ole ollut. Lapsille suunnattuja palveluita on saanut perheneuvolasta. Siellä tehtiin kartoitus asiakaskunnasta v 2003 ja todettiin, että vaikka tulosyynä oli usein lapsen oireet, taustalla oli huomattavassa osassa myös perheväkivaltaa. Koulutoimessa ei ole ollut ohjeistoja, miten toimitaan tilanteissa, jossa oppilas on kokenut perheväkivaltaa tai ollut todistamassa sitä. Siksi koulujen välisissä toimintatavoissa on ollut suuria vaihteluita. Opettajakunta on tuntenut avuttomuutta kohdatessaan näitä tilanteita. 5.3 Alkuselvitys ja hankkeet työn tukena Perheväkivaltatyöhön oli kiinnitetty huomiota melko niukasti koko seudulla ja eri toimijoiden taholta. Tarvittiin työryhmän tekemä alkuselvitys, jonka avulla saatiin tietoja kipeimmin korjausta tai muutosta tarvitsevista osa-alueista. Koska hankkeessa on mukana laaja seudullinen, poikkihallinnollinen ja moniammatillinen toimijaryhmä, tuli työskentely rajata mahdollisimman selvästi ja konkreettisiin asioihin. Hankkeen edetessä oli mahdollisuus laajentaa vaiheittain selvitettäviä osia ja aihealueita. Vuonna 2003 projektiryhmä kävi tutustumassa Porvoossa toteutettavaan perheväkivaltatyöhön. Tutustumiskäynti oli hyödyllinen ja selkeytti myös Forssan seudun suunnitelmaa. Työryhmä kartoitti aluksi nykytilan ja teki suunnitelmat, miten edetään. Jokainen työryhmän jäsen on toiminut oman toimialueensa yhdyshenkilönä. Työryhmän jäsenet edustivat kattavasti seudullista palvelukenttää. Hankkeen seudullisuus näkyi siinä, että jäsenet edustivat tasapuolisesti seudun kaikkia kuntia.

15 15 Vuoden 2003 syksyllä Forssan seutu kutsuttiin mukaan valtakunnalliseen yhteistyöhankkeeseen Porvoon ja Vihdin kanssa. Valtakunnallisen hankkeen projektikoordinaattori alusti perusturvallisuusvaliokunnan kokouksessa aiheesta perheväkivalta ilmiönä, sen aiheuttamista kustannuksista sekä miten perheväkivaltaa voi ehkäistä. Valtakunnallisen hankkeen hankekoordinaattori on toiminut konsulttina ja yhteisten koulutuksien järjestäjänä yhdessä seudullisen työryhmän kanssa. Konsultin kokemus perheväkivaltatyöstä on auttanut seudullisen toimintakokonaisuuden kehittämisessä. 5.4 Tavoitteita toteuttavat keinot Koulutus Yhteinen näkemys oli siitä, että henkilöstö eri hallintokunnissa tarvitsee koulutusta perheväkivalta -ilmiön tunnistamiseen sekä rohkaistuakseen asian puheeksi ottamiseen. Työryhmä laati ensimmäisen seudullisen koulutussuunnitelman. Se aloitettiin perheväkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta. Koulutusten järjestäminen seudullisesti koskien sosiaali- ja terveydenhuollon, seurakunnan ja poliisitoimen henkilöstöä todettiin hyväksi tavaksi edetä. Siellä eri ammattilaiset tapasivat toisiaan, joten tilaisuudet toimivat myös tutustumistilaisuuksina yhteistyökumppaneihin ja heidän toimintaansa. Palautteena on todettu mm. väkivaltatyöhön perehtyminen ja siihen liittyvä koulutus on tarjonnut puitteet ja välineet työlle, ja koulutus antanut uudenlaista rohkeutta puhua väkivallasta asiakkaiden kanssa. Kokemusten mukaan koulutukset edistivät yhteistyötä. Se, että tähän hankkeeseen liittyen voitiin pitää yhteisiä koulutuspäiviä lisäksi porvoolaisten ja vihtiläisten kanssa, toimi erilaisten kokemusten vaihtamisen tilaisuutena. Voitiin oppia toisten kokemuksista. Yhteisiä koulutustilaisuuksia tullaan jatkamaan ja vuosittainen koulutussuunnitelma laaditaan kirjallisena. Painopistealueet vaihtuvat vuosittain. Pohdittavaksi jää, pitäisikö tehdä pitkän aikavälin suunnitelma koulutuksesta kirjallisena. Liite 1: Seudulla toteutunut perheväkivaltaan liittyvä koulutus Työnohjaus Koulutuksien lisäksi vahvistettiin henkilöstön osaamista ja jaksamista järjestämällä työnohjausta terapiatyöntekijöille (5 kertaa), Forssan kaupungin sosiaalityöntekijöille (4 kertaa) ja terveydenhoitajille (2 kertaa). Työnohjauksessa käyneiltä olemme saaneet palautetta: Väkivaltatyötä ei voi tehdä samalla otteella kuin terapiatyötä. Tähän liittyen työnohjaus on tarjonnut uudenlaisia välineitä. Työnohjaus jatkossakin välttämätöntä. Jatkossa on sopimatta, miten rahoitus työnohjaukseen järjestetään, mutta on kuitenkin selvää, että sitä tarvitaan väkivaltatyössä yhtenä keinona henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi Tiedotus Hankkeen alussa työryhmä teki yhdessä paikallislehden kanssa tiedotussuunnitelman vuodelle Työryhmästä valittiin tiedotusvastaava. Lehdelle ehdotettiin valmista runkoa, miten aihetta voisi eri kirjoituksissa lähestyä. Näin päästiin hyvään yhteistyöhön ja lehti sitoutui julkaisemaan neljän kirjoituksen sarjan vuoden aikana. Kirjoituksissa työryhmän

16 16 jäsenet saivat tuoda esille toimialansa näkökulman perheväkivaltatyöhön. Uutisointi tapahtui hyvin näkyvällä tavalla viikonlopun numeroissa. Kirjoitussarjan viimeisessä osassa ( ) oli mukana asiakasnäkökulma. Todellisen väkivaltaa kokeneen henkilön saaminen julkisuuteen oli erittäin hankalaa. Perheväkivallan takia apua hakeneet eivät ole olleet halukkaita tulemaan julkisuuteen edes nimettöminä peläten jotenkin paljastuvansa kirjoituksen perusteella. Liite 2: Perheväkivalta ja tiedotus - Väestölle suunnattu tiedotus Asiakkailta tullut palaute on vahvistanut käsitystä, että lehden välityksellä saatu tieto on rohkaissut yhteydenottoihin avun saamiseksi. Forssan Lehdelle ja paikallisradiolle tiedotettiin koulutustilaisuuksista. Paikallisradio ei reagoinut kutsuihin. Lehdistön kautta hanke sai julkisuutta kokonaisuutena merkittävästi. Paikallislehti on uutisoinut perheväkivaltaa myös yleisellä tasolla ja kirjoituksia oli viimeisen vuoden aikana useita. Sisäisestä tiedotuksesta ei sovittu etukäteen, miten se hoidettaisiin. Tällä tiedotuksella on keskeinen sija, jotta eri toimialat pysyisivät ajan tasalla. Tiedottaminen olisi voinut sujua paremmin ja helpommin, jos sen tavoitteet ja toimintatavat olisi märitelty tarkemmin hankkeen alussa. Parempaan lopputulokseen olisi voitu päästä sopimalla tiedotusvastaavan myös sisäistä tiedotusta varten sekä miettimällä kohderyhmien avainhenkilöt, joiden kautta tieto välitettäisiin. Nykyajan tekniikkaa hyväksi käyttämällä voisi luoda sähköisen verkon kautta osoitteiston perheväkivaltatyön yhdyshenkilöistä, joiden kautta tieto kulkee reaaliajassa eteenpäin. Koska toimitaan seudullisesti, työryhmän jäsenet voisivat toimia oma kuntansa väkivaltaasiamiehenä, joka pitäisi yhteyttä toimipisteisiin väkivaltatyöhön liittyvissä kysymyksissä, seuraisi valtakunnallista koulutusta ym. Sähköpostin käyttö on tehnyt sisäisen tiedotuksen helpommaksi. Eri toimijoiden ohjelmat tulee tietysti olla yhteensopivat, jotta liitetiedostot saadaan mutkattomasti perille. Ohjelmien yhteen sopiminen tuotti jonkin verran ongelmia. Liite 3: Perheväkivalta ja tiedotus Seututason sisäinen tiedotus Valtakunnallinen hanke tuotti oppaan Kenelle lyönnit kuuluvat (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005), jossa esillä myös Forssan seudun työ Ennaltaehkäisy ja varhainen auttaminen Terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvoloissa on otettu käyttöön Sirkka Pertun kehittämä parisuhdeväkivallan seulontalomake vuonna Kaikilta raskaana olevilta (20 30 raskausviikon aikana) ja äideiltä, joilla on noin puolen vuoden ikäinen lapsi, kysytään lomakkeen mukaiset asiat. Jos kyselyn perusteella ilmenee, että perheessä saattaisi olla väkivaltaa, asioista keskustellaan tarkemmin ja perhe ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Neuvola voi ottaa yhteyttä tarvittaessa lastensuojeluun. Jos työntekijälle syntyy huoli perheestä, mutta mitään vakavaa väkivaltaa ei ole vielä ollut, on vaikeampi määritellä, mistä avusta perhe hyötyisi. Tarkemmat sopimukset näiden tilanteiden varalle on tekemättä. Tällä hetkellä seudulla on tarjolla mm. turva-asunto, perheasiain neuvottelukeskuksen tarjoamat palvelut, perheneuvola, psykiatrinen akuuttiryhmä, poliisin antamat palvelut toimivaltansa rajoissa sekä sosiaalitoimen palvelut. Työntekijän harkinnan mukaan asiakas tulee ohjata muiden viranomaisten luo. Tulevaisuudessa on sovittava tarkemmat toimintakäytännöt, jotta asiakas saisi mahdollisimman nopeasti tarvitsemansa avun.

17 17 Perhevalmennuksessa käsitellään perheväkivaltaa yhtenä aiheena, kun puhutaan parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Perheväkivalta on uhka lapsen terveelle kehitykselle ja lapsen kannalta tärkeiden aikuisten välinen väkivalta vaikuttaa aina myös lapsen elämään. Perheneuvolan näkökulmasta riskitilanteita perheväkivallalle ovat vanhempien erokriisit ja lasten huoltoa ja tapaamista koskevat selvittelyt. Erotilanteessa puolisot tuovat ehkä myös helpommin esille toisen osapuolen väkivaltaisuutta. Vanhemmuus on erokriisissä usein heikoimmillaan ja uupuneen, myös yksin lasten kanssa jääneen äidin riski kohdella kaltoin usein erosta oireilevia lapsia on kohonnut. Ohimenevissä, elämäntilanteisiin liittyvissä kriiseissä ilmenevän perheväkivallan työstäminen on kuitenkin helpompaa kuin pitkään jatkuneen ja jo usein perheessä normalisoituneeksi tulleen väkivallan, joka usein ei ole vain vanhempien välistä, vaan myös vanhempien ja lasten välistä sekä lasten keskinäistä väkivaltaisuutta. Toinen ennaltaehkäisyssä keskeinen väkivaltaan liittyvä aihe ovat kasvatuskäytännöt (lapsen rankaiseminen ja kurittaminen). Ruumiillisen kurittamisen ja henkisen väkivallan käytön lopettaminen perheessä kasvatuksen nimissä vaativat usein paljon työskentelemistä. Lapsen ruumiillisen kurituksen kieltävä laki on tullut Suomessa tullut voimaan vasta vuonna 1970 ( Vrt. Ruotsi, jossa em. laki on säädetty vuonna 1864) Tiedotuksen merkitys on keskeinen perheväkivallan ehkäisyssä. Jokaisen paikallislehden kirjoituksen jälkeen yhteydenotot lisääntyivät. Asiakkaat ovat kertoneet, että kirjoituksen jälkeen väkivallasta on keskusteltu myös kotona enemmän. Työryhmä on suunnitellut paikallislehden kanssa yhteisiä palavereja myös tulevaisuuteen, jotta perheväkivaltateemasta olisi tietopohjaisia lehtikirjoituksia. Seutukunnallisissa suunnitelmissa näkyy perheväkivallan ehkäisy. Se on selkeä kannanotto johtavilta virkamiehiltä ja päättäjiltä, miten tärkeänä perheväkivallan ehkäisyä pidetään ja antaa työntekijöille mahdollisuuden kehittää työtä. Käytännön toimintoihin siirtyminen vaatii aikaa. Tarvitaan lisää yleistä keskustelua ja asian esillä oloa esim. tiedotusvälineissä. Työryhmän jäsenillä on mahdollisuus huolehtia siitä, että asia ei unohdu oman alueen toimintasuunnitelmia tehtäessä Kouluterveyskysely 2004 Forssan seudun seudullinen kuntaraportti kertoo, että vuosina 2002 ja 2004 seudullisesti 8.ja 9.luokkalaisista 19 % on kokeneet fyysistä uhkaa molempina tutkimuskertoina. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa olleiden oppilaiden määrä on hieman lisääntynyt 1990-luvun lopulta. Koulukiusatuksi joutui joka kymmenes oppilas. Tiedetään myös, että väkivaltaa käyttävät henkilöt ovat kokeneet sitä usein omassa lapsuudessaan. Edellä esitetyn tiedon pohjalta on tärkeää, että kouluilla ja päiväkodeissa vahvistetaan kaikenlaisen väkivallan ennaltaehkäisyä Lastenkoti Kaarisillan turva-asunnon toiminta käytäntö Kaarisillan toimintakäytäntö perheväkivaltatilanteissa kirjattiin toimintaohjeiksi vuonna Käytännössä turva- asuntoon tuleminen tapahtuu aina jonkin viranomaisen kautta. Viranomainen ottaa yhteyttä virka-aikana sosiaalityöntekijään, joka hoitaa asiaa eteenpäin ja virka-ajan ulkopuolella yhteydenotot tulevat suoraan lastenkotiin. Asiakas ei itse voi suoraan tulla turva-asunnon asiakkaaksi, vaan hänen on ensin oltava yhteydessä johonkin viranomaiseen, joka toimittaa hänet paikan päälle oltuaan ensin yhteydessä sosiaalityöntekijään tai

18 18 lastenkotiin. Periaatteena on, että turva-asunnon asiakkaan tulee olla tarpeeksi hyvässä kunnossa huolehtiakseen itsestään tai lapsistaan. Jos äiti joutuu jäämään pahoinpitelytilanteen jälkeen sairaalahoitoon, tai ei ole muuten kykenevä huolehtimaan lapsistaan, voidaan lapset sijoittaa ns. kriisisijoituksena lastenkotiin. Kun asiakas tulee turva-asuntoon, tehdään hänelle mahdollisimman pian kunnon salliessa tulohaastattelu. Jos vain mahdollista, niin myös lapset haastatellaan tilanteen rauhoituttua. Asiakas kuittaa tulemisensa ja mahdollisesti avaimen ja samalla hän sitoutuu noudattamaan talon järjestyssääntöjä. Jos asiakas on tullut virka-ajan ulkopuolella, hänelle kerrotaan että seuraavana arkipäivänä lastenkodin henkilökunta on yhteydessä sosiaalityöntekijöihin, minkä jälkeen tilanteen selvittäminen alkaa. Tarvittaessa lastenkodin puolesta järjestyy ruoka ja ruokatarvikkeet turva-asuntoon. Asiakasta kuitenkin kannustetaan heti tilanteen salliessa omatoimisuuteen. Lapset voivat turvaasunnossa ollessaan käydä koulua tai olla päivähoidossa mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan. Tilanne pyritään muutenkin normalisoimaan ja tuetaan äidin/isän jaksamista lasten kanssa sekä asioidensa hoitamisessa. Jos asiakas jää pidemmäksi aikaa, voidaan hänen tavaroitaan hakea kotoa yhteistyössä poliisin ja sosiaalityöntekijöiden kanssa Ryhmätoiminta Ryhmätoiminnan aloittamiseksi hankittiin tietoa, mutta saatu tieto oli ristiriitaista. On esitetty näkemyksiä siitä, että toiminnan alkuvaiheessa ei kannata aloittaa ryhmätoimintaa, vaan tulisi keskittyä yksilöapuun. Toisaalta ryhmätoiminnasta on saatu hyviä kokemuksia niillä paikkakunnilla, joissa tämä työmuoto on olemassa. Ryhmätoiminnan aloittaminen on edelleen kesken, samoin keskustelu siitä, kenelle mahdollisia ryhmiä tulisi tarjota ensimmäiseksi. Mahdollisuuksia löytää ryhmien vetäjiä on tutkittu. Useimpien tahojen mielestä toiminta on tarpeellista, mutta nykyisillä resursseilla toiminnan aloittaminen tuntuu mahdottomalta. Paikkakunnan pienuus aiheuttaa myös omia rajoituksiaan. Miten saadaan paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat toisensa, perheväkivallasta kärsineet henkilöt lähtemään ryhmässä puimaan asioitaan. Tämän hetkisenä ajatuksena on vahvistaa yksilötyötä ja suunnata voimavarat siihen. Ryhmätoiminnan aloittaminen tulee ajankohtaiseksi seuraavassa vaiheessa Miehille suunnattu apu Työryhmä kävi tutustumassa miestyöhön Helsingissä (Jussi työ ja Lyömätön linja). Miestyön sisällöllisistä seikoista on käyty myös keskustelua, ja yhteinen näkemys siitä on vasta hahmottumassa. Työryhmä päätti jatkaa pohdiskelua tälle seutukunnalle oikeanlaisesta tavasta lähteä tekemään miestyötä. Tällä hetkellä tutkitaan ajatusta järjestää ensisijaisesti miehille yksilötapaamisia. Mikä olisi oikea työyksikkö, on vielä selvittämättä. Useat väkivallan tekijät ns. tavallisia miehiä, joilla ei ole alkoholiongelmaa tai mielenterveysongelmia. Tällöin esim. A-klinikka ja psykiatrinen poliklinikka eivät välttämättä ole oikeita hoitopaikkoja Työntekijän saaminen miestyöhön ei ole vielä onnistunut, mutta neuvotteluja käydään koko ajan eri vaihtoehdoista. Miestyötä voisi luontevasti jatkossa kehittää osana perheasianneuvottelukeskuksen toimintaa, sillä siellä miesten kohtaamiselle on perinteitä. Asiakkaista 40% on miehiä, mikä on paljon psykososiaalisissa palveluissa. Forssassa se kuitenkin vaatii ehdottomasti toisen työntekijän palkkaamista. Se edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista maksavien kuntien ja seurakuntien osalta. Tavoitteena on asian ratkaiseminen vuoden 2005 kevään aikana.

19 19 Suuriin osa perheväkivallasta kohdistuu naisiin, mutta miehiin kohdistuvaakin väkivaltaa esiintyy. Tämä osa perheväkivaltatyötä on seutukunnalla vielä vastauksia vailla Kirjalliset toimintaohjeet Terveydenhuollon kuntayhtymässä otettiin käyttöön kirjalliset toimintaohjeet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla sähköisessä muodossa. Toimintaohjeissa on käytetty apuna Sirkka Pertun ja Marie Rautavan laatimaa toimintaohjetta (Rautava & Perttu 2002). Ohjeistossa löytyy linkki RAP (Raiskatun akuutti apu) kansion sivuille netissä, samoin ohjeistossa on muita keskeisiä nettiosoitteita. Yhteisen toimintaohjeen lisäksi kaikilta terveydenhuollon kuntayhtymän toimipisteiltä pyydettiin tarkemmat ohjeet omaan työhön kirjallisena. On sovittu, että terveydenhuollon kuntayhtymän oma työryhmä päivittää yhteiset ohjeistot vuosittain. Jokainen toimipiste huolehtii ohjeiston päivittämisestä myös vuosittain ja tieto päivityksestä lähetetään myös työryhmän tietoon. Liite 4: Toimintaohjeet: Perheväkivallan uhrin hoito, FSTKY Yhteistyö Väkivaltatyön koordinointi yhteistyö (väkivaltatyöryhmä) on ollut tärkeää, jopa työn edellytys, koska väkivaltatyötä tehdään monella eri taholla. Toisen työn ymmärrys on lisääntynyt. Jokainen työntekijä tekee väkivaltatyötä omalla persoonallisella työotteella. Mutta avoimen keskustelun kautta voidaan tavoittaa yhteinen näkemys perheväkivaltatyöhön. Hankkeen aikana on syntynyt vähitellen jopa vilkasta keskustelua näistä kysymyksistä. Samalla se on auttanut luomaan yhteisiä tavoitteita. Yhteistyöhön liittyy salassapidon problematiikka ja yksin tekemisestä tinkiminen vaatii opettelua. Yleensä asiakkaalta saa luvan yhteistyöhön joko niin, että eri työntekijät tapaavat asiakkaan yhdessä (verkostotyö) tai niin, että asiakkaalta on saatu lupa neuvotella hänen asioistaan toisen tahon kanssa. Verkostotyön työmuotoa on käytetty jonkin verran muissa pulmatilanteissa, ja se toimii väkivaltatyössäkin, kunhan sen käyttöön harjaannutaan. Perheessä, johon poliisi on saanut hälytyksen ja todennut tapahtuneen väkivaltaa, ja jossa on lapsia, poliisi laatii ja lähettää sosiaaliviranomaisille lastensuojeluilmoituksen. Perheväkivaltatapauksista, joissa ei ole lapsia osallisena, poliisi lähettää ilmoituksen sosiaaliviranomaisille. Poliisi aloittaa tapahtuman esitutkinnan ja voi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon tekijälle, jos uhri sitä hakee. Erityisin perustein, kuten silloin, kun henkilö ei itse voi hakea kieltoa esim. pelon takia, poliisi voi määrätä kiellon ilman pyyntöä. Poliisi neuvoo ja ohjaa uhrin muiden palveluiden piiriin. Perheasiain neuvottelukeskus hoitaa vanhempien välisiä ristiriitoja ja lapsille suunnattua apua on keskitetty perheneuvolaan. Koska perheväkivalta koskettaa koko perhettä, perheasiain neuvottelukeskuksen ja perheneuvolan yhteistyömuodoista tulee jatkossa sopia kokonaisvaltaisen avun saamiseksi perheeseen.

20 20 6 HANKKEEN TULOKSET Hankkeen päätarkoitus oli saada alueellinen perheväkivaltatyö käynnistymään. Tavoitteena oli suuntautua tukipalveluiden kehittämiseen perheille, joissa on jouduttu kohtaamaan perheväkivaltaa. Yhteinen tahtotila, sitoutuminen ja tieto Hanke sitoutti ja vakiinnutti toimintaa. Sen päätarkoitus oli saada alueellinen perheväkivaltatyö käynnistymään. Hanke innosti seudullisen perheväkivaltatyön aloittamiseen. Projektiryhmän jäsenet kokoontuivat säännöllisesti ja eri toimialojen edustajat toimivat yhdyshenkilöinä edustamallaan toimialalla. Hankkeessa muotoutui myös seudullinen verkosto, jonka avulla toimintoja, toimintatapoja ja yhteistyötä yhtenäistettiin. Pääsy valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen kokeilukunnaksi jäntevöitti vielä lisää paikallistason väkivaltatyön toimintamallien rakentamisen aloittamista. Osaamisen vahvistaminen ja yhteinen näkemys perheväkivallasta Hanke mahdollisti koulutuksen järjestämisen seudun eri toimijoille. Ilman hankerahoitusta näin laajojen koulutusten järjestäminen ei olisi onnistunut. Esimerkiksi vuoden 2004 aikana järjestettiin 5 seudullista koulutustilaisuutta. Seutukunnalla koulutuksiin osallistui 343 henkilöä hankkeen aikana. Koulutuksista pyydettiin myös palautetta. Palautteen avulla voitiin todeta, että tarve koulutuksille ja tietoperustan lisäämiselle sekä vahvistamiselle perheväkivallasta ilmiönä oli suuri ja tarpeellinen. Valtakunnallisen hankkeen mukana koulutuksiin osallistui myös Porvoon ja Vihdin toimijoita. Näin voitiin vaihtaa myös kokemuksia laajemmin eri kuntien kesken. Hankkeen aikana järjestettiin työnohjausta terveydenhoitajille, sosiaalityöntekijöille sekä terapiatyötä tekeville. Työnohjauskertoja oli 11 ryhmätyönohjausta. Lisäksi ostettiin kirjallisuutta ei toimijoille. HANKERAHOTITUKSELLA HANKITTU KIRJALLISUUS 1. Kotona turvassa, katkaise perheväkivallan kierre, Pekka Huhtalo, Jarkko Kuhanen, Eero Pyykkö,14 kpl 2. Päänavauksia selviytymineen, väkivaltaa kokeneiden naisten käsikirja, Sirkka Perttu, Päivi Mononen-Mikkilä, Riikka Rauhala, Päivi Säävälä, 30 kpl 3. Perhe, lapset ja väkivaltatyö, Eija Paavilainen, Tarja Pösö 18 kpl 4. Urhea pikkunalle, 4 kpl Kehitettiin työtapoja ja vakiinnutettiin kokeiltuja toimintamalleja Erityisesti poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyötä tarkasteltiin tarkemmin ja täsmennettiin työtapoja. Lastenkoti Kaarisilta teki kirjalliset toimintaohjeet väkivaltaa kärsineiden turva-asunnon asiakkaiden hoitamiseksi. Turva-asunto on käytettävissä ensisijaisesti silloin, kun perheessä on lapsia. Yksikön toiminnassa painottuu lastensuojelun näkökulma. Hankkeen aikana Forssan perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaiden tulosyy - tilastoissa on tapahtunut selkeä muutos. Kun vuonna 2003 perheväkivaltatapauksia oli 3,4 %, niin vuonna 2004 luku oli 11,5 % (valtakunnallisesti 6 %).Tämän merkittävän kasvun taustalla on nähtävissä ainakin kaksi syytä. Hankkeen myötä saatu monipuolinen koulutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot