SISÄLLYS. N:o 175. Laki lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1996 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 175 Laki lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta Laki siviili-ilma-aluksen kaappaukseen syyllistyneiden henkilöiden palauttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n muuttamisesta Laki säätiölain 10 :n muuttamisesta Laki hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetun lain 7 :n kumoamisesta Asetus tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta Asetus saamelaisten koulutusasiainneuvostosta annetun asetuksen kumoamisesta Asetus saamelaisten koulutusasiainneuvostosta annetun asetuksen kumoamisesta (Saamenkielinen käännös) Maa- ja metsätalousministeriön päätös virallisten mittaajien toimintapiireistä Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä N:o 175 Laki lapseksiottamisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan lapseksiottamisesta 8 päivänä helmikuuta 1985 annetun lain (153/85) 22 ja 26, näistä 22, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla (1101/92), muutetaan 10 :n 1 momentti, 14 :n 2 momentti, 17 :n 2 momentti, 18 :n 1 momentin 3 kohta ja 2 momentti, 19, 20 :n 2 momentti, 21, 24 ja 25, 27 :n 1, 2 ja 4 momentti, 28, 29 :n 3 momentti, 34 :n 1, 2 ja 4 momentti, 38, 41 :n 1 momentti, 42 :n 1 momentti, 43 sekä 50 :n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 17 :n 2 momentti, 28 sekä 50 :n 1 ja 2 momentti mainitussa 27 päivänä marraskuuta 1992 annetussa laissa ja 21 osittain muutettuna mainitulla lailla, sekä lisätään 20 :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 27 päivänä marraskuuta 1992 annetulla lailla, uusi 3 momentti, lakiin uusi 41 a, 42 a ja 42 b, 7 lukuun uusi 47 a ja sen edelle uusi väliotsikko sekä lakiin uusi 49 a ja 49 b seuraavasti: 10 Vanhempien suostumus lapseksiottamiseen on annettava sosiaalihuoltolain 6 :ssä (736/92) tarkoitetulle kunnan määräämälle toimielimelle (kunnan sosiaalihuollon toimielin) tai 3 luvussa tarkoitetulle ottolapsitoimistolle. Ulkomailla suostumus on annettava sille, joka ulkoasiainhallinnosta annetun lain (1164/87) 6 :n mukaan voi suorittaa julkiselle notaarille kuuluvia tehtäviä, tai HE 214/95 LaVM 2/96 EV 16/ A

2 580 N:o :n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Tarkemmat säännökset suostumuksen vastaanottamisesta annetaan asetuksella. 14 Jos lapsen aikaisempi vanhempi ennen lapseksiottamista on sopimuksella sitoutunut tai tuomiostuimen päätöksellä velvoitettu suorittamaan elatusapua lapselle, hän vapautuu lapseksiottamisen jälkeen erääntyvien elatusapuerien maksamisesta. Jos elatusapu on vahvistettu suoritettavaksi kertamaksuna, vanhempi vapautuu suorittamasta elatusapua, jos sitä ei ole maksettu ennen lapseksiottamista. 17 Ottolapsineuvontaa antavat kuntien sosiaalihuollon toimielimet sekä ottolapsitoimistot, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan harjoittaa ottolapsineuvontaa. 18 Ottolapsineuvontaa annettaessa on: 3) seurattava sijoituksen onnistumista lapsen etua silmällä pitäen ja, jos sijoitus epäonnistuu, ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin lapsen edun suojaamiseksi; sekä Ottolapsineuvontaa annettaessa ottolapsitoimiston on hankittava asianomaiselta kunnan sosiaalihuollon toimielimeltä lausunto lapsen sekä lapseksiottajan olosuhteista. 19 Kansainvälisen lapseksiottamispalvelun tarkoituksena on: 1) välittää lapseksiottaja, jolla on asuinpaikka Suomessa, sellaiselle alle 18-vuotiaalle lapselle, jolla on asuinpaikka vieraassa valtiossa ja joka tarvitsee ottovanhemmat; 2) avustaa lapseksiottamisen vahvistamiseen liittyvissä toimenpiteissä; sekä 3) auttaa ja tukea lasta ja ottovanhempia, tarvittaessa myös sen jälkeen kun ottolapsisuhde on vahvistettu. Kansainvälinen lapseksiottamispalvelu voi myös välittää alle 18-vuotiaalle lapselle, jolla on asuinpaikka Suomessa ja joka tarvitsee ottovanhemmat, lapseksiottajan, jolla on asuinpaikka vieraassa valtiossa, jos tällainen lapseksiottaminen on lapsen edun mukainen. 20 Erityisenä asiantuntijaviranomaisena on sosiaali- ja terveysministeriön alainen Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunta (lapseksiottamisasioiden lautakunta). Se toimii myös Haagissa 29 päivänä toukokuuta 1993 lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa tehdyn yleissopimuksen (Haagin sopimus) 6 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuna keskusviranomaisena. Lapseksiottamisasioiden lautakunnan kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. 21 Kansainvälistä lapseksiottamispalvelua antavat Suomessa ne kuntien sosiaalihuollon toimielimet ja muut yhteisöt, jotka ovat saaneet sosiaali- ja terveysministeriön luvan tähän toimintaan (palvelunantajat). Palvelunantaja huolehtii Haagin sopimuksen III luvussa tarkoitettuna valtuutettuna toimielimenä niistä sopimuksessa edellytetyistä tehtävistä, jotka lailla, asetuksella tai sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä on sille uskottu. Palvelunantaja saa toimia yhteistyössä ainoastaan sellaisen ulkomailla vastaavassa palvelutehtävässä työskentelevän viranomaisen, järjestön tai muun toimielimen kanssa, jonka lapseksiottamisasioiden lautakunta on hyväksynyt (ulkomainen palvelunantaja). Lautakunta voi peruuttaa hyväksymisen, jos siihen havaitaan olevan syytä. Palvelunantajan tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella. 24 Jos joku, jolla on Suomessa asuinpaikka, aikoo ottaa ottolapseksi alle 18-vuotiaan lapsen, jolla on asuinpaikka vieraassa valtiossa, hänen on pyydettävä kansainvälistä lapseksiottamispalvelua palvelunantajalta. 25 Lapseksiottajan on haettava lapseksiottamisasioiden lautakunnan lupa ennen kuin lapseksiottaminen vahvistetaan Suomessa tai ulkomailla, jos:

3 N:o ) lapseksiottajalla on asuinpaikka Suomessa ja alle 18-vuotiaalla lapseksiotettavalla on asuinpaikka vieraassa valtiossa; tai 2) lapseksiottajalla on asuinpaikka vieraassa valtiossa ja alle 18-vuotiaalla lapseksiotettavalla on asuinpaikka Suomessa. 27 Lapseksiottamisasioiden lautakunta voi myöntää luvan lapseksiottamiseen 25 :n 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jos 1 7 :ssä säädetyt lapseksiottamisen edellytykset ovat olemassa ja kansainvälistä lapseksiottamispalvelua on annettu siten kuin :ssä säädetään. Lapseksiottamisasioiden lautakunta voi myöntää luvan 25 :n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, jos 1 11 :ssä säädetyt lapseksiottamisen edellytykset ovat olemassa ja lautakunnalle on esitetty lapseksiottajan asuinpaikkavaltion toimivaltaisen viranomaisen tai muun toimivaltaisen toimielimen antama lausunto lapseksiottajasta ja hänen olosuhteistaan sekä selvitys siitä, että hänet on todettu kelpoiseksi ja sopivaksi ottovanhemmaksi, että hänelle on annettu tarvittavaa neuvontaa sekä että lapsella on lupa päästä lapseksiottajan asuinpaikkavaltioon ja asua siellä pysyvästi. Lupa on voimassa määräajan, jota ei voida määrätä kahta vuotta pidemmäksi. Lautakunta voi hakemuksesta pidentää luvan voimassaoloaikaa enintään kahdella vuodella kerrallaan saatuaan palvelunantajan sekä kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimiston lausunnon asiasta. Jos lapsi on luvassa mainitussa määräajassa sijoitettu lapseksiottajan luokse lapseksiottamisen tarkoituksessa, luvan voimassaolo jatkuu, kunnes lapseksiottaminen on vahvistettu. Luvan voimassaolo lakkaa, jos lapsi sijoituksen epäonnistumisen vuoksi otetaan pois lapseksiottajan luota. 28 Lapsen vanhemman, joka aikoo antaa alaikäisen lapsensa ottolapseksi, tai henkilön, joka aikoo ottaa alaikäisen lapsen ottolapseksi, on pyydettävä ottolapsineuvonnan järjestämistä kotikuntansa sosiaalihuollon toimielimeltä tai sosiaali- ja terveysministeriön luvan saaneelta ottolapsitoimistolta. 29 Ennen kuin alaikäisen lapseksiottamista koskeva asia otetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, hakijan, jolla on asuinpaikka Suomessa, tulee esittää tuomioistuimelle selvitys siitä, että ottolapsineuvontaa on annettu siten kuin ja 28 :ssä säädetään. Jos kyseessä on 25 :ssä tarkoitettu lapseksiottaminen, hakijan on selvitettävä, että lupa on myönnetty. 34 Lapseksiottamisen vahvistamista koskeva hakemus tutkitaan Suomessa, jos lapseksiottajilla tai lapseksiotettavalla on täällä asuinpaikka. Lapseksiottamisen vahvistamista koskeva hakemus voidaan tutkia Suomessa myös, jos lapseksiotettava tai jompikumpi lapseksiottajista on Suomen kansalainen ja sen valtion viranomaiset, jossa lapseksiottajilla tai lapseksiotettavalla on asuin- tai kotipaikka, eivät ole toimivaltaisia käsittelemään asiaa tai hakemuksen tutkimiselle Suomessa on muu painava peruste. Jos edellä tarkoitetuissa tapauksissa ei ole 29 :n 1 momentin mukaan laillista tuomioistuinta, lapseksiottamisen vahvistamista koskeva asia käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. 38 Jollei 2 momentista muuta johdu, vieraassa valtiossa tapahtunut lapseksiottaminen on ilman eri toimenpidettä pätevä Suomessa, jos kummallakin lapseksiottajalla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikka sanotussa valtiossa tai tämän valtion kansalaisuus taikka jos lapseksiottaminen on pätevä siinä valtiossa, jossa lapseksiottajilla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikka. Vieraassa valtiossa tapahtunut lapseksiottaminen, johon on ollut haettava 25 :ssä tarkoitettu lupa, on ilman eri toimenpidettä pätevä Suomessa vain, jos lupa on myönnetty. Haagin sopimuksen osapuolena olevassa vieraassa valtiossa vahvistettu ja siellä Haagin sopimuksen mukaiseksi varmennettu lapseksiottaminen on 1 ja 2 momentin estämättä ilman eri toimenpidettä pätevä Suomessa.

4 582 N:o 175 Vieraassa valtiossa tapahtunut lapseksiottaminen, joka ei 1 3 momentin nojalla ole pätevä Suomessa, on täällä pätevä vain, jos Helsingin hovioikeus on vahvistanut sen. 41 Helsingin hovioikeus voi vahvistaa vieraassa valtiossa tapahtuneen lapseksiottamisen päteväksi, jos jommallakummalla lapseksiottajalla tai lapseksiotettavalla on lapseksiottamisen ajankohtana ollut asuin- tai kotipaikkansa taikka kansalaisuutensa perusteella sellainen yhteys siihen valtioon, jossa lapseksiottaminen on tapahtunut, että sen viranomaisilla voidaan katsoa olleen riittävä aihe ottaa asia tutkittavaksi. 41 a Vaikka lapseksiottaminen olisi 38 :n 1 momentin nojalla katsottava päteväksi Suomessa, Helsingin hovioikeus voi hakemuksesta vahvistaa, että lapseksiottaminen tunnustetaan Suomessa. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös ottolapsisuhteen purkamista, joka 39 :n 1 momentin nojalla olisi katsottava päteväksi Suomessa. 42 Edellä 38 :n 4 momentissa, 39 :n 2 momentissa ja 41 a :ssä sekä jäljempänä 42 b :ssä tarkoitettua vahvistamista koskeva hakemus tehdään Helsingin hovioikeudelle. 42 a Jos lapseksiottaminen on varmennettu Haagin sopimuksen mukaiseksi, lapseksiottamisella on ainakin ne oikeusvaikutukset, joista Haagin sopimuksen 26 artiklan 1 kappaleessa määrätään. 42 b Jos lapseksiottaminen on vahvistettu Haagin sopimuksen osapuolena olevassa vieraassa valtiossa ja siellä varmennettu Haagin sopimuksen mukaiseksi ja lapseksiottaminen ei tuon valtion oikeusjärjestyksen mukaan ole johtanut lapsen ja vanhemman välisen oikeudellisen suhteen lakkaamiseen, Helsingin hovioikeus voi ottovanhempien tai lapsen hakemuksesta vahvistaa lapseksiottamisen sellaiseksi lapseksiottamiseksi, jonka vaikutuksena on lapsen ja hänen aikaisempien vanhempiensa välisen oikeussuhteen lakkaaminen. Edellytyksenä on lisäksi, että Haagin sopimuksen 4 artiklan c ja d kohdassa tarkoitetut suostumukset on annettu tai annetaan tällaiseen lapseksiottamiseen. 43 Edellä 38 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua lapseksiottamista sekä 39 :n 1 momentissa tarkoitettua ottolapsisuhteen purkamista ei tule katsoa Suomessa päteväksi eikä hovioikeuden tule vahvistaa lapseksiottamista tai ottolapsisuhteen purkamista 41 :n tai 41 a :n nojalla päteväksi, jos tämä johtaisi Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen. Varmentaminen Haagin sopimuksen mukaiseksi 47 a Tuomioistuin, joka on vahvistanut lapseksiottamisen, voi hakemuksesta varmentaa, että lapseksiottaminen on tapahtunut Haagin sopimuksen mukaisesti. Tuomioistuin voi pyytää 1 momentissa tarkoitetussa asiassa lapseksiottamisasioiden lautakunnan lausunnon. 8 luku Erinäisiä säännöksiä 49 a Kunnan sosiaalihuollon toimielimen, ottolapsitoimiston ja palvelunantajan on säilytettävä ottolapsineuvonnan tai kansainvälisen lapseksiottamispalvelun yhteydessä tehdyt tai vastaanotetut ottolasta, hänen vanhempiaan ja ottovanhempiaan koskevat asiakirjat vähintään 100 vuotta niiden laatimisesta. Palvelunantaja voi siirtää 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat sen kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimiston säilytettäviksi, joka on antanut asiassa ottolapsineuvontaa, jos toimielin tai ottolapsitoimisto suostuu siihen. Jos ottolapsitoimisto tai palvelunantaja lopettaa tässä laissa tarkoitetun toimintansa, 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat on siirrettävä sen kunnan sosiaalihuollon toimielimen säilytettäviksi, jolle sosiaali- ja terveysministeriö antaa tehtäväksi ottaa vastaan asiakirjat.

5 N:o Ottolapsella ja hänen huoltajallaan sekä ottolapsen jälkeläisillä on oikeus tarpeellisella tavalla ohjattuina saada tietoja 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista. Tietojen antamisesta voidaan kuitenkin kieltäytyä, jos tietojen antamisesta voi aiheutua vaaraa ottolapsen terveydelle tai kehitykselle taikka jos tietojen antaminen olisi muutoin vastoin ottolapsen etua tai muuta yksityistä etua. 49 b Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa saatujen ja laadittujen asiakirjojen salassapidosta sekä tehtäviä hoitavien vaitiolovelvollisuudesta on voimassa, mitä sosiaalihuollon asiakirjojen salassapidosta ja sosiaalihuollon tehtäviä hoitavien vaitiolovelvollisuudesta säädetään. 50 Sosiaali- ja terveysministeriö voi hakemuksesta myöntää luvan ottolapsitoimiston ylläpitämiseen kuntayhtymälle tai muulle kuntien yhteenliittymälle taikka Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle. Sosiaali- ja terveysministeriö voi, hankittuaan asiasta ensin lapseksiottamisasioiden lautakunnan lausunnon, myöntää luvan kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antamiseen kunnan sosiaalihuollon toimielimelle, kuntayhtymälle tai muulle kuntien yhteenliittymälle taikka Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Jos lapsi on sijoitettu lapseksiottajien luokse ennen tämän lain voimaantuloa, lain 24 ja 25 :ää ei sovelleta, mikäli lapseksiotettava ja lapseksiottajat ovat Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisia ja lapseksiottajilla on kotipaikka jossakin näistä valtioista. Jos lapseksiottamisasioiden lautakunta on ennen tämän lain voimaantuloa myöntänyt luvan lapseksiottamiseen, kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antamista lapseksiottajalle voidaan tämän lain estämättä jatkaa, jos palvelun antaminen olisi mahdollista tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 19 :n mukaan. Lapseksiottamisen vahvistamista koskeva asia voidaan tällöin tutkia Suomessa myös niissä tapauksissa, joissa Suomen tuomioistuin olisi toimivaltainen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 34 :n mukaan. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies

6 584 N:o 176 Laki siviili-ilma-aluksen kaappaukseen syyllistyneiden henkilöiden palauttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain kumoamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan siviili-ilma-aluksen kaappaukseen syyllistyneiden henkilöiden palauttamisesta eräissä tapauksissa 23 päivänä toukokuuta 1975 annettu laki (336/75). 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 213/95 LaVM 3/96 EV 15/96

7 585 N:o 177 Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain 10 luvun 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 29 päivänä huhtikuuta 1988 annetun lain (389/88) 10 luvun 1 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 28 päivänä lokakuuta 1994 annetussa laissa (940/94), seuraavasti: 10 luku Tilintarkastus 1 Soveltamisala Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä on oltava yksi tilintarkastaja. Yhtiösopimuksessa voidaan määrätä, että yhtiössä on useampia tilintarkastajia. Tilintarkastajan valintaan osallistuvat yhtiömiehet voivat lisäksi valita yhden tai useamman varatilintarkastajan. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 220/95 TaVM 1/96 EV 10/96

8 586 N:o 178 Laki säätiölain 10 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä huhtikuuta 1930 annetun säätiölain (109/30) 10 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä maaliskuuta 1987 annetussa laissa (349/87), seuraavasti: 10 Hallituksen on erityisesti huolehdittava säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Varoja ei saa antaa lainaksi seuraaville henkilöille: 1) säätiön taikka kirjanpitolaissa (655/73) tarkoitetulla tavalla samaan konserniin kuuluvan yhteisön tai sanotussa laissa tarkoitetun osakkuusyhteisön yhtiömies, hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai vastaavassa asemassa oleva taikka se, jonka tehtävänä on säätiön tai edellä tarkoitetun yhteisön kirjanpidon tai varojen hoito taikka hoidon valvonta; 2) säätiöön tai 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön tai henkilöön palvelussuhteessa tai muutoin alistussuhteessa oleva; tai 3) edellä 1 kohdassa tarkoitetun henkilön aviopuoliso tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö, veli tai sisar taikka se, joka on häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus- tai lankoussuhteessa taikka sellaisessa lankoussuhteessa, että toinen heistä on naimisissa toisen veljen tai sisaren kanssa. Tämä laki tulee voimaa 1 päivänä huhtikuuta Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 10 :n 2 momentin mukaisesti annettuun lainaan ei sovelleta tämän lain säännöksiä, jos lainaan liittyviä ehtoja ei muuteta tämän lain voimaantulon jälkeen. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Kari Häkämies HE 220/95 TaVM 1/96 EV 10/96

9 587 N:o 179 Laki hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta annetun lain 7 :n kumoamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Täten kumotaan hätäkeskuksia koskevasta kokeilusta 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1257/93) 7. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam HE 111/95 StVM 1/96 EV 18/ A/26

10 588 N:o 180 Asetus tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 Madridissa 27 päivänä kesäkuuta 1989 tehty tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvä pöytäkirja, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 29 päivänä joulukuuta 1995 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu 29 päivänä joulukuuta 1995 Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) pääjohtajan huostaan, tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996 niin kuin siitä on sovittu. 2 Hyväksymiskirjaa jätettäessä Suomi on antanut seuraavat selitykset: Suomi noudattaa 5 artiklan 2 kappaleen b ja c kohdissa mainittuja määräaikoja. Suomi noudattaa 8 artiklan 2 kappaleessa mainittujen lisä- ja nimeämismaksujen sijasta yksilöityjen maksujen käytäntöä. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Ole Norrback (Pöytäkirjassa mainitut sovellutussäännöt ovat nähtävänä ja saatavissa patentti- ja rekisterihallituksessa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.) (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 12/96)

11 589 N:o 181 Asetus saamelaisten koulutusasiainneuvostosta annetun asetuksen kumoamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Opetusministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan saamelaisten koulutusasiainneuvostosta 30 päivänä huhtikuuta 1986 annettu asetus (321/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

12 590 Liite Saamenkielinen käännös Nr 181 Ásahus sámiid skuvlen᪪iidráπis addojuvvon ásahusa gomiheamis Addojuvvon Helssegis 22 beaivve njuk amánus 1996 Oahpahusministeriija ᪪emeannudeamis ásahuvvo: 1 Dáinna ásahusain gomihuvvo sámiid skuvlen᪪iidráπis 30 beaivve cuo ománus 1986 addojuvvon ásahus (321/86) dasa ma á dahkkojuvvon nuppástusaiguin. 2 Dát ásahus boahtá fápmui 1 beaivve cuo ománus Helssegis 22 beaivve njuk amánus 1996 Dásseválddi presideanta MARTTI AHTISAARI Oahpahusministtar Olli-Pekka Heinonen

13 591 N:o 182 Maa- ja metsätalousministeriön päätös virallisten mittaajien toimintapiireistä Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeriö on 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun puutavaranmittauslain (364/91) 5 :n nojalla määrännyt: 1 Virallisten mittaajien toimintapiirit (mittaajapiirit) ovat seuraavat: 1) Helsingin mittaajapiiriin kuuluvat Rannikon, Lounais-Suomen, Hämeen-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusten toimialueet sekä Ahvenanmaan maakunta. Helsingin mittaajapiirin virallinen mittaaja toimii Rannikon metsäkeskuksesta käsin. 2) Kuopion mittaajapiiriin kuuluvat Kymen, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan metsäkeskusten toimialueet. Kuopion mittaajapiirin virallinen mittaaja toimii Pohjois-Savon metsäkeskuksesta käsin. 3) Rovaniemen mittaajapiiriin kuuluvat Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskusten toimialueet. Rovaniemen mittaajapiirin virallinen mittaaja toimii Lapin metsäkeskuksesta käsin. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996 ja sillä kumotaan 17 päivänä syyskuuta 1991 virallisten mittaajien toimintapiireistä annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös (1206/91). Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Elisa Kumpula

14 592 N:o 183 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä ministeriön päätöksistä Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/80) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/93): Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto on antanut seuraavan päätöksen: Päätöksen nimi n:o antopäivä voimaantulopäivä kumotaan MMM EEOp tuoreen naudanlihan tuonti Yhdistyneestä kuningaskunnasta... 2/TUONTI/ Edellä mainittu päätös on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston määräyskokoelmassa. Päätös on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosastosta, osoite Kluuvikatu 4 A, Helsinki, puhelin (90)1601. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1996 Apulaisosastopäällikkö Olli Sorvettula Nuorempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen

15 593 N:o 184 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus eräistä päätöksistä Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 17 päivänä lokakuuta 1980 annetun asetuksen (696/80) 2 b :n nojalla, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1364/93): Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavat päätökset: Päätöksen nimike MMMp määräyskokoelman n:o antopäivä voimaantulopäivä MMMp rehun lisäaineista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 20/ MMMp rehuseoksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 21/ MMMp tietyistä eläinten ruokintaan käytettävistä tuotteista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 22/ MMMp haitallisista aineista ja eliöistä rehuissa annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 31/ Edellä mainitut päätökset on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Päätökset ovat saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite Liisankatu 8, PL 250, Helsinki, puh. (90) Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1996 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Päivi Mannerkorpi

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996