Hyvin startattu teemakausi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvin startattu teemakausi"

Transkriptio

1 Nada-Suomi ry jäsenkirje Hyvin startattu teemakausi Eikä poikkeamia ole näköpiirissä On ilo todeta heti tähän alkuun, että teemakausi-idea on ollut loistava idea! Tilannetta parantaa vielä sekin, että kiitos ideasta kuuluu jäsenistölle. Teille, jotka olitte paikalla ideoimassa viime vuonna loppukesästä Kesäharjulla, ihanille jäsenkirjeeseen kirjoittaneille sekä seminaariin osallistuneille. Joku sanoisi, että Nadassa on hyvä meininki. Nadasta ja hyvästä meiningistä tuleekin mieleen puheenjohtajamme Pekka. Hän tapasi Nada-Tanskan pj:n Lars Wiinbladin perheineen heidän Suomen pääsiäisvisiitillään. Ohjelmaan kuului muun muassa avantouintia, mutta olivat puheenjohtajat ehtineet keskustella myös nada-asioista. Nada-kevätseminaarin tervetulopuheessaan Pekka totesi asioiden olevan mallillaan myös pohjoismaatasolla eli seminaarit tai edes yhdistys eivät kuulu esimerkiksi Nada-Tanskan arkeen. Hyvä Suomi, hyvä me! Onnekkaasti yhdistyksellä riittää innostunutta jäsenistöä ja lisäksi Nada-Suomen hallitus täydentyi parilla uudella innostuneella ja mukavalla jäsenellä, samoin on käynyt yhteyshenkilöiden kohdalla sivulta 11 löydät molempien porukoiden yhteystietoja. Tässäkin jäsenkirjeessä on taas useampia jäsenten kirjoittamia juttuja. On ilo lukea teidän kokemuksista ja innostua kanssanne. Tälläkin kertaa luettavana on vaikuttavia tarinoita muun muassa lasten painajaisten helpottumisesta, miten nada toimii mielenterveyspoliklinikalla ja asiakkaiden perehdyttäminen nada-hoitoon. Täytyy sanoa, että monessa paikassa nadalla menee tosi hyvin ja parasta on, että se tarttuu! Lisää juttuja syksyn jäsenkirjeessä, psykiatrian ja mielenterveyden teemavuosi jatkuu! Kuulemiin ja näkemiin kanssanne, Sisältö Hyvin startattu teemakausi, Nada- Suomen toimittajan terveiset 1 Akupunktiota lapsille 2 Kokemuksia nadasta 3 Tulevia tapahtumia: Nada-syysseminaari Nada-Euro konferenssi 4 Korva-akupunktio Kuusamon mielenterveyspoliklinikalla 5 Nada-hoitoon panostaminen, tiedottamisen ja asiakkaan perehdyttämisen tärkeys 6 Nada-kevätseminaari 2013, yhteenvetoa 8-10 Yhteystietoja 11 Muutoksia Nada-Suomen toiminnassa 12 kesän terveisin Elisa

2 2 Akupunktiota lapsille Työskentelen erityisperhetyöntekijänä Turussa Perhekuntoutuskeskus Lausteella. Teen töitä perheiden kanssa, joten asiakaskunnan ikäjakauma on vauvasta aikuisiin ihmisiin. Korva-akupunktio aloitettiin laitoksessamme toimestani vuonna 2008 käydessäni ensimmäisen 5-pisteen korva-akupunktiokurssin. Tuosta vuodesta saakka asiakkaat ovat säännöllisesti voineet osallistua niin ryhmiin kuin yksilöhoitoihinkin. Tulokset ovat olleet todella loistavia ja kannustavia. Moni asiakas on kokenut saaneensa korvaamatonta hyötyä akupunktiosta. Tämä on auttanut jatkamaan ja opiskelemaan lisää. Viimeisenä valloituksena olen opetellut kehoakupunktion käyttöä. Olen hyvin vaikuttunut akupunktion tehosta ja olen saanut hoitaa laajasti myös omaa ystäväpiiriä. Tässä kuvassa hoidetaan kurkkukipua Akupunktion käyttöä lapselle kokeilin heti saatuani ensimmäisen kurssin käytyä. Ensimmäinen lapsiasiakkaani oli oma poikani. Myöhemmin uskaltauduin kokeilemaan korva-akupunktiota ystäväpiirin lapsille ja sitä kautta myös työpaikalla. Nyt akupunktion käyttö lapsille on jo tuttua, vaikka pääsääntöisesti asiakkaani edelleen ovat aikuisia. Lapsilla akupunktiohoidon syyt ovat liittyneet levottomuuteen, vilkkauteen, koliikkiin tai uniongelmiin. Pienille vauvoille ja taaperoille olen käyttänyt magneetteja korvan taakse. Hoito on aloitettu hieromalla kevyesti lapsen korvia vanhemman läsnä ollessa. Kun lapsi tottuu kosketukseen niin olen sujauttanut magneetin paikoilleen. Lapsista näkee hyvin nopeasti sen, voiko magneetin jättää paikoilleen vai häiritseekö se liikaa. Vanhemmat ovat osallistuneet hoitoon siten, että heidän tehtävänään on ollut tarkkailla lapsen olotilaa, ihoa ja sitä, onko magneetti paikoillaan. Leikki-ikäisille lapsille olen laittanut myös korvakuulia. Kuulien laitto on helppoa jos lapsi saa ensin tutkia esim. oman käden päällä kuulaa. Vanhemmat ovat tässäkin kohtaa olleet avainasemassa tarkkaillen ihoa ja sitä, että kuulat pysyvät korvissa. Korvakuulien käytön aloitin poikani kohdalla, koska hän heräili usein öisin ja näki painajaisia. Kuulat tulivat vuorotellen shenmen+sydän tai shenmen+maksa joskus lisäsin kehkopisteen. Tulokset näkyivät nopeasti ja olivat hämmästyttäviä. Niin painajaiset kuin yöheräämisetkin loppuivat neljän viikon hoidon jälkeen ja pysyivät poissa kuukausia. Nyt lähestulkoon 30 hoitoa takanapäin voin lämpimästi suositella lasten uniongelmiin korvakuulia. Robin 11v: Kuulat autto oikeestaan heti. Ne rupes rauhottaan, kun mä menin nukkuun. En heränny enää yöllä. Kaverit kysy koulussa, mitä noin on. Mä vastasin vaan et akupunktiokuulia, kun mä nään pahoja unia. Mä otan niitä nyt enkä herää enää yöllä. Lapsen suusta kuulee totuuden. Lapsi ei ole vielä muodostanut ennakkokäsitystä tai oletusta siitä, mitä akupunktio on ja miten se tehoaa. Lapsi ei ole akupunktion suhteen myöskään median mielipiteen vaikuttama. Lapsi kertoo heti hoidon alussa eleillä ja ilmeillä soveltuuko hoito. Hoidon jälkeen saa akupunktion antaja yleensä palautteen välittömästi. Lapsi on asiakkaista kiitollisin, mutta myös rehellisin. Perhekuntoutuskeskus Lauste on yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluiden asiantuntija. Meillä työskentelee 150 lastensuojelun, erityisopetuksen ja perhekuntoutuksen ammattilaista, jotka päivittävät jatkuvasti osaamistaan ja hyödyntävät alan uusia innovaatioita. Toimintamme ohjenuorana on lapsen hyvinvointi. Kannustavin terveisin Tanja Leino

3 3 Kokemuksia nadasta Ihan aluksi on pakko kertoa yleisesti kohderyhmän erilaisuudesta: olin antanut akua aikaisemmin monen vuoden ajan pääsääntöisesti päihde -/ lääkeriippuvaislle asiakkaille, kuntoutuksessa Oulunkylän ensikodissa. Reilu vuosi sitten sain alkaa antamaan hoitoa lähisuhdeväkivallan johdosta turvakotiin hakeutuneille asiakkaille. He ovat kriisin eri vaiheissa turvakodissa ollessaan. Lisäksi heillä voi olla fyysisiä sekä psyykkisiä sairauksia ja usein ovat traumatisoituneet pitkään jatkuneista tilanteista ennen hakeutumistaan turvakotiin. Palaute päihdekuntoutujilta oli pääsääntöisesti sanallisesti hyvin niukkaa, ihan ok - tyyliin, jotkut sitten halusivat sielläkin hoitoa säännöllisesti ja sen saattoi tulkita positiiviseksi kokemukseksi. Palaute turvakodin asiakkailta on ollut ihan toisenlaista. He kuvaavat kokemuksiaan sanallisesti paljon "värikkäämmin". Esimerkiksi: olo on aivan kuin olisi Moskovan pääkadulla ja yhtäkkiä hoidon alettua pauhu hiljeni ja pää selveni. Toinen asiakas kertoo, että hoidon aikana hän ei vaan pysty ajattelemaan ollenkaan puolison hänelle tekemiä ikäviä asioita. Monet kuvaavat että huolet valahtavat voimakkaasti päästä alaspäin tai kuin muurahaisia vilisisi pään sisällä. Eräällä pienen vauvan äidillä oli selän alueella leikkausta odottava vamma johon hän joutui syömään säännöllisesti kipulääkkeitä. Akupäivinä hän sai jättää ainakin yhden annoksen kipulääkkeitä ottamatta ja sai nukuttuakin paremmin. Toisella kahden pienen pojan äidillä oli selkärankareuma, kova lääkitys ja ajoittain kovat kivut. Ottaessaan akua säännöllisesti hän sai apua myös kipuihinsa. Rentoutumisen ja levollisen olon kaikki kertovat kokevansa, samoin syvemmin nukkumisen. Magneetteja olen laittanut turvakodin lapsille, kaiken ikäisille. Pääsääntöisesti kaikki ovat nukkuneet paremmin. Muutamat jo kouluikäiset ovat saaneet avun painajaisiin. Eräs yhdeksän vuotias poika näki painajaisia lähes joka yö, mutta magneettien myötä ne loppuivat. Tarina kertoo myös, että muutettuaan omaan kotiin he olivat äidin kanssa kulkeneet turvakodin ohi ja poika oli sanonut äidille: Tuolla on se paikka jonne jäi mun painajaiset. Eräs alle kouluikäinen tyttö lopetti magneettien laiton jälkeen yöhuutamisen, joka oli siihen mennessä jatkunut kuukausia. Näiden kerrottujen kokemusten johdosta motivaationi hoidon antamiseen on noussut ihan uudelle tasolle. Terveisin Leena Forss

4 4 Syysseminaari Helsingissä Syksyn seminaarimme luennoitsijana on Kajsa Landgren Ruotsista. Kajsa on sairaanhoitaja, akupunkturisti ja väitellyt tohtoriksi hoitotieteistä. Hänellä on myös oma kiinalaisen lääketieteen koulu Helsinborgissa Kajsa on ollut maailmalla kysytty luennoitsija nadasta ja psykiatriasta - tämä on syksynkin luennon ja päivän teema. Kajsa on kirjoittanut korvaakupunktiokirjan Örönakupunktur, joka pari vuotta sitten on myös käännetty englanniksi. Jos eurooppalainen korva-akupunktuuri kiinnostaa, on se oiva opus tutustuttavaksi! Kirjassa on myös oma lukunsa Nadamenetelmästä. Nada-Euro konferenssi Itävallassa Tämän vuoden Nada-Euro-konferenssin ohjelma on mielestäni paras aikoihin. Ohjelmasta löytyy varsin ajankohtaisia ja myös uusia teemoja, kuten nada päihteitä käyttävillä raskaana olevilla äideillä, magneetit ja adhd, vieroittautuminen bentsodiatsepiineista nadalla, nada sota-alueilla, tutkimuksista sekä muutamia hoitopaikkaesittelyjä. Ohjelmassa on lisäksi keskustelu paneeleja, jossa käsitellään nadaa ja sosiaalipsykiatriaa eri näkökulmista sekä nadan uusista aluevaltauksista. Tarkempi ohjelma ja lisää konferenssista tämän linkin takaa: Jos varsinainen ohjelma kuulostaa erinomaiselta niin siltä kuulostaa myös perjantain iltaohjelma. Tiedossa on juhlat Schlossbergin huipulla, modernissa ravintolassa ikkunamaisemana koko kaunis Graz. Tässä muutama kuva ravintolasta ja maisemasta: Nada-Euro-konferenssin sattuessa tälle vuodelle tulee vuodesta oikein vilkas Nada-vuosi. Konferenssista kiinnostuneet, voitte olla yhteydessä: misan.zilliacus(at)gmail.com.

5 5 Kokemuksia nadasta Kuusamon mielenterveyspoliklinikalla Työskentelen Kuusamon mielenterveyspoliklinikalla sairaanhoitajana. Potilas-aineisto vaihtelee lievistä lyhyistä mielenterveysongelmista/kriiseistä--masennuksesta-- psyykoositasoisiin ja pitkä-aikaisiin potilaskontakteihin. Työpäiväni koostuu asiakasvastaanotosta/ yhteistyökumppaneiden kontakteihin/asiakkaiden asioiden selvittelyyn. Olen aloittanut Nadan-viidenpisteen akupunktionhoidon antamisen Yksikössämme on kuusi korvaakupunktiotaitoista. Annamme jokainen omalla tavallamme yksilöhoitoja itse pidän ryhmämuotoista hoitoa. Jokainen yksilöhoito on asiakkaan ja hoitajan välinen tapahtuma. Itse pidän ryhmää 1 x viikko. Toteutan myös yksilöhoitoja muiden hoitajien asiakkaille sopimuksesta. Muut hoitajat varsinkin depressiohoitaja perusterveydenhuollossa käyttää kuulia. Oma ryhmäni toimii perjantaisin klo alkaen, työyhteisön ulkopuolella olevassa ryhmätilassa. Asiakkaat makaavat jumppapatjoilla lattialla, heillä on tyynyt ja peitot/he ovat tykästyneet tähän. Muutamia voi istuakin useimmiten heillä on nivel-selkä-tai muita ongelmia makuulle menemisen esteenä. Käytän musiikkia apuna, sulkemalla ulkopuolelta tulevan melun ja häiriöt. Yksilökäynneillä hoitotilanne on useimmiten musiikiton jos työtilassani on hiljaista. Olen toteuttanut menetelmää työpaikan ulkopuolella muutaman kerran koulutustilaisuuksissa ja mielenterveysasiakkaiden virkistysleirillä. Näissä tilanteissa se on toiminut hyvin. Leirillä toteutin hoitotilanteen illalla ja asiakkaat sekä henkilökunta olivat tyytyväisiä. Palaute oli positiivinen 1 osallistujaa lukuun ottamatta. Tällä hetkellä itselläni on työnantajan tuki hoidoille, hoidamme myöskin toisiamme oirekohtaisesti, esim. päänsärky, nenäonteloongelmissa, stressiresktioissa ja vaihdevuosiongelmissa. Asiakkaani kokevat korva-akupunktion eri tavoin. Muutama asiakas ei ole kokenut mitään, eivätkä halua jatkaa. Suurin osa kokee sen rauhoittavaksi. On vaikea sanoa millaiset asiakkaat hyötyisivät eniten. Itselläni on ryhmässä kipu-, tinnitus-,masennus-,psykoosista toipuneita asiakkaita. Kipupotilaat varsinkin tules-oireita sekä fibromyalgiasta kärsiviä. Asiakkaat jotka jatkavat hoidoissa käymistä eivät näe haittoja olleenkaan. Hyötyinä he kokevat parantuneen elämänlaadun. Univaikeudet ovat vähentyneen tai poistuneet kokonaan. Rentoutuminen stressitilanteissa hallitumpaa, vaihdevuosi oireet lieventyneet ja jopa hävinneet kokonaan. Kivut ovat vähentyneet jonka vuoksi he ovat voineet vähentää kipulääkitystä. He kuvaavat olevansa virkeämpiä ja levollisempia. Stressinhallinta- ja keskittymiskyky ovat parantuneet. Muutama asiakas on kokenut liian virkeää olotilaa ja mielessä nousseiden asioiden häirinneet parinpäivän ajan arkea. Depressiohoitaja perusterveydenhuollossa on kokenut asiakkaidensa saaneen rauhallisuutta, unen parantumista, ahdistuneisuuden lieventymistä. Päihdehoitajamme eivät ole nyt käyttäneet aku-hoitoja. Itse koen menetelmän vaihtoehtona levottomuuden, ahdistuneisuuden, keskittymisvaikeuksien hoidossa ja unihäiriöissä. Mielenterveysasiakkaat joilla kipuiluja tuntuvat hyötyvän enemmän. Ryhmäni on kokoontunut useamman vuoden ajan ja he hyötyvät myöskin toistensa tapaamisesta, säännöllisyydestä ja arvokkuudesta = heitäkin varten on jotain/välittämistä. Osalla ryhmä on ainoa kontakti vuosikontrollin lisäksi hoitojärjestelmään. Itse olen edelleen innostunut Nadasta, tuon sitä välillä esille vähän liiankin innokkaasti. Toteutan hoitoa jos asiakas on halukas, kertoessani hänelle/heille mitä hoito tarkoittaa. Haittoja en ole vielä tavannut, itselleni ei ole sattunut pyörtymisiä eikä muitakaan negatiivisia oireita hoitoa antaessa, eikä kukaan ole kertonut voineensa erityisen huonosti. Asiakaskontaktin aloitukseen ehkä tarjoan ensin akupunktiovaihtoehtoa/lääkehoito sitten. Depressiohoitaja kertoi että hänellä on asiakkaita joille lääkityksen aloitus on voitu kokonaan unohtaa. esim. univaikeuksissa ei ole tarvinnut aloittaa lääkitystä.

6 6 Tällä hetkellä olen tyytyväinen, aina etsin uusia mahdollisuuksia ja olemmekin keskustelleet nuorista/kuulahoitoja. Menetelmä on minulle sopiva, tietenkin aina haluaisi lisää tietoa esimerkiksi kivunhoidon tehostamisesta käyttämällä muitakin pisteitä/esteettinen aku-hoitokin kiinnostaisi. Olen käyttänyt akupunktiohoitoa asiakkaille joista olen aistinut ahdistuneisuutta liittyen tapaamiseen/vaikean asian läpikäymiseen jos he ovat hoitoon suostuneet. Nämä tilanteet ovat olleet kokemuksieni perusteella antoisia, asiakas rauhoittuu ja kykenee kertomaan asioistaan. Keskustelu ja aku-hoito eivät aina ole OK, mutta kokeilla kannattaa. Oikein stressaantunut, pelokas ja ahdistunut asiakas on mielestäni rauhoittunut, ollut lähtiessään luottavaisempi omasta selviytymisestään. Negatiivinen kokemus keskustelun ja aku- hoidon yhdistämisestä oli asiakas joka tuotti liikaa asioitaan, kykenemättä hallitsemaan purkaustaan josta hän koki haittaa, häpeämisen kautta kesti jonkin aikaa asioissa etenemisen (psykoottistasoinen masennus). Itselläni on este psykoosi-oireista kärsivien kohdalla, heille en ole oikein edes uskaltanut esittää hoitoa. Ryhmässä minulla on muutama psykoosista toipuneita asiakkaita. Kuulumisiin, Tuula Muhonen Nada-hoitoon panostaminen, tiedottamisen ja asiakkaan perehdyttämisen tärkeys - Sun pitää kokeilla monta kertaa hakeville asiakkaille on kokemus avun saamisesta. Asiakkaat tuovat esiin konkreettisia kokemuksiaan, kuten sitä kuinka ovat saaneet helpotusta unettomuuteen, rauhattomuuteen ja keskittymiseen. Yhtä lailla olen huomannut yhteisiä ajatuksia niillä asiakkailla jotka suhtautuvat negatiivisesti akupunktiohoitoon. Eniten epävarmuutta asiakkaissa herättävät akupunktion vaikutukset tai tarkemmin sanottuna sen vaikuttamattomuus. Viimesyksyisen akupunktiokoulutuksen aikana kiinnitin ilmiöön erityisesti huomiota ja pohdimme koulutuksessa miten asiakkaiden asenteisiin ja ennakkoluuloihin voisi vaikuttaa. Sovimme että lähden kokeilemaan tiedottamisen, motivoimisen ja räätälöidyn intensiivisen akupunktion vaikutuksia asiakkaiden asenteisiin. Päivätoimintakeskus Mestan vakituisista päivittäisistä kävijöistä suurin osa oli tietoinen päihdepoliklinikan akupunktioryhmistä ja suuri osa oli kokeillutkin hoitoa. Keräsin tietoa asiakkailta siitä mitkä asiat vaikuttavat siihen että he eivät halua akupunktioryhmään osallistua. Osallistuin Nadan järjestämään viiden pisteen korvaakupunktio koulutukseen syksyllä Koulutus antoi hyvät valmiudet hoitaa asiakkaita myös akupunktio menetelmillä ja lisäksi koulutuksessa oli riittävästi aikaa pohdintaan ja reflektioon. Olen ollut kiinnostunut akupunktiosta jo vuosia ja seurannut kokeneempien työntekijöiden akupunktiotyöskentelyä. Asiakkaiden näkökulmat korvaakupunktion tuomiin hyötyihin ovat jääneet mieleeni eri hoitotilanteissa. Olen kiinnittänyt huomiota lukuisten asiakkaiden tyytyväisyyteen ja siihen kuinka paljon akupunktioon hakeutuvia asiakkaita on. Mielenkiintoa on kuitenkin myös herättänyt useiden asiakkaiden negatiivinen suhtautuminen akupunktiohoitoon päihdehuollossa. Työskentelin vielä viime talvena Helsingin kaupungin Pohjoisen päihdepoliklinikan päivätoimintakeskus Mestassa Maunulassa. Sittemmin olen aloittanut työskentelemään Idän päihdepoliklinikalla Vuosaaressa. Molemmilla päihdepoliklinikoilla on tarjolla viiden pisteen korvaakupunktiohoitoa ryhmässä useita kertoja viikossa. Yhteistä näissä toimipisteissä säännöllisesti akupunktiohoitoa

7 Asiakkaiden kertomia syitä olivat että akupunktiosta ei ole apua, sillä ei saavuta odotettua hyvää oloa, pelko neuloista aiheutuvasta kivusta, epäluulo vaihtoehtoisia menetelmiä kohtaan ja jopa epäuskoisuus johonkin woodoo toimintaan. Silmiinpistävän suuri määrä asiakkaista oli kumminkin kiinnostunut akupunktiosta, mutta kokevat ryhmässä istumisen hiljaa ahdistavana ja tiettyihin hoitoaikoihin sopeutumisen haastavana. Päivätoimintakeskus Mestassa panostimme työntekijöiden kanssa akupunktiohoidosta tiedottamiseen, informaation aktiiviseen jakamiseen, väärinkäsitysten oikaisemiseen ja avoimeen keskusteluun aikaisempaa painokkaammin. Annoimme myös kaikille asiakkaille mahdollisuuden kokeilla akupunktiota päivätoimintakeskuksen aukioloajan puitteissa spontaanisti silloin kun siltä tuntui. Madalsimme kynnystä hakeutua akupunktiohoitoon antamalla yksilöakupunktiota ja tarjoamalla aktiivisesti magneetteja ja korvakuulia neulakammoisille. Kolmen asiakkaan kanssa kokeilimme intensiivisen akupunktion vaikutuksia. Pyysimme työparini kanssa mukaan kokeiluun kolme sellaista asiakasta joilla oli vahva epäily akupunktiohoidon toimivuudesta ja aikaisempi negatiivinen kokemus ryhmistä. Intensiivinen akupunktiohoito tarkoitti heidän kohdallaan, että annoimme akupunktiohoitoa heille yksilöhoitona kolmena-viitenä päivänä viikossa noin kolmen kuukauden ajan ja kävimme heidän kanssaan jatkuvaa pohdintaa kokemuksista ja siitä minkälaisia tuntemuksia akupunktio herättää. Asiakkailla oli erilaisia toiveita ja tavoitteita akupunktion vaikutusten suhteen kuten retkahduksen ehkäisy, syvempi uni ja saada apua hengitystie ongelmiin sekä yleisen terveyden kohentamiseen. Jakso oli erittäin valaiseva ja merkittävä ammatillisesti. Työntekijänä pääsin seuraamaan pidemmällä aikavälillä samojen henkilöiden hoitoa ja sen edistymistä. Samalla pääsin harjoittelemaan neulatekniikkaa ja myös työparini sai uutta intoa omaan työskentelyynsä. Päivätoimintakeskus Mestan asiakkaiden asenteet akupunktiohoitoa kohtaan muuttuivat merkittävästi. Nekin asiakkaat jotka edelleenkään eivät halunneet säännöllistä akupunktiohoitoa suhtautuivat nyt myönteisesti, huomaavaisesti ja kannustavasti niitä asiakkaita kohtaan, jotka hoitoa halusivat. Asiakkaat jakoivat avoimesti kokemuksiaan ja alkoivat kannustaa uusia asiakkaita myös kokeilemaan. Kuulimme yhä useammin asiakkaiden suusta lauseen Sun pitää kokeilla akupunktiota monta monta kertaa ennen kuin tiedät mitä siitä voi saada. Ryhmiin hakeutuminen lisääntyi, mutta erityisesti huomattavaa oli kuinka tietoisuus siitä, että akupunktion vaikutukset voivat tapahtua elimistössä ilman, että vaikutukset tuntuvat kehossa lisääntyi. Intensiiviseen akupunktiohoitoon osallistuneet henkilöt jatkoivat akupunktiohoitoon hakeutumista vielä helmikuun jälkeenkin. Yksi heistä ei kokenut intensiivisestä akupunktiosta suurempaa apua omiin unettomuus haasteisiinsa, mutta ei myöskään enää suhtautunut negatiivisesti vaan enemmänkin positiivisen toiveikkaasti. Toinen asiakas koki erityisesti magneeteista saaneensa apua hengittämiseen ja nukkumiseen. Kolmas asiakas koki saaneensa korvaamatonta apua intensiivisestä akupunktiohoidosta. Hän havaitsi korva-akupunktion ehkäisevän tehokkaasti retkahdukset ja koki myös hyötyneensä siten. Hän kertoi huomaavansa kehossaan positiivisia vaikutuksia ja rentoutumiskyvyn lisääntyneen. Unen laatu parani hänen kokemuksensa mukaan merkittävästi ja kesken yötä heräily loppui lähes kokonaan ensimmäisten hoitoviikkojen jälkeen. Totuus on se, että akupunktiohoito ei kiinnosta tai motivoi kaikkia. Se on yksi hyvä menetelmä muiden joukossa auttaa asiakkaita heidän päihdeongelmassaan. Työntekijänä ymmärrän nyt sen miten tärkeää tiedottamiseen ja asiakkaan perehdyttämiseen panostaminen on. Meillä hoitoa antavilla henkilöillä on suuri merkitys asiakkaan motivoinnissa ja hyötyjen sanoittamisessa. Akupunktiohoito ei saisi olla jotain mystistä poppamies toimintaa vaan avointa asiakkaan tarpeita kunnioittavaa ja hänen epävarmuutensa tiedostavaa hoitoa. Karoliina Ojala sosiaaliohjaaja, Helsingin kaupungin Idän psykiatria- ja päihdekeskus, Idän päihdepoliklinikka

8 8 Nada-kevätseminaari Tänä vuonna kevätseminaariin ilmoittautuneita oli salillinen, harmiksemme kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet mukaan. Paikalle tulleet kuulostivat tyytyväisiltä, inspiroivan luennon lisäksi vaihdettiin hoitoja, tarkistettiin pisteitä ja juteltiin kuulumisia. Tässä vielä kauniit kiitokset Sininauhasäätiölle ja Sarille hyvistä järjestelyistä! Shen, Hun ja Po Luennoitsijamme Maria Juselius oli pyydetty teemavuoden hengen mukaisesti luennoimaan psyyken asioista kiinalaisen lääketieteen näkökulmasta. Maria Juselius on akupunkturisti ja hän on kirjoittanut myös kiinalaista lääketiedettä käsittelevän kirjan. Pieni matka kiinalaiseen lääketieteeseen- kirjassaan Juselius vie lukijan pienelle matkalle kiinalaiseen lääketieteeseen ja sen filosofiaan näin myös kuulemallamme luennolla. Juselius aloittaa luentonsa kertomalla käyttämiemme nadapisteiden viehättävän akupunkturistin silmää. Hän kertoi myös arvostavansa avarakatseisuuttamme, olemme päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisia ja yhdistämme siihen kiinalaista lääketiedettä. Luennon punaisena lankana, kuten kirjassaankin, on avata kiinalaista lääketiedettä potilastapausten valossa. Toinen punainen lanka on yleisön haastaminen luennon edetessä miettimään minkä pisteen ottaisitte, jos saisitte käyttää vain yhtä pistettä. Tällä tavoin kaksituntinen vierähtääkin nopeasti, seuraavassa muutamia poimintoja luennosta. Shen Perinteinen kiinalaisen lääketieteen mukaan Shen on korkein sielunmuoto ja se syntyy hedelmöityksen hetkellä. Shenin energia on kaikkein hienostunein ja se kuuluu Taivaallisiin energioihin. Shenillä on syvä suhde aivoihin: viisaus, äly, kirkas muisti, mielen selkeys ja harmonia ovat merkkejä vahvasta Shenistä. Silmistä näemme onko Shen läsnä. Shenissä ei ole kyse pelkästään sielullisuudesta vaan myös suuresta tietoisuudesta maailmankaikkeudesta ja tämä tietoisuus. on ihmisen arvokkain ominaisuus. Shen asuu Sydämessä ja Sydämen energia häiriintyy muun muassa huumeista, mielisairaudesta ja surusta. Suru voi vaikuttaa Sheniin ja karkoittaa sen: katse on sumea, elämä ei maistu ja tunteet ovat paketissa. Hun Huneja on kolme. Ne asuvat Maksassa. Hunille kuuluvat visiot, mielikuvat, luovuus. Myös kaikki mikä liittyy näkökenttään kuuluvat Hunille, mutta myös psyykkinen näkökyky ja unet. Kuten Shen myös Hun on kuolematon. Ne seikat jotka häiritsevät Maksaa häiritsevät myös Hunia: stressi, lääkkeet, liika työ, aggressiivisuus, yksitoikkoisuus. Kirjassaan Juselius kirjoittaa notkean ja liikkuvan Hunin olevan ihmiselle Taivaan lahja. Tällöin riittää päätöksentekokykyä, mielikuvitusta, luovuutta, unelmia. Juselius viittaa myös diktatuurin häiritsevän Maksaa, kertoo kiinalaisten sanovan ettei heillä ole mielikuvitusta johtuen kokemastaan diktatuurista. Hunia pitää Juseliuksen mukaan arvostaa, antaa aikaa, eikä ohjelmoida elämäänsä liikaa. Hän kertoo esimerkin taitelijasta, joka oli tullut vastaanotolle luovuuden katoamisen vuoksi. Diagnoosia selvittävässä haastattelussa oli selvinnyt, että potilas yrittää kodin ja arjen pyörittämisen välissä työskennellä keittiössä, työt keittiön pöydän kulmalla. Taiteilija tarvitsee vahvan Hunin ollakseen luova ja Hun tarvitsee omaa aikaa - yksi Juseliuksen ohjeista taiteilijalle oli hankkia oma työhuone.. Hun tarvitsee myös leikkimistä ja keveyttä. Jos on päättämisen kanssa ongelmia, on Hun häiriintynyt. Kyky tehdä päätöksiä kuuluu vahvalle Maksa-Sappirakolle. Po Metalli-elementin sisäelin on Keuhkot. Ja Keuhkoille kuuluu Po, maallinen, fyysinen sielu. Sen tehtäväkenttään kuuluu kehon rytmit kuten sydämen lyönnit ja hengitys. Po tulee kehoon lapsen ensimmäisen hengenvedon yhteydessä. Iän myötä Keuhkojen Qi heikentyy. Kysymykseen voisiko tähän liittyä tilanne kun monilla vanhoilla ihmisillä on Keuhkopiste yleisesti arka, vastaa Juselius myöntävästi, mutta muistuttaa myös surun mahdollisuudesta. Keuhkojen oma tunne on suru. Niin kauan kun Qi kiertää kehossa vapaasti on ihminen terve. Kaikki mikä häiritsee vapaata kiertoa voi vaarantaa terveyden. Yksi tapa on liikuttaa Qitä on Qi Gong eli hengityksen avulla liikutetaan Qitä kaikissa meridiaaneissa.

9 Tulielementti Sydän, Shen, ei kestä iloa Puu, Maksa, Hun, raivo Maa, Perna, Yi, häpeä Vesi, Munuainen, Zhi, ahdistus Metalli, Keuhkot, Po, suru Yi on ajattelutoiminta ja kuuluu Pernalle. Looginen ajattelu on kiinalaisttain henkistä aineenvaihduntaa. Kun taas Shenin tietoisuutta verrataan Yin ajatteluun nähdään, että Yi on pelkkä apulainen. Shen on viisaus ja voidaan ajatella, että suuret neronleimaukset tulevat Taivaalta. Ego jota on liikaa tai liian vähän liittyy Pernaan. Sisu, tahdonvoima eli Zhi kuuluu Munuaisille. Sisun vastakohta on pelko, joka on Munuaisten tunne. Jos Munuaisten Qi on heikko voi oireena olla paniikkihäiriö. Munuaisten Qin ollessa heikko se ei jaksa tarttua hengitykseen ja vetää sitä alas, eikä myöskään pysty silloin työskentelemään Sydämen kanssa josta seuraa esimerkiksi palpitaatiota. Juselius kertoo paniikkioireiden liittyvän Munuaisten heikkouteen, esimerkiksi pitkään jatkunut työn ja levon epäsuhta. Kysymykseen sohvilla makailevien nuorten paniikkihäiriöiden taustoista Juselius kertoo Munuaisten pitävä tietystä määrästä liikuntaa, joillakin nuorilla tällaista ei ole -> nuorten paniikki. Itselleni tulee mieleen myös päihteiden Munuiaisenergiaa heikentävä vaikutus, sieltä paniikin on helppo nousta. Tässä ideoita siihen missä sisäelimessä todennäköisesti ongelmia jos kyseiset asiat vaivaavat: Ahdistus Munuaiset, Suru- Keuhkot, Raivo Maksa, Ei kestä iloa Sydän, Häpeä ja egon ongelmat - Perna Jos hetkeksi palaamme luennon alkuun, siellä Juselius haastoi meitä yleisössä miettimään, minkä pisteen valitsisimme jos pisteistä saisi käyttää vain yhtä. Mitä valitsimme? Ainakin puheenjohtajamme pysyi vakaasti Shenmenin kannalla koko luennon ajan. Mutta valinta on vapaa, jokainen meistä miettiköön oman pisteensä, ja saattaa olla, että tämän luennon jälkeen osaamme paremmin ottaa asiakkaan huomioon ja pisteet voivat vaihtua samalla kun asiakas tai asiakkaan tilanne vaihtuu. Maria Juseliuksen kirjaan Pieni matka kiinalaiseen lääketieteeseen kannattaa ehdottomasti tarttua, kiehtovat esimerkkipotilaat ja soljuva tarina vie innostavalle ja tietorikkaalle matkalle kiinalaisen lääketieteen maailmaan. Elisa

10 10 Akupunktion käyttö psykiatriassa luento kevätseminaarissa 2013 Kun valmistelin esitystäni Akupunktion käyttö psykiatriassa katsaus alan tutkimukseen tämän kevään NADA seminaariin muistelin, milloin ensimmäisen kerran kuulin 5 pisteen akupunktion käytöstä mielenterveysongelmien hoidossa. NADA menetelmähän on alun perin kehitetty päihdeongelmien hoitoon ja sellaisenahan se Suomessakin aikoinaan otettiin käyttöön. Ensimmäisenä tuli mieleeni NADA Europe konferenssi Milanossa Yksi monista konferenssin kiinnostavista jutuista käsitteli 5-pisteen akupunktion käyttöä texasilaisessa psykiatrisessa hoitokodissa. Useimmilla asukkaista oli skitsofrenia tai jokin muu psykoosidiagnoosi. Suurin osa asukkaista tupakoi erittäin paljon, mikä vei heiltä suuren osan käytettävissä olevista rahoista. Rahattomuus taas aiheutti usein erilaisia lisäpulmia. Tästä syystä hoitokodissa lähdettiin kokeilemaan erilaisia tupakanvieroitus menetelmiä, mm. 5- pisteen akupunktiota. Tupakoinnin suhteen tapahtui, mitä saattoi odottaakin. Osa lopetti tupakoinnin kokonaan, suurin osa vähensi tupakointia enemmän tai vähemmän ja joidenkin tupakointiin akupunktiolla ei ollut mitään vaikutusta. Sen sijaan odottamatonta oli se, miten 5-pisteen akupunktio tuntui energisoivan koko paikan. Monet asukkaat kokivat mielialansa ja vointinsa paranevan. He huolehtivat paremmin vastaanottokäynneistään ja lääkityksestään. Monet asukkaat alkoivat tuoda esiin tyytymättömyyttään siihen, että heidän talonsa ei ollut viihtyisä eikä siellä ollut tarpeeksi toimintaa. Aiemmin koko ajan ainakin joku asukkaista oli hoidossa paikallisessa psykiatrisessa sairaalassa. Akupunktioryhmien käynnistymisen jälkeen seuraavan kolmen vuoden aikana ainoastaan yksi asukas oli ollut lyhyessä sairaalahoidossa. Kyse ei varmastikaan ollut yksinomaan akupunktiosta, mutta sillä oli epäilemättä huomattava vaikutus positiivisemman ilmapiirin syntymiseen. Tarkemmin muistellen mieleeni tuli vieläkin aikaisempi esimerkki akupunktion käytöstä pariterapiassa. Olin tutustumassa Lincoln Recovery Centeriin New Yorkissa vuonna Tuolloin klinikan johtaja ja yksi NADA menetelmän kehittäjistä psykiatri Mike Smith kertoi muun muassa. esimerkin naisesta, jonka oikeuden päätöksellä piti käydä useita kuukausia päivittäin hoidossa. Nainen koki akupunktion, ryhmät ym. hyvänä ja hyödyllisenä, mutta ongelma oli se, että hänen miehensä oli äärimmäisen mustasukkainen ja istui koko ajan autossaan kadun varressa valvomassa millaista porukkaa klinikalla kävi ja kenen kanssa naisella mahtaisi olla jotain tekeillä. Smith ehdotti, että myös mies voisi alkaa käydä akupunktiossa, minkä hän tekikin. Yhteiset akupunktiokäynnit ilman ongelmien sanallista käsittelyä rauhoittivat tilanteen. NADA Suomi/Finlandissa muutimme muutama vuosi sitten toimintaamme kuvaavan ilmaisun muotoon Korvaakupunktio päihde- ja mielenterveystyössä aiemman Korva-akupunktio päihdevieroituksessa sijaan. Kuten edellä olevista esimerkeistä käy ilmi, niin jo pidemmän aikaa on ollut selvää, että NADA menetelmää voidaan yhtä lailla käyttää myös mielenterveysongelmien hoidossa. Meillä ihmisillä on kuitenkin tapana kategorisoida asiat omiin lokeroihinsa. NADA menetelmä kehitettiin alun perin päihdevieroitusmenetelmäksi ja sellaisena se pysyi pitkään minunkin mielessäni, vaikka sitä voidaan ja kannattaakin - käyttää hyvin monenlaisissa tilanteissa. NADAn kevätseminaarissa esittelin joitain tutkimuksia, joita on tehty akupunktion käytöstä psykiatristen ongelmien hoidossa. 5 pisteen akupunktiosta ei systemaattista vertailevaa tutkimusta ole juurikaan tehty. Sen sijaan ylipäänsä akupunktiosta on jonkin verran tehty vertailevia tutkimuksia mm. skitsofrenian, masennuksen, unettomuuden ja ahdistusoireiden suhteen. Kohtalaisen paljon on tutkimuksia, joissa on verrattu masennuslääkityksen ja akupunktion vaikutusta masennuksen hoidossa. Tulokset ovat ristiriitaisia, mutta joissain tutkimuksissa akupunktio on toiminut masennuslääkkeitä paremmin. Sama pätee myös unettomuuden ja ahdistusoireiden suhteen. Skitsofreniankin kohdalla akupunktion liittämisestä hoitoon oli jossain tutkimuksessa todettu saatavan hyötyä. Aina voidaan tietenkin kysyä sitä, miten hyvin tutkimukset on tehty, mutta noin yleisesti ottaen tutkimusten perusteella akupunktiosta voi olla apua psykiatrisessa hoidossa. Yhtenä ajatuksena Suomen NADAssa on ollut alkaa koota jäsensivuille tietopankkia mm. tehdyistä akupunktiotutkimuksista. Tämä on edelleen ajankohtainen aihe ja jotta homma etenisi, tarvitaan lisää väkeä pankkivaltuuskuntaan seuraamaan akupunktiotutkimuksia. Tervetuloa mukaan. Käytännössähän jokainen asiakastilanne on hyvin yksilöllinen ja tutkimuksissa taas kuvataan isoja ryhmiä ja keskiarvoja. Tutkimuksellista tietoa kuitenkin aina aika ajoin kysellään ja meidän on hyvä olla selvillä siitä, missä tutkimuspuolella mennään. Pekka Aarninsalo

11 11 Uusia nadayhteyshenkilöitä Nada-Suomi ry:n yhteystietoja ole yhteydessä omaasi! Nadan puitteissa Suomea jaetaan alueisiin ja näille eri alueille pyritään saamaan oma yhdyshenkilönsä. Hän toimii oman alueensa 5 pisteen taitajien ja Nada-Suomen hallituksen välillä. Jos et vielä ole ollut yhteydessä oman alueesi yhteyshenkilöön, voisit nyt lähettää hänelle yhteystietosi! Näin saisimme paremman kuvan aktiivisten jäsenten sijainnista ja yhteyshenkilölle tulisi kattava kuva siitä keitä omalla alueella työskentelee 5 pisteen parissa. Toiveena yhteyshenkilölle on, että hän pyrkisi järjestämään kerran vuodessa vähintään yhden tapaamisen alueensa nadalaisille, tapaamiset voivat olla pelkästään paikallisten tapaamisia tai Nada-Suomen kouluttajia tai hallituksen jäseniä voi olla niin toivottaessa myös mukana. Tällaisia tapaamisia onkin jo ollut Rovaniemellä, Turussa ja Mikkelissä nadafin(at)nada.fi puheenjohtaja pekka.aarninsalo(at)fimnet.fi kostokki(at)hotmail.fi ( Ulla Kielo ) hasan.nenonen(at)gmail.com sari.markkanen(at)sininauhasaatio.fi tapsa.kojo(at)gmail.com elina.lavanko(at)hel.fi jorma.paalasmaa(at)hdl.fi seija(at)suomi24.fi ( Seija Korhonen ) marina.ollas(at)hdl.fi Listassa muutamia uusia nimiä ota yhteyttä omaasi! Mikkelin seutu: tuula.romo(at)gmail.com Lahden seutu: hasan.nenonen(at)gmail.com Ahvenanmaa: jatta.erametsa(at)mariehamn.ax Pori: mari.polviander(at)gmail.com Joensuun seutu: eija.hyttinen(at)sovatek.fi Hallituksen ulkopuoliset toimijat: misan.zilliacus(at)gmail.com ( rahastonhoitaja) ( sihteeri) elisa.alakahri(at)kolumbus.fi, Oulun eteläinen: elisa.parhiala(at)kalliopp.fi Rovaniemen seutu: sirkku.valve(at)rovaniemi.fi Oulu: Marita Matikainen, Jäsenasiaa maritahomeopaatti(at)gmail.com Turku: ilari.nevantaus(at)a-klinikka.fi Meri-Lappi: Nina Mömmö-Koskiniemi, mommokos(at)gmail.com Jyväskylä: heli.jarvinen(at)ksetu.fi Nadan-Suomen hallituksen päätöksen mukaisesti jäsenkirjeet lähetetään vain jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Tiettyjä tärkeitä tiedotteita saatamme edelleen lähettää muillekin, rekisterissämme oleville mutta eiaktiivislle jäsenille. Jos haluat yhteistietosi pois edellä mainitusta ei-aktiivien rekisteristä tai osoite/ yhteystietosi/ nimesi on muuttunut pidäthän meidät ajan tasalla: nadafin(at)nada.fi. Tampere: tanjasusannaleij(at)hotmail.com

12 Yhteystiedot muuttuvat Muutoksia Nada-Suomen toiminnassa Lehti on kääntymässä Nada-Suomen historiassa, yksi aikakausi on päättymässä. Helsingin Nuorisoaseman, jonne nada-menetelmä ensimmäiseksi puheenjohtajamme Pekan mukana Suomessa rantautui, toiminta on päättymässä. A-klinikkasäätiö on päätynyt kauppoihin Helsingin kaupungin kanssa ja Hgin Nuorisoaseman toiminta on siirtymässä Helsingin kaupungille. Vielä tässä vaiheessa on avoinna jatkuuko Nuorisoasematoiminta tällaisenaan tai edes jossain muodossa Helsingin kaupungin toimintana palvellen nykyistä asiakasryhmää eli vuotiaita nuoria ja heidän läheisiään, joilla on ongelmia päihteiden, pelaamisen tai jonkin muun toiminnallisen riippuvuuden kanssa. Kulunut vuosi on ollut erittäin raskas Nuorisoaseman henkilökunnalle tilanteiden edetessä välillä nopeasti ja välillä hitaasti, mutta pääasiassa epätietoisuuden vallitessa. Liikkeenluovutus tulee tapahtumaan tämän vuoden loppuun mennessä ja toivomme kovasti, että näissä muutoksissa myös nuoret asiakkaamme tulevat hyvin huomioiduksi. Aika näyttää. Muutokset tuskin tulevat paljoakaan näkymään Nada-Suomen jäsenten elämässä, Kuluneina vuosina olemme saaneet pitää toimintamme pesäpaikkana Hgin nuorisoasemaa, mutta johtuen tulevista muutoksista nuorisoaseman toiminnassa seuraa siitä muutoksia myös muutamiin Nada-Suomen käytännön asioihin. Jo kuluvan kevään aikana on aloitettu sisään ajaa osoitetta, joka siis jatkossa pääasiallinen yhteydenpitoväylä. Lisäksi Luonnollisesti myös meidän henkilökohtaiset sähköpostiosoitteemme. Yhteystietoja löydät tarkemmin sivulta 11. Monet ovat ottaneet käyttöön Nadan facebookin suljetun ryhmän Nadalaiset, myös sitä kautta lähetyt viestit ovat tavoittaneet ainakin minut eli toivottavasti teille edelleen löytyy helppoja yhteydenpitoväyliä. lähinnä se näkyy yhteystietojen ja Nada-Suomen hallituksen toiminnan muuttumisena. Lopputulema tästä kaikesta muutoksesta ja päättymisestä lienee kuitenkin tyytyväisyys siitä, että tällaiselle toiminnalle on ollut ja on edelleen paikkansa päihde- ja mielenterveystyössä sekä kaikki se ilo sekä ihmiset mitä Nada ja korva-akupunktio on tuonut tullessaan. Nada-toimintahan jatkuu ja samalla tavalla toivomme, että perustamme Akuklinikka Shen Tang myöskin jatkaa toimintaansa jossain muodossa ja jossain muussa yhteydessä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA

HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta

7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta Taustaa palautelomakkeista: Lastensuojelun ja Empun yhteistyön arviointia Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta Tuija Sane & Marjaana Hänninen Asiakkailta yhteensä 5 palautelomaketta: 3 koko

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot