Oulun kaupunki Kulttuuritalo Valve Taikalamppuhakemuksen toimintasuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun kaupunki Kulttuuritalo Valve Taikalamppuhakemuksen toimintasuunnitelma vuosille 2009-2013"

Transkriptio

1 Oulun kaupunki Kulttuuritalo Valve Taikalamppuhakemuksen toimintasuunnitelma vuosille

2 TAIKALAMPPU-VERKOSTON JÄSENYYS- JA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Toimintakaudelle Hakija Oulun kaupunki Kulttuuritalo Valve Arja Huotari PL Oulun kaupunki Yhteyshenkilö Katri Laiho p HAKEMUKSEN ESITTELY Tämä hakemus muodostuu seitsemästä osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään lastenja nuortenkulttuuritoiminta kulttuuritalo Valveella ja sen kehityssuuntia. Toisessa osassa kuvataan missä mennään koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö kehittämisessä Oulussa ja miten sitä sekä päivähoidon ja nuorisotyön kulttuurikasvatusta tullaan edistämään seuraavalla Taikalamppu-kaudella Kolmannessa osassa esitellään sanataiteen ja lastenkirjallisuuden kehittämissuunnitelma, joka perustuu sanataiteen opetuksen, opetussuunnitelmien ja tieteelliseen tutkimukseen sekä sanataiteen didaktiikan kehittämiseen. Sanataiteen kehittämistehtävästä vastaa Valveen sanataidekoulun vastaavat sanataideopettajat. Neljännessä osassa esitellään elokuvakasvatuksen ja lastenelokuvakulttuurin kehittämisen toimintasuunnitelma. Se esittelee suunnitelman kuinka lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa elokuvataidetta sekä kehittää elokuvakasvatusta osana koulujen mediakasvatustoimintaa ja opettajien täydennyskoulutusta. Kehittämistehtävästä vastaavat Valveen elokuvakoulun tuottaja ja mediaopettaja. Viides osa on kokonaan uuden Taikalamppu-kehittämisalueen esittely: Kaava-työryhmä on aloittanut työn muotoilun, arkkitehtuurin, kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen opetuksen ja harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi Oulussa. Koko Valveen lastenkulttuurityötä tehdään useiden eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja toiminta on hyvin verkostoitunutta. Kuudes osa esitteleekin koko Valveen taikalampputoiminnan yhteistyökumppanit. Hakemuksen seitsemäs osa esittää budjetin vuosille ja rahoitussuunnitelman vuodelle

3 Sisällysluettelo Hakemuksen esittely osa: Lasten ja nuorten kulttuuri kulttuuritalo Valveen toiminnassa 7 1. Valveen lastenkulttuuri Valveen lasten- ja nuortenkulttuurin verkostot Valveen kulttuurin henkilökunta Taikalampputoiminta vuosina Taikalamppuverkoston yhteistoiminnan kehittäminen Koordinoinnin Taikalamppu-malli Taikalamppu-seminaarit osa: Valveen lastenkulttuuri ja koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kulttuuritoiminnan kehittäminen OKKO-suunnitelma: Oulun koulujen kulttuuriopetuksen opetussuunnitelma Miksi OKKO-suunnitelma? Kestävän kehityksen näkökulma Valtakunnallinen työ Tavoitteet vuosille Toimintasuunnitelma vuodelle Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen Toimintasuunnitelma vuonna Päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittäminen Alaköökin toiminta ja tehtävät Oulun kaupungin kulttuurilaitosten ja kaupungin päiväkotien välinen kulttuuritoimikunta Toimintasuunnitelma Koulutusten järjestäminen Tiedon kerääminen ja materiaalin tuottaminen Osa: Valveen sanataidekoulun sanataidekasvatuksen kehittämissuunnitelma Valveen sanataidekoulu nyt! Sanataidekoulun taidekasvatuksen näkemus Sanataiteen taiteenalakohtainen opetussuunnitelmatyö Yliopistoyhteistyö ja täydennyskoulutus Valtakunnallinen sanataidetyö vuosina Yhteistyö Helsingin Annantalon taidekeskuksen kanssataikalamppu-verkostossa Vuoden 2009 suunnitelma Sanataidekoulun perustoiminta Sanataidekoulun lukuvuotta rytmittävät projektit Erityisryhmät Muu toiminta Yliopistoyhteistyö jaa muu koulutus Resurssit ja sanataidekoulun työntekijät Osa: Valveen elokuvakoulun elokuvakasvatuksen kehittämissuunnitelma vuosille Johdanto Elokuvakasvatuksen tilanne Tavoitteet Toimintojen kehitääminen vuosina Opetussuunnitelmatyö Menetelmien kehittäminen Uudet menetelmät ja työpajat Opettajien täydennyskoulutus Opetus- ja oppimateriaali Erityisryhmien elokuvakasvatus Resurssit Henkilökunta Videopaja, tekninen valmius ja resurssit Yhteistyö ja verkostoituminen Näkyvyys ja hyvien käytänteiden levittäminen Toimintasuunnitelma vuodelle Osa: Kaava Oulun malli muotoilun, arkkitehtuurin, kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen kehittämiseen Muotoilun, arkkitehtuurin kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen opetuksen tarve ja taustaa Alan opettamisen perinteet ja nykytilanne Oulussa Tavoitteita kouluissa Tavoitteet päivähoidossa Taikalampun kehittämissuunnitelma Tavoitteet Toimenpiteet Yhteistyö Oivalla-pilottihankeen kanssa Muotoilukasvatuskoulutuksen sisältö Taikalampun toimintasuunnitelma vuonna Yhteistyökumppanit

4 1. osa Lasten- ja nuortenkulttuuri kulttuuritalo Valveen toiminnassa 6 7

5 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri Kirjoittajat: Arja Huotari Katri Laiho Suunnittelussa mukana koko valtakunnallinen Taikalamppuverkosto. 1. Valveen lastenkulttuuri Kulttuuritalo Valve (aikaisemmin nuoriso- ja kulttuurikeskus Nuku) tarjoaa ja kehittää monipuolisesti toimintaedellytyksiä erilaisille kulttuuritoimijoille. Elokuvan, tanssin ja valokuvan kulttuurin aluekeskukset toimivat talossa ja kymmenet muut toimijat järjestävät tapahtumia ja tuottavat kulttuuripalveluja. Valveen toimintaa lasten- ja nuorten kulttuurinkeskuksena Oulussa on kehitetty osana Taikalamppuverkostoa, jonka jäsen Valve on ollut verkoston perustamisesta alkaen. Valveen lastenkulttuuri tekee yhteistyötä talon laajan yhteistoimintaverkoston kanssa. Tavoitteena on, että Oulussa kulttuurin toimijat laajasti ja monipuolisesti omassa tekemisessä huomioivat lapset ja nuoret, ja että taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet lasten ja nuorten kasvatuksessa tunnistetaan ja otetaan käyttöön. Valveen lastenkulttuuri kokoaa tietoa, tiedottaa, rakentaa ja ylläpitää yhteistyöverkostoja sekä tuottaa laaja-alaisesti kulttuuripalveluja lapsille ja nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville aikuisille. Toimintaa ohjaa koko Oulun kaupungin arvot, joita ovat luovuus, rohkeus ja yhteilällisyys. Taidekasvatuksen arvot on esitelty tässä hakemuksessa Valveen sanataidekoulun yhteisyydessä. Valveen lastenkulttuurin perustoimintaa ovat viikoittain kokoontuvat sanataideryhmät vuotiaille, elokuvakerhot ja editoinnin ohjaus. Taide- ja kulttuurikasvatukseen kehitetään uusia menetelmiä ja tuotetaan niitä erityisesti opetustoimen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja erityisryhmien käyttöön. Lastenkulttuurilla on Oulussa pitkät perinteet, joita Taikalampputyössä hyödynnetään. Lapsille suunnattuun festivaali- ja tapahtuma-tarjontaan on tuotu mukaan lasten ja nuorten oma tekeminen. Lasten ja nuorten kulttuuritoimijoiden kenttä on koottu yhteistyöverkostoiksi ja kulttuuri on pian osa opetussuunnitelmia opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa. Valveen sanataidekoulu ja Valveen elokuvakoulu kehittävät omia taiteenalojaan paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. 2. Valveen lasten- ja nuortenkulttuurin verkostot Valveen lastenkulttuuri on verkostoitunut paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Verkostoitumisen tavoitteena on parantaa saavutettavuutta ja luoda yhteyksiä lapsiin ja nuoriin, perheisiin, opettajiin, taide ja kulttuurialan ammattilaisiin ja taidekasvattajiin. Kulttuuriopettajien verkosto on perustettu vuonna 1999 ja siihen kuuluu vähintään yksi opettaja jokaisesta koulusta. Kulttuuriopettajan tehtävänä on mm. kulttuuripalveluista tiedottaminen, kulttuuriopetussuunnitelman valmistelu sekä ajankohtaisen kulttuuriopetuksen suunnittelu kouluissa. Vuosittain kulttuuriopettajille järjestetään kaksi tilaisuutta, joissa esitellään lukukauden kulttuuritarjontaa ja -projekteja. Kulttuuriopettajat saavat kulttuuripassin edut käyttöönsä. Kulttuuriyhdysopettaja Kulttuuriopettajien ja kulttuuritoimijoiden yhdyslinkkinä on toiminut vuodesta 1988 lähtien opetustoimen kulttuuriyhdysopettaja. Kulttuuriyhdysopettajalla on käytössään 12 viikkotyötuntia kulttuuriin liittyvien asioiden hoitamiseen. Hän tiedottaa tarjolla olevista kulttuuritapahtumista, työpajoista, näyttelyistä, esiintyjistä ja esityksistä kouluille. Kulttuuriyhdysopettaja suunnittelee yhdessä OKKO-tiimin kanssa kouluille joko täysin ilmaisia 8 9

6 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri tai huokeahintaisia kulttuurielämyksiä. Hän myös käsittelee kulttuurikyytihakemukset. Seuraavalle Taikalamppukaudelle kulttuuriyhdysopettajalle haetaan 100% työaikaa. Oulun lastenkulttuuritiimiin kuuluu edustajat kaupungin kulttuurilaitoksista (Oulun kaupunginteatteri, Oulun kaupunginkirjasto, Oulun taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu sinfonia ja Tiedekeskus Tietomaa), opetustoimesta, taidekoulusta, päivähoidosta ja nuorisotoimesta. Tavoitteena on lastenkulttuurin kehittäminen ja yhteistyön lisääminen. Yhteistyötä koordinoi ja ylläpitää Valveen lastenkulttuurituottaja. Päivähoidon kulttuurikasvatuksen suunnitteluryhmä Kapsäkki on perustettu Päivähoitoyksiköille rakennetaan syksyllä 2008 kulttuuri vastaavien verkostoa. Kulttuurivastaaville tullaan järjestämään koulutusta kulttuurikasvatuksesta. Opetustoimen kulttuuriopetuksen OKKO-tiimi suunnittelee ja kehittää kulttuuriopetusta kouluille. Tiimiin kuuluvat kulttuuriyhdysopettaja, opetustoimen suunnittelija, kuvataiteen lehtori ja taidekoulun rehtori. Vuonna 2007 tiimiin kutsuttiin uudet taideaineiden, kielien, kulttuuri- ja mediakasvatuksen ohjaavat opettajat. Tavoitteena on kehittää kulttuuriopetusta kouluissa mm. kulttuuriopetussuunnitelmien kautta. Seuraavan Taikalamppukauden aikana jatketaan kulttuuriopetussuunnitelman kehittämistä ja sen jalkauttamista kouluille. Nuoriso-ohjaajien ja iltapäiväkerhojen ohjaajien kulttuuritoiminnan verkosto Nuoriso-ohjaajien ja iltapäiväkerhojen ohjaajien yhteisen kulttuurivastaavien verkoston tavoitteena on kehittää nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksia Oulun kaupungissa ja lisätä nuorisotyöntekijöiden kulttuuritietoutta. Kulttuuriagenttien verkosto koostuu vuosittain vaihtuvista yhdeksäsluokkalaisista, jotka ovat vapaaehtoisesti ilmoittautuneet oman luokkansa kulttuuriagentiksi. Kulttuuriagentin tehtävänä on välittää nuorten mielipiteitä kulttuuritarjonnasta ja tiedottaa muille oppilaille Oulun kulttuuritarjonnasta. Kulttuuriagentit tiedottavat kouluissa yhdeksäsluokkalaisten Kulttuuripassin eduista. Lastenkulttuuritiimi järjestää agenteille vähintään 4 tapaamista vuodessa. Oulun lastenkulttuuriverkostossa on mukana jo 150 toimijaa. Verkoston jäsenten kautta etsitään uusia malleja lastenkulttuurin kehittämiseen ja tuotantoihin. Tavoitteena on työllistää alueen taidekasvattajia, pedagogisesti suuntautuneita taiteilijoita ja muita toimijoita, joilla on valmiuksia toimia lastenkulttuurin parissa. Tavoitteena on myös aktivoida järjestöjä kouluyhteistyöhön ja kulttuuri- ja taidekasvatukseen. EuNet ART -verkosto Valve kuuluu eurooppalaisten lastenkulttuurikeskusten verkostoon, jonka tavoitteena on kehittää lastenkulttuuria Euroopassa. Verkoston kautta luodaan yhteyksiä muihin Euroopan ja sen lähialueiden maihin. 3. Valveen lastenkulttuurin henkilökunta Kulttuurituottajan työtehtäviin kuuluu (100% työaika) Valveen lastenkulttuurin ja Taikalampputoiminnan johtaminen Budjetista vastaaminen Kouluyhteistyön suunnitteleminen Päivähoitoyhteistyön suunnitteleminen Yhteistyön suunnitteleminen nuorisotoimen kanssa Valveen lasten ja nuorten työpajojen ja tapahtumien suunnitteleminen Tiedottaminen Kulttuurikiikari -lasten ja nuorten tapahtumakalenterin toimittaminen (internet ja painettu versio) 9. luokkalaisten Kulttuuripassin toimittaminen Yhteyksien ylläpitäminen (mm. opetustoimi, päivähoito, kulttuurilaitokset) Lastenkulttuuritiimin koollekutsuja Oulun lastenkulttuuriverkoston ylläpitäminen ja tiedotus Kulttuuriagenttitoiminnan koordinointi (9. luokkalaisia) Edustaa kulttuuritoimijoita päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittämistyöryhmässä Kapsäkissä. Oulun edustaminen valtakunnallisessa Taikalamppuverkostossa Valtakunnallisten Taikalamppukokousten organisoiminen Kansainvälisessä EUnet ART -lastenkulttuuriverkostossa toimiminen Toimistovirkailijan tehtäviin kuuluu (100% työaika) Budjetin seuranta ja tuloslaskelman toimittaminen Ilmoittautumisten vastaanottaminen Tiedotuspostitukset kouluille, päiväkodeille, nuorisotaloille, aamu- ja iltapäiväkerhoihin Valveen sanataidekoulun, Valveen elokuvakoulun ja Valveen lastenkulttuurin työntekijöiden työsopimusten tekeminen (n työsopimusta vuodessa) Internet-sivujen päivittäminen (Valveen lastenkulttuuri ja Kulttuurikiikari.fi) Yhteisten palaverien sihteerinä toimiminen Työpajakirjeiden lähettäminen työpajoihin osallistuville Yhteystietolistojen ylläpitäminen Arkistoiminen Tilastointi Muu toimistotyö Kulttuurituottaja ja toimistovirkailija pitävät osaamistaan yllä ja seuraavat toimialaa osallistumalla erilaisiin alan koulutuksiin ja seminaareihin. (Elokuvakoulun ja sanataidekoulun henkilökunta esitellään koulujen omissa osioissa. ) 10 11

7 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 4. Taikalampputoiminta vuosina Oulun kaupungin kulttuuritoimessa tehdään parhaillaan isoja muutoksia liittyen koko kaupungin organisaatiossa käyttöön otettuun ydinkunta palvelukunta toimintamalliin. Kulttuuritoimeen on perustettu kulttuurin yksikkö, jonka tarkoitus on kehittää taiteen ja kulttuurin resursseja sekä kulttuuritoiminnan prosesseja ja vaikuttavuutta. Lähivuosina tavoitteena on tuoda Taikalampputyönä kehitettyjä käytäntöjä osaksi laajempaa kulttuurin kehittämistä ja vakiinnuttaa niitä pysyväksi toiminnaksi. Taikalampputoimintana Oulussa keskittyy sanataide- ja elokuvakasvatukseen. Seuraavalle kaudelle tukea haetaan niiden lisäksi myös arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatuksen sekä kädentaitojen ja ympäristökasvatuksen opetuksen kehittämiseen. Nuorisotoimen siirryttyä talosta naapuriin peruskorjattiin Valveelle tilat uutta toimintaa varten. Yhteistyössä on mukana useita alan toimijoita ja toiminta on aivan uutta Oulussa. Samalla tavoin uutta olivat sanataide- ja elokuvakasvatus ensimmäisen Taikalamppukauden alkaessa. Kaiken opitun perustalle syvennetään näiden edelleenkin uusien taidekasvatusalojen sisältöjä ja kehitetään lisää uusia menetelmiä mm. koulujen mediakasvatuksen tueksi ja erityisryhmien käyttöön. Yhteistyötä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa tiivistetään oman työn tueksi. Kulttuuritalo Valve on työskennellyt aktiivisesti muiden verkoston jäsenten kanssa ja tuonut hyviä käytäntöjä muilta. Seuraavalla kaudella yhteistyö syvenee ja tiivistyy. Kukin keskus on edennyt omassa kehitystyössään niin, että isoihinkin asiakokonaisuuksiin on mahdollista perehdyttää verkoston muita tietäen saavansa vastapalveluksen. Kulttuuritalo Valveen yhdessä Oulun kaupungin opetustoimen kanssa tekemä kulttuurinopetussuunnitelmatyö on seuraavan Taikalamppukauden aikana mahdollista saattaa valtakunnallisesti laajempaan käyttöön. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kulttuuri- ja taide harrastusmahdollisuuksien parantaminen on Valveen lastenkulttuurin yksi tavoitteista seuraavalla Taikalamppu-kaudella. Yleensä saavutettavuuden ongelmat liittyvät lähinnä asenteisiin, tiedollisiin puutteisiin ja siihen, ettei kokemuksia esim. kehitysvammaisten harrastustoiminnasta ole vielä paljon. Vuoden 2008 aikana on etsitty tietoa siitä, miten osallisuutta ja kulttuuripalvelujen saavutettavuutta käytännössä voi parantaa. Työtä tullaan tekemään yhdessä Pirkanmaan Taikalampun kanssa. 5. Taikalamppuverkoston yhteistoiminnan kehittäminen Taikalamppu-verkosto on kahden ensimmäisen kauden aikana tiivistynyt ja toimii luontevassa yhteistyössä jäsentensä kesken. Verkoston keskukset ovat kehittäneet erityisosaamistaan sekä luoneet vahvaa pohjaa lastenkulttuurin kehittymiselle etenkin paikallisella ja alueellisella tasolla. Kolmannella kaudella verkostoa kehitetään edelleen opetusministeriön toiveiden mukaisesti. Toimikaudella verkostossa muodostuneita yhteyksiä ja osaamista hyödynnetään entistä enemmän. Verkoston toimintaa, tunnettuutta ja vaikuttavuutta kehitetään muun muassa Koordinoinnin Taikalamppu-mallin ja Taikalamppu-seminaarien avulla. 5.1 Koordinoinnin Taikalamppu-malli Kolmannen Taikalamppu-kauden osalta verkoston koordinoinnissa hyödynnetään entistä enemmän keskusten laaja-alaista erityisosaamista. Taikalamppu-verkostoa koordinoi edelleen Hämeenlinna, mutta muut verkoston jäsenet osallistuvat aktiivisemmin ja koordinoidummin valtakunnalliseen Taikalamppu-verkostotyöhön. Erityisosaamisensa pohjalta kukin keskus kokoaa verkoston jäsenten kokemukset yhteen ja jakaa tietoa kootusti verkoston ulkopuolelle jonkin lastenkulttuuriin liittyvän erityisosa-alueen tiimoilta omien taiteenalakohtaisten kehittämistehtäviensä lisäksi. Ehdotukset koordinointialueiksi keskuksittain Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX (Hämeenlinna) Saavutettavuus (erityisnäkökulmana nuorten osallisuus), verkoston viestintä ja hallinnointi Annantalon taidekeskus (Helsinki) Ruotsinkieliset palvelut ja kansainvälinen verkostotoiminta Kulttuuriaitta (Jyväskylä) Lastenkulttuurin tutkimus ja alan argumentointi Kulttuuritalo Valve (Oulu) Kulttuuriopetussuunnitelmatyö Porin lastenkulttuurikeskus (Pori) Kuvataiteen työsuojelu Vantaan kaupungin kulttuuripalvelut (Vantaa) Taiteen integrointimallit (näkökulmana tanssikasvatus) Lastenkulttuurikeskus LASTU (Lapinlahti) Näyttelytoiminta Pirkanmaan Taikalamppu (Tampere) Verkoston yhteisprojektit Louhimo (Seinäjoki) Kulttuuriharrastuksen kynnyksen madaltaminen Lapin lastenkulttuuriverkosto (Rovaniemi) Alueelliset toimintamallit 12 13

8 1. Valveen lasten- ja nuortenkulttuuri 5.2 Valtakunnalliset Taikalamppu-seminaarit Verkoston seminaaritoimintaa kehitetään palvelemaan ja tukemaan koko verkoston osaamista tehostaen samalla Taikalamppu-verkoston valtakunnallista näkyvyyttä. Verkoston kärkiseminaareja järjestetään vähintään kolme vuosittain. Taikalamppuseminaarista luodaan kentän toimijoille tuttu käsite ja ne markkinoidaan kootusti Taikalamppuseminaari-otsikon alla. MUOTOILU, ARKKI- TEHTUURI, KÄDEN- TAIDOT JA YMPÄ- RISTÖKASVATUS 1. Tuottaja Kehittää Oulun taidekasvatusta yhdessä KAAVAtyöryhmän kanssa Suunnittelee ja järjestää päivähoidon, opetustoimen ja nuorisotoimen tarpeisiin koulutusta opettajille ja kasvattajille. Tavoitteet kehittää alan taidekasvatusta 2. kouluttaa alan taidekasvattajia 3. kehittää yhteistyötä Oulun yliopiston arkkitehtuuriosaston kanssa 4. jatkaa ja vakiinnuttaa KAAVA-työryhmän alueellista koordinointi ja kehitystyötä. Taikalampun kärkiseminaareja järjestetään alueellisesti ympäri Suomea ja sisällöllisesti eri keskusten osaamisalueisiin liittyen. Näin taataan seminaarien valtakunnallinen saavutettavuus sekä Taikalampun eri taiteenalojen ja osaamisen kirjon näkyminen verkoston ulkopuolella. Seminaarit valitaan keskusten tekemien ehdotusten perusteella. Hämeenlinna koordinoi, viestii aktiivisesti ja osallistuu yhteistuotannon kustannuksiin. Ehdotukset viisivuotiskauden alustaviksi Taikalamppu-seminaareiksi listataan alla. Taikalamppu-seminaarit vuonna 2009: HÄMEENLINNA: Uusi Taikalamppu-verkosto esittäytyy OULU, Vantaa, Jyväskylä: KOPS - kulttuuriopetussuunnitelmien kehittäminen ja mallintaminen PIRKANMAA: Onnistuen - monivammaisten ja käytöshäiriöisten lasten ja nuorten voimauttava ohjaus Taikalamppu-seminaarit vuonna 2010: HÄMEENLINNA: Elävän historian teatteri - näyttämötaiteet opetuksellisia sisältöjä tukemassa PIRKANMAA, Hämeenlinna: Kansainvälinen sosiaalisen sirkuksen seminaari JYVÄSKYLÄ: Kulttuuritutka -taidekasvatuksen menetelmäseminaari Taikalamppu-seminaarit vuonna 2011: PIRKANMAA: Sytyke - lasten ja nuortenkulttuurin monet ulottuvuudet PORI: Vähäx valottaa -valokuvakasvatuksen seminaari kevät 2011 HELSINKI: Himo 3 - seminaari Taikalamppu-seminaarit vuonna 2012: PIRKANMAA: Taidekaari - Kulttuurikasvatusta opetussuunnitelmasta elämään JYVÄSKYLÄ: Kulttuuritutka - Taidekasvatuksen menetelmäseminaari, yhteisötaide LAPPI: Lastenkulttuuri Lapissa - Alueelliset toimintamallit Taikalamppu-seminaarit vuonna 2013: PIRKANMAA: Too Much - Syrjäydytään yhdessä - nuorisokulttuurin seminaari VANTAA: TaikaLoikka - kansainvälinen tanssikasvatusseminaari LAPINLAHTI: Arkkitehtuurikasvatuksen seminaari, Lastun 20- vuotisjuhlaseminaari 14 Oulun kaupungin kulttuuritalo Valveen Taikalamppu-toiminnan organisoiminen toimintakaudella ELOKUVA SANATAIDE YHTEISTYÖ KOULU- JEN, PÄIVÄKOTIEN JA NUORISOTYÖN KANSSA VALVEEN LASTENKULTTUURI Työntekijät Työntekijät Yleisiä tavoitteita tuottaja suunnittelee ja kouluttaa. Työntekijät 1. lastenkulttuurin saavutettavuuden, toimintaedellytysten ja tiedotuksen kehittäminen Oulussa 2. mediaopettaja kouluttaa ja vastaa videopajasta. 1. kaksi vastaavaa sanataideopettajaa opettaa, suunnittelee, kouluttaa ja koordinnoi 1. kulttuuriyhdysopettaja opetustoimen ja kulttuuritoimen yhteinen työntekijä alueellinen, valtakunnallinen ja kansain- 2. välinen verkostoituminen tuntiopettajat kiertävä sanataideopettaja opettaa Oulussa ja alueella poikkitaiteellinen yhteistyö eri tapahtu- 3. mien kanssa 2. Kulttuuriopsin tutkija ja kehittäjä opetussuunnitelmatyö, arvioinnin sekä 4. opetusmateriaalin kehittäminen 3. taiteilijat ja tuntiopettajat Työntekijät: Tavoitteet Tavoitteet Tavoitteet Lastenkulttuurituottaja kordinaattori ja tiuottaja, Valveen koko Taikalamppukankkeen vastuuhenkilö 1. elokuvakasvatuksen ja lastenelokuvakulttuurin kehittäminen 3. tuntiopettajat opettavat viikkoryhmissä ja projekteissa 1. sanataidekasvatuksen ja lasten ja nuorten kirjallisuuden kehittäminen 1. koulun ja kulttuurin välisen yhteistyön syventäminen eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin vastaa lastenkurttuuritoiminnan kokonaissuunnittelusta yhdessä elokuvataiteen, sanataiteen ja muotoilun vastaavien henkilöiden kanssa. 2. lasten ja nuorten tekemien elokuvien näkyvyyden lisääminen. 2. kunnallisesta kulttuuriopetuksen suunnitelmasta valtakunnallinen malli toimii yhteistyössä kulttuurilaitosten opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen kanssa 3. opettajien täydennyskoulutuksen lisääminen 2. sanataidekoulun, yleissivistävän sanataidekasvatuksen kehittäminen sekä lasten kanssa työskentelevien aikuisten kouluttaminen pitää yllä Oulun lastenkulttuuriverkostoa yhteistyön lisäämi- 3. nen kulttuurilaitosten kanssa toimii lastenkulttuuritiimin kokoonkutsujana 4. yhteistyö alueellisen AV-verkoston ja Oulun elokuvakeskuksen kanssa 3. yhteistyö Oulun yliopiston kanssa (sanataiteen suuntautumisvaihtoehto sekä yhteistyö kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa) toimittaa Kulttuurikiikari- tapahtumakalenterin ja Kulttuuripassin Kulttuurikurssien 4. aloittaminen. tiedottaa 2. Toimistovirkailija Toimistotyöt: työsopimukset, ilmoittautumiset,luvat, postitus, tilastointi ja arkistointi. 4. valtakunnallinen sanataidetapahtuma lapsille ja nuorille.

9 Kirjasto Teatteri Oulu Sinfonia P - P museo Taidemuseo Kulttuuriasiainkeskus Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimen organisaatiokaavio 2. osa Valveen lastenkulttuuri ja koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kulttuuritoiminnan kehittäminen Kulttuuritalo Valve Tiedekeskus Tietomaa 17

10 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa Kirjoittajat: Arja Huotari, johtaja, Kulttuuritalo Valve Katri Laiho, kulttuurituottaja Kulttuuritalo Valve Terhi Sainio, kuvataiteen lehtori Tuomas Marjamaa, kulttuuriyhdysopettaja Hannele Makkonen, lastentarhaopettaja, päivähoidon yksikkö Alakööki Raija Saloranta, lastentarhaopettaja, päivähoidon yksikkö Alakööki Suunnittelussa mukana: Päivi Mäki, opetustoimi Ulla Kaislaranta, Oulun taidekoulun rehtori Irja Knuuti, päivähoidon palvelupäällikkö Päivä Oulanne, päiväkodin johtaja Korhonen Tiina, lastentarhaopettaja Lahti-Rita Pirkko, lastentarhaopettaja Vanhahanni Pekka, lastentarhaopettaja Kokkonen Sari, lastentarhaopettaja sekä Lastenkulttuuritiimistä: Outi Dekker, Oulun taidemuseo Anne Alarto, Oulun kaupunginkirjasto Anna Maria Luonuansuu, Oulun kaupunginteatteri Arja Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan museo Anneli Syrjänen/ Arja Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan museo, Turkansaari Olavi Sariola, Oulu sinfonia Pasi Laukka, nuorisotoimi Meri Ilvesviita, nuorisotoimi 1. OKKO-suunnitelma: Oulun koulujen kulttuuriopetuksen opetussuunnitelma Kulttuurin viemistä opetussuunnitelmiin alettiin valmistella Oulussa opetushallituksen KOKU-hankkeen aikana vuosina Hankkeen loppuraporttina toimivaan Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan kirjattiin Oulun osuuteen tavoitteeksi perustaa opetussuunnitelmaryhmiä ja saada kulttuurisia osioita kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin. Vuonna 2005 Oulun kaupungin opetustoimi päätti, että kaikki oululaiset koulut tekevät kulttuuriopetussuunnitelman. OKKO-suunnitelmatyön tueksi perustettiin asiantuntijaryhmä, joka laati ohjeistuksen suunnitelman laatimisen tueksi. Jokainen koulu teki ohjeistuksen pohjalta oman suunnitelmansa ja ne poikkesivat melkoisesti toisistaan. Suunnitelmista on tehty selvitys, joka on ollut pohjana opettajien tueksi kirjatun Oulun koulujen kulttuuriopetuksen OKKO oppaalle, joka on toiminut pohjana kunnallisen kulttuuriopetuksen suunnitelman laatimiselle. Vuonna 2008 työn alla olevan kunnallisen kulttuuriopetuksen suunnitelman haasteena on taata tasapuolinen mahdollisuus kulttuuriopetukseen koulusta tai luokka-asteesta riippumatta. Kulttuuriopetussuunnitelmalla voidaan tukea ja kehittää koulujen kulttuuritoimintaa, koulujen tapahtumia ja tukea oppilaiden omaa tekemistä. Kulttuuriopetusta järjestetään niin, että sisällöt vastaavat oppiaineiden, aihekokonaisuuksien ja koko koulun toimintakulttuurin tavoitteita. Oppimisympäristönä voivat toimia oman koulun lisäksi myös kulttuurilaitokset, tapahtumat, työpajat ja projektit. Yhteistyötä tehdään Oulun lastenkulttuuriverkoston kanssa, missä mukana on mm. Oulun kaupungin kulttuurilaitokset sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on nostaa esiin ja välittää Oulun oppilaitoksille ja yliopistolle tutkimusaiheita esim. opiskelijoiden opinnäytetöiksi. Aiheista tiedotetaan Jyväskylän Taikalamppukeskus Kulttuuriaitan kautta. Kohderyhmänä ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat ja opettajat sekä alueen kulttuurilaitokset ja -toimijat. 1.1 Miksi OKKO-suunnitelma? Nykyisissä opetussuunnitelmissa ei ole määritelty mitä kulttuurista tulisi oppia peruskoulun tai lukion aikana. OKKO-suunnitelman tarkoituksena on tukea kaikkea koulun kulttuuriopetusta ja auttaa kouluja suunnittelemaan erilaisia uusia kulttuuriopetuksen sisältöjä eri ikäluokille. Tärkeänä tavoitteena on helpottaa opetukseen integroituvien kulttuuripalvelujen saatavuutta ja aikatauluttamista. OKKO-suunnitelma osoittaa kulttuuritoimijoille opetussuunnitelmissa olevat ajankohdat (luokka-aste), sisällöt ja tavoitteet joihin tarjota sisältöä esitysten, näyttelyiden, työpajojen tai projektien muodossa. Näin se auttaa kulttuuritoimijoita suunnitlemalliseen yhteistyöhön koulujen kanssa. OKKO-suunnitelmaa kehitetään ja kirjataan työryhmässä, johon kuuluvat kulttuuriyhdysopettaja Tuomas Marjamaa, kuvataiteen lehtori Terhi Sainio ja kulttuuritalo Valveen kulttuurituottaja Katri Laiho. Työryhmää ohjaa ja kommentoi OKKOtiimi, johon kuuluvat työryhmän jäsenten lisäksi muun muassa va. perusopetuksen johtaja Päivi Mäki, Oulun Taidekoulun rehtori Ulla Kaislaranta ja opetustoimen ohjaavia opettajia. Kulttuuriopetuksen suunnitelma nostaa kulttuuriopetuksen arvoa ja merkitystä oppilaille ja opettajille. Kulttuuriopetus voi toimia myös erilaisten oppijoiden motivointi ja innostamiskeinona. Oulun kaupungin esiopetuksen suunnitelmaan ei vielä ole tehty kulttuuriopetuksen osuutta. Esiopetuksen mukaan ottaminen on tärkeää, kun tarpeena on luoda asteelta toiselle etenevä, oppiainerajoja ylittävä ja eheyttävä kulttuuriopetuksen jatkumo

11 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa 1.2 Kestävän kehityksen näkökulma Kestävä kehitys tarkoittaa ympäristöä, jossa ovat tasapainossa sekä fyysiset, psyykkiset että sosiaaliset näkökulmat. Tässä sekä kulttuurin että kulttuuriperinnön tukeminen on tärkeää. Ensin lähiympäristön tunteminen ja historian ymmärtäminen ja sen jälkeen lähiympäristön peilaaminen laajempaan kulttuurikokonaisuuteen kasvattaa ympäristöstä välittämiseen ja siitä huolehtimiseen. Oman lähikulttuurin, kulttuuripalvelujen ja kulttuuriteollisuuden tuntemisen lisäksi oppiminen kulttuurisesti laajakatseiseksi on tärkeää. Koulujen tekemä yhteistyö paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa on olennainen osa tämän kaltaisen kestävän kehityksen opettamista. 1.3 Valtakunnallinen työ Oulun kulttuuriopetuksen mallista ollaan kiinnostuneita valtakunnallisesti. OKKO-työtä käytiin esittelemässä elokuussa 2008 Opetushallituksen asiantuntijoille Kaisa Vähähyypälle ja Heljä Järnefeltille. He pitivät suunnitelmaa sisällöllisesti monipuolisena ja rakenteellisesti onnistuneena. Tapaamisessa sovittiin, että Opetushallitus pitää Oulun suunnitelmaa esillä oppimisympäristöjen kehittämistyössä. Opetushallitus aikoo järjestää kulttuurikasvatukseen liittyvän kansallisen verkostotapaamisen syksyllä Se tarjosi Oulun mallille mahdollisuutta olla mukana tilaisuudessa. Esittäytymistilaisuuksia on tiedossa myös vuodelle Valtakunnallisesti kulttuuriopetussuunnitelman kautta on tavoitteena löytää yhteisiä oppimistavoitteita eri oppiaineisiin, esim. avaintaitoja, joita kulttuuriopetuksen avulla voidaan saavuttaa. Oulun Taikalamppukeskus tuottaa tietoa valtakunnallisiin tarpeisiin ja toimii linkkinä Opetushallitukseen sekä niihin Taikalamppuverkoston ulkopuolisiin kuntiin, joissa tehdään kulttuuriopetukseen liittyvää kehitystyötä. Vuonna 2009 Oulussa järjestetään kulttuuriopetussuunnitelmista valtakunnallinen Taikalamppu-seminaari nimeltään Luova Luokka. Seminaari tuotetaan yhteistyössä Vantaan ja Jyväskylän Taikalamppukeskusten, Opetushallituksen ja Oulun lääninhallituksen sivistysosaston kanssa. OKKO-suunnitelmasta tehdään valtakunnallisiin tarpeisiin taulukkomallinen ohjeistus, jonka mukaan eri kunnat voivat rakentaa oman alueen erityispiirteet huomioon ottaen kulttuuriopetussuunnitelman. Mallista ollaan kiinnostuneita jokaisessa Taikalamppukeskuksessa. Mallia on esitelty mm. Espoossa ja Torniossa. 1.4 Tavoitteet vuosille Oulun kaupungissa on tarve kehittää uusia, oppilaille tasapuolisia yhteistyömuotoja ja toimintamalleja koulujen ja kulttuuritoimijoiden välille. Lisätä lastenkulttuurin ohjelmistotarjontaa ja yleisötyötä Oulun kaupungin kulttuurilaitoksissa ja oululaisilla festivaaleilla. Kulttuuriopetuksen suunnitelmaa varten on syksyn 2008 aikana käyty läpi kaikkien opetettavien oppiaineiden sisällöt, tavoitteet ja niiden väliset yhteydet. Näistä tiedoista kirjataan OKKO-opetussuunnitelma sekä valtakunnalliseen käyttöön opettajille ja kulttuuritoimijoille selkeä taulukkomallinen työkalu kulttuuriopetuksen suunnitteluun. Yhteistyökohteita kyseisiin sisältöihin määritellään yhdessä paikallisten kulttuurilaitosten ja -toimijoiden kanssa. Koulujen keskinäisen verkostoitumisen lisääminen kulttuuritapahtumien järjestämisessä ja toteutuksessa. Tiedottaa kulttuuriopetukseen liittyvistä verkko-opetuksen materiaaleista ja kehittää uusia verkkotyökaluja yhteistyössä Oulun lastenkulttuuriverkoston kanssa. Tutkia valmiiden opetusmateriaalien, mm. verkkooppimisympäristöjen, hyödyntämistä kulttuuriopetuksessa. Kulttuuriopetuksen aloittaminen jo esiopetuksessa. Esiopetuksen ja alkuopetuksen nivelvaihetta kulttuuriopetuksen näkökulmasta tutkitaan ja etsitään käytäntöjä kuinka Oulun kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman kulttuurinen linjaus ja tuleva esiopetuken kultturiopetuksen suunnitelma jalkautetaan lasten arkeen. (Tästä erillinen suunnitelma) Erilaisten kansainvälisten kulttuuriprojektien kautta vahvistetaan kulttuurien ymmärtämistä ja suvaitsevaisuutta. Osallistua kulttuuriopetukseen liittyviin täydennyskoulutuksiin, mm. Taikalampun valtakunnalliset seminaarit. Tuottaa mm. Opettaja tapahtumatuottajana -koulutuksia, Luova Luokka -seminaareja ja muita taide- ja kulttuurialojen koulutuksia. Luoda esimerkkikäytäntöjä, malleja ja projekteja joilla tuetaan oppiaineiden opetussisältöjä ja oppiaineintegraatiota, mm. Kulttuurikurssit. Kootaan kouluilla jo olevia ja kulttuuriopetussuunnitelman myötä kehitettäviä käytäntöjä muiden koulujen käyttöön. Vakiinnuttaa kulttuuriopetus koulujen arkeen. Kuvataiteen lehtori Terhi Sainio tekee Oulun kaupungin peruskoulujen kulttuuriopetussuunnitelmaa koskevaa toimintatutkimusta Lapin yliopiston Taiteiden tiedekuntaan. Tutkimuksessa keskitytään kulttuuriopetussuunnitelman kehittämiseen, kehityksen seuraamiseen sekä erityisesti kulttuuriopetussuunnitelman toteutumiseen kouluissa. Taikalampputyönä tuetaan tutkimuksen eri vaiheita. 1.5 Toimintasuunnitelma vuodelle 2009 Opastaa kouluja Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelman käytössä. Kulttuuriopetussuunnitelma jalkautetaan kouluihin koulualueittain siten, että työryhmä kutsuu koulujen kulttuuriopettajat, koulujen opetussuunnitelmatyöryhmät sekä oppilaskuntien edustajat koolle ja esittelee kulttuuriopetuksen suunnitelman sisällön ja tavoitteet. Tilaisuudessa annetaan käytännön esimerkkejä oppiainerajoja ylittävien, eheyttävien oppimismahdollisuuksien luomisesta

12 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa Kehittää taulukkomallinen työkalu kouluille ja kulttuuritoimijoille suunnitelmallista kulttuuriopetusta varten. Työkalun avulla tavoitteena on vahvistaa ja helpottaa kulttuuritoimijoiden verkoston yhteistyötä keskenään sekä koulujen ja esiopetuksen kanssa. Tiedotetaan Oulun OKKO-mallista valtakunnallisesti Taikalamppuverkoston ja Opetushallituksen tilaisuuksien kautta. Järjestetään Luova Luokka -opettajien täydennyskoulutus yhteistyössä Oulun lääninhallituksen sivistysosaston ja Opetushallituksen kanssa sekä Taikalamppu-keskuksista Vantaan ja Jyväskylän kanssa. Esiopetuksen kulttuuriopetussuunnitelmaa työstetään yhteistyössä työryhmän, esi- ja alkuopetuksen tiimin sekä kaupungin päivähoidon toimintayksikön Alaköökin kanssa. Yläluokille, lukioon ja ammattilliseen koulutukseen suunnattujen kulttuurikurssien suunnittelu ja pilotointi. Kurssit tuotetaan osaksi Oulun lastenkulttuuritiimin työnä. Jatketaan vuotiaiden teatteriklubi Kulissia yhdessä Oulun kaupungin teatterin kanssa. Jatketaan pelikulttuurin kehittämistä Oulussa mediakasvatuksen ja sanataiteen näkökulmasta mm. yhteistyössä Oulun elokuvakeskuksen ja LudoGraftin kanssa. Palkata 100% työajalle kulttuuriyhdysopettaja yhdessä opetustoimen kanssa ja osa-aikainen opetussuunnitelman kirjaaja. 2. Kulttuurisen nuorisotyön kehittäminen Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus on nostanut kulttuurisen nuorisotyön yhdeksi painopistealueekseen. Tällä hetkellä toiminta on hajanaista ja satunnaista ja kulttuurija taidepainotteisten työmenetelmien ja sisältöjen kehittämiselle on tarvetta koko Oulun seudulla. Oulun kaupungin kulttuuritoimessa on pitkä kokemus verkostoitumisesta lasten- ja nuortenkulttuurin toimijakentän kanssa. Kahden hallintokunnan tarpeiden ja osaamisen kokoamisella halutaan toiminnalle lisää vaikuttavuutta. Yhteisenä kehittämistyönä seuraavalle Taikalamppukaudelle on tarkoitus aikaansaada uusia palveluja, tuotteita, menetelmiä ja verkostoja. Valveen lastenkulttuuri on vahvana asiantuntijana mukana Valmistamohankkeessa jolla pyritään kehittämään koko kulttuurista nuorisotyötä Oulun seudulla. 2.1 Toimintasuunnitelma vuonna 2009 Järjestetään verkostotapaamisia nuorisotyöntekijöille. Kehitetään kesätoiminnan Kesäfiilis kalenterin verkkotiedotusta. Jatkaa ja kehittää iltapäiväkerhotoiminnan kulttuurisia sisältöjä. Käynnistetään nuorisotoimen Valmistamo-hankkeen kanssa laajempi seudullinen yhteistyö. Toteutetaan hollantilaisen Aya-tanssiteatterin vierailu ja työpajat, mukana mm. perheväkivalta ryhmä. Kulttuuriagenttitoiminnan kehittäminen. 3. Päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittäminen Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon yksikkö Alaköökin on kirjannut Päivähoidon Kulttuurisen linjauksen. Linjaukseen viitataan Oulun kaupungin uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa (2007). Linjauksen teoriaosa on valmis, mutta käytännön osuus vielä puuttuu. Vastaavia linjauksia tai suunnitelmia ei ole vielä löytynyt muista Suomen kaupungeista. Seuraavan Taikalamppukauden aikana tavoitteena on kulttuurisen linjauksen käytäntöön saattaminen oululaisille lapsille, lapsiperheille ja päivähoidon henkilökunnalle. Yhteistyötä tullaan tekemään yhteistyössä Oulun lastenkulttuuritiimin kanssa. Tavoitteena on tukea päivähoidon kulttuurikasvatusta henkilöstön omaa osaamista ja asenteita vahvistamalla. Tavoitteena on myös etsiä keinoja päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittämiseen valtakunnallisesti. 3.1 Alaköökin toiminta ja tehtävät Oulun kaupungin päivähoidon yksikkö Alakööki aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Alaköökin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa elämyksellistä toimintaa päivähoitoyksiköille sekä oululaisille lapsiperheille kehittää ja tukea päivähoidon kestävän kehityksen toimintaa järjestää yhteistyössä kaupungin eri kulttuurilaitosten ym. tahojen kanssa tutustumiskäyntejä ja pajatoimintaa päivähoitoyksiköiden ryhmille ja lapsiperheille organisoida ja valvoa kaupungin ohjattua leikkipuistotoimintaa kesäisin Alaköökissä työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa Hannele Makkonen ja Raija Saloranta. Järjestetään taide- ja kulttuurisisältöisiä koulutuksia nuorisotyöntekijöille, mukana mm. elokuva, sanataide, arkkitehtuuri, muotoilu ja kädentaidot. Verkostoidutaan nuorisojärjestöjen kanssa

13 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorisotyön kanssa 3.2 Oulun kaupungin kulttuurilaitosten ja kaupungin päiväkotien välinen Kulttuurikummitoiminta Kulttuurikummeina toimivat eri kulttuurilaitosten työntekijät. Toiminnan tavoitteena on tuoda tervehdys kulttuurilaitoksesta päiväkotiin ja tarjota lapsille mahdollisuus tutustua kulttuurikummin työpaikkaan ja toimintaan. Valveen lastenkulttuuri, elokuvakoulu ja sanataidekoulu ovat olleet alusta lähtien mukana kummitoiminnassa. (Kts. toimintakertomus 2007) Kummitoiminnan eteneminen: 1. Kulttuurikummi vierailee syyskauden aikana päiväkodissa ja kertoo esim. esineen (soitin, taide-esine, vanha tavara, kirja, rooliasu ym.) välityksellä kulttuurilaitoksensa toiminnasta ja tuo näin kulttuurisen tervehdyksen päiväkotiin. 2. Kulttuurikummi kutsuu kevätkaudella kummiryhmän/ryhmät vierailulle omaan toimipaikkaansa; katsomaan/kuuntelemaan harjoitusta, näyttelyä tai muuten vain kiertämään ja tutustumaan rakennukseen. 3. Lapsiryhmä valmistelee päiväkodissa kulttuurikummille taideteoksen, posterin, pienen esityksen tai oman kirjan (riippuen kulttuurikummin alasta) ja tuovat sen mukanaan kevään kummitapaamiseen. 4. Muu kummin ja päiväkodin välinen yhteistyö, jonka he suunnittelevat ja sopivat keskenään. 3.3 Toimintasuunnitelma Jokaiseen päiväkotiin (72) valitaan syksyllä 2008 kulttuurivastaava, jonka tehtävänä on: pitää yllä keskustelua ja motivoida henkilökuntaa kulttuurikasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen arkipäivän työssä seuraa oululaista kulttuuritarjontaa, osallistua kulttuurilaitosten ja kulttuuritiimin järjestämiin tiedotustilaisuuksiin ja kulttuurikiikarin julkistamistilaisuuksiin sekä välittää tietoa omassa yksikössään yhdessä muun henkilökunnan kanssa laatia kulttuurikasvatuksen johdonmukainen suunnitelma omalle yksikölle ja seurata sen toteutumista. Näin toimien varmistetaan lasten tasavertainen mahdollisuus saada osallistua ja tutustua monipuoliseen kulttuuriantiin sekä saada myönteinen ja elämyksellinen kokemus kulttuuritarjonnasta. Kaupungin päivähoidon jokaisesta kolmesta palvelualueesta on valittu kaksi kulttuurivastaavaa (8 henkilöä) päivähoidon kulttuurikasvatuksen kehittämistyöryhmä Kulttuurikapsäkkiin. Suunnittelutyöryhmän tehtävänä on: pohtia, miten kulttuurisessa linjauksessa esitetyt kulttuurin kolme eri tasoa jo näkyvät päivähoidon arjessa ja miten tasoja voisi kehittää tuottaa kulttuurisen teoriaosan lisäksi käytännön oppaan päivähoitoyksiköille kulttuurin kolmesta eri tasosta ehdottaa ja suunnitella kulttuurilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä yhdessä lastenkulttuuritiimin kanssa välittää tietoa päivähoidon tarpeista lastenkulttuuritiimille työryhmän jäsenet osallistuvat kulttuurilinjauskoulutuksiin ja välittävät tietoa alueensa päiväkotien kulttuuriyhdyshenkilöille Alakööki toimii työryhmien kokoonkutsujana ja työrukkasena sekä yhdyslenkkinä Lastenkulttuuritiimin kautta kulttuurilaitoksiin. Valveen lastenkulttuuri suunnittelee sisältöjä. 3.4 Koulutusten järjestäminen Päivähoidon yleiset koulutusteemat ovat vuorovaikutustaidot, turvallisuus, liikunta ja leikit. Näihin teemoihin liittyvää taide ja kulttuuripainotteista koulutusta järjestetään yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Taiteenaloista seuraavan kauden aikana perehdytään sekä henkilökunnan että lasten työpajoissa arkkitehtuuriin ja muotoiluun, elokuvaan, sanataiteeseen, sirkukseen, valokuvaan, teatteriin ja draamaan. Koulutusta on kolmea eri muotoa: 1. Kulttuurilinjauskoulutus päivähoidon kulttuurin kehittämistyöryhmälle Perehdytetään kehittämistyöryhmä päivähoidon kulttuuriseen linjauksen tavoitteisiin ja etsitään keinoja sen jalkauttamiseen lasten arkeen. Kehitetään yhteistyötä lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen kenttään, Oulun kaupungin kulttuurilaitoksiin ja muihin toimijoihin Valveen lastenkulttuurin kanssa. Kehittämistyöryhmä perehdyttää päivähoidon henkilökuntaa kulttuurikasvattamiseen. 2. Koulutusta päivähoidon henkilöstölle Koulutusten teemat taiteen ja kulttuurin alueelta vaihtuvat puolivuosittain. Yhteen teemakoulutukseen voi osallistua 1 hlö / päiväkoti tasapuolisuuden turvaamiseksi. Koulutusta tarjotaan erityisesti päiväkotien kulttuuriyhdyshenkilöille. Koulutukset ovat käytännönläheisiä ja niistä saa ideoita omaan päiväkotiin. Oulusta ja Taikalamppu-verkoston kautta koko Suomesta etsitään taiteen ja kulttuurin ammattilaisia ja taidekasvattajia koulutusten ohjaajiksi

14 2. Yhteistyö koulujen, päiväkotien ja nuorion kanssa 3. Työpajoja lapsille ja lapsiperheille Koulutusten teemat taiteen ja kulttuurin alueelta vaihtuvat puolivuosittain. Työpajoja pidetään eri-ikäisille lapsille ja lapsiperheille muun muassa päiväkodeissa ja kulttuurilaitoksissa. Työpajojen kautta annetaan myös koulutusta päivähoidon henkilökunnalle. Oulusta ja Taikalamppu-verkoston kautta koko Suomesta palkataan taiteen ja kulttuurin ammattilaisia ja taidekasvattajia lasten työpajojen ohjaajiksi. 3.5 Tiedon kerääminen ja materiaalin tuottaminen Päivähoidon kentältä kerätään tietoa ja palautetta kulttuurikasvatuksen toteutumisesta ja kehittämisideoita. Tavoitteena on kirjata kulttuuriyhdyshenkilöiden, kulttuurin kehittämistyöryhmän, opetustoimen ja Oulun kaupungin lastenkulttuuritiimin kanssa toimintamallit ja mahdollisuudet motivoivaksi oppaaksi. Opasta ja Oulun kaupungin toimintamallia tullaan levittämään ja tiedottamaan Taikalamppuverkoston kautta myös muille kunnille osa Valveen sanataidekoulu Sanataidekasvatuksen ja lastenkirjallisuuden kehittämissuunnitelma

15 3. Valveen sanataidekoulu Kirjoittajat: Kati Inkala, Valveen sanataidekoulun vastaava opettaja Anna Anttonen, Valveen sanataidekoulun vastaava opettaja (äitiyslomalla alkaen) Antti Syrjäläinen, Valveen sanataidekoulun opettaja Yhteistyössä: Liisi Huhtala, Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian emeritaprofessori Minna Sääskilahti, Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunta, äidinkielen didaktiikka Outi-Maria Takkinen, Annantalon taidekeskuksen kiertävä sanataideopettaja Sanna Hankala, Erilaiset elämät Kehitysvammaisten kulttuuri näkyväksi! ry 1. Valveen sanataidekoulu nyt! Lasten ja nuorten sanataidekasvatus ja lastenkirjallisuus ovat kuuluneet olennaisena osana Kulttuuritalo Valveen arkeen vuodesta 2000 lähtien. Oulun kaupunki vakinaisti vuonna 2002 apurahojen, projektirahoitusten ja talkootyön voimalla käyntiin lähteneen (Nukun) sanataidekoulun, joka on ollut vuodesta 2005 alkaen osa Taikalamppu-verkostoa. Sanataidekoulu on vuosien saatossa kehittynyt parista pienestä harrastusryhmästä koko vuotiaiden ikäryhmän kattavaksi taidekouluksi. Tällä hetkellä säännöllisissä viikkoryhmissä kokoontuu noin 150 lasta ja nuorta. Noin 60 alle 4-vuotiasta ja kuusi kehitysvammaista lasta käyvät tunneilla yhdessä ainakin yhden tutun aikuisen kanssa; usein mukana on koko perhe. Erityisesti niin kutsutut koko perheen ryhmät, joissa alle 4-vuotias lapsi harrastaa yhdessä aikuisen kanssa, ovat todella suosittuja. Joissakin ryhmissä varasijoilla paikkaa odottaa jopa toistakymmentä lasta. Tarvetta useammalle ryhmälle olisi! Koska sanataidekoulu haluaa taata lapsille ja nuorille mahdollisuuden jatkaa harrastusta aina 20-vuotiaaksi asti, pienten harrastajien määrää ei voida näillä resursseilla enää kasvattaa. Pulaa on myös ohjaajista. Tänä vuonna sanataidesyksynsä starttaavat 5 6-vuotiaat ovat kaikkien aikojen ensimmäisen vauvasanataideryhmän harrastajia, joilla on siis koko elämän mittainen kokemus sanataidekasvatuksesta. Koska lapsilähtöinen ja pitkäjänteinen taidekasvatus on meille erityisen tärkeää, olemme innoissamme siitä, että sanataidekoulussa on koko ajan enemmän perheitä, jotka ovat olleet osa sanataideyhteisöämme jo vuosia. Pitkäjänteinen taidekasvatus vaatii asioihin sitoutumista ja ammattitaitoista ja kehittyvää työyhteisöä. Olemme viime vuosina panostaneet pienten sanataiteen lisäksi erityisesti nuorten harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Vaikka vuosien saatossa meille onkin kasvamassa melkoinen määrä nuoria, olemme pyrkineet tarjoamaan yli 13-vuotiaille jo nyt useita viikkoryhmiä. Viime vuonna toteutuikin jo kaksi. Tänä vuonna tarjolla on jopa kolme erilaista ryhmää. Tämänhetkisillä resursseilla ryhmiä ei voi enää lisätä, vaikka kiinnostusta olisi esimerkiksi Valveen elokuvakoulun ja sanataidekoulun yhteisen poikkitaiteellisen viikkoryhmän perustamiseen. Nyt kun sanataidekoulun perustoiminta jo kattaa koko ikäjakauman eli 0 20-vuotiaat, ja opetusmenetelmiä on kehitetty vuosia, meillä on mahdollisuus suunnata taidekasvatuksen kehittämistä myös erityisryhmiin. Maahanmuuttajalasten sanataidekasvatukselle on kovasti kysyntää, ja heidän kanssaan on tehtykin monenlaisia pilottiprojekteja, mutta pitkäjänteistä kehittämistä kaivattaisiin. Hyviä kokemuksia olemme saaneet jo kolmatta vuotta käynnissä olevasta Ensi- ja turvakodin äiti vauva-ryhmästä. Yhteiset keskustelut hoitajien kanssa ovat olleet tärkeä osa ryhmän kehittämistyötä. Tieto-taitoa olemme jakaneet molempiin suuntiin. Myös kehitysvammaisten sanataideryhmä on toteutettu vuoden mittaisena pilottihankkeena Lohipadon erityiskoulussa lukuvuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa mainitaan, että jokaisella lapsella, vammasta tai muusta seikasta huolimatta, on oikeus leikkiin, virkistykseen, kulttuurielämään ja taiteisiin (YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artikla). Kehitysvammaisen lapsen kohdalla mahdollisuuksia osallistua on hyvin vähän. Omia harrastusryhmiä ei ole paljon, eikä tavalliseen ryhmään osallistuminen ole ihan mutkatonta. Sen vuoksi syksyllä 2008 käynnistyy Valveen sanataidekoulussa ensimmäistä kertaa perustoiminnan puitteissa Viittomaatitsanataidekerho, joka tarjoaa tukiviitottua sanataidetta 2 6-vuotiaiden kehitysvammaisten lasten perheille, joissa puheen kehityksen tukena käytetään viittomia. Ryhmää ohjaa sanataiteeseen erikoistunut erityiskasvattaja yhdessä Valveen sanataidekoulun opettajan kanssa. Erityisryhmien sanataidekasvatuksen kehittämisessä yhteistyö alan ammattilaisten ja taidekasvattajien välillä on tärkeää. Kun Viittomaatit on osa sanataidekoulun perustoimintaa, se tulee paremmin näkyväksi kuin osana koulu- tai yhdistysyhteistyötä. Tuntuu tärkeältä, että lapset kokoontuvat samassa paikassa kuin muutkin sanataidekoululaiset: he ovat aidosti osa sanataideyhteisöämme kaikkine projekteineen ja festivaaleineen

16 3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu Taidekasvatuksen kehittyminen vaatii sanataidekoulun toiminnan jatkuvuuden turvaamista ja kehittämistä. Jotta taidekasvatusta voitaisiin kehittää yleissivistävällä puolella (kouluissa, päiväkodeissa ja iltapäiväkerhoissa) sekä kaikenlaisten erityisryhmien tarpeeseen, pitää sanataidekoulun oma toiminta olla kaikissa ikäryhmissä vakaalla ja uskottavalla pohjalla. Kuluneen Taikalamppukauden aikana olemme luoneet sanataidekouluun kolmiportaisen tasolta toiselle etenevän opintojärjestyksen, joka on jäntevöittänyt opetuksen etenevyyttä, mutta esimerkiksi arviointi on vasta viimeisen vuoden aikana käynnistynyt systemaattisesti ja se vaatii vielä toimintamallien kehittämistä. 2. Sanataidekoulun taidekasvatuksen näkemys Ei kulttuuri ole mikään jälkiruoka, kaunis torttu, vaan jokapäiväistä leipää. Mitä enemmän sitä on, sen helpompi meidän on elää. Taide jollain tavoin pitää meitä koossa, ilman sitä leijailisimme sinne tänne. Luulisin. (Bo Carpelan) Toimintamme ydin on sanataiteen, kirjallisuuden, lastenkulttuurifestivaalien, taidekasvatuksen, koulu- ja päiväkotiyhteistyön sekä yleisökasvatuksen asiantuntijuus. Tietotaitoa vaihdetaan ja ylläpidetään erilaisissa paikallisissa ja valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä tapaamisissa, seminaareissa, koulutuksissa ja projekteissa. Meille on tärkeää aidosti innostunut, osallistuva ja lapsilähtöinen tapa toimia. Ajatuksenamme on tehdä taide näkyväksi ja taidekasvatus näkemään saattamiseksi. Näkeminen on Inkeri Savan (2007) mukaan laajaa silmän, käden liikkeen ja havainnon, fyysisen todellisuuden sekä mielellisen kokemisen aktiivista ja rikasta kokonaisuutta, joka perustuu kasvatuksen kaikkien osapuolten aktiiviseen osallisuuteen. Yhteinen elämys on arvokas lapselle ja aikuiselle. Miten kasvaa taiteen ymmärtäjäksi, ellei ole tottunut jo pienestä pitäen kokemaan yhtenä muiden joukossa? Mitä enemmän kokee, sitä enemmän hyväksyy. Mitä enemmän ymmärtää, sitä enemmän näkee. Taiteen tuntemiseen ei ole oikopolkua, koska kaikki taiteenlajit tarvitsevat omanlaista kokemisen taitoa. Mielikuvitus on tärkeä osa vapauden linnakettamme: rohkeuden ja uskalluksen lähde lapselle ja hänen aikuiselleen. Taide on tärkeää meille kaikille. Taidekasvatuksemme arvoja ovat: Asioihin sitoutuminen ja pitkäjänteisyys: Lapsen kasvaminen yhteisönsä aktiiviseksi jäseneksi vaatii aikaa. Sitoutuminen on helppoa luotettavassa ja turvallisessa seurassa: Lapsella on oma paikkansa ja tilansa sekä samalla turvallisen ja hänestä välittävän aikuisen osoittamat rajat. Tekeminen on kokonaisvaltaista: Taide koetaan yhdessä muiden kanssa, sekä kehon että mielen kautta. Työskentely on usein poikkitaiteellista. Leikkimielisyys: Taiteen ei tarvitse olla vakavaa, eikä tylsämielistä. Leikki ja leikkimielisyys ovat osa mielikuvituksen opetussuunnitelmaa. Toisesta ihmisestä välittäminen ja toisen huomioon ottaminen: Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä osa taidekasvatusta. Taidekasvatusnäkemyksen lähtökohtana esimerkiksi: Mäkinen, Kirsi 2006: Lapsuuden taidekokemukset voimavarana. s Tyyris Tyllerö 1 2. Inkeri Sava 2007: Katsommeko näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. PSkustannus, Juva. 3. Sanataiteen taiteenalakohtainen opetussuunnitelmatyö Nyt kun sanataidekoulun toiminta on vakiintunut, perustoiminta kattaa koko ikäjakauman ja sanataidekoulun arviointi sekä tuntiopettajien kanssa tehtävä yhteistyö ovat kehittymässä eteenpäin, seuraava askel on sanataidekoulun opetussuunnitelmatyö. Sanataidekoululla ei ole kirjattua omaa opetussuunnitelmaa vaan opettajien ohjenuorana toimivat taiteenperusopetuksen opetussuunnitelma, yhteiset opettajainkokoukset useita kertoja lukuvuodessa sekä sanataidekoulun toimintasuunnitelma lukuvuoden rajapyykkeineen. Tarvetta olisi kirjata koko ikäryhmää koskevaa opetuskaarta selkiyttävä suunnitelma, jonka mukaan opetus etenisi selkeästi tasolta toiselle, unohtamatta kuitenkaan taiteenperusopetuksen ulkopuolella olemisen vapautta ja väljyyttä kokeilla, joustaa ja kehittää uutta. Opettajat vaihtuvat ja ryhmät elävät, joten selkeä ohjenuora olisi tarpeen, jotta tasapuolinen ja tasalaatuinen taidekasvatus voitaisiin turvata. Valveen sanataidekoulussa on ensimmäistä kertaa Suomessa saatu nähdä vauvasanataiteesta kasvaneen sanataideharrastija aina kouluiän kynnykselle, tarvetta on erityisesti varhaisiän sanataidekasvatuksen oppisisältöjen kirjaamiseen ja levittämiseen valtakunnalllisesti. Opetussuunnitelmatyö on luontevaa aloittaa sanataidekoulusta itsestään ja ulottaa tulevina vuosina myös päiväkotien ja koulujen opetussuunnitelmien taiteenalakohtaiseen kehittämiseen, joka meillä on tavoitteena saattaa alulle seuraavan Taikalamppukauden aikana. Sille Oulussa on Okko-työn tiimoilta pitkä perinne ja hyvät mahdollisuudet. Kun sanataidekoulun oma opetussuunnitelma on kirjattuna, sen työn hedelmää on luontevaa käyttää myös varhaiskasvatuksen sekä koulujen opetussuunnitelmien taiteenalakohtaiseen työhön. Sanataidekoululla on olemassa oleva verkosto päiväkoteihin, kouluihin sekä yliopistoon, joiden kanssa käytävä dialogi on ensiarvoisen tärkeää. Valveen sanataidekoulu toimii tässä taidekasvatuksen tulkkina ja oppaana päiväkodin ja koulun suuntaan. Opetussuunnitelmatyötä varten kootaan työryhmä jo olemassa olevista verkostoista (sanataidekoulun omat opettajat, jotka ovat koulutukseltaan varhaiskasvattajia, luokanopettajia ja aineenopettajia, päivähoidon yksikkö Alaköökin yhteistyökumppanit, kulttuuriyhdysopettajat, Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan didaktikot sekä valtakunnalliset alan asiantuntijat). Ammattitaitoinen ja kehittyvä tekijäjoukko: Tavoitteena on osallistujien, taiteilijoiden ja yleisön pedagogisessa prosessissa oppilaiden ja opettajien kokemus osallisuudesta. Aikaa pohtia ja kokeilla: Annetaan mahdollisuus yrittää ja erehtyä. Taiteen kautta opitaan kokeillen ja pohtien

17 3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu Sanataiteen opetussuunnitelmatyön suunnitelmarunko 1. Valveen sanataidekoulun opetussuunnitelma: Vastaavat opettajat kehittävät ja suunnittelevat yhdessä tuntiopettajien kanssa, valtakunnallisesti konsultoiden. 2. Taiteenalakohtainen opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen: Vastaavat opettajat koordinoivat yhdessä tuntiopettajien kanssa, jotka ohjaavat alle kouluikäisten ryhmiä. Mukana työryhmässä on myös varhaiskasvatuksen asiantuntijoita Alaköökistä sekä Oulun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta Taiteenalakohtainen opetussuunnitelma ala- ja yläkouluun Vastaavat opettajat koordinoivat yhdessä tuntiopettajien ja kulttuuriyhdysopettajan kanssa. Mukana työryhmässä on myös ala- ja yläkoulun opettajia sekä asiantuntijoita Oulun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. 5. Taiteenalakohtainen opetussuunnitelma toiselle asteelle Vastaavat opettajat koordinoivat yhdessä tuntiopettajien kanssa. Mukana työryhmässä myös lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajia sekä asiantuntijoita Oulun yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Opetussuunnitelmatyölle on olemassa jo käytännön malleja, joita voidaan hyödyntää: sanataidekoulu tarjoaa vuosittain toukokuussa järjestämällään Lumotut sanat Lasten ja nuorten sanataidefestivaalilla esi- ja alkuopetukselle sanataidepajoja elämyksellisissä näyttelyissä (ks. lisää Lumotut sanat -festivaalista ja päiväkoti- ja kouluyhteistyöstä Valveen sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomuksesta). Yleisökasvatuksen sisältöjä voidaan nyt sitoa opetussuunnitelmiin harkitummin. Koska näyttelytoiminta on jo koulujen ja päiväkotien tiedossa, se olisi vaivatonta sitoa myös niiden aikatauluihin. Sitoutuminen olisi motivoidumpaa, jos sisällöt olisivat yhdessä opetussuunnitelmaan mietittyjä. Myös yliopistoyhteistyö on käynnissä ja opiskelijat tekevät harjoitustöitä sanataiteeseen liittyen. Opettajakoulutuksen äidinkielen didaktikon Minna Sääskilahden kanssa on jo alustavasti suunniteltu opetussuunnitelmaan liittyviä harjoitustöiden aiheita. Harjoitustöiden pohjalta tutkimustyötä olisi mahdollista aloittaa sekä sanataidekoulussa että yliopistossa. 4. Yliopistoyhteistyö ja täydennyskoulutus Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitos toteuttaa yhdessä Valveen sanataidekoulun kanssa sanataiteen suuntautumisvaihtoehdon sisältöjä, tutkimushankkeita ja sanataideharjoitteluja. Opintokokonaisuuksien ja opintojen suunnittelu ja toteutus on aloitettu Bolognan sopimuksen uudistusten myötä vuonna Useita kursseja on toteutettu ja sanataideharjoitteluja tehty sekä sanataidekoulussa että yleissivistävän taidekasvatuksen piirissä, mutta suuntautumisvaihtoehdon vakiintuminen on vielä kesken. Työtä on vaikeuttanut esimerkiksi taideaineiden ja antropologian laitoksella kesken oleva professorin vaihtoprosessi (ks. suuntautumisvaihtoehdon sisällöt Valveen sanataidekoulun toimintakertomuksesta 2007). Sanataiteen suuntautumisvaihtoehto on koettu tärkeäksi: kursseille on tulossa enemmän opiskelijoita kuin voidaan ottaa. Kurssien rakenne on muotoutunut ja kehittyy edelleen, ja yliopistoyhteistyötä on mahdollista laajentaa myös kasvatustieteelliseen tiedekuntaan. Yksittäisiä luentoja siellä onkin jo pidetty, mutta kurssien ja jatkuvan opetuksen saaminen on neuvottelun alla. Yliopistoyhteistyön ansioista sanataidekouluun hakeutuu useita motivoituneita opettajaopiskelijoita vuosittain harjoitteluun. Nyt yhteistyön laajentaminen myös opetussuunnitelmatyön tasolle on paikallaan. Opettajien ja muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien täydennyskoulutukselle on tarvetta sekä Oulussa että koko alueella. Täydennyskoulutuksia pidetään tilauksesta, mutta viimeisen vuoden aikana toteutetun pitkäkestoisen Lumo-koulutuksen tapaisille koulutuksille olisi kova kysyntä (ks. lisää Lumo-koulutuksesta Valveen sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomuksesta). Tavoitteena onkin, että koulutukset suunnitellaan tulevaisuudessa tietyn ryhmän tarpeisiin pitkäkestoisiksi projekteiksi, joita lasten kanssa työskentelevät aikuiset toteuttavat yhdessä taideopettajan kanssa. Koulutuksissa nousee jatkuvasti esille erityisesti opetusmateriaalin puute. Koska sanataidekoulussa on jo vuosia kehitetty monenlaisia opetusmenetelmiä, olisi tarpeellista tuottaa myös opetusmateriaalia kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Luovan kirjoittamisen oppikirjoja on paljon, mutta sanataidekasvatukseen tarvittaisiin lisää materiaalia. Esimerkiksi alle kouluikäisten sanataidekasvatuksesta ei ole juuri tarjolla opetusmateriaalia. Tulevaisuudessa olisi mahdollisuus paketoida esimerkiksi vuosittain järjestettävän Lumotut sanat Lasten ja nuorten festivaalin teemaan liittyvää opetusmateriaalia yleissivistävän taideopetuksen tarpeisiin. Tämä työ kytkeytyisi kehittämisen tuloksena yhteen opetussuunnitelmatyön kanssa

18 3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu 5. Valtakunnallinen sanataidetyö vuosina taidekasvatuksen tietotaidon dialogi valtakunnallisissa sekä kansainvälisissä tapahtumissa ja seminaareissa sanataidekoulun kolmiportainen opintojärjestys on siirrettävissä muihin sanataidekouluihin yliopistoyhteistyö ja koulutus: sanataiteen suuntautumisvaihtoehdon kehittäminen eteenpäin ja siitä tiedottaminen valtakunnallisesti sekä muu koulutus oppilasarvioinnin kehittäminen eteenpäin ja siitä tiedottaminen opetussuunnitelmatyö opetusmenetelmät ja materiaali (erityisesti alle kouluikäisten sanataide) valtakunnallisen sanataidelistan ylläpitäminen KIEKU!-kirjailijavierailun konseptin levittäminen valtakunnallisesti Valveen sanataidekoulu toimii sanataiteen valtakunnallisen sähköpostilistan moderaattorina. Annantalon taidekeskus ottaa vastuulleen sanataiteen kehittämiskahviloiden järjestämisen Taikalamppu-verkostossa. Kauden aikana Annantalon taidekeskus ja Valveen sanataidekoulu suunnittelevat ja toteuttavat yhteisen, valtakunnallisen sanataidekasvatuksen seminaarin kehittämishankkeidensa tuloksista niitä tukevia asiantuntijapuheenvuoroja esille tuoden. Seminaari järjestetään sekä Oulussa että Helsingissä. Tiedotusta tapahtuu myös, kun molempien keskusten kehittämishankkeista järjestetään esim. koulutusta, työpajoja tai asiantuntijaluentoja alan tapahtumissa, seminaareissa, muissa Taikalamppukeskuksissa tai sanataidekouluissa eri puolilla Suomea. Valveen sanataidekoulun toimintamalli 1. Sanataidekoulun perustoiminta: koulun ulkopuolinen harrastustoiminta 0-20-vuotiaat 5.1. Yhteistyö Helsingin Annantalon taidekeskuksen kanssa Taikalamppuverkostossa Alueellinen säteily: Valveen sanataidekoulun säteily suuntautuu enimmäkseen Pohjois-Suomeen, Kainuuseen sekä Pohjanmaalle ja Annantalon taas pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle. Kansainvälisesti Valveen sanataidekoulu toimii Barentsin alueella ja Annantalo suuntautuu Eurooppaan. Molemmat tekevät yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa ja Taikalamppu-verkoston kautta myös kaikkialla Suomessa. Ideoiden ja projektien vaihtoa kaupunkien kesken: Annantalon tuottamat kiertonäyttelyt (mm. Lumottu metsä -näyttely vuonna 2007, josta lisää sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomuksessa, Runoilijan talossa -näyttelyn siirtäminen Annantalosta Ouluun vuonna 2009), sanataide kulttuurikasvatussuunnitelmassa ja alle kouluikäisten sanataidekasvatus. Yhteisten teemojen suunnittelua eri-ikäisille soveltaen. Opetusmateriaalien saatavuuden ja saavutettavuuden yhdessä kehittäminen. Jatketaan Arxin Taikalamppu-kaudella avaamalla lapsille suunnattujen näytelmien julkaisemisen linjalla ja kootaan näytelmäkirjat koulujen käyttöön niin Annantalon teatteriopettajien vuosien varrella 5x2-opetukseen kirjoittamista näytelmistä kuin vuotiaiden lasten Oulussa järjestettävään Pegasos - SANA KIITÄÄ! -kilpailuun kirjoittamista näytelmistä. Sanataidekasvatuksen ja kirjallisuuden Taikalampputyö Lumotut sanat -festivaali sekä muut festivaalit, projektit ja poikkitaiteellinen yhteistyö Yhteistyö yleistävän taidekasvatuksen kanssa (päiväkodit, koulut, iltapäiväkerhot) Opetussuunnitelmatyö ja opetusmateriaalin kehittäminen Yliopistoyhteistyö ja muu koulutus Yhteydenpito sanataiteen ja kirjallisuuden Taikalamppu-kehittämishankkeiden välillä: Tavoitteena on tavata lukukausittain ja vaihtaa ajatuksia sekä antaa ja saada tukea Taikalamppu-työssä. Taikalamput pyrkivät yhdessä kehittämään sanataidekasvatusta ja sanataideopettajuutta sekä tukemaan sanataiteen laajenemista. 6. Erityisryhmät Tiedotusyhteistyö kentälle: Annantalon taidekeskus ja Valveen sanataidekoulu jakavat keskenään tiedotusvastuuta Taikalamppuun ja sanataiteen yleiseen kehittämiseen liittyvissä asioissa

19 3. Valveen sanataidekoulu 3. Valveen sanataidekoulu 6. Vuoden 2009 suunnitelma 6.1. Sanataidekoulun perustoiminta Koulun ulkopuolinen harrastustoiminta muodostaa vuonna 2009 edelleen keskeisen osan Valveen sanataidekoulun toiminnasta. Pienten lasten ryhmien suosio on vakaa, mikä luo jatkuvuutta, sillä tavoitteena on pitää lapset ryhmissä aikuisuuden kynnykselle saakka. Nuorten ryhmien tarjontaa on lisätty, jotta jokainen sanataiteesta innostunut nuori löytäisi itselleen sopivan vaihtoehdon. Uusia sanataiteen tuntiopettajia tarvitaan, mutta opetustyö säilytetään myös vastaavien sanataideopettajien toimenkuvassa. Useissa sanataideryhmissä on varasijoilla lapsia odottamassa vapautuvaa harrastuspaikkaa, esimerkiksi 1-vuotiaiden ryhmässä jopa 15 perhettä. Jotta uusia ryhmiä voidaan perustaa, resursseja pitää lisätä. Jatkamme arvioinnin kehittämistä yhdessä sanataidekoulun tuntiopettajien kanssa. Myös sanataidekoulun oma opetussuunnitelmatyö aloitetaan ja opetussuunnitelmatyölle yleensäkin luodaan pohjaa. Suunnitellaan Valveen elokuvakoulun kanssa yhteisen poikkitaiteellisen viikkoryhmän perustamista Sanataidekoulun lukuvuotta rytmittävät projektit Sanataidekoulun merkittävin lukukauteen kuuluva projekti on toukokuussa 2009 kolmatta kertaa järjestettävä Lumotut Sanat Lasten ja nuorten sanataidefestivaali, jota teemoittaa tällä kertaa Annantalolta siirrettävä Jukka Itkosen Runoilijan talossa -näyttely. Lumotut sanat -festivaalia halutaan kehittää eteenpäin valtakunnallisena lasten ja nuorten sanataidefestivaalina, johon liittyy tapahtumia, sanataidepajoja ja koulutusta sekä poikkitaiteellista yhteistyötä. Muita keskeisiä projekteja ovat mm. keväällä Pegasos-näytelmän suunnittelu ja toteutus Oulun kaupungin teatterin järjestämällä Lasten ja nuorten teatteripäivillä sekä syksyllä Valokeila-lehden teko Oulun kansainvälisen lastenelokuvien festivaalin aikaan. Vakiinnutettuja perusprojekteja kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti. Sanataidekoulu etsii uusia toimintamalleja ja toteuttaa erilaisia projekteja eri vuosina, mutta tärkeimmät perusprojektit jaksottavat lukuvuotta ja toimivat toiminnan vakauttajina. Yhteistyö eri festivaalien kanssa tukee poikkitaiteellista yhteistyötä kaupungin muiden toimijoiden kanssa Erityisryhmät Sanataiteen kehittäminen erityisryhmille on yksi sanataidekoulun tärkeimpiä visioita vuonna Syksyllä 2008 alkanut, Sanna-Maria Hankalan 2 6-vuotiaiden kehitysvammaisten perheille suunnattu Viittomaatit on ensimmäinen sanataidekoulun omana ryhmänä alkanut erityisryhmille suunnattu ryhmä. Tämä tuo suunnitelmallisuutta ja pysyvyyttä erityislapsille suunnattuun toimintaan. Valveen sanataidekoulu on aiempina vuosina ollut mukana monissa erityislapsille suunnatuissa projekteissa (ks. Valveen sanataidekoulun vuoden 2007 toimintakertomus), mutta projektit ovat olleet lyhytkestoisempia ja kertaluontoisempia. Myös jo kolmatta vuotta jatkuva Ensija turvakodin äiti vauva-ryhmä pysyy osana toimintaa. Sitä kehitetään yhdessä Ensi- ja turvakodin henkilökunnan kanssa Muu toiminta Sanataidekoulun iltapäiväkerhotoiminta on ollut hyvin vilkasta jo usean vuoden ajan. Syksyllä 2008 alkavat säännölliset jokaviikkoiset iltapäiväkerhot, joissa sanataideopettaja vierailee kouluilla. Toimintaa jatketaan Sanataidekoulu tekee jatkuvasti yhteistyötä päiväkotien sekä ala- ja yläkoulujen kanssa. Päiväkotiyhteistyö on vakiintuneella pohjalla ja sitä jatketaan tiiviisti vuonna Lisäksi sanataidekoulu järjestää tilauksesta päiväkotien ja koulujen omiin projekteihin liittyviä sanataidepajoja. Myös Oulun kaupungin opetustoimen kanssa yhdessä tehtävät KIEKU!-kirjailijavierailut saavat jatkoa Yliopistoyhteistyö ja muu koulutus Yliopistoyhteistyötä jatketaan Oulun yliopiston taideaineiden ja antropologian laitoksen kanssa. Koulutusohjelmaa kehitetään edelleen ja neuvottelut uuden professorin kanssa käynnistetään. (Vuoden aikana pyritään järjestämään yliopistolla ainakin yksi kurssi suuntautumisvaihtoehtoon liittyen.) Myös neuvottelut Oulun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa jatkuvat, ja tiivis yhteistyö äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan lehtorin Minna Sääskilahden kanssa jatkuu tiiviinä. Sanataidekouluun otetaan keväällä 2009 useita harjoittelijoita sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi opiskelevista että luokanopettajaksi ja lastentarhaopettajaksi opiskelevista. Harjoittelijat voivat käyttää opittuja taitoja hyväksi omassa työssään esimerkiksi opettajina ja kirjastotyöntekijöinä. Useat työllistyvät myös myöhemmin sanataidekoulun tuntiopettajiksi tai projektityöntekijöiksi. Muuta paikallista, alueellista ja valtakunnallista koulutusta järjestetään kysynnän ja resurssien mukaan. 7. Resurssit ja sanataidekoulun työntekijät Kaksi vastaavaa opettajaa työskentelee tällä hetkellä osa-aikaisesti, mutta kokopäivätyölle on tarvetta. Lisäksi tuntiopettajia tarvitaan lisää, jotta vastaavien opettajien aika riittäisi paremmin kehittämistyöhön. Opetustyö on kuitenkin tarpeellista säilyttää myös vastaavien opettajien työnkuvassa, koska niin taidekasvatus aidosti kehittyy opettamalla ja suunnittelemalla opetusta. Koska sanataidekoululla on lukuvuoden aikana useita isoja projekteja perustoiminnan ja koulutusten sekä päiväkoti-, koulu- sekä iltapäiväkerhoyhteistyön rinnalla, olisi vastaavien opettajien lisäksi tärkeää perustaa myös yhden kuukausipalkkaisen sanataideopettajan toimi. Hän voisi ottaa suurempaa vastuuta yleissivistävän puolen kehitystyöstä sekä Oulussa että alueellisesti. Tavoitteena on saada kiertävä sanataideopettaja, joka opettaa sanataiteen viikkoryhmiä myös Oulun ulkopuolella niissä kunnissa, joissa kiinnostusta yhteistyöhön tuntuu olevan. Kuukausipalkkainen sanataideopettaja voitaisiin irrottaa vastaavien opettajien avuksi myös lukuvuosien perusprojekteihin, kuten Valokeila-lehteen, Pegasos-näytelmän tekoon sekä Lumotut sanat - lasten ja nuorten sanataidefestivaalille. Kaksi vastaava opettajaa Vastaavien opettajien työtehtäviin kuuluu: toiminnan organisointi ja kehittäminen yhteistyöverkoston ylläpitäminen sekä tiedottaminen talon sisällä, paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti opetustyö sanataidekoulun viikkoryhmissä päiväkoti-, koulu-, ja iltapäiväkerhoyhteistyön suunnitteleminen ja toteuttaminen yhdessä kiertävän sanataideopettajan kanssa Lumotut sanat Lasten ja nuorten sanataidefestivaalin sisällöntuottaminen sekä tuotantovastuu yhdessä lastenkulttuurituottajan kanssa poikkitaiteellinen yhteistyö Kulttuuritalo Valveen, Valveen lastenkulttuurin sekä kaupungin muiden kulttuuritoimijoiden kanssa 36 37

20 3. Valveen sanataidekoulu tuntiopettajien koordinoiminen ja tukeminen yliopistoyhteistyö ja muu kouluttaminen harjoittelijoiden ohjaaminen opetussuunnitelmatyö ja opetusmateriaalin kehittäminen tutkimustyö ja julkaisutoiminta opetussuunnitelmatyöhön liittyen yhteistyössä yliopiston kanssa Nykyisen 60 prosentin sijaan rahoitusta haetaan 100 prosentin työajalle Yksi kiertävä sanataideopettaja Kiertävän sanataideopettajan työtehtäviin kuuluu: opetustyö sanataidekoulun viikkoryhmissä päiväkoti-, koulu- ja iltapäiväkerhoyhteistyön toteuttaminen sanataiteen opettaminen Oulun alueella sanataidekoulun lukuvuotta rytmittävien projektien ja festivaalien toteuttaminen yhdessä vastaavien opettajien kanssa osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön 4. osa Valveen elokuvakoulu elokuvakasvatuksen kehittämissuunnitelma vuosille Haemme rahoitusta 100 prosentin työajalle Tuntiopettajat Tuntiopettajien työtehtäviin kuuluu: opettaa viikkoryhmissä osallistua opettajien kokouksiin ja sanataidekoulun järjestämiin tapahtumiin ja projekteihin omien harrastajien kanssa osallistua sanataidekoulun järjestämiin koulutuksiin osallistua opetussuunnitelmatyöhön Haemme rahoitusta 15 tuntiopettajan palkkaamiseen

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma Kulttuurivoltti Utajärvi 7.9.2016: Satu Jehkonen ja Katri Tenetz Kulttuurin rooli uuden Valtakunnallisen Opetussuunnitelman perusteissa Kulttuurinen osaaminen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ Oulun kaupungin päivähoidon ALAKÖÖKI 2004- http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ H.Makkonen Alaköökin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa elämyksellistä toimintaa päivähoitoyksiköille

Lisätiedot

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä

Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä AVARA MUSEO Päätösseminaari 04.10.-05.10.2012 PORI Avara museo osana Porin taidemuseon kehittämistyötä Museonjohtaja Esko Nummelin Porin taidemuseo AVARA MUSEO Valtakunnallinen osio. Toimintalinja: Työmarkkinoiden

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran tarkoituksena on tukea ja kehittää kulttuuriperinnön opettamista ja vaalimista. Tarkoitusta edistetään kokoamalla ja välittämällä aineellista

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Johdanto...3. Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuuritoiminta ja sen kehittäminen...4. Päiväkodin kulttuurivastaava...5. Pohdittavaksi...

Johdanto...3. Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuuritoiminta ja sen kehittäminen...4. Päiväkodin kulttuurivastaava...5. Pohdittavaksi... Johdanto...3 Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen kulttuuritoiminta ja sen kehittäminen...4 Päiväkodin kulttuurivastaava...5 Pohdittavaksi...6 Kulttuurikasvatussuunnitelma...7 Huoneentaulu: Kulttuuri varhaiskasvatuksessa...10

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Jyväskylä 15.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Reggiolainen pedagogiikka varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana Hämeenlinnan kaupungissa

Reggiolainen pedagogiikka varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana Hämeenlinnan kaupungissa Reggiolainen pedagogiikka varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana Hämeenlinnan kaupungissa Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja 29.3.2014 Tallinna Varhaiskasvatuspalvelut Hämeenlinnassa PÄIVÄKOTEJA

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010 ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/ SEURANTA VASTUUTAHOT/ AIKATAULU TOTEUTUNUT 2009 Taidekasvatus

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Selvitys lasten- ja nuortenkulttuurista uudessa Oulussa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii

Selvitys lasten- ja nuortenkulttuurista uudessa Oulussa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii Selvitys lasten- ja nuortenkulttuurista uudessa Oulussa Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii 18.12.2012 Työryhmä: Arja Huotari, pj, kulttuuritalo Valve Katri Tenetz, sihteeri, kulttuuritalo

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot