Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Itsenäinen tehtävä 6 R640SN MITEN IRROTTAUTUA VÄKIVALTAISESTA PARISUHTEESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Itsenäinen tehtävä 6 R640SN 23.4.2012 MITEN IRROTTAUTUA VÄKIVALTAISESTA PARISUHTEESTA"

Transkriptio

1 Nina Parkkinen VÄKIVALTATYÖN PERUSTEET Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Itsenäinen tehtävä 6 R640SN Riitta Kuismin MITEN IRROTTAUTUA VÄKIVALTAISESTA PARISUHTEESTA Riippuvuus väkivaltaisessa parisuhteessa Koska itse en ole koskaan kokenut väkivaltaa parisuhteissani, on minusta aina ollut vaikea ymmärtää naisia, jotka elävät vuodesta toiseen väkivaltaisessa suhteessa. Oma ajatusmaailmani on aina ollut se, että jos mies lyö minua, on se ensimmäinen ja viimeinen lyönti. Perheväkivaltaa käsittelevää kirjallisuutta luettuani ymmärrän ehkä hieman paremmin syitä, miksi nainen ei välttämättä heti, jos koskaan pysty irtautumaan väkivaltaisesta kumppanista. Tosin edelleen olen sitä mieltä, että itse laittaisin moisen suhteen välittömästi poikki, mutta kuten sanoin, en ole sitä koskaan joutunut kokemaan, eli olen aika jäävi toisia arvostelemaan. Ymmärtääkseni tämä sama näkökanta voi olla vallalla myös väkivallan uhriksi joutuneen naisen ystäväpiirissä, samoin kuin jopa ammattiauttajilla: Ei ymmärretä miksi nainen ei lähde väkivaltaisesta suhteesta. Tämä aiheuttaa helposti turhautuneisuutta auttajissa, ja pahimmillaan voi johtaa jopa uhrin syyllistämiseen. Jotta väkivallan uhria ei hänen käyttäytymisen ja riippuvuutensa takia ruvettaisi syyllistämään, on auttajien tärkeä ymmärtää, että väkivalta vaikuttaa aina syvästi uhrin kokemuksiin, ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Henkiset vammat ovat monesti syvempiä ja vakavampia ja vaikeammin paranevia kuin fyysiset. Väkivalta vaikuttaa uhrin koko persoonallisuuteen ja kokemukseen omasta olemassaolostaan. (Lehtonen & Perttu 1999, 51.) Väkivalta on uhka uhrin riippumattomuuden tunteelle. Tuntuu, että mahdollisuus tehdä omia päätöksiä rajoittuu samalla kun turvallisuuden tunne rikkoutuu. Väkivallan tekijä yleensä jatkaa ja raaistaa pahoinpitelyjään ajan kuluessa ja näin ollen hän koko

2 2 ajan lisää kontrolloimis- ja muuta valtaa uhriin. Tämä johtaa lopulta siihen, että uhri kadottaa tunteen omista tarpeistaan ja omasta tahdostaan. Koska väkivalta yleensä murentaa itsetunnon, kokee uhri helposti itse syyllisyyttä, häpeää tilanteesta ja myös arvottomuuden ja jopa ihmisarvon menettämisen tunnetta. Tilanne voi johtaa jopa niin pitkälle, että uhri korvaa oman minäkuvansa väkivallan tekijän tarjoamalla minäkuvalla. Tämä minäkuva on usein avuton, pärjäämätön ja heikko ihminen, joka tarvitsee toista ihmistä (väkivallan tekijää) ratkaisevasti elämästä selviämiseen. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Väkivaltaisen puolison käytön on usein ristiriitaista ja väkivaltaiset ja sopuisat hyvittelyjaksot vuorottelevat. Väkivallan jälkeen tekijä monesti hyvittelee, katuu ja vannoo rakkauttaan uhrille. Naiset monesti haluavat uskoa miestään tällaisissa tilanteissa, koska yleensä rakastavat puolisoaan, ja haluavat uskoa häntä. Etenkin ensimmäinen kerta annetaan usein selittelyjen, hyvittelyjen ja anteeksipyyntöjen jälkeen anteeksi. Kun väkivalta jatkuu ja yleensä myös raaistuu, tapahtuu uhriutumista ja edellä kuvatun kaltaista minäkuvan muutosta, ja tällöin irtautuminen suhteesta voi olla jo todella vaikeaa ainakin ilman ulkopuolista apua. Jatkuvassa vastakkaisten tunteiden aallokossa eläminen voivat synnyttää emotionaalisen sidoksen väkivallan tekijään. Se edelleen vaikeuttaa suhteesta irrottautumista. Usein väkivaltainen puoliso pyrkii ja onnistuukin katkaisemaan uhrin suhteet uhrin läheisiin sukulaisiin ja ystäviin. Kun väkivaltainen puoliso koetaan lähimmäksi ja ehkä ainoaksi ihmissuhteeksi, vääristyy uhrin todellisuudentaju entisestään, eikä hän saa palautetta todellisuudesta ja itsestään. Hän voi kokea ansaitsevansa väkivallan ja jopa ymmärtää väkivaltaista kumppaniaan. Yleensä väkivaltainen puoliso käyttäytyy todella hyvin ja korrektisti ulkopuolisia ihmisiä kohtaan, kun taas uhrista muut voivat saada ujon, säikyn tai omituisen kuvan. Tässä on yksi keino taas henkiselle väkivallalle: Ei kukaan usko sinua, minähän olen niin hyvä ja kunnollinen aviomies ja isä, sinä taas tuommoinen omituinen sekopää. Usein uhri ei uskalla aloittaa irrottautumisprosessia pelätessään väkivallan lisääntymistä ja hengenvaaraa. Tämä pelko on usein aiheellinen, sillä irrottautumisvaihe on naiselle vaarallisinta aikaa suhteessa. Siinä usein nainen (ja lapset) menettävät henkensä. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Miehen uhatessa erohaluista naista väkivallalla tai tappamisella on se erittäin tehokas uhka, etenkin jos uhka kohdistuu lapsiin.

3 Nainen saattaa ajatella, että hän mieluummin kestää väkivallan, kuin saattaa lapsensa tai itsensä hengenvaaraan eroamalla. 3 Nainen voi myös ajatella, ettei tulisi toimeen yksin tai yksinhuoltajana. Hän voi kokea miehen kuitenkin hyväksi isäksi ja taloudelliseksi turvaksi perheelleen ja itselleen. Mies voi myös erotilanteessa uhata naista sillä, ettei nainen saa lapsia itselleen, vaan että lapset jäävät miehelle. Joskus jopa lähiomaisten tai ystävien painostus voi kohdistua siihen, ettei nainen jättäisi perhettään tai miestään. Naisen vanhemmilla voi olla jopa vanhanaikaisia käsityksiä siitä, ettei ero ole hyväksyttävää mistään syystä, tai sitten lähimmäiset eivät tiedä tai usko väkivallan olemassaoloa. Väkivaltaisesta parisuhteesta irtautuvan naisen auttaminen ja tukeminen Yksi parannus ja tavallaan apukeino on lakimuutos Sen myötä muun muassa lähisuhteessa olevaan henkilöön kohdistuvasta lievästä pahoinpitelyrikoksesta tuli virallisen syytteen alainen asia. (Länsi-Savo 2012). Länsi-Savon perheväkivaltaa käsittelevässä artikkelissa naisuhri kokee tämän hyvänä muutoksena siksi, ettei tällöin uhrin tarvitse itse päättää. Toki tapaukset on ensin saatettava poliisin tietoon, joten lakimuutos ei tietenkään poista eikä tuo julki läheskään kaikkea perheväkivaltaa. Perheväkivallasta kertovaa kirjallisuutta lukiessani mielestäni kävi selväksi, että perheväkivallan uhrit toivovat, että joku ulkopuolinen puuttuisi asiaan ja ottaisi asian puheeksi. Mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää esim. terveydenhoitohenkilökunnan kouluttaminen niin, että he tunnistaisivat väkivallan merkit. Kontrolloiva väkivaltaa tehnyt mies saattaa tulla vaimonsa mukana sairaalaan tai terveyskeskukseen, ja tämä usein jo takaa sen, että vaimo valehtelee vammojensa syntymisestä. Olisi tärkeää, että mikäli on pieninkin epäilys väkivallan käytöstä, vammautunut henkilö otettaisiin vastaan lääkärille tai hoitajalle ilman saattajaa. Saattajaa voidaan pyytää jäämään vaikka aulaan odottamaan, jotta saadaan tilaisuus keskustella vammojen synnystä kahden potilaan kanssa. Uhria pitää myös uskoa, ja apua tarjota ilman uhrin syyllistämistä. Ystävät ja sukulaiset tai naapurit eivät myöskään saisi ummistaa silmiään väkivallalta. Joskus ulkopuolisen puuttuminen väkivaltaan voi jopa pelastaa hengen. Mikäli naapurista kuuluu selviä väkivallan ääniä, kannattaa soittaa poliisit ja/tai mikäli uskallusta riittää, mennä soittamaan ovikelloa. Usein perhettään kohtaan väkivaltainen mies ei

4 4 halua antaa ulkopuolisille itsestään hakkaajan kuvaa, ja ovikellon soittaminen saattaa katkaista väkivaltaisen tilanteen. Tietysti voi olla vaarana, että auttaja joutuu myös vaaraan, tämän takia poliisin apuun turvautuminen voi olla viisainta. Väkivallasta selviytyäkseen tarvitaan aina väkivallan loppumista kokonaan. Monesti se tarkoittaa väkivaltaisen suhteen lopettamista, mutta joskus suhde voi myös jatkua, mikäli väkivaltainen puoliso ymmärtää syyllisyytensä, hakee apua ja on sitoutunut avun vastaanottamiseen ja hyväksikäyttämiseen, yleensä terapian avulla. Molemmissa tapauksissa uhrin selviytymisprosessi on yleensä pitkäaikainen, usein vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä kestävä elpyminen. Uhri tarvitsee yleensä ammatillista apua tähän prosessiin. Julkisen sektorin resurssit väkivallasta selviytyvien auttamiseen eivät useinkaan riitä. Yksikään taho ei ota kokonaisvastuuta uhrin selviytymisen tukemisesta. Uhreja ei hoideta vakiintuneilla toimintatavoilla. Väkivallan uhrin on vaikea saada apua selviytymiseensä kriisivaiheen ja esimerkiksi turvakodista lähtemisen jälkeen. (Väänänen 2011, ) Mielestäni Suomessa olisi yhdenmukaistettava väkivallan uhrien hoito- ja terapiatapoja. Uhrin terapiaa olisi pystyttävä jatkamaan myös akuutin kriisivaiheen jälkeen niin, että uhrin selviytyminen elämässä olisi varmempaa. Hoidon jäädessä kesken voi uhri helposti palata myös väkivaltaiseen suhteeseen. Ihmisen psyyken ollessa nujerrettu, ei hänellä varmaankaan ole tarpeeksi voimavaroja itsensä, saati lastensa hoitamiseen. Lukiessani Hiitolan & Heinosen kirjaa Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko huomioni herätti erityisesti se, että tutkimuksen mukaan väkivaltaa käyttäville isille tarjotaan useammin yksilöapua kuin väkivallan uhreiksi joutuneille lapsille ja äideille. Kirjasta kävi myös selväksi, että väkivallan tekijöinä isä ja äiti asetetaan eri asemaan. Mikäli väkivallan tekijä on isä, isän ja lasten tapaamista puolletaan, kun taas äidin isään kohdistamissa väkivaltatapauksissa äiti leimataan huonoksi äidiksi, ja äidin ja lasten tapaamista rajoitetaan. Lasten huostaanottotapauksissa väkivalta muutoinkin monesti sivuutetaan, ikään kuin toisarvoisena asiana, eikä väkivallan kokemisen perusteella tarjota kriisiapua lapsille tai äideille. (Hiitola & Heinonen 2009, ) Mistä apua väkivallan uhreille

5 5 Akuutissa hädässä tietysti poliisilta ja terveydenhoidon ammattilaisilta, hätänumerot josta nämä tavoittaa, ovat 112 ja 911. Karkuun voi ja pitää lähteä tarvittaessa. Turvakodit ovat tätä varten perustettuja paikkoja. Turvakodista saat apua ja sinne voit soittaa aina, jos joku läheisessä ihmissuhteessasi on väkivaltainen tai uhkaava. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. Turvakodit on tarkoitettu sekä naisille että miehille ja heidän kanssaan tuleville lapsille. Rovaniemen ja Raahen turvakoteihin voivat lapset tulla myös ilman vanhempiaan. Turvakodin henkilökunta tukee sinua kriisitilanteen ratkaisemiseksi. Turvakodeilla on tarjolla myös avopalveluja, joista saat apua turvakodin jälkeen tai kun olet kokenut väkivaltaa, mutta et tarvitse turvakotia. (Nettiturvakoti 2012.) Turvakoteja on 14 kaupungissa. Turvakotien yhteystiedot löytyvät nettisivuilta. Mikäli paikkakunnalla ei ole turvakotia, voi ensihätään lähteä ystävän tai sukulaisen luo. Seuraava lista muista auttavista tahoista on kopioitu nettiturvakodin sivuilta: Muita auttavia tahoja Monika-Naisten valtakunnallinen puhelin p Tukea ja neuvoja väkivaltaa kohdanneille tai sen uhan alla eläville maahanmuuttajanaisille ympäri vuorokauden useilla kielillä. Muiden tahojen ylläpitämät turvakodit Suomen Punaisen ristin ylläpitämät Nuorten turvatalot antavat apua ja tukea alle 19- vuotiaille nuorille sekä heidän perheilleen viidellä paikkakunnalla. Muuta apua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalvelut. Kaapatut Lapset ry auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistyksen ylläpitämän avopalvelupisteen tehtävänä on myös vanhempien ja lasten psykososiaalinen kuntouttaminen vaikeissa kansainvälisissä ero- ja huoltokiistatilan-

6 teissa. Puh. (09) , sähköposti: toimisto(at)kaapatutlapset.fi, 6 Voimavarakeskus Monika on matalan kynnyksen palvelupiste, joka tarjoaa ohjausta, neuvontaa ja kriisiapua väkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville maahanmuuttajataustaisille naisille, tytöille ja lapsille. Keskukset sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kajaanissa, Kemissä ja Mikkelissä. Yhteystiedot Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut. Puhelimitse Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen Suvanto ry:n neuvova puhelin p ti klo Suomen vanhusten turvakotiyhdistys Suvanto ry:n lakimiespäivystys p Päivystysajat Naisten linja p Naisten linjan maksuton neuvonta- ja tukipuhelin on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Päivystysajat Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin p Rikoksen uhrilla on mahdollisuus keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka ymmärtää, mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä. Päivystysajat Rikosuhripäivystyksen Juristin puhelinneuvonta p ma-to klo Mahdollisuus tarkistaa rikoksen uhrin juridisia oikeuksia ja saada näihin asioihin liittyvää ohjausta. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Kriisipuhelin p Apua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kysymyksissä. Päivystysajat Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Juristipäivystys p ma-to klo Tietoa ja neuvontaa seksuaalirikosasioissa.

7 7 Tietoa ja neuvontaa lähisuhdeväkivaltaa koskevissa asioissa. Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin p Välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Päivystysajat Netissä Nettiturvakodin ajanvaraus nettikeskusteluun ammattilaisen kanssa. Naisten linja Neuvontaa ja tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen Rikosuhripäivystyksen Rikunet on henkilökohtainen palvelu, joka on tarkoitettu rikoksen uhreille, heidän läheisilleen tai rikosasiassa todistaville. Tukinet on Internetissä toimiva kriisikeskus. Se keskittyy ihmisen auttamiseen arjen murheiden keskellä, kokemusten jakamiseen ja tuen löytymiseen sitä tarvitseville. -sivuilla kerrotaa omista rajoista, seurustelusuhteesta, väkivallasta ja avun hakemisesta. Mikkelissä apua tarjoavia tahoja: (Länsi-Savo 2012). Viola-väkivallasta vapaaksi ry Mikkelin kriisikeskus (su suljettu), Kriisipuhelin iltaisin Keskusteluapua mm. Perheasiainneuvottelukeskuksesta, mielenterveysseuroista, terveydenhuollon piiristä mm. mielenterveysvastaanotoilta, perhepalvelukeskuksista. Uhriutuminen Väkivallan aiheuttamaan sokkiin ja järkytykseen liittyy aina voimakkaita eristymisen ja voimattomuuden tunteita. Ellei reaktiovaiheessa todellisuuden kohtaamista voi tapahtua esimerkiksi tuen, avun tai voimavarojen puutteen vuoksi, väkivaltaa kokenut

8 8 saattaa jäädä psyykkisesti väkivallan aiheuttamien tunteiden kieltämisen vaiheeseen. Hän joutuu irrottamaan väkivallan aiheuttamat tunteet tietoisuudestaan ja itsestään. Kauhu aiheuttaa valetyyneyden (pseudo calm), jota kutsutaan jäätyneeksi peloksi. Uhri jää tilanteeseen, jossa hän joutuu kieltämään tapahtumien vakavuuden ja sen herättämät ja ylläpitämät todelliset tunteet itseltään. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Mielestäni tämä uhriutumisen kuvaus tarkoittaa sitä, että kieltäessään omat oikeat tunteensa nainen kehittää ikään kuin kuoren oman sisimpänsä turvaksi ja haarniskaksi väkivaltaa kohtaan. Muuten hän ei ehkä selviäisi. Toisaalta uhriutuminen haittaa irtautumista ja tilanteen oikeanlaista tajuamista. Uhriutumisessa tapahtuu myös tavallaan aivopesua väkivallan tekijän taholta. Uhri alkaa uskoa olevansa huono ja ansaitsevansa kohtelunsa. Kun ollaan siinä pisteessä, että uhri kuvittelee itse aiheuttavansa oman väkivaltaisen kohtelunsa ja ansaitsevansa sen, on väkivallan tekijä jo todella vahvoilla. Hän voi muokata uhrin ajatuksia miltei miten tahansa, ja tarvitaan joku todella suuri sysäys, jotta uhri saadaan irtautumaan suhteesta. Tällainen voi olla esimerkiksi se, jos väkivalta laajenee lapsiin, tai äiti tajuaa, mitä vahinkoa isän väkivaltainen käytös aiheuttaa lapsen psyykeelle. Myös joku ulkopuolinen voi saada naisen tajuamaan tilanteensa ja hakemaan apua. Joskus todelliseen hengenvaaraan joutuminen pahoinpitelyn seurauksena voi saada naisen tajuamaan tilanteen. Yhteenvetoa ja omia ajatuksia Tehtävän esimerkissä kuvataan mielestäni tyypillinen tapaus. Mies ei tunnusta käyttäytyneensä väkivaltaisesti ja pyrkii edelleen kontrolloimaan ja vaikuttamaan naiseen uhkaamalla naisen halutessa eroa. Nainen on aivan varmasti masentunut ja oikeutetusti saanut raivokohtauksiakin miehen väkivaltaisen käytöksen takia. Mies on varmaan ulospäin muille ihmisille juurikin se malli-isä ja esimerkillinen aviomies, perheensä elättäjä ja taloudellinen tuki ja turva. Väkivallalla mies on saanut vaimonsa alistettua ja todennäköisesti pelokkaaksi ja hysteeriseksikin niin, että ulkopuoliset voivat kuvitella juuri niin kuin mies heidän haluaakin kuvittelevan. Mies käyttää lapsia hyväkseen luvaten heille mönkijää ja ponia ym. materiaa, jota äidillä ei varmaankaan ole varaa tarjota. Naiselle irtautuminen voi olla todella vaikeaa, etenkin aiemmin kuvaamistani seikoista johtuen. Hän on todennäköisesti menettänyt itsetuntoaan, omaa minäkuvaansa ja saa-

9 9 nut muitakin pitkään jatkuneen väkivallan oireita joita aiemmin kuvasin. Pelko lasten menettämisestä vaikeuttaa vielä irtautumista. Nainen tarvitsisi ehdottomasti ulkopuolista niin ammatti- kuin ystäväapuakin pysyäkseen päätöksessään ja pystyäkseen eheytymään niin, että hän voi huolehtia itsestään ja lapsistaan.

10 LÄHTEET 10 Hiitola, Johanna & Heinonen, Hanna Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko. Hallinto-oikeuksien ratkaisut huostaanottoasioissa Raportti 46. Helsinki: Yliopistopaino. Lehtonen, Anja & Perttu, Sirkka Naisiin kohdistuva väkivalta. Tampere: Tammer-Paino Oy. Länsi-Savo (Jutuntekijää ei poikkeuksellisesti ilmoitettu.) Lyötäväksi ei saa alistua. Länsi-Savo , Nettiturvakoti Apua perheväkivaltaan- turvallisuutta lähisuhteisiin. Turvakotien nettisivut. WWW-dokkumentti. https://www.turvakoti.net. Ei päivitystietoa. Luettu Väänänen, Kristiina Miten selviytyä väkivallasta. Artikkeli kirjasta Veitsen terällä, Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Toimittajat Hannus, Riitta, Mehtola, Sirkku, Natunen, Luru & Ojuri, Auli. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy.

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta 2 Paikalliset auttajat ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys.

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Älä vaikene väkivallasta 2 PAIKALLISET AUTTAJAT ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA NUORTEN KOKEMA SEKSUAALINEN VÄKIVALTA TIINA RANTANEN ALUEJOHTAJA, LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO 14.10.2013 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 14.10.2013 2 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON EDISTÄÄ RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä Käynti sisäpihan puolelta. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Mobilen palvelukunnat: Hankasalmi,

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU)

RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) 22.5.2017 1 RIKOSUHRIPÄIVYSTYS (RIKU) Yleishyödyllistä toimintaa, jonka päärahoittaja on valtio (oikeusministeriö). STEA rahoittaa kehittämistoimintaa. Toteuttajana Ensi- ja turvakotien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN. Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti

TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN. Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti TOIMINTASUUNNITELMA KRIISITILANTEISIIN Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa NUTUKKA projekti Päivitetty 2008 Toimintasuunnitelma kriisitilanteisiin 1. Nuorten turvapaikanhakijoiden kielteiset oleskelulupapäätökset

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

IRROTTAUTUMINEN VÄKIVALTAISESTA SUHTEESTA

IRROTTAUTUMINEN VÄKIVALTAISESTA SUHTEESTA Mervi Kontoniemi S252KA IRROTTAUTUMINEN VÄKIVALTAISESTA SUHTEESTA Hoitotyö Lokakuu 2014 0 SISÄLTÖ 1 RIIPPUVUUS PARISUHTEESSA... 1 2 AUTTAMISKEINOJA... 3 3 UHRIUTUMISESTA... 6 4 TYÖNTEKIJÄN OMA JAKSAMINEN

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.

Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4. Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.2014 Marian Tuomi 1 Mitä lähisuhdeväkivalta on? Lähisuhdeväkivalta on sosiaalisen

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ? Suomen laki määrittelee rikoksen tunnusmerkistöt tapahtuvat ne missä tahansa tai minkä ikäiselle

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

PALVELUMUISTIO TYÖNTEKIJÖILLE

PALVELUMUISTIO TYÖNTEKIJÖILLE PERHEVÄKIVALTA PALVELUMUISTIO TYÖNTEKIJÖILLE Salo 2010 Tämän muistion on laatinut Salon Seudun alueellinen perheväkivallan ehkäisytyöryhmä. Lisätiedot ja korjaukset palvelumuistioon: Johanna Hyrsylä Kasvatus-

Lisätiedot