Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Itsenäinen tehtävä 6 R640SN MITEN IRROTTAUTUA VÄKIVALTAISESTA PARISUHTEESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Itsenäinen tehtävä 6 R640SN 23.4.2012 MITEN IRROTTAUTUA VÄKIVALTAISESTA PARISUHTEESTA"

Transkriptio

1 Nina Parkkinen VÄKIVALTATYÖN PERUSTEET Palvelujen tuottaminen ja johtaminen Itsenäinen tehtävä 6 R640SN Riitta Kuismin MITEN IRROTTAUTUA VÄKIVALTAISESTA PARISUHTEESTA Riippuvuus väkivaltaisessa parisuhteessa Koska itse en ole koskaan kokenut väkivaltaa parisuhteissani, on minusta aina ollut vaikea ymmärtää naisia, jotka elävät vuodesta toiseen väkivaltaisessa suhteessa. Oma ajatusmaailmani on aina ollut se, että jos mies lyö minua, on se ensimmäinen ja viimeinen lyönti. Perheväkivaltaa käsittelevää kirjallisuutta luettuani ymmärrän ehkä hieman paremmin syitä, miksi nainen ei välttämättä heti, jos koskaan pysty irtautumaan väkivaltaisesta kumppanista. Tosin edelleen olen sitä mieltä, että itse laittaisin moisen suhteen välittömästi poikki, mutta kuten sanoin, en ole sitä koskaan joutunut kokemaan, eli olen aika jäävi toisia arvostelemaan. Ymmärtääkseni tämä sama näkökanta voi olla vallalla myös väkivallan uhriksi joutuneen naisen ystäväpiirissä, samoin kuin jopa ammattiauttajilla: Ei ymmärretä miksi nainen ei lähde väkivaltaisesta suhteesta. Tämä aiheuttaa helposti turhautuneisuutta auttajissa, ja pahimmillaan voi johtaa jopa uhrin syyllistämiseen. Jotta väkivallan uhria ei hänen käyttäytymisen ja riippuvuutensa takia ruvettaisi syyllistämään, on auttajien tärkeä ymmärtää, että väkivalta vaikuttaa aina syvästi uhrin kokemuksiin, ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Henkiset vammat ovat monesti syvempiä ja vakavampia ja vaikeammin paranevia kuin fyysiset. Väkivalta vaikuttaa uhrin koko persoonallisuuteen ja kokemukseen omasta olemassaolostaan. (Lehtonen & Perttu 1999, 51.) Väkivalta on uhka uhrin riippumattomuuden tunteelle. Tuntuu, että mahdollisuus tehdä omia päätöksiä rajoittuu samalla kun turvallisuuden tunne rikkoutuu. Väkivallan tekijä yleensä jatkaa ja raaistaa pahoinpitelyjään ajan kuluessa ja näin ollen hän koko

2 2 ajan lisää kontrolloimis- ja muuta valtaa uhriin. Tämä johtaa lopulta siihen, että uhri kadottaa tunteen omista tarpeistaan ja omasta tahdostaan. Koska väkivalta yleensä murentaa itsetunnon, kokee uhri helposti itse syyllisyyttä, häpeää tilanteesta ja myös arvottomuuden ja jopa ihmisarvon menettämisen tunnetta. Tilanne voi johtaa jopa niin pitkälle, että uhri korvaa oman minäkuvansa väkivallan tekijän tarjoamalla minäkuvalla. Tämä minäkuva on usein avuton, pärjäämätön ja heikko ihminen, joka tarvitsee toista ihmistä (väkivallan tekijää) ratkaisevasti elämästä selviämiseen. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Väkivaltaisen puolison käytön on usein ristiriitaista ja väkivaltaiset ja sopuisat hyvittelyjaksot vuorottelevat. Väkivallan jälkeen tekijä monesti hyvittelee, katuu ja vannoo rakkauttaan uhrille. Naiset monesti haluavat uskoa miestään tällaisissa tilanteissa, koska yleensä rakastavat puolisoaan, ja haluavat uskoa häntä. Etenkin ensimmäinen kerta annetaan usein selittelyjen, hyvittelyjen ja anteeksipyyntöjen jälkeen anteeksi. Kun väkivalta jatkuu ja yleensä myös raaistuu, tapahtuu uhriutumista ja edellä kuvatun kaltaista minäkuvan muutosta, ja tällöin irtautuminen suhteesta voi olla jo todella vaikeaa ainakin ilman ulkopuolista apua. Jatkuvassa vastakkaisten tunteiden aallokossa eläminen voivat synnyttää emotionaalisen sidoksen väkivallan tekijään. Se edelleen vaikeuttaa suhteesta irrottautumista. Usein väkivaltainen puoliso pyrkii ja onnistuukin katkaisemaan uhrin suhteet uhrin läheisiin sukulaisiin ja ystäviin. Kun väkivaltainen puoliso koetaan lähimmäksi ja ehkä ainoaksi ihmissuhteeksi, vääristyy uhrin todellisuudentaju entisestään, eikä hän saa palautetta todellisuudesta ja itsestään. Hän voi kokea ansaitsevansa väkivallan ja jopa ymmärtää väkivaltaista kumppaniaan. Yleensä väkivaltainen puoliso käyttäytyy todella hyvin ja korrektisti ulkopuolisia ihmisiä kohtaan, kun taas uhrista muut voivat saada ujon, säikyn tai omituisen kuvan. Tässä on yksi keino taas henkiselle väkivallalle: Ei kukaan usko sinua, minähän olen niin hyvä ja kunnollinen aviomies ja isä, sinä taas tuommoinen omituinen sekopää. Usein uhri ei uskalla aloittaa irrottautumisprosessia pelätessään väkivallan lisääntymistä ja hengenvaaraa. Tämä pelko on usein aiheellinen, sillä irrottautumisvaihe on naiselle vaarallisinta aikaa suhteessa. Siinä usein nainen (ja lapset) menettävät henkensä. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Miehen uhatessa erohaluista naista väkivallalla tai tappamisella on se erittäin tehokas uhka, etenkin jos uhka kohdistuu lapsiin.

3 Nainen saattaa ajatella, että hän mieluummin kestää väkivallan, kuin saattaa lapsensa tai itsensä hengenvaaraan eroamalla. 3 Nainen voi myös ajatella, ettei tulisi toimeen yksin tai yksinhuoltajana. Hän voi kokea miehen kuitenkin hyväksi isäksi ja taloudelliseksi turvaksi perheelleen ja itselleen. Mies voi myös erotilanteessa uhata naista sillä, ettei nainen saa lapsia itselleen, vaan että lapset jäävät miehelle. Joskus jopa lähiomaisten tai ystävien painostus voi kohdistua siihen, ettei nainen jättäisi perhettään tai miestään. Naisen vanhemmilla voi olla jopa vanhanaikaisia käsityksiä siitä, ettei ero ole hyväksyttävää mistään syystä, tai sitten lähimmäiset eivät tiedä tai usko väkivallan olemassaoloa. Väkivaltaisesta parisuhteesta irtautuvan naisen auttaminen ja tukeminen Yksi parannus ja tavallaan apukeino on lakimuutos Sen myötä muun muassa lähisuhteessa olevaan henkilöön kohdistuvasta lievästä pahoinpitelyrikoksesta tuli virallisen syytteen alainen asia. (Länsi-Savo 2012). Länsi-Savon perheväkivaltaa käsittelevässä artikkelissa naisuhri kokee tämän hyvänä muutoksena siksi, ettei tällöin uhrin tarvitse itse päättää. Toki tapaukset on ensin saatettava poliisin tietoon, joten lakimuutos ei tietenkään poista eikä tuo julki läheskään kaikkea perheväkivaltaa. Perheväkivallasta kertovaa kirjallisuutta lukiessani mielestäni kävi selväksi, että perheväkivallan uhrit toivovat, että joku ulkopuolinen puuttuisi asiaan ja ottaisi asian puheeksi. Mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää esim. terveydenhoitohenkilökunnan kouluttaminen niin, että he tunnistaisivat väkivallan merkit. Kontrolloiva väkivaltaa tehnyt mies saattaa tulla vaimonsa mukana sairaalaan tai terveyskeskukseen, ja tämä usein jo takaa sen, että vaimo valehtelee vammojensa syntymisestä. Olisi tärkeää, että mikäli on pieninkin epäilys väkivallan käytöstä, vammautunut henkilö otettaisiin vastaan lääkärille tai hoitajalle ilman saattajaa. Saattajaa voidaan pyytää jäämään vaikka aulaan odottamaan, jotta saadaan tilaisuus keskustella vammojen synnystä kahden potilaan kanssa. Uhria pitää myös uskoa, ja apua tarjota ilman uhrin syyllistämistä. Ystävät ja sukulaiset tai naapurit eivät myöskään saisi ummistaa silmiään väkivallalta. Joskus ulkopuolisen puuttuminen väkivaltaan voi jopa pelastaa hengen. Mikäli naapurista kuuluu selviä väkivallan ääniä, kannattaa soittaa poliisit ja/tai mikäli uskallusta riittää, mennä soittamaan ovikelloa. Usein perhettään kohtaan väkivaltainen mies ei

4 4 halua antaa ulkopuolisille itsestään hakkaajan kuvaa, ja ovikellon soittaminen saattaa katkaista väkivaltaisen tilanteen. Tietysti voi olla vaarana, että auttaja joutuu myös vaaraan, tämän takia poliisin apuun turvautuminen voi olla viisainta. Väkivallasta selviytyäkseen tarvitaan aina väkivallan loppumista kokonaan. Monesti se tarkoittaa väkivaltaisen suhteen lopettamista, mutta joskus suhde voi myös jatkua, mikäli väkivaltainen puoliso ymmärtää syyllisyytensä, hakee apua ja on sitoutunut avun vastaanottamiseen ja hyväksikäyttämiseen, yleensä terapian avulla. Molemmissa tapauksissa uhrin selviytymisprosessi on yleensä pitkäaikainen, usein vuosia, joskus jopa vuosikymmeniä kestävä elpyminen. Uhri tarvitsee yleensä ammatillista apua tähän prosessiin. Julkisen sektorin resurssit väkivallasta selviytyvien auttamiseen eivät useinkaan riitä. Yksikään taho ei ota kokonaisvastuuta uhrin selviytymisen tukemisesta. Uhreja ei hoideta vakiintuneilla toimintatavoilla. Väkivallan uhrin on vaikea saada apua selviytymiseensä kriisivaiheen ja esimerkiksi turvakodista lähtemisen jälkeen. (Väänänen 2011, ) Mielestäni Suomessa olisi yhdenmukaistettava väkivallan uhrien hoito- ja terapiatapoja. Uhrin terapiaa olisi pystyttävä jatkamaan myös akuutin kriisivaiheen jälkeen niin, että uhrin selviytyminen elämässä olisi varmempaa. Hoidon jäädessä kesken voi uhri helposti palata myös väkivaltaiseen suhteeseen. Ihmisen psyyken ollessa nujerrettu, ei hänellä varmaankaan ole tarpeeksi voimavaroja itsensä, saati lastensa hoitamiseen. Lukiessani Hiitolan & Heinosen kirjaa Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko huomioni herätti erityisesti se, että tutkimuksen mukaan väkivaltaa käyttäville isille tarjotaan useammin yksilöapua kuin väkivallan uhreiksi joutuneille lapsille ja äideille. Kirjasta kävi myös selväksi, että väkivallan tekijöinä isä ja äiti asetetaan eri asemaan. Mikäli väkivallan tekijä on isä, isän ja lasten tapaamista puolletaan, kun taas äidin isään kohdistamissa väkivaltatapauksissa äiti leimataan huonoksi äidiksi, ja äidin ja lasten tapaamista rajoitetaan. Lasten huostaanottotapauksissa väkivalta muutoinkin monesti sivuutetaan, ikään kuin toisarvoisena asiana, eikä väkivallan kokemisen perusteella tarjota kriisiapua lapsille tai äideille. (Hiitola & Heinonen 2009, ) Mistä apua väkivallan uhreille

5 5 Akuutissa hädässä tietysti poliisilta ja terveydenhoidon ammattilaisilta, hätänumerot josta nämä tavoittaa, ovat 112 ja 911. Karkuun voi ja pitää lähteä tarvittaessa. Turvakodit ovat tätä varten perustettuja paikkoja. Turvakodista saat apua ja sinne voit soittaa aina, jos joku läheisessä ihmissuhteessasi on väkivaltainen tai uhkaava. Turvakoti on tarkoitettu lyhytaikaiseksi turvapaikaksi silloin, kun kotiin jääminen väkivallan, uhkailun tai pelon takia on mahdotonta tai suorastaan vaarallista. Turvakodit on tarkoitettu sekä naisille että miehille ja heidän kanssaan tuleville lapsille. Rovaniemen ja Raahen turvakoteihin voivat lapset tulla myös ilman vanhempiaan. Turvakodin henkilökunta tukee sinua kriisitilanteen ratkaisemiseksi. Turvakodeilla on tarjolla myös avopalveluja, joista saat apua turvakodin jälkeen tai kun olet kokenut väkivaltaa, mutta et tarvitse turvakotia. (Nettiturvakoti 2012.) Turvakoteja on 14 kaupungissa. Turvakotien yhteystiedot löytyvät nettisivuilta. Mikäli paikkakunnalla ei ole turvakotia, voi ensihätään lähteä ystävän tai sukulaisen luo. Seuraava lista muista auttavista tahoista on kopioitu nettiturvakodin sivuilta: Muita auttavia tahoja Monika-Naisten valtakunnallinen puhelin p Tukea ja neuvoja väkivaltaa kohdanneille tai sen uhan alla eläville maahanmuuttajanaisille ympäri vuorokauden useilla kielillä. Muiden tahojen ylläpitämät turvakodit Suomen Punaisen ristin ylläpitämät Nuorten turvatalot antavat apua ja tukea alle 19- vuotiaille nuorille sekä heidän perheilleen viidellä paikkakunnalla. Muuta apua perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalvelut. Kaapatut Lapset ry auttaa ja tukee kaappauksen, kaappausuhan tai vaikean huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistyksen ylläpitämän avopalvelupisteen tehtävänä on myös vanhempien ja lasten psykososiaalinen kuntouttaminen vaikeissa kansainvälisissä ero- ja huoltokiistatilan-

6 teissa. Puh. (09) , sähköposti: toimisto(at)kaapatutlapset.fi, 6 Voimavarakeskus Monika on matalan kynnyksen palvelupiste, joka tarjoaa ohjausta, neuvontaa ja kriisiapua väkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville maahanmuuttajataustaisille naisille, tytöille ja lapsille. Keskukset sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kajaanissa, Kemissä ja Mikkelissä. Yhteystiedot Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut. Puhelimitse Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen Suvanto ry:n neuvova puhelin p ti klo Suomen vanhusten turvakotiyhdistys Suvanto ry:n lakimiespäivystys p Päivystysajat Naisten linja p Naisten linjan maksuton neuvonta- ja tukipuhelin on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Päivystysajat Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin p Rikoksen uhrilla on mahdollisuus keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka ymmärtää, mitä rikoksen kohteeksi joutuminen voi merkitä. Päivystysajat Rikosuhripäivystyksen Juristin puhelinneuvonta p ma-to klo Mahdollisuus tarkistaa rikoksen uhrin juridisia oikeuksia ja saada näihin asioihin liittyvää ohjausta. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Kriisipuhelin p Apua seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kysymyksissä. Päivystysajat Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Juristipäivystys p ma-to klo Tietoa ja neuvontaa seksuaalirikosasioissa.

7 7 Tietoa ja neuvontaa lähisuhdeväkivaltaa koskevissa asioissa. Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin p Välitöntä keskusteluapua kriiseissä oleville ja heidän läheisilleen. Päivystysajat Netissä Nettiturvakodin ajanvaraus nettikeskusteluun ammattilaisen kanssa. Naisten linja Neuvontaa ja tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen Rikosuhripäivystyksen Rikunet on henkilökohtainen palvelu, joka on tarkoitettu rikoksen uhreille, heidän läheisilleen tai rikosasiassa todistaville. Tukinet on Internetissä toimiva kriisikeskus. Se keskittyy ihmisen auttamiseen arjen murheiden keskellä, kokemusten jakamiseen ja tuen löytymiseen sitä tarvitseville. -sivuilla kerrotaa omista rajoista, seurustelusuhteesta, väkivallasta ja avun hakemisesta. Mikkelissä apua tarjoavia tahoja: (Länsi-Savo 2012). Viola-väkivallasta vapaaksi ry Mikkelin kriisikeskus (su suljettu), Kriisipuhelin iltaisin Keskusteluapua mm. Perheasiainneuvottelukeskuksesta, mielenterveysseuroista, terveydenhuollon piiristä mm. mielenterveysvastaanotoilta, perhepalvelukeskuksista. Uhriutuminen Väkivallan aiheuttamaan sokkiin ja järkytykseen liittyy aina voimakkaita eristymisen ja voimattomuuden tunteita. Ellei reaktiovaiheessa todellisuuden kohtaamista voi tapahtua esimerkiksi tuen, avun tai voimavarojen puutteen vuoksi, väkivaltaa kokenut

8 8 saattaa jäädä psyykkisesti väkivallan aiheuttamien tunteiden kieltämisen vaiheeseen. Hän joutuu irrottamaan väkivallan aiheuttamat tunteet tietoisuudestaan ja itsestään. Kauhu aiheuttaa valetyyneyden (pseudo calm), jota kutsutaan jäätyneeksi peloksi. Uhri jää tilanteeseen, jossa hän joutuu kieltämään tapahtumien vakavuuden ja sen herättämät ja ylläpitämät todelliset tunteet itseltään. (Lehtonen & Perttu 1999, ) Mielestäni tämä uhriutumisen kuvaus tarkoittaa sitä, että kieltäessään omat oikeat tunteensa nainen kehittää ikään kuin kuoren oman sisimpänsä turvaksi ja haarniskaksi väkivaltaa kohtaan. Muuten hän ei ehkä selviäisi. Toisaalta uhriutuminen haittaa irtautumista ja tilanteen oikeanlaista tajuamista. Uhriutumisessa tapahtuu myös tavallaan aivopesua väkivallan tekijän taholta. Uhri alkaa uskoa olevansa huono ja ansaitsevansa kohtelunsa. Kun ollaan siinä pisteessä, että uhri kuvittelee itse aiheuttavansa oman väkivaltaisen kohtelunsa ja ansaitsevansa sen, on väkivallan tekijä jo todella vahvoilla. Hän voi muokata uhrin ajatuksia miltei miten tahansa, ja tarvitaan joku todella suuri sysäys, jotta uhri saadaan irtautumaan suhteesta. Tällainen voi olla esimerkiksi se, jos väkivalta laajenee lapsiin, tai äiti tajuaa, mitä vahinkoa isän väkivaltainen käytös aiheuttaa lapsen psyykeelle. Myös joku ulkopuolinen voi saada naisen tajuamaan tilanteensa ja hakemaan apua. Joskus todelliseen hengenvaaraan joutuminen pahoinpitelyn seurauksena voi saada naisen tajuamaan tilanteen. Yhteenvetoa ja omia ajatuksia Tehtävän esimerkissä kuvataan mielestäni tyypillinen tapaus. Mies ei tunnusta käyttäytyneensä väkivaltaisesti ja pyrkii edelleen kontrolloimaan ja vaikuttamaan naiseen uhkaamalla naisen halutessa eroa. Nainen on aivan varmasti masentunut ja oikeutetusti saanut raivokohtauksiakin miehen väkivaltaisen käytöksen takia. Mies on varmaan ulospäin muille ihmisille juurikin se malli-isä ja esimerkillinen aviomies, perheensä elättäjä ja taloudellinen tuki ja turva. Väkivallalla mies on saanut vaimonsa alistettua ja todennäköisesti pelokkaaksi ja hysteeriseksikin niin, että ulkopuoliset voivat kuvitella juuri niin kuin mies heidän haluaakin kuvittelevan. Mies käyttää lapsia hyväkseen luvaten heille mönkijää ja ponia ym. materiaa, jota äidillä ei varmaankaan ole varaa tarjota. Naiselle irtautuminen voi olla todella vaikeaa, etenkin aiemmin kuvaamistani seikoista johtuen. Hän on todennäköisesti menettänyt itsetuntoaan, omaa minäkuvaansa ja saa-

9 9 nut muitakin pitkään jatkuneen väkivallan oireita joita aiemmin kuvasin. Pelko lasten menettämisestä vaikeuttaa vielä irtautumista. Nainen tarvitsisi ehdottomasti ulkopuolista niin ammatti- kuin ystäväapuakin pysyäkseen päätöksessään ja pystyäkseen eheytymään niin, että hän voi huolehtia itsestään ja lapsistaan.

10 LÄHTEET 10 Hiitola, Johanna & Heinonen, Hanna Huostaanotto ja oikeudellinen päätöksenteko. Hallinto-oikeuksien ratkaisut huostaanottoasioissa Raportti 46. Helsinki: Yliopistopaino. Lehtonen, Anja & Perttu, Sirkka Naisiin kohdistuva väkivalta. Tampere: Tammer-Paino Oy. Länsi-Savo (Jutuntekijää ei poikkeuksellisesti ilmoitettu.) Lyötäväksi ei saa alistua. Länsi-Savo , Nettiturvakoti Apua perheväkivaltaan- turvallisuutta lähisuhteisiin. Turvakotien nettisivut. WWW-dokkumentti. https://www.turvakoti.net. Ei päivitystietoa. Luettu Väänänen, Kristiina Miten selviytyä väkivallasta. Artikkeli kirjasta Veitsen terällä, Naiseus ja parisuhdeväkivalta. Toimittajat Hannus, Riitta, Mehtola, Sirkku, Natunen, Luru & Ojuri, Auli. Ensi- ja turvakotien liiton raportti 13. Hämeenlinna: Kariston kirjapaino Oy.

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh:

SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori. Puh: SINIKKA VUORELA Kriisi- ja perheväkivaltatyön koordinaattori Puh: 044 528 0276 Mobilen toiminta-alue: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Konnevesi Kuhmoinen Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava Maria Akatemia ry Olemme Valtakunnallinen yleishyödyllinen

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy Maria Kaisa Aula Neuvolapäivät 3.11.2010 Helsingissä 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 21 vuotta Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.

Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4. Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.2014 Marian Tuomi 1 Mitä lähisuhdeväkivalta on? Lähisuhdeväkivalta on sosiaalisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE

+ + PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE PK5_plus 1 *1469901* PERHESELVITYSLOMAKE MUUSTA OMAISESTA PERHEENKOKOAJALLE Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka muu omainen kuin puoliso tai huollossasi oleva alle 18-vuotias lapsi hakee ensimmäistä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT

PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI. Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa PAPERITTOMAT JA PUNAINEN RISTI Tukea, auttamista ja toimintaa osastoissa Paperittomien määrä kasvaa Turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi 2015 Kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tarjotaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 9/ (5) Stadsfullmäktige Kj/

Helsingfors stad Föredragningslista 9/ (5) Stadsfullmäktige Kj/ Helsingfors stad Föredragningslista 9/2013 1 (5) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 29.04.2013 501 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN

IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN IKÄÄNTYNEISIIN KOHDISTUVA KALTOINKOHTELU JA SEN TUNNISTAMINEN 18.3.2015 Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Leena Serpola-Kaivo-oja Vanhuspalvelulaki 25 Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta Jos

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5)

Kriisikeskus Mobile. Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry. Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Kriisikeskus Mobile Asemakatu 2 (2.krs) 40100 Jyväskylä käynti sisäpihan puolelta Ylläpitäjä: Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry Toiminnan rahoitus: palvelukunnat (4/5) ja RAY (1/5) Työntekijät: 14

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (6) 501 V Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja hoidon koordinoimisesta ja kehittämisestä HEL 2012-016366 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko? Kehittämispäällikkö Minna Piispa 1.10.2013 Arjen turvaa yhteistyöllä / Minna Piispa 1 Aiheet Alkoholin ja parisuhdeväkivallan yhteydestä esiintyvyyteen ja vakavuuteen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt

Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa. Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa Rauman kevätseminaarin ryhmätyöt Istanbulin sopimukseen liittyvien toimenpiteiden valmistelu kerhoissa A Miten kerhossani on pidetty

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7

MUITA TUKIPALVELUITA MIELENTERVEYSSEURASSA... 7 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VERTAISTUKIRYHMÄT LÄHEISEN KUOLEMASTA SELVIYTYMISEEN.... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus VALTAKUNNALLISET INTENSIIVIKURSSIT...

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1

MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 MARAK Mikkeli 6.6.2014 THL 1 Mikä MARAK on? MARAK (moniammatillinen riskinarviointikokous) on työskentelymuoto, jolla pyritään auttamaan parisuhdeväkivallan uhreja MARAK- työskentelyyn sisältyy: 1. Asiakkaan

Lisätiedot