VANTAA. Sovittelutoimintaa 25 vuotta Vantaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. Sovittelutoimintaa 25 vuotta Vantaalla"

Transkriptio

1 VANTAA Sovittelutoimintaa 25 vuotta Vantaalla

2 Sovittelutoiminnan käynnistyminen ja kehittyminen Suomessa ja Vantaalla Alkusanat Sovittelutoiminnan käynnistyessä sekä toimijoilta että yhteistyöviranomaisilta vaadittiin rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, olihan rangaistuksen korvaaminen sovinnolla niin uusi vaihtoehto. Kuitenkin jo 1990-luvun alussa sovinto mainitaan yhtenä syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen perusteena. Sovittelun idea on sittemmin levinnyt monille elämänaloille; kouluihin, työpaikoille, tuomioistuimiin jne. Kuitenkin sovittelun käyttö vaihtoehtona ja tietoisuus tästä mahdollisuudesta on edelleen liian vähäistä. Siksi sovittelun tunnetuksi tekeminen onkin iso valtakunnallisen tiedottamisen haaste. Huomionarvoista on, että vapaaehtoissovittelijat alkoivat osallistua toiminnan kehittämiseen sen alkuajoista alkaen. Sovittelijan tehtävä kiinnostaa edelleen. Monelle vapaaehtoiselle siitä on tullut elämäntapa, jonka vaikutukset heijastuvat myös omaan elämään. Eri elämänalueita tuntevina sovittelijat tuovat toimintaan monipuoliset tietonsa ja taitonsa. Eri asiantuntemukset mahdollistavat myös monipuolisen keskustelun sovittelun arvoista ja toteutuksesta. Tämä on erinomainen asia, edellyttäähän sovittelun uskottavuus sen laadukasta toteuttamista. Kiitos panoksestasi sovitteluun ja sen toteuttamiseen! Pitkäjänteisen työn tuloksena toiminta on nyt lakisääteistä ja sen saatavuus on turvattu koko Suomessa. Yhteisenä haasteenamme on jatkossakin edistää aitoa kohtaamista sovittelutilanteissa. 25-vuotisjuhlajulkaisuun on koottu Vantaan sovittelun historiaa ja tärkeitä vuosilukuja sekä sovittelijoiden mietteitä omasta vapaaehtoisena toimimisestaan. Lomaan on saatu toimistonhoitaja Marjatta Sallankiven runoja. Fil. lis. Pirkko Lahden juhlaluento on myös luettavissa julkaisun sivuilta. Parhaimmat kiitokset kaikille julkaisun toteuttamiseen osallistuneille! Terttu Mehtonen, sovittelujohtaja

3 Yleistä Vantaan sovittelutoiminnalle on leimallista sovittelun pitkäaikainen kokemus, pitkään työskennelleet palkatut työntekijät ja vapaaehtoiset sovittelijat. Jatkuvasti on saatu mukaan myös uutta osaamista. Sovittelijoiden peruskursseja on järjestetty säännöllisin väliajoin. Vantaan kaupunki on suhtautunut sovittelutoimintaan myönteisesti sen alkuajoista lähtien eli vuodesta Kaupungilla on ollut halua kehittää toimintaa yhdessä sidosryhmien, yhteistyötahojen, vapaaehtoissovittelijoiden ja muiden sovittelutoimistojen kanssa. Sovittelujohtaja Terttu Mehtonen on ollut mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä luvun alusta alkaen. Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä sovittelutoiminnassa. Vantaalla on tehty lujasti töitä, jotta sovittelulle on löytynyt oma paikka palvelukentässä. Toiminnan alusta alkaen kaupunki on resurssoinut sovitteluun riittävästi määrärahoja, jotta toiminta on voinut jatkua ja uudistua vuosien saatossa. Aluksi sosiaalivirasto ja nykyisin sosiaali- ja terveysvirasto ovat luoneet valtakunnallisestikin hyvät edellytykset toiminnalle. Jo ennen lakisääteistä aikaa, eli ennen vuotta 2006, kaupungissa on järjestetty yhteistyöseminaareja ja kannettu vastuuta sovittelun osaamisesta. Työ jatkuu edelleen myös Etelä-Suomen läänin tasolla. Tällä hetkellä toiminnan koordinointi tapahtuu Stakesin kautta. Sovittelun kehittämisessä on ollut hyvää yhteistyötä vapaaehtoissovittelijoiden kanssa. Sovittelijat ovat olleet mukana toiminnassa jo luvun alussa perustamalla oman jaoksen, joka sittemmin muuttui Sovittelijayhdistykseksi vuonna Sovittelijoiden osallistuminen yhdistystoimintaan, tiedottamiseen ja toiminnan kehittämiseen ovat tehneet toiminnasta heille oman jutun, jopa elämäntavan. Sovittelijayhdistyksen panos on ollut esim. tapahtumien toteuttamisessa suuri. Siitä esimerkkinä 25 -vuotisjuhla Vernissassa. Toiminnassa on aina pyritty keskittymään perustehtävään, käytännön sovittelutyöhön. Toiminnan tehokkuus ja tuottavuus ovat olleet jatkuvasti esillä. Juttujen ohjautuvuudella on ollut myös merkitystä. Toiminnan dynaamisuus edellyttää aktiivista sovittelutyötä. Vantaan kaupungille kuuluu kiitos ennakkoluulottomasta uusien toimintamuotojen rohkeasta käytöstä palveluverkostossa ja sovittelutoiminnassa. Vuoden 1983 resurssointi on nyt nähtävissä Vantaan sovittelutoiminnan kokemusten ja työn arvostuksessa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Työ jatkuu edelleen... Toiminnan kehitystrendit: -paikallisesta toiminnasta valtakunnalliseksi toiminnaksi -palkattujen ja vapaaehtoisten yhteistyön erityisyys - kumppanuutta, luottamusta ja toistensa työn arvostamista. Arvot ja ideologinen perusta: -oikeuslaitoksen vaihtoehdottomuuden kritiikki Nils Christie: oikeuslaitos riistää konfliktit ihmisiltä

4 -heimoyhteiskuntien sovittelujärjestelmät luvulla tuli käyttöön restoratiivisen oikeuden käsite ja alettiin puhua restoratiivisen oikeuden arvoista 1970-luvun loppu: Sovittelun idea kulkeutui Suomeen kirkon kriminaalityön piiristä 1970-luvun lopulla luvun alussa: Kirkon diakoniatyön keskuksen työalasihteeri Pekka Viirre teki aloitteen sovittelutoiminnan käynnistämiseksi Suomessa. 1982: Vantaan seurakuntayhtymän diakoniasihteeri Erkki Jeskanen lähti selvittämään kokeiluprojektin toteuttamista Vantaalla. Yhteistoiminnassa Vantaan diakoniatyön kanssa Vantaan seurakunnat kutsuivat joulukuussa 1982 alueen oikeus-, poliisi- ja sosiaaliviranomaiset keskustelemaan toiminnan aloittamisesta Vantaalla. 1983: Toiminta käynnistyi Vantaan seurakuntien aloitteesta vuonna 1983 ja sai nopeasti tukea myös Vantaan kaupungilta, oikeusministeriöltä ja Suomen akatemialta. Suomen akatemia käynnisti sovittelutoiminnan käynnistämiseksi Sovitaan -kokeiluprojektin, jonka johtajaksi tuli dosentti Martti Grönfors ja suunnittelijaksi vankilapastorin tehtävästä Juhani Iivari. Vuoden aikana projektille vakiintui tuki- ja seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi diakoniasihteeri Erkki Jeskanen ja joka koostui käräjäoikeuden, syyttäjän, poliisin, sosiaalitoimen ja kriminaalihuollon edustuksesta. Ensimmäisen sovittelukurssin jälkeen mukaan tuli myös sovittelijoiden edustus. Vapaaehtoisia alettiin heti kouluttaa sovittelijoiksi. Ensimmäinen sovittelijoiden peruskurssi pidettiin syksyllä. Kurssin avulla haluttiin tarjota rikosasian osapuolille puolueeton tuki, jossa minimoidaan aseman tuoma vallankäyttö. Ihmisille tarjotaan turvalliset olosuhteet toistensa kohtaamiseen ja rikos- tai riita-asian selvittelyyn. Vapaaehtoiselle tehtävä tarjoaa jatkuvan mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen, oman arvoperustan, ennakkoluulojen tutkimiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen. 1984: Sovittelutoiminta käynnistyi Vantaa Myyrmäessä tammikuussa. Vuosi 1984 oli ensimmäinen varsinainen sovittelutoiminnan kokeiluvuosi. Toimintavuoden aikana tapauksia oli 75 kappaletta (63 rikosasiaa, 12 muuta-asiaa). Kieltäytymisiä oli 10,6 % tapauksista. 1985: Vuoden aikana Sovitaan - projektin tutkijat ja sovittelijat osallistuivat alaa käsitteleviin seminaareihin ulkomailla mm. Hollannissa, Jugoslaviassa ja Sveitsissä. Projektin tutkija kävi kirjeenvaihtoa Norjan, Ruotsin, Hollannin ja Jugoslavian kriminaalipoliitikkojen kanssa.

5 Myyrmäen Perheasiain neuvottelukunnan johtaja Leif Fredriksson ryhtyi toimimaan sovittelijoiden konsulttina kerran kuukaudessa järjestettävässä koulutusillassa. Sovittelijoiden työnohjausiltoja järjestettiin kevät- ja syyskaudella kaksi kertaa kuukaudessa. Joulukuussa syyttäjäpalaverissa sovittiin uudenlaisesta menetelmästä rekrytoida tapauksia syyttäjien kautta sovitteluun. Syyttäjävirasto ryhtyi tiedottamaan asianosaisia vakavammissa väkivaltarikoksissa ja joissakin intiimeissä rikoksissa sovittelun mahdollisuudesta. Sovitaan projektin toimiston työntekijöinä toimivat Suomen Akatemian rahoittamana tutkijana Juhani Iivari ja Vantaan kaupungin rahoittamana kanslistina Raija Kaukinen. Käsittelyyn tuli kaikkiaan 142 tapausta (136 rikosasiaa, 6 1 muuta-asiaa). Kieltäytymisiä oli 13,2 % tapauksista. Sovittelijoina toimi 32 henkilöä. 1986: Vuoden 1986 alusta Vantaan sosiaalitoimi päätti ottaa toiminnan suojiinsa yhdeksi erityistyöalaksi ja keskitetyksi työmuodoksi. Rikos - ja riita-asioiden sovittelutoiminta kuului Vantaan kaupungin sosiaaliviraston hallinto- ja talousosaston alaisuuteen. Toiminta jatkui yksin Vantaan kaupungin rahoittamana toimintana vuoteen 2006, jolloin sovittelutoiminta lakisääteistyi. Sovittelijoina toimi 30 henkilöä. Maaliskuussa sovittelijat päättivät organisoitua ja perustivat sovittelijajaoston, jonka puheenjohtajana toimi Pekka Piippo. Tapauksia kuluvana vuonna oli yhteensä 112 (103 rikosasiaa, 2 muuta-asiaa). Toistaiseksi 50:stä sovittelusta 47 päätyi sopimukseen. Kieltäytymisiä oli 20,5 % tapauksista. Uutena piirteenä sovittelijoiden koulutuksessa oli sovittelijoiden lisääntynyt panos kurssien suunnittelussa ja käytännön opetustehtävissä. 1987: Sovitaan -projekti vakinaistettiin vuoden alusta kaupunginvaltuuston päätöksellä. Projektille myönnettiin rahoitus toisen toimiston perustamisesta Tikkurilan - Koivukylän alueelle ja toisen kanslistin palkkaamisesta tähän toimistoon vuoden 1987 alusta. Tp. suunnittelijan toimi vakinaistettiin ja tp. kanslistin toimi muutettiin toimistonhoitajan toimeksi. Projektin työntekijöinä toimivat suunnittelija Juhani Iivari, Myyrmäen aluetoimiston toimistonhoitajana Raija Taponen saakka ja toimistonhoitaja Mariitta Vilén alkaen. Tikkurilan - Koivukylän toimiston tp. kanslistin tehtäviä hoito 1.5. alkaen Terttu Lehtinen. Sovittelutapauksia toimistoon tuli toimintavuoden aikana yhteensä 176 kappaletta. Myyrmäki - Martinlaakso alueen toimitila sijaitsi Myyrmäessä Jönsaksentiellä ja Tikkurila - Koivukylä aluetoimisto Kielotiellä. Havukosken nuorisotiloissa pidettiin myös sovitteluistuntoja. Sovittelijoina toimi 36 henkilöä. Pekka Piippo toimi edelleen sovittelijajaoksen puheenjohtajana. Koulutuksen ja konsultaation osalta yhteistyö jatkui

6 Seurakuntayhtymän kanssa. Syyskuussa mm. osallistuttiin Länsi-Vantaan asukastapahtumaan Louhelan torilla. Sovitaan -projekti teki tutustumismatkan Tallinnaan marraskuussa. Matkalle osallistui 16 sovittelijaa. Tilaisuudessa esiteltiin Neuvostoliiton seuraamusjärjestelmää ja nuorisorikollisuuden kohtaamista tutustumalla Tallinnan ystävyysseurojen palatsiin. Vierailun eräs keskeisimmästä tuloksista oli yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen jatkaminen. 1988: Sovitaan -toiminnan käynnistäjä Vantaalla Juhani Iivari siirtyi päätoimisesti sosiaalihallituksen suunnittelusihteeriksi keväällä Hänen jälkeensä toimiston suunnittelijaksi tuli Marja Nylund-Oja. Toimistonhoitajana toimi Mariitta Vilen ja kanslistina Terttu Lehtinen. Toiminnassa oli mukana 48 sovittelijaa. Tapauksia tuli kaikkiaan 204, (joista 7 riita- ja muuta-asiaa). Toukokuussa järjestettiin toinen tutustumis- ja opintomatka Tallinnaan. Tallinnassa tutustuttiin eestiläisten alaikäisten asioiden komission oikeusistuntoon. Syyskaudella järjestettiin sovittelun peruskoulutusta sekä Myyrmäessä että Tikkurilassa. Valtakunnallinen Sovitaan -seminaari pidettiin Vantaalla marraskuussa. 1989: Helmikuussa suunnittelija Marja Nylund-Oja siirtyi Tampereen kaupungin pakolaissihteeriksi ja maaliskuussa suunnittelijana aloitti Carl-Olof Stenberg. Toimistonhoitajina toimi Mariitta Vilén ja kanslistina lokakuuhun saakka Terttu Lehtinen ja marraskuussa aloitti kanslistina Satu Aho. Tikkurilan toimisto muutti Kielotieltä Peltolantie B:hen, missä se toimii edelleen. Toiminnassa oli mukana 46 vapaaehtoissovittelijaa. Tapauksia tuli 159 kappaletta, (joista 9 riita-asiaa ja muutaasiaa). Merkillepantavaa sovittelijoiden peruskoulutuksen toteuttamisessa oli vanhojen sovittelijoiden yhä laajeneva osallistuminen opetuksen demostraatioin, luennoin ja käytännön esimerkein. Maaliskuussa Eestin Viljandissa ja Tallinnassa järjestettiin sovittelupäivät, jonka aiheena oli "Meidän lasten ongelmat". Syyskuussa järjestettiin Vantaalla Sovittelun teemapäivät, joissa oli mukana vantaalaisten sovittelijoiden lisäksi mm. 25 eestiläistä luvun lopulla: Sovittelutoimintaa alettiin käynnistää ensin suurissa kaupungeissa, mm. Espoossa ja Tampereella. Leviäminen kuntien vapaaehtoisesti rahoittamana toimintana jatkui 1990-luvun puoliväliin.

7 Sovittelua Viljandissa Kun sovittelu vietiin Viljandiin oli kahdenksankyt luvun loppu se reipas, ja rohkea joukko niin vaan kaikilla kiire ja hoppu. Bussi lähti Tallinnan rannasta tie pöllysi irto sannasta vaan Viljandin kapeat kadut nousi esteeksi meille, kun joku oli Ladansa laittanut tukkeeksi meidän teille. Ei hätää uljaat urhomme sen hetkessä sivuun nosti. Näin jatkumaan pääsi matkamme ihan päämääräämme kohti. Seminaari päivänä, kun matka lounaalle kulki, joku tunnollinen lähtiessään piha portin lukolla sulki. Avainta etsittiin sieltä ja täältä sitä vaan ei löytynyt silloin päätti Kyttiksen Kalle etsintä on lopussa nyt. Lukon mursi, avasi tien päättyi episodi pien. Tämä ensi matka Viljandiin se mahtuu muistoihin kultaisiin. Marjatta Sallankivi

8 1990: Vapaaehtoistyöntekijöinä toimivat sovittelijat perustivat Vantaan sovittelijat ry:n tukemaan sovittelijoiden toimintaa ja edistämään sovittelutoiminnan leviämistä ja kehittämistä Vantaalla. Yhdistys osallistui sovittelijoiden tukemiseen järjestämällä mm. koulutus- ja virkistystilaisuuksia sovittelijoille ja toiminnan kehittämiseen yhteistyössä sovittelutoimiston kanssa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Järnefelt. Sovittelijajaoksen toiminta päättyi yhdistyksen aloitettua toimintansa. Kaupungin panostus sovittelutoimintaan säilyi myös 1990-luvun alun lamavuosina. Vantaan kaupungin resurssointi sovittelutoimintaan oli valtakunnallisesti maan paras alueen laajuuteen suhteutettuna. Toiminta katsottiin tärkeäksi, rahoittamisen arvoiseksi toimintamuodoksi, vaikkei se ollutkaan lakisääteinen palvelu. Vantaan sovittelijat ry tuki sovittelijoiden työtä järjestämällä koulutusta ja virkistystä sovittelijoille yhdessä sovittelutoiminnan kanssa. Toimistossa vastuuhenkilöksi tuli vuoden alusta Terttu Mehtonen, toimistonhoitajaksi valittiin Marjatta Sallankivi ja toiminnassa työskenteli edelleen Mariitta Vilén. Toimistopalvelut ole keskitetty Tikkurilaan Peltolantie 2 B:hen. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 46 sovittelijaa. Kaiken kaikkiaan sovittelijoita löytyi nimiluettelosta 66 henkilöä. Sovittelijat tekivät sovittelutyötä pääsiassa työparina. Sovittelijan käsikirjan uusimiseen perustettiin työryhmä. Tapauksia tuli yhteensä sovitteluun 273 kappaletta, (joista 12 riita- ja muita asioita). Syyttäjältä tulleiden tapausten määrä kasvoi 53 %:sta 61 %:in ja määrällisesti syyttäjän lähettämät tapaukset tuplaantuivat. Toukokuussa pidettiin sovitteluseminaari Eestin Viljandissa. Sovitteluseminaarin alustuksiin ja demonstraatioihin osallistui vantaalaisia sovittelijoita. Suomen Sovittelun Tuki ry perustettiin. Ensimmäinen puheenjohtaja oli vantaalainen vapaaehtoissovittelija Pekka Piippo. Vuosien varrella yhdistyksen hallitukseen on kuulunut lukuisia vantaalaisia vapaaehtoissovittelijoita. 1991: Vuonna 1991 tulivat voimaan uusitut säännökset syyttäjän toimenpiteistä luopumisesta. Niiden esitöissä sovittelu mainittiin yhtenä perusteena toimenpiteistä luopumiselle. Vantaalla rikos- ja riita-asioiden sovittelu kuului Sosiaali- ja terveysviraston Sosiaalihuollon keskistettyihin palveluihin. Myyrmäen ja Tikkurilan toimistotilojen lisäksi soviteltiin muissa sosiaaliviraston tiloissa sekä Korson ja Rekolan seurakunnan tiloissa tarvittaessa. Sovittelutoiminnan vastaava suunnittelija Terttu Mehtonen ja toimistohoitajat Mariitta Vilen ja Marjatta Sallankivi työskentelivät Tikkurilassa. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 53 sovittelijaa. Kaiken kaikkiaan sovittelijoita oli mukana luettelossa 68. Miehiä oli 1/4 sovittelijoista. Sovitteluun tuli 310 tapausta, (joista 3 riita-asiaa.)

9 Yhteistyössä poliisin kanssa pyrittiin saamaan sovitteluun nuoria, ensikertalaisia rikoksentekijöitä ja rikoskierteen alussa olevia mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua. Sovittelijoilla oli valmiuksia päivystysvastaanoton järjestämiseen. Ns. pikasovitteluja järjestettiin vuoden aikana 10 kertaa. Palautteen saamiseksi käytännön sovittelutyöstä sovittelijoita pyydettiin täyttämään raportointilomake sovittelun päätteeksi. Sovittelija sai palautetta sovittelun onnistumisesta sopimuksen toteutumista seuraamalla. Pikasovittelumahdollisuus jatkui päivystyksenä myös kuluvana vuonna. Ratkaisukeskeinen näkökulma sovittelussa oli teemana Viljandin seminaarissa toukokuussa. Alustajina toimivat vantaalaiset sovittelijat. 1992: Sovittelutoiminta oli osa Vantaan kaupungin sosiaalityötä. Sen tarkoituksena oli etsiä vaihtoehtoja rikosten ja riita-asioiden ratkaisemiseksi. Sovittelu korosti osapuolten omaa aktiivisuutta ja vastuuta ongelmatilanteen selvittämisessä. Vantaan sovittelijoiden puheenjohtajana toimi Antti Pyylampi. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 45 sovittelijaa. Sovitteluun tuli 384 tapausta. Tapausten määrä kasvoi noin 20 % edellisestä vuodesta. Poliisi lähetti rikosasioita sovitteluun kaksinkertaisen määrän edelliseen vuoteen verrattuna. Huhtikuussa pidettiin yhteistyöseminaari eestiläisten kanssa Vantaalla teemalla Sovittelun kuulumisia Vantaalla. Mukana oli 11 eestiläistä. Sovittelutyö oli tullut kuntalaisten tutuksi. Tätä osoittivat rikosasioiden osapuolten lisääntyneet aloitteet sovittelun käynnistämiseksi. 1993: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu kuului Sosiaali- ja terveysviraston Sosiaalihuollon yhteispalveluihin. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 46 sovittelijaa. Toimistotyöntekijän tehtäviin tuli työllistämistuella lokakuussa Terttu Hava. Sovitteluun tuli vuoden aikana 378 tapausta. Saapuneista tapauksista jäi 47 (13 %) käynnistymättä. Poliisin ja syyttäjän kanssa käynnistyi neuvottelu rikostapausten ohjautumisesta sovitteluun mahdollisimman usein jo poliisin toimesta. Rikoksia ohjautui poliisilta vuoden aikana sovitteluun neljänneksen enemmän edellisvuoteen verrattuna. Elsa Kesti kutsui keväälle koolle työryhmän suunnittelemaan koulutusta nuorten rikoksentekijöiden kanssa tekemisiin joutuville tahoille. Sovittelutoimistosta ryhmään kuului suunnittelija Terttu Mehtonen. Ensimmäinen koulutuspäivä toteutettiin syyskuussa. Työkorvausmäärärahan saamisesta sovittelutoiminnan määrärahoihin järjestettiin neuvottelu toukokuussa, jossa pidettiin välttämättömänä määrärahan saamista sovittelutoiminnan käyttösuunnitelmaan. Tätä tarkoitusta varten tehtiin määrärahaesitys vuoden 1994 talousarvioon.

10 Holmassa Holman seminaari meitä maalle houkutteli Terttu tervetulleeks' kaikki tänne toivotteli. Seurakunnan puolesta Erkki Jeskanen mahdollisti meille tämän, paikan kotoisen ohjausta työhön meille myöskin valoitteli siinä kurssin alkuhetket reippahasti meni. Göran Bäckroos saikin sitten asiansa julki lasten esitutkintojen oivallinen tulkki. Illan mittaan pimeässä laulu kajahteli rintarinnan istuttaessa sovittelu eli aamuun saatiin kuitenkin ja aina joku jaksoi luonnonkaunis ympäristö univelat maksoi. Jaana sitten aamusella kertoi toimintansa oli siinä moni nuori saanut auttajansa. Inga ohjas kehittämään sovittelutaidot, itsekin kun sovittelee asiat on aidot. Aika kulki kuitenkin ja seminaari loppu kaikilla on edessä kotiin kova hoppu Evähäksi kuitenkin on paljon asioita kehiteltäväksi tukku uusia ideoita. Jotka sitten toivon mukaan joskus syksysäällä yhdessä ja yhteistyössä sovitellaan täällä. Marjatta Sallankivi

11 1994: Sovittelun asemaa vahvistettiin lainsäädännöllä. Sovinnon huomioon ottamisesta poliisin ja syyttäjän toimenpiteistä luopumisen perusteena saatiin maininnat poliisin esitutkintalakiin ja syyttäjän toimenpiteistä luopumissäännöksiin vuoden 1994 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli koordinoida ja arvioida rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa. Toiminnassa oli koko vuoden työllistämisvaroin palkattu toimistotyöntekijä, jota tehtävää hoitivat Terttu Hava, Outi Ojala ja Rauha Hämäläinen. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 68 sovittelijaa. Yksi sovittelija sovitteli keskimäärin 6 tapausta. Sovitteluun tuli vuoden aikana 382 tapausta, joista 7 riita- tai muuta asiaa. Saapuneista tapauksista jäi 54 (14%) käynnistymättä. Tavoite saada rikosasiat mahdollisimman pian sovitteluun toteutui aikaisempia vuosia paremmin, joka näkyi poliisin osuuden kasvulla tapausten lähettämisessä. Sovittelutoiminnan 10 -vuotisjuhla ja valtakunnallinen sovitteluseminaari pidettiin maaliskuussa. Vantaan sovittelijat ry toimitti julkaisun nimellä "Sovittelua 10 vuotta Vantaalla". Martinlaakson nuorisotiloissa toimi jokaviikkoinen sovittelupäivystys, jonka päivystäjinä toimivat vastaava nuorisotyöntekijä Kari Järvinen ja sovittelija Kaarina Kollin. Palvelurenkaan teettämässä kyselyssä 99 % nuorista piti sovittelupäivystystä ja mahdollisuutta keskusteluun tärkeänä. Nuoret rikoksentekijät -koulutus pidettiin lokakuussa. Suunnittelussa oli mukana sovittelutoimistosta Terttu Mehtonen. Koulutuksessa esiteltiin nuorten sovittelupäivystystä. Toiminnan käyttöön valmistui sovitteluaiheinen videofilmi, joka toteutui Kaarina Kollinin Keskuspuiston 10 -luokkalaisille järjestetyllä luovan toiminnan kurssilla. Videon toteutukseen osallistui myös sovittelijoita. Filmiä markkinoitiin Kansalais- ja työväenopistojen liiton kautta. Valtakunnallinen rikosuhrien päivystyspuhelin käynnistyi syksyllä 1994 Vantaan turvakodin sosiaalityöntekijä Petra Kjällmanin aloitteesta. 1995: Rauha Hämäläinen toimi työllistämisvaroin palkattuna toimistotyöntekijänä vakituisen henkilökunnan apuna. Puhelinhaastatteluin koottiin toiminnassa mukana olevilta vapaaehtoisilta tietoja sovittelijoiden mahdollisuuksista hoitaa käytännön sovittelutyötä, koulutustoiveista ja tuen tarpeesta. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 70 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelun hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 295 tapausta, joista oli 3 riita-asiaa. Sosiaali- ja terveysministeriön sovittelun arviointityöryhmä järjesti työkokouksen sovittelun vastuuhenkilöille Hämeenlinnassa Sovittelijoille järjestettiin kevään aikana kolme keskusteluiltaa työryhmän pohdittavana olevista teemoista.

12 Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän seuraamaan ja koordinoimaan rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa. Ryhmään kutsuttiin Vantaan sovittelutoimistosta suunnittelija Terttu Mehtonen ja sovittelija Aune Salmi. 1996: Sovittelutoimisto sijaitsi Tikkurilassa osoitteessa Peltolantie 2 B. Työllistämisvaroin toimiston apuna oli Päivi Lahtela. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 64 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli 311 tapausta, joista riita-asioita yksi. Saapuneista tapauksista jäi 7 % käynnistymättä. Sovittelutoimintaan perustettiin henkisen huollon ryhmä, jonka tarkoitus oli toimia vapaaehtoistyössä toimivien sovittelijoiden tukena sovittelutoimintaan liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti sovittelutoiminnan arviointitutkimuksen. Tutkimuksen keskeisinä alueina olivat sovittelun valikoituminen, sovittelun kustannusvaikutukset, sovittelun merkitys uusintarikollisuudelle ja siihen osallistuneille. 1997: Vuonna 1997 sovinto tuli rikoslainsäädännössä yhdeksi syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen perusteeksi. Sovinnolla voi siten olla merkitystä muun muassa syyttäjän harkitessa syyttämättä jättämistä. Sovinto on myös säädetty rangaistusta lieventäväksi seikaksi rikoslain yleisiä oppeja koskevien säännösten uudistamisen yhteydessä. Rikos- ja riita-asioiden sovittelun arviointi- ja seurantaryhmä totesi, että sovittelutoiminnan alkuvaiheessa toimintaa järjestävien kuntien lukumäärä kasvoi tasaisesti, mutta tämän jälkeen kasvu pysähtyi. Suomen kunnista sovittelutoimintaa oli järjestetty 167 kunnassa. Väestöstä noin 75% oli sovittelun piirissä. Monissa kunnissa toiminta oli niukasti resurssoitu. Rikoslain 3. luvun 5 :n 3. momentin ( ) 3. kohdan mukaan rangaistus voidaan jättää tuomitsematta, jos rangaistus on kohtuuton huomioon ottaen osapuolten välillä saavutettu sovinto. Käytännön sovitteluun osallistui 57 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 6 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovittelutapauksia sovitteluun tuli 357 tapausta. Käynnistymättä jäi 15 % tapauksista. 1998: Vantaan sovittelutoiminta myi sovittelupalvelua ostopalveluna Tuusulalle alkaen saakka. Sovitteluja järjestettiin Tikkurilan toimistolla, Myyrmäen toimistolla, Martinlaakson nuorisotilassa ja Tuusulassa. Vakituisten työntekijöiden apuna oli toimistosihteeri Armi Räsänen päivän viikossa. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 61sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 8 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 493 tapausta Tapausten määrä kasvoi edellisvuodesta (357). Saapuneista tapauksista jäi 17 % käynnistymättä.

13 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän työskentely päättyi vuoden lopussa. Vantaan edustajina työryhmässä olivat suunnittelija Terttu Mehtonen ja sovittelija Aune Salmi. Raportti ilmestyi vuoden alkupuolella. Työryhmä perustettiin seuraamaan ja koordinoimaan rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa. 1999: Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi suosituksen rikosasioiden sovittelusta Asiakirja on suositus jäsenmaille sovittelun asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Vakituisen henkilökunnan apuna toimi määräaikaisena kanslistina Kati Sohlberg. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 52 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 8 sovittelutapaukseen. Sovitteluun tuli 465 tapausta. Tapausten määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Saapuneista tapauksista jäi 26 % käynnistymättä. Toimistopalvelut hoidettiin edelleen keskitetysti Tikkurilassa Peltolantie 2 B:ssa. Myyrmäen sovittelut siirtyivät syksyllä Jönsaksentieltä Myyrinkiin. 2000: Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki kiinnitti huomiota siihen, että kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa sovitteluun pääsyn suhteen. Samanlaisesta asiasta yhdellä paikkakunnalla voi päästä sovitteluun, toisella ei. Lisäksi hän pohti, miten vakaviin rikoksiin sovittelua voitaisiin käyttää. Hän toi esiin myös huolen menettelyn oikeudenmukaisuudesta; "Syyttäjillä ei ole mitään mahdollisuutta kontrolloida, minkälaisin taidoin ja missä olosuhteissa sovittelu on suoritettu." Nämä kannanotot käynnistävät valtakunnallisella tasolla pohdinnan rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallisesta ja yhtenäisestä järjestämisestä. Vaikutuksena käytännön toimintaan oli, että syyttäjät alkoivat ohjata varovaisemmin juttuja sovitteluun. Tutkimuspäällikkö Juhani Iivari Stakesista teki selvityksen siitä, miten sovittelu olisi toteutettavissa valtakunnallisesti. Selvityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti sovittelulain valmistelutyön. Vakituisen henkilökunnan apuna oli määräaikainen kanslisti Kati Sohlberg edelleen ja Tuula Patoluoto-Hietikko toimi sovittelutoiminnan, vapaaehtoistoiminnan ohjaajan ja vammaisasiainsihteerin yhteisenä työntekijänä. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 58 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 6 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 369 tapausta, joista 5 muuta kuin rikostapausta. Saapuneista tapauksista 13 % jäi käynnistymättä. Vantaan sovittelijat ry järjesti sovittelijoiden arvoseminaarin Tallinnassa syyskuussa. Seminaariin osallistui sovittelijoita viideltä paikkakunnalta. Oikeusministeriö asetti Rikosuhritoimikunnan selvittämään uhrien aseman parantamista. Työryhmään kutsuttiin sovittelutoiminnan edustajaksi Terttu Mehtonen Vantaalta.

14 2001: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallistamista ja sääntelytarvetta selvittävän työryhmän. Se laati esityksen laiksi rikos- ja riita-asioiden sovittelusta. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti sovittelun järjestämiseen tarvittavan määrärahan sisällyttämistä vuoden 2003 tulo- ja menoarvioon. Ensi- ja turvakotien liitto koordinoi Perheväkivallan kohtaaminen sovittelussa - kehittämisprojektia vuosin Projektiin osallistuvat Vantaan, Helsingin, Tampereen ja Kokkolan sovittelutoiminnat yhteistyössä Ensi- ja Turvakotien liitto ry, Suomen Sovittelun Tuki ry, Raiskauskriisikeskus Tukinainen ja Stakes. Projektin tuotoksena syntyi Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelun toimintamalli ja Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle. Tutkimuspäällikkö Juhani Iivari ja tutkija Aune Flinck toteuttivat Stakesissa tutkimus- ja kehittämishankkeen arvioinnin. Projektin tavoitteena oli löytää rikos- ja riita-asioiden sovittelulle paikka perheväkivallan jälkiselvittelyssä. Terttu Mehtonen kuului projektin seurantaryhmään sekä osallistui Vantaan perheväkivaltatyöryhmän työskentelyyn. Kullakin kokeilupaikkakunnalta kaksi naissovittelijaa ja kaksi miessovittelijaa pääsi osallistumaan projektin intensiivikoulutukseen. Lisäksi kultakin paikkakunnalta valittiin kaksi naissovittelijaa ja kaksi miessovittelijaa palauteryhmään, jonka jäsenet osallistuivat työpareina lähisuhdeväkivaltatapausten sovitteluun ja sovittelijoiden työnohjaukseen. Toimistonhoitaja Marjatta Sallankiven jäädessä eläkkeellä tehtävässä aloitti toimistonhoitaja Sirpa Lassila ( ent. Kaspersson). Tuula Patoluoto-Hietikko jatkoi sovittelutoiminnan, vapaaehtoistoiminnan ja vammaisasiainsihteerin yhteisenä työntekijänä helmikuuhun saakka. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 61 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 333 tapausta, joista 20 % jäi käynnistymättä. 2002: Sovittelulain valmistelu jatkui valtakunnallisella tasolla. Let s Talk- monikulttuurisen sovittelun EU-projekti käynnistyi Vantaan ja Helsingin sovittelutoiminnassa. Projektin koordinaattorina toimi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto Helsingissä, kansainvälisenä yhteistyökumppanina oli maahanmuuttajien kotoutumista edistävä järjestö (North East Consortium for Asylum Support Services) Newcastlessa Englannissa. Projekti toteutui pääasiassa vuoden 2003 aikana ja päättyi vuoden 2004 helmikuussa. Projektin tulokset käytännön toiminnassa: -toiminnassa mukana olevat sovittelijat saivat täydennyskoulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen sovittelussa -sovittelijoiksi koulutettiin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä -Englannissa oli mahdollisuus tutustua sovittelutoiminnan toteuttamiseen Unite - järjestön piirissä -sovittelusta kertova esite käännettiin 7 kielelle (ruotsi, englanti, ranska, somalia, venäjä, yleisarabia).

15 Käytännön sovittelutyöhön osallistui 63 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 322 tapausta, joista yksi riita-asiaa. Saapuneista tapauksista jäi 24 % käynnistymättä. Terttu Mehtonen oli mukana Vantaan maahanmuuttaja-asian neuvottelukunnan yhdenvertaisuustyöryhmässä. Yhdenvertaisuusohjelman tavoitteena oli etnisen syrjinnän ja rasismin vastaiset toimenpiteet sekä kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukeminen tuli kuluneeksi 20 vuotta ensimmäisestä sovittelutoimintaa käynnistäneestä kokouksesta. Tapahtuman kunniaksi sovittelutoiminta ja seurakuntayhtymä järjestivät juhlan, johon oli kutsuttu mm. sovittelutoimintaa käynnistämässä olleita henkilöitä. 2003: Suomen sovittelufoorumi ry perustettiin modernin sovitteluliikkeen suomalaiseksi yhteistoimintajärjestöksi. Foorumin hallituksen asiantuntijat ja heidän sidosryhmänsä edustavat koko sovittelutyön kenttää. Se on vapaaehtoinen ja riippumaton kansalaisjärjestö, joka pyrkii osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnan kehittämiseen vahvistamalla kansalaisyhteiskuntaa ja parantamalla yhteiskunnan hyvinvointia sovittelun kautta -sovittelufoorumin hallituksessa on vantaalaista edustusta. Valtioneuvosto asetti rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan, jonka toiminta-ajaksi tuli neuvottelukunnassa oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön, Valtakunnansyyttäjäviraston, sisäasiainministeriön, lääninhallitusten, Suomen Kuntaliiton, Vantaan Käräjäoikeuden, Helsingin Sosiaaliviraston, Mikkelin ja Vantaan sovittelutoimistojen, sovittelijoiden, Suomen Sovittelun Tuki ry:n ja Rikosuhripäivystyksen edustus. Pysyviä asiantuntijoita oli Stakesista ja Oikeuspoliittisesta Tutkimuslaitoksesta. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 59 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli yhteensä 316 tapausta, joista 24 % jäi käynnistymättä. Sovittelutoiminnan 20 -vuotisjuhlaseminaari ja Let's Talk -sosiaalisen sovittelun projektin kansallisen seminaari järjestettiin toukokuussa. Juhlaseminaariin osallistui 200 henkilöä. 2004: Perheväkivallan kohtaaminen sovittelussa -projektin loppuseminaari pidettiin Stakesissa Vantaalaisten perheväkivaltasovittelijoiden työnohjaajana toimi vuoden 2004 alusta perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Maija Pautola. Projektin tulokset käytännön toiminnassa: -toimintaan saatiin perheväkivallan sovittelun erityiskoulutuksen saaneita sovittelijoita -sovittelijat saivat toimintansa tueksi työnohjausta

16 Sosiaalisen sovittelun -projekti päättyi Projekti oli lyhyt ja siinä kehitetty toiminta pääsi vauhtiin vasta projektin jälkeen. Vuonna 2004 sovitteluun tuli 67 tapausta, joissa ainakin yksi asianosainen oli maahanmuuttajataustainen. Sovittelut onnistuivat paremmin projektin jälkeen kuin vielä projektin alussa vuonna Maahanmuuttajataustaisten sovittelijoiden panos yhteydenotoissa ja sovittelutilanteissa on auttanut maahanmuuttajataustaisia paremmin ymmärtämään sovittelun tarkoituksen ja merkityksen ja edistänyt heidän turvallisuuttaan osallistua sovitteluun. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Nuorisotutkimusverkosto osallistuivat EUtutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisen käyttäytymisen ja sen yhteiskunnallisten tekijöiden selvittäminen tutkimuksessa mukana olevissa maissa. Tarkoituksena oli tuottaa vertailevaa aineistoa paitsi tieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin myös sovellettavaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n tarpeisiin. Tutkimukseen haastateltiin Vantaalla maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka olivat rikoksesta epäiltyinä osallistuneet sovitteluun. Käytännön sovittelutyöhön Vantaalla osallistui 75 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin kuuden sovittelutapauksen hoitamiseen. 2005: Sovittelutoiminta oli esillä YLE:n TV -lähetyksessä Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sovittelulain säätämisestä kesäkuussa Ehdotuksen mukaan sovittelun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa valtio kuntien ja muiden mahdollisten järjestäjätahojen kanssa solmittavien toimeksiantosopimusten mukaan. Laki rikosten ja eräiden riita-asioiden sovittelusta hyväksyttiin Eduskunnassa ja vahvistettiin Presidentin esittelyssä Käytännön sovittelutyöhön osallistui 66 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin kuuden sovittelutapauksen hoitamiseen. 2006: Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta astui voimaan 1.1. ja lakisääteinen toiminta käynnistyi Suomessa 1.6. Etelä-Suomen lääninhallitus teki toimeksiantosopimuksen Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa sovittelupalvelujen tuottamiseksi Vantaalla 1.6. alkaen. Vantaan sovittelutoimisto saa palvelun tuottamiseen valtion rahoitusta. Sovittelutyö on edelleen palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoissovittelijoiden yhteistyönä toteuttamaa. Tuusula osti Vantaan sovittelutoiminnalta sovittelua ostopalveluna saakka, jolloin Tuusulan palvelut siirtyivät Setlementti Louhelan sovittelutoimiston hoidettaviksi.

17 2007 Sovittelutoiminta oli yksi Vantaan kaupungin keskitetyistä sosiaalipalveluista saakka. Vuoden alusta se siirtyi organisaatiouudistuksen myötä yhdeksi Aikuissosiaalityön palvelumuodoksi. Sovittelutoiminnan tuki- ja seurantaryhmän nimi muuttui sovittelun yhteistyöryhmäksi. Siihen kuuluivat edustajat Vantaan Seurakuntayhtymästä, Vantaan Käräjäoikeudesta, Vantaan kihlakunnan poliisilaitoksesta, Vantaan kihlakunnan syyttäjävirastosta, Vantaan oikeusaputoimistosta, Vantaan sosiaali- ja terveysvirastosta, sosiaali- ja terveyslautakunnasta, Vantaan opetustoimesta, Vantaan turvakodista, Vantaan lastensuojelun avopalveluista sekä Vantaan Sovittelijat ry:stä. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli tiedottaa sovittelun sisällöstä ja mahdollisuuksista toimialueellaan sekä edistää yhteistyötä sidostahojen kanssa. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 75 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 7,4 sovittelutapauksen hoitamiseen. Lakisääteistymisen etuja: -laki antaa toiminnalle yhteisen kehyksen ja toimintaperustan -valtion rahoitus luo edellytykset toiminnan järjestämiselle -sosiaali- ja terveysministeriön johto, Stakes ja lääninhallitusten ohjaus sekä sosiaalija terveysministeriön asettama Rikos ja riita-asioiden sovittelun neuvottelukunta, tukevat toiminnan yhdenmukaista toteuttamista Lakisääteistymisen haasteita: -tapausten ohjautumisessa on valtakunnallisesti eroja -rahanjaossa ei oteta huomioon tuottavuutta -sosiaali- ja terveysministeriö on siirtänyt koordinaatiovastuun Stakesille vuoden 2008 alusta. Stakesin ja lääninhallitusten työnjako etsii muotojaan -tarvittaisiin tutkimusta onnistuneen sovittelijan työn mallintamiseen -tarvittaisiin koko ajan resursseja toiminnan sisällölliseen kehittämiseen; mistä rahat kehittämisprojekteihin.

18 Yhteenveto tapausten ja sovittelijoiden määrän kehityksestä vuosina tapausten määrä v v.84 v. 85 v.86 v.87 v.88 v.89 v.90 v.91 v.92 v.93 v.94 v.95 v.96 v.97 v.98 v.99 v.00 v.01 v.02 v.03 v.04 v.05 v.06 v.07 sovittelijoiden määrä v.84 v. 85 v.86 v.87 v.88 v.89 v.90 v.91 v.92 v.93 v.94 v.95 v.96 v.97 v.98 v.99 v.00 v.01 v.02 v.03 v.04 v.05 v.06 v.07

19 Sovittelijoiden kertomuksia: Voimavarana vapaaehtoisuus Miksi olen sovittelija? Alkuaan syyt olivat varmasti itsekkäät. Olin jäänyt eläkkeelle ja vaimoni kuoleman aiheuttama tyhjiö herätti minussa halun tehdä jotain järkevää ja hyödyllistä. Eräs tuttavani kertoi minulle järjestettävästä Sovittelun peruskurssista ja käytyäni haastattelussa tuntui minusta siltä, että se olisi jotain kuin minua varten tehty. Työtä, jossa suositaan luovaan toimintaan perustuvia menetelmiä. Luova toimintahan auttaa ihmistä syventämään itsetuntemustaan, pohtimaan ja selkiyttämään arvojaan sekä löytämään uutta sisältöä elämään, vahvistamaan itsetuntoaan. Tätähän juuri halusin, tämähän on sosiaalipedagogiikkaa parhaimmassa muodossa. Sitä paitsi erilaisiin yhteisöihin kuuluminen kehittää ihmisen persoonallisuutta ja identiteettiä. (YK) En usko oikeudenmukaisuuden täyttyvän tuomioistuimessa, ei pelkkä sakko tai vankeus muuta ihmistä miksikään. Ehkä sovittelussa voidaan lähestyä sekä tekijää että uhria normaali-ihmisen tasolta, auttaen ja koettaen suunnata heidän katseensa siihen, miten tästä eteenpäin, ei pelkästään tuomiten siitä mitä tuli tehtyä. Sovitteluhan ei vie rankaisuvaltaa pois tuomioistuimelta, koska myös asianomistajajutuissa voidaan sopia asiat ja vaatia rangaistusta oikeudessa. (JV) Tunnen, että sovittelu antaa sovitteluun ohjatuille ihmisille muutakin kuin sopimuksen paperille. Mahdollisuuden osapuolten aitoon kohtaamiseen, keskustella tapahtuneesta kasvokkain, sopia tapahtumat, antaa anteeksi ja saada anteeksi. Ehkä juuri siksi olen sovittelija, että saan olla mukana tässä ihmisten kohtaamassa tapahtumassa. (EA) Miksi jatkan? Kokemusta karttuu koko ajan. Sovittelu antaa mahdollisuuden tavata erilaisia ihmisiä ja tapahtuneita asioita. Sovittelu on vastapainoa kaikelle muulle. (ST) Joka sovittelutilaisuus antaa itselle elämänkokemusta. (RLS) Peruskoulutuksen arkirealismi teki vaikutuksen, ei ollut rakennettuja tilanteita, joilla ei ole toimintarakenteidensa puolesta vastaavuutta todellisen elämän kanssa. Vaan alusta asti vanhemman sovittelijan toimiessa ikään kuin tutorina olivat sovittelutapahtumat aidon sovittelulle ominaisen ongelman ratkaisua todellisessa suoritustilanteessa. (YK) Miksi jaksan edelleen? Koska työ kiinnostaa. Ilman töitä olisi ajatusmaailma köyhempi. (RLS) Miksi en, ei ole jaksamisesta kyse. (ST) Toimisto ja sovitteluohjaajat ja sovittelijakollegat pitävät huolen, että ei pääsisi uupumaan? (JV)

20 Mieleen jäänyt sovittelutapaus? Ao pinkasi yhtäkkiä istumasta ylös ja huusi/kirkui noin minuutin ja sanoi; nyt multa lähtee kaikki patoutumat tästä asiasta pois. (ST) Kerran emme päässeet sovittelijoiden huonetilaan, huomasin poistuessamme rakennuksen seinustalla 5 kiveä. Paikka oli rauhallinen. Meitä oli 5 henkilöä ja ehdotinkin, että sovitellaan noilla "käräjäkivillä". Oli kaunis ilma. Niinpä homma hoidettiin. Koira oli raadellut toista koiraa. Vahingoittuneen koiran lääkärikulut 3500 mummonmarkkaa vastapuoli korvasi. Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä. Ei tarvinnut mennä käräjäoikeuteen. (AP) 3000 velat kuitattiin autonrenkailla, CD -kasetilla ja anteeksiannolla. (RLS) Palaute asiakkailta: Yleensä asiakkaat ihmettelevät sovittelijoiden motivaatiota. Miksi joku viitsii vapaaaikanaan tehdä tällaista työtä! Palaute on lähes poikkeuksetta ollut hyvin myönteistä ja kiitokset lämpimiä, vaikka esim. sovittelu on keskeytynyt tuloksetta. Joskus "muinoin" muistan pari miesasiakasta, jotka eivät tykänneet vastuusta ja pitivät näkemyksiäni ärsyttävinä.. (MK) Viimeksi tuli palautetta, jossa kiiteltiin hyvästä palvelusta ja siitä, että sovitut asiat ovat hänen osaltaan pitäneet. Yleensä asiakkaat ovat olleet lähtiessään tyytyväisiä saamaansa kohteluun ja palveluun. Asiakkaille on usein yllätys, että sovittelijat ovat vapaaehtoisia ja ilman palkkaa toimivia henkilöitä. (EA) Ei ole tullut ainuttakaan palautetta henkilökohtaisesti jälkeenpäin 24 vuoden aikana, sovittelutilanteissakin kylläkin ja nimenomaan positiivista. (AP) Tulevaisuudennäkymät: Sovittelussa ei missään nimessä saa lisätä byrokratiaa. (AP) Niin kauan kuin maailmassa on ihmisiä, on myös soviteltavia asioita. Uskon, että sovittelun kehittyessä ja tiedon siitä levitessä ihmisten keskuuteen, soviteltavat asiat tulevat lisääntymään ja käsiteltävät asiat monimutkaistumaan. (EA) Näen sovitteluiden/ideologian mahdollisuudet hyvin lupaavina rikollisuuden, yhteiskuntarauhan ja väärän käyttäytymisen ennaltaehkäisevänä toimintana! Toiminnan lakisääteistäminen tuo lisää voimavaroja koulutukseen, antaa mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa sovittelun sisältöä ja toimintamalleja. Tärkeää on kuitenkin säilyttää osallistumisen vapaaehtoisuus! (MK) Ideoita / ehdotuksia / sovittelun plussat ja miinukset? Tiedän, että sovittelijoiden koulutus ja pätevyys on asetettu joskus kyseenalaiseksi, liittyen eräisiin sovittelutapahtumiin. Itsekin yliopistoissa ja korkeakouluissa luennoineena voin sanoa, että "Ei se merkitse osaamista, jos tiedon muistaa tentissä, vaan se, että tietoa pystyy soveltamaan todellisissa tilanteissa."

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 00 Yhteistyökumppanuus Setlementti Louhela ry Päätavoite. SETLEMENTTI LOUHELA ON ARVOSTETTU JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu osatavoitteeseen 0.

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta

Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajille tehty kyselytutkimus sovintoneuvotteluista ja sovittelusta Asianajajapäivä 13.1.2017 Antti Pulkkinen 1. Olen Vastaajien määrä: 201 2. Minkä ikäinen olet? 29 39-vuotiaita yht. 43 40 49-vuotiaita

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta : Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen Perheasioiden sovittelu Aluehallintovirastojen koulutus FT, projektipäällikkö Vaula Haavisto Mistä lähdettiin liikkeelle

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA

TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT VALTUUSTOALOITTEET/SIKULA Valtuustoaloite alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamiseksi - Lassi Kaleva ym. (TRE: 509/12.00.01/2016) Valtuustoaloite

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

RAKENNETAAN SOVINTOA LASTEN JA NUORTEN RIKOS- JA RIITA- ASIOIDEN SOVITTELU-SEMINAARI

RAKENNETAAN SOVINTOA LASTEN JA NUORTEN RIKOS- JA RIITA- ASIOIDEN SOVITTELU-SEMINAARI RAKENNETAAN SOVINTOA LASTEN JA NUORTEN RIKOS- JA RIITA- ASIOIDEN SOVITTELU-SEMINAARI 10.-11.11.2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsinki Seminaaripäivien tavoitteena on tarkastella lasten ja

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Ruoka-avusta kansalaistoiminnaksi

Ruoka-avusta kansalaistoiminnaksi Ruoka-avusta kansalaistoiminnaksi YHTEINEN PÖYTÄ PÄHKINÄNKUORESSA 2014 - AINUTLAATUINEN Ainoa kaupunkivetoinen ruoka-apuhanke Pohjoismaissa Kaupungin ja seurakuntayhtymän arjen vahva yhteistyö on harvinaista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta - osallistumis- ja vaikuttamiskanava järjestöille - valtakunnallinen ja alueellinen asiantuntijoiden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

8. Rikosasioiden sovittelu

8. Rikosasioiden sovittelu 8. Rikosasioiden sovittelu Taustaa Rikosasioiden sovittelua ryhdyttiin kehittämään Yhdysvalloissa 1970-luvulla. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 1983. Toimii kuntien sosiaalitoimen alaisuudessa. Sovittelu

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot