VANTAA. Sovittelutoimintaa 25 vuotta Vantaalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. Sovittelutoimintaa 25 vuotta Vantaalla"

Transkriptio

1 VANTAA Sovittelutoimintaa 25 vuotta Vantaalla

2 Sovittelutoiminnan käynnistyminen ja kehittyminen Suomessa ja Vantaalla Alkusanat Sovittelutoiminnan käynnistyessä sekä toimijoilta että yhteistyöviranomaisilta vaadittiin rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, olihan rangaistuksen korvaaminen sovinnolla niin uusi vaihtoehto. Kuitenkin jo 1990-luvun alussa sovinto mainitaan yhtenä syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen perusteena. Sovittelun idea on sittemmin levinnyt monille elämänaloille; kouluihin, työpaikoille, tuomioistuimiin jne. Kuitenkin sovittelun käyttö vaihtoehtona ja tietoisuus tästä mahdollisuudesta on edelleen liian vähäistä. Siksi sovittelun tunnetuksi tekeminen onkin iso valtakunnallisen tiedottamisen haaste. Huomionarvoista on, että vapaaehtoissovittelijat alkoivat osallistua toiminnan kehittämiseen sen alkuajoista alkaen. Sovittelijan tehtävä kiinnostaa edelleen. Monelle vapaaehtoiselle siitä on tullut elämäntapa, jonka vaikutukset heijastuvat myös omaan elämään. Eri elämänalueita tuntevina sovittelijat tuovat toimintaan monipuoliset tietonsa ja taitonsa. Eri asiantuntemukset mahdollistavat myös monipuolisen keskustelun sovittelun arvoista ja toteutuksesta. Tämä on erinomainen asia, edellyttäähän sovittelun uskottavuus sen laadukasta toteuttamista. Kiitos panoksestasi sovitteluun ja sen toteuttamiseen! Pitkäjänteisen työn tuloksena toiminta on nyt lakisääteistä ja sen saatavuus on turvattu koko Suomessa. Yhteisenä haasteenamme on jatkossakin edistää aitoa kohtaamista sovittelutilanteissa. 25-vuotisjuhlajulkaisuun on koottu Vantaan sovittelun historiaa ja tärkeitä vuosilukuja sekä sovittelijoiden mietteitä omasta vapaaehtoisena toimimisestaan. Lomaan on saatu toimistonhoitaja Marjatta Sallankiven runoja. Fil. lis. Pirkko Lahden juhlaluento on myös luettavissa julkaisun sivuilta. Parhaimmat kiitokset kaikille julkaisun toteuttamiseen osallistuneille! Terttu Mehtonen, sovittelujohtaja

3 Yleistä Vantaan sovittelutoiminnalle on leimallista sovittelun pitkäaikainen kokemus, pitkään työskennelleet palkatut työntekijät ja vapaaehtoiset sovittelijat. Jatkuvasti on saatu mukaan myös uutta osaamista. Sovittelijoiden peruskursseja on järjestetty säännöllisin väliajoin. Vantaan kaupunki on suhtautunut sovittelutoimintaan myönteisesti sen alkuajoista lähtien eli vuodesta Kaupungilla on ollut halua kehittää toimintaa yhdessä sidosryhmien, yhteistyötahojen, vapaaehtoissovittelijoiden ja muiden sovittelutoimistojen kanssa. Sovittelujohtaja Terttu Mehtonen on ollut mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä luvun alusta alkaen. Vantaan kaupunki on ollut edelläkävijä sovittelutoiminnassa. Vantaalla on tehty lujasti töitä, jotta sovittelulle on löytynyt oma paikka palvelukentässä. Toiminnan alusta alkaen kaupunki on resurssoinut sovitteluun riittävästi määrärahoja, jotta toiminta on voinut jatkua ja uudistua vuosien saatossa. Aluksi sosiaalivirasto ja nykyisin sosiaali- ja terveysvirasto ovat luoneet valtakunnallisestikin hyvät edellytykset toiminnalle. Jo ennen lakisääteistä aikaa, eli ennen vuotta 2006, kaupungissa on järjestetty yhteistyöseminaareja ja kannettu vastuuta sovittelun osaamisesta. Työ jatkuu edelleen myös Etelä-Suomen läänin tasolla. Tällä hetkellä toiminnan koordinointi tapahtuu Stakesin kautta. Sovittelun kehittämisessä on ollut hyvää yhteistyötä vapaaehtoissovittelijoiden kanssa. Sovittelijat ovat olleet mukana toiminnassa jo luvun alussa perustamalla oman jaoksen, joka sittemmin muuttui Sovittelijayhdistykseksi vuonna Sovittelijoiden osallistuminen yhdistystoimintaan, tiedottamiseen ja toiminnan kehittämiseen ovat tehneet toiminnasta heille oman jutun, jopa elämäntavan. Sovittelijayhdistyksen panos on ollut esim. tapahtumien toteuttamisessa suuri. Siitä esimerkkinä 25 -vuotisjuhla Vernissassa. Toiminnassa on aina pyritty keskittymään perustehtävään, käytännön sovittelutyöhön. Toiminnan tehokkuus ja tuottavuus ovat olleet jatkuvasti esillä. Juttujen ohjautuvuudella on ollut myös merkitystä. Toiminnan dynaamisuus edellyttää aktiivista sovittelutyötä. Vantaan kaupungille kuuluu kiitos ennakkoluulottomasta uusien toimintamuotojen rohkeasta käytöstä palveluverkostossa ja sovittelutoiminnassa. Vuoden 1983 resurssointi on nyt nähtävissä Vantaan sovittelutoiminnan kokemusten ja työn arvostuksessa niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Työ jatkuu edelleen... Toiminnan kehitystrendit: -paikallisesta toiminnasta valtakunnalliseksi toiminnaksi -palkattujen ja vapaaehtoisten yhteistyön erityisyys - kumppanuutta, luottamusta ja toistensa työn arvostamista. Arvot ja ideologinen perusta: -oikeuslaitoksen vaihtoehdottomuuden kritiikki Nils Christie: oikeuslaitos riistää konfliktit ihmisiltä

4 -heimoyhteiskuntien sovittelujärjestelmät luvulla tuli käyttöön restoratiivisen oikeuden käsite ja alettiin puhua restoratiivisen oikeuden arvoista 1970-luvun loppu: Sovittelun idea kulkeutui Suomeen kirkon kriminaalityön piiristä 1970-luvun lopulla luvun alussa: Kirkon diakoniatyön keskuksen työalasihteeri Pekka Viirre teki aloitteen sovittelutoiminnan käynnistämiseksi Suomessa. 1982: Vantaan seurakuntayhtymän diakoniasihteeri Erkki Jeskanen lähti selvittämään kokeiluprojektin toteuttamista Vantaalla. Yhteistoiminnassa Vantaan diakoniatyön kanssa Vantaan seurakunnat kutsuivat joulukuussa 1982 alueen oikeus-, poliisi- ja sosiaaliviranomaiset keskustelemaan toiminnan aloittamisesta Vantaalla. 1983: Toiminta käynnistyi Vantaan seurakuntien aloitteesta vuonna 1983 ja sai nopeasti tukea myös Vantaan kaupungilta, oikeusministeriöltä ja Suomen akatemialta. Suomen akatemia käynnisti sovittelutoiminnan käynnistämiseksi Sovitaan -kokeiluprojektin, jonka johtajaksi tuli dosentti Martti Grönfors ja suunnittelijaksi vankilapastorin tehtävästä Juhani Iivari. Vuoden aikana projektille vakiintui tuki- ja seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimi diakoniasihteeri Erkki Jeskanen ja joka koostui käräjäoikeuden, syyttäjän, poliisin, sosiaalitoimen ja kriminaalihuollon edustuksesta. Ensimmäisen sovittelukurssin jälkeen mukaan tuli myös sovittelijoiden edustus. Vapaaehtoisia alettiin heti kouluttaa sovittelijoiksi. Ensimmäinen sovittelijoiden peruskurssi pidettiin syksyllä. Kurssin avulla haluttiin tarjota rikosasian osapuolille puolueeton tuki, jossa minimoidaan aseman tuoma vallankäyttö. Ihmisille tarjotaan turvalliset olosuhteet toistensa kohtaamiseen ja rikos- tai riita-asian selvittelyyn. Vapaaehtoiselle tehtävä tarjoaa jatkuvan mahdollisuuden ihmisenä kasvamiseen, oman arvoperustan, ennakkoluulojen tutkimiseen ja erilaisuuden hyväksymiseen. 1984: Sovittelutoiminta käynnistyi Vantaa Myyrmäessä tammikuussa. Vuosi 1984 oli ensimmäinen varsinainen sovittelutoiminnan kokeiluvuosi. Toimintavuoden aikana tapauksia oli 75 kappaletta (63 rikosasiaa, 12 muuta-asiaa). Kieltäytymisiä oli 10,6 % tapauksista. 1985: Vuoden aikana Sovitaan - projektin tutkijat ja sovittelijat osallistuivat alaa käsitteleviin seminaareihin ulkomailla mm. Hollannissa, Jugoslaviassa ja Sveitsissä. Projektin tutkija kävi kirjeenvaihtoa Norjan, Ruotsin, Hollannin ja Jugoslavian kriminaalipoliitikkojen kanssa.

5 Myyrmäen Perheasiain neuvottelukunnan johtaja Leif Fredriksson ryhtyi toimimaan sovittelijoiden konsulttina kerran kuukaudessa järjestettävässä koulutusillassa. Sovittelijoiden työnohjausiltoja järjestettiin kevät- ja syyskaudella kaksi kertaa kuukaudessa. Joulukuussa syyttäjäpalaverissa sovittiin uudenlaisesta menetelmästä rekrytoida tapauksia syyttäjien kautta sovitteluun. Syyttäjävirasto ryhtyi tiedottamaan asianosaisia vakavammissa väkivaltarikoksissa ja joissakin intiimeissä rikoksissa sovittelun mahdollisuudesta. Sovitaan projektin toimiston työntekijöinä toimivat Suomen Akatemian rahoittamana tutkijana Juhani Iivari ja Vantaan kaupungin rahoittamana kanslistina Raija Kaukinen. Käsittelyyn tuli kaikkiaan 142 tapausta (136 rikosasiaa, 6 1 muuta-asiaa). Kieltäytymisiä oli 13,2 % tapauksista. Sovittelijoina toimi 32 henkilöä. 1986: Vuoden 1986 alusta Vantaan sosiaalitoimi päätti ottaa toiminnan suojiinsa yhdeksi erityistyöalaksi ja keskitetyksi työmuodoksi. Rikos - ja riita-asioiden sovittelutoiminta kuului Vantaan kaupungin sosiaaliviraston hallinto- ja talousosaston alaisuuteen. Toiminta jatkui yksin Vantaan kaupungin rahoittamana toimintana vuoteen 2006, jolloin sovittelutoiminta lakisääteistyi. Sovittelijoina toimi 30 henkilöä. Maaliskuussa sovittelijat päättivät organisoitua ja perustivat sovittelijajaoston, jonka puheenjohtajana toimi Pekka Piippo. Tapauksia kuluvana vuonna oli yhteensä 112 (103 rikosasiaa, 2 muuta-asiaa). Toistaiseksi 50:stä sovittelusta 47 päätyi sopimukseen. Kieltäytymisiä oli 20,5 % tapauksista. Uutena piirteenä sovittelijoiden koulutuksessa oli sovittelijoiden lisääntynyt panos kurssien suunnittelussa ja käytännön opetustehtävissä. 1987: Sovitaan -projekti vakinaistettiin vuoden alusta kaupunginvaltuuston päätöksellä. Projektille myönnettiin rahoitus toisen toimiston perustamisesta Tikkurilan - Koivukylän alueelle ja toisen kanslistin palkkaamisesta tähän toimistoon vuoden 1987 alusta. Tp. suunnittelijan toimi vakinaistettiin ja tp. kanslistin toimi muutettiin toimistonhoitajan toimeksi. Projektin työntekijöinä toimivat suunnittelija Juhani Iivari, Myyrmäen aluetoimiston toimistonhoitajana Raija Taponen saakka ja toimistonhoitaja Mariitta Vilén alkaen. Tikkurilan - Koivukylän toimiston tp. kanslistin tehtäviä hoito 1.5. alkaen Terttu Lehtinen. Sovittelutapauksia toimistoon tuli toimintavuoden aikana yhteensä 176 kappaletta. Myyrmäki - Martinlaakso alueen toimitila sijaitsi Myyrmäessä Jönsaksentiellä ja Tikkurila - Koivukylä aluetoimisto Kielotiellä. Havukosken nuorisotiloissa pidettiin myös sovitteluistuntoja. Sovittelijoina toimi 36 henkilöä. Pekka Piippo toimi edelleen sovittelijajaoksen puheenjohtajana. Koulutuksen ja konsultaation osalta yhteistyö jatkui

6 Seurakuntayhtymän kanssa. Syyskuussa mm. osallistuttiin Länsi-Vantaan asukastapahtumaan Louhelan torilla. Sovitaan -projekti teki tutustumismatkan Tallinnaan marraskuussa. Matkalle osallistui 16 sovittelijaa. Tilaisuudessa esiteltiin Neuvostoliiton seuraamusjärjestelmää ja nuorisorikollisuuden kohtaamista tutustumalla Tallinnan ystävyysseurojen palatsiin. Vierailun eräs keskeisimmästä tuloksista oli yhteydenpidon ja vuorovaikutuksen jatkaminen. 1988: Sovitaan -toiminnan käynnistäjä Vantaalla Juhani Iivari siirtyi päätoimisesti sosiaalihallituksen suunnittelusihteeriksi keväällä Hänen jälkeensä toimiston suunnittelijaksi tuli Marja Nylund-Oja. Toimistonhoitajana toimi Mariitta Vilen ja kanslistina Terttu Lehtinen. Toiminnassa oli mukana 48 sovittelijaa. Tapauksia tuli kaikkiaan 204, (joista 7 riita- ja muuta-asiaa). Toukokuussa järjestettiin toinen tutustumis- ja opintomatka Tallinnaan. Tallinnassa tutustuttiin eestiläisten alaikäisten asioiden komission oikeusistuntoon. Syyskaudella järjestettiin sovittelun peruskoulutusta sekä Myyrmäessä että Tikkurilassa. Valtakunnallinen Sovitaan -seminaari pidettiin Vantaalla marraskuussa. 1989: Helmikuussa suunnittelija Marja Nylund-Oja siirtyi Tampereen kaupungin pakolaissihteeriksi ja maaliskuussa suunnittelijana aloitti Carl-Olof Stenberg. Toimistonhoitajina toimi Mariitta Vilén ja kanslistina lokakuuhun saakka Terttu Lehtinen ja marraskuussa aloitti kanslistina Satu Aho. Tikkurilan toimisto muutti Kielotieltä Peltolantie B:hen, missä se toimii edelleen. Toiminnassa oli mukana 46 vapaaehtoissovittelijaa. Tapauksia tuli 159 kappaletta, (joista 9 riita-asiaa ja muutaasiaa). Merkillepantavaa sovittelijoiden peruskoulutuksen toteuttamisessa oli vanhojen sovittelijoiden yhä laajeneva osallistuminen opetuksen demostraatioin, luennoin ja käytännön esimerkein. Maaliskuussa Eestin Viljandissa ja Tallinnassa järjestettiin sovittelupäivät, jonka aiheena oli "Meidän lasten ongelmat". Syyskuussa järjestettiin Vantaalla Sovittelun teemapäivät, joissa oli mukana vantaalaisten sovittelijoiden lisäksi mm. 25 eestiläistä luvun lopulla: Sovittelutoimintaa alettiin käynnistää ensin suurissa kaupungeissa, mm. Espoossa ja Tampereella. Leviäminen kuntien vapaaehtoisesti rahoittamana toimintana jatkui 1990-luvun puoliväliin.

7 Sovittelua Viljandissa Kun sovittelu vietiin Viljandiin oli kahdenksankyt luvun loppu se reipas, ja rohkea joukko niin vaan kaikilla kiire ja hoppu. Bussi lähti Tallinnan rannasta tie pöllysi irto sannasta vaan Viljandin kapeat kadut nousi esteeksi meille, kun joku oli Ladansa laittanut tukkeeksi meidän teille. Ei hätää uljaat urhomme sen hetkessä sivuun nosti. Näin jatkumaan pääsi matkamme ihan päämääräämme kohti. Seminaari päivänä, kun matka lounaalle kulki, joku tunnollinen lähtiessään piha portin lukolla sulki. Avainta etsittiin sieltä ja täältä sitä vaan ei löytynyt silloin päätti Kyttiksen Kalle etsintä on lopussa nyt. Lukon mursi, avasi tien päättyi episodi pien. Tämä ensi matka Viljandiin se mahtuu muistoihin kultaisiin. Marjatta Sallankivi

8 1990: Vapaaehtoistyöntekijöinä toimivat sovittelijat perustivat Vantaan sovittelijat ry:n tukemaan sovittelijoiden toimintaa ja edistämään sovittelutoiminnan leviämistä ja kehittämistä Vantaalla. Yhdistys osallistui sovittelijoiden tukemiseen järjestämällä mm. koulutus- ja virkistystilaisuuksia sovittelijoille ja toiminnan kehittämiseen yhteistyössä sovittelutoimiston kanssa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Heikki Järnefelt. Sovittelijajaoksen toiminta päättyi yhdistyksen aloitettua toimintansa. Kaupungin panostus sovittelutoimintaan säilyi myös 1990-luvun alun lamavuosina. Vantaan kaupungin resurssointi sovittelutoimintaan oli valtakunnallisesti maan paras alueen laajuuteen suhteutettuna. Toiminta katsottiin tärkeäksi, rahoittamisen arvoiseksi toimintamuodoksi, vaikkei se ollutkaan lakisääteinen palvelu. Vantaan sovittelijat ry tuki sovittelijoiden työtä järjestämällä koulutusta ja virkistystä sovittelijoille yhdessä sovittelutoiminnan kanssa. Toimistossa vastuuhenkilöksi tuli vuoden alusta Terttu Mehtonen, toimistonhoitajaksi valittiin Marjatta Sallankivi ja toiminnassa työskenteli edelleen Mariitta Vilén. Toimistopalvelut ole keskitetty Tikkurilaan Peltolantie 2 B:hen. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 46 sovittelijaa. Kaiken kaikkiaan sovittelijoita löytyi nimiluettelosta 66 henkilöä. Sovittelijat tekivät sovittelutyötä pääsiassa työparina. Sovittelijan käsikirjan uusimiseen perustettiin työryhmä. Tapauksia tuli yhteensä sovitteluun 273 kappaletta, (joista 12 riita- ja muita asioita). Syyttäjältä tulleiden tapausten määrä kasvoi 53 %:sta 61 %:in ja määrällisesti syyttäjän lähettämät tapaukset tuplaantuivat. Toukokuussa pidettiin sovitteluseminaari Eestin Viljandissa. Sovitteluseminaarin alustuksiin ja demonstraatioihin osallistui vantaalaisia sovittelijoita. Suomen Sovittelun Tuki ry perustettiin. Ensimmäinen puheenjohtaja oli vantaalainen vapaaehtoissovittelija Pekka Piippo. Vuosien varrella yhdistyksen hallitukseen on kuulunut lukuisia vantaalaisia vapaaehtoissovittelijoita. 1991: Vuonna 1991 tulivat voimaan uusitut säännökset syyttäjän toimenpiteistä luopumisesta. Niiden esitöissä sovittelu mainittiin yhtenä perusteena toimenpiteistä luopumiselle. Vantaalla rikos- ja riita-asioiden sovittelu kuului Sosiaali- ja terveysviraston Sosiaalihuollon keskistettyihin palveluihin. Myyrmäen ja Tikkurilan toimistotilojen lisäksi soviteltiin muissa sosiaaliviraston tiloissa sekä Korson ja Rekolan seurakunnan tiloissa tarvittaessa. Sovittelutoiminnan vastaava suunnittelija Terttu Mehtonen ja toimistohoitajat Mariitta Vilen ja Marjatta Sallankivi työskentelivät Tikkurilassa. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 53 sovittelijaa. Kaiken kaikkiaan sovittelijoita oli mukana luettelossa 68. Miehiä oli 1/4 sovittelijoista. Sovitteluun tuli 310 tapausta, (joista 3 riita-asiaa.)

9 Yhteistyössä poliisin kanssa pyrittiin saamaan sovitteluun nuoria, ensikertalaisia rikoksentekijöitä ja rikoskierteen alussa olevia mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua. Sovittelijoilla oli valmiuksia päivystysvastaanoton järjestämiseen. Ns. pikasovitteluja järjestettiin vuoden aikana 10 kertaa. Palautteen saamiseksi käytännön sovittelutyöstä sovittelijoita pyydettiin täyttämään raportointilomake sovittelun päätteeksi. Sovittelija sai palautetta sovittelun onnistumisesta sopimuksen toteutumista seuraamalla. Pikasovittelumahdollisuus jatkui päivystyksenä myös kuluvana vuonna. Ratkaisukeskeinen näkökulma sovittelussa oli teemana Viljandin seminaarissa toukokuussa. Alustajina toimivat vantaalaiset sovittelijat. 1992: Sovittelutoiminta oli osa Vantaan kaupungin sosiaalityötä. Sen tarkoituksena oli etsiä vaihtoehtoja rikosten ja riita-asioiden ratkaisemiseksi. Sovittelu korosti osapuolten omaa aktiivisuutta ja vastuuta ongelmatilanteen selvittämisessä. Vantaan sovittelijoiden puheenjohtajana toimi Antti Pyylampi. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 45 sovittelijaa. Sovitteluun tuli 384 tapausta. Tapausten määrä kasvoi noin 20 % edellisestä vuodesta. Poliisi lähetti rikosasioita sovitteluun kaksinkertaisen määrän edelliseen vuoteen verrattuna. Huhtikuussa pidettiin yhteistyöseminaari eestiläisten kanssa Vantaalla teemalla Sovittelun kuulumisia Vantaalla. Mukana oli 11 eestiläistä. Sovittelutyö oli tullut kuntalaisten tutuksi. Tätä osoittivat rikosasioiden osapuolten lisääntyneet aloitteet sovittelun käynnistämiseksi. 1993: Rikos- ja riita-asioiden sovittelu kuului Sosiaali- ja terveysviraston Sosiaalihuollon yhteispalveluihin. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 46 sovittelijaa. Toimistotyöntekijän tehtäviin tuli työllistämistuella lokakuussa Terttu Hava. Sovitteluun tuli vuoden aikana 378 tapausta. Saapuneista tapauksista jäi 47 (13 %) käynnistymättä. Poliisin ja syyttäjän kanssa käynnistyi neuvottelu rikostapausten ohjautumisesta sovitteluun mahdollisimman usein jo poliisin toimesta. Rikoksia ohjautui poliisilta vuoden aikana sovitteluun neljänneksen enemmän edellisvuoteen verrattuna. Elsa Kesti kutsui keväälle koolle työryhmän suunnittelemaan koulutusta nuorten rikoksentekijöiden kanssa tekemisiin joutuville tahoille. Sovittelutoimistosta ryhmään kuului suunnittelija Terttu Mehtonen. Ensimmäinen koulutuspäivä toteutettiin syyskuussa. Työkorvausmäärärahan saamisesta sovittelutoiminnan määrärahoihin järjestettiin neuvottelu toukokuussa, jossa pidettiin välttämättömänä määrärahan saamista sovittelutoiminnan käyttösuunnitelmaan. Tätä tarkoitusta varten tehtiin määrärahaesitys vuoden 1994 talousarvioon.

10 Holmassa Holman seminaari meitä maalle houkutteli Terttu tervetulleeks' kaikki tänne toivotteli. Seurakunnan puolesta Erkki Jeskanen mahdollisti meille tämän, paikan kotoisen ohjausta työhön meille myöskin valoitteli siinä kurssin alkuhetket reippahasti meni. Göran Bäckroos saikin sitten asiansa julki lasten esitutkintojen oivallinen tulkki. Illan mittaan pimeässä laulu kajahteli rintarinnan istuttaessa sovittelu eli aamuun saatiin kuitenkin ja aina joku jaksoi luonnonkaunis ympäristö univelat maksoi. Jaana sitten aamusella kertoi toimintansa oli siinä moni nuori saanut auttajansa. Inga ohjas kehittämään sovittelutaidot, itsekin kun sovittelee asiat on aidot. Aika kulki kuitenkin ja seminaari loppu kaikilla on edessä kotiin kova hoppu Evähäksi kuitenkin on paljon asioita kehiteltäväksi tukku uusia ideoita. Jotka sitten toivon mukaan joskus syksysäällä yhdessä ja yhteistyössä sovitellaan täällä. Marjatta Sallankivi

11 1994: Sovittelun asemaa vahvistettiin lainsäädännöllä. Sovinnon huomioon ottamisesta poliisin ja syyttäjän toimenpiteistä luopumisen perusteena saatiin maininnat poliisin esitutkintalakiin ja syyttäjän toimenpiteistä luopumissäännöksiin vuoden 1994 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli koordinoida ja arvioida rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa. Toiminnassa oli koko vuoden työllistämisvaroin palkattu toimistotyöntekijä, jota tehtävää hoitivat Terttu Hava, Outi Ojala ja Rauha Hämäläinen. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 68 sovittelijaa. Yksi sovittelija sovitteli keskimäärin 6 tapausta. Sovitteluun tuli vuoden aikana 382 tapausta, joista 7 riita- tai muuta asiaa. Saapuneista tapauksista jäi 54 (14%) käynnistymättä. Tavoite saada rikosasiat mahdollisimman pian sovitteluun toteutui aikaisempia vuosia paremmin, joka näkyi poliisin osuuden kasvulla tapausten lähettämisessä. Sovittelutoiminnan 10 -vuotisjuhla ja valtakunnallinen sovitteluseminaari pidettiin maaliskuussa. Vantaan sovittelijat ry toimitti julkaisun nimellä "Sovittelua 10 vuotta Vantaalla". Martinlaakson nuorisotiloissa toimi jokaviikkoinen sovittelupäivystys, jonka päivystäjinä toimivat vastaava nuorisotyöntekijä Kari Järvinen ja sovittelija Kaarina Kollin. Palvelurenkaan teettämässä kyselyssä 99 % nuorista piti sovittelupäivystystä ja mahdollisuutta keskusteluun tärkeänä. Nuoret rikoksentekijät -koulutus pidettiin lokakuussa. Suunnittelussa oli mukana sovittelutoimistosta Terttu Mehtonen. Koulutuksessa esiteltiin nuorten sovittelupäivystystä. Toiminnan käyttöön valmistui sovitteluaiheinen videofilmi, joka toteutui Kaarina Kollinin Keskuspuiston 10 -luokkalaisille järjestetyllä luovan toiminnan kurssilla. Videon toteutukseen osallistui myös sovittelijoita. Filmiä markkinoitiin Kansalais- ja työväenopistojen liiton kautta. Valtakunnallinen rikosuhrien päivystyspuhelin käynnistyi syksyllä 1994 Vantaan turvakodin sosiaalityöntekijä Petra Kjällmanin aloitteesta. 1995: Rauha Hämäläinen toimi työllistämisvaroin palkattuna toimistotyöntekijänä vakituisen henkilökunnan apuna. Puhelinhaastatteluin koottiin toiminnassa mukana olevilta vapaaehtoisilta tietoja sovittelijoiden mahdollisuuksista hoitaa käytännön sovittelutyötä, koulutustoiveista ja tuen tarpeesta. Käytännön sovittelutyössä oli mukana 70 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelun hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 295 tapausta, joista oli 3 riita-asiaa. Sosiaali- ja terveysministeriön sovittelun arviointityöryhmä järjesti työkokouksen sovittelun vastuuhenkilöille Hämeenlinnassa Sovittelijoille järjestettiin kevään aikana kolme keskusteluiltaa työryhmän pohdittavana olevista teemoista.

12 Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän seuraamaan ja koordinoimaan rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa. Ryhmään kutsuttiin Vantaan sovittelutoimistosta suunnittelija Terttu Mehtonen ja sovittelija Aune Salmi. 1996: Sovittelutoimisto sijaitsi Tikkurilassa osoitteessa Peltolantie 2 B. Työllistämisvaroin toimiston apuna oli Päivi Lahtela. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 64 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli 311 tapausta, joista riita-asioita yksi. Saapuneista tapauksista jäi 7 % käynnistymättä. Sovittelutoimintaan perustettiin henkisen huollon ryhmä, jonka tarkoitus oli toimia vapaaehtoistyössä toimivien sovittelijoiden tukena sovittelutoimintaan liittyvissä asioissa ja ongelmissa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti sovittelutoiminnan arviointitutkimuksen. Tutkimuksen keskeisinä alueina olivat sovittelun valikoituminen, sovittelun kustannusvaikutukset, sovittelun merkitys uusintarikollisuudelle ja siihen osallistuneille. 1997: Vuonna 1997 sovinto tuli rikoslainsäädännössä yhdeksi syyttämättä ja tuomitsematta jättämisen perusteeksi. Sovinnolla voi siten olla merkitystä muun muassa syyttäjän harkitessa syyttämättä jättämistä. Sovinto on myös säädetty rangaistusta lieventäväksi seikaksi rikoslain yleisiä oppeja koskevien säännösten uudistamisen yhteydessä. Rikos- ja riita-asioiden sovittelun arviointi- ja seurantaryhmä totesi, että sovittelutoiminnan alkuvaiheessa toimintaa järjestävien kuntien lukumäärä kasvoi tasaisesti, mutta tämän jälkeen kasvu pysähtyi. Suomen kunnista sovittelutoimintaa oli järjestetty 167 kunnassa. Väestöstä noin 75% oli sovittelun piirissä. Monissa kunnissa toiminta oli niukasti resurssoitu. Rikoslain 3. luvun 5 :n 3. momentin ( ) 3. kohdan mukaan rangaistus voidaan jättää tuomitsematta, jos rangaistus on kohtuuton huomioon ottaen osapuolten välillä saavutettu sovinto. Käytännön sovitteluun osallistui 57 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 6 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovittelutapauksia sovitteluun tuli 357 tapausta. Käynnistymättä jäi 15 % tapauksista. 1998: Vantaan sovittelutoiminta myi sovittelupalvelua ostopalveluna Tuusulalle alkaen saakka. Sovitteluja järjestettiin Tikkurilan toimistolla, Myyrmäen toimistolla, Martinlaakson nuorisotilassa ja Tuusulassa. Vakituisten työntekijöiden apuna oli toimistosihteeri Armi Räsänen päivän viikossa. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 61sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 8 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 493 tapausta Tapausten määrä kasvoi edellisvuodesta (357). Saapuneista tapauksista jäi 17 % käynnistymättä.

13 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän työskentely päättyi vuoden lopussa. Vantaan edustajina työryhmässä olivat suunnittelija Terttu Mehtonen ja sovittelija Aune Salmi. Raportti ilmestyi vuoden alkupuolella. Työryhmä perustettiin seuraamaan ja koordinoimaan rikos- ja riita-asioiden sovittelutoimintaa. 1999: Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi suosituksen rikosasioiden sovittelusta Asiakirja on suositus jäsenmaille sovittelun asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Vakituisen henkilökunnan apuna toimi määräaikaisena kanslistina Kati Sohlberg. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 52 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 8 sovittelutapaukseen. Sovitteluun tuli 465 tapausta. Tapausten määrä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Saapuneista tapauksista jäi 26 % käynnistymättä. Toimistopalvelut hoidettiin edelleen keskitetysti Tikkurilassa Peltolantie 2 B:ssa. Myyrmäen sovittelut siirtyivät syksyllä Jönsaksentieltä Myyrinkiin. 2000: Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki kiinnitti huomiota siihen, että kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa sovitteluun pääsyn suhteen. Samanlaisesta asiasta yhdellä paikkakunnalla voi päästä sovitteluun, toisella ei. Lisäksi hän pohti, miten vakaviin rikoksiin sovittelua voitaisiin käyttää. Hän toi esiin myös huolen menettelyn oikeudenmukaisuudesta; "Syyttäjillä ei ole mitään mahdollisuutta kontrolloida, minkälaisin taidoin ja missä olosuhteissa sovittelu on suoritettu." Nämä kannanotot käynnistävät valtakunnallisella tasolla pohdinnan rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallisesta ja yhtenäisestä järjestämisestä. Vaikutuksena käytännön toimintaan oli, että syyttäjät alkoivat ohjata varovaisemmin juttuja sovitteluun. Tutkimuspäällikkö Juhani Iivari Stakesista teki selvityksen siitä, miten sovittelu olisi toteutettavissa valtakunnallisesti. Selvityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti sovittelulain valmistelutyön. Vakituisen henkilökunnan apuna oli määräaikainen kanslisti Kati Sohlberg edelleen ja Tuula Patoluoto-Hietikko toimi sovittelutoiminnan, vapaaehtoistoiminnan ohjaajan ja vammaisasiainsihteerin yhteisenä työntekijänä. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 58 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 6 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 369 tapausta, joista 5 muuta kuin rikostapausta. Saapuneista tapauksista 13 % jäi käynnistymättä. Vantaan sovittelijat ry järjesti sovittelijoiden arvoseminaarin Tallinnassa syyskuussa. Seminaariin osallistui sovittelijoita viideltä paikkakunnalta. Oikeusministeriö asetti Rikosuhritoimikunnan selvittämään uhrien aseman parantamista. Työryhmään kutsuttiin sovittelutoiminnan edustajaksi Terttu Mehtonen Vantaalta.

14 2001: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti rikos- ja riita-asioiden sovittelun valtakunnallistamista ja sääntelytarvetta selvittävän työryhmän. Se laati esityksen laiksi rikos- ja riita-asioiden sovittelusta. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti sovittelun järjestämiseen tarvittavan määrärahan sisällyttämistä vuoden 2003 tulo- ja menoarvioon. Ensi- ja turvakotien liitto koordinoi Perheväkivallan kohtaaminen sovittelussa - kehittämisprojektia vuosin Projektiin osallistuvat Vantaan, Helsingin, Tampereen ja Kokkolan sovittelutoiminnat yhteistyössä Ensi- ja Turvakotien liitto ry, Suomen Sovittelun Tuki ry, Raiskauskriisikeskus Tukinainen ja Stakes. Projektin tuotoksena syntyi Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelun toimintamalli ja Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle. Tutkimuspäällikkö Juhani Iivari ja tutkija Aune Flinck toteuttivat Stakesissa tutkimus- ja kehittämishankkeen arvioinnin. Projektin tavoitteena oli löytää rikos- ja riita-asioiden sovittelulle paikka perheväkivallan jälkiselvittelyssä. Terttu Mehtonen kuului projektin seurantaryhmään sekä osallistui Vantaan perheväkivaltatyöryhmän työskentelyyn. Kullakin kokeilupaikkakunnalta kaksi naissovittelijaa ja kaksi miessovittelijaa pääsi osallistumaan projektin intensiivikoulutukseen. Lisäksi kultakin paikkakunnalta valittiin kaksi naissovittelijaa ja kaksi miessovittelijaa palauteryhmään, jonka jäsenet osallistuivat työpareina lähisuhdeväkivaltatapausten sovitteluun ja sovittelijoiden työnohjaukseen. Toimistonhoitaja Marjatta Sallankiven jäädessä eläkkeellä tehtävässä aloitti toimistonhoitaja Sirpa Lassila ( ent. Kaspersson). Tuula Patoluoto-Hietikko jatkoi sovittelutoiminnan, vapaaehtoistoiminnan ja vammaisasiainsihteerin yhteisenä työntekijänä helmikuuhun saakka. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 61 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 333 tapausta, joista 20 % jäi käynnistymättä. 2002: Sovittelulain valmistelu jatkui valtakunnallisella tasolla. Let s Talk- monikulttuurisen sovittelun EU-projekti käynnistyi Vantaan ja Helsingin sovittelutoiminnassa. Projektin koordinaattorina toimi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM Baltian ja Pohjoismaiden aluetoimisto Helsingissä, kansainvälisenä yhteistyökumppanina oli maahanmuuttajien kotoutumista edistävä järjestö (North East Consortium for Asylum Support Services) Newcastlessa Englannissa. Projekti toteutui pääasiassa vuoden 2003 aikana ja päättyi vuoden 2004 helmikuussa. Projektin tulokset käytännön toiminnassa: -toiminnassa mukana olevat sovittelijat saivat täydennyskoulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen sovittelussa -sovittelijoiksi koulutettiin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä -Englannissa oli mahdollisuus tutustua sovittelutoiminnan toteuttamiseen Unite - järjestön piirissä -sovittelusta kertova esite käännettiin 7 kielelle (ruotsi, englanti, ranska, somalia, venäjä, yleisarabia).

15 Käytännön sovittelutyöhön osallistui 63 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli vuoden aikana 322 tapausta, joista yksi riita-asiaa. Saapuneista tapauksista jäi 24 % käynnistymättä. Terttu Mehtonen oli mukana Vantaan maahanmuuttaja-asian neuvottelukunnan yhdenvertaisuustyöryhmässä. Yhdenvertaisuusohjelman tavoitteena oli etnisen syrjinnän ja rasismin vastaiset toimenpiteet sekä kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukeminen tuli kuluneeksi 20 vuotta ensimmäisestä sovittelutoimintaa käynnistäneestä kokouksesta. Tapahtuman kunniaksi sovittelutoiminta ja seurakuntayhtymä järjestivät juhlan, johon oli kutsuttu mm. sovittelutoimintaa käynnistämässä olleita henkilöitä. 2003: Suomen sovittelufoorumi ry perustettiin modernin sovitteluliikkeen suomalaiseksi yhteistoimintajärjestöksi. Foorumin hallituksen asiantuntijat ja heidän sidosryhmänsä edustavat koko sovittelutyön kenttää. Se on vapaaehtoinen ja riippumaton kansalaisjärjestö, joka pyrkii osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiskunnan kehittämiseen vahvistamalla kansalaisyhteiskuntaa ja parantamalla yhteiskunnan hyvinvointia sovittelun kautta -sovittelufoorumin hallituksessa on vantaalaista edustusta. Valtioneuvosto asetti rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan, jonka toiminta-ajaksi tuli neuvottelukunnassa oli mukana sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön, Valtakunnansyyttäjäviraston, sisäasiainministeriön, lääninhallitusten, Suomen Kuntaliiton, Vantaan Käräjäoikeuden, Helsingin Sosiaaliviraston, Mikkelin ja Vantaan sovittelutoimistojen, sovittelijoiden, Suomen Sovittelun Tuki ry:n ja Rikosuhripäivystyksen edustus. Pysyviä asiantuntijoita oli Stakesista ja Oikeuspoliittisesta Tutkimuslaitoksesta. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 59 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 5 sovittelutapauksen hoitamiseen. Sovitteluun tuli yhteensä 316 tapausta, joista 24 % jäi käynnistymättä. Sovittelutoiminnan 20 -vuotisjuhlaseminaari ja Let's Talk -sosiaalisen sovittelun projektin kansallisen seminaari järjestettiin toukokuussa. Juhlaseminaariin osallistui 200 henkilöä. 2004: Perheväkivallan kohtaaminen sovittelussa -projektin loppuseminaari pidettiin Stakesissa Vantaalaisten perheväkivaltasovittelijoiden työnohjaajana toimi vuoden 2004 alusta perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anna-Maija Pautola. Projektin tulokset käytännön toiminnassa: -toimintaan saatiin perheväkivallan sovittelun erityiskoulutuksen saaneita sovittelijoita -sovittelijat saivat toimintansa tueksi työnohjausta

16 Sosiaalisen sovittelun -projekti päättyi Projekti oli lyhyt ja siinä kehitetty toiminta pääsi vauhtiin vasta projektin jälkeen. Vuonna 2004 sovitteluun tuli 67 tapausta, joissa ainakin yksi asianosainen oli maahanmuuttajataustainen. Sovittelut onnistuivat paremmin projektin jälkeen kuin vielä projektin alussa vuonna Maahanmuuttajataustaisten sovittelijoiden panos yhteydenotoissa ja sovittelutilanteissa on auttanut maahanmuuttajataustaisia paremmin ymmärtämään sovittelun tarkoituksen ja merkityksen ja edistänyt heidän turvallisuuttaan osallistua sovitteluun. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Nuorisotutkimusverkosto osallistuivat EUtutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisen käyttäytymisen ja sen yhteiskunnallisten tekijöiden selvittäminen tutkimuksessa mukana olevissa maissa. Tarkoituksena oli tuottaa vertailevaa aineistoa paitsi tieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin myös sovellettavaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n tarpeisiin. Tutkimukseen haastateltiin Vantaalla maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka olivat rikoksesta epäiltyinä osallistuneet sovitteluun. Käytännön sovittelutyöhön Vantaalla osallistui 75 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin kuuden sovittelutapauksen hoitamiseen. 2005: Sovittelutoiminta oli esillä YLE:n TV -lähetyksessä Hallitus antoi eduskunnalle esityksen sovittelulain säätämisestä kesäkuussa Ehdotuksen mukaan sovittelun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa valtio kuntien ja muiden mahdollisten järjestäjätahojen kanssa solmittavien toimeksiantosopimusten mukaan. Laki rikosten ja eräiden riita-asioiden sovittelusta hyväksyttiin Eduskunnassa ja vahvistettiin Presidentin esittelyssä Käytännön sovittelutyöhön osallistui 66 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin kuuden sovittelutapauksen hoitamiseen. 2006: Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta astui voimaan 1.1. ja lakisääteinen toiminta käynnistyi Suomessa 1.6. Etelä-Suomen lääninhallitus teki toimeksiantosopimuksen Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa sovittelupalvelujen tuottamiseksi Vantaalla 1.6. alkaen. Vantaan sovittelutoimisto saa palvelun tuottamiseen valtion rahoitusta. Sovittelutyö on edelleen palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoissovittelijoiden yhteistyönä toteuttamaa. Tuusula osti Vantaan sovittelutoiminnalta sovittelua ostopalveluna saakka, jolloin Tuusulan palvelut siirtyivät Setlementti Louhelan sovittelutoimiston hoidettaviksi.

17 2007 Sovittelutoiminta oli yksi Vantaan kaupungin keskitetyistä sosiaalipalveluista saakka. Vuoden alusta se siirtyi organisaatiouudistuksen myötä yhdeksi Aikuissosiaalityön palvelumuodoksi. Sovittelutoiminnan tuki- ja seurantaryhmän nimi muuttui sovittelun yhteistyöryhmäksi. Siihen kuuluivat edustajat Vantaan Seurakuntayhtymästä, Vantaan Käräjäoikeudesta, Vantaan kihlakunnan poliisilaitoksesta, Vantaan kihlakunnan syyttäjävirastosta, Vantaan oikeusaputoimistosta, Vantaan sosiaali- ja terveysvirastosta, sosiaali- ja terveyslautakunnasta, Vantaan opetustoimesta, Vantaan turvakodista, Vantaan lastensuojelun avopalveluista sekä Vantaan Sovittelijat ry:stä. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli tiedottaa sovittelun sisällöstä ja mahdollisuuksista toimialueellaan sekä edistää yhteistyötä sidostahojen kanssa. Käytännön sovittelutyöhön osallistui 75 sovittelijaa. Yksi sovittelija osallistui keskimäärin 7,4 sovittelutapauksen hoitamiseen. Lakisääteistymisen etuja: -laki antaa toiminnalle yhteisen kehyksen ja toimintaperustan -valtion rahoitus luo edellytykset toiminnan järjestämiselle -sosiaali- ja terveysministeriön johto, Stakes ja lääninhallitusten ohjaus sekä sosiaalija terveysministeriön asettama Rikos ja riita-asioiden sovittelun neuvottelukunta, tukevat toiminnan yhdenmukaista toteuttamista Lakisääteistymisen haasteita: -tapausten ohjautumisessa on valtakunnallisesti eroja -rahanjaossa ei oteta huomioon tuottavuutta -sosiaali- ja terveysministeriö on siirtänyt koordinaatiovastuun Stakesille vuoden 2008 alusta. Stakesin ja lääninhallitusten työnjako etsii muotojaan -tarvittaisiin tutkimusta onnistuneen sovittelijan työn mallintamiseen -tarvittaisiin koko ajan resursseja toiminnan sisällölliseen kehittämiseen; mistä rahat kehittämisprojekteihin.

18 Yhteenveto tapausten ja sovittelijoiden määrän kehityksestä vuosina tapausten määrä v v.84 v. 85 v.86 v.87 v.88 v.89 v.90 v.91 v.92 v.93 v.94 v.95 v.96 v.97 v.98 v.99 v.00 v.01 v.02 v.03 v.04 v.05 v.06 v.07 sovittelijoiden määrä v.84 v. 85 v.86 v.87 v.88 v.89 v.90 v.91 v.92 v.93 v.94 v.95 v.96 v.97 v.98 v.99 v.00 v.01 v.02 v.03 v.04 v.05 v.06 v.07

19 Sovittelijoiden kertomuksia: Voimavarana vapaaehtoisuus Miksi olen sovittelija? Alkuaan syyt olivat varmasti itsekkäät. Olin jäänyt eläkkeelle ja vaimoni kuoleman aiheuttama tyhjiö herätti minussa halun tehdä jotain järkevää ja hyödyllistä. Eräs tuttavani kertoi minulle järjestettävästä Sovittelun peruskurssista ja käytyäni haastattelussa tuntui minusta siltä, että se olisi jotain kuin minua varten tehty. Työtä, jossa suositaan luovaan toimintaan perustuvia menetelmiä. Luova toimintahan auttaa ihmistä syventämään itsetuntemustaan, pohtimaan ja selkiyttämään arvojaan sekä löytämään uutta sisältöä elämään, vahvistamaan itsetuntoaan. Tätähän juuri halusin, tämähän on sosiaalipedagogiikkaa parhaimmassa muodossa. Sitä paitsi erilaisiin yhteisöihin kuuluminen kehittää ihmisen persoonallisuutta ja identiteettiä. (YK) En usko oikeudenmukaisuuden täyttyvän tuomioistuimessa, ei pelkkä sakko tai vankeus muuta ihmistä miksikään. Ehkä sovittelussa voidaan lähestyä sekä tekijää että uhria normaali-ihmisen tasolta, auttaen ja koettaen suunnata heidän katseensa siihen, miten tästä eteenpäin, ei pelkästään tuomiten siitä mitä tuli tehtyä. Sovitteluhan ei vie rankaisuvaltaa pois tuomioistuimelta, koska myös asianomistajajutuissa voidaan sopia asiat ja vaatia rangaistusta oikeudessa. (JV) Tunnen, että sovittelu antaa sovitteluun ohjatuille ihmisille muutakin kuin sopimuksen paperille. Mahdollisuuden osapuolten aitoon kohtaamiseen, keskustella tapahtuneesta kasvokkain, sopia tapahtumat, antaa anteeksi ja saada anteeksi. Ehkä juuri siksi olen sovittelija, että saan olla mukana tässä ihmisten kohtaamassa tapahtumassa. (EA) Miksi jatkan? Kokemusta karttuu koko ajan. Sovittelu antaa mahdollisuuden tavata erilaisia ihmisiä ja tapahtuneita asioita. Sovittelu on vastapainoa kaikelle muulle. (ST) Joka sovittelutilaisuus antaa itselle elämänkokemusta. (RLS) Peruskoulutuksen arkirealismi teki vaikutuksen, ei ollut rakennettuja tilanteita, joilla ei ole toimintarakenteidensa puolesta vastaavuutta todellisen elämän kanssa. Vaan alusta asti vanhemman sovittelijan toimiessa ikään kuin tutorina olivat sovittelutapahtumat aidon sovittelulle ominaisen ongelman ratkaisua todellisessa suoritustilanteessa. (YK) Miksi jaksan edelleen? Koska työ kiinnostaa. Ilman töitä olisi ajatusmaailma köyhempi. (RLS) Miksi en, ei ole jaksamisesta kyse. (ST) Toimisto ja sovitteluohjaajat ja sovittelijakollegat pitävät huolen, että ei pääsisi uupumaan? (JV)

20 Mieleen jäänyt sovittelutapaus? Ao pinkasi yhtäkkiä istumasta ylös ja huusi/kirkui noin minuutin ja sanoi; nyt multa lähtee kaikki patoutumat tästä asiasta pois. (ST) Kerran emme päässeet sovittelijoiden huonetilaan, huomasin poistuessamme rakennuksen seinustalla 5 kiveä. Paikka oli rauhallinen. Meitä oli 5 henkilöä ja ehdotinkin, että sovitellaan noilla "käräjäkivillä". Oli kaunis ilma. Niinpä homma hoidettiin. Koira oli raadellut toista koiraa. Vahingoittuneen koiran lääkärikulut 3500 mummonmarkkaa vastapuoli korvasi. Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä. Ei tarvinnut mennä käräjäoikeuteen. (AP) 3000 velat kuitattiin autonrenkailla, CD -kasetilla ja anteeksiannolla. (RLS) Palaute asiakkailta: Yleensä asiakkaat ihmettelevät sovittelijoiden motivaatiota. Miksi joku viitsii vapaaaikanaan tehdä tällaista työtä! Palaute on lähes poikkeuksetta ollut hyvin myönteistä ja kiitokset lämpimiä, vaikka esim. sovittelu on keskeytynyt tuloksetta. Joskus "muinoin" muistan pari miesasiakasta, jotka eivät tykänneet vastuusta ja pitivät näkemyksiäni ärsyttävinä.. (MK) Viimeksi tuli palautetta, jossa kiiteltiin hyvästä palvelusta ja siitä, että sovitut asiat ovat hänen osaltaan pitäneet. Yleensä asiakkaat ovat olleet lähtiessään tyytyväisiä saamaansa kohteluun ja palveluun. Asiakkaille on usein yllätys, että sovittelijat ovat vapaaehtoisia ja ilman palkkaa toimivia henkilöitä. (EA) Ei ole tullut ainuttakaan palautetta henkilökohtaisesti jälkeenpäin 24 vuoden aikana, sovittelutilanteissakin kylläkin ja nimenomaan positiivista. (AP) Tulevaisuudennäkymät: Sovittelussa ei missään nimessä saa lisätä byrokratiaa. (AP) Niin kauan kuin maailmassa on ihmisiä, on myös soviteltavia asioita. Uskon, että sovittelun kehittyessä ja tiedon siitä levitessä ihmisten keskuuteen, soviteltavat asiat tulevat lisääntymään ja käsiteltävät asiat monimutkaistumaan. (EA) Näen sovitteluiden/ideologian mahdollisuudet hyvin lupaavina rikollisuuden, yhteiskuntarauhan ja väärän käyttäytymisen ennaltaehkäisevänä toimintana! Toiminnan lakisääteistäminen tuo lisää voimavaroja koulutukseen, antaa mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa sovittelun sisältöä ja toimintamalleja. Tärkeää on kuitenkin säilyttää osallistumisen vapaaehtoisuus! (MK) Ideoita / ehdotuksia / sovittelun plussat ja miinukset? Tiedän, että sovittelijoiden koulutus ja pätevyys on asetettu joskus kyseenalaiseksi, liittyen eräisiin sovittelutapahtumiin. Itsekin yliopistoissa ja korkeakouluissa luennoineena voin sanoa, että "Ei se merkitse osaamista, jos tiedon muistaa tentissä, vaan se, että tietoa pystyy soveltamaan todellisissa tilanteissa."

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry

Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry 1 Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry Miten sovittelu määritellään? Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä,

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

13.09.2010 RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS

13.09.2010 RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KOKOUSMUISTIO 13.09.2010 RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika: Maanantai 13.09.2010 Paikka: Varsinais-Suomen sovittelutoimisto, Puistokatu 2 ja pääpoliisiaseman

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot

Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot Juhani Iivari, Valt. Tri., dosentti THL SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA- SEMINAARI Eduskunnassa 22.01. 2009 SOVITTELUN LÄHESTYMISTAPOJEN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin Anne Petroff 1.4.2015 Aallon työyhteisösovittelu Aallon työyhteisösovittelun laajentaminen 1) henkilöstön ja opiskelijoiden

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot