PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN
|
|
- Ida Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN Brandt Jonna Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Brandt, Jonna. Perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantuminen. Oulu, syksy sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantumista. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa ja tavoitteena oli kehittää väkivaltatyöskentelyä nuorten asiakkaiden kanssa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tavoiteena oli kuvata nuorten kokemuksia siitä, mitkä tekijät olivat kannatelleet heitä väkivallan tai sen uhan ollessa läsnä heidän arjessaan. Tutkimukseen haastateltiin kolmea nuorta kesäkuussa Nuoret olivat Oulun Ensi- ja turvakodin asiakkaita ja he olivat osallistuneet Nuoret Näkyviin projektityöskentelyyn. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan Nuoret Näkyviin projekti oli onnistunut saavuttamaan nuoria voimaannuttavan vaikutuksen. Suojaavina tekijöinä olivat toimineet nuorten hyvät sosiaaliset taidot, vahva suhde toiseen vanhempaan sekä työskentelysuhde projektityöntekijään. Työskentelysuhteessa voimaannuttavaksi kokemukseksi nousi kuulluksi tulemisen kokemus, itsetunnon kohentuminen sekä oman roolin jäsentyminen perheessä. Projetityöskentelyllä oli positiivinen vaikutus nuoren elämänhallintaan ja hyvinvointiin. Jatkotutkimusaiheiksi nousivat seurantatutkimus siitä, kuinka pysyviä tässä opinnäytetyössä esille tulleet voimaannuttavat tekijät ovat.? Tämän työn aineisto koostui jo itsenäistyvistä nuorista. Erillisenä tutkimuksena olisi hyvä tutkia varhaismurrosikäisten selviytymistä vastaavanlaisessa tilanteessa. Avainsanoja: perheväkivalta, empowerment, nuoret, projektit, kvalitatiivinen tutkimus
3 ABSTRACT Brandt, Jonna. Empowerment of youngsters who have experienced family violence. Oulu, autum pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences North, Degree Programme of Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services. The purpose of the study was to search empowering factors in youngster s life who have experienced family violence. The aim was to collect experiences of empowerment from their every day life, especially of the factors that help them to carry on. The study was made in co-operation with Oulu shelter Finland. The study was a qualitative research. The information was collected by thematic interviews. The interviews were made in June 2008 with three youngsters. These youngsters took part in Nuoret Näkyviin project. Material was analyzed by content analysis. Nuoret Näkyviin project has achieved its empowering effect among the youngsters. Protective factors were good social skills, strong relationship with the other parent and relationship with the project worker. In relationship with the worker the empowering effect based on experience of becoming heard, growth of self esteem and clearing of the one s role in the family. The project have had positive effect on the youngsters control of life and welfare. In the future it should be useful to make a new research on how long the effect of this kind of work is. Because in this research youngsters were becoming independent, it would be meaningful to make a research from the early adolescents and how they survive in the difficult situation at home. Key words: family violence, empowerment, youngsters, projects, qualitative research
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 VÄKIVALTA JA PERHE Lapsen kehityksen riskitekijät Lapsen kehitystä suojaavat tekijät Turvallisuus ja turvattomuus nuoren elämässä VOIMAANTUMINEN Voimaantumisprosessin edellytykset Voimaantumisprosessin onnistuminen OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Aineiston keruumenetelmä Aineiston käsittely ja analyysimentelmät Luotettavuus Eettisyys VOIMAANTUMISPROSESSIIN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Nuoren omat ominaisuudet Perheen sisäiset tekijät Ulkopuolisen verkoston toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Sopimus opinnäytetyöyhteistyöstä LIITE 2: Haastattelulupa nuoren huoltajalta LIITE 3: Haastattelun teemoitus (tutkijan versio) LIITE 4: Haastattelun teemoitus (haastateltavan versio)... 46
5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantumiskokemukset. Opinnäytetyön keskittyy nuoriin väkivaltatyöskentelyssä, tarkoituksenaan tuoda heidät näkyvämmiksi. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa. Opinnäytetyön aihe valikoitui heidän tarpeensa mukaisesti. Tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet voimaannuttavasti uoren elämään sekä arjessa että projektityöskentelyssä. Aihe on ajankohtainen väkivaltatyön saralla. Nuoret jäävät ensi- ja turvakotien palveluiden tavoittamattomiin yhä suuremmissa määrin. Oulun ensi- ja turvakodin tekemän kartoituksen mukaan noin puolet vuonna 2006 asiakkaana olleiden perheiden murrosikäisistä saatiin turvakotityön piiriin (Oulun ensi- ja turvakoti 2006). Opinnäytetyön ajankohtaisuutta lisää Sosiaali- ja terveysministeriön tekemät sosiaali- ja terveyspoliittiset linjaukset vuodelle 2015, joissa lasten ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisy, tukevien toimintamallien kehittäminen ja laaja käyttöönotto on otettu huomioon. Strategiassa todetaan väkivallan tunnistamiseen ja vaikutusten lieventämiseen keskityvän työn ja sen kehittämisen tarpeellisuus. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 9,15.) Oulun Ensi- ja turvakodin Nuoret Näkyviin -projektissa lähisuhde- ja perheväkivallalle altistuneet nuoret ja heidän asemansa uhreina, todistajina tai tekijöinä on otettu vakavan kehitystyön kohteeksi. Projektiin osallistuneet nuoret ovat olleet vuotiaita. Väkivallan aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen tähtäävän osaamisen ja tiedon tarve on merkittävä. Ensi- ja turvakotityön näkökulmasta väkivaltatyön vaatiman perustiedon kysyntä on suuri esimerkiksi lastensuojelun työkentällä. (Oulun ensi- ja turvakoti 2007.) Nuoret Näkyviin -kehittämisprojektia on työstetty vuodesta 2006 alkaen ja projekti päättyy vuoden 2008 lopussa. Projektin toteutuksessa työsuunnitelmaan on kirjattu vuodelle 2008 nuorten kokemusten kerääminen ja raportointi sekä laadittujen toimintamallien toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioiminen. Tätä tavoitetta opinnäytetyö jossain määrin sivuaa.
6 7 Vuonna 1998 tehdyn Tilastokeskuksen kyselututkimuksen (n= 1349) mukaan 40%:ssa väkivaltaisissa parisuhteissa lapsi tai lapset olivat joutuneet jollain tapaa todistamaan väkivaltaa. Tämä tarkoittaa, että he ovat joko nähneet tai kuulleet sitä tai joutuneet itse väkivallan kohteeksi. Kuitenkin vastanneista 42% vastasi ettei tiennyt, onko lapsi tai lapset olleet todistamassa väkivaltaa tai eivät osanneet sanoa. (Heiskanen&Piispa 1998, 33) Lisäksi aiheen ajankohtaisuutta puoltaa nuorten pahoinvoinnista ja väkivaltakokemusten haitallisuudesta käytävä yleinen keskustelu. Myös viimeaikaiset väkivaltaiset tapahtumat pahoinvoinnin oireina ovat herättäneet julkista keskustelua. Väkivaltakokemuksista aiheutuva oireilu näkyy lastensuojelutyössä. Myös lastensuojelun työntekijät tarvitsevat tietoa siitä, mitkä kokemukset nuorille ovat voimaannuttavia. Näin heidän tarpeisiinsa pystyttäisiin vastaamaan paremmin. Oman ammatillisen kiinnostuksen kohteena on vahvasti mielenterveystyö etenkin nuorten parissa. Opinnäytetyön aihe on ammatillisen kasvun kannalta erittäin tärkeä. Traumaattisen kokemuksen jälkeinen voimaantuminen ja sitä tukeviin tekijöihin perehtyminen on olennaista ammatillisessa suuntautumisessani. Opinnäytetyöntekijä saa opinnäytetyön kautta erityisen tärkeää informaatiota, joka on tulevaisuudessa vahva osa ammatillista osaamista nuorten parissa työskennellessä.
7 8 2 VÄKIVALTA JA PERHE Tutkimuksen kannalta keskeisimpinä käsitteinä ovat väkivalta ja perheväkivalta. Väkivaltakäsite on ydinkäsite jolla rajataan, millaisia väkivallan muotoja tutkimuksessa käsitellään. Perheväkivalta käsite rajaa tutkimuksen koskettamaan nimenomaan perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Tutkimuksen kannalta ei ole olennaista eritellä perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitteitä. Oletuksena on, että kaikkien nuorten kohdalla väkivaltakokemukset ovat koettu ydinperheessä. Voimaantuminen on prosessi jonka kokemuksia tutkimuksessa haetaan. Perheen ilmapiiri vaikuttaa sekä aikuisiin että lapsiin. Jokaisessa perheessä on erimielisyyksiä, olennaista onkin kuinka niihin suhtaudutaan. Ristiriitoja on helpompi kestää avoimessa perheessä. Tällaisissa perheissä suhtaudutaan ristiriitoihin kuin ne olisivat olennaisia terveellisen kehityksen kannalta. Perheessä jokaisella on oikeus ilmaista tunteensa, etsiä ratkaisuja ja kommunikaatio on vapaata ja joustavaa. Jatkuvat ristiriidat perheen sisällä hankaloittavat sen toimintaa ja aiheuttavat uhan sen jatkuvuuden suhteen. Läheisen ihmisen väkivaltaisuus ja uskottomuus ovat perhe-elämän aiheuttaman turvattomuuden tavallisimpia tekijöitä, väkivaltaan liittyy myös usein alkoholinkäyttö. (Kraav & Lahikainen 2000, ) Erilaisia tapoja määritellä ja tarkastella väkivaltaa löytyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon raporteista, tutkimuksista ja lainsäädännöstä. Näin ollen tapa jäsentää väkivaltaa on tilanne- ja tarkoitussidonnainen. Väkivallan määrittelyt lähtevät usein väkivallan muotojen erottelusta. (Eskonen 2005, 19.) Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämän määritelmän mukaan väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysiseen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriintymiseen tai perustarpeiden tyydyttämättä jättämiseen. (Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi& Lozano 2002, 4).
8 9 Väkivallaksi luokitellut rakenteet ja teot ovat rakentuneet kulttuurisesti ja historiallisesti. (Piispa 2004, 39.) Väkivallalla on tavallaan kaksinainen luonne: toisaalta väkivalta nähdään epäsopivana, vahinkoa tuottavana, toisinaan laittomana toimintana. Toisaalta se koetaan jopa ensisijaisena ja tärkeimpänä vallan muotona. (Notko 2000, 4-5.) Väkivalta voidaan käsittää tekemisenä tai kohteena olemisena. Väkivallan tekoja ovat esimerkiksi lyöminen, raiskaaminen tai itsemurha. Tekemisellä on myös kohde. Puhuttaessa kohteesta uhrina korostuvat siihen liittyvät tunteet ja kokemukset. (Paavilainen & Pösö 2003, 13.) Väkivallan muodot jaetaan useimmiten fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Fyysisellä väkivallalla tai pahoinpitelyllä tarkoitetaan toimintaa, joka aiheuttaa kohteelle tilapäisiä tai pysyviä toiminnan vaikeuksia sekä kipua. Tällaista on esimerkiksi potkiminen, lyöminen, hiuksista repiminen tai kuristaminen. (Paavilainen & Pösö 2003, 14.) Psyykkisellä väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi pelottavaa uhkailua, naurunalaiseksi tekemistä, vähättelyä, kylmyyttä, reagoimattomuutta lasta kohtaan tai nöyryyttämistä. Psyykkinen väkivalta liittyy yleensä yhteen fyysisen ja seksuaalisen väkivallan kanssa. Seksuaalinen väkivalta on väkivaltaa joka kohdistuu lapsen sukupuolielimiin ja sukupuolisiin tunnusmerkkeihin. Se voi tarkoittaa lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa tekoa (sukupuolielinten koskettelua) tai varsinaista sukupuoliyhteyttä tai sen yritystä. Lapsen johdattaminen ikää ja kehitystasoa vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen, lapsen käyttäminen epäsiveellisissä julkaisuissa tai lapsen altistaminen seksuaalisille ärsykkeille ovat myös lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön kuuluvia. (Paavilainen & Pösö 2003, 14.) Perheväkivalta on perheen sisällä tapahtuvaa fyysistä, henkistä ja seksuaalista vallankäyttöä ja vahingoittamista (Oranen 2001a, 25). Perheväkivalta voi olla hyvin monenlaista niin muodoltaan kuin vakavuusasteeltaan. (Eskonen 2005, 20.) Tutkimuksessa perheväkivallan luonne käsitetään dynaamiseksi jatkumoksi jonka ääripäissä ovat väkivallattomuus ja hyvin raaka väkivalta. Huomioon on otettu myös perheväkivallan monimuotoisuus. On hankala myöskään kuvitella tilannetta jossa perheenjäsen olisi kokenut ainoastaan yhdenlaista
9 10 väkivaltaa, esimerkiksi ainoastaan fyysistä pahoinpitelyä ilman henkistä väkivaltaa eli esimerkiksi uhkailua tai pelottelua (Oranen 2001b, 58). Koti on kasvuympäristönä lapselle ja nuorelle tärkeä. Samoin se on merkittävä väkivallan ympäristönä. Kotona tapahtuva väkivalta on erityisen merkityksellistä koska koti edustaa lapselle ja nuorelle turvallisuutta, ehdotonta ja pitkäkestoista rakkautta ja kiintymystä. Kotija perheasiat ovat myös hyvin yksityisiä. Koti on ympäristönä väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen vaikea. (Paavilainen & Pösö 2003, 18.) Jokaiseen perheeseen on muotoutunut oma kulttuurinsa joka muuttaa myös sen jäsenten käsitystä väkivallasta ja siitä, mikä on oikein. Perheen kulttuuria vasten perheenjäsenet kokevat väkivallan normaalina. (Barnett, Miller-Perrin&Perrin 1997, 24.) Perhesuhteissa tapahtuva väkivalta aiheuttaa traumakokemuksia kaikille osapuolille. Uhka voi kohdistua fyysiseen olemassaoloon tai henkilön itsetuntoon ja identiteettiin. Fyysinen väkivalta voi olla jopa hengenvaarallista. Tällöin se aiheuttaa pelkoa omaa olemassaoloa kohtaan. Psyykkinen väkivalta kohdistuu uhrin itsetuntoon ja minäkuvaan vaurioittaen sitä. Lapsen ja nuoren elämässä isä ja äiti ovat turvallisuuden luojia joiden kärsimyksen näkeminen on yhtä uhkaavaa ja traumatisoivaa kuin väkivallan kohdistuminen lapseen tai nuoreen itseensä. (Oranen 2001a, 26.) Olennaista tämän opinnäytetyön kannalta on ymmärtää, että fyysisten vammojen lisäksi väkivaltaisella käytöksellä voi olla muita vaikutuksia, kuten käyttäytymismallin siirtäminen lapselle tai nuorelle, pelon, epäluottamuksen ja vihan herättäminen ja istuttaminen lapsen itsetuntoon (Paavilainen & Pösö 2003, 14). Kuitenkaan yleisesti ei voida osoittaa suoria ja yksinkertaisia syy-seuraus-suhteita väkivallan teon ja vaikutuksen välillä. (Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi& Lozano 2002, 2). Olipa väkivalta millaista hyvänsä, lapset tietävät sen olemassaolosta ja tuntevat sen vaikutukset vaikka eivät itse olisikaan väkivallan kohteina. (Bancroft 2004, 4.) Opinnäytetyössä on otettu huomioon perheiden moninaisuus eikä ole keskitytty perheen muotoon. Myöskään ei ole kiinnitetty erityistä huomiota siihen, kumpaa sukupuolta olevan väkivaltaa perheessä on tehnyt. Kuitenkin useimpien tutkijoiden mukaan (mm. Notko 2000;
10 11 Keskinen 1996; Piispa 2004) suurin osa perheväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa jossa mies käyttäytyy väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan. Olennaista on että haastatellut nuoret ovat kokeneet, kuulleet ja/tai nähneet väkivaltaa perheyhteisössään. Kyse on väkivallasta perhesuhteissa. Opinnäytetyön tarkoituksena ei ole kartoittaa väkivallan aiheuttamia vahinkoja vaan tekijöitä, jotka ovat auttaneet nuoria selviytymään kotitilanteen ollessa vaikea väkivallan tai sen uhan vuoksi. Nämä suojaavat tekijöitä ovat tukeneet nuoren voimaantumisprosessia. 2.1 Lapsen kehityksen riskitekijät Lapsen sosiaalista kehitystä voivat vaarantaa tai tukea monet yksilöön, lähiyhteisöön, perheeseen tai yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Riskitekijöillä tarkoitetaan tapahtumaa, kokemusta tai ominaisuutta, joka ilmentymisellään lisää tietyn kielteisen, epätoivottavan tai haitallisen lopputuloksen esiintyvyyden riskiä. (Haapasalo 1999, 47.) Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijöitä on useita mutta mikään niistä ei yksin aiheuta kaltoinkohtelua. Konkreettisia perheen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö, huumeidenkäyttö, opiskelu, työttömyys, vuorotyö ja sen aiheuttama väsymys. Myös asunto-ongelmat, taloudelliset ongelmat ja mielenterveysongelmat ovat vaikuttavia tekijöitä. Ihmissuhteisiin liittyviä riskitekijöitä ovat lapsen hankkiminen huonon parisuhteen korjaamiseksi, lapsen hankkiminen liian nuorena tai liian tiheästi. Myös aiemmat selvittämättömät asiat puolison kanssa, epätasaisesti jaettu vastuu parisuhteessa, väkivallan kokemukset aiemmin elämässä, valtataistelu parisuhteessa tai se, ettei ole itse saanut hellyyttä lapsuudessa ovat lapsen kehityksen riskitekijöitä. Riskitekijöille on ominaista kasaantuvuus. Tekijöitä saattaa olla useita tai ne tehostavat toistensa vaikutusta. (Paavilainen 1998, 81.)
11 Lapsen kehitystä suojaavat tekijät Suojaavat tekijät lisäävät myönteisen kehityksen mahdollisuuksia. (Haapasalo 1999, 47.) Suojaavat tekijät jaotellaan yleensä kolmeen kokonaisuusryhmään: lapsen ominaisuuksiin, perheen sisäisiin tekijöihin ja ulkopuolisen verkoston toimintaan. Lapsen selviytymistä tukevia ominaisuuksia ovat empatiakyky, älykkyys, hyvät sosiaaliset taidot, sisäisen toiminnan kontrolli ja huumorintaju. Perheeseen liittyvistä tekijöistä keskeisin on hyvä ja lämmin suhde vanhempaan. Perheen ulkopuolisia merkityksellisiä tekijöitä ovat menestyminen koulussa tai muualla kodin ulkopuolella ja perheen ulkopuoliset tukevat ihmissuhteet. (Oranen 2001a, ) Siihen, miten lapsuuden epäsuotuisat kokemukset vaikuttavat myöhemmin elämään vaikuttavat useat eri seikat. Näitä on mahdotonta tarkastella täysin erillään toisistaan. Kokemukset ovat myös aina yksilöllisiä. On muistettava että kokemukset poikkeavat toisistaan sekä laadultaan että määrältään. Näin ollen suojaavien tekijöiden vaikutukset ja merkitys ovat yksilöllisiä. Paavilaisen (1999) tutkimuksessa todetaan kuitenkin äitiin vanhempien taholta lapsena kohdistuneen psykologisen väkivallan olevan yhteydessä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. (Paavilainen 1999, 115, 117.) 2.3 Turvallisuus ja turvattomuus nuoren elämässä Turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteillä voidaan tarkoittaa subjektiivista eli koettua tilaa tai objektiivista eli ulkoista tilaa. Käsitteillä voidaan tarkoittaa myös näiden kahden välistä suhdetta. Turvallisuus on ihmisen peruspyrkimys. Turvattomuus vastaavasti on sitä, että tämä peruspyrkimys ei täyty kaikissa olosuhteissa ja on olemassa uhkia jotka ovat esteinä jatkuvuuden kokemukselle. Turvallisuus on tarve. Ihmisen hyvinvoinnin perusta on tarpeiden tyydytys. (Niemelä, Kainulainen, Laitinen, Pääkkönen, Rusanen, Ryynänen, Widgrén, Vornanen, Väisänen & Ylinen 1997, ) Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuus on seuraava fysiologisten tarpeiden jälkeen. Maslow painottaa ihmisen kaipaavan turvallisuutta ja tasaisuutta, tiettyjä lainalaisuuksia hyvinvointinsa perustana.
12 13 Lapsen kohdalla turvallisuus painottuu erityisesti. (Maslow 1970, 39.) Arvona turvallisuus merkitsee vaarattomuutta (rikollisuuden, väkivallan, onnettomuuksien yms. poissaoloa) ja varmuutta. Yksilötasolla tämä tarkoittaa sisäistä tasapainoa eli sisäistä turvallisuutta. Ryhmätasolla se merkitsee esimerkiksi perheen turvallisuutta. Nykyaikainen oikeudenmukaisuusteoria korostaa turvallisuutta myös ihmisoikeutena. Turvallisuusoikeuksiin kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään. (Niemelä, Kainulainen, Laitinen, Pääkkönen, Rusanen, Ryynänen, Widgrén, Vornanen, Väisänen & Ylinen 1997, ) Niemelän (1997) tutkimusryhmän tekemän laajan haastattelututkimuksen mukaan toiseksi eniten turvattomuutta aiheutti ihmisten välinpitämättömyys toisiaan kohtaan. Tämä oli yhteistä sekä miehille että naisille. Nuorten elämässä perheongelmat aiheuttivat turvattomuutta enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Läheisen väkivaltaisuus ja liiallinen alkoholinkäyttö sekä vanhempien avioero aiheuttivat useimmin turvattomuutta vuotiaissa nuorissa. Perheessä läheisen ihmisen väkivaltaisuus aiheuttaa turvattomuutta joka viidennelle ihmiselle. Useammin näin on naisten kohdalla. Niemelä (1997) tutkimuksessa suoritettu faktorianalyyttinen tarkastelu osoitti, että turvattomuus on ilmiönä monimuotoinen. Turvallisuus ja turvattomuus ovat niin sanottuja läpäisymuuttujia eli ne läpäisevät eri elämänalueet. Turvallisuus ja turvattomuus liittyvät myös kaikkiin elämän alueisiin. (Niemelä ym. 1997, 40-41, 85, 142.)
13 14 3 VOIMAANTUMINEN Empowerment käsitettä on vaikea määritellä eikä sille ole suomenkielessä suoranaista vastinetta. Tämän vuoksi sitä on helpompi ymmärtää sen puuttumista kuvaavien termien kautta. Empowermentin puuttumista kuvaavina englanninkielisinä termeinä on käytetty esimerkiksi powerlessness, hopelessness, helplessness, alienation, victimization ja loss of the sense of control over one s life and dependency. Englanninkielessä empowerment verbille on annetu seuraavanlaisia määritelmiä: 1) to give power or authority to (antaa valtaa tai valtuuden johonkin) 2) to enable or to permit (tehdä kykeneväksi, valtuuttaa, oikeuttaa tai sallia, antaa lupa). Tämän perusteella empowerment antaa yksilölle tai yhteisölle vallan tai oikeuden toimia tai tekee kykeneväksi johonkin. Suomenkielessä on käytetty erilaisia vastineita empowerment-käsitteestä kuten valtaannuttaminen, täysvaltaistaminen, valtaantuminen, voimavaraistuminen, voimaantuminen ja sisäisen voiman vapauttaminen. (Mattila 2008, ) Tässä opinnäytetyössä käytetään suomenkielen termiä voimaantua. Tämä kuvaa tarkoituksenmukaisesti nuoren prosessia, jossa olennaisena on omien voimavarojen löytäminen. Prosessina puhutaan voimaantumisprosessista ja yksitäisistä kokemuksista voimaantumiskokemuksina. Voimaantuminen käsitetään usein jonakin sellaisena jota tehdään ihmisille tai ihmiset tekevät toisilleen (Pease 2002, 137). Kuitenkin voimaantuminen on yksilön henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Voimaa voi toiselle ulkopuolelta antaa. Prosessi on ihmisestä itsestään lähtevä jolloin ihminen nähdään luovana, aktiivisena ja vapaana toimijana. Ihminen itse yksilönä asettaa itselleen päämääriä (toiveita, haluja, tavoitteita) omassa elämässään. Voimaantumisen prosessi liittyy läheisesti ihmisen omaan haluun, luottamukseen omiin kykyihin, omien päämäärien asettamiseen sekä näkemykseen omasta itsestä. Voimaantumisprosessiin vaikuttavat sosiaaliset rakenteet, toiset ihmiset ja olosuhteet. Itseä ja omia mahdollisuuksia koskevat käsitykset rakentuvat pitkälti sosiaalisissa kanssakäymisissä mikä antaa mahdollisuuden tukea voimaantumisprosessia ulkopuolelta. Voimaantumista voidaan yrittää tukea monilla hienovaraisilla mahdollistavilla ratkaisuilla. (Siitonen 1999, )
14 Voimaantumisprosessin edellytykset Siitosen (1999, ) voimaantumisteoria koostuu viidestä premissistä joita voidaan pitää pääperiaatteina. Ensimmäisenä premissinä on voimaantumisen henkilökohtaisuus ja sen luonne sosiaalisena prosessina. Tätä itsestä lähtevää prosessia jäsentävät kykyuskomukset, päämäärät, kontekstiuskomukset ja emootiot sekä näiden sisäiset merkityssuhteet. Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: heikko katalyytti (disempowerment) johtaa heikkoon sitoutumiseen ja vahva katalyytti (empowerment) vahvaan sitoutumiseen. Neljännen premissin mukaan voimaantumisprosessi on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. Viimeisenä pääperiaatteena Siitosen mukaan on, voimaantumisen prosessiluonteisuus. Voimaantuneisuus ei ole vakaa ja pysyvä tila. Räsänen puolestaan (2006, 95) toteaa voimaantumisprosessin lähtökohtana olevan valtaistamistuminen ja havahtuminen. Myös Räsänen (2006, 34-35) on todennut edellytyksiä voimaantumiselle. Ihmisellä on riittävät psyykkiset ja fyysiset valmiudet, jotta hän kykenee tavoitteelliseen toimintaan ja päämäärien asettamiseen. Ihmisen tulee olla toimintakykyinen. Ympäristön tarjoamat edellytykset on oltava riittävät jotta ihminen voi suoriutua kulloisestakin tilanteesta ja hallita sen. Kyseessä ovat ympäristölliset edellytykset ja ulkoiset ehdot. On myös olennaista, että ihminen tahtoo muuttua ja toimia tilanteen edellyttämän tavoitteen suuntaisesti. Näin ollen hän on suuntautunut tulevaisuuteen. Kyseessä on havahtuminen muutokseen välttämättömyyteen ja olemassaolon ehtoihin. Ihmisellä tulee olla oikeaa tietoa jotta hän tietää miten saavuttaa haluttu lopputulos. Oppimisen oppiminen ja oman kehityksen hallitseminen ovat olennainen osa voimaantumisprosessia. Ihmisen tulisi olla tulkinnut asiat oikein ja näin ollen ymmärtää toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Voimaantumisprosessin kannalta on olennaista, että ihminen hallitsee käytännön taidot. Hän kykenee toimimaan taitojensa ja tietojensa mukaisesti. Hän osaa käyttää tietojaan ja kokemksiaan hyväksi prosessissa. Koska voimaantumisprosessin katsotaan olevan itsestä lähtevä prosessi, ihmisen tulisi kyetä
15 16 autonomiaan. Hänellä tulisi olla keinot, mahdollisuudet ja oikeudet arvioida elämäänsä. Tämän kautta hän kykenee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Nuoren tulee hallita keinot työskennellä itsensä kanssa mikä on yksi projektityöskentelyn tavoitteista. Näin voidaan olettaa, että projektityöntekijä antaa nuorelle voimaantumisprosessin välineitä. Sekä Siitosen (1999) että Räsäsen (2006) suuntaviivojen mukaan kyseessä on sosiaalinen prosessi. Prosessin onnistumiseksi nuoren tulisi saada sosiaalista tukea lähipiiristään. Ympäristön edellytykset antaa sosiaalista tukea voivat tutkimukseen osallistuvien nuorten kohdalla olla kyseenalaisia. Osa heistä kohtaa edelleen väkivaltaa perhesuhteissaan tutkimuksen aineistonkeruu vaiheessa. Opinnäytetyön tuloksissa on otettava huomioon tarkoin voimaantumisen prosessiluonne. Tilanteet vaihtelevat ja jokainen tutkimukseen osallistuva nuori on prosessissaan eri kohdassa. Ei myöskään tule olettaa että prosessi etenisi jokaisen kohdalla samalla tavalla. Pease (2002, , 144) esittää artikkelissaan kriittisen näkökulman voimaantumiseen ammattilaisten käyttämänä työmenetelmänä. Hän käsittelee voimakkaasti vallan ja vallankäytön näkökulmaa. Hän tarkentaa, että voimaton voimakas vastakkainasettelussa asetetaan asiakas epätasa-arvoiseen asemaan. Asiakkaan tulee ottaa vastuu itsestään, näin hän on voimakas suhteessa työntekijään. Tällöin voimaantuminen saadaan vaikuttamaan vallanvaihtoprosessilta, ei niinkään ihmisen oman hallinnantunteen kasvuna. Ammattilaiset ottavat helposti roolin määritellä milloin asiakkaan tulee voimaantua. Ongelma kehittyy, jos asiakkaan näkemys omasta tilastaan on erilainen. Tätä näkymystä vasten tutkimuksessa otetaan huomioon nuoren vaikuttamismahdollisuus ja lähtötilanne projektiasiakkuuden alkuvaiheessa. On myös huomioitava että nuorella ei ole vaikuttamismahdollisuuksia alaikäisenä välttämättä kaikkiin häntä ahdistaviin asioihin.
16 Voimaantumisprosessin onnistuminen Räsäsen ja Siitosen linjauksia vasten voidaan tehdä yhteenvetoa siitä, mitä tekijöitä tarvitaan voimaantumisprosessin onnistumiseksi. Ensimmäinen tekijä on, että nuoren tulee olla sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintakykyinen. Voimaantumisprosessi vaatii sekä ulkopuolisen ohjaamaa että itsenäistä työskentelyä. Katalyyttiperiaatteen mukaan nuoren tulee olla sitoutunut prosessiin. Opinnäytetyössä merkitystä on sitoutumisella Nuoret Näkyviin projektiin. Voimaantuminen on subjektiivinen prosessi, joka vaati omakohtaista työskentelyä ja edellyttää sitoutumista. Motivaatiolla on voimaantumisprosessin kannalta suuri merkitys sen toimiessa kantavana voimana prosessin aikana. Takanen (2005, 49) on määritellyt Siitosen teoriaa mukaillen yksilötasolla nähtäviä voimaantumisen merkkejä. Voimaantunut yksilö ottaa vastuun omasta kehityksestään. Hänellä on halua ja kykyjä toimia tavalla, jonka kokee oikeaksi. Voimaantunut yksilö huolehtii omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan itse. Hän näkee yksilöllisiä mahdollisuuksia ja kykenee luomaan niitä. Voimaantuminen on muutosprosessi, jollaisena yksilö sen näkee ja tietoisesti osallistuu tähän muutokseen. Voimaantuminen on tunneenergiaa nostattava prosessi. Tämän johdosta voimaantumisen merkkinä Takasen mukaan voidaan pitää elämän ja oman toiminnan (työ/opiskelu) merkityksellisyyden tunnetta. Myös kyky asettaa itselleen päämääriä ja toimia niiden suuntaisesti on merkkinä yksilön voimaantumisesta. Voimaantumiseen kuuluu olennaisena usko tulevaisuuteen. Yksilö rakentaa uskoa tulevaisuuteen omien kykyjen ja vaikutusmahdollisuuksien kautta. (Takanen 2005, 49.)
17 18 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaannuttamiskokemuksia. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä kokemukset ovat vaikuttaneet voimaannuttavasti perheväkivaltaa kokeneen nuoren elämässä? 2. Mitkä kokemukset ensi- ja turvakodin asiakkuudessa ovat olleet voimaannuttavia? Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä haetaan vastausta siihen, millaiset tekijät ylipäätään nuoren elämässä ovat olleet voimaannuttavia. Kysymyksellä haetaan koko arkielämän kattavasta kuvasta pieniä olennaisia teemoja olettaen, että nuoren arkielämässä on voimaannuttavia tekijöitä. Toisessa kysymyksessä haetaan vastausta ensi- ja turvakodin asiakkuuden voimaannuttavaan vaikutukseen. Nuoret ovat tulleet asiakkuuteen ensi- ja turvakodin kautta ja osallistuneet Nuoret Näkyviin -projektiin. Nuoret Näkyviin -tutkimusja kehittämisprojektin tarkoituksena on ollut keskittyä väkivaltatyössä nuorten palveluiden kehittämiseen.
18 19 5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyö toteuttettiin yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa vuonna Kevään aikana yhteistyössä rajattiin tutkimusaihe, tehtiin aineistonkeruuta koskeva suunnitelma sekä aikataulu opinnäytetyön etenemiselle. Aineisto kerättiin kesäkuussa 2008 ja se analysoitiin kesän ja alkusyksyn aikana. Opinnäytetyö on laadullinen koska sen tarkoituksena on tutkia nuorten kokemuksia. Laadullisen tutkimuksen kohteena on yleensä ihminen ja ihmisen maailma. Näitä voidaan tarkastella yhdessä elämismaailmana. Laadullinen tutkimus kohdistuu yksilön, yhteisön, arvotodellisuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yleisesti ihmisten välisten suhteiden merkityksien tutkimiseen. Merkitykset syntyvät ihmisten kautta. Tutkimuskohteet saavat lähtökohtansa ihmisten kokemusmaailmasta. (Varto 1992, ) 5.1 Aineiston keruumenetelmä Aineisto kerättiin haastattelemalla Nuoret Näkyviin kehittämisprojektiin osallistuneita nuoria. Opinnäytetyöntekijällä oli kokemusta haastatteluissa käsiteltävässä arkaluontoisesta aiheesta. Tämä mahdollisti aineiston keräämisen haastattelujen muodossa. Haastateltavia nuoria oli yhteensä kolme, kaksi tyttöä ja yksi poika ja he olivat iältään vuotta. Aiemmin halukkuutensa osallistua tutkimukseen ilmaissut tyttö perui haastattelun huoltajan luvasta huolimatta. Lupa tutkimukseen osallistumisesta pyydettiin nuoren huoltajalta koska kyseessä on alaikäinen henkilö. Ensin projektin työntekijät kysyivät nuoren halukkuutta osallistua haastatteluun häneltä itseltään. Tämän jälkeen he ottivat yhteyttä huoltajaan. Lupaa tutkimukseen osallistumisesta tiedusteltiin ensin suullisesti ja tämän jälkeen kirjallisesti (Liite 2) jolloin huoltaja on allekirjoittanut lupa-anomuksen. Lupa-anomuksessa kerrottiin kirjallisesti tutkimuksen tarkoitus. Opinnäytetyön tekijä sai työntekijöiltä haastateltavan etunimen sekä puhelinnumeron ja otti yhteyttä puhelimitse haastateltavaan nuoreen
19 20 varmistaakseen tämän halukkuuden osallistua tutkimukseen. Samassa yhteydessä keskusteltiin paikkavalinnasta ja haastattelun ajankohdasta. Teemahaastattelu on ollut tarkoituksenmukainen keskustelunomaisuudessaan ottaen huomioon tutkimusaiheen arkaluontoisuuden. Tarkoituksena oli saada nuori tuottamaan aineistoa hankalasta aiheesta vieraalle ihmiselle. Tiukasti strukturoiduilla kysymyksillä todennäköisyys tukahduttaa materiaalin tuottaminen on löyhää teemoitusta suurempi. Teemahaastattelussa haastattelun aihealueet oli kuitenkin ennalta määrätty joka tarpeen vaatiessa rajasi haastattelua. (Eskola&Vastamäki 2001.) Teemahaastattelun teemat haettiin osaltaan teoriasta ja alan kirjallisuudesta aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta hyväksikäyttäen (Liite 3). Kuitenkin ensimmäisen haastattelun jälkeen opinnäytetyöntekijä huomasi teemoituksessa puutteen jonka korjasi kahteen jälkimmäiseen haastatteluun. Haastattelusta puuttui kokonaan päihteet teema. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavan luvalla. Haastattelun paikan valinnassa käytettiin nuoren omaa valintaa. Koska kyseessä on arkaluontoinen aihe, tulee haastattelupaikan olla tuttu ja turvallinen nuorelle. Kuitenkaan paikan ei tule olla nuoren puhetta ohjaava. Kaikki haastattelut tehtiin Oulun Ensi- ja turvakodin tiloissa erillisessä työntekijän huoneessa. Ainoastaan yhden haastateltavan kohdalla tila oli toiminut projektityöskentelytilana. Näin voidaan olettaa että haastattelupaikka ei ole ollut liian ohjaava. Kuitenkin paikka oli tuttu ja oletettavasti nuorille turvallinen. 5.2 Aineiston käsittely ja analyysimentelmät Tutkimuksen aineisto litteroitiin kokonaisuudessaan jotta kaikki materiaali saatiin kerralla käyttöön. Aineisto analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä hakien keskeisimmät teemat tutkimuskysymyksiin. Käsiteltävä teema on arkaluontoinen ja kyseessä on traumaattinen kokemus. Vaikka haastattelun runkoa oli huolella mietitty ja teoriapohjaisesti teemoitettu, oli ennalta vaikea määritellä millaista aineistoa aiheesta saadaan. Analyysissä käytettiin
20 21 teoreettisia kytkentöjä apuna hahmottamaan kokonaisuutta. Ensin sisällönanalyysillä haettiin vastauksia ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Haettaessa vastausta siihen, mitkä kokemukset olivat olleet voimaannuttavia, käytettiin apuna suojaavien tekijöiden teoriaa. Teemat olivat nuoren omat ominaisuudet, perheen sisäiset tekijät ja ulkopuolisen verkoston toiminta. Tämän jälkeen haastattelut kuunneltiin toiseen kertaan. Toiseen analysointivaiheeseen otettiin käyttöön puhtaat litteroidut haastattelut joissa ei ollut merkintöjä aiemmasta työskentelystä. Tällä haluttiin välttää liian vahvat mieleyhtymät aiempaan työskentelyyn. Toisella haastatteluiden kuuntelu ja litterointien analysointi kerralla haettiin teemoja työskentelystä Nuoret Näkyviin projektissa. Mitkä kokemukset työskentelyssä olivat olleet voimaannuttavia. Tämän jälkeen tutkija alkoi analysoida aineistoa rinnakkain etsien yhtymäkohtia ja yhteyksiä sekä erilaisuuksia. Projektityöskentelystä esiin nousseet teemat olivat kuulluksi tuleminen, kotitilanteen selkeytyminen ja itsetunnon kohentuminen. 5.3 Luotettavuus Luotettavuutta voidaan arvioida mahdollisimman tarkalla kuvauksella tutkimuksen toteuttamisesta. Olennaisia ovat paikat, henkilöt ja tapahtumat ja niiden kuvaaminen. Aineiston tuottamiseen liittyvät tekijät, esimerkiksi haastattelutilanteet kuvattava selkeästi ja totuudenmukaisesti. Haastattelujen sujuminen, käytetty aika, mahdolliset virhetulkinnat tai häiriötekijät on syytä kertoa. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007, 227.) Opinnäytetyön toteutus on pyritty kuvaamaan selkeästi. Mahdollisesti tutkimuksen tekemiseen vaikuttaneet häiriötekijät ja prosessissa huomatut epäkohdat on kuvattu opinnäytetyön tekijän ne tiedostaessa. Aineiston kerääminen on esitetty kohta kohdalta ottaen huomioon haastateltavien tunnistamattomuuden ja säilyttäen eettisesti hyvän otteen raportoinnissa. Raportoinnissa opinnäytetyön tekijä on todennut haastaavaksi pienten merkityksellisten asioiden huomioimisen. Kuvauksessa on pyritty loogisuuteen ja johdonmukaisuuteen. Loogisuuden ja johdonmukaisuuden säilyttäminen on ollut opinnäytetyön tekijälle vaikeaa. Opinnäytetyön edetessä tämä kuitenkin on parantunut.
Turvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotYksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista
Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotIsät turvallisuuden tekijänä
Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotAnja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus
Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvointi resurssikeskeisiä objektiivisia hyvinvointiindikaattoreita
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotPirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018
n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,
LisätiedotEtsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä
Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun
LisätiedotVoimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori
Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.
LisätiedotTurvattomuus työelämässä, väkivalta
Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotMies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet
Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia
ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotMistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?
Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotPääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotMummot, muksut ja kaikki muut
Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa
KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotNUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen
NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotLASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.
LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa
LisätiedotSUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska
SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.
LisätiedotIsyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto
Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotPienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön
Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele
Lisätiedot