PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN"

Transkriptio

1 PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN Brandt Jonna Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Brandt, Jonna. Perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantuminen. Oulu, syksy sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantumista. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa ja tavoitteena oli kehittää väkivaltatyöskentelyä nuorten asiakkaiden kanssa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tavoiteena oli kuvata nuorten kokemuksia siitä, mitkä tekijät olivat kannatelleet heitä väkivallan tai sen uhan ollessa läsnä heidän arjessaan. Tutkimukseen haastateltiin kolmea nuorta kesäkuussa Nuoret olivat Oulun Ensi- ja turvakodin asiakkaita ja he olivat osallistuneet Nuoret Näkyviin projektityöskentelyyn. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan Nuoret Näkyviin projekti oli onnistunut saavuttamaan nuoria voimaannuttavan vaikutuksen. Suojaavina tekijöinä olivat toimineet nuorten hyvät sosiaaliset taidot, vahva suhde toiseen vanhempaan sekä työskentelysuhde projektityöntekijään. Työskentelysuhteessa voimaannuttavaksi kokemukseksi nousi kuulluksi tulemisen kokemus, itsetunnon kohentuminen sekä oman roolin jäsentyminen perheessä. Projetityöskentelyllä oli positiivinen vaikutus nuoren elämänhallintaan ja hyvinvointiin. Jatkotutkimusaiheiksi nousivat seurantatutkimus siitä, kuinka pysyviä tässä opinnäytetyössä esille tulleet voimaannuttavat tekijät ovat.? Tämän työn aineisto koostui jo itsenäistyvistä nuorista. Erillisenä tutkimuksena olisi hyvä tutkia varhaismurrosikäisten selviytymistä vastaavanlaisessa tilanteessa. Avainsanoja: perheväkivalta, empowerment, nuoret, projektit, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Brandt, Jonna. Empowerment of youngsters who have experienced family violence. Oulu, autum pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences North, Degree Programme of Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services. The purpose of the study was to search empowering factors in youngster s life who have experienced family violence. The aim was to collect experiences of empowerment from their every day life, especially of the factors that help them to carry on. The study was made in co-operation with Oulu shelter Finland. The study was a qualitative research. The information was collected by thematic interviews. The interviews were made in June 2008 with three youngsters. These youngsters took part in Nuoret Näkyviin project. Material was analyzed by content analysis. Nuoret Näkyviin project has achieved its empowering effect among the youngsters. Protective factors were good social skills, strong relationship with the other parent and relationship with the project worker. In relationship with the worker the empowering effect based on experience of becoming heard, growth of self esteem and clearing of the one s role in the family. The project have had positive effect on the youngsters control of life and welfare. In the future it should be useful to make a new research on how long the effect of this kind of work is. Because in this research youngsters were becoming independent, it would be meaningful to make a research from the early adolescents and how they survive in the difficult situation at home. Key words: family violence, empowerment, youngsters, projects, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 VÄKIVALTA JA PERHE Lapsen kehityksen riskitekijät Lapsen kehitystä suojaavat tekijät Turvallisuus ja turvattomuus nuoren elämässä VOIMAANTUMINEN Voimaantumisprosessin edellytykset Voimaantumisprosessin onnistuminen OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Aineiston keruumenetelmä Aineiston käsittely ja analyysimentelmät Luotettavuus Eettisyys VOIMAANTUMISPROSESSIIN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Nuoren omat ominaisuudet Perheen sisäiset tekijät Ulkopuolisen verkoston toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Sopimus opinnäytetyöyhteistyöstä LIITE 2: Haastattelulupa nuoren huoltajalta LIITE 3: Haastattelun teemoitus (tutkijan versio) LIITE 4: Haastattelun teemoitus (haastateltavan versio)... 46

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantumiskokemukset. Opinnäytetyön keskittyy nuoriin väkivaltatyöskentelyssä, tarkoituksenaan tuoda heidät näkyvämmiksi. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa. Opinnäytetyön aihe valikoitui heidän tarpeensa mukaisesti. Tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet voimaannuttavasti uoren elämään sekä arjessa että projektityöskentelyssä. Aihe on ajankohtainen väkivaltatyön saralla. Nuoret jäävät ensi- ja turvakotien palveluiden tavoittamattomiin yhä suuremmissa määrin. Oulun ensi- ja turvakodin tekemän kartoituksen mukaan noin puolet vuonna 2006 asiakkaana olleiden perheiden murrosikäisistä saatiin turvakotityön piiriin (Oulun ensi- ja turvakoti 2006). Opinnäytetyön ajankohtaisuutta lisää Sosiaali- ja terveysministeriön tekemät sosiaali- ja terveyspoliittiset linjaukset vuodelle 2015, joissa lasten ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisy, tukevien toimintamallien kehittäminen ja laaja käyttöönotto on otettu huomioon. Strategiassa todetaan väkivallan tunnistamiseen ja vaikutusten lieventämiseen keskityvän työn ja sen kehittämisen tarpeellisuus. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 9,15.) Oulun Ensi- ja turvakodin Nuoret Näkyviin -projektissa lähisuhde- ja perheväkivallalle altistuneet nuoret ja heidän asemansa uhreina, todistajina tai tekijöinä on otettu vakavan kehitystyön kohteeksi. Projektiin osallistuneet nuoret ovat olleet vuotiaita. Väkivallan aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen tähtäävän osaamisen ja tiedon tarve on merkittävä. Ensi- ja turvakotityön näkökulmasta väkivaltatyön vaatiman perustiedon kysyntä on suuri esimerkiksi lastensuojelun työkentällä. (Oulun ensi- ja turvakoti 2007.) Nuoret Näkyviin -kehittämisprojektia on työstetty vuodesta 2006 alkaen ja projekti päättyy vuoden 2008 lopussa. Projektin toteutuksessa työsuunnitelmaan on kirjattu vuodelle 2008 nuorten kokemusten kerääminen ja raportointi sekä laadittujen toimintamallien toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioiminen. Tätä tavoitetta opinnäytetyö jossain määrin sivuaa.

6 7 Vuonna 1998 tehdyn Tilastokeskuksen kyselututkimuksen (n= 1349) mukaan 40%:ssa väkivaltaisissa parisuhteissa lapsi tai lapset olivat joutuneet jollain tapaa todistamaan väkivaltaa. Tämä tarkoittaa, että he ovat joko nähneet tai kuulleet sitä tai joutuneet itse väkivallan kohteeksi. Kuitenkin vastanneista 42% vastasi ettei tiennyt, onko lapsi tai lapset olleet todistamassa väkivaltaa tai eivät osanneet sanoa. (Heiskanen&Piispa 1998, 33) Lisäksi aiheen ajankohtaisuutta puoltaa nuorten pahoinvoinnista ja väkivaltakokemusten haitallisuudesta käytävä yleinen keskustelu. Myös viimeaikaiset väkivaltaiset tapahtumat pahoinvoinnin oireina ovat herättäneet julkista keskustelua. Väkivaltakokemuksista aiheutuva oireilu näkyy lastensuojelutyössä. Myös lastensuojelun työntekijät tarvitsevat tietoa siitä, mitkä kokemukset nuorille ovat voimaannuttavia. Näin heidän tarpeisiinsa pystyttäisiin vastaamaan paremmin. Oman ammatillisen kiinnostuksen kohteena on vahvasti mielenterveystyö etenkin nuorten parissa. Opinnäytetyön aihe on ammatillisen kasvun kannalta erittäin tärkeä. Traumaattisen kokemuksen jälkeinen voimaantuminen ja sitä tukeviin tekijöihin perehtyminen on olennaista ammatillisessa suuntautumisessani. Opinnäytetyöntekijä saa opinnäytetyön kautta erityisen tärkeää informaatiota, joka on tulevaisuudessa vahva osa ammatillista osaamista nuorten parissa työskennellessä.

7 8 2 VÄKIVALTA JA PERHE Tutkimuksen kannalta keskeisimpinä käsitteinä ovat väkivalta ja perheväkivalta. Väkivaltakäsite on ydinkäsite jolla rajataan, millaisia väkivallan muotoja tutkimuksessa käsitellään. Perheväkivalta käsite rajaa tutkimuksen koskettamaan nimenomaan perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Tutkimuksen kannalta ei ole olennaista eritellä perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitteitä. Oletuksena on, että kaikkien nuorten kohdalla väkivaltakokemukset ovat koettu ydinperheessä. Voimaantuminen on prosessi jonka kokemuksia tutkimuksessa haetaan. Perheen ilmapiiri vaikuttaa sekä aikuisiin että lapsiin. Jokaisessa perheessä on erimielisyyksiä, olennaista onkin kuinka niihin suhtaudutaan. Ristiriitoja on helpompi kestää avoimessa perheessä. Tällaisissa perheissä suhtaudutaan ristiriitoihin kuin ne olisivat olennaisia terveellisen kehityksen kannalta. Perheessä jokaisella on oikeus ilmaista tunteensa, etsiä ratkaisuja ja kommunikaatio on vapaata ja joustavaa. Jatkuvat ristiriidat perheen sisällä hankaloittavat sen toimintaa ja aiheuttavat uhan sen jatkuvuuden suhteen. Läheisen ihmisen väkivaltaisuus ja uskottomuus ovat perhe-elämän aiheuttaman turvattomuuden tavallisimpia tekijöitä, väkivaltaan liittyy myös usein alkoholinkäyttö. (Kraav & Lahikainen 2000, ) Erilaisia tapoja määritellä ja tarkastella väkivaltaa löytyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon raporteista, tutkimuksista ja lainsäädännöstä. Näin ollen tapa jäsentää väkivaltaa on tilanne- ja tarkoitussidonnainen. Väkivallan määrittelyt lähtevät usein väkivallan muotojen erottelusta. (Eskonen 2005, 19.) Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämän määritelmän mukaan väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysiseen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriintymiseen tai perustarpeiden tyydyttämättä jättämiseen. (Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi& Lozano 2002, 4).

8 9 Väkivallaksi luokitellut rakenteet ja teot ovat rakentuneet kulttuurisesti ja historiallisesti. (Piispa 2004, 39.) Väkivallalla on tavallaan kaksinainen luonne: toisaalta väkivalta nähdään epäsopivana, vahinkoa tuottavana, toisinaan laittomana toimintana. Toisaalta se koetaan jopa ensisijaisena ja tärkeimpänä vallan muotona. (Notko 2000, 4-5.) Väkivalta voidaan käsittää tekemisenä tai kohteena olemisena. Väkivallan tekoja ovat esimerkiksi lyöminen, raiskaaminen tai itsemurha. Tekemisellä on myös kohde. Puhuttaessa kohteesta uhrina korostuvat siihen liittyvät tunteet ja kokemukset. (Paavilainen & Pösö 2003, 13.) Väkivallan muodot jaetaan useimmiten fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Fyysisellä väkivallalla tai pahoinpitelyllä tarkoitetaan toimintaa, joka aiheuttaa kohteelle tilapäisiä tai pysyviä toiminnan vaikeuksia sekä kipua. Tällaista on esimerkiksi potkiminen, lyöminen, hiuksista repiminen tai kuristaminen. (Paavilainen & Pösö 2003, 14.) Psyykkisellä väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi pelottavaa uhkailua, naurunalaiseksi tekemistä, vähättelyä, kylmyyttä, reagoimattomuutta lasta kohtaan tai nöyryyttämistä. Psyykkinen väkivalta liittyy yleensä yhteen fyysisen ja seksuaalisen väkivallan kanssa. Seksuaalinen väkivalta on väkivaltaa joka kohdistuu lapsen sukupuolielimiin ja sukupuolisiin tunnusmerkkeihin. Se voi tarkoittaa lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa tekoa (sukupuolielinten koskettelua) tai varsinaista sukupuoliyhteyttä tai sen yritystä. Lapsen johdattaminen ikää ja kehitystasoa vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen, lapsen käyttäminen epäsiveellisissä julkaisuissa tai lapsen altistaminen seksuaalisille ärsykkeille ovat myös lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön kuuluvia. (Paavilainen & Pösö 2003, 14.) Perheväkivalta on perheen sisällä tapahtuvaa fyysistä, henkistä ja seksuaalista vallankäyttöä ja vahingoittamista (Oranen 2001a, 25). Perheväkivalta voi olla hyvin monenlaista niin muodoltaan kuin vakavuusasteeltaan. (Eskonen 2005, 20.) Tutkimuksessa perheväkivallan luonne käsitetään dynaamiseksi jatkumoksi jonka ääripäissä ovat väkivallattomuus ja hyvin raaka väkivalta. Huomioon on otettu myös perheväkivallan monimuotoisuus. On hankala myöskään kuvitella tilannetta jossa perheenjäsen olisi kokenut ainoastaan yhdenlaista

9 10 väkivaltaa, esimerkiksi ainoastaan fyysistä pahoinpitelyä ilman henkistä väkivaltaa eli esimerkiksi uhkailua tai pelottelua (Oranen 2001b, 58). Koti on kasvuympäristönä lapselle ja nuorelle tärkeä. Samoin se on merkittävä väkivallan ympäristönä. Kotona tapahtuva väkivalta on erityisen merkityksellistä koska koti edustaa lapselle ja nuorelle turvallisuutta, ehdotonta ja pitkäkestoista rakkautta ja kiintymystä. Kotija perheasiat ovat myös hyvin yksityisiä. Koti on ympäristönä väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen vaikea. (Paavilainen & Pösö 2003, 18.) Jokaiseen perheeseen on muotoutunut oma kulttuurinsa joka muuttaa myös sen jäsenten käsitystä väkivallasta ja siitä, mikä on oikein. Perheen kulttuuria vasten perheenjäsenet kokevat väkivallan normaalina. (Barnett, Miller-Perrin&Perrin 1997, 24.) Perhesuhteissa tapahtuva väkivalta aiheuttaa traumakokemuksia kaikille osapuolille. Uhka voi kohdistua fyysiseen olemassaoloon tai henkilön itsetuntoon ja identiteettiin. Fyysinen väkivalta voi olla jopa hengenvaarallista. Tällöin se aiheuttaa pelkoa omaa olemassaoloa kohtaan. Psyykkinen väkivalta kohdistuu uhrin itsetuntoon ja minäkuvaan vaurioittaen sitä. Lapsen ja nuoren elämässä isä ja äiti ovat turvallisuuden luojia joiden kärsimyksen näkeminen on yhtä uhkaavaa ja traumatisoivaa kuin väkivallan kohdistuminen lapseen tai nuoreen itseensä. (Oranen 2001a, 26.) Olennaista tämän opinnäytetyön kannalta on ymmärtää, että fyysisten vammojen lisäksi väkivaltaisella käytöksellä voi olla muita vaikutuksia, kuten käyttäytymismallin siirtäminen lapselle tai nuorelle, pelon, epäluottamuksen ja vihan herättäminen ja istuttaminen lapsen itsetuntoon (Paavilainen & Pösö 2003, 14). Kuitenkaan yleisesti ei voida osoittaa suoria ja yksinkertaisia syy-seuraus-suhteita väkivallan teon ja vaikutuksen välillä. (Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi& Lozano 2002, 2). Olipa väkivalta millaista hyvänsä, lapset tietävät sen olemassaolosta ja tuntevat sen vaikutukset vaikka eivät itse olisikaan väkivallan kohteina. (Bancroft 2004, 4.) Opinnäytetyössä on otettu huomioon perheiden moninaisuus eikä ole keskitytty perheen muotoon. Myöskään ei ole kiinnitetty erityistä huomiota siihen, kumpaa sukupuolta olevan väkivaltaa perheessä on tehnyt. Kuitenkin useimpien tutkijoiden mukaan (mm. Notko 2000;

10 11 Keskinen 1996; Piispa 2004) suurin osa perheväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa jossa mies käyttäytyy väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan. Olennaista on että haastatellut nuoret ovat kokeneet, kuulleet ja/tai nähneet väkivaltaa perheyhteisössään. Kyse on väkivallasta perhesuhteissa. Opinnäytetyön tarkoituksena ei ole kartoittaa väkivallan aiheuttamia vahinkoja vaan tekijöitä, jotka ovat auttaneet nuoria selviytymään kotitilanteen ollessa vaikea väkivallan tai sen uhan vuoksi. Nämä suojaavat tekijöitä ovat tukeneet nuoren voimaantumisprosessia. 2.1 Lapsen kehityksen riskitekijät Lapsen sosiaalista kehitystä voivat vaarantaa tai tukea monet yksilöön, lähiyhteisöön, perheeseen tai yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Riskitekijöillä tarkoitetaan tapahtumaa, kokemusta tai ominaisuutta, joka ilmentymisellään lisää tietyn kielteisen, epätoivottavan tai haitallisen lopputuloksen esiintyvyyden riskiä. (Haapasalo 1999, 47.) Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijöitä on useita mutta mikään niistä ei yksin aiheuta kaltoinkohtelua. Konkreettisia perheen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö, huumeidenkäyttö, opiskelu, työttömyys, vuorotyö ja sen aiheuttama väsymys. Myös asunto-ongelmat, taloudelliset ongelmat ja mielenterveysongelmat ovat vaikuttavia tekijöitä. Ihmissuhteisiin liittyviä riskitekijöitä ovat lapsen hankkiminen huonon parisuhteen korjaamiseksi, lapsen hankkiminen liian nuorena tai liian tiheästi. Myös aiemmat selvittämättömät asiat puolison kanssa, epätasaisesti jaettu vastuu parisuhteessa, väkivallan kokemukset aiemmin elämässä, valtataistelu parisuhteessa tai se, ettei ole itse saanut hellyyttä lapsuudessa ovat lapsen kehityksen riskitekijöitä. Riskitekijöille on ominaista kasaantuvuus. Tekijöitä saattaa olla useita tai ne tehostavat toistensa vaikutusta. (Paavilainen 1998, 81.)

11 Lapsen kehitystä suojaavat tekijät Suojaavat tekijät lisäävät myönteisen kehityksen mahdollisuuksia. (Haapasalo 1999, 47.) Suojaavat tekijät jaotellaan yleensä kolmeen kokonaisuusryhmään: lapsen ominaisuuksiin, perheen sisäisiin tekijöihin ja ulkopuolisen verkoston toimintaan. Lapsen selviytymistä tukevia ominaisuuksia ovat empatiakyky, älykkyys, hyvät sosiaaliset taidot, sisäisen toiminnan kontrolli ja huumorintaju. Perheeseen liittyvistä tekijöistä keskeisin on hyvä ja lämmin suhde vanhempaan. Perheen ulkopuolisia merkityksellisiä tekijöitä ovat menestyminen koulussa tai muualla kodin ulkopuolella ja perheen ulkopuoliset tukevat ihmissuhteet. (Oranen 2001a, ) Siihen, miten lapsuuden epäsuotuisat kokemukset vaikuttavat myöhemmin elämään vaikuttavat useat eri seikat. Näitä on mahdotonta tarkastella täysin erillään toisistaan. Kokemukset ovat myös aina yksilöllisiä. On muistettava että kokemukset poikkeavat toisistaan sekä laadultaan että määrältään. Näin ollen suojaavien tekijöiden vaikutukset ja merkitys ovat yksilöllisiä. Paavilaisen (1999) tutkimuksessa todetaan kuitenkin äitiin vanhempien taholta lapsena kohdistuneen psykologisen väkivallan olevan yhteydessä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. (Paavilainen 1999, 115, 117.) 2.3 Turvallisuus ja turvattomuus nuoren elämässä Turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteillä voidaan tarkoittaa subjektiivista eli koettua tilaa tai objektiivista eli ulkoista tilaa. Käsitteillä voidaan tarkoittaa myös näiden kahden välistä suhdetta. Turvallisuus on ihmisen peruspyrkimys. Turvattomuus vastaavasti on sitä, että tämä peruspyrkimys ei täyty kaikissa olosuhteissa ja on olemassa uhkia jotka ovat esteinä jatkuvuuden kokemukselle. Turvallisuus on tarve. Ihmisen hyvinvoinnin perusta on tarpeiden tyydytys. (Niemelä, Kainulainen, Laitinen, Pääkkönen, Rusanen, Ryynänen, Widgrén, Vornanen, Väisänen & Ylinen 1997, ) Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuus on seuraava fysiologisten tarpeiden jälkeen. Maslow painottaa ihmisen kaipaavan turvallisuutta ja tasaisuutta, tiettyjä lainalaisuuksia hyvinvointinsa perustana.

12 13 Lapsen kohdalla turvallisuus painottuu erityisesti. (Maslow 1970, 39.) Arvona turvallisuus merkitsee vaarattomuutta (rikollisuuden, väkivallan, onnettomuuksien yms. poissaoloa) ja varmuutta. Yksilötasolla tämä tarkoittaa sisäistä tasapainoa eli sisäistä turvallisuutta. Ryhmätasolla se merkitsee esimerkiksi perheen turvallisuutta. Nykyaikainen oikeudenmukaisuusteoria korostaa turvallisuutta myös ihmisoikeutena. Turvallisuusoikeuksiin kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään. (Niemelä, Kainulainen, Laitinen, Pääkkönen, Rusanen, Ryynänen, Widgrén, Vornanen, Väisänen & Ylinen 1997, ) Niemelän (1997) tutkimusryhmän tekemän laajan haastattelututkimuksen mukaan toiseksi eniten turvattomuutta aiheutti ihmisten välinpitämättömyys toisiaan kohtaan. Tämä oli yhteistä sekä miehille että naisille. Nuorten elämässä perheongelmat aiheuttivat turvattomuutta enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Läheisen väkivaltaisuus ja liiallinen alkoholinkäyttö sekä vanhempien avioero aiheuttivat useimmin turvattomuutta vuotiaissa nuorissa. Perheessä läheisen ihmisen väkivaltaisuus aiheuttaa turvattomuutta joka viidennelle ihmiselle. Useammin näin on naisten kohdalla. Niemelä (1997) tutkimuksessa suoritettu faktorianalyyttinen tarkastelu osoitti, että turvattomuus on ilmiönä monimuotoinen. Turvallisuus ja turvattomuus ovat niin sanottuja läpäisymuuttujia eli ne läpäisevät eri elämänalueet. Turvallisuus ja turvattomuus liittyvät myös kaikkiin elämän alueisiin. (Niemelä ym. 1997, 40-41, 85, 142.)

13 14 3 VOIMAANTUMINEN Empowerment käsitettä on vaikea määritellä eikä sille ole suomenkielessä suoranaista vastinetta. Tämän vuoksi sitä on helpompi ymmärtää sen puuttumista kuvaavien termien kautta. Empowermentin puuttumista kuvaavina englanninkielisinä termeinä on käytetty esimerkiksi powerlessness, hopelessness, helplessness, alienation, victimization ja loss of the sense of control over one s life and dependency. Englanninkielessä empowerment verbille on annetu seuraavanlaisia määritelmiä: 1) to give power or authority to (antaa valtaa tai valtuuden johonkin) 2) to enable or to permit (tehdä kykeneväksi, valtuuttaa, oikeuttaa tai sallia, antaa lupa). Tämän perusteella empowerment antaa yksilölle tai yhteisölle vallan tai oikeuden toimia tai tekee kykeneväksi johonkin. Suomenkielessä on käytetty erilaisia vastineita empowerment-käsitteestä kuten valtaannuttaminen, täysvaltaistaminen, valtaantuminen, voimavaraistuminen, voimaantuminen ja sisäisen voiman vapauttaminen. (Mattila 2008, ) Tässä opinnäytetyössä käytetään suomenkielen termiä voimaantua. Tämä kuvaa tarkoituksenmukaisesti nuoren prosessia, jossa olennaisena on omien voimavarojen löytäminen. Prosessina puhutaan voimaantumisprosessista ja yksitäisistä kokemuksista voimaantumiskokemuksina. Voimaantuminen käsitetään usein jonakin sellaisena jota tehdään ihmisille tai ihmiset tekevät toisilleen (Pease 2002, 137). Kuitenkin voimaantuminen on yksilön henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Voimaa voi toiselle ulkopuolelta antaa. Prosessi on ihmisestä itsestään lähtevä jolloin ihminen nähdään luovana, aktiivisena ja vapaana toimijana. Ihminen itse yksilönä asettaa itselleen päämääriä (toiveita, haluja, tavoitteita) omassa elämässään. Voimaantumisen prosessi liittyy läheisesti ihmisen omaan haluun, luottamukseen omiin kykyihin, omien päämäärien asettamiseen sekä näkemykseen omasta itsestä. Voimaantumisprosessiin vaikuttavat sosiaaliset rakenteet, toiset ihmiset ja olosuhteet. Itseä ja omia mahdollisuuksia koskevat käsitykset rakentuvat pitkälti sosiaalisissa kanssakäymisissä mikä antaa mahdollisuuden tukea voimaantumisprosessia ulkopuolelta. Voimaantumista voidaan yrittää tukea monilla hienovaraisilla mahdollistavilla ratkaisuilla. (Siitonen 1999, )

14 Voimaantumisprosessin edellytykset Siitosen (1999, ) voimaantumisteoria koostuu viidestä premissistä joita voidaan pitää pääperiaatteina. Ensimmäisenä premissinä on voimaantumisen henkilökohtaisuus ja sen luonne sosiaalisena prosessina. Tätä itsestä lähtevää prosessia jäsentävät kykyuskomukset, päämäärät, kontekstiuskomukset ja emootiot sekä näiden sisäiset merkityssuhteet. Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: heikko katalyytti (disempowerment) johtaa heikkoon sitoutumiseen ja vahva katalyytti (empowerment) vahvaan sitoutumiseen. Neljännen premissin mukaan voimaantumisprosessi on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. Viimeisenä pääperiaatteena Siitosen mukaan on, voimaantumisen prosessiluonteisuus. Voimaantuneisuus ei ole vakaa ja pysyvä tila. Räsänen puolestaan (2006, 95) toteaa voimaantumisprosessin lähtökohtana olevan valtaistamistuminen ja havahtuminen. Myös Räsänen (2006, 34-35) on todennut edellytyksiä voimaantumiselle. Ihmisellä on riittävät psyykkiset ja fyysiset valmiudet, jotta hän kykenee tavoitteelliseen toimintaan ja päämäärien asettamiseen. Ihmisen tulee olla toimintakykyinen. Ympäristön tarjoamat edellytykset on oltava riittävät jotta ihminen voi suoriutua kulloisestakin tilanteesta ja hallita sen. Kyseessä ovat ympäristölliset edellytykset ja ulkoiset ehdot. On myös olennaista, että ihminen tahtoo muuttua ja toimia tilanteen edellyttämän tavoitteen suuntaisesti. Näin ollen hän on suuntautunut tulevaisuuteen. Kyseessä on havahtuminen muutokseen välttämättömyyteen ja olemassaolon ehtoihin. Ihmisellä tulee olla oikeaa tietoa jotta hän tietää miten saavuttaa haluttu lopputulos. Oppimisen oppiminen ja oman kehityksen hallitseminen ovat olennainen osa voimaantumisprosessia. Ihmisen tulisi olla tulkinnut asiat oikein ja näin ollen ymmärtää toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Voimaantumisprosessin kannalta on olennaista, että ihminen hallitsee käytännön taidot. Hän kykenee toimimaan taitojensa ja tietojensa mukaisesti. Hän osaa käyttää tietojaan ja kokemksiaan hyväksi prosessissa. Koska voimaantumisprosessin katsotaan olevan itsestä lähtevä prosessi, ihmisen tulisi kyetä

15 16 autonomiaan. Hänellä tulisi olla keinot, mahdollisuudet ja oikeudet arvioida elämäänsä. Tämän kautta hän kykenee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Nuoren tulee hallita keinot työskennellä itsensä kanssa mikä on yksi projektityöskentelyn tavoitteista. Näin voidaan olettaa, että projektityöntekijä antaa nuorelle voimaantumisprosessin välineitä. Sekä Siitosen (1999) että Räsäsen (2006) suuntaviivojen mukaan kyseessä on sosiaalinen prosessi. Prosessin onnistumiseksi nuoren tulisi saada sosiaalista tukea lähipiiristään. Ympäristön edellytykset antaa sosiaalista tukea voivat tutkimukseen osallistuvien nuorten kohdalla olla kyseenalaisia. Osa heistä kohtaa edelleen väkivaltaa perhesuhteissaan tutkimuksen aineistonkeruu vaiheessa. Opinnäytetyön tuloksissa on otettava huomioon tarkoin voimaantumisen prosessiluonne. Tilanteet vaihtelevat ja jokainen tutkimukseen osallistuva nuori on prosessissaan eri kohdassa. Ei myöskään tule olettaa että prosessi etenisi jokaisen kohdalla samalla tavalla. Pease (2002, , 144) esittää artikkelissaan kriittisen näkökulman voimaantumiseen ammattilaisten käyttämänä työmenetelmänä. Hän käsittelee voimakkaasti vallan ja vallankäytön näkökulmaa. Hän tarkentaa, että voimaton voimakas vastakkainasettelussa asetetaan asiakas epätasa-arvoiseen asemaan. Asiakkaan tulee ottaa vastuu itsestään, näin hän on voimakas suhteessa työntekijään. Tällöin voimaantuminen saadaan vaikuttamaan vallanvaihtoprosessilta, ei niinkään ihmisen oman hallinnantunteen kasvuna. Ammattilaiset ottavat helposti roolin määritellä milloin asiakkaan tulee voimaantua. Ongelma kehittyy, jos asiakkaan näkemys omasta tilastaan on erilainen. Tätä näkymystä vasten tutkimuksessa otetaan huomioon nuoren vaikuttamismahdollisuus ja lähtötilanne projektiasiakkuuden alkuvaiheessa. On myös huomioitava että nuorella ei ole vaikuttamismahdollisuuksia alaikäisenä välttämättä kaikkiin häntä ahdistaviin asioihin.

16 Voimaantumisprosessin onnistuminen Räsäsen ja Siitosen linjauksia vasten voidaan tehdä yhteenvetoa siitä, mitä tekijöitä tarvitaan voimaantumisprosessin onnistumiseksi. Ensimmäinen tekijä on, että nuoren tulee olla sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintakykyinen. Voimaantumisprosessi vaatii sekä ulkopuolisen ohjaamaa että itsenäistä työskentelyä. Katalyyttiperiaatteen mukaan nuoren tulee olla sitoutunut prosessiin. Opinnäytetyössä merkitystä on sitoutumisella Nuoret Näkyviin projektiin. Voimaantuminen on subjektiivinen prosessi, joka vaati omakohtaista työskentelyä ja edellyttää sitoutumista. Motivaatiolla on voimaantumisprosessin kannalta suuri merkitys sen toimiessa kantavana voimana prosessin aikana. Takanen (2005, 49) on määritellyt Siitosen teoriaa mukaillen yksilötasolla nähtäviä voimaantumisen merkkejä. Voimaantunut yksilö ottaa vastuun omasta kehityksestään. Hänellä on halua ja kykyjä toimia tavalla, jonka kokee oikeaksi. Voimaantunut yksilö huolehtii omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan itse. Hän näkee yksilöllisiä mahdollisuuksia ja kykenee luomaan niitä. Voimaantuminen on muutosprosessi, jollaisena yksilö sen näkee ja tietoisesti osallistuu tähän muutokseen. Voimaantuminen on tunneenergiaa nostattava prosessi. Tämän johdosta voimaantumisen merkkinä Takasen mukaan voidaan pitää elämän ja oman toiminnan (työ/opiskelu) merkityksellisyyden tunnetta. Myös kyky asettaa itselleen päämääriä ja toimia niiden suuntaisesti on merkkinä yksilön voimaantumisesta. Voimaantumiseen kuuluu olennaisena usko tulevaisuuteen. Yksilö rakentaa uskoa tulevaisuuteen omien kykyjen ja vaikutusmahdollisuuksien kautta. (Takanen 2005, 49.)

17 18 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaannuttamiskokemuksia. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä kokemukset ovat vaikuttaneet voimaannuttavasti perheväkivaltaa kokeneen nuoren elämässä? 2. Mitkä kokemukset ensi- ja turvakodin asiakkuudessa ovat olleet voimaannuttavia? Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä haetaan vastausta siihen, millaiset tekijät ylipäätään nuoren elämässä ovat olleet voimaannuttavia. Kysymyksellä haetaan koko arkielämän kattavasta kuvasta pieniä olennaisia teemoja olettaen, että nuoren arkielämässä on voimaannuttavia tekijöitä. Toisessa kysymyksessä haetaan vastausta ensi- ja turvakodin asiakkuuden voimaannuttavaan vaikutukseen. Nuoret ovat tulleet asiakkuuteen ensi- ja turvakodin kautta ja osallistuneet Nuoret Näkyviin -projektiin. Nuoret Näkyviin -tutkimusja kehittämisprojektin tarkoituksena on ollut keskittyä väkivaltatyössä nuorten palveluiden kehittämiseen.

18 19 5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyö toteuttettiin yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa vuonna Kevään aikana yhteistyössä rajattiin tutkimusaihe, tehtiin aineistonkeruuta koskeva suunnitelma sekä aikataulu opinnäytetyön etenemiselle. Aineisto kerättiin kesäkuussa 2008 ja se analysoitiin kesän ja alkusyksyn aikana. Opinnäytetyö on laadullinen koska sen tarkoituksena on tutkia nuorten kokemuksia. Laadullisen tutkimuksen kohteena on yleensä ihminen ja ihmisen maailma. Näitä voidaan tarkastella yhdessä elämismaailmana. Laadullinen tutkimus kohdistuu yksilön, yhteisön, arvotodellisuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yleisesti ihmisten välisten suhteiden merkityksien tutkimiseen. Merkitykset syntyvät ihmisten kautta. Tutkimuskohteet saavat lähtökohtansa ihmisten kokemusmaailmasta. (Varto 1992, ) 5.1 Aineiston keruumenetelmä Aineisto kerättiin haastattelemalla Nuoret Näkyviin kehittämisprojektiin osallistuneita nuoria. Opinnäytetyöntekijällä oli kokemusta haastatteluissa käsiteltävässä arkaluontoisesta aiheesta. Tämä mahdollisti aineiston keräämisen haastattelujen muodossa. Haastateltavia nuoria oli yhteensä kolme, kaksi tyttöä ja yksi poika ja he olivat iältään vuotta. Aiemmin halukkuutensa osallistua tutkimukseen ilmaissut tyttö perui haastattelun huoltajan luvasta huolimatta. Lupa tutkimukseen osallistumisesta pyydettiin nuoren huoltajalta koska kyseessä on alaikäinen henkilö. Ensin projektin työntekijät kysyivät nuoren halukkuutta osallistua haastatteluun häneltä itseltään. Tämän jälkeen he ottivat yhteyttä huoltajaan. Lupaa tutkimukseen osallistumisesta tiedusteltiin ensin suullisesti ja tämän jälkeen kirjallisesti (Liite 2) jolloin huoltaja on allekirjoittanut lupa-anomuksen. Lupa-anomuksessa kerrottiin kirjallisesti tutkimuksen tarkoitus. Opinnäytetyön tekijä sai työntekijöiltä haastateltavan etunimen sekä puhelinnumeron ja otti yhteyttä puhelimitse haastateltavaan nuoreen

19 20 varmistaakseen tämän halukkuuden osallistua tutkimukseen. Samassa yhteydessä keskusteltiin paikkavalinnasta ja haastattelun ajankohdasta. Teemahaastattelu on ollut tarkoituksenmukainen keskustelunomaisuudessaan ottaen huomioon tutkimusaiheen arkaluontoisuuden. Tarkoituksena oli saada nuori tuottamaan aineistoa hankalasta aiheesta vieraalle ihmiselle. Tiukasti strukturoiduilla kysymyksillä todennäköisyys tukahduttaa materiaalin tuottaminen on löyhää teemoitusta suurempi. Teemahaastattelussa haastattelun aihealueet oli kuitenkin ennalta määrätty joka tarpeen vaatiessa rajasi haastattelua. (Eskola&Vastamäki 2001.) Teemahaastattelun teemat haettiin osaltaan teoriasta ja alan kirjallisuudesta aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta hyväksikäyttäen (Liite 3). Kuitenkin ensimmäisen haastattelun jälkeen opinnäytetyöntekijä huomasi teemoituksessa puutteen jonka korjasi kahteen jälkimmäiseen haastatteluun. Haastattelusta puuttui kokonaan päihteet teema. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavan luvalla. Haastattelun paikan valinnassa käytettiin nuoren omaa valintaa. Koska kyseessä on arkaluontoinen aihe, tulee haastattelupaikan olla tuttu ja turvallinen nuorelle. Kuitenkaan paikan ei tule olla nuoren puhetta ohjaava. Kaikki haastattelut tehtiin Oulun Ensi- ja turvakodin tiloissa erillisessä työntekijän huoneessa. Ainoastaan yhden haastateltavan kohdalla tila oli toiminut projektityöskentelytilana. Näin voidaan olettaa että haastattelupaikka ei ole ollut liian ohjaava. Kuitenkin paikka oli tuttu ja oletettavasti nuorille turvallinen. 5.2 Aineiston käsittely ja analyysimentelmät Tutkimuksen aineisto litteroitiin kokonaisuudessaan jotta kaikki materiaali saatiin kerralla käyttöön. Aineisto analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä hakien keskeisimmät teemat tutkimuskysymyksiin. Käsiteltävä teema on arkaluontoinen ja kyseessä on traumaattinen kokemus. Vaikka haastattelun runkoa oli huolella mietitty ja teoriapohjaisesti teemoitettu, oli ennalta vaikea määritellä millaista aineistoa aiheesta saadaan. Analyysissä käytettiin

20 21 teoreettisia kytkentöjä apuna hahmottamaan kokonaisuutta. Ensin sisällönanalyysillä haettiin vastauksia ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Haettaessa vastausta siihen, mitkä kokemukset olivat olleet voimaannuttavia, käytettiin apuna suojaavien tekijöiden teoriaa. Teemat olivat nuoren omat ominaisuudet, perheen sisäiset tekijät ja ulkopuolisen verkoston toiminta. Tämän jälkeen haastattelut kuunneltiin toiseen kertaan. Toiseen analysointivaiheeseen otettiin käyttöön puhtaat litteroidut haastattelut joissa ei ollut merkintöjä aiemmasta työskentelystä. Tällä haluttiin välttää liian vahvat mieleyhtymät aiempaan työskentelyyn. Toisella haastatteluiden kuuntelu ja litterointien analysointi kerralla haettiin teemoja työskentelystä Nuoret Näkyviin projektissa. Mitkä kokemukset työskentelyssä olivat olleet voimaannuttavia. Tämän jälkeen tutkija alkoi analysoida aineistoa rinnakkain etsien yhtymäkohtia ja yhteyksiä sekä erilaisuuksia. Projektityöskentelystä esiin nousseet teemat olivat kuulluksi tuleminen, kotitilanteen selkeytyminen ja itsetunnon kohentuminen. 5.3 Luotettavuus Luotettavuutta voidaan arvioida mahdollisimman tarkalla kuvauksella tutkimuksen toteuttamisesta. Olennaisia ovat paikat, henkilöt ja tapahtumat ja niiden kuvaaminen. Aineiston tuottamiseen liittyvät tekijät, esimerkiksi haastattelutilanteet kuvattava selkeästi ja totuudenmukaisesti. Haastattelujen sujuminen, käytetty aika, mahdolliset virhetulkinnat tai häiriötekijät on syytä kertoa. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007, 227.) Opinnäytetyön toteutus on pyritty kuvaamaan selkeästi. Mahdollisesti tutkimuksen tekemiseen vaikuttaneet häiriötekijät ja prosessissa huomatut epäkohdat on kuvattu opinnäytetyön tekijän ne tiedostaessa. Aineiston kerääminen on esitetty kohta kohdalta ottaen huomioon haastateltavien tunnistamattomuuden ja säilyttäen eettisesti hyvän otteen raportoinnissa. Raportoinnissa opinnäytetyön tekijä on todennut haastaavaksi pienten merkityksellisten asioiden huomioimisen. Kuvauksessa on pyritty loogisuuteen ja johdonmukaisuuteen. Loogisuuden ja johdonmukaisuuden säilyttäminen on ollut opinnäytetyön tekijälle vaikeaa. Opinnäytetyön edetessä tämä kuitenkin on parantunut.

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET 24.11.2015 TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT ESITYKSEN SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot