PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN"

Transkriptio

1 PERHEVÄKIVALTAA KOKENEIDEN NUORTEN VOIMAANTUMINEN Brandt Jonna Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, Oulu Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Brandt, Jonna. Perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantuminen. Oulu, syksy sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantumista. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa ja tavoitteena oli kehittää väkivaltatyöskentelyä nuorten asiakkaiden kanssa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Tavoiteena oli kuvata nuorten kokemuksia siitä, mitkä tekijät olivat kannatelleet heitä väkivallan tai sen uhan ollessa läsnä heidän arjessaan. Tutkimukseen haastateltiin kolmea nuorta kesäkuussa Nuoret olivat Oulun Ensi- ja turvakodin asiakkaita ja he olivat osallistuneet Nuoret Näkyviin projektityöskentelyyn. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan Nuoret Näkyviin projekti oli onnistunut saavuttamaan nuoria voimaannuttavan vaikutuksen. Suojaavina tekijöinä olivat toimineet nuorten hyvät sosiaaliset taidot, vahva suhde toiseen vanhempaan sekä työskentelysuhde projektityöntekijään. Työskentelysuhteessa voimaannuttavaksi kokemukseksi nousi kuulluksi tulemisen kokemus, itsetunnon kohentuminen sekä oman roolin jäsentyminen perheessä. Projetityöskentelyllä oli positiivinen vaikutus nuoren elämänhallintaan ja hyvinvointiin. Jatkotutkimusaiheiksi nousivat seurantatutkimus siitä, kuinka pysyviä tässä opinnäytetyössä esille tulleet voimaannuttavat tekijät ovat.? Tämän työn aineisto koostui jo itsenäistyvistä nuorista. Erillisenä tutkimuksena olisi hyvä tutkia varhaismurrosikäisten selviytymistä vastaavanlaisessa tilanteessa. Avainsanoja: perheväkivalta, empowerment, nuoret, projektit, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Brandt, Jonna. Empowerment of youngsters who have experienced family violence. Oulu, autum pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences North, Degree Programme of Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services. The purpose of the study was to search empowering factors in youngster s life who have experienced family violence. The aim was to collect experiences of empowerment from their every day life, especially of the factors that help them to carry on. The study was made in co-operation with Oulu shelter Finland. The study was a qualitative research. The information was collected by thematic interviews. The interviews were made in June 2008 with three youngsters. These youngsters took part in Nuoret Näkyviin project. Material was analyzed by content analysis. Nuoret Näkyviin project has achieved its empowering effect among the youngsters. Protective factors were good social skills, strong relationship with the other parent and relationship with the project worker. In relationship with the worker the empowering effect based on experience of becoming heard, growth of self esteem and clearing of the one s role in the family. The project have had positive effect on the youngsters control of life and welfare. In the future it should be useful to make a new research on how long the effect of this kind of work is. Because in this research youngsters were becoming independent, it would be meaningful to make a research from the early adolescents and how they survive in the difficult situation at home. Key words: family violence, empowerment, youngsters, projects, qualitative research

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 VÄKIVALTA JA PERHE Lapsen kehityksen riskitekijät Lapsen kehitystä suojaavat tekijät Turvallisuus ja turvattomuus nuoren elämässä VOIMAANTUMINEN Voimaantumisprosessin edellytykset Voimaantumisprosessin onnistuminen OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Aineiston keruumenetelmä Aineiston käsittely ja analyysimentelmät Luotettavuus Eettisyys VOIMAANTUMISPROSESSIIN VAIKUTTANEET TEKIJÄT Nuoren omat ominaisuudet Perheen sisäiset tekijät Ulkopuolisen verkoston toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: Sopimus opinnäytetyöyhteistyöstä LIITE 2: Haastattelulupa nuoren huoltajalta LIITE 3: Haastattelun teemoitus (tutkijan versio) LIITE 4: Haastattelun teemoitus (haastateltavan versio)... 46

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaantumiskokemukset. Opinnäytetyön keskittyy nuoriin väkivaltatyöskentelyssä, tarkoituksenaan tuoda heidät näkyvämmiksi. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa. Opinnäytetyön aihe valikoitui heidän tarpeensa mukaisesti. Tarkoituksena on kartoittaa tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet voimaannuttavasti uoren elämään sekä arjessa että projektityöskentelyssä. Aihe on ajankohtainen väkivaltatyön saralla. Nuoret jäävät ensi- ja turvakotien palveluiden tavoittamattomiin yhä suuremmissa määrin. Oulun ensi- ja turvakodin tekemän kartoituksen mukaan noin puolet vuonna 2006 asiakkaana olleiden perheiden murrosikäisistä saatiin turvakotityön piiriin (Oulun ensi- ja turvakoti 2006). Opinnäytetyön ajankohtaisuutta lisää Sosiaali- ja terveysministeriön tekemät sosiaali- ja terveyspoliittiset linjaukset vuodelle 2015, joissa lasten ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisy, tukevien toimintamallien kehittäminen ja laaja käyttöönotto on otettu huomioon. Strategiassa todetaan väkivallan tunnistamiseen ja vaikutusten lieventämiseen keskityvän työn ja sen kehittämisen tarpeellisuus. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006, 9,15.) Oulun Ensi- ja turvakodin Nuoret Näkyviin -projektissa lähisuhde- ja perheväkivallalle altistuneet nuoret ja heidän asemansa uhreina, todistajina tai tekijöinä on otettu vakavan kehitystyön kohteeksi. Projektiin osallistuneet nuoret ovat olleet vuotiaita. Väkivallan aiheuttamien vaikutusten lieventämiseen tähtäävän osaamisen ja tiedon tarve on merkittävä. Ensi- ja turvakotityön näkökulmasta väkivaltatyön vaatiman perustiedon kysyntä on suuri esimerkiksi lastensuojelun työkentällä. (Oulun ensi- ja turvakoti 2007.) Nuoret Näkyviin -kehittämisprojektia on työstetty vuodesta 2006 alkaen ja projekti päättyy vuoden 2008 lopussa. Projektin toteutuksessa työsuunnitelmaan on kirjattu vuodelle 2008 nuorten kokemusten kerääminen ja raportointi sekä laadittujen toimintamallien toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioiminen. Tätä tavoitetta opinnäytetyö jossain määrin sivuaa.

6 7 Vuonna 1998 tehdyn Tilastokeskuksen kyselututkimuksen (n= 1349) mukaan 40%:ssa väkivaltaisissa parisuhteissa lapsi tai lapset olivat joutuneet jollain tapaa todistamaan väkivaltaa. Tämä tarkoittaa, että he ovat joko nähneet tai kuulleet sitä tai joutuneet itse väkivallan kohteeksi. Kuitenkin vastanneista 42% vastasi ettei tiennyt, onko lapsi tai lapset olleet todistamassa väkivaltaa tai eivät osanneet sanoa. (Heiskanen&Piispa 1998, 33) Lisäksi aiheen ajankohtaisuutta puoltaa nuorten pahoinvoinnista ja väkivaltakokemusten haitallisuudesta käytävä yleinen keskustelu. Myös viimeaikaiset väkivaltaiset tapahtumat pahoinvoinnin oireina ovat herättäneet julkista keskustelua. Väkivaltakokemuksista aiheutuva oireilu näkyy lastensuojelutyössä. Myös lastensuojelun työntekijät tarvitsevat tietoa siitä, mitkä kokemukset nuorille ovat voimaannuttavia. Näin heidän tarpeisiinsa pystyttäisiin vastaamaan paremmin. Oman ammatillisen kiinnostuksen kohteena on vahvasti mielenterveystyö etenkin nuorten parissa. Opinnäytetyön aihe on ammatillisen kasvun kannalta erittäin tärkeä. Traumaattisen kokemuksen jälkeinen voimaantuminen ja sitä tukeviin tekijöihin perehtyminen on olennaista ammatillisessa suuntautumisessani. Opinnäytetyöntekijä saa opinnäytetyön kautta erityisen tärkeää informaatiota, joka on tulevaisuudessa vahva osa ammatillista osaamista nuorten parissa työskennellessä.

7 8 2 VÄKIVALTA JA PERHE Tutkimuksen kannalta keskeisimpinä käsitteinä ovat väkivalta ja perheväkivalta. Väkivaltakäsite on ydinkäsite jolla rajataan, millaisia väkivallan muotoja tutkimuksessa käsitellään. Perheväkivalta käsite rajaa tutkimuksen koskettamaan nimenomaan perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Tutkimuksen kannalta ei ole olennaista eritellä perhe- ja lähisuhdeväkivallan käsitteitä. Oletuksena on, että kaikkien nuorten kohdalla väkivaltakokemukset ovat koettu ydinperheessä. Voimaantuminen on prosessi jonka kokemuksia tutkimuksessa haetaan. Perheen ilmapiiri vaikuttaa sekä aikuisiin että lapsiin. Jokaisessa perheessä on erimielisyyksiä, olennaista onkin kuinka niihin suhtaudutaan. Ristiriitoja on helpompi kestää avoimessa perheessä. Tällaisissa perheissä suhtaudutaan ristiriitoihin kuin ne olisivat olennaisia terveellisen kehityksen kannalta. Perheessä jokaisella on oikeus ilmaista tunteensa, etsiä ratkaisuja ja kommunikaatio on vapaata ja joustavaa. Jatkuvat ristiriidat perheen sisällä hankaloittavat sen toimintaa ja aiheuttavat uhan sen jatkuvuuden suhteen. Läheisen ihmisen väkivaltaisuus ja uskottomuus ovat perhe-elämän aiheuttaman turvattomuuden tavallisimpia tekijöitä, väkivaltaan liittyy myös usein alkoholinkäyttö. (Kraav & Lahikainen 2000, ) Erilaisia tapoja määritellä ja tarkastella väkivaltaa löytyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon raporteista, tutkimuksista ja lainsäädännöstä. Näin ollen tapa jäsentää väkivaltaa on tilanne- ja tarkoitussidonnainen. Väkivallan määrittelyt lähtevät usein väkivallan muotojen erottelusta. (Eskonen 2005, 19.) Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämän määritelmän mukaan väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysiseen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriintymiseen tai perustarpeiden tyydyttämättä jättämiseen. (Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi& Lozano 2002, 4).

8 9 Väkivallaksi luokitellut rakenteet ja teot ovat rakentuneet kulttuurisesti ja historiallisesti. (Piispa 2004, 39.) Väkivallalla on tavallaan kaksinainen luonne: toisaalta väkivalta nähdään epäsopivana, vahinkoa tuottavana, toisinaan laittomana toimintana. Toisaalta se koetaan jopa ensisijaisena ja tärkeimpänä vallan muotona. (Notko 2000, 4-5.) Väkivalta voidaan käsittää tekemisenä tai kohteena olemisena. Väkivallan tekoja ovat esimerkiksi lyöminen, raiskaaminen tai itsemurha. Tekemisellä on myös kohde. Puhuttaessa kohteesta uhrina korostuvat siihen liittyvät tunteet ja kokemukset. (Paavilainen & Pösö 2003, 13.) Väkivallan muodot jaetaan useimmiten fyysiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Fyysisellä väkivallalla tai pahoinpitelyllä tarkoitetaan toimintaa, joka aiheuttaa kohteelle tilapäisiä tai pysyviä toiminnan vaikeuksia sekä kipua. Tällaista on esimerkiksi potkiminen, lyöminen, hiuksista repiminen tai kuristaminen. (Paavilainen & Pösö 2003, 14.) Psyykkisellä väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi pelottavaa uhkailua, naurunalaiseksi tekemistä, vähättelyä, kylmyyttä, reagoimattomuutta lasta kohtaan tai nöyryyttämistä. Psyykkinen väkivalta liittyy yleensä yhteen fyysisen ja seksuaalisen väkivallan kanssa. Seksuaalinen väkivalta on väkivaltaa joka kohdistuu lapsen sukupuolielimiin ja sukupuolisiin tunnusmerkkeihin. Se voi tarkoittaa lapsen ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa tekoa (sukupuolielinten koskettelua) tai varsinaista sukupuoliyhteyttä tai sen yritystä. Lapsen johdattaminen ikää ja kehitystasoa vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen, lapsen käyttäminen epäsiveellisissä julkaisuissa tai lapsen altistaminen seksuaalisille ärsykkeille ovat myös lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön kuuluvia. (Paavilainen & Pösö 2003, 14.) Perheväkivalta on perheen sisällä tapahtuvaa fyysistä, henkistä ja seksuaalista vallankäyttöä ja vahingoittamista (Oranen 2001a, 25). Perheväkivalta voi olla hyvin monenlaista niin muodoltaan kuin vakavuusasteeltaan. (Eskonen 2005, 20.) Tutkimuksessa perheväkivallan luonne käsitetään dynaamiseksi jatkumoksi jonka ääripäissä ovat väkivallattomuus ja hyvin raaka väkivalta. Huomioon on otettu myös perheväkivallan monimuotoisuus. On hankala myöskään kuvitella tilannetta jossa perheenjäsen olisi kokenut ainoastaan yhdenlaista

9 10 väkivaltaa, esimerkiksi ainoastaan fyysistä pahoinpitelyä ilman henkistä väkivaltaa eli esimerkiksi uhkailua tai pelottelua (Oranen 2001b, 58). Koti on kasvuympäristönä lapselle ja nuorelle tärkeä. Samoin se on merkittävä väkivallan ympäristönä. Kotona tapahtuva väkivalta on erityisen merkityksellistä koska koti edustaa lapselle ja nuorelle turvallisuutta, ehdotonta ja pitkäkestoista rakkautta ja kiintymystä. Kotija perheasiat ovat myös hyvin yksityisiä. Koti on ympäristönä väkivallan tunnistamiseen ja puuttumiseen vaikea. (Paavilainen & Pösö 2003, 18.) Jokaiseen perheeseen on muotoutunut oma kulttuurinsa joka muuttaa myös sen jäsenten käsitystä väkivallasta ja siitä, mikä on oikein. Perheen kulttuuria vasten perheenjäsenet kokevat väkivallan normaalina. (Barnett, Miller-Perrin&Perrin 1997, 24.) Perhesuhteissa tapahtuva väkivalta aiheuttaa traumakokemuksia kaikille osapuolille. Uhka voi kohdistua fyysiseen olemassaoloon tai henkilön itsetuntoon ja identiteettiin. Fyysinen väkivalta voi olla jopa hengenvaarallista. Tällöin se aiheuttaa pelkoa omaa olemassaoloa kohtaan. Psyykkinen väkivalta kohdistuu uhrin itsetuntoon ja minäkuvaan vaurioittaen sitä. Lapsen ja nuoren elämässä isä ja äiti ovat turvallisuuden luojia joiden kärsimyksen näkeminen on yhtä uhkaavaa ja traumatisoivaa kuin väkivallan kohdistuminen lapseen tai nuoreen itseensä. (Oranen 2001a, 26.) Olennaista tämän opinnäytetyön kannalta on ymmärtää, että fyysisten vammojen lisäksi väkivaltaisella käytöksellä voi olla muita vaikutuksia, kuten käyttäytymismallin siirtäminen lapselle tai nuorelle, pelon, epäluottamuksen ja vihan herättäminen ja istuttaminen lapsen itsetuntoon (Paavilainen & Pösö 2003, 14). Kuitenkaan yleisesti ei voida osoittaa suoria ja yksinkertaisia syy-seuraus-suhteita väkivallan teon ja vaikutuksen välillä. (Krug, Dahlberg, Mercy, Zwi& Lozano 2002, 2). Olipa väkivalta millaista hyvänsä, lapset tietävät sen olemassaolosta ja tuntevat sen vaikutukset vaikka eivät itse olisikaan väkivallan kohteina. (Bancroft 2004, 4.) Opinnäytetyössä on otettu huomioon perheiden moninaisuus eikä ole keskitytty perheen muotoon. Myöskään ei ole kiinnitetty erityistä huomiota siihen, kumpaa sukupuolta olevan väkivaltaa perheessä on tehnyt. Kuitenkin useimpien tutkijoiden mukaan (mm. Notko 2000;

10 11 Keskinen 1996; Piispa 2004) suurin osa perheväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa jossa mies käyttäytyy väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan. Olennaista on että haastatellut nuoret ovat kokeneet, kuulleet ja/tai nähneet väkivaltaa perheyhteisössään. Kyse on väkivallasta perhesuhteissa. Opinnäytetyön tarkoituksena ei ole kartoittaa väkivallan aiheuttamia vahinkoja vaan tekijöitä, jotka ovat auttaneet nuoria selviytymään kotitilanteen ollessa vaikea väkivallan tai sen uhan vuoksi. Nämä suojaavat tekijöitä ovat tukeneet nuoren voimaantumisprosessia. 2.1 Lapsen kehityksen riskitekijät Lapsen sosiaalista kehitystä voivat vaarantaa tai tukea monet yksilöön, lähiyhteisöön, perheeseen tai yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Riskitekijöillä tarkoitetaan tapahtumaa, kokemusta tai ominaisuutta, joka ilmentymisellään lisää tietyn kielteisen, epätoivottavan tai haitallisen lopputuloksen esiintyvyyden riskiä. (Haapasalo 1999, 47.) Lapsen kaltoinkohtelun riskitekijöitä on useita mutta mikään niistä ei yksin aiheuta kaltoinkohtelua. Konkreettisia perheen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ovat vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö, huumeidenkäyttö, opiskelu, työttömyys, vuorotyö ja sen aiheuttama väsymys. Myös asunto-ongelmat, taloudelliset ongelmat ja mielenterveysongelmat ovat vaikuttavia tekijöitä. Ihmissuhteisiin liittyviä riskitekijöitä ovat lapsen hankkiminen huonon parisuhteen korjaamiseksi, lapsen hankkiminen liian nuorena tai liian tiheästi. Myös aiemmat selvittämättömät asiat puolison kanssa, epätasaisesti jaettu vastuu parisuhteessa, väkivallan kokemukset aiemmin elämässä, valtataistelu parisuhteessa tai se, ettei ole itse saanut hellyyttä lapsuudessa ovat lapsen kehityksen riskitekijöitä. Riskitekijöille on ominaista kasaantuvuus. Tekijöitä saattaa olla useita tai ne tehostavat toistensa vaikutusta. (Paavilainen 1998, 81.)

11 Lapsen kehitystä suojaavat tekijät Suojaavat tekijät lisäävät myönteisen kehityksen mahdollisuuksia. (Haapasalo 1999, 47.) Suojaavat tekijät jaotellaan yleensä kolmeen kokonaisuusryhmään: lapsen ominaisuuksiin, perheen sisäisiin tekijöihin ja ulkopuolisen verkoston toimintaan. Lapsen selviytymistä tukevia ominaisuuksia ovat empatiakyky, älykkyys, hyvät sosiaaliset taidot, sisäisen toiminnan kontrolli ja huumorintaju. Perheeseen liittyvistä tekijöistä keskeisin on hyvä ja lämmin suhde vanhempaan. Perheen ulkopuolisia merkityksellisiä tekijöitä ovat menestyminen koulussa tai muualla kodin ulkopuolella ja perheen ulkopuoliset tukevat ihmissuhteet. (Oranen 2001a, ) Siihen, miten lapsuuden epäsuotuisat kokemukset vaikuttavat myöhemmin elämään vaikuttavat useat eri seikat. Näitä on mahdotonta tarkastella täysin erillään toisistaan. Kokemukset ovat myös aina yksilöllisiä. On muistettava että kokemukset poikkeavat toisistaan sekä laadultaan että määrältään. Näin ollen suojaavien tekijöiden vaikutukset ja merkitys ovat yksilöllisiä. Paavilaisen (1999) tutkimuksessa todetaan kuitenkin äitiin vanhempien taholta lapsena kohdistuneen psykologisen väkivallan olevan yhteydessä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. (Paavilainen 1999, 115, 117.) 2.3 Turvallisuus ja turvattomuus nuoren elämässä Turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteillä voidaan tarkoittaa subjektiivista eli koettua tilaa tai objektiivista eli ulkoista tilaa. Käsitteillä voidaan tarkoittaa myös näiden kahden välistä suhdetta. Turvallisuus on ihmisen peruspyrkimys. Turvattomuus vastaavasti on sitä, että tämä peruspyrkimys ei täyty kaikissa olosuhteissa ja on olemassa uhkia jotka ovat esteinä jatkuvuuden kokemukselle. Turvallisuus on tarve. Ihmisen hyvinvoinnin perusta on tarpeiden tyydytys. (Niemelä, Kainulainen, Laitinen, Pääkkönen, Rusanen, Ryynänen, Widgrén, Vornanen, Väisänen & Ylinen 1997, ) Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuus on seuraava fysiologisten tarpeiden jälkeen. Maslow painottaa ihmisen kaipaavan turvallisuutta ja tasaisuutta, tiettyjä lainalaisuuksia hyvinvointinsa perustana.

12 13 Lapsen kohdalla turvallisuus painottuu erityisesti. (Maslow 1970, 39.) Arvona turvallisuus merkitsee vaarattomuutta (rikollisuuden, väkivallan, onnettomuuksien yms. poissaoloa) ja varmuutta. Yksilötasolla tämä tarkoittaa sisäistä tasapainoa eli sisäistä turvallisuutta. Ryhmätasolla se merkitsee esimerkiksi perheen turvallisuutta. Nykyaikainen oikeudenmukaisuusteoria korostaa turvallisuutta myös ihmisoikeutena. Turvallisuusoikeuksiin kuuluu oikeus ihmisarvoiseen elämään. (Niemelä, Kainulainen, Laitinen, Pääkkönen, Rusanen, Ryynänen, Widgrén, Vornanen, Väisänen & Ylinen 1997, ) Niemelän (1997) tutkimusryhmän tekemän laajan haastattelututkimuksen mukaan toiseksi eniten turvattomuutta aiheutti ihmisten välinpitämättömyys toisiaan kohtaan. Tämä oli yhteistä sekä miehille että naisille. Nuorten elämässä perheongelmat aiheuttivat turvattomuutta enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Läheisen väkivaltaisuus ja liiallinen alkoholinkäyttö sekä vanhempien avioero aiheuttivat useimmin turvattomuutta vuotiaissa nuorissa. Perheessä läheisen ihmisen väkivaltaisuus aiheuttaa turvattomuutta joka viidennelle ihmiselle. Useammin näin on naisten kohdalla. Niemelä (1997) tutkimuksessa suoritettu faktorianalyyttinen tarkastelu osoitti, että turvattomuus on ilmiönä monimuotoinen. Turvallisuus ja turvattomuus ovat niin sanottuja läpäisymuuttujia eli ne läpäisevät eri elämänalueet. Turvallisuus ja turvattomuus liittyvät myös kaikkiin elämän alueisiin. (Niemelä ym. 1997, 40-41, 85, 142.)

13 14 3 VOIMAANTUMINEN Empowerment käsitettä on vaikea määritellä eikä sille ole suomenkielessä suoranaista vastinetta. Tämän vuoksi sitä on helpompi ymmärtää sen puuttumista kuvaavien termien kautta. Empowermentin puuttumista kuvaavina englanninkielisinä termeinä on käytetty esimerkiksi powerlessness, hopelessness, helplessness, alienation, victimization ja loss of the sense of control over one s life and dependency. Englanninkielessä empowerment verbille on annetu seuraavanlaisia määritelmiä: 1) to give power or authority to (antaa valtaa tai valtuuden johonkin) 2) to enable or to permit (tehdä kykeneväksi, valtuuttaa, oikeuttaa tai sallia, antaa lupa). Tämän perusteella empowerment antaa yksilölle tai yhteisölle vallan tai oikeuden toimia tai tekee kykeneväksi johonkin. Suomenkielessä on käytetty erilaisia vastineita empowerment-käsitteestä kuten valtaannuttaminen, täysvaltaistaminen, valtaantuminen, voimavaraistuminen, voimaantuminen ja sisäisen voiman vapauttaminen. (Mattila 2008, ) Tässä opinnäytetyössä käytetään suomenkielen termiä voimaantua. Tämä kuvaa tarkoituksenmukaisesti nuoren prosessia, jossa olennaisena on omien voimavarojen löytäminen. Prosessina puhutaan voimaantumisprosessista ja yksitäisistä kokemuksista voimaantumiskokemuksina. Voimaantuminen käsitetään usein jonakin sellaisena jota tehdään ihmisille tai ihmiset tekevät toisilleen (Pease 2002, 137). Kuitenkin voimaantuminen on yksilön henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi. Voimaa voi toiselle ulkopuolelta antaa. Prosessi on ihmisestä itsestään lähtevä jolloin ihminen nähdään luovana, aktiivisena ja vapaana toimijana. Ihminen itse yksilönä asettaa itselleen päämääriä (toiveita, haluja, tavoitteita) omassa elämässään. Voimaantumisen prosessi liittyy läheisesti ihmisen omaan haluun, luottamukseen omiin kykyihin, omien päämäärien asettamiseen sekä näkemykseen omasta itsestä. Voimaantumisprosessiin vaikuttavat sosiaaliset rakenteet, toiset ihmiset ja olosuhteet. Itseä ja omia mahdollisuuksia koskevat käsitykset rakentuvat pitkälti sosiaalisissa kanssakäymisissä mikä antaa mahdollisuuden tukea voimaantumisprosessia ulkopuolelta. Voimaantumista voidaan yrittää tukea monilla hienovaraisilla mahdollistavilla ratkaisuilla. (Siitonen 1999, )

14 Voimaantumisprosessin edellytykset Siitosen (1999, ) voimaantumisteoria koostuu viidestä premissistä joita voidaan pitää pääperiaatteina. Ensimmäisenä premissinä on voimaantumisen henkilökohtaisuus ja sen luonne sosiaalisena prosessina. Tätä itsestä lähtevää prosessia jäsentävät kykyuskomukset, päämäärät, kontekstiuskomukset ja emootiot sekä näiden sisäiset merkityssuhteet. Voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: heikko katalyytti (disempowerment) johtaa heikkoon sitoutumiseen ja vahva katalyytti (empowerment) vahvaan sitoutumiseen. Neljännen premissin mukaan voimaantumisprosessi on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. Viimeisenä pääperiaatteena Siitosen mukaan on, voimaantumisen prosessiluonteisuus. Voimaantuneisuus ei ole vakaa ja pysyvä tila. Räsänen puolestaan (2006, 95) toteaa voimaantumisprosessin lähtökohtana olevan valtaistamistuminen ja havahtuminen. Myös Räsänen (2006, 34-35) on todennut edellytyksiä voimaantumiselle. Ihmisellä on riittävät psyykkiset ja fyysiset valmiudet, jotta hän kykenee tavoitteelliseen toimintaan ja päämäärien asettamiseen. Ihmisen tulee olla toimintakykyinen. Ympäristön tarjoamat edellytykset on oltava riittävät jotta ihminen voi suoriutua kulloisestakin tilanteesta ja hallita sen. Kyseessä ovat ympäristölliset edellytykset ja ulkoiset ehdot. On myös olennaista, että ihminen tahtoo muuttua ja toimia tilanteen edellyttämän tavoitteen suuntaisesti. Näin ollen hän on suuntautunut tulevaisuuteen. Kyseessä on havahtuminen muutokseen välttämättömyyteen ja olemassaolon ehtoihin. Ihmisellä tulee olla oikeaa tietoa jotta hän tietää miten saavuttaa haluttu lopputulos. Oppimisen oppiminen ja oman kehityksen hallitseminen ovat olennainen osa voimaantumisprosessia. Ihmisen tulisi olla tulkinnut asiat oikein ja näin ollen ymmärtää toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Voimaantumisprosessin kannalta on olennaista, että ihminen hallitsee käytännön taidot. Hän kykenee toimimaan taitojensa ja tietojensa mukaisesti. Hän osaa käyttää tietojaan ja kokemksiaan hyväksi prosessissa. Koska voimaantumisprosessin katsotaan olevan itsestä lähtevä prosessi, ihmisen tulisi kyetä

15 16 autonomiaan. Hänellä tulisi olla keinot, mahdollisuudet ja oikeudet arvioida elämäänsä. Tämän kautta hän kykenee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Nuoren tulee hallita keinot työskennellä itsensä kanssa mikä on yksi projektityöskentelyn tavoitteista. Näin voidaan olettaa, että projektityöntekijä antaa nuorelle voimaantumisprosessin välineitä. Sekä Siitosen (1999) että Räsäsen (2006) suuntaviivojen mukaan kyseessä on sosiaalinen prosessi. Prosessin onnistumiseksi nuoren tulisi saada sosiaalista tukea lähipiiristään. Ympäristön edellytykset antaa sosiaalista tukea voivat tutkimukseen osallistuvien nuorten kohdalla olla kyseenalaisia. Osa heistä kohtaa edelleen väkivaltaa perhesuhteissaan tutkimuksen aineistonkeruu vaiheessa. Opinnäytetyön tuloksissa on otettava huomioon tarkoin voimaantumisen prosessiluonne. Tilanteet vaihtelevat ja jokainen tutkimukseen osallistuva nuori on prosessissaan eri kohdassa. Ei myöskään tule olettaa että prosessi etenisi jokaisen kohdalla samalla tavalla. Pease (2002, , 144) esittää artikkelissaan kriittisen näkökulman voimaantumiseen ammattilaisten käyttämänä työmenetelmänä. Hän käsittelee voimakkaasti vallan ja vallankäytön näkökulmaa. Hän tarkentaa, että voimaton voimakas vastakkainasettelussa asetetaan asiakas epätasa-arvoiseen asemaan. Asiakkaan tulee ottaa vastuu itsestään, näin hän on voimakas suhteessa työntekijään. Tällöin voimaantuminen saadaan vaikuttamaan vallanvaihtoprosessilta, ei niinkään ihmisen oman hallinnantunteen kasvuna. Ammattilaiset ottavat helposti roolin määritellä milloin asiakkaan tulee voimaantua. Ongelma kehittyy, jos asiakkaan näkemys omasta tilastaan on erilainen. Tätä näkymystä vasten tutkimuksessa otetaan huomioon nuoren vaikuttamismahdollisuus ja lähtötilanne projektiasiakkuuden alkuvaiheessa. On myös huomioitava että nuorella ei ole vaikuttamismahdollisuuksia alaikäisenä välttämättä kaikkiin häntä ahdistaviin asioihin.

16 Voimaantumisprosessin onnistuminen Räsäsen ja Siitosen linjauksia vasten voidaan tehdä yhteenvetoa siitä, mitä tekijöitä tarvitaan voimaantumisprosessin onnistumiseksi. Ensimmäinen tekijä on, että nuoren tulee olla sekä fyysisesti että psyykkisesti toimintakykyinen. Voimaantumisprosessi vaatii sekä ulkopuolisen ohjaamaa että itsenäistä työskentelyä. Katalyyttiperiaatteen mukaan nuoren tulee olla sitoutunut prosessiin. Opinnäytetyössä merkitystä on sitoutumisella Nuoret Näkyviin projektiin. Voimaantuminen on subjektiivinen prosessi, joka vaati omakohtaista työskentelyä ja edellyttää sitoutumista. Motivaatiolla on voimaantumisprosessin kannalta suuri merkitys sen toimiessa kantavana voimana prosessin aikana. Takanen (2005, 49) on määritellyt Siitosen teoriaa mukaillen yksilötasolla nähtäviä voimaantumisen merkkejä. Voimaantunut yksilö ottaa vastuun omasta kehityksestään. Hänellä on halua ja kykyjä toimia tavalla, jonka kokee oikeaksi. Voimaantunut yksilö huolehtii omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan itse. Hän näkee yksilöllisiä mahdollisuuksia ja kykenee luomaan niitä. Voimaantuminen on muutosprosessi, jollaisena yksilö sen näkee ja tietoisesti osallistuu tähän muutokseen. Voimaantuminen on tunneenergiaa nostattava prosessi. Tämän johdosta voimaantumisen merkkinä Takasen mukaan voidaan pitää elämän ja oman toiminnan (työ/opiskelu) merkityksellisyyden tunnetta. Myös kyky asettaa itselleen päämääriä ja toimia niiden suuntaisesti on merkkinä yksilön voimaantumisesta. Voimaantumiseen kuuluu olennaisena usko tulevaisuuteen. Yksilö rakentaa uskoa tulevaisuuteen omien kykyjen ja vaikutusmahdollisuuksien kautta. (Takanen 2005, 49.)

17 18 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia perheväkivaltaa kokeneiden nuorten voimaannuttamiskokemuksia. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä kokemukset ovat vaikuttaneet voimaannuttavasti perheväkivaltaa kokeneen nuoren elämässä? 2. Mitkä kokemukset ensi- ja turvakodin asiakkuudessa ovat olleet voimaannuttavia? Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä haetaan vastausta siihen, millaiset tekijät ylipäätään nuoren elämässä ovat olleet voimaannuttavia. Kysymyksellä haetaan koko arkielämän kattavasta kuvasta pieniä olennaisia teemoja olettaen, että nuoren arkielämässä on voimaannuttavia tekijöitä. Toisessa kysymyksessä haetaan vastausta ensi- ja turvakodin asiakkuuden voimaannuttavaan vaikutukseen. Nuoret ovat tulleet asiakkuuteen ensi- ja turvakodin kautta ja osallistuneet Nuoret Näkyviin -projektiin. Nuoret Näkyviin -tutkimusja kehittämisprojektin tarkoituksena on ollut keskittyä väkivaltatyössä nuorten palveluiden kehittämiseen.

18 19 5 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyö toteuttettiin yhteistyössä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa vuonna Kevään aikana yhteistyössä rajattiin tutkimusaihe, tehtiin aineistonkeruuta koskeva suunnitelma sekä aikataulu opinnäytetyön etenemiselle. Aineisto kerättiin kesäkuussa 2008 ja se analysoitiin kesän ja alkusyksyn aikana. Opinnäytetyö on laadullinen koska sen tarkoituksena on tutkia nuorten kokemuksia. Laadullisen tutkimuksen kohteena on yleensä ihminen ja ihmisen maailma. Näitä voidaan tarkastella yhdessä elämismaailmana. Laadullinen tutkimus kohdistuu yksilön, yhteisön, arvotodellisuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yleisesti ihmisten välisten suhteiden merkityksien tutkimiseen. Merkitykset syntyvät ihmisten kautta. Tutkimuskohteet saavat lähtökohtansa ihmisten kokemusmaailmasta. (Varto 1992, ) 5.1 Aineiston keruumenetelmä Aineisto kerättiin haastattelemalla Nuoret Näkyviin kehittämisprojektiin osallistuneita nuoria. Opinnäytetyöntekijällä oli kokemusta haastatteluissa käsiteltävässä arkaluontoisesta aiheesta. Tämä mahdollisti aineiston keräämisen haastattelujen muodossa. Haastateltavia nuoria oli yhteensä kolme, kaksi tyttöä ja yksi poika ja he olivat iältään vuotta. Aiemmin halukkuutensa osallistua tutkimukseen ilmaissut tyttö perui haastattelun huoltajan luvasta huolimatta. Lupa tutkimukseen osallistumisesta pyydettiin nuoren huoltajalta koska kyseessä on alaikäinen henkilö. Ensin projektin työntekijät kysyivät nuoren halukkuutta osallistua haastatteluun häneltä itseltään. Tämän jälkeen he ottivat yhteyttä huoltajaan. Lupaa tutkimukseen osallistumisesta tiedusteltiin ensin suullisesti ja tämän jälkeen kirjallisesti (Liite 2) jolloin huoltaja on allekirjoittanut lupa-anomuksen. Lupa-anomuksessa kerrottiin kirjallisesti tutkimuksen tarkoitus. Opinnäytetyön tekijä sai työntekijöiltä haastateltavan etunimen sekä puhelinnumeron ja otti yhteyttä puhelimitse haastateltavaan nuoreen

19 20 varmistaakseen tämän halukkuuden osallistua tutkimukseen. Samassa yhteydessä keskusteltiin paikkavalinnasta ja haastattelun ajankohdasta. Teemahaastattelu on ollut tarkoituksenmukainen keskustelunomaisuudessaan ottaen huomioon tutkimusaiheen arkaluontoisuuden. Tarkoituksena oli saada nuori tuottamaan aineistoa hankalasta aiheesta vieraalle ihmiselle. Tiukasti strukturoiduilla kysymyksillä todennäköisyys tukahduttaa materiaalin tuottaminen on löyhää teemoitusta suurempi. Teemahaastattelussa haastattelun aihealueet oli kuitenkin ennalta määrätty joka tarpeen vaatiessa rajasi haastattelua. (Eskola&Vastamäki 2001.) Teemahaastattelun teemat haettiin osaltaan teoriasta ja alan kirjallisuudesta aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta hyväksikäyttäen (Liite 3). Kuitenkin ensimmäisen haastattelun jälkeen opinnäytetyöntekijä huomasi teemoituksessa puutteen jonka korjasi kahteen jälkimmäiseen haastatteluun. Haastattelusta puuttui kokonaan päihteet teema. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavan luvalla. Haastattelun paikan valinnassa käytettiin nuoren omaa valintaa. Koska kyseessä on arkaluontoinen aihe, tulee haastattelupaikan olla tuttu ja turvallinen nuorelle. Kuitenkaan paikan ei tule olla nuoren puhetta ohjaava. Kaikki haastattelut tehtiin Oulun Ensi- ja turvakodin tiloissa erillisessä työntekijän huoneessa. Ainoastaan yhden haastateltavan kohdalla tila oli toiminut projektityöskentelytilana. Näin voidaan olettaa että haastattelupaikka ei ole ollut liian ohjaava. Kuitenkin paikka oli tuttu ja oletettavasti nuorille turvallinen. 5.2 Aineiston käsittely ja analyysimentelmät Tutkimuksen aineisto litteroitiin kokonaisuudessaan jotta kaikki materiaali saatiin kerralla käyttöön. Aineisto analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä hakien keskeisimmät teemat tutkimuskysymyksiin. Käsiteltävä teema on arkaluontoinen ja kyseessä on traumaattinen kokemus. Vaikka haastattelun runkoa oli huolella mietitty ja teoriapohjaisesti teemoitettu, oli ennalta vaikea määritellä millaista aineistoa aiheesta saadaan. Analyysissä käytettiin

20 21 teoreettisia kytkentöjä apuna hahmottamaan kokonaisuutta. Ensin sisällönanalyysillä haettiin vastauksia ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Haettaessa vastausta siihen, mitkä kokemukset olivat olleet voimaannuttavia, käytettiin apuna suojaavien tekijöiden teoriaa. Teemat olivat nuoren omat ominaisuudet, perheen sisäiset tekijät ja ulkopuolisen verkoston toiminta. Tämän jälkeen haastattelut kuunneltiin toiseen kertaan. Toiseen analysointivaiheeseen otettiin käyttöön puhtaat litteroidut haastattelut joissa ei ollut merkintöjä aiemmasta työskentelystä. Tällä haluttiin välttää liian vahvat mieleyhtymät aiempaan työskentelyyn. Toisella haastatteluiden kuuntelu ja litterointien analysointi kerralla haettiin teemoja työskentelystä Nuoret Näkyviin projektissa. Mitkä kokemukset työskentelyssä olivat olleet voimaannuttavia. Tämän jälkeen tutkija alkoi analysoida aineistoa rinnakkain etsien yhtymäkohtia ja yhteyksiä sekä erilaisuuksia. Projektityöskentelystä esiin nousseet teemat olivat kuulluksi tuleminen, kotitilanteen selkeytyminen ja itsetunnon kohentuminen. 5.3 Luotettavuus Luotettavuutta voidaan arvioida mahdollisimman tarkalla kuvauksella tutkimuksen toteuttamisesta. Olennaisia ovat paikat, henkilöt ja tapahtumat ja niiden kuvaaminen. Aineiston tuottamiseen liittyvät tekijät, esimerkiksi haastattelutilanteet kuvattava selkeästi ja totuudenmukaisesti. Haastattelujen sujuminen, käytetty aika, mahdolliset virhetulkinnat tai häiriötekijät on syytä kertoa. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007, 227.) Opinnäytetyön toteutus on pyritty kuvaamaan selkeästi. Mahdollisesti tutkimuksen tekemiseen vaikuttaneet häiriötekijät ja prosessissa huomatut epäkohdat on kuvattu opinnäytetyön tekijän ne tiedostaessa. Aineiston kerääminen on esitetty kohta kohdalta ottaen huomioon haastateltavien tunnistamattomuuden ja säilyttäen eettisesti hyvän otteen raportoinnissa. Raportoinnissa opinnäytetyön tekijä on todennut haastaavaksi pienten merkityksellisten asioiden huomioimisen. Kuvauksessa on pyritty loogisuuteen ja johdonmukaisuuteen. Loogisuuden ja johdonmukaisuuden säilyttäminen on ollut opinnäytetyön tekijälle vaikeaa. Opinnäytetyön edetessä tämä kuitenkin on parantunut.

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Piirrä sukupuuhun lapsuuden perheesi. Kirjaa myös sisarustesi syntymävuodet, perhesuhteet ja asuinpaikat. Kotitehtävä 3 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo keitä perheeseesi ja sukuusi kuuluu. Sukupuuhun voidaan

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot