Kuinka päästä lapsen kartalle lastensuojelussa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka päästä lapsen kartalle lastensuojelussa?"

Transkriptio

1 Lto, Kehityspsykologi Christine Välivaara Kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Niilo Mäki Bulletin, Oppimisvaikeuksien erityislehti n:o 3/2006 l Kuinka päästä lapsen kartalle lastensuojelussa? - lapsilähtöisiä lähestymistapoja vakaviin asioihin Pian tiedettiin pikkukaupungissa yleisesti, että Huvikummussa asui 9-vuotias tyttölapsi ypöyksin. Kaupungin setien ja tätien mielestä se ei ollenkaan käynyt päinsä. Pitihän kaikilla lapsilla olla joku, joka nuhteli ja neuvoi heitä, ja kaikkien lasten piti käydä koulua ja oppia kertotaulu. Ja siksi tädit ja sedät määräsivät, että Huvikummun tyttö täytyi heti panna lastenkotiin - Minulla on jo paikka lastenkodissa, sanoi Peppi - Mitä, onko asia jo järjestyksessä? kysyi toinen poliisi - Missä se lastenkoti on? - Täällä, Peppi sanoi ylpeästi. Minä olen lapsi ja tämä on minun kotini, siis lastenkoti. Ja tilaa minulla on täällä kylliksi. - Lindgren: Peppi Pitkätossun tarina Mitä on lapsilähtöisyys lastensuojelussa? Jotta lastensuojelussa olisi tilaa auttamiselle, on ensin oltava tilaa lapsen kertomukselle ja kokemukselle. Lasten ajattelun raikkaus lyö meidät pienen ihmisen äärelle pysähtyneet, kaikkitietävät Rissasen tädit usein ällikällä. Tasavertainen kohtaaminen edellyttää lapsen kanssa työskenteleviltä kykyä heittäytyä pois tietäjän roolista ja alkaa itse oppijaksi. Tarvitaan taitoa virittäytyä lapsen aaltopituudelle, rakentaa luottamusta sekä turvallista kertomisen tilaa. Norjalaisen psykiatrin Tom Andersenin (2006) sanoin; on edettävä hitaasti, täytyy ensin kuulla voidakseen puhua. Jos vain kyselee, ei opi toisesta mitään. Tiukassa ennakkosuunnitelmassa ja omalla kartalla pysytellessään aikuinen rajoittaa mahdollisuuksia löytää ymmärrystä ja ratkaisuja lapsen tilanteeseen. Lapsen kertomisen tavat ovat usein toiminnallisia, ilmeitä, eleitä ja leikkiä hyödyntäviä. Lapsen ilmaisussa puheen rooli on pienempi kuin aikuisten kanssa työskenneltäessä. Kuulemisen lisäksi aikuisen onkin osattava myös nähdä ja aistia. Työskentelyä lastensuojelussa on Suomessa perinteisesti leimannut aikuislähtöisyys. Lapsi on jäänyt sivurooliin työntekijöiden keskittyessä työskentelemään aikuisten ongelmien kanssa (mm.hurtig 2003). Lastensuojelulaki ja YK:n lastenoikeuksien julistus korostavat kuitenkin lapsen oikeutta osallisuuteen ja päärooliin lastensuojelussa. Uusi lapsuustutkimus on herätellyt huomaamaan lapsen sivuuttamisen haitat ja trauma- ja kiintymyssuhdetutkimus lapsen kanssa työskentelyn merkityksellisyyden (Bardy 2001, Eskonen 2005, Hurtig 2003, Oranen 2001, Pösö 2004, Sinkkonen & Kalland 2001). Viimeaikaisissa lastensuojelun kehittämishankkeissa ja projekteissa on pyritty lisäämään suunnitelmallisuutta lastensuojeluun ja työtä on mallinnettu. (Bardy & Känkänen 2005, Ervast ja Tulensalo 2006, Inkinen & Söderblom 2005, Möller 2005, Oranen 2001, Taitto 2002, Välivaara 2003, 2006). Mallintaminen ja uudet työmenetelmät ovat 1

2 olleet ohjaamassa ja rohkaisemassa ammattilaisia suoraan työskentelyyn lapsen kanssa. Lapsilähtöisyys on ollut edesauttamassa lapsia saamaan kokemuksensa paremmin kuuluville. Lapsinäkökulma on nousemassa keskiöön myös vanhempien kanssa työskenneltäessä. Lapsilähtöisyys mielletään käytännöissä monin eri tavoin. Lapsikeskeiseksi tai lapsilähtöisiksi nimetyt käytännöt saattavat lastensuojelun kentällä saada hyvinkin aikuislähtöisiä ilmenemismuotoja. Tässä artikkelissa lapsilähtöisellä työskentelyllä ymmärretään suoraa työskentelyä lapsen kanssa, hänen intressinsä, toiveensa ja kehitystasonsa huomioiden. Lapsi nähdään aktiivisena ja osaavana yksilönä, joka rakentaa omaa ymmärrystään elämästä ja maailmasta aikuisen tuella ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsi on aikuiseen nähden tasa-arvoinen toimija, joka osallistuu ja tekee päätöksiä. Lapsi ei ole irrallaan perheestään. Lapsilähtöinen työskentely vanhempien kanssa merkitsee perheen pulmien käsittelyä siinä valossa, kun ne lapsen näkökulmasta näyttäytyvät. Lapsilähtöisen työskentelyn 10 periaatetta voidaan lastensuojelussa määritellä seuraavasti: 1. Työskentelyn lähtökohtana on lapsi Lapsen halukkuus osallistua työskentelyyn sekä teemat, joita hän haluaa käsitellä ohjaavat tapaamista. Työskentely huomio lapsen yksilölliset ominaisuudet ja kehitystason. Lasta ei voi pakottaa yhteistyöhön, hänellä on myös oikeus olla osallistumatta. Hänellä on kuitenkin oikeus saada tietoa siitä, miten lastensuojelu toimii ja auttaa lasta. Lapsinäkökulma on lähtökohtana myös vanhempien kanssa työskennellessä (Ervast & Tulensalo 2006, Möller 2005). 2. Työntekijältä edellytetään kykyä itsereflektioon Itsereflektio liittyy työntekijän kykyyn arvioida ja kehittää omaa työskentelyään. Työntekijän tulisi myös olla tietoinen omasta elämäntarinastaan ja olla kosketuksessa omiin tunteisiinsa. Lapsen kanssa työskentely synnyttää aikuisissa tunteita, jotka voivat vaikuttaa tapaan, jolla hän lasta kohtaa. Se, mitä aikuinen odottaa kuulevansa tai ei haluaisi kuulla vaikuttaa siihen, mitä lapsi haluaa ja voi kertoa. 3. Työskentelyn tulee olla eettisesti kestävää Lapsella on oikeus tietää, miksi hänen kanssa työskennellään. Hänen on saatava kokea, että työskentely on mielekästä ja merkityksellistä myös hänelle itselleen. Lapsi ei ole väline perheen tilanteen urkkimiseen. Häntä ei saa manipuloida tiedonhankintatarkoituksessa. Lasten kanssa työskenneltäessä on huolehdittava siitä, että lasta ei petetä, häpäistä eikä häntä käytetä aseena (Hurtig 2003, Möller 2005). Lapsen turvallisuudesta on huolehdittava. Työntekijän on tiedostettava, että lapsen voimavaraistamisesta on huolehdittava ennen kuin käydään käsittelemään kipeitä asioita. Työskentely tulee päättää myönteisiin ja voimaannuttaviin näkökulmiin. 4. Suunnitelmallisuus ehkäisee sattumanvaraisuutta Työskentely lapsen kanssa edellyttää ennakkosuunnittelua, struktuuria, joka joustaa tilanteen mukaan. Joustavuus merkitsee sitä, että lapsi tulee kuulluksi itsenään, ei suunnitelman mukaisten asioiden rajaamissa kehyksissä (Kinos 2002). Lapsella on oikeus asettaa omia tavoitteita työskentelylle. Työntekijä on tietoinen siitä, mitä työskentelyllä tavoitellaan ja miten tavoitteisiin pyritään. 5. Konstruktiivisuus arvostaa lasta tasa-arvoisena toimijana Lapsilähtöisessä työskentelyssä aikuinen heittää tietäjän viitan harteiltaan. Lapsi rakentaa itse ymmärrystään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa aiempien kokemustensa pohjalta. Tieto, jonka varassa lapsi ymmärrystään rakentaa on muuttuvaa ja suhteellista (Kinos 2002). Lapsilähtöinen työskentely on yhteistoimintaa ja jatkuvaa edestakaista liikettä lapsen ja aikuisen maailman välillä. Lapsi tarvitsee aikuista kanssakulkijaksi luomaan mahdollisuuksia ja ympäristöjä ymmärryksen ja merkityksen annon pohjaksi. Aikuisen velvollisuus on toimia lapsen kertomisen mahdollistajana. Aikuisen myönteinen, hyväksyvä, spontaani ja utelias suhtautuminen 2

3 lapseen sekä onnistumisen tunteen välittäminen lapselle ovat kohtaamisen kulmakiviä (Hughes 2006, Andersson 2006). 6. Voimavaralähtöisyys on edellytys pulmien puimiselle Lastensuojelun piirissä lasten tarinat ovat usein kielteisten tapahtumien täyteisiä ja raskaiden tunteiden värittämiä. Lapsella on myös vaihtoehtoisia tarinoita elämästään, hyviä hetkiä, jotka helposti hukkuvat vallitsevan ongelmatarinan alle (Morgan 2005). Lapsilähtöisen työskentelyn tulee tukea lasta ja auttaa häntä löytämään voimavaroja itsestään ja ympäriltään. 7. Dialogisuus rakentaa yhteisen ymmärryksen Voidakseen puhua lapsen kanssa on ensin kuultava ja ymmärrettävä, mitä lapsella on sanottavaa. Ymmärrys rakentuu vuorovaikutuksessa. Dialogisuus perustuu moniäänisyyteen; erilaiset ajatukset, olettamukset ja merkitykset hyväksytään ja tehdään ymmärrettäviksi (Seikkula & Arnkill 2005). Dialogissa lapsi ja aikuinen voivat yhdessä ääneen tarkastella ja ihmetellä elämän ilmiöitä. Näin voi syntyä uusia oivalluksia, ymmärrystä, mitä kummallakaan osapuolella ei ollut alussa. 8. Kontekstitietoisuus lapsi on osa perhettä ja kulttuuria Lapsilähtöisyyteen sisältyy näkemys, että lapsi on osa perhettä. Työskentely vanhempien ja muiden lapsen läheisten kanssa on osa lapsen kanssa työskentelyä. Lapsen verkostot ja läheiset ovat voimavara ja pulmia tulee ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Lapsen kokemus tehdään näkyväksi lasta kunnioittaen. 9. Tilannesidonnaisuus lapsilähtöinen toimintaympäristö Tilannetekijät vaikuttavat lapsen tapaan tuottaa kertomusta elämästään. Lapsen kehitystason mukaiset menetelmät ja välineet sekä houkuttava toimintaympäristö rentouttavat lasta ja virittävät häntä työskentelyyn. Toiminnallisia menetelmiä hyödyntämällä lapsia voi auttaa nimeämään tunteitaan, tuottamaan tarinaa elämästään sekä samalla lisäämään itseymmärrystään. 10. Dokumentointi ilman tulkintaa Lapsen tuottaman tiedon dokumentoinnissa tulee pidättäytyä tulkinnoilta. Lapsi kertoo tarinaa, jota aikuinen ei ole ennen kuullut. Lapsen tuottama tieto tulee kirjata ylös sellaisenaan. Hyviä apuvälineitä tiedon kokoamisessa ovat mm. nauhoitus, videointi, valokuvaus, havainnointi, lasten piirrokset ja niihin liittyvät kertomukset. Näitä analysoimalla aikuiset saavat tietoa lasten ajatuksista, kiinnostuksen kohteista, huolista. Aikuisilta edellytetään herkkyyttä havainnoida ja kuulla lapsen viestiä sekä dokumentoida lapsen tuottama tieto autenttisena ilman tulkintaa tai manipulointia. Lapsen tarinalla ja minäkuvalla on yhteys Narratiivisessa (tuttavallisemmin tarinallisessa tai kerronnallisessa) lähestymistavassa nähdään, että ihminen luo kertomuksia ja tarinoita tuodakseen elämäänsä järjestystä ja löytääkseen merkityksen kokemalleen. Psyykkisen terveyden kannalta on tärkeää, että ihminen kykenee muodostamaan yhtenäisen kertomuksen oman elämänsä henkilökohtaisesti tärkeistä kokemuksista. Tarinoiden voidaan nähdä kuvastavan sitä, millaisena ihminen itsensä kokee, sitä kuka hän on. Australialaisen perheterapeutin Alice Morganin (2006) mukaan kertomalla ihminen punoo tapahtumia toisiinsa ja muodostaa lopulta yhtenäisen elämäntarinan. Elämän kuluessa ihmisen kokemukset saavat jatkuvasti uudenlaisia merkityksiä. Monen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen tarina elämästään on hajallaan kuin kasa filminpätkiä palastellusta filmistä. Oma minä ja tulevaisuus näyttäytyy epämääräisenä ja arvaamattomana. Lastensuojelussa viranomaisilla on valtaa määritellä lapsen ja perheen elämään liittyviä asioita. Viranomaiset tulevat valitettavan usein tehneeksi asiakkaistaan ohuita, ongelmalähtöisiä kuvauksia. Kuvaukset leimaavat 3

4 helposti asiakkaan ja jättävät vain vähän tilaa asiakkaan elämän moninaisuudelle ja ristiriitaisuudelle ja hämärtävät muita tapahtumiin liittyviä merkityksiä. Vaikeissa perheolosuhteissa elävät lapset saavat usein ympäristöstään monenlaista vahvistusta huonommuudelleen. Ohuista ja leimaavista kuvauksista syntyy ongelmien kyllästämä tarina (Morgan 2006). Se saa ihmisen kokemaan itsensä pahaksi ja arvottomaksi. Kerran tähän johtopäätökseen päätynyt lapsi hakee jatkuvasti todistusaineistoa omalle arvottomuudelleen. Ongelmatarinan vahvistuessa siitä tulee lapsen elämän hallitseva tarina, joka peittää alleen tämän kyvykkyyden, taidot ja elämänkokemuksen eli itsetunnon ja elämänhallinnan voimavaratekijät. Elämästä ja ihmissuhteista on olemassa yhtä aikaisesti useita tarinoita. Tarinat voidaan hahmottaa hallitsevina ja vaihtoehtoisina tarinoina, jotka vaikuttavat kertojan menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen ja muovaavat voimakkaasti elämää (mm. Morgan 2006). Lapsi, jonka hallitseva kertomus elämästään on täynnä haavoittavia kokemuksia voi olla sokea myönteisille tarinoille, niille hyville hetkille, joita jokaisen ihmisen elämässä on. Tarinallisissa työtavoissa halutaan ihmisiä auttaa murtautumaan ulos kohtaamiensa ongelmien vaikutuksista etsimällä vaihtoehtoisia tarinoita. Niiden avulla ihmiset luovat sekä uusia kuvia itsestään että uusia mahdollisuuksia toimia suhteessa toisiin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Vaihtoehtoiset tarinat voivat vähentää ongelmien vaikutuksia ja luoda elämisen mahdollisuuksia samalla tavoin kuin ohuet kuvaukset ja johtopäätökset voivat ylläpitää ongelmia. Alice Morgan Narratiivisesti suuntautuneet perheterapeutit ovat kiinnostuneita tarinoista, joita lapset kertovat elämästään ja ihmissuhteistaan sekä tarinoiden vaikutuksista, merkityksistä ja yhteyksistä, joissa tarinat ovat syntyneet. Terapeutit työskentelevät lasten kanssa tuodakseen esille ja syventääkseen tarinoita, jotka eivät tue ongelmia. He etsivät keinoja kuvata vaihtoehtoisia tarinoita mahdollisimman rikkaasti ja yksityiskohtaisesti. Tarinat pyritään nivomaan yhteen muiden ihmisten tarinoiden kanssa (Morgan 2006). Terapeutit kuuntelevat lapsen kuvausta ongelmastaan ja auttavat häntä antamaan pulmalle nimen. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että ihminen saa itse nimetä pulmansa. Ulkoistavissa keskusteluissa ongelma siirretään ihmisen sisältä hänen ulkopuolelleen, jotta sitä päästäisiin tarkastelemaan turvallisen välimatkan päästä (White 2006). Vertauskuvat auttavat lasta tarkastelemaan sisäistä maailmaansa välimatkan päästä, ulkopuolisen silmin. Kertominen on ensimmäinen askel ihmisen oman elämän muokkaamisessa. Kertoja tarvitsee kiinnostunutta kuulijaa. Aikuinen on vastaanottaja ja todistaja, joka kuulee lapsen tarinan ja vahvistaa kuulemansa. Amerikkalainen psykoterapeutti Harlene Andersson (2006) kuvaa lapsen kokemusmaailmaa tarinapallona, jota aikuinen haluaa tutkia uteliaana oppijana. Pallo pysyy lapsen kädessä, vaikka sitä yhdessä tutkitaankin. Toiminnallisuuden, leikin ja tarinallisuuden soveltaminen on mahdollista myös terapiatyön ulkopuolella lastensuojelun eri toimintaympäristöissä. Lapsia ja perheitä työssään kohtaavat voivat hyödyntää leikinomaista työtapaa oman ammattinsa orientaatioperustasta, osaamisesta ja tavoitteista käsin. Narratiiviseen perheterapiaan pohjautuvan Tejping- vuorovaikutusleikin käyttö lasten pulmatilanteiden käsittelyyn päivähoidossa, koulussa tai sosiaalityössä ei edellytä työntekijältä terapeutin valmiuksia. Tejping- leikki siltana lapsen kokemusmaailmaan Leikki on lapselle ominainen tapa ilmaista itseään, harjoitella erilaisia rooleja ja tutkia ympärillään olevia ilmiöitä. Lapselle leikki on ymmärryksen väline. Norjalainen psykologi, 4

5 Martin Soltvedt, on kehittänyt leikkiin perustuvan lapsilähtöisen metodin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn (Soltvedt 2005). Tejping eli teippaaminen on työskentelymenetelmä, jota hyödynnetään Norjassa, Ruotsissa ja nyt myös jo vähän Suomessakin lastensuojelun sosiaalityössä sekä lasten ja aikuisten psykoterapiassa. Menetelmä on saanut nimensä ilmaisun apuvälineinä käytettävistä teipistä, nukeista ja pikkuesineistä. Tejping menetelmän teoreettinen viitekehys nojaa kehityspsykologiseen tietoon lapsen kehityksestä, lapsilähtöisen perheterapian näkemyksiin, psykodraamaan sekä narratiiviseen perheterapiaan. Tejpingin päämääränä on vuoropuhelun synnyttäminen lapsen kanssa leikin avulla. Työskentelyn avulla aikuinen pyrkii pääsemään lapsen kartalle ymmärtämään lapsen kokemusmaailmaa. Työskentely tapahtuu näyttämöillä, jotka lapsi saa teipata pöytään. Näyttämöiksi voi muodostua tilanteesta riippuen esim. koti, luokka, päiväkoti tai oma huone. Alustana voi toimia kirjoitusalusta tai hiekkalaatikko. Tejpingissä lapsi havainnollistaa pienten maalattujen puunukkien avulla esimerkiksi perheenjäseniään, verkostoaan, akuutteja ristiriitatilanteita, tunteitaan, askarruttavia asioita tai häntä haavoittaneita kokemuksia. Kuvat 1 ja 2 Tejping materiaaliin kuuluu 20 puuhahmoa, eri ikäisiä, eri näköisiä, kumpaakin sukupuolta edustavia nukkeja sekä valkoinen teippirulla. Oheismateriaalina voi käyttää pikkuesineitä esim. puita, taloja, eläimiä. Alustaksi sopii tarjotin tai hiekkalaatikko. Työntekijä voi ottaa osaa vuorovaikutusleikkiin häntä itseään esittävän, alter ego nukkensa avulla. Nukkensa avulla työntekijä houkuttelee lasta vuoropuheluun, luomaan kertomuksia ja löytämään rakentavampaa vuorovaikutusta näyttämöllä olevien henkilöhahmojen välille. Puuhahmojen avulla pyritään luomaan lapselle kertomisen tilaa, jossa ongelma tulee näkyväksi ja havainnollistetuksi. Ulkoistaminen auttaa omaksumaan kevyemmän, mutta silti tehokkaan lähestymistavan ongelmiin. Syntyneen välimatkan ja pulmien ulkoistamisen avulla lapsen tai perheen ja työntekijän on helpompi rakentaa yhteistä ymmärrystä ja löytää ratkaisuja lukkiutuneisiin tilanteisiin. (Nilsson& Nilsson-Sjölin 2005, Välivaara 2005) Lapsen elämäntilanteen kartoittaminen nukkeleikin avulla Tejpingiä voidaan siis käyttää sekä ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden että lasten ongelmien kuvantamiseen ja ratkomiseen. Sen avulla voidaan havainnollistaa konkreettisia ristiriitatilanteiden sekä tunnetason pulmia. Lapsilähtöisen työtavan avulla voi lähestyä vaikeita teemoja ja löytää ratkaisuja sekä konkreettisella että symbolisella tasolla. Leikki täydentää keskustelua, helpottaa lasta tuottamaan kertomusta, kuvaamaan ongelmaa tai tutkimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja pulmaan. Leikki auttaa lasta ottamaan etäisyyttä ristiriitatilanteisiin ja niiden synnyttämiin tunteisiin.(nilsson & Sjölin- Nilsson 2005) Tejpingin avulla voidaan myös havainnollistaa lasten verkostoja, elämän historiaa sekä kuulla lapsen näkemyksiä kokemastaan. Lapsen pöydälle tai hiekkalaatikkoon rakentama näyttämö antaa työntekijälle kuvan tilanteesta, johon on mahdollisuus yhdessä etsiä ja kokeilla erilaisia 5

6 vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja. Menetelmällä voidaan tehdä näkyväksi ja käsitellä vaikkapa päiväkodissa syntynyttä ristiriitatilannetta. Pienryhmässä voidaan rakentaa arkisia pulmatilanteita, johon lapsiryhmä voi yhdessä lähteä etsimään ratkaisuvaihtoehtoja. 1. Työskentelyn aloitus Ennen vuorovaikutusleikkiin ryhtymistä lapsen kanssa on syytä tehdä muutamia ennakkovalmisteluja. Lapsen vanhemmille tulee selvittää etukäteen, mitä asioita lapsen kanssa aiotaan käsitellä. Myös lapsen on saatava tietää, miksi hänen kanssaan työskennellään. Jos vanhempi on mukana seuraamassa dialogia, on hänellä hyvä olla oma työntekijänsä. Vanhemman ja lapsen oman työntekijän kannattaa sopia työnjaostaan ennakkoon. Aloituksessa kannattaa varata riittävästi aikaa kontaktin luomiseen lapseen. Aluksi työntekijät esittäytyvät ja kertovat, mitä tänään tullaan tekemään. Keskustelun tarkoitus ja rajaus selitetään niin, että lapsi ymmärtää. Tutustutaan yhdessä tilaan ja välineistöön. Tejping- vuoropuhelussa lähdetään liikkeelle vallitsevasta hetkestä. Työskentelyn voi aloittaa teippaamalla alustaan työntekijän työpaikan ja asettamalla oma nukke sinne. Samalla annetaan lapselle malli työskentelystä ja kumarrutaan pöydän yli ja liikutellaan omaa hahmoa. Katse pysyy nukeissa ja pöydässä. Muuten helposti nojaudutaan taaksepäin ja aletaan puhua nukkejen yli perinteiseen tapaan. Aikuisen aktiivisuus lisää myös lapsen aktiivisuutta. Lapsen aloitteita kannattaa seurata ja antaa lapsen liikuttaa nukkeja haluamallaan tavalla. Hänet voi välillä palauttaa sivujuonteilta takaisin käsiteltävään asiaan. 2. Lapsen tärkeiden ihmissuhteiden tarkastelu - verkostokartta Anna lapsen valita itselleen hahmo ja nukkeja kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat hänelle tärkeitä tai joiden kanssa hän on asunut. Pyydä lasta asettamaan nuket alustalle teipattuihin neliöihin, taloihin tai huoneisiin. Anna lapselle ohje seuraavaan tapaan: Valitse itsellesi hahmo ja aseta se tähän pöydälle alustalle on teipattu neliskulmainen alue näyttämöksi. - arempien tai pienempien lasten kanssa voi aloittaa esim. kysymällä: Mikä näistä voisi olla sinun talosi? - työntekijä voi laittaa malliksi esim. oman hahmonsa ja talon esittämään työpaikkaansa Ajattele nyt ihmisiä, jotka ovat tärkeitä sinulle ihmisiä joiden kanssa asut tai olet asunut, sukulaisia, kavereita, paras kaveri, opettaja, naapuri tai vaikkapa lemmikkieläin - lapsi saa sitä mukaa valita hahmot ihmisille asettaa ne paikoille, joita merkitään taloilla/ tai teippaamalla alue - Jatkokysymyksiä voi asettaa sen mukaan, mitä työskentelyllä tavoitellaan. Kuka lohduttaa sinua, kun sinulla on ongelmia tai olet surullinen Voitko näyttää, miten päivä sujuu kun olet kotona äidin luona Lapsi perheessä, jossa on alkoholiongelma. Kartoitin lapsen elämäntilannetta osana lastensuojelun tarpeen alkuarviointia. Toisella tapaamiselle tutkiskelimme lapsen verkostoja ja sitä, miten hän kokee perheensä. Kuulumisten vaihdon ja virittäytymisen jälkeen aloitimme työskentelyn. Valitsin alustalle alkajaisiksi itseäni kuvaavan nuken ja teippasin alustalle työpaikkani, jonne asetin nukkeni. Kerroin nuken kautta itsestäni ja työstäni. Seuraavaksi siirsin nuken 6

7 autoon ja ajoin tapaamaan tyttöä alustalle teipattuun päiväkotiin. Kuva 4 Lapsen verkostokartta Pyysin 6-vuotiasta valitsemaan nuken kuvaamaan itseään ja asettamaan hänet kotiin, jota kuvaamaan yhdessä teippasimme ison suorakulmion. Sen jälkeen pyysin häntä valitsemaan nukkeja kuvaamaan hänen perheenjäseniään sekä muita tärkeitä ihmisiä. Tyttö teippasi kotiin huoneita ja asetteli niihin hahmoja. Leikin myötä hän kertoi tärkeistä ihmisistään ja eläimistään. Ilmeni, että vaikka ympärillä oli näennäisesti paljon ihmisiä, olivat ihmissuhteet etäisiä. Lapsi kertoi olevansa paljon yksin ja pelkäävänsä. Kukaan ei lohduta, kun pelottaa yöllä ja äiti ei ole kotona, lapsi totesi. Lapselle oli osittain epäselvää, kuka kuului perheeseen tai sukuun ja kuka oli perhetuttu. Alkoholi näytteli isoa roolia perheessä ja kaikki perheen jäsenet elivät lapsen leikissä omaa elämäänsä. Sijoitettujen lasten perhesuhteet. Sijoitettujen lasten vertaisryhmässä annoin 7-10 vuotiaiden lasten esitellä perheensä yksi kerrallaan ryhmälle puunukkien avulla. Lapset innostuivat tehtävän annosta. Perheen ympärille teipattiin alustaan neliö kuvaamaan kotia. Kaikkien lasten näyttämölle rakentui vähintään kaksi kotia, syntymäkoti tai isän ja äidin koti sekä sijaisperhe. Rakentaessaan perhekuvaansa lapset samalla kertoivat tarinaa perheistään ja elämästään kahden perheen välillä. Osa toi esiin syyn, miksi ei voinut asua syntymäkodissaan. Perhekuvaukset yhdistivät lapsia. Lapset kommentoivat toistensa leikkiä. Eräs lapsista teki ääneen havainnon, että he kaikki elivät näköjään eri perheissä, mihin olivat syntyneet. Jokaisessa syntymäperheessä oli alkoholiongelma. Lapsille havainnollistui vertaisuus ja se, että muillakin on ollut samantyyppisiä kokemuksia kuin heillä itsellään. 3. Lapsen elämänpolun havainnollistaminen Pyydä lasta teippaamaan/ teipatkaa yhdessä paikat (tai asetelkaa pikku-taloja alustalle), joissa hän on asunut. Käy paikkoja läpi lapsen kanssa. Voit antaa vaikkapa seuraavanlaisen ohjeen: Voitko näyttää minulle, miten sinä asut. Asutko omakotitalossa vai kerrostalossa? Näytä, mitä teippaamisella tarkoitetaan. Aloita tekemällä seinät: kuinka suuri talosi/ huoneesi on? Auta lasta luomaan talo tai asunto, olemassa olevat huoneet. Lapsi saa merkitä esim. ovet, ikkunat ja sisustuksen Katsotaanpa, missä sinun huoneesi ovi on. Missä on sänkysi? Kenen kanssa asut hahmot valitaan ja asetetaan asunnon eri huoneisiin Autetaan teippaamaan lapsen elämän muita tärkeitä paikkoja Voitko näyttää minulle nyt, missä isä asuu? Missä on koulu?. Nämä teipataan esiin tai niitä merkittään rakennuksella ja laitetaan ihmiset viereen Eräs elämänpolku. Sijaisäiti teki perheeseensä pienenä sijoitetun, nyt jo ekaluokkalaisen lapsen kanssa sukupuuta. Lapsen äiti oli kuollut alkoholin väärinkäyttöön ja kontakti isään oli etäinen. Sijaisäiti pohti, kuinka käsitellä turvallisesti ja äitisuhdetta vaurioittamatta rosoista elämäntarinaa ja vaikeita teemoja lapsen kanssa. Kumppanukset päätyivät Tejpingin avulla tutkimaan paikkoja, joissa lapsi oli elämänsä varrella asunut. Innostuneena lapsi teippasi pitkälle paperille elämänsä tärkeät paikat: syntymäkoti-turvakoti-sairaala-lastenkoti-sijaiskoti. Hän halusi ottaa leikkiin mukaan geelikynät kuvaamaan tärkeitä ihmisiä eri paikoissa. Sijaisäiti sai kuulla tarinoita sairaalasta ja lastenkodista, joita ennen ei ollut kuullut. Leikkiä jatkettiin viikkoja. Lapsi huokaili elämänpolun monimutkaisuutta ja hänen ehdotuksestaan kynät vaihtuivat nukkekodin nukkeihin ja kalusteisiin. Alkoi kiihkeä leikki, jossa lapsi kävi läpi elämäänsä syntymäkodissa. Lapsi otti äidin roolin, joka oli topakka ja siisti vaikka äiti oli oikeesti kyllä erilainen, kuten lapsi totesi. Välillä vierailtiin turvakodissa, jossa lapsi 7

8 sosiaalityöntekijän roolissa haastatteli äitiä, jonka rooli annettiin nyt sijaisäidille: - Oletko sinä juonut alkoholia? Montako pulloa? Onko siellä sujunut hyvin siellä teidän kotona? Milloin viimeksi joit alkoholia? Silloin kun joit, muistitko hoitaa lasta? Saunan lämmössä viikkoja jatkunut innostunut leikki eteni keskusteluun siitä, mitä äidin alkoholikäyttö tekee vauvalle. Leikki herätti lapsessa kysymyksiä ja niiden myötä vähitellen edettiin, lasta kannatellen puhumaan siitä, mistä hänen vaikeutensa kirjoittamisessa sekä lukuisat leikkaukset ovat johtuneet. Niillä ongelmilla on hieno nimikin FAE- oireyhtymä. Leikkivuoropuhelu jatkuu edelleen. (Anon. 2006) 4. Kokemuksen tai tilanteen havainnollistaminen leikin avulla Aloita dialogi ensin jostain myönteisestä kokemuksesta tai mukavasta tilanteesta. Tee lapselle selväksi, että hänellä on vanhempien lupa kertoa myös vaikeista asioista ja tapahtumista. Lämmittelyvaihe voi joskus kestää pitkään lähestyttäessä emotionaalisesti latautunutta asiaa. Voit auttaa kysymällä esimerkiksi: Voitko näyttää, miten päiväsi sujuu, kun olet kotona? Ulkoinen ristiriitatilanne Selitä lapselle, että tutkitte yhdessä tarkemmin tilannetta, jossa lapsi tuntee itsensä huonosti kohdelluksi tai uhatuksi. Mikäli perhe on läsnä kerro, että tutkitte tarkemmin tilannetta, jossa perheen jäsenillä on tapana joutua ristiriitoihin toistensa kanssa. Pyydä lasta teippaamaan tapahtumapaikka sekä valitsemaan itselleen hahmo. Myös perheen jäsenet saavat valita itselleen hahmot. Anna lapsen asettaa hahmot paikoilleen ko. tilanteeseen. Pyydä lasta näyttämään, kuinka tilanne alkoi ja eteni. Hän saa liikutella nukkeja tuottamansa kertomuksen mukaisesti. Voit tehdä kysymyksiä myös vanhemmille. Lapselle: - Katsotaanpa vähän tarkemmin tätä tilannetta, jossa sinua pelottaa. - Voitko ensin teipin avulla näyttää, miltä paikka näyttää (koulupiha, sairaala, olohuone), niin voin ymmärtää paremmin - Valitse itsellesi hahmo, joka sopii sinulle - Valitse hahmo kaikille niille, jotka olivat mukana tilanteessa. Laittakaa henkilöt niille paikoille, missä he olivat. Kuka oli lähimpänä? Kuka kauimpana? - Nyt voimme lähteä katsomaan, mitä tapahtui. Näytä, kuinka se alkoi. - Mitä sitten tapahtui? Poika, jonka vanhemmat olivat eronneet. Opettaja halusi lasten esittelevän itsensä ja perheensä luokan edessä lukuvuoden aluksi. Pieni poika kieltäytyi toistuvasti esittelemästä itseään. Tilanne muodostui lapselle niin suureksi kynnykseksi, että kouluun meno alkoi pelottaa. Koulukuraattori lähti työstämään asiaa lapsen kanssa vuorovaikutusleikin avulla. Kävi ilmi, että lapsen vanhemmat olivat eronneet eikä lapsi halunnut kertoa sitä muille. Eroon liittyi ikäviä tilanteita kotona ja se hävetti lasta. Kuraattori kävi keskustelua lapsen kanssa erosta. Leikin avulla harjoiteltiin tilannetta luokan edessä erilaisine vaihtoehtotarinoineen ja tutkittiin luokan reaktioita. Lapsi tarvitsi kokemuksistaan tarinan, jonka voisi luokkatovereilleen kasvojaan menettämättä kertoa. Leikin avulla häpeä hellitti ja lapselle löytyi turvallinen tapa kertoa perheestään. Sisäinen ristiriita Työntekijä teippaa pöydälle huoneen kuvaamaan ihmisen mielen sisäistä tilaa. Asiakas saa valita itseään kuvaavan hahmon ja asettaa sen tilaan. Pyydä valitsemaan nukke kuvaamaan toivotonta ja masentunutta puolta itsessä sekä hahmo toiveikkaalle ja myönteiselle puolelle. Kumpi hallitsee? Mitä hahmot sanovat sinulle? Miten vahvistaa myönteistä? Kuka voi auttaa sinua, kun sinulla on huolia? 8

9 Painonvartijan huolet. Ylipainoinen nainen tuli terapiaan, koska laihdutusyritykset eivät tuottaneet tulosta ja terveys oli vaarassa romahtaa. Terapeutti alkoi työstää pulmaa hänen kanssaan nukkehahmojen avulla. Hän pyysi naista valitsemaan itselleen hahmon ja asettamaan sen pöydälle teipatun neliön sisään. Terapeutti kysyi, millaisia kriittisiä ääniä nainen kuulee sisällään syödessään? Nainen kertoo, että yksi ääni sanoo: Syö, syö ja toinen ääni kehottaa. Älä syö. Terveytesi kärsii, jos vielä lihot. Lapsesi menettävät äidin nuorena. Nainen valitsi kummallekin Kuva 5 Naisen kaksi sisäistä ääntä äänelle oman hahmon ja asetti itseään kuvaavan nuken taakse. Hahmot laitettiin keskustelemaan keskenään. Työskentelyn kuluessa negatiivinen ääni kuolettui (nukke heitettiin tyrmään) ja myönteistä vahvistettiin naiselle tärkeiden asioiden, lasten, kautta. Työskentely sidottiin mielikuvien avulla tulevaisuuteen. 5. Työskentelyn päättäminen myönteisesti Päätä vuoropuhelu myönteiseen vaiheeseen. Kiitä nukkesi avulla muita nukkeja rohkeudesta ja vie työskentelyn päätteeksi työntekijän hahmo kotiin. Lopuksi lapselle tehdään yhteenveto siitä, että hänen elämässään on sekä iloisia että vaikeita asioita: Huomaan, että olet jakanut vaikeita asioita, mutta olet kertonut myös iloisista asioista elämässäsi. Olet kertonut, mistä sinä pidät, missä olet hyvä. Lapselle annetaan myönteistä ja kannustavaa palautetta: Olemmepa saaneet tietää paljon, olet kertonut paljon, olet jaksanut tosi kauan. Kokemuksia Tejping- leikistä lastensuojelussa ja perhehoidossa Ruotsissa Tejping-menetelmää on sovellettu runsaasti lastensuojeluun sosiaalityössä ja perhehoidossa. Tejping- leikin avulla lapset ovat teipanneet elämänsä tärkeitä paikkoja, asetelleet niihin henkilöitä ja kertoneet siitä, mitä ihmisten välillä tapahtuu. Leikin kautta on välittynyt kuva mm. siitä, millaisen lapsi näkee kotinsa tai fyysisen ympäristönsä sekä miten hän kuvaa perheensä tapoja ja tottumuksia. Lapset ovat jakaneet kokemuksiaan mm. perheväkivaltatilanteista. Leikissä on myös välittynyt tietoa siitä, kuka tai ketkä ovat lähellä lasta perheessä ja lähiverkostossa sekä kenen luo lapsi voi mennä saadakseen turvaa ja apua. Leikeissään sijoitetut lapset ovat vertailleet elämäänsä syntymäkodissa ja sijaisperheessä. Lapset ovat leikkimällä kuvanneet perushoitotilanteita, kuten nukkumaanmenoa, ruokailutilanteita, perjantai-iltoja tai hauskanpitohetkiä. Näiden avulla on saatu tietoa mm. vanhemmuuden toteutumisesta perheessä sekä lapsen kyvystä sietää rajoja. Tejping- vuoropuhelussa aikuisille on välittynyt tietoa siitä, millaisena lapsi itsensä näkee ja kokee. Seuraamalla, minkä hahmon lapsi valitsee itseään kuvaamaan ja millaisia kommentteja hahmo esittää, ovat aikuiset saaneet käsityksen siitä, miten myönteisesti tai kielteisesti lapsi suhtautuu itseensä. Leikin kuluessa työntekijä on pystynyt samalla havainnoimaan lapsen motivaatiota sekä kykyä ottaa vastaan ohjeita ja keskittyä työskentelyyn. Leikin kautta on välittynyt myös tietoa lapsen kyvystä kertoa yksityiskohdista, ilmaista tunteitaan sekä hahmottaa asioiden välisiä yhteyksiä. Leikkivuoropuhelu on myös nostanut työntekijöiden tietoisuuteen lapseen liittyviä huolenaiheita, jotka ovat vaatineet lisäselvitystä tai jatkotyöskentelyä. Tejping vuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden havainnoida lapsen suhdetta työntekijään sekä sitä onko vuorovaikutuksessa luottamusta tai epäluottamusta, uteliaisuutta vai kenties aggressiivisuutta. Nukkeleikin avulla lapsen ja aikuisen suhteesta tulee enemmän yhteistyötä ja vähemmän kyselemistä. Leikki vahvistaa lapsen osallisuutta ja elämänhallinnan tunnetta. 9

10 Leikkiessään lapsi voi tuntea itsensä kompetentiksi ja osaavaksi kertojaksi sekä tasavertaiseksi toimijaksi aikuisen kanssa. Tejpingin etuna lasten kanssa työskenneltäessä on se, että nukkeleikin avulla kertomuksesta tulee konkreettinen ja yksityiskohtainen. Sama kuva rakentuu yhteiseksi, mieleenpainuvaksi ymmärrykseksi kaikkien läsnäolijoiden silmien eteen. Pikkuesineiden avulla havainnollistetut konkreettiset yksityiskohdat myös helpottavat kertomista. Havainnollistamisen myötä kertomus saa myös emotionaalisen latauksen. Esineet toimivat avaimina lapsen elämänkokemuksiin herättämällä muistoja ja tunteita niin kertojassa kuin kuulijassakin. Leikin myötä lapsen nonverbaalinen ilmaisu saa tilaa ja visuaaliset sekä kinesteettiset näkökulmat tulevat ilmaistuiksi. Ei-kielellisen kommunikaation myötä myös kieliongelmat vähenevät. Puuttuva verbaalinen kyky, joka voi johtua iästä, vammasta tai kansallisuudesta ei tule niin suureksi vuorovaikutuksen esteeksi kuin pelkässä puheessa. Läsnä oleva aikuinen saa mahdollisuuden ottaa leikin tarjoaman turvallisen ja hienovaraisen välimatkan takaa erilaisia rooleja. Vuoropuheluleikissä aikuinen saa olla utelias ja ihmettelevä olematta silti uhkaava. Hän voi myös haastaa lasta tai lasta esittävää nukkehahmoa pohtimaan ja miettimään vaihtoehtoja. Kun lapsi keskittyy yhdessä aikuisen kanssa tarkastelemaan rakentamansa näyttämön ilmiöitä, hänen on helpompaa unohtaa tilanteen jännittävyys tai uhkaavuus ja keskittyä vapautuneesti kuvaamaan ja tutkimaan elämäänsä. Ulkoistaminen tarjoaa lapselle mahdollisuuden saada etäisyyttä ja uutta näkökulmaa ongelmaansa. Tejping-vuoropuhelussa jaetut kokemukset ja tutkitut toimintavaihtoehdot lisäävät lapsen elämänhallintaa, kun näyttämölle rakennetut maailmat kytketään sanoihin ja oikeaan elämään. Tejpingin avulla kertomusta voidaan kirjoittaa näyttämöllä ja lapsi voi todella näyttää millaiseksi haluaisi muuttaa oman tarinansa. Lapsi voi kokeilla ja harjoitella eri vaihtoehtoja ennen kuin toimii valitsemallaan tavalla todellisuudessa. Pesäpuu ry ja Lupaus lapselle - välineet Pesäpuu ry on valtakunnallinen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka on tuottanut työskentelymalleja, käsikirjoja, koulutusta sekä toiminnallisia välineitä lapsen osallisuuden mahdollistamiseksi lastensuojelutyössä. Lapsilähtöiset työvälineet kantavat nimeä Lupaus lapselle ja niiden teoreettinen viitekehys ankkuroituu uuteen lapsuustutkimukseen, kehityspsykologiseen tietoon, trauma- ja kiintymyssuhdeteoriaan sekä narratiivisuuteen. Tejping - nukkehahmojen tapaan Pesäpuu ry:n korttisarjat, tilannekuvat, pelit, satu- ja työkirjat sekä askartelutehtävät edesauttavat lapsen mahdollisuutta tuntea itsensä kykeneväksi ja tasa-arvoiseksi toimijaksi lastensuojelussa käydyissä vuoropuheluissa. Välineet soveltuvat myös muuhun työskentelyyn lasten kanssa. On tietysti hyvä muistaa, että välineet eivät ole itsetarkoitus lasten kohtaamisessa. Tärkeintä on aikuisen ja lapsen välille rakentuva luottamuksellinen yhteistyösuhde. Jokainen kohtaaminen tulisi nähdä ainutlaatuisena. Kanadalaisen perheterapeutin Harlene Anderssonin sanoin, aikuisen tulisi olla lapsen kohtaamisessa kuin hyvä emäntä, joka vastaanottaa tärkeän ja mieluisan vieraan. Aikuiselta tämä edellyttää hyväksyvää, uteliasta ja leikkisää asennetta, jossa empatia näyttelee keskeistä roolia. Jotta kohtaamisesta tulisi luontevaa, on aikuisten oltava sinut omaamansa tieto-taidon, oman elämäntarinansa sekä käyttämiensä menetelmien ja työvälineiden kanssa. Tähän pääseminen on yleensä matka, jossa ei voi kiiruhtaa vaan joka täytyy kulkea hitaasti kuunnellen ja ympärilleen katsellen. Kärsittekö pisamista? luki hajuvesikaupan näyteikkunan voidepurkin kyljessä. Nojaa, kohtelias kysymys vaatii kohteliaan vastauksen, Peppi ajatteli ja käveli suoraan sisään myyjän luo. En minä kärsi, hän sanoi varmasti. Mitä sinä haluat, kysyi nainen. En minä kärsi, sanoi Peppi uudelleen. Mitä sinä oikein tarkoitat, sanoi nainen. En minä kärsi pisamista. Silloin nainen käsitti. Mutta vilkaistuaan Peppiä hän sanoi: - Mutta rakas lapsi, sinun kasvosihan ovat täynnä pisamia! Niin ovat, sanoi Peppi, mutta minä en kärsi niistä. Minä pidän niistä! Hyvästi! 10

11 - Lindgren: Peppi Pitkätossun tarina Lähteet Andersen, Tom (2006) Client voices become heard. Dialogical, narrative and reflective turn in psychotherapy. workshop. Hämeenlinna, Aulanko Julkaisemattomat muistiinpanot. Andersson, Harlene (2006) Client voices become heard. Dialogical, narrative and reflective turn in psychotherapy. workshop. Hämeenlinna, Aulanko Julkaisemattomat muistiinpanot. Anon (2006) Opiskelijan välitehtävä, julkaisematon. Tarinallisuus perhekodin arjessa - koulutus, Kuopio, kouluttajana Johanna Barkman, Pesäpuu ry. Bardy, Marjatta (2001) Pikkulapsen sijoitus oman kodin ulkopuolelle syrjäytymisen ja liittymisen risteyskohtana. Teoksessa: Järventie, Irmeli Sauli, Hannele (toim.) Eriarvoinen lapsuus.wsoy, WS Bookwell Oy. Bardy, Marjatta ja Känkänen, Päivi (2005) Omat ja muiden tarinat ihmisyyttä vaalimassa. Stakes. Helsinki. Ervast, Sari-Anne & Tulensalo, Hanna (2006) Sosiaalityötä lapsen kanssa. Kokemuksia lapsikeskeisen tilannearvion kehittämisestä. SOCCAn ja Heikki Waris-instituutin julkaisusarja 8/2006. Eskonen, Inkeri (2005) Perheväkivalta lasten kertomana. Acta Universitatis Tamperensis Tampereen yliopisto, Tampere University Press Hughes, A. Daniel (2005) Tie traumasta selviytymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsisssa. PT-kustannus. Tampere. Hurtig, Johanna (2003) Lasta suojelemassa etnografia lasten paikan rakentumisesta lastensuojelun perhetyön käytännöissä. Lapin yliopisto/ yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopistopaino Rovaniemi Inkinen & Söderblom (2005) Lapset ja vanhemmat vertaisryhmässä, kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Käsikirja ryhmäohjaajille. Profami Oy, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Kinos, Jarmo (2002) Kohti lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen teoriaa. Kasvatus 33(2): Lindgren, Astrid (1995) Peppi Pitkätossun tarina. WSOY. Porvoo. Morgan, Alice (2005) Johdatus narratiiviseen terapiaan. Suom. Tapio Malinen. Kuva ja mieli Ky. Porvoo. Möller, Sointu (2005) Arviosta sanoisin. Tutkimus lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheeseen liittyvän arvioinnin mallintamisesta. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaattitutkimus. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Nilsson, Barbro ja Sjölin-Nilsson Jan, (2005) Tejping, en lekfull metod för atta arbeta med inre och yttre relationer. Grundkurs i Uppsala. Nilsson & Sjölin Psykologkonsult AB. Julkaisemattomat peruskurssin muistiinpanot. Oranen, Mikko toim. (2001) Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30. Nykypaino. Pösö, Tarja (2004) Vakavat silmät ja muita kokemuksia koulukodista. Stakesin tutkimuksia 133. Stakes. Seikkula Jaakko & Arnkill Tom (2006) Dialoginen verkostotyö. Tammi. Helsinki. Soltvedt, Martin (2005) BOF. Barnorienterad familjeterapi. Mareld. Stockholm. Taitto, Annika (2002) Huomaa lapsi. Päihdeongelma perheessä. Opaskirja lasten ja vanhempien vertaisryhmien vetäjille. Lasten keskus. LK-kirjat. Gummerus. Jyväskylä. Välivaara, Christine (2003) Sijoitettu lapsi tunnepyörässä menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojeluun. Raportit 1/2003. Pesäpuu ry. Välivaara, Christine (2005) Tejping silta leikin ja todellisuuden välillä. Pesäpuun lehti 1/2005. Välivaara, Christine toim. (2006) Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli. Ohjaajan käsikirja. Toinen painos. Pesäpuu ry. White, Michael (2006) Client voices become heard. Dialogical, narrative and reflective turn in psychotherapy. workshop. Hämeenlinna, Aulanko Julkaisemattomat muistiinpanot. 11

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työkokous Tampere. Veli-Matti Saarinen 1

Työkokous Tampere. Veli-Matti Saarinen 1 Työkokous Tampere Veli-Matti Saarinen 1 Pekan tarina Pekka on tullut akuuttipsykiatrian osastolle kotona tapahtuneen Marjaan kohdistuneen väkivallanteon jälkeen ( Poliisi kutsuttu tilannetta selvittämään).

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Trappan-malli. Ewa-Lotta Westerlund-Bergström & Janiina Mieronkoski

Trappan-malli. Ewa-Lotta Westerlund-Bergström & Janiina Mieronkoski Trappan-malli Miten Trappan-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana) -projekti 1990-luvulla Tavoitteena oli kiinnittää huomiota perheväkivaltaa kokeneisiin lapsiin ja

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa

- reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa - reggiolaisen pedagogiikan äärellä Taivalkosken vuororyhmis Vekkulissa Reggio Emiliapedagogiikan juurilla Projektityöskentely Vekkulissa Reggio Emilia, Italia, 1940-luku Loris Malaguzzi Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot