Kuinka päästä lapsen kartalle lastensuojelussa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka päästä lapsen kartalle lastensuojelussa?"

Transkriptio

1 Lto, Kehityspsykologi Christine Välivaara Kehittämispäällikkö Pesäpuu ry Niilo Mäki Bulletin, Oppimisvaikeuksien erityislehti n:o 3/2006 l Kuinka päästä lapsen kartalle lastensuojelussa? - lapsilähtöisiä lähestymistapoja vakaviin asioihin Pian tiedettiin pikkukaupungissa yleisesti, että Huvikummussa asui 9-vuotias tyttölapsi ypöyksin. Kaupungin setien ja tätien mielestä se ei ollenkaan käynyt päinsä. Pitihän kaikilla lapsilla olla joku, joka nuhteli ja neuvoi heitä, ja kaikkien lasten piti käydä koulua ja oppia kertotaulu. Ja siksi tädit ja sedät määräsivät, että Huvikummun tyttö täytyi heti panna lastenkotiin - Minulla on jo paikka lastenkodissa, sanoi Peppi - Mitä, onko asia jo järjestyksessä? kysyi toinen poliisi - Missä se lastenkoti on? - Täällä, Peppi sanoi ylpeästi. Minä olen lapsi ja tämä on minun kotini, siis lastenkoti. Ja tilaa minulla on täällä kylliksi. - Lindgren: Peppi Pitkätossun tarina Mitä on lapsilähtöisyys lastensuojelussa? Jotta lastensuojelussa olisi tilaa auttamiselle, on ensin oltava tilaa lapsen kertomukselle ja kokemukselle. Lasten ajattelun raikkaus lyö meidät pienen ihmisen äärelle pysähtyneet, kaikkitietävät Rissasen tädit usein ällikällä. Tasavertainen kohtaaminen edellyttää lapsen kanssa työskenteleviltä kykyä heittäytyä pois tietäjän roolista ja alkaa itse oppijaksi. Tarvitaan taitoa virittäytyä lapsen aaltopituudelle, rakentaa luottamusta sekä turvallista kertomisen tilaa. Norjalaisen psykiatrin Tom Andersenin (2006) sanoin; on edettävä hitaasti, täytyy ensin kuulla voidakseen puhua. Jos vain kyselee, ei opi toisesta mitään. Tiukassa ennakkosuunnitelmassa ja omalla kartalla pysytellessään aikuinen rajoittaa mahdollisuuksia löytää ymmärrystä ja ratkaisuja lapsen tilanteeseen. Lapsen kertomisen tavat ovat usein toiminnallisia, ilmeitä, eleitä ja leikkiä hyödyntäviä. Lapsen ilmaisussa puheen rooli on pienempi kuin aikuisten kanssa työskenneltäessä. Kuulemisen lisäksi aikuisen onkin osattava myös nähdä ja aistia. Työskentelyä lastensuojelussa on Suomessa perinteisesti leimannut aikuislähtöisyys. Lapsi on jäänyt sivurooliin työntekijöiden keskittyessä työskentelemään aikuisten ongelmien kanssa (mm.hurtig 2003). Lastensuojelulaki ja YK:n lastenoikeuksien julistus korostavat kuitenkin lapsen oikeutta osallisuuteen ja päärooliin lastensuojelussa. Uusi lapsuustutkimus on herätellyt huomaamaan lapsen sivuuttamisen haitat ja trauma- ja kiintymyssuhdetutkimus lapsen kanssa työskentelyn merkityksellisyyden (Bardy 2001, Eskonen 2005, Hurtig 2003, Oranen 2001, Pösö 2004, Sinkkonen & Kalland 2001). Viimeaikaisissa lastensuojelun kehittämishankkeissa ja projekteissa on pyritty lisäämään suunnitelmallisuutta lastensuojeluun ja työtä on mallinnettu. (Bardy & Känkänen 2005, Ervast ja Tulensalo 2006, Inkinen & Söderblom 2005, Möller 2005, Oranen 2001, Taitto 2002, Välivaara 2003, 2006). Mallintaminen ja uudet työmenetelmät ovat 1

2 olleet ohjaamassa ja rohkaisemassa ammattilaisia suoraan työskentelyyn lapsen kanssa. Lapsilähtöisyys on ollut edesauttamassa lapsia saamaan kokemuksensa paremmin kuuluville. Lapsinäkökulma on nousemassa keskiöön myös vanhempien kanssa työskenneltäessä. Lapsilähtöisyys mielletään käytännöissä monin eri tavoin. Lapsikeskeiseksi tai lapsilähtöisiksi nimetyt käytännöt saattavat lastensuojelun kentällä saada hyvinkin aikuislähtöisiä ilmenemismuotoja. Tässä artikkelissa lapsilähtöisellä työskentelyllä ymmärretään suoraa työskentelyä lapsen kanssa, hänen intressinsä, toiveensa ja kehitystasonsa huomioiden. Lapsi nähdään aktiivisena ja osaavana yksilönä, joka rakentaa omaa ymmärrystään elämästä ja maailmasta aikuisen tuella ja vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsi on aikuiseen nähden tasa-arvoinen toimija, joka osallistuu ja tekee päätöksiä. Lapsi ei ole irrallaan perheestään. Lapsilähtöinen työskentely vanhempien kanssa merkitsee perheen pulmien käsittelyä siinä valossa, kun ne lapsen näkökulmasta näyttäytyvät. Lapsilähtöisen työskentelyn 10 periaatetta voidaan lastensuojelussa määritellä seuraavasti: 1. Työskentelyn lähtökohtana on lapsi Lapsen halukkuus osallistua työskentelyyn sekä teemat, joita hän haluaa käsitellä ohjaavat tapaamista. Työskentely huomio lapsen yksilölliset ominaisuudet ja kehitystason. Lasta ei voi pakottaa yhteistyöhön, hänellä on myös oikeus olla osallistumatta. Hänellä on kuitenkin oikeus saada tietoa siitä, miten lastensuojelu toimii ja auttaa lasta. Lapsinäkökulma on lähtökohtana myös vanhempien kanssa työskennellessä (Ervast & Tulensalo 2006, Möller 2005). 2. Työntekijältä edellytetään kykyä itsereflektioon Itsereflektio liittyy työntekijän kykyyn arvioida ja kehittää omaa työskentelyään. Työntekijän tulisi myös olla tietoinen omasta elämäntarinastaan ja olla kosketuksessa omiin tunteisiinsa. Lapsen kanssa työskentely synnyttää aikuisissa tunteita, jotka voivat vaikuttaa tapaan, jolla hän lasta kohtaa. Se, mitä aikuinen odottaa kuulevansa tai ei haluaisi kuulla vaikuttaa siihen, mitä lapsi haluaa ja voi kertoa. 3. Työskentelyn tulee olla eettisesti kestävää Lapsella on oikeus tietää, miksi hänen kanssa työskennellään. Hänen on saatava kokea, että työskentely on mielekästä ja merkityksellistä myös hänelle itselleen. Lapsi ei ole väline perheen tilanteen urkkimiseen. Häntä ei saa manipuloida tiedonhankintatarkoituksessa. Lasten kanssa työskenneltäessä on huolehdittava siitä, että lasta ei petetä, häpäistä eikä häntä käytetä aseena (Hurtig 2003, Möller 2005). Lapsen turvallisuudesta on huolehdittava. Työntekijän on tiedostettava, että lapsen voimavaraistamisesta on huolehdittava ennen kuin käydään käsittelemään kipeitä asioita. Työskentely tulee päättää myönteisiin ja voimaannuttaviin näkökulmiin. 4. Suunnitelmallisuus ehkäisee sattumanvaraisuutta Työskentely lapsen kanssa edellyttää ennakkosuunnittelua, struktuuria, joka joustaa tilanteen mukaan. Joustavuus merkitsee sitä, että lapsi tulee kuulluksi itsenään, ei suunnitelman mukaisten asioiden rajaamissa kehyksissä (Kinos 2002). Lapsella on oikeus asettaa omia tavoitteita työskentelylle. Työntekijä on tietoinen siitä, mitä työskentelyllä tavoitellaan ja miten tavoitteisiin pyritään. 5. Konstruktiivisuus arvostaa lasta tasa-arvoisena toimijana Lapsilähtöisessä työskentelyssä aikuinen heittää tietäjän viitan harteiltaan. Lapsi rakentaa itse ymmärrystään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa aiempien kokemustensa pohjalta. Tieto, jonka varassa lapsi ymmärrystään rakentaa on muuttuvaa ja suhteellista (Kinos 2002). Lapsilähtöinen työskentely on yhteistoimintaa ja jatkuvaa edestakaista liikettä lapsen ja aikuisen maailman välillä. Lapsi tarvitsee aikuista kanssakulkijaksi luomaan mahdollisuuksia ja ympäristöjä ymmärryksen ja merkityksen annon pohjaksi. Aikuisen velvollisuus on toimia lapsen kertomisen mahdollistajana. Aikuisen myönteinen, hyväksyvä, spontaani ja utelias suhtautuminen 2

3 lapseen sekä onnistumisen tunteen välittäminen lapselle ovat kohtaamisen kulmakiviä (Hughes 2006, Andersson 2006). 6. Voimavaralähtöisyys on edellytys pulmien puimiselle Lastensuojelun piirissä lasten tarinat ovat usein kielteisten tapahtumien täyteisiä ja raskaiden tunteiden värittämiä. Lapsella on myös vaihtoehtoisia tarinoita elämästään, hyviä hetkiä, jotka helposti hukkuvat vallitsevan ongelmatarinan alle (Morgan 2005). Lapsilähtöisen työskentelyn tulee tukea lasta ja auttaa häntä löytämään voimavaroja itsestään ja ympäriltään. 7. Dialogisuus rakentaa yhteisen ymmärryksen Voidakseen puhua lapsen kanssa on ensin kuultava ja ymmärrettävä, mitä lapsella on sanottavaa. Ymmärrys rakentuu vuorovaikutuksessa. Dialogisuus perustuu moniäänisyyteen; erilaiset ajatukset, olettamukset ja merkitykset hyväksytään ja tehdään ymmärrettäviksi (Seikkula & Arnkill 2005). Dialogissa lapsi ja aikuinen voivat yhdessä ääneen tarkastella ja ihmetellä elämän ilmiöitä. Näin voi syntyä uusia oivalluksia, ymmärrystä, mitä kummallakaan osapuolella ei ollut alussa. 8. Kontekstitietoisuus lapsi on osa perhettä ja kulttuuria Lapsilähtöisyyteen sisältyy näkemys, että lapsi on osa perhettä. Työskentely vanhempien ja muiden lapsen läheisten kanssa on osa lapsen kanssa työskentelyä. Lapsen verkostot ja läheiset ovat voimavara ja pulmia tulee ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Lapsen kokemus tehdään näkyväksi lasta kunnioittaen. 9. Tilannesidonnaisuus lapsilähtöinen toimintaympäristö Tilannetekijät vaikuttavat lapsen tapaan tuottaa kertomusta elämästään. Lapsen kehitystason mukaiset menetelmät ja välineet sekä houkuttava toimintaympäristö rentouttavat lasta ja virittävät häntä työskentelyyn. Toiminnallisia menetelmiä hyödyntämällä lapsia voi auttaa nimeämään tunteitaan, tuottamaan tarinaa elämästään sekä samalla lisäämään itseymmärrystään. 10. Dokumentointi ilman tulkintaa Lapsen tuottaman tiedon dokumentoinnissa tulee pidättäytyä tulkinnoilta. Lapsi kertoo tarinaa, jota aikuinen ei ole ennen kuullut. Lapsen tuottama tieto tulee kirjata ylös sellaisenaan. Hyviä apuvälineitä tiedon kokoamisessa ovat mm. nauhoitus, videointi, valokuvaus, havainnointi, lasten piirrokset ja niihin liittyvät kertomukset. Näitä analysoimalla aikuiset saavat tietoa lasten ajatuksista, kiinnostuksen kohteista, huolista. Aikuisilta edellytetään herkkyyttä havainnoida ja kuulla lapsen viestiä sekä dokumentoida lapsen tuottama tieto autenttisena ilman tulkintaa tai manipulointia. Lapsen tarinalla ja minäkuvalla on yhteys Narratiivisessa (tuttavallisemmin tarinallisessa tai kerronnallisessa) lähestymistavassa nähdään, että ihminen luo kertomuksia ja tarinoita tuodakseen elämäänsä järjestystä ja löytääkseen merkityksen kokemalleen. Psyykkisen terveyden kannalta on tärkeää, että ihminen kykenee muodostamaan yhtenäisen kertomuksen oman elämänsä henkilökohtaisesti tärkeistä kokemuksista. Tarinoiden voidaan nähdä kuvastavan sitä, millaisena ihminen itsensä kokee, sitä kuka hän on. Australialaisen perheterapeutin Alice Morganin (2006) mukaan kertomalla ihminen punoo tapahtumia toisiinsa ja muodostaa lopulta yhtenäisen elämäntarinan. Elämän kuluessa ihmisen kokemukset saavat jatkuvasti uudenlaisia merkityksiä. Monen lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen tarina elämästään on hajallaan kuin kasa filminpätkiä palastellusta filmistä. Oma minä ja tulevaisuus näyttäytyy epämääräisenä ja arvaamattomana. Lastensuojelussa viranomaisilla on valtaa määritellä lapsen ja perheen elämään liittyviä asioita. Viranomaiset tulevat valitettavan usein tehneeksi asiakkaistaan ohuita, ongelmalähtöisiä kuvauksia. Kuvaukset leimaavat 3

4 helposti asiakkaan ja jättävät vain vähän tilaa asiakkaan elämän moninaisuudelle ja ristiriitaisuudelle ja hämärtävät muita tapahtumiin liittyviä merkityksiä. Vaikeissa perheolosuhteissa elävät lapset saavat usein ympäristöstään monenlaista vahvistusta huonommuudelleen. Ohuista ja leimaavista kuvauksista syntyy ongelmien kyllästämä tarina (Morgan 2006). Se saa ihmisen kokemaan itsensä pahaksi ja arvottomaksi. Kerran tähän johtopäätökseen päätynyt lapsi hakee jatkuvasti todistusaineistoa omalle arvottomuudelleen. Ongelmatarinan vahvistuessa siitä tulee lapsen elämän hallitseva tarina, joka peittää alleen tämän kyvykkyyden, taidot ja elämänkokemuksen eli itsetunnon ja elämänhallinnan voimavaratekijät. Elämästä ja ihmissuhteista on olemassa yhtä aikaisesti useita tarinoita. Tarinat voidaan hahmottaa hallitsevina ja vaihtoehtoisina tarinoina, jotka vaikuttavat kertojan menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen ja muovaavat voimakkaasti elämää (mm. Morgan 2006). Lapsi, jonka hallitseva kertomus elämästään on täynnä haavoittavia kokemuksia voi olla sokea myönteisille tarinoille, niille hyville hetkille, joita jokaisen ihmisen elämässä on. Tarinallisissa työtavoissa halutaan ihmisiä auttaa murtautumaan ulos kohtaamiensa ongelmien vaikutuksista etsimällä vaihtoehtoisia tarinoita. Niiden avulla ihmiset luovat sekä uusia kuvia itsestään että uusia mahdollisuuksia toimia suhteessa toisiin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Vaihtoehtoiset tarinat voivat vähentää ongelmien vaikutuksia ja luoda elämisen mahdollisuuksia samalla tavoin kuin ohuet kuvaukset ja johtopäätökset voivat ylläpitää ongelmia. Alice Morgan Narratiivisesti suuntautuneet perheterapeutit ovat kiinnostuneita tarinoista, joita lapset kertovat elämästään ja ihmissuhteistaan sekä tarinoiden vaikutuksista, merkityksistä ja yhteyksistä, joissa tarinat ovat syntyneet. Terapeutit työskentelevät lasten kanssa tuodakseen esille ja syventääkseen tarinoita, jotka eivät tue ongelmia. He etsivät keinoja kuvata vaihtoehtoisia tarinoita mahdollisimman rikkaasti ja yksityiskohtaisesti. Tarinat pyritään nivomaan yhteen muiden ihmisten tarinoiden kanssa (Morgan 2006). Terapeutit kuuntelevat lapsen kuvausta ongelmastaan ja auttavat häntä antamaan pulmalle nimen. Sitoutumisen kannalta on tärkeää, että ihminen saa itse nimetä pulmansa. Ulkoistavissa keskusteluissa ongelma siirretään ihmisen sisältä hänen ulkopuolelleen, jotta sitä päästäisiin tarkastelemaan turvallisen välimatkan päästä (White 2006). Vertauskuvat auttavat lasta tarkastelemaan sisäistä maailmaansa välimatkan päästä, ulkopuolisen silmin. Kertominen on ensimmäinen askel ihmisen oman elämän muokkaamisessa. Kertoja tarvitsee kiinnostunutta kuulijaa. Aikuinen on vastaanottaja ja todistaja, joka kuulee lapsen tarinan ja vahvistaa kuulemansa. Amerikkalainen psykoterapeutti Harlene Andersson (2006) kuvaa lapsen kokemusmaailmaa tarinapallona, jota aikuinen haluaa tutkia uteliaana oppijana. Pallo pysyy lapsen kädessä, vaikka sitä yhdessä tutkitaankin. Toiminnallisuuden, leikin ja tarinallisuuden soveltaminen on mahdollista myös terapiatyön ulkopuolella lastensuojelun eri toimintaympäristöissä. Lapsia ja perheitä työssään kohtaavat voivat hyödyntää leikinomaista työtapaa oman ammattinsa orientaatioperustasta, osaamisesta ja tavoitteista käsin. Narratiiviseen perheterapiaan pohjautuvan Tejping- vuorovaikutusleikin käyttö lasten pulmatilanteiden käsittelyyn päivähoidossa, koulussa tai sosiaalityössä ei edellytä työntekijältä terapeutin valmiuksia. Tejping- leikki siltana lapsen kokemusmaailmaan Leikki on lapselle ominainen tapa ilmaista itseään, harjoitella erilaisia rooleja ja tutkia ympärillään olevia ilmiöitä. Lapselle leikki on ymmärryksen väline. Norjalainen psykologi, 4

5 Martin Soltvedt, on kehittänyt leikkiin perustuvan lapsilähtöisen metodin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn (Soltvedt 2005). Tejping eli teippaaminen on työskentelymenetelmä, jota hyödynnetään Norjassa, Ruotsissa ja nyt myös jo vähän Suomessakin lastensuojelun sosiaalityössä sekä lasten ja aikuisten psykoterapiassa. Menetelmä on saanut nimensä ilmaisun apuvälineinä käytettävistä teipistä, nukeista ja pikkuesineistä. Tejping menetelmän teoreettinen viitekehys nojaa kehityspsykologiseen tietoon lapsen kehityksestä, lapsilähtöisen perheterapian näkemyksiin, psykodraamaan sekä narratiiviseen perheterapiaan. Tejpingin päämääränä on vuoropuhelun synnyttäminen lapsen kanssa leikin avulla. Työskentelyn avulla aikuinen pyrkii pääsemään lapsen kartalle ymmärtämään lapsen kokemusmaailmaa. Työskentely tapahtuu näyttämöillä, jotka lapsi saa teipata pöytään. Näyttämöiksi voi muodostua tilanteesta riippuen esim. koti, luokka, päiväkoti tai oma huone. Alustana voi toimia kirjoitusalusta tai hiekkalaatikko. Tejpingissä lapsi havainnollistaa pienten maalattujen puunukkien avulla esimerkiksi perheenjäseniään, verkostoaan, akuutteja ristiriitatilanteita, tunteitaan, askarruttavia asioita tai häntä haavoittaneita kokemuksia. Kuvat 1 ja 2 Tejping materiaaliin kuuluu 20 puuhahmoa, eri ikäisiä, eri näköisiä, kumpaakin sukupuolta edustavia nukkeja sekä valkoinen teippirulla. Oheismateriaalina voi käyttää pikkuesineitä esim. puita, taloja, eläimiä. Alustaksi sopii tarjotin tai hiekkalaatikko. Työntekijä voi ottaa osaa vuorovaikutusleikkiin häntä itseään esittävän, alter ego nukkensa avulla. Nukkensa avulla työntekijä houkuttelee lasta vuoropuheluun, luomaan kertomuksia ja löytämään rakentavampaa vuorovaikutusta näyttämöllä olevien henkilöhahmojen välille. Puuhahmojen avulla pyritään luomaan lapselle kertomisen tilaa, jossa ongelma tulee näkyväksi ja havainnollistetuksi. Ulkoistaminen auttaa omaksumaan kevyemmän, mutta silti tehokkaan lähestymistavan ongelmiin. Syntyneen välimatkan ja pulmien ulkoistamisen avulla lapsen tai perheen ja työntekijän on helpompi rakentaa yhteistä ymmärrystä ja löytää ratkaisuja lukkiutuneisiin tilanteisiin. (Nilsson& Nilsson-Sjölin 2005, Välivaara 2005) Lapsen elämäntilanteen kartoittaminen nukkeleikin avulla Tejpingiä voidaan siis käyttää sekä ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden että lasten ongelmien kuvantamiseen ja ratkomiseen. Sen avulla voidaan havainnollistaa konkreettisia ristiriitatilanteiden sekä tunnetason pulmia. Lapsilähtöisen työtavan avulla voi lähestyä vaikeita teemoja ja löytää ratkaisuja sekä konkreettisella että symbolisella tasolla. Leikki täydentää keskustelua, helpottaa lasta tuottamaan kertomusta, kuvaamaan ongelmaa tai tutkimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja pulmaan. Leikki auttaa lasta ottamaan etäisyyttä ristiriitatilanteisiin ja niiden synnyttämiin tunteisiin.(nilsson & Sjölin- Nilsson 2005) Tejpingin avulla voidaan myös havainnollistaa lasten verkostoja, elämän historiaa sekä kuulla lapsen näkemyksiä kokemastaan. Lapsen pöydälle tai hiekkalaatikkoon rakentama näyttämö antaa työntekijälle kuvan tilanteesta, johon on mahdollisuus yhdessä etsiä ja kokeilla erilaisia 5

6 vaihtoehtoisia käyttäytymismalleja. Menetelmällä voidaan tehdä näkyväksi ja käsitellä vaikkapa päiväkodissa syntynyttä ristiriitatilannetta. Pienryhmässä voidaan rakentaa arkisia pulmatilanteita, johon lapsiryhmä voi yhdessä lähteä etsimään ratkaisuvaihtoehtoja. 1. Työskentelyn aloitus Ennen vuorovaikutusleikkiin ryhtymistä lapsen kanssa on syytä tehdä muutamia ennakkovalmisteluja. Lapsen vanhemmille tulee selvittää etukäteen, mitä asioita lapsen kanssa aiotaan käsitellä. Myös lapsen on saatava tietää, miksi hänen kanssaan työskennellään. Jos vanhempi on mukana seuraamassa dialogia, on hänellä hyvä olla oma työntekijänsä. Vanhemman ja lapsen oman työntekijän kannattaa sopia työnjaostaan ennakkoon. Aloituksessa kannattaa varata riittävästi aikaa kontaktin luomiseen lapseen. Aluksi työntekijät esittäytyvät ja kertovat, mitä tänään tullaan tekemään. Keskustelun tarkoitus ja rajaus selitetään niin, että lapsi ymmärtää. Tutustutaan yhdessä tilaan ja välineistöön. Tejping- vuoropuhelussa lähdetään liikkeelle vallitsevasta hetkestä. Työskentelyn voi aloittaa teippaamalla alustaan työntekijän työpaikan ja asettamalla oma nukke sinne. Samalla annetaan lapselle malli työskentelystä ja kumarrutaan pöydän yli ja liikutellaan omaa hahmoa. Katse pysyy nukeissa ja pöydässä. Muuten helposti nojaudutaan taaksepäin ja aletaan puhua nukkejen yli perinteiseen tapaan. Aikuisen aktiivisuus lisää myös lapsen aktiivisuutta. Lapsen aloitteita kannattaa seurata ja antaa lapsen liikuttaa nukkeja haluamallaan tavalla. Hänet voi välillä palauttaa sivujuonteilta takaisin käsiteltävään asiaan. 2. Lapsen tärkeiden ihmissuhteiden tarkastelu - verkostokartta Anna lapsen valita itselleen hahmo ja nukkeja kuvaamaan ihmisiä, jotka ovat hänelle tärkeitä tai joiden kanssa hän on asunut. Pyydä lasta asettamaan nuket alustalle teipattuihin neliöihin, taloihin tai huoneisiin. Anna lapselle ohje seuraavaan tapaan: Valitse itsellesi hahmo ja aseta se tähän pöydälle alustalle on teipattu neliskulmainen alue näyttämöksi. - arempien tai pienempien lasten kanssa voi aloittaa esim. kysymällä: Mikä näistä voisi olla sinun talosi? - työntekijä voi laittaa malliksi esim. oman hahmonsa ja talon esittämään työpaikkaansa Ajattele nyt ihmisiä, jotka ovat tärkeitä sinulle ihmisiä joiden kanssa asut tai olet asunut, sukulaisia, kavereita, paras kaveri, opettaja, naapuri tai vaikkapa lemmikkieläin - lapsi saa sitä mukaa valita hahmot ihmisille asettaa ne paikoille, joita merkitään taloilla/ tai teippaamalla alue - Jatkokysymyksiä voi asettaa sen mukaan, mitä työskentelyllä tavoitellaan. Kuka lohduttaa sinua, kun sinulla on ongelmia tai olet surullinen Voitko näyttää, miten päivä sujuu kun olet kotona äidin luona Lapsi perheessä, jossa on alkoholiongelma. Kartoitin lapsen elämäntilannetta osana lastensuojelun tarpeen alkuarviointia. Toisella tapaamiselle tutkiskelimme lapsen verkostoja ja sitä, miten hän kokee perheensä. Kuulumisten vaihdon ja virittäytymisen jälkeen aloitimme työskentelyn. Valitsin alustalle alkajaisiksi itseäni kuvaavan nuken ja teippasin alustalle työpaikkani, jonne asetin nukkeni. Kerroin nuken kautta itsestäni ja työstäni. Seuraavaksi siirsin nuken 6

7 autoon ja ajoin tapaamaan tyttöä alustalle teipattuun päiväkotiin. Kuva 4 Lapsen verkostokartta Pyysin 6-vuotiasta valitsemaan nuken kuvaamaan itseään ja asettamaan hänet kotiin, jota kuvaamaan yhdessä teippasimme ison suorakulmion. Sen jälkeen pyysin häntä valitsemaan nukkeja kuvaamaan hänen perheenjäseniään sekä muita tärkeitä ihmisiä. Tyttö teippasi kotiin huoneita ja asetteli niihin hahmoja. Leikin myötä hän kertoi tärkeistä ihmisistään ja eläimistään. Ilmeni, että vaikka ympärillä oli näennäisesti paljon ihmisiä, olivat ihmissuhteet etäisiä. Lapsi kertoi olevansa paljon yksin ja pelkäävänsä. Kukaan ei lohduta, kun pelottaa yöllä ja äiti ei ole kotona, lapsi totesi. Lapselle oli osittain epäselvää, kuka kuului perheeseen tai sukuun ja kuka oli perhetuttu. Alkoholi näytteli isoa roolia perheessä ja kaikki perheen jäsenet elivät lapsen leikissä omaa elämäänsä. Sijoitettujen lasten perhesuhteet. Sijoitettujen lasten vertaisryhmässä annoin 7-10 vuotiaiden lasten esitellä perheensä yksi kerrallaan ryhmälle puunukkien avulla. Lapset innostuivat tehtävän annosta. Perheen ympärille teipattiin alustaan neliö kuvaamaan kotia. Kaikkien lasten näyttämölle rakentui vähintään kaksi kotia, syntymäkoti tai isän ja äidin koti sekä sijaisperhe. Rakentaessaan perhekuvaansa lapset samalla kertoivat tarinaa perheistään ja elämästään kahden perheen välillä. Osa toi esiin syyn, miksi ei voinut asua syntymäkodissaan. Perhekuvaukset yhdistivät lapsia. Lapset kommentoivat toistensa leikkiä. Eräs lapsista teki ääneen havainnon, että he kaikki elivät näköjään eri perheissä, mihin olivat syntyneet. Jokaisessa syntymäperheessä oli alkoholiongelma. Lapsille havainnollistui vertaisuus ja se, että muillakin on ollut samantyyppisiä kokemuksia kuin heillä itsellään. 3. Lapsen elämänpolun havainnollistaminen Pyydä lasta teippaamaan/ teipatkaa yhdessä paikat (tai asetelkaa pikku-taloja alustalle), joissa hän on asunut. Käy paikkoja läpi lapsen kanssa. Voit antaa vaikkapa seuraavanlaisen ohjeen: Voitko näyttää minulle, miten sinä asut. Asutko omakotitalossa vai kerrostalossa? Näytä, mitä teippaamisella tarkoitetaan. Aloita tekemällä seinät: kuinka suuri talosi/ huoneesi on? Auta lasta luomaan talo tai asunto, olemassa olevat huoneet. Lapsi saa merkitä esim. ovet, ikkunat ja sisustuksen Katsotaanpa, missä sinun huoneesi ovi on. Missä on sänkysi? Kenen kanssa asut hahmot valitaan ja asetetaan asunnon eri huoneisiin Autetaan teippaamaan lapsen elämän muita tärkeitä paikkoja Voitko näyttää minulle nyt, missä isä asuu? Missä on koulu?. Nämä teipataan esiin tai niitä merkittään rakennuksella ja laitetaan ihmiset viereen Eräs elämänpolku. Sijaisäiti teki perheeseensä pienenä sijoitetun, nyt jo ekaluokkalaisen lapsen kanssa sukupuuta. Lapsen äiti oli kuollut alkoholin väärinkäyttöön ja kontakti isään oli etäinen. Sijaisäiti pohti, kuinka käsitellä turvallisesti ja äitisuhdetta vaurioittamatta rosoista elämäntarinaa ja vaikeita teemoja lapsen kanssa. Kumppanukset päätyivät Tejpingin avulla tutkimaan paikkoja, joissa lapsi oli elämänsä varrella asunut. Innostuneena lapsi teippasi pitkälle paperille elämänsä tärkeät paikat: syntymäkoti-turvakoti-sairaala-lastenkoti-sijaiskoti. Hän halusi ottaa leikkiin mukaan geelikynät kuvaamaan tärkeitä ihmisiä eri paikoissa. Sijaisäiti sai kuulla tarinoita sairaalasta ja lastenkodista, joita ennen ei ollut kuullut. Leikkiä jatkettiin viikkoja. Lapsi huokaili elämänpolun monimutkaisuutta ja hänen ehdotuksestaan kynät vaihtuivat nukkekodin nukkeihin ja kalusteisiin. Alkoi kiihkeä leikki, jossa lapsi kävi läpi elämäänsä syntymäkodissa. Lapsi otti äidin roolin, joka oli topakka ja siisti vaikka äiti oli oikeesti kyllä erilainen, kuten lapsi totesi. Välillä vierailtiin turvakodissa, jossa lapsi 7

8 sosiaalityöntekijän roolissa haastatteli äitiä, jonka rooli annettiin nyt sijaisäidille: - Oletko sinä juonut alkoholia? Montako pulloa? Onko siellä sujunut hyvin siellä teidän kotona? Milloin viimeksi joit alkoholia? Silloin kun joit, muistitko hoitaa lasta? Saunan lämmössä viikkoja jatkunut innostunut leikki eteni keskusteluun siitä, mitä äidin alkoholikäyttö tekee vauvalle. Leikki herätti lapsessa kysymyksiä ja niiden myötä vähitellen edettiin, lasta kannatellen puhumaan siitä, mistä hänen vaikeutensa kirjoittamisessa sekä lukuisat leikkaukset ovat johtuneet. Niillä ongelmilla on hieno nimikin FAE- oireyhtymä. Leikkivuoropuhelu jatkuu edelleen. (Anon. 2006) 4. Kokemuksen tai tilanteen havainnollistaminen leikin avulla Aloita dialogi ensin jostain myönteisestä kokemuksesta tai mukavasta tilanteesta. Tee lapselle selväksi, että hänellä on vanhempien lupa kertoa myös vaikeista asioista ja tapahtumista. Lämmittelyvaihe voi joskus kestää pitkään lähestyttäessä emotionaalisesti latautunutta asiaa. Voit auttaa kysymällä esimerkiksi: Voitko näyttää, miten päiväsi sujuu, kun olet kotona? Ulkoinen ristiriitatilanne Selitä lapselle, että tutkitte yhdessä tarkemmin tilannetta, jossa lapsi tuntee itsensä huonosti kohdelluksi tai uhatuksi. Mikäli perhe on läsnä kerro, että tutkitte tarkemmin tilannetta, jossa perheen jäsenillä on tapana joutua ristiriitoihin toistensa kanssa. Pyydä lasta teippaamaan tapahtumapaikka sekä valitsemaan itselleen hahmo. Myös perheen jäsenet saavat valita itselleen hahmot. Anna lapsen asettaa hahmot paikoilleen ko. tilanteeseen. Pyydä lasta näyttämään, kuinka tilanne alkoi ja eteni. Hän saa liikutella nukkeja tuottamansa kertomuksen mukaisesti. Voit tehdä kysymyksiä myös vanhemmille. Lapselle: - Katsotaanpa vähän tarkemmin tätä tilannetta, jossa sinua pelottaa. - Voitko ensin teipin avulla näyttää, miltä paikka näyttää (koulupiha, sairaala, olohuone), niin voin ymmärtää paremmin - Valitse itsellesi hahmo, joka sopii sinulle - Valitse hahmo kaikille niille, jotka olivat mukana tilanteessa. Laittakaa henkilöt niille paikoille, missä he olivat. Kuka oli lähimpänä? Kuka kauimpana? - Nyt voimme lähteä katsomaan, mitä tapahtui. Näytä, kuinka se alkoi. - Mitä sitten tapahtui? Poika, jonka vanhemmat olivat eronneet. Opettaja halusi lasten esittelevän itsensä ja perheensä luokan edessä lukuvuoden aluksi. Pieni poika kieltäytyi toistuvasti esittelemästä itseään. Tilanne muodostui lapselle niin suureksi kynnykseksi, että kouluun meno alkoi pelottaa. Koulukuraattori lähti työstämään asiaa lapsen kanssa vuorovaikutusleikin avulla. Kävi ilmi, että lapsen vanhemmat olivat eronneet eikä lapsi halunnut kertoa sitä muille. Eroon liittyi ikäviä tilanteita kotona ja se hävetti lasta. Kuraattori kävi keskustelua lapsen kanssa erosta. Leikin avulla harjoiteltiin tilannetta luokan edessä erilaisine vaihtoehtotarinoineen ja tutkittiin luokan reaktioita. Lapsi tarvitsi kokemuksistaan tarinan, jonka voisi luokkatovereilleen kasvojaan menettämättä kertoa. Leikin avulla häpeä hellitti ja lapselle löytyi turvallinen tapa kertoa perheestään. Sisäinen ristiriita Työntekijä teippaa pöydälle huoneen kuvaamaan ihmisen mielen sisäistä tilaa. Asiakas saa valita itseään kuvaavan hahmon ja asettaa sen tilaan. Pyydä valitsemaan nukke kuvaamaan toivotonta ja masentunutta puolta itsessä sekä hahmo toiveikkaalle ja myönteiselle puolelle. Kumpi hallitsee? Mitä hahmot sanovat sinulle? Miten vahvistaa myönteistä? Kuka voi auttaa sinua, kun sinulla on huolia? 8

9 Painonvartijan huolet. Ylipainoinen nainen tuli terapiaan, koska laihdutusyritykset eivät tuottaneet tulosta ja terveys oli vaarassa romahtaa. Terapeutti alkoi työstää pulmaa hänen kanssaan nukkehahmojen avulla. Hän pyysi naista valitsemaan itselleen hahmon ja asettamaan sen pöydälle teipatun neliön sisään. Terapeutti kysyi, millaisia kriittisiä ääniä nainen kuulee sisällään syödessään? Nainen kertoo, että yksi ääni sanoo: Syö, syö ja toinen ääni kehottaa. Älä syö. Terveytesi kärsii, jos vielä lihot. Lapsesi menettävät äidin nuorena. Nainen valitsi kummallekin Kuva 5 Naisen kaksi sisäistä ääntä äänelle oman hahmon ja asetti itseään kuvaavan nuken taakse. Hahmot laitettiin keskustelemaan keskenään. Työskentelyn kuluessa negatiivinen ääni kuolettui (nukke heitettiin tyrmään) ja myönteistä vahvistettiin naiselle tärkeiden asioiden, lasten, kautta. Työskentely sidottiin mielikuvien avulla tulevaisuuteen. 5. Työskentelyn päättäminen myönteisesti Päätä vuoropuhelu myönteiseen vaiheeseen. Kiitä nukkesi avulla muita nukkeja rohkeudesta ja vie työskentelyn päätteeksi työntekijän hahmo kotiin. Lopuksi lapselle tehdään yhteenveto siitä, että hänen elämässään on sekä iloisia että vaikeita asioita: Huomaan, että olet jakanut vaikeita asioita, mutta olet kertonut myös iloisista asioista elämässäsi. Olet kertonut, mistä sinä pidät, missä olet hyvä. Lapselle annetaan myönteistä ja kannustavaa palautetta: Olemmepa saaneet tietää paljon, olet kertonut paljon, olet jaksanut tosi kauan. Kokemuksia Tejping- leikistä lastensuojelussa ja perhehoidossa Ruotsissa Tejping-menetelmää on sovellettu runsaasti lastensuojeluun sosiaalityössä ja perhehoidossa. Tejping- leikin avulla lapset ovat teipanneet elämänsä tärkeitä paikkoja, asetelleet niihin henkilöitä ja kertoneet siitä, mitä ihmisten välillä tapahtuu. Leikin kautta on välittynyt kuva mm. siitä, millaisen lapsi näkee kotinsa tai fyysisen ympäristönsä sekä miten hän kuvaa perheensä tapoja ja tottumuksia. Lapset ovat jakaneet kokemuksiaan mm. perheväkivaltatilanteista. Leikissä on myös välittynyt tietoa siitä, kuka tai ketkä ovat lähellä lasta perheessä ja lähiverkostossa sekä kenen luo lapsi voi mennä saadakseen turvaa ja apua. Leikeissään sijoitetut lapset ovat vertailleet elämäänsä syntymäkodissa ja sijaisperheessä. Lapset ovat leikkimällä kuvanneet perushoitotilanteita, kuten nukkumaanmenoa, ruokailutilanteita, perjantai-iltoja tai hauskanpitohetkiä. Näiden avulla on saatu tietoa mm. vanhemmuuden toteutumisesta perheessä sekä lapsen kyvystä sietää rajoja. Tejping- vuoropuhelussa aikuisille on välittynyt tietoa siitä, millaisena lapsi itsensä näkee ja kokee. Seuraamalla, minkä hahmon lapsi valitsee itseään kuvaamaan ja millaisia kommentteja hahmo esittää, ovat aikuiset saaneet käsityksen siitä, miten myönteisesti tai kielteisesti lapsi suhtautuu itseensä. Leikin kuluessa työntekijä on pystynyt samalla havainnoimaan lapsen motivaatiota sekä kykyä ottaa vastaan ohjeita ja keskittyä työskentelyyn. Leikin kautta on välittynyt myös tietoa lapsen kyvystä kertoa yksityiskohdista, ilmaista tunteitaan sekä hahmottaa asioiden välisiä yhteyksiä. Leikkivuoropuhelu on myös nostanut työntekijöiden tietoisuuteen lapseen liittyviä huolenaiheita, jotka ovat vaatineet lisäselvitystä tai jatkotyöskentelyä. Tejping vuoropuhelu tarjoaa mahdollisuuden havainnoida lapsen suhdetta työntekijään sekä sitä onko vuorovaikutuksessa luottamusta tai epäluottamusta, uteliaisuutta vai kenties aggressiivisuutta. Nukkeleikin avulla lapsen ja aikuisen suhteesta tulee enemmän yhteistyötä ja vähemmän kyselemistä. Leikki vahvistaa lapsen osallisuutta ja elämänhallinnan tunnetta. 9

10 Leikkiessään lapsi voi tuntea itsensä kompetentiksi ja osaavaksi kertojaksi sekä tasavertaiseksi toimijaksi aikuisen kanssa. Tejpingin etuna lasten kanssa työskenneltäessä on se, että nukkeleikin avulla kertomuksesta tulee konkreettinen ja yksityiskohtainen. Sama kuva rakentuu yhteiseksi, mieleenpainuvaksi ymmärrykseksi kaikkien läsnäolijoiden silmien eteen. Pikkuesineiden avulla havainnollistetut konkreettiset yksityiskohdat myös helpottavat kertomista. Havainnollistamisen myötä kertomus saa myös emotionaalisen latauksen. Esineet toimivat avaimina lapsen elämänkokemuksiin herättämällä muistoja ja tunteita niin kertojassa kuin kuulijassakin. Leikin myötä lapsen nonverbaalinen ilmaisu saa tilaa ja visuaaliset sekä kinesteettiset näkökulmat tulevat ilmaistuiksi. Ei-kielellisen kommunikaation myötä myös kieliongelmat vähenevät. Puuttuva verbaalinen kyky, joka voi johtua iästä, vammasta tai kansallisuudesta ei tule niin suureksi vuorovaikutuksen esteeksi kuin pelkässä puheessa. Läsnä oleva aikuinen saa mahdollisuuden ottaa leikin tarjoaman turvallisen ja hienovaraisen välimatkan takaa erilaisia rooleja. Vuoropuheluleikissä aikuinen saa olla utelias ja ihmettelevä olematta silti uhkaava. Hän voi myös haastaa lasta tai lasta esittävää nukkehahmoa pohtimaan ja miettimään vaihtoehtoja. Kun lapsi keskittyy yhdessä aikuisen kanssa tarkastelemaan rakentamansa näyttämön ilmiöitä, hänen on helpompaa unohtaa tilanteen jännittävyys tai uhkaavuus ja keskittyä vapautuneesti kuvaamaan ja tutkimaan elämäänsä. Ulkoistaminen tarjoaa lapselle mahdollisuuden saada etäisyyttä ja uutta näkökulmaa ongelmaansa. Tejping-vuoropuhelussa jaetut kokemukset ja tutkitut toimintavaihtoehdot lisäävät lapsen elämänhallintaa, kun näyttämölle rakennetut maailmat kytketään sanoihin ja oikeaan elämään. Tejpingin avulla kertomusta voidaan kirjoittaa näyttämöllä ja lapsi voi todella näyttää millaiseksi haluaisi muuttaa oman tarinansa. Lapsi voi kokeilla ja harjoitella eri vaihtoehtoja ennen kuin toimii valitsemallaan tavalla todellisuudessa. Pesäpuu ry ja Lupaus lapselle - välineet Pesäpuu ry on valtakunnallinen lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka on tuottanut työskentelymalleja, käsikirjoja, koulutusta sekä toiminnallisia välineitä lapsen osallisuuden mahdollistamiseksi lastensuojelutyössä. Lapsilähtöiset työvälineet kantavat nimeä Lupaus lapselle ja niiden teoreettinen viitekehys ankkuroituu uuteen lapsuustutkimukseen, kehityspsykologiseen tietoon, trauma- ja kiintymyssuhdeteoriaan sekä narratiivisuuteen. Tejping - nukkehahmojen tapaan Pesäpuu ry:n korttisarjat, tilannekuvat, pelit, satu- ja työkirjat sekä askartelutehtävät edesauttavat lapsen mahdollisuutta tuntea itsensä kykeneväksi ja tasa-arvoiseksi toimijaksi lastensuojelussa käydyissä vuoropuheluissa. Välineet soveltuvat myös muuhun työskentelyyn lasten kanssa. On tietysti hyvä muistaa, että välineet eivät ole itsetarkoitus lasten kohtaamisessa. Tärkeintä on aikuisen ja lapsen välille rakentuva luottamuksellinen yhteistyösuhde. Jokainen kohtaaminen tulisi nähdä ainutlaatuisena. Kanadalaisen perheterapeutin Harlene Anderssonin sanoin, aikuisen tulisi olla lapsen kohtaamisessa kuin hyvä emäntä, joka vastaanottaa tärkeän ja mieluisan vieraan. Aikuiselta tämä edellyttää hyväksyvää, uteliasta ja leikkisää asennetta, jossa empatia näyttelee keskeistä roolia. Jotta kohtaamisesta tulisi luontevaa, on aikuisten oltava sinut omaamansa tieto-taidon, oman elämäntarinansa sekä käyttämiensä menetelmien ja työvälineiden kanssa. Tähän pääseminen on yleensä matka, jossa ei voi kiiruhtaa vaan joka täytyy kulkea hitaasti kuunnellen ja ympärilleen katsellen. Kärsittekö pisamista? luki hajuvesikaupan näyteikkunan voidepurkin kyljessä. Nojaa, kohtelias kysymys vaatii kohteliaan vastauksen, Peppi ajatteli ja käveli suoraan sisään myyjän luo. En minä kärsi, hän sanoi varmasti. Mitä sinä haluat, kysyi nainen. En minä kärsi, sanoi Peppi uudelleen. Mitä sinä oikein tarkoitat, sanoi nainen. En minä kärsi pisamista. Silloin nainen käsitti. Mutta vilkaistuaan Peppiä hän sanoi: - Mutta rakas lapsi, sinun kasvosihan ovat täynnä pisamia! Niin ovat, sanoi Peppi, mutta minä en kärsi niistä. Minä pidän niistä! Hyvästi! 10

11 - Lindgren: Peppi Pitkätossun tarina Lähteet Andersen, Tom (2006) Client voices become heard. Dialogical, narrative and reflective turn in psychotherapy. workshop. Hämeenlinna, Aulanko Julkaisemattomat muistiinpanot. Andersson, Harlene (2006) Client voices become heard. Dialogical, narrative and reflective turn in psychotherapy. workshop. Hämeenlinna, Aulanko Julkaisemattomat muistiinpanot. Anon (2006) Opiskelijan välitehtävä, julkaisematon. Tarinallisuus perhekodin arjessa - koulutus, Kuopio, kouluttajana Johanna Barkman, Pesäpuu ry. Bardy, Marjatta (2001) Pikkulapsen sijoitus oman kodin ulkopuolelle syrjäytymisen ja liittymisen risteyskohtana. Teoksessa: Järventie, Irmeli Sauli, Hannele (toim.) Eriarvoinen lapsuus.wsoy, WS Bookwell Oy. Bardy, Marjatta ja Känkänen, Päivi (2005) Omat ja muiden tarinat ihmisyyttä vaalimassa. Stakes. Helsinki. Ervast, Sari-Anne & Tulensalo, Hanna (2006) Sosiaalityötä lapsen kanssa. Kokemuksia lapsikeskeisen tilannearvion kehittämisestä. SOCCAn ja Heikki Waris-instituutin julkaisusarja 8/2006. Eskonen, Inkeri (2005) Perheväkivalta lasten kertomana. Acta Universitatis Tamperensis Tampereen yliopisto, Tampere University Press Hughes, A. Daniel (2005) Tie traumasta selviytymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsisssa. PT-kustannus. Tampere. Hurtig, Johanna (2003) Lasta suojelemassa etnografia lasten paikan rakentumisesta lastensuojelun perhetyön käytännöissä. Lapin yliopisto/ yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopistopaino Rovaniemi Inkinen & Söderblom (2005) Lapset ja vanhemmat vertaisryhmässä, kun vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Käsikirja ryhmäohjaajille. Profami Oy, Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Kinos, Jarmo (2002) Kohti lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen teoriaa. Kasvatus 33(2): Lindgren, Astrid (1995) Peppi Pitkätossun tarina. WSOY. Porvoo. Morgan, Alice (2005) Johdatus narratiiviseen terapiaan. Suom. Tapio Malinen. Kuva ja mieli Ky. Porvoo. Möller, Sointu (2005) Arviosta sanoisin. Tutkimus lastensuojelun asiakkuuden alkuvaiheeseen liittyvän arvioinnin mallintamisesta. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaattitutkimus. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Nilsson, Barbro ja Sjölin-Nilsson Jan, (2005) Tejping, en lekfull metod för atta arbeta med inre och yttre relationer. Grundkurs i Uppsala. Nilsson & Sjölin Psykologkonsult AB. Julkaisemattomat peruskurssin muistiinpanot. Oranen, Mikko toim. (2001) Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30. Nykypaino. Pösö, Tarja (2004) Vakavat silmät ja muita kokemuksia koulukodista. Stakesin tutkimuksia 133. Stakes. Seikkula Jaakko & Arnkill Tom (2006) Dialoginen verkostotyö. Tammi. Helsinki. Soltvedt, Martin (2005) BOF. Barnorienterad familjeterapi. Mareld. Stockholm. Taitto, Annika (2002) Huomaa lapsi. Päihdeongelma perheessä. Opaskirja lasten ja vanhempien vertaisryhmien vetäjille. Lasten keskus. LK-kirjat. Gummerus. Jyväskylä. Välivaara, Christine (2003) Sijoitettu lapsi tunnepyörässä menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojeluun. Raportit 1/2003. Pesäpuu ry. Välivaara, Christine (2005) Tejping silta leikin ja todellisuuden välillä. Pesäpuun lehti 1/2005. Välivaara, Christine toim. (2006) Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli. Ohjaajan käsikirja. Toinen painos. Pesäpuu ry. White, Michael (2006) Client voices become heard. Dialogical, narrative and reflective turn in psychotherapy. workshop. Hämeenlinna, Aulanko Julkaisemattomat muistiinpanot. 11

Sisällys LUKIJALLE... 11

Sisällys LUKIJALLE... 11 Sisällys LUKIJALLE... 11 TARINANI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA, SOSIAALIALAN AMMATTILAISENA JA ÄITINÄ... 15 Jenni Korhonen Onnistunutta lastensuojelua... 15 Miten minusta tuli minä?... 15 Lapsuuteni... 17

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?

TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työkokous Tampere. Veli-Matti Saarinen 1

Työkokous Tampere. Veli-Matti Saarinen 1 Työkokous Tampere Veli-Matti Saarinen 1 Pekan tarina Pekka on tullut akuuttipsykiatrian osastolle kotona tapahtuneen Marjaan kohdistuneen väkivallanteon jälkeen ( Poliisi kutsuttu tilannetta selvittämään).

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Itsenäisen elämän ABC TYÖKIRJA

Itsenäisen elämän ABC TYÖKIRJA Itsenäisen elämän ABC TYÖKIRJA Umbrella-työkirjamenetelmä Umbrella-työkirjamenetelmän tavoitteena on kartoittaa lapsen ja nuoren henkilöhistoriaa sekä kasvun ja oppimisen tarpeita. Lisäksi tavoitteena

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista

LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html LASTEN KERRONTA JA SEN MERKITYS Narratiivinen tutkimus lasten ja kriisikeskuksen työntekijän välisistä keskusteluista Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot