Loppuraportti Leppäkoski Tuija, Kälvinmäki Joonas, Flinck Aune, Paavilainen Eija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti Leppäkoski Tuija, Kälvinmäki Joonas, Flinck Aune, Paavilainen Eija"

Transkriptio

1 1 STOPPIA! - Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen toimintaohjeen käyttöönotto, juurruttaminen ja arviointi hanke (140/THL/TE/ ) Loppuraportti Leppäkoski Tuija, Kälvinmäki Joonas, Flinck Aune, Paavilainen Eija Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala Seinäjoen kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus (2014)

2 2 Esipuhe Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on vakava terveysongelma, joka heikentää yksilöiden ja perheiden elämänlaatua ja kuormittaa palvelujärjestelmää. Haasteeseen vastaaminen edellyttää, että eri auttajatahot työskentelevät yhdessä pitkäjännitteisesti ja kattavasti kohdatessaan, hoitaessaan ja auttaessaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolia. Suomessa perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista kehittämistyötä ohjaavat monet ohjelmat ja suositukset, jotka pohjautuvat Suomen ratifioimiin kansainvälisiin julistuksiin ja sopimuksiin. Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö on tehnyt perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista tiivistä yhteistyötä vuosina Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveyskeskuksesta hankkeessa ovat olleet mukana päivystyspoliklinikka ja lääkärien vastaanottotoiminta, Seinäjoen keskussairaalasta syöpätautien poliklinikka, sisätautien osasto A32, ortopedian osasto A22, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, päivystyspoliklinikka, akuuttipsykiatrian osasto T10, äitiyspoliklinikka ja neurologian ja hematologian yksikkö A42. Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa valmistui vuoden 2010 lopussa ja lasten kaltoinkohtelun toimintaohje vuoden 2011 lopussa. Toimintaohjeet löytyvät osoitteesta tai _ja_kehittamistoiminta/julkaisut/perhevakivalta_toimintaohje sekä hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden sisäisestä verkosta. Toimintaohjeesta on tehty myös taskukorttiversio käytännön työtilanteisiin. Organisaatioiden henkilöstön ammatillisia valmiuksia puuttua väkivaltaan on parannettu järjestämällä aihepiiriin liittyvää koulutusta vuosien aikana, osa niistä yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikön kanssa. Vuosina väkivalta -hankkeessa on toteutettu STOPPIA-perheja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen toimintaohjeen käyttöönotto, juurruttaminen ja arviointi -hanketta. Sen tarkoituksena on ollut levittää, juurruttaa ja arvioida näyttöön perustuvia väkivaltatyön käytäntöjä. Raportti esittelee STOPPIA-hankkeen (140/THL/TE/ ) taustan, keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset. Tutkijaryhmä haluaa kiittää lämpimästi kaikkia väkivaltatyön tutkimuksessa ja kehittämistyössä mukana olleita tahoja aktiivisuudesta. Erityiskiitokset kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmälle, joka on suhtautunut myötämielisesti tutkimus- ja kehittämishankkeiden eri vaiheiden toteuttamiseen ja tukenut hanketta myös taloudellisesti sekä monin resurssein. Tutkijaryhmä

3 3 Sisällys 1 Johdanto STOPPIA -hankkeen teoreettiset lähtökohdat Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyys ja seuraukset Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Moniammatillisen koulutuksen toteuttaminen vuonna Toimintaohjeen laatiminen vuonna STOPPIA -hankkeen toteutuminen Tutkimus- ja kehittämishankkeen toimijat STOPPIA -hankkeen toiminnan osa-alueet Toimintaohjeen juurruttaminen käytäntöön Lasten kaltoinkohtelun toimintaohjeen laatiminen Liitteeseen on koottu STOPPIA -hankkeen eteneminen ja tulokset (Liite 7) Viestintä ja vaikuttaminen Arviointitutkimus Tulokset Prosessiarviointi Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Toimintaohjeen vaikuttavuuden arviointi FAFHES -mittarilla kerättävä arviointitieto Väkivaltatilanteiden kirjaamiskäytäntöjen arviointi Tiedottaminen ja vaikuttaminen Tutkimus- ja kehittämishankkeen arvioinnin luotettavuuden tarkastelu Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset LÄHTEET... 21

4 4 LIITTEET 1. Parisuhdeväkivallan tunnistaminen, siihen puuttuminen ja moniammatillinen koulutus tutkimus ja kehittämishanke Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa laatimiseen ja sen kommentointiin osallistuneet henkilöt 3. Ohjausryhmän jäsenet STOPPIA -hankkeen koulutus vuosina Projektityöntekijä Joonas Kälvinmäen pitämät STOPPIA-hankeesittelyt, toimintaohjeen perehdyttämis- ja koulutustilaisuudet, FAFHES-kyselyyn liittyvät info- ja palautetilaisuudet Lasten kaltoinkohtelun toimintaohje (LAKA -työryhmä) jäsenet 7. STOPPIA -hankkeen eteneminen ja tulokset Tutkimus- ja kehittämishankkeeseen liittyvät julkaisut ja muu tiedotustoiminta

5 5 1 Johdanto Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ Suomessa perustuu valtion ratifioimiin kansainvälisiin julistuksiin 1,2 ja sopimuksiin mm. 3,4,5 ja Euroopan unionissa hyväksyttyihin sopimuksiin mm. 6. Sopimusten pohjalta väkivallan ehkäisyä toteutetaan useilla ohjelmilla mm.7,8,9,10,11. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö sisältyy myös sisäministeriön vuonna 2012 hyväksymän kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman rikosten ja väkivallan ehkäisyyn ja näin ollen sen tulee olla osana kuntien turvallisuusstrategiaa 12. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön sisällyttämistä myös kuntien hyvinvointistrategiaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden toimintasuunnitelmiin 13. Sosiaali- ja terveysministeriön lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositusten mukaan väkivaltatyön tulee olla koordinoitua ja mallinnettua 13. Väkivallan ehkäisemisen ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille ja sen eri hallinnonaloille. Tätä varten kuntien yhteistoiminta-alueiden tulee laatia toimintaohjelma ja -suunnitelma. Sen valmistelua ja toteuttamista varten tulee asettaa moniammatillinen työryhmä, jossa on edustettuina kuntien eri toimialat ja järjestöt. Strategiatyön käytännön toteuttamista varten kunnassa tulee olla lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön koordinaattori 14. Jokaisella toimipisteellä, jossa kohdataan perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolia - kokijoita, väkivaltaa käyttäneitä ja väkivaltaa nähneitä sekä heidän läheisiään on tarpeen olla toimintaohje, miten tunnistetaan, miten otetaan puheeksi, mihin toimiin ryhdytään ja milloin ja kenelle asiakas ohjataan 14. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan eri hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja ja työkäytäntöjä on tärkeää juurruttaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluja ja turvata toiminnan kattavuus ja pysyvyys. Tärkeää on parantaa myös henkilöstön ammatillisia valmiuksia puuttua väkivaltaan ja lisätä aihepiirin tutkimus- ja kehittämistyötä 13. Asiakas- ja potilastyössä lähisuhde- ja perheväkivallan dokumentointia ja tilastointia tulee parantaa ja kehittää 13,15. Suunnitelmallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö on erityisen ajankohtainen viimeaikaisten lapsi- ja perhesurmien nostaman julkisen keskustelun ja palvelujärjestelmälle esitettyjen haasteiden vuoksi 14.

6 6 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä tulee seurata ja arvioida. Aikaisempaa arviointitutkimusta on aiheesta vähän luvulta lähtien suuressa osassa perheväkivaltaa käsittelevää tutkimusta on keskitytty ilmiön eri muotojen määrittelemiseen, väkivallan tilastolliseen kuvaukseen tai väkivallan syiden etsimiseen. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn, kuten eri seulonta-, koulutus- tai katkaisuohjelmien, laadusta tai vaikuttavuudesta yksilöiden ja perheiden hyvinvointiin tai terveyteen on olemassa vähän näyttöä sekä ulkomailta 16,17,18 että Suomesta 19,20. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön kohdistuva vaikuttavuusarviointi on tärkeä elementti sekä palveluiden sisällön, laadun, kohderyhmien että organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Arviointiin liittyy aina myös taloudellisia intressejä 21,22. 2 STOPPIA -hankkeen teoreettiset lähtökohdat 2.1 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on naisen ja miehen, samaa sukupuolta olevien, muussa läheisessä ihmissuhteessa tai perheenjäsenten välisissä suhteissa olevien tarkoituksellista, eri tavoin toteutuvaa ja toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden hallintaa, joka loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta tai yhteisiä sitoumuksia. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta voi olla suoraa tai epäsuoraa. Sen tarkoituksena on toisen vahingoittaminen tai hänen omaisuutensa tai ympäristönsä vahingoittaminen. Myös toisen ihmisen vahingoittamiseen tai häiritsemiseen kohdistuvat erilaiset aggression ilmaukset, ovat väkivaltaa 24. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on monimuotoista. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista ja uskonnollista väkivaltaa tai niiden uhkaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta voi ilmetä myös kemiallisena väkivaltana, kunniaan liittyvänä väkivaltana, hoidon ja huolenpidon laiminlyöntinä sekä syrjintänä. Väkivallan eri muodot voivat esiintyä samanaikaisesti. Fyysiseen väkivaltaan liittyy aina henkinen väkivalta, mutta henkinen väkivalta voi ilmetä yksinäänkin. Perhe- ja lähisuhdeväkiväkivalta on ilmiönä monitahoinen. Sitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon erilaiset väkivallan selitysmallit, motiivit, kontekstit, väkivallan kokijat, väkivallan käyttäjät ja heidän läheisensä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa riippumatta sukupuolesta, iästä, sosio-ekonomisesta taustasta tai etnisestä ryhmästä 24.

7 7 2.2 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyys ja seuraukset Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä saadaan tietoa kansallisista uhritutkimuksista ja poliisiin tilastoista. Kyselytutkimuksissa nousevat yleensä esiin lievimmät väkivallanteot. Poliisin tilastoihin kirjautuu puolestaan vakava väkivalta. Vuonna yhteensä 184 naista (83 %) ja 38 miestä (17 %) kuoli nykyisen tai entisen toista sukupuolta olevan kumppanin tekemän väkivallan seurauksena. Tarkastelukaudella viisi miestä kuoli samaa sukupuolta olevan tai entisen kumppanin uhrina 25. Naisuhritutkimukset osoittavat, että 15 vuotta täyttäneistä naisista n. 20 % on kokenut nykyisessä parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa ainakin kerran 26. Vuosina toteutetun miesuhritutkimuksen 27 aineistona oli miehen ja naisen lomakevastaukset. Tutkimus osoitti, että yhtä suuri osa miehistä (16 %) ja naisista (17 %) oli kokenut joskus nykyisen kumppaninsa taholta fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut sekä miehistä että naisista 14 %. Naisista 42 % oli kokenut entisen kumppanin tekemää väkivaltaa tai uhkailua ja miehistä 22 %. Myös lapset ja nuoret näkevät perheissään monenlaista väkivaltaa, ja osa heistä joutuu myös itse sen kohteeksi. Alle kolmannes poliisin tietoon tulleesta lasten kohtaamasta väkivallasta tapahtuu perhepiirissä. Epäilty on useammin isä kuin äiti. Lapsiuhritutkimuksen 28 mukaan poikien väkivaltakokemuksista suuri osa on toisten poikien tekemää, tytöt raportoivat kotiin liittyviä väkivaltakokemuksia enemmän kuin pojat. Nuorisorikollisuuskysely vuotiaille nuorille osoitti, että 32 % seurustelevista pojista ja 24 % tytöistä oli kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa seurustelussaan. Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa piilorikollisuuden aste on suuri, koska lapset eivät useinkaan kykene itse ilmoittamaan heihin kohdistuneita väkivallantekoja viranomaisille tai eivät hahmota väkivallan vakavuutta 30. Suomalaisia ovat viime vuosina puhutelleet perhesurmat. Sisäasiainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman selvityksen 31 mukaan ajanjaksolla poliisiin kirjaamia alle 15- vuotiaisiin kohdistuvia surmia, joissa tekijänä on ollut lapsen vanhempi, oli yhteensä 35. Surmissa kuoli yhteensä 55 ihmistä. Heistä seitsemän oli puolisoita ja 48 surmaajan lapsia. Selvityksen perusteella surmia yhdistäviä taustatekijöitä olivat parisuhteen ongelmat, erotilanteeseen liittyvä kriisi ja vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat 31. Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuu huomattavia terveydellisiä ja muita yhteiskunnallisia haittavaikutuksia. Väkivalta vaarantaa yksilön fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia, lisää kuolemanvaaraa, aiheuttaa pitkäkestoista hoidon tarvetta väkivallan eri osapuolille, kasvattaa terveyseroja, kuormittaa palvelujärjestelmää ja edistää ihmisten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta 23,32. Tästä syystä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa väkivaltaan puuttumisessa sekä eheiden palvelukokonaisuuksien luomisessa.

8 8 2.3 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Tutkimustulokset osoittavat, että yhteiset menettelytapaohjeet ja työkäytännöt edesauttavat perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista. Myös vahvaa johtajuutta ja asioiden priorisointia sekä asennemuutosta tarvitaan työntekijöiden tietämyksen lisäämiseksi 33,34,35. Todettakoon tässä yhteydessä, että satunnaistetut kontrolloidut koetulokset eivät ole toistaiseksi osoittaneet systemaattisen kartoituksen (väkivallasta kysytään kaikilta) lisäävän myönteisiä terveysvaikutuksia väestössä. Väkivallan systemaattisesta kysymisestä tarvitaan lisätietoa 18,37. Toiseksi, vaikka väkivallasta kysytään, niin pitää olla myös konkreettisia auttamisen keinoja väkivallan tullessa ilmi hoito- tai hoivasuhteessa. Vuonna 2009 Seinäjoella tehdyn alkukartoituksen 39 tulokset osoittivat, että terveydenhuollon henkilöstöllä on eri syistä johtuvia esteitä tiedoissa, taidoissa ja halukkuudessa tunnistaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ja puuttua siihen. Suurimpina puuttumisen ja tunnistamisen esteinä raportoitiin potilaan haluttomuus kertoa väkivallasta ja se, että potilas ei myönnä kokeneensa sitä. Lisäksi puuttumattomuudessa vedottiin potilaiden itsemääräämisoikeuteen, ja väkivallan esille ottamisen katsottiin olevan potilaan omalla vastuulla ja harkinnassa. Myös yhteisen toimintaohjeen ja potilaiden taustatietojen puute sekä potilaiden kokema häpeä tekivät perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta vaikeaa. Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti ongelmana oli se, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön rakenteet olivat heikot: jatkohoitopalvelut väkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille ja heidän läheisilleen ovat puutteelliset. Yhteistyöverkosto oli hajallaan, ja eri ammattiryhmät eivät tienneet riittävän hyvin toistensa toiminnasta ja työtavoista. Erittäin myönteistä oli se, että terveydenhuollon henkilöstö tunnisti omat puutteensa ja tiedon tarpeensa, ja organisaatiot olivat halukkaita kehittämään omaa toimintaansa. Tämä oli hyvä lähtökohta moniammatillisen koulutuksen toteuttamiselle ja toimintaohjeen laatimiselle perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteisiin ( Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa _ja_kehittamistoiminta/julkaisut/perhevakivalta_toimintaohje) Moniammatillisen koulutuksen toteuttaminen vuonna 2009 Tutkimuksissa on esitetty, että koulutuksen puute on yksi suurempia esteitä perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiselle, puheeksi ottamiselle ja jatkohoitoon ohjaukselle 35,38. Koulutuksessa hyödynnettiin alkukartoituksessa henkilöstön koulutustarpeista saatuja tietoja ja aikaisempaa suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Koulutus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispalvelujen täydennyskoulutussuunnittelijan kanssa. Koulutusosioina olivat: orientoivat koulutusiltapäivät, perhe- ja lähisuhdeväkivalta eettisestä ja juridisesta näkökulmasta, ongelman puheeksi ottaminen, perhe- ja lä-

9 9 hisuhdeväkivaltaan puuttumisen ja ongelman hoitamisen palveluverkostot sekä paneelikeskustelu. (Liitetaulukko 1a). Moniammatillinen koulutus ja toimintaohjeen (Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa) rakentaminen toteutettiin rinnakkain. Näin toimittiin siksi, että koulutuksen aikana osallistujien keskuudessa nousseista ideoista ja ajatuksista voitiin käydä keskustelua työyhteisöissä. Henkilöstö saattoi näin myös soveltaa koulutuksen sisältöjä toimintamallin kehittämisessä ja olemassa olevien työkäytäntöjen ja rakenteiden tukena. Koulutuksen aikana toteutetut caseharjoitukset ja jaettu opiskelu- ja luentomateriaali antoivat antoivat konkreettisia työvälineitä väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja puuttumiseen Toimintaohjeen laatiminen vuonna 2010 Toimintaohjeen ( Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa ) laatimista varten perustettiin työryhmä (PAPE -työryhmä). Toimintaohjeen rakentaminen alkoi analysoimalla ja kuvaamalla perhe- ja lähisuhdeväkivallan hoitokäytänteiden nykytilaa tapausesimerkkien avulla hankkeessa mukana olevien yksiköiden näkökulmista. Työskentely tapahtui kahdessa pienryhmässä siten, että Seinäjoen keskussairaalan psykiatrian yksiköiden edustajat muodostivat yhden työryhmän. Toisen työryhmän muodostivat terveyskeskuspäivystyksen, erikoissairaanhoidon päivystyksen ja sosiaalityön edustajat. Lopuksi eri yksiköiden hoitokäytänteet kuvattiin prosessina ja mallinnettiin QPR -työkalua apuna käyttäen. Työskentelyn aikana kartoitettiin kaikki keskeiset yhteistyötahot sekä organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella. Keskussairaalan sosiaalityö oli jo aikaisemmin kuvannut oman väkivaltatyön prosessinsa. Yksikkökohtaiset mallinnukset ovat yleisen toimintaohjeen liitteinä ja löydettävissä sairaanhoitopiirin asiakirjahallinnosta hakusanalla perheväkivalta. Työkokouksia pidettiin kahdeksan. Toimintaohjetta valmistelevien työryhmien vetäjinä toimivat Tuija Leppäkoski ja Aune Flinck. Kokouksista on laadittu muistiot. Työryhmän jäsenet on esitetty liitteessä kaksi. (Liite 2) Toimintaohjeesta pyydettiin lausunnot helmikuussa Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laajennettu johtoryhmä esitti kokouksessa, että toimintaohjeesta tehdään vielä lyhennelmä (taskukortti & elektroninen versio). Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus hyväksyi toimintaohjeen sosiaali- ja terveyslautakunnassa syksyllä (Liitetaulukko 1b) Toimintaohjeen tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvä koulutus toteutettiin STOPPIA -hankkeen aikana.

10 10 3 STOPPIA -hankkeen toteutuminen 3.1 Tutkimus- ja kehittämishankkeen toimijat Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksesta hankkeessa ovat olleet mukana päivystyspoliklinikka ja lääkärien vastaanottotoiminta (henkilöstökysely/alkukartoitus ja potilaiden esikysely). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalasta hankkeessa ovat olleet mukana seuraavat poliklinikat ja osastot: syöpätautien poliklinikka (potilaskysely), sisätautien osasto A32 (potilaskysely), ortopedian osasto A22 (henkilöstö- ja potilaskyselyt), korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka (potilaskysely), päivystyspoliklinikka (henkilöstö- ja potilaskyselyt), akuuttipsykiatrian osasto T10 (henkilöstö- ja potilaskyselyt), äitiyspoliklinikka (potilaskysely) ja neurologian ja hematologian yksikkö A42 (potilaiden esikysely). Tutkimus- ja kehittämistyön etenemistä seurasi määräajoin kokoontuva moniammatillinen ohjausryhmä, jonka jäsenet koostuivat Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä paikallisten väkivaltatyön yhteistyötahojen edustajista. (Liite 3). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi professori Eija Paavilainen. Ohjausryhmä on kokoontunut vuosien aikana yhteensä yhdeksän kertaa: vuonna 2011 (3), vuonna 2012 (3) ja vuonna 2013 (3). Ohjausryhmän jäseniä on osallistunut kokouksiin keskimäärin 14 henkilöä kullakin kokoontumiskerralla Hankejohtajana toimi professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta. Projektityöntekijänä Seinäjoella toimi sosionomi Joonas Kälvinmäki TtT Tuija Leppäkoski Tampereen yliopistosta toimi hankkeen osa-aikaisena projektipäällikkönä ja tutkijana. Hankkeen tutkimus- /projektiryhmään kuului hankejohtajan, projektipäällikön ja projektityöntekijän ohella myös post-doc-tutkija, TtT, Aune Flinck. Ryhmä kokoontui yhteisiin neuvotteluihin ohjausryhmän kokouspäivinä Seinäjoella ja vuosittain 1-2 kertaa Tampereella. Tutkimus-/projektiryhmä valmisteli ohjausryhmän asiat ja vastasi hankkeen tutkimuksesta. Projektipäällikkö ja projektityöntekijä tapasivat kuukausittain Seinäjoella. Muutoin yhteydenpito tapahtui sähköpostitse ja puhelimitse. Kokouksista laadittiin muistiot.

11 STOPPIA -hankkeen toiminnan osa-alueet Toimintaohjeen juurruttaminen käytäntöön Laaditun toimintaohjeen juurruttaminen käytäntöön toteutettiin järjestämällä vuosina yhteensä 16 info- / koulutustilaisuutta henkilökunnalle. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 237 henkilöä. Infotilaisuudet toteutettiin samansisältöisinä päivinä (2-3 kertaa), jotta mahdollisimman monella työntekijällä olisi ollut mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Lisäksi vuonna 2011 koottiin käytännön juurruttamistyötä varten 33 väkivaltatyön yhdyshenkilöä eri työpisteistä ja heidät koulutettiin erikseen (ns. kouluttajakoulutus). Vuonna 2011 yksi koulutuskokonaisuus keskittyi pelkästään lasten kaltoinkohteluun. Koulutuksen tavoite oli pohjustaa lasten kaltoin kohtelun toimintaohjeen laatimista. Koulutuksen luennoitsijana toimi terveystieteiden jatko-opiskelija Stina Storvik-Sydänmaa Tampereen yliopistosta. Koulutukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Vuonna 2012 henkilökunnalle järjestettiin kolme samansisältöistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää koulutustilaisuutta. Nämä koulutustilaisuudet olivat osa kahden terveystieteen maisteriopiskelijan opinnäytetyötä. Osallistujia näihin koulutuksiin oli yhteensä 25. Lisäksi vuonna 2011 toteutettiin verkostoyhteistyön iltapäivä, johon kutsuttiin mukaan paikallisen ja alueellisen palveluverkoston toimijoita sekä Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Seminaariin osallistui yhteensä 62 henkilöä. Liitteeseen neljä on koottu kaikki vuosien aikana pidetyt info- /koulutustilaisuudet luennoitsijoineen ja osallistujamäärineen. (Liite 4). Liitteeseen viisi on koottu erikseen projektityöntekijä Joonas Kälvinmäen pitämät perehdyttämis- ja koulutustilaisuudet. (Liite 5) Hankkeessa mukana olevien yksiköiden esimiehet, sairaanhoitopiirin tiedottaja Anita Huhtamäki, täydennyskoulutussuunnittelija Tuula Salo ja projektityöntekijä Joonas Kälvinmäki tiedottivat koulutuksista sähköpostin välityksellä ja sairaalan sisäisessä tiedotteessa, Epsarissa. Kaikista koulutuksista kerättiin suullista ja/tai kirjallista palautetietoa. Koulutusmateriaali tallennettiin sairaanhoitopiirin sisäiseen verkkoon ja se löytyy asiakirjahallinnosta hakusanalla perheväkivalta.

12 Lasten kaltoinkohtelun toimintaohjeen laatiminen Lasten kaltoinkohtelun toimintaohje rakennettiin osaksi yleistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa toimintaohjetta. Tätä varten perustettiin LAKA (lasten kaltoinkohtelu) - työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi projektityöntekijä Joonas Kälvinmäki. Työryhmän jäsenet esitetään liitteessä (Liite 6). LAKAtyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Lasten kaltoinkohtelun toimintaohje hyväksyttiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokouksessa Toimintaohjeesta laadittiin myös taskukorttimuoto. Toimintaohje löytyy Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asiakirjahallinnosta hakusanalla perheväkivalta. Liitteeseen on koottu STOPPIA -hankkeen eteneminen ja tulokset (Liite 7) Viestintä ja vaikuttaminen Hankkeesta laadittiin tiedottamis- ja vaikuttamissuunnitelma (Flinck 2009), joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Viestinnälle ja vaikuttamiselle kirjattiin seuraavat tavoitteet: 1) tehdä perhe- ja lähisuhdeväkivaltahanke, sen tavoitteet ja toteutus tutuksi hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa, eri sidosryhmille ja väestölle sekä parantaa perheväkivaltaa ja lasten kaltoinkohtelua koskevan tiedon saatavuutta, 2) aktivoida hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstö, viranomais- ja muut yhteistyötahot tunnistamaan ja reagoimaan monimuotoiseen perheväkivaltaan tarkoituksenmukaisella tavalla, 3) luoda edellytykset toimivalle vuorovaikutukselle hankkeen toimijoiden, viranomais- ja yhteistyöverkoston ja kansalaisten kesken sekä vahvistaa olemassa olevia yhteistyösuhteita ja -verkostoja, 4) lisätä perheväkivalta-hankkeen näkyvyyttä, tunnettavuutta ja avoimuutta, 5) edistää uusien toiminta- ja palvelumallien kehittämistä, levittämistä sekä tutkimus-, kehittämis- ja käytännön työssä kertyvän tieto-taidon ja kokemusten vaihtoa eri toimijoiden välillä, ja 6) seurata toiminnasta saatavaa palautetta eri tasoilla ja hyödyntää sitä hankkeen ja palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä sekä hanketta koskevan viestinnän ja vaikuttamisen kehittämisessä Arviointitutkimus STOPPIA -hankeprosessi oli luonteeltaan hidas, jatkuvasti muuntuva ja yhteenliitetyistä palasista koostuva ajallisesti kulkeva kokonaisuus 42. STOPPIA -hankkeessa pyrittiin arvioimaan sekä kehittämisprosessia että sen tuloksia. Prosessiarvioinnissa keskityttiin kehittämistyöhön prosessina, jolloin tarkastelun kohteena olivat tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstön subjektiivisten kokemusten kuvaaminen (kokonaisvaltainen lähestymistapa). Prosessiarviointitietoa ke-

13 13 rättiin henkilöstökyselyin ja haastatteluin. Lisäksi arviointitietoa saatiin tutkijoiden päiväkirjamerkinnöistä, yhteenvetoraporteista, työryhmien ja ohjausryhmän kokousmuistioista sekä väkivaltatyön yhdyshenkilöiden yhteistapaamisista ja haastatteluista sekä toimintaohjeinfojen ja koulutusten aikana käydyistä palautekeskusteluista. Vaikuttavuutta (tuloksia) mitataan sekä henkilöstön osaamisen että potilaiden näkökulmasta. Prosessi saatiin hyvään vauhtiin hankkeen aikana ja osoituksia työskentelyn vaikuttavuudesta myös. Vaikuttavuuden arviointi on hidasta ja arviointia jatketaan hankkeen päätyttyä erillisenä tutkimushankkeena. Vaikuttavuusarviointiin liittyvät tutkimusaineistot: 1) Terveydenhuoltohenkilöstöltä kerätty tutkimusaineisto vuoden 2008 kyselymittarilla ja sitä täydentävät haastattelut. Uusintakysely (N = 168) sekä ryhmä- ja yksilöhaastattelut (N = 4) vuonna ) Potilailta kerättävä tutkimusaineisto FAFHES-mittarilla. Esikysely tehtiin keväällä 2012 (N=27), varsinainen kysely (N=348) ja uusintakysely vuonna 2014 (N=188). 3) Hoitotietojen massatietokannasta ja Effica - potilastietojärjestelmästä saatava tieto ( ). Näiden kaikkien osa-alueiden tutkimus jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. WHO on antanut suosituksia perheväkivallan tutkimukseen liittyen 40,41. Haittariskejä sisältävistä tutkimuksista, kuten perheväkivaltatutkimuksista, on pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto silloin, kun ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Perheväkivaltaan kohdistuvassa tutkimuksessa painottuu potilaiden / asiakkaiden turvallisuus. Tiedon hankinta ei saa aiheuttaa väkivaltaa kokeneelle lisää vaikeuksia tai ylimääräistä stressiä ja siinä tulee kunnioittaa sekä uhrin että väkivaltaa käyttäneen oikeuksia 40,41. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta antoi puoltavan lausunnon FAFHES-mittariin käyttöön liittyvästä tutkimuskokonaisuudesta (ETL -koodi R12057H). Hoitotietojen massatietokannoista ja Effica-potilastietojärjestelmästä saatavan tutkimustiedon keruun osalta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki myönsi tutkimusluvat (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoen viranhaltijapäätökset 70/ ja 92/ ).

14 14 4 Tulokset 4.1 Prosessiarviointi Prosessiarvioinnin kohteena oli STOPPIA -hankkeen toteutus ja edistyminen. Tällöin arvioinnin kohteena olivat yhteisesti sovitut toimintatavat, koulutuksen toteutuminen ja toimintaohjeen käyttöönotto. Vastauksia haettiin muun muassa STOPPIA - hankkeen aikana ilmenneisiin ongelmiin, niiden ratkaisuihin, tehtyihin muutoksiin, päätösprosesseihin ja palveluorganisaatioiden välisen yhteistyön toteutumiseen. Suurin ongelma näytti liittyvän siihen, että koulutuksiin pääsy oli STOPPIA -hankkeen aikana edelleen hankalaa, vaikka siihen pyrittiin vaikuttamaan yhteisellä suunnittelulla sekä huolellisella tiedottamisella. Vuosina aikana järjestettiin 16 toimintaohjetta koskevaa infotilaisuutta, jotka olivat samalla myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia. Osallistujamäärät vaihtelijat nollasta 35 henkilöä järjestettyä tilaisuutta kohden. Muihin koulutuksiin osallistujamäärät vaihtelivat seitsemästä kymmeneen henkilöä, lukuun ottamatta kouluttajakoulutuksiin osallistuvia (33 henkilöä). Info- ja muihin koulutuksiin olisi mahtunut huomattavasti enemmän osallistujia. Koulutuksista saatu palaute oli hyvää. Koulutuksiin pääsy koettiin hankalana myös vuoden 2009 koulutuspalautteissa 34. Verkostopäivä, joka suunniteltiin pidettäväksi , peruuntui vähäisen ilmoittautuneiden määrän takia. Vähäisen verkostopäivään kohdistuneen kiinnostuksen syyksi epäiltiin koulutuksen ajoitusta; samanaikaisesti järjestettyjä muita koulutuksia tai koulutusprosesseja. (Ohjausryhmän kokousmuistio ). Parisuhde- ja perheväkivaltaan puuttuminen tietoa ja toimintaa -koulutuspäivä ei myöskään toteutunut vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Myös loppuseminaari vuodelle 2014 jouduttiin rahoituksen puutteen vuoksi perumaan. Ohjausryhmä totesi, että koulutusten markkinoinnin olisi pitänyt olla aktiivisempaa. (Ohjausryhmän kokousmuistio ). Työntekijöiden mielipiteet esimiesten sitoutumisesta hanketyöskentelyyn:. joidenkin mielestä tukea oli saatu hyvin, joidenkin mielestä asian esilläpito oli henkistä vääntämistä. Joillakin työntekijöillä oli mahdollisuus käyttää työaikaa toimintaohjetyöskentelyyn ja osastokokouksissa oli annettu tilaa sen käsittelyyn. Työntekijät olivat saaneet tukea myös työtovereilta ja he kokivat, että toimintaohje palveli yhteisten pelisääntöjen luomisessa väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Selkeästi haastatteluista nousi yksi yhteinen näkemys: toimintaohjeen mukaisten käytäntöjen ja osaamisen ylläpitäminen arkityössä vaatii koko ajan keskustelua ja muistutusta. Esimiehiä ja organisaatioiden johtajia ei STOPPIA-hankekauden aikana ehditty haastatella.

15 15 Toimintaohjeen käyttöönoton tueksi ohje tallennettiin hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden verkkosivuille sekä henkilöstön että väestön saataville. Verkkosivuille tallennettiin myös koulutusmateriaalit. Väkivaltahankesivuille käyntejä ajalla on ollut seuraavasti: vuonna 2011 (237), vuonna 2012 (81) ja vuonna 2013 (79). Käyntimäärien lasku viittaa siihen, että hankkeen verkkosivuja ei osata hyödyntää tai niiden olemassaolosta ei tiedetä. Tätä tukevat myös vuonna 2012 tehdyn henkilöstökyselyn tulokset. Noin puolet kyselyyn vastanneista ei osannut edelleenkään sanoa, oliko sairaanhoitopiirissä käytössä toimintaohje vai ei 34. Verkostoyhteistyötä on arvioitu verkostopäivillä käytyjen yhteiskeskustelujen, muistiinpanojen sekä saadun kirjallisen palautetiedon pohjalta. Uusintakyselystä kävi ilmi, että edelleen vain noin 50 % vastaajista ilmoitti tekevänsä yhteistyötä muiden auttajatahojen kanssa 34. Suuri huoli on, että paikkakunnalla ei ole riittävästi tukipalveluja, mihin ohjata väkivallan eri osapuolia. Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet 44. Yhtenä tavoitteena mainitaan lähisuhdeväkivalta -toimintamallia valmistelevan työryhmän työn loppuun saattaminen. Päätösprosesseista todetaan, että koulutusten sisällöistä ja ajankohdista sekä lasten kaltoinkohtelun-toimintaohjeesta keskusteltiin STOPPIA - hankkeen ohjausryhmän kokouksissa ja niitä koskevat päätökset kirjattiin kokousmuistioihin. 4.2 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa tutkittiin sitä, millaisia muutoksia on tapahtunut terveydenhuoltohenkilöstön tavoissa tunnistaa ja puuttua väkivaltaan. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi tietoa on kerätty kirjallisesti (kyselyt, koulutuspalautelomakkeet) ja suullisesti (haastattelut, suulliset palautteet). Kerätty arviointitieto on ollut subjektiivista, henkilökunnan omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa. Vertailu osoitti, että ajanjakson aikana oli tapahtunut vain vähän muutosta perhe- ja väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Kyselyyn vastanneet olivat tietoisia puutteistaan tiedoissa ja taidoissa ja tarpeistaan saada koulutusta aiheesta 43. Tutkijat harkitsivat kolmannen kyselyn tekemistä vielä vuonna 2014, mutta rahoituksen puutteen vuoksi sitä ei voitu toteuttaa tässä aikataulussa. Kysely pyritään toteuttamaan Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetyönä.

16 Toimintaohjeen vaikuttavuuden arviointi Tavoitteena oli kohdistaa vaikuttavuustutkimus jatkossa erityisesti siihen, miten hankkeessa olevat organisaatiot, terveydenhuoltohenkilöstö ja terveydenhuollon asiakkaat kokevat hyötyneensä toimintaohjeesta ja mitä vaikutuksia toimintaohjeen käyttöönotolla on perheväkivallan varhaisen tunnistamisen ja siihen puuttumisen käytäntöihin. Koska hanke ei enää saanut jatkorahoitusta, vaikuttavuustutkimus tulee kohdistumaan jatkossa terveydenhuollon asiakkaiden näkökulmaan, mahdollisesti opinnäytetyönä. Terveydenhuoltohenkilöstön tähänastiset kokemukset toimintaohjeesta perustuivat haastatteluihin ja toimintaohjeen infotilaisuuksissa saatuun suulliseen tietoon. Haastatteluista kävi ilmi, että kolmessa yksikössä toimintaohjetta käytetään perehdyttämisen apuvälineenä. Toimintaohje on auttanut myös siinä, että hoitajat haastattelevat enemmän potilaita / asioita kysytään potilailta enemmän. Sekä haastatteluista että infotilaisuuksissa tuli esiin useammalta taholta, että myös lastensuojeluilmoituksia tehdään herkemmin. Hallintosihteeri Arja Ritalalta saaduista, vuosittaisista Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta tulleista lastensuojeluilmoituksista, laadittiin kuvio. Kuviosta havaitaan, että lastensuojeluilmoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kyseisellä ajanjaksolla. Kuvio 1. Lastensuojeluilmoitukset vuosina Se, kuvaako lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu todellisuudessa saadun perhe- ja lähisuhdeväkivaltakoulutuksen, toimintaohjeen käyttöönoton tai yleisen tietoisuuden kasvua lastensuojelulain edellyttämistä muutoksista puuttua väkivaltaan, on mahdotonta sanoa. On kuitenkin todettu, kuten

17 17 alun perin hankesuunnitelmassa esitettiin, että kun väkivaltatyötä aletaan kehittää, näyttää ensin siltä että ilmiö lisääntyy. Vasta, kun uudet toimintatavat sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioissa juurtuvat, voidaan niiden avulla ennaltaehkäistä väkivaltaa ja saada väkivallan määrä laskuun. Erikseen pyydettiin sähköpostitse osastonhoitajien kautta palautetta väkivaltatyön taskukortista niistä työyksiköistä, joihin sitä oli jaettu. Yksiköt olivat lastentautien poliklinikka/lasten neurologia, äitiyspoliklinikka / naistentaudit ja sosiaalitoimen yksikkö. Kyselyyn vastasi seitsemän henkilöä. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että taskukortille on tarvetta käytännön työssä mm. perehdyttämisen työvälineenä ja muistinvirkistäjänä. 4.4 FAFHES -mittarilla kerättävä arviointitieto Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyyttä Seinäjoen keskussairaalassa asioivien potilaiden keskuudessa sekä näiden potilaiden käsitystä perheidensä toimivuudesta, terveydestä ja hoitohenkilöstöltä saamastaan tuesta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella (FAFHES -mittari) seitsemästä yksiköstä. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 795, ja hyväksyttyjä vastauksia saatiin 388. Vastausprosentti oli 47. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tulokset osoittivat, että fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa perheessään/kotonaan kohtaavia potilaita (21 %) asioi kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa yksiköissä. Yksitoista prosenttia potilaista ilmoitti käyttäneensä väkivaltaa. Osa väkivaltaa kokeneista ja sitä käyttäneistä potilaista tunsi perheensä toimivuuden ja terveyden huonommaksi verrattuna niihin potilaisiin, jotka eivät raportoineet väkivaltahistoriasta. Hoitohenkilöstöltä saadulla tuella havaittiin olevan myönteinen vaikutus perheen toimivuuteen ja terveyteen 45. Tutkimusaineistosta (N = 348) 188 potilasta antoi suostumuksensa uusintakyselyyn. Uusintakyselyn tavoitteena on tarkastella väkivaltaperheiden toimintaan, terveyteen ja sairaalassa saatuun tukeen liittyviä muutoksia. Tämä tutkimus tulee olemaan osa väitöskirjatutkimusta.

18 Väkivaltatilanteiden kirjaamiskäytäntöjen arviointi Tavoitteena oli selvittää miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä diagnooseja kirjataan ja millaisia mahdollisia epäluotettavuustekijöitä kirjaamiseen liittyy. Projektityöntekijä ja -päällikkö ovat keränneet aineistoa Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin massatietokannoista ja potilastietokannoista ja kartoittaneet ICD-10 diagnoosiluokitusten käyttöä väkivaltatapauksissa. Salla Kivelä tutki tarkemmin parisuhdeväkivaltaan liittyviä kirjaamiskäytäntöjä pro gradu työssään 46. Syksyn 2013 aikana keskityttiin vuosien aikana tilastoituihin T74.1( = muu pahoinpitely oireyhtymä) diagnooseihin. Näitä diagnooseja löydettiin ko. ajanjaksolla 302 kappaletta. Alustavan analyysin pohjalta todettiin, että aineistossa oli mukana sellaisia tapauksia, joissa tarkempaa tekijän määrittävää ulkoisen syyn diagnoosia olisi ollut mahdollista käyttää Tiedottaminen ja vaikuttaminen Keskeisimmät, hankkeeseen liittyvät sisäiset ja ulkoiset tiedotuskanavat ovat olleet alueelliset koulutus- ja infotilaisuudet sekä verkostopäivät. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu osallistumalla valtakunnallisiin seminaareihin ja tapahtumiin. Hankkeesta on tehty erilaisia julkaisuja, kuten artikkeleita ja postereita. Hanketta ja saatuja tutkimustuloksia on esitelty kansallisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa (Liite 8). Tieteellisen viestinnän osalta voidaan katsoa, että hankkeen toimijat ovat onnistuneet hyvin. Yhtä hyvin emme eivät hanketoimijat ole onnistuneet kansalaisille sekä viranomais- ja sidosryhmille suunnatussa viestinnässä. Viestinnän ja vaikuttamisen suurimmat riskit ovat liittyneet työntekijöiden pääsyyn koulutuksiin ja infoihin, verkosto- ja sidosryhmäyhteistyöhön ja taloudellisiin riskeihin. 5 Tutkimus- ja kehittämishankkeen arvioinnin luotettavuuden tarkastelu Arviointimenetelmänä käytettiin sisäistä arviointia. Arviointitietoa kerättiin vain tutkimus- ja kehittämishankkeessa mukana olevilta tahoilta eikä ulkopuolista arvioitsijaa käytetty. Alhaiset vastausprosentit ovat luotettavuusongelma sekä vuoden 2008 alkukartoituskyselyssä (35 %) että seurantakyselyssä (50 %). Toiseksi, haastatteluaineistopyyntö lähetettiin kaikille 33 väkivaltatyön yhdyshenki-

19 19 lölle. Haastattelut saatiin vain viideltä henkilöltä. Suurin osa tutkimus- ja kehittämishankkeessa mukana olleiden yksiköiden henkilöstöstä ei osallistunut haastatteluihin. Kolmanneksi, kaksi verkostotyön iltapäivää jäi toteutumatta alhaisen ilmoittautuneiden määrän vuoksi. Näin ollen eri yhteistyötahojen mielipiteitä ei saatu. Neljänneksi, vuodelle 2014 suunniteltuja ylihoitajien ja ylilääkäreiden haastattelujja ei voitu toteuttaa. Siten tieto johdon mielipiteet heidän antamastaan tuesta ja osallistumisestaan kehittämistyöhön jäi saamatta. 6 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Eräs ohjausryhmän vuonna 2011 asettama tavoite oli, että hankkeeseen osallistuvan henkilöstön tiedot ja valmiudet parantuvat perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi, ja henkilöstö osaa toimia auttamistilanteissa tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta voidaan varovaisesti arvioida perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen parantuneen hieman vuoden välillä. Vuodelle 2014 suunniteltu kolmas kysely jää toteutumatta, koska hanke ei saanut enää Terveyden edistämisen määrärahaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Henkilöstön mielipiteet eri auttajatahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä eivät olleet muuttuneet kyselykertojen välillä. Viisikymmentä prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä yhteistyötä. Kumpanakin vuonna vain muutama osallistujia osasi kertoa miten hän käytännössä tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Vuonna 2013 verkostoyhteistyötä vaikeuttivat edelleen puutteelliset palvelurakenteet. Paikkakunnalta puuttuu esimerkiksi turvakoti. Kehittämisehdotus: Henkilöstön väkivaltaosaamisen ylläpitämiseksi esitetään, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen reagoimisen täydennyskoulutussuunnitelma sisällytetään toiminta-aluekohtaisiin / yksikkökohtaisiin koulutussuunnitelmiin. Kehittämisehdotus: Hankkeessa laadittuja toimintaohjeita hyödynnetään uusien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun varhaisen puuttumisen ja hoidon interventioiden luomisessa. Kehittämisehdotus: Verkostotyötä tulee kehittää valtakunnallisten suositusten mukaisesti: paikkakunnalla tulee olla moniammatillinen väkivaltatiimi ja väkivaltakoordinaattori. Kehittämisehdotus: Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö otetaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden toimintasuunnitelmia.

20 20 FAFHES -kysely osoitti, että väkivaltaa kokeneiden potilaiden yleisyys sairaalapotilaiden joukossa on samaa luokkaa kuin valtaväestössä (20 %) ja mahdollisesti vieläkin suurempi. Väkivaltaa kokeneita ja sitä käyttäneitä potilaita asioi sairaalan eri poliklinikoilla ja osastoilla. Jokainen sairaalassa asioiva potilas voi olla potentiaalinen väkivaltaa kokenut, sitä käyttänyt tai molempia riippumatta siitä, millä osastoilla tai poliklinikoilla asioivat. Kehittämisehdotus: Sairaalaorganisaation sisälle perustetaan moniammatillinen väkivaltatyöryhmä ylläpitämään ja jatkamaan kehittämistyötä. Lisäksi tulee perustaa väkivaltatyön koordinaattorin toimi. Menestyksekäs perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö edellyttää kaikkien toimijoiden sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä, mukaan lukien esimiehet. Hankkeen tavoitteena oli kuvata myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan vuoksi hoitoon hakeutuneiden potilaiden käyntimäärissä tapahtuneita muutoksia ajanjaksolla sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vuoksi hoitoon hakeutuneiden potilaiden käynteihin liittyviä kirjaamiskäytäntöjä ajanjaksolla Tämä arviointityö on vielä kesken ja jatkuu väitöskirjan osajulkaisujen myötä. Kehittämisehdotus: Kirjaamiskäytäntöjä ja raportointia kehitetään kansainvälisten ja kansallisten suositusten mukaisesti.

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 30.1.2014 Lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshenkilöiden toimenkuvan kehittäminen kunnissa

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen osana ikääntyneiden turvallista yhteiskuntaa Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Arviointiryhmä Heimala, Heli, ylitarkastaja, Terveydenhuolto Hynninen-Joensivu,

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen. Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta - hoitoketjun rakentaminen Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli Hankkeen tausta Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Kehitetään seksuaalisen väkivallan

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma Päijät-Häme Luonnos

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma Päijät-Häme Luonnos Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintasuunnitelma 2017-2020 Päijät-Häme Luonnos 18.11.2016 Työtä turvallisuuden edistämiseksi on tärkeää tehdä koko ajan kaikissa palveluissa ja kaikkien toimesta.

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:

Tutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti: LAUSUNTOHAKEMUS tutkimuseettiselle toimikunnalle Pvm Dnro / (sihteeri täyttää tämän kohdan) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (Ksshp) tutkimuseettinen toimikunta on alueellinen lakisääteinen toimikunta,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot