Loppuraportti Leppäkoski Tuija, Kälvinmäki Joonas, Flinck Aune, Paavilainen Eija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti Leppäkoski Tuija, Kälvinmäki Joonas, Flinck Aune, Paavilainen Eija"

Transkriptio

1 1 STOPPIA! - Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen toimintaohjeen käyttöönotto, juurruttaminen ja arviointi hanke (140/THL/TE/ ) Loppuraportti Leppäkoski Tuija, Kälvinmäki Joonas, Flinck Aune, Paavilainen Eija Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala Seinäjoen kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus (2014)

2 2 Esipuhe Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on vakava terveysongelma, joka heikentää yksilöiden ja perheiden elämänlaatua ja kuormittaa palvelujärjestelmää. Haasteeseen vastaaminen edellyttää, että eri auttajatahot työskentelevät yhdessä pitkäjännitteisesti ja kattavasti kohdatessaan, hoitaessaan ja auttaessaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolia. Suomessa perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista kehittämistyötä ohjaavat monet ohjelmat ja suositukset, jotka pohjautuvat Suomen ratifioimiin kansainvälisiin julistuksiin ja sopimuksiin. Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö on tehnyt perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista tiivistä yhteistyötä vuosina Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveyskeskuksesta hankkeessa ovat olleet mukana päivystyspoliklinikka ja lääkärien vastaanottotoiminta, Seinäjoen keskussairaalasta syöpätautien poliklinikka, sisätautien osasto A32, ortopedian osasto A22, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, päivystyspoliklinikka, akuuttipsykiatrian osasto T10, äitiyspoliklinikka ja neurologian ja hematologian yksikkö A42. Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa valmistui vuoden 2010 lopussa ja lasten kaltoinkohtelun toimintaohje vuoden 2011 lopussa. Toimintaohjeet löytyvät osoitteesta tai _ja_kehittamistoiminta/julkaisut/perhevakivalta_toimintaohje sekä hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden sisäisestä verkosta. Toimintaohjeesta on tehty myös taskukorttiversio käytännön työtilanteisiin. Organisaatioiden henkilöstön ammatillisia valmiuksia puuttua väkivaltaan on parannettu järjestämällä aihepiiriin liittyvää koulutusta vuosien aikana, osa niistä yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun täydennyskoulutusyksikön kanssa. Vuosina väkivalta -hankkeessa on toteutettu STOPPIA-perheja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen toimintaohjeen käyttöönotto, juurruttaminen ja arviointi -hanketta. Sen tarkoituksena on ollut levittää, juurruttaa ja arvioida näyttöön perustuvia väkivaltatyön käytäntöjä. Raportti esittelee STOPPIA-hankkeen (140/THL/TE/ ) taustan, keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset. Tutkijaryhmä haluaa kiittää lämpimästi kaikkia väkivaltatyön tutkimuksessa ja kehittämistyössä mukana olleita tahoja aktiivisuudesta. Erityiskiitokset kuuluvat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmälle, joka on suhtautunut myötämielisesti tutkimus- ja kehittämishankkeiden eri vaiheiden toteuttamiseen ja tukenut hanketta myös taloudellisesti sekä monin resurssein. Tutkijaryhmä

3 3 Sisällys 1 Johdanto STOPPIA -hankkeen teoreettiset lähtökohdat Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyys ja seuraukset Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Moniammatillisen koulutuksen toteuttaminen vuonna Toimintaohjeen laatiminen vuonna STOPPIA -hankkeen toteutuminen Tutkimus- ja kehittämishankkeen toimijat STOPPIA -hankkeen toiminnan osa-alueet Toimintaohjeen juurruttaminen käytäntöön Lasten kaltoinkohtelun toimintaohjeen laatiminen Liitteeseen on koottu STOPPIA -hankkeen eteneminen ja tulokset (Liite 7) Viestintä ja vaikuttaminen Arviointitutkimus Tulokset Prosessiarviointi Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Toimintaohjeen vaikuttavuuden arviointi FAFHES -mittarilla kerättävä arviointitieto Väkivaltatilanteiden kirjaamiskäytäntöjen arviointi Tiedottaminen ja vaikuttaminen Tutkimus- ja kehittämishankkeen arvioinnin luotettavuuden tarkastelu Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset LÄHTEET... 21

4 4 LIITTEET 1. Parisuhdeväkivallan tunnistaminen, siihen puuttuminen ja moniammatillinen koulutus tutkimus ja kehittämishanke Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa laatimiseen ja sen kommentointiin osallistuneet henkilöt 3. Ohjausryhmän jäsenet STOPPIA -hankkeen koulutus vuosina Projektityöntekijä Joonas Kälvinmäen pitämät STOPPIA-hankeesittelyt, toimintaohjeen perehdyttämis- ja koulutustilaisuudet, FAFHES-kyselyyn liittyvät info- ja palautetilaisuudet Lasten kaltoinkohtelun toimintaohje (LAKA -työryhmä) jäsenet 7. STOPPIA -hankkeen eteneminen ja tulokset Tutkimus- ja kehittämishankkeeseen liittyvät julkaisut ja muu tiedotustoiminta

5 5 1 Johdanto Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ Suomessa perustuu valtion ratifioimiin kansainvälisiin julistuksiin 1,2 ja sopimuksiin mm. 3,4,5 ja Euroopan unionissa hyväksyttyihin sopimuksiin mm. 6. Sopimusten pohjalta väkivallan ehkäisyä toteutetaan useilla ohjelmilla mm.7,8,9,10,11. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö sisältyy myös sisäministeriön vuonna 2012 hyväksymän kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman rikosten ja väkivallan ehkäisyyn ja näin ollen sen tulee olla osana kuntien turvallisuusstrategiaa 12. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön sisällyttämistä myös kuntien hyvinvointistrategiaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden toimintasuunnitelmiin 13. Sosiaali- ja terveysministeriön lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositusten mukaan väkivaltatyön tulee olla koordinoitua ja mallinnettua 13. Väkivallan ehkäisemisen ja palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille ja sen eri hallinnonaloille. Tätä varten kuntien yhteistoiminta-alueiden tulee laatia toimintaohjelma ja -suunnitelma. Sen valmistelua ja toteuttamista varten tulee asettaa moniammatillinen työryhmä, jossa on edustettuina kuntien eri toimialat ja järjestöt. Strategiatyön käytännön toteuttamista varten kunnassa tulee olla lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön koordinaattori 14. Jokaisella toimipisteellä, jossa kohdataan perhe- ja lähisuhdeväkivallan eri osapuolia - kokijoita, väkivaltaa käyttäneitä ja väkivaltaa nähneitä sekä heidän läheisiään on tarpeen olla toimintaohje, miten tunnistetaan, miten otetaan puheeksi, mihin toimiin ryhdytään ja milloin ja kenelle asiakas ohjataan 14. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan eri hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja ja työkäytäntöjä on tärkeää juurruttaa osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erityispalveluja ja turvata toiminnan kattavuus ja pysyvyys. Tärkeää on parantaa myös henkilöstön ammatillisia valmiuksia puuttua väkivaltaan ja lisätä aihepiirin tutkimus- ja kehittämistyötä 13. Asiakas- ja potilastyössä lähisuhde- ja perheväkivallan dokumentointia ja tilastointia tulee parantaa ja kehittää 13,15. Suunnitelmallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö on erityisen ajankohtainen viimeaikaisten lapsi- ja perhesurmien nostaman julkisen keskustelun ja palvelujärjestelmälle esitettyjen haasteiden vuoksi 14.

6 6 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä tulee seurata ja arvioida. Aikaisempaa arviointitutkimusta on aiheesta vähän luvulta lähtien suuressa osassa perheväkivaltaa käsittelevää tutkimusta on keskitytty ilmiön eri muotojen määrittelemiseen, väkivallan tilastolliseen kuvaukseen tai väkivallan syiden etsimiseen. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn, kuten eri seulonta-, koulutus- tai katkaisuohjelmien, laadusta tai vaikuttavuudesta yksilöiden ja perheiden hyvinvointiin tai terveyteen on olemassa vähän näyttöä sekä ulkomailta 16,17,18 että Suomesta 19,20. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöhön kohdistuva vaikuttavuusarviointi on tärkeä elementti sekä palveluiden sisällön, laadun, kohderyhmien että organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. Arviointiin liittyy aina myös taloudellisia intressejä 21,22. 2 STOPPIA -hankkeen teoreettiset lähtökohdat 2.1 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on naisen ja miehen, samaa sukupuolta olevien, muussa läheisessä ihmissuhteessa tai perheenjäsenten välisissä suhteissa olevien tarkoituksellista, eri tavoin toteutuvaa ja toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden hallintaa, joka loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta tai yhteisiä sitoumuksia. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta voi olla suoraa tai epäsuoraa. Sen tarkoituksena on toisen vahingoittaminen tai hänen omaisuutensa tai ympäristönsä vahingoittaminen. Myös toisen ihmisen vahingoittamiseen tai häiritsemiseen kohdistuvat erilaiset aggression ilmaukset, ovat väkivaltaa 24. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on monimuotoista. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista ja uskonnollista väkivaltaa tai niiden uhkaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta voi ilmetä myös kemiallisena väkivaltana, kunniaan liittyvänä väkivaltana, hoidon ja huolenpidon laiminlyöntinä sekä syrjintänä. Väkivallan eri muodot voivat esiintyä samanaikaisesti. Fyysiseen väkivaltaan liittyy aina henkinen väkivalta, mutta henkinen väkivalta voi ilmetä yksinäänkin. Perhe- ja lähisuhdeväkiväkivalta on ilmiönä monitahoinen. Sitä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon erilaiset väkivallan selitysmallit, motiivit, kontekstit, väkivallan kokijat, väkivallan käyttäjät ja heidän läheisensä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi voi joutua kuka tahansa riippumatta sukupuolesta, iästä, sosio-ekonomisesta taustasta tai etnisestä ryhmästä 24.

7 7 2.2 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyys ja seuraukset Perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyydestä saadaan tietoa kansallisista uhritutkimuksista ja poliisiin tilastoista. Kyselytutkimuksissa nousevat yleensä esiin lievimmät väkivallanteot. Poliisin tilastoihin kirjautuu puolestaan vakava väkivalta. Vuonna yhteensä 184 naista (83 %) ja 38 miestä (17 %) kuoli nykyisen tai entisen toista sukupuolta olevan kumppanin tekemän väkivallan seurauksena. Tarkastelukaudella viisi miestä kuoli samaa sukupuolta olevan tai entisen kumppanin uhrina 25. Naisuhritutkimukset osoittavat, että 15 vuotta täyttäneistä naisista n. 20 % on kokenut nykyisessä parisuhteessaan fyysistä väkivaltaa ainakin kerran 26. Vuosina toteutetun miesuhritutkimuksen 27 aineistona oli miehen ja naisen lomakevastaukset. Tutkimus osoitti, että yhtä suuri osa miehistä (16 %) ja naisista (17 %) oli kokenut joskus nykyisen kumppaninsa taholta fyysistä väkivaltaa tai sillä uhkailua. Fyysisen väkivallan kohteeksi oli joutunut sekä miehistä että naisista 14 %. Naisista 42 % oli kokenut entisen kumppanin tekemää väkivaltaa tai uhkailua ja miehistä 22 %. Myös lapset ja nuoret näkevät perheissään monenlaista väkivaltaa, ja osa heistä joutuu myös itse sen kohteeksi. Alle kolmannes poliisin tietoon tulleesta lasten kohtaamasta väkivallasta tapahtuu perhepiirissä. Epäilty on useammin isä kuin äiti. Lapsiuhritutkimuksen 28 mukaan poikien väkivaltakokemuksista suuri osa on toisten poikien tekemää, tytöt raportoivat kotiin liittyviä väkivaltakokemuksia enemmän kuin pojat. Nuorisorikollisuuskysely vuotiaille nuorille osoitti, että 32 % seurustelevista pojista ja 24 % tytöistä oli kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa seurustelussaan. Lapsiin kohdistuvassa väkivallassa piilorikollisuuden aste on suuri, koska lapset eivät useinkaan kykene itse ilmoittamaan heihin kohdistuneita väkivallantekoja viranomaisille tai eivät hahmota väkivallan vakavuutta 30. Suomalaisia ovat viime vuosina puhutelleet perhesurmat. Sisäasiainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman selvityksen 31 mukaan ajanjaksolla poliisiin kirjaamia alle 15- vuotiaisiin kohdistuvia surmia, joissa tekijänä on ollut lapsen vanhempi, oli yhteensä 35. Surmissa kuoli yhteensä 55 ihmistä. Heistä seitsemän oli puolisoita ja 48 surmaajan lapsia. Selvityksen perusteella surmia yhdistäviä taustatekijöitä olivat parisuhteen ongelmat, erotilanteeseen liittyvä kriisi ja vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat 31. Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta aiheutuu huomattavia terveydellisiä ja muita yhteiskunnallisia haittavaikutuksia. Väkivalta vaarantaa yksilön fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja hyvinvointia, lisää kuolemanvaaraa, aiheuttaa pitkäkestoista hoidon tarvetta väkivallan eri osapuolille, kasvattaa terveyseroja, kuormittaa palvelujärjestelmää ja edistää ihmisten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta 23,32. Tästä syystä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa väkivaltaan puuttumisessa sekä eheiden palvelukokonaisuuksien luomisessa.

8 8 2.3 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen Tutkimustulokset osoittavat, että yhteiset menettelytapaohjeet ja työkäytännöt edesauttavat perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamista ja siihen puuttumista. Myös vahvaa johtajuutta ja asioiden priorisointia sekä asennemuutosta tarvitaan työntekijöiden tietämyksen lisäämiseksi 33,34,35. Todettakoon tässä yhteydessä, että satunnaistetut kontrolloidut koetulokset eivät ole toistaiseksi osoittaneet systemaattisen kartoituksen (väkivallasta kysytään kaikilta) lisäävän myönteisiä terveysvaikutuksia väestössä. Väkivallan systemaattisesta kysymisestä tarvitaan lisätietoa 18,37. Toiseksi, vaikka väkivallasta kysytään, niin pitää olla myös konkreettisia auttamisen keinoja väkivallan tullessa ilmi hoito- tai hoivasuhteessa. Vuonna 2009 Seinäjoella tehdyn alkukartoituksen 39 tulokset osoittivat, että terveydenhuollon henkilöstöllä on eri syistä johtuvia esteitä tiedoissa, taidoissa ja halukkuudessa tunnistaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ja puuttua siihen. Suurimpina puuttumisen ja tunnistamisen esteinä raportoitiin potilaan haluttomuus kertoa väkivallasta ja se, että potilas ei myönnä kokeneensa sitä. Lisäksi puuttumattomuudessa vedottiin potilaiden itsemääräämisoikeuteen, ja väkivallan esille ottamisen katsottiin olevan potilaan omalla vastuulla ja harkinnassa. Myös yhteisen toimintaohjeen ja potilaiden taustatietojen puute sekä potilaiden kokema häpeä tekivät perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisesta vaikeaa. Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti ongelmana oli se, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön rakenteet olivat heikot: jatkohoitopalvelut väkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille ja heidän läheisilleen ovat puutteelliset. Yhteistyöverkosto oli hajallaan, ja eri ammattiryhmät eivät tienneet riittävän hyvin toistensa toiminnasta ja työtavoista. Erittäin myönteistä oli se, että terveydenhuollon henkilöstö tunnisti omat puutteensa ja tiedon tarpeensa, ja organisaatiot olivat halukkaita kehittämään omaa toimintaansa. Tämä oli hyvä lähtökohta moniammatillisen koulutuksen toteuttamiselle ja toimintaohjeen laatimiselle perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteisiin ( Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa _ja_kehittamistoiminta/julkaisut/perhevakivalta_toimintaohje) Moniammatillisen koulutuksen toteuttaminen vuonna 2009 Tutkimuksissa on esitetty, että koulutuksen puute on yksi suurempia esteitä perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiselle, puheeksi ottamiselle ja jatkohoitoon ohjaukselle 35,38. Koulutuksessa hyödynnettiin alkukartoituksessa henkilöstön koulutustarpeista saatuja tietoja ja aikaisempaa suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Koulutus suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispalvelujen täydennyskoulutussuunnittelijan kanssa. Koulutusosioina olivat: orientoivat koulutusiltapäivät, perhe- ja lähisuhdeväkivalta eettisestä ja juridisesta näkökulmasta, ongelman puheeksi ottaminen, perhe- ja lä-

9 9 hisuhdeväkivaltaan puuttumisen ja ongelman hoitamisen palveluverkostot sekä paneelikeskustelu. (Liitetaulukko 1a). Moniammatillinen koulutus ja toimintaohjeen (Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa) rakentaminen toteutettiin rinnakkain. Näin toimittiin siksi, että koulutuksen aikana osallistujien keskuudessa nousseista ideoista ja ajatuksista voitiin käydä keskustelua työyhteisöissä. Henkilöstö saattoi näin myös soveltaa koulutuksen sisältöjä toimintamallin kehittämisessä ja olemassa olevien työkäytäntöjen ja rakenteiden tukena. Koulutuksen aikana toteutetut caseharjoitukset ja jaettu opiskelu- ja luentomateriaali antoivat antoivat konkreettisia työvälineitä väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja puuttumiseen Toimintaohjeen laatiminen vuonna 2010 Toimintaohjeen ( Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa ) laatimista varten perustettiin työryhmä (PAPE -työryhmä). Toimintaohjeen rakentaminen alkoi analysoimalla ja kuvaamalla perhe- ja lähisuhdeväkivallan hoitokäytänteiden nykytilaa tapausesimerkkien avulla hankkeessa mukana olevien yksiköiden näkökulmista. Työskentely tapahtui kahdessa pienryhmässä siten, että Seinäjoen keskussairaalan psykiatrian yksiköiden edustajat muodostivat yhden työryhmän. Toisen työryhmän muodostivat terveyskeskuspäivystyksen, erikoissairaanhoidon päivystyksen ja sosiaalityön edustajat. Lopuksi eri yksiköiden hoitokäytänteet kuvattiin prosessina ja mallinnettiin QPR -työkalua apuna käyttäen. Työskentelyn aikana kartoitettiin kaikki keskeiset yhteistyötahot sekä organisaatioiden sisällä että niiden ulkopuolella. Keskussairaalan sosiaalityö oli jo aikaisemmin kuvannut oman väkivaltatyön prosessinsa. Yksikkökohtaiset mallinnukset ovat yleisen toimintaohjeen liitteinä ja löydettävissä sairaanhoitopiirin asiakirjahallinnosta hakusanalla perheväkivalta. Työkokouksia pidettiin kahdeksan. Toimintaohjetta valmistelevien työryhmien vetäjinä toimivat Tuija Leppäkoski ja Aune Flinck. Kokouksista on laadittu muistiot. Työryhmän jäsenet on esitetty liitteessä kaksi. (Liite 2) Toimintaohjeesta pyydettiin lausunnot helmikuussa Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laajennettu johtoryhmä esitti kokouksessa, että toimintaohjeesta tehdään vielä lyhennelmä (taskukortti & elektroninen versio). Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus hyväksyi toimintaohjeen sosiaali- ja terveyslautakunnassa syksyllä (Liitetaulukko 1b) Toimintaohjeen tunnetuksi tekeminen ja siihen liittyvä koulutus toteutettiin STOPPIA -hankkeen aikana.

10 10 3 STOPPIA -hankkeen toteutuminen 3.1 Tutkimus- ja kehittämishankkeen toimijat Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksesta hankkeessa ovat olleet mukana päivystyspoliklinikka ja lääkärien vastaanottotoiminta (henkilöstökysely/alkukartoitus ja potilaiden esikysely). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Seinäjoen keskussairaalasta hankkeessa ovat olleet mukana seuraavat poliklinikat ja osastot: syöpätautien poliklinikka (potilaskysely), sisätautien osasto A32 (potilaskysely), ortopedian osasto A22 (henkilöstö- ja potilaskyselyt), korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka (potilaskysely), päivystyspoliklinikka (henkilöstö- ja potilaskyselyt), akuuttipsykiatrian osasto T10 (henkilöstö- ja potilaskyselyt), äitiyspoliklinikka (potilaskysely) ja neurologian ja hematologian yksikkö A42 (potilaiden esikysely). Tutkimus- ja kehittämistyön etenemistä seurasi määräajoin kokoontuva moniammatillinen ohjausryhmä, jonka jäsenet koostuivat Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä paikallisten väkivaltatyön yhteistyötahojen edustajista. (Liite 3). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi professori Eija Paavilainen. Ohjausryhmä on kokoontunut vuosien aikana yhteensä yhdeksän kertaa: vuonna 2011 (3), vuonna 2012 (3) ja vuonna 2013 (3). Ohjausryhmän jäseniä on osallistunut kokouksiin keskimäärin 14 henkilöä kullakin kokoontumiskerralla Hankejohtajana toimi professori Eija Paavilainen Tampereen yliopistosta. Projektityöntekijänä Seinäjoella toimi sosionomi Joonas Kälvinmäki TtT Tuija Leppäkoski Tampereen yliopistosta toimi hankkeen osa-aikaisena projektipäällikkönä ja tutkijana. Hankkeen tutkimus- /projektiryhmään kuului hankejohtajan, projektipäällikön ja projektityöntekijän ohella myös post-doc-tutkija, TtT, Aune Flinck. Ryhmä kokoontui yhteisiin neuvotteluihin ohjausryhmän kokouspäivinä Seinäjoella ja vuosittain 1-2 kertaa Tampereella. Tutkimus-/projektiryhmä valmisteli ohjausryhmän asiat ja vastasi hankkeen tutkimuksesta. Projektipäällikkö ja projektityöntekijä tapasivat kuukausittain Seinäjoella. Muutoin yhteydenpito tapahtui sähköpostitse ja puhelimitse. Kokouksista laadittiin muistiot.

11 STOPPIA -hankkeen toiminnan osa-alueet Toimintaohjeen juurruttaminen käytäntöön Laaditun toimintaohjeen juurruttaminen käytäntöön toteutettiin järjestämällä vuosina yhteensä 16 info- / koulutustilaisuutta henkilökunnalle. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 237 henkilöä. Infotilaisuudet toteutettiin samansisältöisinä päivinä (2-3 kertaa), jotta mahdollisimman monella työntekijällä olisi ollut mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Lisäksi vuonna 2011 koottiin käytännön juurruttamistyötä varten 33 väkivaltatyön yhdyshenkilöä eri työpisteistä ja heidät koulutettiin erikseen (ns. kouluttajakoulutus). Vuonna 2011 yksi koulutuskokonaisuus keskittyi pelkästään lasten kaltoinkohteluun. Koulutuksen tavoite oli pohjustaa lasten kaltoin kohtelun toimintaohjeen laatimista. Koulutuksen luennoitsijana toimi terveystieteiden jatko-opiskelija Stina Storvik-Sydänmaa Tampereen yliopistosta. Koulutukseen osallistui yhdeksän henkilöä. Vuonna 2012 henkilökunnalle järjestettiin kolme samansisältöistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää koulutustilaisuutta. Nämä koulutustilaisuudet olivat osa kahden terveystieteen maisteriopiskelijan opinnäytetyötä. Osallistujia näihin koulutuksiin oli yhteensä 25. Lisäksi vuonna 2011 toteutettiin verkostoyhteistyön iltapäivä, johon kutsuttiin mukaan paikallisen ja alueellisen palveluverkoston toimijoita sekä Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Seminaariin osallistui yhteensä 62 henkilöä. Liitteeseen neljä on koottu kaikki vuosien aikana pidetyt info- /koulutustilaisuudet luennoitsijoineen ja osallistujamäärineen. (Liite 4). Liitteeseen viisi on koottu erikseen projektityöntekijä Joonas Kälvinmäen pitämät perehdyttämis- ja koulutustilaisuudet. (Liite 5) Hankkeessa mukana olevien yksiköiden esimiehet, sairaanhoitopiirin tiedottaja Anita Huhtamäki, täydennyskoulutussuunnittelija Tuula Salo ja projektityöntekijä Joonas Kälvinmäki tiedottivat koulutuksista sähköpostin välityksellä ja sairaalan sisäisessä tiedotteessa, Epsarissa. Kaikista koulutuksista kerättiin suullista ja/tai kirjallista palautetietoa. Koulutusmateriaali tallennettiin sairaanhoitopiirin sisäiseen verkkoon ja se löytyy asiakirjahallinnosta hakusanalla perheväkivalta.

12 Lasten kaltoinkohtelun toimintaohjeen laatiminen Lasten kaltoinkohtelun toimintaohje rakennettiin osaksi yleistä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ja väkivaltaa tehneiden hoitotilanteissa toimintaohjetta. Tätä varten perustettiin LAKA (lasten kaltoinkohtelu) - työryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimi projektityöntekijä Joonas Kälvinmäki. Työryhmän jäsenet esitetään liitteessä (Liite 6). LAKAtyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Lasten kaltoinkohtelun toimintaohje hyväksyttiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmän kokouksessa Toimintaohjeesta laadittiin myös taskukorttimuoto. Toimintaohje löytyy Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin asiakirjahallinnosta hakusanalla perheväkivalta. Liitteeseen on koottu STOPPIA -hankkeen eteneminen ja tulokset (Liite 7) Viestintä ja vaikuttaminen Hankkeesta laadittiin tiedottamis- ja vaikuttamissuunnitelma (Flinck 2009), joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Viestinnälle ja vaikuttamiselle kirjattiin seuraavat tavoitteet: 1) tehdä perhe- ja lähisuhdeväkivaltahanke, sen tavoitteet ja toteutus tutuksi hankkeessa mukana olevissa organisaatioissa, eri sidosryhmille ja väestölle sekä parantaa perheväkivaltaa ja lasten kaltoinkohtelua koskevan tiedon saatavuutta, 2) aktivoida hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstö, viranomais- ja muut yhteistyötahot tunnistamaan ja reagoimaan monimuotoiseen perheväkivaltaan tarkoituksenmukaisella tavalla, 3) luoda edellytykset toimivalle vuorovaikutukselle hankkeen toimijoiden, viranomais- ja yhteistyöverkoston ja kansalaisten kesken sekä vahvistaa olemassa olevia yhteistyösuhteita ja -verkostoja, 4) lisätä perheväkivalta-hankkeen näkyvyyttä, tunnettavuutta ja avoimuutta, 5) edistää uusien toiminta- ja palvelumallien kehittämistä, levittämistä sekä tutkimus-, kehittämis- ja käytännön työssä kertyvän tieto-taidon ja kokemusten vaihtoa eri toimijoiden välillä, ja 6) seurata toiminnasta saatavaa palautetta eri tasoilla ja hyödyntää sitä hankkeen ja palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä sekä hanketta koskevan viestinnän ja vaikuttamisen kehittämisessä Arviointitutkimus STOPPIA -hankeprosessi oli luonteeltaan hidas, jatkuvasti muuntuva ja yhteenliitetyistä palasista koostuva ajallisesti kulkeva kokonaisuus 42. STOPPIA -hankkeessa pyrittiin arvioimaan sekä kehittämisprosessia että sen tuloksia. Prosessiarvioinnissa keskityttiin kehittämistyöhön prosessina, jolloin tarkastelun kohteena olivat tutkimus- ja kehittämishankkeeseen osallistuvien organisaatioiden henkilöstön subjektiivisten kokemusten kuvaaminen (kokonaisvaltainen lähestymistapa). Prosessiarviointitietoa ke-

13 13 rättiin henkilöstökyselyin ja haastatteluin. Lisäksi arviointitietoa saatiin tutkijoiden päiväkirjamerkinnöistä, yhteenvetoraporteista, työryhmien ja ohjausryhmän kokousmuistioista sekä väkivaltatyön yhdyshenkilöiden yhteistapaamisista ja haastatteluista sekä toimintaohjeinfojen ja koulutusten aikana käydyistä palautekeskusteluista. Vaikuttavuutta (tuloksia) mitataan sekä henkilöstön osaamisen että potilaiden näkökulmasta. Prosessi saatiin hyvään vauhtiin hankkeen aikana ja osoituksia työskentelyn vaikuttavuudesta myös. Vaikuttavuuden arviointi on hidasta ja arviointia jatketaan hankkeen päätyttyä erillisenä tutkimushankkeena. Vaikuttavuusarviointiin liittyvät tutkimusaineistot: 1) Terveydenhuoltohenkilöstöltä kerätty tutkimusaineisto vuoden 2008 kyselymittarilla ja sitä täydentävät haastattelut. Uusintakysely (N = 168) sekä ryhmä- ja yksilöhaastattelut (N = 4) vuonna ) Potilailta kerättävä tutkimusaineisto FAFHES-mittarilla. Esikysely tehtiin keväällä 2012 (N=27), varsinainen kysely (N=348) ja uusintakysely vuonna 2014 (N=188). 3) Hoitotietojen massatietokannasta ja Effica - potilastietojärjestelmästä saatava tieto ( ). Näiden kaikkien osa-alueiden tutkimus jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. WHO on antanut suosituksia perheväkivallan tutkimukseen liittyen 40,41. Haittariskejä sisältävistä tutkimuksista, kuten perheväkivaltatutkimuksista, on pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto silloin, kun ollaan tekemisissä asiakkaiden kanssa. Perheväkivaltaan kohdistuvassa tutkimuksessa painottuu potilaiden / asiakkaiden turvallisuus. Tiedon hankinta ei saa aiheuttaa väkivaltaa kokeneelle lisää vaikeuksia tai ylimääräistä stressiä ja siinä tulee kunnioittaa sekä uhrin että väkivaltaa käyttäneen oikeuksia 40,41. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta antoi puoltavan lausunnon FAFHES-mittariin käyttöön liittyvästä tutkimuskokonaisuudesta (ETL -koodi R12057H). Hoitotietojen massatietokannoista ja Effica-potilastietojärjestelmästä saatavan tutkimustiedon keruun osalta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki myönsi tutkimusluvat (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoen viranhaltijapäätökset 70/ ja 92/ ).

14 14 4 Tulokset 4.1 Prosessiarviointi Prosessiarvioinnin kohteena oli STOPPIA -hankkeen toteutus ja edistyminen. Tällöin arvioinnin kohteena olivat yhteisesti sovitut toimintatavat, koulutuksen toteutuminen ja toimintaohjeen käyttöönotto. Vastauksia haettiin muun muassa STOPPIA - hankkeen aikana ilmenneisiin ongelmiin, niiden ratkaisuihin, tehtyihin muutoksiin, päätösprosesseihin ja palveluorganisaatioiden välisen yhteistyön toteutumiseen. Suurin ongelma näytti liittyvän siihen, että koulutuksiin pääsy oli STOPPIA -hankkeen aikana edelleen hankalaa, vaikka siihen pyrittiin vaikuttamaan yhteisellä suunnittelulla sekä huolellisella tiedottamisella. Vuosina aikana järjestettiin 16 toimintaohjetta koskevaa infotilaisuutta, jotka olivat samalla myös perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia. Osallistujamäärät vaihtelijat nollasta 35 henkilöä järjestettyä tilaisuutta kohden. Muihin koulutuksiin osallistujamäärät vaihtelivat seitsemästä kymmeneen henkilöä, lukuun ottamatta kouluttajakoulutuksiin osallistuvia (33 henkilöä). Info- ja muihin koulutuksiin olisi mahtunut huomattavasti enemmän osallistujia. Koulutuksista saatu palaute oli hyvää. Koulutuksiin pääsy koettiin hankalana myös vuoden 2009 koulutuspalautteissa 34. Verkostopäivä, joka suunniteltiin pidettäväksi , peruuntui vähäisen ilmoittautuneiden määrän takia. Vähäisen verkostopäivään kohdistuneen kiinnostuksen syyksi epäiltiin koulutuksen ajoitusta; samanaikaisesti järjestettyjä muita koulutuksia tai koulutusprosesseja. (Ohjausryhmän kokousmuistio ). Parisuhde- ja perheväkivaltaan puuttuminen tietoa ja toimintaa -koulutuspäivä ei myöskään toteutunut vähäisen ilmoittautujamäärän vuoksi. Myös loppuseminaari vuodelle 2014 jouduttiin rahoituksen puutteen vuoksi perumaan. Ohjausryhmä totesi, että koulutusten markkinoinnin olisi pitänyt olla aktiivisempaa. (Ohjausryhmän kokousmuistio ). Työntekijöiden mielipiteet esimiesten sitoutumisesta hanketyöskentelyyn:. joidenkin mielestä tukea oli saatu hyvin, joidenkin mielestä asian esilläpito oli henkistä vääntämistä. Joillakin työntekijöillä oli mahdollisuus käyttää työaikaa toimintaohjetyöskentelyyn ja osastokokouksissa oli annettu tilaa sen käsittelyyn. Työntekijät olivat saaneet tukea myös työtovereilta ja he kokivat, että toimintaohje palveli yhteisten pelisääntöjen luomisessa väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Selkeästi haastatteluista nousi yksi yhteinen näkemys: toimintaohjeen mukaisten käytäntöjen ja osaamisen ylläpitäminen arkityössä vaatii koko ajan keskustelua ja muistutusta. Esimiehiä ja organisaatioiden johtajia ei STOPPIA-hankekauden aikana ehditty haastatella.

15 15 Toimintaohjeen käyttöönoton tueksi ohje tallennettiin hankkeessa mukana olleiden organisaatioiden verkkosivuille sekä henkilöstön että väestön saataville. Verkkosivuille tallennettiin myös koulutusmateriaalit. Väkivaltahankesivuille käyntejä ajalla on ollut seuraavasti: vuonna 2011 (237), vuonna 2012 (81) ja vuonna 2013 (79). Käyntimäärien lasku viittaa siihen, että hankkeen verkkosivuja ei osata hyödyntää tai niiden olemassaolosta ei tiedetä. Tätä tukevat myös vuonna 2012 tehdyn henkilöstökyselyn tulokset. Noin puolet kyselyyn vastanneista ei osannut edelleenkään sanoa, oliko sairaanhoitopiirissä käytössä toimintaohje vai ei 34. Verkostoyhteistyötä on arvioitu verkostopäivillä käytyjen yhteiskeskustelujen, muistiinpanojen sekä saadun kirjallisen palautetiedon pohjalta. Uusintakyselystä kävi ilmi, että edelleen vain noin 50 % vastaajista ilmoitti tekevänsä yhteistyötä muiden auttajatahojen kanssa 34. Suuri huoli on, että paikkakunnalla ei ole riittävästi tukipalveluja, mihin ohjata väkivallan eri osapuolia. Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelmaan on kirjattu perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet 44. Yhtenä tavoitteena mainitaan lähisuhdeväkivalta -toimintamallia valmistelevan työryhmän työn loppuun saattaminen. Päätösprosesseista todetaan, että koulutusten sisällöistä ja ajankohdista sekä lasten kaltoinkohtelun-toimintaohjeesta keskusteltiin STOPPIA - hankkeen ohjausryhmän kokouksissa ja niitä koskevat päätökset kirjattiin kokousmuistioihin. 4.2 Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa tutkittiin sitä, millaisia muutoksia on tapahtunut terveydenhuoltohenkilöstön tavoissa tunnistaa ja puuttua väkivaltaan. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi tietoa on kerätty kirjallisesti (kyselyt, koulutuspalautelomakkeet) ja suullisesti (haastattelut, suulliset palautteet). Kerätty arviointitieto on ollut subjektiivista, henkilökunnan omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa. Vertailu osoitti, että ajanjakson aikana oli tapahtunut vain vähän muutosta perhe- ja väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Kyselyyn vastanneet olivat tietoisia puutteistaan tiedoissa ja taidoissa ja tarpeistaan saada koulutusta aiheesta 43. Tutkijat harkitsivat kolmannen kyselyn tekemistä vielä vuonna 2014, mutta rahoituksen puutteen vuoksi sitä ei voitu toteuttaa tässä aikataulussa. Kysely pyritään toteuttamaan Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetyönä.

16 Toimintaohjeen vaikuttavuuden arviointi Tavoitteena oli kohdistaa vaikuttavuustutkimus jatkossa erityisesti siihen, miten hankkeessa olevat organisaatiot, terveydenhuoltohenkilöstö ja terveydenhuollon asiakkaat kokevat hyötyneensä toimintaohjeesta ja mitä vaikutuksia toimintaohjeen käyttöönotolla on perheväkivallan varhaisen tunnistamisen ja siihen puuttumisen käytäntöihin. Koska hanke ei enää saanut jatkorahoitusta, vaikuttavuustutkimus tulee kohdistumaan jatkossa terveydenhuollon asiakkaiden näkökulmaan, mahdollisesti opinnäytetyönä. Terveydenhuoltohenkilöstön tähänastiset kokemukset toimintaohjeesta perustuivat haastatteluihin ja toimintaohjeen infotilaisuuksissa saatuun suulliseen tietoon. Haastatteluista kävi ilmi, että kolmessa yksikössä toimintaohjetta käytetään perehdyttämisen apuvälineenä. Toimintaohje on auttanut myös siinä, että hoitajat haastattelevat enemmän potilaita / asioita kysytään potilailta enemmän. Sekä haastatteluista että infotilaisuuksissa tuli esiin useammalta taholta, että myös lastensuojeluilmoituksia tehdään herkemmin. Hallintosihteeri Arja Ritalalta saaduista, vuosittaisista Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta tulleista lastensuojeluilmoituksista, laadittiin kuvio. Kuviosta havaitaan, että lastensuojeluilmoitukset ovat lähes kaksinkertaistuneet kyseisellä ajanjaksolla. Kuvio 1. Lastensuojeluilmoitukset vuosina Se, kuvaako lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu todellisuudessa saadun perhe- ja lähisuhdeväkivaltakoulutuksen, toimintaohjeen käyttöönoton tai yleisen tietoisuuden kasvua lastensuojelulain edellyttämistä muutoksista puuttua väkivaltaan, on mahdotonta sanoa. On kuitenkin todettu, kuten

17 17 alun perin hankesuunnitelmassa esitettiin, että kun väkivaltatyötä aletaan kehittää, näyttää ensin siltä että ilmiö lisääntyy. Vasta, kun uudet toimintatavat sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioissa juurtuvat, voidaan niiden avulla ennaltaehkäistä väkivaltaa ja saada väkivallan määrä laskuun. Erikseen pyydettiin sähköpostitse osastonhoitajien kautta palautetta väkivaltatyön taskukortista niistä työyksiköistä, joihin sitä oli jaettu. Yksiköt olivat lastentautien poliklinikka/lasten neurologia, äitiyspoliklinikka / naistentaudit ja sosiaalitoimen yksikkö. Kyselyyn vastasi seitsemän henkilöä. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että taskukortille on tarvetta käytännön työssä mm. perehdyttämisen työvälineenä ja muistinvirkistäjänä. 4.4 FAFHES -mittarilla kerättävä arviointitieto Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyyttä Seinäjoen keskussairaalassa asioivien potilaiden keskuudessa sekä näiden potilaiden käsitystä perheidensä toimivuudesta, terveydestä ja hoitohenkilöstöltä saamastaan tuesta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella (FAFHES -mittari) seitsemästä yksiköstä. Kyselylomakkeita jaettiin yhteensä 795, ja hyväksyttyjä vastauksia saatiin 388. Vastausprosentti oli 47. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Tulokset osoittivat, että fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa perheessään/kotonaan kohtaavia potilaita (21 %) asioi kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa yksiköissä. Yksitoista prosenttia potilaista ilmoitti käyttäneensä väkivaltaa. Osa väkivaltaa kokeneista ja sitä käyttäneistä potilaista tunsi perheensä toimivuuden ja terveyden huonommaksi verrattuna niihin potilaisiin, jotka eivät raportoineet väkivaltahistoriasta. Hoitohenkilöstöltä saadulla tuella havaittiin olevan myönteinen vaikutus perheen toimivuuteen ja terveyteen 45. Tutkimusaineistosta (N = 348) 188 potilasta antoi suostumuksensa uusintakyselyyn. Uusintakyselyn tavoitteena on tarkastella väkivaltaperheiden toimintaan, terveyteen ja sairaalassa saatuun tukeen liittyviä muutoksia. Tämä tutkimus tulee olemaan osa väitöskirjatutkimusta.

18 Väkivaltatilanteiden kirjaamiskäytäntöjen arviointi Tavoitteena oli selvittää miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyviä diagnooseja kirjataan ja millaisia mahdollisia epäluotettavuustekijöitä kirjaamiseen liittyy. Projektityöntekijä ja -päällikkö ovat keränneet aineistoa Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin massatietokannoista ja potilastietokannoista ja kartoittaneet ICD-10 diagnoosiluokitusten käyttöä väkivaltatapauksissa. Salla Kivelä tutki tarkemmin parisuhdeväkivaltaan liittyviä kirjaamiskäytäntöjä pro gradu työssään 46. Syksyn 2013 aikana keskityttiin vuosien aikana tilastoituihin T74.1( = muu pahoinpitely oireyhtymä) diagnooseihin. Näitä diagnooseja löydettiin ko. ajanjaksolla 302 kappaletta. Alustavan analyysin pohjalta todettiin, että aineistossa oli mukana sellaisia tapauksia, joissa tarkempaa tekijän määrittävää ulkoisen syyn diagnoosia olisi ollut mahdollista käyttää Tiedottaminen ja vaikuttaminen Keskeisimmät, hankkeeseen liittyvät sisäiset ja ulkoiset tiedotuskanavat ovat olleet alueelliset koulutus- ja infotilaisuudet sekä verkostopäivät. Lisäksi hankkeesta on tiedotettu osallistumalla valtakunnallisiin seminaareihin ja tapahtumiin. Hankkeesta on tehty erilaisia julkaisuja, kuten artikkeleita ja postereita. Hanketta ja saatuja tutkimustuloksia on esitelty kansallisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa (Liite 8). Tieteellisen viestinnän osalta voidaan katsoa, että hankkeen toimijat ovat onnistuneet hyvin. Yhtä hyvin emme eivät hanketoimijat ole onnistuneet kansalaisille sekä viranomais- ja sidosryhmille suunnatussa viestinnässä. Viestinnän ja vaikuttamisen suurimmat riskit ovat liittyneet työntekijöiden pääsyyn koulutuksiin ja infoihin, verkosto- ja sidosryhmäyhteistyöhön ja taloudellisiin riskeihin. 5 Tutkimus- ja kehittämishankkeen arvioinnin luotettavuuden tarkastelu Arviointimenetelmänä käytettiin sisäistä arviointia. Arviointitietoa kerättiin vain tutkimus- ja kehittämishankkeessa mukana olevilta tahoilta eikä ulkopuolista arvioitsijaa käytetty. Alhaiset vastausprosentit ovat luotettavuusongelma sekä vuoden 2008 alkukartoituskyselyssä (35 %) että seurantakyselyssä (50 %). Toiseksi, haastatteluaineistopyyntö lähetettiin kaikille 33 väkivaltatyön yhdyshenki-

19 19 lölle. Haastattelut saatiin vain viideltä henkilöltä. Suurin osa tutkimus- ja kehittämishankkeessa mukana olleiden yksiköiden henkilöstöstä ei osallistunut haastatteluihin. Kolmanneksi, kaksi verkostotyön iltapäivää jäi toteutumatta alhaisen ilmoittautuneiden määrän vuoksi. Näin ollen eri yhteistyötahojen mielipiteitä ei saatu. Neljänneksi, vuodelle 2014 suunniteltuja ylihoitajien ja ylilääkäreiden haastattelujja ei voitu toteuttaa. Siten tieto johdon mielipiteet heidän antamastaan tuesta ja osallistumisestaan kehittämistyöhön jäi saamatta. 6 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset Eräs ohjausryhmän vuonna 2011 asettama tavoite oli, että hankkeeseen osallistuvan henkilöstön tiedot ja valmiudet parantuvat perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden ja väkivaltaa käyttäneiden auttamiseksi, ja henkilöstö osaa toimia auttamistilanteissa tarkoituksenmukaisesti. Henkilöstökyselyn tulosten pohjalta voidaan varovaisesti arvioida perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen puuttumisen parantuneen hieman vuoden välillä. Vuodelle 2014 suunniteltu kolmas kysely jää toteutumatta, koska hanke ei saanut enää Terveyden edistämisen määrärahaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Henkilöstön mielipiteet eri auttajatahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä eivät olleet muuttuneet kyselykertojen välillä. Viisikymmentä prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä yhteistyötä. Kumpanakin vuonna vain muutama osallistujia osasi kertoa miten hän käytännössä tekee yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Vuonna 2013 verkostoyhteistyötä vaikeuttivat edelleen puutteelliset palvelurakenteet. Paikkakunnalta puuttuu esimerkiksi turvakoti. Kehittämisehdotus: Henkilöstön väkivaltaosaamisen ylläpitämiseksi esitetään, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja siihen reagoimisen täydennyskoulutussuunnitelma sisällytetään toiminta-aluekohtaisiin / yksikkökohtaisiin koulutussuunnitelmiin. Kehittämisehdotus: Hankkeessa laadittuja toimintaohjeita hyödynnetään uusien perhe- ja lähisuhdeväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun varhaisen puuttumisen ja hoidon interventioiden luomisessa. Kehittämisehdotus: Verkostotyötä tulee kehittää valtakunnallisten suositusten mukaisesti: paikkakunnalla tulee olla moniammatillinen väkivaltatiimi ja väkivaltakoordinaattori. Kehittämisehdotus: Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö otetaan osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon laajan väestöpohjan organisaatioiden toimintasuunnitelmia.

20 20 FAFHES -kysely osoitti, että väkivaltaa kokeneiden potilaiden yleisyys sairaalapotilaiden joukossa on samaa luokkaa kuin valtaväestössä (20 %) ja mahdollisesti vieläkin suurempi. Väkivaltaa kokeneita ja sitä käyttäneitä potilaita asioi sairaalan eri poliklinikoilla ja osastoilla. Jokainen sairaalassa asioiva potilas voi olla potentiaalinen väkivaltaa kokenut, sitä käyttänyt tai molempia riippumatta siitä, millä osastoilla tai poliklinikoilla asioivat. Kehittämisehdotus: Sairaalaorganisaation sisälle perustetaan moniammatillinen väkivaltatyöryhmä ylläpitämään ja jatkamaan kehittämistyötä. Lisäksi tulee perustaa väkivaltatyön koordinaattorin toimi. Menestyksekäs perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö edellyttää kaikkien toimijoiden sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä, mukaan lukien esimiehet. Hankkeen tavoitteena oli kuvata myös perhe- ja lähisuhdeväkivallan vuoksi hoitoon hakeutuneiden potilaiden käyntimäärissä tapahtuneita muutoksia ajanjaksolla sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vuoksi hoitoon hakeutuneiden potilaiden käynteihin liittyviä kirjaamiskäytäntöjä ajanjaksolla Tämä arviointityö on vielä kesken ja jatkuu väitöskirjan osajulkaisujen myötä. Kehittämisehdotus: Kirjaamiskäytäntöjä ja raportointia kehitetään kansainvälisten ja kansallisten suositusten mukaisesti.

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen 30.8.2007 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri www.uta.fi/laitokset/hoito Käsiteltävät asiat

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä

MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä MARAK- parisuhdeväkivallan riskin arviointimenetelmä Pilottihanke 2009-2012 Mia Tuominen 1 Mikä on MARAK? Moniammatillinen riskienarviointikokous Tarkoitus on tunnistaa niitä parisuhdeväkivallan tapauksia,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013. 18.6.2013 kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn seminaari 13.6.2013 Ohjelma 9-9.15 Tervetuloa/ Päivi Hiltunen, perusturvajohtaja Nastola, Iitti, Sysmä 9.15 10.15 Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö/

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset 18.3.2015 Helena Ewalds 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan neuvoston

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu selvitys lastensuojelun tilasta Marjo Lavikainen 2.12.2013 Lastensuojelu suurennuslasin alla Perhesurmat, lastensurmat julkinen keskustelu Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 MIKKELIN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON KÄYTTÖÖN VANHUKSIIN KOHDISTUVASSA KALTOINKOHTELUSSA, VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari 10.3.2008 Arja-Tuulikki Wilén Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke 2.06-31.3.08

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot