Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy"

Transkriptio

1 Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

2 Tarja Tarvainen, Liisa Harakkamäki & Hanna Liikanen AJAN TASALLA TÄYDENNYSKOULUTUSHANKEEN JÄRJESTÖKARTOITUS Pirkanmaan alueella toimivien järjestöjen lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvistä kehittämisprojekteista ja erityisosaamisesta 0

3 Tiivistelmä Selvitys sisältyy Pikassoksen Ajan tasalla -hankkeeseen. Lähtökohtana on ollut kartoittaa Pirkanmaan maakunnan alueella toimivien sosiaalialan järjestöjen (lastensuojelu ja vanhustyö/dementia) erityisosaamista, kehittämishankkeita ja koulutusosaamista. Monien järjestöjen monipuolisin projektitoiminta keskittyy kaupunkiseudulle, erityisesti Tampereelle. Muissa kunnissa toimintaa on kuvattu näytteenomaisesti. Selvityksessä tuli esille myös palvelutoimintaa toteuttavien järjestöjen sosiaalialan ammatillisten lisä- ja täydennyskoulutus- tarpeet, tosin epäsuorasti. Haastattelut järjestöihin (25 kpl) tehtiin syys-marraskuussa 2003 ja maaliskuussa 2004 järjestöille lähetettiin heidän järjestöään koskeva osio tarkastettavaksi, mahdollisten muutosten ja uusien hankkeiden kirjaamiseksi. Kaikkia lastensuojelun- tai vanhustyön alueella toimivia yhdistyksiä ei voinut varatussa ajassa haastatella, joten rajaus tehtiinkin mm. YTY:ry:n järjestöluettelon ja järjestöjen kotisuvuilla esitettyjen toimintojen ja kehityshankkeiden perusteella. Selvitys antaa alustavan kuvan siitä, minkälaista toimintaa eri yhdistyksillä on. Joidenkin yhdistysten toiminta keskittyy yhden (esim. palveluasuminen) palvelun tuottamiseen tai on laajemman järjestön alueellista kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistoimintaa, joka toimii lähinnä vapaaehtoisin voimin. Toisaalta otoksessa on mukana monipuolista toimintaa toteuttavia, professionaalisella pohjalla toimivia yhdistyksiä, joiden tavoitteena on jatkuva sosiaalialan kehittäminen ja uusien toimintamallien etsiminen. Lastensuojelujärjestöt olivat keskittyneet toiminnassaan joko ennaltaehkäisevään, varhaiseen puuttumiseen, kriisiapuun tai korjaavaan toimintaan. Projekteista suuri osa painottui vanhemmuuden tukemiseen. Järjestöjen toiminta kattaa kuitenkin laajasti lastensuojelun ja perheiden kanssa tehtävää toimintaa (mm. vauvamuskari, iltapäiväkerho-, tukioppilastoiminta), painottuen mm. erilaisten kerhojen ja harrastetoimien tarjoamiseen. Mukana selvityksessä on järjestöjä, joiden kohderyhmät ovat erityistä tukea tarvitsevat lapsiperheet tai nuoret (Turvakoti-, Nuorten turvatalo). Lastensuojelun näkökulmasta monessa järjestöjen toiminnassa on kyse laajasti ottaen ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja perheiden ja lasten arkea monipuolistavista ja virikkeellisistä toiminnoista. Vanhustyötä tekevistä järjestöistä osa oli keskittynyt palvelun tuottamiseen (palvelutalot, asumis-, ateriapalvelu) tai ennaltaehkäisevään mm. omaishoitajien työtä tukeviin yhdistyksiin. Päivätoiminnalla pyrittiin tarjoamaan virikkeitä ja tukemaan vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Uusia ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia toimintoja järjestöt kehittivät enemmänkin kehittämisprojektien puitteissa. Avainsanat: järjestö, lastensuojelutyö, vanhushuolto, omaishoito, dementia 1

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Järjestökartoituksen tavoitteet Toteutus Haastateltavien valinta Haastattelujen valinnan rajaukset ja puutteet.6 2. LASTENSUOJELU Johtopäätöksiä haastatteluista Yhteenveto 9 3. LASTENSUOJELUTYÖTÄ TEKEVIÄ JA TUKEVIA JÄRJESTÖJÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hämeen piiri ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten yhdistys ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry Mielenterveysyhdistys TAIMI ry Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimisto Valkeakosken Pelastakaa Lapset ry, Kaarikoto Setlementti Naapuri ry SPR-Hämeen piiri Tampereen Ensi- ja turvakoti ry Tampereen Kaupunkilähetys ry Valkeakosken 4H-yhdistys Vammalan Huittisten seudun mielenterveysseura ry VANHUSTENHUOLTO Johtopäätöksiä haastatteluista Yhteenveto VANHUSHUOLLON JA OMAISHOITAJIEN JÄRJESTÖJÄ JA YHDISTYKSIÄ Honkalakoti ry Jalmari Jyllin säätiö Koivupirtin säätiö Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Pälkäneen Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Sastamala-Kodin kannatusyhdistys ry SPR-Hämeen piiri SPR:n Pälkäneen osasto SPR Tampereen osasto Tampereen Dementia-yhdistys Tampereen Eläkeikäiset Omaishoitajat ry Tampereen Ensi- ja turvakoti ry Tampereen Kaupunkilähetys ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Valkeakosken 4H-yhdistys. 74 2

5 6. YHTEENVETO Selvityksen tausta ja haastateltavien valinta Yhdistysten luonne Projektit ja kehittämishankkeet Koulutustarjonta ja koulutustarve Johtopäätös LÄHTEET.. 80 Liite 1.Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, kehittämisprojektit ja kouluttajavalmiudet Liite 2. Vanhushuollon palvelut, kouluttajavalmiudet ja projektit Liite 3. Selvityksessä mainitut vanhustyön ja lastensuojelun projektit 3

6 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen erityisosaaminen, monipuolinen palvelutuotanto sekä erilaiset vertaistuen ja muun vapaaehtoistoiminnan muodot ovat merkittäviä palveluiden kehittämisessä, uusien ratkaisujen hakemisessa sekä kansalaisen äänen esille saamisessa. Valtakunnallisesti katsoen monella järjestöllä on omaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Järjestöjen ja niiden omistamien yhtiöiden tuottamat palvelut ovat monin paikoin osa paikallisten palvelujen kokonaisuutta ja asiakkaiden palveluketjua. Järjestöjen työn kautta on mahdollisuus toteuttaa kansalaisvaikuttamista. Järjestöt tuovat tarpeellista ja tärkeää tietoa edustamansa ihmisryhmän asiantuntijoina. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen esille tuoma asiakasnäkökulma sekä oma-aputoiminta ovat merkittäviä osallistumisen muotoja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Monet hyvinvointiyhteiskuntamme innovaatiot ovat kansalaisaloitteellisuuden ja yhdistysten toiminnan aikaansaannosta. Hyvinvoinnin turvaamisen uudet haasteet merkitsevät tarvetta rakentaa uudenlaisia koulutusväyliä, joissa mahdollistuu uudenlainen ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan suhteen rakentuminen. Eri tahojen vuoropuhelun kautta on mahdollista synnyttää uutta ymmärrystä asiantuntijuudesta. Tässä Pirkanmaan alueeseen rajautuvassa selvityksessä näkökulmana on sosiaalialan täydennyskoulutuksen kehittäminen eri tahojen yhteistyönä. Pirkanmaalla toimivien sosiaalialan järjestöjen toimintaa on lähestytty selvitellen lastensuojeluun ja vanhustyöhön liittyvää projektikehittämistä ja kouluttajana toimimisvalmiutta. Kartoitustyö kytkeytyy sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n vuosina toteutettavaan Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää sosiaalialan täydennyskoulutuksen alueellista koordinointia ja kehittää kuntia palveleva suunnittelun ja täydennyskoulutustarpeen kartoittamisen väline. STM:n rahoittamaa hanketta toteutetaan Pirkanmaan maakunnan alueella sekä Satakunnan Kymppikunnissa. Hankkeen puitteissa on tarkoitus kehittää niin sanottu Sosiaalialan täydennyskoulutusfoorumi. Sosiaalialan täydennyskoulutusfoorumin tavoitteena on koota kaikki ne tahot yhteen, joiden kiinnostuksen kohteena on sosiaalialan täydennyskoulutus ja sen kehittäminen. Hankkeessa pyritään kehittämään toimintamalli, joka tukee sosiaalialan palveluita tuottavia tahoja kehittämään alan ammattihenkilöstön osaamista. Tässä selvityksessä tarkastellaan järjestöjen roolia sosiaalialan täydennyskoulutuksen alueellisessa kehittämisessä. Järjestökartoituksen tavoitteet Ajan tasalla hankkeessa täydennyskoulutusfoorumia on lähdetty rakentamaan kunnallisten sosiaalipalveluiden henkilöstön täydennyskoulutustarpeiden suunnasta. Viime vuosikymmenen lama, säästöt ja työpaineet ovat rapauttaneet kunnissa niitä järjestelyitä, joilla huolehditaan henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Oppilaitosten vahvuutena nähdään pedagoginen osaaminen. Siten oppilaitosten roolia on pidetty keskeisenä varsinaisen koulutustarjonnan tarjoamisessa täydennyskoulutusfoorumin suunnittelussa. Järjestökentän yhtenä vahvuutena on pidetty erityisosaamista ja erilaisten menetelmien ja palveluiden kehittämispotentiaalia. Järjestökartoituksella haluttiin siis täydentää ja laajentaa näkökulmaa muutoin varsin kunta- ja oppilaitoskeskeisessä perusasetelmassa. 4

7 Toteutus Ajan tasalla hankkeen projektisuunnitelman mukaisesti sosiaalialan järjestökartoitus toteutettiin syksyllä Tavoitteena oli koota tietoa Pirkanmaan alueella toimivien sosiaalialan järjestöjen erityisosaamisesta, kehittämishankkeista ja koulutusosaamisesta. Ajan tasalla hankkeessa on kyse täydennyskoulutuksen koordinoinnista alueellisesta näkökulmasta. Myös järjestökartoituksen keskeinen tavoite ja näkökulma on tukea tätä tavoitetta mahdollisimman hyvin. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta on organisoitunut alueelliselle ja kielelliselle pohjalle. Pikassos Oy on sosiaalialanosaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Alueellisten toimijaverkostojen kokoamista silmällä pitäen myös järjestökartoituksessa pidettiin järjestöjen alueellista ja paikallista osaamista ja organisoitumista tärkeänä. Valtakunnallisten järjestöjen kykyä toimia laajoilla alueilla ja myös tuoda osaamistaan muilta alueilta ei toki haluttu vähätellä. Tiiviin projektityöskentelyn puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta tarkastella järjestöjä levittäytymiskykyisinä organisaatioina. Myös järjestöjen palvelutoimintaa toteuttavien sosiaalialan ammattilaisten lisä- ja täydennyskoulutustarpeet tulivat kartoituksessa esille. Usein tarve tuli esille epäsuorasti. Kysymykseen, minkälaista täydennyskoulutusta kunnan sosiaalialalle tulisi järjestää haastateltavat vastasivat itse tarvitsevansa samaa koulutusta, minkä tarpeen ilmoittivat tai vastasivat koulutusta alalle yleensä tarvittavan ilmoittamistaan aiheista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) on toteuttanut keväällä 2003 valtakunnallisen kyselyn järjestöille. Kyselyssä on selvitetty järjestöjen erityisosaamista, siihen liittyvää palvelutoimintaa, kehittämistoimintaa ja erityisasiantuntemusta. Järjestöiltä kysyttiin toiveita osaamiskeskusyhteistyöstä sekä koulutustarpeista. Valtakunnallisuuden lisäksi kyselyllä pyrittiin saamaan kuva sekä alueellisesta että paikallisesta toiminnasta. (STKL :n kyselyn tulokset ovat Pirkanmaan osalta käytettävissämme.?) Haastateltavien valinta STM :n selvityksessä todettiin sosiaalialan täydennyskoulutustarpeen laaja kirjo (mm. esimies-, johtamis- ja laatukoulutus, hoito- ja palveluketjujen tehostaminen, työprosessien osaaminen, lastensuojelun ja perhetyön kysymykset, uudet työtehtävät, vuorovaikutustaidot, asiakkaan ohjaaminen ja neuvonta, kotipalvelutyöntekijöiden sairaanhoidolliset taidot jne.). Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeeseen valittiin lastensuojelun erityisosaaminen, vanhustenhuolto, mukaan lukien dementiapotilaiden hoito sekä johtamiskoulutus. Myös järjestökartoitukseen valittiin niitä järjestöjä, jotka toimivat joko lastensuojelun -, vanhustyön tai niitä läheisesti sivuavilla alueilla. Haastateltavien yhdistysten valinnassa käytettiin kahdenlaista lähestymistapaa. Ensin kartoitettiin valtakunnallisesti toimivat järjestöt. Lähteenä olivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.:hyn kuuluvat järjestöt, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliittoon kuuluvat liittojäsenet sekä RAY:n jäsenjärjestöt. Näin löytyneitten valtakunnallisten järjestöjen joukosta etsittiin ne, jotka toimivat lastensuojelun ja /tai vanhusten / dementian parissa. Alueellisesti ja paikallisesti toimivat jäsenyhdistykset löytyivät näiden valtakunnallisten yhdistysten jäsenluettelosta. Toisessa lähestymistavassa etsittiin lastensuojelun ja vanhustenhuollon parissa toimivia yhdistyksiä seutukuntien ja kuntien kotisivuilta. Niiden anti oli hyvin vaihtelevaa, eikä luotettavia ja kattavia tietoja ollut sieltä saatavissa. Pirkanmaan alueen RAY- avustuksia saaneet yhdistykset antoivat vih- 5

8 jeen muutamien alueella ja yksittäisillä paikkakunnilla toimivien yhdistysten kehittämisprojekteista ja antoivat myös aiheen haastatella ko. yhdistyksiä. Melko paljon yhdistykset tekivät, ainakin Tampereella, yhteistyötä keskenään ja olivat liittyneet verkostoiksi. Yhteistyö tuli esille haastatteluissa, mutta esimerkiksi kotisivuja ei ollut tai ne olivat erittäin vaikeasti löydettävissä (esim. Nääsville ry). Etukäteen haastateltavia valittaessa ei voinut tietää, oliko alueellisesti tai paikallisesti toimivalla yhdistyksellä valmiita koulutustuotteita, -sisältöjä tai uusia toimintatapoja vai liittyikö toiminta oman palvelutoiminnan tuottamiseen ja edunvalvontaan. Toiminnan muodot ja laajuus paljastui vasta haastattelussa. Haastatteluja täydensivät runsaat kirjalliset dokumentit toiminnasta. Oli helppoa löytää toimijoita Tampereen kokoisesta keskuksesta. Tampereella ei toimi yhtäkään vanhus- /dementiahuollon eikä lastensuojelun valtakunnallista keskusjärjestöä. Sen sijaan monella isolla järjestöllä on alueyksikkö Tampereella. Toisaalta Tampereella toimistoa pitävä yhdistys, yleensä nuoret, alle 15 vuotta toimineet yhdistykset, toimii monen kunnan jopa koko seutukunnan tai useamman alueella. Seutukunnista, muualta kuin Tampereelta, oli vaikea löytää paikkakunnittain useita yhdistyksiä, joilla olisi ollut toimihenkilöitä palveluksessa. Useimmilla paikkakunnilla oli yhdistystoimintaa, joka kohdistui lapsiin ja/tai vanhuksiin, mutta se perustui täysin vapaaehtoisuuteen. Poikkeuksen tekivät vanhusten asumispalveluja tuottavat yhdistykset. Näitä yhdistyksiä oli monella paikkakunnalla, ne olivat jo vuosikymmeniä toimineita tai sitten melko uusia toimijoita. Heillä saattoi myös olla kehittämishankkeita, joille RAY oli myöntänyt rahoitusta. Pääosa haastateltavista valittiin tamperelaisista toimijoista, koska näytti siltä, että heistä monella oli koulutustoimintaa ja/tai kehittämishankkeita. Tampereella toimivien yhdistysten lisäksi valittiin jokaisesta muusta Pirkanmaan seutukunnasta yksi kunta, josta käytiin haastattelemassa kahta toimivaa yhdistystä. Yhdistysten lisäksi haastateltiin kahta säätiötä, koska heillä oli vanhusten ja dementiahoidon osaamista. Haastattelujen valinnan rajaukset ja puutteet Tampereella toimivia vanhus/dementia- tai lastensuojelun alueella toimivia yhdistyksiä on niin paljon, ettei kaikkia ehtinyt projektille varatussa ajassa haastatella. Valinta on yleensä tehty kotisivuilla esitettyjen toimintojen ja kehityshankkeiden perusteella. Silloin ne yhdistykset, joista oli vaikea saada toimintatietoja ovat hyvästä toiminnastaan huolimatta saattaneet jäädä haastattelematta. Koska Tampereella tehtiin 16 haastattelua, ei haastatteluja enää tehty Tampereen seutukunnan muissa kunnissa, vaikka niissä oli meneillään kehittämishankkeita ja monenlaista palvelutoimintaa. Muiden Pirkanmaan seutukuntien kuntien haastattelukohteet valittiin RAY- rahoitusten, yhdistysten kotisivujen, kuntien kotisivujen yhdistysluetteloiden tai puhelinluettelotietojen perusteella. Projektille varatun rajatun ajan vuoksi saattoi jäädä huomiotta tai haastattelematta merkittävääkin kehittämistyötä tehnyt paikallinen seutukunnassa toimiva yhdistys. Aikatehokkuuden saavuttamiseksi haluttiin haastatella samana päivänä seutukunnan kunnassa kahta toimivaa yhdistystä. Se saattoi myös vaikuttaa jonkin verran siihen, mikä kunta valittiin haastattelumatkan kohteeksi. Monilla vammaisjärjestöillä, päihdetyöhön erikoistuneilla järjestöillä, seurakunnilla ym. osa työstä on sekä lastensuojeluun että vanhusten/dementiahuoltoon liittyvää. Nämä toimijat rajattiin pois 6

9 haastateltavien joukosta, koska haastateltavien määrä olisi kaksinkertaistunut ja laajan aineiston käsittely ei olisi onnistunut sille varatun ajan puitteissa. Sen sijaan mukaan otettiin osa mielenterveys- ja omaishoitajien parissa toimivista järjestöistä. Perusteluna ensiksi se, että heillä on joko lastensuojelullisia tai vanhus/dementiatyön elementtejä työssään ja toiseksi yhteiskunnassa käyty keskustelu mielenterveysongelmista ja omaishoitajuudesta. 7

10 LASTENSUOJELU Monien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa on lastensuojelullisia elementtejä. Kaikkeen huono-osaisuuteen tai syrjäytymiseen liittyvän yhdistystoiminnan parissa on lapsiperheitä, joissa lasten pahoinvointi helpottuu, kun vanhempien tilanteeseen tulee apua. Hyvin vaikeaa olikin valita koko järjestökentän kirjosta ne oleelliset toimijat, joissa lapsi erityisesti olisi hyötyjä tai lastensuojelullinen toiminta olisi korostetusti esillä. Voi olla, että hyvinkin oleellista työtä tekeviä yhdistyksiä on jäänyt haastattelematta. Voikin ajatella, että valitut haastateltavat ovat esimerkkejä järjestöjen parissa tehtävästä lastensuojelutyöstä. Etukäteisvalintaa tehtäessä pyrittiin löytämään tietoja sekä yhdistyksen koulutusosaamisesta että kehittämishankkeista. Se ei ollut helppoa ja useimmiten sekä kehittämishankkeet että koulutusosaaminen selvisivät vasta haastattelussa. Lastensuojelutoimintaa tavalla tai toisella tekeviä yhdistyksiä haastateltiin kahdeksan. Viidessä haastatellussa yhdistyksessä oli sekä lastensuojelullisia että vanhusten/dementiahuoltoon liittyviä toimintoja. Kaikkiaan ko. alueen haastatteluja tehtiin siis kolmetoista. Tampereella haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiriä ja Tampereen osastoa, Mielenterveysyhdistys Taimia, Omaiset Mielenterveystyön tukena Tampereen yhdistystä, Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimistoa, Setlementti Naapuria, SPR:n Hämeen piiriä ja Tampereen osastoa, Tampereen ensi- ja turvakotia ja Tampereen Kaupunkilähetystä. Sekä piirin että paikallisyhdistyksen haastattelu saman järjestön osalta lisää tietoa koko järjestön organisoitumisesta ja tehtäväjaosta ja kenties auttaa toimijoita täydennyskoulutusvaiheessa. Pirkanmaan muissa seutukunnissa haastatteluja tehtiin Ikaalisissa (Luoteis-Pirkanmaan seutukunta), Pälkäneellä (Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta), Valkeakoskella (Etelä-Pirkanmaan seutukunta), Vammalassa (Lounais-Pirkanmaan seutukunta) ja Ruovedellä (Ylä-Pirkanmaan seutukunta). Jokaisessa haastateltiin kahta yhdistystä. Yhdistykset pyrittiin valitsemaan siten, että toinen toimisi lastensuojelun ja toinen vanhusten/dementian parissa. Valinta ei onnistunut ja niinpä molemmat Vammalan haastateltavat toimivat lasten/lastensuojelun parissa ja Pälkäneen ja Ruoveden haastateltavat taas vanhusten/dementian parissa. Ikaalisissa haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten yhdistystä, Valkeakoskella 4H-yhdistystä ja Pelastakaa Lapset yhdistystä ja sen pienryhmäkotia ja Vammalassa Vammalan Huittisten seudun Mielenterveysseuraa. Johtopäätöksiä haastatteluista Jokaisesta haastatellusta yhdistyksestä tehtiin yhteenveto. Siinä kuvattiin ensin yhdistyksen toiminta, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja isompaan järjestökokonaisuuteen kuuluminen. Haastatellut yhdistykset olivat toiminnoiltaan, henkilöstö-, jäsen- ja rahoitusvolyymeiltaan hyvin erilaisia. Yhdistykset voisi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Osa yhdistyksistä toimi ilman palkattua henkilökuntaa. Heidän toimintansa painopiste oli vapaaehtoistoiminnassa, vertaistuessa ja edunvalvonnassa. Monien järjestöjen maaseutupaikkakuntien paikallisyhdistykset toimivat näin. Siksi oli vaikeaa löytää seutukuntien kunnista sellaisia yhdistyksiä, joilla olisi ollut palkattua henkilökuntaa tai sitten yhdistys oli palkannut henkilökuntaa vain tilapäisesti tai määräaikaisesti. Heillä ei juurikaan 8

11 ollut toimintamallien kehittämistoimintaa eikä koulutusosaamista. He saattoivat kuitenkin olla mukana kattojärjestönsä alueellisen organisaation toteuttamassa kehittämishankkeessa tai he olivat mukana julkisen organisaation kehittämishankkeissa yhtenä osallistujana. Toiseen ryhmään kuuluvissa yhdistyksissä oli palkattua henkilökuntaa ja niihin liittyi yleensä palvelutoiminnan tuottaminen ja myyminen. Toiminta oli vakiintunutta, edunvalvonta ja vapaaehtoistoiminta ei ollut enää painopistealueena. Yleensä julkisen sektorin kanssa oli toimittu yhteistyössä jo pitkään ja toiminnan jatkuvuutta pidettiin taattuna. Tähän toiseen ryhmään kuului myös paljon uusia toimijoita, nuoria yhdistyksiä. Heillä oli palkattua henkilökuntaa, usein kokeilu- ja kehittämisprojektien ajaksi määräajaksi palkattuja. Heidän toiminnassaan korostui jäsenrekrytointi, kumppanuuksien luominen, vertaistukitoiminta ja edunvalvonta. Kehittämistoiminnassa pyrittiin siihen, että uusi toimintamalli olisi niin vaikuttava, että projektin jälkeen julkinen sektori alkaisi tuottaa sitä tai ostaisi yhdistykseltä kyseistä toimintaa. Vaarana oli se, että projektin loputtua kehitetyt uudet toimintatavat ja projektien tulokset jäisivät hyödyntämättä jatkorahoituksen puuttumisen vuoksi. Uusien yhdistystoimijoiden toiminnan laajuutta uhkaakin se, ettei projektirahoitus jatku tai ettei kehitetyillä toiminnoilla ole kysyntää / maksajaa jatkossa. Kolmanteen ryhmään kuuluivat ne yhdistykset, joilla oli vahva ammatillinen orientaatio. Heille jäsenhankinta tai järjestötyö ei ollut toiminnassa tärkeätä. Palkatun henkilökunnan lisäksi yhdistyksellä oli toiminnassa mukana vapaaehtoisia. Vapaaehtoisillakin oli kuitenkin yleensä vahva ammatillinen osaaminen ko. toiminnan alueelta ja yhdistys koulutti heitä vapaaehtoistoimintaan ja järjesti myös työnohjaustoimintaa. Vapaaehtoistoimijat olivat tulleet mukaan yhdistyksen toimintaan usein senkin vuoksi etteivät voineet julkisen organisaation palveluksessa toteuttaa uusia tapoja toimia eivätkä kokeilla ja kehitellä uutta. Kolmas sektori yleensä nähdäänkin kansalaisten luovuuden suuntautumisen suhteellisen itsenäisenä kanavana ja sille toteutumisen mahdollisuuksia luovana alueena. Tämä tuli todennetuksi näitten yhdistysten toiminnassa. Yhteenveto Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeen kannalta tärkeimpiä, eli järjestöjen valmiuksia tuottaa sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksissa hyödynnettäviä sisältöjä tai koulutustuotteita lastensuojelun alueelta ei löytynyt kovin runsaasti. Monet järjestöt eivät edes mieltäneet koulutusosaamista tehtäväkseen. Jos yhdistykset tarvitsivat koulutusta he useimmiten ostivat sen itse ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä. Järjestöt toimivat yleensä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. He paitsi ostivat niiltä koulutusta myös toimivat oman kohderyhmänsä asiantuntijaluennoitsijoina oppilaitoksissa. Valmiita koulutustuotteita olivat mm. Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n Pride valmennus sijais- ja adoptioperheiksi aikoville, Setlementti Naapurin Perheen traumat ja niiden hoito koulutus, SPR:n Oman elämän valtias koulutus nuorille, joiden elämäntilanne on vielä selkiytymätön ja Vammalan Huittisten seudun Mielenterveysseuran Verkkoauttamisen valmentava koulutus ja työnohjauksen kehittäminen (tulossa) verkon kautta auttamistyötä tekeville. Monilla yhdistyksillä oli lisäksi yleisöseminaareja ja luentoja kohderyhmäalueiltaan ja vertaistukikoulutusta. Joillakin yhdistyksillä oli konsultaatiopalvelutoimintaa. Monet järjestöt olivat kehittäneet kokeilu- ja kehittämisprojekteissa uusia toimintamalleja jopa niin, että useammallakin järjestöllä oli samantapaista kehittämistoimintaa. Koordinointi voisi olla hyödyllistä, varsinkin jos myös julkisella puolella on vastaavanlaisia kehittämishankkeita. 9

12 Näitä toimintamallien kehittämishankkeita oli mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirillä lapsiperheiden palvelujen parantamishanke (Menoa maalla) alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa kasvatustyötä tukeva hanke (Helmi) ja peruskoulun ala-asteelta yläasteelle siirtyvien hanke, jossa mukana sekä nuoret että heidän vanhempansa (Hyvä Mopo). Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osastolla oli toiminnan kehittämishankkeita mm. eronneille lapsiperheille (Eron jälkeen) ja arjen pulmatilanteiden ja vanhemmuuden epävarmuuden ratkaisujen etsintään (Joka kodin konstit). Omaiset mielenterveystyön tukena Tampereen yhdistyksellä oli meneillään mm. eri omaisryhmien tarpeisiin läheisen sairastamisen eri vaiheissa liittyvä tukimuotojen kehittämishanke (Oikea tuki oikeaan aikaan), sopeutumisvalmennuskurssien vakiinnuttamishanke (Sopu projekti), oppilashuollon hanke kehittää mm. uusia toimintamalleja mielenterveyteen liittyvään valistus- ja asennetyöhön (Tarua vai totta projekti), lapsiperheille suunnattujen tukimuotojen kehittämishanke (Lapselle lapsuus projekti) sekä koulutuspakettien kehittämisprojekti usean EU- maan yhteistyönä (Prospect projekti). Setlementti Naapurilla oli projekteja mm. peruskoulun 10 luokkaikäisille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille (Aikalisä), koordinaatioprojekti väkivallasta johtuvien kriisien ja traumojen purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn (Aallonmurtaja), varhaisen puuttumisen kenttätyön kehittämiseen (Katuvalo). Tampereen ensi- ja turvakodilla oli mm. lapsen ja vanhemman suhteen rakentumiseen liittyviä projekteja. Tapaamispaikka toiminnassa on tarkoituksena kehittää yhtenäinen toimintamalli kaikille valvottuja tapaamisia järjestäville tahoille. Lapsen aika projektissa perheväkivallalle altistuneiden lasten ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja mm. ryhmäinterventiomallien kehittäminen. Tampereen Kaupunkilähetyksen Aamukorva ja Tekstari-Helppi helpottavat mm. ahdistusta ja ennaltaehkäisevät vakavampien ongelmien syntyä ja nuorille syrjäytymisvaarassa oleville lapsiperheille on suunnattu Kimpassa projekti. Näissä yhdistysten kehittämis- ja kokeiluhankkeissa oli paljon toimintoja uudistavia asioita, joita yhdistykset hyödyntävät joko omassa toiminnassaan jatkossa tai sitten he toivovat julkisen palvelujärjestelmän ottavan ne käyttöönsä. Varmasti osa kokeiluhankkeista elää vain kokeilun ajan eikä ole syytäkään niitä hyödyntää jälkeenpäin. Kaikilta haastateltavilta kysyttiin myös, minkälaista täydennyskoulutusta kunnan sosiaalialalle tulisi järjestää? Lastensuojelun osalta vastaajat toivoivat lisää tietoa ja koulutusta saman alan toimijoista, yhteistyöstä, varhaisesta puuttumisesta, lainsäädännöstä, poikkihallinnollisesta toiminnasta ja byrokratian purkamismahdollisuudesta, asiakasnäkökulmasta ja koko perheen huomioimisesta, asiakkaan kohtaamisesta, verkostoitumisesta, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja vuorovaikutuksesta yleensä. Varsinkin palveluja tuottavat yhdistykset toivat esille tässä kohden, että myös he tarvitsisivat koulutusta näistä samoista asioista. Voisikin tulkita, että kunnan sosiaalialan ja järjestöjen täydennyskoulutustarpeet ovat ainakin osittain yhtenevät. 10

13 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HÄMEEN PIIRI ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri (1941) on yksi MLL:n (1920) 13 piiritoimistosta. Se on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen sekä turvaa yhteiskuntamme tulevaisuutta. Toimintaperiaatteena MLL:ssa on lapsen näkökulman huomioonottaminen, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuus, tekemisen riemu, avoimuus, yhteistyöhakuisuus, näkyvyys, riippumattomuus, hyvä talouden hoito MLL :n Hämeen piirin toiminta-alue on Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Alueella on 72 paikallisyhdistystä ja n jäsentä. Piiritoimisto on Tampereella ja Piirin aluetoimisto Hämeenlinnassa. Piirin tehtävä on aktivoida, ohjata ja tukea paikallisyhdistysten toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä mm. koulutuksen, ohjauksen ja tiedotuksen avulla. Keskeistä toiminnassa on verkostoistuminen, yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen, aloitteet, kannanotot, koulutus, projektit, hankkeet, viestintä ja julkaisutoiminta. Paikallisyhdistysten perustoimintaa ovat koululaisten iltapäivätoiminta, perhekahvilat, tuki- ja kummioppilastoiminta ja lastenhoitopalvelut. Yhdistykset ovat lisäksi järjestäneet yksin tai yhdessä kunnan tai muiden toimijoiden kanssa tapahtumia, leirejä. Lisäksi on turvavälineiden ja lastentarvikkeiden vuokrausta.. Palvelusopimusasiakkaina piirillä on n. 15 kuntaa Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on Pirkanmaalla n. 40 paikallisyhdistystä, joiden yhteystiedot löytyvät Hämeen piirin kautta. Viljakkalaa lukuun ottamatta yhdistyksiä on joka kunnassa. Tyrvää- Vammalan yhdistys ja Äetsän yhdistykset kuuluvat liiton organisaatiossa Satakunnan piiriin. Seuraavassa esimerkkeinä Ikaalisten yhdistys ja Tampereen osasto. Piirin palveluksessa oli v (toistaiseksi voimassa oleva työsuhde) ja 27 (määräaikainen työsuhde) henkilöä. Tunti- ja palkkiopohjaisissa työsuhteissa oli 131 henkilöä. Paikallisyhdistykset toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin, vain Tampereen ja Lahden yhdistyksillä on palkattu toiminnanjohtaja. Muissa yhdistyksissä voi olla määräajaksi työllistettyinä yhdistelmätukeen oikeutettuja mm. perhekahvilan tai iltapäiväkerhon ohjaajina. Talous: RAY:n tuki kotipalvelutoiminnalle, kuntien ostopalvelusopimukset ja avustukset, RAY:n, Hämeen ja Pirkanmaan TE keskusten ja kuntien tuet kehittämisprojekteille, keräykset, järjestötuotteiden myynti ja piirin Tampereen naistoimikunnan hankkima tulo. MLL:n Hämeen piiri järjestää koulutusta ja ohjausta toiminnan sisällöistä sekä tiedottaa toiminnasta. Lisäksi piirillä on useita kehittämisprojekteja. Julkaisutoimintana on paikallisyhdistysten jäsenille Sophie-lehti (1986-), joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on yhteydenpito ja toiminnoista tiedottamisen väline yhdistyksille. Hoito-oppaat: Saamme vauvan odottavan perheen opas, Vauvan hoito opas, Leikki-ikäisen hoito - opas, Esikoululaisesta koululaiseksi opas, Täältä tullaan nuoruus opas. Oppaita jaetaan ilmaiseksi kaikkialla Suomessa (neuvolat ja kouluterveydenhuolto). Oppaiden mainokset kattavat tuotantokulut. Piirin lapsiperheille suunnatuista palveluista laajin on kotipalvelu, jota kaikki piirit, keskusjärjestö ja useimmat paikallisyhdistykset tuottavat eri puolilla maata. Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on tukea lapsiperheitä heidän arjessaan tuottamalla luotettavia ja laadukkaita kotipalveluja: 11

14 Lastenhoitopalvelut: lyhytaikaista, tilapäistä lastenhoitoapua perheille kaikkina vuorokauden aikoina, mutta lähinnä viikonlopun tarpeisiin. Kaikkiin piirin kanssa sopimuksen tehneisiin kuntiin Perhepalvelut: pääasiassa kuntien maksu- ja ostopalvelusopimuksina Lasten ryhmähoito: erilaisissa tapahtumissa ja yksityisissä tilaisuuksissa sekä ostopalveluna yrityksille Lastenhoitopalvelut yrityksille; voimaan tullen lain perusteella voi työnantaja järjestää työntekijän sairastuneelle lapselle hoidon, josta ei peritä tuloverolain mukaista veroa työntekijältä synttärikutsut Neuvolapuhelin ( )antaa palveluja lapsiperheille koko maassa (su-pe). Palvelulla vastataan lapsiperheiden arjen tarpeisiin saada neuvontaa ja tukea. Neuvojina (n.25) vapaaehtoistyöntekijät, jotka ovat terveydenhuollon ja lastenhoidon ammattihenkilöitä. Palvelun tarjoaa MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy. Lasten ja nuorten puhelin ja netti, Vanhempainpuhelin ja netti on keskusjärjestön ylläpitämä auttava puhelin ja nettipalvelu. Tukioppilastoiminta (1972-). Vapaaehtoistyö. 7-9 vuosiluokkalaisten valitsema tukioppilaiden verkosto n. 90:llä koululla. Toimintaa ohjaa n. 100 tukioppilasohjaajaa. Työllä vaikutetaan myönteisesti koulun ilmapiiriin ja yhteishengen, viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääntymiseen. Piirillä on freelancer pohjalta toimivat tukioppilaskouluttajat Paikallisyhdistysten nuorisotyön tukemisessa piiri antaa ohjausta erityisesti nuorisovastaavien ja nuorisotiimien kautta. Hyvä mopo avoimet kohtaamispaikat projektin onnistuneita kokemuksia siirretään laaja-alaisempaan käyttöön MLL:n paikallisyhdistysten ja kuntien yhteistyönä. Tulevaisuudessa MLL :lla on haaveena toteuttaa Perhetalo, jossa toimijoina olisivat sekä julkinen taho että järjestöt ts. kysymyksessä olisi yhden luukun periaatteen toteuttaminen lapsiperheille. Kansainvälistä toimintaa Hämeen piirillä on ollut Viron Lastensuojeluliiton kanssa, lähinnä Tartossa ja Tarton maakunnassa. Pitkään jatkunutta yhteistyötä on Tarton Lasten Tugikeskuksen kanssa, jonne on suunniteltu Sinu beebi Sinu Rööm-projektin aloittamista, mikäli rahoitus järjestyy (UM). MLL visio 2005:n mukaan järjestö on tuolloin johtava lastensuojelujärjestö, arvostettu vapaaehtoistyötä tekevä järjestö, lapsiperheiden palveluorganisaatio, asiantuntija- ja vaikuttajaorganisaatio, joissa kansainvälisyyskin on osa toimintaa. 1. PROJEKTIT Suurin osa MLL :n Hämeen piirin kehittämishankkeista tehdään projekteina, jotka ovat syntyneet paikallisyhdistysten, piirin ja muiden toimijoiden huomaamista tarpeista ja aloitteista. Projektit ovat seutukunnallisia ja maakunnallisia. Palvelupaja lapsiperheille projektia ( ) Kanta-Hämeessä. Tavoitteena oli työllistää pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä paikallisyhdistysten ja piirin palvelukseen ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Projekti saa tukea Hämeen TE - keskukselta. 12

15 MaLLista töihin projekti ( ). Tavoitteena oli aktivoida pitkäaikaistyöttömiä ja helpottaa heidän paluutaan työelämään sekä madaltaa työllistämisen kynnystä. Projekti koulutti yhdistyksiä hallitsemaan työllistämisen perusasiat ja ohjasi niitä työllistämisen aikana. Projektin tarkoituksena oli parantaa yhdistysten ja seurojen työllistämisedellytyksiä ja lisätä järjestöjen verkottumista. Nuorille ja pitkäaikaistyöttömille järjestettiin aktivointitilaisuuksia, perehdyttämis- ja voimavarakoulutusta ja heitä työllistettiin eri yhdistyksiin. Pilottialueena ovat Ylä-Pirkanmaan kunnat. Hanketta toteutettiin yhteistyössä kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa Pirkanmaan TE keskuksen rahoituksella. Uusi työllistämisprojekti ( ) alkoi koko piirin toiminta-alueella Pirkanmaan TE -keskuksen tukemana. Tavoitteena on edistää lapsiperheiden palveluja ja muun toiminnan kehittymistä MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistysten kautta ja näin täydentää julkisia palveluja. Menoa maalla - hanke 2 ( ). Tarkoituksena saada lapsiperheiden palvelut paremmiksi maaseudulla. Jatkoprojektin tavoitteena on kiinnittää huomio lapsiperheiden palvelujen tarpeeseen ja etsiä konkreettisia keinoja niiden parantamiseen yhteistyössä kuntien yhteistyöryhmien, kylätoimikuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Kokeilukuntina olivat ( ) Ikaalinen, Juupajoki, Orivesi, Ruovesi ja Urjala. Käynnissä oleva jatkohanke toteutetaan Forssan, Hausjärven, Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän kunnissa. Pirkanmaan hanketta rahoittivat Pirkanmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto. Kanta-Hämeen hankeen rahoittajina ovat TE-keskus (EMOTOR) ja kunnat. Helmi-perheryhmätoiminnan kehittämisprojekti, perheiden ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ( ) Kanta-Hämeessä, rahoittaja RAY. Toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisyhdistysten, kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteena kehittää uusia toimintamalleja, jotka tukevat sekä alle kouluikäisiä lapsia että heidän vanhempiaan kasvatuksessa sekä vahvistaa lapsiperheiden alueellista ja sosiaalista tasavertaisuutta. Tähän mennessä on valmistunut mm. seuraavanlaisia toimintatuotteita: HELMI kasvattajan arjessa draaman keinoin toteutettu luento ja teatteritarina lapsen kehityksestä vauvasta esikouluikäiseksi. Helmihetkiä valokuvanäyttely, aikuisen ja lapsen hyviä vuorovaikutushetkiä Taaperoiset ryhmäohjaajan peruskurssi ryhmille ja toiminta-aineisto Hyvä mopo! avoimet kohtaamispaikat projekti ( ) RAY:n tukemana. Pilottikuntina Kuhmalahti, Lempäälä, Mouhijärvi ja Sahalahti. Toiminta jatkuu projektin jälkeen. Kohderyhmä on yläasteelle (12 13v.) siirtyvät lapset ja heidän kotiväkensä. Järjestetään yhteistä vertaisryhmätoimintaa, peli- ja te toja, sekä retkiä. Suosittuja toimintamuotoja ovat Mopoillat ja Vanhempien hoitopaikat. Vanhempien hoitopaikassa on esitelmiä, alustuksia, tietokilpailuja eri teemoista. Toiminnassa ovat mukana mm. kuntien kouluväki, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi sekä seurakunnat. Paikallisyhdistysten kehittämisprojekteja. Rahoitusta saatu RAY:ltä, TE keskuksilta, kunnilta ja kuntien alueilla toimivilta yhteisöiltä. Projekteina mm. Peruskoululaisten iltapäivätoiminnan projekti, Lahti Yhdessä elämään projekti, Lempäälä Hoivahanke, Hämeenkyrö Ehkäisevän päihdetyön projekti, Virrat Eron jälkeen projekti, Tampere Viherpuistohanke, Pälkäne Leikkipuistohanke, Loppi Toimivat perheet hanke, Suodenniemi 13

16 Leikkikenttäprojektit, Suodenniemi ja Hausjärvi ja Kuru Vuonna 2004 alkavia projekteja (suunnitteilla) Vaavi perhepalvelujen kehittämisprojekti. Pyritään kehittämään toimintamalli, ehkäisemään äitien synnytyksen jälkeistä masennusta ja vuorovaikutuksen häiriöitä. Käytännön tukea koteihin ja tuetaan vauvaperheiden verkostoistumista. Leijonat arkielämässä projekti. Pilottialueena Parolan Panssariprikaati. Tavoitteena tukea varusmiespalvelusta suorittavan miehen kasvua vanhemmaksi sekä lapsi- ja perhemyönteisten asenteiden kehittymistä. Puhutaan projekti. Tavoitteena tukea vanhempia havainnoimaan ja tukemaan lapsen kielellistä kehitystä ennen kouluun menoa. Kotihoito 2005 projekti on kotipalvelujen kehittämistä, johon MLL osallistuu Pirkanmaalla. Tavoitteena on saumattoman palveluketjun järjestäminen kotihoitoon. Hankkeen vetäjänä on PIRAMK:n EU rahoitteinen kehittämisprojekti. 2. KOULUTUS Mannerheimin Lastensuojeluliiton koulutus on pääosin sisäistä koulutusta, piirin paikallisyhdistysten ja piirin luottamus- ja toimihenkilöiden tarpeisiin. Koulutusta järjestetään mm. tukioppilaille, heidän ohjaajilleen ja koululaisten iltapäiväryhmien ohjaajille. Piiri järjestää kursseja myös lastenhoitopalveluihin ja lasten ryhmähoitoon. Kuntien sosiaalialalla, varsikin johdon kohdalla, tulisi olla enemmän kontakteja kuntalaisiin. Siten myös koulutustarpeet tulisivat esille. Sosiaalityöntekijöiden pitäisi tutustua järjestöjen toimintoihin. Se lisäisi sinällään tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista /voimattomuudesta. Vuosittaiset tiedotustilaisuudet / foorumit kuntien ja järjestöjen välillä olisivat tarpeen, siten vältyttäisiin resurssien hukkakäytöltä. Päivähoitoon tarvitaan vuorovaikutuskoulutusta siten, että koko kotiväki huomioidaan eikä vain lapsi. Sosiaalityöntekijöille lainsäädäntökoulutusta. 3. YHTEYSTIEDOT Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry, toiminnanjohtaja Irma-Liisa Komulainen, (03) ,

17 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON IKAALISTEN YHDISTYS ry MLL :n Ikaalisten yhdistyksessä (1923) on jäseniä 465. Ikaalisten yhdistys kuuluu MLL :n Hämeen piiriin ja yhdistys on hyvin edustettuna sekä piiri- että liittotasolla hallituksessa, liittovaltuustossa, erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä. Ikaalisten yhdistyksen toimintoja ovat Perhekahvila Peukaloinen Ikadyske, vertaistukiryhmä dysfasialasten perheille Kyrösjärven Monikot, monikkoperheiden tapaamisia Yksinhuoltajien vertaistukiryhmä Olohuone Naperojumppakerhot keskustassa ja Tevaniemessä ja kuvataidekerho Keskustassa Tuotemyynti ja vuokrauspalvelu mm. turvakaukalot, matkasängyt, syöttötuolit Tukioppilastoiminta Lastenhoitopalvelu Erilaiset tapahtumat vuoden aikana mm. teatteriesitys, enkelikirkko, teatteriretket, yhteiset tapahtumat muiden järjestöjen, yritysten, seurakunnan ja kaupungin kanssa. Syksyllä 2003 yhdistys osti omat tilat kuntakeskuksessa, joihin toiminta siirtyi Yhdistyksellä ei ole vakituisia työntekijöitä. Perhekahvilassa työskentelee ajoittain harjoittelijoita (v harjoittelija 4H yhdistyksestä). Maksullisten kerhojen asiakasmaksuilla katetaan ohjaajien palkat (esim. jumppa- ja kuvataidekerhot). Lastenhoito toiminta on yhdistyksessä vilkasta. Lastenhoitajarenkaassa on 25 toimijaa. Näitä yhdistys välitti lastenhoitotehtäviin perheisiin ja esim. Ikaalisten Kylpylän asiakkaille. Ikaalisten Kylpylä Oy:n ja yhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus. Sen mukaan yhdistys vastaa lastenohjaajatoiminnasta Ikaalisten Kylpylän lasten leikkihuoneessa. Toiminta soveltuu hyvin yhdistyksen toimintaan ja mahdollistaa nuorten palkkaamisen lastenhoitajiksi sekä työkokemuksen antamisen alalle aikoville. Yhdistys järjestää lasten hoitajien koulutuksen. Lasten hoitotoiminta tuottaa yhdistykselle tuloja (siltä osin ALV-velvollinen). Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2004 Ikaalisten MLL toteaa, että alle kouluikäisten harrastustoiminta on MLL :n aluetta. Kouluikäisten harrastuksia hoitavat 4H ja eri urheiluseurat. Edelleen kylät tarvitsisivat enemmän toimintaa ja toimintaa tarvittaisiin lisää yhdessä lapsille ja aikuisille. Myös aktiivisia toimijoita tarvittaisiin lisää. Edelleen myöskin kehitetään yhteistoimintaa muiden yhdistysten kanssa. 1. PROJEKTIT Ikaalisten yhdistys on osallistunut MLL :n Hämeen piirin Menoa maalla Lapsiperheiden palvelut paremmiksi maaseudulla hankkeeseen. ( ). Mukana olivat MLL :n yhdistykset Juupajoelta, Orivedeltä, Ruovedeltä, Urjalasta ja Ikaalisista. Hanke sai EU :n aluekehitysrahaston ja Pirkanmaan liiton myöntämää maakunnan kehittämisrahaa. Projektin tavoitteita olivat: Säilyttää ja monipuolistaa lapsiperheiden palveluja ja harrastusmahdollisuuksia maaseudulla Luoda yhteistyömuoto, jossa lapsiperheet, nuoret, kunnat ja vapaaehtoisjärjestöt toimivat yhdessä 15

18 Luoda lapsiperheiden palveluja myös kyliin Edistää maaseudun väestön säilymistä, elämänlaadun parantamista ja positiivisen selviytymishengen luomista Ikaalisissa lapsiperheet toivoivat mm. enemmän lyhytaikaisia hoitopalveluja, iltapäiväkerhoja, sivukylille harrastusmahdollisuuksia ja kuljetuspalveluja sieltä keskustaan. Vanhemmat toivoivat luentoja ja tukea kasvatuskysymyksissä. Hanketta toteuttamaan perustettiin kuntatiimi, johon kutsuttiin asiantuntijoita kunnasta, neuvolasta, seurakunnasta, 4H yhdistyksestä, kouluista, kylistä ja MLL :n paikallisyhdistyksestä ja piiristä (projektipäällikkö). Hankkeen painopiste Ikaalisissa oli kylien toiminnan kehittäminen. Projektissa mm. Kotihengetär antoi lyhytaikaista apua sivukylien lapsiperheille, toteutettiin palveluhakemisto lapsiperheille ja seurakunta, MLL ja 4H laajensivat toimintaansa sivukylille. Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyi. Esimerkiksi MLL yhdessä 4H:n ja kansalaisopiston kanssa koulutti uusia hoitajia lastenhoitopalveluun. Ikaalisten MLL on ollut aktiivisesti mukana Ikaalisten Onni Hyvinvointiohjelman suunnittelussa. MLL :n edustaja on ollut toinen järjestöjen edustaja projektiryhmässä. Ohjelman lasten ja nuorten hyvinvointiosiossa valittiin painopistealueiksi kolme teemaa: Perheiden tukeminen Perheiden toimintakyvyn turvaaminen, peruspalvelujen kehittäminen ja vanhemmuuden tukeminen Lasten ja nuorten tukeminen Yhteisen kasvatusnäkemyksen luominen, monialaisen yhteistyön kehittäminen ja virikkeellisen toimintaympäristön kehittäminen. Elämän hallinta Turvallinen lapsuus ja nuoruus, ongelmien varhainen tunnistaminen, välittömien tukitoimien saatavuus, tehokkaiden kuntoutuspalveluiden saatavuus, elämänhallinnan parantaminen. Ikaalisten Toivo- kasvatusyhteistyöprojekti (2004). Mukana kunnan ja seurakunnan nuorisotyö, MLL Ikaalisten yhdistys, kaupungin sosiaalitoimi, poliisi ja vapaaehtoistoimintaa. Tavoitteena hyvän ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden tarjoaminen sekä vastuullinen kasvattaminen. 2. KOULUTUS Yhdistyksellä ei ole erityistä koulutusosaamista, esim. lasten hoitajakoulutus on toteutettu yhdessä muiden yhdistysten ja kansalaisopiston kanssa tai MLL :n Hämeen piiri on järjestänyt koulutuksen. Sosiaalialan täydennyskoulutus voisi olla saman alan toimijoista tietoa lisäävää - yhteistyökoulutusta ja uskallusta puuttua ajoissa esim. lastensuojeluasioissa - byrokratian purkamiskoulutusta, vallan ja vastuun jakamista/antamista työntekijöille - lainsäädäntötietoa (ja lakien muuttamista, jos ne estävät toiminnan) 3. YHTEYSTIEDOT Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten Yhdistys ry, puheenjohtaja Jaana Mansukoski ja varapuheenjohtaja Mirja Hanhikangas (03) tai

19 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON TAMPEREEN OSASTO ry MLL :n Tampereen osasto (1921). Henkilöjäseniä yhdistyksellä on 622 (2004). Toimintoihin osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä, joten toimijoita ja osallistujia on huomattavasti enemmän. Osaston palveluksessa on kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri. Lisäksi yhdistelmätuella on palkattu henkilöitä. Tuntipalkkaisia ryhmänohjaajia ja kouluttajia on ollut vuosittain n. 20 henkilöä. RAY:n rahoittamassa Eron jälkeen projektissa on palkattu määräajaksi viisi henkilöä. Pääosa toiminnoista toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Aktiivisia vapaaehtoistoimijoita oli v yhdeksänkymmentä (90). Myös opinnäytetöitä ja opiskeluun liittyviä käytännön harjoittelujaksoja toteutuu vuosittain. Osastolla on omat toimitilat Kirkkokadulla. Lisäksi Tampereen osastolla on maatila Teiskossa, Pikku-Frantsi. Eron jälkeen projekti toimii Kuninkaankadulla. Perheiden toimintaryhmät ja palvelutoiminta Musiikki- ja liikuntaryhmät ovat maksullista toimintaa perheille. Vauva- ja muksumuskareita järjestetään 0 6 vuotiaille. Toimintaa on myös erityisryhmille ja liikuntaryhmiä vanhemmille lapsineen. Musiikkiryhmän opettaja Lea Hostikka on julkaissut lastenlaulukirjan Laulu laineilla laulattaa, jonka aineiston ja musiikkitoimikunnan kehittämissuunnitelman pohjalta järjestetään v ohjaajakoulutusta mm. MLL :n naapuriyhdistyksille. Perhekahvila ja lasten lyhytaikainen hoitopalvelu toimii osaston omissa tiloissa kahtena päivänä viikossa. Perhekahvilassa luodaan sosiaalista verkostoa pienten lasten vanhempien välille. Viime vuosina palveluja ovat käyttäneet runsaasti myös maahanmuuttajat. Perhekahvila tarjoaa myös lyhytaikaista hoitoapua aukioloaikanaan. Hoitopalvelu on maksullista toimintaa. Nukkepajatoiminta on Tampereen osaston päiväkerhotoimintaa 2 4 ja 3 6-vuotiaille. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa, kolme tuntia kerrallaan ja ovat maksullisia. Turvavälinevuokrausta toteutetaan vuokraamalla mm. turvaistuimia, turvakaukaloita ja matkasänkyjä. Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen Isyysvalmennus tukee nuoria isiä isyyteen kasvamisessa ja antaa käytännön tietoa ja valmiuksia mm. vauvan perushoidossa. Vuonna 2002 järjestettiin neljä kurssia, joihin osallistui 35 isää. Isyysvalmennuksesta valmistettiin yhteistyössä PIRAMK:in opiskelijoiden kanssa video Minusta tulee isä. Isyysvalmennusryhmät kokoontuivat säännöllisesti vielä vauvojen synnyttyä. Tällöin ryhmien merkitys oli vertaisryhmätoiminnassa. Nuput, ennenaikaisesti syntyneiden ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukiryhmä (1989-)on toiminut TAYS:n vastasyntyneiden teho-osastolla. Se antaa tukea paitsi ennenaikaisesti syntyneiden lasten vanhemmille myös pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille. Lapsensa menettäneiden vanhempien sururyhmä tukee lapsensa menettäneitä. Vuonna 2002 järjestettiin kolme sururyhmää (yht. 22 vanhempaa); jokainen ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Mummo- ja vaaritoiminta auttaa löytämään vaarin tai mummon perheisiin, joissa ei ole omia isovanhempia tai he asuvat kaukana. Vuoden 2002 lopussa osastolla oli kymmenen mummo-/ vaarisuhdetta perheisiin. Mummoille ja vaareille järjestettiin säännöllistä työnojausta. 17

20 Nuorisotyö Tukioppilaskoulutus peruskouluissa toteutui edelleen Tampereen kaupungin kouluviraston toimesta. Kaikki kurssilaiset vierailivat osaston tiloissa saaden tietoa sekä järjestön toiminnasta että tukioppilastoiminnan historiasta. Tutor koulutus lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa toteutettiin vuonna 2002 kaksi kertaa. Tavoitteena on kouluttaa nuoria avuksi uusien oppilaiden aloittaessa syksyllä opintonsa em. kouluissa. Tukioppilas / kummioppilas monikulttuurisessa koulussa toiminta ennaltaehkäisee ja toisaalta puuttuu ajoissa suomalaisten ja maahanmuuttajalasten välisiin mahdollisiin ongelmiin. Ohjattu päivätoiminta toteutetaan päiväleirien muodossa kesäisin. Tampereen kaupunkiin kotikaupunkina ja kaupungin keskustan tarjoamiin toiminnallisiin mahdollisuuksiin tutustuttiin mm. retkeilemällä. Tapahtumat Tampereen osasto toteuttaa vuosittain monia tapahtumia kuten esim. laskiaistapahtuma, kevätjuhlat toimintaryhmissä, Sorsapuisto Woodstock - tapahtuman, viimeinen Woodstock järjestettiin v. 2002, sadonkorjuujuhlan, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden yhteisiä illanviettoja, aamukahvitilaisuuksia, enkelikirkon, joulujuhlia jne. Yhteistyö MLL :n Tampereen osasto tekee yhteistyötä useiden eri yhdistysten kanssa. Monet tapahtumat rakentuvat yhteistyölle. Yhteistyö ulottuu sekä toisiin järjestöihin ja yhteisöihin että kaupungin eri viranomaisiin. Myös oppilaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. 1. PROJEKTIT Eron jälkeen toiminnan ( ) tarkoituksena on monimuotoisesti, perhekohtaisesti suunnitellen tuottaa tukipalveluja juuri eronneille lapsiperheille, erityisesti lasta suojaavasta näkökulmasta. Lasta voidaan erossa auttaa toisaalta tukemalla vanhempia heidän aviokriisissään ja toisaalta auttamalla lasta käymään läpi erotapahtumaa ja vahvistamalla lapsen voimavaroja. Työskentelyn piirissä on kerrallaan n. 10 perhettä ja intensiivisen vaiheen kesto on noin viisi kuukautta. Keskeisenä toimintamuotona on käytetty vertais-; äitien-, isien ja eri-ikäisten lasten ryhmiä. Joka kodin konstit projekti ( )on MLL :n keskusjärjestön toteuttama projekti, jossa Tampereen osasto on mukana. Tavoitteena on perheiden omaehtoista selviytyminen. Projektissa on mahdollista ratkoa arjen pulmatilanteita ja vähentää vanhemmuuteen liittyvää epävarmuutta. Projektissa kehitetään mm. interaktiivinen websovellus omaehtoiseksi selviytymiseksi. Hankkeen aikana syntyvä tieto kerätään Joka kodin konstit kirjaksi. Rahoittaja: RAY Ukaan perhekuntoutuskeskus rakennushanke toteutetaan, mikäli rahoitus toteutuu. Osasto haluaisi kehittää toimintaansa entistä enemmän erityisryhmien tarpeisiin, eivätkä nykyiset tilat riitä toiminnan laajentamiseen. 18

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus

Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palvelutuotanto ja palveluohjaus Eija Heimo, kehittämispäällikkö Palveluohjaus hanke 2004-2008 Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt ry Lastensuojelun ajankohtaispäivä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo

TIEDOTE. Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna Johdanto. Sisällysluettelo TIEDOTE Lastensuojelujärjestöjen varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa vuonna 2011 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt Kyselyn keskeiset tulokset vuodelta 2011 Keskeiset

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (5) Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet...2 Toiminnalliset avaintavoitteet...2 Ryhmätoiminta...2 Nuorten kurssit ja koulutukset...2

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lahden Seta ry Strategia

Lahden Seta ry Strategia Lahden Seta ry Strategia 2017-2019 Johdanto Lahden Seta ry on Päijät-Hämeen alueella toimiva ihmisoikeus- ja palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot