Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy"

Transkriptio

1 Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

2 Tarja Tarvainen, Liisa Harakkamäki & Hanna Liikanen AJAN TASALLA TÄYDENNYSKOULUTUSHANKEEN JÄRJESTÖKARTOITUS Pirkanmaan alueella toimivien järjestöjen lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvistä kehittämisprojekteista ja erityisosaamisesta 0

3 Tiivistelmä Selvitys sisältyy Pikassoksen Ajan tasalla -hankkeeseen. Lähtökohtana on ollut kartoittaa Pirkanmaan maakunnan alueella toimivien sosiaalialan järjestöjen (lastensuojelu ja vanhustyö/dementia) erityisosaamista, kehittämishankkeita ja koulutusosaamista. Monien järjestöjen monipuolisin projektitoiminta keskittyy kaupunkiseudulle, erityisesti Tampereelle. Muissa kunnissa toimintaa on kuvattu näytteenomaisesti. Selvityksessä tuli esille myös palvelutoimintaa toteuttavien järjestöjen sosiaalialan ammatillisten lisä- ja täydennyskoulutus- tarpeet, tosin epäsuorasti. Haastattelut järjestöihin (25 kpl) tehtiin syys-marraskuussa 2003 ja maaliskuussa 2004 järjestöille lähetettiin heidän järjestöään koskeva osio tarkastettavaksi, mahdollisten muutosten ja uusien hankkeiden kirjaamiseksi. Kaikkia lastensuojelun- tai vanhustyön alueella toimivia yhdistyksiä ei voinut varatussa ajassa haastatella, joten rajaus tehtiinkin mm. YTY:ry:n järjestöluettelon ja järjestöjen kotisuvuilla esitettyjen toimintojen ja kehityshankkeiden perusteella. Selvitys antaa alustavan kuvan siitä, minkälaista toimintaa eri yhdistyksillä on. Joidenkin yhdistysten toiminta keskittyy yhden (esim. palveluasuminen) palvelun tuottamiseen tai on laajemman järjestön alueellista kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistoimintaa, joka toimii lähinnä vapaaehtoisin voimin. Toisaalta otoksessa on mukana monipuolista toimintaa toteuttavia, professionaalisella pohjalla toimivia yhdistyksiä, joiden tavoitteena on jatkuva sosiaalialan kehittäminen ja uusien toimintamallien etsiminen. Lastensuojelujärjestöt olivat keskittyneet toiminnassaan joko ennaltaehkäisevään, varhaiseen puuttumiseen, kriisiapuun tai korjaavaan toimintaan. Projekteista suuri osa painottui vanhemmuuden tukemiseen. Järjestöjen toiminta kattaa kuitenkin laajasti lastensuojelun ja perheiden kanssa tehtävää toimintaa (mm. vauvamuskari, iltapäiväkerho-, tukioppilastoiminta), painottuen mm. erilaisten kerhojen ja harrastetoimien tarjoamiseen. Mukana selvityksessä on järjestöjä, joiden kohderyhmät ovat erityistä tukea tarvitsevat lapsiperheet tai nuoret (Turvakoti-, Nuorten turvatalo). Lastensuojelun näkökulmasta monessa järjestöjen toiminnassa on kyse laajasti ottaen ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja perheiden ja lasten arkea monipuolistavista ja virikkeellisistä toiminnoista. Vanhustyötä tekevistä järjestöistä osa oli keskittynyt palvelun tuottamiseen (palvelutalot, asumis-, ateriapalvelu) tai ennaltaehkäisevään mm. omaishoitajien työtä tukeviin yhdistyksiin. Päivätoiminnalla pyrittiin tarjoamaan virikkeitä ja tukemaan vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Uusia ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia toimintoja järjestöt kehittivät enemmänkin kehittämisprojektien puitteissa. Avainsanat: järjestö, lastensuojelutyö, vanhushuolto, omaishoito, dementia 1

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Järjestökartoituksen tavoitteet Toteutus Haastateltavien valinta Haastattelujen valinnan rajaukset ja puutteet.6 2. LASTENSUOJELU Johtopäätöksiä haastatteluista Yhteenveto 9 3. LASTENSUOJELUTYÖTÄ TEKEVIÄ JA TUKEVIA JÄRJESTÖJÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hämeen piiri ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten yhdistys ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry Mielenterveysyhdistys TAIMI ry Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimisto Valkeakosken Pelastakaa Lapset ry, Kaarikoto Setlementti Naapuri ry SPR-Hämeen piiri Tampereen Ensi- ja turvakoti ry Tampereen Kaupunkilähetys ry Valkeakosken 4H-yhdistys Vammalan Huittisten seudun mielenterveysseura ry VANHUSTENHUOLTO Johtopäätöksiä haastatteluista Yhteenveto VANHUSHUOLLON JA OMAISHOITAJIEN JÄRJESTÖJÄ JA YHDISTYKSIÄ Honkalakoti ry Jalmari Jyllin säätiö Koivupirtin säätiö Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Pälkäneen Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Sastamala-Kodin kannatusyhdistys ry SPR-Hämeen piiri SPR:n Pälkäneen osasto SPR Tampereen osasto Tampereen Dementia-yhdistys Tampereen Eläkeikäiset Omaishoitajat ry Tampereen Ensi- ja turvakoti ry Tampereen Kaupunkilähetys ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Valkeakosken 4H-yhdistys. 74 2

5 6. YHTEENVETO Selvityksen tausta ja haastateltavien valinta Yhdistysten luonne Projektit ja kehittämishankkeet Koulutustarjonta ja koulutustarve Johtopäätös LÄHTEET.. 80 Liite 1.Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, kehittämisprojektit ja kouluttajavalmiudet Liite 2. Vanhushuollon palvelut, kouluttajavalmiudet ja projektit Liite 3. Selvityksessä mainitut vanhustyön ja lastensuojelun projektit 3

6 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen erityisosaaminen, monipuolinen palvelutuotanto sekä erilaiset vertaistuen ja muun vapaaehtoistoiminnan muodot ovat merkittäviä palveluiden kehittämisessä, uusien ratkaisujen hakemisessa sekä kansalaisen äänen esille saamisessa. Valtakunnallisesti katsoen monella järjestöllä on omaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Järjestöjen ja niiden omistamien yhtiöiden tuottamat palvelut ovat monin paikoin osa paikallisten palvelujen kokonaisuutta ja asiakkaiden palveluketjua. Järjestöjen työn kautta on mahdollisuus toteuttaa kansalaisvaikuttamista. Järjestöt tuovat tarpeellista ja tärkeää tietoa edustamansa ihmisryhmän asiantuntijoina. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen esille tuoma asiakasnäkökulma sekä oma-aputoiminta ovat merkittäviä osallistumisen muotoja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Monet hyvinvointiyhteiskuntamme innovaatiot ovat kansalaisaloitteellisuuden ja yhdistysten toiminnan aikaansaannosta. Hyvinvoinnin turvaamisen uudet haasteet merkitsevät tarvetta rakentaa uudenlaisia koulutusväyliä, joissa mahdollistuu uudenlainen ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan suhteen rakentuminen. Eri tahojen vuoropuhelun kautta on mahdollista synnyttää uutta ymmärrystä asiantuntijuudesta. Tässä Pirkanmaan alueeseen rajautuvassa selvityksessä näkökulmana on sosiaalialan täydennyskoulutuksen kehittäminen eri tahojen yhteistyönä. Pirkanmaalla toimivien sosiaalialan järjestöjen toimintaa on lähestytty selvitellen lastensuojeluun ja vanhustyöhön liittyvää projektikehittämistä ja kouluttajana toimimisvalmiutta. Kartoitustyö kytkeytyy sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n vuosina toteutettavaan Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää sosiaalialan täydennyskoulutuksen alueellista koordinointia ja kehittää kuntia palveleva suunnittelun ja täydennyskoulutustarpeen kartoittamisen väline. STM:n rahoittamaa hanketta toteutetaan Pirkanmaan maakunnan alueella sekä Satakunnan Kymppikunnissa. Hankkeen puitteissa on tarkoitus kehittää niin sanottu Sosiaalialan täydennyskoulutusfoorumi. Sosiaalialan täydennyskoulutusfoorumin tavoitteena on koota kaikki ne tahot yhteen, joiden kiinnostuksen kohteena on sosiaalialan täydennyskoulutus ja sen kehittäminen. Hankkeessa pyritään kehittämään toimintamalli, joka tukee sosiaalialan palveluita tuottavia tahoja kehittämään alan ammattihenkilöstön osaamista. Tässä selvityksessä tarkastellaan järjestöjen roolia sosiaalialan täydennyskoulutuksen alueellisessa kehittämisessä. Järjestökartoituksen tavoitteet Ajan tasalla hankkeessa täydennyskoulutusfoorumia on lähdetty rakentamaan kunnallisten sosiaalipalveluiden henkilöstön täydennyskoulutustarpeiden suunnasta. Viime vuosikymmenen lama, säästöt ja työpaineet ovat rapauttaneet kunnissa niitä järjestelyitä, joilla huolehditaan henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Oppilaitosten vahvuutena nähdään pedagoginen osaaminen. Siten oppilaitosten roolia on pidetty keskeisenä varsinaisen koulutustarjonnan tarjoamisessa täydennyskoulutusfoorumin suunnittelussa. Järjestökentän yhtenä vahvuutena on pidetty erityisosaamista ja erilaisten menetelmien ja palveluiden kehittämispotentiaalia. Järjestökartoituksella haluttiin siis täydentää ja laajentaa näkökulmaa muutoin varsin kunta- ja oppilaitoskeskeisessä perusasetelmassa. 4

7 Toteutus Ajan tasalla hankkeen projektisuunnitelman mukaisesti sosiaalialan järjestökartoitus toteutettiin syksyllä Tavoitteena oli koota tietoa Pirkanmaan alueella toimivien sosiaalialan järjestöjen erityisosaamisesta, kehittämishankkeista ja koulutusosaamisesta. Ajan tasalla hankkeessa on kyse täydennyskoulutuksen koordinoinnista alueellisesta näkökulmasta. Myös järjestökartoituksen keskeinen tavoite ja näkökulma on tukea tätä tavoitetta mahdollisimman hyvin. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta on organisoitunut alueelliselle ja kielelliselle pohjalle. Pikassos Oy on sosiaalialanosaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Alueellisten toimijaverkostojen kokoamista silmällä pitäen myös järjestökartoituksessa pidettiin järjestöjen alueellista ja paikallista osaamista ja organisoitumista tärkeänä. Valtakunnallisten järjestöjen kykyä toimia laajoilla alueilla ja myös tuoda osaamistaan muilta alueilta ei toki haluttu vähätellä. Tiiviin projektityöskentelyn puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta tarkastella järjestöjä levittäytymiskykyisinä organisaatioina. Myös järjestöjen palvelutoimintaa toteuttavien sosiaalialan ammattilaisten lisä- ja täydennyskoulutustarpeet tulivat kartoituksessa esille. Usein tarve tuli esille epäsuorasti. Kysymykseen, minkälaista täydennyskoulutusta kunnan sosiaalialalle tulisi järjestää haastateltavat vastasivat itse tarvitsevansa samaa koulutusta, minkä tarpeen ilmoittivat tai vastasivat koulutusta alalle yleensä tarvittavan ilmoittamistaan aiheista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) on toteuttanut keväällä 2003 valtakunnallisen kyselyn järjestöille. Kyselyssä on selvitetty järjestöjen erityisosaamista, siihen liittyvää palvelutoimintaa, kehittämistoimintaa ja erityisasiantuntemusta. Järjestöiltä kysyttiin toiveita osaamiskeskusyhteistyöstä sekä koulutustarpeista. Valtakunnallisuuden lisäksi kyselyllä pyrittiin saamaan kuva sekä alueellisesta että paikallisesta toiminnasta. (STKL :n kyselyn tulokset ovat Pirkanmaan osalta käytettävissämme.?) Haastateltavien valinta STM :n selvityksessä todettiin sosiaalialan täydennyskoulutustarpeen laaja kirjo (mm. esimies-, johtamis- ja laatukoulutus, hoito- ja palveluketjujen tehostaminen, työprosessien osaaminen, lastensuojelun ja perhetyön kysymykset, uudet työtehtävät, vuorovaikutustaidot, asiakkaan ohjaaminen ja neuvonta, kotipalvelutyöntekijöiden sairaanhoidolliset taidot jne.). Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeeseen valittiin lastensuojelun erityisosaaminen, vanhustenhuolto, mukaan lukien dementiapotilaiden hoito sekä johtamiskoulutus. Myös järjestökartoitukseen valittiin niitä järjestöjä, jotka toimivat joko lastensuojelun -, vanhustyön tai niitä läheisesti sivuavilla alueilla. Haastateltavien yhdistysten valinnassa käytettiin kahdenlaista lähestymistapaa. Ensin kartoitettiin valtakunnallisesti toimivat järjestöt. Lähteenä olivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.:hyn kuuluvat järjestöt, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliittoon kuuluvat liittojäsenet sekä RAY:n jäsenjärjestöt. Näin löytyneitten valtakunnallisten järjestöjen joukosta etsittiin ne, jotka toimivat lastensuojelun ja /tai vanhusten / dementian parissa. Alueellisesti ja paikallisesti toimivat jäsenyhdistykset löytyivät näiden valtakunnallisten yhdistysten jäsenluettelosta. Toisessa lähestymistavassa etsittiin lastensuojelun ja vanhustenhuollon parissa toimivia yhdistyksiä seutukuntien ja kuntien kotisivuilta. Niiden anti oli hyvin vaihtelevaa, eikä luotettavia ja kattavia tietoja ollut sieltä saatavissa. Pirkanmaan alueen RAY- avustuksia saaneet yhdistykset antoivat vih- 5

8 jeen muutamien alueella ja yksittäisillä paikkakunnilla toimivien yhdistysten kehittämisprojekteista ja antoivat myös aiheen haastatella ko. yhdistyksiä. Melko paljon yhdistykset tekivät, ainakin Tampereella, yhteistyötä keskenään ja olivat liittyneet verkostoiksi. Yhteistyö tuli esille haastatteluissa, mutta esimerkiksi kotisivuja ei ollut tai ne olivat erittäin vaikeasti löydettävissä (esim. Nääsville ry). Etukäteen haastateltavia valittaessa ei voinut tietää, oliko alueellisesti tai paikallisesti toimivalla yhdistyksellä valmiita koulutustuotteita, -sisältöjä tai uusia toimintatapoja vai liittyikö toiminta oman palvelutoiminnan tuottamiseen ja edunvalvontaan. Toiminnan muodot ja laajuus paljastui vasta haastattelussa. Haastatteluja täydensivät runsaat kirjalliset dokumentit toiminnasta. Oli helppoa löytää toimijoita Tampereen kokoisesta keskuksesta. Tampereella ei toimi yhtäkään vanhus- /dementiahuollon eikä lastensuojelun valtakunnallista keskusjärjestöä. Sen sijaan monella isolla järjestöllä on alueyksikkö Tampereella. Toisaalta Tampereella toimistoa pitävä yhdistys, yleensä nuoret, alle 15 vuotta toimineet yhdistykset, toimii monen kunnan jopa koko seutukunnan tai useamman alueella. Seutukunnista, muualta kuin Tampereelta, oli vaikea löytää paikkakunnittain useita yhdistyksiä, joilla olisi ollut toimihenkilöitä palveluksessa. Useimmilla paikkakunnilla oli yhdistystoimintaa, joka kohdistui lapsiin ja/tai vanhuksiin, mutta se perustui täysin vapaaehtoisuuteen. Poikkeuksen tekivät vanhusten asumispalveluja tuottavat yhdistykset. Näitä yhdistyksiä oli monella paikkakunnalla, ne olivat jo vuosikymmeniä toimineita tai sitten melko uusia toimijoita. Heillä saattoi myös olla kehittämishankkeita, joille RAY oli myöntänyt rahoitusta. Pääosa haastateltavista valittiin tamperelaisista toimijoista, koska näytti siltä, että heistä monella oli koulutustoimintaa ja/tai kehittämishankkeita. Tampereella toimivien yhdistysten lisäksi valittiin jokaisesta muusta Pirkanmaan seutukunnasta yksi kunta, josta käytiin haastattelemassa kahta toimivaa yhdistystä. Yhdistysten lisäksi haastateltiin kahta säätiötä, koska heillä oli vanhusten ja dementiahoidon osaamista. Haastattelujen valinnan rajaukset ja puutteet Tampereella toimivia vanhus/dementia- tai lastensuojelun alueella toimivia yhdistyksiä on niin paljon, ettei kaikkia ehtinyt projektille varatussa ajassa haastatella. Valinta on yleensä tehty kotisivuilla esitettyjen toimintojen ja kehityshankkeiden perusteella. Silloin ne yhdistykset, joista oli vaikea saada toimintatietoja ovat hyvästä toiminnastaan huolimatta saattaneet jäädä haastattelematta. Koska Tampereella tehtiin 16 haastattelua, ei haastatteluja enää tehty Tampereen seutukunnan muissa kunnissa, vaikka niissä oli meneillään kehittämishankkeita ja monenlaista palvelutoimintaa. Muiden Pirkanmaan seutukuntien kuntien haastattelukohteet valittiin RAY- rahoitusten, yhdistysten kotisivujen, kuntien kotisivujen yhdistysluetteloiden tai puhelinluettelotietojen perusteella. Projektille varatun rajatun ajan vuoksi saattoi jäädä huomiotta tai haastattelematta merkittävääkin kehittämistyötä tehnyt paikallinen seutukunnassa toimiva yhdistys. Aikatehokkuuden saavuttamiseksi haluttiin haastatella samana päivänä seutukunnan kunnassa kahta toimivaa yhdistystä. Se saattoi myös vaikuttaa jonkin verran siihen, mikä kunta valittiin haastattelumatkan kohteeksi. Monilla vammaisjärjestöillä, päihdetyöhön erikoistuneilla järjestöillä, seurakunnilla ym. osa työstä on sekä lastensuojeluun että vanhusten/dementiahuoltoon liittyvää. Nämä toimijat rajattiin pois 6

9 haastateltavien joukosta, koska haastateltavien määrä olisi kaksinkertaistunut ja laajan aineiston käsittely ei olisi onnistunut sille varatun ajan puitteissa. Sen sijaan mukaan otettiin osa mielenterveys- ja omaishoitajien parissa toimivista järjestöistä. Perusteluna ensiksi se, että heillä on joko lastensuojelullisia tai vanhus/dementiatyön elementtejä työssään ja toiseksi yhteiskunnassa käyty keskustelu mielenterveysongelmista ja omaishoitajuudesta. 7

10 LASTENSUOJELU Monien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa on lastensuojelullisia elementtejä. Kaikkeen huono-osaisuuteen tai syrjäytymiseen liittyvän yhdistystoiminnan parissa on lapsiperheitä, joissa lasten pahoinvointi helpottuu, kun vanhempien tilanteeseen tulee apua. Hyvin vaikeaa olikin valita koko järjestökentän kirjosta ne oleelliset toimijat, joissa lapsi erityisesti olisi hyötyjä tai lastensuojelullinen toiminta olisi korostetusti esillä. Voi olla, että hyvinkin oleellista työtä tekeviä yhdistyksiä on jäänyt haastattelematta. Voikin ajatella, että valitut haastateltavat ovat esimerkkejä järjestöjen parissa tehtävästä lastensuojelutyöstä. Etukäteisvalintaa tehtäessä pyrittiin löytämään tietoja sekä yhdistyksen koulutusosaamisesta että kehittämishankkeista. Se ei ollut helppoa ja useimmiten sekä kehittämishankkeet että koulutusosaaminen selvisivät vasta haastattelussa. Lastensuojelutoimintaa tavalla tai toisella tekeviä yhdistyksiä haastateltiin kahdeksan. Viidessä haastatellussa yhdistyksessä oli sekä lastensuojelullisia että vanhusten/dementiahuoltoon liittyviä toimintoja. Kaikkiaan ko. alueen haastatteluja tehtiin siis kolmetoista. Tampereella haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiriä ja Tampereen osastoa, Mielenterveysyhdistys Taimia, Omaiset Mielenterveystyön tukena Tampereen yhdistystä, Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimistoa, Setlementti Naapuria, SPR:n Hämeen piiriä ja Tampereen osastoa, Tampereen ensi- ja turvakotia ja Tampereen Kaupunkilähetystä. Sekä piirin että paikallisyhdistyksen haastattelu saman järjestön osalta lisää tietoa koko järjestön organisoitumisesta ja tehtäväjaosta ja kenties auttaa toimijoita täydennyskoulutusvaiheessa. Pirkanmaan muissa seutukunnissa haastatteluja tehtiin Ikaalisissa (Luoteis-Pirkanmaan seutukunta), Pälkäneellä (Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta), Valkeakoskella (Etelä-Pirkanmaan seutukunta), Vammalassa (Lounais-Pirkanmaan seutukunta) ja Ruovedellä (Ylä-Pirkanmaan seutukunta). Jokaisessa haastateltiin kahta yhdistystä. Yhdistykset pyrittiin valitsemaan siten, että toinen toimisi lastensuojelun ja toinen vanhusten/dementian parissa. Valinta ei onnistunut ja niinpä molemmat Vammalan haastateltavat toimivat lasten/lastensuojelun parissa ja Pälkäneen ja Ruoveden haastateltavat taas vanhusten/dementian parissa. Ikaalisissa haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten yhdistystä, Valkeakoskella 4H-yhdistystä ja Pelastakaa Lapset yhdistystä ja sen pienryhmäkotia ja Vammalassa Vammalan Huittisten seudun Mielenterveysseuraa. Johtopäätöksiä haastatteluista Jokaisesta haastatellusta yhdistyksestä tehtiin yhteenveto. Siinä kuvattiin ensin yhdistyksen toiminta, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja isompaan järjestökokonaisuuteen kuuluminen. Haastatellut yhdistykset olivat toiminnoiltaan, henkilöstö-, jäsen- ja rahoitusvolyymeiltaan hyvin erilaisia. Yhdistykset voisi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Osa yhdistyksistä toimi ilman palkattua henkilökuntaa. Heidän toimintansa painopiste oli vapaaehtoistoiminnassa, vertaistuessa ja edunvalvonnassa. Monien järjestöjen maaseutupaikkakuntien paikallisyhdistykset toimivat näin. Siksi oli vaikeaa löytää seutukuntien kunnista sellaisia yhdistyksiä, joilla olisi ollut palkattua henkilökuntaa tai sitten yhdistys oli palkannut henkilökuntaa vain tilapäisesti tai määräaikaisesti. Heillä ei juurikaan 8

11 ollut toimintamallien kehittämistoimintaa eikä koulutusosaamista. He saattoivat kuitenkin olla mukana kattojärjestönsä alueellisen organisaation toteuttamassa kehittämishankkeessa tai he olivat mukana julkisen organisaation kehittämishankkeissa yhtenä osallistujana. Toiseen ryhmään kuuluvissa yhdistyksissä oli palkattua henkilökuntaa ja niihin liittyi yleensä palvelutoiminnan tuottaminen ja myyminen. Toiminta oli vakiintunutta, edunvalvonta ja vapaaehtoistoiminta ei ollut enää painopistealueena. Yleensä julkisen sektorin kanssa oli toimittu yhteistyössä jo pitkään ja toiminnan jatkuvuutta pidettiin taattuna. Tähän toiseen ryhmään kuului myös paljon uusia toimijoita, nuoria yhdistyksiä. Heillä oli palkattua henkilökuntaa, usein kokeilu- ja kehittämisprojektien ajaksi määräajaksi palkattuja. Heidän toiminnassaan korostui jäsenrekrytointi, kumppanuuksien luominen, vertaistukitoiminta ja edunvalvonta. Kehittämistoiminnassa pyrittiin siihen, että uusi toimintamalli olisi niin vaikuttava, että projektin jälkeen julkinen sektori alkaisi tuottaa sitä tai ostaisi yhdistykseltä kyseistä toimintaa. Vaarana oli se, että projektin loputtua kehitetyt uudet toimintatavat ja projektien tulokset jäisivät hyödyntämättä jatkorahoituksen puuttumisen vuoksi. Uusien yhdistystoimijoiden toiminnan laajuutta uhkaakin se, ettei projektirahoitus jatku tai ettei kehitetyillä toiminnoilla ole kysyntää / maksajaa jatkossa. Kolmanteen ryhmään kuuluivat ne yhdistykset, joilla oli vahva ammatillinen orientaatio. Heille jäsenhankinta tai järjestötyö ei ollut toiminnassa tärkeätä. Palkatun henkilökunnan lisäksi yhdistyksellä oli toiminnassa mukana vapaaehtoisia. Vapaaehtoisillakin oli kuitenkin yleensä vahva ammatillinen osaaminen ko. toiminnan alueelta ja yhdistys koulutti heitä vapaaehtoistoimintaan ja järjesti myös työnohjaustoimintaa. Vapaaehtoistoimijat olivat tulleet mukaan yhdistyksen toimintaan usein senkin vuoksi etteivät voineet julkisen organisaation palveluksessa toteuttaa uusia tapoja toimia eivätkä kokeilla ja kehitellä uutta. Kolmas sektori yleensä nähdäänkin kansalaisten luovuuden suuntautumisen suhteellisen itsenäisenä kanavana ja sille toteutumisen mahdollisuuksia luovana alueena. Tämä tuli todennetuksi näitten yhdistysten toiminnassa. Yhteenveto Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeen kannalta tärkeimpiä, eli järjestöjen valmiuksia tuottaa sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksissa hyödynnettäviä sisältöjä tai koulutustuotteita lastensuojelun alueelta ei löytynyt kovin runsaasti. Monet järjestöt eivät edes mieltäneet koulutusosaamista tehtäväkseen. Jos yhdistykset tarvitsivat koulutusta he useimmiten ostivat sen itse ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä. Järjestöt toimivat yleensä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. He paitsi ostivat niiltä koulutusta myös toimivat oman kohderyhmänsä asiantuntijaluennoitsijoina oppilaitoksissa. Valmiita koulutustuotteita olivat mm. Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n Pride valmennus sijais- ja adoptioperheiksi aikoville, Setlementti Naapurin Perheen traumat ja niiden hoito koulutus, SPR:n Oman elämän valtias koulutus nuorille, joiden elämäntilanne on vielä selkiytymätön ja Vammalan Huittisten seudun Mielenterveysseuran Verkkoauttamisen valmentava koulutus ja työnohjauksen kehittäminen (tulossa) verkon kautta auttamistyötä tekeville. Monilla yhdistyksillä oli lisäksi yleisöseminaareja ja luentoja kohderyhmäalueiltaan ja vertaistukikoulutusta. Joillakin yhdistyksillä oli konsultaatiopalvelutoimintaa. Monet järjestöt olivat kehittäneet kokeilu- ja kehittämisprojekteissa uusia toimintamalleja jopa niin, että useammallakin järjestöllä oli samantapaista kehittämistoimintaa. Koordinointi voisi olla hyödyllistä, varsinkin jos myös julkisella puolella on vastaavanlaisia kehittämishankkeita. 9

12 Näitä toimintamallien kehittämishankkeita oli mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirillä lapsiperheiden palvelujen parantamishanke (Menoa maalla) alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa kasvatustyötä tukeva hanke (Helmi) ja peruskoulun ala-asteelta yläasteelle siirtyvien hanke, jossa mukana sekä nuoret että heidän vanhempansa (Hyvä Mopo). Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osastolla oli toiminnan kehittämishankkeita mm. eronneille lapsiperheille (Eron jälkeen) ja arjen pulmatilanteiden ja vanhemmuuden epävarmuuden ratkaisujen etsintään (Joka kodin konstit). Omaiset mielenterveystyön tukena Tampereen yhdistyksellä oli meneillään mm. eri omaisryhmien tarpeisiin läheisen sairastamisen eri vaiheissa liittyvä tukimuotojen kehittämishanke (Oikea tuki oikeaan aikaan), sopeutumisvalmennuskurssien vakiinnuttamishanke (Sopu projekti), oppilashuollon hanke kehittää mm. uusia toimintamalleja mielenterveyteen liittyvään valistus- ja asennetyöhön (Tarua vai totta projekti), lapsiperheille suunnattujen tukimuotojen kehittämishanke (Lapselle lapsuus projekti) sekä koulutuspakettien kehittämisprojekti usean EU- maan yhteistyönä (Prospect projekti). Setlementti Naapurilla oli projekteja mm. peruskoulun 10 luokkaikäisille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille (Aikalisä), koordinaatioprojekti väkivallasta johtuvien kriisien ja traumojen purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn (Aallonmurtaja), varhaisen puuttumisen kenttätyön kehittämiseen (Katuvalo). Tampereen ensi- ja turvakodilla oli mm. lapsen ja vanhemman suhteen rakentumiseen liittyviä projekteja. Tapaamispaikka toiminnassa on tarkoituksena kehittää yhtenäinen toimintamalli kaikille valvottuja tapaamisia järjestäville tahoille. Lapsen aika projektissa perheväkivallalle altistuneiden lasten ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja mm. ryhmäinterventiomallien kehittäminen. Tampereen Kaupunkilähetyksen Aamukorva ja Tekstari-Helppi helpottavat mm. ahdistusta ja ennaltaehkäisevät vakavampien ongelmien syntyä ja nuorille syrjäytymisvaarassa oleville lapsiperheille on suunnattu Kimpassa projekti. Näissä yhdistysten kehittämis- ja kokeiluhankkeissa oli paljon toimintoja uudistavia asioita, joita yhdistykset hyödyntävät joko omassa toiminnassaan jatkossa tai sitten he toivovat julkisen palvelujärjestelmän ottavan ne käyttöönsä. Varmasti osa kokeiluhankkeista elää vain kokeilun ajan eikä ole syytäkään niitä hyödyntää jälkeenpäin. Kaikilta haastateltavilta kysyttiin myös, minkälaista täydennyskoulutusta kunnan sosiaalialalle tulisi järjestää? Lastensuojelun osalta vastaajat toivoivat lisää tietoa ja koulutusta saman alan toimijoista, yhteistyöstä, varhaisesta puuttumisesta, lainsäädännöstä, poikkihallinnollisesta toiminnasta ja byrokratian purkamismahdollisuudesta, asiakasnäkökulmasta ja koko perheen huomioimisesta, asiakkaan kohtaamisesta, verkostoitumisesta, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja vuorovaikutuksesta yleensä. Varsinkin palveluja tuottavat yhdistykset toivat esille tässä kohden, että myös he tarvitsisivat koulutusta näistä samoista asioista. Voisikin tulkita, että kunnan sosiaalialan ja järjestöjen täydennyskoulutustarpeet ovat ainakin osittain yhtenevät. 10

13 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HÄMEEN PIIRI ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri (1941) on yksi MLL:n (1920) 13 piiritoimistosta. Se on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen sekä turvaa yhteiskuntamme tulevaisuutta. Toimintaperiaatteena MLL:ssa on lapsen näkökulman huomioonottaminen, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuus, tekemisen riemu, avoimuus, yhteistyöhakuisuus, näkyvyys, riippumattomuus, hyvä talouden hoito MLL :n Hämeen piirin toiminta-alue on Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Alueella on 72 paikallisyhdistystä ja n jäsentä. Piiritoimisto on Tampereella ja Piirin aluetoimisto Hämeenlinnassa. Piirin tehtävä on aktivoida, ohjata ja tukea paikallisyhdistysten toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä mm. koulutuksen, ohjauksen ja tiedotuksen avulla. Keskeistä toiminnassa on verkostoistuminen, yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen, aloitteet, kannanotot, koulutus, projektit, hankkeet, viestintä ja julkaisutoiminta. Paikallisyhdistysten perustoimintaa ovat koululaisten iltapäivätoiminta, perhekahvilat, tuki- ja kummioppilastoiminta ja lastenhoitopalvelut. Yhdistykset ovat lisäksi järjestäneet yksin tai yhdessä kunnan tai muiden toimijoiden kanssa tapahtumia, leirejä. Lisäksi on turvavälineiden ja lastentarvikkeiden vuokrausta.. Palvelusopimusasiakkaina piirillä on n. 15 kuntaa Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on Pirkanmaalla n. 40 paikallisyhdistystä, joiden yhteystiedot löytyvät Hämeen piirin kautta. Viljakkalaa lukuun ottamatta yhdistyksiä on joka kunnassa. Tyrvää- Vammalan yhdistys ja Äetsän yhdistykset kuuluvat liiton organisaatiossa Satakunnan piiriin. Seuraavassa esimerkkeinä Ikaalisten yhdistys ja Tampereen osasto. Piirin palveluksessa oli v (toistaiseksi voimassa oleva työsuhde) ja 27 (määräaikainen työsuhde) henkilöä. Tunti- ja palkkiopohjaisissa työsuhteissa oli 131 henkilöä. Paikallisyhdistykset toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin, vain Tampereen ja Lahden yhdistyksillä on palkattu toiminnanjohtaja. Muissa yhdistyksissä voi olla määräajaksi työllistettyinä yhdistelmätukeen oikeutettuja mm. perhekahvilan tai iltapäiväkerhon ohjaajina. Talous: RAY:n tuki kotipalvelutoiminnalle, kuntien ostopalvelusopimukset ja avustukset, RAY:n, Hämeen ja Pirkanmaan TE keskusten ja kuntien tuet kehittämisprojekteille, keräykset, järjestötuotteiden myynti ja piirin Tampereen naistoimikunnan hankkima tulo. MLL:n Hämeen piiri järjestää koulutusta ja ohjausta toiminnan sisällöistä sekä tiedottaa toiminnasta. Lisäksi piirillä on useita kehittämisprojekteja. Julkaisutoimintana on paikallisyhdistysten jäsenille Sophie-lehti (1986-), joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on yhteydenpito ja toiminnoista tiedottamisen väline yhdistyksille. Hoito-oppaat: Saamme vauvan odottavan perheen opas, Vauvan hoito opas, Leikki-ikäisen hoito - opas, Esikoululaisesta koululaiseksi opas, Täältä tullaan nuoruus opas. Oppaita jaetaan ilmaiseksi kaikkialla Suomessa (neuvolat ja kouluterveydenhuolto). Oppaiden mainokset kattavat tuotantokulut. Piirin lapsiperheille suunnatuista palveluista laajin on kotipalvelu, jota kaikki piirit, keskusjärjestö ja useimmat paikallisyhdistykset tuottavat eri puolilla maata. Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on tukea lapsiperheitä heidän arjessaan tuottamalla luotettavia ja laadukkaita kotipalveluja: 11

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 / Sisältö 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa 2010

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen palvelut -kysely 2011 Yhdessä enemmän

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013

Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013 Lastensuojelujärjestöjen ehkäisevä työ Varsinais-Suomessa 2013 Johdanto Sisällysluettelo Johdanto 1 Tietoa antaneet ehkäisevän työn järjestöt Tietoa ehkäisevän työn palvelujen käytöstä vuonna 2013 Käytetyimmät

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot