Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

Transkriptio

1 Yhdessä teemme paremmin. Pikassos Oy

2 Tarja Tarvainen, Liisa Harakkamäki & Hanna Liikanen AJAN TASALLA TÄYDENNYSKOULUTUSHANKEEN JÄRJESTÖKARTOITUS Pirkanmaan alueella toimivien järjestöjen lastensuojeluun ja vanhustenhuoltoon liittyvistä kehittämisprojekteista ja erityisosaamisesta 0

3 Tiivistelmä Selvitys sisältyy Pikassoksen Ajan tasalla -hankkeeseen. Lähtökohtana on ollut kartoittaa Pirkanmaan maakunnan alueella toimivien sosiaalialan järjestöjen (lastensuojelu ja vanhustyö/dementia) erityisosaamista, kehittämishankkeita ja koulutusosaamista. Monien järjestöjen monipuolisin projektitoiminta keskittyy kaupunkiseudulle, erityisesti Tampereelle. Muissa kunnissa toimintaa on kuvattu näytteenomaisesti. Selvityksessä tuli esille myös palvelutoimintaa toteuttavien järjestöjen sosiaalialan ammatillisten lisä- ja täydennyskoulutus- tarpeet, tosin epäsuorasti. Haastattelut järjestöihin (25 kpl) tehtiin syys-marraskuussa 2003 ja maaliskuussa 2004 järjestöille lähetettiin heidän järjestöään koskeva osio tarkastettavaksi, mahdollisten muutosten ja uusien hankkeiden kirjaamiseksi. Kaikkia lastensuojelun- tai vanhustyön alueella toimivia yhdistyksiä ei voinut varatussa ajassa haastatella, joten rajaus tehtiinkin mm. YTY:ry:n järjestöluettelon ja järjestöjen kotisuvuilla esitettyjen toimintojen ja kehityshankkeiden perusteella. Selvitys antaa alustavan kuvan siitä, minkälaista toimintaa eri yhdistyksillä on. Joidenkin yhdistysten toiminta keskittyy yhden (esim. palveluasuminen) palvelun tuottamiseen tai on laajemman järjestön alueellista kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistoimintaa, joka toimii lähinnä vapaaehtoisin voimin. Toisaalta otoksessa on mukana monipuolista toimintaa toteuttavia, professionaalisella pohjalla toimivia yhdistyksiä, joiden tavoitteena on jatkuva sosiaalialan kehittäminen ja uusien toimintamallien etsiminen. Lastensuojelujärjestöt olivat keskittyneet toiminnassaan joko ennaltaehkäisevään, varhaiseen puuttumiseen, kriisiapuun tai korjaavaan toimintaan. Projekteista suuri osa painottui vanhemmuuden tukemiseen. Järjestöjen toiminta kattaa kuitenkin laajasti lastensuojelun ja perheiden kanssa tehtävää toimintaa (mm. vauvamuskari, iltapäiväkerho-, tukioppilastoiminta), painottuen mm. erilaisten kerhojen ja harrastetoimien tarjoamiseen. Mukana selvityksessä on järjestöjä, joiden kohderyhmät ovat erityistä tukea tarvitsevat lapsiperheet tai nuoret (Turvakoti-, Nuorten turvatalo). Lastensuojelun näkökulmasta monessa järjestöjen toiminnassa on kyse laajasti ottaen ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja perheiden ja lasten arkea monipuolistavista ja virikkeellisistä toiminnoista. Vanhustyötä tekevistä järjestöistä osa oli keskittynyt palvelun tuottamiseen (palvelutalot, asumis-, ateriapalvelu) tai ennaltaehkäisevään mm. omaishoitajien työtä tukeviin yhdistyksiin. Päivätoiminnalla pyrittiin tarjoamaan virikkeitä ja tukemaan vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Uusia ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia toimintoja järjestöt kehittivät enemmänkin kehittämisprojektien puitteissa. Avainsanat: järjestö, lastensuojelutyö, vanhushuolto, omaishoito, dementia 1

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Järjestökartoituksen tavoitteet Toteutus Haastateltavien valinta Haastattelujen valinnan rajaukset ja puutteet.6 2. LASTENSUOJELU Johtopäätöksiä haastatteluista Yhteenveto 9 3. LASTENSUOJELUTYÖTÄ TEKEVIÄ JA TUKEVIA JÄRJESTÖJÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hämeen piiri ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten yhdistys ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto ry Mielenterveysyhdistys TAIMI ry Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimisto Valkeakosken Pelastakaa Lapset ry, Kaarikoto Setlementti Naapuri ry SPR-Hämeen piiri Tampereen Ensi- ja turvakoti ry Tampereen Kaupunkilähetys ry Valkeakosken 4H-yhdistys Vammalan Huittisten seudun mielenterveysseura ry VANHUSTENHUOLTO Johtopäätöksiä haastatteluista Yhteenveto VANHUSHUOLLON JA OMAISHOITAJIEN JÄRJESTÖJÄ JA YHDISTYKSIÄ Honkalakoti ry Jalmari Jyllin säätiö Koivupirtin säätiö Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Pälkäneen Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Sastamala-Kodin kannatusyhdistys ry SPR-Hämeen piiri SPR:n Pälkäneen osasto SPR Tampereen osasto Tampereen Dementia-yhdistys Tampereen Eläkeikäiset Omaishoitajat ry Tampereen Ensi- ja turvakoti ry Tampereen Kaupunkilähetys ry Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Valkeakosken 4H-yhdistys. 74 2

5 6. YHTEENVETO Selvityksen tausta ja haastateltavien valinta Yhdistysten luonne Projektit ja kehittämishankkeet Koulutustarjonta ja koulutustarve Johtopäätös LÄHTEET.. 80 Liite 1.Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, kehittämisprojektit ja kouluttajavalmiudet Liite 2. Vanhushuollon palvelut, kouluttajavalmiudet ja projektit Liite 3. Selvityksessä mainitut vanhustyön ja lastensuojelun projektit 3

6 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen erityisosaaminen, monipuolinen palvelutuotanto sekä erilaiset vertaistuen ja muun vapaaehtoistoiminnan muodot ovat merkittäviä palveluiden kehittämisessä, uusien ratkaisujen hakemisessa sekä kansalaisen äänen esille saamisessa. Valtakunnallisesti katsoen monella järjestöllä on omaa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa. Järjestöjen ja niiden omistamien yhtiöiden tuottamat palvelut ovat monin paikoin osa paikallisten palvelujen kokonaisuutta ja asiakkaiden palveluketjua. Järjestöjen työn kautta on mahdollisuus toteuttaa kansalaisvaikuttamista. Järjestöt tuovat tarpeellista ja tärkeää tietoa edustamansa ihmisryhmän asiantuntijoina. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen esille tuoma asiakasnäkökulma sekä oma-aputoiminta ovat merkittäviä osallistumisen muotoja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Monet hyvinvointiyhteiskuntamme innovaatiot ovat kansalaisaloitteellisuuden ja yhdistysten toiminnan aikaansaannosta. Hyvinvoinnin turvaamisen uudet haasteet merkitsevät tarvetta rakentaa uudenlaisia koulutusväyliä, joissa mahdollistuu uudenlainen ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan suhteen rakentuminen. Eri tahojen vuoropuhelun kautta on mahdollista synnyttää uutta ymmärrystä asiantuntijuudesta. Tässä Pirkanmaan alueeseen rajautuvassa selvityksessä näkökulmana on sosiaalialan täydennyskoulutuksen kehittäminen eri tahojen yhteistyönä. Pirkanmaalla toimivien sosiaalialan järjestöjen toimintaa on lähestytty selvitellen lastensuojeluun ja vanhustyöhön liittyvää projektikehittämistä ja kouluttajana toimimisvalmiutta. Kartoitustyö kytkeytyy sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n vuosina toteutettavaan Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on edistää sosiaalialan täydennyskoulutuksen alueellista koordinointia ja kehittää kuntia palveleva suunnittelun ja täydennyskoulutustarpeen kartoittamisen väline. STM:n rahoittamaa hanketta toteutetaan Pirkanmaan maakunnan alueella sekä Satakunnan Kymppikunnissa. Hankkeen puitteissa on tarkoitus kehittää niin sanottu Sosiaalialan täydennyskoulutusfoorumi. Sosiaalialan täydennyskoulutusfoorumin tavoitteena on koota kaikki ne tahot yhteen, joiden kiinnostuksen kohteena on sosiaalialan täydennyskoulutus ja sen kehittäminen. Hankkeessa pyritään kehittämään toimintamalli, joka tukee sosiaalialan palveluita tuottavia tahoja kehittämään alan ammattihenkilöstön osaamista. Tässä selvityksessä tarkastellaan järjestöjen roolia sosiaalialan täydennyskoulutuksen alueellisessa kehittämisessä. Järjestökartoituksen tavoitteet Ajan tasalla hankkeessa täydennyskoulutusfoorumia on lähdetty rakentamaan kunnallisten sosiaalipalveluiden henkilöstön täydennyskoulutustarpeiden suunnasta. Viime vuosikymmenen lama, säästöt ja työpaineet ovat rapauttaneet kunnissa niitä järjestelyitä, joilla huolehditaan henkilöstön osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Oppilaitosten vahvuutena nähdään pedagoginen osaaminen. Siten oppilaitosten roolia on pidetty keskeisenä varsinaisen koulutustarjonnan tarjoamisessa täydennyskoulutusfoorumin suunnittelussa. Järjestökentän yhtenä vahvuutena on pidetty erityisosaamista ja erilaisten menetelmien ja palveluiden kehittämispotentiaalia. Järjestökartoituksella haluttiin siis täydentää ja laajentaa näkökulmaa muutoin varsin kunta- ja oppilaitoskeskeisessä perusasetelmassa. 4

7 Toteutus Ajan tasalla hankkeen projektisuunnitelman mukaisesti sosiaalialan järjestökartoitus toteutettiin syksyllä Tavoitteena oli koota tietoa Pirkanmaan alueella toimivien sosiaalialan järjestöjen erityisosaamisesta, kehittämishankkeista ja koulutusosaamisesta. Ajan tasalla hankkeessa on kyse täydennyskoulutuksen koordinoinnista alueellisesta näkökulmasta. Myös järjestökartoituksen keskeinen tavoite ja näkökulma on tukea tätä tavoitetta mahdollisimman hyvin. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta on organisoitunut alueelliselle ja kielelliselle pohjalle. Pikassos Oy on sosiaalialanosaamiskeskus Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Alueellisten toimijaverkostojen kokoamista silmällä pitäen myös järjestökartoituksessa pidettiin järjestöjen alueellista ja paikallista osaamista ja organisoitumista tärkeänä. Valtakunnallisten järjestöjen kykyä toimia laajoilla alueilla ja myös tuoda osaamistaan muilta alueilta ei toki haluttu vähätellä. Tiiviin projektityöskentelyn puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta tarkastella järjestöjä levittäytymiskykyisinä organisaatioina. Myös järjestöjen palvelutoimintaa toteuttavien sosiaalialan ammattilaisten lisä- ja täydennyskoulutustarpeet tulivat kartoituksessa esille. Usein tarve tuli esille epäsuorasti. Kysymykseen, minkälaista täydennyskoulutusta kunnan sosiaalialalle tulisi järjestää haastateltavat vastasivat itse tarvitsevansa samaa koulutusta, minkä tarpeen ilmoittivat tai vastasivat koulutusta alalle yleensä tarvittavan ilmoittamistaan aiheista. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) on toteuttanut keväällä 2003 valtakunnallisen kyselyn järjestöille. Kyselyssä on selvitetty järjestöjen erityisosaamista, siihen liittyvää palvelutoimintaa, kehittämistoimintaa ja erityisasiantuntemusta. Järjestöiltä kysyttiin toiveita osaamiskeskusyhteistyöstä sekä koulutustarpeista. Valtakunnallisuuden lisäksi kyselyllä pyrittiin saamaan kuva sekä alueellisesta että paikallisesta toiminnasta. (STKL :n kyselyn tulokset ovat Pirkanmaan osalta käytettävissämme.?) Haastateltavien valinta STM :n selvityksessä todettiin sosiaalialan täydennyskoulutustarpeen laaja kirjo (mm. esimies-, johtamis- ja laatukoulutus, hoito- ja palveluketjujen tehostaminen, työprosessien osaaminen, lastensuojelun ja perhetyön kysymykset, uudet työtehtävät, vuorovaikutustaidot, asiakkaan ohjaaminen ja neuvonta, kotipalvelutyöntekijöiden sairaanhoidolliset taidot jne.). Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeeseen valittiin lastensuojelun erityisosaaminen, vanhustenhuolto, mukaan lukien dementiapotilaiden hoito sekä johtamiskoulutus. Myös järjestökartoitukseen valittiin niitä järjestöjä, jotka toimivat joko lastensuojelun -, vanhustyön tai niitä läheisesti sivuavilla alueilla. Haastateltavien yhdistysten valinnassa käytettiin kahdenlaista lähestymistapaa. Ensin kartoitettiin valtakunnallisesti toimivat järjestöt. Lähteenä olivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY r.y.:hyn kuuluvat järjestöt, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliittoon kuuluvat liittojäsenet sekä RAY:n jäsenjärjestöt. Näin löytyneitten valtakunnallisten järjestöjen joukosta etsittiin ne, jotka toimivat lastensuojelun ja /tai vanhusten / dementian parissa. Alueellisesti ja paikallisesti toimivat jäsenyhdistykset löytyivät näiden valtakunnallisten yhdistysten jäsenluettelosta. Toisessa lähestymistavassa etsittiin lastensuojelun ja vanhustenhuollon parissa toimivia yhdistyksiä seutukuntien ja kuntien kotisivuilta. Niiden anti oli hyvin vaihtelevaa, eikä luotettavia ja kattavia tietoja ollut sieltä saatavissa. Pirkanmaan alueen RAY- avustuksia saaneet yhdistykset antoivat vih- 5

8 jeen muutamien alueella ja yksittäisillä paikkakunnilla toimivien yhdistysten kehittämisprojekteista ja antoivat myös aiheen haastatella ko. yhdistyksiä. Melko paljon yhdistykset tekivät, ainakin Tampereella, yhteistyötä keskenään ja olivat liittyneet verkostoiksi. Yhteistyö tuli esille haastatteluissa, mutta esimerkiksi kotisivuja ei ollut tai ne olivat erittäin vaikeasti löydettävissä (esim. Nääsville ry). Etukäteen haastateltavia valittaessa ei voinut tietää, oliko alueellisesti tai paikallisesti toimivalla yhdistyksellä valmiita koulutustuotteita, -sisältöjä tai uusia toimintatapoja vai liittyikö toiminta oman palvelutoiminnan tuottamiseen ja edunvalvontaan. Toiminnan muodot ja laajuus paljastui vasta haastattelussa. Haastatteluja täydensivät runsaat kirjalliset dokumentit toiminnasta. Oli helppoa löytää toimijoita Tampereen kokoisesta keskuksesta. Tampereella ei toimi yhtäkään vanhus- /dementiahuollon eikä lastensuojelun valtakunnallista keskusjärjestöä. Sen sijaan monella isolla järjestöllä on alueyksikkö Tampereella. Toisaalta Tampereella toimistoa pitävä yhdistys, yleensä nuoret, alle 15 vuotta toimineet yhdistykset, toimii monen kunnan jopa koko seutukunnan tai useamman alueella. Seutukunnista, muualta kuin Tampereelta, oli vaikea löytää paikkakunnittain useita yhdistyksiä, joilla olisi ollut toimihenkilöitä palveluksessa. Useimmilla paikkakunnilla oli yhdistystoimintaa, joka kohdistui lapsiin ja/tai vanhuksiin, mutta se perustui täysin vapaaehtoisuuteen. Poikkeuksen tekivät vanhusten asumispalveluja tuottavat yhdistykset. Näitä yhdistyksiä oli monella paikkakunnalla, ne olivat jo vuosikymmeniä toimineita tai sitten melko uusia toimijoita. Heillä saattoi myös olla kehittämishankkeita, joille RAY oli myöntänyt rahoitusta. Pääosa haastateltavista valittiin tamperelaisista toimijoista, koska näytti siltä, että heistä monella oli koulutustoimintaa ja/tai kehittämishankkeita. Tampereella toimivien yhdistysten lisäksi valittiin jokaisesta muusta Pirkanmaan seutukunnasta yksi kunta, josta käytiin haastattelemassa kahta toimivaa yhdistystä. Yhdistysten lisäksi haastateltiin kahta säätiötä, koska heillä oli vanhusten ja dementiahoidon osaamista. Haastattelujen valinnan rajaukset ja puutteet Tampereella toimivia vanhus/dementia- tai lastensuojelun alueella toimivia yhdistyksiä on niin paljon, ettei kaikkia ehtinyt projektille varatussa ajassa haastatella. Valinta on yleensä tehty kotisivuilla esitettyjen toimintojen ja kehityshankkeiden perusteella. Silloin ne yhdistykset, joista oli vaikea saada toimintatietoja ovat hyvästä toiminnastaan huolimatta saattaneet jäädä haastattelematta. Koska Tampereella tehtiin 16 haastattelua, ei haastatteluja enää tehty Tampereen seutukunnan muissa kunnissa, vaikka niissä oli meneillään kehittämishankkeita ja monenlaista palvelutoimintaa. Muiden Pirkanmaan seutukuntien kuntien haastattelukohteet valittiin RAY- rahoitusten, yhdistysten kotisivujen, kuntien kotisivujen yhdistysluetteloiden tai puhelinluettelotietojen perusteella. Projektille varatun rajatun ajan vuoksi saattoi jäädä huomiotta tai haastattelematta merkittävääkin kehittämistyötä tehnyt paikallinen seutukunnassa toimiva yhdistys. Aikatehokkuuden saavuttamiseksi haluttiin haastatella samana päivänä seutukunnan kunnassa kahta toimivaa yhdistystä. Se saattoi myös vaikuttaa jonkin verran siihen, mikä kunta valittiin haastattelumatkan kohteeksi. Monilla vammaisjärjestöillä, päihdetyöhön erikoistuneilla järjestöillä, seurakunnilla ym. osa työstä on sekä lastensuojeluun että vanhusten/dementiahuoltoon liittyvää. Nämä toimijat rajattiin pois 6

9 haastateltavien joukosta, koska haastateltavien määrä olisi kaksinkertaistunut ja laajan aineiston käsittely ei olisi onnistunut sille varatun ajan puitteissa. Sen sijaan mukaan otettiin osa mielenterveys- ja omaishoitajien parissa toimivista järjestöistä. Perusteluna ensiksi se, että heillä on joko lastensuojelullisia tai vanhus/dementiatyön elementtejä työssään ja toiseksi yhteiskunnassa käyty keskustelu mielenterveysongelmista ja omaishoitajuudesta. 7

10 LASTENSUOJELU Monien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnassa on lastensuojelullisia elementtejä. Kaikkeen huono-osaisuuteen tai syrjäytymiseen liittyvän yhdistystoiminnan parissa on lapsiperheitä, joissa lasten pahoinvointi helpottuu, kun vanhempien tilanteeseen tulee apua. Hyvin vaikeaa olikin valita koko järjestökentän kirjosta ne oleelliset toimijat, joissa lapsi erityisesti olisi hyötyjä tai lastensuojelullinen toiminta olisi korostetusti esillä. Voi olla, että hyvinkin oleellista työtä tekeviä yhdistyksiä on jäänyt haastattelematta. Voikin ajatella, että valitut haastateltavat ovat esimerkkejä järjestöjen parissa tehtävästä lastensuojelutyöstä. Etukäteisvalintaa tehtäessä pyrittiin löytämään tietoja sekä yhdistyksen koulutusosaamisesta että kehittämishankkeista. Se ei ollut helppoa ja useimmiten sekä kehittämishankkeet että koulutusosaaminen selvisivät vasta haastattelussa. Lastensuojelutoimintaa tavalla tai toisella tekeviä yhdistyksiä haastateltiin kahdeksan. Viidessä haastatellussa yhdistyksessä oli sekä lastensuojelullisia että vanhusten/dementiahuoltoon liittyviä toimintoja. Kaikkiaan ko. alueen haastatteluja tehtiin siis kolmetoista. Tampereella haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiriä ja Tampereen osastoa, Mielenterveysyhdistys Taimia, Omaiset Mielenterveystyön tukena Tampereen yhdistystä, Pelastakaa Lapset ry:n Länsi-Suomen aluetoimistoa, Setlementti Naapuria, SPR:n Hämeen piiriä ja Tampereen osastoa, Tampereen ensi- ja turvakotia ja Tampereen Kaupunkilähetystä. Sekä piirin että paikallisyhdistyksen haastattelu saman järjestön osalta lisää tietoa koko järjestön organisoitumisesta ja tehtäväjaosta ja kenties auttaa toimijoita täydennyskoulutusvaiheessa. Pirkanmaan muissa seutukunnissa haastatteluja tehtiin Ikaalisissa (Luoteis-Pirkanmaan seutukunta), Pälkäneellä (Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta), Valkeakoskella (Etelä-Pirkanmaan seutukunta), Vammalassa (Lounais-Pirkanmaan seutukunta) ja Ruovedellä (Ylä-Pirkanmaan seutukunta). Jokaisessa haastateltiin kahta yhdistystä. Yhdistykset pyrittiin valitsemaan siten, että toinen toimisi lastensuojelun ja toinen vanhusten/dementian parissa. Valinta ei onnistunut ja niinpä molemmat Vammalan haastateltavat toimivat lasten/lastensuojelun parissa ja Pälkäneen ja Ruoveden haastateltavat taas vanhusten/dementian parissa. Ikaalisissa haastateltiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten yhdistystä, Valkeakoskella 4H-yhdistystä ja Pelastakaa Lapset yhdistystä ja sen pienryhmäkotia ja Vammalassa Vammalan Huittisten seudun Mielenterveysseuraa. Johtopäätöksiä haastatteluista Jokaisesta haastatellusta yhdistyksestä tehtiin yhteenveto. Siinä kuvattiin ensin yhdistyksen toiminta, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja isompaan järjestökokonaisuuteen kuuluminen. Haastatellut yhdistykset olivat toiminnoiltaan, henkilöstö-, jäsen- ja rahoitusvolyymeiltaan hyvin erilaisia. Yhdistykset voisi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Osa yhdistyksistä toimi ilman palkattua henkilökuntaa. Heidän toimintansa painopiste oli vapaaehtoistoiminnassa, vertaistuessa ja edunvalvonnassa. Monien järjestöjen maaseutupaikkakuntien paikallisyhdistykset toimivat näin. Siksi oli vaikeaa löytää seutukuntien kunnista sellaisia yhdistyksiä, joilla olisi ollut palkattua henkilökuntaa tai sitten yhdistys oli palkannut henkilökuntaa vain tilapäisesti tai määräaikaisesti. Heillä ei juurikaan 8

11 ollut toimintamallien kehittämistoimintaa eikä koulutusosaamista. He saattoivat kuitenkin olla mukana kattojärjestönsä alueellisen organisaation toteuttamassa kehittämishankkeessa tai he olivat mukana julkisen organisaation kehittämishankkeissa yhtenä osallistujana. Toiseen ryhmään kuuluvissa yhdistyksissä oli palkattua henkilökuntaa ja niihin liittyi yleensä palvelutoiminnan tuottaminen ja myyminen. Toiminta oli vakiintunutta, edunvalvonta ja vapaaehtoistoiminta ei ollut enää painopistealueena. Yleensä julkisen sektorin kanssa oli toimittu yhteistyössä jo pitkään ja toiminnan jatkuvuutta pidettiin taattuna. Tähän toiseen ryhmään kuului myös paljon uusia toimijoita, nuoria yhdistyksiä. Heillä oli palkattua henkilökuntaa, usein kokeilu- ja kehittämisprojektien ajaksi määräajaksi palkattuja. Heidän toiminnassaan korostui jäsenrekrytointi, kumppanuuksien luominen, vertaistukitoiminta ja edunvalvonta. Kehittämistoiminnassa pyrittiin siihen, että uusi toimintamalli olisi niin vaikuttava, että projektin jälkeen julkinen sektori alkaisi tuottaa sitä tai ostaisi yhdistykseltä kyseistä toimintaa. Vaarana oli se, että projektin loputtua kehitetyt uudet toimintatavat ja projektien tulokset jäisivät hyödyntämättä jatkorahoituksen puuttumisen vuoksi. Uusien yhdistystoimijoiden toiminnan laajuutta uhkaakin se, ettei projektirahoitus jatku tai ettei kehitetyillä toiminnoilla ole kysyntää / maksajaa jatkossa. Kolmanteen ryhmään kuuluivat ne yhdistykset, joilla oli vahva ammatillinen orientaatio. Heille jäsenhankinta tai järjestötyö ei ollut toiminnassa tärkeätä. Palkatun henkilökunnan lisäksi yhdistyksellä oli toiminnassa mukana vapaaehtoisia. Vapaaehtoisillakin oli kuitenkin yleensä vahva ammatillinen osaaminen ko. toiminnan alueelta ja yhdistys koulutti heitä vapaaehtoistoimintaan ja järjesti myös työnohjaustoimintaa. Vapaaehtoistoimijat olivat tulleet mukaan yhdistyksen toimintaan usein senkin vuoksi etteivät voineet julkisen organisaation palveluksessa toteuttaa uusia tapoja toimia eivätkä kokeilla ja kehitellä uutta. Kolmas sektori yleensä nähdäänkin kansalaisten luovuuden suuntautumisen suhteellisen itsenäisenä kanavana ja sille toteutumisen mahdollisuuksia luovana alueena. Tämä tuli todennetuksi näitten yhdistysten toiminnassa. Yhteenveto Ajan tasalla täydennyskoulutushankkeen kannalta tärkeimpiä, eli järjestöjen valmiuksia tuottaa sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksissa hyödynnettäviä sisältöjä tai koulutustuotteita lastensuojelun alueelta ei löytynyt kovin runsaasti. Monet järjestöt eivät edes mieltäneet koulutusosaamista tehtäväkseen. Jos yhdistykset tarvitsivat koulutusta he useimmiten ostivat sen itse ulkopuolisilta koulutuksen järjestäjiltä. Järjestöt toimivat yleensä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. He paitsi ostivat niiltä koulutusta myös toimivat oman kohderyhmänsä asiantuntijaluennoitsijoina oppilaitoksissa. Valmiita koulutustuotteita olivat mm. Pelastakaa Lapset ry:n ja Pesäpuu ry:n Pride valmennus sijais- ja adoptioperheiksi aikoville, Setlementti Naapurin Perheen traumat ja niiden hoito koulutus, SPR:n Oman elämän valtias koulutus nuorille, joiden elämäntilanne on vielä selkiytymätön ja Vammalan Huittisten seudun Mielenterveysseuran Verkkoauttamisen valmentava koulutus ja työnohjauksen kehittäminen (tulossa) verkon kautta auttamistyötä tekeville. Monilla yhdistyksillä oli lisäksi yleisöseminaareja ja luentoja kohderyhmäalueiltaan ja vertaistukikoulutusta. Joillakin yhdistyksillä oli konsultaatiopalvelutoimintaa. Monet järjestöt olivat kehittäneet kokeilu- ja kehittämisprojekteissa uusia toimintamalleja jopa niin, että useammallakin järjestöllä oli samantapaista kehittämistoimintaa. Koordinointi voisi olla hyödyllistä, varsinkin jos myös julkisella puolella on vastaavanlaisia kehittämishankkeita. 9

12 Näitä toimintamallien kehittämishankkeita oli mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirillä lapsiperheiden palvelujen parantamishanke (Menoa maalla) alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa kasvatustyötä tukeva hanke (Helmi) ja peruskoulun ala-asteelta yläasteelle siirtyvien hanke, jossa mukana sekä nuoret että heidän vanhempansa (Hyvä Mopo). Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osastolla oli toiminnan kehittämishankkeita mm. eronneille lapsiperheille (Eron jälkeen) ja arjen pulmatilanteiden ja vanhemmuuden epävarmuuden ratkaisujen etsintään (Joka kodin konstit). Omaiset mielenterveystyön tukena Tampereen yhdistyksellä oli meneillään mm. eri omaisryhmien tarpeisiin läheisen sairastamisen eri vaiheissa liittyvä tukimuotojen kehittämishanke (Oikea tuki oikeaan aikaan), sopeutumisvalmennuskurssien vakiinnuttamishanke (Sopu projekti), oppilashuollon hanke kehittää mm. uusia toimintamalleja mielenterveyteen liittyvään valistus- ja asennetyöhön (Tarua vai totta projekti), lapsiperheille suunnattujen tukimuotojen kehittämishanke (Lapselle lapsuus projekti) sekä koulutuspakettien kehittämisprojekti usean EU- maan yhteistyönä (Prospect projekti). Setlementti Naapurilla oli projekteja mm. peruskoulun 10 luokkaikäisille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille (Aikalisä), koordinaatioprojekti väkivallasta johtuvien kriisien ja traumojen purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn (Aallonmurtaja), varhaisen puuttumisen kenttätyön kehittämiseen (Katuvalo). Tampereen ensi- ja turvakodilla oli mm. lapsen ja vanhemman suhteen rakentumiseen liittyviä projekteja. Tapaamispaikka toiminnassa on tarkoituksena kehittää yhtenäinen toimintamalli kaikille valvottuja tapaamisia järjestäville tahoille. Lapsen aika projektissa perheväkivallalle altistuneiden lasten ja vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja mm. ryhmäinterventiomallien kehittäminen. Tampereen Kaupunkilähetyksen Aamukorva ja Tekstari-Helppi helpottavat mm. ahdistusta ja ennaltaehkäisevät vakavampien ongelmien syntyä ja nuorille syrjäytymisvaarassa oleville lapsiperheille on suunnattu Kimpassa projekti. Näissä yhdistysten kehittämis- ja kokeiluhankkeissa oli paljon toimintoja uudistavia asioita, joita yhdistykset hyödyntävät joko omassa toiminnassaan jatkossa tai sitten he toivovat julkisen palvelujärjestelmän ottavan ne käyttöönsä. Varmasti osa kokeiluhankkeista elää vain kokeilun ajan eikä ole syytäkään niitä hyödyntää jälkeenpäin. Kaikilta haastateltavilta kysyttiin myös, minkälaista täydennyskoulutusta kunnan sosiaalialalle tulisi järjestää? Lastensuojelun osalta vastaajat toivoivat lisää tietoa ja koulutusta saman alan toimijoista, yhteistyöstä, varhaisesta puuttumisesta, lainsäädännöstä, poikkihallinnollisesta toiminnasta ja byrokratian purkamismahdollisuudesta, asiakasnäkökulmasta ja koko perheen huomioimisesta, asiakkaan kohtaamisesta, verkostoitumisesta, varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä ja vuorovaikutuksesta yleensä. Varsinkin palveluja tuottavat yhdistykset toivat esille tässä kohden, että myös he tarvitsisivat koulutusta näistä samoista asioista. Voisikin tulkita, että kunnan sosiaalialan ja järjestöjen täydennyskoulutustarpeet ovat ainakin osittain yhtenevät. 10

13 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON HÄMEEN PIIRI ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri (1941) on yksi MLL:n (1920) 13 piiritoimistosta. Se on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen sekä turvaa yhteiskuntamme tulevaisuutta. Toimintaperiaatteena MLL:ssa on lapsen näkökulman huomioonottaminen, vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuus, tekemisen riemu, avoimuus, yhteistyöhakuisuus, näkyvyys, riippumattomuus, hyvä talouden hoito MLL :n Hämeen piirin toiminta-alue on Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Alueella on 72 paikallisyhdistystä ja n jäsentä. Piiritoimisto on Tampereella ja Piirin aluetoimisto Hämeenlinnassa. Piirin tehtävä on aktivoida, ohjata ja tukea paikallisyhdistysten toimintaa ja niiden keskinäistä yhteistyötä mm. koulutuksen, ohjauksen ja tiedotuksen avulla. Keskeistä toiminnassa on verkostoistuminen, yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen, aloitteet, kannanotot, koulutus, projektit, hankkeet, viestintä ja julkaisutoiminta. Paikallisyhdistysten perustoimintaa ovat koululaisten iltapäivätoiminta, perhekahvilat, tuki- ja kummioppilastoiminta ja lastenhoitopalvelut. Yhdistykset ovat lisäksi järjestäneet yksin tai yhdessä kunnan tai muiden toimijoiden kanssa tapahtumia, leirejä. Lisäksi on turvavälineiden ja lastentarvikkeiden vuokrausta.. Palvelusopimusasiakkaina piirillä on n. 15 kuntaa Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on Pirkanmaalla n. 40 paikallisyhdistystä, joiden yhteystiedot löytyvät Hämeen piirin kautta. Viljakkalaa lukuun ottamatta yhdistyksiä on joka kunnassa. Tyrvää- Vammalan yhdistys ja Äetsän yhdistykset kuuluvat liiton organisaatiossa Satakunnan piiriin. Seuraavassa esimerkkeinä Ikaalisten yhdistys ja Tampereen osasto. Piirin palveluksessa oli v (toistaiseksi voimassa oleva työsuhde) ja 27 (määräaikainen työsuhde) henkilöä. Tunti- ja palkkiopohjaisissa työsuhteissa oli 131 henkilöä. Paikallisyhdistykset toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin, vain Tampereen ja Lahden yhdistyksillä on palkattu toiminnanjohtaja. Muissa yhdistyksissä voi olla määräajaksi työllistettyinä yhdistelmätukeen oikeutettuja mm. perhekahvilan tai iltapäiväkerhon ohjaajina. Talous: RAY:n tuki kotipalvelutoiminnalle, kuntien ostopalvelusopimukset ja avustukset, RAY:n, Hämeen ja Pirkanmaan TE keskusten ja kuntien tuet kehittämisprojekteille, keräykset, järjestötuotteiden myynti ja piirin Tampereen naistoimikunnan hankkima tulo. MLL:n Hämeen piiri järjestää koulutusta ja ohjausta toiminnan sisällöistä sekä tiedottaa toiminnasta. Lisäksi piirillä on useita kehittämisprojekteja. Julkaisutoimintana on paikallisyhdistysten jäsenille Sophie-lehti (1986-), joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Se on yhteydenpito ja toiminnoista tiedottamisen väline yhdistyksille. Hoito-oppaat: Saamme vauvan odottavan perheen opas, Vauvan hoito opas, Leikki-ikäisen hoito - opas, Esikoululaisesta koululaiseksi opas, Täältä tullaan nuoruus opas. Oppaita jaetaan ilmaiseksi kaikkialla Suomessa (neuvolat ja kouluterveydenhuolto). Oppaiden mainokset kattavat tuotantokulut. Piirin lapsiperheille suunnatuista palveluista laajin on kotipalvelu, jota kaikki piirit, keskusjärjestö ja useimmat paikallisyhdistykset tuottavat eri puolilla maata. Lapsiperheiden kotipalvelun tavoitteena on tukea lapsiperheitä heidän arjessaan tuottamalla luotettavia ja laadukkaita kotipalveluja: 11

14 Lastenhoitopalvelut: lyhytaikaista, tilapäistä lastenhoitoapua perheille kaikkina vuorokauden aikoina, mutta lähinnä viikonlopun tarpeisiin. Kaikkiin piirin kanssa sopimuksen tehneisiin kuntiin Perhepalvelut: pääasiassa kuntien maksu- ja ostopalvelusopimuksina Lasten ryhmähoito: erilaisissa tapahtumissa ja yksityisissä tilaisuuksissa sekä ostopalveluna yrityksille Lastenhoitopalvelut yrityksille; voimaan tullen lain perusteella voi työnantaja järjestää työntekijän sairastuneelle lapselle hoidon, josta ei peritä tuloverolain mukaista veroa työntekijältä synttärikutsut Neuvolapuhelin ( )antaa palveluja lapsiperheille koko maassa (su-pe). Palvelulla vastataan lapsiperheiden arjen tarpeisiin saada neuvontaa ja tukea. Neuvojina (n.25) vapaaehtoistyöntekijät, jotka ovat terveydenhuollon ja lastenhoidon ammattihenkilöitä. Palvelun tarjoaa MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy. Lasten ja nuorten puhelin ja netti, Vanhempainpuhelin ja netti on keskusjärjestön ylläpitämä auttava puhelin ja nettipalvelu. Tukioppilastoiminta (1972-). Vapaaehtoistyö. 7-9 vuosiluokkalaisten valitsema tukioppilaiden verkosto n. 90:llä koululla. Toimintaa ohjaa n. 100 tukioppilasohjaajaa. Työllä vaikutetaan myönteisesti koulun ilmapiiriin ja yhteishengen, viihtyvyyden ja turvallisuuden lisääntymiseen. Piirillä on freelancer pohjalta toimivat tukioppilaskouluttajat Paikallisyhdistysten nuorisotyön tukemisessa piiri antaa ohjausta erityisesti nuorisovastaavien ja nuorisotiimien kautta. Hyvä mopo avoimet kohtaamispaikat projektin onnistuneita kokemuksia siirretään laaja-alaisempaan käyttöön MLL:n paikallisyhdistysten ja kuntien yhteistyönä. Tulevaisuudessa MLL :lla on haaveena toteuttaa Perhetalo, jossa toimijoina olisivat sekä julkinen taho että järjestöt ts. kysymyksessä olisi yhden luukun periaatteen toteuttaminen lapsiperheille. Kansainvälistä toimintaa Hämeen piirillä on ollut Viron Lastensuojeluliiton kanssa, lähinnä Tartossa ja Tarton maakunnassa. Pitkään jatkunutta yhteistyötä on Tarton Lasten Tugikeskuksen kanssa, jonne on suunniteltu Sinu beebi Sinu Rööm-projektin aloittamista, mikäli rahoitus järjestyy (UM). MLL visio 2005:n mukaan järjestö on tuolloin johtava lastensuojelujärjestö, arvostettu vapaaehtoistyötä tekevä järjestö, lapsiperheiden palveluorganisaatio, asiantuntija- ja vaikuttajaorganisaatio, joissa kansainvälisyyskin on osa toimintaa. 1. PROJEKTIT Suurin osa MLL :n Hämeen piirin kehittämishankkeista tehdään projekteina, jotka ovat syntyneet paikallisyhdistysten, piirin ja muiden toimijoiden huomaamista tarpeista ja aloitteista. Projektit ovat seutukunnallisia ja maakunnallisia. Palvelupaja lapsiperheille projektia ( ) Kanta-Hämeessä. Tavoitteena oli työllistää pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä paikallisyhdistysten ja piirin palvelukseen ja ehkäistä heidän syrjäytymistään. Projekti saa tukea Hämeen TE - keskukselta. 12

15 MaLLista töihin projekti ( ). Tavoitteena oli aktivoida pitkäaikaistyöttömiä ja helpottaa heidän paluutaan työelämään sekä madaltaa työllistämisen kynnystä. Projekti koulutti yhdistyksiä hallitsemaan työllistämisen perusasiat ja ohjasi niitä työllistämisen aikana. Projektin tarkoituksena oli parantaa yhdistysten ja seurojen työllistämisedellytyksiä ja lisätä järjestöjen verkottumista. Nuorille ja pitkäaikaistyöttömille järjestettiin aktivointitilaisuuksia, perehdyttämis- ja voimavarakoulutusta ja heitä työllistettiin eri yhdistyksiin. Pilottialueena ovat Ylä-Pirkanmaan kunnat. Hanketta toteutettiin yhteistyössä kuntien ja työvoimatoimistojen kanssa Pirkanmaan TE keskuksen rahoituksella. Uusi työllistämisprojekti ( ) alkoi koko piirin toiminta-alueella Pirkanmaan TE -keskuksen tukemana. Tavoitteena on edistää lapsiperheiden palveluja ja muun toiminnan kehittymistä MLL:n Hämeen piirin paikallisyhdistysten kautta ja näin täydentää julkisia palveluja. Menoa maalla - hanke 2 ( ). Tarkoituksena saada lapsiperheiden palvelut paremmiksi maaseudulla. Jatkoprojektin tavoitteena on kiinnittää huomio lapsiperheiden palvelujen tarpeeseen ja etsiä konkreettisia keinoja niiden parantamiseen yhteistyössä kuntien yhteistyöryhmien, kylätoimikuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Kokeilukuntina olivat ( ) Ikaalinen, Juupajoki, Orivesi, Ruovesi ja Urjala. Käynnissä oleva jatkohanke toteutetaan Forssan, Hausjärven, Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän kunnissa. Pirkanmaan hanketta rahoittivat Pirkanmaan liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto. Kanta-Hämeen hankeen rahoittajina ovat TE-keskus (EMOTOR) ja kunnat. Helmi-perheryhmätoiminnan kehittämisprojekti, perheiden ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ( ) Kanta-Hämeessä, rahoittaja RAY. Toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisyhdistysten, kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja oppilaitosten kanssa. Tavoitteena kehittää uusia toimintamalleja, jotka tukevat sekä alle kouluikäisiä lapsia että heidän vanhempiaan kasvatuksessa sekä vahvistaa lapsiperheiden alueellista ja sosiaalista tasavertaisuutta. Tähän mennessä on valmistunut mm. seuraavanlaisia toimintatuotteita: HELMI kasvattajan arjessa draaman keinoin toteutettu luento ja teatteritarina lapsen kehityksestä vauvasta esikouluikäiseksi. Helmihetkiä valokuvanäyttely, aikuisen ja lapsen hyviä vuorovaikutushetkiä Taaperoiset ryhmäohjaajan peruskurssi ryhmille ja toiminta-aineisto Hyvä mopo! avoimet kohtaamispaikat projekti ( ) RAY:n tukemana. Pilottikuntina Kuhmalahti, Lempäälä, Mouhijärvi ja Sahalahti. Toiminta jatkuu projektin jälkeen. Kohderyhmä on yläasteelle (12 13v.) siirtyvät lapset ja heidän kotiväkensä. Järjestetään yhteistä vertaisryhmätoimintaa, peli- ja te toja, sekä retkiä. Suosittuja toimintamuotoja ovat Mopoillat ja Vanhempien hoitopaikat. Vanhempien hoitopaikassa on esitelmiä, alustuksia, tietokilpailuja eri teemoista. Toiminnassa ovat mukana mm. kuntien kouluväki, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi sekä seurakunnat. Paikallisyhdistysten kehittämisprojekteja. Rahoitusta saatu RAY:ltä, TE keskuksilta, kunnilta ja kuntien alueilla toimivilta yhteisöiltä. Projekteina mm. Peruskoululaisten iltapäivätoiminnan projekti, Lahti Yhdessä elämään projekti, Lempäälä Hoivahanke, Hämeenkyrö Ehkäisevän päihdetyön projekti, Virrat Eron jälkeen projekti, Tampere Viherpuistohanke, Pälkäne Leikkipuistohanke, Loppi Toimivat perheet hanke, Suodenniemi 13

16 Leikkikenttäprojektit, Suodenniemi ja Hausjärvi ja Kuru Vuonna 2004 alkavia projekteja (suunnitteilla) Vaavi perhepalvelujen kehittämisprojekti. Pyritään kehittämään toimintamalli, ehkäisemään äitien synnytyksen jälkeistä masennusta ja vuorovaikutuksen häiriöitä. Käytännön tukea koteihin ja tuetaan vauvaperheiden verkostoistumista. Leijonat arkielämässä projekti. Pilottialueena Parolan Panssariprikaati. Tavoitteena tukea varusmiespalvelusta suorittavan miehen kasvua vanhemmaksi sekä lapsi- ja perhemyönteisten asenteiden kehittymistä. Puhutaan projekti. Tavoitteena tukea vanhempia havainnoimaan ja tukemaan lapsen kielellistä kehitystä ennen kouluun menoa. Kotihoito 2005 projekti on kotipalvelujen kehittämistä, johon MLL osallistuu Pirkanmaalla. Tavoitteena on saumattoman palveluketjun järjestäminen kotihoitoon. Hankkeen vetäjänä on PIRAMK:n EU rahoitteinen kehittämisprojekti. 2. KOULUTUS Mannerheimin Lastensuojeluliiton koulutus on pääosin sisäistä koulutusta, piirin paikallisyhdistysten ja piirin luottamus- ja toimihenkilöiden tarpeisiin. Koulutusta järjestetään mm. tukioppilaille, heidän ohjaajilleen ja koululaisten iltapäiväryhmien ohjaajille. Piiri järjestää kursseja myös lastenhoitopalveluihin ja lasten ryhmähoitoon. Kuntien sosiaalialalla, varsikin johdon kohdalla, tulisi olla enemmän kontakteja kuntalaisiin. Siten myös koulutustarpeet tulisivat esille. Sosiaalityöntekijöiden pitäisi tutustua järjestöjen toimintoihin. Se lisäisi sinällään tietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista /voimattomuudesta. Vuosittaiset tiedotustilaisuudet / foorumit kuntien ja järjestöjen välillä olisivat tarpeen, siten vältyttäisiin resurssien hukkakäytöltä. Päivähoitoon tarvitaan vuorovaikutuskoulutusta siten, että koko kotiväki huomioidaan eikä vain lapsi. Sosiaalityöntekijöille lainsäädäntökoulutusta. 3. YHTEYSTIEDOT Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri ry, toiminnanjohtaja Irma-Liisa Komulainen, irma-liisa.komulainen@mll.fi, (03) ,

17 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON IKAALISTEN YHDISTYS ry MLL :n Ikaalisten yhdistyksessä (1923) on jäseniä 465. Ikaalisten yhdistys kuuluu MLL :n Hämeen piiriin ja yhdistys on hyvin edustettuna sekä piiri- että liittotasolla hallituksessa, liittovaltuustossa, erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä. Ikaalisten yhdistyksen toimintoja ovat Perhekahvila Peukaloinen Ikadyske, vertaistukiryhmä dysfasialasten perheille Kyrösjärven Monikot, monikkoperheiden tapaamisia Yksinhuoltajien vertaistukiryhmä Olohuone Naperojumppakerhot keskustassa ja Tevaniemessä ja kuvataidekerho Keskustassa Tuotemyynti ja vuokrauspalvelu mm. turvakaukalot, matkasängyt, syöttötuolit Tukioppilastoiminta Lastenhoitopalvelu Erilaiset tapahtumat vuoden aikana mm. teatteriesitys, enkelikirkko, teatteriretket, yhteiset tapahtumat muiden järjestöjen, yritysten, seurakunnan ja kaupungin kanssa. Syksyllä 2003 yhdistys osti omat tilat kuntakeskuksessa, joihin toiminta siirtyi Yhdistyksellä ei ole vakituisia työntekijöitä. Perhekahvilassa työskentelee ajoittain harjoittelijoita (v harjoittelija 4H yhdistyksestä). Maksullisten kerhojen asiakasmaksuilla katetaan ohjaajien palkat (esim. jumppa- ja kuvataidekerhot). Lastenhoito toiminta on yhdistyksessä vilkasta. Lastenhoitajarenkaassa on 25 toimijaa. Näitä yhdistys välitti lastenhoitotehtäviin perheisiin ja esim. Ikaalisten Kylpylän asiakkaille. Ikaalisten Kylpylä Oy:n ja yhdistyksen välillä on ostopalvelusopimus. Sen mukaan yhdistys vastaa lastenohjaajatoiminnasta Ikaalisten Kylpylän lasten leikkihuoneessa. Toiminta soveltuu hyvin yhdistyksen toimintaan ja mahdollistaa nuorten palkkaamisen lastenhoitajiksi sekä työkokemuksen antamisen alalle aikoville. Yhdistys järjestää lasten hoitajien koulutuksen. Lasten hoitotoiminta tuottaa yhdistykselle tuloja (siltä osin ALV-velvollinen). Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2004 Ikaalisten MLL toteaa, että alle kouluikäisten harrastustoiminta on MLL :n aluetta. Kouluikäisten harrastuksia hoitavat 4H ja eri urheiluseurat. Edelleen kylät tarvitsisivat enemmän toimintaa ja toimintaa tarvittaisiin lisää yhdessä lapsille ja aikuisille. Myös aktiivisia toimijoita tarvittaisiin lisää. Edelleen myöskin kehitetään yhteistoimintaa muiden yhdistysten kanssa. 1. PROJEKTIT Ikaalisten yhdistys on osallistunut MLL :n Hämeen piirin Menoa maalla Lapsiperheiden palvelut paremmiksi maaseudulla hankkeeseen. ( ). Mukana olivat MLL :n yhdistykset Juupajoelta, Orivedeltä, Ruovedeltä, Urjalasta ja Ikaalisista. Hanke sai EU :n aluekehitysrahaston ja Pirkanmaan liiton myöntämää maakunnan kehittämisrahaa. Projektin tavoitteita olivat: Säilyttää ja monipuolistaa lapsiperheiden palveluja ja harrastusmahdollisuuksia maaseudulla Luoda yhteistyömuoto, jossa lapsiperheet, nuoret, kunnat ja vapaaehtoisjärjestöt toimivat yhdessä 15

18 Luoda lapsiperheiden palveluja myös kyliin Edistää maaseudun väestön säilymistä, elämänlaadun parantamista ja positiivisen selviytymishengen luomista Ikaalisissa lapsiperheet toivoivat mm. enemmän lyhytaikaisia hoitopalveluja, iltapäiväkerhoja, sivukylille harrastusmahdollisuuksia ja kuljetuspalveluja sieltä keskustaan. Vanhemmat toivoivat luentoja ja tukea kasvatuskysymyksissä. Hanketta toteuttamaan perustettiin kuntatiimi, johon kutsuttiin asiantuntijoita kunnasta, neuvolasta, seurakunnasta, 4H yhdistyksestä, kouluista, kylistä ja MLL :n paikallisyhdistyksestä ja piiristä (projektipäällikkö). Hankkeen painopiste Ikaalisissa oli kylien toiminnan kehittäminen. Projektissa mm. Kotihengetär antoi lyhytaikaista apua sivukylien lapsiperheille, toteutettiin palveluhakemisto lapsiperheille ja seurakunta, MLL ja 4H laajensivat toimintaansa sivukylille. Yhteistyö eri toimijoiden välillä lisääntyi. Esimerkiksi MLL yhdessä 4H:n ja kansalaisopiston kanssa koulutti uusia hoitajia lastenhoitopalveluun. Ikaalisten MLL on ollut aktiivisesti mukana Ikaalisten Onni Hyvinvointiohjelman suunnittelussa. MLL :n edustaja on ollut toinen järjestöjen edustaja projektiryhmässä. Ohjelman lasten ja nuorten hyvinvointiosiossa valittiin painopistealueiksi kolme teemaa: Perheiden tukeminen Perheiden toimintakyvyn turvaaminen, peruspalvelujen kehittäminen ja vanhemmuuden tukeminen Lasten ja nuorten tukeminen Yhteisen kasvatusnäkemyksen luominen, monialaisen yhteistyön kehittäminen ja virikkeellisen toimintaympäristön kehittäminen. Elämän hallinta Turvallinen lapsuus ja nuoruus, ongelmien varhainen tunnistaminen, välittömien tukitoimien saatavuus, tehokkaiden kuntoutuspalveluiden saatavuus, elämänhallinnan parantaminen. Ikaalisten Toivo- kasvatusyhteistyöprojekti (2004). Mukana kunnan ja seurakunnan nuorisotyö, MLL Ikaalisten yhdistys, kaupungin sosiaalitoimi, poliisi ja vapaaehtoistoimintaa. Tavoitteena hyvän ja turvallisen lapsuuden ja nuoruuden tarjoaminen sekä vastuullinen kasvattaminen. 2. KOULUTUS Yhdistyksellä ei ole erityistä koulutusosaamista, esim. lasten hoitajakoulutus on toteutettu yhdessä muiden yhdistysten ja kansalaisopiston kanssa tai MLL :n Hämeen piiri on järjestänyt koulutuksen. Sosiaalialan täydennyskoulutus voisi olla saman alan toimijoista tietoa lisäävää - yhteistyökoulutusta ja uskallusta puuttua ajoissa esim. lastensuojeluasioissa - byrokratian purkamiskoulutusta, vallan ja vastuun jakamista/antamista työntekijöille - lainsäädäntötietoa (ja lakien muuttamista, jos ne estävät toiminnan) 3. YHTEYSTIEDOT Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ikaalisten Yhdistys ry, puheenjohtaja Jaana Mansukoski ja varapuheenjohtaja Mirja Hanhikangas (03) tai

19 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON TAMPEREEN OSASTO ry MLL :n Tampereen osasto (1921). Henkilöjäseniä yhdistyksellä on 622 (2004). Toimintoihin osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä, joten toimijoita ja osallistujia on huomattavasti enemmän. Osaston palveluksessa on kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri. Lisäksi yhdistelmätuella on palkattu henkilöitä. Tuntipalkkaisia ryhmänohjaajia ja kouluttajia on ollut vuosittain n. 20 henkilöä. RAY:n rahoittamassa Eron jälkeen projektissa on palkattu määräajaksi viisi henkilöä. Pääosa toiminnoista toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Aktiivisia vapaaehtoistoimijoita oli v yhdeksänkymmentä (90). Myös opinnäytetöitä ja opiskeluun liittyviä käytännön harjoittelujaksoja toteutuu vuosittain. Osastolla on omat toimitilat Kirkkokadulla. Lisäksi Tampereen osastolla on maatila Teiskossa, Pikku-Frantsi. Eron jälkeen projekti toimii Kuninkaankadulla. Perheiden toimintaryhmät ja palvelutoiminta Musiikki- ja liikuntaryhmät ovat maksullista toimintaa perheille. Vauva- ja muksumuskareita järjestetään 0 6 vuotiaille. Toimintaa on myös erityisryhmille ja liikuntaryhmiä vanhemmille lapsineen. Musiikkiryhmän opettaja Lea Hostikka on julkaissut lastenlaulukirjan Laulu laineilla laulattaa, jonka aineiston ja musiikkitoimikunnan kehittämissuunnitelman pohjalta järjestetään v ohjaajakoulutusta mm. MLL :n naapuriyhdistyksille. Perhekahvila ja lasten lyhytaikainen hoitopalvelu toimii osaston omissa tiloissa kahtena päivänä viikossa. Perhekahvilassa luodaan sosiaalista verkostoa pienten lasten vanhempien välille. Viime vuosina palveluja ovat käyttäneet runsaasti myös maahanmuuttajat. Perhekahvila tarjoaa myös lyhytaikaista hoitoapua aukioloaikanaan. Hoitopalvelu on maksullista toimintaa. Nukkepajatoiminta on Tampereen osaston päiväkerhotoimintaa 2 4 ja 3 6-vuotiaille. Kerhot kokoontuvat kerran viikossa, kolme tuntia kerrallaan ja ovat maksullisia. Turvavälinevuokrausta toteutetaan vuokraamalla mm. turvaistuimia, turvakaukaloita ja matkasänkyjä. Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen Isyysvalmennus tukee nuoria isiä isyyteen kasvamisessa ja antaa käytännön tietoa ja valmiuksia mm. vauvan perushoidossa. Vuonna 2002 järjestettiin neljä kurssia, joihin osallistui 35 isää. Isyysvalmennuksesta valmistettiin yhteistyössä PIRAMK:in opiskelijoiden kanssa video Minusta tulee isä. Isyysvalmennusryhmät kokoontuivat säännöllisesti vielä vauvojen synnyttyä. Tällöin ryhmien merkitys oli vertaisryhmätoiminnassa. Nuput, ennenaikaisesti syntyneiden ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien tukiryhmä (1989-)on toiminut TAYS:n vastasyntyneiden teho-osastolla. Se antaa tukea paitsi ennenaikaisesti syntyneiden lasten vanhemmille myös pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille. Lapsensa menettäneiden vanhempien sururyhmä tukee lapsensa menettäneitä. Vuonna 2002 järjestettiin kolme sururyhmää (yht. 22 vanhempaa); jokainen ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Mummo- ja vaaritoiminta auttaa löytämään vaarin tai mummon perheisiin, joissa ei ole omia isovanhempia tai he asuvat kaukana. Vuoden 2002 lopussa osastolla oli kymmenen mummo-/ vaarisuhdetta perheisiin. Mummoille ja vaareille järjestettiin säännöllistä työnojausta. 17

20 Nuorisotyö Tukioppilaskoulutus peruskouluissa toteutui edelleen Tampereen kaupungin kouluviraston toimesta. Kaikki kurssilaiset vierailivat osaston tiloissa saaden tietoa sekä järjestön toiminnasta että tukioppilastoiminnan historiasta. Tutor koulutus lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa toteutettiin vuonna 2002 kaksi kertaa. Tavoitteena on kouluttaa nuoria avuksi uusien oppilaiden aloittaessa syksyllä opintonsa em. kouluissa. Tukioppilas / kummioppilas monikulttuurisessa koulussa toiminta ennaltaehkäisee ja toisaalta puuttuu ajoissa suomalaisten ja maahanmuuttajalasten välisiin mahdollisiin ongelmiin. Ohjattu päivätoiminta toteutetaan päiväleirien muodossa kesäisin. Tampereen kaupunkiin kotikaupunkina ja kaupungin keskustan tarjoamiin toiminnallisiin mahdollisuuksiin tutustuttiin mm. retkeilemällä. Tapahtumat Tampereen osasto toteuttaa vuosittain monia tapahtumia kuten esim. laskiaistapahtuma, kevätjuhlat toimintaryhmissä, Sorsapuisto Woodstock - tapahtuman, viimeinen Woodstock järjestettiin v. 2002, sadonkorjuujuhlan, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden yhteisiä illanviettoja, aamukahvitilaisuuksia, enkelikirkon, joulujuhlia jne. Yhteistyö MLL :n Tampereen osasto tekee yhteistyötä useiden eri yhdistysten kanssa. Monet tapahtumat rakentuvat yhteistyölle. Yhteistyö ulottuu sekä toisiin järjestöihin ja yhteisöihin että kaupungin eri viranomaisiin. Myös oppilaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. 1. PROJEKTIT Eron jälkeen toiminnan ( ) tarkoituksena on monimuotoisesti, perhekohtaisesti suunnitellen tuottaa tukipalveluja juuri eronneille lapsiperheille, erityisesti lasta suojaavasta näkökulmasta. Lasta voidaan erossa auttaa toisaalta tukemalla vanhempia heidän aviokriisissään ja toisaalta auttamalla lasta käymään läpi erotapahtumaa ja vahvistamalla lapsen voimavaroja. Työskentelyn piirissä on kerrallaan n. 10 perhettä ja intensiivisen vaiheen kesto on noin viisi kuukautta. Keskeisenä toimintamuotona on käytetty vertais-; äitien-, isien ja eri-ikäisten lasten ryhmiä. Joka kodin konstit projekti ( )on MLL :n keskusjärjestön toteuttama projekti, jossa Tampereen osasto on mukana. Tavoitteena on perheiden omaehtoista selviytyminen. Projektissa on mahdollista ratkoa arjen pulmatilanteita ja vähentää vanhemmuuteen liittyvää epävarmuutta. Projektissa kehitetään mm. interaktiivinen websovellus omaehtoiseksi selviytymiseksi. Hankkeen aikana syntyvä tieto kerätään Joka kodin konstit kirjaksi. Rahoittaja: RAY Ukaan perhekuntoutuskeskus rakennushanke toteutetaan, mikäli rahoitus toteutuu. Osasto haluaisi kehittää toimintaansa entistä enemmän erityisryhmien tarpeisiin, eivätkä nykyiset tilat riitä toiminnan laajentamiseen. 18