Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa 2007-2010"

Transkriptio

1 Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa LOPPURAPORTTI Hanna Untala Ahjolan Kannatusyhdistys ry

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Musiikin Maailma projektin ytimessä 2.1 Projektin lähtökohtia 2.2 Inkluusio ja suvaitsevaisuus 2.3 Musiikki yhteisenä kielenä 3 Musiikin Maailma projektin aikana syntyneet toimintamallit 3.1 Musiikin maailman koulumalli Räätälöity MuMa Arviointia Musiikin Maailman koulumallista 3.2 Musiikin Maailman ensi- ja turvakotimalli Arviointia ensi- ja turvakotitoiminnasta 3.3 Musiikin Maailma Avoin toimintamalli - Musiikkipajat Päiväkotitoiminta Yhteistyö Taidekaaren ja Kulttuurirappuset hankkeiden kanssa Kesäleiritoiminta Yhteistyö muiden RAY-rahoitteisten hankkeiden kanssa Tapahtumat 3.4 Musiikin Maaliman kouluttavat toiminnot 4 Musiikin Maailma projektin vaikutuksellisuus 6.1 MuMa-toiminnan välittömät vaikutukset 6.2 MuMa-toiminnan välilliset vaikutukset 5 Pohdintaa ja yhteenvetoa 3

3 1 Johdanto Eräässä laulussa lauletaan ponnekkaan iloisesti musiikki yhteistä on! Tämä väittämä on tullut todistetuksi hyvin moneen kertaan työskennellessämme Musiikin Maailma projektissa tamperelaisten, kangasalalaisten ja lempääläläisten lasten ja nuorten parissa vuosina Heitä on ollut erilaisissa projektiryhmissä satojen ja yli tuhansien osallistujien äärimmäisen monenkirjava joukko. Siltikin kaikkia on yhdistänyt mielenkiinto musiikin loputtoman laajaan, käyttäjäkunnan tarpeisiin muokattavissa olevaa, maailmaa kohtaan. Hänkin, joka tuokioon astuessaan on vannonut ohjaajalle ensimmäisenä, että minä en muuten sitten osallistu, on loppujen lopuksi osallistunut hyvillä mielin. Musiikin Maailma projektissa on yhdistelty soveltavaa musiikkipedagogiikkaa, varhaisiän musiikkikasvatusta, erityispedagogiikkaa sekä musiikkiterapeuttista osaamista. Toiminnan lähtökohtana on ollut organisaatiorajojen ylittävä moniammatillista toiminta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Raholan, Annalan ja Vatialan koulut, Tampereen ensi- ja turvakoti sekä lukuisat muut lyhyempiaikaiset yhteistyön tahot. Ahjolan Kannatusyhdistys ry vankkana taustayhteisönä on tarjonnut turvatun perustan uutta toimintamallia kehittävälle projektille. Musiikki on ollut erinomainen työväline tässä projektissa. Se on antanut osallistavan, positiivisen keinon lähestyä ja aloittaa vuorovaikutus. Se on tarjonnut toiminnan elementit ja sisällöt, sen oheen on ollut helppo muovata kulloiseenkin tilanteeseen tarvittavia uusiakin työtapoja. Musiikki kulkee paikasta toiseen mukana ammattitaitoisen, alalle koulutetun ohjaajan mielessä ja kehossa. Nyt on aika kurkistaa taaksepäin: missä kaikkialla MuMa kulki? Mitä MuMa sai aikaan ja millaisia jälkiä se jätti? 4

4 2 Musiikin Maailma projektin ytimessä 2.1 Projektin lähtökohtia Ennen kehittämisprojektikautta Ahjolan nuorisotyön puitteissa oltiin järjestetty bändisoittotoimintaa, joka oli laajentunut myös kurssi -ja leiritoiminnaksi. Kokemukset musiikin hyödyntämisestä nuorten ja lasten kasvatus- ja sosiaalistamistyössä olivat hyviä. Ahjolan johtavan nuorisotyöntekijän Kimmo Uotilan sanojen mukaan idea MuMahankkeelle syntyi vuonna Tällöin yhteistyössä Raholan koulun ja Ahjolan nuorisotyön välillä toimi lasten musiikkikerho, joka sai avustusta Länsi-Suomen läänistä. Inkluusioajatus nousi esiin. Koettiin, että varsinkaan sellaista ohjattua musiikkitoimintaa, jossa päämääränä on luoda soittoryhmiä, joissa lasten kehitysaste on erilainen, ei ole. Tällä tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa on mukana esim. sekä erityisluokan että normaaliluokan oppilaita. Usein kuultu viesti vammaisjärjestöistä (mm. Invalidiliitolta) oli se, että toimintaa lapsille ja nuorille järjestävät vain vammaisjärjestöt. Tällöin harrastustoiminta on aina erityisharrastustoimintaa ja kohtaaminen ns. normaalien lasten kanssa jää vähäiseksi. Segregaatio voi olla niin vahva, ettei yhteisille kohtaamisille ole luotu mahdollisuuksia lainkaan ja näin ko. ryhmät jäävät toisilleen pakostikin vieraiksi. Se, että joku ryhmä edustaa sellaista outoa, jota ei tunne, synnyttää ennakkoluuloja, leimaamista ja syrjäytymistä. Näin tilanne saattaa olla molemmin puolin ns. erityisten ja ns. normaaleiden kesken. Musiikin Maailma -projektin keskeinen ajatus oli siis tämän erilaisuutta kohtaavan musiikkiryhmätoiminnan kehittäminen ja sen laajentaminen samalla vahvistaen lapsien ja nuorien kasvua suvaitseviksi ja laajakatseisiksi ihmisiksi. Musiikkikerhotoiminta toiminta osoittautui hyväksi malliksi pyrkiä kohti erilaisuuden hyväksymistä toimimalla ns. integraatiomallin mukaisesti. Koettiin myös, ettei sen tyyppistä ohjattua musiikkitoimintaa Tampereella juuri ollut tarjolla. Kerhotoiminta sopi hyvin juuri Raholan koululle, jonka opetuksessa noudetaan integraation periaatteetta. Raholan koulun kirjattuna tavoitteena on olla kaikille yhteinen koulu ajatus, jonka toteutukseen koko koulun henkilökunta on sitoutettu. Raholan koulun tehtävänä on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus kasvaa ympäristön ohjauksessa sellaiseksi kuin on, ja samalla tulla hyväksytyksi erilaisine ominaisuuksineen. Tämän toteutukseen tarvitaan kaikkien 5

5 toimintaympäristön aikuisten ymmärrys siitä, minkälainen vastuu heillä on suvaitsevaisuuden välittämisestä sekä oppilaille että heidän vanhemmilleen. Integraatio-ajattelu oli lähtökohtana myös esi-muman (v. 2006) kerhotoiminnassa, kun muodostettiin ensimmäisiä musiikkiryhmiä. Näissä integraation konkreettinen toteutuminen otettiin tavoitteeksi. MuMa-hankeidea lanseerattiin ns. Raholan-mallin kehittämis ja levittämistyöksi, jossa tavoitteena oli mallin vieminen ja juurruttaminen muihin kouluihin Tampereella. Lähtökohtana hankkeelle oli inklusiivisen kasvatuksen toteutuminen, jossa pyritään luomaan kaikille lapsille, heidän kehitysasteestaan huolimatta, sopiva toimintaympäristö. Lisäksi Musiikin Maailma projekti oli alusta saakka myötäilemässä niitä setlementtiarvoja (mm. rakentaa siltaa ihmisiltä ihmisille ), joille Ahjolan Setlementin toiminta perustuu. Keväällä 2007 alkaneen Raha-automaattiyhdistyksen 3-vuotisen kehittämisprojektin Musiikin Maailma -projektin tavoitteena oli järjestää kaikille yhteisiä kohtaamisia erilaisille lapsille ja nuorille ja lisätä heidän suvaitsevaisuuttaan ja avarakatseisuuttaan. Samalla voidaan asettaa kyseenalaiseksi ne aikuis- ja organisaatiotason näkyvät ja näkymättömät rajat, joita yhteiskunnassamme esiintyy. Musiikin Maailma projekti oli hyvin aikansa tasolla. Musiikkikasvatuksen ja terapian keskusteluissa nousivat esiin uudet käsitteet erityismusiikkikasvatus, musiikin erityiskasvatus yms. Erilaisia kokeiluryhmiä nousi esiin, musiikkikasvatuskentän käymä keskustelu laajeni ja laaja-alaisen musiikkikasvatuksen osaamisen arvostus nousi. Samaan aikaan kulttuurin keinojen hyödyntäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääjänä näkyi mm. Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeessa. Suomen musiikkineuvosto teki Monimuotoinen musiikki -selvitystyötä. Tampereella toimiva Taidekaari- ja Lempäälän Kulttuurirappuset hankkeiden tavoitteisto on samansuuntainen. Musiikin Maailma projekti poikkesi edellisistä siinä, että se oli ainoa setlementtikentän toimija, työtapa oli musiikki ja musiikkikasvatuksen keinojen sovellukset sekä tavoitteena inkluusion toteuttaminen. Myös Raha-automaattiyhdistyksen 3-vuotinen kehittämishankeraha soi projektille työrauhan keskittyä olennaiseen. 6

6 2.2 Inkluusio ja suvaitsevaisuus Mitä mulle vastaat ystäväni, jos sua suoraan silmiin katsoisin? Suomi on sitoutunut toteuttamaan osallistavaa, inkluusiomalliin perustuvaa kasvatusta kansainvälisissä koulutusta koskevissa sopimuksissa (mm. Pekkala, Kasvatus 4/2006). Osallistavan kasvatuksen toteuttaminen on ollut kuitenkin melko vähäistä. Inkluusion toteutumisen esteenä on sekä näkyviä että näkymättömiä, tiedostettuja että tiedostamattomia rajoja. On turha toitottaa, että lasten on hankala hyväksyä erilaisuutta ja olla suvaitsevia, jos heille ei edes tarjota mielekkäitä mahdollisuuksia tutustua monenlaisuuteen turvallisissa puitteissa. On sanottu, että sellaiset lapset, jotka oppivat yhdessä, oppivat myös elämään yhdessä. Inkluusio on tietoista pyrkimystä, suunnittelua ja päätöksentekoa kohti kaikenlaisten ihmisten tasa-arvoa. Se on erilaisten ihmisten välistä kohtaamista, yhdessä elämistä, kaikkien huomioon ottamista ei siis mitään kovinkaan erityistä. Sen toteutumiseksi tarvitaan kuitenkin vallitsevien raja-aitojen kyseenalaistamista. Inkluusioajatuksen taustalla vaikuttavan ihmiskäsityksen puki Juice Leskinen aikoinaan sanoiksi. Kaikkiahan me olemme erikoistapauksia. Sen ymmärtämisestä MuMa-projekti lähti ja tätä sanomaa se totettuti sekä mallinsi siellä, missä vieraili. Lähtökohtana oli myös se, että kenenkään erityisyyksiä tai normaalisuuksia ei selvitelty sen kummemmin ennen ryhmään tuloa. Ajatuksena oli se, että kukaan ei ollut liian erityinen tai liian normaali tms. mihinkään ryhmään. Kaikki otettiin aina mukaan. Aikuistason kysymyksiin milllaisia erityislapsia sai hyvällä omallatunnolla vastata, että ihan kaikenlaisia. Sitä paitsi normaalius joutui monta kertaa käsitteenä romukoppaan: hyvin usein esim. koulumallin ryhmäläisistä juuri se normaali oppilas olikin se, joka tarvitsi juuri sillä hetkellä eniten tukea. Mitä pidemmälle projekti eteni, sen valmiimpi allekirjoittanut oli poistamaan - ainakin omasta käytöstään - sanan erityis-. Suvaitsevaisuusasiaa pohdin projektin aikana hyvin monta kertaa. On sanottu, että suurinta sivistystä on suvaitsevaisuus. Pieni lapsi on suvaitsevainen. Yritin kartoittaa, että missä vaiheessa suvaitsemattomuus opitaan ja miten ja kuka sen meille opettaa? Mitä nuorempien lasten inkluusiorakenteisesta ryhmästä oli projektin aikana kyse, sen itsestään selvempää oli toimia yhdessä erilaistenkin kanssa. Esim. siinä missä ekaluokkalaiset 7

7 istuivat heti luontaisesti erityisluokkalaisten kanssa samassa piirissä, viidesluokkalainen veti tuoliaan ensimmäisillä tapaamiskerroilla kauemmaksi. Aloitimmekin aina siitä, että katsoimme toisiamme silmiin Risto Järvenpään laulun sanoin Mitä mulle vastaat ystäväni, kun suo silmiin katsoisin. Lähtisitkö kanssain jonnekin?. Suvaitsevaiseksi kasvamisessa on hyvin merkittävää se, millaisessa koulukulttuurissa lapsi toimii. Koulun kaikkien aikuisten käyttäytymisen mallit, arvot ja asenteet ovat avainasemassa suvaitsevaisuuskasvatuksessa. Lisäksi koulun fyysiset järjestelyt luovat mahdollisuudet joko kaikille yhteisiin tai erotteleviin toimintatapoihin. Suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen kasvetaan joka koulun arkipäivä, ihan jokaisessa tilanteessa. Suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta. Se ei ole vain myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai toisen sietämistä. (Unesco 1995). Suvaitseva ihminen näkee erilaisuuden kuuluvan kaikkeen elämään rikkautena ja voimavarana. Erilaiset ihmiset - näköiset, kokoiset, taitoiset, ikäiset, uskoiset, väriset jne. - ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia. Suvaitseva ihminen suhtautuu erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi. Suvaitsevaisuus on sukua rohkeudelle. Pelkäänkö minulle outoa ja vierasta vain sen takia, ettei minulla ole ollut mahdollisuutta tutustua siihen? Mallinnanko tätä murtamatonta pelkoani tietämättäni myös seuraaville sukupolville? Suvaitsevaisuus on suurinta sivistystä - suvaitsemattomuus on tietämättömyyttä, pelkuruutta ja tyhmyyttä. 2.3 Musiikki yhteisenä kielenä Laulu on ihmisellä ikäskun toinen kieli, jolla alkaa sydämensä liikutuksia ilmoitella, koska tavallinen kieli ei löydä sanoja tarpeeseensa. (Lönnrot) Musiikilla oli tässä projektissa hyvin monenlaisia tehtäviä. Ensinnäkin musiikki toimintamuotona antoi mahdollisuuden rakentaa kulloisessakin paikassa tarkoituksenmukainen ryhmä tai mennä sellaisen olemassa olevan kohderyhmän luo, jolle ei musiikkitoimintaa ole perinteisesti järjestetty. Muovautuvan musiikkitoiminnan kautta tavoitimme sellaisiakin kohderyhmiä kohderyhmiä, joita ei ole helppo saada mukaan ja 8

8 innostaa. Musiikki on neutraali työväline melko vähän ennakkoluuloja herättävä. Se antaa keinot toimia ja kommunikoida kaikenlaisten ihmisten kanssa. On sanottu, että musiikki on sanaton kieli. Se mahdollistaa kontaktin sellaisenkin ihmisen kanssa, joka ei osaa tai pysty kommunikoimaan verbaalisesti. Se antaa ohjaajalle syyn olla toista varten, olla läsnä juuri tässä hetkessä. MUSIIKKI ON TOIMINUT TÄMÄN PROJEKTIN TOIMINNOISSA mm. Uusien ryhmien rakentamisen mahdollistajana Motivaation synnyttäjänä ja ylläpitäjänä Myönteisen ilmapiirin synnyttäjänä, jonka avulla osallistetaan ja aktivoidaan Yhteisen vuorovaikutuksen kielenä Toiminnan elementit (rytmi, melodia, harmonia, muoto) ja kokonaisvaltaiset työtavat (laulaminen, soittaminen, liikkuminen, rytmiikka, improvisaatio, kuunteleminen) tarjoavana Mielekkään etenemisen mahdollistajana sopivia haasteita jokaiselle Syynä sekä työkaluna päästä ja päästää ihmisiä lähelle - sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kun ensin on musioitu yhdessä, on myös helpompi keskustella ja toimia muutoin yhdessä. Sisältää itsessään mm. oppimiseen, tunteisiin, vuorovaikutukseen sekä voimaantumiseen vaikuttavia elementtejä Mahdollistanut ohjauksen ulottuen projektitoiminnan ulkopuolelle (musiikkiopinnot, harrastustoiminta, terapia yms.) 9

9 3 Musiikin Maailma projektin aikana syntyneet toimintamallit Musiikin Maailma projektin lähtökohtana oli koulumallin toiminnan kehittäminen. Toimintakenttä kuitenkin laajeni melko pian alun jälkeen koskettamaan koulujen ulkopuolisiakin toimintakenttiä. Tähän kysyttiin Raha-automaattiyhdistyksen lupa, joka myönnettiinkin. Halu laajentaa toimintaa ulottuen koulujen ulkopuolellekin syntyi siitä koetusta valtavan suuresta tarpeesta, joka nk. sosiaalisen musiikkikasvatuskentällä nähtiin olevan. Haluttiin tavoittaa myös niitä kohderyhmiä, joita mikään olemassa oleva musiikkitoiminta ei kyseisellä hetkellä tavoittanut. SYNTYNEET TOIMINTAMALLIT 1. MuMan koulumalli 2. MuMan ensi- ja turvakotimalli 3. MuMan avoimen toiminnan Musiikkipaja-malli 4. MuMan koulutukset Projektin alla toimivien ryhmien ohjaamisesta vastasivat musiikkipedagogit Hanna Untala, Anni Lipsanen, Annika Säätelä ja Marika Järvinen. Työssäoppimisjaksoaan kevätkaudella 2009 suoritti yhteisöpedagogiopiskelija Essi Pakarinen siirtyen sittemmin loppukauden tuntiohjaajaksi. 10

10 3.1 Musiikin Maailman koulumalli Koulumallin toiminnassa projekti kokonaisuudessaan lähti ja se pysyi tärkeänä toimintamuotona projektin loppuun saakka. Tämä aluksi Raholan-malliksi kutsuttu toiminta toteutti inkluusioajatusta puhtaimmillaan: jokaisessa koulun MuMa-pienryhmässä oli oppilaita niin erityis- kuin normaaliopetuksesta. Koulujen MuMa-ryhmät olivat 6-8 lapsen pienryhmiä, jotka kokoontuivat noin kymmenen kerran jakson ajan. Tuo toiminnan noin kymmenen kerran kaari koettiin merkittäväksi ja oleelliseksi seikaksi päästäksemme tavoitteeseen. Tuttuus syntyi kertojen myötä, jakson aikana päästiin pintaa syvemmälle keskustelemaan hyvinkin henkilökohtaisista mieltä askarruttavista asioista avoimesti. Koulun MuMa toteutettiin kunkin koulun musiikkiluokassa. Sinne oli helppo tulla, se oli lapsille entuudestaan tuttu paikka ja sen soittimistoa oli lupa käyttää. Tämä MuMa menee sinne, missä lapset ovat periaate koettiin oikein toimivaksi ratkaisuksi ja sitä noudatettiinkin koko projektin ajan myös muissa toimintamalleissa. Koulumallin toiminta eteni yleensä jo aivan projektin alussa Matti Jokisen luoman etenemisvaihemallin mukaisesti. KOULUMALLIN TOIMINNAN ETEMISVAIHEET 1. Yhteistyön aloittaminen erityisopettajien, opettajien ja mahdollisten avustajien kanssa 2. Toiminnan kartoittaminen ja kohdentaminen. 3. Toimintamallista sopiminen. (aikataulu, ryhmäkoko, toiminnan sisältö) 4. Toiminnan markkinointi ja ryhmien muodostaminen 5. Toiminnan käynnistäminen yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa 6. Toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen 7. Ryhmän kiinteyttäminen 8. Toiminnan seuranta. Palautteen pohjalta tapahtuva kehittämistyö. 11

11 Ryhmäläisten halukkuuden mukaan projektijakson päätyttyä pyrittiin löytämään jatkamisen mahdollisuus. Jatkomahdollisuuksia tarjosivatkin Ahjolan kansalaisopiston musiikinopetus, koulun kerhotunnit sekä MuMa-projektin alla toimivat jatkoryhmät. Koulumallin toimintaa järjestettiin Raholan, Annalan sekä Vatialan kouluilla. Nämä koulut valikoituivat mukaan projektioimintaan heidän koulujensa toteuttaman inkluusiokulttuurin ansiosta. MuMa-projekti oli tukemassa kunkin koulun omaa inkluusiopyrkimystä. Projektin äiti, Raholan koulun apulaisrehtori Irmeli Heiskanen kirjoittaa MuMa:n koulumallista, että Toiminta on lähtenyt koulussamme hyvin käyntiin. Vanehmmat ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta ja sitä on kyselty myös muille ikäryhmille. Toiminta on tavoitteellista ja sisältää eettisen sekä sosiaalisen näkökulman lasten kasvatukseen musiikkikasvatuksen lisäksi. Musiikin kokonaisvaltaiset toimintatavat toimivat mielekkäänä ja voimaannuttavana tekijänä eri kohderyhmien osallistujien elämässä. En ole törmännyt vastaavaan missään. Toiminnassa käytettiin kaikkia musiikillisia toimintatapoja (laulaminen, soittaminen, liikkuminen, kuunteleminen ja musiikillinen keksintä) aina kunkin ryhmän tason ja intressien mukaan. Jos joku ryhmä ei ollut kovin laulavainen, laulettiin vähemmän ja painotettiin jotakin muuta toimintatapaa. Jos jostain ryhmästä löyty soittavia taitureita, heidän kykynsä hyödynnettiin ryhmässä, jne. Myös erilaiset musiikkiluokkavarustukset toivat pakostikin vaihtelua toteutuksiin. Koulumallin ryhmätoiminta lähti aina toisiimme tutustumisesta. Lasten nimiä, luonteenpiirteitä ja kiinnostuksen kohteita tuotiin esiin erilaisten harjoitusten myötä useilla kerroilla. Musiikillisesti toimimme suurimmaksi osaksi rytmiikan alkeiden sekä helpohkojen soittotehtävien myötä. Musiikkiliikunnalliset harjoitukset toivat luontaisia kontakti- ja kommunikointihetkiä ryhmiin. Erilaiset improvisaatioon ja musiikillisten keksintään liittyvät harjoitukset toivat kuuluviin lasten omaa ääntä ja niistä pidettiinkin hyvin paljon. Musiikillisten harjoitusten lomassa keskusteltiin ei välttämättä siten, että nyt tässä kohtaa opettaja on suunnitellut kysyvänsä jotakin, vaan avoimet keskustelutuokiot lähtivät usein niistä tilanteista, joita joko MuMa-hetkessä oli tapahtunut tai jotka askarruttivat lasten mieltä muutoin. 12

12 Lasten ja ohjaajan välille syntyi yleensä hyvin avoin keskusteluyhteys ja tuntuikin siltä, että lapsista oli hyvin tärkää saada ja ehtiä kertoa heille tärkeitä asioita MuMan aikuiselle. Asiat saattoivat liittyvä yhtä hyvin perheeseen, harrastuksiin, koulunkäyntiin tai kaveruussuhteisiin. Myös yksinäisyys, kiusaaminen, huonommuuden tunteet ja esim. perheen sisäiset kriisit tulivat hyvin selkeästi esiin. Joissakin ryhmissä painotettiin tunteiden nimeämistä ja tunnistamista (miltä sinusta/jostakusta toisesta tuntuu?), toisissa taas painottui esim. ongelmanratkaisutaidot (mitä voisit tehdä?). MuMassa tehtiin siis paljon muutakin kuin laulettiin ja soitettiin. Laulu ja soitto loivat kuitenkin sen ensiarvoisen tärkeän vuorovaikutussillan lasten ja ohjaajan välille Räätälöity MuMa Toimintavuoden 2009 aikana kokeiltiin Raholan koululla myös erityisiä räätälöityjä MuMaryhmiä, joissa nämä nimenomaiset toimintaryhmät ja -sisällöt muokattiin vastaamaan koulun opettajien taholta esitettyihin tarpeisiin. Tällaisia tarpeita oli esim. ystävyyssuhteiden luominen, itsetunnon ja minäkäsityksen vahvistaminen, itseilmaisun tukeminen ja tyttöjen kasvuun liittyvät tekijät. Tätä toimintaa kutsuttiin Uusi MuMa toiminnaksi ja ne toteutuivat tyttöryhminä. Näitä räätälöityjä MuMa-ryhmiä suunniteltiin ja osin toteutettiinkin moniammatillisessa tiimissä, joka koostui projektityöntekijän ja koulun edustuksen lisäksi nuorisotyöntekijästä sekä yhteisöpedagogiharjoittelijasta. Uusi MuMa ryhmä teki myös yhteisen retken koulun ulkopuolelle, Ahjolan Tyttöjen Tuvalle. Uusi MuMa ryhmässä toiminta painottui enemmänkin musiikillisen toiminnan ulkopuolelle musiikin toimiessa lähinnä tyttöjä yhdistävänä tekijänä. Myös ensimmäisen räätälöidyn MuMa-ryhmäläisten ikä (12-16 v.) toi uusia mahdollisuuksia syventää ja laajentaa keskusteluosuutta. Teemoiksi nousivat minä/me, erilaisuus/samanlaisuus, ystävät, kiinnostuksen kohteet, mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteiden kuunteleminen sekä tulevaisuuden haaveet. Uusi-MuMa ryhmästä saadut upeat kokemukset herättivät uudenlaisia ajatuksia musiikkikasvatuksen keinojen hyödyntämisestä tällaisten räätälöityjen tarpeiden mukaan. Esim. mahdollinen yhteistyö koulukiusaamishankkeen (KIVA-koulu) kanssa syttyi ajatuksen tasolla. 13

13 3.1.2 Arviointia Musiikin Maailman koulumallista Koulun näkökulma Katja Lehtoniemi Vatialan koulun erityisopettaja kirjoittaa laajasti Musiikin Maailman projektitoiminnan merkityksestä. Hyvin sujuneen koulun ja projektitoiminnan yhteistyön lähtökohtana on se, että tällaisen toiminnan koetaan tukevan ja vahvistavan koulun toimintaperiaatteita. Vatialan koulun kanssa tuo yhteistyö sujuikin mallikkaasti ja suuri ansio kuuluu yhteyshenkilöksi lupautuneelle erityisopettajalle. Lehtoniemi listaa MuMatoiminnasta: Kerhoissa on mahdollisuuksia monenlaiseen oppimiseen sekä taitojen kehittymiseen että sosiaaliseen ja eettiseen kasvuun Kerhot tarjoavat tilaisuuksia oppia toisten oppilaiden mallista ja innostua yrittämään oma parhaansa monenlaisissa taidoissa (soittaminen, kommunikointi, itsehillintä, keskittyminen jne ) Musiikki on yhteinen kieli myös puhumattomien ja puhuvien oppilaiden välillä Musiikki yhdistää, tuottaa iloa ja auttaa tunteiden ilmaisussa Erilaisuuden käsitteen laajentuminen ajattelun tasolla Erojen etsimisestä samanlaisuuden löytämiseen, ihmisillä on samanlaisia perustarpeita ja toiveita vammoista huolimatta Erilaisuuden jokapäiväistyminen, erilaisuus-tavallisuus jatkumona, kukaan ei ole ihan tavallinen ja toisaalta kukaan ei ole ihan erilainen. Paljon on samaa ja yhteistä. Iltapäivätoiminnassa (erityiset) oleville lapsille koulussa järjestettävät kerhot voi olla ainoa mahdollisuus harrastaa mitään, kun päivät on jo pitkiä. Itsetunnon vahvistuminen kaikilla oppilaille Kerho tasa-arvoistaa oppilaita, koska on ilmainen, tapahtuu koululle ja tarjoaa täten kaikille mahdollisuuden osallistua Henkilökunnalle on ollut hyvä tilaisuus oppia sekä musiikin menetelmiä, uusia lauluja yms Osalle oppilaista voi olla ainut integraatiohetki Koulullamme on myös maahanmuuttaja- oppilaita, jotka voivat saada kerhossa pienemmässä tarvitsemaansa aikuisen aikaa ja ohjausta enemmän. Mamu-oppilaille voi olla hyviä suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen tutustumisenhetkiä Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat ovat iloinneet kerhosta, rohkaistuneet kontakteissa toisiin oppilaisiin ja harjaantuneet erilaisiin taitoihin (Omien Hojks:iensa mukaisiin taitoihin) 14

14 Vatialan koulun toinen erityisopettaja Hannele Antikainen kirjoittaa koulumallin toiminnasta seuraavaa: Vatialan koululla toimiva MuMa-ryhmä on on osoittautunut hyvin tärkeäksi toimintamuodoksi. Erityisoppilaat sekä heidän vanhempansa ovat antaneet positiivista palautetta ryhmän toiminnasta. Musiikilla on erittäin suuri merkitys erityisoppilaiden kehittymiselle ja oppimiselle. MuMa-kerhossa he saavat asiantuntevaa ohjausta, ja kaiken lisäksi he saavat tukea yleisopetusoppilailta. Inklusiivisin periaattein toimiva ryhmä suo erityisoppilaille mahdollisuuden aivan erilaiseen oppimiseen ja tasavertaisena olemiseen, lisäksi se on tie erilaisuuden hyväksymiseen. Toivon sekä omasta että erityisesti oppilaiden puolesta, että MuMa-ryhmä voi toimia jatkossakin, sillä on aivan erityinen sija pyrkiessämme kohti inkluusiota. Osallistuneiden lasten ääntä Myös koulumallin ryhmiin osallistuneilta lapsilta pyydettiin palautetta. Osin tämä palautteen kerääminen tapahtui tuokioiden aikana tapahtuneiden keskusteluiden myötä, mutta myös haastateltua yksilöhaastattelua käytettiin varsinkin ensimmäisissä koulumallin ryhmissä. Lapsilta arvioinnin kerääminen ei ole yksiselitteisen helppoa ja haasteita toi luonnollisesti mukanaan myös osallistujien laaja kirjo: kaikilla ei ollut mahdollisuutta puhua. Täten paras keino tuntuikin olevan havainnoida osallistuneiden lasten toimintaa ja kommentointia pitkin projektitoiminnan kaarta. Ryhmään kuuluminen: Yhteisöllisyys: Inkluusio: Suvaitsevaisuus ja ystävyyssuhteet: Mä kuulun tähän ryhmään. Mulla on hyvä olla tässä ryhmässä. Olen ylpeä meidän koulusta kun meillä on tällaista. Me tehdään täällä tätä ihan työksemme. En oo silleen aikaisemmin aatellut, mutta kyllä sellaisen erilaisenkin kanssa voi olla kaveri. Empatia: Mielekäs yhteinen tekeminen: Tulee niin hyvä mieli itselle kun näkee että joku toinenkin iloitsee jostain tekemisestä. Soittaminen on ollut hauskinta, ne kanteleet. Yleisin lapsilta saatu palaute oli, että tosi kivaa oli, koska nähdään taas!? 15

15 Ohjaajan kokemaa koulumallin toiminnasta Toiminta tuntui mielekkäältä kautta projektin. Ryhmien muodostaminen sujui hyvin tarjonta ja kysyntä kohtasivat. Ryhmän toiminta koettiin mielekkääksi ja tunneilla käytiin säännölliseksi. Toiminta lasten omalla koululla, heti suoraan koulupäivän jälkeen tai iltapäiväkerhon välipalan jälkeen, oli hyvin mielekäs tapa toimia. Tästä tuli paljon hyvää palautetta myös vanhemmilta. Musiikki monimuotoisuudessaan toimintamuotona kiinnosti sekä osallistuvia lapsia, heidän vanhempiaan että koulun henkilöstöä. Osalla kouluista yhteistyö esim. opettajien tai avustajien kanssa kävi mutkattomasti, joillakin kouluilla MuMa-ryhmän ohjaaja lähinnä kävi yksin pitämässä tuokiot. Yhteistyötä kuitenkin tehtiin vähintään ennen ja jälkeen kunkin ryhmän toimintakaaren. Saavutettiinko sitten tavoitteet? Ryhmissä tapahtui paljon silminnähtävää eteenpäin menemistä. Tätä kehittymistä tapahtui henkilökohtaisella tasolla, yhteisötasolla sekä musiikkikasvatuksellisella tasolla. Ryhmäläiset opettivat toinen toisiaan sekä vaikuttivat yksilöinä ryhmän toimintaan, joten jokaisen ryhmän toimintakaari muodostui omannäköisekseen, meidän MuMaksi. MuMa saattoi vanhemman kertomana olla myös ainoa asia, josta lapsi haluaa koulun toimintaan liittyen keskustella kotona. Olen ohjaajana hyvin tyytyväinen koulumallin saavutuksiin. 3.2 Musiikin Maailman ensi- ja turvakotimalli Ensi- ja turvakotien liitto on vauvaperhetyön ja perheväkivallan asiantuntijataho. Heidän tarkoituksenaan on tukea lapsia ja perheitä jotka elävät vaikeissa, turvattomissa olosuhteissa sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen kehitykseen ja kasvuoloihin. Anni Lipsasen vetämät Musiikin Maailma projektin ryhmät toimivat Tampereen ensi- ja turvakodilla kolmena eri ryhmänä: 1) Pikku-Miinan päiväryhmän MuMa 2) ensikodin MuMa sekä 3) turvakodin MuMa. Edellisten lisäksi kokeiltiin avointa iltaryhmää, johon kaikki edellä mainituissa ryhmissä olleet lapset ja vanhemmat toivotettiin tervetulleiksi myös aktiivisen siteen päätyttyä. Tämä ryhmämuoto ei kuitenkaan saanut kovinkaan montaa perhettä liikkeelle, joten siitä luovuttiin lyhyen kokeilujakson päätyttyä. Ryhmissä käytettiin työtapoina laulua, loruttelua, soittoa, musiikkiliikuntaa, tanssia, vuorovaikutusleikkejä vanhempien ja lasten välillä, musiikin kuuntelua sekä 16

16 taideintegraatiota, lähinnä musiikin ja kuvan tekemiseen yhdistämistä. Jokainen lapsi ja vanhempi osallistui toimintaan omista lähtökodistaan ja joustavasti suunniteltu toiminta mahdollisti jokaiselle osallistujalle onnistumisen kokemuksia ja ryhmään kuulumisen tunnetta. 1) Päiväryhmä Pikku-Miina on tarkoitettu 0-2-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Päiväryhmään hakeutumisen syitä ovat esim. elämän akuutti kriisi, vanhemman mielenterveysongelmat, traumatisoituminen, masennus tai uupumus, yksinäisyys tai sosiaalisen verkon puute. Päiväryhmän toiminnan tavoitteena on äidin ja vauvan vuorovaikutuksen tukeminen ja kehittäminen, rakenteen luominen arkeen, arjen asioiden opettelu. Kukin ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa klo n. viiden kuukauden ajan. Lipsanen listaa päiväryhmään osallistuneiden äitien vaikeuksia suhteessa lapseen seuraavasti: Äidin masennus, mielenterveyshäiriöt, traumatisoituminen: Äiti ei pysty vastaamaan lapsen viesteihin, kosketus, hymyily, juttelu ja hellittely vähenee Vaikeus sitoutua lapsen hoitamiseen, äidin vaikea strukturoida arkea ja hoitotilanteita Vauva koetaan kielteisesti, vaativana, ei-toivottuna Raskaus, synnytys ja pienen lapsen hoitaminen aktivoi aikaisemmat traumaattiset kokemukset - Kokemukset voivat siirtyä hoitotilanteissa tässä ja nyt tapahtuvaksi ja traumatisoida lapsen Vauva oirehtii silloin esim. seuraavin piirtein: aktiivisuus alenee, itkuisuus, vauva masentuu, välttelee katsekontaktia, kehitys hidastuu, mielenkiinnon puute äitiä kohtaan, hymyilemisen ja ääntelyn lopettaminen, leikin puuttuminen, jatkossa käytösongelmia ja impulssikontrollin puute, ruumiillisten defenssien käyttö, esim. katseen ja pään poiskääntäminen, katsekontaktista luopumista, ruumiin jäykistämistä, pään hakkaamista jne. Lipsanen pohtii, soveltuuko musiikki osaksi tämän tyyppisen ryhmän toimintaa auttamaan varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa: 17

17 Mielestäni erinomaisesti. Äiti-lapsi ryhmässä musiikki on kaikkien tavoitettavissa oleva toimintamuoto. Musiikki tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja on luonteva väline harjoitella ryhmässä vuorovaikutuksessa olemista lapsen kanssa. Äitien antama palaute on omiaan antamaan vastauksen kysymykseen musiikkitoiminnan soveltuvuudesta varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Äitien palautteissa tuli esille, että toiminta koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi äidille ja lapselle. Toiminnan aikana näin, miten äidit nauttivat nähdessään lapsen ilon sekä tämän ilon tarttuvan äitiin ja vaikuttavan näin ollen positiivisesti vuorovaikutukseen äidin ja lapsen välillä. 2) Ensikodin äidit ovat tulleet taloon yleensä sosiaalitoimen lähetteellä monenlaista problematiikkaa taustallaan. Ensikoti voikin olla viimeinen keino välttää lapsen huostaanotto. Ensikodin MuMa-ryhmä tuli ensikodin asukkaille pakolliseksi päivätoiminnaksi kevään 2009 aikana. Tämä koettakoon erityisen arvokkaana osoituksena siitä, miten tervetullutta toiminta ensikotiin oli. Lipsanen kuvaa ensikodin haastavaa toimintakenttää yhdellä esimerkkitapauksella: Ensimmäisellä kerralla omat ohjaajat eivät olleet töissä ja äidit yksinkertaisesti kieltäytyivät lähtemästä muskariin mukaan. Tästä keskusteltiin ohjaajien sekä äitien kanssa ja seuraavalla kerralla he tulivat paikalle. Vastentahtoisesti mutta tulivat kuitenkin. Minä olin iloinen, reipas ja asiallinen. Yksi äiti lähti ovet paukkuen pois ja minä huusin perään iloisesti, että kiva kun tulit tänään, nähdään jälleen ensi viikolla. Äidit ryhmässä olivat itsekin ihan lapsia, tuuliajolla ja peloissaan. Kenenkään vauva ei ollut toiminnan alkaessa vielä syntynyt, joten toiminta oli aika erilaista kuin aikaisemmilla kerroilla. Toiminta lähti kuitenkin takkuamisesta huolimatta käyntiin ja saimme aikaan luottamusta, vuorovaikutusta ja aitoja läsnäolon hetkiä. Käytin työmuotoina mm. ihan teoreettisesti sikiön kuulon kehittymisen kertomisesta. Kuuntelimme amerikkalaista kohtulevyä, jossa kuullaan kuinka musiikki, äänet, laulua tms. Kuuluu äidin kohtuun odotusaikana. Tällä levyn kuuntelulla oli hyvin suuri vaikutus äitien käyttäytymiseen jatkossa. He alkoivat vaikuttuneena kuulemastaan ja minun kertomasta toivoa lauluja, yksi äiti jopa halusi laulaa meille muille vauvalleen itse tekemänsä kehtolaulun. Näille äideille ja isille pitää antaa todella tarkat ohjeet lapsen kanssa toimimiseen. Näytin usein malliakin nallella tai vauvanukella. Kerroin koko tuokion ajan vanhemmille miksi teemme jotakin tyyliin: vauva kokee liikkumisen vanhemman liikkeen kautta, siksi on hyvä liikkua monella eri 18

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot