Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa 2007-2010"

Transkriptio

1 Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa LOPPURAPORTTI Hanna Untala Ahjolan Kannatusyhdistys ry

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Musiikin Maailma projektin ytimessä 2.1 Projektin lähtökohtia 2.2 Inkluusio ja suvaitsevaisuus 2.3 Musiikki yhteisenä kielenä 3 Musiikin Maailma projektin aikana syntyneet toimintamallit 3.1 Musiikin maailman koulumalli Räätälöity MuMa Arviointia Musiikin Maailman koulumallista 3.2 Musiikin Maailman ensi- ja turvakotimalli Arviointia ensi- ja turvakotitoiminnasta 3.3 Musiikin Maailma Avoin toimintamalli - Musiikkipajat Päiväkotitoiminta Yhteistyö Taidekaaren ja Kulttuurirappuset hankkeiden kanssa Kesäleiritoiminta Yhteistyö muiden RAY-rahoitteisten hankkeiden kanssa Tapahtumat 3.4 Musiikin Maaliman kouluttavat toiminnot 4 Musiikin Maailma projektin vaikutuksellisuus 6.1 MuMa-toiminnan välittömät vaikutukset 6.2 MuMa-toiminnan välilliset vaikutukset 5 Pohdintaa ja yhteenvetoa 3

3 1 Johdanto Eräässä laulussa lauletaan ponnekkaan iloisesti musiikki yhteistä on! Tämä väittämä on tullut todistetuksi hyvin moneen kertaan työskennellessämme Musiikin Maailma projektissa tamperelaisten, kangasalalaisten ja lempääläläisten lasten ja nuorten parissa vuosina Heitä on ollut erilaisissa projektiryhmissä satojen ja yli tuhansien osallistujien äärimmäisen monenkirjava joukko. Siltikin kaikkia on yhdistänyt mielenkiinto musiikin loputtoman laajaan, käyttäjäkunnan tarpeisiin muokattavissa olevaa, maailmaa kohtaan. Hänkin, joka tuokioon astuessaan on vannonut ohjaajalle ensimmäisenä, että minä en muuten sitten osallistu, on loppujen lopuksi osallistunut hyvillä mielin. Musiikin Maailma projektissa on yhdistelty soveltavaa musiikkipedagogiikkaa, varhaisiän musiikkikasvatusta, erityispedagogiikkaa sekä musiikkiterapeuttista osaamista. Toiminnan lähtökohtana on ollut organisaatiorajojen ylittävä moniammatillista toiminta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Raholan, Annalan ja Vatialan koulut, Tampereen ensi- ja turvakoti sekä lukuisat muut lyhyempiaikaiset yhteistyön tahot. Ahjolan Kannatusyhdistys ry vankkana taustayhteisönä on tarjonnut turvatun perustan uutta toimintamallia kehittävälle projektille. Musiikki on ollut erinomainen työväline tässä projektissa. Se on antanut osallistavan, positiivisen keinon lähestyä ja aloittaa vuorovaikutus. Se on tarjonnut toiminnan elementit ja sisällöt, sen oheen on ollut helppo muovata kulloiseenkin tilanteeseen tarvittavia uusiakin työtapoja. Musiikki kulkee paikasta toiseen mukana ammattitaitoisen, alalle koulutetun ohjaajan mielessä ja kehossa. Nyt on aika kurkistaa taaksepäin: missä kaikkialla MuMa kulki? Mitä MuMa sai aikaan ja millaisia jälkiä se jätti? 4

4 2 Musiikin Maailma projektin ytimessä 2.1 Projektin lähtökohtia Ennen kehittämisprojektikautta Ahjolan nuorisotyön puitteissa oltiin järjestetty bändisoittotoimintaa, joka oli laajentunut myös kurssi -ja leiritoiminnaksi. Kokemukset musiikin hyödyntämisestä nuorten ja lasten kasvatus- ja sosiaalistamistyössä olivat hyviä. Ahjolan johtavan nuorisotyöntekijän Kimmo Uotilan sanojen mukaan idea MuMahankkeelle syntyi vuonna Tällöin yhteistyössä Raholan koulun ja Ahjolan nuorisotyön välillä toimi lasten musiikkikerho, joka sai avustusta Länsi-Suomen läänistä. Inkluusioajatus nousi esiin. Koettiin, että varsinkaan sellaista ohjattua musiikkitoimintaa, jossa päämääränä on luoda soittoryhmiä, joissa lasten kehitysaste on erilainen, ei ole. Tällä tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa on mukana esim. sekä erityisluokan että normaaliluokan oppilaita. Usein kuultu viesti vammaisjärjestöistä (mm. Invalidiliitolta) oli se, että toimintaa lapsille ja nuorille järjestävät vain vammaisjärjestöt. Tällöin harrastustoiminta on aina erityisharrastustoimintaa ja kohtaaminen ns. normaalien lasten kanssa jää vähäiseksi. Segregaatio voi olla niin vahva, ettei yhteisille kohtaamisille ole luotu mahdollisuuksia lainkaan ja näin ko. ryhmät jäävät toisilleen pakostikin vieraiksi. Se, että joku ryhmä edustaa sellaista outoa, jota ei tunne, synnyttää ennakkoluuloja, leimaamista ja syrjäytymistä. Näin tilanne saattaa olla molemmin puolin ns. erityisten ja ns. normaaleiden kesken. Musiikin Maailma -projektin keskeinen ajatus oli siis tämän erilaisuutta kohtaavan musiikkiryhmätoiminnan kehittäminen ja sen laajentaminen samalla vahvistaen lapsien ja nuorien kasvua suvaitseviksi ja laajakatseisiksi ihmisiksi. Musiikkikerhotoiminta toiminta osoittautui hyväksi malliksi pyrkiä kohti erilaisuuden hyväksymistä toimimalla ns. integraatiomallin mukaisesti. Koettiin myös, ettei sen tyyppistä ohjattua musiikkitoimintaa Tampereella juuri ollut tarjolla. Kerhotoiminta sopi hyvin juuri Raholan koululle, jonka opetuksessa noudetaan integraation periaatteetta. Raholan koulun kirjattuna tavoitteena on olla kaikille yhteinen koulu ajatus, jonka toteutukseen koko koulun henkilökunta on sitoutettu. Raholan koulun tehtävänä on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus kasvaa ympäristön ohjauksessa sellaiseksi kuin on, ja samalla tulla hyväksytyksi erilaisine ominaisuuksineen. Tämän toteutukseen tarvitaan kaikkien 5

5 toimintaympäristön aikuisten ymmärrys siitä, minkälainen vastuu heillä on suvaitsevaisuuden välittämisestä sekä oppilaille että heidän vanhemmilleen. Integraatio-ajattelu oli lähtökohtana myös esi-muman (v. 2006) kerhotoiminnassa, kun muodostettiin ensimmäisiä musiikkiryhmiä. Näissä integraation konkreettinen toteutuminen otettiin tavoitteeksi. MuMa-hankeidea lanseerattiin ns. Raholan-mallin kehittämis ja levittämistyöksi, jossa tavoitteena oli mallin vieminen ja juurruttaminen muihin kouluihin Tampereella. Lähtökohtana hankkeelle oli inklusiivisen kasvatuksen toteutuminen, jossa pyritään luomaan kaikille lapsille, heidän kehitysasteestaan huolimatta, sopiva toimintaympäristö. Lisäksi Musiikin Maailma projekti oli alusta saakka myötäilemässä niitä setlementtiarvoja (mm. rakentaa siltaa ihmisiltä ihmisille ), joille Ahjolan Setlementin toiminta perustuu. Keväällä 2007 alkaneen Raha-automaattiyhdistyksen 3-vuotisen kehittämisprojektin Musiikin Maailma -projektin tavoitteena oli järjestää kaikille yhteisiä kohtaamisia erilaisille lapsille ja nuorille ja lisätä heidän suvaitsevaisuuttaan ja avarakatseisuuttaan. Samalla voidaan asettaa kyseenalaiseksi ne aikuis- ja organisaatiotason näkyvät ja näkymättömät rajat, joita yhteiskunnassamme esiintyy. Musiikin Maailma projekti oli hyvin aikansa tasolla. Musiikkikasvatuksen ja terapian keskusteluissa nousivat esiin uudet käsitteet erityismusiikkikasvatus, musiikin erityiskasvatus yms. Erilaisia kokeiluryhmiä nousi esiin, musiikkikasvatuskentän käymä keskustelu laajeni ja laaja-alaisen musiikkikasvatuksen osaamisen arvostus nousi. Samaan aikaan kulttuurin keinojen hyödyntäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääjänä näkyi mm. Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeessa. Suomen musiikkineuvosto teki Monimuotoinen musiikki -selvitystyötä. Tampereella toimiva Taidekaari- ja Lempäälän Kulttuurirappuset hankkeiden tavoitteisto on samansuuntainen. Musiikin Maailma projekti poikkesi edellisistä siinä, että se oli ainoa setlementtikentän toimija, työtapa oli musiikki ja musiikkikasvatuksen keinojen sovellukset sekä tavoitteena inkluusion toteuttaminen. Myös Raha-automaattiyhdistyksen 3-vuotinen kehittämishankeraha soi projektille työrauhan keskittyä olennaiseen. 6

6 2.2 Inkluusio ja suvaitsevaisuus Mitä mulle vastaat ystäväni, jos sua suoraan silmiin katsoisin? Suomi on sitoutunut toteuttamaan osallistavaa, inkluusiomalliin perustuvaa kasvatusta kansainvälisissä koulutusta koskevissa sopimuksissa (mm. Pekkala, Kasvatus 4/2006). Osallistavan kasvatuksen toteuttaminen on ollut kuitenkin melko vähäistä. Inkluusion toteutumisen esteenä on sekä näkyviä että näkymättömiä, tiedostettuja että tiedostamattomia rajoja. On turha toitottaa, että lasten on hankala hyväksyä erilaisuutta ja olla suvaitsevia, jos heille ei edes tarjota mielekkäitä mahdollisuuksia tutustua monenlaisuuteen turvallisissa puitteissa. On sanottu, että sellaiset lapset, jotka oppivat yhdessä, oppivat myös elämään yhdessä. Inkluusio on tietoista pyrkimystä, suunnittelua ja päätöksentekoa kohti kaikenlaisten ihmisten tasa-arvoa. Se on erilaisten ihmisten välistä kohtaamista, yhdessä elämistä, kaikkien huomioon ottamista ei siis mitään kovinkaan erityistä. Sen toteutumiseksi tarvitaan kuitenkin vallitsevien raja-aitojen kyseenalaistamista. Inkluusioajatuksen taustalla vaikuttavan ihmiskäsityksen puki Juice Leskinen aikoinaan sanoiksi. Kaikkiahan me olemme erikoistapauksia. Sen ymmärtämisestä MuMa-projekti lähti ja tätä sanomaa se totettuti sekä mallinsi siellä, missä vieraili. Lähtökohtana oli myös se, että kenenkään erityisyyksiä tai normaalisuuksia ei selvitelty sen kummemmin ennen ryhmään tuloa. Ajatuksena oli se, että kukaan ei ollut liian erityinen tai liian normaali tms. mihinkään ryhmään. Kaikki otettiin aina mukaan. Aikuistason kysymyksiin milllaisia erityislapsia sai hyvällä omallatunnolla vastata, että ihan kaikenlaisia. Sitä paitsi normaalius joutui monta kertaa käsitteenä romukoppaan: hyvin usein esim. koulumallin ryhmäläisistä juuri se normaali oppilas olikin se, joka tarvitsi juuri sillä hetkellä eniten tukea. Mitä pidemmälle projekti eteni, sen valmiimpi allekirjoittanut oli poistamaan - ainakin omasta käytöstään - sanan erityis-. Suvaitsevaisuusasiaa pohdin projektin aikana hyvin monta kertaa. On sanottu, että suurinta sivistystä on suvaitsevaisuus. Pieni lapsi on suvaitsevainen. Yritin kartoittaa, että missä vaiheessa suvaitsemattomuus opitaan ja miten ja kuka sen meille opettaa? Mitä nuorempien lasten inkluusiorakenteisesta ryhmästä oli projektin aikana kyse, sen itsestään selvempää oli toimia yhdessä erilaistenkin kanssa. Esim. siinä missä ekaluokkalaiset 7

7 istuivat heti luontaisesti erityisluokkalaisten kanssa samassa piirissä, viidesluokkalainen veti tuoliaan ensimmäisillä tapaamiskerroilla kauemmaksi. Aloitimmekin aina siitä, että katsoimme toisiamme silmiin Risto Järvenpään laulun sanoin Mitä mulle vastaat ystäväni, kun suo silmiin katsoisin. Lähtisitkö kanssain jonnekin?. Suvaitsevaiseksi kasvamisessa on hyvin merkittävää se, millaisessa koulukulttuurissa lapsi toimii. Koulun kaikkien aikuisten käyttäytymisen mallit, arvot ja asenteet ovat avainasemassa suvaitsevaisuuskasvatuksessa. Lisäksi koulun fyysiset järjestelyt luovat mahdollisuudet joko kaikille yhteisiin tai erotteleviin toimintatapoihin. Suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen kasvetaan joka koulun arkipäivä, ihan jokaisessa tilanteessa. Suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta. Se ei ole vain myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai toisen sietämistä. (Unesco 1995). Suvaitseva ihminen näkee erilaisuuden kuuluvan kaikkeen elämään rikkautena ja voimavarana. Erilaiset ihmiset - näköiset, kokoiset, taitoiset, ikäiset, uskoiset, väriset jne. - ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia. Suvaitseva ihminen suhtautuu erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi. Suvaitsevaisuus on sukua rohkeudelle. Pelkäänkö minulle outoa ja vierasta vain sen takia, ettei minulla ole ollut mahdollisuutta tutustua siihen? Mallinnanko tätä murtamatonta pelkoani tietämättäni myös seuraaville sukupolville? Suvaitsevaisuus on suurinta sivistystä - suvaitsemattomuus on tietämättömyyttä, pelkuruutta ja tyhmyyttä. 2.3 Musiikki yhteisenä kielenä Laulu on ihmisellä ikäskun toinen kieli, jolla alkaa sydämensä liikutuksia ilmoitella, koska tavallinen kieli ei löydä sanoja tarpeeseensa. (Lönnrot) Musiikilla oli tässä projektissa hyvin monenlaisia tehtäviä. Ensinnäkin musiikki toimintamuotona antoi mahdollisuuden rakentaa kulloisessakin paikassa tarkoituksenmukainen ryhmä tai mennä sellaisen olemassa olevan kohderyhmän luo, jolle ei musiikkitoimintaa ole perinteisesti järjestetty. Muovautuvan musiikkitoiminnan kautta tavoitimme sellaisiakin kohderyhmiä kohderyhmiä, joita ei ole helppo saada mukaan ja 8

8 innostaa. Musiikki on neutraali työväline melko vähän ennakkoluuloja herättävä. Se antaa keinot toimia ja kommunikoida kaikenlaisten ihmisten kanssa. On sanottu, että musiikki on sanaton kieli. Se mahdollistaa kontaktin sellaisenkin ihmisen kanssa, joka ei osaa tai pysty kommunikoimaan verbaalisesti. Se antaa ohjaajalle syyn olla toista varten, olla läsnä juuri tässä hetkessä. MUSIIKKI ON TOIMINUT TÄMÄN PROJEKTIN TOIMINNOISSA mm. Uusien ryhmien rakentamisen mahdollistajana Motivaation synnyttäjänä ja ylläpitäjänä Myönteisen ilmapiirin synnyttäjänä, jonka avulla osallistetaan ja aktivoidaan Yhteisen vuorovaikutuksen kielenä Toiminnan elementit (rytmi, melodia, harmonia, muoto) ja kokonaisvaltaiset työtavat (laulaminen, soittaminen, liikkuminen, rytmiikka, improvisaatio, kuunteleminen) tarjoavana Mielekkään etenemisen mahdollistajana sopivia haasteita jokaiselle Syynä sekä työkaluna päästä ja päästää ihmisiä lähelle - sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kun ensin on musioitu yhdessä, on myös helpompi keskustella ja toimia muutoin yhdessä. Sisältää itsessään mm. oppimiseen, tunteisiin, vuorovaikutukseen sekä voimaantumiseen vaikuttavia elementtejä Mahdollistanut ohjauksen ulottuen projektitoiminnan ulkopuolelle (musiikkiopinnot, harrastustoiminta, terapia yms.) 9

9 3 Musiikin Maailma projektin aikana syntyneet toimintamallit Musiikin Maailma projektin lähtökohtana oli koulumallin toiminnan kehittäminen. Toimintakenttä kuitenkin laajeni melko pian alun jälkeen koskettamaan koulujen ulkopuolisiakin toimintakenttiä. Tähän kysyttiin Raha-automaattiyhdistyksen lupa, joka myönnettiinkin. Halu laajentaa toimintaa ulottuen koulujen ulkopuolellekin syntyi siitä koetusta valtavan suuresta tarpeesta, joka nk. sosiaalisen musiikkikasvatuskentällä nähtiin olevan. Haluttiin tavoittaa myös niitä kohderyhmiä, joita mikään olemassa oleva musiikkitoiminta ei kyseisellä hetkellä tavoittanut. SYNTYNEET TOIMINTAMALLIT 1. MuMan koulumalli 2. MuMan ensi- ja turvakotimalli 3. MuMan avoimen toiminnan Musiikkipaja-malli 4. MuMan koulutukset Projektin alla toimivien ryhmien ohjaamisesta vastasivat musiikkipedagogit Hanna Untala, Anni Lipsanen, Annika Säätelä ja Marika Järvinen. Työssäoppimisjaksoaan kevätkaudella 2009 suoritti yhteisöpedagogiopiskelija Essi Pakarinen siirtyen sittemmin loppukauden tuntiohjaajaksi. 10

10 3.1 Musiikin Maailman koulumalli Koulumallin toiminnassa projekti kokonaisuudessaan lähti ja se pysyi tärkeänä toimintamuotona projektin loppuun saakka. Tämä aluksi Raholan-malliksi kutsuttu toiminta toteutti inkluusioajatusta puhtaimmillaan: jokaisessa koulun MuMa-pienryhmässä oli oppilaita niin erityis- kuin normaaliopetuksesta. Koulujen MuMa-ryhmät olivat 6-8 lapsen pienryhmiä, jotka kokoontuivat noin kymmenen kerran jakson ajan. Tuo toiminnan noin kymmenen kerran kaari koettiin merkittäväksi ja oleelliseksi seikaksi päästäksemme tavoitteeseen. Tuttuus syntyi kertojen myötä, jakson aikana päästiin pintaa syvemmälle keskustelemaan hyvinkin henkilökohtaisista mieltä askarruttavista asioista avoimesti. Koulun MuMa toteutettiin kunkin koulun musiikkiluokassa. Sinne oli helppo tulla, se oli lapsille entuudestaan tuttu paikka ja sen soittimistoa oli lupa käyttää. Tämä MuMa menee sinne, missä lapset ovat periaate koettiin oikein toimivaksi ratkaisuksi ja sitä noudatettiinkin koko projektin ajan myös muissa toimintamalleissa. Koulumallin toiminta eteni yleensä jo aivan projektin alussa Matti Jokisen luoman etenemisvaihemallin mukaisesti. KOULUMALLIN TOIMINNAN ETEMISVAIHEET 1. Yhteistyön aloittaminen erityisopettajien, opettajien ja mahdollisten avustajien kanssa 2. Toiminnan kartoittaminen ja kohdentaminen. 3. Toimintamallista sopiminen. (aikataulu, ryhmäkoko, toiminnan sisältö) 4. Toiminnan markkinointi ja ryhmien muodostaminen 5. Toiminnan käynnistäminen yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa 6. Toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen 7. Ryhmän kiinteyttäminen 8. Toiminnan seuranta. Palautteen pohjalta tapahtuva kehittämistyö. 11

11 Ryhmäläisten halukkuuden mukaan projektijakson päätyttyä pyrittiin löytämään jatkamisen mahdollisuus. Jatkomahdollisuuksia tarjosivatkin Ahjolan kansalaisopiston musiikinopetus, koulun kerhotunnit sekä MuMa-projektin alla toimivat jatkoryhmät. Koulumallin toimintaa järjestettiin Raholan, Annalan sekä Vatialan kouluilla. Nämä koulut valikoituivat mukaan projektioimintaan heidän koulujensa toteuttaman inkluusiokulttuurin ansiosta. MuMa-projekti oli tukemassa kunkin koulun omaa inkluusiopyrkimystä. Projektin äiti, Raholan koulun apulaisrehtori Irmeli Heiskanen kirjoittaa MuMa:n koulumallista, että Toiminta on lähtenyt koulussamme hyvin käyntiin. Vanehmmat ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta ja sitä on kyselty myös muille ikäryhmille. Toiminta on tavoitteellista ja sisältää eettisen sekä sosiaalisen näkökulman lasten kasvatukseen musiikkikasvatuksen lisäksi. Musiikin kokonaisvaltaiset toimintatavat toimivat mielekkäänä ja voimaannuttavana tekijänä eri kohderyhmien osallistujien elämässä. En ole törmännyt vastaavaan missään. Toiminnassa käytettiin kaikkia musiikillisia toimintatapoja (laulaminen, soittaminen, liikkuminen, kuunteleminen ja musiikillinen keksintä) aina kunkin ryhmän tason ja intressien mukaan. Jos joku ryhmä ei ollut kovin laulavainen, laulettiin vähemmän ja painotettiin jotakin muuta toimintatapaa. Jos jostain ryhmästä löyty soittavia taitureita, heidän kykynsä hyödynnettiin ryhmässä, jne. Myös erilaiset musiikkiluokkavarustukset toivat pakostikin vaihtelua toteutuksiin. Koulumallin ryhmätoiminta lähti aina toisiimme tutustumisesta. Lasten nimiä, luonteenpiirteitä ja kiinnostuksen kohteita tuotiin esiin erilaisten harjoitusten myötä useilla kerroilla. Musiikillisesti toimimme suurimmaksi osaksi rytmiikan alkeiden sekä helpohkojen soittotehtävien myötä. Musiikkiliikunnalliset harjoitukset toivat luontaisia kontakti- ja kommunikointihetkiä ryhmiin. Erilaiset improvisaatioon ja musiikillisten keksintään liittyvät harjoitukset toivat kuuluviin lasten omaa ääntä ja niistä pidettiinkin hyvin paljon. Musiikillisten harjoitusten lomassa keskusteltiin ei välttämättä siten, että nyt tässä kohtaa opettaja on suunnitellut kysyvänsä jotakin, vaan avoimet keskustelutuokiot lähtivät usein niistä tilanteista, joita joko MuMa-hetkessä oli tapahtunut tai jotka askarruttivat lasten mieltä muutoin. 12

12 Lasten ja ohjaajan välille syntyi yleensä hyvin avoin keskusteluyhteys ja tuntuikin siltä, että lapsista oli hyvin tärkää saada ja ehtiä kertoa heille tärkeitä asioita MuMan aikuiselle. Asiat saattoivat liittyvä yhtä hyvin perheeseen, harrastuksiin, koulunkäyntiin tai kaveruussuhteisiin. Myös yksinäisyys, kiusaaminen, huonommuuden tunteet ja esim. perheen sisäiset kriisit tulivat hyvin selkeästi esiin. Joissakin ryhmissä painotettiin tunteiden nimeämistä ja tunnistamista (miltä sinusta/jostakusta toisesta tuntuu?), toisissa taas painottui esim. ongelmanratkaisutaidot (mitä voisit tehdä?). MuMassa tehtiin siis paljon muutakin kuin laulettiin ja soitettiin. Laulu ja soitto loivat kuitenkin sen ensiarvoisen tärkeän vuorovaikutussillan lasten ja ohjaajan välille Räätälöity MuMa Toimintavuoden 2009 aikana kokeiltiin Raholan koululla myös erityisiä räätälöityjä MuMaryhmiä, joissa nämä nimenomaiset toimintaryhmät ja -sisällöt muokattiin vastaamaan koulun opettajien taholta esitettyihin tarpeisiin. Tällaisia tarpeita oli esim. ystävyyssuhteiden luominen, itsetunnon ja minäkäsityksen vahvistaminen, itseilmaisun tukeminen ja tyttöjen kasvuun liittyvät tekijät. Tätä toimintaa kutsuttiin Uusi MuMa toiminnaksi ja ne toteutuivat tyttöryhminä. Näitä räätälöityjä MuMa-ryhmiä suunniteltiin ja osin toteutettiinkin moniammatillisessa tiimissä, joka koostui projektityöntekijän ja koulun edustuksen lisäksi nuorisotyöntekijästä sekä yhteisöpedagogiharjoittelijasta. Uusi MuMa ryhmä teki myös yhteisen retken koulun ulkopuolelle, Ahjolan Tyttöjen Tuvalle. Uusi MuMa ryhmässä toiminta painottui enemmänkin musiikillisen toiminnan ulkopuolelle musiikin toimiessa lähinnä tyttöjä yhdistävänä tekijänä. Myös ensimmäisen räätälöidyn MuMa-ryhmäläisten ikä (12-16 v.) toi uusia mahdollisuuksia syventää ja laajentaa keskusteluosuutta. Teemoiksi nousivat minä/me, erilaisuus/samanlaisuus, ystävät, kiinnostuksen kohteet, mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteiden kuunteleminen sekä tulevaisuuden haaveet. Uusi-MuMa ryhmästä saadut upeat kokemukset herättivät uudenlaisia ajatuksia musiikkikasvatuksen keinojen hyödyntämisestä tällaisten räätälöityjen tarpeiden mukaan. Esim. mahdollinen yhteistyö koulukiusaamishankkeen (KIVA-koulu) kanssa syttyi ajatuksen tasolla. 13

13 3.1.2 Arviointia Musiikin Maailman koulumallista Koulun näkökulma Katja Lehtoniemi Vatialan koulun erityisopettaja kirjoittaa laajasti Musiikin Maailman projektitoiminnan merkityksestä. Hyvin sujuneen koulun ja projektitoiminnan yhteistyön lähtökohtana on se, että tällaisen toiminnan koetaan tukevan ja vahvistavan koulun toimintaperiaatteita. Vatialan koulun kanssa tuo yhteistyö sujuikin mallikkaasti ja suuri ansio kuuluu yhteyshenkilöksi lupautuneelle erityisopettajalle. Lehtoniemi listaa MuMatoiminnasta: Kerhoissa on mahdollisuuksia monenlaiseen oppimiseen sekä taitojen kehittymiseen että sosiaaliseen ja eettiseen kasvuun Kerhot tarjoavat tilaisuuksia oppia toisten oppilaiden mallista ja innostua yrittämään oma parhaansa monenlaisissa taidoissa (soittaminen, kommunikointi, itsehillintä, keskittyminen jne ) Musiikki on yhteinen kieli myös puhumattomien ja puhuvien oppilaiden välillä Musiikki yhdistää, tuottaa iloa ja auttaa tunteiden ilmaisussa Erilaisuuden käsitteen laajentuminen ajattelun tasolla Erojen etsimisestä samanlaisuuden löytämiseen, ihmisillä on samanlaisia perustarpeita ja toiveita vammoista huolimatta Erilaisuuden jokapäiväistyminen, erilaisuus-tavallisuus jatkumona, kukaan ei ole ihan tavallinen ja toisaalta kukaan ei ole ihan erilainen. Paljon on samaa ja yhteistä. Iltapäivätoiminnassa (erityiset) oleville lapsille koulussa järjestettävät kerhot voi olla ainoa mahdollisuus harrastaa mitään, kun päivät on jo pitkiä. Itsetunnon vahvistuminen kaikilla oppilaille Kerho tasa-arvoistaa oppilaita, koska on ilmainen, tapahtuu koululle ja tarjoaa täten kaikille mahdollisuuden osallistua Henkilökunnalle on ollut hyvä tilaisuus oppia sekä musiikin menetelmiä, uusia lauluja yms Osalle oppilaista voi olla ainut integraatiohetki Koulullamme on myös maahanmuuttaja- oppilaita, jotka voivat saada kerhossa pienemmässä tarvitsemaansa aikuisen aikaa ja ohjausta enemmän. Mamu-oppilaille voi olla hyviä suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen tutustumisenhetkiä Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat ovat iloinneet kerhosta, rohkaistuneet kontakteissa toisiin oppilaisiin ja harjaantuneet erilaisiin taitoihin (Omien Hojks:iensa mukaisiin taitoihin) 14

14 Vatialan koulun toinen erityisopettaja Hannele Antikainen kirjoittaa koulumallin toiminnasta seuraavaa: Vatialan koululla toimiva MuMa-ryhmä on on osoittautunut hyvin tärkeäksi toimintamuodoksi. Erityisoppilaat sekä heidän vanhempansa ovat antaneet positiivista palautetta ryhmän toiminnasta. Musiikilla on erittäin suuri merkitys erityisoppilaiden kehittymiselle ja oppimiselle. MuMa-kerhossa he saavat asiantuntevaa ohjausta, ja kaiken lisäksi he saavat tukea yleisopetusoppilailta. Inklusiivisin periaattein toimiva ryhmä suo erityisoppilaille mahdollisuuden aivan erilaiseen oppimiseen ja tasavertaisena olemiseen, lisäksi se on tie erilaisuuden hyväksymiseen. Toivon sekä omasta että erityisesti oppilaiden puolesta, että MuMa-ryhmä voi toimia jatkossakin, sillä on aivan erityinen sija pyrkiessämme kohti inkluusiota. Osallistuneiden lasten ääntä Myös koulumallin ryhmiin osallistuneilta lapsilta pyydettiin palautetta. Osin tämä palautteen kerääminen tapahtui tuokioiden aikana tapahtuneiden keskusteluiden myötä, mutta myös haastateltua yksilöhaastattelua käytettiin varsinkin ensimmäisissä koulumallin ryhmissä. Lapsilta arvioinnin kerääminen ei ole yksiselitteisen helppoa ja haasteita toi luonnollisesti mukanaan myös osallistujien laaja kirjo: kaikilla ei ollut mahdollisuutta puhua. Täten paras keino tuntuikin olevan havainnoida osallistuneiden lasten toimintaa ja kommentointia pitkin projektitoiminnan kaarta. Ryhmään kuuluminen: Yhteisöllisyys: Inkluusio: Suvaitsevaisuus ja ystävyyssuhteet: Mä kuulun tähän ryhmään. Mulla on hyvä olla tässä ryhmässä. Olen ylpeä meidän koulusta kun meillä on tällaista. Me tehdään täällä tätä ihan työksemme. En oo silleen aikaisemmin aatellut, mutta kyllä sellaisen erilaisenkin kanssa voi olla kaveri. Empatia: Mielekäs yhteinen tekeminen: Tulee niin hyvä mieli itselle kun näkee että joku toinenkin iloitsee jostain tekemisestä. Soittaminen on ollut hauskinta, ne kanteleet. Yleisin lapsilta saatu palaute oli, että tosi kivaa oli, koska nähdään taas!? 15

15 Ohjaajan kokemaa koulumallin toiminnasta Toiminta tuntui mielekkäältä kautta projektin. Ryhmien muodostaminen sujui hyvin tarjonta ja kysyntä kohtasivat. Ryhmän toiminta koettiin mielekkääksi ja tunneilla käytiin säännölliseksi. Toiminta lasten omalla koululla, heti suoraan koulupäivän jälkeen tai iltapäiväkerhon välipalan jälkeen, oli hyvin mielekäs tapa toimia. Tästä tuli paljon hyvää palautetta myös vanhemmilta. Musiikki monimuotoisuudessaan toimintamuotona kiinnosti sekä osallistuvia lapsia, heidän vanhempiaan että koulun henkilöstöä. Osalla kouluista yhteistyö esim. opettajien tai avustajien kanssa kävi mutkattomasti, joillakin kouluilla MuMa-ryhmän ohjaaja lähinnä kävi yksin pitämässä tuokiot. Yhteistyötä kuitenkin tehtiin vähintään ennen ja jälkeen kunkin ryhmän toimintakaaren. Saavutettiinko sitten tavoitteet? Ryhmissä tapahtui paljon silminnähtävää eteenpäin menemistä. Tätä kehittymistä tapahtui henkilökohtaisella tasolla, yhteisötasolla sekä musiikkikasvatuksellisella tasolla. Ryhmäläiset opettivat toinen toisiaan sekä vaikuttivat yksilöinä ryhmän toimintaan, joten jokaisen ryhmän toimintakaari muodostui omannäköisekseen, meidän MuMaksi. MuMa saattoi vanhemman kertomana olla myös ainoa asia, josta lapsi haluaa koulun toimintaan liittyen keskustella kotona. Olen ohjaajana hyvin tyytyväinen koulumallin saavutuksiin. 3.2 Musiikin Maailman ensi- ja turvakotimalli Ensi- ja turvakotien liitto on vauvaperhetyön ja perheväkivallan asiantuntijataho. Heidän tarkoituksenaan on tukea lapsia ja perheitä jotka elävät vaikeissa, turvattomissa olosuhteissa sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen kehitykseen ja kasvuoloihin. Anni Lipsasen vetämät Musiikin Maailma projektin ryhmät toimivat Tampereen ensi- ja turvakodilla kolmena eri ryhmänä: 1) Pikku-Miinan päiväryhmän MuMa 2) ensikodin MuMa sekä 3) turvakodin MuMa. Edellisten lisäksi kokeiltiin avointa iltaryhmää, johon kaikki edellä mainituissa ryhmissä olleet lapset ja vanhemmat toivotettiin tervetulleiksi myös aktiivisen siteen päätyttyä. Tämä ryhmämuoto ei kuitenkaan saanut kovinkaan montaa perhettä liikkeelle, joten siitä luovuttiin lyhyen kokeilujakson päätyttyä. Ryhmissä käytettiin työtapoina laulua, loruttelua, soittoa, musiikkiliikuntaa, tanssia, vuorovaikutusleikkejä vanhempien ja lasten välillä, musiikin kuuntelua sekä 16

16 taideintegraatiota, lähinnä musiikin ja kuvan tekemiseen yhdistämistä. Jokainen lapsi ja vanhempi osallistui toimintaan omista lähtökodistaan ja joustavasti suunniteltu toiminta mahdollisti jokaiselle osallistujalle onnistumisen kokemuksia ja ryhmään kuulumisen tunnetta. 1) Päiväryhmä Pikku-Miina on tarkoitettu 0-2-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Päiväryhmään hakeutumisen syitä ovat esim. elämän akuutti kriisi, vanhemman mielenterveysongelmat, traumatisoituminen, masennus tai uupumus, yksinäisyys tai sosiaalisen verkon puute. Päiväryhmän toiminnan tavoitteena on äidin ja vauvan vuorovaikutuksen tukeminen ja kehittäminen, rakenteen luominen arkeen, arjen asioiden opettelu. Kukin ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa klo n. viiden kuukauden ajan. Lipsanen listaa päiväryhmään osallistuneiden äitien vaikeuksia suhteessa lapseen seuraavasti: Äidin masennus, mielenterveyshäiriöt, traumatisoituminen: Äiti ei pysty vastaamaan lapsen viesteihin, kosketus, hymyily, juttelu ja hellittely vähenee Vaikeus sitoutua lapsen hoitamiseen, äidin vaikea strukturoida arkea ja hoitotilanteita Vauva koetaan kielteisesti, vaativana, ei-toivottuna Raskaus, synnytys ja pienen lapsen hoitaminen aktivoi aikaisemmat traumaattiset kokemukset - Kokemukset voivat siirtyä hoitotilanteissa tässä ja nyt tapahtuvaksi ja traumatisoida lapsen Vauva oirehtii silloin esim. seuraavin piirtein: aktiivisuus alenee, itkuisuus, vauva masentuu, välttelee katsekontaktia, kehitys hidastuu, mielenkiinnon puute äitiä kohtaan, hymyilemisen ja ääntelyn lopettaminen, leikin puuttuminen, jatkossa käytösongelmia ja impulssikontrollin puute, ruumiillisten defenssien käyttö, esim. katseen ja pään poiskääntäminen, katsekontaktista luopumista, ruumiin jäykistämistä, pään hakkaamista jne. Lipsanen pohtii, soveltuuko musiikki osaksi tämän tyyppisen ryhmän toimintaa auttamaan varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa: 17

17 Mielestäni erinomaisesti. Äiti-lapsi ryhmässä musiikki on kaikkien tavoitettavissa oleva toimintamuoto. Musiikki tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja on luonteva väline harjoitella ryhmässä vuorovaikutuksessa olemista lapsen kanssa. Äitien antama palaute on omiaan antamaan vastauksen kysymykseen musiikkitoiminnan soveltuvuudesta varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Äitien palautteissa tuli esille, että toiminta koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi äidille ja lapselle. Toiminnan aikana näin, miten äidit nauttivat nähdessään lapsen ilon sekä tämän ilon tarttuvan äitiin ja vaikuttavan näin ollen positiivisesti vuorovaikutukseen äidin ja lapsen välillä. 2) Ensikodin äidit ovat tulleet taloon yleensä sosiaalitoimen lähetteellä monenlaista problematiikkaa taustallaan. Ensikoti voikin olla viimeinen keino välttää lapsen huostaanotto. Ensikodin MuMa-ryhmä tuli ensikodin asukkaille pakolliseksi päivätoiminnaksi kevään 2009 aikana. Tämä koettakoon erityisen arvokkaana osoituksena siitä, miten tervetullutta toiminta ensikotiin oli. Lipsanen kuvaa ensikodin haastavaa toimintakenttää yhdellä esimerkkitapauksella: Ensimmäisellä kerralla omat ohjaajat eivät olleet töissä ja äidit yksinkertaisesti kieltäytyivät lähtemästä muskariin mukaan. Tästä keskusteltiin ohjaajien sekä äitien kanssa ja seuraavalla kerralla he tulivat paikalle. Vastentahtoisesti mutta tulivat kuitenkin. Minä olin iloinen, reipas ja asiallinen. Yksi äiti lähti ovet paukkuen pois ja minä huusin perään iloisesti, että kiva kun tulit tänään, nähdään jälleen ensi viikolla. Äidit ryhmässä olivat itsekin ihan lapsia, tuuliajolla ja peloissaan. Kenenkään vauva ei ollut toiminnan alkaessa vielä syntynyt, joten toiminta oli aika erilaista kuin aikaisemmilla kerroilla. Toiminta lähti kuitenkin takkuamisesta huolimatta käyntiin ja saimme aikaan luottamusta, vuorovaikutusta ja aitoja läsnäolon hetkiä. Käytin työmuotoina mm. ihan teoreettisesti sikiön kuulon kehittymisen kertomisesta. Kuuntelimme amerikkalaista kohtulevyä, jossa kuullaan kuinka musiikki, äänet, laulua tms. Kuuluu äidin kohtuun odotusaikana. Tällä levyn kuuntelulla oli hyvin suuri vaikutus äitien käyttäytymiseen jatkossa. He alkoivat vaikuttuneena kuulemastaan ja minun kertomasta toivoa lauluja, yksi äiti jopa halusi laulaa meille muille vauvalleen itse tekemänsä kehtolaulun. Näille äideille ja isille pitää antaa todella tarkat ohjeet lapsen kanssa toimimiseen. Näytin usein malliakin nallella tai vauvanukella. Kerroin koko tuokion ajan vanhemmille miksi teemme jotakin tyyliin: vauva kokee liikkumisen vanhemman liikkeen kautta, siksi on hyvä liikkua monella eri 18

18 tavalla vauvan kanssa sylikkäin. Annoin ohjeille ja tietoiskuilla vanhemmille infoa vauvan kehityksestä ja musiikin vaikutuksista. Vanhemmat ottivat kaiken tiedon todella mielenkiinnolla vastaan. He saattoivat olla todella avuttomia lastensuhteen. Eivät osanneet fyysisesti käsitellä vauvaa, jutella tälle, hoivata lasta. Pyrin myös antamaan vanhemmille välittömän palautteen toiminnasta ja kuvastamaan kuinka lapsi tästä toiminnasta hyötyy. 3) Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n tavoitteet on asetettu näin: Turvakodissa lapselle ja vanhemmalle tarjotaan turvalliset olosuhteet joissa ei tarvitse pelätä. Turvakodissa voi kriisin aikana asua väliaikaisesti tai kauemmin. Tavallisesti muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Turvakodissa pyritään lapsiperheen arjen ja voimavarojen suunnitelmalliseen tukemiseen sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukemiseen. Turvakodin kaikessa työskentelyssä kiinnitetään huomiota erityisesti lapsen asemaan. (www.ensijaturvary-tre.net/turvakoti.html.) Musiikkitoiminnalla tuettiin näitä yleisen toiminnan tavoitteita todella hyvin. Ensi- ja turvakotitoimintaa kehittänyt Lipsanen kertoo turvakotitoiminnasta seuraavaa: Lapsista huomaa heidän vaikean perhetilanteensa ja siitä heijastuvan pahanolon mm. levottomuutena, vanhempaan takertumisena tai turvattomana kiintymyksenä Musiikkitoiminnan kautta vilkas lapsi saa keinon rauhoittua tai purkaa energiaa musiikkiliikunnan aikana tai vaikkapa soittamalla, takertuva lapsi saattaa ohjatun toiminnan kautta irrottautua hetkeksi vanhemmasta tai sitten saa luvan olla sylissä, tanssia, soittaa, laulaa ja liikkua sylikkäin vanhemman kanssa. Alle kouluikäiset lapset iloitsivat, riehaantuivat, rauhoittuivat, toimivat ryhmässä, kokivat onnistumisenkokemuksia, saivat toimia vanhemman kanssa yhdessä ja pääsivät irtautumaan perheen kriisiytyneestä tilanteesta musiikin maailmassa. Pienet lapset osallistuivat toimintaan vanhempien kanssa yhdessä. Vanhemmat eivät turvakotiin tullessaan jaksa itse aktiivisesti osallistua toimintaan koska elämä on kaikin puolin kriisiytynyttä ja se vie vanhemmalta voimavarat. Vanhempien tilaa kuvaa mielestäni parhaiten sana lamaannus. Vanhempien kuitenkin tullessa mukaan muskaritoimintaa, he näkivät kuinka lapset nauttivat, iloitsivat ja jaksoivat aktiivisesti toimia 45 minuutin ajan. Mielestäni tämä auttaa vanhempia jaksamaan eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa. He saavat lasten ilon näkemisen kautta voimaa ja uskoa siitä, että voi selvitä eteenpäin Arviointia ensi- ja turvakotitoiminnasta Henkilöstön ja ryhmiin osallistuneiden palautetta 19

19 Päiväryhmän henkilöstön laatiman palautteen mukaan musiikkituokiot on koettu olevan mielekkäitä ja hauskoja niin perheiden kuin työntekijöidenkin mielestä unohtamatta niiden tuottamaa terapeuttista hyötyä. Äidit ovat oppineet kuuntelemaan vauvaansa ja löytämään yhteisen ilon sekä tunteiden jakamisen taidon sen kautta. Työntekijät ovat saaneet uusia menetelmiä ja vinkkejä omaan työhönsä. Toiminnan koettaisiin olevan tärkeä tukimuoto jo ennen vauvan syntymää. Ensikodin ohjaajien palautteen mukaan muskari oli hyvin odotettu! Äidit tulivat sinne alun vaikeuksien jälkeen mielellään. Turvakodin ohjaajien palautteiden mukaan asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä toimintaan ja toimintaan osallistutaan mielellään. Koska projekti päättyi ja jatkorahoitusta ei saatu tällä erää toimintaan, on hyvin valitettavaa että toiminta päättyy ainakin hetkellisesti. Turvakodin henkilöstö oli myös hyvin harmissaan tästä. Ohjaajan palautetta Ensikodin äitien ongelmat olivat hyvin massiivisia ja heidän vauvojen kanssa vuorovaikutuksessa olemisensa todella alkeellista, oli ilo seurata omassa ryhmässä heidän kehittymistään vauvan kanssa olemisen taidoissa. Musiikkitoiminta tuki heidän kehitystään ja vuorovaikutustaitojen kasvua. Koen, että musiikki on eriomainen keino auttaa ensikodin asukkaita kohti hyvää vuorovaikutusta vanhemman ja vauvan välillä. Turvakodissa ei ole iltaisin lapsille juuri mitään ohjattua toimintaa, joten MuMa-projektin kaltainen toiminta oli erittäin tervetullutta. Näen toiminnan jatkumisen hyvin mielekkäänä ja sille on mielestäni selvä tarve ja tilaus. Haasteellista on myös se, että ihmiset turvakodissa ollessaan ovat niin vaikeassa elämäntilanteessa, että se heijastuu kaikkeen toimintaan ja olemiseen. Ohjaajana tarvitsee pitää tiukasti kiinni omista rajoistaan, että itse jaksaa. Minulle on ollut kullanarvoista saada keskustella turvakodin ohjaajien kanssa. Yksin kaikkia tapahtumia ei jaksaisi kantaa. 3.3 Musiikin Maailman avoin toimintamalli - Musiikkipajat Päiväkodit 20

20 Kevät- sekä syyskaudella 2009 järjestettiin useita kymmeniä avoimen toimintamallin Musiikkipajoja Tampereen alueen päiväkodeissa. Musiikkipajatoimintaa tarjottiin päiväkodeille, joissa oli integroituja ryhmiä sekä erityislasten omia ryhmiä. Toiminnasta kiinnostuneita päiväkoteja oli puolenkymmentä ja pajoja järjestettiin osoitetun kiinnostuksen mukaan viidessä eri päiväkodissa. Toteutuneista Musiikkipajaryhmistä osa oli integroituja ryhmiä, osa ilman erityistarpeita ja osa ryhmistä oli painottunut tiettyyn erityistuen tarpeeseen, esim. kielenkehityksen tukemiseen, oppimisvaikeuksiin tai sosiaalis-emotionaalisiin kehityshäiriöihin. Myös maahanmuuttajalasten kohderyhmä oli korostuneesti esillä joillakin päiväkodeilla. Tarkoituksena oli antaa lapsille elämys osallistavasta musisoinnista ja sen kautta kokemus osaamisesta ja oppimisesta. Samalla halusimme ohjata päiväkodin opettajia, lastenohjaajia sekä hoitajia antamalla uusia ideoita ja toimintatapoja musiikkitoimintaan ja päiväkodin musiikkihetkiin. Tämä kävi ohjaustyö kävi luontaisesti siten, että halukkaat henkilöstön jäsenet osallistuivat järjestettyihin Musiikkipajatuokioihin. Tämä avasi hyvän keskusteluyhteyden sekä mallinsi konkreettisesti MuMassa käytettävää lapsilähtöistä toimintatapaa. Päiväkotien Musiikkipajat oli suunniteltu niin, että musiikkitoiminta vastasi jokaisen ryhmän kehitys- ja ikätavoitteita mahdollisimman hyvin. Kohderyhmänä olleet lapset olivat suuressa osassa sellaisia, jotka jäävät harrastustoiminnassa esim. muskarien ulkopuolelle, mutta ovat juuri sellaisia, jotka tämän kaltaisesta kulttuuritoiminnasta hyötyisivät erittäin paljon. Päiväkodin henkilöstölle annettiin Musiikkipajatapaamisten jälkeen kopiot tuokioissa tehdyistä harjoitteista sekä keskusteltiin jatkotoimintavinkeistä, jotka sopisivat juuri heidän ryhmälleen. Arviointia avoimen toimintamallin päiväkodeilla järjestetyistä Musiikkipajoista Henkilöstö: Mielestämme tämänkaltaiset vierailut päiväkodeissa ovat todella tervetulleita. Pienellä porukalla kaikki lapset saavat osallistua ja olla mukana aktiivisesti (yleensä joku käy vain esiintymässä). Lapset saavat myös onnistumisen kokemuksia, mikä varsinkin erityislapsille on tärkeää (tietysti myös muille). Toivomme, että jatkossakin saamme kokea tämänkaltaisia vierailuja. 21

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely Ryhmän ehdot: : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmässä lapsenne on mukana) : Ehdot: Vastausvaihtoehdot: (Kysymys: Missä aamu-

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Pispalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee Pispalan harjulla vanhassa puutalossa. Talo pihapiireineen tarjoaa kauniin ja kodinomaisen toimintaympäristön lapsille. Päiväkodissamme

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos YHTENÄISKOULUSEMINAARI 2005 Kaikki oppivat yhtenäiskoulussa! 1.10.2005 Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot