Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa 2007-2010"

Transkriptio

1 Musiikin Maailma-projekti - kohtaamisia musiikin maailmassa LOPPURAPORTTI Hanna Untala Ahjolan Kannatusyhdistys ry

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Musiikin Maailma projektin ytimessä 2.1 Projektin lähtökohtia 2.2 Inkluusio ja suvaitsevaisuus 2.3 Musiikki yhteisenä kielenä 3 Musiikin Maailma projektin aikana syntyneet toimintamallit 3.1 Musiikin maailman koulumalli Räätälöity MuMa Arviointia Musiikin Maailman koulumallista 3.2 Musiikin Maailman ensi- ja turvakotimalli Arviointia ensi- ja turvakotitoiminnasta 3.3 Musiikin Maailma Avoin toimintamalli - Musiikkipajat Päiväkotitoiminta Yhteistyö Taidekaaren ja Kulttuurirappuset hankkeiden kanssa Kesäleiritoiminta Yhteistyö muiden RAY-rahoitteisten hankkeiden kanssa Tapahtumat 3.4 Musiikin Maaliman kouluttavat toiminnot 4 Musiikin Maailma projektin vaikutuksellisuus 6.1 MuMa-toiminnan välittömät vaikutukset 6.2 MuMa-toiminnan välilliset vaikutukset 5 Pohdintaa ja yhteenvetoa 3

3 1 Johdanto Eräässä laulussa lauletaan ponnekkaan iloisesti musiikki yhteistä on! Tämä väittämä on tullut todistetuksi hyvin moneen kertaan työskennellessämme Musiikin Maailma projektissa tamperelaisten, kangasalalaisten ja lempääläläisten lasten ja nuorten parissa vuosina Heitä on ollut erilaisissa projektiryhmissä satojen ja yli tuhansien osallistujien äärimmäisen monenkirjava joukko. Siltikin kaikkia on yhdistänyt mielenkiinto musiikin loputtoman laajaan, käyttäjäkunnan tarpeisiin muokattavissa olevaa, maailmaa kohtaan. Hänkin, joka tuokioon astuessaan on vannonut ohjaajalle ensimmäisenä, että minä en muuten sitten osallistu, on loppujen lopuksi osallistunut hyvillä mielin. Musiikin Maailma projektissa on yhdistelty soveltavaa musiikkipedagogiikkaa, varhaisiän musiikkikasvatusta, erityispedagogiikkaa sekä musiikkiterapeuttista osaamista. Toiminnan lähtökohtana on ollut organisaatiorajojen ylittävä moniammatillista toiminta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet Raholan, Annalan ja Vatialan koulut, Tampereen ensi- ja turvakoti sekä lukuisat muut lyhyempiaikaiset yhteistyön tahot. Ahjolan Kannatusyhdistys ry vankkana taustayhteisönä on tarjonnut turvatun perustan uutta toimintamallia kehittävälle projektille. Musiikki on ollut erinomainen työväline tässä projektissa. Se on antanut osallistavan, positiivisen keinon lähestyä ja aloittaa vuorovaikutus. Se on tarjonnut toiminnan elementit ja sisällöt, sen oheen on ollut helppo muovata kulloiseenkin tilanteeseen tarvittavia uusiakin työtapoja. Musiikki kulkee paikasta toiseen mukana ammattitaitoisen, alalle koulutetun ohjaajan mielessä ja kehossa. Nyt on aika kurkistaa taaksepäin: missä kaikkialla MuMa kulki? Mitä MuMa sai aikaan ja millaisia jälkiä se jätti? 4

4 2 Musiikin Maailma projektin ytimessä 2.1 Projektin lähtökohtia Ennen kehittämisprojektikautta Ahjolan nuorisotyön puitteissa oltiin järjestetty bändisoittotoimintaa, joka oli laajentunut myös kurssi -ja leiritoiminnaksi. Kokemukset musiikin hyödyntämisestä nuorten ja lasten kasvatus- ja sosiaalistamistyössä olivat hyviä. Ahjolan johtavan nuorisotyöntekijän Kimmo Uotilan sanojen mukaan idea MuMahankkeelle syntyi vuonna Tällöin yhteistyössä Raholan koulun ja Ahjolan nuorisotyön välillä toimi lasten musiikkikerho, joka sai avustusta Länsi-Suomen läänistä. Inkluusioajatus nousi esiin. Koettiin, että varsinkaan sellaista ohjattua musiikkitoimintaa, jossa päämääränä on luoda soittoryhmiä, joissa lasten kehitysaste on erilainen, ei ole. Tällä tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa on mukana esim. sekä erityisluokan että normaaliluokan oppilaita. Usein kuultu viesti vammaisjärjestöistä (mm. Invalidiliitolta) oli se, että toimintaa lapsille ja nuorille järjestävät vain vammaisjärjestöt. Tällöin harrastustoiminta on aina erityisharrastustoimintaa ja kohtaaminen ns. normaalien lasten kanssa jää vähäiseksi. Segregaatio voi olla niin vahva, ettei yhteisille kohtaamisille ole luotu mahdollisuuksia lainkaan ja näin ko. ryhmät jäävät toisilleen pakostikin vieraiksi. Se, että joku ryhmä edustaa sellaista outoa, jota ei tunne, synnyttää ennakkoluuloja, leimaamista ja syrjäytymistä. Näin tilanne saattaa olla molemmin puolin ns. erityisten ja ns. normaaleiden kesken. Musiikin Maailma -projektin keskeinen ajatus oli siis tämän erilaisuutta kohtaavan musiikkiryhmätoiminnan kehittäminen ja sen laajentaminen samalla vahvistaen lapsien ja nuorien kasvua suvaitseviksi ja laajakatseisiksi ihmisiksi. Musiikkikerhotoiminta toiminta osoittautui hyväksi malliksi pyrkiä kohti erilaisuuden hyväksymistä toimimalla ns. integraatiomallin mukaisesti. Koettiin myös, ettei sen tyyppistä ohjattua musiikkitoimintaa Tampereella juuri ollut tarjolla. Kerhotoiminta sopi hyvin juuri Raholan koululle, jonka opetuksessa noudetaan integraation periaatteetta. Raholan koulun kirjattuna tavoitteena on olla kaikille yhteinen koulu ajatus, jonka toteutukseen koko koulun henkilökunta on sitoutettu. Raholan koulun tehtävänä on tarjota jokaiselle oppilaalle mahdollisuus kasvaa ympäristön ohjauksessa sellaiseksi kuin on, ja samalla tulla hyväksytyksi erilaisine ominaisuuksineen. Tämän toteutukseen tarvitaan kaikkien 5

5 toimintaympäristön aikuisten ymmärrys siitä, minkälainen vastuu heillä on suvaitsevaisuuden välittämisestä sekä oppilaille että heidän vanhemmilleen. Integraatio-ajattelu oli lähtökohtana myös esi-muman (v. 2006) kerhotoiminnassa, kun muodostettiin ensimmäisiä musiikkiryhmiä. Näissä integraation konkreettinen toteutuminen otettiin tavoitteeksi. MuMa-hankeidea lanseerattiin ns. Raholan-mallin kehittämis ja levittämistyöksi, jossa tavoitteena oli mallin vieminen ja juurruttaminen muihin kouluihin Tampereella. Lähtökohtana hankkeelle oli inklusiivisen kasvatuksen toteutuminen, jossa pyritään luomaan kaikille lapsille, heidän kehitysasteestaan huolimatta, sopiva toimintaympäristö. Lisäksi Musiikin Maailma projekti oli alusta saakka myötäilemässä niitä setlementtiarvoja (mm. rakentaa siltaa ihmisiltä ihmisille ), joille Ahjolan Setlementin toiminta perustuu. Keväällä 2007 alkaneen Raha-automaattiyhdistyksen 3-vuotisen kehittämisprojektin Musiikin Maailma -projektin tavoitteena oli järjestää kaikille yhteisiä kohtaamisia erilaisille lapsille ja nuorille ja lisätä heidän suvaitsevaisuuttaan ja avarakatseisuuttaan. Samalla voidaan asettaa kyseenalaiseksi ne aikuis- ja organisaatiotason näkyvät ja näkymättömät rajat, joita yhteiskunnassamme esiintyy. Musiikin Maailma projekti oli hyvin aikansa tasolla. Musiikkikasvatuksen ja terapian keskusteluissa nousivat esiin uudet käsitteet erityismusiikkikasvatus, musiikin erityiskasvatus yms. Erilaisia kokeiluryhmiä nousi esiin, musiikkikasvatuskentän käymä keskustelu laajeni ja laaja-alaisen musiikkikasvatuksen osaamisen arvostus nousi. Samaan aikaan kulttuurin keinojen hyödyntäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääjänä näkyi mm. Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-hankkeessa. Suomen musiikkineuvosto teki Monimuotoinen musiikki -selvitystyötä. Tampereella toimiva Taidekaari- ja Lempäälän Kulttuurirappuset hankkeiden tavoitteisto on samansuuntainen. Musiikin Maailma projekti poikkesi edellisistä siinä, että se oli ainoa setlementtikentän toimija, työtapa oli musiikki ja musiikkikasvatuksen keinojen sovellukset sekä tavoitteena inkluusion toteuttaminen. Myös Raha-automaattiyhdistyksen 3-vuotinen kehittämishankeraha soi projektille työrauhan keskittyä olennaiseen. 6

6 2.2 Inkluusio ja suvaitsevaisuus Mitä mulle vastaat ystäväni, jos sua suoraan silmiin katsoisin? Suomi on sitoutunut toteuttamaan osallistavaa, inkluusiomalliin perustuvaa kasvatusta kansainvälisissä koulutusta koskevissa sopimuksissa (mm. Pekkala, Kasvatus 4/2006). Osallistavan kasvatuksen toteuttaminen on ollut kuitenkin melko vähäistä. Inkluusion toteutumisen esteenä on sekä näkyviä että näkymättömiä, tiedostettuja että tiedostamattomia rajoja. On turha toitottaa, että lasten on hankala hyväksyä erilaisuutta ja olla suvaitsevia, jos heille ei edes tarjota mielekkäitä mahdollisuuksia tutustua monenlaisuuteen turvallisissa puitteissa. On sanottu, että sellaiset lapset, jotka oppivat yhdessä, oppivat myös elämään yhdessä. Inkluusio on tietoista pyrkimystä, suunnittelua ja päätöksentekoa kohti kaikenlaisten ihmisten tasa-arvoa. Se on erilaisten ihmisten välistä kohtaamista, yhdessä elämistä, kaikkien huomioon ottamista ei siis mitään kovinkaan erityistä. Sen toteutumiseksi tarvitaan kuitenkin vallitsevien raja-aitojen kyseenalaistamista. Inkluusioajatuksen taustalla vaikuttavan ihmiskäsityksen puki Juice Leskinen aikoinaan sanoiksi. Kaikkiahan me olemme erikoistapauksia. Sen ymmärtämisestä MuMa-projekti lähti ja tätä sanomaa se totettuti sekä mallinsi siellä, missä vieraili. Lähtökohtana oli myös se, että kenenkään erityisyyksiä tai normaalisuuksia ei selvitelty sen kummemmin ennen ryhmään tuloa. Ajatuksena oli se, että kukaan ei ollut liian erityinen tai liian normaali tms. mihinkään ryhmään. Kaikki otettiin aina mukaan. Aikuistason kysymyksiin milllaisia erityislapsia sai hyvällä omallatunnolla vastata, että ihan kaikenlaisia. Sitä paitsi normaalius joutui monta kertaa käsitteenä romukoppaan: hyvin usein esim. koulumallin ryhmäläisistä juuri se normaali oppilas olikin se, joka tarvitsi juuri sillä hetkellä eniten tukea. Mitä pidemmälle projekti eteni, sen valmiimpi allekirjoittanut oli poistamaan - ainakin omasta käytöstään - sanan erityis-. Suvaitsevaisuusasiaa pohdin projektin aikana hyvin monta kertaa. On sanottu, että suurinta sivistystä on suvaitsevaisuus. Pieni lapsi on suvaitsevainen. Yritin kartoittaa, että missä vaiheessa suvaitsemattomuus opitaan ja miten ja kuka sen meille opettaa? Mitä nuorempien lasten inkluusiorakenteisesta ryhmästä oli projektin aikana kyse, sen itsestään selvempää oli toimia yhdessä erilaistenkin kanssa. Esim. siinä missä ekaluokkalaiset 7

7 istuivat heti luontaisesti erityisluokkalaisten kanssa samassa piirissä, viidesluokkalainen veti tuoliaan ensimmäisillä tapaamiskerroilla kauemmaksi. Aloitimmekin aina siitä, että katsoimme toisiamme silmiin Risto Järvenpään laulun sanoin Mitä mulle vastaat ystäväni, kun suo silmiin katsoisin. Lähtisitkö kanssain jonnekin?. Suvaitsevaiseksi kasvamisessa on hyvin merkittävää se, millaisessa koulukulttuurissa lapsi toimii. Koulun kaikkien aikuisten käyttäytymisen mallit, arvot ja asenteet ovat avainasemassa suvaitsevaisuuskasvatuksessa. Lisäksi koulun fyysiset järjestelyt luovat mahdollisuudet joko kaikille yhteisiin tai erotteleviin toimintatapoihin. Suvaitsevaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen kasvetaan joka koulun arkipäivä, ihan jokaisessa tilanteessa. Suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta. Se ei ole vain myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai toisen sietämistä. (Unesco 1995). Suvaitseva ihminen näkee erilaisuuden kuuluvan kaikkeen elämään rikkautena ja voimavarana. Erilaiset ihmiset - näköiset, kokoiset, taitoiset, ikäiset, uskoiset, väriset jne. - ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia. Suvaitseva ihminen suhtautuu erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi. Suvaitsevaisuus on sukua rohkeudelle. Pelkäänkö minulle outoa ja vierasta vain sen takia, ettei minulla ole ollut mahdollisuutta tutustua siihen? Mallinnanko tätä murtamatonta pelkoani tietämättäni myös seuraaville sukupolville? Suvaitsevaisuus on suurinta sivistystä - suvaitsemattomuus on tietämättömyyttä, pelkuruutta ja tyhmyyttä. 2.3 Musiikki yhteisenä kielenä Laulu on ihmisellä ikäskun toinen kieli, jolla alkaa sydämensä liikutuksia ilmoitella, koska tavallinen kieli ei löydä sanoja tarpeeseensa. (Lönnrot) Musiikilla oli tässä projektissa hyvin monenlaisia tehtäviä. Ensinnäkin musiikki toimintamuotona antoi mahdollisuuden rakentaa kulloisessakin paikassa tarkoituksenmukainen ryhmä tai mennä sellaisen olemassa olevan kohderyhmän luo, jolle ei musiikkitoimintaa ole perinteisesti järjestetty. Muovautuvan musiikkitoiminnan kautta tavoitimme sellaisiakin kohderyhmiä kohderyhmiä, joita ei ole helppo saada mukaan ja 8

8 innostaa. Musiikki on neutraali työväline melko vähän ennakkoluuloja herättävä. Se antaa keinot toimia ja kommunikoida kaikenlaisten ihmisten kanssa. On sanottu, että musiikki on sanaton kieli. Se mahdollistaa kontaktin sellaisenkin ihmisen kanssa, joka ei osaa tai pysty kommunikoimaan verbaalisesti. Se antaa ohjaajalle syyn olla toista varten, olla läsnä juuri tässä hetkessä. MUSIIKKI ON TOIMINUT TÄMÄN PROJEKTIN TOIMINNOISSA mm. Uusien ryhmien rakentamisen mahdollistajana Motivaation synnyttäjänä ja ylläpitäjänä Myönteisen ilmapiirin synnyttäjänä, jonka avulla osallistetaan ja aktivoidaan Yhteisen vuorovaikutuksen kielenä Toiminnan elementit (rytmi, melodia, harmonia, muoto) ja kokonaisvaltaiset työtavat (laulaminen, soittaminen, liikkuminen, rytmiikka, improvisaatio, kuunteleminen) tarjoavana Mielekkään etenemisen mahdollistajana sopivia haasteita jokaiselle Syynä sekä työkaluna päästä ja päästää ihmisiä lähelle - sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kun ensin on musioitu yhdessä, on myös helpompi keskustella ja toimia muutoin yhdessä. Sisältää itsessään mm. oppimiseen, tunteisiin, vuorovaikutukseen sekä voimaantumiseen vaikuttavia elementtejä Mahdollistanut ohjauksen ulottuen projektitoiminnan ulkopuolelle (musiikkiopinnot, harrastustoiminta, terapia yms.) 9

9 3 Musiikin Maailma projektin aikana syntyneet toimintamallit Musiikin Maailma projektin lähtökohtana oli koulumallin toiminnan kehittäminen. Toimintakenttä kuitenkin laajeni melko pian alun jälkeen koskettamaan koulujen ulkopuolisiakin toimintakenttiä. Tähän kysyttiin Raha-automaattiyhdistyksen lupa, joka myönnettiinkin. Halu laajentaa toimintaa ulottuen koulujen ulkopuolellekin syntyi siitä koetusta valtavan suuresta tarpeesta, joka nk. sosiaalisen musiikkikasvatuskentällä nähtiin olevan. Haluttiin tavoittaa myös niitä kohderyhmiä, joita mikään olemassa oleva musiikkitoiminta ei kyseisellä hetkellä tavoittanut. SYNTYNEET TOIMINTAMALLIT 1. MuMan koulumalli 2. MuMan ensi- ja turvakotimalli 3. MuMan avoimen toiminnan Musiikkipaja-malli 4. MuMan koulutukset Projektin alla toimivien ryhmien ohjaamisesta vastasivat musiikkipedagogit Hanna Untala, Anni Lipsanen, Annika Säätelä ja Marika Järvinen. Työssäoppimisjaksoaan kevätkaudella 2009 suoritti yhteisöpedagogiopiskelija Essi Pakarinen siirtyen sittemmin loppukauden tuntiohjaajaksi. 10

10 3.1 Musiikin Maailman koulumalli Koulumallin toiminnassa projekti kokonaisuudessaan lähti ja se pysyi tärkeänä toimintamuotona projektin loppuun saakka. Tämä aluksi Raholan-malliksi kutsuttu toiminta toteutti inkluusioajatusta puhtaimmillaan: jokaisessa koulun MuMa-pienryhmässä oli oppilaita niin erityis- kuin normaaliopetuksesta. Koulujen MuMa-ryhmät olivat 6-8 lapsen pienryhmiä, jotka kokoontuivat noin kymmenen kerran jakson ajan. Tuo toiminnan noin kymmenen kerran kaari koettiin merkittäväksi ja oleelliseksi seikaksi päästäksemme tavoitteeseen. Tuttuus syntyi kertojen myötä, jakson aikana päästiin pintaa syvemmälle keskustelemaan hyvinkin henkilökohtaisista mieltä askarruttavista asioista avoimesti. Koulun MuMa toteutettiin kunkin koulun musiikkiluokassa. Sinne oli helppo tulla, se oli lapsille entuudestaan tuttu paikka ja sen soittimistoa oli lupa käyttää. Tämä MuMa menee sinne, missä lapset ovat periaate koettiin oikein toimivaksi ratkaisuksi ja sitä noudatettiinkin koko projektin ajan myös muissa toimintamalleissa. Koulumallin toiminta eteni yleensä jo aivan projektin alussa Matti Jokisen luoman etenemisvaihemallin mukaisesti. KOULUMALLIN TOIMINNAN ETEMISVAIHEET 1. Yhteistyön aloittaminen erityisopettajien, opettajien ja mahdollisten avustajien kanssa 2. Toiminnan kartoittaminen ja kohdentaminen. 3. Toimintamallista sopiminen. (aikataulu, ryhmäkoko, toiminnan sisältö) 4. Toiminnan markkinointi ja ryhmien muodostaminen 5. Toiminnan käynnistäminen yhteistyössä opettajien ja vanhempien kanssa 6. Toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen 7. Ryhmän kiinteyttäminen 8. Toiminnan seuranta. Palautteen pohjalta tapahtuva kehittämistyö. 11

11 Ryhmäläisten halukkuuden mukaan projektijakson päätyttyä pyrittiin löytämään jatkamisen mahdollisuus. Jatkomahdollisuuksia tarjosivatkin Ahjolan kansalaisopiston musiikinopetus, koulun kerhotunnit sekä MuMa-projektin alla toimivat jatkoryhmät. Koulumallin toimintaa järjestettiin Raholan, Annalan sekä Vatialan kouluilla. Nämä koulut valikoituivat mukaan projektioimintaan heidän koulujensa toteuttaman inkluusiokulttuurin ansiosta. MuMa-projekti oli tukemassa kunkin koulun omaa inkluusiopyrkimystä. Projektin äiti, Raholan koulun apulaisrehtori Irmeli Heiskanen kirjoittaa MuMa:n koulumallista, että Toiminta on lähtenyt koulussamme hyvin käyntiin. Vanehmmat ovat olleet kiinnostuneita toiminnasta ja sitä on kyselty myös muille ikäryhmille. Toiminta on tavoitteellista ja sisältää eettisen sekä sosiaalisen näkökulman lasten kasvatukseen musiikkikasvatuksen lisäksi. Musiikin kokonaisvaltaiset toimintatavat toimivat mielekkäänä ja voimaannuttavana tekijänä eri kohderyhmien osallistujien elämässä. En ole törmännyt vastaavaan missään. Toiminnassa käytettiin kaikkia musiikillisia toimintatapoja (laulaminen, soittaminen, liikkuminen, kuunteleminen ja musiikillinen keksintä) aina kunkin ryhmän tason ja intressien mukaan. Jos joku ryhmä ei ollut kovin laulavainen, laulettiin vähemmän ja painotettiin jotakin muuta toimintatapaa. Jos jostain ryhmästä löyty soittavia taitureita, heidän kykynsä hyödynnettiin ryhmässä, jne. Myös erilaiset musiikkiluokkavarustukset toivat pakostikin vaihtelua toteutuksiin. Koulumallin ryhmätoiminta lähti aina toisiimme tutustumisesta. Lasten nimiä, luonteenpiirteitä ja kiinnostuksen kohteita tuotiin esiin erilaisten harjoitusten myötä useilla kerroilla. Musiikillisesti toimimme suurimmaksi osaksi rytmiikan alkeiden sekä helpohkojen soittotehtävien myötä. Musiikkiliikunnalliset harjoitukset toivat luontaisia kontakti- ja kommunikointihetkiä ryhmiin. Erilaiset improvisaatioon ja musiikillisten keksintään liittyvät harjoitukset toivat kuuluviin lasten omaa ääntä ja niistä pidettiinkin hyvin paljon. Musiikillisten harjoitusten lomassa keskusteltiin ei välttämättä siten, että nyt tässä kohtaa opettaja on suunnitellut kysyvänsä jotakin, vaan avoimet keskustelutuokiot lähtivät usein niistä tilanteista, joita joko MuMa-hetkessä oli tapahtunut tai jotka askarruttivat lasten mieltä muutoin. 12

12 Lasten ja ohjaajan välille syntyi yleensä hyvin avoin keskusteluyhteys ja tuntuikin siltä, että lapsista oli hyvin tärkää saada ja ehtiä kertoa heille tärkeitä asioita MuMan aikuiselle. Asiat saattoivat liittyvä yhtä hyvin perheeseen, harrastuksiin, koulunkäyntiin tai kaveruussuhteisiin. Myös yksinäisyys, kiusaaminen, huonommuuden tunteet ja esim. perheen sisäiset kriisit tulivat hyvin selkeästi esiin. Joissakin ryhmissä painotettiin tunteiden nimeämistä ja tunnistamista (miltä sinusta/jostakusta toisesta tuntuu?), toisissa taas painottui esim. ongelmanratkaisutaidot (mitä voisit tehdä?). MuMassa tehtiin siis paljon muutakin kuin laulettiin ja soitettiin. Laulu ja soitto loivat kuitenkin sen ensiarvoisen tärkeän vuorovaikutussillan lasten ja ohjaajan välille Räätälöity MuMa Toimintavuoden 2009 aikana kokeiltiin Raholan koululla myös erityisiä räätälöityjä MuMaryhmiä, joissa nämä nimenomaiset toimintaryhmät ja -sisällöt muokattiin vastaamaan koulun opettajien taholta esitettyihin tarpeisiin. Tällaisia tarpeita oli esim. ystävyyssuhteiden luominen, itsetunnon ja minäkäsityksen vahvistaminen, itseilmaisun tukeminen ja tyttöjen kasvuun liittyvät tekijät. Tätä toimintaa kutsuttiin Uusi MuMa toiminnaksi ja ne toteutuivat tyttöryhminä. Näitä räätälöityjä MuMa-ryhmiä suunniteltiin ja osin toteutettiinkin moniammatillisessa tiimissä, joka koostui projektityöntekijän ja koulun edustuksen lisäksi nuorisotyöntekijästä sekä yhteisöpedagogiharjoittelijasta. Uusi MuMa ryhmä teki myös yhteisen retken koulun ulkopuolelle, Ahjolan Tyttöjen Tuvalle. Uusi MuMa ryhmässä toiminta painottui enemmänkin musiikillisen toiminnan ulkopuolelle musiikin toimiessa lähinnä tyttöjä yhdistävänä tekijänä. Myös ensimmäisen räätälöidyn MuMa-ryhmäläisten ikä (12-16 v.) toi uusia mahdollisuuksia syventää ja laajentaa keskusteluosuutta. Teemoiksi nousivat minä/me, erilaisuus/samanlaisuus, ystävät, kiinnostuksen kohteet, mielipiteen ilmaiseminen ja toisten mielipiteiden kuunteleminen sekä tulevaisuuden haaveet. Uusi-MuMa ryhmästä saadut upeat kokemukset herättivät uudenlaisia ajatuksia musiikkikasvatuksen keinojen hyödyntämisestä tällaisten räätälöityjen tarpeiden mukaan. Esim. mahdollinen yhteistyö koulukiusaamishankkeen (KIVA-koulu) kanssa syttyi ajatuksen tasolla. 13

13 3.1.2 Arviointia Musiikin Maailman koulumallista Koulun näkökulma Katja Lehtoniemi Vatialan koulun erityisopettaja kirjoittaa laajasti Musiikin Maailman projektitoiminnan merkityksestä. Hyvin sujuneen koulun ja projektitoiminnan yhteistyön lähtökohtana on se, että tällaisen toiminnan koetaan tukevan ja vahvistavan koulun toimintaperiaatteita. Vatialan koulun kanssa tuo yhteistyö sujuikin mallikkaasti ja suuri ansio kuuluu yhteyshenkilöksi lupautuneelle erityisopettajalle. Lehtoniemi listaa MuMatoiminnasta: Kerhoissa on mahdollisuuksia monenlaiseen oppimiseen sekä taitojen kehittymiseen että sosiaaliseen ja eettiseen kasvuun Kerhot tarjoavat tilaisuuksia oppia toisten oppilaiden mallista ja innostua yrittämään oma parhaansa monenlaisissa taidoissa (soittaminen, kommunikointi, itsehillintä, keskittyminen jne ) Musiikki on yhteinen kieli myös puhumattomien ja puhuvien oppilaiden välillä Musiikki yhdistää, tuottaa iloa ja auttaa tunteiden ilmaisussa Erilaisuuden käsitteen laajentuminen ajattelun tasolla Erojen etsimisestä samanlaisuuden löytämiseen, ihmisillä on samanlaisia perustarpeita ja toiveita vammoista huolimatta Erilaisuuden jokapäiväistyminen, erilaisuus-tavallisuus jatkumona, kukaan ei ole ihan tavallinen ja toisaalta kukaan ei ole ihan erilainen. Paljon on samaa ja yhteistä. Iltapäivätoiminnassa (erityiset) oleville lapsille koulussa järjestettävät kerhot voi olla ainoa mahdollisuus harrastaa mitään, kun päivät on jo pitkiä. Itsetunnon vahvistuminen kaikilla oppilaille Kerho tasa-arvoistaa oppilaita, koska on ilmainen, tapahtuu koululle ja tarjoaa täten kaikille mahdollisuuden osallistua Henkilökunnalle on ollut hyvä tilaisuus oppia sekä musiikin menetelmiä, uusia lauluja yms Osalle oppilaista voi olla ainut integraatiohetki Koulullamme on myös maahanmuuttaja- oppilaita, jotka voivat saada kerhossa pienemmässä tarvitsemaansa aikuisen aikaa ja ohjausta enemmän. Mamu-oppilaille voi olla hyviä suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen tutustumisenhetkiä Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat ovat iloinneet kerhosta, rohkaistuneet kontakteissa toisiin oppilaisiin ja harjaantuneet erilaisiin taitoihin (Omien Hojks:iensa mukaisiin taitoihin) 14

14 Vatialan koulun toinen erityisopettaja Hannele Antikainen kirjoittaa koulumallin toiminnasta seuraavaa: Vatialan koululla toimiva MuMa-ryhmä on on osoittautunut hyvin tärkeäksi toimintamuodoksi. Erityisoppilaat sekä heidän vanhempansa ovat antaneet positiivista palautetta ryhmän toiminnasta. Musiikilla on erittäin suuri merkitys erityisoppilaiden kehittymiselle ja oppimiselle. MuMa-kerhossa he saavat asiantuntevaa ohjausta, ja kaiken lisäksi he saavat tukea yleisopetusoppilailta. Inklusiivisin periaattein toimiva ryhmä suo erityisoppilaille mahdollisuuden aivan erilaiseen oppimiseen ja tasavertaisena olemiseen, lisäksi se on tie erilaisuuden hyväksymiseen. Toivon sekä omasta että erityisesti oppilaiden puolesta, että MuMa-ryhmä voi toimia jatkossakin, sillä on aivan erityinen sija pyrkiessämme kohti inkluusiota. Osallistuneiden lasten ääntä Myös koulumallin ryhmiin osallistuneilta lapsilta pyydettiin palautetta. Osin tämä palautteen kerääminen tapahtui tuokioiden aikana tapahtuneiden keskusteluiden myötä, mutta myös haastateltua yksilöhaastattelua käytettiin varsinkin ensimmäisissä koulumallin ryhmissä. Lapsilta arvioinnin kerääminen ei ole yksiselitteisen helppoa ja haasteita toi luonnollisesti mukanaan myös osallistujien laaja kirjo: kaikilla ei ollut mahdollisuutta puhua. Täten paras keino tuntuikin olevan havainnoida osallistuneiden lasten toimintaa ja kommentointia pitkin projektitoiminnan kaarta. Ryhmään kuuluminen: Yhteisöllisyys: Inkluusio: Suvaitsevaisuus ja ystävyyssuhteet: Mä kuulun tähän ryhmään. Mulla on hyvä olla tässä ryhmässä. Olen ylpeä meidän koulusta kun meillä on tällaista. Me tehdään täällä tätä ihan työksemme. En oo silleen aikaisemmin aatellut, mutta kyllä sellaisen erilaisenkin kanssa voi olla kaveri. Empatia: Mielekäs yhteinen tekeminen: Tulee niin hyvä mieli itselle kun näkee että joku toinenkin iloitsee jostain tekemisestä. Soittaminen on ollut hauskinta, ne kanteleet. Yleisin lapsilta saatu palaute oli, että tosi kivaa oli, koska nähdään taas!? 15

15 Ohjaajan kokemaa koulumallin toiminnasta Toiminta tuntui mielekkäältä kautta projektin. Ryhmien muodostaminen sujui hyvin tarjonta ja kysyntä kohtasivat. Ryhmän toiminta koettiin mielekkääksi ja tunneilla käytiin säännölliseksi. Toiminta lasten omalla koululla, heti suoraan koulupäivän jälkeen tai iltapäiväkerhon välipalan jälkeen, oli hyvin mielekäs tapa toimia. Tästä tuli paljon hyvää palautetta myös vanhemmilta. Musiikki monimuotoisuudessaan toimintamuotona kiinnosti sekä osallistuvia lapsia, heidän vanhempiaan että koulun henkilöstöä. Osalla kouluista yhteistyö esim. opettajien tai avustajien kanssa kävi mutkattomasti, joillakin kouluilla MuMa-ryhmän ohjaaja lähinnä kävi yksin pitämässä tuokiot. Yhteistyötä kuitenkin tehtiin vähintään ennen ja jälkeen kunkin ryhmän toimintakaaren. Saavutettiinko sitten tavoitteet? Ryhmissä tapahtui paljon silminnähtävää eteenpäin menemistä. Tätä kehittymistä tapahtui henkilökohtaisella tasolla, yhteisötasolla sekä musiikkikasvatuksellisella tasolla. Ryhmäläiset opettivat toinen toisiaan sekä vaikuttivat yksilöinä ryhmän toimintaan, joten jokaisen ryhmän toimintakaari muodostui omannäköisekseen, meidän MuMaksi. MuMa saattoi vanhemman kertomana olla myös ainoa asia, josta lapsi haluaa koulun toimintaan liittyen keskustella kotona. Olen ohjaajana hyvin tyytyväinen koulumallin saavutuksiin. 3.2 Musiikin Maailman ensi- ja turvakotimalli Ensi- ja turvakotien liitto on vauvaperhetyön ja perheväkivallan asiantuntijataho. Heidän tarkoituksenaan on tukea lapsia ja perheitä jotka elävät vaikeissa, turvattomissa olosuhteissa sekä turvata lapsen oikeus turvalliseen kehitykseen ja kasvuoloihin. Anni Lipsasen vetämät Musiikin Maailma projektin ryhmät toimivat Tampereen ensi- ja turvakodilla kolmena eri ryhmänä: 1) Pikku-Miinan päiväryhmän MuMa 2) ensikodin MuMa sekä 3) turvakodin MuMa. Edellisten lisäksi kokeiltiin avointa iltaryhmää, johon kaikki edellä mainituissa ryhmissä olleet lapset ja vanhemmat toivotettiin tervetulleiksi myös aktiivisen siteen päätyttyä. Tämä ryhmämuoto ei kuitenkaan saanut kovinkaan montaa perhettä liikkeelle, joten siitä luovuttiin lyhyen kokeilujakson päätyttyä. Ryhmissä käytettiin työtapoina laulua, loruttelua, soittoa, musiikkiliikuntaa, tanssia, vuorovaikutusleikkejä vanhempien ja lasten välillä, musiikin kuuntelua sekä 16

16 taideintegraatiota, lähinnä musiikin ja kuvan tekemiseen yhdistämistä. Jokainen lapsi ja vanhempi osallistui toimintaan omista lähtökodistaan ja joustavasti suunniteltu toiminta mahdollisti jokaiselle osallistujalle onnistumisen kokemuksia ja ryhmään kuulumisen tunnetta. 1) Päiväryhmä Pikku-Miina on tarkoitettu 0-2-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Päiväryhmään hakeutumisen syitä ovat esim. elämän akuutti kriisi, vanhemman mielenterveysongelmat, traumatisoituminen, masennus tai uupumus, yksinäisyys tai sosiaalisen verkon puute. Päiväryhmän toiminnan tavoitteena on äidin ja vauvan vuorovaikutuksen tukeminen ja kehittäminen, rakenteen luominen arkeen, arjen asioiden opettelu. Kukin ryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa klo n. viiden kuukauden ajan. Lipsanen listaa päiväryhmään osallistuneiden äitien vaikeuksia suhteessa lapseen seuraavasti: Äidin masennus, mielenterveyshäiriöt, traumatisoituminen: Äiti ei pysty vastaamaan lapsen viesteihin, kosketus, hymyily, juttelu ja hellittely vähenee Vaikeus sitoutua lapsen hoitamiseen, äidin vaikea strukturoida arkea ja hoitotilanteita Vauva koetaan kielteisesti, vaativana, ei-toivottuna Raskaus, synnytys ja pienen lapsen hoitaminen aktivoi aikaisemmat traumaattiset kokemukset - Kokemukset voivat siirtyä hoitotilanteissa tässä ja nyt tapahtuvaksi ja traumatisoida lapsen Vauva oirehtii silloin esim. seuraavin piirtein: aktiivisuus alenee, itkuisuus, vauva masentuu, välttelee katsekontaktia, kehitys hidastuu, mielenkiinnon puute äitiä kohtaan, hymyilemisen ja ääntelyn lopettaminen, leikin puuttuminen, jatkossa käytösongelmia ja impulssikontrollin puute, ruumiillisten defenssien käyttö, esim. katseen ja pään poiskääntäminen, katsekontaktista luopumista, ruumiin jäykistämistä, pään hakkaamista jne. Lipsanen pohtii, soveltuuko musiikki osaksi tämän tyyppisen ryhmän toimintaa auttamaan varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa: 17

17 Mielestäni erinomaisesti. Äiti-lapsi ryhmässä musiikki on kaikkien tavoitettavissa oleva toimintamuoto. Musiikki tarjoaa onnistumisen kokemuksia ja on luonteva väline harjoitella ryhmässä vuorovaikutuksessa olemista lapsen kanssa. Äitien antama palaute on omiaan antamaan vastauksen kysymykseen musiikkitoiminnan soveltuvuudesta varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Äitien palautteissa tuli esille, että toiminta koettiin mielekkääksi ja hyödylliseksi äidille ja lapselle. Toiminnan aikana näin, miten äidit nauttivat nähdessään lapsen ilon sekä tämän ilon tarttuvan äitiin ja vaikuttavan näin ollen positiivisesti vuorovaikutukseen äidin ja lapsen välillä. 2) Ensikodin äidit ovat tulleet taloon yleensä sosiaalitoimen lähetteellä monenlaista problematiikkaa taustallaan. Ensikoti voikin olla viimeinen keino välttää lapsen huostaanotto. Ensikodin MuMa-ryhmä tuli ensikodin asukkaille pakolliseksi päivätoiminnaksi kevään 2009 aikana. Tämä koettakoon erityisen arvokkaana osoituksena siitä, miten tervetullutta toiminta ensikotiin oli. Lipsanen kuvaa ensikodin haastavaa toimintakenttää yhdellä esimerkkitapauksella: Ensimmäisellä kerralla omat ohjaajat eivät olleet töissä ja äidit yksinkertaisesti kieltäytyivät lähtemästä muskariin mukaan. Tästä keskusteltiin ohjaajien sekä äitien kanssa ja seuraavalla kerralla he tulivat paikalle. Vastentahtoisesti mutta tulivat kuitenkin. Minä olin iloinen, reipas ja asiallinen. Yksi äiti lähti ovet paukkuen pois ja minä huusin perään iloisesti, että kiva kun tulit tänään, nähdään jälleen ensi viikolla. Äidit ryhmässä olivat itsekin ihan lapsia, tuuliajolla ja peloissaan. Kenenkään vauva ei ollut toiminnan alkaessa vielä syntynyt, joten toiminta oli aika erilaista kuin aikaisemmilla kerroilla. Toiminta lähti kuitenkin takkuamisesta huolimatta käyntiin ja saimme aikaan luottamusta, vuorovaikutusta ja aitoja läsnäolon hetkiä. Käytin työmuotoina mm. ihan teoreettisesti sikiön kuulon kehittymisen kertomisesta. Kuuntelimme amerikkalaista kohtulevyä, jossa kuullaan kuinka musiikki, äänet, laulua tms. Kuuluu äidin kohtuun odotusaikana. Tällä levyn kuuntelulla oli hyvin suuri vaikutus äitien käyttäytymiseen jatkossa. He alkoivat vaikuttuneena kuulemastaan ja minun kertomasta toivoa lauluja, yksi äiti jopa halusi laulaa meille muille vauvalleen itse tekemänsä kehtolaulun. Näille äideille ja isille pitää antaa todella tarkat ohjeet lapsen kanssa toimimiseen. Näytin usein malliakin nallella tai vauvanukella. Kerroin koko tuokion ajan vanhemmille miksi teemme jotakin tyyliin: vauva kokee liikkumisen vanhemman liikkeen kautta, siksi on hyvä liikkua monella eri 18

18 tavalla vauvan kanssa sylikkäin. Annoin ohjeille ja tietoiskuilla vanhemmille infoa vauvan kehityksestä ja musiikin vaikutuksista. Vanhemmat ottivat kaiken tiedon todella mielenkiinnolla vastaan. He saattoivat olla todella avuttomia lastensuhteen. Eivät osanneet fyysisesti käsitellä vauvaa, jutella tälle, hoivata lasta. Pyrin myös antamaan vanhemmille välittömän palautteen toiminnasta ja kuvastamaan kuinka lapsi tästä toiminnasta hyötyy. 3) Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n tavoitteet on asetettu näin: Turvakodissa lapselle ja vanhemmalle tarjotaan turvalliset olosuhteet joissa ei tarvitse pelätä. Turvakodissa voi kriisin aikana asua väliaikaisesti tai kauemmin. Tavallisesti muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen. Turvakodissa pyritään lapsiperheen arjen ja voimavarojen suunnitelmalliseen tukemiseen sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukemiseen. Turvakodin kaikessa työskentelyssä kiinnitetään huomiota erityisesti lapsen asemaan. (www.ensijaturvary-tre.net/turvakoti.html.) Musiikkitoiminnalla tuettiin näitä yleisen toiminnan tavoitteita todella hyvin. Ensi- ja turvakotitoimintaa kehittänyt Lipsanen kertoo turvakotitoiminnasta seuraavaa: Lapsista huomaa heidän vaikean perhetilanteensa ja siitä heijastuvan pahanolon mm. levottomuutena, vanhempaan takertumisena tai turvattomana kiintymyksenä Musiikkitoiminnan kautta vilkas lapsi saa keinon rauhoittua tai purkaa energiaa musiikkiliikunnan aikana tai vaikkapa soittamalla, takertuva lapsi saattaa ohjatun toiminnan kautta irrottautua hetkeksi vanhemmasta tai sitten saa luvan olla sylissä, tanssia, soittaa, laulaa ja liikkua sylikkäin vanhemman kanssa. Alle kouluikäiset lapset iloitsivat, riehaantuivat, rauhoittuivat, toimivat ryhmässä, kokivat onnistumisenkokemuksia, saivat toimia vanhemman kanssa yhdessä ja pääsivät irtautumaan perheen kriisiytyneestä tilanteesta musiikin maailmassa. Pienet lapset osallistuivat toimintaan vanhempien kanssa yhdessä. Vanhemmat eivät turvakotiin tullessaan jaksa itse aktiivisesti osallistua toimintaan koska elämä on kaikin puolin kriisiytynyttä ja se vie vanhemmalta voimavarat. Vanhempien tilaa kuvaa mielestäni parhaiten sana lamaannus. Vanhempien kuitenkin tullessa mukaan muskaritoimintaa, he näkivät kuinka lapset nauttivat, iloitsivat ja jaksoivat aktiivisesti toimia 45 minuutin ajan. Mielestäni tämä auttaa vanhempia jaksamaan eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa. He saavat lasten ilon näkemisen kautta voimaa ja uskoa siitä, että voi selvitä eteenpäin Arviointia ensi- ja turvakotitoiminnasta Henkilöstön ja ryhmiin osallistuneiden palautetta 19

19 Päiväryhmän henkilöstön laatiman palautteen mukaan musiikkituokiot on koettu olevan mielekkäitä ja hauskoja niin perheiden kuin työntekijöidenkin mielestä unohtamatta niiden tuottamaa terapeuttista hyötyä. Äidit ovat oppineet kuuntelemaan vauvaansa ja löytämään yhteisen ilon sekä tunteiden jakamisen taidon sen kautta. Työntekijät ovat saaneet uusia menetelmiä ja vinkkejä omaan työhönsä. Toiminnan koettaisiin olevan tärkeä tukimuoto jo ennen vauvan syntymää. Ensikodin ohjaajien palautteen mukaan muskari oli hyvin odotettu! Äidit tulivat sinne alun vaikeuksien jälkeen mielellään. Turvakodin ohjaajien palautteiden mukaan asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä toimintaan ja toimintaan osallistutaan mielellään. Koska projekti päättyi ja jatkorahoitusta ei saatu tällä erää toimintaan, on hyvin valitettavaa että toiminta päättyy ainakin hetkellisesti. Turvakodin henkilöstö oli myös hyvin harmissaan tästä. Ohjaajan palautetta Ensikodin äitien ongelmat olivat hyvin massiivisia ja heidän vauvojen kanssa vuorovaikutuksessa olemisensa todella alkeellista, oli ilo seurata omassa ryhmässä heidän kehittymistään vauvan kanssa olemisen taidoissa. Musiikkitoiminta tuki heidän kehitystään ja vuorovaikutustaitojen kasvua. Koen, että musiikki on eriomainen keino auttaa ensikodin asukkaita kohti hyvää vuorovaikutusta vanhemman ja vauvan välillä. Turvakodissa ei ole iltaisin lapsille juuri mitään ohjattua toimintaa, joten MuMa-projektin kaltainen toiminta oli erittäin tervetullutta. Näen toiminnan jatkumisen hyvin mielekkäänä ja sille on mielestäni selvä tarve ja tilaus. Haasteellista on myös se, että ihmiset turvakodissa ollessaan ovat niin vaikeassa elämäntilanteessa, että se heijastuu kaikkeen toimintaan ja olemiseen. Ohjaajana tarvitsee pitää tiukasti kiinni omista rajoistaan, että itse jaksaa. Minulle on ollut kullanarvoista saada keskustella turvakodin ohjaajien kanssa. Yksin kaikkia tapahtumia ei jaksaisi kantaa. 3.3 Musiikin Maailman avoin toimintamalli - Musiikkipajat Päiväkodit 20

20 Kevät- sekä syyskaudella 2009 järjestettiin useita kymmeniä avoimen toimintamallin Musiikkipajoja Tampereen alueen päiväkodeissa. Musiikkipajatoimintaa tarjottiin päiväkodeille, joissa oli integroituja ryhmiä sekä erityislasten omia ryhmiä. Toiminnasta kiinnostuneita päiväkoteja oli puolenkymmentä ja pajoja järjestettiin osoitetun kiinnostuksen mukaan viidessä eri päiväkodissa. Toteutuneista Musiikkipajaryhmistä osa oli integroituja ryhmiä, osa ilman erityistarpeita ja osa ryhmistä oli painottunut tiettyyn erityistuen tarpeeseen, esim. kielenkehityksen tukemiseen, oppimisvaikeuksiin tai sosiaalis-emotionaalisiin kehityshäiriöihin. Myös maahanmuuttajalasten kohderyhmä oli korostuneesti esillä joillakin päiväkodeilla. Tarkoituksena oli antaa lapsille elämys osallistavasta musisoinnista ja sen kautta kokemus osaamisesta ja oppimisesta. Samalla halusimme ohjata päiväkodin opettajia, lastenohjaajia sekä hoitajia antamalla uusia ideoita ja toimintatapoja musiikkitoimintaan ja päiväkodin musiikkihetkiin. Tämä kävi ohjaustyö kävi luontaisesti siten, että halukkaat henkilöstön jäsenet osallistuivat järjestettyihin Musiikkipajatuokioihin. Tämä avasi hyvän keskusteluyhteyden sekä mallinsi konkreettisesti MuMassa käytettävää lapsilähtöistä toimintatapaa. Päiväkotien Musiikkipajat oli suunniteltu niin, että musiikkitoiminta vastasi jokaisen ryhmän kehitys- ja ikätavoitteita mahdollisimman hyvin. Kohderyhmänä olleet lapset olivat suuressa osassa sellaisia, jotka jäävät harrastustoiminnassa esim. muskarien ulkopuolelle, mutta ovat juuri sellaisia, jotka tämän kaltaisesta kulttuuritoiminnasta hyötyisivät erittäin paljon. Päiväkodin henkilöstölle annettiin Musiikkipajatapaamisten jälkeen kopiot tuokioissa tehdyistä harjoitteista sekä keskusteltiin jatkotoimintavinkeistä, jotka sopisivat juuri heidän ryhmälleen. Arviointia avoimen toimintamallin päiväkodeilla järjestetyistä Musiikkipajoista Henkilöstö: Mielestämme tämänkaltaiset vierailut päiväkodeissa ovat todella tervetulleita. Pienellä porukalla kaikki lapset saavat osallistua ja olla mukana aktiivisesti (yleensä joku käy vain esiintymässä). Lapset saavat myös onnistumisen kokemuksia, mikä varsinkin erityislapsille on tärkeää (tietysti myös muille). Toivomme, että jatkossakin saamme kokea tämänkaltaisia vierailuja. 21

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot