HYVIN SUUNNITELTU ONKIN JO TEHTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVIN SUUNNITELTU ONKIN JO TEHTY"

Transkriptio

1 HYVIN SUUNNITELTU ONKIN JO TEHTY Välityömarkkinat itäsuomalaisten työmarkkinatoimijoiden näkökulmasta Anita Mattila

2 Toimitus: Anu Tiilikainen-Tervaniemi, Riikka Jumppanen ja Katariina Saarela Taitto: Keski-Suomen Painotuote Oy ISBN (sid.) ISBN (PDF) Kopijyvä Oy Jyväskylä 2007

3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO AKTIIVINEN JA OHJELMALLINEN TYÖVOIMAPOLITIIKKA Paikalliset työmarkkinat Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työttömyys VÄLITYÖMARKKINASELVITYKSEN SUORITTAMINEN VÄLITYÖMARKKINAT SEUDULLISISSA, PAIKALLISISSA TAI KUNNALLISISSA TYÖLLISYYSSTRATEGIOISSA Välityömarkkinat rakenteena Työllistymisen edistäminen VÄLITYÖMARKKINAT ITÄ-SUOMEN YHTEISÖJEN, SOSIAALISTEN YRITYSTEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMASTA YHTEENVETO JA POHDINTA KIRJALLISUUS KUVIOT KUVIO 1. Paikallinen hanke- ja strategiatyöskentelyn ohjausjärjestelmä KUVIO 2 Välityömarkkinat KUVIO 3. Työllistymistä tukevat tavoitteet KUVIO 4. Työelämän suhteet ja töiden luonne KUVIO 5. Järjestöjen suhde yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin KUVIO 6. Sosiaalisen integraation ja työllisyyden mallit TAULUKOT TAULUKKO 1. Paikallisten työmarkkinoiden rakenne TAULUKKO 2. Vaikeasti työllistyvien palvelut ja tukitoimet TAULUKKO 3. Itä-Suomen alueen yhdistysten, sosiaalisten yritysten ja yritysten tavoitteet välityömarkkinoiden kehittämisessä ja työllisyyden edistämisessä LIITTEET LIITE 1. Kysely Itä-Suomen yhteisöille, sosiaalisille yrityksille ja yrityksille LIITE 2. Välityömarkkinatselvityksen kohdejoukko... 50

4

5 TIIVISTELMÄ Tässä selvitystyössä välityömarkkinoita ja välityömarkkinoiden kehittämistä tarkastellaan Itä-Suomen alueella toimivien yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten näkökulmasta. Välityömarkkinoiden kehittämistä analysoidaan toiminnan tavoitteiden, sisältöjen ja menettelytapojen näkökulmasta. Selvitystyössä käytetään työpolitiikan tutkimuskirjallisuutta ja työpolitiikan ohjelmia sekä Itä-Suomen alueen työmarkkinatoimijoilta kerättyä aineistoa. Selvitystyö sisältyy Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoimaan ESR/ Equal -rahoitteiseen 3Points -kehittämiskumppanuuden StartPoint -projektiin. Välityömarkkinoiden käsite on poliittis-hallinnollinen eikä sillä ole yksiselitteistä vastinetta yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa. Välityömarkkinoiden käsitettä käytetään väljästi sekä kokoavana metakäsitteenä että työllisyystoimintaa suuntaavana ja kehittävänä instrumentaalisena käsitteenä. Välityömarkkinat toimivat alueellisessa ja paikallisessa kontekstissa työttömyyden ja työllisyyden välissä ja rajapinnoilla. Välityömarkkinoilla viitataan työmarkkinoiden rakenteelliseen kehitystyöhön, jossa on yhä selvemmin korostettu jakoa välittäviin ja siirtymätyömarkkinoihin, mikä saattaa syventää sosiaalisia jakoja. Käsitteen ongelmana on sen abstraktisuus, määritelmällinen rajattomuus ja heikko status. Työllisyysohjelmissa ja -strategioissa korostetaan välityömarkkinoiden rakenteen kehittämistä pysyväksi osaksi alueiden työmarkkinoita. Avoimeksi jää, miten ja mitkä alueelliset tai paikalliset ominaispiirteet tai indikaattorit otetaan suunnittelutyön pohjaksi. Tähän selvitykseen vastanneet työmarkkinatoimijat ovat osallistuneet varsin vähän oman alueensa työllisyysstrategiseen suunnitteluun. Miten siis paikalliset tarpeet ja paikallistalouden kehittämisen näkökulmat otetaan huomioon laajemmissa suunnitelmissa? Millä tavalla ESR-ohjelmat ovat kunta- ja palvelurakenneuudistusten tukena? Itä-Suomen alueella toimivien yleishyödyllisten yhdistysten suunnitelmissa korostuvat osallistuminen yhteiseen hankkeeseen, jonka kautta on mahdollista saada tukea myös johtamiseen ja työsuhteiden laadun kehittämiseen. Omaksi vahvuudekseen yhdistykset nostavat esiin haasteellisten ryhmien työllistämiseen ja sosiaaliseen kuntouttamiseen liittyvän erityisosaamisen. Yhdistykset korostavat toisaalta yleishyödyllisen toiminnan kehittämisen tärkeyttä toisaalta miettivät palvelujen tuottamisen mahdollisuutta. Sosiaalisten yritysten tavoitteena on vahvistaa taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja omaa työmarkkina-asemaa tuomalla esiin myös toiminnan sosiaalisia ominaispiirteitä. Vahvuutenaan sosiaaliset yritykset pitävät liiketaloudellista ja työnantajuuteen liittyvää osaamista sekä työhön valmennuksen osaamista, jonka avulla työntekijöitä autetaan työllistymään myös muissa yrityksissä avautuviin työpaikkoihin. Sosiaaliset yritykset osallistuvat yhdistyksiä useammin alueensa työllisyysstrategiseen suunnitteluun. Yritykset näkevät omat mahdollisuutensa pitkäaikaistyöttömän työllistämisessä tilanteessa, jossa henkilön toiminta- ja työkykyä on vahvistettu palveluprosessin kuluessa. Yritysten mukaan on tärkeä pidentää työvoimapoliittisten toimenpiteiden kestoa ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Työvoiman saannin turvaamiseksi tulee edistää työperäistä

6 maahanmuuttoa ja tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseksi. Yrittäjäjärjestöt ovat osallistuneet alueellisten ja seudullisten työllisyysohjelmien valmisteluun. Välityömarkkinoiden kehittämishankkeet käynnistyvät Suomessa tilanteessa, jossa työttömyys on laskenut jo pitkään ja työvoiman eläkkeelle siirtyminen on alkanut kiihtyä. Mainittua taustaa vasten välityömarkkinoiden kehittämishankkeet käynnistyvät myöhässä. Tämä saattaa johtaa toimenpiteiden uudelleenarviointiin ja -suuntaamiseen, mikäli välityömarkkinoiden kehittämistyön tuloksena muodostuvat toimintatavat ja rakennelmat ovat riittävän joustavia. Välityömarkkinoiden kehittämisessä huomiotta ovat jäämässä työvoiman kysyntään vaikuttavat uudistukset, jolloin olisi puututtava kilpailukykyä (ja työkykyä) korostavan yhteiskunnan ja talousjärjestelmän keskeisiin paradigmoihin. Toinen kriittinen kysymys liittyy kuntien ja alueviranomaisten mahdolliseen alibudjetoinnin problematiikkaan eli siihen korvataanko välityömarkkinoiden kehittämishankkeilla sellaisia mekanismeja, jotka lähtökohtaisesti kuuluvat muille toimijoille.

7 1 JOHDANTO Vaikka työllisyysaste on viime vuosina tasaisesti noussut, se on edelleen alempana mitä täystyöllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoitus edellyttäisi. Kohentunut työllisyys on aiheutunut sekä alentuneesta työttömyydestä että kasvaneesta työvoiman tarjonnasta. Viime vuosina huomio on kiinnittynyt työttömyyden rakenteellisiin piirteisiin, joilla on tarkoitettu työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantoon liittyviä kysymyksiä sekä alityöllisyyden aiheuttamiin haasteisiin. Suotuisan työllisyyskehityksen peruskysymykseksi on noussut työvoiman kysynnän ja tarjonnan nykyistä parempi vastaavuus. Työministeriö on asettanut tavoitteeksi rakenteellisen työttömyyden poistamisen välityömarkkinoita kehittämällä vuoteen 2011 mennessä, mikä on tärkeää, sillä vuoden 2010 jälkeen työikäinen väestö alkaa vähentyä ja työvoiman kysyntä kiihtyä. Vallitsevaa työttömyystilannetta luonnehtivat työttömyyden keston pitkittyminen, ikääntyvien työnhakijoiden määrän nouseminen ja työttömyyden alueellisten ja paikallisten erojen korostuminen. Samaan aikaan työpaikkarakenteen muutokset, kasvavat työn vaativuustekijät ja tuotannollisten odotusten kasvu hankaloittavat ikääntyvän työntekijän, työkyvystä osan menettäneen työntekijän, vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän, vanhentuneen tai alhaisen ammattitaidon omaavan työntekijän pysymistä tai palaamista työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden kehittämisessä on kysymys pitkäaikaisempien työllistämisratkaisujen löytämisestä ja työn mukauttamisessa työntekijän toimintakykyä vastaavaksi sekä rakenteellisen työttömyysongelman ratkaisemisesta. Aktiivisen työvoimapolitiikan eräänä tavoitteena on ollut työttömän työnhakijan sitouttaminen työllistymistä tavoitteleviin toimiin. Vaikka tulokset ovat olleet enimmäkseen myönteisiä vain joka viides aktiivisiin toimenpiteisiin osallistunut työnhakija on työllistynyt avoimille työmarkkinoille kolmen kuukauden kuluttua työvoimakoulutuksesta tai tukityöllistämisjaksosta. Tällöin tukityöllistetyistä on ollut työttöminä % ja työvoimakoulutuksen suorittaneista 53 % (Hämäläinen 1998; Räisänen 1996; Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007). Työllistymisosuudet ovat olleet korkeimmat Etelä-Suomen työvoimapiireissä ja matalimmat Pohjois- ja Itä-Suomen työvoimapiireissä. On kysytty, millaisia menetelmiä on käytetty ja millaisia tuloksia on saavutettu nimenomaan pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Ovatko käytetyt toimenpiteet olleet relevantteja työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin nähden? Millaisiin työpaikkoihin ja minkä laatuisiin työtehtäviin työttömiä henkilöitä työllistetään? Työhallinnon tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin ja työttömyyden alentaminen 4 %:iin vuoteen 2011 mennessä. Työmarkkinoiden alueellisen eriytymisen jatkuessa on yhä tärkeämpää parantaa työhallinnon aluelähtöisyyttä yhdessä paikallisten työmarkkinatoimijoiden kanssa. Paikallisuudesta on tullut 1980-luvulta lähtien myös sosiaali- ja työpoliittisen tutkimuksen kohde. Välitason eri käytännöt ovat herättäneet kiin-

8 nostusta esimerkiksi Saksassa ja Pohjoismaissa. Empiirisillä tutkimuksilla on haettu käytännön ratkaisuja huolenpitoon ja työllistämiseen, jotka rakentuivat paikallisten verkostojen, yhteisöjen ja itseorganisoituvien projektien varaan (ks. Cronberg 1985). Julkisen ja yrityssektorin välitasoa kutsutaan useilla osin rinnakkaisilla osin päällekkäisillä käsitteillä. Käytettyjä käsitteitä ovat kolmas sektori, vapaaehtoissektori, sosiaalitalous, yhteisötalous ja kansalaisyhteiskunta (ks. esim. Helander 1998). Hyyryläinen ja Kangaspunta (1999, 11) nimittävät järjestöjä, säätiöitä ja osuuskuntia yhteisötaloudeksi paikallistalouden näkökulmasta. Työllisyysstrategisen suunnittelun tavoitteena on alueellisten ja paikallisten välityömarkkinoiden kehittäminen. Välityömarkkinoiden avulla kuvataan työmarkkinoiden ominaispiirteitä; rakennetta, tilaa ja työmarkkinatoimijoita ja niiden sijaintia ja tehtäviä suhteessa toisiinsa. Välityömarkkinoiden avulla parannetaan työllisyyttä. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiivitoimenpiteitä ja niihin sisältyviä työtilaisuuksia. Tässä selvityksessä tarkastellaan välityömarkkinoiden käsitettä eri teorioiden valossa, politiikkaohjelmissa sekä paikallisten toimijoiden näkökulmasta. Tällöin huomio kohdistuu yhteisöihin, sosiaalisiin yrityksiin ja yrityksiin keskeisimpinä välityömarkkinoiden toimijoina ja työttömien työnhakijoiden työllistäjinä. Selvitystyön rakenne Välityömarkkinoiden käsitteellä viitataan työttömyyden ja työllisyyden väliin jäävään tilaan ja rakenteeseen. Käsitettä on mahdollista tarkastella monesta suunnasta ja rinnakkaisesta käsitteestä käsin. Tässä selvityksessä tarkastelu etenee teoreettisista luonnehdinnoista yksittäisten toimijoiden käsityksiin, jolloin työn painopisteeksi muodostuu Itä- Suomen alueen toimijoiden näkemykset välityömarkkinoiden kehittämisestä suhteessa oman työllistävän toiminnan tavoitteisiin. Tarkastelu etenee seuraavasti: Luvussa 2 luonnehditaan lyhyesti aktiivisen työvoimapolitiikan teoriaa ja siihen sisältyviä toimintamenetelmiä ja niiden vaikuttavuudesta nousseita kysymyksiä pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta. Luvussa pohditaan myös ohjelmallisen työvoimapolitiikan oletuksia ja muotoutumista, minkä jälkeen siirrytään kuvaamaan paikallisten työmarkkinoiden teoriaa. Luvussa 3 esitellään kysymykset ja menetelmät, joilla tässä työssä haetaan vastauksia sekä kuvaillaan selvitystyön etenemisen prosessi. Luvuissa 4 ja 5 kuvataan selvitystyön tulokset. Luvussa 4 tarkastellaan työvoimapolitiikan strategisessa suunnittelussa välityömarkkinoiden kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Suunnittelun tasoja edustavat kansallisen, seudullisen ja paikallisen tason työpolitiikan linjaukset. Tämän jälkeen välityömarkkinoita määritellään yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten teoreettisen tarkastelun avulla, jolloin kiinnitetään huomiota toiminnan tavoitteisiin ja sisältöihin. Luvussa 5 välityömarkkinoita kuvataan Itä-Suomen toimijoiden näkökulmasta. Luvun tiedot perustuvat yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten välityömarkkinoita ja työllistämistyön kehittämistä koskevaan kyselyyn. Luku 6 tiivistää keskeiset tulokset, niihin liittyvät pohdinnat ja avoimeksi jääneet kysymykset.

9 2 AKTIIVINEN JA OHJELMALLINEN TYÖVOIMAPOLITIIKKA Rehnin ja Meidnerin kehittämän aktiivisen työvoimapolitiikan mallin mukaan työvoimapolitiikan tavoitteisiin kuuluu työmarkkinoiden stabilisaatio-, allokaatio- ja tulonjakopoliittisia sekä valikoivia työllisyyspoliittisia tavoitteita. Lisäksi mallissa on korostettu aktiivisia toimia työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. (Sihto 1994.) Työvoimapolitiikan teoria ja käytännön toteuttamisen muodot ovat kuitenkin vaihdelleet taloudellisten ja poliittisten tilanteiden mukaan. Viime vuosina aktiivisen työvoimapolitiikan strategia on ymmärretty yhä enemmän työvoiman tarjontaan vaikuttamisena (Koistinen 1999, 326, 340). Suomessa harjoitettavaan työvoimapolitiikkaan vaikuttavat Ruotsin työpolitiikan linjaukset ja kokemukset, OECD:n suositukset sekä EU:n työvoimapoliittiset ohjelmat. Työvoimapoliittiset uudistukset ovat edenneet eri tavoin ja eri tahdissa, mutta kaikissa OECD-maissa suunta on ollut yhteneväinen; byrokratian vähentäminen, tulosjohtamisen korostaminen, palvelujen kilpailuttaminen ja palvelutarjonnan hajauttaminen siten, että julkiset ja yksityiset toimijat asettuvat rinnasteiseen asemaan. 1 Ohjelmallisesta ohjauksesta huolimatta EU:n politiikoissa on kuitenkin korostettu työvoima- ja sosiaalipolitiikan kuulumista subsidiariteetti-periaatteen mukaisesti kansalliselle ja enenevästi alueelliselle ja paikalliselle vastuulle. Työvoimapolitiikan tavoitteena tukea talouden kehitystä, edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukea inhimillisen pääoman kehitystä ja käyttöönottoa. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden valikoima on laaja (Skog&Räisänen 1997). Aktiivinen työvoimapolitiikka käsittää työvoimapalvelut, liikkuvuuden edistämisen sekä työllistämistukiin perustuvan työllistämisen ja työvoimakoulutuksen. Tukityöhön, harjoitteluun, työvoimakoulutukseen ja vastaaviin toimenpiteisiin sijoittumisen laajuus kuvaa aktivointiastetta, mikä on viime aikoina ollut keskimäärin %. Aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kritisoitu niiden heikon vaikuttavuuden vuoksi. Toisaalta työttömien henkilöiden osallisuuden lisääntymistä ja työllistymisen edellytysten säilyttämistä syrjäytymistä ehkäisemisellä on pidetty toimenpiteiden positiivisina joskin vaikeasti todennettavissa olevina vaikutuksina. 1 Jessopin (2002) mukaan keynesiläinen kansallisen hyvinvointivaltion malli sopii huonosti nykyiseen innovaatioita korostavaan globalisoituneeseen ja verkostoituneeseen talouteen. Mainittu malli onkin korvautumassa schumpeterian workfare postnational regiimillä, jossa hyvinvoinnin korostamisesta siirrytään työkyvyn tuottamiseen sekä positiivisten että negatiivisten sanktioiden avulla.

10 Projektit työvoimapoliittisten ohjelmien toteutuksessa Hyvinvointivointi- ja työvoimapalvelut ovat kehittyneet verkostomaisempaan ja yksilöllisempään suuntaan. Työllistämisohjelmat ja niihin sisältyvät työllistämisprojektit ovat syntyneet tähän tilanteeseen. Erityisesti Euroopan sosiaalirahasto on tehnyt pitkäaikaistyöttömiä aktivoivista projekteista näkyviä toimijoita paikallisissa hyvinvointiverkostoissa. Työllistämishankkeiden rahoitukseen käytetään myös kansallista rahoitusta esimerkiksi työhallinnon työllisyyspoliittisia projektitukia, jolloin painopiste on ollut kolmannen sektorin ja yhdistysten työllistäjäroolin kehittämisessä. Tavoite- ja puiteohjelmista johdetut hankkeet sijoittuvat paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden välimaastoon ja ovat siinä mielessä toiminnallisesti joustavia, välittäviä rakenteita. Hakijoina saattavat olla julkisyhteisöt, tutkimus- ja oppilaitokset, yritykset, yhdistykset tai näiden tilapäiset yhteenliittymät eli konsortiot. (Sbarcea&Martins 2003.) Ohjelmien mukaisten työllisyys- ja toimintamallien väitetään edustavan uutta ja arvokasta hyvinvointipalvelua. Ne kehittävät omalla toimintarakennelmallaan ja työntekijäjoukollaan ideoita, käsitteitä, palveluita, toimintatapoja tai toimintamenetelmiä. Ne luovat uudenlaisia yhteistyönmuotoja, ylittävät sektoreita ja yhdistelevät erilaisia voimavaroja. Projektit tarjoavat työntekijöille ja työyhteisöille toisintoimimisen areenoita ja asiakkaille vahvempaa osallisuutta. (Aho ym ) Ohjelmista, rahastoista, sopimuksista, projekteista ja arvioinneista on muodostunut uudenlaista poliittis-hallinnollista käsitteistöä, jota on tutkittu vain vähäisessä määrin ja jolla on niukasti vastineita tieteellisissä teorioissa ja tutkimuskirjallisuudessa (Koistinen 1999). Keskeinen organisaatio on projekti ja sen juridinen ydin on sopimus. Projekteja rahoitetaan määräaikaisena ja määrärahoilla (ei siis kiinteillä budjettivaroilla), jonka syntyminen edellyttää hallintasuhteena sopimusta ja valvonta arviointia. Sopimuksen ja arvioinnin tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan ohjelma, minkä resurssit turvataan rahastoilla (Rantala&Sulkunen 2006). Projektiyhteiskunnan hallinnan ydin on sopiminen hallintajärjestelmän kaikissa vaiheissa päätöksenteossa, tavoitteenasetteluissa, hankeasiakirjoissa, kumppaneiden ja viranomaisten kesken ja kansalaisten välillä. Sitouttaminen korostaa myös vähäosaisten toimijuutta. Projektitoiminnan kehittymisen myötä on syntynyt yleistaitoisten projektiammattilaisten ryhmä, jonka saattaa olla vaikea omaksua aatteellisten yhdistysten arvoja hankkeiden lähtökohdiksi (Sulkunen 2006, 17 38). Toisaalta voidaan kysyä, miten vapaasti aatteelliset yhteisöt ylipäätään saavat toimia toteuttaessaan ulkopuolisten rahoittajien projekteja. Paikalliset toimijat ovat keskeisessä asemassa määriteltäessä palvelujen paikallista ja alueellista tarvetta. Valtakunnallista sosiaalipolitiikkaa ei siis ole traditionaalisessa merkityksessä, vaan on lukematon määrä paikallisia ja alueellisia mahdollisuuksia. Hanke- ja strategiarahoitus mahdollistavat lakisääteisten julkisten palvelujen kehittämisen. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys ja Euroopan unionin rahastot on suunnattu nimenomaan perustoiminnan kehittämiseen paikallisella tasolla tunnistettavien tarpeiden mukaisesti. Keskusvallan vetäytyminen kuntien toiminnan normiohjauksesta on antanut tilaa paikalliselle ja alueelliselle sosiaalipolitiikalle. Yleiset tavoitteet on määritelty, mutta palveluiden järjestämisen tapa on jäänyt kuntien harkittavaksi. Paikallista sosiaalipolitiikkaa onkin rajoituttu ohjaamaan ennaltaehkäiseväksi ja työllistäväksi sekä yritykset että kol- 10

11 mannen sektorin toimijat mukaan ottavaksi (ks. esim. Lehto 2001; Hallituksen strategiaasiakirja 2004). KUVIO 1. Paikallinen hanke- ja strategiatyöskentelyn ohjausjärjestelmä (Lähde: Alavaikko 2006, 39 55) Paikallisiin lähtökohtiin ja asiakkaiden tarpeisiin perustuvien työllisyyttä ja osallisuutta edistävien mallien kehittämistyössä pyritään ottamaan huomioon niihin osallistuvien henkilöiden koulutus- ja työhistoria, elämäntilanne, henkilökohtaiset voimavarat ja tulevaisuuden suunnitelmat. Samoin on korostettu asiakkaiden tarvetta suojeluun, turvallisuuteen, selviytymisen tukemiseen sekä heidän omiin mahdollisuuksiin luottamiseen. 2 Työllistämisprojektien toimivuutta arvioidaan niiden muutosten suhteen, joita ne aikaansaavat asiakkaiden osallisuudessa, elämän- ja työllisyystilanteessa. Varsinkin kansalaisyhteiskunnan työllistäjäroolia edistävissä projekteissa yhdistyvät eettiset ja ekonomi- 2 Työllistämistä painottavat projektit korostavat yksilön aktivointia. Hankkeissa usein sovellettujen empowerment tai kulttuurisen innostamisen teorioiden mukaan yksilön tulee olla aktiivinen subjekti. Retorinen tavoite saattaa olla hyvin etäällä yksilön todellisuudesta ja realistisista mahdollisuuksista esimerkiksi silloin, kun hankkeiden asiakkaina ovat pitkälle syrjäytymisprosessiin ajautuneet henkilöt (Rantala 2006, ). 11

12 set tavoitteet, mikä osaltaan saattaa johtaa työn käsitteen ja projektien työllisyystavoitteiden nykyistä avarampaan määrittelyyn. Matthiesin (1999, 40 60) mukaan eettisten arvojen yksipuolinen korostaminen saattaisi johtaa idealisoivaan ja subjektiiviseen käsitykseen kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista ja ekonomisten arvojen korostaminen puolestaan talouden ja objektiivisen mitattavuuden korostamiseen. Elämänhallinnallisten taitojen lisääntyminen tukee projekteihin osallistuvien työttömien tulevia työmarkkinapolkuja, joita suunniteltaessa on realistisesti huomioitava erilaiset työmarkkinat ja niiden työntekijöilleen asettamat vaatimukset. Kaikkia työnhakijoita ei ole mahdollista kouluttaa tai työllistää esimerkiksi pitkää kouluttautumista edellyttäville ammattialoille, mutta monille löytyy ammattitaitoa vaativa, mielekäs ja haasteellinen työ pehmeämmiltä toissijaisilta työmarkkinoilta, joita nykyisin on ryhdytty määrittelemään välityömarkkinoiden käsitteellä. 2.1 Paikalliset työmarkkinat Työmarkkinat ovat yhtäältä kansainvälistyneet yhtäältä kiinnittyneet paikallisiin konteksteihin. Taloustieteet ja muut yhteiskuntatieteet tutkivat työmarkkinoiden alueellisia ja paikallisia rakenteita omista lähtökohdistaan. Taloustiede näkee alueelliset työllisyysja työttömyyserot kohtaanto-ongelmana tai rakennemuutos- ja suhdanneongelmana. Niinpä alueellisten työllisyyserojen voidaan katsoa aiheutuvan siitä, että työnhakijat ovat toisella alalla kuin avoimet työpaikat sekä siitä, että suhdannekehitys etenee eri tavoin ja eri tahdissa tuotantorakenteeltaan eriytyneissä aluetalouksissa. Paikallisia työmarkkinoita voidaan luonnehtia myös pelkästään sosiaalisten suhteiden instituutioita rakenteistavana järjestelmänä, jopa taloudesta riippumatta. Paikalliset työmarkkinat vaihtelevat kooltaan erilaisissa yhteiskuntakonteksteissa ja niiden rajat työvoiman ammatti- ja sosiaaliryhmän ja sukupuolen mukaan. Paikallisuutta hämärtävistä tekijöistä huolimatta voidaan paikallisten työmarkkinoiden käsitteen avulla tarkastella rajoja, joiden puitteissa työvoimaan kuuluvat ryhmät liikkuvat ja mieltävät omat työllistymismahdollisuutensa. Toisaalta tämä arkisen kokemuksen taso määrittää yhteiskunnallisia toimintoja vaikuttamalla esimerkiksi koulutus- ja työvoimaviranomaisten toimintaan. (Koistinen 1999, ) Näin palkkatyöhön osallistumista, työmarkkinoiden rakennetta ja toimintaa ohjaavat yhteiskunnan, alueen, sosiaalisen ryhmän ja yksilön arvot, tavoitteet, sosiaalinen asema ja hyvinvoinnin taso. Työllisyysjärjestelmä on työmarkkinoita laajempi käsite ja se tarjoaa työmarkkinoiden käsitettä kattavamman mahdollisuuden työmarkkinoiden prosessien, käytäntöjen ja ohjauksen tarkastelulle. Christiansen, Koistinen ja Kovalainen (1999, 433) määrittelevät työllisyysjärjestelmän produktiivisen ja reproduktiivisen työn järjestelmänä, joka sisältää myös erilaiset palkkatyön ja palkattoman työn muodot. Työllisyysjärjestelmän käsite tukee siten työmarkkinoiden artikulointia sosiaalisena järjestelmänä. Sosiaalisena järjestelmänä työmarkkinat käsittävät seuraavat ulottuvuudet: toimijat (työnantajat, työntekijät, yhteiskunnalliset instituutiot), sosiaaliset rakenteet (sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmät) ja toimintaympäristön (globaalit, kansalliset, paikalliset suhteet) (Koistinen 1999). Seuraavassa taulukossa mainittuja ominaisuuksia on täydennetty muutoksia aiheuttavien tekijöiden mukaan ottamisella. 12

13 TAULUKKO 1. Paikallisten työmarkkinoiden rakenne Paikallisten työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät Väestö ja työvoima Tuotannolliset rakenteet Sosiaaliset rakenteet Alueellinen ulottuvuus Hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut Keskeiset toimijat Dynaamiset elementit Rakenteellisten tekijöiden kuvaus Väestörakenne Työvoiman rakenne: ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti Yritysrakenne Työllisen työvoiman sijoittuminen työnantajasektoreittain ja toimialoittain Perhejärjestelmä Sukupuolten tasa-arvo Sosiaaliset kerrostumat Alueellinen työnjako Alueelliset erot Globaalit, kansalliset ja paikalliset suhteet Paikallisten työmarkkinoiden rajaus Sosiaaliturvajärjestelmä Koulutusjärjestelmä Palvelut Työnantajat Työntekijät Yhteiskunnalliset instituutiot Syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike Eri ikäryhmien asema työmarkkinoilla Työvoiman ammatillinen liikkuvuus Sukupuolten mukainen eriytyminen ammateittain ja toimialoittain Toimialojen kehityssuunnat Muutokset työsuhteissa (kesto, työaika) Työllisyyden ja työttömyyden taso (Lähde: Jolkkonen 2007) Paikallisia työmarkkinoita on kuvattu työssäkäyntialueiden ja pendelöinnin avulla. Työvoiman liikkuvuuden tukeminen sisältyy aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin. Liikkuvuutta lisäävä sosiaaliturva nojaa neljään elementtiin: joustaviin ja dynaamisiin työmarkkinoihin, korkeaan ja pitkäkestoiseen työttömyysturvaan, oikeuteen ja velvollisuuteen osallistua aktivointitoimiin tai työhön, jota tarjotaan työllisyyspolitiikan piirissä sekä työmarkkinapolitiikan alueellistamiseen. (Hyvinvointiohjelma ) Pendelöintiä analysoivissa tutkimuksissa on todettu pitkäaikaistyöttömyyden ja alhaisen koulutustason vähentävän halukkuutta hakeutua työhön toiselle paikkakunnalle. 13

14 Paikallinen osaaminen Pluralistisen hyvinvointiyhteiskunta-ajattelun mukaisesti yhteiskunnan toteutusvastuu on vähitellen eriytymässä useille toimijoille. Idealistisesti ajatellen järjestelmien tulisi ohjautua paikallisten tarpeiden mukaan. Valtiollisen kontrollin vähetessä arvellaan vapautuvan voimavaroja, jotka synnyttävät uusia toimintamalleja ja innovaatioita. Verkostoituminen nähdään alueellista kehitystä edistävänä ja uudistavana toimintamallina (Ståhle&Sotarauta 2003, 55). Paikallisten yhteisöjen tuottamalla sosiaalisella pääomalla katsotaan olevan yhteyttä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn jopa enemmän kuin henkilökohtaisilla tiedoilla, taidoilla ja ominaisuuksilla (Hyyppä 2002). Napapiet ja Ghoshal (1998, ) jakavat sosiaalisen pääoman kolmeen komponenttiin eli strukturaaliseen, relationaaliseen ja kognitiiviseen. Ensimmäinen kuvaa verkostomaisia suhteita relationaalisen viitatessa niiden toimivuuteen. Kognitiivinen sosiaalinen pääoma realisoituu verkostosuhteissa toimivien yhteisenä kielenä ja koodeina, mikä tekee mahdolliseksi kollektiivisen oppimisen. Alueellisen oppimisprosessin suhteen puhutaan usein niin kutsutusta hiljaisesta tietotaidosta ja muista immateriaalisista voimavaroista, joiden välittymisen mekanismia edustavat paikalliset työmarkkinat ja ihmisten henkilökohtaiset yhteydet. Kansalaisjärjestöt ovat taloudellisesti merkittäviä toimijoita ja tuovat paikalliseen ja alueelliseen toimintaan varoja mm. EU:n rakennerahastoista. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Hyvinvointi 2015-ohjelmassa (2007, 8; ks. myös Järjestöt sosiaali- ja terveyspolitiikan toimijoina Kansalaisjärjestötoiminnan strategia 2003) todetaan julkisen vallan luovan sääntelyn ja voimavarojen uudelleenjaon kautta edellytykset sille, että perhe-, työ- sekä lähi- ja paikallisyhteisöt ja kolmas sektori voivat kantaa osuutensa ihmisten hyvinvoinnista koskevasta yhteisvastuusta. Järjestöjen merkitystä ja roolia on viime vuosina korostettu erityisesti työllistäjänä. Paikallisille tasoille onkin muodostunut monikanavainen hyvinvointia ja työllisyyttä edistävä palvelumalli, jolloin yhtenäisen hyvinvointipolitiikan toteuttaminen ei ole enää mahdollista lisääntyneestä yhteistyöstä huolimatta. Toimiva kansalaisyhteiskunta ja järjestöt: Tuottavat sosiaalista pääomaa ja antavat tilaa altruismille Tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisen identiteetin jäsentämiselle ja muodostamiselle ja sosiaaliselle koheesiolle Tarjoavat väyliä osallisuuden ja yhteisösuhteiden lisäämiselle ja tukevat myös marginalisoituneisiin tilanteisiin ajautuneita ihmisiä ja ihmisryhmiä Mahdollistavat sosiaalisten innovaatioiden luomisen. (Möttönen&Niemelä 2005, ) Kansalaisyhteiskunnan toimijoita luonnehditaan myös yhteisötalouden käsitteillä. Yhteisötalous on osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden harjoittamaa taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena on demokraattisen yhteistyön avulla edistää jäsenten ja ympäröivän yhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia (Immonen 2006, 12). Yhteisötalouden tarve on ilmaistu painottamalla kansalaisten omatoimisuutta ja yhteistoimintaa paikallisyhteisöissä. Yhteisötalouden edistäminen on kirjattu EU:n ohjelma- 14

15 asiakirjoihin ja se on sisällytetty uusimpiin strategiasuunnitelmiin, joissa yhteisötalouden merkitys nähdään uusia työllistämisen ratkaisuja rakentavana (ks. esim. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille ; Tampereen kaupunkiseudun työpoliittinen toimintaohjelma ; Kuopion seudun työllisyysohjelma ). 2.2 Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työttömyys Pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät ovat palvelullisesti vaativassa tilanteessa. Pääosin hyvinvointivaltion laajentumisen kaudella rakennettu sektoroitunut palvelumalli ja nykyiset aktiivisen työvoimapolitiikan keinot auttavat vain osaa heistä. Vähätalon (1998) mukaan pitkäaikaistyöttömyys on merkinnyt usein pysyväksi muodostunutta tilapäisyyttä; satunnaisten työsuhteiden, työttömyyden, työhallinnon tukitöiden ja työvoimakoulutuksen vuorottelua. Työhallinnon ennusteiden mukaan vuonna 2004 alkanut työllisyyden kohentuminen jatkuu aiempaa hitaampana. Aikavälillä työllisyys ei kohene, koska eläkkeelle siirtymisen poistuma vähentää työvoiman tarjontaa eikä vapautuvia työpaikkoja vastaavasti täytetä. Työttömyyden ennustetaan laskevan edelleen. Tavoitteeksi on asetettu pitkäaikaistyöttömyyden ratkaiseminen vuoteen 2012 mennessä. (Työhallinnon toimintaja taloussuunnitelma vuosille , ) Työvoiman vähentymisen ei arvioida johtavan määrälliseen työvoimapulaan. Laadulliseen työvoimapulaan pyritään vastaamaan työvoiman osaamista ja liikkuvuutta edistämällä. Vuonna 2006 työvoimatoimistoissa oli noin työtöntä työnhakijaa, joista rakenteelliseen työttömyyteen luettavia oli noin henkilöä (Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007, 1). 3 Kuluvan vuoden maaliskuussa työttömyysaste oli 7,7 % (Työllisyyskatsaus 2007). Työvoimakehitykseen vaikuttavat työn tuottavuuden ja sen ala- ja ammattikohtaisen hajonnan kehitys sekä tuottavuuserot eri osaamistasoilla ja ikäryhmissä. Tällä on merkitystä työvoiman palkkakehitykseen ja yleensä työllistymiseen. Rakennemuutoksen myötä työn tuottavuuden kasvu tulee olemaan hitaampaa kuin aikaisemmin. (Manner-Suomen ESR-ohjelman asiakirjaesitys 2007, ) Kolmannes työttömistä ja aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneista on vaikeasti työllistyviä. Heidän lukumääränsä ei ole juurikaan pienentynyt luvun aikana. Suuri osa vaikeasti työllistyvistä päätyy aktiivisen työvoimapolitiikan mukaisesti johonkin toimenpiteeseen tai työvoiman ulkopuolelle. Tilanteen haastavuutta kuvaa se, että vaikeasti työllistyvien henkilöiden työttömyyttä puretaan kahden päättyneen ESR-ohjelmakauden jälkeenkin edelleen tehokkaimmin työkyvyttömyyseläkkeillä (Kankare 2006, ). 3 Työvoiman palvelukeskusten suorittamien arviointien mukaan noin % asiakkaista on sellaisia, joiden tilanteeseen palveluskeskusten toimenpiteet eivät tarjoa ratkaisuja. Pitkittyneet palveluprosessit johtuvat mm. sosiaalisesta työkyvyttömyydestä, vaikeudesta työllistyä tuetun työllistämisen jälkeen ja palvelukeskusten vaikeudesta päättää tuloksettomia asiakasprosesseja. (Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007, 2). 15

16 Rakenteellisen työttömyyden lisäksi esiintyy vajaatyöllisyyttä. Tähän ryhmään kuuluvilla henkilöillä on usein alhainen tai vanhentunut koulutus ja toimintakyvyn menetyksiä, jotka eivät kuitenkaan oikeuta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Samalla tarkastelujaksolla vuonna 2005 työvoimaan kuulumattomien piilotyöttömien määräksi arvioitiin henkilöä. Itä-Suomen suuralueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnat. Alueen keskeiset haasteet ovat jo pitkään liittyneet työikäisen väestön vähenemiseen alueelta muuton seurauksena, korkeaan työttömyyteen ja matalaan työllisyyteen. Työttömyysaste oli vuonna 2005 noin 14,2 %. Ikääntyvien ja vaikeasti työllistyvien määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina. Samoin vajaakuntoisten työnhakijoiden määrän arvellaan kasvavan työnhakijoiden keski-iän noustessa (Manner-Suomen ESR-ohjelman asiakirjaesitys 2007, 48.) Ammatillisen osaamisen nostamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän toiminta- ja työkyvyn kartoituksia ja kuntouttavia toimenpiteitä työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksien edistämiseksi. Näiden toimenpiteiden lisäksi tarvitaan niin kutsuttuja matalan teknologian työpaikkoja. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan, mitä välityömarkkinoiden käsitteellä tarkoitetaan työllisyysstrategioissa ja miten käsite liittyy aktiivisen työvoimapolitiikan teoriaan ja paikalliseen työvoimapolitiikkaan. Tämän jälkeen analysoidaan lähemmin välityömarkkinoiden käsitteen sisältöjä ja toimenpiteitä. Tarkastelu tiivistyy luvussa 5 siihen, miten välityömarkkinoita määrittelevät erityyppiset toimijat. 16

17 3 VÄLITYÖMARKKINASELVITYKSEN SUORITTAMINEN Selvityksen tavoitteena hahmottaa käsitystä välityömarkkinoista erityyppisten työmarkkinatoimijoiden näkökulmasta. Ensi sijaisena tavoitteena ei ole tuottaa universaalia tietoa vaan kuvata kolmanteen sektoriin paikallistuvien työllistävien toimijoiden käsityksiä tarkasteltavasta aiheesta. Selvitys pyrkii kuvaamaan välityömarkkinoiden teoreettista sisältöä ja eri toimijoiden sille antamia määrittelyjä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1 Mitä välityömarkkinoiden käsitteellä tarkoitetaan? Tarkentavia kysymyksiä ovat: Miten välityömarkkinoiden kehittäminen on otettu huomioon valtakunnallisissa, seudullisissa tai kunnallisissa työllisyysstrategioissa? Mitkä ovat välityömarkkinoiden kehittämisen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja keitä ovat keskeiset toimijat? Millaiseen osaamiseen välityömarkkinoiden kehittäminen perustuu ja miten osaamista kasvatetaan? 2 Mitä välityömarkkinoiden käsite tarkoittaa Itä-Suomen yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten näkökulmasta? Tarkentavia kysymyksiä ovat: Millaisiin paikallisiin, alueellisiin ja seudullisiin ratkaisuihin ja millaiseen yhteistyöhön välityömarkkinoiden kehittämisessä sitoudutaan? Mitä lisäarvoa välityömarkkinoiden kehittämisen arvellaan tuottavan nykyiseen työvoimapoliittiseen toimintajärjestelmään ja vallitseviin käytäntöihin? Selvitystyö sisältyy Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) hallinnoimaan 3Points -kehittämiskumppanuuden (ESR/Equal) StartPoint -projektiin. Selvitystyö perustuu kirjallisiin aineistoihin ja sen tukena käytetään syksyllä 2006 Itä-Suomen alueella Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n hallinnoimassa StartPoint -hankkeessa yhdistysten toimihenkilöiltä kerättyä teemahaastattelun tuloksena muodostunutta aineistoa. Pääaineistona käytetään tätä selvitystä varten vuonna 2007 kerättyä kyselyaineistoa (kyselylomake liite 1). Kysely kohdistettiin 27:lle Itä-Suomen alueella toimivalle yhteisölle, sosiaaliselle yritykselle ja yritysten edustajalle. Osa toimijoista on osallistunut Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoimaan StartPoint -projektiin. Näille toimijoille suunnatussa kyselyssä pyydettiin nimeämään tärkeimmät yhteistyötahot, joille niin 17

18 ikään lähetettiin lomake. Näin saatiin koottua paikallisten toimijoiden joukko, josta kukin organisaatio vastasi kyselyyn omasta näkökulmastaan (tiivistelmä 14:sta kyselyyn vastanneesta organisaatiosta liite 2). Lisäksi käytiin puhelinkeskustelu EK:n Kuopion aluetoimiston koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntijan ja henkilöstövalmennusta tuottavan Anakom-yhtiön toimitusjohtajan kanssa. 18

19 4 VÄLITYÖMARKKINAT SEUDULLISISSA, PAIKALLISISSA TAI KUNNALLISISSA TYÖLLISYYSSTRATEGIOISSA Euroopan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet työllisyysstrategioissaan edistämään täystyöllisyyttä, parantamaan työnlaatua ja tuottavuutta sekä vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. EU:n työllisyysohjelmat tukevat kansallisten työllisyystavoitteiden saavuttamista. Rakennerahastokaudella vuosina Suomi kuuluu alueellista kilpailukykyä ja työllisyystavoitetta toteuttavan työllisyystavoitteen piiriin. Ohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Ohjelmakauden painopisteet ovat: Työorganisaatioiden, yritysten ja työllisen työvoiman kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Jäsenvaltioiden ja alueiden välisen yhteistyön lisääminen (Työhallinnon toimintaja taloussuunnitelma vuosille , 10). 4 Vuosille tavoitteeksi on asetettu uuden työpaikan luominen, 72 %:n työllisyysasteen saavuttaminen, työn tuottavuuden lisääminen, työllisyyden paraneminen ja työttömyyden laskeminen kaikissa maakunnissa. Työvoimapolitiikan aktivointiaste pyritään nostamaan 40 %:iin. Tällöin toimenpiteisiin osallistuisi vuosittain noin henkilöä. Työpolitiikan päätavoitteina on aikaansaada toimivat työmarkkinat. Tämä edellyttää työvoiman yli- ja alitarjonnan ratkaisemista ja työvoiman rekrytoinnin kehittämistä Toiseksi työpolitiikan tavoitteeksi on asetettu työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen. (Työhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma ,12.) Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan sisältyvät toimenpiteet tavoittavat kuitenkin kerrallaan vain osan vaikeasti työllistyvien henkilöiden joukosta, sillä rakennetyöttömyyden luonteeseen sisältyy vaikeus työllistyä uudelleen esimerkiksi alueellisista ja työpaikkarakenteista aiheutuvista syistä tai työvoiman ikärakenteen muodostamista syistä. Rakenteellisista tekijöistä aiheutuviin ongelmiin pyritään vastaamaan rakenteellisin ratkaisuin, mikä tarkoittaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamista välityömarkkinoita kehittämällä. Esitettyä taustaa vasten välityömarkkinoiden kehittymiseen vaikut- 4 EU:n komission mukaan Suomen työllisyyshaasteet liittyvät rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteiden kohottamiseen ja pienentyvien nuorisoikäluokkien työvoiman tarjonnan vähentymiseen. Komission mukaan Suomessa tulee helpottaa nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille. 19

20 tavat voimakkaasti alueiden ja työvoiman ominaisuuksien dynaamiset kysymykset. Hyvinvointi ohjelman (2007) mukaan aktiivinen ja motivoiva palkatonkin toiminta (mukaan lukien vapaaehtoistoiminta) nähdään elämänhallintaa edistävänä ja mielekkyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta vahvistavana. Vuonna 2006 on laadittu välityömarkkinoiden kehittämissuunnitelmia ja täsmennetty valtionavustusjärjestelmiä. TE-keskusten myöntämä omatoimisuusavustus ja työpoliittinen projektituki yhdistettiin työllisyyspoliittiseksi avustukseksi. Työpoliittista avustusta voidaan myöntää viideksi vuodeksi ja sitä on mahdollista saada myös selvittämis- ja kehittämishankkeisiin. Palkkatuen myöntämisen kriteereitä muutettiin siten, että se mahdollistaa tuella palkatun henkilön edelleensijoittamisen. Lisäksi sosiaalisille yrityksille myönnettävää investointitukea korotettiin. Vuonna 2007 pyritään toteuttamaan seuraavia toimenpiteitä: Työvoiman palvelukeskusten toiminnan ja asiakkuuksien profiloiminen yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa Avoimien työmarkkinoiden näkökulmasta laadukkaiden työtehtävien tarjoaminen Tässä suhteessa tarkastellaan palkkatuen myöntämisedellytyksiä henkilöstöpalveluyrityksille ja sosiaalisille yrityksille sekä pyritään kehittämään työnantajayhteistyötä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen ammatillista koulutustarjontaa lisäämällä sekä työn ja koulutuksen rinnakkaisilla kytkennöillä. Samalla pyritään lisäämään koulutuksellistesti haasteellisten ryhmien osuutta ammatillisessa koulutuksessa. Työvalmennuksen lisääminen Ylläpitokorvausten tason korottaminen Kuntouttavan työtoiminnan työpaikkojen määrän lisääminen. (Kerminen, henkilökohtainen tiedonanto ) Välityömarkkinoiden kehittämisohjelma sisältyy ohjelmakauden Manner- Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan numero 2. Työministeriön johtaman valtakunnallisen koordinointihankkeen tarkoitus on alueellisten hankkeiden yhteistyön koordinointi ja seuranta. Kehittämisohjelmaan sisältyy seuraavat osahankkeet: kolmannen sektorin työllistämisvalmiuksien kehittäminen, YTY Suomi-projekti (eli ympäristönhoidon työllisyystöiden projekti), työhönvalmennus- ja työnetsijäpalveluiden kehittäminen ja lisääminen sekä sosiaalisten yritysten määrän lisääminen. (Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007, 4.) Välityömarkkinoiden kehitystyö käynnistyy TE-keskusten johdolla. Vuoden 2007 aikana TE-keskukset valmistelevat hankkeina välityömarkkinoiden kehittämissuunnitelmat, minkä tuloksena laaditaan maakunnalliset välityömarkkinastrategiat vuosille ohjaamaan sosiaalisen työllistämisen yhteistyökäytäntöjä ja resursointia. 5 5 Työvoimanpalvelukeskuksille suunnatussa kyselyssä selvitettiin, mitä asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi tulisi tehdä. TYP:ien vastauksissa korostuivat seuraavat toimenpiteet: sosiaalisen työkyvyttömyyden hyväksyminen työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi, 20

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM

AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä

VÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN

KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN Sosiaali- ja terveyslautakunta 241 21.10.2009 KUNTALISÄN MAKSAMINEN YHDISTYKSILLE, YRITYKSILLE JA SEURAKUNNILLE PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TYÖLLISTÄMISEEN JA AKTIVOIMISEEN TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN 1847/05/400/2007

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE

PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE PALTAMON TYÖTÄ KAIKILLE HANKE Työllisyyden nostotalkoot Keski-Suomessa Jyväskylä, 22.10.2007 Arto Laurikainen, Paltamon kunta Hallitusohjelma: "Valtion työvoimapolitiikkaa uudistetaan tavoitteena parantaa

Lisätiedot

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.

Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari. Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5. Osatyökykyiset työmarkkinoille -seminaari Krista Kiuru Asunto- ja viestintäministeri 7.5.2012 Työ & työllisyys lukuja (maaliskuun 2012 luvut) Työllisyysaste: 67,6 %, vuosimuutos +1,3 % - yks. Tavoite 2015:

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011

Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet. Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Vaikeasti työllistyvät ja STM:n toimenpiteet Eveliina Pöyhönen 30.11.2011 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Hyvinvoinnille vahva perusta terveys ja hyvinvointi osaksi kaikkea päätöksentekoa pidempiä uria

Lisätiedot

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen

Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%

Lisätiedot

Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena

Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena Mitä mahdollisuuksia yhteiskunnalla on sotainvalidien ja veteraanien vanhustenhuoltoon, Keski-Suomen yhteistyöseminaari 10.5.2012 Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot