HYVIN SUUNNITELTU ONKIN JO TEHTY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVIN SUUNNITELTU ONKIN JO TEHTY"

Transkriptio

1 HYVIN SUUNNITELTU ONKIN JO TEHTY Välityömarkkinat itäsuomalaisten työmarkkinatoimijoiden näkökulmasta Anita Mattila

2 Toimitus: Anu Tiilikainen-Tervaniemi, Riikka Jumppanen ja Katariina Saarela Taitto: Keski-Suomen Painotuote Oy ISBN (sid.) ISBN (PDF) Kopijyvä Oy Jyväskylä 2007

3 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO AKTIIVINEN JA OHJELMALLINEN TYÖVOIMAPOLITIIKKA Paikalliset työmarkkinat Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työttömyys VÄLITYÖMARKKINASELVITYKSEN SUORITTAMINEN VÄLITYÖMARKKINAT SEUDULLISISSA, PAIKALLISISSA TAI KUNNALLISISSA TYÖLLISYYSSTRATEGIOISSA Välityömarkkinat rakenteena Työllistymisen edistäminen VÄLITYÖMARKKINAT ITÄ-SUOMEN YHTEISÖJEN, SOSIAALISTEN YRITYSTEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMASTA YHTEENVETO JA POHDINTA KIRJALLISUUS KUVIOT KUVIO 1. Paikallinen hanke- ja strategiatyöskentelyn ohjausjärjestelmä KUVIO 2 Välityömarkkinat KUVIO 3. Työllistymistä tukevat tavoitteet KUVIO 4. Työelämän suhteet ja töiden luonne KUVIO 5. Järjestöjen suhde yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin KUVIO 6. Sosiaalisen integraation ja työllisyyden mallit TAULUKOT TAULUKKO 1. Paikallisten työmarkkinoiden rakenne TAULUKKO 2. Vaikeasti työllistyvien palvelut ja tukitoimet TAULUKKO 3. Itä-Suomen alueen yhdistysten, sosiaalisten yritysten ja yritysten tavoitteet välityömarkkinoiden kehittämisessä ja työllisyyden edistämisessä LIITTEET LIITE 1. Kysely Itä-Suomen yhteisöille, sosiaalisille yrityksille ja yrityksille LIITE 2. Välityömarkkinatselvityksen kohdejoukko... 50

4

5 TIIVISTELMÄ Tässä selvitystyössä välityömarkkinoita ja välityömarkkinoiden kehittämistä tarkastellaan Itä-Suomen alueella toimivien yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten näkökulmasta. Välityömarkkinoiden kehittämistä analysoidaan toiminnan tavoitteiden, sisältöjen ja menettelytapojen näkökulmasta. Selvitystyössä käytetään työpolitiikan tutkimuskirjallisuutta ja työpolitiikan ohjelmia sekä Itä-Suomen alueen työmarkkinatoimijoilta kerättyä aineistoa. Selvitystyö sisältyy Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoimaan ESR/ Equal -rahoitteiseen 3Points -kehittämiskumppanuuden StartPoint -projektiin. Välityömarkkinoiden käsite on poliittis-hallinnollinen eikä sillä ole yksiselitteistä vastinetta yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa. Välityömarkkinoiden käsitettä käytetään väljästi sekä kokoavana metakäsitteenä että työllisyystoimintaa suuntaavana ja kehittävänä instrumentaalisena käsitteenä. Välityömarkkinat toimivat alueellisessa ja paikallisessa kontekstissa työttömyyden ja työllisyyden välissä ja rajapinnoilla. Välityömarkkinoilla viitataan työmarkkinoiden rakenteelliseen kehitystyöhön, jossa on yhä selvemmin korostettu jakoa välittäviin ja siirtymätyömarkkinoihin, mikä saattaa syventää sosiaalisia jakoja. Käsitteen ongelmana on sen abstraktisuus, määritelmällinen rajattomuus ja heikko status. Työllisyysohjelmissa ja -strategioissa korostetaan välityömarkkinoiden rakenteen kehittämistä pysyväksi osaksi alueiden työmarkkinoita. Avoimeksi jää, miten ja mitkä alueelliset tai paikalliset ominaispiirteet tai indikaattorit otetaan suunnittelutyön pohjaksi. Tähän selvitykseen vastanneet työmarkkinatoimijat ovat osallistuneet varsin vähän oman alueensa työllisyysstrategiseen suunnitteluun. Miten siis paikalliset tarpeet ja paikallistalouden kehittämisen näkökulmat otetaan huomioon laajemmissa suunnitelmissa? Millä tavalla ESR-ohjelmat ovat kunta- ja palvelurakenneuudistusten tukena? Itä-Suomen alueella toimivien yleishyödyllisten yhdistysten suunnitelmissa korostuvat osallistuminen yhteiseen hankkeeseen, jonka kautta on mahdollista saada tukea myös johtamiseen ja työsuhteiden laadun kehittämiseen. Omaksi vahvuudekseen yhdistykset nostavat esiin haasteellisten ryhmien työllistämiseen ja sosiaaliseen kuntouttamiseen liittyvän erityisosaamisen. Yhdistykset korostavat toisaalta yleishyödyllisen toiminnan kehittämisen tärkeyttä toisaalta miettivät palvelujen tuottamisen mahdollisuutta. Sosiaalisten yritysten tavoitteena on vahvistaa taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja omaa työmarkkina-asemaa tuomalla esiin myös toiminnan sosiaalisia ominaispiirteitä. Vahvuutenaan sosiaaliset yritykset pitävät liiketaloudellista ja työnantajuuteen liittyvää osaamista sekä työhön valmennuksen osaamista, jonka avulla työntekijöitä autetaan työllistymään myös muissa yrityksissä avautuviin työpaikkoihin. Sosiaaliset yritykset osallistuvat yhdistyksiä useammin alueensa työllisyysstrategiseen suunnitteluun. Yritykset näkevät omat mahdollisuutensa pitkäaikaistyöttömän työllistämisessä tilanteessa, jossa henkilön toiminta- ja työkykyä on vahvistettu palveluprosessin kuluessa. Yritysten mukaan on tärkeä pidentää työvoimapoliittisten toimenpiteiden kestoa ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Työvoiman saannin turvaamiseksi tulee edistää työperäistä

6 maahanmuuttoa ja tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseksi. Yrittäjäjärjestöt ovat osallistuneet alueellisten ja seudullisten työllisyysohjelmien valmisteluun. Välityömarkkinoiden kehittämishankkeet käynnistyvät Suomessa tilanteessa, jossa työttömyys on laskenut jo pitkään ja työvoiman eläkkeelle siirtyminen on alkanut kiihtyä. Mainittua taustaa vasten välityömarkkinoiden kehittämishankkeet käynnistyvät myöhässä. Tämä saattaa johtaa toimenpiteiden uudelleenarviointiin ja -suuntaamiseen, mikäli välityömarkkinoiden kehittämistyön tuloksena muodostuvat toimintatavat ja rakennelmat ovat riittävän joustavia. Välityömarkkinoiden kehittämisessä huomiotta ovat jäämässä työvoiman kysyntään vaikuttavat uudistukset, jolloin olisi puututtava kilpailukykyä (ja työkykyä) korostavan yhteiskunnan ja talousjärjestelmän keskeisiin paradigmoihin. Toinen kriittinen kysymys liittyy kuntien ja alueviranomaisten mahdolliseen alibudjetoinnin problematiikkaan eli siihen korvataanko välityömarkkinoiden kehittämishankkeilla sellaisia mekanismeja, jotka lähtökohtaisesti kuuluvat muille toimijoille.

7 1 JOHDANTO Vaikka työllisyysaste on viime vuosina tasaisesti noussut, se on edelleen alempana mitä täystyöllisyys ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoitus edellyttäisi. Kohentunut työllisyys on aiheutunut sekä alentuneesta työttömyydestä että kasvaneesta työvoiman tarjonnasta. Viime vuosina huomio on kiinnittynyt työttömyyden rakenteellisiin piirteisiin, joilla on tarkoitettu työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantoon liittyviä kysymyksiä sekä alityöllisyyden aiheuttamiin haasteisiin. Suotuisan työllisyyskehityksen peruskysymykseksi on noussut työvoiman kysynnän ja tarjonnan nykyistä parempi vastaavuus. Työministeriö on asettanut tavoitteeksi rakenteellisen työttömyyden poistamisen välityömarkkinoita kehittämällä vuoteen 2011 mennessä, mikä on tärkeää, sillä vuoden 2010 jälkeen työikäinen väestö alkaa vähentyä ja työvoiman kysyntä kiihtyä. Vallitsevaa työttömyystilannetta luonnehtivat työttömyyden keston pitkittyminen, ikääntyvien työnhakijoiden määrän nouseminen ja työttömyyden alueellisten ja paikallisten erojen korostuminen. Samaan aikaan työpaikkarakenteen muutokset, kasvavat työn vaativuustekijät ja tuotannollisten odotusten kasvu hankaloittavat ikääntyvän työntekijän, työkyvystä osan menettäneen työntekijän, vammaisen tai vajaakuntoisen työntekijän, vanhentuneen tai alhaisen ammattitaidon omaavan työntekijän pysymistä tai palaamista työmarkkinoille. Välityömarkkinoiden kehittämisessä on kysymys pitkäaikaisempien työllistämisratkaisujen löytämisestä ja työn mukauttamisessa työntekijän toimintakykyä vastaavaksi sekä rakenteellisen työttömyysongelman ratkaisemisesta. Aktiivisen työvoimapolitiikan eräänä tavoitteena on ollut työttömän työnhakijan sitouttaminen työllistymistä tavoitteleviin toimiin. Vaikka tulokset ovat olleet enimmäkseen myönteisiä vain joka viides aktiivisiin toimenpiteisiin osallistunut työnhakija on työllistynyt avoimille työmarkkinoille kolmen kuukauden kuluttua työvoimakoulutuksesta tai tukityöllistämisjaksosta. Tällöin tukityöllistetyistä on ollut työttöminä % ja työvoimakoulutuksen suorittaneista 53 % (Hämäläinen 1998; Räisänen 1996; Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007). Työllistymisosuudet ovat olleet korkeimmat Etelä-Suomen työvoimapiireissä ja matalimmat Pohjois- ja Itä-Suomen työvoimapiireissä. On kysytty, millaisia menetelmiä on käytetty ja millaisia tuloksia on saavutettu nimenomaan pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa. Ovatko käytetyt toimenpiteet olleet relevantteja työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin nähden? Millaisiin työpaikkoihin ja minkä laatuisiin työtehtäviin työttömiä henkilöitä työllistetään? Työhallinnon tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin ja työttömyyden alentaminen 4 %:iin vuoteen 2011 mennessä. Työmarkkinoiden alueellisen eriytymisen jatkuessa on yhä tärkeämpää parantaa työhallinnon aluelähtöisyyttä yhdessä paikallisten työmarkkinatoimijoiden kanssa. Paikallisuudesta on tullut 1980-luvulta lähtien myös sosiaali- ja työpoliittisen tutkimuksen kohde. Välitason eri käytännöt ovat herättäneet kiin-

8 nostusta esimerkiksi Saksassa ja Pohjoismaissa. Empiirisillä tutkimuksilla on haettu käytännön ratkaisuja huolenpitoon ja työllistämiseen, jotka rakentuivat paikallisten verkostojen, yhteisöjen ja itseorganisoituvien projektien varaan (ks. Cronberg 1985). Julkisen ja yrityssektorin välitasoa kutsutaan useilla osin rinnakkaisilla osin päällekkäisillä käsitteillä. Käytettyjä käsitteitä ovat kolmas sektori, vapaaehtoissektori, sosiaalitalous, yhteisötalous ja kansalaisyhteiskunta (ks. esim. Helander 1998). Hyyryläinen ja Kangaspunta (1999, 11) nimittävät järjestöjä, säätiöitä ja osuuskuntia yhteisötaloudeksi paikallistalouden näkökulmasta. Työllisyysstrategisen suunnittelun tavoitteena on alueellisten ja paikallisten välityömarkkinoiden kehittäminen. Välityömarkkinoiden avulla kuvataan työmarkkinoiden ominaispiirteitä; rakennetta, tilaa ja työmarkkinatoimijoita ja niiden sijaintia ja tehtäviä suhteessa toisiinsa. Välityömarkkinoiden avulla parannetaan työllisyyttä. Välityömarkkinoilla tarkoitetaan avoimien työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiivitoimenpiteitä ja niihin sisältyviä työtilaisuuksia. Tässä selvityksessä tarkastellaan välityömarkkinoiden käsitettä eri teorioiden valossa, politiikkaohjelmissa sekä paikallisten toimijoiden näkökulmasta. Tällöin huomio kohdistuu yhteisöihin, sosiaalisiin yrityksiin ja yrityksiin keskeisimpinä välityömarkkinoiden toimijoina ja työttömien työnhakijoiden työllistäjinä. Selvitystyön rakenne Välityömarkkinoiden käsitteellä viitataan työttömyyden ja työllisyyden väliin jäävään tilaan ja rakenteeseen. Käsitettä on mahdollista tarkastella monesta suunnasta ja rinnakkaisesta käsitteestä käsin. Tässä selvityksessä tarkastelu etenee teoreettisista luonnehdinnoista yksittäisten toimijoiden käsityksiin, jolloin työn painopisteeksi muodostuu Itä- Suomen alueen toimijoiden näkemykset välityömarkkinoiden kehittämisestä suhteessa oman työllistävän toiminnan tavoitteisiin. Tarkastelu etenee seuraavasti: Luvussa 2 luonnehditaan lyhyesti aktiivisen työvoimapolitiikan teoriaa ja siihen sisältyviä toimintamenetelmiä ja niiden vaikuttavuudesta nousseita kysymyksiä pitkäaikaistyöttömien näkökulmasta. Luvussa pohditaan myös ohjelmallisen työvoimapolitiikan oletuksia ja muotoutumista, minkä jälkeen siirrytään kuvaamaan paikallisten työmarkkinoiden teoriaa. Luvussa 3 esitellään kysymykset ja menetelmät, joilla tässä työssä haetaan vastauksia sekä kuvaillaan selvitystyön etenemisen prosessi. Luvuissa 4 ja 5 kuvataan selvitystyön tulokset. Luvussa 4 tarkastellaan työvoimapolitiikan strategisessa suunnittelussa välityömarkkinoiden kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Suunnittelun tasoja edustavat kansallisen, seudullisen ja paikallisen tason työpolitiikan linjaukset. Tämän jälkeen välityömarkkinoita määritellään yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten teoreettisen tarkastelun avulla, jolloin kiinnitetään huomiota toiminnan tavoitteisiin ja sisältöihin. Luvussa 5 välityömarkkinoita kuvataan Itä-Suomen toimijoiden näkökulmasta. Luvun tiedot perustuvat yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten välityömarkkinoita ja työllistämistyön kehittämistä koskevaan kyselyyn. Luku 6 tiivistää keskeiset tulokset, niihin liittyvät pohdinnat ja avoimeksi jääneet kysymykset.

9 2 AKTIIVINEN JA OHJELMALLINEN TYÖVOIMAPOLITIIKKA Rehnin ja Meidnerin kehittämän aktiivisen työvoimapolitiikan mallin mukaan työvoimapolitiikan tavoitteisiin kuuluu työmarkkinoiden stabilisaatio-, allokaatio- ja tulonjakopoliittisia sekä valikoivia työllisyyspoliittisia tavoitteita. Lisäksi mallissa on korostettu aktiivisia toimia työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. (Sihto 1994.) Työvoimapolitiikan teoria ja käytännön toteuttamisen muodot ovat kuitenkin vaihdelleet taloudellisten ja poliittisten tilanteiden mukaan. Viime vuosina aktiivisen työvoimapolitiikan strategia on ymmärretty yhä enemmän työvoiman tarjontaan vaikuttamisena (Koistinen 1999, 326, 340). Suomessa harjoitettavaan työvoimapolitiikkaan vaikuttavat Ruotsin työpolitiikan linjaukset ja kokemukset, OECD:n suositukset sekä EU:n työvoimapoliittiset ohjelmat. Työvoimapoliittiset uudistukset ovat edenneet eri tavoin ja eri tahdissa, mutta kaikissa OECD-maissa suunta on ollut yhteneväinen; byrokratian vähentäminen, tulosjohtamisen korostaminen, palvelujen kilpailuttaminen ja palvelutarjonnan hajauttaminen siten, että julkiset ja yksityiset toimijat asettuvat rinnasteiseen asemaan. 1 Ohjelmallisesta ohjauksesta huolimatta EU:n politiikoissa on kuitenkin korostettu työvoima- ja sosiaalipolitiikan kuulumista subsidiariteetti-periaatteen mukaisesti kansalliselle ja enenevästi alueelliselle ja paikalliselle vastuulle. Työvoimapolitiikan tavoitteena tukea talouden kehitystä, edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukea inhimillisen pääoman kehitystä ja käyttöönottoa. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden valikoima on laaja (Skog&Räisänen 1997). Aktiivinen työvoimapolitiikka käsittää työvoimapalvelut, liikkuvuuden edistämisen sekä työllistämistukiin perustuvan työllistämisen ja työvoimakoulutuksen. Tukityöhön, harjoitteluun, työvoimakoulutukseen ja vastaaviin toimenpiteisiin sijoittumisen laajuus kuvaa aktivointiastetta, mikä on viime aikoina ollut keskimäärin %. Aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä on kritisoitu niiden heikon vaikuttavuuden vuoksi. Toisaalta työttömien henkilöiden osallisuuden lisääntymistä ja työllistymisen edellytysten säilyttämistä syrjäytymistä ehkäisemisellä on pidetty toimenpiteiden positiivisina joskin vaikeasti todennettavissa olevina vaikutuksina. 1 Jessopin (2002) mukaan keynesiläinen kansallisen hyvinvointivaltion malli sopii huonosti nykyiseen innovaatioita korostavaan globalisoituneeseen ja verkostoituneeseen talouteen. Mainittu malli onkin korvautumassa schumpeterian workfare postnational regiimillä, jossa hyvinvoinnin korostamisesta siirrytään työkyvyn tuottamiseen sekä positiivisten että negatiivisten sanktioiden avulla.

10 Projektit työvoimapoliittisten ohjelmien toteutuksessa Hyvinvointivointi- ja työvoimapalvelut ovat kehittyneet verkostomaisempaan ja yksilöllisempään suuntaan. Työllistämisohjelmat ja niihin sisältyvät työllistämisprojektit ovat syntyneet tähän tilanteeseen. Erityisesti Euroopan sosiaalirahasto on tehnyt pitkäaikaistyöttömiä aktivoivista projekteista näkyviä toimijoita paikallisissa hyvinvointiverkostoissa. Työllistämishankkeiden rahoitukseen käytetään myös kansallista rahoitusta esimerkiksi työhallinnon työllisyyspoliittisia projektitukia, jolloin painopiste on ollut kolmannen sektorin ja yhdistysten työllistäjäroolin kehittämisessä. Tavoite- ja puiteohjelmista johdetut hankkeet sijoittuvat paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden välimaastoon ja ovat siinä mielessä toiminnallisesti joustavia, välittäviä rakenteita. Hakijoina saattavat olla julkisyhteisöt, tutkimus- ja oppilaitokset, yritykset, yhdistykset tai näiden tilapäiset yhteenliittymät eli konsortiot. (Sbarcea&Martins 2003.) Ohjelmien mukaisten työllisyys- ja toimintamallien väitetään edustavan uutta ja arvokasta hyvinvointipalvelua. Ne kehittävät omalla toimintarakennelmallaan ja työntekijäjoukollaan ideoita, käsitteitä, palveluita, toimintatapoja tai toimintamenetelmiä. Ne luovat uudenlaisia yhteistyönmuotoja, ylittävät sektoreita ja yhdistelevät erilaisia voimavaroja. Projektit tarjoavat työntekijöille ja työyhteisöille toisintoimimisen areenoita ja asiakkaille vahvempaa osallisuutta. (Aho ym ) Ohjelmista, rahastoista, sopimuksista, projekteista ja arvioinneista on muodostunut uudenlaista poliittis-hallinnollista käsitteistöä, jota on tutkittu vain vähäisessä määrin ja jolla on niukasti vastineita tieteellisissä teorioissa ja tutkimuskirjallisuudessa (Koistinen 1999). Keskeinen organisaatio on projekti ja sen juridinen ydin on sopimus. Projekteja rahoitetaan määräaikaisena ja määrärahoilla (ei siis kiinteillä budjettivaroilla), jonka syntyminen edellyttää hallintasuhteena sopimusta ja valvonta arviointia. Sopimuksen ja arvioinnin tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan ohjelma, minkä resurssit turvataan rahastoilla (Rantala&Sulkunen 2006). Projektiyhteiskunnan hallinnan ydin on sopiminen hallintajärjestelmän kaikissa vaiheissa päätöksenteossa, tavoitteenasetteluissa, hankeasiakirjoissa, kumppaneiden ja viranomaisten kesken ja kansalaisten välillä. Sitouttaminen korostaa myös vähäosaisten toimijuutta. Projektitoiminnan kehittymisen myötä on syntynyt yleistaitoisten projektiammattilaisten ryhmä, jonka saattaa olla vaikea omaksua aatteellisten yhdistysten arvoja hankkeiden lähtökohdiksi (Sulkunen 2006, 17 38). Toisaalta voidaan kysyä, miten vapaasti aatteelliset yhteisöt ylipäätään saavat toimia toteuttaessaan ulkopuolisten rahoittajien projekteja. Paikalliset toimijat ovat keskeisessä asemassa määriteltäessä palvelujen paikallista ja alueellista tarvetta. Valtakunnallista sosiaalipolitiikkaa ei siis ole traditionaalisessa merkityksessä, vaan on lukematon määrä paikallisia ja alueellisia mahdollisuuksia. Hanke- ja strategiarahoitus mahdollistavat lakisääteisten julkisten palvelujen kehittämisen. Esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys ja Euroopan unionin rahastot on suunnattu nimenomaan perustoiminnan kehittämiseen paikallisella tasolla tunnistettavien tarpeiden mukaisesti. Keskusvallan vetäytyminen kuntien toiminnan normiohjauksesta on antanut tilaa paikalliselle ja alueelliselle sosiaalipolitiikalle. Yleiset tavoitteet on määritelty, mutta palveluiden järjestämisen tapa on jäänyt kuntien harkittavaksi. Paikallista sosiaalipolitiikkaa onkin rajoituttu ohjaamaan ennaltaehkäiseväksi ja työllistäväksi sekä yritykset että kol- 10

11 mannen sektorin toimijat mukaan ottavaksi (ks. esim. Lehto 2001; Hallituksen strategiaasiakirja 2004). KUVIO 1. Paikallinen hanke- ja strategiatyöskentelyn ohjausjärjestelmä (Lähde: Alavaikko 2006, 39 55) Paikallisiin lähtökohtiin ja asiakkaiden tarpeisiin perustuvien työllisyyttä ja osallisuutta edistävien mallien kehittämistyössä pyritään ottamaan huomioon niihin osallistuvien henkilöiden koulutus- ja työhistoria, elämäntilanne, henkilökohtaiset voimavarat ja tulevaisuuden suunnitelmat. Samoin on korostettu asiakkaiden tarvetta suojeluun, turvallisuuteen, selviytymisen tukemiseen sekä heidän omiin mahdollisuuksiin luottamiseen. 2 Työllistämisprojektien toimivuutta arvioidaan niiden muutosten suhteen, joita ne aikaansaavat asiakkaiden osallisuudessa, elämän- ja työllisyystilanteessa. Varsinkin kansalaisyhteiskunnan työllistäjäroolia edistävissä projekteissa yhdistyvät eettiset ja ekonomi- 2 Työllistämistä painottavat projektit korostavat yksilön aktivointia. Hankkeissa usein sovellettujen empowerment tai kulttuurisen innostamisen teorioiden mukaan yksilön tulee olla aktiivinen subjekti. Retorinen tavoite saattaa olla hyvin etäällä yksilön todellisuudesta ja realistisista mahdollisuuksista esimerkiksi silloin, kun hankkeiden asiakkaina ovat pitkälle syrjäytymisprosessiin ajautuneet henkilöt (Rantala 2006, ). 11

12 set tavoitteet, mikä osaltaan saattaa johtaa työn käsitteen ja projektien työllisyystavoitteiden nykyistä avarampaan määrittelyyn. Matthiesin (1999, 40 60) mukaan eettisten arvojen yksipuolinen korostaminen saattaisi johtaa idealisoivaan ja subjektiiviseen käsitykseen kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksista ja ekonomisten arvojen korostaminen puolestaan talouden ja objektiivisen mitattavuuden korostamiseen. Elämänhallinnallisten taitojen lisääntyminen tukee projekteihin osallistuvien työttömien tulevia työmarkkinapolkuja, joita suunniteltaessa on realistisesti huomioitava erilaiset työmarkkinat ja niiden työntekijöilleen asettamat vaatimukset. Kaikkia työnhakijoita ei ole mahdollista kouluttaa tai työllistää esimerkiksi pitkää kouluttautumista edellyttäville ammattialoille, mutta monille löytyy ammattitaitoa vaativa, mielekäs ja haasteellinen työ pehmeämmiltä toissijaisilta työmarkkinoilta, joita nykyisin on ryhdytty määrittelemään välityömarkkinoiden käsitteellä. 2.1 Paikalliset työmarkkinat Työmarkkinat ovat yhtäältä kansainvälistyneet yhtäältä kiinnittyneet paikallisiin konteksteihin. Taloustieteet ja muut yhteiskuntatieteet tutkivat työmarkkinoiden alueellisia ja paikallisia rakenteita omista lähtökohdistaan. Taloustiede näkee alueelliset työllisyysja työttömyyserot kohtaanto-ongelmana tai rakennemuutos- ja suhdanneongelmana. Niinpä alueellisten työllisyyserojen voidaan katsoa aiheutuvan siitä, että työnhakijat ovat toisella alalla kuin avoimet työpaikat sekä siitä, että suhdannekehitys etenee eri tavoin ja eri tahdissa tuotantorakenteeltaan eriytyneissä aluetalouksissa. Paikallisia työmarkkinoita voidaan luonnehtia myös pelkästään sosiaalisten suhteiden instituutioita rakenteistavana järjestelmänä, jopa taloudesta riippumatta. Paikalliset työmarkkinat vaihtelevat kooltaan erilaisissa yhteiskuntakonteksteissa ja niiden rajat työvoiman ammatti- ja sosiaaliryhmän ja sukupuolen mukaan. Paikallisuutta hämärtävistä tekijöistä huolimatta voidaan paikallisten työmarkkinoiden käsitteen avulla tarkastella rajoja, joiden puitteissa työvoimaan kuuluvat ryhmät liikkuvat ja mieltävät omat työllistymismahdollisuutensa. Toisaalta tämä arkisen kokemuksen taso määrittää yhteiskunnallisia toimintoja vaikuttamalla esimerkiksi koulutus- ja työvoimaviranomaisten toimintaan. (Koistinen 1999, ) Näin palkkatyöhön osallistumista, työmarkkinoiden rakennetta ja toimintaa ohjaavat yhteiskunnan, alueen, sosiaalisen ryhmän ja yksilön arvot, tavoitteet, sosiaalinen asema ja hyvinvoinnin taso. Työllisyysjärjestelmä on työmarkkinoita laajempi käsite ja se tarjoaa työmarkkinoiden käsitettä kattavamman mahdollisuuden työmarkkinoiden prosessien, käytäntöjen ja ohjauksen tarkastelulle. Christiansen, Koistinen ja Kovalainen (1999, 433) määrittelevät työllisyysjärjestelmän produktiivisen ja reproduktiivisen työn järjestelmänä, joka sisältää myös erilaiset palkkatyön ja palkattoman työn muodot. Työllisyysjärjestelmän käsite tukee siten työmarkkinoiden artikulointia sosiaalisena järjestelmänä. Sosiaalisena järjestelmänä työmarkkinat käsittävät seuraavat ulottuvuudet: toimijat (työnantajat, työntekijät, yhteiskunnalliset instituutiot), sosiaaliset rakenteet (sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmät) ja toimintaympäristön (globaalit, kansalliset, paikalliset suhteet) (Koistinen 1999). Seuraavassa taulukossa mainittuja ominaisuuksia on täydennetty muutoksia aiheuttavien tekijöiden mukaan ottamisella. 12

13 TAULUKKO 1. Paikallisten työmarkkinoiden rakenne Paikallisten työmarkkinoiden rakenteelliset tekijät Väestö ja työvoima Tuotannolliset rakenteet Sosiaaliset rakenteet Alueellinen ulottuvuus Hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut Keskeiset toimijat Dynaamiset elementit Rakenteellisten tekijöiden kuvaus Väestörakenne Työvoiman rakenne: ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti Yritysrakenne Työllisen työvoiman sijoittuminen työnantajasektoreittain ja toimialoittain Perhejärjestelmä Sukupuolten tasa-arvo Sosiaaliset kerrostumat Alueellinen työnjako Alueelliset erot Globaalit, kansalliset ja paikalliset suhteet Paikallisten työmarkkinoiden rajaus Sosiaaliturvajärjestelmä Koulutusjärjestelmä Palvelut Työnantajat Työntekijät Yhteiskunnalliset instituutiot Syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike Eri ikäryhmien asema työmarkkinoilla Työvoiman ammatillinen liikkuvuus Sukupuolten mukainen eriytyminen ammateittain ja toimialoittain Toimialojen kehityssuunnat Muutokset työsuhteissa (kesto, työaika) Työllisyyden ja työttömyyden taso (Lähde: Jolkkonen 2007) Paikallisia työmarkkinoita on kuvattu työssäkäyntialueiden ja pendelöinnin avulla. Työvoiman liikkuvuuden tukeminen sisältyy aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin. Liikkuvuutta lisäävä sosiaaliturva nojaa neljään elementtiin: joustaviin ja dynaamisiin työmarkkinoihin, korkeaan ja pitkäkestoiseen työttömyysturvaan, oikeuteen ja velvollisuuteen osallistua aktivointitoimiin tai työhön, jota tarjotaan työllisyyspolitiikan piirissä sekä työmarkkinapolitiikan alueellistamiseen. (Hyvinvointiohjelma ) Pendelöintiä analysoivissa tutkimuksissa on todettu pitkäaikaistyöttömyyden ja alhaisen koulutustason vähentävän halukkuutta hakeutua työhön toiselle paikkakunnalle. 13

14 Paikallinen osaaminen Pluralistisen hyvinvointiyhteiskunta-ajattelun mukaisesti yhteiskunnan toteutusvastuu on vähitellen eriytymässä useille toimijoille. Idealistisesti ajatellen järjestelmien tulisi ohjautua paikallisten tarpeiden mukaan. Valtiollisen kontrollin vähetessä arvellaan vapautuvan voimavaroja, jotka synnyttävät uusia toimintamalleja ja innovaatioita. Verkostoituminen nähdään alueellista kehitystä edistävänä ja uudistavana toimintamallina (Ståhle&Sotarauta 2003, 55). Paikallisten yhteisöjen tuottamalla sosiaalisella pääomalla katsotaan olevan yhteyttä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn jopa enemmän kuin henkilökohtaisilla tiedoilla, taidoilla ja ominaisuuksilla (Hyyppä 2002). Napapiet ja Ghoshal (1998, ) jakavat sosiaalisen pääoman kolmeen komponenttiin eli strukturaaliseen, relationaaliseen ja kognitiiviseen. Ensimmäinen kuvaa verkostomaisia suhteita relationaalisen viitatessa niiden toimivuuteen. Kognitiivinen sosiaalinen pääoma realisoituu verkostosuhteissa toimivien yhteisenä kielenä ja koodeina, mikä tekee mahdolliseksi kollektiivisen oppimisen. Alueellisen oppimisprosessin suhteen puhutaan usein niin kutsutusta hiljaisesta tietotaidosta ja muista immateriaalisista voimavaroista, joiden välittymisen mekanismia edustavat paikalliset työmarkkinat ja ihmisten henkilökohtaiset yhteydet. Kansalaisjärjestöt ovat taloudellisesti merkittäviä toimijoita ja tuovat paikalliseen ja alueelliseen toimintaan varoja mm. EU:n rakennerahastoista. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Hyvinvointi 2015-ohjelmassa (2007, 8; ks. myös Järjestöt sosiaali- ja terveyspolitiikan toimijoina Kansalaisjärjestötoiminnan strategia 2003) todetaan julkisen vallan luovan sääntelyn ja voimavarojen uudelleenjaon kautta edellytykset sille, että perhe-, työ- sekä lähi- ja paikallisyhteisöt ja kolmas sektori voivat kantaa osuutensa ihmisten hyvinvoinnista koskevasta yhteisvastuusta. Järjestöjen merkitystä ja roolia on viime vuosina korostettu erityisesti työllistäjänä. Paikallisille tasoille onkin muodostunut monikanavainen hyvinvointia ja työllisyyttä edistävä palvelumalli, jolloin yhtenäisen hyvinvointipolitiikan toteuttaminen ei ole enää mahdollista lisääntyneestä yhteistyöstä huolimatta. Toimiva kansalaisyhteiskunta ja järjestöt: Tuottavat sosiaalista pääomaa ja antavat tilaa altruismille Tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisen identiteetin jäsentämiselle ja muodostamiselle ja sosiaaliselle koheesiolle Tarjoavat väyliä osallisuuden ja yhteisösuhteiden lisäämiselle ja tukevat myös marginalisoituneisiin tilanteisiin ajautuneita ihmisiä ja ihmisryhmiä Mahdollistavat sosiaalisten innovaatioiden luomisen. (Möttönen&Niemelä 2005, ) Kansalaisyhteiskunnan toimijoita luonnehditaan myös yhteisötalouden käsitteillä. Yhteisötalous on osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden harjoittamaa taloudellista toimintaa, jonka tavoitteena on demokraattisen yhteistyön avulla edistää jäsenten ja ympäröivän yhteisön sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia (Immonen 2006, 12). Yhteisötalouden tarve on ilmaistu painottamalla kansalaisten omatoimisuutta ja yhteistoimintaa paikallisyhteisöissä. Yhteisötalouden edistäminen on kirjattu EU:n ohjelma- 14

15 asiakirjoihin ja se on sisällytetty uusimpiin strategiasuunnitelmiin, joissa yhteisötalouden merkitys nähdään uusia työllistämisen ratkaisuja rakentavana (ks. esim. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma vuosille ; Tampereen kaupunkiseudun työpoliittinen toimintaohjelma ; Kuopion seudun työllisyysohjelma ). 2.2 Vaikeasti työllistyvien henkilöiden työttömyys Pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät ovat palvelullisesti vaativassa tilanteessa. Pääosin hyvinvointivaltion laajentumisen kaudella rakennettu sektoroitunut palvelumalli ja nykyiset aktiivisen työvoimapolitiikan keinot auttavat vain osaa heistä. Vähätalon (1998) mukaan pitkäaikaistyöttömyys on merkinnyt usein pysyväksi muodostunutta tilapäisyyttä; satunnaisten työsuhteiden, työttömyyden, työhallinnon tukitöiden ja työvoimakoulutuksen vuorottelua. Työhallinnon ennusteiden mukaan vuonna 2004 alkanut työllisyyden kohentuminen jatkuu aiempaa hitaampana. Aikavälillä työllisyys ei kohene, koska eläkkeelle siirtymisen poistuma vähentää työvoiman tarjontaa eikä vapautuvia työpaikkoja vastaavasti täytetä. Työttömyyden ennustetaan laskevan edelleen. Tavoitteeksi on asetettu pitkäaikaistyöttömyyden ratkaiseminen vuoteen 2012 mennessä. (Työhallinnon toimintaja taloussuunnitelma vuosille , ) Työvoiman vähentymisen ei arvioida johtavan määrälliseen työvoimapulaan. Laadulliseen työvoimapulaan pyritään vastaamaan työvoiman osaamista ja liikkuvuutta edistämällä. Vuonna 2006 työvoimatoimistoissa oli noin työtöntä työnhakijaa, joista rakenteelliseen työttömyyteen luettavia oli noin henkilöä (Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007, 1). 3 Kuluvan vuoden maaliskuussa työttömyysaste oli 7,7 % (Työllisyyskatsaus 2007). Työvoimakehitykseen vaikuttavat työn tuottavuuden ja sen ala- ja ammattikohtaisen hajonnan kehitys sekä tuottavuuserot eri osaamistasoilla ja ikäryhmissä. Tällä on merkitystä työvoiman palkkakehitykseen ja yleensä työllistymiseen. Rakennemuutoksen myötä työn tuottavuuden kasvu tulee olemaan hitaampaa kuin aikaisemmin. (Manner-Suomen ESR-ohjelman asiakirjaesitys 2007, ) Kolmannes työttömistä ja aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneista on vaikeasti työllistyviä. Heidän lukumääränsä ei ole juurikaan pienentynyt luvun aikana. Suuri osa vaikeasti työllistyvistä päätyy aktiivisen työvoimapolitiikan mukaisesti johonkin toimenpiteeseen tai työvoiman ulkopuolelle. Tilanteen haastavuutta kuvaa se, että vaikeasti työllistyvien henkilöiden työttömyyttä puretaan kahden päättyneen ESR-ohjelmakauden jälkeenkin edelleen tehokkaimmin työkyvyttömyyseläkkeillä (Kankare 2006, ). 3 Työvoiman palvelukeskusten suorittamien arviointien mukaan noin % asiakkaista on sellaisia, joiden tilanteeseen palveluskeskusten toimenpiteet eivät tarjoa ratkaisuja. Pitkittyneet palveluprosessit johtuvat mm. sosiaalisesta työkyvyttömyydestä, vaikeudesta työllistyä tuetun työllistämisen jälkeen ja palvelukeskusten vaikeudesta päättää tuloksettomia asiakasprosesseja. (Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007, 2). 15

16 Rakenteellisen työttömyyden lisäksi esiintyy vajaatyöllisyyttä. Tähän ryhmään kuuluvilla henkilöillä on usein alhainen tai vanhentunut koulutus ja toimintakyvyn menetyksiä, jotka eivät kuitenkaan oikeuta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Samalla tarkastelujaksolla vuonna 2005 työvoimaan kuulumattomien piilotyöttömien määräksi arvioitiin henkilöä. Itä-Suomen suuralueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakunnat. Alueen keskeiset haasteet ovat jo pitkään liittyneet työikäisen väestön vähenemiseen alueelta muuton seurauksena, korkeaan työttömyyteen ja matalaan työllisyyteen. Työttömyysaste oli vuonna 2005 noin 14,2 %. Ikääntyvien ja vaikeasti työllistyvien määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina. Samoin vajaakuntoisten työnhakijoiden määrän arvellaan kasvavan työnhakijoiden keski-iän noustessa (Manner-Suomen ESR-ohjelman asiakirjaesitys 2007, 48.) Ammatillisen osaamisen nostamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän toiminta- ja työkyvyn kartoituksia ja kuntouttavia toimenpiteitä työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksien edistämiseksi. Näiden toimenpiteiden lisäksi tarvitaan niin kutsuttuja matalan teknologian työpaikkoja. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan, mitä välityömarkkinoiden käsitteellä tarkoitetaan työllisyysstrategioissa ja miten käsite liittyy aktiivisen työvoimapolitiikan teoriaan ja paikalliseen työvoimapolitiikkaan. Tämän jälkeen analysoidaan lähemmin välityömarkkinoiden käsitteen sisältöjä ja toimenpiteitä. Tarkastelu tiivistyy luvussa 5 siihen, miten välityömarkkinoita määrittelevät erityyppiset toimijat. 16

17 3 VÄLITYÖMARKKINASELVITYKSEN SUORITTAMINEN Selvityksen tavoitteena hahmottaa käsitystä välityömarkkinoista erityyppisten työmarkkinatoimijoiden näkökulmasta. Ensi sijaisena tavoitteena ei ole tuottaa universaalia tietoa vaan kuvata kolmanteen sektoriin paikallistuvien työllistävien toimijoiden käsityksiä tarkasteltavasta aiheesta. Selvitys pyrkii kuvaamaan välityömarkkinoiden teoreettista sisältöä ja eri toimijoiden sille antamia määrittelyjä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 1 Mitä välityömarkkinoiden käsitteellä tarkoitetaan? Tarkentavia kysymyksiä ovat: Miten välityömarkkinoiden kehittäminen on otettu huomioon valtakunnallisissa, seudullisissa tai kunnallisissa työllisyysstrategioissa? Mitkä ovat välityömarkkinoiden kehittämisen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja keitä ovat keskeiset toimijat? Millaiseen osaamiseen välityömarkkinoiden kehittäminen perustuu ja miten osaamista kasvatetaan? 2 Mitä välityömarkkinoiden käsite tarkoittaa Itä-Suomen yhteisöjen, sosiaalisten yritysten ja yritysten näkökulmasta? Tarkentavia kysymyksiä ovat: Millaisiin paikallisiin, alueellisiin ja seudullisiin ratkaisuihin ja millaiseen yhteistyöhön välityömarkkinoiden kehittämisessä sitoudutaan? Mitä lisäarvoa välityömarkkinoiden kehittämisen arvellaan tuottavan nykyiseen työvoimapoliittiseen toimintajärjestelmään ja vallitseviin käytäntöihin? Selvitystyö sisältyy Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) hallinnoimaan 3Points -kehittämiskumppanuuden (ESR/Equal) StartPoint -projektiin. Selvitystyö perustuu kirjallisiin aineistoihin ja sen tukena käytetään syksyllä 2006 Itä-Suomen alueella Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry:n hallinnoimassa StartPoint -hankkeessa yhdistysten toimihenkilöiltä kerättyä teemahaastattelun tuloksena muodostunutta aineistoa. Pääaineistona käytetään tätä selvitystä varten vuonna 2007 kerättyä kyselyaineistoa (kyselylomake liite 1). Kysely kohdistettiin 27:lle Itä-Suomen alueella toimivalle yhteisölle, sosiaaliselle yritykselle ja yritysten edustajalle. Osa toimijoista on osallistunut Keski- Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoimaan StartPoint -projektiin. Näille toimijoille suunnatussa kyselyssä pyydettiin nimeämään tärkeimmät yhteistyötahot, joille niin 17

18 ikään lähetettiin lomake. Näin saatiin koottua paikallisten toimijoiden joukko, josta kukin organisaatio vastasi kyselyyn omasta näkökulmastaan (tiivistelmä 14:sta kyselyyn vastanneesta organisaatiosta liite 2). Lisäksi käytiin puhelinkeskustelu EK:n Kuopion aluetoimiston koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntijan ja henkilöstövalmennusta tuottavan Anakom-yhtiön toimitusjohtajan kanssa. 18

19 4 VÄLITYÖMARKKINAT SEUDULLISISSA, PAIKALLISISSA TAI KUNNALLISISSA TYÖLLISYYSSTRATEGIOISSA Euroopan unionin jäsenmaat ovat sitoutuneet työllisyysstrategioissaan edistämään täystyöllisyyttä, parantamaan työnlaatua ja tuottavuutta sekä vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. EU:n työllisyysohjelmat tukevat kansallisten työllisyystavoitteiden saavuttamista. Rakennerahastokaudella vuosina Suomi kuuluu alueellista kilpailukykyä ja työllisyystavoitetta toteuttavan työllisyystavoitteen piiriin. Ohjelma jakautuu valtakunnalliseen ja alueellisiin osioihin. Ohjelmakauden painopisteet ovat: Työorganisaatioiden, yritysten ja työllisen työvoiman kehittäminen Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Jäsenvaltioiden ja alueiden välisen yhteistyön lisääminen (Työhallinnon toimintaja taloussuunnitelma vuosille , 10). 4 Vuosille tavoitteeksi on asetettu uuden työpaikan luominen, 72 %:n työllisyysasteen saavuttaminen, työn tuottavuuden lisääminen, työllisyyden paraneminen ja työttömyyden laskeminen kaikissa maakunnissa. Työvoimapolitiikan aktivointiaste pyritään nostamaan 40 %:iin. Tällöin toimenpiteisiin osallistuisi vuosittain noin henkilöä. Työpolitiikan päätavoitteina on aikaansaada toimivat työmarkkinat. Tämä edellyttää työvoiman yli- ja alitarjonnan ratkaisemista ja työvoiman rekrytoinnin kehittämistä Toiseksi työpolitiikan tavoitteeksi on asetettu työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen. (Työhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma ,12.) Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan sisältyvät toimenpiteet tavoittavat kuitenkin kerrallaan vain osan vaikeasti työllistyvien henkilöiden joukosta, sillä rakennetyöttömyyden luonteeseen sisältyy vaikeus työllistyä uudelleen esimerkiksi alueellisista ja työpaikkarakenteista aiheutuvista syistä tai työvoiman ikärakenteen muodostamista syistä. Rakenteellisista tekijöistä aiheutuviin ongelmiin pyritään vastaamaan rakenteellisin ratkaisuin, mikä tarkoittaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamista välityömarkkinoita kehittämällä. Esitettyä taustaa vasten välityömarkkinoiden kehittymiseen vaikut- 4 EU:n komission mukaan Suomen työllisyyshaasteet liittyvät rakenteellisen työttömyyden alentamiseen, ikääntyvien työntekijöiden työllisyysasteiden kohottamiseen ja pienentyvien nuorisoikäluokkien työvoiman tarjonnan vähentymiseen. Komission mukaan Suomessa tulee helpottaa nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien integroitumista työmarkkinoille. 19

20 tavat voimakkaasti alueiden ja työvoiman ominaisuuksien dynaamiset kysymykset. Hyvinvointi ohjelman (2007) mukaan aktiivinen ja motivoiva palkatonkin toiminta (mukaan lukien vapaaehtoistoiminta) nähdään elämänhallintaa edistävänä ja mielekkyyttä ja merkityksellisyyden tunnetta vahvistavana. Vuonna 2006 on laadittu välityömarkkinoiden kehittämissuunnitelmia ja täsmennetty valtionavustusjärjestelmiä. TE-keskusten myöntämä omatoimisuusavustus ja työpoliittinen projektituki yhdistettiin työllisyyspoliittiseksi avustukseksi. Työpoliittista avustusta voidaan myöntää viideksi vuodeksi ja sitä on mahdollista saada myös selvittämis- ja kehittämishankkeisiin. Palkkatuen myöntämisen kriteereitä muutettiin siten, että se mahdollistaa tuella palkatun henkilön edelleensijoittamisen. Lisäksi sosiaalisille yrityksille myönnettävää investointitukea korotettiin. Vuonna 2007 pyritään toteuttamaan seuraavia toimenpiteitä: Työvoiman palvelukeskusten toiminnan ja asiakkuuksien profiloiminen yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa Avoimien työmarkkinoiden näkökulmasta laadukkaiden työtehtävien tarjoaminen Tässä suhteessa tarkastellaan palkkatuen myöntämisedellytyksiä henkilöstöpalveluyrityksille ja sosiaalisille yrityksille sekä pyritään kehittämään työnantajayhteistyötä. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen ammatillista koulutustarjontaa lisäämällä sekä työn ja koulutuksen rinnakkaisilla kytkennöillä. Samalla pyritään lisäämään koulutuksellistesti haasteellisten ryhmien osuutta ammatillisessa koulutuksessa. Työvalmennuksen lisääminen Ylläpitokorvausten tason korottaminen Kuntouttavan työtoiminnan työpaikkojen määrän lisääminen. (Kerminen, henkilökohtainen tiedonanto ) Välityömarkkinoiden kehittämisohjelma sisältyy ohjelmakauden Manner- Suomen ESR-ohjelman toimintalinjaan numero 2. Työministeriön johtaman valtakunnallisen koordinointihankkeen tarkoitus on alueellisten hankkeiden yhteistyön koordinointi ja seuranta. Kehittämisohjelmaan sisältyy seuraavat osahankkeet: kolmannen sektorin työllistämisvalmiuksien kehittäminen, YTY Suomi-projekti (eli ympäristönhoidon työllisyystöiden projekti), työhönvalmennus- ja työnetsijäpalveluiden kehittäminen ja lisääminen sekä sosiaalisten yritysten määrän lisääminen. (Välityömarkkinat apuna rakenteellisen työttömyyden alentamisessa 2007, 4.) Välityömarkkinoiden kehitystyö käynnistyy TE-keskusten johdolla. Vuoden 2007 aikana TE-keskukset valmistelevat hankkeina välityömarkkinoiden kehittämissuunnitelmat, minkä tuloksena laaditaan maakunnalliset välityömarkkinastrategiat vuosille ohjaamaan sosiaalisen työllistämisen yhteistyökäytäntöjä ja resursointia. 5 5 Työvoimanpalvelukeskuksille suunnatussa kyselyssä selvitettiin, mitä asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi tulisi tehdä. TYP:ien vastauksissa korostuivat seuraavat toimenpiteet: sosiaalisen työkyvyttömyyden hyväksyminen työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi, 20

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen

EKTA ry:n avustushakemus Eksoten lausunto EKTA ry:n avustushakemukseen Kaupunginhallitus 20 16.01.2017 Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys ry:n avustushakemus 1252/00.04.00/2016, 1246/02.05.01.03.00/2016 KH 20 Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla

ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla ESR:n työllisyyshankkeet Pohjois-Pohjanmaalla MYRS Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014

Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 3 Eri ryhmien osuudet aktiivitoimissa vuonna 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 65,0 64,5 62,5 63,1 64,4 62,1 62,2 62,7 58,1 50 % 40 % 30 % 10,7 11,1 11,8 11,7 10,9 9,8 9,8 10,8 16,9 20 % 4,2 4,1 4,0 4,2 3,9

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot