ERITYISRYHMIEN MAASEUTUMATKAILU ETELÄ-SAVOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISRYHMIEN MAASEUTUMATKAILU ETELÄ-SAVOSSA"

Transkriptio

1 Susanna Liukkonen ERITYISRYHMIEN MAASEUTUMATKAILU ETELÄ-SAVOSSA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Marraskuu 2005

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Susanna Liukkonen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Erityisryhmien maaseutumatkailu Etelä-Savossa Tiivistelmä Maaseutumatkailulla on merkittävä osuus Etelä-Savon matkailutoiminnassa. Suomen maaseutumatkailuyrityksistä enemmistö eli 302 yritystä sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Nykyisin on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota myös erityisryhmien matkailumahdollisuuksiin. Erityisryhmiin voidaan katsoa kuuluviksi sellaiset henkilöt, joiden fyysinen tai henkinen toimintakyky poikkeaa tavanomaisesta. Erityisryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, liikuntaesteiset, näkövammaiset ja vanhukset. Erityisryhmien fyysiset ja henkiset poikkeavuudet vaikuttavat heille tarjottaviin matkailupalveluihin ja niiden toteuttamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia tuottaa matkailupalveluja erityisryhmille. Tavoitteena on selvittää myös erityisryhmien kiinnostusta maaseutumatkailua kohtaan sekä niiden mahdollisia erityisvaatimuksia maaseutumatkailun suhteen. Tarkastelun kohteena on lisäksi jo olemassa oleva tarjonta erityisryhmille sekä yrittäjien halukkuus keskittää toimintaansa erityisryhmien matkailupalvelujen tuottamiseen. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Etelä-Savon TE-keskus. Käytännön tasolla opinnäytetyön tavoitteena on tuoda uusia asiakasryhmiä Etelä-Savon maaseutumatkailuyrityksien tietoisuuteen sekä monipuolistaa erityisryhmien matkailumahdollisuuksia. Opinnäytetyön teoreettinen osuus rakentuu asiasanoista maaseutu, maaseutumatkailu, erityisryhmät ja Etelä-Savo sekä niiden merkityksistä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se toteutettiin haastattelemalla maaseutumatkailuyrittäjiä ja erityisryhmien edustajia touko-syyskuun 2005 aikana. Tutkimuksen tuloksia käsitellään käyttäen apuna toimintateorian periaatteita, jonka mukaan ihmistä ymmärretään hänen toimintansa kautta. Ihminen on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Tuloksista kävi ilmi, että sekä yrittäjillä, että erityisryhmillä on kiinnostusta asiaan, vaikka aiempia kokemuksia ei juuri ollut. Esteiksi erityisryhmien maaseutumatkailun kehittymiselle koettiin yrittäjien resurssien vähäisyys, sekä erityisryhmien ja yrittäjien tietämättömyys toisistaan. Tietämättömyys on syynä myös siihen, että erityisryhmille suunnattu markkinointi on olematonta, ainakin tämän tutkimuksen tuloksien perusteella. Erityisryhmien maaseutumatkailun parantamiseksi vaaditaan yrittäjien ja erityisryhmien yhteistyöllä toteutettua kehitystä niin palveluissa kuin niiden markkinoinnissakin. Asiasanat (avainsanat) maaseutu, maaseutumatkailu, erityisryhmät, Etelä-Savo Sivumäärä Kieli URN 48 s. + liitt. 2 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Kirsti Litmanen Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon TE-keskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 16, 2005 Author(s) Susanna Liukkonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism Management Rural Tourism for Special Groups in Southern Savo Abstract Rural tourism is an important part of Southern Savo s tourism. The majority of Finland s rural tourism enterprises are located in Southern Savo. Nowadays more attention is paid to tourism possibilities of special groups, such as the mentally disabled and old people who have got a physical or mental illness which restricts their life. This affects how and where they can travel. The purpose of this diploma work is to find out if rural tourism enterprises are interested in special groups as customers. It is also important to know what special groups expect and require from rural tourism. The diploma work is commissioned by Southern Savo s Employment and Economic Development Centre. The theory section consists of keywords and their meanings. The research results are analysed with action theory. The action theory means that a person is understood through his actions. A person acts in relation to his environment and other people. The research method was qualitative and the study was carried out by interviewing rural tourism entrepreneurs of Southern Savo and representatives of special groups during May and September The research results indicate that rural tourism entrepreneurs and special groups are interested in this subject though they have not got much previous experience. Rural tourism for special groups is rare because entrepreneurs and special groups do not know of each other. Marketing for special groups is nonexistent, so supply and demand do not meet. That is why co-operation between entrepreneurs and special groups is essential while developing rural tourism products and services. While talking about special groups in rural tourism, it is important to remember that groups are different from each other, so they want and need different kinds of services in tourism. Subject headings, (keywords) Rural area, rural tourism, special groups, Southern Savo Pages Language URN 48 p. + app. 2 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Kirsti Litmanen Employer of the bachelor's thesis Southern Savo Employment and Economic Development Centre

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO MAASEUTUMATKAILU Maaseutu Maaseutumatkailu Maaseutumatkailu Etelä-Savossa ERITYISRYHMIEN MATKAILU Erityisryhmä Erityisryhmien matkailu Erityisryhmät ja maaseutumatkailu MAASEUTUMATKAILU ERITYISRYHMIEN JA ETELÄ-SAVON MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJIEN NÄKÖKULMISTA Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Tulokset maaseutumatkailuyrittäjien haastatteluista Maaseutumatkailuyritysten taustatiedot Kokemukset erityisryhmistä Kiinnostus erityisryhmiä kohtaan Erityisryhmät maaseutumatkailuyrityksen asiakkaina Markkinointi erityisryhmille Erityisryhmien maaseutumatkailun kehittäminen Tulokset erityisryhmien edustajien haastatteluista Erityisryhmien taustatiedot Mielikuvat ja kokemukset maaseutumatkailusta Kiinnostus maaseutumatkailua kohtaan Erityisryhmät maaseutumatkailuyritysten asiakkaina...31

5 4.4.5 Maaseutumatkailun markkinointi Maaseutumatkailun kehittäminen Yhteenveto tutkimuksen tuloksista PÄÄTELMÄT...41 LÄHTEET...47 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Maaseutumatkailu on merkittävä osa Etelä-Savon matkailutoimintaa. Maaseudulla tapahtuvan rakennemuutoksen myötä yhä useammat maaseutuyrittäjät saavat lisätoimeentuloa maaseutumatkailusta. Toisaalta maaseutumatkailusta on tullut monille ihmisille myös päätoimeentulon lähde. Maaseutumatkailutoiminta on kuitenkin suurelta osin sesonkiluonteista ja painottuu usein kesäaikaan. Erikoistumisella ja uusien asiakasryhmien hankkimisella voitaisiin ainakin hiukan pidentää sesonkia ja saada toiminnasta ympärivuotisesti kannattavampaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten kiinnostusta ja mahdollisuutta tarjota matkailupalvelujaan ja -tuotteitaan erityisryhmille. Erityisryhmiin kuuluvat sellaiset henkilöt, joiden fyysinen tai henkinen poikkeavuus vaikuttaa heidän toimintakykyynsä. Tässä opinnäytetyössä erityisryhmillä tarkoitetaan esimerkiksi sellaisia ryhmiä kuin kehitysvammaiset, vanhukset ja liikuntaesteiset. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Etelä-Savon TE-keskus. Työvoima- ja elinkeinokeskukset eli TE-keskukset tuottavat neuvonta- ja kehittämispalveluja, jotka liittyvät työvoima- ja elinkeinokysymyksiin. TE-keskusten tehtävänä on muun muassa tukea ja neuvoa pk-yrityksiä ja osallistua alueensa kehittämiseen. TE-keskukset myös edistävät maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kuten maaseutumatkailua. (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2005.) Opinnäytetyön tavoitteina on selvittää, onko erityisryhmille jo olemassa maaseutumatkailutarjontaa Etelä-Savon alueella tai onko alueen maaseutumatkailuyrityksillä halua kehittää toimintaansa tälle asiakasryhmälle. Tavoitteena on myös selvittää erityisryhmien kiinnostusta maaseutumatkailua kohtaan sekä näiden ryhmien mahdollisia erityistarpeita. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä on se, tarjoavatko maaseutumatkailuyritykset matkailutuotteitaan ja -palvelujaan erityisryhmille ja mitä vaatimuksia erityisryhmät asettavat maaseutumatkailuyrityksille?

7 2 Opinnäytetyö pyrkii löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko maaseutumatkailuyrityksillä kiinnostusta ja resursseja ottaa vastaan erityisryhmiä? 2. Onko erityisryhmillä kiinnostusta maaseutumatkailua kohtaan ja mitkä ovat heidän vaatimuksensa? Opinnäytetyön konkreettisena tavoitteena on tuoda uusia asiakasryhmiä Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten tietoisuuteen sekä lisätä erityisryhmien matkailumahdollisuuksia. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimuksesta saatuja tietoja omissa kehittämishankkeissaan yhdessä maaseutumatkailuyrittäjien ja erityisryhmien kanssa. Opinnäytetyön rakenne koostuu kahdesta osasta: teoriasta ja tutkimuksesta. Teoriaosuudessa käydään läpi tärkeimpiä käsitteitä. Määrittelemällä maaseutua, maaseutumatkailua ja erityisryhmien matkailua saadaan teoreettista taustaa opinnäytetyön varsinaisen tutkimuksen tueksi. Maaseutumatkailua ja sen määritelmiä käsitellään yleisellä tasolla. Tämän lisäksi keskitytään erikseen Etelä-Savon maaseutumatkailun kuvaamiseen. Erityisryhmä-käsitteen määrittelyn yhteydessä käsitellään myös erityisryhmien matkailua ja siihen liittyviä projekteja ja edistämistoimenpiteitä, joita Suomessa on toteutettu. Opinnäytetyön varsinaisessa tutkimusosassa käsitellään ensin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Lisäksi käsitellään toimintateorian periaatteita, joita hyödynnetään tutkimustuloksien analysoinnissa. Tutkimusosassa käydään läpi tutkimuksen toteutusta ja etenemistä. Tutkimustuloksissa analysoidaan haastatteluista esille tulleet tutkimustulokset. Päätelmissä pohditaan tutkimuksen ja koko opinnäytetyön onnistumista ja tavoitteiden toteutumista. Esille tuodaan myös mahdollisia jatkotutkimusehdotuksia.

8 3 2 MAASEUTUMATKAILU 2.1 Maaseutu Maaseudun yksiselitteinen ja tarkka määrittely ei ole helppoa. Yleisesti ajatellaan maaseudun tarkoittavan aluetta, joka sijaitsee alueellisesti taajamien ulkopuolella. Maaseutua pitäisi kuitenkin tarkastella aina kansallisista lähtökohdista, koska maaseutualueiden luonne ja taso vaihtelevat. Maaseudun määrittelyyn liitetään usein myös alkutuotannon keskimääräistä suurempi osuus elinkeinosta, haja-asutusvaltaisuus sekä syrjäisyys suurista keskuksista. Useasti mielikuva maaseudusta liittyy maatalouteen. Maaseudun ihmiset ovat tuottajia, isäntiä ja emäntiä, jotka tuottavat taajamien asukkaille luonnon raaka-aineita ja niistä saatavia elintarvikkeita. Suurelle osalle kaupunkien asukkaista maaseutu merkitsee kuitenkin lomanviettopaikkaa, jossa yhdistyvät tila, väljyys, rauha ja maalaismaisema. (Lassila 2003, 8-9.) Suomalainen maaseutu voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun sekä syrjäiseen maaseutuun. Kaupunkien läheisellä maaseudulla mahdollisuudet kehitykseen ovat hyvät. Suurten keskusten läheisyys luo työtä palkkatyötä tekeville ja tarjoaa myös hyvät markkinapaikat maaseudun yrityksille. Kaupunkien läheiset maaseudut sijaitsevat suurelta osin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Ydinmaaseudun tyypillinen piirre on joko vahva alkutuotanto tai monipuolinen maaseutu. Suuret keskukset ovat melko kaukana, mutta läheinen sijainti keskikokoisiin keskuksiin mahdollistaa myös vireiden kuntakeskusten ja kylien toiminnan. Syrjäinen maaseutu sijaitsee kaukana keskuksista, jolloin mahdollisuudet työssä käymiseen ja paikallismarkkinointiin ovat minimalistiset (Maaseudun kehittämisprojekti 1991). Maaseudun kehittämistoimikunta on aikanaan määritellyt, että maaseutuun kuuluvat haja-asutusalueet ja alle 500 asukkaan taajamat. Tämä määritelmä soveltuu hyvin Suomen maaseudun kuvaamiseen. Sen sijaan yhtä kansainvälisesti käytettyä määritelmää maaseudusta ei ole (Maaseudun kehittämisprojekti 1991). Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa. Suomen pinta-alasta vain kolme prosenttia on taajamia, keskusten kasvuvaikutukset ulottuvat vain pieneen osaan maaseutua ja maaseudun vaikutukset Suomen talouselämään ovat vähäiset. Näin ollen tulevaisuudessa vuorovaikutusta kaupunkien ja maaseudun välillä on lisättävä, jotta

9 myös maaseutu pysyisi taloudellisesti ja sosiaalisesti vahvana alueena. (Uusitalo 1998, 20.) 4 Maaseudusta on pyritty antamaan yksinkertaista kokonaiskuvaa. Maaseutu on kuitenkin niin monimuotoinen, että kokonaiskuvan antaminen voisi olla harhaanjohtavaa. Suomen kunnista noin 60 % on maaseutumaisia, kun käytetään perustana maaseutualueiden luokittelua keskusten läheiseksi maaseuduksi, ydinmaaseuduksi ja syrjäiseksi maaseuduksi. (Heinonen & Järvinen 1996.) Maaseudun merkitys ja maaseutualueiden rakenne ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Maaseudun muutokseen on vaikuttanut erityisesti Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lassilan (2003, 12) mukaan maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on noussut elinkeinoksi perinteisen maatilatalouden sijalle. 2.2 Maaseutumatkailu Borg (1997) toteaa, että maaseutumatkailulla tarkoitetaan tavallisesti matkailua, joka tapahtuu tiheään asuttujen alueiden ja matkailukeskusten ulkopuolella. Maaseutumatkailuelinkeino on usein pienimuotoista ja tukeutuu vahvasti maatalouteen, luontoaktiviteetteihin ja/tai paikalliseen perinteeseen (Lassila 2004, 7). Suomalainen maaseutumatkailu alkoi kehittyä jo 1900-luvun alussa, jolloin maatilojen yhteyteen perustettiin täysihoitoloita. Muutama vuosikymmen sitten aloitettiin lomamökkien vuokraus tavoitteena maatilojen lisäansiot. Maaseutumatkailumuodoista mökinvuokraus on lienee tunnetuin, vaikka nykyään maaseutumatkailu onkin monimuotoista matkailutoimintaa. (Mts. 99.) Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä oli vuonna 2000 hajaasutusalueilla sijaitsevia majoitus- ja virkistyspalveluja tarjoavia pienyrityksiä yhteensä 3248 kappaletta. Näiden lisäksi maaseudulla on paljon yrityksiä, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen rekisteriin. Vuonna 2002 maaseutumatkailun teemaryhmä kokosikin näiden yritysten lukumäärän, joka oli 2165 yritystä. (Martikainen 2003, 4.)

10 5 Varsinaisella maaseutumatkailulla (rural tourism) tarkoitetaan pienimuotoista selvästi nichetyyppistä ja usein maatilatalouteen liittyvää matkailua. Kuitenkin suurin osa maaseudulla tapahtuvasta matkailusta on tavanomaisempaa matkailua, jolla ei välttämättä ole suoranaisia yhteyksiä maatalouteen. (Borg ym. 2002, 65.) Maaseutumatkailulla tarkoitetaan maaseudulla lähinnä perheyrityksenä tuotettuja pienimuotoisia majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluja, jotka perustuvat luontoon, maisemaan, kulttuuriin ja ihmiseen. Suurin osa niistä on kytkettynä maa- ja metsätalousyrittämiseen. Yleisimmät palvelut ovat vuokrattavat lomamökit, aamiaismajoitus, ryhmäruokailut ja ohjelmapalvelut. (Uusitalo 1998, 166.) Maaseutumatkailun kehittäminen edellyttää sekä valtakunnan, aluetason ja yritystason toimenpiteitä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisena toimii maaseutumatkailun teemaryhmä, jonka työhön osallistuvat keskeiset maaseutumatkailun kehittämisessä mukana olevat organisaatiot. Teemaryhmän laatimalla strategialla ja toimintaohjelmalla on edistetty maaseutumatkailun valtakunnallista toimintaa. (Uusitalo 1998, 168.) Maaseutumatkailun teemaryhmän (2000) määritelmän mukaan maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. Määritelmän mukaan maaseutumatkailussa yhdistyy ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen matkailu. Suomalainen väljä ja rauhallinen maaseutu ja sen tarjoama puhdas luonto, metsät, vesistöt, saaristot, pellot, tunturit sekä maaseudun ihmisten monipuolinen osaaminen ja kulttuuri ovat matkailupalveluita, joita tehokkaasti myydään ja markkinoidaan. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, jonka toimintamahdollisuudet perustuvat maaseudun luontaisiin voimavaroihin. Kuitenkaan kaikki maaseudulla tapahtuva matkailu ei ole maaseutumatkailua. Maaseutumatkailun rajaamista tarvitaan, jotta profiilia luotaessa ja palveluita markkinoitaessa voidaan käyttää entistä enemmän arvolähtökohtiin pohjautuvaa perustelua. Tällaisia arvolähtökohtia ovat ympäristövastuullisuus, terveys ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen. Suomalaisen maaseutumatkailun vahvuus on puhtaassa luonnossa, joten kehittämistyön perustaksi on otetta-

11 6 va ympäristövastuullisuus ja yleinen vastuullisen matkailun periaate. (Maaseutumatkailun teemaryhmä, 2000.) Martikaisen (2003, 5) mukaan kansainvälisestä kirjallisuudesta löytyy useampiakin maaseutumatkailun (rural tourism) määritelmiä. Yhteenvetona voidaan todeta maaseutumatkailun tarkoittavan maaseudulla tapahtuvaa perheyrityspohjaista ja sivutoimista matkailuyrittämistä. Useat määritelmät liittävät kestävän matkailukehityksen tunnusmerkit maaseutumatkailuun. Lisääntyvä kiinnostus luontoon ja perintöön on nostanut maaseudun merkittävään osaan virkistys- ja matkailutoiminnassa. Kasvava kysyntä on myötävaikuttanut siten, että maaseutualueet pystyvät hyödyntämään matkailua taloudellisen kehityksen työkaluna. (Tribe ym. 2000, 3.) Maaseutumatkailuna pidetään usein kaikkia matkailuaktiviteetteja, joita maaseudulla voi harrastaa. Hyvin usein maaseutumatkailu liitetään kiinteästi maatalouteen. Maatalous liittyykin läheisesti maaseutumatkailuun, mutta siitä huolimatta täytyy muistaa, että maaseutumatkailuun liittyy paljon muuta, kuten festivaaleja ja muita kulttuuritapahtumia ja -kohteita. (Sharpley & Sharpley 1997, 9.) Maaseutumatkailu on vahva osa matkailutoimintaa myös muualla Euroopassa, ei ainoastaan Suomessa. Erityisesti läntisessä Euroopassa maaseutumatkailulla on potentiaalia, koska siellä loma maalla kuuluu sivistyneistön perinteisiin ja tapoihin, joten siitä on muotoutunut ihmisille jokakesäinen elämänmeno. Esimerkiksi britit käyttävät omassa maassaan vuosittain yli 10 miljardia euroa maaseutumatkailuun. EU:n maatalouspolitiikan muutettua maatalouden toimintatapoja, monet maat ovat panostaneet maaseutumatkailuun luodakseen maataloutta korvaavia tuloja. Englannissa, Saksassa ja Ranskassa 10 % viljelijöistä saa tuloja myös maaseutumatkailusta (Borg ym. 2002, 66). Manner-Euroopassa maaseutumatkailua on kehitetty muutama vuosikymmen aiemmin kuin Suomessa. Esimerkiksi Itävallassa käynnistyi 1990-luvun alkupuolella kylämatkailuhanke, jossa tietyn alueen kylät muodostivat yhteisen tuotepalvelukokonaisuuden ja markkinointiverkoston. (Martikainen 2003, )

12 7 2.3 Maaseutumatkailu Etelä-Savossa Etelä-Savon maakunta sijaitsee kaakkoisessa Suomessa, ja asukkaita Etelä-Savossa on noin Maakunnan pinta-alasta neljännes muodostuu vedestä, järviä maakunnasta löytyy seitsemäntuhatta ja metsää Etelä-Savon pinta-alasta on neljä viidesosaa. (ks. Etelä-Savon maakuntaliitto 2003.) Etelä-Savon matkailu perustuu suurelta osin luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi vuokrattavia kesämökkejä Etelä-Savossa on tuhansia, ja monen kunnan väkiluku kaksinkertaistuu kesäaikaan matkailijoiden saapuessa alueelle lomailemaan. Puhdas luonto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet luonto- ja erämatkailuun. (ks. Etelä-Savon maakuntaliitto 2003.) Viimeisten vuosien aikana suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut alueellinen kehitys ja elinkeinon rakenteelliset muutokset ovat aiheuttaneet ongelmia etenkin maaseutualueiden kehittymiselle. Maaseudun väestö on ikääntynyt ja asukkaiden määrä vähentynyt työikäisten muuttaessa kasvukeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Tämänsuuntainen muuttoliike on aiheuttanut maaseudulle palvelurakenteen ja infrastruktuurin taantumista ja kehittymättömyyttä. (Lassila 2004, 97.) Yksi merkittävä keino hidastaa maaseudun autioitumista, on matkailun liiketoiminnan kehittäminen. Erityisen tärkeää matkailutoiminnan kehittäminen on harvaanasutussa Itä-Suomessa, missä teollinen toiminta on vähäistä ja maatilatalouden kannattavuus vaatii muuttuneessa yhteiskunnassa suurempaa tilakokoa ja suuria taloudellisia investointeja. (Mts. 97.) Yritysten määrän perusteella Etelä-Savo on Suomen maaseutumatkailumaakunta. Etelä-Savossa maaseutumatkailun kokonaiskapasiteetista kuitenkin vain kolmannes on ympärivuotisessa käytössä. Sen sijaan esimerkiksi Hämeessä ja Lapissa kokonaiskapasiteetista yli 60 % on ympärivuotista. (Uusitalo 1998, 168.) Maaseutumatkailun teemaryhmä (2000) on tilastoinut maakuntien maaseutumatkailuyritysten määrän. Eniten maaseutumatkailuyrityksiä eli 302 kappaletta on Etelä- Savon maakunnassa. Näin ollen 13,9 % koko maan yrityksistä on Etelä-Savossa. Näistä yrityksistä 296 tarjoaa majoitusta, 93 ateriapalveluja ja 160 ohjelmapalveluja sekä

13 8 harrastusmahdollisuuksia. Etelä-Savossa maaseutumatkailuyritysten sesonkiaikainen majoituskapasiteetti onkin 6100 vuodepaikkaa. Suomen vanhimmat yrityskannat löytyvät Etelä-Savon lisäksi Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Pirkanmaalta. Näissä maakunnissa maaseutumatkailuyritykset on perustettu vuosien aikana. (Martikainen 2003, 10.) Maaseudulla on reilut 5000 majoitus-, ravitsemis- ja virkistyspalveluja tarjoavaa pienyritystä. Virallisen tilastoinnin ulkopuolelle jää noin 2100 maaseutumatkailuyritystä, joiden menestymisestä ei ole tietoa saatavilla. Maaseutumatkailusta onkin vaikea saada luotettavia numerotietoja. Maaseutumatkailuyritysten ympärivuotinen majoituskapasiteetti on vuodepaikkaa. Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten majoituspaikoista varmaankin puolet on vuokramökkimajoitusta. Maaseudun matkailuelinkeino on löytänyt paikkansa ja on valmiina ottamaan oman osansa matkailun maailmanlaajuisesta kasvusta. Yrittäjien osaamista on kuitenkin lisättävä ja ammattimaisuutta vahvistettava sekä rakennettava ja syvennettävä yhteistyötä. Etelä-Savossa alueet toimivat vielä itsenäisesti, jolloin maakunnallisesti vahva alue jää puuttumaan. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa työskennellään yhdessä, mikä on alkanut näkyä matkailussa. (Länsi-Savo 2004.) 3 ERITYISRYHMIEN MATKAILU 3.1 Erityisryhmä Tutkimuksen kohteen eli erityisryhmän määritteleminen ei ole aivan yksiselitteistä. Käsitteenä erityisryhmä on varmasti monille täysin vieras, ja tietoa siitä, mitkä ryhmät siihen lukeutuvat, ei ole tai sitten mielikuvia voi olla useita erilaisia. Käsitteen monimuotoisen ymmärtämisen takia on tärkeää, että erityisryhmä määritellään tarkasti ja siihen kuuluvat ryhmät mainitaan yksitellen. Yhden ja ainoan selventävän erityisryhmä-käsitteen käyttäminen ei ole mahdollista. Tämän takia käsitteen sisältö tulee määritellä tapauskohtaisesti. Tässä opinnäytetyössä mukana olevat erityisryhmät on valittu yhdessä toimeksiantajan kanssa. Mukana on siis vain pieni osa niistä ryhmistä, jotka voidaan lukea kuuluviksi erityisryhmiin. Täs-

14 sä opinnäytetyössä päädyttiin käyttämään erityisryhmä-käsitettä, koska se on käsitteenä yleispätevä, ja sen alle voidaan sijoittaa laaja-alaisesti useita ryhmiä. 9 Liikuntaesteisyydellä tarkoitetaan kepin, rollaattorin tai pyörätuolin avulla liikkuvien lisäksi kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikeuttavat liikkumista. Liikkumiseen voivat heikentävästi vaikuttaa muun muassa jonkun aistin vajaatoiminta tai puuttuminen sekä henkilön ikä. Sen sijaan termi liikuntarajoitteinen luo negatiivisen mielikuvan, ja sitä ei olekaan syytä käyttää. Suositeltavaa olisi myös käyttää termiä asiakas eikä potilas sekä termiä pyörätuoli termin rullatuoli sijaan. (ks. Meckelborg 2001.) Rakennustietosäätiö (1998) toteaa, että erityisryhmiin voidaan laskea kuuluviksi liikuntaesteiset henkilöt, joiden liikkumiskyky on heikentynyt tai rajoittunut. Näitä ovat vanhukset, pitkäaikaissairaat, apuvälineitä käyttävät, vammaiset, näkövammaiset, odottavat äidit sekä lastenvaunuja ja rattaita työntävät henkilöt. Erityisryhmään kuuluvalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kyky liikkua, toimia, suunnistautua ja kommunikoida on pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman, sairauden tai ikääntymisen johdosta. (Kovanen 2000, 3.) Tässä opinnäytetyössä mukana olevat erityisryhmät ovat kehitysvammaiset, vanhukset, liikuntaesteiset, ongelmalapset ja -nuoret, dementoituneet, näkövammaiset ja mielenterveyskuntoutujat. Valittaessa näitä erityisryhmiä on pyritty saamaan mukaan erilaisia ryhmiä. Erityisryhmiä lienee olemassa satoja, mutta tässä opinnäytetyössä niistä on mukana vain hyvin pieni osa. 3.2 Erityisryhmien matkailu Meckelborgin (2001) mukaan maaseutumatkailuyrittäjät sekä muutkin sektorit ovat alkaneet entistä enemmän huomioida niin sanottua kolmatta sektoria, johon lukeutuvat esimerkiksi vammaiset ja vanhukset. Tämä niin kutsuttu kolmas sektori koetaan potentiaalisena asiakaskuntana, jolloin siihen liittyvä terminologia on noussut myös esille. Meckelborgin (2001) mukaan termistä vammaismatkailu on kiistelty kautta aikojen. Hän itse pitää sitä kuvaavana terminä, kunhan otetaan huomioon, että vamma voi olla moninainen ja näkymätönkin, esimerkiksi sydänvika tai allergia. Yksinkertaisinta oli-

15 sikin suhtautua kaikkiin matkailijoihin kuin vammaisiin, kun miettii esimerkiksi sitä, kuinka monella ihmisellä on silmälasit? 10 Erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä on Suomessa noin eli 10 % kansalaisista. Teollistumisen myötä ihmisten keski-ikä ja vanhusten määrä on noussut. Vanhuksilla on enemmän rahaa käytettävissään, ja he myös matkustavat mielellään, mutta iän tuomat ongelmat saattavat rajoittaa heidän liikkumistaan. Liikuntaesteisten henkilöiden kiinnostus matkailua kohtaan kasvaa, ja apuvälineiden sekä tilojen kehittyminen edistää liikuntaesteisten matkailua. Erityisryhmiin kuuluvat henkilöt matkustavat useimmiten sesonkien ulkopuolella, mikä tasaa alan kausivaihteluja sekä edistää yritysten ympärivuotista matkailutoimintaa. (Borg 1998, ks. Kovanen 2000, 2-3.) Rullaten Ry on vuonna 1987 perustettu vammaisjärjestö, jonka tehtäviin kuuluvat viestintä, neuvonta ja tietopalvelu erityisesti liikuntaesteisten palvelujen osalta. Rullaten Ry palvelee sekä vammaisryhmiä ja heidän omaisiaan että hoitohenkilökuntaa, viranomaisia, päättäjiä, matkailualan yrittäjiä ja kaikkia vammaisuuteen liittyvien palvelujen ja tuotteiden tarjoajia. (Rullaten Ry 2003.) Vuodesta 1992 lähtien Rullaten Ry ja Matkailun Edistämiskeskus ovat yhteistyössä toimittaneet julkaisua Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa. Julkaisussa esitellään Suomessa sijaitsevia matkailu- ja majoituskohteita, jotka soveltuvat liikuntaesteisille. Mukana on myös kohteita, joissa varsinaista vammaisvarustelua ei ole. Muistettava olisikin, että liikuntaesteisyys on muutakin kuin pyörätuolilla liikkuvat henkilöt. Esteitä liikkumiselle voi aiheuttaa esimerkiksi näkö-, kuulovamma tai ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat. Esteettömyys on huomionarvoinen asia, kun otetaan huomioon, että vuonna 2030 ennustetaan Suomessa joka neljännen kansalaisen olevan yli 65-vuotias. (Rullaten Ry 2003.) Esteettömästä liikkumisympäristöstä ja palveluista on hyötyä muillekin kuin iäkkäille ja eri tavoin vammaisille henkilöille. Arvioiden mukaan esteettömistä palveluista ja ympäristöstä hyötyy suoraan ainakin prosenttia väestöstä. Liikuntaesteisyys liitetään usein ikään, sairauteen tai vammaan. Asia koskettaa kuitenkin ihmisiä laajemmassa mittakaavassa, koska arvioiden mukaan ihmiset ovat noin 40 prosenttia elämästään eri tavoin liikunta- ja toimintarajoitteisia. (Esteetön elämys)

16 Erityisryhmät ja maaseutumatkailu Meckelborgin (2000) mukaan Suomessa on useita hankkeita, joissa liikuntaesteisyys on huomioitu maaseutumatkailussa. Hän nostaa esille myös ikääntyvät ihmiset, joiden määrä kasvaa koko ajan. Tulevaisuuden ikäihmiset ovat nykypäivän aktiivisia, matkustamaan ja kuluttamaan tottuneita henkilöitä. Ikä kuitenkin tuo mukanaan liikuntaesteisyyttä, joten puitteiden tulee olla siltä osin kunnossa. Lisäksi on muistettava, että se, mikä palvelee liikuntaesteistä, palvelee myös muitakin, kuten vaikka ihmisiä lastenvaunujen kanssa. Koillis-Savossa toteutettiin vuosien 1996 ja 2000 välisenä aikana Luontohaaviprojekti (Esteetön elämys). Hankkeen tarkoituksena oli kehittää luontomatkailupalveluja etenkin ikääntyville ja liikuntaesteisille. Luontohaavi-hankkeen pääteemoina olivat yrittäjien koulutus, tuotekehitys, investointi ja markkinointi. Yksi hankkeen tärkeimpiä tavoitteita oli henkisten ja fyysisten esteiden poistaminen erityisryhmien luontomatkailusta. Hankkeen aikana koulutettiin noin 100 henkilöä ajattelemaan matkailua liikuntaesteisen näkökulmasta. Projektissa mukana olleiden matkailuyritysten kanssa toteutettiin lisäksi kaksi investointia. Liikuntaesteisille rakennettiin kalastuslaituri ja inva-wc-tilat. Toisena investointina toteutettiin erämaakota, inva-wc, jätekatos ja kalastuslaituri liikuntaesteisille. Molemmat kohteet myös testattiin pyörätuoliasiakkaiden kanssa. (ks. Kuosmanen 2000.) Esteetön Elämys-hankkeen ensimmäinen osa toteutettiin vuosien 2002 ja 2004 välisenä aikana. Kyseessä oli perusselvitys- ja kartoitushanke, joka kohdistui markkinointitutkimukseen kohderyhminä olevien erityisryhmien keskuudessa. Tutkimusta varten selvitettiin 500 henkilön mielipiteitä luontomatkailupalveluista. Perusselvitys- ja kartoitusvaiheessa erityisryhmät toivat esille, että heille sopivia valmiita luontomatkailutuotteita ei ole. Rakenteelliset puitteet saattoivat olla riittävät, mutta tuotteiden saatavuus ja palvelu koettiin puutteellisiksi. Esille nousivat myös yrittäjien palveluasenne ja luontomatkailutuotteista tiedottaminen. Vaikka yrityksissä olisikin huomioitu vammaiset ja huonosti liikkuvat asiakkaat, tuotteiden kehittäminen ja markkinointi on jäänyt vähälle. (Esteetön Elämys.) Niin sanotun terveysmatkailun suosio on kasvamassa. Liikunnallisuus, erilaiset vaellukset, ulkoaktiviteetit ja uuden oppiminen ovat sellaisia teemoja, joita kannattaa ke-

17 hittää. Erityisryhmien odotukset matkailulle ovatkin haastavia. Matkailun on mahdollista toimia terapian tai kasvatuksen välineenä. (Borg ym. 2002, 75.) 12 Suomen valtion omistamilla mailla on useita retkikohteita, joissa on muun muassa luontopolkuja, kalastuspaikkoja ja laavuja. Metsähallitus, joka vastaa näistä alueista, on ottanut huomioon myös liikuntaesteisten toiveet ja tarpeet tutustua luontoon. Useilla retkeilyalueilla ja luonnonpuistoissa on mahdollista liikkua pyörätuolilla. Joissakin luontomatkailukohteissa on tarjolla myös ohjelmapalveluja liikuntaesteisille ja vammaisjärjestöille. (Rullaten Ry 2003.) Erityisryhmien maaseutumatkailuun liittyy oletettavasti hieman eri asioita kuin maaseutumatkailuun yleensä. Erityisryhmät saattavat tuoda maaseutumatkailutoimintaan lisähaasteita etenkin liikkumisen osalta. Suurimmat haasteet koetaankin varmasti juuri maastoon ja ympäristöön liittyen. Esimerkiksi vaikkapa maatilamatkailuyrityksellä ja kaupunkihotellilla on hieman eri lähtökohdat ottaa vastaan asiakkaita erityisryhmistä. 4 MAASEUTUMATKAILU ERITYISRYHMIEN JA ETELÄ-SAVON MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJIEN NÄKÖKULMISTA 4.1 Tutkimusmenetelmät Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyrkimyksenä on tutkia kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Yleisesti voidaan myös todeta, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa ennemminkin löydetään tai paljastetaan tosiasioita kuin todennetaan jo olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi ym. 2004, 152.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen vaiheet, aineistonkeruu, analyysi, tulkinta ja raportointi kietoutuvat yhteen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen kohteena on yleensä pieni määrä tapauksia, ja niitä pyritään analysoimaan mahdollisimman perusteellisesti. (Eskola & Suoranta 1999.) Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Laadulliseen tutkimukseen päädyttiin siitä syystä, että siten tutkittavasta aiheesta saadaan syvällisempää ja yksityis-

18 13 kohtaisempaa tietoa. Tutkimuksen tuloksia pyritään analysoimaan perusteellisesti. Kvalitatiivisella tutkimuksella on mahdollista saada tutkittavasta aiheesta kokonaisvaltaisempi kuva kuin kvantitatiivisella tutkimuksella. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä on haastattelu. Haastattelu valitaan usein muun muassa siitä syystä, että kysymyksessä on vähän kartoitettu ja tuntematon alue. Tämän takia tutkijan on vaikea tietää vastausten suuntia etukäteen. (Hirsjärvi ym 2004, 194.) Erityisryhmien maaseutumatkailua on kartoitettu melko vähäisessä määrin, joten vastausten sisällön ennakoiminen on vaikeaa. Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole, vaan haastateltava saa vastata omin sanoin (Eskola & Suoranta 1999). Haastattelun etuna muihin tiedonkeruumenetelmiin on, että aineiston keruuta voidaan säädellä tilanteen mukaan ja vastaajia myötäillen. Lisäksi haastatteluaiheiden järjestystä voidaan säädellä ja vastauksien tulkitsemiseen on enemmän mahdollisuuksia. (Hirsjärvi ym. 2004, 194.) Erityisryhmien maaseutumatkailu on aiheena melko vieras. Aihe on uusi ainakin tutkijalle, ja oletettavasti myös tutkittaville, joten on perusteltua käyttää haastattelua tiedonkeruumenetelmänä. Kun tietoa kerätään haastattelemalla, voidaan tutkittaville tarvittaessa selventää tutkimuksen aihetta ja tarkoitusta. Tämä ei olisi mahdollista, jos käytettäisiin tiedonkeruumenetelmänä esimerkiksi postitettavaa kyselylomaketta. Tietysti kyselylomakkeessakin voidaan selittää asioiden merkityksiä, mutta silloin on myös mahdollisuus asioiden väärinymmärtämiseen, ja vääriä käsityksiä ei voida saman tien oikaista. Haastateltaville on selvennettävä etenkin erityisryhmä-käsitettä, koska sen merkityksistä voi olla useita erilaisia mielikuvia. Tutkimusmenetelmänä on puolistrukturoitu haastattelu. Haastateltaville on valmiit kysymykset, mutta vastausvaihtoehtoja ei siis ole. Tämän tutkimuksen haastateltavat eroavat kuitenkin toisistaan siinä määrin, että kaikille ei ole tarkoituksenmukaista esittää kaikkia kysymyksiä. Haastattelut sisältävät piirteitä myös avoimesta haastattelusta ja teemahaastattelusta. Haastattelut saattavat muotoutua vapaamuotoisiksi keskustelutilaisuuksiksi, joissa käsitellään yhtä suurempaa teemaa eli erityisryhmien maaseutumatkailua. Tutkittavan aiheen ollessa uusi ja vieras, haastattelujen laajuus ja sisältö vaihtelevat, riippuen siitä, ketä haastatellaan.

19 14 Tallennettu laadullinen aineisto kirjoitetaan useimmiten puhtaaksi sanasanaisesti. Tästä käytetään nimitystä litterointi. Aineiston litterointi on yleisempää kuin päätelmien tekeminen suoraan nauhalta. (Hirsjärvi ym. 2004, 210.) Tämän tutkimuksen henkilökohtaisista haastatteluista saatu tieto litteroidaan. Tutkimuksen ollessa kvalitatiivinen, pyritään tutkimustuloksia analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytetään apuna toimintateoriaa, mikä perustuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, mutta myös ihmisen ja ympäristön toimintasuhteeseen. Psykologista yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta voidaan kuvata toiminnan käsitteellä. Toiminnasta on kyse silloin, kun ihmiset eivät sopeudu vaan sopeuttavat ympäristön itseensä. Ihminen siis tuottaa oman elämänsä tapahtumia ja saa siten ympäristössään aikaan tarkoituksenmukaisia muutoksia. (Weckroth 1988, 19.) Ihmisen vuorovaikutus ympäristön kanssa toteutuu monin eri tavoin. Jokainen ihminen eli yksilö on kosketuksissa toisiin ihmisiin. Ihminen myös toimii toisten ihmisten kanssa, vaikuttaa toisten ajatuksiin, mielipiteisiin ja tunteisiin. Ihminen kommunikoi ja informoi. Jokainen yksilö on yhteydessä ympäröivään kulttuuriin ja yhteiskuntaan erilaisten toimintojensa kautta. (Weckroth 1988, 14.) Maaseutumatkailussa toimintateoria toteutuu käytännössä päivittäin. Yrittäjät ja asiakkaat kommunikoivat keskenään ja ovat lisäksi jatkuvassa yhteydessä ympäröivään maailmaan, ympäristöön. Maaseutumatkailussa kosketus ympäristöön toteutuu erityisen hyvin. Esimerkiksi maaseutumatkailuyrittäjä tekee polttopuita vuokramökin saunaan tai matkailija retkeilee metsässä. Yksilön ja ympäristön välistä toimintaa tapahtuu myös muun muassa silloin, kun luontoon on rakennettu pitkospuut luontopolkua varten. Tällä toiminnalla ihminen on saanut aikaan tarkoituksenmukaisen muutoksen ympäristössään. Tämän toiminnan myötä ihminen on sopeuttanut ympäristön itseensä, eikä päinvastoin. Ihmisen psyykkinen toiminta on mahdollista jakaa kolmeen perustoimintaan. Ensinnäkin ihmisen on kyettävä suuntautumaan eli orientoitumaan nykyisyyteen, mikä tarkoittaa, että ihminen havaitsee olosuhteet ja kykenee toimimaan niissä. Toiseksi ihmi-

20 15 sen on voitava orientoitua menneisyyteen. Muistaminen on välttämätön psyykkisen toiminnan muoto. Kolmanneksi tarvitaan suuntautumista tulevaisuuteen, mikä edellyttää ajattelemista. (Weckroth 1988, 54.) Ihmisen psyykkisen toiminnan kolmijakoa on mahdollista soveltaa myös erityisryhmien maaseutumatkailuun ja siihen liittyviin tekijöihin. Sekä maaseutumatkailuyrittäjien että erityisryhmien edustajien on kyettävä toimimaan nykyisissä olosuhteissa. On kuitenkin kyettävä muistelemaan myös menneisyyttä, jotta voidaan toimia nykyisyydessä. Merkittävä psyykkisen toiminnan muoto on etenkin suuntautuminen tulevaisuuteen. Maaseutumatkailuyrittäjien tulee jatkuvasti suuntautua tulevaan, jotta he voivat kehittää liiketoimintaansa vaikkapa erityisryhmien osalta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää erityisryhmien näkemyksiä maaseutumatkailumahdollisuuksistaan. Tähän liittyy osaltaan suuntautuminen tulevaisuuteen sekä uusien asioiden ajattelu. Analysoimalla tutkimustuloksia toimintateoreettisesta näkökulmasta on pyrkimyksenä ymmärtää maaseutumatkailuyrittäjiä ja erityisryhmiä heidän toimintansa kautta. Analysoidaan, millaisia tavoitteita heillä on ja miten he niitä omassa ympäristössään toteuttavat. Esille nostetaan myös niitä toimintoja, joiden avulla maaseutumatkailuyrittäjät ja erityisryhmät sopeuttavat ympäristöään itselleen sopivaksi. 4.2 Tutkimuksen toteutus Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimuksen haastateltavat on valittu toimeksiantajan kanssa. TE-keskus toimii yhteistyössä useiden Etelä-Savon maaseutumatkailuyrittäjien sekä erityisryhmien edustajien kanssa. Tällä tavoin haastateltaviksi valikoituivat ne yritykset ja yhteisöt, joiden uskottiin parhaiten palvelevan juuri tätä tutkimusta. Haastateltavat koostuivat siis Etelä-Savon maaseutumatkailuyrityksistä ja erityisryhmien edustajista sekä Etelä-Savossa että muualla Suomessa. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kymmentä maaseutumatkailuyrittäjää ja kymmentä erityisryhmän edustajaa. Haastatelluista maaseutumatkailuyrityksistä suurin osa tuottaa majoituspalveluja. Yksi yritys tuottaa ainoastaan ohjelmapalveluja. Osa majoitusta tarjoavista yrityksistä tarjoaa myös ravitsemis- ja ohjelmapalveluja. Tutkimuksessa

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

JOHDANTO. Yritysten taustatiedot Toimialat (1/2)

JOHDANTO. Yritysten taustatiedot Toimialat (1/2) JOHDANTO ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Hankkeessa suunnitellut koulutuskokonaisuudet Kyselytutkimuksen Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa yhtenä tavoitteena oli saada tietoa matkailun

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista RAKENNETUN YMPÄRISTÖN ESTEETTÖMYYS Yhteenveto kansalaistutkimuksen tuloksista Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Invalidiliitto teetti alkuvuonna 2016 tutkimuksen kansalaisten asenteista rakennetun

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus

Oppimispolku. Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min. Tavoitteet. Toteutus Kesto: 2x75 min tai 3 x 75 min Tavoitteet Tietotavoitteet - hahmottaa Suomen väestörakenteen isot muutokset ennen ja tulevaisuudessa - ymmärtää väestön ikääntymisestä aiheutuvat seuraukset - ymmärtää maan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa

Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Maaseutumatkailijoiden vertailua Suomessa ja Itävallan Tirolissa Juho Pesonen Yhteistyössä Raija Komppula, Mike Peters ja Christopher Kronenberg juho.pesonen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus-

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot