ERITYISRYHMIEN MAASEUTUMATKAILU ETELÄ-SAVOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYISRYHMIEN MAASEUTUMATKAILU ETELÄ-SAVOSSA"

Transkriptio

1 Susanna Liukkonen ERITYISRYHMIEN MAASEUTUMATKAILU ETELÄ-SAVOSSA Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Marraskuu 2005

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Susanna Liukkonen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketoiminta Erityisryhmien maaseutumatkailu Etelä-Savossa Tiivistelmä Maaseutumatkailulla on merkittävä osuus Etelä-Savon matkailutoiminnassa. Suomen maaseutumatkailuyrityksistä enemmistö eli 302 yritystä sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Nykyisin on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota myös erityisryhmien matkailumahdollisuuksiin. Erityisryhmiin voidaan katsoa kuuluviksi sellaiset henkilöt, joiden fyysinen tai henkinen toimintakyky poikkeaa tavanomaisesta. Erityisryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, liikuntaesteiset, näkövammaiset ja vanhukset. Erityisryhmien fyysiset ja henkiset poikkeavuudet vaikuttavat heille tarjottaviin matkailupalveluihin ja niiden toteuttamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia tuottaa matkailupalveluja erityisryhmille. Tavoitteena on selvittää myös erityisryhmien kiinnostusta maaseutumatkailua kohtaan sekä niiden mahdollisia erityisvaatimuksia maaseutumatkailun suhteen. Tarkastelun kohteena on lisäksi jo olemassa oleva tarjonta erityisryhmille sekä yrittäjien halukkuus keskittää toimintaansa erityisryhmien matkailupalvelujen tuottamiseen. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Etelä-Savon TE-keskus. Käytännön tasolla opinnäytetyön tavoitteena on tuoda uusia asiakasryhmiä Etelä-Savon maaseutumatkailuyrityksien tietoisuuteen sekä monipuolistaa erityisryhmien matkailumahdollisuuksia. Opinnäytetyön teoreettinen osuus rakentuu asiasanoista maaseutu, maaseutumatkailu, erityisryhmät ja Etelä-Savo sekä niiden merkityksistä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, ja se toteutettiin haastattelemalla maaseutumatkailuyrittäjiä ja erityisryhmien edustajia touko-syyskuun 2005 aikana. Tutkimuksen tuloksia käsitellään käyttäen apuna toimintateorian periaatteita, jonka mukaan ihmistä ymmärretään hänen toimintansa kautta. Ihminen on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa. Tuloksista kävi ilmi, että sekä yrittäjillä, että erityisryhmillä on kiinnostusta asiaan, vaikka aiempia kokemuksia ei juuri ollut. Esteiksi erityisryhmien maaseutumatkailun kehittymiselle koettiin yrittäjien resurssien vähäisyys, sekä erityisryhmien ja yrittäjien tietämättömyys toisistaan. Tietämättömyys on syynä myös siihen, että erityisryhmille suunnattu markkinointi on olematonta, ainakin tämän tutkimuksen tuloksien perusteella. Erityisryhmien maaseutumatkailun parantamiseksi vaaditaan yrittäjien ja erityisryhmien yhteistyöllä toteutettua kehitystä niin palveluissa kuin niiden markkinoinnissakin. Asiasanat (avainsanat) maaseutu, maaseutumatkailu, erityisryhmät, Etelä-Savo Sivumäärä Kieli URN 48 s. + liitt. 2 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Kirsti Litmanen Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon TE-keskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 16, 2005 Author(s) Susanna Liukkonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism Management Rural Tourism for Special Groups in Southern Savo Abstract Rural tourism is an important part of Southern Savo s tourism. The majority of Finland s rural tourism enterprises are located in Southern Savo. Nowadays more attention is paid to tourism possibilities of special groups, such as the mentally disabled and old people who have got a physical or mental illness which restricts their life. This affects how and where they can travel. The purpose of this diploma work is to find out if rural tourism enterprises are interested in special groups as customers. It is also important to know what special groups expect and require from rural tourism. The diploma work is commissioned by Southern Savo s Employment and Economic Development Centre. The theory section consists of keywords and their meanings. The research results are analysed with action theory. The action theory means that a person is understood through his actions. A person acts in relation to his environment and other people. The research method was qualitative and the study was carried out by interviewing rural tourism entrepreneurs of Southern Savo and representatives of special groups during May and September The research results indicate that rural tourism entrepreneurs and special groups are interested in this subject though they have not got much previous experience. Rural tourism for special groups is rare because entrepreneurs and special groups do not know of each other. Marketing for special groups is nonexistent, so supply and demand do not meet. That is why co-operation between entrepreneurs and special groups is essential while developing rural tourism products and services. While talking about special groups in rural tourism, it is important to remember that groups are different from each other, so they want and need different kinds of services in tourism. Subject headings, (keywords) Rural area, rural tourism, special groups, Southern Savo Pages Language URN 48 p. + app. 2 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Kirsti Litmanen Employer of the bachelor's thesis Southern Savo Employment and Economic Development Centre

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO MAASEUTUMATKAILU Maaseutu Maaseutumatkailu Maaseutumatkailu Etelä-Savossa ERITYISRYHMIEN MATKAILU Erityisryhmä Erityisryhmien matkailu Erityisryhmät ja maaseutumatkailu MAASEUTUMATKAILU ERITYISRYHMIEN JA ETELÄ-SAVON MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJIEN NÄKÖKULMISTA Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Tulokset maaseutumatkailuyrittäjien haastatteluista Maaseutumatkailuyritysten taustatiedot Kokemukset erityisryhmistä Kiinnostus erityisryhmiä kohtaan Erityisryhmät maaseutumatkailuyrityksen asiakkaina Markkinointi erityisryhmille Erityisryhmien maaseutumatkailun kehittäminen Tulokset erityisryhmien edustajien haastatteluista Erityisryhmien taustatiedot Mielikuvat ja kokemukset maaseutumatkailusta Kiinnostus maaseutumatkailua kohtaan Erityisryhmät maaseutumatkailuyritysten asiakkaina...31

5 4.4.5 Maaseutumatkailun markkinointi Maaseutumatkailun kehittäminen Yhteenveto tutkimuksen tuloksista PÄÄTELMÄT...41 LÄHTEET...47 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Maaseutumatkailu on merkittävä osa Etelä-Savon matkailutoimintaa. Maaseudulla tapahtuvan rakennemuutoksen myötä yhä useammat maaseutuyrittäjät saavat lisätoimeentuloa maaseutumatkailusta. Toisaalta maaseutumatkailusta on tullut monille ihmisille myös päätoimeentulon lähde. Maaseutumatkailutoiminta on kuitenkin suurelta osin sesonkiluonteista ja painottuu usein kesäaikaan. Erikoistumisella ja uusien asiakasryhmien hankkimisella voitaisiin ainakin hiukan pidentää sesonkia ja saada toiminnasta ympärivuotisesti kannattavampaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten kiinnostusta ja mahdollisuutta tarjota matkailupalvelujaan ja -tuotteitaan erityisryhmille. Erityisryhmiin kuuluvat sellaiset henkilöt, joiden fyysinen tai henkinen poikkeavuus vaikuttaa heidän toimintakykyynsä. Tässä opinnäytetyössä erityisryhmillä tarkoitetaan esimerkiksi sellaisia ryhmiä kuin kehitysvammaiset, vanhukset ja liikuntaesteiset. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Etelä-Savon TE-keskus. Työvoima- ja elinkeinokeskukset eli TE-keskukset tuottavat neuvonta- ja kehittämispalveluja, jotka liittyvät työvoima- ja elinkeinokysymyksiin. TE-keskusten tehtävänä on muun muassa tukea ja neuvoa pk-yrityksiä ja osallistua alueensa kehittämiseen. TE-keskukset myös edistävät maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kuten maaseutumatkailua. (Työvoima- ja elinkeinokeskus 2005.) Opinnäytetyön tavoitteina on selvittää, onko erityisryhmille jo olemassa maaseutumatkailutarjontaa Etelä-Savon alueella tai onko alueen maaseutumatkailuyrityksillä halua kehittää toimintaansa tälle asiakasryhmälle. Tavoitteena on myös selvittää erityisryhmien kiinnostusta maaseutumatkailua kohtaan sekä näiden ryhmien mahdollisia erityistarpeita. Tutkimusongelmana opinnäytetyössä on se, tarjoavatko maaseutumatkailuyritykset matkailutuotteitaan ja -palvelujaan erityisryhmille ja mitä vaatimuksia erityisryhmät asettavat maaseutumatkailuyrityksille?

7 2 Opinnäytetyö pyrkii löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko maaseutumatkailuyrityksillä kiinnostusta ja resursseja ottaa vastaan erityisryhmiä? 2. Onko erityisryhmillä kiinnostusta maaseutumatkailua kohtaan ja mitkä ovat heidän vaatimuksensa? Opinnäytetyön konkreettisena tavoitteena on tuoda uusia asiakasryhmiä Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten tietoisuuteen sekä lisätä erityisryhmien matkailumahdollisuuksia. Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimuksesta saatuja tietoja omissa kehittämishankkeissaan yhdessä maaseutumatkailuyrittäjien ja erityisryhmien kanssa. Opinnäytetyön rakenne koostuu kahdesta osasta: teoriasta ja tutkimuksesta. Teoriaosuudessa käydään läpi tärkeimpiä käsitteitä. Määrittelemällä maaseutua, maaseutumatkailua ja erityisryhmien matkailua saadaan teoreettista taustaa opinnäytetyön varsinaisen tutkimuksen tueksi. Maaseutumatkailua ja sen määritelmiä käsitellään yleisellä tasolla. Tämän lisäksi keskitytään erikseen Etelä-Savon maaseutumatkailun kuvaamiseen. Erityisryhmä-käsitteen määrittelyn yhteydessä käsitellään myös erityisryhmien matkailua ja siihen liittyviä projekteja ja edistämistoimenpiteitä, joita Suomessa on toteutettu. Opinnäytetyön varsinaisessa tutkimusosassa käsitellään ensin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Lisäksi käsitellään toimintateorian periaatteita, joita hyödynnetään tutkimustuloksien analysoinnissa. Tutkimusosassa käydään läpi tutkimuksen toteutusta ja etenemistä. Tutkimustuloksissa analysoidaan haastatteluista esille tulleet tutkimustulokset. Päätelmissä pohditaan tutkimuksen ja koko opinnäytetyön onnistumista ja tavoitteiden toteutumista. Esille tuodaan myös mahdollisia jatkotutkimusehdotuksia.

8 3 2 MAASEUTUMATKAILU 2.1 Maaseutu Maaseudun yksiselitteinen ja tarkka määrittely ei ole helppoa. Yleisesti ajatellaan maaseudun tarkoittavan aluetta, joka sijaitsee alueellisesti taajamien ulkopuolella. Maaseutua pitäisi kuitenkin tarkastella aina kansallisista lähtökohdista, koska maaseutualueiden luonne ja taso vaihtelevat. Maaseudun määrittelyyn liitetään usein myös alkutuotannon keskimääräistä suurempi osuus elinkeinosta, haja-asutusvaltaisuus sekä syrjäisyys suurista keskuksista. Useasti mielikuva maaseudusta liittyy maatalouteen. Maaseudun ihmiset ovat tuottajia, isäntiä ja emäntiä, jotka tuottavat taajamien asukkaille luonnon raaka-aineita ja niistä saatavia elintarvikkeita. Suurelle osalle kaupunkien asukkaista maaseutu merkitsee kuitenkin lomanviettopaikkaa, jossa yhdistyvät tila, väljyys, rauha ja maalaismaisema. (Lassila 2003, 8-9.) Suomalainen maaseutu voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun sekä syrjäiseen maaseutuun. Kaupunkien läheisellä maaseudulla mahdollisuudet kehitykseen ovat hyvät. Suurten keskusten läheisyys luo työtä palkkatyötä tekeville ja tarjoaa myös hyvät markkinapaikat maaseudun yrityksille. Kaupunkien läheiset maaseudut sijaitsevat suurelta osin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Ydinmaaseudun tyypillinen piirre on joko vahva alkutuotanto tai monipuolinen maaseutu. Suuret keskukset ovat melko kaukana, mutta läheinen sijainti keskikokoisiin keskuksiin mahdollistaa myös vireiden kuntakeskusten ja kylien toiminnan. Syrjäinen maaseutu sijaitsee kaukana keskuksista, jolloin mahdollisuudet työssä käymiseen ja paikallismarkkinointiin ovat minimalistiset (Maaseudun kehittämisprojekti 1991). Maaseudun kehittämistoimikunta on aikanaan määritellyt, että maaseutuun kuuluvat haja-asutusalueet ja alle 500 asukkaan taajamat. Tämä määritelmä soveltuu hyvin Suomen maaseudun kuvaamiseen. Sen sijaan yhtä kansainvälisesti käytettyä määritelmää maaseudusta ei ole (Maaseudun kehittämisprojekti 1991). Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa. Suomen pinta-alasta vain kolme prosenttia on taajamia, keskusten kasvuvaikutukset ulottuvat vain pieneen osaan maaseutua ja maaseudun vaikutukset Suomen talouselämään ovat vähäiset. Näin ollen tulevaisuudessa vuorovaikutusta kaupunkien ja maaseudun välillä on lisättävä, jotta

9 myös maaseutu pysyisi taloudellisesti ja sosiaalisesti vahvana alueena. (Uusitalo 1998, 20.) 4 Maaseudusta on pyritty antamaan yksinkertaista kokonaiskuvaa. Maaseutu on kuitenkin niin monimuotoinen, että kokonaiskuvan antaminen voisi olla harhaanjohtavaa. Suomen kunnista noin 60 % on maaseutumaisia, kun käytetään perustana maaseutualueiden luokittelua keskusten läheiseksi maaseuduksi, ydinmaaseuduksi ja syrjäiseksi maaseuduksi. (Heinonen & Järvinen 1996.) Maaseudun merkitys ja maaseutualueiden rakenne ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Maaseudun muutokseen on vaikuttanut erityisesti Suomen liittyminen Euroopan Unioniin ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lassilan (2003, 12) mukaan maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on noussut elinkeinoksi perinteisen maatilatalouden sijalle. 2.2 Maaseutumatkailu Borg (1997) toteaa, että maaseutumatkailulla tarkoitetaan tavallisesti matkailua, joka tapahtuu tiheään asuttujen alueiden ja matkailukeskusten ulkopuolella. Maaseutumatkailuelinkeino on usein pienimuotoista ja tukeutuu vahvasti maatalouteen, luontoaktiviteetteihin ja/tai paikalliseen perinteeseen (Lassila 2004, 7). Suomalainen maaseutumatkailu alkoi kehittyä jo 1900-luvun alussa, jolloin maatilojen yhteyteen perustettiin täysihoitoloita. Muutama vuosikymmen sitten aloitettiin lomamökkien vuokraus tavoitteena maatilojen lisäansiot. Maaseutumatkailumuodoista mökinvuokraus on lienee tunnetuin, vaikka nykyään maaseutumatkailu onkin monimuotoista matkailutoimintaa. (Mts. 99.) Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä oli vuonna 2000 hajaasutusalueilla sijaitsevia majoitus- ja virkistyspalveluja tarjoavia pienyrityksiä yhteensä 3248 kappaletta. Näiden lisäksi maaseudulla on paljon yrityksiä, jotka eivät sisälly Tilastokeskuksen rekisteriin. Vuonna 2002 maaseutumatkailun teemaryhmä kokosikin näiden yritysten lukumäärän, joka oli 2165 yritystä. (Martikainen 2003, 4.)

10 5 Varsinaisella maaseutumatkailulla (rural tourism) tarkoitetaan pienimuotoista selvästi nichetyyppistä ja usein maatilatalouteen liittyvää matkailua. Kuitenkin suurin osa maaseudulla tapahtuvasta matkailusta on tavanomaisempaa matkailua, jolla ei välttämättä ole suoranaisia yhteyksiä maatalouteen. (Borg ym. 2002, 65.) Maaseutumatkailulla tarkoitetaan maaseudulla lähinnä perheyrityksenä tuotettuja pienimuotoisia majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluja, jotka perustuvat luontoon, maisemaan, kulttuuriin ja ihmiseen. Suurin osa niistä on kytkettynä maa- ja metsätalousyrittämiseen. Yleisimmät palvelut ovat vuokrattavat lomamökit, aamiaismajoitus, ryhmäruokailut ja ohjelmapalvelut. (Uusitalo 1998, 166.) Maaseutumatkailun kehittäminen edellyttää sekä valtakunnan, aluetason ja yritystason toimenpiteitä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisena toimii maaseutumatkailun teemaryhmä, jonka työhön osallistuvat keskeiset maaseutumatkailun kehittämisessä mukana olevat organisaatiot. Teemaryhmän laatimalla strategialla ja toimintaohjelmalla on edistetty maaseutumatkailun valtakunnallista toimintaa. (Uusitalo 1998, 168.) Maaseutumatkailun teemaryhmän (2000) määritelmän mukaan maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin luonto, maisema, kulttuuri, ihminen sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa asiakaslähtöistä matkailun yritystoimintaa. Määritelmän mukaan maaseutumatkailussa yhdistyy ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen matkailu. Suomalainen väljä ja rauhallinen maaseutu ja sen tarjoama puhdas luonto, metsät, vesistöt, saaristot, pellot, tunturit sekä maaseudun ihmisten monipuolinen osaaminen ja kulttuuri ovat matkailupalveluita, joita tehokkaasti myydään ja markkinoidaan. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, jonka toimintamahdollisuudet perustuvat maaseudun luontaisiin voimavaroihin. Kuitenkaan kaikki maaseudulla tapahtuva matkailu ei ole maaseutumatkailua. Maaseutumatkailun rajaamista tarvitaan, jotta profiilia luotaessa ja palveluita markkinoitaessa voidaan käyttää entistä enemmän arvolähtökohtiin pohjautuvaa perustelua. Tällaisia arvolähtökohtia ovat ympäristövastuullisuus, terveys ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen. Suomalaisen maaseutumatkailun vahvuus on puhtaassa luonnossa, joten kehittämistyön perustaksi on otetta-

11 6 va ympäristövastuullisuus ja yleinen vastuullisen matkailun periaate. (Maaseutumatkailun teemaryhmä, 2000.) Martikaisen (2003, 5) mukaan kansainvälisestä kirjallisuudesta löytyy useampiakin maaseutumatkailun (rural tourism) määritelmiä. Yhteenvetona voidaan todeta maaseutumatkailun tarkoittavan maaseudulla tapahtuvaa perheyrityspohjaista ja sivutoimista matkailuyrittämistä. Useat määritelmät liittävät kestävän matkailukehityksen tunnusmerkit maaseutumatkailuun. Lisääntyvä kiinnostus luontoon ja perintöön on nostanut maaseudun merkittävään osaan virkistys- ja matkailutoiminnassa. Kasvava kysyntä on myötävaikuttanut siten, että maaseutualueet pystyvät hyödyntämään matkailua taloudellisen kehityksen työkaluna. (Tribe ym. 2000, 3.) Maaseutumatkailuna pidetään usein kaikkia matkailuaktiviteetteja, joita maaseudulla voi harrastaa. Hyvin usein maaseutumatkailu liitetään kiinteästi maatalouteen. Maatalous liittyykin läheisesti maaseutumatkailuun, mutta siitä huolimatta täytyy muistaa, että maaseutumatkailuun liittyy paljon muuta, kuten festivaaleja ja muita kulttuuritapahtumia ja -kohteita. (Sharpley & Sharpley 1997, 9.) Maaseutumatkailu on vahva osa matkailutoimintaa myös muualla Euroopassa, ei ainoastaan Suomessa. Erityisesti läntisessä Euroopassa maaseutumatkailulla on potentiaalia, koska siellä loma maalla kuuluu sivistyneistön perinteisiin ja tapoihin, joten siitä on muotoutunut ihmisille jokakesäinen elämänmeno. Esimerkiksi britit käyttävät omassa maassaan vuosittain yli 10 miljardia euroa maaseutumatkailuun. EU:n maatalouspolitiikan muutettua maatalouden toimintatapoja, monet maat ovat panostaneet maaseutumatkailuun luodakseen maataloutta korvaavia tuloja. Englannissa, Saksassa ja Ranskassa 10 % viljelijöistä saa tuloja myös maaseutumatkailusta (Borg ym. 2002, 66). Manner-Euroopassa maaseutumatkailua on kehitetty muutama vuosikymmen aiemmin kuin Suomessa. Esimerkiksi Itävallassa käynnistyi 1990-luvun alkupuolella kylämatkailuhanke, jossa tietyn alueen kylät muodostivat yhteisen tuotepalvelukokonaisuuden ja markkinointiverkoston. (Martikainen 2003, )

12 7 2.3 Maaseutumatkailu Etelä-Savossa Etelä-Savon maakunta sijaitsee kaakkoisessa Suomessa, ja asukkaita Etelä-Savossa on noin Maakunnan pinta-alasta neljännes muodostuu vedestä, järviä maakunnasta löytyy seitsemäntuhatta ja metsää Etelä-Savon pinta-alasta on neljä viidesosaa. (ks. Etelä-Savon maakuntaliitto 2003.) Etelä-Savon matkailu perustuu suurelta osin luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi vuokrattavia kesämökkejä Etelä-Savossa on tuhansia, ja monen kunnan väkiluku kaksinkertaistuu kesäaikaan matkailijoiden saapuessa alueelle lomailemaan. Puhdas luonto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet luonto- ja erämatkailuun. (ks. Etelä-Savon maakuntaliitto 2003.) Viimeisten vuosien aikana suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut alueellinen kehitys ja elinkeinon rakenteelliset muutokset ovat aiheuttaneet ongelmia etenkin maaseutualueiden kehittymiselle. Maaseudun väestö on ikääntynyt ja asukkaiden määrä vähentynyt työikäisten muuttaessa kasvukeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Tämänsuuntainen muuttoliike on aiheuttanut maaseudulle palvelurakenteen ja infrastruktuurin taantumista ja kehittymättömyyttä. (Lassila 2004, 97.) Yksi merkittävä keino hidastaa maaseudun autioitumista, on matkailun liiketoiminnan kehittäminen. Erityisen tärkeää matkailutoiminnan kehittäminen on harvaanasutussa Itä-Suomessa, missä teollinen toiminta on vähäistä ja maatilatalouden kannattavuus vaatii muuttuneessa yhteiskunnassa suurempaa tilakokoa ja suuria taloudellisia investointeja. (Mts. 97.) Yritysten määrän perusteella Etelä-Savo on Suomen maaseutumatkailumaakunta. Etelä-Savossa maaseutumatkailun kokonaiskapasiteetista kuitenkin vain kolmannes on ympärivuotisessa käytössä. Sen sijaan esimerkiksi Hämeessä ja Lapissa kokonaiskapasiteetista yli 60 % on ympärivuotista. (Uusitalo 1998, 168.) Maaseutumatkailun teemaryhmä (2000) on tilastoinut maakuntien maaseutumatkailuyritysten määrän. Eniten maaseutumatkailuyrityksiä eli 302 kappaletta on Etelä- Savon maakunnassa. Näin ollen 13,9 % koko maan yrityksistä on Etelä-Savossa. Näistä yrityksistä 296 tarjoaa majoitusta, 93 ateriapalveluja ja 160 ohjelmapalveluja sekä

13 8 harrastusmahdollisuuksia. Etelä-Savossa maaseutumatkailuyritysten sesonkiaikainen majoituskapasiteetti onkin 6100 vuodepaikkaa. Suomen vanhimmat yrityskannat löytyvät Etelä-Savon lisäksi Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta ja Pirkanmaalta. Näissä maakunnissa maaseutumatkailuyritykset on perustettu vuosien aikana. (Martikainen 2003, 10.) Maaseudulla on reilut 5000 majoitus-, ravitsemis- ja virkistyspalveluja tarjoavaa pienyritystä. Virallisen tilastoinnin ulkopuolelle jää noin 2100 maaseutumatkailuyritystä, joiden menestymisestä ei ole tietoa saatavilla. Maaseutumatkailusta onkin vaikea saada luotettavia numerotietoja. Maaseutumatkailuyritysten ympärivuotinen majoituskapasiteetti on vuodepaikkaa. Etelä-Savon maaseutumatkailuyritysten majoituspaikoista varmaankin puolet on vuokramökkimajoitusta. Maaseudun matkailuelinkeino on löytänyt paikkansa ja on valmiina ottamaan oman osansa matkailun maailmanlaajuisesta kasvusta. Yrittäjien osaamista on kuitenkin lisättävä ja ammattimaisuutta vahvistettava sekä rakennettava ja syvennettävä yhteistyötä. Etelä-Savossa alueet toimivat vielä itsenäisesti, jolloin maakunnallisesti vahva alue jää puuttumaan. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa työskennellään yhdessä, mikä on alkanut näkyä matkailussa. (Länsi-Savo 2004.) 3 ERITYISRYHMIEN MATKAILU 3.1 Erityisryhmä Tutkimuksen kohteen eli erityisryhmän määritteleminen ei ole aivan yksiselitteistä. Käsitteenä erityisryhmä on varmasti monille täysin vieras, ja tietoa siitä, mitkä ryhmät siihen lukeutuvat, ei ole tai sitten mielikuvia voi olla useita erilaisia. Käsitteen monimuotoisen ymmärtämisen takia on tärkeää, että erityisryhmä määritellään tarkasti ja siihen kuuluvat ryhmät mainitaan yksitellen. Yhden ja ainoan selventävän erityisryhmä-käsitteen käyttäminen ei ole mahdollista. Tämän takia käsitteen sisältö tulee määritellä tapauskohtaisesti. Tässä opinnäytetyössä mukana olevat erityisryhmät on valittu yhdessä toimeksiantajan kanssa. Mukana on siis vain pieni osa niistä ryhmistä, jotka voidaan lukea kuuluviksi erityisryhmiin. Täs-

14 sä opinnäytetyössä päädyttiin käyttämään erityisryhmä-käsitettä, koska se on käsitteenä yleispätevä, ja sen alle voidaan sijoittaa laaja-alaisesti useita ryhmiä. 9 Liikuntaesteisyydellä tarkoitetaan kepin, rollaattorin tai pyörätuolin avulla liikkuvien lisäksi kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikeuttavat liikkumista. Liikkumiseen voivat heikentävästi vaikuttaa muun muassa jonkun aistin vajaatoiminta tai puuttuminen sekä henkilön ikä. Sen sijaan termi liikuntarajoitteinen luo negatiivisen mielikuvan, ja sitä ei olekaan syytä käyttää. Suositeltavaa olisi myös käyttää termiä asiakas eikä potilas sekä termiä pyörätuoli termin rullatuoli sijaan. (ks. Meckelborg 2001.) Rakennustietosäätiö (1998) toteaa, että erityisryhmiin voidaan laskea kuuluviksi liikuntaesteiset henkilöt, joiden liikkumiskyky on heikentynyt tai rajoittunut. Näitä ovat vanhukset, pitkäaikaissairaat, apuvälineitä käyttävät, vammaiset, näkövammaiset, odottavat äidit sekä lastenvaunuja ja rattaita työntävät henkilöt. Erityisryhmään kuuluvalla tarkoitetaan henkilöä, jonka kyky liikkua, toimia, suunnistautua ja kommunikoida on pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman, sairauden tai ikääntymisen johdosta. (Kovanen 2000, 3.) Tässä opinnäytetyössä mukana olevat erityisryhmät ovat kehitysvammaiset, vanhukset, liikuntaesteiset, ongelmalapset ja -nuoret, dementoituneet, näkövammaiset ja mielenterveyskuntoutujat. Valittaessa näitä erityisryhmiä on pyritty saamaan mukaan erilaisia ryhmiä. Erityisryhmiä lienee olemassa satoja, mutta tässä opinnäytetyössä niistä on mukana vain hyvin pieni osa. 3.2 Erityisryhmien matkailu Meckelborgin (2001) mukaan maaseutumatkailuyrittäjät sekä muutkin sektorit ovat alkaneet entistä enemmän huomioida niin sanottua kolmatta sektoria, johon lukeutuvat esimerkiksi vammaiset ja vanhukset. Tämä niin kutsuttu kolmas sektori koetaan potentiaalisena asiakaskuntana, jolloin siihen liittyvä terminologia on noussut myös esille. Meckelborgin (2001) mukaan termistä vammaismatkailu on kiistelty kautta aikojen. Hän itse pitää sitä kuvaavana terminä, kunhan otetaan huomioon, että vamma voi olla moninainen ja näkymätönkin, esimerkiksi sydänvika tai allergia. Yksinkertaisinta oli-

15 sikin suhtautua kaikkiin matkailijoihin kuin vammaisiin, kun miettii esimerkiksi sitä, kuinka monella ihmisellä on silmälasit? 10 Erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä on Suomessa noin eli 10 % kansalaisista. Teollistumisen myötä ihmisten keski-ikä ja vanhusten määrä on noussut. Vanhuksilla on enemmän rahaa käytettävissään, ja he myös matkustavat mielellään, mutta iän tuomat ongelmat saattavat rajoittaa heidän liikkumistaan. Liikuntaesteisten henkilöiden kiinnostus matkailua kohtaan kasvaa, ja apuvälineiden sekä tilojen kehittyminen edistää liikuntaesteisten matkailua. Erityisryhmiin kuuluvat henkilöt matkustavat useimmiten sesonkien ulkopuolella, mikä tasaa alan kausivaihteluja sekä edistää yritysten ympärivuotista matkailutoimintaa. (Borg 1998, ks. Kovanen 2000, 2-3.) Rullaten Ry on vuonna 1987 perustettu vammaisjärjestö, jonka tehtäviin kuuluvat viestintä, neuvonta ja tietopalvelu erityisesti liikuntaesteisten palvelujen osalta. Rullaten Ry palvelee sekä vammaisryhmiä ja heidän omaisiaan että hoitohenkilökuntaa, viranomaisia, päättäjiä, matkailualan yrittäjiä ja kaikkia vammaisuuteen liittyvien palvelujen ja tuotteiden tarjoajia. (Rullaten Ry 2003.) Vuodesta 1992 lähtien Rullaten Ry ja Matkailun Edistämiskeskus ovat yhteistyössä toimittaneet julkaisua Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa. Julkaisussa esitellään Suomessa sijaitsevia matkailu- ja majoituskohteita, jotka soveltuvat liikuntaesteisille. Mukana on myös kohteita, joissa varsinaista vammaisvarustelua ei ole. Muistettava olisikin, että liikuntaesteisyys on muutakin kuin pyörätuolilla liikkuvat henkilöt. Esteitä liikkumiselle voi aiheuttaa esimerkiksi näkö-, kuulovamma tai ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat. Esteettömyys on huomionarvoinen asia, kun otetaan huomioon, että vuonna 2030 ennustetaan Suomessa joka neljännen kansalaisen olevan yli 65-vuotias. (Rullaten Ry 2003.) Esteettömästä liikkumisympäristöstä ja palveluista on hyötyä muillekin kuin iäkkäille ja eri tavoin vammaisille henkilöille. Arvioiden mukaan esteettömistä palveluista ja ympäristöstä hyötyy suoraan ainakin prosenttia väestöstä. Liikuntaesteisyys liitetään usein ikään, sairauteen tai vammaan. Asia koskettaa kuitenkin ihmisiä laajemmassa mittakaavassa, koska arvioiden mukaan ihmiset ovat noin 40 prosenttia elämästään eri tavoin liikunta- ja toimintarajoitteisia. (Esteetön elämys)

16 Erityisryhmät ja maaseutumatkailu Meckelborgin (2000) mukaan Suomessa on useita hankkeita, joissa liikuntaesteisyys on huomioitu maaseutumatkailussa. Hän nostaa esille myös ikääntyvät ihmiset, joiden määrä kasvaa koko ajan. Tulevaisuuden ikäihmiset ovat nykypäivän aktiivisia, matkustamaan ja kuluttamaan tottuneita henkilöitä. Ikä kuitenkin tuo mukanaan liikuntaesteisyyttä, joten puitteiden tulee olla siltä osin kunnossa. Lisäksi on muistettava, että se, mikä palvelee liikuntaesteistä, palvelee myös muitakin, kuten vaikka ihmisiä lastenvaunujen kanssa. Koillis-Savossa toteutettiin vuosien 1996 ja 2000 välisenä aikana Luontohaaviprojekti (Esteetön elämys). Hankkeen tarkoituksena oli kehittää luontomatkailupalveluja etenkin ikääntyville ja liikuntaesteisille. Luontohaavi-hankkeen pääteemoina olivat yrittäjien koulutus, tuotekehitys, investointi ja markkinointi. Yksi hankkeen tärkeimpiä tavoitteita oli henkisten ja fyysisten esteiden poistaminen erityisryhmien luontomatkailusta. Hankkeen aikana koulutettiin noin 100 henkilöä ajattelemaan matkailua liikuntaesteisen näkökulmasta. Projektissa mukana olleiden matkailuyritysten kanssa toteutettiin lisäksi kaksi investointia. Liikuntaesteisille rakennettiin kalastuslaituri ja inva-wc-tilat. Toisena investointina toteutettiin erämaakota, inva-wc, jätekatos ja kalastuslaituri liikuntaesteisille. Molemmat kohteet myös testattiin pyörätuoliasiakkaiden kanssa. (ks. Kuosmanen 2000.) Esteetön Elämys-hankkeen ensimmäinen osa toteutettiin vuosien 2002 ja 2004 välisenä aikana. Kyseessä oli perusselvitys- ja kartoitushanke, joka kohdistui markkinointitutkimukseen kohderyhminä olevien erityisryhmien keskuudessa. Tutkimusta varten selvitettiin 500 henkilön mielipiteitä luontomatkailupalveluista. Perusselvitys- ja kartoitusvaiheessa erityisryhmät toivat esille, että heille sopivia valmiita luontomatkailutuotteita ei ole. Rakenteelliset puitteet saattoivat olla riittävät, mutta tuotteiden saatavuus ja palvelu koettiin puutteellisiksi. Esille nousivat myös yrittäjien palveluasenne ja luontomatkailutuotteista tiedottaminen. Vaikka yrityksissä olisikin huomioitu vammaiset ja huonosti liikkuvat asiakkaat, tuotteiden kehittäminen ja markkinointi on jäänyt vähälle. (Esteetön Elämys.) Niin sanotun terveysmatkailun suosio on kasvamassa. Liikunnallisuus, erilaiset vaellukset, ulkoaktiviteetit ja uuden oppiminen ovat sellaisia teemoja, joita kannattaa ke-

17 hittää. Erityisryhmien odotukset matkailulle ovatkin haastavia. Matkailun on mahdollista toimia terapian tai kasvatuksen välineenä. (Borg ym. 2002, 75.) 12 Suomen valtion omistamilla mailla on useita retkikohteita, joissa on muun muassa luontopolkuja, kalastuspaikkoja ja laavuja. Metsähallitus, joka vastaa näistä alueista, on ottanut huomioon myös liikuntaesteisten toiveet ja tarpeet tutustua luontoon. Useilla retkeilyalueilla ja luonnonpuistoissa on mahdollista liikkua pyörätuolilla. Joissakin luontomatkailukohteissa on tarjolla myös ohjelmapalveluja liikuntaesteisille ja vammaisjärjestöille. (Rullaten Ry 2003.) Erityisryhmien maaseutumatkailuun liittyy oletettavasti hieman eri asioita kuin maaseutumatkailuun yleensä. Erityisryhmät saattavat tuoda maaseutumatkailutoimintaan lisähaasteita etenkin liikkumisen osalta. Suurimmat haasteet koetaankin varmasti juuri maastoon ja ympäristöön liittyen. Esimerkiksi vaikkapa maatilamatkailuyrityksellä ja kaupunkihotellilla on hieman eri lähtökohdat ottaa vastaan asiakkaita erityisryhmistä. 4 MAASEUTUMATKAILU ERITYISRYHMIEN JA ETELÄ-SAVON MAASEUTUMATKAILUYRITTÄJIEN NÄKÖKULMISTA 4.1 Tutkimusmenetelmät Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyrkimyksenä on tutkia kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Yleisesti voidaan myös todeta, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa ennemminkin löydetään tai paljastetaan tosiasioita kuin todennetaan jo olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi ym. 2004, 152.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen vaiheet, aineistonkeruu, analyysi, tulkinta ja raportointi kietoutuvat yhteen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen kohteena on yleensä pieni määrä tapauksia, ja niitä pyritään analysoimaan mahdollisimman perusteellisesti. (Eskola & Suoranta 1999.) Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Laadulliseen tutkimukseen päädyttiin siitä syystä, että siten tutkittavasta aiheesta saadaan syvällisempää ja yksityis-

18 13 kohtaisempaa tietoa. Tutkimuksen tuloksia pyritään analysoimaan perusteellisesti. Kvalitatiivisella tutkimuksella on mahdollista saada tutkittavasta aiheesta kokonaisvaltaisempi kuva kuin kvantitatiivisella tutkimuksella. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä on haastattelu. Haastattelu valitaan usein muun muassa siitä syystä, että kysymyksessä on vähän kartoitettu ja tuntematon alue. Tämän takia tutkijan on vaikea tietää vastausten suuntia etukäteen. (Hirsjärvi ym 2004, 194.) Erityisryhmien maaseutumatkailua on kartoitettu melko vähäisessä määrin, joten vastausten sisällön ennakoiminen on vaikeaa. Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset ovat kaikille samat, mutta valmiita vastausvaihtoehtoja ei ole, vaan haastateltava saa vastata omin sanoin (Eskola & Suoranta 1999). Haastattelun etuna muihin tiedonkeruumenetelmiin on, että aineiston keruuta voidaan säädellä tilanteen mukaan ja vastaajia myötäillen. Lisäksi haastatteluaiheiden järjestystä voidaan säädellä ja vastauksien tulkitsemiseen on enemmän mahdollisuuksia. (Hirsjärvi ym. 2004, 194.) Erityisryhmien maaseutumatkailu on aiheena melko vieras. Aihe on uusi ainakin tutkijalle, ja oletettavasti myös tutkittaville, joten on perusteltua käyttää haastattelua tiedonkeruumenetelmänä. Kun tietoa kerätään haastattelemalla, voidaan tutkittaville tarvittaessa selventää tutkimuksen aihetta ja tarkoitusta. Tämä ei olisi mahdollista, jos käytettäisiin tiedonkeruumenetelmänä esimerkiksi postitettavaa kyselylomaketta. Tietysti kyselylomakkeessakin voidaan selittää asioiden merkityksiä, mutta silloin on myös mahdollisuus asioiden väärinymmärtämiseen, ja vääriä käsityksiä ei voida saman tien oikaista. Haastateltaville on selvennettävä etenkin erityisryhmä-käsitettä, koska sen merkityksistä voi olla useita erilaisia mielikuvia. Tutkimusmenetelmänä on puolistrukturoitu haastattelu. Haastateltaville on valmiit kysymykset, mutta vastausvaihtoehtoja ei siis ole. Tämän tutkimuksen haastateltavat eroavat kuitenkin toisistaan siinä määrin, että kaikille ei ole tarkoituksenmukaista esittää kaikkia kysymyksiä. Haastattelut sisältävät piirteitä myös avoimesta haastattelusta ja teemahaastattelusta. Haastattelut saattavat muotoutua vapaamuotoisiksi keskustelutilaisuuksiksi, joissa käsitellään yhtä suurempaa teemaa eli erityisryhmien maaseutumatkailua. Tutkittavan aiheen ollessa uusi ja vieras, haastattelujen laajuus ja sisältö vaihtelevat, riippuen siitä, ketä haastatellaan.

19 14 Tallennettu laadullinen aineisto kirjoitetaan useimmiten puhtaaksi sanasanaisesti. Tästä käytetään nimitystä litterointi. Aineiston litterointi on yleisempää kuin päätelmien tekeminen suoraan nauhalta. (Hirsjärvi ym. 2004, 210.) Tämän tutkimuksen henkilökohtaisista haastatteluista saatu tieto litteroidaan. Tutkimuksen ollessa kvalitatiivinen, pyritään tutkimustuloksia analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytetään apuna toimintateoriaa, mikä perustuu ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, mutta myös ihmisen ja ympäristön toimintasuhteeseen. Psykologista yksilön ja ympäristön välistä vuorovaikutusta voidaan kuvata toiminnan käsitteellä. Toiminnasta on kyse silloin, kun ihmiset eivät sopeudu vaan sopeuttavat ympäristön itseensä. Ihminen siis tuottaa oman elämänsä tapahtumia ja saa siten ympäristössään aikaan tarkoituksenmukaisia muutoksia. (Weckroth 1988, 19.) Ihmisen vuorovaikutus ympäristön kanssa toteutuu monin eri tavoin. Jokainen ihminen eli yksilö on kosketuksissa toisiin ihmisiin. Ihminen myös toimii toisten ihmisten kanssa, vaikuttaa toisten ajatuksiin, mielipiteisiin ja tunteisiin. Ihminen kommunikoi ja informoi. Jokainen yksilö on yhteydessä ympäröivään kulttuuriin ja yhteiskuntaan erilaisten toimintojensa kautta. (Weckroth 1988, 14.) Maaseutumatkailussa toimintateoria toteutuu käytännössä päivittäin. Yrittäjät ja asiakkaat kommunikoivat keskenään ja ovat lisäksi jatkuvassa yhteydessä ympäröivään maailmaan, ympäristöön. Maaseutumatkailussa kosketus ympäristöön toteutuu erityisen hyvin. Esimerkiksi maaseutumatkailuyrittäjä tekee polttopuita vuokramökin saunaan tai matkailija retkeilee metsässä. Yksilön ja ympäristön välistä toimintaa tapahtuu myös muun muassa silloin, kun luontoon on rakennettu pitkospuut luontopolkua varten. Tällä toiminnalla ihminen on saanut aikaan tarkoituksenmukaisen muutoksen ympäristössään. Tämän toiminnan myötä ihminen on sopeuttanut ympäristön itseensä, eikä päinvastoin. Ihmisen psyykkinen toiminta on mahdollista jakaa kolmeen perustoimintaan. Ensinnäkin ihmisen on kyettävä suuntautumaan eli orientoitumaan nykyisyyteen, mikä tarkoittaa, että ihminen havaitsee olosuhteet ja kykenee toimimaan niissä. Toiseksi ihmi-

20 15 sen on voitava orientoitua menneisyyteen. Muistaminen on välttämätön psyykkisen toiminnan muoto. Kolmanneksi tarvitaan suuntautumista tulevaisuuteen, mikä edellyttää ajattelemista. (Weckroth 1988, 54.) Ihmisen psyykkisen toiminnan kolmijakoa on mahdollista soveltaa myös erityisryhmien maaseutumatkailuun ja siihen liittyviin tekijöihin. Sekä maaseutumatkailuyrittäjien että erityisryhmien edustajien on kyettävä toimimaan nykyisissä olosuhteissa. On kuitenkin kyettävä muistelemaan myös menneisyyttä, jotta voidaan toimia nykyisyydessä. Merkittävä psyykkisen toiminnan muoto on etenkin suuntautuminen tulevaisuuteen. Maaseutumatkailuyrittäjien tulee jatkuvasti suuntautua tulevaan, jotta he voivat kehittää liiketoimintaansa vaikkapa erityisryhmien osalta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on edistää erityisryhmien näkemyksiä maaseutumatkailumahdollisuuksistaan. Tähän liittyy osaltaan suuntautuminen tulevaisuuteen sekä uusien asioiden ajattelu. Analysoimalla tutkimustuloksia toimintateoreettisesta näkökulmasta on pyrkimyksenä ymmärtää maaseutumatkailuyrittäjiä ja erityisryhmiä heidän toimintansa kautta. Analysoidaan, millaisia tavoitteita heillä on ja miten he niitä omassa ympäristössään toteuttavat. Esille nostetaan myös niitä toimintoja, joiden avulla maaseutumatkailuyrittäjät ja erityisryhmät sopeuttavat ympäristöään itselleen sopivaksi. 4.2 Tutkimuksen toteutus Tässä opinnäytetyössä tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimuksen haastateltavat on valittu toimeksiantajan kanssa. TE-keskus toimii yhteistyössä useiden Etelä-Savon maaseutumatkailuyrittäjien sekä erityisryhmien edustajien kanssa. Tällä tavoin haastateltaviksi valikoituivat ne yritykset ja yhteisöt, joiden uskottiin parhaiten palvelevan juuri tätä tutkimusta. Haastateltavat koostuivat siis Etelä-Savon maaseutumatkailuyrityksistä ja erityisryhmien edustajista sekä Etelä-Savossa että muualla Suomessa. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kymmentä maaseutumatkailuyrittäjää ja kymmentä erityisryhmän edustajaa. Haastatelluista maaseutumatkailuyrityksistä suurin osa tuottaa majoituspalveluja. Yksi yritys tuottaa ainoastaan ohjelmapalveluja. Osa majoitusta tarjoavista yrityksistä tarjoaa myös ravitsemis- ja ohjelmapalveluja. Tutkimuksessa

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina)

ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) ASKEL kohti vammaisten täysivaltaisuutta - matkailu osana avointa palveluverkkoa esikartoitushanke (erityisryhmät asiakkaina) Vastausohje: Valitse Sinulle sopiva tai sopivat vaihtoehdot ja merkitse rasti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

JOHDANTO. Yritysten taustatiedot Toimialat (1/2)

JOHDANTO. Yritysten taustatiedot Toimialat (1/2) JOHDANTO ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Hankkeessa suunnitellut koulutuskokonaisuudet Kyselytutkimuksen Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa yhtenä tavoitteena oli saada tietoa matkailun

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus

Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus Page 1 of 5 Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelma Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman laajuus on 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suoritusaika on 3,5 vuotta. Aikuiskoulutuksena suoritettava

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot