Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista?"

Transkriptio

1 Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? Timo Aro ja Anna Laiho

2 1. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen (ESR ) toimeksiannosta. Hanketta ja selvitystä rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Selvityksessä analysoitiin eri kuntien, alueiden ja maakuntien maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia sekä neljän maakunnan maakuntaohjelmat. Etelä-Savon oma maakuntaohjelma analysoitiin vertailun vuoksi neljän muun maakuntaohjelman jälkeen samalla periaatteella. Tavoitteena oli nostaa jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta aluetasosta riippumatta esiin keskeisiä käytännön toteuttamiseen liittyviä näkökulmia ja sitä kautta keskeisiä kehittämistarpeita. Lisäksi analyysien taustaksi pureuduttiin Etelä-Savon maahanmuuton määrään ja maahanmuuttajien profiiliin. Analyysin kohteeksi valittiin paikallisia ohjelmia keskisuurista kaupungeista ja pienemmistä kunnista/kaupungeista. Analyysin kohteena olivat Kuopion kotoutumisen toimenpideohjelma , Porin kaupungin maahanmuuttostrategia vuosille , Lappajärven kunnan maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma, Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma ja Kauhavan kaupungin maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma. Seutukunnallisista strategioista analyysin kohteeksi valittiin Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueen maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma ja Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia. Maakunnallisia maahanmuuttostrategioita edustavat Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017, joka kattaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan, Lapin maahanmuuttostrategia, Pohjois- Pohjanmaan maahanmuuttostrategia 2015, Keski-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015, Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma ja Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset Lopuksi käytiin erikseen läpi, mitä maahanmuuttajista ja maahanmuutosta sekä sen edistämisestä tuodaan esiin viidessä maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelmat ovat eräänlaisia ohjelmien ohjelmia, jossa tuodaan esiin kaikki alueen tulevan kehittämisen kannalta keskeiset valinnat ja painopisteet. Jos maakuntaohjelmassa ei ole mitään mainintaa tai tavoitetta maahanmuuton edistämisen suhteen, asiaa ei ole koettu merkittäväksi alueellisen kehittämisen ja resurssien allokoinnin näkökulmasta. Maakuntaohjelmien taustalla olevat maakunnat sijaitsivat maantieteellisesti eri puolilla maata ja olivat väestömäärältään erikokoisia. Analyysin kohteena olivat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Savon maakuntaohjelmat.

3 Alueiden strategioista ja ohjelmista koostuneen ensivaiheen aineiston läpikäymisen ja keskeisten nostojen jälkeen toteutettiin syvempi analyysi hyödyntämällä niin sanottua metaanalyysiä. Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, jonka avulla etsitään laajasta aineistosta isoja päätelmiä yhdistämällä aiempia samaa asiaa tai teemaa käsitelleitä tutkimustuloksia. Tavoitteena oli saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavista kysymyksistä eli selvityksen kohteena olleista maahanmuuttostrategioiden ja ohjelman keskeisestä sisällöstä vahvempaa näyttöä kuin pureutumalla yksittäisen alueen yksittäiseen strategiaan tai ohjelmaan. Meta-analyysiin valittiin neljä keskeistä tutkimuskysymystä tai teemaa, joiden kautta analysoitiin kaikkia aineistoon kuuluvia maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia. Kuviossa 1 esitetään selvityksen toteuttamiseen liittyvät aineistot ja selvityksen toteuttamisen vaiheet. Kuvio 1. Selvityksen toteuttamisen vaiheet

4 Keskeiset tutkimuskysymykset olivat seuraavat: I. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen, II. III. IV. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden edistäminen Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen Liitteenä ovat Ulkomaalaistaustainen työvoima ajankohtaispäivän ( ) kolmen työpajan yhteenvetotuotokset. Ensimmäisen työryhmän aiheena olivat mm. Etelä-Savon työvoimatarve tulevaisuudessa, Mistä osaavaa työvoimaa? ja Tarvitaanko Etelä-Savoon aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Toisen työryhmän aiheena oli Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden jatkokehittäminen Kolmannen työryhmän aiheena oli Työnantajien tukipalvelut ulkomaalaistaustaisen työvoiman työllistämisessä

5 2. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Maahanmuuttajien kotoutumisen juridiset näkökulmat liittyivät kotouttamislakiin ja kotouttamissuunnitelmaan. 2.1 Kotoutumislaki Laki kotoutumisen edistämisestä annettiin ja se astui voimaan Kotoutumislain 32 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntaan tulleita maahanmuuttajia. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Kotoutumislain 33 pykälässä määritellään tarkemmin, mitä kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää. Sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Lisäksi keskinäinen työnjako kunnan kotouttamisasioissa täsmennetään. 2.2 Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TEtoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen ja työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta tai erillisellä suunnitelmaoikeuden pidentämispäätöksellä (kotiäidit, sairauslomilla olevat) enintään viisi vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestötietojärjestelmään. Kotouttamislain (1386/2010) 13 :n mukaan kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Koska maahanmuuttajien ammattitaidot ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti, palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

6 3. MAAHANMUUTON MÄÄRÄ JA PROFIILI ETELÄ-SAVOSSA Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väkiluvusta on kasvanut yhtäjaksoisesti viime vuosikymmenien aikana. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli noin ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten osuus oli noin 3,2 % väestöstä. Ulkomaalaisten määrä ja osuus on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta alkaen. Kasvuvauhtia kuvaa hyvin se, että koko maassa oli noin ulkomaan kansalaista vuonna 1990, mutta määrä noin henkilöön vuonna 2000 ja edelleen henkilöön vuonna Maahanmuuttojen määrä on noussut viime vuosien aikana korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Esimerkiksi vuonna 2012 maahanmuuttojen määrä nousi noin henkilöön, joista noin 75 % oli ulkomaan kansalaisten muuttoja. Vuosina 2011 ja 2012 ulkomailta saatu muuttovoitto nousi noin henkilöön. Muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Yhtenä 2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteenä voidaan pitää juuri lisääntynyttä maahanmuuttoa. Maahanmuutosta on tullut usealla alueella ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä. Suomen ja ulkomaiden välisessä muuttoliikkeessä yksikään maakunta ei saanut muuttotappiota. Kansainvälisen muuton nettomäärän huomioon ottaminen vähentää tappiollisten maakuntien määrää selvästi. Nettomaahanmuuton ja -maassamuuton summa oli tappiollinen vain kuudessa maakunnassa. Vuosina lähes kaikki kunnat (lukuun ottamatta 7 kuntaa) saivat muuttovoittoa maahanmuutosta lisääntyneen maahanmuuton ja alhaisen lähtötason ansiosta. Maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi kaikissa ikäryhmissä kantaväestöön verrattuna. Ulkomaalaista syntyperää olevien (18 63-vuotiaiden) työllisyysaste oli 53,3 % vuoden 2011 lopussa, kun suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 70,9 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työllisyysaste oli korkein sekä ulkomaalaista että kotimaista syntyperää omaavilla vuotiaiden ikäryhmässä. Suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä keskimäärin 17,6 % korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Suurin erotus ikäryhmittäin tarkasteltuna oli vuotiaiden ikäryhmässä (26,4 %). Alueelliset erot ulkomaalaisperäisten työllisyysasteessa olivat varsin suuret. Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste oli korkein Etelä-Pohjanmaalla (59,9 %), Satakunnassa (57,6 %) ja Kanta-Hämeessä (56,1 %) ja alhaisimmat Lapissa (41 %), Pohjois-Karjalassa (41,5 %) ja Kymenlaaksossa (43,1 %). Etelä-Savon ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli viidenneksi alhaisin (46,9 %) 19 maakunnan joukossa. Alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat kolme tekijää: luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto. Maan sisäinen muuttoliike on ollut keskeisin alueiden välisiin kehityseroihin vaikuttava tekijä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä luvulla maahanmuutto on noussut usealla alueella niin luonnollista väestönkehitystä kuin maan sisästä muuttoliikettäkin

7 tärkeämmäksi tekijäksi. Etelä-Savon maakunnan väestönkehitys on osatekijöittäin (luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) tarkasteltuna ollut erittäin epätasainen keskipitkällä aikavälillä. Etelä-Savon väkiluku vähentyi noin henkilöllä vuosina , josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli noin henkilöä, maan sisäisen muuttoliikkeen henkilöä ja maahanmuuton henkilöä. Maahanmuutto on ollut keskeinen väestönkehityksen positiivinen osatekijä vuodesta 1989 lähtien. Muuttovoitot maahanmuuttajista ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Etelä-Savo on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta noin henkilöä vuosina Kuviossa 2. esitetään yksityiskohtaisemmin Etelä-Savon demografinen kilpailukyky väestönkehityksen osatekijöittäin vuosina Kuvio 2. Etelä-Savon väestönkehityksen osatekijät vuosina Etelä-Savoon muutti yhteensä noin maahanmuuttajaa vuosien välisenä aikana. Enemmän kuin joka kolmas (68,2 %) maahanmuuttaja tuli Euroopan alueelta: vähän yli puolet maahanmuuttajista tuli EU-jäsenmaista (27) ja vähän alle puolet muista Euroopan maista. Joka viides (22 %) muuttaja tuli Aasiasta. Keskimäärin joka kymmenes (9,2 %) maahanmuuttaja tuli Amerikasta, Afrikasta tai Oseaniasta.

8 Etelä-Savoon tuli maahanmuuttajia 112 eri maasta vuosien välisenä aikana. Määrällisesti tarkasteltuna suurimmat lähtömaat olivat Venäjä (928), Ruotsi (403), Thaimaa (381), Viro (352), Iran (204), Saksa (189), Espanja (141), Iso-Britannia (134), Norja (122), USA (119), Turkki (107) ja Syyria (71). Lukujen tulkinnassa on otettava huomioon, että keskimäärin yksi neljästä maahanmuuttajasta on suomen tai ruotsinkielinen paluumuuttaja. Paluumuuttoluvut vääristävät varsinkin Ruotsin ja Norjan osuutta tilastoissa. Etelä-Savoon tulijoiden maahanmuuttajien profiilia on mahdollista arvioida työmarkkina-aseman ja ikärakenteen näkökulmasta. Kuviossa 3. verrataan tulijoiden työmarkkina-asemaa kunnittain vuosina Maahanmuuttajien työmarkkina-asema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön työnhakija tai työvoiman ulkopuolella. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat opiskelijat, lapset, eläkeläiset, työvoimaan kuulumattomat ja muut. Joka neljäs (23,4 %) maahanmuuttaja oli työllinen. Kaksi kolmesta (62,4 %) maahanmuuttajasta oli työvoiman ulkopuolella ja keskimäärin vähän enemmän kuin yksi kymmenestä (14,4 %) työtön työnhakija. Kunnittain tarkasteltuna työvoiman ulkopuolisten määrä oli keskimääräistä korkeampi Savonlinnan ja Mikkelin maahanmuuttajissa. Työvoiman ulkopuolisten korkeaa osuutta selittää opiskelijamuutto eri koulutusasteiden koulutus- ja vaihto-ohjelmiin. Kuvio 3. Etelä-Savoon maahanmuuttaneiden työmarkkina-asema vuosina

9 Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa. Valikoivuus tulee esiin varsinkin iän suhteen. Muuttoliike ja muuttajat muovaavat aluerakennetta muuttopäätöksiin liittyvien valintojen kautta. Kaksi kolmesta muuttajasta on iältään alle 35-vuotiaita. Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Väestön ikääntyessä muuttoliikkeen suhteellinen merkitys kasvaa, koska nuoret, opiskelijat tai työuran alkuvaiheessa olevat nuoret aikuiset ovat yliedustettuina muuttajien joukossa ja heidän muuttonsa kohdentuva alueellisesti epätasaisesti. Muuttoliike vähentää ikääntymisen aiheuttamia haittavaikutuksia varakkailla ja muuttovetovoimaisilla alueilla, kun taas köyhemmillä ja vähemmän houkuttelevilla alueilla vanhusten suhteellinen osuus kasvaa. Väestön vanhenemisen ja muuttoliikkeen dramaattisimmat yhteisvaikutukset toteutunevat 2010-luvun jälkipuoliskolla ja 2020-luvulla. Kasvavien kaupunkiseutujen koulutus- ja työmahdollisuudet yhdistettynä vetovoimaisuuteen aiheuttavat kasvavien ja supistuvien alueiden välille kuilun. Koulutettujen ja nuorten aikuisten asuinpaikkaan liittyvät valinnat vaikuttavat suoraan alueiden elinvoimaan. Osaavat ihmiset ja osaaminen ovat jatkossa entistäkin tärkeämpi alueen elinvoiman lähde. Avainkysymys alueiden tulevan kehityksen kannalta on se, miten ne onnistuvat houkuttelemaan yrityksiä, investointeja ja inhimillistä pääomaa. Kuviossa 4. esitetään maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain vuosina Kuvio 4. Etelä-Savon maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain vuosina

10 Maahanmuuttajat ovat iältään maan sisällä muuttaneiden tavoin muuta väestöä nuorempia. Kaikista muuttajista (maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) keskimäärin kaksi kolmesta muutosta tehdään alle 35-vuotiaana. Etelä-Savon maahanmuuttajista kaksi kolmesta (64 %) oli iältään alle 35-vuotiaita ja joka neljäs oli vuotias. Kuviossa 4. esitettiin Etelä-Savon maahanmuuttajien ikärakenne vuosina siten, että analyysin kohteena on Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen muuttajien ikärakenne. Etelä-Savon muita kuntia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.

11 4. MAAHANMUUTTOSTRATEGIOIDEN KESKEISIÄ NÄKÖKULMIA Analyysin aineistona olivat eri aluetasojen maahanmuuttoon liittyvät strategiat ja ohjelmat. Jokainen strategia ja ohjelma käytiin läpi siten, että niistä pyrittiin nostamaan temaattisesti esiin keskeisimpiä yhdistäviä tekijöitä ja yhteisiä tavoitteita. Analyysin tuloksena identifioitiin yhdeksän keskeistä teemaa tai näkökulmaa, jotka on kuvattu temaattisesti kuviossa 5. Kuvio 5. Maahanmuuttostrategioiden ja ohjelmien analyysistä nousseet keskeiset näkökulmat Kun yhdistävät teemat ja yhteiset tavoitteet oli tunnistettu, jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta nostettiin siinä kuvatut konkreettiset toimenpiteet valittujen teemojen alle. Seuraavissa alaluvuissa puretaan lyhyesti ja tiivisti yhdeksän teeman keskeinen sisältö, joka nousi esiin eri alueiden ohjelmista ja strategioista.

12 4.1 Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus ja Suomen kielen ja kulttuurin opetus Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on edistää ja tukea aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antamalla heille sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että he pystyvät tekemään omaa elämäänsä ja mahdollisen perheensä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja, toimimaan aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä sekä osallistumaan työelämään kukin edellytystensä mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii kotoutumisaikanaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Koulutuksen aikana häntä autetaan myös selvittämään, miten hänen mahdollisesti muualla hankkimansa ammatti tai tutkinto voidaan saattaa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi ja millaista lisä- tai täydennyskoulutusta hän mahdollisesti tarvitsee. Koulutus on keskeinen osa kotoutumissuunnitelmaa. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntää muuta alueellista tarjontaa, esim. vapaan sivistystyön, aikuislukioiden ja yhdistysten järjestämiä koulutuksia. TE-toimisto voi tehdä ns. rinnastuspäätöksen, joka mahdollistaa työvoimapoliittisen tuen maksamisen myös näihin koulutuksiin kotoutumisaikana. Rinnastuspäätös voidaan tehdä myös ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen. Strategioissa pidettiin erittäin tärkeänä, että maahanmuuttajat oppivat riittävän suomen kielen taidon työelämässä ja yhteiskunnassa pärjätäkseen. Suomen kielen opetusta järjestetään monella paikkakunnalla työvoimakoulutuksen lisäksi perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja kansalaisopistossa. Monella paikkakunnalla pyritään monipuolistamaan ja parantamaan suomen kielen opiskelumahdollisuuksia, ja myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opiskelumahdollisuudet pyritään turvaamaan. Kotoutumiskoulutusta halutaan useissa strategiassa kehittää työelämälähtöisemmäksi, jotta maahanmuuttajien sijoittuminen alueen työmarkkinoille tehostuisi. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa tavoitetta tuetaan rakentamalla yksilöllisiä koulutuspolkuja tietyiltä ammattialoilta työtä etsiville ja tarjoamalla kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttajille yksilöllistä ohjausta henkilökohtaistamalla opetusta ja tarjoamalla maahanmuuttajille joustavia oppimismahdollisuuksia. Monessa strategiassa halutaan kehittää maahanmuuttajien suomen kielen opiskelumahdollisuuksia työpaikoilla. Lapin maahanmuuttostrategiassa kotoutumiskoulutuksen

13 saavutettavuuden parantamiseksi aiotaan kehittää mm. sähköisiä oppimisympäristöjä ja opiskelumenetelmiä. Joissakin strategioissa nähdään tärkeänä myös maahanmuuttajien omalla äidinkielellä annetun kotoutumiskoulutuksen lisääminen erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. 4.2 Perusopetus ja ammatillinen koulutus Monilla paikkakunnilla pyritään peruskouluissa järjestämään oppilaiden oman äidinkielen opetusta suomi toisena kielenä opetuksen ohessa. Maahanmuuttajaoppilaiden erityisopetuksen ja -tuen tarve on nostettu esille monissa strategioissa. Porissa maahanmuuttajalapsille on järjestetty niin kutsuttua nivelopetusta, jonka tavoitteena on tukea peruskouluun valmistavassa opetuksessa mukana olleita maahanmuuttajia, jotka eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet niin hyvää suomen kielen tasoa, että he pystyisivät opiskelemaan hyvää suomen kielen taitoa edellyttäviä oppiaineita, kuten historiaa. Nivelopetuksessa opettaja selittää vaikeat suomen kielen sanat ja käsitteet. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että päiväkotien lapsiryhmien ja koulujen luokkaryhmien muodostamisessa tulisi huomioida, että ei-suomenkielisten osuus kussakin ryhmässä olisi alle puolet, jotta lasten ja nuorten suomen kielen oppiminen turvataan. Eri oppilaitosten välistä yhteistyötä halutaan monella alueella kehittää hyvien koulutuspolkujen rakentamiseksi maahanmuuttajille. Myös eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnistamista ja vertailtavuutta halutaan kehittää ja järjestää kotimaassaan ammattikoulutusta hankkineille maahanmuuttajille täsmä- ja täydennyskoulutusta, jotta heidän osaamisena saadaan käyttöön. Oppisopimuskoulutus nähdään monessa strategiassa hyvänä keinona maahanmuuttajille ammatillisen koulutuksen hankkimiseen, täydentämiseen ja työllistymiseen. Monella paikkakunnalla järjestetään maahanmuuttajille peruskouluun, ammattikoulutukseen ja lukioon valmentavaa koulutusta ja lisäksi peruskoulututkinnon suorittaminen on mahdollistettu tai aiotaan mahdollistaa niille maahanmuuttajille, jotka ovat ilman peruskoulutodistusta ja tarvitsevat sen jatko-opintoihin pääsemiseksi. Esimerkiksi Pieksämäen ammattiopistossa annetaan venäjänkielistä koulutusta, ja myös muualla Itä-Suomessa pyritään edistämään vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa katsotaan, että maakunnan yliopistoissa ja korkeakouluissa tarvitaan kansainvälisiä, korkeatasoisia ja edullisia maisteri- ja tohtoriohjelmia osaavan ja koulutetun maahanmuuttajatyövoiman houkuttelemiseksi. Suomen kielen opetustarjonnan kasvattaminen ammatti- ja ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa opiskeleville ulkomaalaisille on nostettu esille monissa strategioissa. 4.3 Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen nähdään lähes kaikissa strategioissa erittäin tärkeänä ja olennaisena asiana. Sen lisäksi, että kotoutumiskoulutusta halutaan monissa maahanmuuttostrategioissa kehittää työelämälähtöisemmäksi, maahanmuuttajien

14 työharjoittelupaikkojen saamista halutaan helpottaa ja TE-toimistojen lisäksi esim. oppilaitosten, joissa maahanmuuttajat opiskelevat, halutaan auttavan kyseisen tavoitteen saavuttamisessa. TE-toimistojen maahanmuuttajille soveltuvia yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja kuten tukihenkilö- ja työhönvalmentajien palveluja sekä maahanmuuttajille soveltuvia ryhmämuotoisia palveluja halutaan lisätä. Myös työharjoittelukäytäntöjä ja työssä oppimista halutaan kehittää. Yhteistyötä TE-toimistot, oppilaitosten, työmarkkinajärjestöjen ja maahanmuuttajayhdistysten kesken halutaan kehittää monessa strategiassa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Erilaisten hankkeiden avulla halutaan edesauttaa maahanmuuttajien harjoittelupaikkojen saamista ja työllistymistä. Kuopiossa on kokeiltu yritysten ja kansainvälisten osaajien kuten opiskelijoiden uusimuotoisia kohtaamistilaisuuksia, ja niitä aiotaan jatkaa. Joillakin alueilla työnantajille ja työyhteisöille halutaan kehittää kannustin- ja vastaanottomalleja työperäisten maahanmuuttajien vastaanottamiseksi. Yrittäjille ja työnantajille annettavan monikulttuurisuuskoulutuksen toivotaan madaltavan kynnystä ulkomaisen työvoiman palkkaamiseksi. Riittävän suomen kielen opetuksen takaaminen maahanmuuttajille katsotaan myös tärkeäksi heidän työllistymisensä kannalta. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa suomen kielen opintoja halutaan sisällyttää pakollisina kaikkiin vieraskielisiin opinto-ohjelmiin oppilaitoksissa ja suomen kielen opintoja halutaan tarjota myös vaihto-opiskelijoille sekä ulkomaalaiselle tutkimus- ja opetushenkilökunnalle. Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämistä korostetaan monissa strategioissa. Julkisia yrittäjyyspalveluja halutaan kehittää maahanmuuttajien tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja maahanmuuttajille aiotaan toteuttaa yrittäjyyskoulutuksiin valmentavaa koulutusta. Yrittäjyysneuvonta halutaan joissakin strategioissa ottaa osaksi kotoutumiskoulutusta. Yrittäjyyspalvelujen tunnettuutta maahanmuuttajien keskuudessa halutaan kasvattaa tiedotusta lisäämällä. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa esitetään, että alueella olevien ulkomaalaisperäisten yrittäjien verkostoitumista tulee kehittää. 4.4 Asuminen Kunnat tarjoavat vuokra-asuntojaan maahanmuuttajille. Ellei niitä ole saatavilla, heidät ohjataan yksityisille palveluntarjoajille. Kuopiossa halutaan kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien isojen asuntojen tarpeeseen vastaamiseen. Myös Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa halutaan tarjota maahanmuuttajille erikokoisia vuokra-asuntoja ja eri alueilta, jotta maahanmuuttajien integroitumista hidastavien asumiskeskittymien syntymistä ehkäistään. Kauhavalla maahanmuuttajat saavat halutessaan opastusta omistusasunnon hankintaan.

15 4.5 Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen Monissa maahanmuuttostrategioissa esitetään väestölle annettava kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatus suvaitsevaisuutta edistävänä keinona. Tällaista kasvatusta halutaan antaa erityisesti lapsille ja nuorille eri kouluasteilla sekä yrittäjille ja työnantajille, jotta heidän ennakkoluulonsa ulkomaalaistaustaisten palkkaamista kohtaan hälvenisivät. Pieksämäen maahanmuutto-ohjelmassa suositellaan, että työnantaja järjestää henkilöstölleen tiedotuksen ennakkoluulojen vähentämiseksi, kun ulkomaalainen tulee työyhteisöön. Useissa muissakin strategioissa esitetään, että työpaikoilla on tehtävä asennekasvatusta, ja että maahanmuuttajien kanssa työskentelevän julkisen sektorin henkilöstön monikulttuurisia valmiuksia on lisättävä sisällyttämällä niitä heidän perustutkintoihinsa ja lisäksi esim. työyhteisökoulutuksilla ja teemapäivillä. Myös positiivista tiedotusta maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta alueelle korostettiin monissa strategioissa kantaväestön asenteita muokkaavana tekijänä. Porin ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maahanmuuttostrategioissa suvaitsevaisuutta ja maahanmuuttajien kulttuureja halutaan nostaa esiin kulttuuripalveluissa. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa esitetään kummitoimintaa maahanmuuttajien ja paikallisten perheiden välillä keinona, joka poistaa ennakkoluuloja. 4.6 Ulkomaisen työvoiman rekrytointi Ulkomaisen työvoiman rekrytointi alueelle ja sen tehostaminen on nostettu esiin monissa, mutta ei kaikissa maahanmuuttostrategioissa. EURES:n tunnettuutta yritysten keskuudessa halutaan lisätä monessa strategiassa ja osallistua myös valtakunnallisiin työvoiman rekrytointihankkeisiin, jotka kohdistuvat EU-alueen ulkopuolelle. Ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavia ja malleja halutaan kehittää. Joissakin strategioissa halutaan tehostaa myös alueella opiskelevien ulkomaalaisten rekrytointia. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian mukaan alueella aiotaan kartoittaa työmarkkinoiden kansainvälistymistä tukevien palvelujen tarvetta selvityksen avulla. Selvityksessä tarkastellaan, miten työperusteisen maahanmuuton rekrytointia voidaan Itä-Suomessa kehittää. Myös Lapissa aiotaan kartoittaa työnantajien tarpeita ulkomaisen työvoiman käytön suhteen ja kartoittaa jo toiminnassa olevat ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet. Kartoituksen pohjalta valmistellaan toimintasuunnitelmaa työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueen verkostojen toimintamalleista ja yhteistyöstä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa yritysten ennakointiosaamista halutaan parantaa ja myös ennakointia tekevien organisaatioiden yhteistyötä tiivistää. Toimivien rekrytointimallien kehittäminen nähdään tärkeänä yritysten tukemiseksi ulkomailta rekrytoinnissa. Tällä hetkellä yritysten rekrytointikanavat ovat rekrytointiyritysten palvelujen tai

16 julkisen työnvälityspalvelun käyttö tai rekrytoinnin hoitaminen itse. Rekrytointipisteiden perustamista kiinnostaviin kohdemaihin esitetään yhtenä vaihtoehtona, ja alueen oppilaitoksissa opiskelevien ulkomaalaisten rekrytointia halutaan tehostaa. Ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tukemiseksi esitetään kolme keinoa: olemassa olevien palvelujen ja toimintatapojen tunnetuksi tekeminen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen rekrytoinnissa sekä uusien toimintamallien kehittäminen rekrytoinnin tueksi. Esim. kansainvälisiä rekrytointimessuja halutaan hyödyntää nykyistä enemmän. Tavoitteeksi nimetään rekrytoinnin helppous joka tasolla. Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa aiotaan laatia kuvaus ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessista osana työhallinnon palvelua ja jatkaa työvoimapalvelujen kehittämistä. Elinkeinoelämältä kaivataan rahoitusta ja aktiivisuutta rekrytointipalveluiden kehittämiseen. Täsmärekrytointia halutaan kohdistaa Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto- ja vaihto-opiskelijoihin esim. edistämällä heidän harjoittelupaikkojen saantiaan. Varsinais- Suomessa halutaan niin ikään hyödyntää kansainvälisiä rekrytointimessuja sekä käynnistää kansainvälisiä ja alueellisia täsmärekrytointi- ja koulutushankkeita. Kauhajoen seutu kohdistaa jo aktiivista rekrytointia maihin, joista on saapunut työntekijöitä alueelle, esim. Puolaan, Venäjälle, Ukrainaan ja Viroon. Kauhajoen seutu toimii pilottina rekrytointiin Vietnamista ja muista mahdollisesti nousevista kohdealueista. Pieksämäellä halutaan panostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointiin. Kaupunki järjestää opiskelijoille tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia palvelutarjonnasta. Itä-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa edistetään työperusteista maahanmuuttoa Venäjältä ja Euroopasta sekä pysyviin että tilapäisiin työpaikkoihin. Maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa kehitetään siten, että myös perheet tulevat huomioiduksi. 4.7 Kuntien maahanmuuttajille suunnatut palvelut Maakunnallisissa maahanmuuttostrategioissa ei juurikaan käsitellä kunnallisia palveluja työllistämis- ja koulutuspalveluja lukuun ottamatta. Kuntien ja seutujen maahanmuuttostrategioissa niitä käsitellään enemmän. Näissä strategioissa todetaan, että maahanmuuttajilla on oikeus samoihin julkisiin palveluihin kuin kantaväestöllä. Moni kunta on palkannut maahanmuuttajayhdyshenkilön ja/tai koordinaattorin maahanmuuttajien asioita hoitamaan ja koordinoimaan. Monilla paikkakunnilla kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden vastuualueisiin on sisällytetty maahanmuuttajiin liittyvät erityiskysymykset ja heitä on koulutettu maahanmuuttajien erityistarpeiden kanssa työskentelyyn sen sijaan, että olisi palkattu erikseen työntekijöitä maahanmuuttajien asioita hoitamaan. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajille tarkoitetut erilliset palvelut voivat osaltaan hidastaa maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumista. Tästä syystä palvelut tulisi ohjelman mukaan pääsääntöisesti järjestää niin, että ne

17 sopivat kaikille erityisryhmille. Tämä edellyttää sekä palvelun tuottajien osaamisen että palvelujärjestelmän kehittämistä niin, että maahanmuuttajat otetaan mukaan palveluiden kehittämistyöhön. Kunnilla on velvollisuus hankkia tulkkipalveluja maahanmuuttajille näiden asioidessa viranomaisten kanssa ja julkisissa palveluissa hallintolain velvoittamalla tavalla. Monilla paikkakunnilla on yksityisiä vieraskielisiä, lähinnä englanninkielisiä päiväkoteja. Pieksämäellä on aikomuksena palkata venäjänkielisiä työntekijöitä ainakin yhteen päiväkotiin. Porin maahanmuuttostrategiassa ilmaistaan, että kaikille maahanmuuttajalapsille on taattava oikeus vähintään puolipäiväiseen päivähoitopaikkaan riippumatta heidän vanhempiensa työmarkkinatilanteesta, sillä lapset oppivat päiväkodissa suomea nopeasti. Kuopiossa työskentelee maahanmuuttajatyöhön erikoistunut nuoriso-ohjaaja, ja Pieksämäen nuorisotyöhön on laadittu monikulttuurinen toimintasuunnitelma, joka auttaa maahanmuuttajaperheitä, heidän lapsiaan ja nuoriaan kotiutumaan Pieksämäelle. Kuopiossa työskentelee neuvolapalveluissa kokenut pakolaisterveydenhoitaja. Monen kunnan verkkosivuilla on kunnan kotouttamisohjelma ja erikieliset maahanmuuttajaoppaat sekä henkilöstön yhteystiedot. Jotkin kunnat ovat palkanneet henkilön vastaamaan maahanmuuttajien palvelujen yhteensovittamisesta ja tiedottamisesta. Esim. Kauhavan kaupunki lähettää uusille kuntalaisille tervetulopaketin, jossa on tietoa julkisista palveluista, ja mm. Porissa suunnitellaan vastaavanlaisen paketin kehittämistä. Joillakin paikkakunnilla on perustettu neuvontapiste maahanmuuttajille tai suunnitellaan sellaisen perustamista. Keski-Suomen maahanmuuttostrategian mukaan Jyväskylän seudulla toimivat erilaiset järjestöt, esim. Suomen Punainen Risti ja Suomen Pakolaisapu hoitavat omalta osaltaan maahanmuuttajille suunnattua neuvonta- ja ohjaustehtävää. 4.8 Vapaa-aikapalvelut ja harrastusmahdollisuudet Useilla paikkakunnilla, erityisesti suuremmissa kaupungeissa, toimii monikulttuurisuusyhdistyksiä, jotka järjestävät vapaa-ajan toimintaa maahanmuuttajille ja toimivat samalla kohtauspaikkoina maahanmuuttajille ja kantaväestölle. Maahanmuuttajien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia omalla asuinpaikkakunnallaan pyritään monissa strategioissa edistämään. Kirjastojen vieraskielisen ja erityisesti maahanmuuttajien äidinkielillä olevan kirjallisuuden ja muun materiaalin saatavuutta on pyritty monilla paikkakunnilla parantamaan. Pieksämäen kulttuuritoimi harjoittaa kulttuurivaihtoa Venäjän kanssa. Porin kulttuuritoimi on kannustanut maahanmuuttajia mukaan yhteisölliseen toimintaan mm. taidemuseolla järjestettyjen vieraisiin kulttuureihin liittyvien taidepajojen ja tapahtumien (venäläinen teehetki, afrikkalainen iltapäivä) kautta. Lappajärven ja Kauhavan yhteisessä musiikkiopistossa maahanmuuttajalapsille voidaan järjestää oma musiikkileikkikouluryhmä, mikäli ilmoittautuneita on vähintään viisi. Joillakin paikkakunnilla seurakunnat järjestävät monikulttuurista toimintaa.

18 4.9 Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden edistäminen Yllättävän harvassa maahanmuuttostrategiassa käsitellään kunnan tai alueen vetovoimaa maahanmuuttajien kannalta tai esitetään konkreettisia keinoja, joilla aluetta voidaan tehdä houkuttelevammaksi kohteeksi työperäisille maahanmuuttajille. Useammissa niistä strategioista, joissa kyseistä aihetta käsitellään, hyvät julkiset palvelut nimetään vetovoimatekijäksi. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa hyvin toimivat julkiset palvelut, viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ja kansainvälinen ilmapiiri nimetään tekijöiksi, jotka tekevät Itä-Suomesta vetovoimaisen kohteen maahanmuuttajille. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa seudun vetovoimaisuutta katsotaan voitavan kasvattaa rakentamalla seudulle tuleville maahanmuuttajille hyvä kotouttamispolku, jotta he tuntevat itsensä todella tervetulleiksi alueelle. Kummiperhetoiminta paikallisten perheiden kanssa esitetään keinona, joka auttaa maahanmuuttajia sosiaalisten verkostojen luomisessa ja siten myös sitoutumisessa alueelle. Myös työ nähdään alueelle sitouttavana tekijänä. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa alueen inhimillinen mittakaava, ympäristötekijät sekä Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut nimetään alueen vahvuuksiksi, joita tunnetuksi tekemällä voidaan parantaa alueen houkuttelevuutta. Myös kulttuuripalveluiden kehittäminen nostetaan esille alueen vetovoimaisuutta kasvattavana tekijänä. Strategiassa esitetään, että alueen markkinoinnissa kannattaa hyödyntää ystävyyskaupunkeja, alueen toimijoiden kansainvälisiä verkostoja sekä lyhytaikaisia maahanmuuttajia, jotka voivat toimia Pohjois- Pohjanmaan lähettiläinä omassa kotimaassaan. Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen nähdään tärkeänä tulevaisuutta ajatellen, ja erityisesti maaseutualueita halutaan tukea tässä tavoitteessa niiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kainuun maahanmuuttotyön linjauksissa alueen vetovoimatekijöinä nähdään kaunis luonto, positiivinen asenneilmapiiri, moninaisuuden hyödyntäminen ja arvostaminen, turvallinen elinympäristö ja hyvä elämisen laatu. Näitä ominaisuuksia halutaan korostaa ja entisestään kehittää maakunnan vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Pirkanmaalla aiotaan koota markkinointiaineisto maakunnan esittelemiseksi houkuttelevana työnteko-, yrityksen perustamis-, asumis- ja opiskelualueena, ja myös muita operaatioita aiotaan tehdä maakunnan vetovoimaisuuden esiin nostamiseksi. Varsinais-Suomessa aiotaan laatia vetovoimaisuusstrategia, ja sekä Varsinais-Suomessa että Keski-Suomessa aiotaan pohjustaa maakunnan imagon parantamista selvittämällä hyviä maakunnallisen markkinoinnin käytäntöjä ja toimintamalleja myös muualta. Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa on nostettu esiin yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittäminen monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioivaksi maakuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Tätä toteutetaan tarjoamalla maahanmuuttajille erikokoisia vuokra-asuntoja eri alueilta, jotta maahanmuuttajien integroitumista hidastavien asumiskeskittymien syntymistä ehkäistään. Olemassa olevien

19 maahanmuuttajien asumiskeskittymien lähipalveluita pyritään parantamaan sekä osallistumaan ja resursoimaan asukasyhdistyksiä syrjäytymis- ja eriytymisprosessien ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Kummassakin maakunnassa suunnitellaan viranomaisten, maahanmuuttajayhdistysten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä asennekasvatuskampanjaa suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Olemassa olevaa monikulttuurista toimintaa aiotaan avata ja tuoda esille laajemmalle yleisölle. Tämän kaiken toivotaan kasvattavan alueiden houkuttelevuutta työperäisten maahanmuuttajien silmissä. Monen organisaation yhteistyönä laadittu verkkosivusto esittelee Keski-Suomen kuntia ja niiden palveluja suomeksi ja venäjäksi tarkoituksena houkutella osaavaa työvoimaa kuntiin. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa katsotaan, että maakunnan yliopistoissa ja korkeakouluissa tarvitaan osaavan ja koulutetun maahanmuuttajatyövoiman houkuttelemiseksi kansainvälisiä, korkeatasoisia ja edullisia maisteri- ja tohtoriohjelmia.

20 5. META-ANALYYSI MAAHANMUUTTOSTRATEGIOISTA JA OHJELMISTA Analyysin monipuolinen aineisto käytiin läpi yhdeksän edellä kuvatun teeman kautta. Metaanalyysi valittiin tutkimusmenetelmäksi, jonka avulla saadaan puristettua aineistosta vielä keskeiset päätelmät. Meta-analyysi on hyvä analyysitapa laaja-alaisen aineiston rajaamisessa valittuihin tutkimuskysymyksiin tai näkökulmiin. Rajaamalla päästään paremmin kiinni analyysin kohteena olevan ilmiön ominaisuuksiin, vaikka kysymykset itsessään voivat olla varsin väljiä niin kuin tässäkin tapauksessa maahanmuuttostrategioiden kyseessä ollessa. Kuviossa 6. esitetään meta-analyysin valitut tutkimuskysymykset, jotka perustuvat luvun neljä yhteydessä esiin nousseisiin keskeisiin näkökulmiin. Jokaista tutkimuskysymystä käsitellään seuraavissa alaluvuissa erikseen aluksi tiivistettynä kokonaisuutena, jonka jälkeen nostetaan esiin eri alueiden strategioiden ja ohjelmien sisältöä ko. kysymyksen osalta. Kuvio 6. Meta-analyysin neljä keskeistä näkökulmaa 5.1 Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi korostuu lähes kaikissa strategioissa. Keskeisinä keinoina nousevat esiin muun muassa räätälöidyt koulutusmallit:

MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli Timo Aro 2013

MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli Timo Aro 2013 MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli SISÄLTÖ - Etelä-Savon maahanmuuton määrä ja profiili - Maahanmuuttostrategioiden meta-analyysi

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho

Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 26.6.2013 2 1. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Hyria Oy:n Mosaiikki

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus

Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus Osaavan työvoiman rekrytointi Kainuuseen -hanke Tiedotustilaisuus 13.6.2017 13.6.2017 Hankkeen taustaa Valtuustoaloite Kainuussa pitkään jatkanut negatiivinen muuttotase vaatii erityistoimenpiteitä tilanteen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia opiskelijarekrytointiin ovat: Pienenevät

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot