Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista?"

Transkriptio

1 Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? Timo Aro ja Anna Laiho

2 1. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen (ESR ) toimeksiannosta. Hanketta ja selvitystä rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Selvityksessä analysoitiin eri kuntien, alueiden ja maakuntien maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia sekä neljän maakunnan maakuntaohjelmat. Etelä-Savon oma maakuntaohjelma analysoitiin vertailun vuoksi neljän muun maakuntaohjelman jälkeen samalla periaatteella. Tavoitteena oli nostaa jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta aluetasosta riippumatta esiin keskeisiä käytännön toteuttamiseen liittyviä näkökulmia ja sitä kautta keskeisiä kehittämistarpeita. Lisäksi analyysien taustaksi pureuduttiin Etelä-Savon maahanmuuton määrään ja maahanmuuttajien profiiliin. Analyysin kohteeksi valittiin paikallisia ohjelmia keskisuurista kaupungeista ja pienemmistä kunnista/kaupungeista. Analyysin kohteena olivat Kuopion kotoutumisen toimenpideohjelma , Porin kaupungin maahanmuuttostrategia vuosille , Lappajärven kunnan maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma, Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma ja Kauhavan kaupungin maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma. Seutukunnallisista strategioista analyysin kohteeksi valittiin Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueen maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma ja Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia. Maakunnallisia maahanmuuttostrategioita edustavat Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017, joka kattaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan, Lapin maahanmuuttostrategia, Pohjois- Pohjanmaan maahanmuuttostrategia 2015, Keski-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015, Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma ja Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset Lopuksi käytiin erikseen läpi, mitä maahanmuuttajista ja maahanmuutosta sekä sen edistämisestä tuodaan esiin viidessä maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelmat ovat eräänlaisia ohjelmien ohjelmia, jossa tuodaan esiin kaikki alueen tulevan kehittämisen kannalta keskeiset valinnat ja painopisteet. Jos maakuntaohjelmassa ei ole mitään mainintaa tai tavoitetta maahanmuuton edistämisen suhteen, asiaa ei ole koettu merkittäväksi alueellisen kehittämisen ja resurssien allokoinnin näkökulmasta. Maakuntaohjelmien taustalla olevat maakunnat sijaitsivat maantieteellisesti eri puolilla maata ja olivat väestömäärältään erikokoisia. Analyysin kohteena olivat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Savon maakuntaohjelmat.

3 Alueiden strategioista ja ohjelmista koostuneen ensivaiheen aineiston läpikäymisen ja keskeisten nostojen jälkeen toteutettiin syvempi analyysi hyödyntämällä niin sanottua metaanalyysiä. Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, jonka avulla etsitään laajasta aineistosta isoja päätelmiä yhdistämällä aiempia samaa asiaa tai teemaa käsitelleitä tutkimustuloksia. Tavoitteena oli saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavista kysymyksistä eli selvityksen kohteena olleista maahanmuuttostrategioiden ja ohjelman keskeisestä sisällöstä vahvempaa näyttöä kuin pureutumalla yksittäisen alueen yksittäiseen strategiaan tai ohjelmaan. Meta-analyysiin valittiin neljä keskeistä tutkimuskysymystä tai teemaa, joiden kautta analysoitiin kaikkia aineistoon kuuluvia maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia. Kuviossa 1 esitetään selvityksen toteuttamiseen liittyvät aineistot ja selvityksen toteuttamisen vaiheet. Kuvio 1. Selvityksen toteuttamisen vaiheet

4 Keskeiset tutkimuskysymykset olivat seuraavat: I. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen, II. III. IV. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden edistäminen Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen Liitteenä ovat Ulkomaalaistaustainen työvoima ajankohtaispäivän ( ) kolmen työpajan yhteenvetotuotokset. Ensimmäisen työryhmän aiheena olivat mm. Etelä-Savon työvoimatarve tulevaisuudessa, Mistä osaavaa työvoimaa? ja Tarvitaanko Etelä-Savoon aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Toisen työryhmän aiheena oli Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden jatkokehittäminen Kolmannen työryhmän aiheena oli Työnantajien tukipalvelut ulkomaalaistaustaisen työvoiman työllistämisessä

5 2. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Maahanmuuttajien kotoutumisen juridiset näkökulmat liittyivät kotouttamislakiin ja kotouttamissuunnitelmaan. 2.1 Kotoutumislaki Laki kotoutumisen edistämisestä annettiin ja se astui voimaan Kotoutumislain 32 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntaan tulleita maahanmuuttajia. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Kotoutumislain 33 pykälässä määritellään tarkemmin, mitä kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää. Sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Lisäksi keskinäinen työnjako kunnan kotouttamisasioissa täsmennetään. 2.2 Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TEtoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen ja työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta tai erillisellä suunnitelmaoikeuden pidentämispäätöksellä (kotiäidit, sairauslomilla olevat) enintään viisi vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestötietojärjestelmään. Kotouttamislain (1386/2010) 13 :n mukaan kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Koska maahanmuuttajien ammattitaidot ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti, palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

6 3. MAAHANMUUTON MÄÄRÄ JA PROFIILI ETELÄ-SAVOSSA Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väkiluvusta on kasvanut yhtäjaksoisesti viime vuosikymmenien aikana. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli noin ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten osuus oli noin 3,2 % väestöstä. Ulkomaalaisten määrä ja osuus on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta alkaen. Kasvuvauhtia kuvaa hyvin se, että koko maassa oli noin ulkomaan kansalaista vuonna 1990, mutta määrä noin henkilöön vuonna 2000 ja edelleen henkilöön vuonna Maahanmuuttojen määrä on noussut viime vuosien aikana korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Esimerkiksi vuonna 2012 maahanmuuttojen määrä nousi noin henkilöön, joista noin 75 % oli ulkomaan kansalaisten muuttoja. Vuosina 2011 ja 2012 ulkomailta saatu muuttovoitto nousi noin henkilöön. Muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Yhtenä 2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteenä voidaan pitää juuri lisääntynyttä maahanmuuttoa. Maahanmuutosta on tullut usealla alueella ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä. Suomen ja ulkomaiden välisessä muuttoliikkeessä yksikään maakunta ei saanut muuttotappiota. Kansainvälisen muuton nettomäärän huomioon ottaminen vähentää tappiollisten maakuntien määrää selvästi. Nettomaahanmuuton ja -maassamuuton summa oli tappiollinen vain kuudessa maakunnassa. Vuosina lähes kaikki kunnat (lukuun ottamatta 7 kuntaa) saivat muuttovoittoa maahanmuutosta lisääntyneen maahanmuuton ja alhaisen lähtötason ansiosta. Maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi kaikissa ikäryhmissä kantaväestöön verrattuna. Ulkomaalaista syntyperää olevien (18 63-vuotiaiden) työllisyysaste oli 53,3 % vuoden 2011 lopussa, kun suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 70,9 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työllisyysaste oli korkein sekä ulkomaalaista että kotimaista syntyperää omaavilla vuotiaiden ikäryhmässä. Suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä keskimäärin 17,6 % korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Suurin erotus ikäryhmittäin tarkasteltuna oli vuotiaiden ikäryhmässä (26,4 %). Alueelliset erot ulkomaalaisperäisten työllisyysasteessa olivat varsin suuret. Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste oli korkein Etelä-Pohjanmaalla (59,9 %), Satakunnassa (57,6 %) ja Kanta-Hämeessä (56,1 %) ja alhaisimmat Lapissa (41 %), Pohjois-Karjalassa (41,5 %) ja Kymenlaaksossa (43,1 %). Etelä-Savon ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli viidenneksi alhaisin (46,9 %) 19 maakunnan joukossa. Alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat kolme tekijää: luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto. Maan sisäinen muuttoliike on ollut keskeisin alueiden välisiin kehityseroihin vaikuttava tekijä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä luvulla maahanmuutto on noussut usealla alueella niin luonnollista väestönkehitystä kuin maan sisästä muuttoliikettäkin

7 tärkeämmäksi tekijäksi. Etelä-Savon maakunnan väestönkehitys on osatekijöittäin (luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) tarkasteltuna ollut erittäin epätasainen keskipitkällä aikavälillä. Etelä-Savon väkiluku vähentyi noin henkilöllä vuosina , josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli noin henkilöä, maan sisäisen muuttoliikkeen henkilöä ja maahanmuuton henkilöä. Maahanmuutto on ollut keskeinen väestönkehityksen positiivinen osatekijä vuodesta 1989 lähtien. Muuttovoitot maahanmuuttajista ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Etelä-Savo on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta noin henkilöä vuosina Kuviossa 2. esitetään yksityiskohtaisemmin Etelä-Savon demografinen kilpailukyky väestönkehityksen osatekijöittäin vuosina Kuvio 2. Etelä-Savon väestönkehityksen osatekijät vuosina Etelä-Savoon muutti yhteensä noin maahanmuuttajaa vuosien välisenä aikana. Enemmän kuin joka kolmas (68,2 %) maahanmuuttaja tuli Euroopan alueelta: vähän yli puolet maahanmuuttajista tuli EU-jäsenmaista (27) ja vähän alle puolet muista Euroopan maista. Joka viides (22 %) muuttaja tuli Aasiasta. Keskimäärin joka kymmenes (9,2 %) maahanmuuttaja tuli Amerikasta, Afrikasta tai Oseaniasta.

8 Etelä-Savoon tuli maahanmuuttajia 112 eri maasta vuosien välisenä aikana. Määrällisesti tarkasteltuna suurimmat lähtömaat olivat Venäjä (928), Ruotsi (403), Thaimaa (381), Viro (352), Iran (204), Saksa (189), Espanja (141), Iso-Britannia (134), Norja (122), USA (119), Turkki (107) ja Syyria (71). Lukujen tulkinnassa on otettava huomioon, että keskimäärin yksi neljästä maahanmuuttajasta on suomen tai ruotsinkielinen paluumuuttaja. Paluumuuttoluvut vääristävät varsinkin Ruotsin ja Norjan osuutta tilastoissa. Etelä-Savoon tulijoiden maahanmuuttajien profiilia on mahdollista arvioida työmarkkina-aseman ja ikärakenteen näkökulmasta. Kuviossa 3. verrataan tulijoiden työmarkkina-asemaa kunnittain vuosina Maahanmuuttajien työmarkkina-asema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön työnhakija tai työvoiman ulkopuolella. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat opiskelijat, lapset, eläkeläiset, työvoimaan kuulumattomat ja muut. Joka neljäs (23,4 %) maahanmuuttaja oli työllinen. Kaksi kolmesta (62,4 %) maahanmuuttajasta oli työvoiman ulkopuolella ja keskimäärin vähän enemmän kuin yksi kymmenestä (14,4 %) työtön työnhakija. Kunnittain tarkasteltuna työvoiman ulkopuolisten määrä oli keskimääräistä korkeampi Savonlinnan ja Mikkelin maahanmuuttajissa. Työvoiman ulkopuolisten korkeaa osuutta selittää opiskelijamuutto eri koulutusasteiden koulutus- ja vaihto-ohjelmiin. Kuvio 3. Etelä-Savoon maahanmuuttaneiden työmarkkina-asema vuosina

9 Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa. Valikoivuus tulee esiin varsinkin iän suhteen. Muuttoliike ja muuttajat muovaavat aluerakennetta muuttopäätöksiin liittyvien valintojen kautta. Kaksi kolmesta muuttajasta on iältään alle 35-vuotiaita. Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Väestön ikääntyessä muuttoliikkeen suhteellinen merkitys kasvaa, koska nuoret, opiskelijat tai työuran alkuvaiheessa olevat nuoret aikuiset ovat yliedustettuina muuttajien joukossa ja heidän muuttonsa kohdentuva alueellisesti epätasaisesti. Muuttoliike vähentää ikääntymisen aiheuttamia haittavaikutuksia varakkailla ja muuttovetovoimaisilla alueilla, kun taas köyhemmillä ja vähemmän houkuttelevilla alueilla vanhusten suhteellinen osuus kasvaa. Väestön vanhenemisen ja muuttoliikkeen dramaattisimmat yhteisvaikutukset toteutunevat 2010-luvun jälkipuoliskolla ja 2020-luvulla. Kasvavien kaupunkiseutujen koulutus- ja työmahdollisuudet yhdistettynä vetovoimaisuuteen aiheuttavat kasvavien ja supistuvien alueiden välille kuilun. Koulutettujen ja nuorten aikuisten asuinpaikkaan liittyvät valinnat vaikuttavat suoraan alueiden elinvoimaan. Osaavat ihmiset ja osaaminen ovat jatkossa entistäkin tärkeämpi alueen elinvoiman lähde. Avainkysymys alueiden tulevan kehityksen kannalta on se, miten ne onnistuvat houkuttelemaan yrityksiä, investointeja ja inhimillistä pääomaa. Kuviossa 4. esitetään maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain vuosina Kuvio 4. Etelä-Savon maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain vuosina

10 Maahanmuuttajat ovat iältään maan sisällä muuttaneiden tavoin muuta väestöä nuorempia. Kaikista muuttajista (maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) keskimäärin kaksi kolmesta muutosta tehdään alle 35-vuotiaana. Etelä-Savon maahanmuuttajista kaksi kolmesta (64 %) oli iältään alle 35-vuotiaita ja joka neljäs oli vuotias. Kuviossa 4. esitettiin Etelä-Savon maahanmuuttajien ikärakenne vuosina siten, että analyysin kohteena on Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen muuttajien ikärakenne. Etelä-Savon muita kuntia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.

11 4. MAAHANMUUTTOSTRATEGIOIDEN KESKEISIÄ NÄKÖKULMIA Analyysin aineistona olivat eri aluetasojen maahanmuuttoon liittyvät strategiat ja ohjelmat. Jokainen strategia ja ohjelma käytiin läpi siten, että niistä pyrittiin nostamaan temaattisesti esiin keskeisimpiä yhdistäviä tekijöitä ja yhteisiä tavoitteita. Analyysin tuloksena identifioitiin yhdeksän keskeistä teemaa tai näkökulmaa, jotka on kuvattu temaattisesti kuviossa 5. Kuvio 5. Maahanmuuttostrategioiden ja ohjelmien analyysistä nousseet keskeiset näkökulmat Kun yhdistävät teemat ja yhteiset tavoitteet oli tunnistettu, jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta nostettiin siinä kuvatut konkreettiset toimenpiteet valittujen teemojen alle. Seuraavissa alaluvuissa puretaan lyhyesti ja tiivisti yhdeksän teeman keskeinen sisältö, joka nousi esiin eri alueiden ohjelmista ja strategioista.

12 4.1 Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus ja Suomen kielen ja kulttuurin opetus Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on edistää ja tukea aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antamalla heille sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että he pystyvät tekemään omaa elämäänsä ja mahdollisen perheensä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja, toimimaan aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä sekä osallistumaan työelämään kukin edellytystensä mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii kotoutumisaikanaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Koulutuksen aikana häntä autetaan myös selvittämään, miten hänen mahdollisesti muualla hankkimansa ammatti tai tutkinto voidaan saattaa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi ja millaista lisä- tai täydennyskoulutusta hän mahdollisesti tarvitsee. Koulutus on keskeinen osa kotoutumissuunnitelmaa. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntää muuta alueellista tarjontaa, esim. vapaan sivistystyön, aikuislukioiden ja yhdistysten järjestämiä koulutuksia. TE-toimisto voi tehdä ns. rinnastuspäätöksen, joka mahdollistaa työvoimapoliittisen tuen maksamisen myös näihin koulutuksiin kotoutumisaikana. Rinnastuspäätös voidaan tehdä myös ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen. Strategioissa pidettiin erittäin tärkeänä, että maahanmuuttajat oppivat riittävän suomen kielen taidon työelämässä ja yhteiskunnassa pärjätäkseen. Suomen kielen opetusta järjestetään monella paikkakunnalla työvoimakoulutuksen lisäksi perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja kansalaisopistossa. Monella paikkakunnalla pyritään monipuolistamaan ja parantamaan suomen kielen opiskelumahdollisuuksia, ja myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opiskelumahdollisuudet pyritään turvaamaan. Kotoutumiskoulutusta halutaan useissa strategiassa kehittää työelämälähtöisemmäksi, jotta maahanmuuttajien sijoittuminen alueen työmarkkinoille tehostuisi. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa tavoitetta tuetaan rakentamalla yksilöllisiä koulutuspolkuja tietyiltä ammattialoilta työtä etsiville ja tarjoamalla kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttajille yksilöllistä ohjausta henkilökohtaistamalla opetusta ja tarjoamalla maahanmuuttajille joustavia oppimismahdollisuuksia. Monessa strategiassa halutaan kehittää maahanmuuttajien suomen kielen opiskelumahdollisuuksia työpaikoilla. Lapin maahanmuuttostrategiassa kotoutumiskoulutuksen

13 saavutettavuuden parantamiseksi aiotaan kehittää mm. sähköisiä oppimisympäristöjä ja opiskelumenetelmiä. Joissakin strategioissa nähdään tärkeänä myös maahanmuuttajien omalla äidinkielellä annetun kotoutumiskoulutuksen lisääminen erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. 4.2 Perusopetus ja ammatillinen koulutus Monilla paikkakunnilla pyritään peruskouluissa järjestämään oppilaiden oman äidinkielen opetusta suomi toisena kielenä opetuksen ohessa. Maahanmuuttajaoppilaiden erityisopetuksen ja -tuen tarve on nostettu esille monissa strategioissa. Porissa maahanmuuttajalapsille on järjestetty niin kutsuttua nivelopetusta, jonka tavoitteena on tukea peruskouluun valmistavassa opetuksessa mukana olleita maahanmuuttajia, jotka eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet niin hyvää suomen kielen tasoa, että he pystyisivät opiskelemaan hyvää suomen kielen taitoa edellyttäviä oppiaineita, kuten historiaa. Nivelopetuksessa opettaja selittää vaikeat suomen kielen sanat ja käsitteet. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että päiväkotien lapsiryhmien ja koulujen luokkaryhmien muodostamisessa tulisi huomioida, että ei-suomenkielisten osuus kussakin ryhmässä olisi alle puolet, jotta lasten ja nuorten suomen kielen oppiminen turvataan. Eri oppilaitosten välistä yhteistyötä halutaan monella alueella kehittää hyvien koulutuspolkujen rakentamiseksi maahanmuuttajille. Myös eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnistamista ja vertailtavuutta halutaan kehittää ja järjestää kotimaassaan ammattikoulutusta hankkineille maahanmuuttajille täsmä- ja täydennyskoulutusta, jotta heidän osaamisena saadaan käyttöön. Oppisopimuskoulutus nähdään monessa strategiassa hyvänä keinona maahanmuuttajille ammatillisen koulutuksen hankkimiseen, täydentämiseen ja työllistymiseen. Monella paikkakunnalla järjestetään maahanmuuttajille peruskouluun, ammattikoulutukseen ja lukioon valmentavaa koulutusta ja lisäksi peruskoulututkinnon suorittaminen on mahdollistettu tai aiotaan mahdollistaa niille maahanmuuttajille, jotka ovat ilman peruskoulutodistusta ja tarvitsevat sen jatko-opintoihin pääsemiseksi. Esimerkiksi Pieksämäen ammattiopistossa annetaan venäjänkielistä koulutusta, ja myös muualla Itä-Suomessa pyritään edistämään vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa katsotaan, että maakunnan yliopistoissa ja korkeakouluissa tarvitaan kansainvälisiä, korkeatasoisia ja edullisia maisteri- ja tohtoriohjelmia osaavan ja koulutetun maahanmuuttajatyövoiman houkuttelemiseksi. Suomen kielen opetustarjonnan kasvattaminen ammatti- ja ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa opiskeleville ulkomaalaisille on nostettu esille monissa strategioissa. 4.3 Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen nähdään lähes kaikissa strategioissa erittäin tärkeänä ja olennaisena asiana. Sen lisäksi, että kotoutumiskoulutusta halutaan monissa maahanmuuttostrategioissa kehittää työelämälähtöisemmäksi, maahanmuuttajien

14 työharjoittelupaikkojen saamista halutaan helpottaa ja TE-toimistojen lisäksi esim. oppilaitosten, joissa maahanmuuttajat opiskelevat, halutaan auttavan kyseisen tavoitteen saavuttamisessa. TE-toimistojen maahanmuuttajille soveltuvia yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja kuten tukihenkilö- ja työhönvalmentajien palveluja sekä maahanmuuttajille soveltuvia ryhmämuotoisia palveluja halutaan lisätä. Myös työharjoittelukäytäntöjä ja työssä oppimista halutaan kehittää. Yhteistyötä TE-toimistot, oppilaitosten, työmarkkinajärjestöjen ja maahanmuuttajayhdistysten kesken halutaan kehittää monessa strategiassa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Erilaisten hankkeiden avulla halutaan edesauttaa maahanmuuttajien harjoittelupaikkojen saamista ja työllistymistä. Kuopiossa on kokeiltu yritysten ja kansainvälisten osaajien kuten opiskelijoiden uusimuotoisia kohtaamistilaisuuksia, ja niitä aiotaan jatkaa. Joillakin alueilla työnantajille ja työyhteisöille halutaan kehittää kannustin- ja vastaanottomalleja työperäisten maahanmuuttajien vastaanottamiseksi. Yrittäjille ja työnantajille annettavan monikulttuurisuuskoulutuksen toivotaan madaltavan kynnystä ulkomaisen työvoiman palkkaamiseksi. Riittävän suomen kielen opetuksen takaaminen maahanmuuttajille katsotaan myös tärkeäksi heidän työllistymisensä kannalta. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa suomen kielen opintoja halutaan sisällyttää pakollisina kaikkiin vieraskielisiin opinto-ohjelmiin oppilaitoksissa ja suomen kielen opintoja halutaan tarjota myös vaihto-opiskelijoille sekä ulkomaalaiselle tutkimus- ja opetushenkilökunnalle. Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämistä korostetaan monissa strategioissa. Julkisia yrittäjyyspalveluja halutaan kehittää maahanmuuttajien tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja maahanmuuttajille aiotaan toteuttaa yrittäjyyskoulutuksiin valmentavaa koulutusta. Yrittäjyysneuvonta halutaan joissakin strategioissa ottaa osaksi kotoutumiskoulutusta. Yrittäjyyspalvelujen tunnettuutta maahanmuuttajien keskuudessa halutaan kasvattaa tiedotusta lisäämällä. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa esitetään, että alueella olevien ulkomaalaisperäisten yrittäjien verkostoitumista tulee kehittää. 4.4 Asuminen Kunnat tarjoavat vuokra-asuntojaan maahanmuuttajille. Ellei niitä ole saatavilla, heidät ohjataan yksityisille palveluntarjoajille. Kuopiossa halutaan kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien isojen asuntojen tarpeeseen vastaamiseen. Myös Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa halutaan tarjota maahanmuuttajille erikokoisia vuokra-asuntoja ja eri alueilta, jotta maahanmuuttajien integroitumista hidastavien asumiskeskittymien syntymistä ehkäistään. Kauhavalla maahanmuuttajat saavat halutessaan opastusta omistusasunnon hankintaan.

15 4.5 Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen Monissa maahanmuuttostrategioissa esitetään väestölle annettava kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatus suvaitsevaisuutta edistävänä keinona. Tällaista kasvatusta halutaan antaa erityisesti lapsille ja nuorille eri kouluasteilla sekä yrittäjille ja työnantajille, jotta heidän ennakkoluulonsa ulkomaalaistaustaisten palkkaamista kohtaan hälvenisivät. Pieksämäen maahanmuutto-ohjelmassa suositellaan, että työnantaja järjestää henkilöstölleen tiedotuksen ennakkoluulojen vähentämiseksi, kun ulkomaalainen tulee työyhteisöön. Useissa muissakin strategioissa esitetään, että työpaikoilla on tehtävä asennekasvatusta, ja että maahanmuuttajien kanssa työskentelevän julkisen sektorin henkilöstön monikulttuurisia valmiuksia on lisättävä sisällyttämällä niitä heidän perustutkintoihinsa ja lisäksi esim. työyhteisökoulutuksilla ja teemapäivillä. Myös positiivista tiedotusta maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta alueelle korostettiin monissa strategioissa kantaväestön asenteita muokkaavana tekijänä. Porin ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maahanmuuttostrategioissa suvaitsevaisuutta ja maahanmuuttajien kulttuureja halutaan nostaa esiin kulttuuripalveluissa. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa esitetään kummitoimintaa maahanmuuttajien ja paikallisten perheiden välillä keinona, joka poistaa ennakkoluuloja. 4.6 Ulkomaisen työvoiman rekrytointi Ulkomaisen työvoiman rekrytointi alueelle ja sen tehostaminen on nostettu esiin monissa, mutta ei kaikissa maahanmuuttostrategioissa. EURES:n tunnettuutta yritysten keskuudessa halutaan lisätä monessa strategiassa ja osallistua myös valtakunnallisiin työvoiman rekrytointihankkeisiin, jotka kohdistuvat EU-alueen ulkopuolelle. Ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavia ja malleja halutaan kehittää. Joissakin strategioissa halutaan tehostaa myös alueella opiskelevien ulkomaalaisten rekrytointia. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian mukaan alueella aiotaan kartoittaa työmarkkinoiden kansainvälistymistä tukevien palvelujen tarvetta selvityksen avulla. Selvityksessä tarkastellaan, miten työperusteisen maahanmuuton rekrytointia voidaan Itä-Suomessa kehittää. Myös Lapissa aiotaan kartoittaa työnantajien tarpeita ulkomaisen työvoiman käytön suhteen ja kartoittaa jo toiminnassa olevat ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet. Kartoituksen pohjalta valmistellaan toimintasuunnitelmaa työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueen verkostojen toimintamalleista ja yhteistyöstä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa yritysten ennakointiosaamista halutaan parantaa ja myös ennakointia tekevien organisaatioiden yhteistyötä tiivistää. Toimivien rekrytointimallien kehittäminen nähdään tärkeänä yritysten tukemiseksi ulkomailta rekrytoinnissa. Tällä hetkellä yritysten rekrytointikanavat ovat rekrytointiyritysten palvelujen tai

16 julkisen työnvälityspalvelun käyttö tai rekrytoinnin hoitaminen itse. Rekrytointipisteiden perustamista kiinnostaviin kohdemaihin esitetään yhtenä vaihtoehtona, ja alueen oppilaitoksissa opiskelevien ulkomaalaisten rekrytointia halutaan tehostaa. Ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tukemiseksi esitetään kolme keinoa: olemassa olevien palvelujen ja toimintatapojen tunnetuksi tekeminen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen rekrytoinnissa sekä uusien toimintamallien kehittäminen rekrytoinnin tueksi. Esim. kansainvälisiä rekrytointimessuja halutaan hyödyntää nykyistä enemmän. Tavoitteeksi nimetään rekrytoinnin helppous joka tasolla. Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa aiotaan laatia kuvaus ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessista osana työhallinnon palvelua ja jatkaa työvoimapalvelujen kehittämistä. Elinkeinoelämältä kaivataan rahoitusta ja aktiivisuutta rekrytointipalveluiden kehittämiseen. Täsmärekrytointia halutaan kohdistaa Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto- ja vaihto-opiskelijoihin esim. edistämällä heidän harjoittelupaikkojen saantiaan. Varsinais- Suomessa halutaan niin ikään hyödyntää kansainvälisiä rekrytointimessuja sekä käynnistää kansainvälisiä ja alueellisia täsmärekrytointi- ja koulutushankkeita. Kauhajoen seutu kohdistaa jo aktiivista rekrytointia maihin, joista on saapunut työntekijöitä alueelle, esim. Puolaan, Venäjälle, Ukrainaan ja Viroon. Kauhajoen seutu toimii pilottina rekrytointiin Vietnamista ja muista mahdollisesti nousevista kohdealueista. Pieksämäellä halutaan panostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointiin. Kaupunki järjestää opiskelijoille tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia palvelutarjonnasta. Itä-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa edistetään työperusteista maahanmuuttoa Venäjältä ja Euroopasta sekä pysyviin että tilapäisiin työpaikkoihin. Maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa kehitetään siten, että myös perheet tulevat huomioiduksi. 4.7 Kuntien maahanmuuttajille suunnatut palvelut Maakunnallisissa maahanmuuttostrategioissa ei juurikaan käsitellä kunnallisia palveluja työllistämis- ja koulutuspalveluja lukuun ottamatta. Kuntien ja seutujen maahanmuuttostrategioissa niitä käsitellään enemmän. Näissä strategioissa todetaan, että maahanmuuttajilla on oikeus samoihin julkisiin palveluihin kuin kantaväestöllä. Moni kunta on palkannut maahanmuuttajayhdyshenkilön ja/tai koordinaattorin maahanmuuttajien asioita hoitamaan ja koordinoimaan. Monilla paikkakunnilla kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden vastuualueisiin on sisällytetty maahanmuuttajiin liittyvät erityiskysymykset ja heitä on koulutettu maahanmuuttajien erityistarpeiden kanssa työskentelyyn sen sijaan, että olisi palkattu erikseen työntekijöitä maahanmuuttajien asioita hoitamaan. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajille tarkoitetut erilliset palvelut voivat osaltaan hidastaa maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumista. Tästä syystä palvelut tulisi ohjelman mukaan pääsääntöisesti järjestää niin, että ne

MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli Timo Aro 2013

MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli Timo Aro 2013 MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli SISÄLTÖ - Etelä-Savon maahanmuuton määrä ja profiili - Maahanmuuttostrategioiden meta-analyysi

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho

Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 26.6.2013 2 1. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Hyria Oy:n Mosaiikki

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot