Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista?"

Transkriptio

1 Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? Timo Aro ja Anna Laiho

2 1. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen (ESR ) toimeksiannosta. Hanketta ja selvitystä rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus. Selvityksessä analysoitiin eri kuntien, alueiden ja maakuntien maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia sekä neljän maakunnan maakuntaohjelmat. Etelä-Savon oma maakuntaohjelma analysoitiin vertailun vuoksi neljän muun maakuntaohjelman jälkeen samalla periaatteella. Tavoitteena oli nostaa jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta aluetasosta riippumatta esiin keskeisiä käytännön toteuttamiseen liittyviä näkökulmia ja sitä kautta keskeisiä kehittämistarpeita. Lisäksi analyysien taustaksi pureuduttiin Etelä-Savon maahanmuuton määrään ja maahanmuuttajien profiiliin. Analyysin kohteeksi valittiin paikallisia ohjelmia keskisuurista kaupungeista ja pienemmistä kunnista/kaupungeista. Analyysin kohteena olivat Kuopion kotoutumisen toimenpideohjelma , Porin kaupungin maahanmuuttostrategia vuosille , Lappajärven kunnan maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma, Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma ja Kauhavan kaupungin maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma. Seutukunnallisista strategioista analyysin kohteeksi valittiin Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueen maahanmuuttostrategia ja kotouttamisohjelma ja Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia. Maakunnallisia maahanmuuttostrategioita edustavat Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017, joka kattaa Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan, Lapin maahanmuuttostrategia, Pohjois- Pohjanmaan maahanmuuttostrategia 2015, Keski-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma, Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittinen ohjelma vuoteen 2015, Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma ja Kainuun maahanmuuttotyön linjaukset Lopuksi käytiin erikseen läpi, mitä maahanmuuttajista ja maahanmuutosta sekä sen edistämisestä tuodaan esiin viidessä maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelmat ovat eräänlaisia ohjelmien ohjelmia, jossa tuodaan esiin kaikki alueen tulevan kehittämisen kannalta keskeiset valinnat ja painopisteet. Jos maakuntaohjelmassa ei ole mitään mainintaa tai tavoitetta maahanmuuton edistämisen suhteen, asiaa ei ole koettu merkittäväksi alueellisen kehittämisen ja resurssien allokoinnin näkökulmasta. Maakuntaohjelmien taustalla olevat maakunnat sijaitsivat maantieteellisesti eri puolilla maata ja olivat väestömäärältään erikokoisia. Analyysin kohteena olivat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Savon maakuntaohjelmat.

3 Alueiden strategioista ja ohjelmista koostuneen ensivaiheen aineiston läpikäymisen ja keskeisten nostojen jälkeen toteutettiin syvempi analyysi hyödyntämällä niin sanottua metaanalyysiä. Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, jonka avulla etsitään laajasta aineistosta isoja päätelmiä yhdistämällä aiempia samaa asiaa tai teemaa käsitelleitä tutkimustuloksia. Tavoitteena oli saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavista kysymyksistä eli selvityksen kohteena olleista maahanmuuttostrategioiden ja ohjelman keskeisestä sisällöstä vahvempaa näyttöä kuin pureutumalla yksittäisen alueen yksittäiseen strategiaan tai ohjelmaan. Meta-analyysiin valittiin neljä keskeistä tutkimuskysymystä tai teemaa, joiden kautta analysoitiin kaikkia aineistoon kuuluvia maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia. Kuviossa 1 esitetään selvityksen toteuttamiseen liittyvät aineistot ja selvityksen toteuttamisen vaiheet. Kuvio 1. Selvityksen toteuttamisen vaiheet

4 Keskeiset tutkimuskysymykset olivat seuraavat: I. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen, II. III. IV. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden edistäminen Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen Liitteenä ovat Ulkomaalaistaustainen työvoima ajankohtaispäivän ( ) kolmen työpajan yhteenvetotuotokset. Ensimmäisen työryhmän aiheena olivat mm. Etelä-Savon työvoimatarve tulevaisuudessa, Mistä osaavaa työvoimaa? ja Tarvitaanko Etelä-Savoon aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Toisen työryhmän aiheena oli Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden jatkokehittäminen Kolmannen työryhmän aiheena oli Työnantajien tukipalvelut ulkomaalaistaustaisen työvoiman työllistämisessä

5 2. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Maahanmuuttajien kotoutumisen juridiset näkökulmat liittyivät kotouttamislakiin ja kotouttamissuunnitelmaan. 2.1 Kotoutumislaki Laki kotoutumisen edistämisestä annettiin ja se astui voimaan Kotoutumislain 32 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntaan tulleita maahanmuuttajia. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Kotoutumislain 33 pykälässä määritellään tarkemmin, mitä kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää. Sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Lisäksi keskinäinen työnjako kunnan kotouttamisasioissa täsmennetään. 2.2 Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TEtoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen ja työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta tai erillisellä suunnitelmaoikeuden pidentämispäätöksellä (kotiäidit, sairauslomilla olevat) enintään viisi vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestötietojärjestelmään. Kotouttamislain (1386/2010) 13 :n mukaan kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Koska maahanmuuttajien ammattitaidot ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti, palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

6 3. MAAHANMUUTON MÄÄRÄ JA PROFIILI ETELÄ-SAVOSSA Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väkiluvusta on kasvanut yhtäjaksoisesti viime vuosikymmenien aikana. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli noin ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten osuus oli noin 3,2 % väestöstä. Ulkomaalaisten määrä ja osuus on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta alkaen. Kasvuvauhtia kuvaa hyvin se, että koko maassa oli noin ulkomaan kansalaista vuonna 1990, mutta määrä noin henkilöön vuonna 2000 ja edelleen henkilöön vuonna Maahanmuuttojen määrä on noussut viime vuosien aikana korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Esimerkiksi vuonna 2012 maahanmuuttojen määrä nousi noin henkilöön, joista noin 75 % oli ulkomaan kansalaisten muuttoja. Vuosina 2011 ja 2012 ulkomailta saatu muuttovoitto nousi noin henkilöön. Muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Yhtenä 2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteenä voidaan pitää juuri lisääntynyttä maahanmuuttoa. Maahanmuutosta on tullut usealla alueella ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä. Suomen ja ulkomaiden välisessä muuttoliikkeessä yksikään maakunta ei saanut muuttotappiota. Kansainvälisen muuton nettomäärän huomioon ottaminen vähentää tappiollisten maakuntien määrää selvästi. Nettomaahanmuuton ja -maassamuuton summa oli tappiollinen vain kuudessa maakunnassa. Vuosina lähes kaikki kunnat (lukuun ottamatta 7 kuntaa) saivat muuttovoittoa maahanmuutosta lisääntyneen maahanmuuton ja alhaisen lähtötason ansiosta. Maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi kaikissa ikäryhmissä kantaväestöön verrattuna. Ulkomaalaista syntyperää olevien (18 63-vuotiaiden) työllisyysaste oli 53,3 % vuoden 2011 lopussa, kun suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 70,9 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työllisyysaste oli korkein sekä ulkomaalaista että kotimaista syntyperää omaavilla vuotiaiden ikäryhmässä. Suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä keskimäärin 17,6 % korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Suurin erotus ikäryhmittäin tarkasteltuna oli vuotiaiden ikäryhmässä (26,4 %). Alueelliset erot ulkomaalaisperäisten työllisyysasteessa olivat varsin suuret. Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste oli korkein Etelä-Pohjanmaalla (59,9 %), Satakunnassa (57,6 %) ja Kanta-Hämeessä (56,1 %) ja alhaisimmat Lapissa (41 %), Pohjois-Karjalassa (41,5 %) ja Kymenlaaksossa (43,1 %). Etelä-Savon ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli viidenneksi alhaisin (46,9 %) 19 maakunnan joukossa. Alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat kolme tekijää: luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto. Maan sisäinen muuttoliike on ollut keskeisin alueiden välisiin kehityseroihin vaikuttava tekijä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä luvulla maahanmuutto on noussut usealla alueella niin luonnollista väestönkehitystä kuin maan sisästä muuttoliikettäkin

7 tärkeämmäksi tekijäksi. Etelä-Savon maakunnan väestönkehitys on osatekijöittäin (luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) tarkasteltuna ollut erittäin epätasainen keskipitkällä aikavälillä. Etelä-Savon väkiluku vähentyi noin henkilöllä vuosina , josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli noin henkilöä, maan sisäisen muuttoliikkeen henkilöä ja maahanmuuton henkilöä. Maahanmuutto on ollut keskeinen väestönkehityksen positiivinen osatekijä vuodesta 1989 lähtien. Muuttovoitot maahanmuuttajista ovat lisääntyneet koko 2000-luvun ajan. Etelä-Savo on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta noin henkilöä vuosina Kuviossa 2. esitetään yksityiskohtaisemmin Etelä-Savon demografinen kilpailukyky väestönkehityksen osatekijöittäin vuosina Kuvio 2. Etelä-Savon väestönkehityksen osatekijät vuosina Etelä-Savoon muutti yhteensä noin maahanmuuttajaa vuosien välisenä aikana. Enemmän kuin joka kolmas (68,2 %) maahanmuuttaja tuli Euroopan alueelta: vähän yli puolet maahanmuuttajista tuli EU-jäsenmaista (27) ja vähän alle puolet muista Euroopan maista. Joka viides (22 %) muuttaja tuli Aasiasta. Keskimäärin joka kymmenes (9,2 %) maahanmuuttaja tuli Amerikasta, Afrikasta tai Oseaniasta.

8 Etelä-Savoon tuli maahanmuuttajia 112 eri maasta vuosien välisenä aikana. Määrällisesti tarkasteltuna suurimmat lähtömaat olivat Venäjä (928), Ruotsi (403), Thaimaa (381), Viro (352), Iran (204), Saksa (189), Espanja (141), Iso-Britannia (134), Norja (122), USA (119), Turkki (107) ja Syyria (71). Lukujen tulkinnassa on otettava huomioon, että keskimäärin yksi neljästä maahanmuuttajasta on suomen tai ruotsinkielinen paluumuuttaja. Paluumuuttoluvut vääristävät varsinkin Ruotsin ja Norjan osuutta tilastoissa. Etelä-Savoon tulijoiden maahanmuuttajien profiilia on mahdollista arvioida työmarkkina-aseman ja ikärakenteen näkökulmasta. Kuviossa 3. verrataan tulijoiden työmarkkina-asemaa kunnittain vuosina Maahanmuuttajien työmarkkina-asema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön työnhakija tai työvoiman ulkopuolella. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat opiskelijat, lapset, eläkeläiset, työvoimaan kuulumattomat ja muut. Joka neljäs (23,4 %) maahanmuuttaja oli työllinen. Kaksi kolmesta (62,4 %) maahanmuuttajasta oli työvoiman ulkopuolella ja keskimäärin vähän enemmän kuin yksi kymmenestä (14,4 %) työtön työnhakija. Kunnittain tarkasteltuna työvoiman ulkopuolisten määrä oli keskimääräistä korkeampi Savonlinnan ja Mikkelin maahanmuuttajissa. Työvoiman ulkopuolisten korkeaa osuutta selittää opiskelijamuutto eri koulutusasteiden koulutus- ja vaihto-ohjelmiin. Kuvio 3. Etelä-Savoon maahanmuuttaneiden työmarkkina-asema vuosina

9 Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa. Valikoivuus tulee esiin varsinkin iän suhteen. Muuttoliike ja muuttajat muovaavat aluerakennetta muuttopäätöksiin liittyvien valintojen kautta. Kaksi kolmesta muuttajasta on iältään alle 35-vuotiaita. Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Väestön ikääntyessä muuttoliikkeen suhteellinen merkitys kasvaa, koska nuoret, opiskelijat tai työuran alkuvaiheessa olevat nuoret aikuiset ovat yliedustettuina muuttajien joukossa ja heidän muuttonsa kohdentuva alueellisesti epätasaisesti. Muuttoliike vähentää ikääntymisen aiheuttamia haittavaikutuksia varakkailla ja muuttovetovoimaisilla alueilla, kun taas köyhemmillä ja vähemmän houkuttelevilla alueilla vanhusten suhteellinen osuus kasvaa. Väestön vanhenemisen ja muuttoliikkeen dramaattisimmat yhteisvaikutukset toteutunevat 2010-luvun jälkipuoliskolla ja 2020-luvulla. Kasvavien kaupunkiseutujen koulutus- ja työmahdollisuudet yhdistettynä vetovoimaisuuteen aiheuttavat kasvavien ja supistuvien alueiden välille kuilun. Koulutettujen ja nuorten aikuisten asuinpaikkaan liittyvät valinnat vaikuttavat suoraan alueiden elinvoimaan. Osaavat ihmiset ja osaaminen ovat jatkossa entistäkin tärkeämpi alueen elinvoiman lähde. Avainkysymys alueiden tulevan kehityksen kannalta on se, miten ne onnistuvat houkuttelemaan yrityksiä, investointeja ja inhimillistä pääomaa. Kuviossa 4. esitetään maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain vuosina Kuvio 4. Etelä-Savon maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain vuosina

10 Maahanmuuttajat ovat iältään maan sisällä muuttaneiden tavoin muuta väestöä nuorempia. Kaikista muuttajista (maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) keskimäärin kaksi kolmesta muutosta tehdään alle 35-vuotiaana. Etelä-Savon maahanmuuttajista kaksi kolmesta (64 %) oli iältään alle 35-vuotiaita ja joka neljäs oli vuotias. Kuviossa 4. esitettiin Etelä-Savon maahanmuuttajien ikärakenne vuosina siten, että analyysin kohteena on Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen muuttajien ikärakenne. Etelä-Savon muita kuntia tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.

11 4. MAAHANMUUTTOSTRATEGIOIDEN KESKEISIÄ NÄKÖKULMIA Analyysin aineistona olivat eri aluetasojen maahanmuuttoon liittyvät strategiat ja ohjelmat. Jokainen strategia ja ohjelma käytiin läpi siten, että niistä pyrittiin nostamaan temaattisesti esiin keskeisimpiä yhdistäviä tekijöitä ja yhteisiä tavoitteita. Analyysin tuloksena identifioitiin yhdeksän keskeistä teemaa tai näkökulmaa, jotka on kuvattu temaattisesti kuviossa 5. Kuvio 5. Maahanmuuttostrategioiden ja ohjelmien analyysistä nousseet keskeiset näkökulmat Kun yhdistävät teemat ja yhteiset tavoitteet oli tunnistettu, jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta nostettiin siinä kuvatut konkreettiset toimenpiteet valittujen teemojen alle. Seuraavissa alaluvuissa puretaan lyhyesti ja tiivisti yhdeksän teeman keskeinen sisältö, joka nousi esiin eri alueiden ohjelmista ja strategioista.

12 4.1 Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus ja Suomen kielen ja kulttuurin opetus Kotoutumiskoulutuksen tehtävänä on edistää ja tukea aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan antamalla heille sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, että he pystyvät tekemään omaa elämäänsä ja mahdollisen perheensä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja, toimimaan aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä sekä osallistumaan työelämään kukin edellytystensä mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii kotoutumisaikanaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Koulutuksen aikana häntä autetaan myös selvittämään, miten hänen mahdollisesti muualla hankkimansa ammatti tai tutkinto voidaan saattaa suomalaisen työelämän vaatimuksia vastaavaksi ja millaista lisä- tai täydennyskoulutusta hän mahdollisesti tarvitsee. Koulutus on keskeinen osa kotoutumissuunnitelmaa. Työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntää muuta alueellista tarjontaa, esim. vapaan sivistystyön, aikuislukioiden ja yhdistysten järjestämiä koulutuksia. TE-toimisto voi tehdä ns. rinnastuspäätöksen, joka mahdollistaa työvoimapoliittisen tuen maksamisen myös näihin koulutuksiin kotoutumisaikana. Rinnastuspäätös voidaan tehdä myös ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen. Strategioissa pidettiin erittäin tärkeänä, että maahanmuuttajat oppivat riittävän suomen kielen taidon työelämässä ja yhteiskunnassa pärjätäkseen. Suomen kielen opetusta järjestetään monella paikkakunnalla työvoimakoulutuksen lisäksi perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja kansalaisopistossa. Monella paikkakunnalla pyritään monipuolistamaan ja parantamaan suomen kielen opiskelumahdollisuuksia, ja myös maahanmuuttajien oman äidinkielen opiskelumahdollisuudet pyritään turvaamaan. Kotoutumiskoulutusta halutaan useissa strategiassa kehittää työelämälähtöisemmäksi, jotta maahanmuuttajien sijoittuminen alueen työmarkkinoille tehostuisi. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa tavoitetta tuetaan rakentamalla yksilöllisiä koulutuspolkuja tietyiltä ammattialoilta työtä etsiville ja tarjoamalla kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttajille yksilöllistä ohjausta henkilökohtaistamalla opetusta ja tarjoamalla maahanmuuttajille joustavia oppimismahdollisuuksia. Monessa strategiassa halutaan kehittää maahanmuuttajien suomen kielen opiskelumahdollisuuksia työpaikoilla. Lapin maahanmuuttostrategiassa kotoutumiskoulutuksen

13 saavutettavuuden parantamiseksi aiotaan kehittää mm. sähköisiä oppimisympäristöjä ja opiskelumenetelmiä. Joissakin strategioissa nähdään tärkeänä myös maahanmuuttajien omalla äidinkielellä annetun kotoutumiskoulutuksen lisääminen erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. 4.2 Perusopetus ja ammatillinen koulutus Monilla paikkakunnilla pyritään peruskouluissa järjestämään oppilaiden oman äidinkielen opetusta suomi toisena kielenä opetuksen ohessa. Maahanmuuttajaoppilaiden erityisopetuksen ja -tuen tarve on nostettu esille monissa strategioissa. Porissa maahanmuuttajalapsille on järjestetty niin kutsuttua nivelopetusta, jonka tavoitteena on tukea peruskouluun valmistavassa opetuksessa mukana olleita maahanmuuttajia, jotka eivät kuitenkaan ole vielä saavuttaneet niin hyvää suomen kielen tasoa, että he pystyisivät opiskelemaan hyvää suomen kielen taitoa edellyttäviä oppiaineita, kuten historiaa. Nivelopetuksessa opettaja selittää vaikeat suomen kielen sanat ja käsitteet. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että päiväkotien lapsiryhmien ja koulujen luokkaryhmien muodostamisessa tulisi huomioida, että ei-suomenkielisten osuus kussakin ryhmässä olisi alle puolet, jotta lasten ja nuorten suomen kielen oppiminen turvataan. Eri oppilaitosten välistä yhteistyötä halutaan monella alueella kehittää hyvien koulutuspolkujen rakentamiseksi maahanmuuttajille. Myös eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnistamista ja vertailtavuutta halutaan kehittää ja järjestää kotimaassaan ammattikoulutusta hankkineille maahanmuuttajille täsmä- ja täydennyskoulutusta, jotta heidän osaamisena saadaan käyttöön. Oppisopimuskoulutus nähdään monessa strategiassa hyvänä keinona maahanmuuttajille ammatillisen koulutuksen hankkimiseen, täydentämiseen ja työllistymiseen. Monella paikkakunnalla järjestetään maahanmuuttajille peruskouluun, ammattikoulutukseen ja lukioon valmentavaa koulutusta ja lisäksi peruskoulututkinnon suorittaminen on mahdollistettu tai aiotaan mahdollistaa niille maahanmuuttajille, jotka ovat ilman peruskoulutodistusta ja tarvitsevat sen jatko-opintoihin pääsemiseksi. Esimerkiksi Pieksämäen ammattiopistossa annetaan venäjänkielistä koulutusta, ja myös muualla Itä-Suomessa pyritään edistämään vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa katsotaan, että maakunnan yliopistoissa ja korkeakouluissa tarvitaan kansainvälisiä, korkeatasoisia ja edullisia maisteri- ja tohtoriohjelmia osaavan ja koulutetun maahanmuuttajatyövoiman houkuttelemiseksi. Suomen kielen opetustarjonnan kasvattaminen ammatti- ja ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa opiskeleville ulkomaalaisille on nostettu esille monissa strategioissa. 4.3 Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen nähdään lähes kaikissa strategioissa erittäin tärkeänä ja olennaisena asiana. Sen lisäksi, että kotoutumiskoulutusta halutaan monissa maahanmuuttostrategioissa kehittää työelämälähtöisemmäksi, maahanmuuttajien

14 työharjoittelupaikkojen saamista halutaan helpottaa ja TE-toimistojen lisäksi esim. oppilaitosten, joissa maahanmuuttajat opiskelevat, halutaan auttavan kyseisen tavoitteen saavuttamisessa. TE-toimistojen maahanmuuttajille soveltuvia yksilöllisiä, räätälöityjä palveluja kuten tukihenkilö- ja työhönvalmentajien palveluja sekä maahanmuuttajille soveltuvia ryhmämuotoisia palveluja halutaan lisätä. Myös työharjoittelukäytäntöjä ja työssä oppimista halutaan kehittää. Yhteistyötä TE-toimistot, oppilaitosten, työmarkkinajärjestöjen ja maahanmuuttajayhdistysten kesken halutaan kehittää monessa strategiassa maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Erilaisten hankkeiden avulla halutaan edesauttaa maahanmuuttajien harjoittelupaikkojen saamista ja työllistymistä. Kuopiossa on kokeiltu yritysten ja kansainvälisten osaajien kuten opiskelijoiden uusimuotoisia kohtaamistilaisuuksia, ja niitä aiotaan jatkaa. Joillakin alueilla työnantajille ja työyhteisöille halutaan kehittää kannustin- ja vastaanottomalleja työperäisten maahanmuuttajien vastaanottamiseksi. Yrittäjille ja työnantajille annettavan monikulttuurisuuskoulutuksen toivotaan madaltavan kynnystä ulkomaisen työvoiman palkkaamiseksi. Riittävän suomen kielen opetuksen takaaminen maahanmuuttajille katsotaan myös tärkeäksi heidän työllistymisensä kannalta. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa suomen kielen opintoja halutaan sisällyttää pakollisina kaikkiin vieraskielisiin opinto-ohjelmiin oppilaitoksissa ja suomen kielen opintoja halutaan tarjota myös vaihto-opiskelijoille sekä ulkomaalaiselle tutkimus- ja opetushenkilökunnalle. Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistämistä korostetaan monissa strategioissa. Julkisia yrittäjyyspalveluja halutaan kehittää maahanmuuttajien tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja maahanmuuttajille aiotaan toteuttaa yrittäjyyskoulutuksiin valmentavaa koulutusta. Yrittäjyysneuvonta halutaan joissakin strategioissa ottaa osaksi kotoutumiskoulutusta. Yrittäjyyspalvelujen tunnettuutta maahanmuuttajien keskuudessa halutaan kasvattaa tiedotusta lisäämällä. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa esitetään, että alueella olevien ulkomaalaisperäisten yrittäjien verkostoitumista tulee kehittää. 4.4 Asuminen Kunnat tarjoavat vuokra-asuntojaan maahanmuuttajille. Ellei niitä ole saatavilla, heidät ohjataan yksityisille palveluntarjoajille. Kuopiossa halutaan kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajien isojen asuntojen tarpeeseen vastaamiseen. Myös Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa halutaan tarjota maahanmuuttajille erikokoisia vuokra-asuntoja ja eri alueilta, jotta maahanmuuttajien integroitumista hidastavien asumiskeskittymien syntymistä ehkäistään. Kauhavalla maahanmuuttajat saavat halutessaan opastusta omistusasunnon hankintaan.

15 4.5 Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen Monissa maahanmuuttostrategioissa esitetään väestölle annettava kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatus suvaitsevaisuutta edistävänä keinona. Tällaista kasvatusta halutaan antaa erityisesti lapsille ja nuorille eri kouluasteilla sekä yrittäjille ja työnantajille, jotta heidän ennakkoluulonsa ulkomaalaistaustaisten palkkaamista kohtaan hälvenisivät. Pieksämäen maahanmuutto-ohjelmassa suositellaan, että työnantaja järjestää henkilöstölleen tiedotuksen ennakkoluulojen vähentämiseksi, kun ulkomaalainen tulee työyhteisöön. Useissa muissakin strategioissa esitetään, että työpaikoilla on tehtävä asennekasvatusta, ja että maahanmuuttajien kanssa työskentelevän julkisen sektorin henkilöstön monikulttuurisia valmiuksia on lisättävä sisällyttämällä niitä heidän perustutkintoihinsa ja lisäksi esim. työyhteisökoulutuksilla ja teemapäivillä. Myös positiivista tiedotusta maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta alueelle korostettiin monissa strategioissa kantaväestön asenteita muokkaavana tekijänä. Porin ja Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen maahanmuuttostrategioissa suvaitsevaisuutta ja maahanmuuttajien kulttuureja halutaan nostaa esiin kulttuuripalveluissa. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa esitetään kummitoimintaa maahanmuuttajien ja paikallisten perheiden välillä keinona, joka poistaa ennakkoluuloja. 4.6 Ulkomaisen työvoiman rekrytointi Ulkomaisen työvoiman rekrytointi alueelle ja sen tehostaminen on nostettu esiin monissa, mutta ei kaikissa maahanmuuttostrategioissa. EURES:n tunnettuutta yritysten keskuudessa halutaan lisätä monessa strategiassa ja osallistua myös valtakunnallisiin työvoiman rekrytointihankkeisiin, jotka kohdistuvat EU-alueen ulkopuolelle. Ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavia ja malleja halutaan kehittää. Joissakin strategioissa halutaan tehostaa myös alueella opiskelevien ulkomaalaisten rekrytointia. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian mukaan alueella aiotaan kartoittaa työmarkkinoiden kansainvälistymistä tukevien palvelujen tarvetta selvityksen avulla. Selvityksessä tarkastellaan, miten työperusteisen maahanmuuton rekrytointia voidaan Itä-Suomessa kehittää. Myös Lapissa aiotaan kartoittaa työnantajien tarpeita ulkomaisen työvoiman käytön suhteen ja kartoittaa jo toiminnassa olevat ulkomaisen työvoiman rekrytointikanavat ja prosessit sekä niiden kehittämistarpeet. Kartoituksen pohjalta valmistellaan toimintasuunnitelmaa työ- ja elinkeinohallinnon sekä alueen verkostojen toimintamalleista ja yhteistyöstä työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa yritysten ennakointiosaamista halutaan parantaa ja myös ennakointia tekevien organisaatioiden yhteistyötä tiivistää. Toimivien rekrytointimallien kehittäminen nähdään tärkeänä yritysten tukemiseksi ulkomailta rekrytoinnissa. Tällä hetkellä yritysten rekrytointikanavat ovat rekrytointiyritysten palvelujen tai

16 julkisen työnvälityspalvelun käyttö tai rekrytoinnin hoitaminen itse. Rekrytointipisteiden perustamista kiinnostaviin kohdemaihin esitetään yhtenä vaihtoehtona, ja alueen oppilaitoksissa opiskelevien ulkomaalaisten rekrytointia halutaan tehostaa. Ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tukemiseksi esitetään kolme keinoa: olemassa olevien palvelujen ja toimintatapojen tunnetuksi tekeminen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen rekrytoinnissa sekä uusien toimintamallien kehittäminen rekrytoinnin tueksi. Esim. kansainvälisiä rekrytointimessuja halutaan hyödyntää nykyistä enemmän. Tavoitteeksi nimetään rekrytoinnin helppous joka tasolla. Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa aiotaan laatia kuvaus ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessista osana työhallinnon palvelua ja jatkaa työvoimapalvelujen kehittämistä. Elinkeinoelämältä kaivataan rahoitusta ja aktiivisuutta rekrytointipalveluiden kehittämiseen. Täsmärekrytointia halutaan kohdistaa Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto- ja vaihto-opiskelijoihin esim. edistämällä heidän harjoittelupaikkojen saantiaan. Varsinais- Suomessa halutaan niin ikään hyödyntää kansainvälisiä rekrytointimessuja sekä käynnistää kansainvälisiä ja alueellisia täsmärekrytointi- ja koulutushankkeita. Kauhajoen seutu kohdistaa jo aktiivista rekrytointia maihin, joista on saapunut työntekijöitä alueelle, esim. Puolaan, Venäjälle, Ukrainaan ja Viroon. Kauhajoen seutu toimii pilottina rekrytointiin Vietnamista ja muista mahdollisesti nousevista kohdealueista. Pieksämäellä halutaan panostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointiin. Kaupunki järjestää opiskelijoille tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia palvelutarjonnasta. Itä-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa edistetään työperusteista maahanmuuttoa Venäjältä ja Euroopasta sekä pysyviin että tilapäisiin työpaikkoihin. Maahanmuuttajien ohjausta ja neuvontaa kehitetään siten, että myös perheet tulevat huomioiduksi. 4.7 Kuntien maahanmuuttajille suunnatut palvelut Maakunnallisissa maahanmuuttostrategioissa ei juurikaan käsitellä kunnallisia palveluja työllistämis- ja koulutuspalveluja lukuun ottamatta. Kuntien ja seutujen maahanmuuttostrategioissa niitä käsitellään enemmän. Näissä strategioissa todetaan, että maahanmuuttajilla on oikeus samoihin julkisiin palveluihin kuin kantaväestöllä. Moni kunta on palkannut maahanmuuttajayhdyshenkilön ja/tai koordinaattorin maahanmuuttajien asioita hoitamaan ja koordinoimaan. Monilla paikkakunnilla kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden vastuualueisiin on sisällytetty maahanmuuttajiin liittyvät erityiskysymykset ja heitä on koulutettu maahanmuuttajien erityistarpeiden kanssa työskentelyyn sen sijaan, että olisi palkattu erikseen työntekijöitä maahanmuuttajien asioita hoitamaan. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, että maahanmuuttajille tarkoitetut erilliset palvelut voivat osaltaan hidastaa maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumista. Tästä syystä palvelut tulisi ohjelman mukaan pääsääntöisesti järjestää niin, että ne

17 sopivat kaikille erityisryhmille. Tämä edellyttää sekä palvelun tuottajien osaamisen että palvelujärjestelmän kehittämistä niin, että maahanmuuttajat otetaan mukaan palveluiden kehittämistyöhön. Kunnilla on velvollisuus hankkia tulkkipalveluja maahanmuuttajille näiden asioidessa viranomaisten kanssa ja julkisissa palveluissa hallintolain velvoittamalla tavalla. Monilla paikkakunnilla on yksityisiä vieraskielisiä, lähinnä englanninkielisiä päiväkoteja. Pieksämäellä on aikomuksena palkata venäjänkielisiä työntekijöitä ainakin yhteen päiväkotiin. Porin maahanmuuttostrategiassa ilmaistaan, että kaikille maahanmuuttajalapsille on taattava oikeus vähintään puolipäiväiseen päivähoitopaikkaan riippumatta heidän vanhempiensa työmarkkinatilanteesta, sillä lapset oppivat päiväkodissa suomea nopeasti. Kuopiossa työskentelee maahanmuuttajatyöhön erikoistunut nuoriso-ohjaaja, ja Pieksämäen nuorisotyöhön on laadittu monikulttuurinen toimintasuunnitelma, joka auttaa maahanmuuttajaperheitä, heidän lapsiaan ja nuoriaan kotiutumaan Pieksämäelle. Kuopiossa työskentelee neuvolapalveluissa kokenut pakolaisterveydenhoitaja. Monen kunnan verkkosivuilla on kunnan kotouttamisohjelma ja erikieliset maahanmuuttajaoppaat sekä henkilöstön yhteystiedot. Jotkin kunnat ovat palkanneet henkilön vastaamaan maahanmuuttajien palvelujen yhteensovittamisesta ja tiedottamisesta. Esim. Kauhavan kaupunki lähettää uusille kuntalaisille tervetulopaketin, jossa on tietoa julkisista palveluista, ja mm. Porissa suunnitellaan vastaavanlaisen paketin kehittämistä. Joillakin paikkakunnilla on perustettu neuvontapiste maahanmuuttajille tai suunnitellaan sellaisen perustamista. Keski-Suomen maahanmuuttostrategian mukaan Jyväskylän seudulla toimivat erilaiset järjestöt, esim. Suomen Punainen Risti ja Suomen Pakolaisapu hoitavat omalta osaltaan maahanmuuttajille suunnattua neuvonta- ja ohjaustehtävää. 4.8 Vapaa-aikapalvelut ja harrastusmahdollisuudet Useilla paikkakunnilla, erityisesti suuremmissa kaupungeissa, toimii monikulttuurisuusyhdistyksiä, jotka järjestävät vapaa-ajan toimintaa maahanmuuttajille ja toimivat samalla kohtauspaikkoina maahanmuuttajille ja kantaväestölle. Maahanmuuttajien harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia omalla asuinpaikkakunnallaan pyritään monissa strategioissa edistämään. Kirjastojen vieraskielisen ja erityisesti maahanmuuttajien äidinkielillä olevan kirjallisuuden ja muun materiaalin saatavuutta on pyritty monilla paikkakunnilla parantamaan. Pieksämäen kulttuuritoimi harjoittaa kulttuurivaihtoa Venäjän kanssa. Porin kulttuuritoimi on kannustanut maahanmuuttajia mukaan yhteisölliseen toimintaan mm. taidemuseolla järjestettyjen vieraisiin kulttuureihin liittyvien taidepajojen ja tapahtumien (venäläinen teehetki, afrikkalainen iltapäivä) kautta. Lappajärven ja Kauhavan yhteisessä musiikkiopistossa maahanmuuttajalapsille voidaan järjestää oma musiikkileikkikouluryhmä, mikäli ilmoittautuneita on vähintään viisi. Joillakin paikkakunnilla seurakunnat järjestävät monikulttuurista toimintaa.

18 4.9 Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden edistäminen Yllättävän harvassa maahanmuuttostrategiassa käsitellään kunnan tai alueen vetovoimaa maahanmuuttajien kannalta tai esitetään konkreettisia keinoja, joilla aluetta voidaan tehdä houkuttelevammaksi kohteeksi työperäisille maahanmuuttajille. Useammissa niistä strategioista, joissa kyseistä aihetta käsitellään, hyvät julkiset palvelut nimetään vetovoimatekijäksi. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa hyvin toimivat julkiset palvelut, viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ja kansainvälinen ilmapiiri nimetään tekijöiksi, jotka tekevät Itä-Suomesta vetovoimaisen kohteen maahanmuuttajille. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa seudun vetovoimaisuutta katsotaan voitavan kasvattaa rakentamalla seudulle tuleville maahanmuuttajille hyvä kotouttamispolku, jotta he tuntevat itsensä todella tervetulleiksi alueelle. Kummiperhetoiminta paikallisten perheiden kanssa esitetään keinona, joka auttaa maahanmuuttajia sosiaalisten verkostojen luomisessa ja siten myös sitoutumisessa alueelle. Myös työ nähdään alueelle sitouttavana tekijänä. Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategiassa alueen inhimillinen mittakaava, ympäristötekijät sekä Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut nimetään alueen vahvuuksiksi, joita tunnetuksi tekemällä voidaan parantaa alueen houkuttelevuutta. Myös kulttuuripalveluiden kehittäminen nostetaan esille alueen vetovoimaisuutta kasvattavana tekijänä. Strategiassa esitetään, että alueen markkinoinnissa kannattaa hyödyntää ystävyyskaupunkeja, alueen toimijoiden kansainvälisiä verkostoja sekä lyhytaikaisia maahanmuuttajia, jotka voivat toimia Pohjois- Pohjanmaan lähettiläinä omassa kotimaassaan. Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen nähdään tärkeänä tulevaisuutta ajatellen, ja erityisesti maaseutualueita halutaan tukea tässä tavoitteessa niiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kainuun maahanmuuttotyön linjauksissa alueen vetovoimatekijöinä nähdään kaunis luonto, positiivinen asenneilmapiiri, moninaisuuden hyödyntäminen ja arvostaminen, turvallinen elinympäristö ja hyvä elämisen laatu. Näitä ominaisuuksia halutaan korostaa ja entisestään kehittää maakunnan vetovoimaisuuden turvaamiseksi. Pirkanmaalla aiotaan koota markkinointiaineisto maakunnan esittelemiseksi houkuttelevana työnteko-, yrityksen perustamis-, asumis- ja opiskelualueena, ja myös muita operaatioita aiotaan tehdä maakunnan vetovoimaisuuden esiin nostamiseksi. Varsinais-Suomessa aiotaan laatia vetovoimaisuusstrategia, ja sekä Varsinais-Suomessa että Keski-Suomessa aiotaan pohjustaa maakunnan imagon parantamista selvittämällä hyviä maakunnallisen markkinoinnin käytäntöjä ja toimintamalleja myös muualta. Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa on nostettu esiin yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittäminen monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioivaksi maakuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Tätä toteutetaan tarjoamalla maahanmuuttajille erikokoisia vuokra-asuntoja eri alueilta, jotta maahanmuuttajien integroitumista hidastavien asumiskeskittymien syntymistä ehkäistään. Olemassa olevien

19 maahanmuuttajien asumiskeskittymien lähipalveluita pyritään parantamaan sekä osallistumaan ja resursoimaan asukasyhdistyksiä syrjäytymis- ja eriytymisprosessien ehkäisemiseksi ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Kummassakin maakunnassa suunnitellaan viranomaisten, maahanmuuttajayhdistysten ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä asennekasvatuskampanjaa suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Olemassa olevaa monikulttuurista toimintaa aiotaan avata ja tuoda esille laajemmalle yleisölle. Tämän kaiken toivotaan kasvattavan alueiden houkuttelevuutta työperäisten maahanmuuttajien silmissä. Monen organisaation yhteistyönä laadittu verkkosivusto esittelee Keski-Suomen kuntia ja niiden palveluja suomeksi ja venäjäksi tarkoituksena houkutella osaavaa työvoimaa kuntiin. Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa katsotaan, että maakunnan yliopistoissa ja korkeakouluissa tarvitaan osaavan ja koulutetun maahanmuuttajatyövoiman houkuttelemiseksi kansainvälisiä, korkeatasoisia ja edullisia maisteri- ja tohtoriohjelmia.

20 5. META-ANALYYSI MAAHANMUUTTOSTRATEGIOISTA JA OHJELMISTA Analyysin monipuolinen aineisto käytiin läpi yhdeksän edellä kuvatun teeman kautta. Metaanalyysi valittiin tutkimusmenetelmäksi, jonka avulla saadaan puristettua aineistosta vielä keskeiset päätelmät. Meta-analyysi on hyvä analyysitapa laaja-alaisen aineiston rajaamisessa valittuihin tutkimuskysymyksiin tai näkökulmiin. Rajaamalla päästään paremmin kiinni analyysin kohteena olevan ilmiön ominaisuuksiin, vaikka kysymykset itsessään voivat olla varsin väljiä niin kuin tässäkin tapauksessa maahanmuuttostrategioiden kyseessä ollessa. Kuviossa 6. esitetään meta-analyysin valitut tutkimuskysymykset, jotka perustuvat luvun neljä yhteydessä esiin nousseisiin keskeisiin näkökulmiin. Jokaista tutkimuskysymystä käsitellään seuraavissa alaluvuissa erikseen aluksi tiivistettynä kokonaisuutena, jonka jälkeen nostetaan esiin eri alueiden strategioiden ja ohjelmien sisältöä ko. kysymyksen osalta. Kuvio 6. Meta-analyysin neljä keskeistä näkökulmaa 5.1 Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi korostuu lähes kaikissa strategioissa. Keskeisinä keinoina nousevat esiin muun muassa räätälöidyt koulutusmallit:

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen

Opin ovi Etelä-Savossa Maarit Heinikainen Opin ovi Etelä-Savossa 20.11.2013 Maarit Heinikainen Etelä-Savon elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmän ja nuorisotakuun neuvottelukunnan yhteinen kokoontuminen 2 AIKUISKOULUTUKSEN OHJAUSPALVELUHANKE

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Osallisuus kotouttaa

Osallisuus kotouttaa Osallisuus kotouttaa Virpi Harilahti-Juola, Katja Ruunaniemi Pudasjärvi on mukana valtakunnallisessa Osallisena Suomessa -maahanmuuttotyön kehittämishankkeessa, jossa etsitään uusia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot