easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti"

Transkriptio

1 Loppuraportti

2

3 Loppuraportti Kainuun maakunta - Loppuraportti 2008 D:20

4 Julkaisija: Kainuun maakunta - PL Kainuu Puh Faksi Toimittajat: Erja Heikkinen Riikka Väyrynen Kannen kuva: Riikka Väyrynen Kuvassa toimeentulotukisihteeri käsittelee sähköisesti saapunutta hakemusta ja sen liitteitä. ISSN Kajaani 2008

5 PROJEKTIN KUVAUS 1(43)

6 PROJEKTIN KUVAUS 2(43) VERSIOHISTORIA versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.1 Riikka Väyrynen käsitellään Joryssa Oikoluku ja tekstin korjaukset/tarkennukset Käyttäjien palaute Yhteistyökumppaneiden arviot (kpl. 2.3.) Erja Heikkinen Johtoryhmän s- postikierrätys

7 PROJEKTIN KUVAUS 3(43) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tiivistelmä Tausta ja tavoitteet Projektin kuvaus Projektin tuotokset Projektin toteutus Arvio projektin onnistumisesta Jatkotoimenpiteet Projektin tuotosten käyttöönotto organisaatiossa Jatkokehittäminen Yhteystiedot...43

8 PROJEKTIN KUVAUS 4(43) 1 Johdanto 1.1 Tiivistelmä easiointi Kainuussa -hankkeen kokonaistavoitteeksi asetettiin sosiaalipalveluiden, ensisijaisesti toimeentulotuen, toimintaprosessien muuttaminen teknologiaa hyödyntämällä. Tavoitteen mukaisena visiona oli, että koko toimeentulotuen prosessi sen hakuvaiheesta, päätöksen saamiseen ja omien asioiden seuraamiseen sähköistyy. Hankkeen käytännön tavoitteet kirjattiin siten, että tavoitteena oli toimeentulotuen käsittely- ja hakuprosessin sähköistäminen sekä työntekijän sähköisen työpöydän kehittäminen tukemaan käsittelyprosessia. Prosessissa tuli huomioida myös manuaalisesti tulleiden toimeentulotukihakemusten käsittely osana sähköistä hakua. Hankkeessa tehtiin sähköiseen toimeentulotukiprosessin ja sosiaalitoimen työntekijän etyöpöydän liittyvät määritykset, tekniset toteutukset sekä testattiin ja pilotoitiin prosessia ja työpöytää testi- ja tuotantoympäristössä. Pilotointi toteutettiin Kainuussa Kajaanin seudulla Ristijärven, Paltamon ja Kajaanin sosiaalitoimistoissa. Hankkeen tuloksena asiakas voi jättää toimeentulotukihakemuksen sähköisesti internetissä. Sähköiselle hakemukselle kirjoitetut tiedot siirtyvät asiointirajapintaa käyttäen suoraan sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmään. Sähköisen hakemuksen liitteeksi työntekijä skannaa asiakkaan toimittamat tositteet. Toimeentulotuen käsittelijä näkee asiakkaan lähettämän hakemuksen ja sosiaalitoimistossa skannatut liitteet sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmästä ja voi käsitellä hakemuksen ilman manuaalisia papereita. Asiakastietojärjestelmän liitetoiminnallisuus mahdollistaa myös paperisten hakemuksien muuntamisen sähköiseen muotoon ja käsittelemisen missä tahansa n sosiaalitoimistossa. Työntekijän päivittäisen työn ja sähköisen prosessin tukena on etyöpöytä, jolle on koottu työntekijän päivittäisessä työssään tarvitsemat ohjelmat, ohjeistot ja tiedot. 1.2 Projektin tausta ja tavoitteet Hankkeen lähtötilanne Sähköisten palveluiden tarjonta lisääntyy voimakkaasti monilla yhteiskunnan aloilla. Kainuun maakunta - lähti kehittämään sähköisiä asiointipalveluja sosiaalialalle easiointi Kainuussa -hankkeen avulla. Organisaation näkökulmasta kehitystyöhön lähtemisen taustalla vaikuttivat monet asiat. Kainuun kehitystä ohjaa Laki Kainuun hallintokokeilusta (343/2003). Laki astui voimaan Hallintokokeilu käynnistyi ja kestää saakka. Kokeilun

9 PROJEKTIN KUVAUS 5(43) tarkoituksena on saada kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Hallintokokeilun yksi keskeinen tavoite on hakea uusia työtapoja sekä toimintamalleja maakunnan ja kuntien, yhteistyökumppaneiden ja elinkeinoelämän sekä muun työelämän välillä. Kainuun maakunta - muodostaa asukaspohjaltaan noin asukkaan yhteisön. Hallintokokeilua ohjaavan lain mukaan Kainuun kuntien (pois lukien Vaalan kunta) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoidetaan keskistetysti n toimesta, lukuun ottamatta päivähoitoa. Uuden n sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-ajatuksen perusperiaatteena on mm: Asiakkaan ns. vapaan valinnan periaate, jonka mukaan asiakkaalla on mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yli kuntarajojen Kainuun sisällä. Asiakkaiden tiedot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti missä tahansa toimipisteessä. Työntekijän on voitava vaihtaa työskentelypistettä joustavasti. Potilaan/asiakkaan tietojen on oltava käytössä reaaliaikaisesti. Tiedot liikkuvat tietoturvallisesti ja vastaavat tietoturvallisuuden periaatteita. Kainuun laajakaistaverkon toteuttaminen oli myös oleellinen tekijä sähköisten palveluiden kehittämisen kannalta. Vuoden 2007 loppuun mennessä laajakaista kattoi lähes kaikki taloudet (99 %). Kansalaisilla ja asiakkailla on mahdollisuus asioida sähköisiä kanavia myöten, kun vaan palvelut ovat kunnossa. Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) velvoittaa julkishallinnon yksiköitä myös kuntasektorilla tarjoamaan sähköisiä asiointipalveluita. Kainuu on linjannut maakuntaohjelmassaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden kehittämisen keskeiseksi teknologiseksi strategiaksi. Kainuun maakunta n sosiaali- ja terveystoimiala on määritellyt toimialansa strategiassa vuoden 2015 visionsa seuraavasti: Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Samassa strategiassa se määrittelee toimialansa strategiset tavoitteet. Keskeistä on toimiva organisaatio ja palvelurakenne, jossa toteutuu asiakkaiden tarpeet ja palvelujen saavutettavuus. Lisäksi se määrittelee strategiseksi päämääräksi osaavan henkilöstön, joka hyödyntää palveluiden tuottamisessa tekniikan. Palveluiden järjestämisessä korostetaan kustannustehokkuutta ja laatua. Kainuun elinvoimaisuuden takeena on kehittämiskumppanuuksiin perustuva yhteistyö. Näin ollen oli linjassa hakijaorganisaation strategisen työskentelyn kanssa ja edisti organisaation strategisia tavoitteita. Kainuulaisten asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeita sähköiselle asioinnille selvitettiin Sosiaalihuollon tietoteknologian kehittämisen Kainuussa -hankkeessa tehdyllä mielipidekyselyllä. Kyselyn perusteella todettiin, että tarvetta sähköisien asiointipalvelujen kehittämiselle on Kainuun alueella. Julkisien palvelujen haluttiin nykyaikaistuvan sähköisien palvelujen kautta. (Mielipidekysely sähköisten asiointipalvelujen kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006.)

10 PROJEKTIN KUVAUS 6(43) Hankkeen toteutuksen kannalta olennaista lähtötilanteessa oli se, että Kainuun maakunnassa oli vuoden aikana uudistettu sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmä (sosiaalitoimessa Pro Consona aluetieto-järjestelmä), mikä mahdollisti tavoitteiden mukaisen jatkokehittämisen, määrittelyn, pilotoinnin ja toteutuksen. Hankkeen keskeisenä toimittajakumppanina toimi Logica Oy (aikaisemmin nimellä WM-data). Yrityksellä on vahvaa osaamista sosiaalihuollon palveluiden kehittämisessä. Kainuun maakunnan (8 kuntaa) sosiaalihuolto käyttää Logican Pro Consona asiakastietojärjestelmää. Järjestelmällä on edelleen keskeinen rooli sähköisen asioinnin kehittämisessä sosiaalihuollossa, koska muun muassa toimeentulotuki hoidetaan kyseisen järjestelmän avulla. Sosiaalihuollon palvelut perustuvat yleiseen sosiaalihuoltolakiin ja useisiin erityislakeihin kuten lakiin toimeentulotuesta. Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuu on säädetty kuntien tehtäväksi. Sosiaalipalveluiden tarve kasvaa. Sosiaalihuollon asiakkaiden määrä on kasvanut ja asiakkaiden elämäntilanteet ovat monimutkaistuneet. Ensisijaiset etuudet eivät takaa kaikille riittävää toimentuloa vaan viimesijainen toimeentulotuki on monelle pysyvä tulonlähde. Työntekijöiltä palveluiden antaminen vaatii yhä enemmän osaamista, yhteistyötaitoja ja tiedon hakemista eri lähteistä. Toimeentulotuen käsittelemistä varten tarvitaan tietoa asiakkaan tilanteesta asiakkaalta itseltään sekä eri viranomaistahoilta. kuului osaksi KuntaIT:n KuntaFenix hankekonsortiota, jonka tavoitteena on kehittää kuntien asiakaslähtöisiä sähköisiä osallistumis- ja asiointipalveluja. KuntaFenix -hankkeilta odotettiin lähtökohtaisesti, että kehittämiskohteena on laajoja, teknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä. Projekteissa tuli tehdä yhteistyötä julkisen palveluntuottajien, yksityisen sektorin ja teknologia yritysten välillä. Konsortioon kuuluvien hankkeiden tuli olla haastavia ja riskipitoisia. Lisäksi tuloksien piti olla monistettavia ja laajasti hyödynnettäviä. KuntaFenix hankkeiden toteutusta, tulosten levittämistä ja kokonaisuuteen kuuluvien projektien välistä yhteistyötä koordinoi KuntaIT -yksikön johdolla muodostettu ja TEKESin hyväksymä johtoryhmä. Kansallisista lähtökohdista käsin easiointi Kainuussa -hankkeessa lähdettiin tekemään tiivistä yhteistyötä KuntaIT:n kanssa. Tämän yhteistyön kautta tavoiteltiin, että muun muassa Lieksan ja Joensuun kaupunkien tekemä sähköisen asioinnin kehittämistyö kanavoitui tarvittavilta osin hankkeeseen. Myös muiden KuntaFenix -hankkeiden työskentelyn ja tuotoksien uskottiin tuovan lisäarvoa easiointi Kainuussa -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteet ja tavoiteltava kehitys Projektisuunnitelmassa hankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: Liite.1 Projektisuunnitelma v Tavoitteena on toimeentulotukea koskevan toimintaprosessin muuttuminen sellaiseksi, että nykyiset monivaiheiset manuaaliset työprosessit yksinkertaistuvat, nopeutuvat, selkeytyvät teknologian avulla. Työntekijälle muutos merkitsee käytännössä toimeentulotuen sähköistä käsittelyprosessia hakemuksen hausta päätöksen tekemiseen ja sen siirtämiseen arkistoon. Prosessia alkaa siitä, kun asiakas käynnistää palveluprosessin verkostosta, työntekijä vastaanottaa palvelupyynnön, rekisteröi sen ja tekee päätöksen sähköisesti suoraan käyttämäänsä asiakastietojärjestelmään ja lähettää päätöksen asiakkaalle tiedoksi sähköisesti.

11 PROJEKTIN KUVAUS 7(43) Asiakkaalle prosessin sähköistäminen merkitsee nopeaa ja paikasta riippumatonta asiointia, omien asioiden seuraamista reaaliajassa ja mahdollisuutta saada päätös sähköisesti. Toisena keskeisenä teknologisena tavoitteena on työntekijän työn selkeyttäminen kehittämällä työn tekemisen tueksi etyöpöytä ratkaisu. etyöpöytä yhdistää työntekijän työssä tarvittavat tiedot ja vastaanottaa asiakkaan palvelupyynnöt ja mahdollistaa niiden suoran käsittelyn ja päätöksenteon asiakastietojärjestelmässä. Sähköisessä palveluprosessissa hyödynnetään jo olemassa olevia tietovarantoja (mm. asiakas-/aluetietojärjestelmien, talous- ja henkilöstöhallinnon ja valtakunnallisten järjestelmien ja eri rekistereiden tietoja). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on käyttöön otettavan uuden teknologian ja uusien toimintamallien kautta tehostaa asiakas- ja palveluprosesseja ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeella edistetään julkisten ja yksityisten teknologiaan erikoistuvien palvelutuottajien ja tutkimuslaitosten pitkäjänteistä kehitystyötä, niin prosessien kuin uuden teknologian alalla. Tavoitteissa tuli huomioida käytännönläheisesti KuntaFenix -rahoitushaun kriteerit, joita olivat: Vaikuttavuus valtakunnan tasolla Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, poikkihallinnollisuus Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Asiakasnäkökulman korostaminen > asiakasrajapintaan hyötyjä ja tehokkuutta (Palvelu)rakenteiden, prosessien ja toimintamallien uudistaminen Sähköisen asioinnin mahdollisuudet käyttöön, geneeristen ratkaisujen toteuttaminen, vuorovaikutteiset palvelut Monistettavuus, tuotteistaminen ja vientimahdollisuudet Merkittävä uutuusarvo Palvelu- ja systeemi-innovaatioiden kehittäminen Hankkeen kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä on erityisesti Sosiaalitoimen toimeentulotukityötä tekevät henkilöstö, joiden työprosessia ja työvälineitä hankkeessa pyrittiin tehostaan ja parantamaan. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä olivat toimeentulotukea hakevat asiakkaat, joille haluttiin kehittää mahdollisuus asioida toimeentulotukiasioissa sähköisesti. Välillisesti hankkeen kohderyhmä on myös muut sähköisiä palveluita julkisiin palveluihin kehittävät tahot, joille hankkeen tuloksena syntyi kansallinen toimeentulotuen tiedonsiirron rajapinta. 2 Projektin kuvaus 2.1 Projektin tuotokset Hankkeen käytännön työ organisoitiin kolmeksi osaprojektiksi. Kahden ensimmäisen osaprojektin tavoitteena oli erityisesti tuottaa määrittelydokumentaatiota kehitettävän järjestelmän teknistä toteuttamista varten. Kolmannessa osaprojektissa keskityttiin teknisiin

12 PROJEKTIN KUVAUS 8(43) asioihin ja tuotettiin muun muassa tuotanto- ja testiympäristöt hankkeen pilotointiin. Osaprojektien projektisuunnitelmat ovat liitteissä 2-4. Liite 2. Toimintaprosessit projektisuunnitelma v 0.6, Liite 3. etyöpöytänäkymät projektisuunnitelma v.9 Liite 4. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri v 0.5. Seuraavaksi on esitelty osaprojekteittain hankkeessa syntyneet tuotokset. Toimintaprosessit Ensimmäisenä osaprojekteista käynnistyi Toimintaprosessit osaprojekti. Osaprojekti toteutettiin Kainuun maakunta -n, yhteistyökumppaneiden ja Logica Oy:n yhteistyönä. Osaprojekti työskenteli tammi- kesäkuu 2007 välisellä ajalla koontuen viisi kertaa noin päivän mittaisiin työkokouksiin. Osaprojektin tavoitteena oli määritellä ja kuvata sähköinen toimeentulotukiprosessi ja toimintamalli. Vaatimusmäärittelyssä analysoitiin toimeentulotukiprosessin nykytila ja tunnistettiin kehittämiskohteet. Tämän jälkeen määriteltiin ja kuvattiin sähköisen toimeentulotukiprosessin tavoitetilan. Toimintaprosessit osaprojektin toisena tavoitteena oli määritellä avoimen palvelurajapinnan tietosisältö sähköiseen toimeentulotukihakemusasiointiin. Osaprojektin määrityksiä on tarkennettu tarvittavilta osin (muun muassa tekniset seikat huomioiden) pienryhmissä ja hankkeen henkilökunnan toimesta myös osaprojektin päättymisen jälkeen. Osaprojektin tuotoksena syntyivät seuraavat määrittelydokumentit: 1. Prosessin nykytilan kuvaus Lähtökohtana oli jo olemassa oleva Kainuun nykyisen toimeentulotuen prosessikuvaus. Nykyinen prosessi käytiin läpi ja siitä paikannettiin ongelmakohteita ja kehittämisen paikkoja. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus ver.1.1. (sisältää nykytilan prosessikuvauksen) 2. Kehittämiskohteet luettelo Kehittämiskohteet luetteloon listattiin asioita, jotka vaativat prosessissa kehittämistä. Kehittämiskohteet olivat suurimmaksi osaksi ongelmakohtia, joihin haluttiin ratkaisua ja parannusta. Kehittämiskohteet luettelo käytiin läpi projektin ollessa loppusuoralla ja siihen päivitettiin, mitä kehittämiskohteille oli hankkeen aikana tehty ja mikä niiden tilanne oli. Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvin moniin kehittämiskohteista oli hankkeen aikana haettu ratkaisua ja saatu hyviä tuloksia. Liite 6. Kehittämiskohteet -luettelo.

13 PROJEKTIN KUVAUS 9(43) 3. Prosessin tavoitetila - sähköinen toimeentulotukiprosessi Tavoitetilaa eli sähköistä toimeentulotukiprosessia lähdettiin kuvaamaan QPR Process Guideohjelmistoa käyttäen. Lähtökohtana mallintamiselle oli Kainuun olemassa oleva prosessikuvausta. Lisäksi tarkasteltiin Pohjois-Karjalassa tehtyä sähköisen toimeentulotukiprosessin kuvausta. Tavoitetilan kuvaamisessa haasteellista oli valita, mitä tavoitetta halutaan hankkeessa kuvata. Tehdäänkö tulevaisuuden visio vai jo lähitulevaisuuden (esimerkiksi pilotointi) kuvaus? Tuloksena syntyi kuvaus lähitulevaisuuden toimeentulotuen sähköisestä prosessista, jossa on huomioitu Kainuun sähköisen toimeentulotukiprosessin pilotti. Prosessikuvaan ei kuvattu kaikkia prosessin mahdollisia vaiheita, kuten maksatusta, perintää tai muutoksenhakuprosessia. Prosessikuvaus rajattiin kuvaamaan kehitettäviä prosessin vaiheita: hakemuksen jättämistä, vastaanottamista, käsittelyä ja päätöksentekoa. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus v. 1.1 (sisältää sähköisen toimeentulotukiprosessin prosessikuvauksen) 4. Avoimen palvelurajapinnan tietosisältö sähköiseen toimeentulotukiasiointiin Määrittelytyössä pohjana käytettiin Kainuun ja Joensuun nykyisiä toimeentulotukihakemuksia sekä kansallisessa Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tehtyä määrittelytyötä. Määrittelytyön osalta tavattiin myös kansallisia määrityksiä toimeentulotukeen tehneen työryhmän projektipäällikköä Jarmo Kärkeä (Stakes.) Tätä kautta pyrittiin varmistamaan hankkeessa tehdyn sähköisen toimeentulotuenpalvelurajapinnan tietosisällön määrittelyn kansallista ratkaisua. Toimintaprosessit osaprojektiryhmä myös kommentoi kirjallisesti Tikesoshankkeessa tehtyä Asiakastiedot toimeentulotuen asiakastietojärjestelmässä -dokumenttia. Tuotoksena syntyi Excel-taulukko, johon on määritelty toimeentulotuen rajapinnan yli siirtyvä tietosisältö. Tietosisältö noudattaa kansallista määrittelyä (Asiakastiedot toimeentulotuen asiakastietojärjestelmissä -dokumentti), jotta rajapinta olisi mahdollisimman yleisesti käytettävissä eri kunnissa ja kaupungeissa. Kunta voi halutessaan supistaa tietosisältöä omassa käytössään. Esimerkiksi Kainuun sähköiselle toimeentulotukihakemukselle on valittu vain osa rajapinnan mahdollistamasta tietosisällöstä. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus v.1.1. (sisältää rajapinnan tietosisällönkuvauksen) etyöpöytänäkymät Toimintaprosessit osaprojektin lähestyessä loppuaan aloitti työskentelyn etyöpöytänäkymät Osaprojekti. Osaprojekti toteutettiin Kainuun maakunta -n, yhteistyökumppaneiden ja Logica Oy:n yhteistyönä. Suurin osaprojektin työryhmästä oli samoja henkilöitä kuin Toimintaprosessit työryhmässä. Pohjois-Karjalan edustajille oli varattu mahdollisuus osallistua määrittelyyn, mutta he halusivat jättäytyä pois etyöpöydän määrittelytyöstä. Osaprojekti työskenteli tammi-kesäkuu 2007 välisellä ajalla kokoontuen neljä kertaa päivän mittaiseen työkokoukseen. Vaatimusmäärittelyä tehtiin teknologiasta riippumattomalla tavalla. Sosiaalitoimen substanssiosaajat olivat avainasemassa roolikohtaisia työpöytäpalveluita määriteltäessä.

14 PROJEKTIN KUVAUS 10(43) Osaprojektin tavoitteena oli määritellä sähköisen toimeentuloprosessin e-asiointiympäristö ja siihen liittyvät työpöytänäkymät. Roolikohtaisten työpöytänäkymien avulla yhdistetään eri tietojärjestelmiä, tietovarastoja ja palvelulähteitä käyttäjälähtöisesti. Vaatimusmäärittelyssä pyrittiin vastaamaan kysymyksiin: Mitä palvelukokonaisuudelta vaaditaan? Ja millainen palvelukokonaisuuden tulisi olla, jotta se tukisi parhaiten organisaation toimintaa ja tavoitteita sekä eri rooleissa työskenteleviä käyttäjiä? Osaprojektissa tehtiin myös vaatimusanalyysia, jossa analysoitiin kuvattuja palveluita ja niihin liittyviä tarpeita ja vaatimuksia arkkitehtuurin näkökulmasta. Yhteistyössä Tietojärjestelmäarkkitehtuuri osaprojektin kanssa priorisoitiin palveluiden rakentaminen. Osaprojektin tuotoksena syntyivät seuraavat määrittelydokumentit: 1. Toimintaympäristön kuvaus Toimintaympäristön kuvausdokumentti on kuvaus siitä millaisessa maailmassa etyöpöytä palvelukokonaisuus toimii. Keskeiset prosessit ja niihin liittyvät palveluketjut on tunnistettu. Dokumenttiin on priorisoinnin pohjalta valittu tärkeimmät kehitettävät roolinäkökulmat. Rooleihin liittyen kuvattiin sosiaalityöntekijän, toimeentulotukisihteerin, sosiaaliohjaajan ja toimeentulotukiasiakkaan palvelunäkymät. Kyseisille rooleille dokumentissa on priorisoidut (1-3) tieto- ja palvelutarpeet. Lisäksi dokumentti sisältää analyysin tärkeimmistä tietojärjestelmistä ja -varastoista. Dokumentti sisältää myös käyttäjäkuvauksia ja käyttötapauksia. Liite 7. Toimintaympäristö (tiivistelmä) 2. Luonnos käyttöliittymästä Luonnokseen käyttöliittymästä on hahmoteltu ja kuvattu sitä, miltä sosiaalitoimen työntekijän etyöpöytä tulee näyttämään, kun se on teknisesti toteutettu. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri (ICT) Toimintaprosessit ja etyöpöytä osaprojektin jälkeen työskentelyn aloitti Tietojärjestelmäarkkitehtuuri osaprojekti, jonka tehtävänä oli lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan teknisesti kahdessa aikaisemmassa osaprojektissa määriteltyjä asioita. ICT työryhmä jatkoi määrittelyjen jälkeen ( lähtien) työskentelyä saakka. Osaprojektin tavoitteena oli ensinnäkin suunnitella ja toteuttaa Toimintaprosessit -osaprojektissa määritelty avoin palvelurajapinta sähköiseen toimeentulotukihakemusasiointiin. Toisena tavoitteena oli Työpöytänäkymät -osaprojektin tuloksien pohjalta luoda sähköinen roolityöpöytä kahdella näkymällä, esimerkiksi kansalaisen ja sosiaalityöntekijän -näkymät. Osaprojektissa tuli myös määritellä sähköiseen toimeentulotukiprosessiin ja toimintamalliin liittyvä tietotekninen arkkitehtuuri. Lisäksi ICT -osaprojektissa luotiin suunnitelmat ja toteutettiin tarvittavat tehtävät tietotekniselle testaus- ja pilotointivaiheille.

15 PROJEKTIN KUVAUS 11(43) Osaprojektissa syntyivät seuraavat tuotokset: 1. Toimeentulotukiprosessiin liittyvän viitekehysarkkitehtuurin kuvaus Kuvauksessa on huomioitu Kainuun nykyinen tietotekniikka-arkkitehtuuri sekä projektin kehitystarpeet. Kuvaus on toiminut teknisen toteutuksen pohjana. Avoin palvelurajapintakuvaus sähköiseen toimeentulotukihakemusasiointiin Rajapintakuvauksessa on prosessimäärittelyssä kuvattujen tietosisältöjen tekniset rajapintakuvaukset. Kuvaukseen on myös määritelty, mitä kuittauksia tiedonvälityksessä perusjärjestelmän ja verkkopalveluiden välillä tarvitaan. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus v.1.1 (sisältää tekniset rajapintamääritykset) 2. Työpöytäpalvelut -osaprojektin tulosten jalkautus Tietojärjestelmäarkkitehtuuri osaprojektin tuotoksen on myös syntynyt roolikohtainen työpöytä priorisoiduilla tieto- ja palvelusisällöillä. Hankkeen aikana huomattiin, että määriteltyjen työntekijöiden etyöpöytien palvelu- ja tietosisällöt muistuttivat hyvin paljon toisiaan. Pilottiin toteutettiin sosiaalityöntekijän/ sosiaaliohjaajan työpöytänäkymä, joka on soveltunut hyvin myös toimeentulotuen käsittelijöiden ja virastomestareiden työpöydäksi. Määrittelyjen pohjalta etyöpöydälle toteutettiin prioriteetin 1 mukaiset palvelut. Herätteitä ei hankkeen aikana toteutettu. Kuva 1. Hankkeessa toteutettu sosiaalitoimen etyöpöytä.

16 PROJEKTIN KUVAUS 12(43) 3. Käyttöönoton suunnittelu ja toteutus (pilotointi) Käyttöönottoon liittyen osaprojektissa suunniteltiin ja toteutettiin testi- ja tuotantoympäristöt pilotointiin. Toteutuksessa huomioitiin käyttäjätunnistus- ja tietoturva-aiheet sekä kriittiset integraatiot rajapintapalveluina. Testausta ja pilotointia varten työstettiin hankkeessa useita dokumentteja, joilla pyrittiin tukemaan testien ja pilotoinnin läpiviemistä. Testaus ja pilotointi jaettiin kahden päätavoitteen mukaisesti kahteen vaiheeseen. Ensin toteutettiin, testattiin ja pilotointiin etyöpöytä. Tämän jälkeen siirryttiin testaamaan ja pilotoimaan sähköistä toimeentulotukiprosessia. Prosessi pitää sisällään sähköisen hakemuslomakkeen, tiedonsiirron rajapinnan sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmään sekä liite-toiminnallisuuden Pro Consonaan ja etyöpöydälle. Kuva 2. Sähköinen toimeentulotukihakemus -näyttö.

17 PROJEKTIN KUVAUS 13(43) Kuva 3. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen käsittely ja liitteiden katselu. Osana pilotointia syntyi kehitettyjä osioita koskevia käyttöohjeita, joiden avulla pilottihenkilöt perehdytettiin etyöpöydän ja sähköisen toimeentulotukiprosessin käyttöön. Pilotoinnin tuloksena saatiin sosiaalitoimen henkilökunnan sekä asiakkaiden palautteet ja kehittämisehdotukset koskien toteutettuja osa-alueita. Virhetilanteiden hallintaa varten tehtiin dokumentti, jossa on kuvattu virhetilanteet toiminnoittain. Osana pilotointia ja käyttöönoton valmistelua työstettiin hankkeessa myös Toimeentulotuen osion sisältö Kainuun maakunta -n internet-sivustolle. Sivustolle tuotettiin tietoa toimeentulotuesta, tuen myöntämisestä ja hakemisesta. Sivustolla on saatavissa pdf-lomakkeena toimeentulotuen hakulomake. Toimeentulotukilomake on näin saatavissa verkkosivuilla myös ilman kirjautumista. Sivustolle tehtiin lisäksi sisältö sähköisen palvelun aloitussivulle. Aloitussivu sisältää informaatiota palvelun käytöstä, kirjautumisesta, teknisistä vaatimuksista, tietoturvasta jne. Lisäksi sivustolle on lisätty Henkilötietolain vaatima Toimeentulotuen asiakastietojen (Pro Consonan) rekisteriseloste sekä Julkisuuslain vaatima Tietojärjestelmäseloste. Kyseiset selosteet on päivitetty niin, että niissä huomioidaan myös sähköinen toimeentulotukiprosessi. Sähköistä palvelua koskeva osio julkaistaan vasta, kun tekee palvelusta mahdolliset käyttöönottopäätökset ja lomake otetaan tuotantokäyttöön. ICT-projektin rinnalla tuotettiin lisäksi myös Kainuun maakunnan vaatimusmäärittelyluettelo etyöpöydälle ja sähköiselle prosessille. Dokumentissa on määritelty organisaatiolähtöiset, käyttäjävaatimukset ja toiminnalliset/ei-toiminnalliset vaatimukset.

18 PROJEKTIN KUVAUS 14(43) 4. Jatkokehityssuunnitelma Tietojärjestelmäarkkitehtuuri työryhmässä toteutettiin hankkeen loppuvaiheessa listaus avoimista tehtävistä. Listatut asiat olivat luonteeltaan hyvin erilaisia. Osa kehitysehdotuksia, jotka mahdollisesti parantaisivat järjestelmän toimivuutta. Osa oli tehtäviä, jotka jäivät tekemättä hankkeen aikana. Osa taas pidemmän aikavälin visioita siitä, miten prosessia tulisi jatkokehittää. Nämä avoimet asiat käsiteltiin hankkeen lopussa toimittajan (Logica) ja perusorganisaation kanssa ja tehtäviä priorisoitiin. Lisäksi hankkeessa työstetiin suunnitelma käyttöönotosta. Suunnitelmaan koottiin käyttöönotossa yleisesti huomioitavia asioita. Dokumenttiin hahmoteltiin hankkeen ja pilotoinnin aikana saatujen kokemuksien perusteella vaihtoehtoisia malleja lähteä ottamaan tuotantokäyttöön sähköinen toimeentulotukiprosessi sekä niitä edellytyksiä, jotka täytyy tehdä ennen käyttöönottoa. Tietohallinto on myös laatinut dokumentin, johon on koottu asioita, mitä järjestelmän ylläpito vaatii eri osapuolilta (esimerkiksi tietohallinto, pääkäyttäjä jne.). Maakunnallinen toimeentulotukiprosessi Hankkeen aikana huomattiin, että sähköisen palvelun ja prosessin kehittäminen vaatii paljon työtä organisaation toimintaprosesseihin. Myös kehittämiskohteet -luetteloon listattiin paljon asioita, jotka koskivat itse toimintaprosessia. Sähköistä palvelua kehitettäessä haluttiin huomioida, että itse toimeentulotuen toimintaprosessissa täytyy tehdä muutoksia, jotta siihen pystytään istuttamaan teknologiset välineet ja sen tuomat uudistukset. Tämän vuoksi hankkeessa osallistuttiin ja otettiin vetovastuuta maakunnalliseen toimeentulotukiprosessiin liittyvissä asioissa. Maakunnallisen toimeentulotukiprosessin kehittämistyö tehtiin maakunnallisessa tttohjeistoryhmässä. Työryhmän tarkoituksena oli päivittää toimeentulotukea koskevat sisäiset ohjeistot ajan tasalle. Tätä kautta pyrittiin aidosti maakunnallisiin työtapoihin ja myöntämisen perusteihin. Ilman aidosti yhtenäisiä toimintatapoja ei voida käyttöönottaa myöskään sähköistä maakunnallista toimeentulotukiprosessia. Lisäksi ajantasainen ohjeisto on olennainen osa työntekijän päivittäistä työtä ja sitä kautta osa myös etyöpöydän sisältöä. Tuloksena päivitettiin ajan tasalle seuraavat Kainuun maakunta -n sisäiset dokumentit: Toimeentulotuen myöntämisen perusteet Kainuun maakunta -ssä Toimeentulotuen myöntämisen perusteet Kainuun maakunta -ssä Toimeentulotuen opiskelijaohjeet Lisäksi hankkeen aikana huomattiin, että toimittaessa sähköisessä maailmassa korostuu asiakastietojen kirjaaminen ja dokumentoiminen asiakastietojärjestelmään. Tämän vuoksi hankkeessa työstettiin myös uusi Toimeentulotuen kirjaamisen työohje. Kirjaamiset tulee olla eri toimipisteissä tehty samalla tavalla, jotta hakemuksen käsittely onnistuu tarvittaessa myös eri toimipisteen työntekijältä. Toimeentulotuen kirjaamisohje Kainuun maakunta -ssä.

19 PROJEKTIN KUVAUS 15(43) Toimintaprosessin uudistamista pyrittiin tukemaan hankkeen toimesta osallistumalla Kajaanin sosiaalitoimistossa tehtyyn neuvonnan kokeiluun. Kokeilussa uudistettiin neuvonnan työtehtäviä sekä koko toimeentulotukiprosessia. Neuvonnassa olemassa olevien kahden vahtimestarin työpanoksen lisäksi neuvontaan lisättiin toimeentulotukisihteerin työpanos. Sihteerin tehtäviin kuuluu muun muassa toimeentulotukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä hoitaa keskitetysti toimeentulotukeen liittyvää toimeenpanoa (maksatusta ja maksusitoumuksia). Toiminnalla on pyritty vaikuttamaan prosessissa ongelmallisiksi koettuihin asioihin, kuten esimerkiksi postin kulun hitauteen, käsittelytyön jatkuviin keskeytyksiin ja puutteellisesti täytettyihin hakemuksiin. Osana neuvonnan kokeilua on virastomestareiden työssä tehty skannausta, joka osaltaan on antanut heille valmiuksia sähköiseen prosessiin. Skannatut asiakirjat on käsitelty toisessa toimipisteessä. Aikuissosiaalipalveluiden henkilökunnan osaamista ja osaamisen kehittymistä on haluttu hankkeen toimesta vahvistaa. Sähköinen toimintaprosessi ja uudet työtavat asettavat vaatimuksia myös osaamiselle. Hanke oli mukana yhteistyössä laatimassa osaamisen kehittämisen suunnitelmaa aikuissosiaalipalveluihin. Suunnitelmissa on huomioitu myös sähköisen prosessin käyttöönoton vaateet osaamiselle ja järjestettäville koulutuksille. Kehittämisen tuloksena syntyi: Osaamisen kehittämisen suunnitelmat vuodelle 2008 ja vuodelle Hankkeen vaikutuksien arvioiminen sosioekonomisiin terveyseroihin Kainuun maakunta -n strategisen suunnitelman ( ) mukaan keskeinen strateginen päämäärä on hyvinvoiva kainuulainen. Konsernitason toimenpiteenä korostuu väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tämä päätös velvoittaa Kainuun maakunta -n toimijoita omassa toiminnassaan ja päätöksenteossaan kiinnittämään huomioita väestöryhmien välisiin terveyseroihin ja käynnistämään konkreettisia kohdennettuja toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja elintapoihin. Päätöksen toimeenpano ulottuu myös maakunnassa toteutettaviin hankkeisiin, kuten easiointi Kainuussa - hankkeeseen. Tavoitteena on, että myös hankkeet tarkastelevat omien tavoitteittensa kautta sosioekonomisia terveyserovaikutuksia ja muotoilevat hankkeille terveyserotavoitteet. Hankkeilla voi olla suoria tai välillisiä vaikutuksia sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Tämän tavoitteen mukaisesti hankkeessa tehtiin dokumentti, jossa käsiteltiin sosioekonomisia terveyseroja erilaisien mittarien ja tilastojen avulle sekä tarkasteltiin hankkeen tavoitteita suhteessa sosioekonomisiin terveyseroihin. Dokumentti käsiteltiin hankkeen johtoryhmässä (). easiointi Kainuussa -hankkeen tavoitteita koskevana kohderyhmänä ovat toimeentulotukea hakevat asiakkaat ja sosiaalitoimen toimeentulotuessa työskentelevä henkilökunta. Sähköisen toimeentulotukipalvelun kehittämistoimilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia sosioekonomisiin terveyseroihin. Hanke pyrki tavoitteiden asettamisessa vahvistamaan positiivisia vaikutuksia ja ehkäisemään negatiivisten vaikutusten syntymistä. Liite 8. Sosioekonomiset terveyserot ja niiden arivointi hankkeessa, sisältää IVA arvioinnin

20 PROJEKTIN KUVAUS 16(43) 2.2 Projektin toteutus Hallinnointi tta hallinnoi Kainuun maakunta - Sosiaali- ja terveystoimi. TEKES ja Kainuun maakunta - vastasivat hankkeen rahoituksesta suhteella 50 % ja 50 %. Hanke on kuulunut KuntaFenix -ohjelmaan. Hanke toteutettiin ajalla , jatkoaika Näin ollen hankkeen toiminta-aika oli kokonaisuudessaan 27 kk. TEKESin KuntaFenix -haulla haettiin hankkeita, jossa julkiset organisaatiot, yritykset ja tutkimuslaitokset osallistuvat yhteiseen hankekokonaisuuteen. Hankkeen käytännön yhteistyötahoina toimivat Logica Oy, Oulun yliopisto, Pohjois-Karjalan maakunta/esostieto -hanke, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Kainuun IT-Pooli. Yhteistyökumppaneiden roolit ja vastuut kirjattiin hankkeen projektisuunnitelmaan ja niitä tarkennettiin hankkeen alussa johtoryhmän kokouksissa. Hankkeen päätyttyä yhteistyökumppanit arvioivat omaa rooliaan ja sen onnistuneisuuttaan. Arviot on esitetty kappaleessa 2.3. Lähtökohtana oli, että KuntaFenix osapuolet rahoittavat määrittelyosuuden omalla työllään. TEKESiltä saatava rahoitusosuus oli tarkoitettu käytettäväksi erilaisiin ostopalveluihin, joilla tuetaan hankkeessa toteuttavaa määrittelyä, pilotointia ja käyttöönottoa. Hankkeen hakemisvaiheessa vaadittiin kumppanuussopimukset, jotka myös laadittiin easiointi Kainuussa -hankkeen keskeisien kumppaneiden (Joensuun kaupunki, Logica Oy) kanssa. Kumppanuussopimuksien mukaisesti jokainen osallistui määrittelyosuuteen omalla työllään, eikä näiltä osin syntynyt hankkeelle kustannuksia ostopalveluista. Hankkeen keskeisenä toimittajakumppanina toimi Logica Oy. Hankkeessa käytettiin ostopalveluita, joilla tuettiin määrittelyä, pilotointia ja käyttöönottoa. Kilpailutusta ei toteutettu tekniseen kehittämistyöhön liittyen, koska katsottiin, ettei hankkeessa tehtyä sähköiseen toimeentulotukiprosessiin liittyvää rajapinta ja asiakastietojärjestelmän kehittämistyötä voida tilata kuin siltä toimittajalta, jonka järjestelmästä kulloinkin on kyse. Kuntayhtymän yhdeksässä sosiaalitoimen toimipisteessä on käytöstä asiakastietojärjestelmänä Logica Oy:n Pro Consona asiakastietojärjestelmä, jolla hoidetaan myös toimeentulotukiprosessiin liittyvää työtä. Lisäksi haluttiin varmistua, että hankkeessa saadaan toteutettua kaikki rajapintatyöhön liittyvät toimitusvaiheet, aina rajapintojen käyttöönottoon asti, tietojärjestelmäntoimittajan hallinnoimassa perusjärjestelmässä. Näin toimien haluttiin välttää JUPA -hankkeissa koettuja epäonnistuneita kokemuksia rajapintoihin liittyvässä kehitystyössä. Pilotointia ja testausta varten tarvittavat laite- ja kalustehankinnat tehtiin Kainuun maakunta -n yhteisen kilpailutuksen mukaisesti. Hankkeen johtamisesta vastasi hankkeelle nimetty Johtoryhmä. Johtoryhmä muodostettiin TEKESin ohjeiden mukaisesti. Johtoryhmän puheenjohtaja toimi rahoittajan esittämän suosituksen mukaisesti teknologiahankkeen edustaja Jukka Ahtikari Logica Oy:stä ja johtoryhmän sihteerinä hankkeen projektipäällikkö Erja Heikkinen. Johtoryhmä kokoontui hankeaikana 9 kertaa. Johtoryhmän keskeisinä tehtävinä oli TEKESin tutkimusrahoituksen

easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti

easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti Kainuun maakunta -kuntayhtymä easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti 2008 D:20 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.

PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2. PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.2017 Palvelupaketeista kansallinen sote-raportoinnin malli 2019 Palvelupakettityön

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa

Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut

ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen

JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Tulevaisuudessa osa Kantapalveluita Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston määrittelyt sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut rakennetaan ja otetaan

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Rekisteriseloste Kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 Rekisteriseloste SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.

UULA. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa 2008-2010 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS UULA organisointi Projektin toteutuksesta

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Kehitysvammaisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoidon tuen asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 7.2.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö

Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö Opetus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvä korkeakoulujen tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen ja arkkitehtuurityö 2016-2018 30.8.2016 Ilmari Hyvönen Taustaa Digitalisaation vaikutukset korkeakoulutukseen

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!

TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello

Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari kello Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittämisprojekti (TAPAS) Terveydenhuollon alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistarpeet -seminaari

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

eperusteet käyttäjäkoulutus

eperusteet käyttäjäkoulutus eperusteet käyttäjäkoulutus 22.4.2015 Käsiteltävät aiheet Päivän kulku, käytännön asiat ja koulutuksen tavoitteet eperusteet-palvelun ja Ops-työkalun yleisesittely Perusteiden haku ja selaus Ops -työkalu

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti FUAS pähkinänkuoressa FUAS on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea - ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Palautepalvelut. Salla Sainio

Palautepalvelut. Salla Sainio Palautepalvelut Salla Sainio 22.4.2013 1 Mitä kehitetään ja kenelle? Kansalliset asiakaspalautekyselyt: luodaan Suomeen asteittain yhtenäiset asiakaspalautekyselyt ensimmäisenä neuvoloihin ja suun terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke

Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017. Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Perustoimeentulotuen Kela-siirto 1.1.2017 Heli Kauhanen Hankepäällikkö Toimeentulotuki 2017 -hanke Kelan tavoitteet toimeenpanossa Perustoimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Hankkeen tavoitteita 2004-2007 ja edelleen 2008-2011 kehittää sosiaalialan tietotuotantoa

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan

Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan Toimeentulotuen Kelasiirto kunnan näkökulma Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Lahti 25-26.1.2017 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Toimeentulotuen Kelasiirron vaikutukset Paljon

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma

Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma 2: Hyödynnetään avointa, omaa ja yhteistä tietoa Kuntien taloustietojen tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelma JulkICT-osasto Tietojen hyödyntämisen ja tietojohtamisen yleinen tavoite 2: Hyödynnetään

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste

Rekisteriseloste. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan asiakasrekisterin rekisteriseloste Versiot Hyväksytty 1 Johtoryhmä 17.1.2012 2 Päivitetty 05.8.2016 SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERINPITÄJÄ 3. REKISTERIN

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot