easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti
|
|
- Tiina Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loppuraportti
2
3 Loppuraportti Kainuun maakunta - Loppuraportti 2008 D:20
4 Julkaisija: Kainuun maakunta - PL Kainuu Puh Faksi kirjaamo@kainuu.fi Toimittajat: Erja Heikkinen Riikka Väyrynen Kannen kuva: Riikka Väyrynen Kuvassa toimeentulotukisihteeri käsittelee sähköisesti saapunutta hakemusta ja sen liitteitä. ISSN Kajaani 2008
5 PROJEKTIN KUVAUS 1(43)
6 PROJEKTIN KUVAUS 2(43) VERSIOHISTORIA versio pvm kuvaus ylläpidosta tekijä hyväksyjä 0.1 Riikka Väyrynen käsitellään Joryssa Oikoluku ja tekstin korjaukset/tarkennukset Käyttäjien palaute Yhteistyökumppaneiden arviot (kpl. 2.3.) Erja Heikkinen Johtoryhmän s- postikierrätys
7 PROJEKTIN KUVAUS 3(43) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tiivistelmä Tausta ja tavoitteet Projektin kuvaus Projektin tuotokset Projektin toteutus Arvio projektin onnistumisesta Jatkotoimenpiteet Projektin tuotosten käyttöönotto organisaatiossa Jatkokehittäminen Yhteystiedot...43
8 PROJEKTIN KUVAUS 4(43) 1 Johdanto 1.1 Tiivistelmä easiointi Kainuussa -hankkeen kokonaistavoitteeksi asetettiin sosiaalipalveluiden, ensisijaisesti toimeentulotuen, toimintaprosessien muuttaminen teknologiaa hyödyntämällä. Tavoitteen mukaisena visiona oli, että koko toimeentulotuen prosessi sen hakuvaiheesta, päätöksen saamiseen ja omien asioiden seuraamiseen sähköistyy. Hankkeen käytännön tavoitteet kirjattiin siten, että tavoitteena oli toimeentulotuen käsittely- ja hakuprosessin sähköistäminen sekä työntekijän sähköisen työpöydän kehittäminen tukemaan käsittelyprosessia. Prosessissa tuli huomioida myös manuaalisesti tulleiden toimeentulotukihakemusten käsittely osana sähköistä hakua. Hankkeessa tehtiin sähköiseen toimeentulotukiprosessin ja sosiaalitoimen työntekijän etyöpöydän liittyvät määritykset, tekniset toteutukset sekä testattiin ja pilotoitiin prosessia ja työpöytää testi- ja tuotantoympäristössä. Pilotointi toteutettiin Kainuussa Kajaanin seudulla Ristijärven, Paltamon ja Kajaanin sosiaalitoimistoissa. Hankkeen tuloksena asiakas voi jättää toimeentulotukihakemuksen sähköisesti internetissä. Sähköiselle hakemukselle kirjoitetut tiedot siirtyvät asiointirajapintaa käyttäen suoraan sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmään. Sähköisen hakemuksen liitteeksi työntekijä skannaa asiakkaan toimittamat tositteet. Toimeentulotuen käsittelijä näkee asiakkaan lähettämän hakemuksen ja sosiaalitoimistossa skannatut liitteet sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmästä ja voi käsitellä hakemuksen ilman manuaalisia papereita. Asiakastietojärjestelmän liitetoiminnallisuus mahdollistaa myös paperisten hakemuksien muuntamisen sähköiseen muotoon ja käsittelemisen missä tahansa n sosiaalitoimistossa. Työntekijän päivittäisen työn ja sähköisen prosessin tukena on etyöpöytä, jolle on koottu työntekijän päivittäisessä työssään tarvitsemat ohjelmat, ohjeistot ja tiedot. 1.2 Projektin tausta ja tavoitteet Hankkeen lähtötilanne Sähköisten palveluiden tarjonta lisääntyy voimakkaasti monilla yhteiskunnan aloilla. Kainuun maakunta - lähti kehittämään sähköisiä asiointipalveluja sosiaalialalle easiointi Kainuussa -hankkeen avulla. Organisaation näkökulmasta kehitystyöhön lähtemisen taustalla vaikuttivat monet asiat. Kainuun kehitystä ohjaa Laki Kainuun hallintokokeilusta (343/2003). Laki astui voimaan Hallintokokeilu käynnistyi ja kestää saakka. Kokeilun
9 PROJEKTIN KUVAUS 5(43) tarkoituksena on saada kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Hallintokokeilun yksi keskeinen tavoite on hakea uusia työtapoja sekä toimintamalleja maakunnan ja kuntien, yhteistyökumppaneiden ja elinkeinoelämän sekä muun työelämän välillä. Kainuun maakunta - muodostaa asukaspohjaltaan noin asukkaan yhteisön. Hallintokokeilua ohjaavan lain mukaan Kainuun kuntien (pois lukien Vaalan kunta) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hoidetaan keskistetysti n toimesta, lukuun ottamatta päivähoitoa. Uuden n sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-ajatuksen perusperiaatteena on mm: Asiakkaan ns. vapaan valinnan periaate, jonka mukaan asiakkaalla on mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yli kuntarajojen Kainuun sisällä. Asiakkaiden tiedot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti missä tahansa toimipisteessä. Työntekijän on voitava vaihtaa työskentelypistettä joustavasti. Potilaan/asiakkaan tietojen on oltava käytössä reaaliaikaisesti. Tiedot liikkuvat tietoturvallisesti ja vastaavat tietoturvallisuuden periaatteita. Kainuun laajakaistaverkon toteuttaminen oli myös oleellinen tekijä sähköisten palveluiden kehittämisen kannalta. Vuoden 2007 loppuun mennessä laajakaista kattoi lähes kaikki taloudet (99 %). Kansalaisilla ja asiakkailla on mahdollisuus asioida sähköisiä kanavia myöten, kun vaan palvelut ovat kunnossa. Laki sähköisestä asioinnista (13/2003) velvoittaa julkishallinnon yksiköitä myös kuntasektorilla tarjoamaan sähköisiä asiointipalveluita. Kainuu on linjannut maakuntaohjelmassaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden kehittämisen keskeiseksi teknologiseksi strategiaksi. Kainuun maakunta n sosiaali- ja terveystoimiala on määritellyt toimialansa strategiassa vuoden 2015 visionsa seuraavasti: Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Samassa strategiassa se määrittelee toimialansa strategiset tavoitteet. Keskeistä on toimiva organisaatio ja palvelurakenne, jossa toteutuu asiakkaiden tarpeet ja palvelujen saavutettavuus. Lisäksi se määrittelee strategiseksi päämääräksi osaavan henkilöstön, joka hyödyntää palveluiden tuottamisessa tekniikan. Palveluiden järjestämisessä korostetaan kustannustehokkuutta ja laatua. Kainuun elinvoimaisuuden takeena on kehittämiskumppanuuksiin perustuva yhteistyö. Näin ollen oli linjassa hakijaorganisaation strategisen työskentelyn kanssa ja edisti organisaation strategisia tavoitteita. Kainuulaisten asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeita sähköiselle asioinnille selvitettiin Sosiaalihuollon tietoteknologian kehittämisen Kainuussa -hankkeessa tehdyllä mielipidekyselyllä. Kyselyn perusteella todettiin, että tarvetta sähköisien asiointipalvelujen kehittämiselle on Kainuun alueella. Julkisien palvelujen haluttiin nykyaikaistuvan sähköisien palvelujen kautta. (Mielipidekysely sähköisten asiointipalvelujen kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006.)
10 PROJEKTIN KUVAUS 6(43) Hankkeen toteutuksen kannalta olennaista lähtötilanteessa oli se, että Kainuun maakunnassa oli vuoden aikana uudistettu sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmä (sosiaalitoimessa Pro Consona aluetieto-järjestelmä), mikä mahdollisti tavoitteiden mukaisen jatkokehittämisen, määrittelyn, pilotoinnin ja toteutuksen. Hankkeen keskeisenä toimittajakumppanina toimi Logica Oy (aikaisemmin nimellä WM-data). Yrityksellä on vahvaa osaamista sosiaalihuollon palveluiden kehittämisessä. Kainuun maakunnan (8 kuntaa) sosiaalihuolto käyttää Logican Pro Consona asiakastietojärjestelmää. Järjestelmällä on edelleen keskeinen rooli sähköisen asioinnin kehittämisessä sosiaalihuollossa, koska muun muassa toimeentulotuki hoidetaan kyseisen järjestelmän avulla. Sosiaalihuollon palvelut perustuvat yleiseen sosiaalihuoltolakiin ja useisiin erityislakeihin kuten lakiin toimeentulotuesta. Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisvastuu on säädetty kuntien tehtäväksi. Sosiaalipalveluiden tarve kasvaa. Sosiaalihuollon asiakkaiden määrä on kasvanut ja asiakkaiden elämäntilanteet ovat monimutkaistuneet. Ensisijaiset etuudet eivät takaa kaikille riittävää toimentuloa vaan viimesijainen toimeentulotuki on monelle pysyvä tulonlähde. Työntekijöiltä palveluiden antaminen vaatii yhä enemmän osaamista, yhteistyötaitoja ja tiedon hakemista eri lähteistä. Toimeentulotuen käsittelemistä varten tarvitaan tietoa asiakkaan tilanteesta asiakkaalta itseltään sekä eri viranomaistahoilta. kuului osaksi KuntaIT:n KuntaFenix hankekonsortiota, jonka tavoitteena on kehittää kuntien asiakaslähtöisiä sähköisiä osallistumis- ja asiointipalveluja. KuntaFenix -hankkeilta odotettiin lähtökohtaisesti, että kehittämiskohteena on laajoja, teknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä. Projekteissa tuli tehdä yhteistyötä julkisen palveluntuottajien, yksityisen sektorin ja teknologia yritysten välillä. Konsortioon kuuluvien hankkeiden tuli olla haastavia ja riskipitoisia. Lisäksi tuloksien piti olla monistettavia ja laajasti hyödynnettäviä. KuntaFenix hankkeiden toteutusta, tulosten levittämistä ja kokonaisuuteen kuuluvien projektien välistä yhteistyötä koordinoi KuntaIT -yksikön johdolla muodostettu ja TEKESin hyväksymä johtoryhmä. Kansallisista lähtökohdista käsin easiointi Kainuussa -hankkeessa lähdettiin tekemään tiivistä yhteistyötä KuntaIT:n kanssa. Tämän yhteistyön kautta tavoiteltiin, että muun muassa Lieksan ja Joensuun kaupunkien tekemä sähköisen asioinnin kehittämistyö kanavoitui tarvittavilta osin hankkeeseen. Myös muiden KuntaFenix -hankkeiden työskentelyn ja tuotoksien uskottiin tuovan lisäarvoa easiointi Kainuussa -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteet ja tavoiteltava kehitys Projektisuunnitelmassa hankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: Liite.1 Projektisuunnitelma v Tavoitteena on toimeentulotukea koskevan toimintaprosessin muuttuminen sellaiseksi, että nykyiset monivaiheiset manuaaliset työprosessit yksinkertaistuvat, nopeutuvat, selkeytyvät teknologian avulla. Työntekijälle muutos merkitsee käytännössä toimeentulotuen sähköistä käsittelyprosessia hakemuksen hausta päätöksen tekemiseen ja sen siirtämiseen arkistoon. Prosessia alkaa siitä, kun asiakas käynnistää palveluprosessin verkostosta, työntekijä vastaanottaa palvelupyynnön, rekisteröi sen ja tekee päätöksen sähköisesti suoraan käyttämäänsä asiakastietojärjestelmään ja lähettää päätöksen asiakkaalle tiedoksi sähköisesti.
11 PROJEKTIN KUVAUS 7(43) Asiakkaalle prosessin sähköistäminen merkitsee nopeaa ja paikasta riippumatonta asiointia, omien asioiden seuraamista reaaliajassa ja mahdollisuutta saada päätös sähköisesti. Toisena keskeisenä teknologisena tavoitteena on työntekijän työn selkeyttäminen kehittämällä työn tekemisen tueksi etyöpöytä ratkaisu. etyöpöytä yhdistää työntekijän työssä tarvittavat tiedot ja vastaanottaa asiakkaan palvelupyynnöt ja mahdollistaa niiden suoran käsittelyn ja päätöksenteon asiakastietojärjestelmässä. Sähköisessä palveluprosessissa hyödynnetään jo olemassa olevia tietovarantoja (mm. asiakas-/aluetietojärjestelmien, talous- ja henkilöstöhallinnon ja valtakunnallisten järjestelmien ja eri rekistereiden tietoja). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on käyttöön otettavan uuden teknologian ja uusien toimintamallien kautta tehostaa asiakas- ja palveluprosesseja ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeella edistetään julkisten ja yksityisten teknologiaan erikoistuvien palvelutuottajien ja tutkimuslaitosten pitkäjänteistä kehitystyötä, niin prosessien kuin uuden teknologian alalla. Tavoitteissa tuli huomioida käytännönläheisesti KuntaFenix -rahoitushaun kriteerit, joita olivat: Vaikuttavuus valtakunnan tasolla Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö, poikkihallinnollisuus Tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Asiakasnäkökulman korostaminen > asiakasrajapintaan hyötyjä ja tehokkuutta (Palvelu)rakenteiden, prosessien ja toimintamallien uudistaminen Sähköisen asioinnin mahdollisuudet käyttöön, geneeristen ratkaisujen toteuttaminen, vuorovaikutteiset palvelut Monistettavuus, tuotteistaminen ja vientimahdollisuudet Merkittävä uutuusarvo Palvelu- ja systeemi-innovaatioiden kehittäminen Hankkeen kohderyhmät Hankkeen kohderyhmänä on erityisesti Sosiaalitoimen toimeentulotukityötä tekevät henkilöstö, joiden työprosessia ja työvälineitä hankkeessa pyrittiin tehostaan ja parantamaan. Lisäksi hankkeen kohderyhmänä olivat toimeentulotukea hakevat asiakkaat, joille haluttiin kehittää mahdollisuus asioida toimeentulotukiasioissa sähköisesti. Välillisesti hankkeen kohderyhmä on myös muut sähköisiä palveluita julkisiin palveluihin kehittävät tahot, joille hankkeen tuloksena syntyi kansallinen toimeentulotuen tiedonsiirron rajapinta. 2 Projektin kuvaus 2.1 Projektin tuotokset Hankkeen käytännön työ organisoitiin kolmeksi osaprojektiksi. Kahden ensimmäisen osaprojektin tavoitteena oli erityisesti tuottaa määrittelydokumentaatiota kehitettävän järjestelmän teknistä toteuttamista varten. Kolmannessa osaprojektissa keskityttiin teknisiin
12 PROJEKTIN KUVAUS 8(43) asioihin ja tuotettiin muun muassa tuotanto- ja testiympäristöt hankkeen pilotointiin. Osaprojektien projektisuunnitelmat ovat liitteissä 2-4. Liite 2. Toimintaprosessit projektisuunnitelma v 0.6, Liite 3. etyöpöytänäkymät projektisuunnitelma v.9 Liite 4. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri v 0.5. Seuraavaksi on esitelty osaprojekteittain hankkeessa syntyneet tuotokset. Toimintaprosessit Ensimmäisenä osaprojekteista käynnistyi Toimintaprosessit osaprojekti. Osaprojekti toteutettiin Kainuun maakunta -n, yhteistyökumppaneiden ja Logica Oy:n yhteistyönä. Osaprojekti työskenteli tammi- kesäkuu 2007 välisellä ajalla koontuen viisi kertaa noin päivän mittaisiin työkokouksiin. Osaprojektin tavoitteena oli määritellä ja kuvata sähköinen toimeentulotukiprosessi ja toimintamalli. Vaatimusmäärittelyssä analysoitiin toimeentulotukiprosessin nykytila ja tunnistettiin kehittämiskohteet. Tämän jälkeen määriteltiin ja kuvattiin sähköisen toimeentulotukiprosessin tavoitetilan. Toimintaprosessit osaprojektin toisena tavoitteena oli määritellä avoimen palvelurajapinnan tietosisältö sähköiseen toimeentulotukihakemusasiointiin. Osaprojektin määrityksiä on tarkennettu tarvittavilta osin (muun muassa tekniset seikat huomioiden) pienryhmissä ja hankkeen henkilökunnan toimesta myös osaprojektin päättymisen jälkeen. Osaprojektin tuotoksena syntyivät seuraavat määrittelydokumentit: 1. Prosessin nykytilan kuvaus Lähtökohtana oli jo olemassa oleva Kainuun nykyisen toimeentulotuen prosessikuvaus. Nykyinen prosessi käytiin läpi ja siitä paikannettiin ongelmakohteita ja kehittämisen paikkoja. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus ver.1.1. (sisältää nykytilan prosessikuvauksen) 2. Kehittämiskohteet luettelo Kehittämiskohteet luetteloon listattiin asioita, jotka vaativat prosessissa kehittämistä. Kehittämiskohteet olivat suurimmaksi osaksi ongelmakohtia, joihin haluttiin ratkaisua ja parannusta. Kehittämiskohteet luettelo käytiin läpi projektin ollessa loppusuoralla ja siihen päivitettiin, mitä kehittämiskohteille oli hankkeen aikana tehty ja mikä niiden tilanne oli. Yhteenvetona voidaan todeta, että hyvin moniin kehittämiskohteista oli hankkeen aikana haettu ratkaisua ja saatu hyviä tuloksia. Liite 6. Kehittämiskohteet -luettelo.
13 PROJEKTIN KUVAUS 9(43) 3. Prosessin tavoitetila - sähköinen toimeentulotukiprosessi Tavoitetilaa eli sähköistä toimeentulotukiprosessia lähdettiin kuvaamaan QPR Process Guideohjelmistoa käyttäen. Lähtökohtana mallintamiselle oli Kainuun olemassa oleva prosessikuvausta. Lisäksi tarkasteltiin Pohjois-Karjalassa tehtyä sähköisen toimeentulotukiprosessin kuvausta. Tavoitetilan kuvaamisessa haasteellista oli valita, mitä tavoitetta halutaan hankkeessa kuvata. Tehdäänkö tulevaisuuden visio vai jo lähitulevaisuuden (esimerkiksi pilotointi) kuvaus? Tuloksena syntyi kuvaus lähitulevaisuuden toimeentulotuen sähköisestä prosessista, jossa on huomioitu Kainuun sähköisen toimeentulotukiprosessin pilotti. Prosessikuvaan ei kuvattu kaikkia prosessin mahdollisia vaiheita, kuten maksatusta, perintää tai muutoksenhakuprosessia. Prosessikuvaus rajattiin kuvaamaan kehitettäviä prosessin vaiheita: hakemuksen jättämistä, vastaanottamista, käsittelyä ja päätöksentekoa. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus v. 1.1 (sisältää sähköisen toimeentulotukiprosessin prosessikuvauksen) 4. Avoimen palvelurajapinnan tietosisältö sähköiseen toimeentulotukiasiointiin Määrittelytyössä pohjana käytettiin Kainuun ja Joensuun nykyisiä toimeentulotukihakemuksia sekä kansallisessa Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos) tehtyä määrittelytyötä. Määrittelytyön osalta tavattiin myös kansallisia määrityksiä toimeentulotukeen tehneen työryhmän projektipäällikköä Jarmo Kärkeä (Stakes.) Tätä kautta pyrittiin varmistamaan hankkeessa tehdyn sähköisen toimeentulotuenpalvelurajapinnan tietosisällön määrittelyn kansallista ratkaisua. Toimintaprosessit osaprojektiryhmä myös kommentoi kirjallisesti Tikesoshankkeessa tehtyä Asiakastiedot toimeentulotuen asiakastietojärjestelmässä -dokumenttia. Tuotoksena syntyi Excel-taulukko, johon on määritelty toimeentulotuen rajapinnan yli siirtyvä tietosisältö. Tietosisältö noudattaa kansallista määrittelyä (Asiakastiedot toimeentulotuen asiakastietojärjestelmissä -dokumentti), jotta rajapinta olisi mahdollisimman yleisesti käytettävissä eri kunnissa ja kaupungeissa. Kunta voi halutessaan supistaa tietosisältöä omassa käytössään. Esimerkiksi Kainuun sähköiselle toimeentulotukihakemukselle on valittu vain osa rajapinnan mahdollistamasta tietosisällöstä. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus v.1.1. (sisältää rajapinnan tietosisällönkuvauksen) etyöpöytänäkymät Toimintaprosessit osaprojektin lähestyessä loppuaan aloitti työskentelyn etyöpöytänäkymät Osaprojekti. Osaprojekti toteutettiin Kainuun maakunta -n, yhteistyökumppaneiden ja Logica Oy:n yhteistyönä. Suurin osaprojektin työryhmästä oli samoja henkilöitä kuin Toimintaprosessit työryhmässä. Pohjois-Karjalan edustajille oli varattu mahdollisuus osallistua määrittelyyn, mutta he halusivat jättäytyä pois etyöpöydän määrittelytyöstä. Osaprojekti työskenteli tammi-kesäkuu 2007 välisellä ajalla kokoontuen neljä kertaa päivän mittaiseen työkokoukseen. Vaatimusmäärittelyä tehtiin teknologiasta riippumattomalla tavalla. Sosiaalitoimen substanssiosaajat olivat avainasemassa roolikohtaisia työpöytäpalveluita määriteltäessä.
14 PROJEKTIN KUVAUS 10(43) Osaprojektin tavoitteena oli määritellä sähköisen toimeentuloprosessin e-asiointiympäristö ja siihen liittyvät työpöytänäkymät. Roolikohtaisten työpöytänäkymien avulla yhdistetään eri tietojärjestelmiä, tietovarastoja ja palvelulähteitä käyttäjälähtöisesti. Vaatimusmäärittelyssä pyrittiin vastaamaan kysymyksiin: Mitä palvelukokonaisuudelta vaaditaan? Ja millainen palvelukokonaisuuden tulisi olla, jotta se tukisi parhaiten organisaation toimintaa ja tavoitteita sekä eri rooleissa työskenteleviä käyttäjiä? Osaprojektissa tehtiin myös vaatimusanalyysia, jossa analysoitiin kuvattuja palveluita ja niihin liittyviä tarpeita ja vaatimuksia arkkitehtuurin näkökulmasta. Yhteistyössä Tietojärjestelmäarkkitehtuuri osaprojektin kanssa priorisoitiin palveluiden rakentaminen. Osaprojektin tuotoksena syntyivät seuraavat määrittelydokumentit: 1. Toimintaympäristön kuvaus Toimintaympäristön kuvausdokumentti on kuvaus siitä millaisessa maailmassa etyöpöytä palvelukokonaisuus toimii. Keskeiset prosessit ja niihin liittyvät palveluketjut on tunnistettu. Dokumenttiin on priorisoinnin pohjalta valittu tärkeimmät kehitettävät roolinäkökulmat. Rooleihin liittyen kuvattiin sosiaalityöntekijän, toimeentulotukisihteerin, sosiaaliohjaajan ja toimeentulotukiasiakkaan palvelunäkymät. Kyseisille rooleille dokumentissa on priorisoidut (1-3) tieto- ja palvelutarpeet. Lisäksi dokumentti sisältää analyysin tärkeimmistä tietojärjestelmistä ja -varastoista. Dokumentti sisältää myös käyttäjäkuvauksia ja käyttötapauksia. Liite 7. Toimintaympäristö (tiivistelmä) 2. Luonnos käyttöliittymästä Luonnokseen käyttöliittymästä on hahmoteltu ja kuvattu sitä, miltä sosiaalitoimen työntekijän etyöpöytä tulee näyttämään, kun se on teknisesti toteutettu. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri (ICT) Toimintaprosessit ja etyöpöytä osaprojektin jälkeen työskentelyn aloitti Tietojärjestelmäarkkitehtuuri osaprojekti, jonka tehtävänä oli lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan teknisesti kahdessa aikaisemmassa osaprojektissa määriteltyjä asioita. ICT työryhmä jatkoi määrittelyjen jälkeen ( lähtien) työskentelyä saakka. Osaprojektin tavoitteena oli ensinnäkin suunnitella ja toteuttaa Toimintaprosessit -osaprojektissa määritelty avoin palvelurajapinta sähköiseen toimeentulotukihakemusasiointiin. Toisena tavoitteena oli Työpöytänäkymät -osaprojektin tuloksien pohjalta luoda sähköinen roolityöpöytä kahdella näkymällä, esimerkiksi kansalaisen ja sosiaalityöntekijän -näkymät. Osaprojektissa tuli myös määritellä sähköiseen toimeentulotukiprosessiin ja toimintamalliin liittyvä tietotekninen arkkitehtuuri. Lisäksi ICT -osaprojektissa luotiin suunnitelmat ja toteutettiin tarvittavat tehtävät tietotekniselle testaus- ja pilotointivaiheille.
15 PROJEKTIN KUVAUS 11(43) Osaprojektissa syntyivät seuraavat tuotokset: 1. Toimeentulotukiprosessiin liittyvän viitekehysarkkitehtuurin kuvaus Kuvauksessa on huomioitu Kainuun nykyinen tietotekniikka-arkkitehtuuri sekä projektin kehitystarpeet. Kuvaus on toiminut teknisen toteutuksen pohjana. Avoin palvelurajapintakuvaus sähköiseen toimeentulotukihakemusasiointiin Rajapintakuvauksessa on prosessimäärittelyssä kuvattujen tietosisältöjen tekniset rajapintakuvaukset. Kuvaukseen on myös määritelty, mitä kuittauksia tiedonvälityksessä perusjärjestelmän ja verkkopalveluiden välillä tarvitaan. Liite 5. Toimeentulotukihakemuksen rajapintakuvaus v.1.1 (sisältää tekniset rajapintamääritykset) 2. Työpöytäpalvelut -osaprojektin tulosten jalkautus Tietojärjestelmäarkkitehtuuri osaprojektin tuotoksen on myös syntynyt roolikohtainen työpöytä priorisoiduilla tieto- ja palvelusisällöillä. Hankkeen aikana huomattiin, että määriteltyjen työntekijöiden etyöpöytien palvelu- ja tietosisällöt muistuttivat hyvin paljon toisiaan. Pilottiin toteutettiin sosiaalityöntekijän/ sosiaaliohjaajan työpöytänäkymä, joka on soveltunut hyvin myös toimeentulotuen käsittelijöiden ja virastomestareiden työpöydäksi. Määrittelyjen pohjalta etyöpöydälle toteutettiin prioriteetin 1 mukaiset palvelut. Herätteitä ei hankkeen aikana toteutettu. Kuva 1. Hankkeessa toteutettu sosiaalitoimen etyöpöytä.
16 PROJEKTIN KUVAUS 12(43) 3. Käyttöönoton suunnittelu ja toteutus (pilotointi) Käyttöönottoon liittyen osaprojektissa suunniteltiin ja toteutettiin testi- ja tuotantoympäristöt pilotointiin. Toteutuksessa huomioitiin käyttäjätunnistus- ja tietoturva-aiheet sekä kriittiset integraatiot rajapintapalveluina. Testausta ja pilotointia varten työstettiin hankkeessa useita dokumentteja, joilla pyrittiin tukemaan testien ja pilotoinnin läpiviemistä. Testaus ja pilotointi jaettiin kahden päätavoitteen mukaisesti kahteen vaiheeseen. Ensin toteutettiin, testattiin ja pilotointiin etyöpöytä. Tämän jälkeen siirryttiin testaamaan ja pilotoimaan sähköistä toimeentulotukiprosessia. Prosessi pitää sisällään sähköisen hakemuslomakkeen, tiedonsiirron rajapinnan sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmään sekä liite-toiminnallisuuden Pro Consonaan ja etyöpöydälle. Kuva 2. Sähköinen toimeentulotukihakemus -näyttö.
17 PROJEKTIN KUVAUS 13(43) Kuva 3. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen käsittely ja liitteiden katselu. Osana pilotointia syntyi kehitettyjä osioita koskevia käyttöohjeita, joiden avulla pilottihenkilöt perehdytettiin etyöpöydän ja sähköisen toimeentulotukiprosessin käyttöön. Pilotoinnin tuloksena saatiin sosiaalitoimen henkilökunnan sekä asiakkaiden palautteet ja kehittämisehdotukset koskien toteutettuja osa-alueita. Virhetilanteiden hallintaa varten tehtiin dokumentti, jossa on kuvattu virhetilanteet toiminnoittain. Osana pilotointia ja käyttöönoton valmistelua työstettiin hankkeessa myös Toimeentulotuen osion sisältö Kainuun maakunta -n internet-sivustolle. Sivustolle tuotettiin tietoa toimeentulotuesta, tuen myöntämisestä ja hakemisesta. Sivustolla on saatavissa pdf-lomakkeena toimeentulotuen hakulomake. Toimeentulotukilomake on näin saatavissa verkkosivuilla myös ilman kirjautumista. Sivustolle tehtiin lisäksi sisältö sähköisen palvelun aloitussivulle. Aloitussivu sisältää informaatiota palvelun käytöstä, kirjautumisesta, teknisistä vaatimuksista, tietoturvasta jne. Lisäksi sivustolle on lisätty Henkilötietolain vaatima Toimeentulotuen asiakastietojen (Pro Consonan) rekisteriseloste sekä Julkisuuslain vaatima Tietojärjestelmäseloste. Kyseiset selosteet on päivitetty niin, että niissä huomioidaan myös sähköinen toimeentulotukiprosessi. Sähköistä palvelua koskeva osio julkaistaan vasta, kun tekee palvelusta mahdolliset käyttöönottopäätökset ja lomake otetaan tuotantokäyttöön. ICT-projektin rinnalla tuotettiin lisäksi myös Kainuun maakunnan vaatimusmäärittelyluettelo etyöpöydälle ja sähköiselle prosessille. Dokumentissa on määritelty organisaatiolähtöiset, käyttäjävaatimukset ja toiminnalliset/ei-toiminnalliset vaatimukset.
18 PROJEKTIN KUVAUS 14(43) 4. Jatkokehityssuunnitelma Tietojärjestelmäarkkitehtuuri työryhmässä toteutettiin hankkeen loppuvaiheessa listaus avoimista tehtävistä. Listatut asiat olivat luonteeltaan hyvin erilaisia. Osa kehitysehdotuksia, jotka mahdollisesti parantaisivat järjestelmän toimivuutta. Osa oli tehtäviä, jotka jäivät tekemättä hankkeen aikana. Osa taas pidemmän aikavälin visioita siitä, miten prosessia tulisi jatkokehittää. Nämä avoimet asiat käsiteltiin hankkeen lopussa toimittajan (Logica) ja perusorganisaation kanssa ja tehtäviä priorisoitiin. Lisäksi hankkeessa työstetiin suunnitelma käyttöönotosta. Suunnitelmaan koottiin käyttöönotossa yleisesti huomioitavia asioita. Dokumenttiin hahmoteltiin hankkeen ja pilotoinnin aikana saatujen kokemuksien perusteella vaihtoehtoisia malleja lähteä ottamaan tuotantokäyttöön sähköinen toimeentulotukiprosessi sekä niitä edellytyksiä, jotka täytyy tehdä ennen käyttöönottoa. Tietohallinto on myös laatinut dokumentin, johon on koottu asioita, mitä järjestelmän ylläpito vaatii eri osapuolilta (esimerkiksi tietohallinto, pääkäyttäjä jne.). Maakunnallinen toimeentulotukiprosessi Hankkeen aikana huomattiin, että sähköisen palvelun ja prosessin kehittäminen vaatii paljon työtä organisaation toimintaprosesseihin. Myös kehittämiskohteet -luetteloon listattiin paljon asioita, jotka koskivat itse toimintaprosessia. Sähköistä palvelua kehitettäessä haluttiin huomioida, että itse toimeentulotuen toimintaprosessissa täytyy tehdä muutoksia, jotta siihen pystytään istuttamaan teknologiset välineet ja sen tuomat uudistukset. Tämän vuoksi hankkeessa osallistuttiin ja otettiin vetovastuuta maakunnalliseen toimeentulotukiprosessiin liittyvissä asioissa. Maakunnallisen toimeentulotukiprosessin kehittämistyö tehtiin maakunnallisessa tttohjeistoryhmässä. Työryhmän tarkoituksena oli päivittää toimeentulotukea koskevat sisäiset ohjeistot ajan tasalle. Tätä kautta pyrittiin aidosti maakunnallisiin työtapoihin ja myöntämisen perusteihin. Ilman aidosti yhtenäisiä toimintatapoja ei voida käyttöönottaa myöskään sähköistä maakunnallista toimeentulotukiprosessia. Lisäksi ajantasainen ohjeisto on olennainen osa työntekijän päivittäistä työtä ja sitä kautta osa myös etyöpöydän sisältöä. Tuloksena päivitettiin ajan tasalle seuraavat Kainuun maakunta -n sisäiset dokumentit: Toimeentulotuen myöntämisen perusteet Kainuun maakunta -ssä Toimeentulotuen myöntämisen perusteet Kainuun maakunta -ssä Toimeentulotuen opiskelijaohjeet Lisäksi hankkeen aikana huomattiin, että toimittaessa sähköisessä maailmassa korostuu asiakastietojen kirjaaminen ja dokumentoiminen asiakastietojärjestelmään. Tämän vuoksi hankkeessa työstettiin myös uusi Toimeentulotuen kirjaamisen työohje. Kirjaamiset tulee olla eri toimipisteissä tehty samalla tavalla, jotta hakemuksen käsittely onnistuu tarvittaessa myös eri toimipisteen työntekijältä. Toimeentulotuen kirjaamisohje Kainuun maakunta -ssä.
19 PROJEKTIN KUVAUS 15(43) Toimintaprosessin uudistamista pyrittiin tukemaan hankkeen toimesta osallistumalla Kajaanin sosiaalitoimistossa tehtyyn neuvonnan kokeiluun. Kokeilussa uudistettiin neuvonnan työtehtäviä sekä koko toimeentulotukiprosessia. Neuvonnassa olemassa olevien kahden vahtimestarin työpanoksen lisäksi neuvontaan lisättiin toimeentulotukisihteerin työpanos. Sihteerin tehtäviin kuuluu muun muassa toimeentulotukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä hoitaa keskitetysti toimeentulotukeen liittyvää toimeenpanoa (maksatusta ja maksusitoumuksia). Toiminnalla on pyritty vaikuttamaan prosessissa ongelmallisiksi koettuihin asioihin, kuten esimerkiksi postin kulun hitauteen, käsittelytyön jatkuviin keskeytyksiin ja puutteellisesti täytettyihin hakemuksiin. Osana neuvonnan kokeilua on virastomestareiden työssä tehty skannausta, joka osaltaan on antanut heille valmiuksia sähköiseen prosessiin. Skannatut asiakirjat on käsitelty toisessa toimipisteessä. Aikuissosiaalipalveluiden henkilökunnan osaamista ja osaamisen kehittymistä on haluttu hankkeen toimesta vahvistaa. Sähköinen toimintaprosessi ja uudet työtavat asettavat vaatimuksia myös osaamiselle. Hanke oli mukana yhteistyössä laatimassa osaamisen kehittämisen suunnitelmaa aikuissosiaalipalveluihin. Suunnitelmissa on huomioitu myös sähköisen prosessin käyttöönoton vaateet osaamiselle ja järjestettäville koulutuksille. Kehittämisen tuloksena syntyi: Osaamisen kehittämisen suunnitelmat vuodelle 2008 ja vuodelle Hankkeen vaikutuksien arvioiminen sosioekonomisiin terveyseroihin Kainuun maakunta -n strategisen suunnitelman ( ) mukaan keskeinen strateginen päämäärä on hyvinvoiva kainuulainen. Konsernitason toimenpiteenä korostuu väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tämä päätös velvoittaa Kainuun maakunta -n toimijoita omassa toiminnassaan ja päätöksenteossaan kiinnittämään huomioita väestöryhmien välisiin terveyseroihin ja käynnistämään konkreettisia kohdennettuja toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja elintapoihin. Päätöksen toimeenpano ulottuu myös maakunnassa toteutettaviin hankkeisiin, kuten easiointi Kainuussa - hankkeeseen. Tavoitteena on, että myös hankkeet tarkastelevat omien tavoitteittensa kautta sosioekonomisia terveyserovaikutuksia ja muotoilevat hankkeille terveyserotavoitteet. Hankkeilla voi olla suoria tai välillisiä vaikutuksia sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Tämän tavoitteen mukaisesti hankkeessa tehtiin dokumentti, jossa käsiteltiin sosioekonomisia terveyseroja erilaisien mittarien ja tilastojen avulle sekä tarkasteltiin hankkeen tavoitteita suhteessa sosioekonomisiin terveyseroihin. Dokumentti käsiteltiin hankkeen johtoryhmässä (). easiointi Kainuussa -hankkeen tavoitteita koskevana kohderyhmänä ovat toimeentulotukea hakevat asiakkaat ja sosiaalitoimen toimeentulotuessa työskentelevä henkilökunta. Sähköisen toimeentulotukipalvelun kehittämistoimilla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia sosioekonomisiin terveyseroihin. Hanke pyrki tavoitteiden asettamisessa vahvistamaan positiivisia vaikutuksia ja ehkäisemään negatiivisten vaikutusten syntymistä. Liite 8. Sosioekonomiset terveyserot ja niiden arivointi hankkeessa, sisältää IVA arvioinnin
20 PROJEKTIN KUVAUS 16(43) 2.2 Projektin toteutus Hallinnointi tta hallinnoi Kainuun maakunta - Sosiaali- ja terveystoimi. TEKES ja Kainuun maakunta - vastasivat hankkeen rahoituksesta suhteella 50 % ja 50 %. Hanke on kuulunut KuntaFenix -ohjelmaan. Hanke toteutettiin ajalla , jatkoaika Näin ollen hankkeen toiminta-aika oli kokonaisuudessaan 27 kk. TEKESin KuntaFenix -haulla haettiin hankkeita, jossa julkiset organisaatiot, yritykset ja tutkimuslaitokset osallistuvat yhteiseen hankekokonaisuuteen. Hankkeen käytännön yhteistyötahoina toimivat Logica Oy, Oulun yliopisto, Pohjois-Karjalan maakunta/esostieto -hanke, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Kainuun IT-Pooli. Yhteistyökumppaneiden roolit ja vastuut kirjattiin hankkeen projektisuunnitelmaan ja niitä tarkennettiin hankkeen alussa johtoryhmän kokouksissa. Hankkeen päätyttyä yhteistyökumppanit arvioivat omaa rooliaan ja sen onnistuneisuuttaan. Arviot on esitetty kappaleessa 2.3. Lähtökohtana oli, että KuntaFenix osapuolet rahoittavat määrittelyosuuden omalla työllään. TEKESiltä saatava rahoitusosuus oli tarkoitettu käytettäväksi erilaisiin ostopalveluihin, joilla tuetaan hankkeessa toteuttavaa määrittelyä, pilotointia ja käyttöönottoa. Hankkeen hakemisvaiheessa vaadittiin kumppanuussopimukset, jotka myös laadittiin easiointi Kainuussa -hankkeen keskeisien kumppaneiden (Joensuun kaupunki, Logica Oy) kanssa. Kumppanuussopimuksien mukaisesti jokainen osallistui määrittelyosuuteen omalla työllään, eikä näiltä osin syntynyt hankkeelle kustannuksia ostopalveluista. Hankkeen keskeisenä toimittajakumppanina toimi Logica Oy. Hankkeessa käytettiin ostopalveluita, joilla tuettiin määrittelyä, pilotointia ja käyttöönottoa. Kilpailutusta ei toteutettu tekniseen kehittämistyöhön liittyen, koska katsottiin, ettei hankkeessa tehtyä sähköiseen toimeentulotukiprosessiin liittyvää rajapinta ja asiakastietojärjestelmän kehittämistyötä voida tilata kuin siltä toimittajalta, jonka järjestelmästä kulloinkin on kyse. Kuntayhtymän yhdeksässä sosiaalitoimen toimipisteessä on käytöstä asiakastietojärjestelmänä Logica Oy:n Pro Consona asiakastietojärjestelmä, jolla hoidetaan myös toimeentulotukiprosessiin liittyvää työtä. Lisäksi haluttiin varmistua, että hankkeessa saadaan toteutettua kaikki rajapintatyöhön liittyvät toimitusvaiheet, aina rajapintojen käyttöönottoon asti, tietojärjestelmäntoimittajan hallinnoimassa perusjärjestelmässä. Näin toimien haluttiin välttää JUPA -hankkeissa koettuja epäonnistuneita kokemuksia rajapintoihin liittyvässä kehitystyössä. Pilotointia ja testausta varten tarvittavat laite- ja kalustehankinnat tehtiin Kainuun maakunta -n yhteisen kilpailutuksen mukaisesti. Hankkeen johtamisesta vastasi hankkeelle nimetty Johtoryhmä. Johtoryhmä muodostettiin TEKESin ohjeiden mukaisesti. Johtoryhmän puheenjohtaja toimi rahoittajan esittämän suosituksen mukaisesti teknologiahankkeen edustaja Jukka Ahtikari Logica Oy:stä ja johtoryhmän sihteerinä hankkeen projektipäällikkö Erja Heikkinen. Johtoryhmä kokoontui hankeaikana 9 kertaa. Johtoryhmän keskeisinä tehtävinä oli TEKESin tutkimusrahoituksen
easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti
easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti Kainuun maakunta -kuntayhtymä easiointi Kainuussa -hanke Loppuraportti 2008 D:20 Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä
LisätiedotPalveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen
Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia
LisätiedotTietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn
Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto
LisätiedotSuunnattu haku: Sähköiset asiointi- ja osallistumis palvelut AIEHAKEMUS Liite nro: 6
PROJEKTIEHDOTUKSEN NIMI: Sähköinen easiointi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. PROJEKTIN SUORITTAJAORGANISAATIO JA VASTUUHENKILÖ: Hakijaorganisaatio ja yksikkö Paikkakunta Kainuun maakunta -kuntayhtymä
LisätiedotSosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä
Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito
LisätiedotKansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen
Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen 20.4.2015 Jaakko Penttinen 1 Esityksen sisältö Kapsa-projekti pähkinänkuoressa Kapsa-projektin tavoitteet Kapsa-projekti
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotMaakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut
Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Esisuunnitteluhankkeen työsuunnitelma 8.2.2018 1 16.2.2018 Tausta Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä esisuunnitteluhankkeen ohjausryhmänä
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotAsianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä
Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotKuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
LisätiedotDialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku
Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin
LisätiedotSOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015
SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.
LisätiedotDigitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?
Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty
Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa Pirjo Valtonen Päivitetty 27.2.2018 Miksi henkilökohtainen budjetin pilotointi? Henkilökohtaisen budjetin pilotointihanketta haetaan Varsinais-Suomessa
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotPALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.
PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.2017 Palvelupaketeista kansallinen sote-raportoinnin malli 2019 Palvelupakettityön
LisätiedotKanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto
Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotKokeilujen hankehenkilöstön kokous ICT ( ) Ryhmätyö 1 Siirtymä kokeiluista pilotteihin -tulokset
Kokeilujen hankehenkilöstön kokous ICT (5.2.2019) Ryhmätyö 1 Siirtymä kokeiluista pilotteihin -tulokset Ryhmätyö 1: Siirtymä kokeiluista pilotteihin Tavoite: Siirtymään liittyvän tehtäväkokonaisuuden hahmottaminen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta
Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotPerustaako PMO. PM Club Turku, Tuire Mikola Kehittämispäällikkö.
Perustaako PMO PM Club Turku, 26.8.2015 Tuire Mikola Kehittämispäällikkö Sisältö Medbit:n esittely Projektien hallinnan nykytilanteesta Medbit:ssä Perustaako PMO, Tavoitetilan hahmottelua 00.00.2015 Esittäjän
LisätiedotG4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo
G4-arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet Juha Rannanheimo Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteisen kehitystyön tavoitteet VSSHP, PSHP, PSSHP ja
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotJulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut
JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotAvaimet käytännön työlle
Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN
SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN 8.2.2019 Riikka Väyrynen 1 NYKYTILANNE 8.2.2019 2 Riikka Väyrynen Millainen on sosiaalihuollon tietopohjan tilanne nyt? Tietoa sosiaalihuollosta tarvitaan
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotLifecare pilotointi Espoossa Marjaana Mäenpää ja Eveliina Cammarano
Lifecare pilotointi Espoossa 25.8. Marjaana Mäenpää ja Eveliina Cammarano Miksi Espoo lähti pilottiin mukaan? Espoon aikuissosiaalityö halusi työkalun sähköiseen prosessiin Tiedon Lifecare työpöytien esittely
LisätiedotSosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri
Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio
LisätiedotStrategia prosessista käytäntöön!
Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet
LisätiedotJulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM
JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotHankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1
Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio
LisätiedotTietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011
1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä
LisätiedotSOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS
SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian
LisätiedotMuutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu
Muutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu 1 13.3.2019 Hankkeen/kokeilun perustiedot Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa, Muutosagentin tehtävä Tehtävän kesto 10/2016
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)
Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,
LisätiedotTietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013
Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin
LisätiedotDigipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo
Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema
LisätiedotJHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys
JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen
LisätiedotKansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena
Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena Kanta-yhteistyöseminaarit lokakuussa 2018 Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta- Hämeessä Anni Kuhalainen, Pikassos Sosiaalihuollon
LisätiedotKuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA
Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin
LisätiedotOpinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla
Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus
LisätiedotVäliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti
Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti Projektipäällikkö Eira Isoniemi eira.isoniemi@ylasavonsote.fi Mitä asianhallinta on? Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotPoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista
PoPSTer-hankkeen arviointikysely Kooste tuloksista 13.2.2018 PoPSTer-hankkeen arviointikysely Vastausprosentti Kysely toteutettiin 10. 15.1.2018 Se lähetettiin 370 hankkeessa mukana olleelle henkilölle,
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotTuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia
Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten
LisätiedotAsiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.
Asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.2018 Tanja Penninkangas vastuuvalmistelija, sote-tuotanto Valinnanvapauspilotit
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotSähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016
Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden
LisätiedotKuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen
LisätiedotKansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke
Kansa-koulu-II Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla 2.4.2019 Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla
LisätiedotRistiinopiskelun kehittäminen -hanke
Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Exam-kevätpäivät (31.5.2018) Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulujen kehittämishanke. Tukea
LisätiedotSähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut
ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö
LisätiedotJHS XXX Luokitusten koontisuositus
JHS XXX Luokitusten koontisuositus 12.11.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3 1.4 Hankkeen
LisätiedotAvoin hallinto Maanmittauslaitoksessa
Avoin hallinto Maanmittauslaitoksessa Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan Avoin hallinto verkostotapaaminen 20.4. Riitta-Liisa Niittymaa Oikeuspalvelut Avoin hallinto -hanke MML:ssa Toimenpide
LisätiedotJHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen
JHS 134 ja 142 päivittäminen sekä JHS 138 kumoaminen 1(8) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3
LisätiedotTOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotRahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan, analytiikan, tekoälyn tai muiden nousevien teknologioiden avulla
1 (5) Kirje VM/1609/02.02.03.09/2018 6.9.2018 Ministeriöiden tietohallinto- ja taloushallintojohdolle jaettavaksi edelleen virastoille ja laitoksille Rahoituksen hakuohjeet tuottavuuden edistämiseen robotiikan,
LisätiedotTOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ
TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS
LisätiedotSosiaalihuollon tietojärjestelmät
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Tulevaisuudessa osa Kantapalveluita Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston määrittelyt sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut rakennetaan ja otetaan
LisätiedotATOMI-hankkeen tiekartta
ATOMI-hankkeen tiekartta Asiakkuudet, palvelukanavat ja palvelumuotoilu Palvelujen ja toiminnan digitalisointi Tieto johtamisen ja kehittämisen tueksi Uudistetaan aluehallinnon toimintatapoja Linjaukset
LisätiedotKansallisella rahoituksella tuetut hankkeet
Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET
Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut
ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja
LisätiedotTORI-siirtoprojektit. Toukokuu 2014
TORI-siirtoprojektit Toukokuu 2014 Aikataulutus Toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirtoaikataulu on hyväksytty kansliapäällikkökokouksessa 24.6.2013 Yksikkökohtaisesta siirtoprojektista on laadittu
LisätiedotStrategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli
Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotSähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen
Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla
LisätiedotValtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon
Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon
LisätiedotItellan uuden extranetin ja Postittamisen työpöydän käyttöönotto
Itellan uuden extranetin ja Postittamisen työpöydän käyttöönotto Itella Viestinvälitys, Jakelu- ja markkinointipalvelut 1 Sisältö Tietoa Postittamisen työpöydästä ja Itellan extranetin uudistuksesta Uuden
LisätiedotHyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto?
Hyrrä Tilannekatsaus 15.-16.1.2013 Haikko, Porvoo Tuija Riukulehto Hyrrä-hankkeen aikataulu Fiksu arvaus vai tarkka tieto? Aloitettu 03/2012 Perusmäärittelyt, valmis 09/2012 Projektiryhmä aloitti työnsä
LisätiedotHB-kokeilu. Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB. Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö
HB-kokeilu Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö Kainuun soten erityislasten omaishoidon HB-kokeilu AVAIN-asiakas Esko Pääskylä 11.4.2018 Kainuun sosiaali-
LisätiedotKiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen
KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen KiTi pähkinänkuoressa Hankesuunnitelman pohjalla esiselvitys 2013 Hankerahoitus THL OPER-yksiköstä 1.3.2014-28.2.2016 Mukana
Lisätiedot