Maakunnan yhteistyöryhmä PÖYTÄKIRJA 3/2012

Transkriptio

1 Maakunnan yhteistyöryhmä PÖYTÄKIRJA 3/ Kokouksen avaus 41 Läsnäolijoiden toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 42 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 43 Pöytäkirjantarkastajien valinta 44 Maakunnan yhteistyöryhmässä esiteltävät kehittämiskokonaisuudet 45 Seutukuntien kehitysnäkymät ja hankeseuranta 46 Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelemät hankkeet 47 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2014 laatiminen 48 Raportti ELY-keskuksen kansallisten rahojen käytöstä maakunnan yhteistyöryhmälle 49 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelu- ja rahoitustilanne 50 EU-ohjelmien vuosiraportit 51 Maakuntastrategiatyö 52 Seuraavan kokouksen ajankohta 53 Tiedoksi annettavat asiat 54 Muut asiat 55 Kokouksen päättäminen

2 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 2

3 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 3 KOKOUSAIKA klo 10:00 11:50 KOKOUSPAIKKA Turun kristillinen opisto PYKÄLÄT Sivut 1-18 SAAPUVILLA Kuntajäsenet Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen TE -toimisto Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen aluehallintovirasto Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Sivistystyönantajat ry SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta AKAVA Varsinais-Suomi MTK Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen Yrittäjät ntuntijat Yrityskolmio Salon seutu Turun Seudun Kehittämiskeskus Ukipolis Oy Åbo Akademi Turku Science Park Oy Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Suomen metsäkeskus/lounais-suomi Varsinais-Suomen ELY -keskus Orpo Petteri, puheenjohtaja (poistui 45, klo 10.55) Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Kaunisto Timo Lampi Pirjo Saario Mari Savo Juho 1. vpj. (pj 46 -) Timo Katajainen Virtanen Jarkko Antti Kärki Timonen Risto Puolitaival Kimmo Skyttä Risto Kärpijoki Kirsi Aaramo Sirpa Alvesalo Piia Rannikko Outi Tuominen Kirsti Leinonen Kalle Knifsund Ulla Myllymäki Paavo, 3. vpj. Wibom Henri Pulli Pertti Salminen Hannu Kyynäräinen Niko Rintama Eeva Ilmonen Otto Lehtonen Erik Rauma Kaisa Teittinen Arto Lindqvist Esa PÄÄSIHTEERI, ESITTELIJÄ Nuotio Tarja Aluekehitysjohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Högblom Esa Erikoissuunnittelija MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Virtanen Janne Partanen Petteri Roslakka Ville Kauppinen Veli-Matti Kehittämispäällikkö Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Erikoisuunnittelija LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 41 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA 43

4 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 4 ALLEKIRJOITUKSET Petteri Orpo Juho Savo Esa Högblom puheenjohtaja puheenjohtaja sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Kirsi Kärpijoki pöytäkirjantarkastaja Ulla Knifsund pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Maakuntavirasto Todistaa Esa Högblom

5 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 5

6 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 6 40 KOKOUKSEN AVAUS Päätös Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo avaa kokouksen. Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo avasi kokouksen. Petteri Orpo totesi taloudellisen tilanteen kriittisyyden ja Suomen vientisektorin vaikeudet mikä on johtanut Suomen talouden kasvun käynnistymisen ongelmiin verrattuna esimerkiksi muun Euroopan tilanteeseen. Hän viittasi lisäksi hallituksen käynnistämään rakenneohjelmaan, josta toivotaan apua vaikeaan tilanteeseen pidemmällä tähtäimellä. Orpo nosti esille myös Rauman seudun vaikean tilanteen STX:n telakan lakkauttamispäätöksen myötä. Hän katsoi kuitenkin että mikäli Turun telakka kykenee uudistumaan ja vahvistamaan osaamistaan ja tuotantokykyään tulee se heijastumaan laajalti Lounais-Suomeen mm. alihankintojen muodossa. 41 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN SEKÄ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Varsinais-Suomen maakuntahallitus asetti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessaan ja valitsi yhteistyöryhmän puheenjohtajat sekä päätti pysyvien asiantuntijatahojen nimeämisestä yhteistyöryhmään. Tämän jälkeen yhteistyöryhmän kokoonpanoa on tarkistettu useaan otteeseen jäsentahojen ehdotuksesta, viimeksi maakuntahallituksen kokouksessa Kokonaisuudessaan kokoonpano vahvistettiin ntuntijatahot ovat nimenneet yhteistyöryhmään omat edustajansa. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla ja kun kokous on asianmukaisesti kutsuttu koolle. Kokouskutsu ja esityslista on postitettu maanantaina Päätös Todetaan läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin läsnäolijat ja kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 42 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokouksen esityslista on toimitettu jäsenille etukäteen. Hyväksytään jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös Hyväksyttiin jäsenille toimitettu esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

7 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 7 43 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksen mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi yhteistyöryhmän kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Kirsi Kärpijoki ja Ulla Knifsund. Päätös Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Kirsi Kärpijoki ja Ulla Knifsund. 44 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄSSÄ ESITELTÄVÄT KEHITTÄMISKOKONAISUUDET Maakunnan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan yhteistyöryhmän sihteeristön esityksestä, että vuonna 2013 esiteltäisiin maakunnallisesti merkittäviä hankekokonaisuuksia. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä esitetyn mukaisesti kokouksessa on esittelyvuorossa Innovatiiviset kaupungit INKA ohjelma ja sen valtakunnallinen valmistelutilanne. Erityisesti Turun seudun kytkeytyminen kokonaisuuteen ja sen eri alaohjelmakokonaisuuksiin on merkittävä seikka alueen jäätyä varsinaisten päävetovastuiden ulkopuolelle. Lisäksi ajankohtainen aihe on Turun kaupunkiseudun kasvusopimusprosessi työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan. Turun kaupungin ja Turku Science Parkin edustajat esittelevät INKA ohjelmaa ja kasvusopimusprosessin nykytilannetta erityisesti Turun seudun ja maakunnan näkökulmasta. Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa esitellään Leader -toimintaryhmien toimintaa. Esittely/ keskustelu Erik Lehtonen esitteli Innovatiiviset Kaupungit (INKA) ohjelmakokonaisuuden valmistelutilannetta. INKA ohjelma korvaa käytännössä nykyisen osaamiskeskusohjelman perusrahoituksen ollessa 10 miljoonaa euroa vuodessa jakautuen puoliksi valtion ja kuntien kesken. Perusrahoitusta ja koko ohjelmaa hallinnoi TEKES. Työ ja elinkeinoministeriö TEM vahvisti INKA ohjelman viisi pääteemaa ja vetovastuussa olevat kaupungit kesällä: Tulevaisuuden terveys (Oulu) Biotalous (Joensuu) Kestävät energiaratkaisut (Vaasa) Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere) Kyberturvallisuus (Jyväskylä) Muilla alueilla on mahdollisuus hakea mukaan enintään kahteen ohjelmaan ja Turku on jättänyt kumppanuushakemuksensa Tulevaisuuden terveys (Oulu) ja Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere) ohjelmiin. Tulevaisuuden terveys ohjelmaan jätetty ehdotus koskee lääke- ja terveysteknologiateollisuuden kilpailukykyä sisältäen seuraavat osa-alueet: Regulaatio ja tuotevalidointiosaamisen konsepti: vaikuttaminen ja valmentautuminen muuttuviin direktiiveihin Lääke- ja diagnostiikkasektorin kumppannuustoiminta ja investointien houkuttelu: Venäjä, Kiina sekä Eurooppa Biopankkitoiminta uuden liiketoiminnan edistäjänä Tavoitteena ovat mm. investoinnit alueelle, yritysten uudet kumppanuudet. Lehtonen korosti Venäjän ja Kiinan merkittävää potentiaalia.

8 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 8 Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ohjelmaan jätetty kumppanuushakemuksen teemana on kansainvälinen leadership ja kansallinen vaikuttavuus alueellisella panostuksella sisältäen seuraavat osa-alueet: Maailman tehokkain kilpailukyky kehittämällä edelläkävijä innovaatioalustoja ja koordinaatiovastuu Blue Economy liiketoimintasektoreissa (Uudistuva teollisuus) Resurssiälykäs Suomi. Resurssitehokkuus verkoston fasilitointi, liiketoiminnan synnyttäminen ja teollisuuden uudistaminen (Älykäs kaupunki) Esitykset sisältävät aiemman INKA hakemuksen elementit mm. Aava- ja Yact Park konseptit ja muita yritys ja liiketoiminnan kehittämisympäristöihin liittyviä kehittämistoimia. Lisäksi Turku pyrkii hanketason yhteistyöhön Vaasan, Jyväskylän ja Joensuun kanssa. Kumppanuushakemuksista päätökset tehdään TEM:ssä mutta aikataulu on edelleen avoin. Toistaiseksi Turun mukaantulo kumppanina on nähty muualla haasteellisena joko alueen ison koon tai teemojen yhteensopimattomuuden takia. INKA toiminnan käynnistyminen 2014 alusta on epätodennäköistä. Niko Kyynäräinen esitteli kasvusopimusprosessin nykytilannetta. Samanaikaisesti INKA valmistelun kanssa on viety eteenpäin myös Turun seudun kasvusopimusesitystä. Kasvusopimuksessa kaupunkiseudun kunnat, valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisistä kehittämistoimista. Kasvusopimusesityksestä on käyty neuvotteluja alueen ja TEM:n välillä syyskuun aikana. TEM on korostanut tarvetta kohdentaa toimet hyvin suppeaan joukkoon toimenpiteitä. Turun kaupunkiseudun kasvusopimus sisältää kolme strategista painopistettä sekä niitä toteuttavat toimenpiteet. 1. Rohkeasti uudistuva Turun kaupunkiseutu Pohjoisen kasvukäytävällä Laaditaan Pohjoisen kasvukäytävän yhteinen strategia ja teemoittainen toteuttamisohjelma yhteistyössä kasvukäytävähankkeen valtio- ja kaupunkiosapuolten kanssa. Kaupunkiseutu ja valtio kehittävät yhteisesti Turun kaupunkiseutua Pohjoisen kasvukäytävän vetovoimaisena solmukohtana uudistuvan ja kestävän kaupunkirakenteen sekä älykkään kaupungin lähtökohdista. Uudistetaan Turun kaupunkiseudun eri toimialoille ja asiakaskohderyhmille suunnatut julkiset kehittämispalvelut yhtenäiseksi toimiala- ja tuottajariippumattomaksi palvelukokonaisuudeksi. Rakennetaan uusi hyvinvointi -ekosysteemi palvelutuotannon kansalliseksi pilotiksi; painopisteinä innovatiiviset hankinnat ja työperäinen maahanmuutto. 2. Yliopisto- ja opiskelukaupunki Turku osaamisen ja luovuuden vahva liitto Turun kaupunkiseutu, korkeakouluyhteisö ja valtio kehittävät Suomen johtavan toimintamallin yliopisto- ja opiskelukaupungin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen (ReadyStudy- GoTurku eli RSGT -toimintamalli). 3. Elinvoimaa kilpailukyvyllä ja hyvinvoinnilla uuden kasvun lähteet

9 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 9 Kaupunkiseutu ja valtio käynnistävät Turku Seas 2020 meri- ja metalliteollisuuden alueellisen kilpailukykyohjelman toteutuksen rahoittamalla yhteisesti ohjelman koordinaation. Valtio ja kaupunkiseutu luovat edellytykset Länsi-Suomen biopankin toiminnan menestyksekkäälle käynnistymiselle nopealla aikavälillä sekä bioalan liiketoiminnan kansainvälistymiselle. Turun seutu panostaa terveyttä edistävien ravitsemusinnovaatioiden sekä vastuullisen ruoantuotannon kehittämiseen. Luodaan alueelle uutta liiketoimintaa hyödyntämällä monipuolisesti luonnonvarataloutta ja uusiutuvaa energiaa. Niko Kyynäräinen korosti valittujen kärkiteemojen laajuutta ja vaikuttavuutta mm. Pohjoisen kasvukäytävä -teema, joka sisältää todella laajan spektrin erilaisia toimialueita perusinfrastruktuurin lisäksi ja kattaa yhteistyön Venäjän ja Ruotsin suuntaan. Edelleen uudistettu ReadyStudyGoTurku malli kytkee opiskelijan vahvasti mukaan alueeseen. Hyvinvointipuolelta Kyynäräinen korosti mm. sote hankintojen innovatiivisia ratkaisuja (mm. edelläkävijämarkkinat) ja merkittävää alueellista potentiaalia. Palaute TEM:stä on ollut kriittinen ennen juhannusta jätettyyn laajempaan versioon ja esitystä tiivistettiin yllämainittuihin kolmeen pääkohtaan. Ministeriöstä katsottuna monien alueiden esitykset myös muistuttavat toisiaan varsin paljon mikä ei toisaalta ole yllätys. Esimerkiksi innovaatiotoimintaa koskevat osiot ovat hyvin samantyyppisiä. Nähtävissä on että kasvusopimuksista on tulossa enemmän julistuksellisia nyt kun niitä on tiivistetty ja rahoitukseen liittyviä esityksiä on poistettu ym. Kyynäräinen korosti lopuksi myös sitä että valtion suuntaan on tuotu vahvasti esille sitä, että Turku on meriteollisuuden veturi. Alueella on oma kehittämisohjelma valtakunnallisen ohjelman tukena. Lähialueiden kanssa tehtävän yhteistyön tarve korostuu vahvasti pyrittäessä valtakunnallisesti vahvaan asemaan. Käydyssä keskustelussa korostettiin edunvalvonnan ja alueen yksituumaisuuden merkitystä ja katsottiin ettei esimerkiksi INKA tahoja valittaessa Turun aluetta ole kohdeltu täysin oikein. Rahoitusresurssien ulkopuolelle jäämistä pidettiin haastavana vaikka erilaiset EU ohjelmaresurssit ovatkin käytettävissä. Pöytäkirjan oheismateriaalina on Erik Lehtosen esitys. Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsi esitykset ja käydyn keskustelun tiedoksi. Lisätietoja Vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen, , etunimi.sukunimi@turku.fi 45 SEUTUKUNTIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA HANKESEURANTA Seutukunnille on myönnetty kuluvalla ohjelmakaudella tukia hankkeisiin seuraavasti: Tilanne syyskuussa 2013

10 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 10 Seutukunta Hankkeita kpl Tukisumma Kokonaiskustannukset Vakka-Suomi Turunmaa Loimaa Turku Salo Yhteensä Lisäksi koko maakunnan kattavia hankkeita on yhteensä 289 kpl. Näiden hankkeiden tukisumma on yhteensä ja kokonaiskustannukset Hanketilanne ohjelmittain syyskuussa 2013 Ohjelma Hankkeita kpl Tukisumma Kokonaiskustannukset EAKR ESR Maaseutuohjelma MKR Yhteensä Tukisummat ohjelmittain seutukuntakohtaisesti syyskuussa 2013 Ohjelma/seutukunta Vakka-Suomi Turunmaa Loimaa Turku Salo Koko V-S EAKR ESR Maaseutuohjelma MKR Yhteensä Työllisyyskatsaus jaetaan pöydälle. Ajankohtaista tietoa maakunnallista kehitysnäkymistä mm: : Esittely/ keskustelu: Maakunnan yhteistyöryhmä keskustelee seutukuntien hanke- ja kehitystilanteesta ja merkitsee sen tiedoksi. Tarja Nuotio totesi kuluvan kauden EU-rahoituksen olevan pääosin sidottu hankkeisiin. Varsinais- Suomen liiton EAKR -rahoitus on sidottu kokonaan ja vain kansallista maakunnan kehittämisrahaa on jonkin verran jäljellä. ELY keskuksessa EAKR puolella sidonta-aste on lähes 100 % ja ESR puolella 78 % toimintalinjoittain vaihdellen. Muiden ELY keskusten alueilla vapautuvia varoja on esitetty käytettäviksi Varsinais-Suomen alueella, jossa valmiita hanke-esityksiä on olemassa varsin paljon. Maaseutuohjelmassa on sisällä 143 yritystukihakemusta ja palautuvia varoja on tulossa kiertoon jonkin verran. Ennen vuoden päättymistä tehdään vielä yritystukipäätöstä.

11 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 11 Pöydälle jaettiin maakunnallinen työllisyyskatsaus. Todettiin maakunnan työttömyyskehityksen kasvuvauhdin olleen valtakunnan nopeinta viimeisten vuosien aikana maakunnan vientiriippuvuuden takia. Nokian Salon tehtaan alasajo ja Turun telakan tilanne ovat merkittävästi vaikeuttaneet tilannetta. Panostukset nuorten työllisyyteen ovat kuitenkin hidastaneet nuorisotyöttömyyden kasvua mutta koko tilanteen paraneminen edellyttää taloudellisen kokonaistilanteen ja yritysten aseman vahvistumista. Todettiin että yritykset irtisanovat nyt enemmän kuin lomauttavat mikä johtunee pitkään jatkuneesta vaikeasta tilanteesta ja yritysten kassatilanteen heikkenemisestä. Keskustelussa korostettiin tarvetta pitää yritysten toimintaympäristö kilpailukykyisenä mm. panostamalla koulutuksiin samanaikaisesti kun myös yritysten yhteiskuntavastuun tulisi näkyä. Myös julkisen sektorin tilanne tulee pysymään haastavana vielä pitkään. Esimerkiksi Salossa valmistellaan kattavia irtisanomisia. Eläkejärjestelyillä voitaneen jossain määrin helpottaa asiaa mutta irtisanomisilta ei silti vältytä. Tyypillistä on myös esimerkiksi hoiva-alalla että paikkoja ei enää täytetä toimen edellisen haltijan siirtyessä eläkkeelle. Esiintuotiin ajatus muutostuvan soveltamisesta myös julkisella puolella. Todettiin lopuksi että terve julkinen talous on kuitenkin välttämätön edellytys myös julkisen sektorin henkilöstöresursseille. Päätös: Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsi työllisyyskatsauksen ja käydyn keskustelun tiedoksi. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä, p , etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, p , etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi 46 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KÄSITTELEMÄT HANKKEET Merkittävät hankkeet käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä. Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn viedään hankkeet, kun - hankkeelle haettu julkinen rahoitus (EU, valtio) hankkeen koko toteutusaikana on vähintään euroa tai - muut merkittävät alle euron ns. oman tuotannon hankkeet tai - muulloinkin, mikäli ohjelmien toteutusta linjatakseen hankeryhmässä edustettuna oleva taho, yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja tai joku maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajista sitä esittää. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 16.9 ei tuotu esille käsiteltäviä hankkeita. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee asian. Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli asian. 47 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN 2014 LAATIMINEN Lain alueiden kehittämisestä (1651/2009) mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla. Oheismateriaalina on luonnos vuoden 2014 toteuttamissuunnitelmasta. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on yleensä sisältänyt myös rakennerahastovarojen kohdentamisen maakuntaan määrittävän maakunnan yhteistyöasiakirjan. Työ- ja elinkeinoministe-

12 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 12 riö antaa tarkemman ohjeistuksen uuden ohjelmakauden maakunnan yhteistyöasiakirjaa vastaavasta menettelystä vasta syksyllä loppuvuodesta 2013, kun vuoden 2014 alussa voimaan tuleva alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskeva lainsäädäntö alkaa valmistua sekä uuden ohjelmakauden linjaukset ja päätökset on tehty. Maakunnan liittojen tulee toimittaa maakunnan yhteistyöryhmässä käsitelty sekä maakuntahallituksen hyväksymä toteuttamissuunnitelma työ- ja elinkeinoministeriöön viimeistään Varsinais-Suomesta toimitetaan määräaikaan mennessä maakunnan yhteistyöryhmän käsittelemä versio. Lopullisen hyväksynnän tekee maakuntahallitus lokakuun kokouksessaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sisältävät Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteishankkeet käsitellään maakuntahallitusten yhteiskokouksessa MYR:n sihteeristö on käsitellyt asian Maakunnan yhteistyöryhmä vahvistaa osaltaan toteuttamissuunnitelman Esittely/ keskustelu Tarja Nuotio totesi kyseessä olevan kevennetty ja lähinnä päivitetty versio maakuntaohjelmakauden vaihteessa. Käydyssä keskustelussa korostettiin mm. yhteistyöteemoja Satakunnan kanssa (esim. VT 8 yhteysväli, joka ei ole vielä toteutunut halutulla tavalla sekä vesiensuojeluhankkeet sekä puolustusvoimilta vapautuvien alueiden haasteet). Perusväylänpidon resurssointi nähdään myös tärkeänä Lounais-Suomen kehittymisen kannalta mm. koska rikkidirektiivi toimii potentiaalisesti alueen hyväksi muutamia vuosia. Pidemmällä aikavälillä tilanne voi kääntyä maantiekuljetusten eduksi. Myös väylämaksujen osalta korostettiin tarvetta välttää maakunnan satamien kannalta epäedulliset ratkaisut. Myös elintarvikejalostuksen logististen ratkaisujen tehostamisen tarvetta lähiruuan jakelussa nostettiin esille. Todettiin, että asiaa on pyritty hanketoiminnan kautta kehittämään mutta lisäpanostuksia tarvitaan edelleen. Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsi käydyn keskustelun tiedoksi ja vahvisti toteuttamissuunnitelman 2014 osaltaan. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi 48 RAPORTTI ELY-KESKUKSEN KANSALLISTEN RAHOJEN KÄYTÖSTÄ MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄLLE Esittely/ keskustelu Varsinais-Suomen ELY -keskus tuo vuosittain MYR:lle raportin kansallisten rahojen käytöstä. Raportti on oheismateriaalina. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt asian Varsinais-Suomen ELY -keskuksen edustajat esittelevät asiaa. Esa Lindqvist totesi ELY keskuksen käyttäneen kansallisia tukia aiempaan tapaan ml. Salon seudulle kohdennettu äkillisen rakennemuutoksen tukirahoitus. Tukirahoitukseen oikeutettuja yrityksiä on maakunnassa kaikkiaan noin 2000 kpl, joista noin 10 % on rahoituksen piirissä. Kaiken kaikkiaan rahoituksesta puolet kohdentuu Turun seudulle, Saloon noin 30 % ja loput muille alueille. Lindqvist katsoi tukirahoituksen merkityksen korostuvan taloudellisesti vaikeina aikoina erityisesti yrittäjän riskin helpottajana. Tästä huolimatta myös tehottomia tukimuotoja on olemassa. Todettiin

13 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 13 että raportista puuttuvat kansallisen työvoimakoulutuksen luvut, jotka liitetään pöytäkirjan liitteeksi (oheismateriaali). Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsi saadun informaation tiedoksi. Lisätietoja Yksikön päällikkö Esa Lindqvist, p , 49 MANNER-SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN VALMISTELU- JA RAHOITUSTILANNE EAKR- ja ESR-ohjelmat sekä valtakunnallinen osio muodostavat kokonaisuuden. Ohjelma sisältää kaksi alueellista suunnitelmaa : Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA) sekä Itä- ja Pohjois-Suomi (IP). Ohjelman painopisteet ovat: PK-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) EAKR:n sisällä 25 % rahoituksesta suunnattava vähähiilistä taloutta tukeviin hankkeisiin. Uusi ohjelma sisältää monirahastoisia hankkeita ja uusia rahoitusmuotoja. Kaikissa ohjelmissa kv -toiminta on mahdollista. Kaupunkipolitiikka on entistä vahvemmin mukana ja myös kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueella on lisätty ohjelmaan (Varsinais-Suomessa koskee Turkua, Saloa, Raisiota ja Kaarinaa) ja tämän hetken tiedon mukaan koske vain ESR -toimintoja. Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä rahoituslaki uudistuvat (lausuntokierros lähiaikoina). Hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunta HALKE hyväksyi tulevan rakennerahastoohjelman rahanjaon. Suomen osuus on yhteensä vajaat 1,5 mrd euroa ( käyvin hinnoin ) yhteensä kahdelle suuralueelle. Varsinais-Suomen osuus EAKR-osiosta pienenee selvästi mutta ESR osuus vähemmin. Etelä- ja Länsi-Suomen ELSA -alueella EAKR:n osuus on 186 miljoonaa euroa ja ESR:n osuus 125 miljoonaan euroa. HALKE päätti (oheismateriaali), että ensi vuoden alusta alkavalla rakennerahastokaudella neljä ELY -keskusta erikoistuu rakennerahastojen hallintoon. Jokaisella suuralueella on oma rakennerahastohallinnointiin erikoistunut ELY-keskus: Pohjois-Suomessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulussa, Itä-Suomessa Etelä-Savon ELY-keskus Mikkelissä, Länsi-Suomessa Keski- Suomen ELY-keskus Jyväskylässä ja Etelä-Suomessa Hämeen ELY-keskus Lahdessa. Kaksikielisimpien alueiden turvaamiseksi perustetaan Jyväskylän ELY-keskuksen alaisuuteen ruotsinkielinen kieliyksikkö, joka sijoitetaan Pohjanmaan ELYn yhteyteen. Ohjelman maakunnittainen rahanjako on edelleen auki. Komission antama palaute Suomen kumppanuussopimuksesta on ollut erittäin kriittistä mikä viivyttänee ohjelman käynnistymistä. Komission hyväksyntää ohjelmalle on arvioitu alkuvuoteen Rakennerahastoasetukset hyväksyttäneen parlamentissa loppuvuonna Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt asiaa Maakunnan yhteistyöryhmä keskustelee asiasta ja merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi.

14 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 14 Esittely/ keskustelu Pj totesi aluksi ohjelmista olleen lehdissä SOVA lain edellyttämä kuulutus edellisellä viikolla. Ville Roslakka esitteli EAKR ja ESR ohjelman valmistelutilanteen. Ohjelman virallinen nimi on: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Roslakka kertasi aluksi ohjelman rakenteen ja painopisteet (ks.asiakohta yllä) sekä alueelliset toteutusalueet todeten lisäksi mm. MYR:n roolin muutokset sekä ELY keskusten alueellisen erikoistumisen päätöksenteossa sekä henkilötyövuosien supistamistavoitteet rakennerahastohallinnossa (tekninen tuki supistuu aiempien vuosien tasosta). Etelä-Suomessa Hämeen ELY keskus tekee päätökset valmisteluvastuun pysyessä sinänsä maakunnallisena. Myös maksatukset tapahtuisivat Hämeen ELY -keskuksen toimesta. Ruotsinkieliset päätökset tapahtuisivat Keski-Suomen ELY -keskuksen johdolla. Tämä tarkoittaa, että varsinaissuomalaisista hankkeista tehtäisiin päätöksiä kahdessa eri paikassa. Käydyssä keskustelussa tätä mallia ei pidetty järkevänä. Myös Satakunnan hankkeiden päätöksenteko tapahtuisi Keski-Suomen ELY keskuksessa Jyväskylässä. Maakuntien liittojen päätöksentekoon ei ole tulossa tiedossa olevia muutoksia mutta keskusteluja on kuitenkin käyty esimerkiksi maksatusten keskittämismahdollisuuksista. Todettiin että muutoksilla haetaan kehittämistoimien entistä parempaa kohdentumista ja hallinnon tehostamista mutta että erityisesti hallinnon kehittämistoimiin sisältyy myös riskejä. ELY hallinnon osalta yksityiskohtia hiotaan syksyn kuluessa ja Varsinais-Suomen ELY keskus on jo reklamoinut päätöksentekomallista. Todettiin lisäksi, että Suomen valtion ja EU:n välinen kumppanuussopimusluonnos ja sen kansallinen valmistelu on saanut komissiolta vahvaa kritiikkiä. Kritiikki perustuu pääosin siihen, että sopimusta ei ole todellisuudessa valmisteltu Suomessa yhteistyössä alueiden kanssa kehittämistoimien ollessa komission tulkinnan mukaan ns. normaaleja toimintoja kasvua edistävien ratkaisujen sijaan. Kumppanuussopimukset tehdään kaikkien jäsenmaiden kanssa ja ne hyväksyttäneen yhdellä kertaa. Todettiin että aluelähtöisyys on otettava prosessissa huomioon joka tasolla valmisteluprosessin eri vaiheissa. Tulevien maaseutu- ja kalatalousohjelmien valmistelu- ja päätöksenteko pysyy alueellisena myös tulevalla ohjelmakaudella. Tarja Nuotio totesi lopuksi että maakunnan Brysselin toimiston kanssa on toteutettu prosessia jossa maakunnalliset organisaatiot ottavat hajautetun vastuun tiedotuksesta ja hakuprosessien aktivoinnista koskien EU:n erillisohjelmia (mm. Horizon 2020). Esittelykalvot pöytäkirjan liitteenä. Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä totesi kantanaan että Varsinais-Suomen ELY keskuksen kaikki päätökset tulee tehdä Hämeen ELY keskuksessa eikä hajauttaa kahteen ELY keskukseen. Päätös/kannanotto toimitetaan tiedoksi myös TEM:ille. Merkittiin saatu informaatio tiedoksi. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Carola Gunell, p ,

15 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu EU-OHJELMIEN VUOSIRAPORTIT EU-ohjelmista laaditaan vuosittain seurantakomiteoissa käsiteltävät vuosiraportit. Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöryhmän tulee saada raportit EU-ohjelmien toteutumisesta. Oheismateriaaleina ovat tiivistelmät CB -ohjelman vuosiraportista 2012, ESR-ohjelman vuosiraportin 2012 tiivistelmästä Varsinais-Suomen näkökulmasta ja tiivistelmä EAKR ohjelman vuosiraportista 2012 Varsinais-Suomen näkökulmasta. Oheisten linkkien kautta ovat saatavilla ohjelmien vuosiraportit/kertomukset ml. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman vuosikertomus 2012 ja maaseutuohjelman vuosiraportti Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä keskustelee EU-ohjelmien vuosiraporttien sisällöstä ja merkitsee tiedoksi. Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsi saadut raportit tiedoksi. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka, p , 51 MAAKUNTASTRATEGIATYÖ Maakunnan yhteistyöryhmä perusti kokouksessaan strategiatyöskentelyyn neljä työryhmää. Ne ovat talous, ympäristö, osaaminen sekä arvot ja ilmapiiri. Työryhmät ovat jatkaneet työskentelyään ja teemojen hiomista. Maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä järjestettiin valtuutetuille strategiaseminaari, jossa keskusteltiin tulevan strategian teemoista ja keihäänkärjistä. Tässä tilaisuudessa olivat mukana työryhmien puheenjohtajat esittelemässä työryhmien ajatuksia. Seminaarin annin pohjalta on jatkettu työryhmien työskentelyä järjestetään kaikkien neljän työryhmän yhteistyöpaja, jossa työryhmät kommentoivat muiden työryhmien teemoja. Viralliselle lausuntokierrokselle lähtevä luonnos on valmis kuluvan vuoden lopulla. Maakuntastrategia on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa kesäkuussa Esittely/ keskustelu Maakunnan yhteistyöryhmä keskustelee maakuntastrategian valmistelusta. Tarja Nuotio totesi työn etenevän aikataulussa tavoitteen ollessa aiempaa kohdennetumpi ohjelma. Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä merkitsi asian tiedoksi.

16 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Päätös Seuraava kokous pidetään maanantaina klo Turun kristillisellä opistolla. Seuraava kokous pidetään maanantaina klo Turun kristillisellä opistolla. Todettiin, että seuraavassa kokouksessa esillä ovat ohjelmakauden ajankohtaiset asiat mm. lainsäädännön tilanne ja erityisesti maakunnan yhteistyöryhmän uusi rooli. 53 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Tiedoksi annettavat asiat oheismateriaalina - Hankeryhmän pöytäkirjat 10,12 ja 13/ Teemahankeryhmän muistio - Maaseutujaoston pöytäkirja Koulutusjaoston pöytäkirjat 3-4/2013 Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. 54 MUUT ASIAT Esittely/ keskustelu Käsitellään muut asiat Hannu Salminen totesi Salon kaupungin jättäneen työ- ja elinkeinoministeriöön hakemuksen alueen ÄRM statuksen jatkamisesta vuoden 2015 loppuun asti. Perusteluna erityisesti tilanteen kriisiytyminen mm. pitkäaikaistyöttömyyden voimakkaan kasvun takia. Julkisen sektorin sopeuttamistoimet korostavat tilanteen haasteellisuutta. ÄRM status tarvitaan erityisesti mm. globalisaatiorahaston varojen kohdentamiseksi oikealla tavalla. Salon alue ei ole ollut ns. haasteellinen alue rakennerahastokartoissa. Päätös Maakunnan yhteistyöryhmä päätti puoltaa hakemusta. 55 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

17 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 17 MUUTOKSENHAKUKIELLOT MUUTOKSENHAKU Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 40-45, 48, VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Pykälät: 46, 47, 49 Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Turun hallinto-oikeus/åbo Förvaltningsdomstol Sairashuoneenkatu 2-4 PL TURKU Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika päivää Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

18 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 18 Valitusasiakirjojen -toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.