POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI
|
|
- Sakari Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI VIIDES TYÖSEMINAARI Muutoksen aikaansaaminen kehittämistyössä muutoksen asiakkaat muutoksen johtaminen muutos oppimisena muutosvastustus tunneäly muutostyössä tulosten juurruttaminen TYÖSKENTELYAINEISTO Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy
2 1 PALVELUTOIMINNAN NS. ARVO- / HYÖTYKETJUN JÄSENNYS ASIAKKAALLE HALUTUN HALUTUN ARVON / HYÖDYN HYÖDYN ARVON / HYÖDYN VALINTA HYÖDYN VIESTINTÄ TUOTTAMINEN TODEKSI JA KEHITTÄMINEN PALVELUISSA ASIAKKAALLE ASIAKKAALLE TEKEMINEN ko. asiakkaalle ko. palvelun ko. palvelun tuote- ko. palvelun hiominen palvelun tuottaminen asiakas- asiakkaan oma merkittävän ja asemointi kehitys = haluttujen palvelutuotteiksi ja toteuttaminen yhteistyö; toiminta hyödyn ko. palvelun markkinoilla asiakashyötyjen hinnoittelu; ko. asiakkaille sovitun asiakas- toteutumiseksi kannalta tärkeän huomioiden sisäänrakentaminen palvelun markkinointi, kaltaisena sovitulla palaute; ja sen varmisarvon/ hyödyn kilpailutilanne palveluun sen omi- mainonta ja myynti; tavalla ja sovitulla asiakas- taminen tunnistus asiak- (mitä hyötyä, naisuuksiksi ko. palveluratkaisujen hinnalla ( asiakkaan suhteiden kaan omassa keille, missä, hintaraami huomi- perusteleminen omat palvelun käytön hoito toiminnassa millä hinnalla?) oon ottaen asiakkaalle kustannukset huomioon) TUOTTEEN TAI PALVELUN ARVO = asiakkaan tuotteesta / palvelusta saama hyöty suhteessa hänelle koituviin kustannuksiin HYÖTY = tuotteesta / palvelusta asiakkaalle todellistunut subjektiivinen ja objektiivinen positiivinen merkitys KUSTANNUKSET = tuotteen / palvelun hinta + muut asiakkaalle koituvat voimavaramenetykset
3 2 PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN NELJÄ INTRESSITAHOA PALVELUJEN KÄYTTÖ kansalainen asiakas - palvelujen saatavuus - palvelujen käytettävyys - palvelujen laatu / hinta - vaikutusmahdollisuudet edustaja viranhaltija POLITIIKKA TYÖNTEKO päättäjä työntekijä - työssä selviytyminen - palvelutarpeiden - asiakkaan palvelussa priorisointi onnistuminen - tarvetyydytyksen sääntely - työhyvinvointi - voimavarojen mitoitus - ammatillinen kehitys toimeenpanija esimies JOHTAMINEN - voimavarojen riittävyys ja kohdennus - toiminnan sujuvuus, tehokkuus ja tuloksellisuus - henkilöstöresurssien ja työilmapiirin turvaaminen
4 3 ASIAKKUUSKETJUN MUODOSTUMINEN PROJEKTISSA PROJEKTI VÄLITTÄJÄASIAKAS HYÖDYNSAAJA-ASIAKAS PROJEKTIN TUOTOKSET VÄLITTÄJÄ- ASIAKKAALLE VÄLITTÄJÄ-????? ASIAKKAAN TUOTOKSET??????? TULOS ETEENPÄIN
5 4 KARTTA PROJEKTIN ASIAKASKETJUISTA ASIAKASTAHO A ASIAKASTAHO B ASIAKASTAHO C KEHITTÄMIS- PROJEKTI ASIAKASTAHO D ASIAKASTAHO E
6 5 DEMINGIN YMPYRÄ MUUTOSPROSESSIN MALLINA korjaukset, oppiminen = ACT vakiinnutus PLAN = tilanteen analysointi, ratkaisujen ideointi ja valinta, suunnittelu tulosten analysointi = CHECK ja arviointi DO = ratkaisujen ja suunnitelmien toteutus
7 6 MUUTOKSEN JOHTAMISEN SYSTEEMI ( Jacobsen 2004 ) MUUTOKSEN LIIKEVOIMAT - sisäiset ja ulkoiset - esim. markkinat, kilpailuasetelma, yhteistyömahdollisuudet, teknologia, poliittinen ohjaus, omistaja MUUTOS- STRATEGIA JA MUUTOKSEN JOHTAMINEN MUUTOKSEN KOHTEET - mikä sisältö ja mikä laajuus? - esim. strategia, teknologia, rakenteet, resursssit, toiminta - yksilö + ryhmä + yksikö + organisaatio + yhteistyö - muodolliset systeemit vs. epäviralliset systeemit MUUTOKSEN KONTEKSTI - toimintaympäristön muuttuvuus - muutosnopeus toimialalla - riippuvuus / sidoksisuus - polkuriippuvuuden vahvuus - strateginen liikkumavara MUUTOSPROSESSIN LUONNE - pakkotilanne vai mahdollisuus? - prosessin ajoitus - prosessin kesto - osallisuuden mahdollisuudet - käytettävissä oleva valta - muutoksen hyväksymisvalmius, mahdollinen vastarinta
8 7 MUUTOKSEN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET KLASSISEN MUUTOSTEORIAN MUKAAN ( Kurt Lewin ) VANHASTA TOIMINNASTA LUOPUMINEN UUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN UUDEN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN selvitä pätevästi ja selitä hyvin syyt muutokselle anna esimerkkejä muutostarpeista ( dramaattisia ) korosta vanhan haittoja ja uuden hyötyjä ota vastaan muutoksen aiheuttamat tunteet keskustele vastustuksen perusteista osallista ihmiset muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen tunnista ja osoita hyviä esimerkkejä uudesta määrittele selvästi haluttu uusi toimintatapa suunnittele muutosprosessi ja resursoi muutostyö käynnistä ja vastuuta uusien ratkaisujen kehittäminen seuraa ja tue aktiivisesti ja vaadi ratkaisujen syntyä varmista tarvittavien uusien tietojen ja taitojen oppiminen poista muutoksen esteitä tee muutosten toteutumiselle tarpeellisia päätöksiä ajoissa ja riittävän vahvasti tunnista tavoitetilan mukainen toiminta ja palkitse siitä kerro myönteisiä tuloksia muutoksen ansioista luo systeemit jotka vahvistavat uusia toimintatapoja seuraan ja korjaa muutosten aiheuttamia haittoja muuta palkitsemistapoja tukemaan uutta muuta rakenteita lakkaa hyväksymästä ja palkitsemasta vanhaa toimintaa
9 8 JOHTAMISKESKEINEN STRATEGIA MUUTOKSESSA ( John Kotter: Muutos vaatii johtajuutta. Rastor 1996 ) 1. Muutoksen välttämättömyyden ja kiireellisyyden perusteleminen tutki tilannetta varo tyytyväisyyttä hiosta erityisesti johtoa ja esimiehiä hyödynnä mahdollisia kriisejä etsi merkittäviä uusia mahdollisuuksia toimi viivyttelemättä 2. Ohjaavan tiimin perustaminen etsi oikeat ihmiset, kokoa vahva ryhmä edistä keskinäistä luottamusta ryhmässä kehitä ryhmän yhteistä näkemystä 3. Muutosvision ja -strategian laatiminen selkeytä ja kiteytä, mitä muutoksella tavoitellaan kuvaa tavoiteltu tilanne selkeästi ja havainnollisesti päätä muutoksen toteuttamisen keskeiset ratkaisut suunnittele muutosprosessin eteneminen suunnittele tarvittavat tukitoimet 4. Muutosvision viestiminen varmista vision ymmärrettävyys käytä useita kanavia, toista viestiä edistä kuuntelemista ja kuunnelluksi tuloa näytä esimerkkiä
10 9 5. Henkilöstön voimaannuttaminen vision mukaiseen toimintaan pura uuden toiminnan esteitä kehitä tarvittavia uusia taitoja uudista järjestelmiä sopiviksi ryhdy toimenpiteisiin muutoksia jarruttavien esimiesten kohdalla 6. Lyhyen aikavälin onnistumisten varmistaminen suunnittele välietappeja tuota nopeasti näkyviä tuloksia tuo esille muutoksen hyötyjä juhli onnistumisia, palkitse näkyvästi onnistumiset aikaansaaneita 7. Muutoksen tuottaminen syötä prosessiin jatkuvasti uusia haasteita tee tarvittavat ratkaisut ajoissa ja sitovina tee muutoksia organisaatiossa elävöitä prosessia uusilla projekteilla ja teemoilla rekrytoi ja ylennä muutoksen toteuttamiseen pystyviä muutosagentteja työstä jatkuvasti muutosvastustusta 8. Uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja juurruttaminen tuo esille uusien toimintamallien ansiot mukauta toimintaperiaatteet ja järjestelmät sisällytä uusien toimintatapojen vaatimukset johtamiseen varmista tarvittavat tukirakenteet uusille toimintatavoille nivo uudet toimintatavat osaksi vallitsevaa kulttuuria
11 10 MITEN ONNISTUU OPPIMINEN JA TOIMEENPANO ERI KEHITTÄMISTAVOILLA? JOHTAMALLA PAKOTTAEN? JOHDON KANSSA YHDESSÄ TYÖSTÄEN? OPPIMINEN SEKÄ TOIMEENPANO TAVOI- TELTU MUUTOS? PORUKALLA KEHITTÄEN
12 11 METATASON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS KEHITTÄMISTYÖSSÄ MALLINNUS SYVENNYS JÄSENNYS OPIKSIOTTO ARVIOINTI YLEISTYS KÄSITTELY PÄÄTELMÄT METATASON TYÖSKENTELY SEURANTA SUOSITUKSET TOIMINNAN KEHITTÄMI- SEKSI KEHITTÄMISOTTEEN OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN - ratkaisut ja päätökset - resurssien kohdennus - sitouttaminen - johtaminen PERUS- TOIMINTA EDELLYTYKSET TYÖSSÄ - aika, asenne - areenat, oppimisyhteisö - vaativuus - tiedon tuottaminen toiminnasta ( mm. havainnot, palaute lisätiedon hankinta )
13 12 MUUTOS OPPIMISENA Muutoksen toteutus on onnistunut silloin kun se edistää halua oppia uusia asioita - yksin ja yhdessä! JOTTA OPPIMINEN ONNISTUISI, TARVITAAN tilaa oppimiselle, joutilaisuutta irrota ja ajatella toimivaa metatilaa työyhteisössä haasteellisia töitä sopivia tavoitteita ja vaatimuksia ohjausta ja tukea oikeutta tehdä virheitä asioiden käsittelyä, yhteistä pohdiskelua opitun käsitteellistämistä, mallinnusta yksilöllisen ja yhteisen muistin rakentamista OPPIVAN ORGANISAATION AVAINPIIRTEET oppimisen edistäminen osa strategiaa vahva kehittämisote, muutosvalmius, tilaa yksilölliselle ja yhteiselle oppimiselle työn yhteydessä luonteva pääsy ja innostus metatasolle ( käsitteet, jäsennykset, mallit, teoriat ) kannustava ja sopivan vaativa ilmapiiri henkilökohtaisen kehittymisen vaatimus ja tuki aktiivinen tiedonhankinta avoin tietojen ja kokemusten vaihto ( myös vaikeista asioista ) tiivis yhteistyö, me-henki vuorovaikutuksellinen päätöksenteko toiminnan yhteinen arviointi oppiva yhteistyö toisten organisaatioiden kanssa
14 13 MUUTOKSEN PROSESSOINTI ( Valtee 2002 pohjautuen ) TYÖYHTEISÖN 3 6 TOIMINTAKYKY MUUTOKSEN ETENEMINEN AJASSA 1 = ns. normaalitaso 2 = ensireaktio muutokseen 3 = kieltäminen, palauttamispyrkimys, kaksoissidos 4 = todellisuuden tunnustaminen, muutosmasennus 5 = realiteettien tunnustus, vanhasta luopuminen pääsee voitolle, uuden merkitys alkaa löytyä 6 = uuden rakentaminen, kyvykkyyden vahvistaminen 7 = muutosvastustukseen jumittuminen, toimintakyvyn menettäminen 8 = muutoksen sisäistys, uusi tasapaino 9 = toimintakyvyn herpaantuminen, rapautuminen 10 = vaaditaan toistuvia piristeitä
15 14 BOX-AJATTELU ORGANISAATIOSSA BOX = organisaatio / yritys / organisaation alayksikkö / yksilö. Rajapinnallaan organisaatio / yritys / yksikkö / yksilö asettautuu ympäristöönsä ja erottautuu ympäristöstään. Rajapinta erottaa mutta myös yhdistää, koska se on samalla yhteisraja. toimintaympäristö kilpailija- ja kumppanirajapinta resurssi- ja ohjausrajapinta BOX asiakasrajapinta työvoima- ja osaamisrajapinta BOXin sisällä toiminta pyrkii sekä sovittautumaan toimintaympäristön tuottamiin vaatimuksiin että asettumaan ns. normaalitilaan, jossa omien resurssien käyttö suhteessa tavoitteisiin olisi hyvässä tasapainossa. Oma toiminta pyritään järjestämään niin, että asiat sujuvat mahdollisimman helposti. Lisäksi boxin sisältä pyritään hallitsemaan rajapintoja niin, että turvaavat oman toiminnan sujuvuutta ja omaa etua. Muutostarve syntyy useimmiten BOXin ulkopuolelta tulevista paineista. Muutospaineiden tulkinta rajapinnassa on ratkaiseva asia muutoksissa. BOXin sisällä vallitseva muutosjähmeyttä selittää instituutioituminen eli prosessi, jossa keskeistä on mm. - totunnaistuminen eli toiminnan uomautuminen - normaalistaminen eli nykyisen pitäminen oikeana käytäntönä - legitimointi eli nykyisen käytännön osallisten pyrkimys perustella ja oikeuttaa eri tavoin sen olemassaoloa. Pitkälle vakiintuneiden boxien toiminnan tueksi rakentuu vähitellen tietty ideologia, käsitysten ja uskomusten kudos, käyttäytymisnormisto, ja näitä tukeva vallankäyttö. Toiminta oikeutetaan ja selitetään tarkoituksenmukaiseksi luomalla sille tiedollisten ja ei-tiedollisten perustelujen suojakupu. Sisäiset ja ulkoiset kontrollimekanismit kehittyvät varmistamaan toimintaa.
16 15 SUHTAUTUMINEN MUUTOSPAINEISIIN ORGANISAATIOSSA YMPÄRISTÖORIENTAATIO säilyttävä varmistava uudistava ennakoiva VARAUTUJAT, PUOLUSTAUTUJAT, STRATEGISTIT, FOKUSOIJAT, UUDISRAIVAAJAT, VALLOITTAJAT, VASTUSTAJAT RUSINANPOIMIJAT HÄTÄILIJÄT TOIMINTAKULTTUURI reagoiva TARKKAILIJAT, KORJAAJAT, HARKITSIJAT, SUUNNITTELIJAT, SEURAILIJAT, HYÖDYNTÄJÄT, KRIISITOIMIJAT KIRSTUNVARTIJAT HAASKANETSIJÄT
17 16 MIKSI VASTUSTAA MUUTOSTA? Tietojen ja tiedotuksen riittämättömyys, ymmärtämisen vaikeus Entistä pidetään parempana kuin uutta epävarmaa. Muutosta ei pidetä tarpeellisena. Ollaan eri mieltä muutosratkaisuista Epävarmuus siitä, mitä itselle käy ja selviääkö muutoksen jälkeisessä uudessa tilanteessa ( oma asema, tehtävät, työtilanne, toverit, esimies ) Muutoksesta aiheutuu lisävaivaa ( toimivat rutiinit rikkoutuvat, on opeteltava uusia asioita ) Muutosta johdetaan taitamattomasti Muutoksen edellyttämälle yhteiselle oppimiselle ei ole edellytyksiä ( aikaa, voimia, tukea ) Muutosväsymys ( jatkuvien muutosten seurauksena ) Persoonallisuudesta tai elämänkokemuksista juontuva perussuhtautuminen tai -asenne muutoksiin ja uusiin tilanteisiin Työyhteisön ryhmäkuri VAIKENEMINEN MUUTOSVASTUSTUKSENA Tärkeää on se millä porukalla totuudet jaetaan eli ketkä on ME. Tärkeiden asioiden jakaminen on olennainen voimavara työssä. Työpaikalla on erilaisia areenoja asioiden läpikäymiseen ja totuuden jakamiseen Vaikeneminen voi olla hyväksymistä, myöntymistä, alistumista tai ohittamista Vaikeneminen on aina kaksinkertaista ( ensin vaietaan ja sitten vaietaan siitä että on vaiettu ) PUOLUSTAUTUMINEN VASTUSTUKSENA Puolustautuminen syntyy kun yksilö pyrkii säilyttämään henkisen tasapainon sisäisen epävarmuuden ja haavoittuvuuden ja toisaalta ulkoisten paineiden ja uhkien välillä Puolustautuminen on välttämätöntä ja hyödyllistä yksilön selviytymiselle tilanteissa, joita ei voi hallita tai saada mieleisekseen Muutoksiin sisältyy usein tilanteita jotka heikentävät hallinnan kokemusta tai uhkaavat omien tavoitteiden toteutumista ja aikaansaavat puolustusmekanismien käynnistymisen yksilöissä ja työyhteisössä. Puolustautumisen keinot voivat työyhteisössä ainakin tilapäisesti - vääristää toimintatodellisuuden tulkintoja - haitata vaikeiksi koettujen asioiden kohtaamista ja käsittelyä - ilmetä reaktioina jotka aikaansaavat vastareaktioita työtovereissa - muodostua ryhmän tai työyhteisön yhteisiksi haitallisiksi käytännöiksi.
18 17 TYÖN HALLINTA TILANTEEN VAIKEUDEN JA KYVYKKYYDEN MUKAAN suuri PANIIKKIALUE AHDISTUS PONNISTUS FLOW HAASTEALUE TILANTEEN PAINE PYSTYVYYS INNOSTUS VAIKEUS HUOLI HALLINTA-ALUE LUOTTAMUS minun on VARMUUS LÖYSÄILYALUE pakko osaan ja haluan HELPPOUS yrittää vähäinen RENTOUS TYLSYYS otan varman päälle heikko KYVYKKYYS HALLITA TILANNE hyvä
19 18 TOIMIJUUS JA TILANTEEN HALLINTA SYNTYY TOIMINTAUSKOMUKSISTA A. Pystyvyysuskomukset ( kykenenkö saavuttamaan haluamani? onko minulla riittävät valmiudet ja taidot? ) subjektius-kokemus minäkäsitys itseluottamus. itsearvostus pystyvyyskokemus itsehallinta, tunnesäätely vastuukokemus B. Kontekstiuskomukset ( edistääkö vai vaikeuttaako toimintaympäristö toimintaani? millaiset mahdollisuudet onnistumiseen ympäristö tarjoaa? tukeeko ympäristö pyrkimyksiäni? ) ymmärrys siitä miten systeemi toimii ja miten siinä on mahdollista toimia onnistuneesti ulkoisten toimintaedellytysten suosiollisuus valinnan vapaus vs. vaihtoehdottomuus onko saatavilla asianmukaista apua ympäröivän ilmapiirin suopeus C. Tehokkuususkomukset ( löydänkö toimintatavat jotka tuottavat tulosta? kannattaako yrittää? voinko vaikuttaa asioiden kulkuun? ) autonomia, itsemäärääminen, vapaaehtoisuus yhteistyön mahdollisuudet ja kannattavuus suhteiden kannustavuus ( hyväksyntä, arvostus, innostaminen ) itsesäätelyssä onnistuminen
20 19 MUUTOSTILANTEIDEN HALLINTATAVAT ( Pohjautuen Pauli Niemelä 1991: Turvattomuuden hallintakeinot ) TUNNEPERÄINEN HALLINTA RAKENTAVA omien kielteisten tunteiden kontrollointi / jalostus kielteisten tunteiden työstäminen yhdessä toisten kanssa empatia, samaistuminen, toisiin tukeutuminen aiempiin selviytymisen kokemuksiin eläytyminen ( psyykkaus ) pystyvyyden esittäminen ( myönteinen uho ) HAITTAAVA omien ja toisten kielteisten tunteiden tukahduttaminen omien kielteisen tunteiden heijastus toisiin kielteisten tunteiden kohdistus vääriin kohteisiin toisten syyllistäminen ( syntipukki ) toisiin takertuminen oman tunnelastin kippaaminen toisten niskaan menneeseen uppoutuminen marttyyriksi vihkiytyminen
21 20 TIEDOLLINEN HALLINTA RAKENTAVA sopeutumista ja selviytymistä edistävien ajatusten vahvistaminen omassa ajattelussaan henkilökohtaisten selviytymissuunnitelmien laatiminen ( jos niin ) positiivisen ajattelun käyttö ( hyötyjen korostaminen ) avautuvien mahdollisuuksien haku ja pohdiskelu - myös yhdessä asioiden tarkastelu eri näkökulmista ( oma + toisten + kokonaisuuden ) HAITTAAVA menneen perusteeton ihannointi ( muistojen kultaaminen ) tiedotuksen / tiedon välttäminen ja kiistäminen tyhmäksi tekeytyminen tuleviin mahdollisiin epäkohtiin ja haittoihin keskittyminen totuuden muuntelu, huhujen lietsonta, ja epäselvien asioiden suurentelu tosiasioiden kaunistelu, muutoksen haittojen kieltäminen
22 21 TOIMINNALLINEN HALLINTA RAKENTAVA aktiivinen tiedon hakeminen toden tiedon jakaminen toisille toisten rauhoittaminen ja tukeminen epäkohtien ratkaisuhakuinen käsittely asioiden puhuminen oikeilla areenoilla avun ja tuen etsiminen ratkaisujen työstäminen yhdessä toisten kanssa venyminen, itsensä ylittäminen keskinäinen kannustaminen HAITTAAVA asioiden suoran käsittelyn välttäminen, nurkan takana puhuminen hyökkäävä käyttäytyminen asioita käsiteltäessä vastuun väistäminen epäkohtien jatkuva vatvominen toisten kanssa vetäytyminen oman puutarhan hoitoon, korviketoiminta pitkitetty vastustaminen ja kapinointi muutosvastustuksen torjuminen
23 22 UHKAKUVIEN KÄSITTELY MUUTOSTILANTEISSA ( perustuen Pasi Valtee 2002 ) Todelliset Realistiset Ei voida vaikuttaa Hyväksyminen Sietäminen Seuranta Pelot Uhkakuvat Huolet Kielteiset ennakoinnit ja huhut Avoimet kysymykset Voidaan vaikuttaa Korjaaminen Toimenpideohjelma Aiheettomat Kuvitellut Vähennetään todenmukaisella tiedolla
24 23 MIKÄ EDISTÄÄ SITOUTUMISTA MUUTOKSESSA? Tiedon jakaminen on lähtökohta. Kunkin on ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kyse. Sitoutumisen siltaa rakennetaan molemmista päistä. Muutoksessa on huomioitava myös yksilöiden tarpeita ja intressejä. Kuuntelemalla löytyy tarttumakohtia. Sitoutumista edistää osallisuus tärkeissä asioissa. Tämän vuoksi taataan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja vastuuta muutoksessa. Hyvä henkilökohtainen suhdetyö auttaa. Henkilöiden välinen lojaalisuus on vahva voimavara. Toiset voivat tarvita enemmän asioiden läpikäymistä ja tukea. Kiitos, tunnustus ja palkitseminen ylimääräisestä työstä tuovat hyvää mieltä ja vahvistavat sitoutumista. Muutos toteutetaan niin, että se vastaa työyhteisössä oikeudenmukaisiksi koettuja pelisääntöjä tai toimintatapoja. Osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen ei ole vain henkilökohtainen asia. Edellytyksiä sille luodaan johdon toimin ( esim. yhteistä aikaa, areenoja, tukea, valtuuksia ). Henkilöiden lisäksi on hyvä saada myös työyhteisöt sitoutumaan. Siksi yhteinen käsittely, sopiminen ja virallistaminen on tarpeen varmentamaan sitoumuksia. Muutoksen myönteisillä tuloksilla hälvennetään epäilyjä ja vakuutetaan epäileviä. Ongelmakeskeinen lähestymistapa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Ongelmien kuvaaminen Tavoitteiden kuvaaminen Kielteisen kehityksen huomioiminen Myönteisen kehityksen huomioiminen Ongelmien syiden miettiminen Myönteisen kehityksen selittäminen Taustatekijöiden pohtiminen Aikaisempien onnistumisten pohtiminen Esteiden ja rajoitusten näkeminen Mahdollisuuksien ja voimavarojen tutkiminen Syyllisten etsiminen Ansion jakaminen edistyksestä ( Lähde: Lyhytterapiainstituutin ReTeaming-aineisto )
25 24 TOIMIJUUS JA TILANTEEN HALLINTA SYNTYY TOIMINTAUSKOMUKSISTA A. Pystyvyysuskomukset ( kykenenkö saavuttamaan haluamani? onko minulla riittävät valmiudet ja taidot? ) subjektius-kokemus minäkäsitys itseluottamus. itsearvostus pystyvyyskokemus itsehallinta, tunnesäätely vastuukokemus B. Kontekstiuskomukset ( edistääkö vai vaikeuttaako toimintaympäristö toimintaani? millaiset mahdollisuudet onnistumiseen ympäristö tarjoaa? tukeeko ympäristö pyrkimyksiäni? ) ymmärrys siitä miten systeemi toimii ja miten siinä on mahdollista toimia onnistuneesti ulkoisten toimintaedellytysten suosiollisuus valinnan vapaus vs. vaihtoehdottomuus onko saatavilla asianmukaista apua ympäröivän ilmapiirin suopeus C. Tehokkuususkomukset ( löydänkö toimintatavat jotka tuottavat tulosta? kannattaako yrittää? voinko vaikuttaa asioiden kulkuun? ) autonomia, itsemäärääminen, vapaaehtoisuus yhteistyön mahdollisuudet ja kannattavuus suhteiden kannustavuus ( hyväksyntä, arvostus, innostaminen ) itsesäätelyssä onnistuminen
26 25 MOTIVAATION NELJÄ PERUSTAA 1. Ulkoinen pakko käskyt, vaatimukset uhka, hätä, kriisi toiminnan vaihtoehdottomuus tottumukset, rutiinit jatkuvuuden turvaaminen 2. Ulkoiset palkinnot itselle saavutettavissa olevat edut rangaistusten / sanktioiden välttäminen toiminnasta seuraavat hyödyt aikaansaatavat tulokset 3. Sisäinen palkitsevuus oman kokemuksellisuuden ilmentäminen, ravitseminen tarpeiden tyydyttäminen omien arvojen toteuttaminen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen velvollisuuksien täyttäminen 4. Sosiaaliset syyt sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen ( virikkeet, seura, nautinnot, tuki, yhteisyys ) sosiaalisuuden toteuttaminen ( jakaminen ) mukautuminen odotuksiin, normeihin arvostuksen, palautteen hakeminen
27 26 TUNNEÄLY ( Mayer 2001 ) Kyky havaita omia ja toisten tunnetiloja tarkasti - omat sisäiset tuntemukset, kasvojen ilmeet ym. ilmaisut, musiikki ym. taidemuodot Kyky ilmaista tunteitaan tarkasti - omia tunnetiloja koskevan informaation välittäminen eri ilmaisumuodoin Kyky käyttää tunteita ajattelunsa edistämisessä - tunteiden ja muiden aistimusten osuva yhdistäminen esim. värit ja muodot, - ajatusten virittäminen tuntein Kyky ymmärtää tunteita ja niiden merkityksiä eri yhteyksissä informaation analysointi, - tunteiden vaihtelun osuva ennakointi, tunteiden /tunneilmaisujen sisältämän - kompleksisten tunneilmaisujen merkitysten ymmärtäminen Kyky hallita tunteita - omien tunteiden hallinta, toisten tunteiden hallinta
28 27 MAYERIN JA SALOVEYN TUNNEÄLYMALLIN OSA-ALUEET ( MIKAEL SAARINEN: TUNNEÄLYKÄS ESIMEISTYÖ 2007 ) Osa-alue Osa-alueet pitävät sisällään seuraavia kykyjä Havainnointi, arviointi ja ilmaisu Kyky tunnistaa emootioita omassa fyysisessä tilassa, tunteissa ja ajatuksissa Kyky tunnistaa emootioita toisissa ihmisissä, ympäristössä, taiteessa äänen, muodon ja käyttäytymisen kautta Kyky ilmaista emootioita oikein ja ilmaista tunteisiin liittyviä tarpeita Kyky erottaa epäaito ja oikea, tai rehellinen ja epärehellinen tunteiden ilmaisu Emootioiden ymmärtäminen ja analysointi; emotionaalisen tiedon käyttäminen Emootiot priorisoivat ajattelua kohdentamalla tarkkaavaisuuden tärkeään informaatioon Emootiot ovat riittävän eläviä ja käytettävissä olevia, jotta niitä voidaan tuottaa tunteita koskevan päätöksenteon ja muistamisen tueksi Mielialanvaihtelut muuttavat henkilön näkökantaa optimistisesta pessimistiseen kannustaen moninaisten vaihtoehtojen pohdiskelemista Emotionaaliset tilat kannustavat erityiseen ongelmanratkaisuun, esim. onnellisuus edesauttaa induktiivista päättelyä ja luovuutta
29 28 Ajattelun emotionaalinen fasilitointi Kyky nimetä emootioita ja tunnistaa sanojen ja emootioiden välisiä yhteyksiä, kuten pitämisen ja rakastamisen välinen yhteys Kyky tulkita emootioiden merkityksiä vuorovaikutussuhteissa esim. että suru usein liittyy menetykseen Kyky ymmärtää monimutkaisia tunteita: samanaikaisia rakkauden ja vihan tunteita tai sekoituksia, kuten kunnioitus pelon ja hämmästyksen yhdistelmänä Kyky tunnistaa tunteiden todennäköisiä vaihteluita esim. muutosta vihasta tyytyväisyyteen tai vihasta häpeään Reflektiivinen emootioiden säätely emotionaalisen ja intellektuaalisen kasvun edistämiseksi Kyky olla avoin tunteille; sekä miellyttäville että epämiellyttäville Kyky reflektoiden mennä mukaan tai irrottautua tunteesta sen informatiivisuuden tai käytettävyyden arvioinnin perusteella Kyky reflektoiden monitoroida emootioita suhteessa itseen ja toisiin esim. tunnistamalla, miten selviä, tyypillisiä, vaikuttavia tai järkeviä ne kulloinkin ovat Kyky hallita emootioita itsessä ja toisissa säätelemällä kielteisiä ja voimistamalla miellyttäviä tukahduttamatta tai liioittelematta niiden mahdollisesti sisältämää informaatiota
30 29 TOIMINNAN KOGNITIIVIS-AFFEKTIIVINEN OHJAUS Onnistunut toiminnan ohjaus edellyttää tehokasta itsehallintaa. Itsehallinnan mekanismit ovat osa yleistä kognitiivis-affektiivista prosessointia, joka mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Kognitiivis-affektiivisessa prosessoinnissa toimii toisiinsa kytkeytyneenä kaksi osasysteemiä: KUUMA ja VIILEÄ systeemi. KUUMA SYSTEEMI ( GO ) - nopea - tunnevaltainen, impulsiivinen - yksinkertainen, refleksinomainen mekanismi - yllykkeiden uhka-arvoon keskittyvä - pakottavan voimakas - pakene / taistele tai lähesty reaktioihin johtava - kehittyy varhain yksilönkehityksessä VIILEÄ SYSTEEMI ( KNOW ) - hidas - emotionaalisesti neutraali - tiedollinen, yllykkeiden informatiiviseen sisältöön keskittyvä - punnitseva, reflektoiva - järkiperäinen - mutkikas, hienosyinen yhteyksien verkosto - tietämyksen lisääntymisen myötä vaivalla rakentunut Kuuma ja viileä osasysteemi toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa, ne aktivoivat toisiaan. Onnistunut itsehallinta on mahdollista kun kuuma ja viileä systeemi ovat tasapainossa. Viileän systeemin tehokkuus alenee juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Kuuman systeemin ylivaltaa voimistavat mm. - elämän kokemusten aiheuttamat haavoittuvuudet kuten esim. hylkäämisherkkyys - ko. yksilön yleinen stressitaso - minäenergian hupeneminen - ko. toimintatilanteen stressaavuus
31 30 Itsehallinta edellyttää sitä, että kuuman systeemin vaikutusta pystytään hillitsemään käyttämällä viilentämisen strategioita. Näitä ovat mm. - kuuman systeemin aktivoineiden yllykkeiden poistaminen - huomion kiinnittäminen muihin asioihin - huomion kiinnittäminen tunnesisältöjen sijasta tiedollisiin puoliin - tilanteesta etäännyttäminen Negatiivisten tunnetilojen hallinnan keinojen tehokkuus - huomion kiinnittäminen pois negatiivisista asioista - märehtimisen ja hautomisen / vatvomisen välttäminen - vertailukohdan hakeminen, ongelman suhteutus toisten tilanteeseen ( jollain menee vielä huonommin ) - tunnetilan aiheuttaneen ongelman ratkonta - itsensä palkitseminen, itsensä kehuminen - mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen - ongelmasta oppiminen ja suunnitelma vastaavaan ongelmaan joutumisen välttämiseksi - ongelmatilanteen uudelleen määrittely; tilanteen positiivinen tulkinta, positiivisten puolien etsiminen - fyysinen rasitus auttaa kohtuullisesti toteutettuna - tukeutuminen toisiin, sosiaalinen tankkaus - vetäytyminen, eristäytyminen ei auta, paitsi vihan hallinnassa - tunteiden tukahduttaminen lieventää ko. tunnekokemusta mutta aikaansaa muita fysiologisia reaktioita - tunteiden purkaminen ei auta negatiivisten tunnetilojen hallinnassa
32 31 MINKÄ VARASSA ONNISTUMME MUUTOKSESSA? Tunnistetaan muutoshaasteet ja muutoskohdat organisaation ja ihmisten toiminnassa realistinen tilannearvio riittävä yhteisymmärrys tilanteen tulkinnasta ( yksimielisyys on illuusio ) mitä pitää parantaa? mihin keskitymme muutoksessa? Tiedetään mihin ollaan menossa ja mitä halutaan visio, tie eteenpäin, suunnitelma kohti visiota Muutosta johdetaan taitavasti johtajat johtamaan; johto on muutoksen henkilöitymä, tavoitellun uuden ruumiillistuma riittävä tiedotus ( kyse ei tiedon jakamisesta vaan epävarmuuteen astumisesta yhdessä ); kunkin on ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kyse. keskustelu, jaetaan asioita ( keskeneräisiäkin ); eri näkökulmat huomioon; epäilyjen ja vastustuksen kohtaaminen sitoutumisen siltaa rakennetaan molemmista päistä. Muutoksessa on huomioitava myös yksilöiden tarpeita ja intressejä. hyvä henkilökohtainen suhdetyö auttaa. Henkilöiden välinen lojaalisuus on vahva voimavara. toiset voivat tarvita enemmän asioiden läpikäymistä ja tukea. sitoutumista edistää osallisuus tärkeissä asioissa. Tämän vuoksi taataan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja vastuuta muutoksessa. osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen ei ole vain henkilökohtainen asia. Edellytyksiä sille luodaan johdon toimin ( esim. yhteistä aikaa työstää ja suunnitella, areenoja käsitellä ratkaisuja, tukea, valtuuksia ). kiitos, tunnustus ja palkitseminen ylimääräisestä työstä tuovat hyvää mieltä ja vahvistavat sitoutumista. muutos toteutetaan niin, että se vastaa työyhteisössä oikeudenmukaisiksi koettuja pelisääntöjä tai toimintatapoja. ihmisistä välitetään ja muutoksen uhreista huolehditaan; juhlitaan onnistumisia, palkitaan onnistumiset aikaansaaneita henkilöiden lisäksi on hyvä saada myös työyhteisöt sitoutumaan. Siksi yhteinen käsittely, sopiminen ja virallistaminen on tarpeen varmentamaan sitoumuksia.
33 32 Muutosprosessien etenemisen varmistaminen tuotetaan onnistumisia ja näkyviä tuloksia jo lyhyellä aikavälillä ( välietappeja ) muutoksen myönteisillä tuloksilla hälvennetään epäilyjä ja vakuutetaan epäileviä. prosessiin jatkuvasti uusia haasteita tuetaan muutoksen toteuttamiseen pystyviä muutosagentteja selkeät vastuut uusien ratkaisujen kehittämisessä esille uusien toimintamallien ansiot varmistetaan tarvittavat tukirakenteet uusille toimintatavoille uudistamalla toimintaperiaatteet ja järjestelmät pannaan toimeksi tarvittavissa ratkaisuissa ( ajoissa ja sitovina ) sisällytetään uusien toimintatapojen vaatimukset johtamiseen Sitoutuminen muuttumaan muutoksen mukana muutos vaatii luottamaan johtoon - tietyissä raameissa kokonaisuuden hyvä ylittää yksilön hyvän muutos on etujen ja haittojen yhdistelmä ( myös virheitä tehdään, ne on myönnettävä ja korjattava ) Kukin tekee työtä muutoksen eteen muutoksen voimakenttä koskettaa jokaista muutoksen eteen on tehtävä työtä - itsessä, työyhteisössä ja koko yksikön toiminnassa oma asenne ratkaisee paljon: aktiivinen selviää paremmin ( koskessa kannattaa soutaa ) muutos tarjoaa mahdollisuuksia, ne kannattaa hyödyntää oman ajattelun ja toiminnan muutos vaatii aikaa ja vaivannäköä Oman kyvykkyyden ja työn hallinnan parantaminen työn hallintaa parannetaan monella tasolla ( organisaatio, esimiehet, työyhteisöt ja kukin itse ) valmius itsensä kehittämiseen muutoksessa selviytymisen avainkohta tukea selviytymiseen, lisäkoulutusta jolla pärjätään tukipaketti työkyvykkyyden parantamiseksi ( yksilölliset + yhteiset toimet )
34 33 INSTITUUTIOTEORIA JA KEHITTÄMISTYÖ ( esim. Walter Scott: Institutions and organizations ) Tekninen ympäristö = Toimintakenttä, jolle organisaatio tuottaa hyödykkeet tai palvelut hankittavaksi ja käytettäväksi hyödyttämään käyttäjiä. Tärkeää on se mikä toimii, tuottaa tulosta, saavuttaa tavoitteita! Organisaation palkitsemisperusteet ( palkitsemisen seurauksena saadaan esim. arvostusta, toimintavapautta, asiakkaita, taloudellista tulosta ) - hyödylliset ratkaisut - tehokkuus, taloudellisuus - hyödykkeiden ja palvelujen laatu - hyödyt käyttäjille - toiminnan tuloksellisuus, vaikuttavuus Instituutioympäristö = a. normatiiviset tekijät - arvot, säännöt, normit, moraali, sosiaaliset odotukset ja vaatimukset, rankaisut ja palkinnot b. kognitiiviset tekijät - tulkinnat, määritykset, tiedolliset merkitykset, uskomukset/ käsitykset, tietovarannot, myytit, symbolit Tärkeää on se miltä asiat näyttävät suhteessa odotuksiin ja käsityksiin! Organisaation palkitsemisperusteet - odotusten / käsitysten mukaisuus, vastaavuus - onnistunut sopeutuminen - hyvä esittäminen, vaikutelmaviestintä
Muutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotOpetuskulttuurin muutoksen läpivieminen
Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotMuutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena
Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,
LisätiedotKeski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari
Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotSámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat
Sámiid sosiálabálvalusaid ovddidanovttadat 2007-2009 Saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikkö 2007-2009 Saamenkielisen kehittämisverkoston koulutus 8.11.2008 Kehittämistyö / kehittäminen Mitä
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010
MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
Lisätiedot- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?
Muutosjohtaminen - muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 1 Maailma muuttuu meidänkin
LisätiedotEsimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot
ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn
LisätiedotJOHTAMISEN ARKKITEHTUURI
JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta
LisätiedotIhmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos
Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotHiljaisen tietämyksen johtaminen
Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotViestinnän rooli muutoksen onnistumiselle
TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 11. 12.5.2017 Viestinnän rooli muutoksen onnistumiselle Taisto Hakala Viestintäpäällikkö DI, palomestari, EMBA, MQ Sisältö Viestintä & tulevaisuus Viestintä & muutos
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotIPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt
IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 8.-9.6.2017 Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt Aiemmasta IPT-työpajasta Tarjoajan vähimmäisvaatimukset ja valintakriteerit? Tilaajan tavoitteet
LisätiedotREKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015
REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotMuutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK
Muutosjohtaminen Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK 20.9.2017 1. Muutoksen välttämättömyyden oivaltaminen Muutosprosessi lähtee liikkeelle vasta, kun oivalletaan, että nykytilan mukaisesti
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotTiimistä huipputiimiksi
Tiimistä huipputiimiksi PsT Jari Salo Juuriharja Consulting Group Oy jari.salo@juuriharja.fi www.juuriharja.fi Ohjelmarunko Orientaatio Mikä huipputiimi? Tiimiharjoitus Huipputiimin anatomia 15.00 KAHVI
LisätiedotMustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017
Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme
LisätiedotTulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotOnnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti
1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotTyö tukee terveyttä. sivu 1
UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotJohtaminen laadun tuottajana
Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotHaasteena uusi muuttuva toimintaympäristö ja johtaminen yhdyspinnoilla Oulu, YTA. Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Haasteena uusi muuttuva toimintaympäristö ja johtaminen yhdyspinnoilla 8.5.2019 Oulu, YTA Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori LAPE-akatemia, mikä ja miksi? Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali-
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotHOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset
HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotMinkälainen on huomisen osaaja?
Minkälainen on huomisen osaaja? Kaisa Vikkula Ekonomipäivä 30.11.2006 Elämme keskellä murrosta Muutoksen vauhdittajat Globalisaatio ja säätelyn purkaminen Informaatio- ja viestintäteknologian nousu Seuraukset
LisätiedotRyhmätoiminnan tausta-ajatuksia
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus
LisätiedotSairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella
Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5
LisätiedotSuomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry
Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotJOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15
1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with
LisätiedotAsiakaskokemuksen mittaamisen kehittäminen
Asiakaskokemuksen mittaamisen kehittäminen Avo- ja asumispalveluissa 2017 2018 29.11.2017 1 Asiakkaan osallistumisen ympäristöt 1. Asiakaslähtöiset arvot 2. Asiakkuuksien johtaminen 3. Asiakkuudenhallinta
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotKaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet
Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotKehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?
Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotMiten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri
Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
Lisätiedot