POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI"

Transkriptio

1 POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI VIIDES TYÖSEMINAARI Muutoksen aikaansaaminen kehittämistyössä muutoksen asiakkaat muutoksen johtaminen muutos oppimisena muutosvastustus tunneäly muutostyössä tulosten juurruttaminen TYÖSKENTELYAINEISTO Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy

2 1 PALVELUTOIMINNAN NS. ARVO- / HYÖTYKETJUN JÄSENNYS ASIAKKAALLE HALUTUN HALUTUN ARVON / HYÖDYN HYÖDYN ARVON / HYÖDYN VALINTA HYÖDYN VIESTINTÄ TUOTTAMINEN TODEKSI JA KEHITTÄMINEN PALVELUISSA ASIAKKAALLE ASIAKKAALLE TEKEMINEN ko. asiakkaalle ko. palvelun ko. palvelun tuote- ko. palvelun hiominen palvelun tuottaminen asiakas- asiakkaan oma merkittävän ja asemointi kehitys = haluttujen palvelutuotteiksi ja toteuttaminen yhteistyö; toiminta hyödyn ko. palvelun markkinoilla asiakashyötyjen hinnoittelu; ko. asiakkaille sovitun asiakas- toteutumiseksi kannalta tärkeän huomioiden sisäänrakentaminen palvelun markkinointi, kaltaisena sovitulla palaute; ja sen varmisarvon/ hyödyn kilpailutilanne palveluun sen omi- mainonta ja myynti; tavalla ja sovitulla asiakas- taminen tunnistus asiak- (mitä hyötyä, naisuuksiksi ko. palveluratkaisujen hinnalla ( asiakkaan suhteiden kaan omassa keille, missä, hintaraami huomi- perusteleminen omat palvelun käytön hoito toiminnassa millä hinnalla?) oon ottaen asiakkaalle kustannukset huomioon) TUOTTEEN TAI PALVELUN ARVO = asiakkaan tuotteesta / palvelusta saama hyöty suhteessa hänelle koituviin kustannuksiin HYÖTY = tuotteesta / palvelusta asiakkaalle todellistunut subjektiivinen ja objektiivinen positiivinen merkitys KUSTANNUKSET = tuotteen / palvelun hinta + muut asiakkaalle koituvat voimavaramenetykset

3 2 PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN NELJÄ INTRESSITAHOA PALVELUJEN KÄYTTÖ kansalainen asiakas - palvelujen saatavuus - palvelujen käytettävyys - palvelujen laatu / hinta - vaikutusmahdollisuudet edustaja viranhaltija POLITIIKKA TYÖNTEKO päättäjä työntekijä - työssä selviytyminen - palvelutarpeiden - asiakkaan palvelussa priorisointi onnistuminen - tarvetyydytyksen sääntely - työhyvinvointi - voimavarojen mitoitus - ammatillinen kehitys toimeenpanija esimies JOHTAMINEN - voimavarojen riittävyys ja kohdennus - toiminnan sujuvuus, tehokkuus ja tuloksellisuus - henkilöstöresurssien ja työilmapiirin turvaaminen

4 3 ASIAKKUUSKETJUN MUODOSTUMINEN PROJEKTISSA PROJEKTI VÄLITTÄJÄASIAKAS HYÖDYNSAAJA-ASIAKAS PROJEKTIN TUOTOKSET VÄLITTÄJÄ- ASIAKKAALLE VÄLITTÄJÄ-????? ASIAKKAAN TUOTOKSET??????? TULOS ETEENPÄIN

5 4 KARTTA PROJEKTIN ASIAKASKETJUISTA ASIAKASTAHO A ASIAKASTAHO B ASIAKASTAHO C KEHITTÄMIS- PROJEKTI ASIAKASTAHO D ASIAKASTAHO E

6 5 DEMINGIN YMPYRÄ MUUTOSPROSESSIN MALLINA korjaukset, oppiminen = ACT vakiinnutus PLAN = tilanteen analysointi, ratkaisujen ideointi ja valinta, suunnittelu tulosten analysointi = CHECK ja arviointi DO = ratkaisujen ja suunnitelmien toteutus

7 6 MUUTOKSEN JOHTAMISEN SYSTEEMI ( Jacobsen 2004 ) MUUTOKSEN LIIKEVOIMAT - sisäiset ja ulkoiset - esim. markkinat, kilpailuasetelma, yhteistyömahdollisuudet, teknologia, poliittinen ohjaus, omistaja MUUTOS- STRATEGIA JA MUUTOKSEN JOHTAMINEN MUUTOKSEN KOHTEET - mikä sisältö ja mikä laajuus? - esim. strategia, teknologia, rakenteet, resursssit, toiminta - yksilö + ryhmä + yksikö + organisaatio + yhteistyö - muodolliset systeemit vs. epäviralliset systeemit MUUTOKSEN KONTEKSTI - toimintaympäristön muuttuvuus - muutosnopeus toimialalla - riippuvuus / sidoksisuus - polkuriippuvuuden vahvuus - strateginen liikkumavara MUUTOSPROSESSIN LUONNE - pakkotilanne vai mahdollisuus? - prosessin ajoitus - prosessin kesto - osallisuuden mahdollisuudet - käytettävissä oleva valta - muutoksen hyväksymisvalmius, mahdollinen vastarinta

8 7 MUUTOKSEN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET KLASSISEN MUUTOSTEORIAN MUKAAN ( Kurt Lewin ) VANHASTA TOIMINNASTA LUOPUMINEN UUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN UUDEN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN selvitä pätevästi ja selitä hyvin syyt muutokselle anna esimerkkejä muutostarpeista ( dramaattisia ) korosta vanhan haittoja ja uuden hyötyjä ota vastaan muutoksen aiheuttamat tunteet keskustele vastustuksen perusteista osallista ihmiset muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen tunnista ja osoita hyviä esimerkkejä uudesta määrittele selvästi haluttu uusi toimintatapa suunnittele muutosprosessi ja resursoi muutostyö käynnistä ja vastuuta uusien ratkaisujen kehittäminen seuraa ja tue aktiivisesti ja vaadi ratkaisujen syntyä varmista tarvittavien uusien tietojen ja taitojen oppiminen poista muutoksen esteitä tee muutosten toteutumiselle tarpeellisia päätöksiä ajoissa ja riittävän vahvasti tunnista tavoitetilan mukainen toiminta ja palkitse siitä kerro myönteisiä tuloksia muutoksen ansioista luo systeemit jotka vahvistavat uusia toimintatapoja seuraan ja korjaa muutosten aiheuttamia haittoja muuta palkitsemistapoja tukemaan uutta muuta rakenteita lakkaa hyväksymästä ja palkitsemasta vanhaa toimintaa

9 8 JOHTAMISKESKEINEN STRATEGIA MUUTOKSESSA ( John Kotter: Muutos vaatii johtajuutta. Rastor 1996 ) 1. Muutoksen välttämättömyyden ja kiireellisyyden perusteleminen tutki tilannetta varo tyytyväisyyttä hiosta erityisesti johtoa ja esimiehiä hyödynnä mahdollisia kriisejä etsi merkittäviä uusia mahdollisuuksia toimi viivyttelemättä 2. Ohjaavan tiimin perustaminen etsi oikeat ihmiset, kokoa vahva ryhmä edistä keskinäistä luottamusta ryhmässä kehitä ryhmän yhteistä näkemystä 3. Muutosvision ja -strategian laatiminen selkeytä ja kiteytä, mitä muutoksella tavoitellaan kuvaa tavoiteltu tilanne selkeästi ja havainnollisesti päätä muutoksen toteuttamisen keskeiset ratkaisut suunnittele muutosprosessin eteneminen suunnittele tarvittavat tukitoimet 4. Muutosvision viestiminen varmista vision ymmärrettävyys käytä useita kanavia, toista viestiä edistä kuuntelemista ja kuunnelluksi tuloa näytä esimerkkiä

10 9 5. Henkilöstön voimaannuttaminen vision mukaiseen toimintaan pura uuden toiminnan esteitä kehitä tarvittavia uusia taitoja uudista järjestelmiä sopiviksi ryhdy toimenpiteisiin muutoksia jarruttavien esimiesten kohdalla 6. Lyhyen aikavälin onnistumisten varmistaminen suunnittele välietappeja tuota nopeasti näkyviä tuloksia tuo esille muutoksen hyötyjä juhli onnistumisia, palkitse näkyvästi onnistumiset aikaansaaneita 7. Muutoksen tuottaminen syötä prosessiin jatkuvasti uusia haasteita tee tarvittavat ratkaisut ajoissa ja sitovina tee muutoksia organisaatiossa elävöitä prosessia uusilla projekteilla ja teemoilla rekrytoi ja ylennä muutoksen toteuttamiseen pystyviä muutosagentteja työstä jatkuvasti muutosvastustusta 8. Uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja juurruttaminen tuo esille uusien toimintamallien ansiot mukauta toimintaperiaatteet ja järjestelmät sisällytä uusien toimintatapojen vaatimukset johtamiseen varmista tarvittavat tukirakenteet uusille toimintatavoille nivo uudet toimintatavat osaksi vallitsevaa kulttuuria

11 10 MITEN ONNISTUU OPPIMINEN JA TOIMEENPANO ERI KEHITTÄMISTAVOILLA? JOHTAMALLA PAKOTTAEN? JOHDON KANSSA YHDESSÄ TYÖSTÄEN? OPPIMINEN SEKÄ TOIMEENPANO TAVOI- TELTU MUUTOS? PORUKALLA KEHITTÄEN

12 11 METATASON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS KEHITTÄMISTYÖSSÄ MALLINNUS SYVENNYS JÄSENNYS OPIKSIOTTO ARVIOINTI YLEISTYS KÄSITTELY PÄÄTELMÄT METATASON TYÖSKENTELY SEURANTA SUOSITUKSET TOIMINNAN KEHITTÄMI- SEKSI KEHITTÄMISOTTEEN OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN - ratkaisut ja päätökset - resurssien kohdennus - sitouttaminen - johtaminen PERUS- TOIMINTA EDELLYTYKSET TYÖSSÄ - aika, asenne - areenat, oppimisyhteisö - vaativuus - tiedon tuottaminen toiminnasta ( mm. havainnot, palaute lisätiedon hankinta )

13 12 MUUTOS OPPIMISENA Muutoksen toteutus on onnistunut silloin kun se edistää halua oppia uusia asioita - yksin ja yhdessä! JOTTA OPPIMINEN ONNISTUISI, TARVITAAN tilaa oppimiselle, joutilaisuutta irrota ja ajatella toimivaa metatilaa työyhteisössä haasteellisia töitä sopivia tavoitteita ja vaatimuksia ohjausta ja tukea oikeutta tehdä virheitä asioiden käsittelyä, yhteistä pohdiskelua opitun käsitteellistämistä, mallinnusta yksilöllisen ja yhteisen muistin rakentamista OPPIVAN ORGANISAATION AVAINPIIRTEET oppimisen edistäminen osa strategiaa vahva kehittämisote, muutosvalmius, tilaa yksilölliselle ja yhteiselle oppimiselle työn yhteydessä luonteva pääsy ja innostus metatasolle ( käsitteet, jäsennykset, mallit, teoriat ) kannustava ja sopivan vaativa ilmapiiri henkilökohtaisen kehittymisen vaatimus ja tuki aktiivinen tiedonhankinta avoin tietojen ja kokemusten vaihto ( myös vaikeista asioista ) tiivis yhteistyö, me-henki vuorovaikutuksellinen päätöksenteko toiminnan yhteinen arviointi oppiva yhteistyö toisten organisaatioiden kanssa

14 13 MUUTOKSEN PROSESSOINTI ( Valtee 2002 pohjautuen ) TYÖYHTEISÖN 3 6 TOIMINTAKYKY MUUTOKSEN ETENEMINEN AJASSA 1 = ns. normaalitaso 2 = ensireaktio muutokseen 3 = kieltäminen, palauttamispyrkimys, kaksoissidos 4 = todellisuuden tunnustaminen, muutosmasennus 5 = realiteettien tunnustus, vanhasta luopuminen pääsee voitolle, uuden merkitys alkaa löytyä 6 = uuden rakentaminen, kyvykkyyden vahvistaminen 7 = muutosvastustukseen jumittuminen, toimintakyvyn menettäminen 8 = muutoksen sisäistys, uusi tasapaino 9 = toimintakyvyn herpaantuminen, rapautuminen 10 = vaaditaan toistuvia piristeitä

15 14 BOX-AJATTELU ORGANISAATIOSSA BOX = organisaatio / yritys / organisaation alayksikkö / yksilö. Rajapinnallaan organisaatio / yritys / yksikkö / yksilö asettautuu ympäristöönsä ja erottautuu ympäristöstään. Rajapinta erottaa mutta myös yhdistää, koska se on samalla yhteisraja. toimintaympäristö kilpailija- ja kumppanirajapinta resurssi- ja ohjausrajapinta BOX asiakasrajapinta työvoima- ja osaamisrajapinta BOXin sisällä toiminta pyrkii sekä sovittautumaan toimintaympäristön tuottamiin vaatimuksiin että asettumaan ns. normaalitilaan, jossa omien resurssien käyttö suhteessa tavoitteisiin olisi hyvässä tasapainossa. Oma toiminta pyritään järjestämään niin, että asiat sujuvat mahdollisimman helposti. Lisäksi boxin sisältä pyritään hallitsemaan rajapintoja niin, että turvaavat oman toiminnan sujuvuutta ja omaa etua. Muutostarve syntyy useimmiten BOXin ulkopuolelta tulevista paineista. Muutospaineiden tulkinta rajapinnassa on ratkaiseva asia muutoksissa. BOXin sisällä vallitseva muutosjähmeyttä selittää instituutioituminen eli prosessi, jossa keskeistä on mm. - totunnaistuminen eli toiminnan uomautuminen - normaalistaminen eli nykyisen pitäminen oikeana käytäntönä - legitimointi eli nykyisen käytännön osallisten pyrkimys perustella ja oikeuttaa eri tavoin sen olemassaoloa. Pitkälle vakiintuneiden boxien toiminnan tueksi rakentuu vähitellen tietty ideologia, käsitysten ja uskomusten kudos, käyttäytymisnormisto, ja näitä tukeva vallankäyttö. Toiminta oikeutetaan ja selitetään tarkoituksenmukaiseksi luomalla sille tiedollisten ja ei-tiedollisten perustelujen suojakupu. Sisäiset ja ulkoiset kontrollimekanismit kehittyvät varmistamaan toimintaa.

16 15 SUHTAUTUMINEN MUUTOSPAINEISIIN ORGANISAATIOSSA YMPÄRISTÖORIENTAATIO säilyttävä varmistava uudistava ennakoiva VARAUTUJAT, PUOLUSTAUTUJAT, STRATEGISTIT, FOKUSOIJAT, UUDISRAIVAAJAT, VALLOITTAJAT, VASTUSTAJAT RUSINANPOIMIJAT HÄTÄILIJÄT TOIMINTAKULTTUURI reagoiva TARKKAILIJAT, KORJAAJAT, HARKITSIJAT, SUUNNITTELIJAT, SEURAILIJAT, HYÖDYNTÄJÄT, KRIISITOIMIJAT KIRSTUNVARTIJAT HAASKANETSIJÄT

17 16 MIKSI VASTUSTAA MUUTOSTA? Tietojen ja tiedotuksen riittämättömyys, ymmärtämisen vaikeus Entistä pidetään parempana kuin uutta epävarmaa. Muutosta ei pidetä tarpeellisena. Ollaan eri mieltä muutosratkaisuista Epävarmuus siitä, mitä itselle käy ja selviääkö muutoksen jälkeisessä uudessa tilanteessa ( oma asema, tehtävät, työtilanne, toverit, esimies ) Muutoksesta aiheutuu lisävaivaa ( toimivat rutiinit rikkoutuvat, on opeteltava uusia asioita ) Muutosta johdetaan taitamattomasti Muutoksen edellyttämälle yhteiselle oppimiselle ei ole edellytyksiä ( aikaa, voimia, tukea ) Muutosväsymys ( jatkuvien muutosten seurauksena ) Persoonallisuudesta tai elämänkokemuksista juontuva perussuhtautuminen tai -asenne muutoksiin ja uusiin tilanteisiin Työyhteisön ryhmäkuri VAIKENEMINEN MUUTOSVASTUSTUKSENA Tärkeää on se millä porukalla totuudet jaetaan eli ketkä on ME. Tärkeiden asioiden jakaminen on olennainen voimavara työssä. Työpaikalla on erilaisia areenoja asioiden läpikäymiseen ja totuuden jakamiseen Vaikeneminen voi olla hyväksymistä, myöntymistä, alistumista tai ohittamista Vaikeneminen on aina kaksinkertaista ( ensin vaietaan ja sitten vaietaan siitä että on vaiettu ) PUOLUSTAUTUMINEN VASTUSTUKSENA Puolustautuminen syntyy kun yksilö pyrkii säilyttämään henkisen tasapainon sisäisen epävarmuuden ja haavoittuvuuden ja toisaalta ulkoisten paineiden ja uhkien välillä Puolustautuminen on välttämätöntä ja hyödyllistä yksilön selviytymiselle tilanteissa, joita ei voi hallita tai saada mieleisekseen Muutoksiin sisältyy usein tilanteita jotka heikentävät hallinnan kokemusta tai uhkaavat omien tavoitteiden toteutumista ja aikaansaavat puolustusmekanismien käynnistymisen yksilöissä ja työyhteisössä. Puolustautumisen keinot voivat työyhteisössä ainakin tilapäisesti - vääristää toimintatodellisuuden tulkintoja - haitata vaikeiksi koettujen asioiden kohtaamista ja käsittelyä - ilmetä reaktioina jotka aikaansaavat vastareaktioita työtovereissa - muodostua ryhmän tai työyhteisön yhteisiksi haitallisiksi käytännöiksi.

18 17 TYÖN HALLINTA TILANTEEN VAIKEUDEN JA KYVYKKYYDEN MUKAAN suuri PANIIKKIALUE AHDISTUS PONNISTUS FLOW HAASTEALUE TILANTEEN PAINE PYSTYVYYS INNOSTUS VAIKEUS HUOLI HALLINTA-ALUE LUOTTAMUS minun on VARMUUS LÖYSÄILYALUE pakko osaan ja haluan HELPPOUS yrittää vähäinen RENTOUS TYLSYYS otan varman päälle heikko KYVYKKYYS HALLITA TILANNE hyvä

19 18 TOIMIJUUS JA TILANTEEN HALLINTA SYNTYY TOIMINTAUSKOMUKSISTA A. Pystyvyysuskomukset ( kykenenkö saavuttamaan haluamani? onko minulla riittävät valmiudet ja taidot? ) subjektius-kokemus minäkäsitys itseluottamus. itsearvostus pystyvyyskokemus itsehallinta, tunnesäätely vastuukokemus B. Kontekstiuskomukset ( edistääkö vai vaikeuttaako toimintaympäristö toimintaani? millaiset mahdollisuudet onnistumiseen ympäristö tarjoaa? tukeeko ympäristö pyrkimyksiäni? ) ymmärrys siitä miten systeemi toimii ja miten siinä on mahdollista toimia onnistuneesti ulkoisten toimintaedellytysten suosiollisuus valinnan vapaus vs. vaihtoehdottomuus onko saatavilla asianmukaista apua ympäröivän ilmapiirin suopeus C. Tehokkuususkomukset ( löydänkö toimintatavat jotka tuottavat tulosta? kannattaako yrittää? voinko vaikuttaa asioiden kulkuun? ) autonomia, itsemäärääminen, vapaaehtoisuus yhteistyön mahdollisuudet ja kannattavuus suhteiden kannustavuus ( hyväksyntä, arvostus, innostaminen ) itsesäätelyssä onnistuminen

20 19 MUUTOSTILANTEIDEN HALLINTATAVAT ( Pohjautuen Pauli Niemelä 1991: Turvattomuuden hallintakeinot ) TUNNEPERÄINEN HALLINTA RAKENTAVA omien kielteisten tunteiden kontrollointi / jalostus kielteisten tunteiden työstäminen yhdessä toisten kanssa empatia, samaistuminen, toisiin tukeutuminen aiempiin selviytymisen kokemuksiin eläytyminen ( psyykkaus ) pystyvyyden esittäminen ( myönteinen uho ) HAITTAAVA omien ja toisten kielteisten tunteiden tukahduttaminen omien kielteisen tunteiden heijastus toisiin kielteisten tunteiden kohdistus vääriin kohteisiin toisten syyllistäminen ( syntipukki ) toisiin takertuminen oman tunnelastin kippaaminen toisten niskaan menneeseen uppoutuminen marttyyriksi vihkiytyminen

21 20 TIEDOLLINEN HALLINTA RAKENTAVA sopeutumista ja selviytymistä edistävien ajatusten vahvistaminen omassa ajattelussaan henkilökohtaisten selviytymissuunnitelmien laatiminen ( jos niin ) positiivisen ajattelun käyttö ( hyötyjen korostaminen ) avautuvien mahdollisuuksien haku ja pohdiskelu - myös yhdessä asioiden tarkastelu eri näkökulmista ( oma + toisten + kokonaisuuden ) HAITTAAVA menneen perusteeton ihannointi ( muistojen kultaaminen ) tiedotuksen / tiedon välttäminen ja kiistäminen tyhmäksi tekeytyminen tuleviin mahdollisiin epäkohtiin ja haittoihin keskittyminen totuuden muuntelu, huhujen lietsonta, ja epäselvien asioiden suurentelu tosiasioiden kaunistelu, muutoksen haittojen kieltäminen

22 21 TOIMINNALLINEN HALLINTA RAKENTAVA aktiivinen tiedon hakeminen toden tiedon jakaminen toisille toisten rauhoittaminen ja tukeminen epäkohtien ratkaisuhakuinen käsittely asioiden puhuminen oikeilla areenoilla avun ja tuen etsiminen ratkaisujen työstäminen yhdessä toisten kanssa venyminen, itsensä ylittäminen keskinäinen kannustaminen HAITTAAVA asioiden suoran käsittelyn välttäminen, nurkan takana puhuminen hyökkäävä käyttäytyminen asioita käsiteltäessä vastuun väistäminen epäkohtien jatkuva vatvominen toisten kanssa vetäytyminen oman puutarhan hoitoon, korviketoiminta pitkitetty vastustaminen ja kapinointi muutosvastustuksen torjuminen

23 22 UHKAKUVIEN KÄSITTELY MUUTOSTILANTEISSA ( perustuen Pasi Valtee 2002 ) Todelliset Realistiset Ei voida vaikuttaa Hyväksyminen Sietäminen Seuranta Pelot Uhkakuvat Huolet Kielteiset ennakoinnit ja huhut Avoimet kysymykset Voidaan vaikuttaa Korjaaminen Toimenpideohjelma Aiheettomat Kuvitellut Vähennetään todenmukaisella tiedolla

24 23 MIKÄ EDISTÄÄ SITOUTUMISTA MUUTOKSESSA? Tiedon jakaminen on lähtökohta. Kunkin on ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kyse. Sitoutumisen siltaa rakennetaan molemmista päistä. Muutoksessa on huomioitava myös yksilöiden tarpeita ja intressejä. Kuuntelemalla löytyy tarttumakohtia. Sitoutumista edistää osallisuus tärkeissä asioissa. Tämän vuoksi taataan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja vastuuta muutoksessa. Hyvä henkilökohtainen suhdetyö auttaa. Henkilöiden välinen lojaalisuus on vahva voimavara. Toiset voivat tarvita enemmän asioiden läpikäymistä ja tukea. Kiitos, tunnustus ja palkitseminen ylimääräisestä työstä tuovat hyvää mieltä ja vahvistavat sitoutumista. Muutos toteutetaan niin, että se vastaa työyhteisössä oikeudenmukaisiksi koettuja pelisääntöjä tai toimintatapoja. Osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen ei ole vain henkilökohtainen asia. Edellytyksiä sille luodaan johdon toimin ( esim. yhteistä aikaa, areenoja, tukea, valtuuksia ). Henkilöiden lisäksi on hyvä saada myös työyhteisöt sitoutumaan. Siksi yhteinen käsittely, sopiminen ja virallistaminen on tarpeen varmentamaan sitoumuksia. Muutoksen myönteisillä tuloksilla hälvennetään epäilyjä ja vakuutetaan epäileviä. Ongelmakeskeinen lähestymistapa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Ongelmien kuvaaminen Tavoitteiden kuvaaminen Kielteisen kehityksen huomioiminen Myönteisen kehityksen huomioiminen Ongelmien syiden miettiminen Myönteisen kehityksen selittäminen Taustatekijöiden pohtiminen Aikaisempien onnistumisten pohtiminen Esteiden ja rajoitusten näkeminen Mahdollisuuksien ja voimavarojen tutkiminen Syyllisten etsiminen Ansion jakaminen edistyksestä ( Lähde: Lyhytterapiainstituutin ReTeaming-aineisto )

25 24 TOIMIJUUS JA TILANTEEN HALLINTA SYNTYY TOIMINTAUSKOMUKSISTA A. Pystyvyysuskomukset ( kykenenkö saavuttamaan haluamani? onko minulla riittävät valmiudet ja taidot? ) subjektius-kokemus minäkäsitys itseluottamus. itsearvostus pystyvyyskokemus itsehallinta, tunnesäätely vastuukokemus B. Kontekstiuskomukset ( edistääkö vai vaikeuttaako toimintaympäristö toimintaani? millaiset mahdollisuudet onnistumiseen ympäristö tarjoaa? tukeeko ympäristö pyrkimyksiäni? ) ymmärrys siitä miten systeemi toimii ja miten siinä on mahdollista toimia onnistuneesti ulkoisten toimintaedellytysten suosiollisuus valinnan vapaus vs. vaihtoehdottomuus onko saatavilla asianmukaista apua ympäröivän ilmapiirin suopeus C. Tehokkuususkomukset ( löydänkö toimintatavat jotka tuottavat tulosta? kannattaako yrittää? voinko vaikuttaa asioiden kulkuun? ) autonomia, itsemäärääminen, vapaaehtoisuus yhteistyön mahdollisuudet ja kannattavuus suhteiden kannustavuus ( hyväksyntä, arvostus, innostaminen ) itsesäätelyssä onnistuminen

26 25 MOTIVAATION NELJÄ PERUSTAA 1. Ulkoinen pakko käskyt, vaatimukset uhka, hätä, kriisi toiminnan vaihtoehdottomuus tottumukset, rutiinit jatkuvuuden turvaaminen 2. Ulkoiset palkinnot itselle saavutettavissa olevat edut rangaistusten / sanktioiden välttäminen toiminnasta seuraavat hyödyt aikaansaatavat tulokset 3. Sisäinen palkitsevuus oman kokemuksellisuuden ilmentäminen, ravitseminen tarpeiden tyydyttäminen omien arvojen toteuttaminen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen velvollisuuksien täyttäminen 4. Sosiaaliset syyt sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen ( virikkeet, seura, nautinnot, tuki, yhteisyys ) sosiaalisuuden toteuttaminen ( jakaminen ) mukautuminen odotuksiin, normeihin arvostuksen, palautteen hakeminen

27 26 TUNNEÄLY ( Mayer 2001 ) Kyky havaita omia ja toisten tunnetiloja tarkasti - omat sisäiset tuntemukset, kasvojen ilmeet ym. ilmaisut, musiikki ym. taidemuodot Kyky ilmaista tunteitaan tarkasti - omia tunnetiloja koskevan informaation välittäminen eri ilmaisumuodoin Kyky käyttää tunteita ajattelunsa edistämisessä - tunteiden ja muiden aistimusten osuva yhdistäminen esim. värit ja muodot, - ajatusten virittäminen tuntein Kyky ymmärtää tunteita ja niiden merkityksiä eri yhteyksissä informaation analysointi, - tunteiden vaihtelun osuva ennakointi, tunteiden /tunneilmaisujen sisältämän - kompleksisten tunneilmaisujen merkitysten ymmärtäminen Kyky hallita tunteita - omien tunteiden hallinta, toisten tunteiden hallinta

28 27 MAYERIN JA SALOVEYN TUNNEÄLYMALLIN OSA-ALUEET ( MIKAEL SAARINEN: TUNNEÄLYKÄS ESIMEISTYÖ 2007 ) Osa-alue Osa-alueet pitävät sisällään seuraavia kykyjä Havainnointi, arviointi ja ilmaisu Kyky tunnistaa emootioita omassa fyysisessä tilassa, tunteissa ja ajatuksissa Kyky tunnistaa emootioita toisissa ihmisissä, ympäristössä, taiteessa äänen, muodon ja käyttäytymisen kautta Kyky ilmaista emootioita oikein ja ilmaista tunteisiin liittyviä tarpeita Kyky erottaa epäaito ja oikea, tai rehellinen ja epärehellinen tunteiden ilmaisu Emootioiden ymmärtäminen ja analysointi; emotionaalisen tiedon käyttäminen Emootiot priorisoivat ajattelua kohdentamalla tarkkaavaisuuden tärkeään informaatioon Emootiot ovat riittävän eläviä ja käytettävissä olevia, jotta niitä voidaan tuottaa tunteita koskevan päätöksenteon ja muistamisen tueksi Mielialanvaihtelut muuttavat henkilön näkökantaa optimistisesta pessimistiseen kannustaen moninaisten vaihtoehtojen pohdiskelemista Emotionaaliset tilat kannustavat erityiseen ongelmanratkaisuun, esim. onnellisuus edesauttaa induktiivista päättelyä ja luovuutta

29 28 Ajattelun emotionaalinen fasilitointi Kyky nimetä emootioita ja tunnistaa sanojen ja emootioiden välisiä yhteyksiä, kuten pitämisen ja rakastamisen välinen yhteys Kyky tulkita emootioiden merkityksiä vuorovaikutussuhteissa esim. että suru usein liittyy menetykseen Kyky ymmärtää monimutkaisia tunteita: samanaikaisia rakkauden ja vihan tunteita tai sekoituksia, kuten kunnioitus pelon ja hämmästyksen yhdistelmänä Kyky tunnistaa tunteiden todennäköisiä vaihteluita esim. muutosta vihasta tyytyväisyyteen tai vihasta häpeään Reflektiivinen emootioiden säätely emotionaalisen ja intellektuaalisen kasvun edistämiseksi Kyky olla avoin tunteille; sekä miellyttäville että epämiellyttäville Kyky reflektoiden mennä mukaan tai irrottautua tunteesta sen informatiivisuuden tai käytettävyyden arvioinnin perusteella Kyky reflektoiden monitoroida emootioita suhteessa itseen ja toisiin esim. tunnistamalla, miten selviä, tyypillisiä, vaikuttavia tai järkeviä ne kulloinkin ovat Kyky hallita emootioita itsessä ja toisissa säätelemällä kielteisiä ja voimistamalla miellyttäviä tukahduttamatta tai liioittelematta niiden mahdollisesti sisältämää informaatiota

30 29 TOIMINNAN KOGNITIIVIS-AFFEKTIIVINEN OHJAUS Onnistunut toiminnan ohjaus edellyttää tehokasta itsehallintaa. Itsehallinnan mekanismit ovat osa yleistä kognitiivis-affektiivista prosessointia, joka mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Kognitiivis-affektiivisessa prosessoinnissa toimii toisiinsa kytkeytyneenä kaksi osasysteemiä: KUUMA ja VIILEÄ systeemi. KUUMA SYSTEEMI ( GO ) - nopea - tunnevaltainen, impulsiivinen - yksinkertainen, refleksinomainen mekanismi - yllykkeiden uhka-arvoon keskittyvä - pakottavan voimakas - pakene / taistele tai lähesty reaktioihin johtava - kehittyy varhain yksilönkehityksessä VIILEÄ SYSTEEMI ( KNOW ) - hidas - emotionaalisesti neutraali - tiedollinen, yllykkeiden informatiiviseen sisältöön keskittyvä - punnitseva, reflektoiva - järkiperäinen - mutkikas, hienosyinen yhteyksien verkosto - tietämyksen lisääntymisen myötä vaivalla rakentunut Kuuma ja viileä osasysteemi toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa, ne aktivoivat toisiaan. Onnistunut itsehallinta on mahdollista kun kuuma ja viileä systeemi ovat tasapainossa. Viileän systeemin tehokkuus alenee juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Kuuman systeemin ylivaltaa voimistavat mm. - elämän kokemusten aiheuttamat haavoittuvuudet kuten esim. hylkäämisherkkyys - ko. yksilön yleinen stressitaso - minäenergian hupeneminen - ko. toimintatilanteen stressaavuus

31 30 Itsehallinta edellyttää sitä, että kuuman systeemin vaikutusta pystytään hillitsemään käyttämällä viilentämisen strategioita. Näitä ovat mm. - kuuman systeemin aktivoineiden yllykkeiden poistaminen - huomion kiinnittäminen muihin asioihin - huomion kiinnittäminen tunnesisältöjen sijasta tiedollisiin puoliin - tilanteesta etäännyttäminen Negatiivisten tunnetilojen hallinnan keinojen tehokkuus - huomion kiinnittäminen pois negatiivisista asioista - märehtimisen ja hautomisen / vatvomisen välttäminen - vertailukohdan hakeminen, ongelman suhteutus toisten tilanteeseen ( jollain menee vielä huonommin ) - tunnetilan aiheuttaneen ongelman ratkonta - itsensä palkitseminen, itsensä kehuminen - mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen - ongelmasta oppiminen ja suunnitelma vastaavaan ongelmaan joutumisen välttämiseksi - ongelmatilanteen uudelleen määrittely; tilanteen positiivinen tulkinta, positiivisten puolien etsiminen - fyysinen rasitus auttaa kohtuullisesti toteutettuna - tukeutuminen toisiin, sosiaalinen tankkaus - vetäytyminen, eristäytyminen ei auta, paitsi vihan hallinnassa - tunteiden tukahduttaminen lieventää ko. tunnekokemusta mutta aikaansaa muita fysiologisia reaktioita - tunteiden purkaminen ei auta negatiivisten tunnetilojen hallinnassa

32 31 MINKÄ VARASSA ONNISTUMME MUUTOKSESSA? Tunnistetaan muutoshaasteet ja muutoskohdat organisaation ja ihmisten toiminnassa realistinen tilannearvio riittävä yhteisymmärrys tilanteen tulkinnasta ( yksimielisyys on illuusio ) mitä pitää parantaa? mihin keskitymme muutoksessa? Tiedetään mihin ollaan menossa ja mitä halutaan visio, tie eteenpäin, suunnitelma kohti visiota Muutosta johdetaan taitavasti johtajat johtamaan; johto on muutoksen henkilöitymä, tavoitellun uuden ruumiillistuma riittävä tiedotus ( kyse ei tiedon jakamisesta vaan epävarmuuteen astumisesta yhdessä ); kunkin on ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kyse. keskustelu, jaetaan asioita ( keskeneräisiäkin ); eri näkökulmat huomioon; epäilyjen ja vastustuksen kohtaaminen sitoutumisen siltaa rakennetaan molemmista päistä. Muutoksessa on huomioitava myös yksilöiden tarpeita ja intressejä. hyvä henkilökohtainen suhdetyö auttaa. Henkilöiden välinen lojaalisuus on vahva voimavara. toiset voivat tarvita enemmän asioiden läpikäymistä ja tukea. sitoutumista edistää osallisuus tärkeissä asioissa. Tämän vuoksi taataan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja vastuuta muutoksessa. osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen ei ole vain henkilökohtainen asia. Edellytyksiä sille luodaan johdon toimin ( esim. yhteistä aikaa työstää ja suunnitella, areenoja käsitellä ratkaisuja, tukea, valtuuksia ). kiitos, tunnustus ja palkitseminen ylimääräisestä työstä tuovat hyvää mieltä ja vahvistavat sitoutumista. muutos toteutetaan niin, että se vastaa työyhteisössä oikeudenmukaisiksi koettuja pelisääntöjä tai toimintatapoja. ihmisistä välitetään ja muutoksen uhreista huolehditaan; juhlitaan onnistumisia, palkitaan onnistumiset aikaansaaneita henkilöiden lisäksi on hyvä saada myös työyhteisöt sitoutumaan. Siksi yhteinen käsittely, sopiminen ja virallistaminen on tarpeen varmentamaan sitoumuksia.

33 32 Muutosprosessien etenemisen varmistaminen tuotetaan onnistumisia ja näkyviä tuloksia jo lyhyellä aikavälillä ( välietappeja ) muutoksen myönteisillä tuloksilla hälvennetään epäilyjä ja vakuutetaan epäileviä. prosessiin jatkuvasti uusia haasteita tuetaan muutoksen toteuttamiseen pystyviä muutosagentteja selkeät vastuut uusien ratkaisujen kehittämisessä esille uusien toimintamallien ansiot varmistetaan tarvittavat tukirakenteet uusille toimintatavoille uudistamalla toimintaperiaatteet ja järjestelmät pannaan toimeksi tarvittavissa ratkaisuissa ( ajoissa ja sitovina ) sisällytetään uusien toimintatapojen vaatimukset johtamiseen Sitoutuminen muuttumaan muutoksen mukana muutos vaatii luottamaan johtoon - tietyissä raameissa kokonaisuuden hyvä ylittää yksilön hyvän muutos on etujen ja haittojen yhdistelmä ( myös virheitä tehdään, ne on myönnettävä ja korjattava ) Kukin tekee työtä muutoksen eteen muutoksen voimakenttä koskettaa jokaista muutoksen eteen on tehtävä työtä - itsessä, työyhteisössä ja koko yksikön toiminnassa oma asenne ratkaisee paljon: aktiivinen selviää paremmin ( koskessa kannattaa soutaa ) muutos tarjoaa mahdollisuuksia, ne kannattaa hyödyntää oman ajattelun ja toiminnan muutos vaatii aikaa ja vaivannäköä Oman kyvykkyyden ja työn hallinnan parantaminen työn hallintaa parannetaan monella tasolla ( organisaatio, esimiehet, työyhteisöt ja kukin itse ) valmius itsensä kehittämiseen muutoksessa selviytymisen avainkohta tukea selviytymiseen, lisäkoulutusta jolla pärjätään tukipaketti työkyvykkyyden parantamiseksi ( yksilölliset + yhteiset toimet )

34 33 INSTITUUTIOTEORIA JA KEHITTÄMISTYÖ ( esim. Walter Scott: Institutions and organizations ) Tekninen ympäristö = Toimintakenttä, jolle organisaatio tuottaa hyödykkeet tai palvelut hankittavaksi ja käytettäväksi hyödyttämään käyttäjiä. Tärkeää on se mikä toimii, tuottaa tulosta, saavuttaa tavoitteita! Organisaation palkitsemisperusteet ( palkitsemisen seurauksena saadaan esim. arvostusta, toimintavapautta, asiakkaita, taloudellista tulosta ) - hyödylliset ratkaisut - tehokkuus, taloudellisuus - hyödykkeiden ja palvelujen laatu - hyödyt käyttäjille - toiminnan tuloksellisuus, vaikuttavuus Instituutioympäristö = a. normatiiviset tekijät - arvot, säännöt, normit, moraali, sosiaaliset odotukset ja vaatimukset, rankaisut ja palkinnot b. kognitiiviset tekijät - tulkinnat, määritykset, tiedolliset merkitykset, uskomukset/ käsitykset, tietovarannot, myytit, symbolit Tärkeää on se miltä asiat näyttävät suhteessa odotuksiin ja käsityksiin! Organisaation palkitsemisperusteet - odotusten / käsitysten mukaisuus, vastaavuus - onnistunut sopeutuminen - hyvä esittäminen, vaikutelmaviestintä

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen TIETO LISÄÄ TAITOA ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi 24.9.2013 TULOSTEN, VAIKUTUSTEN & VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN TARVE Miksi näppituntuma ei riitä? Kansalaisten oikeuksien turvaaminen

Lisätiedot

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach?

Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Milloin olen Päällikkö, milloin Mentor, milloin Coach? Teppo Nurminen 1 Johtamisen kokonaiskenttä Miksi? Leadership Coaching Management Miten? Mitä, kuka, milloin? 2 Ohjaavat menetelmät Ohjattavia paljon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen

Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen Miten kuntia ja alueita voidaan tukea muutostyössä? Terttu Pakarinen 11.1.2016 Toimintaympäristön muutosvoimakkuuden kasvu 1970 Staa9suus 1980 Säännöllisyys 1990 Kompleksisuus 2000- Epäjatkuvuus Yllätyksellinen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot