POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI"

Transkriptio

1 POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA -YKSIKKÖJEN KOULUTUSPROSESSI VIIDES TYÖSEMINAARI Muutoksen aikaansaaminen kehittämistyössä muutoksen asiakkaat muutoksen johtaminen muutos oppimisena muutosvastustus tunneäly muutostyössä tulosten juurruttaminen TYÖSKENTELYAINEISTO Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy

2 1 PALVELUTOIMINNAN NS. ARVO- / HYÖTYKETJUN JÄSENNYS ASIAKKAALLE HALUTUN HALUTUN ARVON / HYÖDYN HYÖDYN ARVON / HYÖDYN VALINTA HYÖDYN VIESTINTÄ TUOTTAMINEN TODEKSI JA KEHITTÄMINEN PALVELUISSA ASIAKKAALLE ASIAKKAALLE TEKEMINEN ko. asiakkaalle ko. palvelun ko. palvelun tuote- ko. palvelun hiominen palvelun tuottaminen asiakas- asiakkaan oma merkittävän ja asemointi kehitys = haluttujen palvelutuotteiksi ja toteuttaminen yhteistyö; toiminta hyödyn ko. palvelun markkinoilla asiakashyötyjen hinnoittelu; ko. asiakkaille sovitun asiakas- toteutumiseksi kannalta tärkeän huomioiden sisäänrakentaminen palvelun markkinointi, kaltaisena sovitulla palaute; ja sen varmisarvon/ hyödyn kilpailutilanne palveluun sen omi- mainonta ja myynti; tavalla ja sovitulla asiakas- taminen tunnistus asiak- (mitä hyötyä, naisuuksiksi ko. palveluratkaisujen hinnalla ( asiakkaan suhteiden kaan omassa keille, missä, hintaraami huomi- perusteleminen omat palvelun käytön hoito toiminnassa millä hinnalla?) oon ottaen asiakkaalle kustannukset huomioon) TUOTTEEN TAI PALVELUN ARVO = asiakkaan tuotteesta / palvelusta saama hyöty suhteessa hänelle koituviin kustannuksiin HYÖTY = tuotteesta / palvelusta asiakkaalle todellistunut subjektiivinen ja objektiivinen positiivinen merkitys KUSTANNUKSET = tuotteen / palvelun hinta + muut asiakkaalle koituvat voimavaramenetykset

3 2 PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN NELJÄ INTRESSITAHOA PALVELUJEN KÄYTTÖ kansalainen asiakas - palvelujen saatavuus - palvelujen käytettävyys - palvelujen laatu / hinta - vaikutusmahdollisuudet edustaja viranhaltija POLITIIKKA TYÖNTEKO päättäjä työntekijä - työssä selviytyminen - palvelutarpeiden - asiakkaan palvelussa priorisointi onnistuminen - tarvetyydytyksen sääntely - työhyvinvointi - voimavarojen mitoitus - ammatillinen kehitys toimeenpanija esimies JOHTAMINEN - voimavarojen riittävyys ja kohdennus - toiminnan sujuvuus, tehokkuus ja tuloksellisuus - henkilöstöresurssien ja työilmapiirin turvaaminen

4 3 ASIAKKUUSKETJUN MUODOSTUMINEN PROJEKTISSA PROJEKTI VÄLITTÄJÄASIAKAS HYÖDYNSAAJA-ASIAKAS PROJEKTIN TUOTOKSET VÄLITTÄJÄ- ASIAKKAALLE VÄLITTÄJÄ-????? ASIAKKAAN TUOTOKSET??????? TULOS ETEENPÄIN

5 4 KARTTA PROJEKTIN ASIAKASKETJUISTA ASIAKASTAHO A ASIAKASTAHO B ASIAKASTAHO C KEHITTÄMIS- PROJEKTI ASIAKASTAHO D ASIAKASTAHO E

6 5 DEMINGIN YMPYRÄ MUUTOSPROSESSIN MALLINA korjaukset, oppiminen = ACT vakiinnutus PLAN = tilanteen analysointi, ratkaisujen ideointi ja valinta, suunnittelu tulosten analysointi = CHECK ja arviointi DO = ratkaisujen ja suunnitelmien toteutus

7 6 MUUTOKSEN JOHTAMISEN SYSTEEMI ( Jacobsen 2004 ) MUUTOKSEN LIIKEVOIMAT - sisäiset ja ulkoiset - esim. markkinat, kilpailuasetelma, yhteistyömahdollisuudet, teknologia, poliittinen ohjaus, omistaja MUUTOS- STRATEGIA JA MUUTOKSEN JOHTAMINEN MUUTOKSEN KOHTEET - mikä sisältö ja mikä laajuus? - esim. strategia, teknologia, rakenteet, resursssit, toiminta - yksilö + ryhmä + yksikö + organisaatio + yhteistyö - muodolliset systeemit vs. epäviralliset systeemit MUUTOKSEN KONTEKSTI - toimintaympäristön muuttuvuus - muutosnopeus toimialalla - riippuvuus / sidoksisuus - polkuriippuvuuden vahvuus - strateginen liikkumavara MUUTOSPROSESSIN LUONNE - pakkotilanne vai mahdollisuus? - prosessin ajoitus - prosessin kesto - osallisuuden mahdollisuudet - käytettävissä oleva valta - muutoksen hyväksymisvalmius, mahdollinen vastarinta

8 7 MUUTOKSEN ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET KLASSISEN MUUTOSTEORIAN MUKAAN ( Kurt Lewin ) VANHASTA TOIMINNASTA LUOPUMINEN UUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN UUDEN TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN selvitä pätevästi ja selitä hyvin syyt muutokselle anna esimerkkejä muutostarpeista ( dramaattisia ) korosta vanhan haittoja ja uuden hyötyjä ota vastaan muutoksen aiheuttamat tunteet keskustele vastustuksen perusteista osallista ihmiset muutoksen suunnitteluun ja tekemiseen tunnista ja osoita hyviä esimerkkejä uudesta määrittele selvästi haluttu uusi toimintatapa suunnittele muutosprosessi ja resursoi muutostyö käynnistä ja vastuuta uusien ratkaisujen kehittäminen seuraa ja tue aktiivisesti ja vaadi ratkaisujen syntyä varmista tarvittavien uusien tietojen ja taitojen oppiminen poista muutoksen esteitä tee muutosten toteutumiselle tarpeellisia päätöksiä ajoissa ja riittävän vahvasti tunnista tavoitetilan mukainen toiminta ja palkitse siitä kerro myönteisiä tuloksia muutoksen ansioista luo systeemit jotka vahvistavat uusia toimintatapoja seuraan ja korjaa muutosten aiheuttamia haittoja muuta palkitsemistapoja tukemaan uutta muuta rakenteita lakkaa hyväksymästä ja palkitsemasta vanhaa toimintaa

9 8 JOHTAMISKESKEINEN STRATEGIA MUUTOKSESSA ( John Kotter: Muutos vaatii johtajuutta. Rastor 1996 ) 1. Muutoksen välttämättömyyden ja kiireellisyyden perusteleminen tutki tilannetta varo tyytyväisyyttä hiosta erityisesti johtoa ja esimiehiä hyödynnä mahdollisia kriisejä etsi merkittäviä uusia mahdollisuuksia toimi viivyttelemättä 2. Ohjaavan tiimin perustaminen etsi oikeat ihmiset, kokoa vahva ryhmä edistä keskinäistä luottamusta ryhmässä kehitä ryhmän yhteistä näkemystä 3. Muutosvision ja -strategian laatiminen selkeytä ja kiteytä, mitä muutoksella tavoitellaan kuvaa tavoiteltu tilanne selkeästi ja havainnollisesti päätä muutoksen toteuttamisen keskeiset ratkaisut suunnittele muutosprosessin eteneminen suunnittele tarvittavat tukitoimet 4. Muutosvision viestiminen varmista vision ymmärrettävyys käytä useita kanavia, toista viestiä edistä kuuntelemista ja kuunnelluksi tuloa näytä esimerkkiä

10 9 5. Henkilöstön voimaannuttaminen vision mukaiseen toimintaan pura uuden toiminnan esteitä kehitä tarvittavia uusia taitoja uudista järjestelmiä sopiviksi ryhdy toimenpiteisiin muutoksia jarruttavien esimiesten kohdalla 6. Lyhyen aikavälin onnistumisten varmistaminen suunnittele välietappeja tuota nopeasti näkyviä tuloksia tuo esille muutoksen hyötyjä juhli onnistumisia, palkitse näkyvästi onnistumiset aikaansaaneita 7. Muutoksen tuottaminen syötä prosessiin jatkuvasti uusia haasteita tee tarvittavat ratkaisut ajoissa ja sitovina tee muutoksia organisaatiossa elävöitä prosessia uusilla projekteilla ja teemoilla rekrytoi ja ylennä muutoksen toteuttamiseen pystyviä muutosagentteja työstä jatkuvasti muutosvastustusta 8. Uusien toimintatapojen vakiinnuttaminen ja juurruttaminen tuo esille uusien toimintamallien ansiot mukauta toimintaperiaatteet ja järjestelmät sisällytä uusien toimintatapojen vaatimukset johtamiseen varmista tarvittavat tukirakenteet uusille toimintatavoille nivo uudet toimintatavat osaksi vallitsevaa kulttuuria

11 10 MITEN ONNISTUU OPPIMINEN JA TOIMEENPANO ERI KEHITTÄMISTAVOILLA? JOHTAMALLA PAKOTTAEN? JOHDON KANSSA YHDESSÄ TYÖSTÄEN? OPPIMINEN SEKÄ TOIMEENPANO TAVOI- TELTU MUUTOS? PORUKALLA KEHITTÄEN

12 11 METATASON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS KEHITTÄMISTYÖSSÄ MALLINNUS SYVENNYS JÄSENNYS OPIKSIOTTO ARVIOINTI YLEISTYS KÄSITTELY PÄÄTELMÄT METATASON TYÖSKENTELY SEURANTA SUOSITUKSET TOIMINNAN KEHITTÄMI- SEKSI KEHITTÄMISOTTEEN OHJAUKSEN TOTEUTTAMINEN - ratkaisut ja päätökset - resurssien kohdennus - sitouttaminen - johtaminen PERUS- TOIMINTA EDELLYTYKSET TYÖSSÄ - aika, asenne - areenat, oppimisyhteisö - vaativuus - tiedon tuottaminen toiminnasta ( mm. havainnot, palaute lisätiedon hankinta )

13 12 MUUTOS OPPIMISENA Muutoksen toteutus on onnistunut silloin kun se edistää halua oppia uusia asioita - yksin ja yhdessä! JOTTA OPPIMINEN ONNISTUISI, TARVITAAN tilaa oppimiselle, joutilaisuutta irrota ja ajatella toimivaa metatilaa työyhteisössä haasteellisia töitä sopivia tavoitteita ja vaatimuksia ohjausta ja tukea oikeutta tehdä virheitä asioiden käsittelyä, yhteistä pohdiskelua opitun käsitteellistämistä, mallinnusta yksilöllisen ja yhteisen muistin rakentamista OPPIVAN ORGANISAATION AVAINPIIRTEET oppimisen edistäminen osa strategiaa vahva kehittämisote, muutosvalmius, tilaa yksilölliselle ja yhteiselle oppimiselle työn yhteydessä luonteva pääsy ja innostus metatasolle ( käsitteet, jäsennykset, mallit, teoriat ) kannustava ja sopivan vaativa ilmapiiri henkilökohtaisen kehittymisen vaatimus ja tuki aktiivinen tiedonhankinta avoin tietojen ja kokemusten vaihto ( myös vaikeista asioista ) tiivis yhteistyö, me-henki vuorovaikutuksellinen päätöksenteko toiminnan yhteinen arviointi oppiva yhteistyö toisten organisaatioiden kanssa

14 13 MUUTOKSEN PROSESSOINTI ( Valtee 2002 pohjautuen ) TYÖYHTEISÖN 3 6 TOIMINTAKYKY MUUTOKSEN ETENEMINEN AJASSA 1 = ns. normaalitaso 2 = ensireaktio muutokseen 3 = kieltäminen, palauttamispyrkimys, kaksoissidos 4 = todellisuuden tunnustaminen, muutosmasennus 5 = realiteettien tunnustus, vanhasta luopuminen pääsee voitolle, uuden merkitys alkaa löytyä 6 = uuden rakentaminen, kyvykkyyden vahvistaminen 7 = muutosvastustukseen jumittuminen, toimintakyvyn menettäminen 8 = muutoksen sisäistys, uusi tasapaino 9 = toimintakyvyn herpaantuminen, rapautuminen 10 = vaaditaan toistuvia piristeitä

15 14 BOX-AJATTELU ORGANISAATIOSSA BOX = organisaatio / yritys / organisaation alayksikkö / yksilö. Rajapinnallaan organisaatio / yritys / yksikkö / yksilö asettautuu ympäristöönsä ja erottautuu ympäristöstään. Rajapinta erottaa mutta myös yhdistää, koska se on samalla yhteisraja. toimintaympäristö kilpailija- ja kumppanirajapinta resurssi- ja ohjausrajapinta BOX asiakasrajapinta työvoima- ja osaamisrajapinta BOXin sisällä toiminta pyrkii sekä sovittautumaan toimintaympäristön tuottamiin vaatimuksiin että asettumaan ns. normaalitilaan, jossa omien resurssien käyttö suhteessa tavoitteisiin olisi hyvässä tasapainossa. Oma toiminta pyritään järjestämään niin, että asiat sujuvat mahdollisimman helposti. Lisäksi boxin sisältä pyritään hallitsemaan rajapintoja niin, että turvaavat oman toiminnan sujuvuutta ja omaa etua. Muutostarve syntyy useimmiten BOXin ulkopuolelta tulevista paineista. Muutospaineiden tulkinta rajapinnassa on ratkaiseva asia muutoksissa. BOXin sisällä vallitseva muutosjähmeyttä selittää instituutioituminen eli prosessi, jossa keskeistä on mm. - totunnaistuminen eli toiminnan uomautuminen - normaalistaminen eli nykyisen pitäminen oikeana käytäntönä - legitimointi eli nykyisen käytännön osallisten pyrkimys perustella ja oikeuttaa eri tavoin sen olemassaoloa. Pitkälle vakiintuneiden boxien toiminnan tueksi rakentuu vähitellen tietty ideologia, käsitysten ja uskomusten kudos, käyttäytymisnormisto, ja näitä tukeva vallankäyttö. Toiminta oikeutetaan ja selitetään tarkoituksenmukaiseksi luomalla sille tiedollisten ja ei-tiedollisten perustelujen suojakupu. Sisäiset ja ulkoiset kontrollimekanismit kehittyvät varmistamaan toimintaa.

16 15 SUHTAUTUMINEN MUUTOSPAINEISIIN ORGANISAATIOSSA YMPÄRISTÖORIENTAATIO säilyttävä varmistava uudistava ennakoiva VARAUTUJAT, PUOLUSTAUTUJAT, STRATEGISTIT, FOKUSOIJAT, UUDISRAIVAAJAT, VALLOITTAJAT, VASTUSTAJAT RUSINANPOIMIJAT HÄTÄILIJÄT TOIMINTAKULTTUURI reagoiva TARKKAILIJAT, KORJAAJAT, HARKITSIJAT, SUUNNITTELIJAT, SEURAILIJAT, HYÖDYNTÄJÄT, KRIISITOIMIJAT KIRSTUNVARTIJAT HAASKANETSIJÄT

17 16 MIKSI VASTUSTAA MUUTOSTA? Tietojen ja tiedotuksen riittämättömyys, ymmärtämisen vaikeus Entistä pidetään parempana kuin uutta epävarmaa. Muutosta ei pidetä tarpeellisena. Ollaan eri mieltä muutosratkaisuista Epävarmuus siitä, mitä itselle käy ja selviääkö muutoksen jälkeisessä uudessa tilanteessa ( oma asema, tehtävät, työtilanne, toverit, esimies ) Muutoksesta aiheutuu lisävaivaa ( toimivat rutiinit rikkoutuvat, on opeteltava uusia asioita ) Muutosta johdetaan taitamattomasti Muutoksen edellyttämälle yhteiselle oppimiselle ei ole edellytyksiä ( aikaa, voimia, tukea ) Muutosväsymys ( jatkuvien muutosten seurauksena ) Persoonallisuudesta tai elämänkokemuksista juontuva perussuhtautuminen tai -asenne muutoksiin ja uusiin tilanteisiin Työyhteisön ryhmäkuri VAIKENEMINEN MUUTOSVASTUSTUKSENA Tärkeää on se millä porukalla totuudet jaetaan eli ketkä on ME. Tärkeiden asioiden jakaminen on olennainen voimavara työssä. Työpaikalla on erilaisia areenoja asioiden läpikäymiseen ja totuuden jakamiseen Vaikeneminen voi olla hyväksymistä, myöntymistä, alistumista tai ohittamista Vaikeneminen on aina kaksinkertaista ( ensin vaietaan ja sitten vaietaan siitä että on vaiettu ) PUOLUSTAUTUMINEN VASTUSTUKSENA Puolustautuminen syntyy kun yksilö pyrkii säilyttämään henkisen tasapainon sisäisen epävarmuuden ja haavoittuvuuden ja toisaalta ulkoisten paineiden ja uhkien välillä Puolustautuminen on välttämätöntä ja hyödyllistä yksilön selviytymiselle tilanteissa, joita ei voi hallita tai saada mieleisekseen Muutoksiin sisältyy usein tilanteita jotka heikentävät hallinnan kokemusta tai uhkaavat omien tavoitteiden toteutumista ja aikaansaavat puolustusmekanismien käynnistymisen yksilöissä ja työyhteisössä. Puolustautumisen keinot voivat työyhteisössä ainakin tilapäisesti - vääristää toimintatodellisuuden tulkintoja - haitata vaikeiksi koettujen asioiden kohtaamista ja käsittelyä - ilmetä reaktioina jotka aikaansaavat vastareaktioita työtovereissa - muodostua ryhmän tai työyhteisön yhteisiksi haitallisiksi käytännöiksi.

18 17 TYÖN HALLINTA TILANTEEN VAIKEUDEN JA KYVYKKYYDEN MUKAAN suuri PANIIKKIALUE AHDISTUS PONNISTUS FLOW HAASTEALUE TILANTEEN PAINE PYSTYVYYS INNOSTUS VAIKEUS HUOLI HALLINTA-ALUE LUOTTAMUS minun on VARMUUS LÖYSÄILYALUE pakko osaan ja haluan HELPPOUS yrittää vähäinen RENTOUS TYLSYYS otan varman päälle heikko KYVYKKYYS HALLITA TILANNE hyvä

19 18 TOIMIJUUS JA TILANTEEN HALLINTA SYNTYY TOIMINTAUSKOMUKSISTA A. Pystyvyysuskomukset ( kykenenkö saavuttamaan haluamani? onko minulla riittävät valmiudet ja taidot? ) subjektius-kokemus minäkäsitys itseluottamus. itsearvostus pystyvyyskokemus itsehallinta, tunnesäätely vastuukokemus B. Kontekstiuskomukset ( edistääkö vai vaikeuttaako toimintaympäristö toimintaani? millaiset mahdollisuudet onnistumiseen ympäristö tarjoaa? tukeeko ympäristö pyrkimyksiäni? ) ymmärrys siitä miten systeemi toimii ja miten siinä on mahdollista toimia onnistuneesti ulkoisten toimintaedellytysten suosiollisuus valinnan vapaus vs. vaihtoehdottomuus onko saatavilla asianmukaista apua ympäröivän ilmapiirin suopeus C. Tehokkuususkomukset ( löydänkö toimintatavat jotka tuottavat tulosta? kannattaako yrittää? voinko vaikuttaa asioiden kulkuun? ) autonomia, itsemäärääminen, vapaaehtoisuus yhteistyön mahdollisuudet ja kannattavuus suhteiden kannustavuus ( hyväksyntä, arvostus, innostaminen ) itsesäätelyssä onnistuminen

20 19 MUUTOSTILANTEIDEN HALLINTATAVAT ( Pohjautuen Pauli Niemelä 1991: Turvattomuuden hallintakeinot ) TUNNEPERÄINEN HALLINTA RAKENTAVA omien kielteisten tunteiden kontrollointi / jalostus kielteisten tunteiden työstäminen yhdessä toisten kanssa empatia, samaistuminen, toisiin tukeutuminen aiempiin selviytymisen kokemuksiin eläytyminen ( psyykkaus ) pystyvyyden esittäminen ( myönteinen uho ) HAITTAAVA omien ja toisten kielteisten tunteiden tukahduttaminen omien kielteisen tunteiden heijastus toisiin kielteisten tunteiden kohdistus vääriin kohteisiin toisten syyllistäminen ( syntipukki ) toisiin takertuminen oman tunnelastin kippaaminen toisten niskaan menneeseen uppoutuminen marttyyriksi vihkiytyminen

21 20 TIEDOLLINEN HALLINTA RAKENTAVA sopeutumista ja selviytymistä edistävien ajatusten vahvistaminen omassa ajattelussaan henkilökohtaisten selviytymissuunnitelmien laatiminen ( jos niin ) positiivisen ajattelun käyttö ( hyötyjen korostaminen ) avautuvien mahdollisuuksien haku ja pohdiskelu - myös yhdessä asioiden tarkastelu eri näkökulmista ( oma + toisten + kokonaisuuden ) HAITTAAVA menneen perusteeton ihannointi ( muistojen kultaaminen ) tiedotuksen / tiedon välttäminen ja kiistäminen tyhmäksi tekeytyminen tuleviin mahdollisiin epäkohtiin ja haittoihin keskittyminen totuuden muuntelu, huhujen lietsonta, ja epäselvien asioiden suurentelu tosiasioiden kaunistelu, muutoksen haittojen kieltäminen

22 21 TOIMINNALLINEN HALLINTA RAKENTAVA aktiivinen tiedon hakeminen toden tiedon jakaminen toisille toisten rauhoittaminen ja tukeminen epäkohtien ratkaisuhakuinen käsittely asioiden puhuminen oikeilla areenoilla avun ja tuen etsiminen ratkaisujen työstäminen yhdessä toisten kanssa venyminen, itsensä ylittäminen keskinäinen kannustaminen HAITTAAVA asioiden suoran käsittelyn välttäminen, nurkan takana puhuminen hyökkäävä käyttäytyminen asioita käsiteltäessä vastuun väistäminen epäkohtien jatkuva vatvominen toisten kanssa vetäytyminen oman puutarhan hoitoon, korviketoiminta pitkitetty vastustaminen ja kapinointi muutosvastustuksen torjuminen

23 22 UHKAKUVIEN KÄSITTELY MUUTOSTILANTEISSA ( perustuen Pasi Valtee 2002 ) Todelliset Realistiset Ei voida vaikuttaa Hyväksyminen Sietäminen Seuranta Pelot Uhkakuvat Huolet Kielteiset ennakoinnit ja huhut Avoimet kysymykset Voidaan vaikuttaa Korjaaminen Toimenpideohjelma Aiheettomat Kuvitellut Vähennetään todenmukaisella tiedolla

24 23 MIKÄ EDISTÄÄ SITOUTUMISTA MUUTOKSESSA? Tiedon jakaminen on lähtökohta. Kunkin on ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kyse. Sitoutumisen siltaa rakennetaan molemmista päistä. Muutoksessa on huomioitava myös yksilöiden tarpeita ja intressejä. Kuuntelemalla löytyy tarttumakohtia. Sitoutumista edistää osallisuus tärkeissä asioissa. Tämän vuoksi taataan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja vastuuta muutoksessa. Hyvä henkilökohtainen suhdetyö auttaa. Henkilöiden välinen lojaalisuus on vahva voimavara. Toiset voivat tarvita enemmän asioiden läpikäymistä ja tukea. Kiitos, tunnustus ja palkitseminen ylimääräisestä työstä tuovat hyvää mieltä ja vahvistavat sitoutumista. Muutos toteutetaan niin, että se vastaa työyhteisössä oikeudenmukaisiksi koettuja pelisääntöjä tai toimintatapoja. Osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen ei ole vain henkilökohtainen asia. Edellytyksiä sille luodaan johdon toimin ( esim. yhteistä aikaa, areenoja, tukea, valtuuksia ). Henkilöiden lisäksi on hyvä saada myös työyhteisöt sitoutumaan. Siksi yhteinen käsittely, sopiminen ja virallistaminen on tarpeen varmentamaan sitoumuksia. Muutoksen myönteisillä tuloksilla hälvennetään epäilyjä ja vakuutetaan epäileviä. Ongelmakeskeinen lähestymistapa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Ongelmien kuvaaminen Tavoitteiden kuvaaminen Kielteisen kehityksen huomioiminen Myönteisen kehityksen huomioiminen Ongelmien syiden miettiminen Myönteisen kehityksen selittäminen Taustatekijöiden pohtiminen Aikaisempien onnistumisten pohtiminen Esteiden ja rajoitusten näkeminen Mahdollisuuksien ja voimavarojen tutkiminen Syyllisten etsiminen Ansion jakaminen edistyksestä ( Lähde: Lyhytterapiainstituutin ReTeaming-aineisto )

25 24 TOIMIJUUS JA TILANTEEN HALLINTA SYNTYY TOIMINTAUSKOMUKSISTA A. Pystyvyysuskomukset ( kykenenkö saavuttamaan haluamani? onko minulla riittävät valmiudet ja taidot? ) subjektius-kokemus minäkäsitys itseluottamus. itsearvostus pystyvyyskokemus itsehallinta, tunnesäätely vastuukokemus B. Kontekstiuskomukset ( edistääkö vai vaikeuttaako toimintaympäristö toimintaani? millaiset mahdollisuudet onnistumiseen ympäristö tarjoaa? tukeeko ympäristö pyrkimyksiäni? ) ymmärrys siitä miten systeemi toimii ja miten siinä on mahdollista toimia onnistuneesti ulkoisten toimintaedellytysten suosiollisuus valinnan vapaus vs. vaihtoehdottomuus onko saatavilla asianmukaista apua ympäröivän ilmapiirin suopeus C. Tehokkuususkomukset ( löydänkö toimintatavat jotka tuottavat tulosta? kannattaako yrittää? voinko vaikuttaa asioiden kulkuun? ) autonomia, itsemäärääminen, vapaaehtoisuus yhteistyön mahdollisuudet ja kannattavuus suhteiden kannustavuus ( hyväksyntä, arvostus, innostaminen ) itsesäätelyssä onnistuminen

26 25 MOTIVAATION NELJÄ PERUSTAA 1. Ulkoinen pakko käskyt, vaatimukset uhka, hätä, kriisi toiminnan vaihtoehdottomuus tottumukset, rutiinit jatkuvuuden turvaaminen 2. Ulkoiset palkinnot itselle saavutettavissa olevat edut rangaistusten / sanktioiden välttäminen toiminnasta seuraavat hyödyt aikaansaatavat tulokset 3. Sisäinen palkitsevuus oman kokemuksellisuuden ilmentäminen, ravitseminen tarpeiden tyydyttäminen omien arvojen toteuttaminen henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttaminen velvollisuuksien täyttäminen 4. Sosiaaliset syyt sosiaalisten tarpeiden tyydyttäminen ( virikkeet, seura, nautinnot, tuki, yhteisyys ) sosiaalisuuden toteuttaminen ( jakaminen ) mukautuminen odotuksiin, normeihin arvostuksen, palautteen hakeminen

27 26 TUNNEÄLY ( Mayer 2001 ) Kyky havaita omia ja toisten tunnetiloja tarkasti - omat sisäiset tuntemukset, kasvojen ilmeet ym. ilmaisut, musiikki ym. taidemuodot Kyky ilmaista tunteitaan tarkasti - omia tunnetiloja koskevan informaation välittäminen eri ilmaisumuodoin Kyky käyttää tunteita ajattelunsa edistämisessä - tunteiden ja muiden aistimusten osuva yhdistäminen esim. värit ja muodot, - ajatusten virittäminen tuntein Kyky ymmärtää tunteita ja niiden merkityksiä eri yhteyksissä informaation analysointi, - tunteiden vaihtelun osuva ennakointi, tunteiden /tunneilmaisujen sisältämän - kompleksisten tunneilmaisujen merkitysten ymmärtäminen Kyky hallita tunteita - omien tunteiden hallinta, toisten tunteiden hallinta

28 27 MAYERIN JA SALOVEYN TUNNEÄLYMALLIN OSA-ALUEET ( MIKAEL SAARINEN: TUNNEÄLYKÄS ESIMEISTYÖ 2007 ) Osa-alue Osa-alueet pitävät sisällään seuraavia kykyjä Havainnointi, arviointi ja ilmaisu Kyky tunnistaa emootioita omassa fyysisessä tilassa, tunteissa ja ajatuksissa Kyky tunnistaa emootioita toisissa ihmisissä, ympäristössä, taiteessa äänen, muodon ja käyttäytymisen kautta Kyky ilmaista emootioita oikein ja ilmaista tunteisiin liittyviä tarpeita Kyky erottaa epäaito ja oikea, tai rehellinen ja epärehellinen tunteiden ilmaisu Emootioiden ymmärtäminen ja analysointi; emotionaalisen tiedon käyttäminen Emootiot priorisoivat ajattelua kohdentamalla tarkkaavaisuuden tärkeään informaatioon Emootiot ovat riittävän eläviä ja käytettävissä olevia, jotta niitä voidaan tuottaa tunteita koskevan päätöksenteon ja muistamisen tueksi Mielialanvaihtelut muuttavat henkilön näkökantaa optimistisesta pessimistiseen kannustaen moninaisten vaihtoehtojen pohdiskelemista Emotionaaliset tilat kannustavat erityiseen ongelmanratkaisuun, esim. onnellisuus edesauttaa induktiivista päättelyä ja luovuutta

29 28 Ajattelun emotionaalinen fasilitointi Kyky nimetä emootioita ja tunnistaa sanojen ja emootioiden välisiä yhteyksiä, kuten pitämisen ja rakastamisen välinen yhteys Kyky tulkita emootioiden merkityksiä vuorovaikutussuhteissa esim. että suru usein liittyy menetykseen Kyky ymmärtää monimutkaisia tunteita: samanaikaisia rakkauden ja vihan tunteita tai sekoituksia, kuten kunnioitus pelon ja hämmästyksen yhdistelmänä Kyky tunnistaa tunteiden todennäköisiä vaihteluita esim. muutosta vihasta tyytyväisyyteen tai vihasta häpeään Reflektiivinen emootioiden säätely emotionaalisen ja intellektuaalisen kasvun edistämiseksi Kyky olla avoin tunteille; sekä miellyttäville että epämiellyttäville Kyky reflektoiden mennä mukaan tai irrottautua tunteesta sen informatiivisuuden tai käytettävyyden arvioinnin perusteella Kyky reflektoiden monitoroida emootioita suhteessa itseen ja toisiin esim. tunnistamalla, miten selviä, tyypillisiä, vaikuttavia tai järkeviä ne kulloinkin ovat Kyky hallita emootioita itsessä ja toisissa säätelemällä kielteisiä ja voimistamalla miellyttäviä tukahduttamatta tai liioittelematta niiden mahdollisesti sisältämää informaatiota

30 29 TOIMINNAN KOGNITIIVIS-AFFEKTIIVINEN OHJAUS Onnistunut toiminnan ohjaus edellyttää tehokasta itsehallintaa. Itsehallinnan mekanismit ovat osa yleistä kognitiivis-affektiivista prosessointia, joka mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan. Kognitiivis-affektiivisessa prosessoinnissa toimii toisiinsa kytkeytyneenä kaksi osasysteemiä: KUUMA ja VIILEÄ systeemi. KUUMA SYSTEEMI ( GO ) - nopea - tunnevaltainen, impulsiivinen - yksinkertainen, refleksinomainen mekanismi - yllykkeiden uhka-arvoon keskittyvä - pakottavan voimakas - pakene / taistele tai lähesty reaktioihin johtava - kehittyy varhain yksilönkehityksessä VIILEÄ SYSTEEMI ( KNOW ) - hidas - emotionaalisesti neutraali - tiedollinen, yllykkeiden informatiiviseen sisältöön keskittyvä - punnitseva, reflektoiva - järkiperäinen - mutkikas, hienosyinen yhteyksien verkosto - tietämyksen lisääntymisen myötä vaivalla rakentunut Kuuma ja viileä osasysteemi toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa, ne aktivoivat toisiaan. Onnistunut itsehallinta on mahdollista kun kuuma ja viileä systeemi ovat tasapainossa. Viileän systeemin tehokkuus alenee juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin. Kuuman systeemin ylivaltaa voimistavat mm. - elämän kokemusten aiheuttamat haavoittuvuudet kuten esim. hylkäämisherkkyys - ko. yksilön yleinen stressitaso - minäenergian hupeneminen - ko. toimintatilanteen stressaavuus

31 30 Itsehallinta edellyttää sitä, että kuuman systeemin vaikutusta pystytään hillitsemään käyttämällä viilentämisen strategioita. Näitä ovat mm. - kuuman systeemin aktivoineiden yllykkeiden poistaminen - huomion kiinnittäminen muihin asioihin - huomion kiinnittäminen tunnesisältöjen sijasta tiedollisiin puoliin - tilanteesta etäännyttäminen Negatiivisten tunnetilojen hallinnan keinojen tehokkuus - huomion kiinnittäminen pois negatiivisista asioista - märehtimisen ja hautomisen / vatvomisen välttäminen - vertailukohdan hakeminen, ongelman suhteutus toisten tilanteeseen ( jollain menee vielä huonommin ) - tunnetilan aiheuttaneen ongelman ratkonta - itsensä palkitseminen, itsensä kehuminen - mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen - ongelmasta oppiminen ja suunnitelma vastaavaan ongelmaan joutumisen välttämiseksi - ongelmatilanteen uudelleen määrittely; tilanteen positiivinen tulkinta, positiivisten puolien etsiminen - fyysinen rasitus auttaa kohtuullisesti toteutettuna - tukeutuminen toisiin, sosiaalinen tankkaus - vetäytyminen, eristäytyminen ei auta, paitsi vihan hallinnassa - tunteiden tukahduttaminen lieventää ko. tunnekokemusta mutta aikaansaa muita fysiologisia reaktioita - tunteiden purkaminen ei auta negatiivisten tunnetilojen hallinnassa

32 31 MINKÄ VARASSA ONNISTUMME MUUTOKSESSA? Tunnistetaan muutoshaasteet ja muutoskohdat organisaation ja ihmisten toiminnassa realistinen tilannearvio riittävä yhteisymmärrys tilanteen tulkinnasta ( yksimielisyys on illuusio ) mitä pitää parantaa? mihin keskitymme muutoksessa? Tiedetään mihin ollaan menossa ja mitä halutaan visio, tie eteenpäin, suunnitelma kohti visiota Muutosta johdetaan taitavasti johtajat johtamaan; johto on muutoksen henkilöitymä, tavoitellun uuden ruumiillistuma riittävä tiedotus ( kyse ei tiedon jakamisesta vaan epävarmuuteen astumisesta yhdessä ); kunkin on ymmärrettävä, mistä muutoksessa on kyse. keskustelu, jaetaan asioita ( keskeneräisiäkin ); eri näkökulmat huomioon; epäilyjen ja vastustuksen kohtaaminen sitoutumisen siltaa rakennetaan molemmista päistä. Muutoksessa on huomioitava myös yksilöiden tarpeita ja intressejä. hyvä henkilökohtainen suhdetyö auttaa. Henkilöiden välinen lojaalisuus on vahva voimavara. toiset voivat tarvita enemmän asioiden läpikäymistä ja tukea. sitoutumista edistää osallisuus tärkeissä asioissa. Tämän vuoksi taataan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja vastuuta muutoksessa. osallistuminen ja sitoutuminen muutokseen ei ole vain henkilökohtainen asia. Edellytyksiä sille luodaan johdon toimin ( esim. yhteistä aikaa työstää ja suunnitella, areenoja käsitellä ratkaisuja, tukea, valtuuksia ). kiitos, tunnustus ja palkitseminen ylimääräisestä työstä tuovat hyvää mieltä ja vahvistavat sitoutumista. muutos toteutetaan niin, että se vastaa työyhteisössä oikeudenmukaisiksi koettuja pelisääntöjä tai toimintatapoja. ihmisistä välitetään ja muutoksen uhreista huolehditaan; juhlitaan onnistumisia, palkitaan onnistumiset aikaansaaneita henkilöiden lisäksi on hyvä saada myös työyhteisöt sitoutumaan. Siksi yhteinen käsittely, sopiminen ja virallistaminen on tarpeen varmentamaan sitoumuksia.

33 32 Muutosprosessien etenemisen varmistaminen tuotetaan onnistumisia ja näkyviä tuloksia jo lyhyellä aikavälillä ( välietappeja ) muutoksen myönteisillä tuloksilla hälvennetään epäilyjä ja vakuutetaan epäileviä. prosessiin jatkuvasti uusia haasteita tuetaan muutoksen toteuttamiseen pystyviä muutosagentteja selkeät vastuut uusien ratkaisujen kehittämisessä esille uusien toimintamallien ansiot varmistetaan tarvittavat tukirakenteet uusille toimintatavoille uudistamalla toimintaperiaatteet ja järjestelmät pannaan toimeksi tarvittavissa ratkaisuissa ( ajoissa ja sitovina ) sisällytetään uusien toimintatapojen vaatimukset johtamiseen Sitoutuminen muuttumaan muutoksen mukana muutos vaatii luottamaan johtoon - tietyissä raameissa kokonaisuuden hyvä ylittää yksilön hyvän muutos on etujen ja haittojen yhdistelmä ( myös virheitä tehdään, ne on myönnettävä ja korjattava ) Kukin tekee työtä muutoksen eteen muutoksen voimakenttä koskettaa jokaista muutoksen eteen on tehtävä työtä - itsessä, työyhteisössä ja koko yksikön toiminnassa oma asenne ratkaisee paljon: aktiivinen selviää paremmin ( koskessa kannattaa soutaa ) muutos tarjoaa mahdollisuuksia, ne kannattaa hyödyntää oman ajattelun ja toiminnan muutos vaatii aikaa ja vaivannäköä Oman kyvykkyyden ja työn hallinnan parantaminen työn hallintaa parannetaan monella tasolla ( organisaatio, esimiehet, työyhteisöt ja kukin itse ) valmius itsensä kehittämiseen muutoksessa selviytymisen avainkohta tukea selviytymiseen, lisäkoulutusta jolla pärjätään tukipaketti työkyvykkyyden parantamiseksi ( yksilölliset + yhteiset toimet )

34 33 INSTITUUTIOTEORIA JA KEHITTÄMISTYÖ ( esim. Walter Scott: Institutions and organizations ) Tekninen ympäristö = Toimintakenttä, jolle organisaatio tuottaa hyödykkeet tai palvelut hankittavaksi ja käytettäväksi hyödyttämään käyttäjiä. Tärkeää on se mikä toimii, tuottaa tulosta, saavuttaa tavoitteita! Organisaation palkitsemisperusteet ( palkitsemisen seurauksena saadaan esim. arvostusta, toimintavapautta, asiakkaita, taloudellista tulosta ) - hyödylliset ratkaisut - tehokkuus, taloudellisuus - hyödykkeiden ja palvelujen laatu - hyödyt käyttäjille - toiminnan tuloksellisuus, vaikuttavuus Instituutioympäristö = a. normatiiviset tekijät - arvot, säännöt, normit, moraali, sosiaaliset odotukset ja vaatimukset, rankaisut ja palkinnot b. kognitiiviset tekijät - tulkinnat, määritykset, tiedolliset merkitykset, uskomukset/ käsitykset, tietovarannot, myytit, symbolit Tärkeää on se miltä asiat näyttävät suhteessa odotuksiin ja käsityksiin! Organisaation palkitsemisperusteet - odotusten / käsitysten mukaisuus, vastaavuus - onnistunut sopeutuminen - hyvä esittäminen, vaikutelmaviestintä

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 11. 11. 2010 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN MAHDOLLISUUDET JA ESTEET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA Paavo Viirkorpi Viirkorpi Oy 1 EHKÄISEVÄ TYÖ INVESTOINTINA - EPÄVARMUUDEN

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat

Lisätiedot

POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN KOULUTUSPROSESSI

POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN KOULUTUSPROSESSI POSKE-KEHITTÄMISHANKKEIDEN KOULUTUSPROSESSI ENSIMMÄINEN TYÖSEMINAARI 30. 10. 2007 PÄIVÄN TYÖSKENTELYRUNKO Kehittämisprojektien / -yksikköjen toiminnan yhteiskunnallinen konteksti ja sen muutos mitä sosiaalialan

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Minkälainen on huomisen osaaja?

Minkälainen on huomisen osaaja? Minkälainen on huomisen osaaja? Kaisa Vikkula Ekonomipäivä 30.11.2006 Elämme keskellä murrosta Muutoksen vauhdittajat Globalisaatio ja säätelyn purkaminen Informaatio- ja viestintäteknologian nousu Seuraukset

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy

ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ. Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy ONNISTUNUT MUUTOS TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMINEN ON ARKISTA TYÖTÄ Petri Aaltonen TkT, partneri, Perfecto Oy Lahden kaupunki, Houkutteleva rekrytointi Seudullinen esimiesvalmennus 20.10.2011 1 3 MIKÄ ORGANISAATIOSSA

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

MUUTOS ON KUIN RAKETTI. SE VAATII VALTAISAN ENERGIAN LÄPÄISTÄKSEEN ILMAKEHÄN. LÄPÄISYN JÄLKEEN SITÄ EI PIDÄTTELE MIKÄÄN.

MUUTOS ON KUIN RAKETTI. SE VAATII VALTAISAN ENERGIAN LÄPÄISTÄKSEEN ILMAKEHÄN. LÄPÄISYN JÄLKEEN SITÄ EI PIDÄTTELE MIKÄÄN. MUUTOS ON KUIN RAKETTI. SE VAATII VALTAISAN ENERGIAN LÄPÄISTÄKSEEN ILMAKEHÄN. LÄPÄISYN JÄLKEEN SITÄ EI PIDÄTTELE MIKÄÄN. 5% organisaatioiden muutoshankkeista onnistuu! Muutos tulee Miten minun käy? Miksi

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk.

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014. 1 Pekka Huuhtanen tutk. Pekka Huuhtanen Consulting Työstä innostuminen Pekka Huuhtanen Innostu työstä seminaari Kasnäs 22.5.2014 1 Pekka Huuhtanen tutk.prof, emeritus Poiminta Hesarista 15.5.2014 Moni on halunnut sanoa, että

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Johdettu muutos työpajaan!

Tervetuloa Johdettu muutos työpajaan! Tervetuloa Johdettu muutos työpajaan! Mari Mattsson henkilöstön kehittämispäällikkö, valmennuskonsultti Rastor Oy HENRY Foorumi 3.11.2004 Miksi muutoksia pitäisi johtaa? Vain noin neljännes projekteista

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot