PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmä PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO a215 * 2014

2 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2015 A215 * 2014 ISBN ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ TOIMEENPANOSTA Vt 12 Lahden eteläinen kehätie... 6 Lahden radanvarren jatkosuunnittelut ja pilottiratkaisut... 6 Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpanoon työttömyyden vähentämiseksi... 7 Hiihtolajien MM-kisat 2017 kisapaikkarakentaminen ja Suomi Kimolan kanavan uudistaminen... 8 Hennan puutarhakaupunki ja Tuuliharjan yritysalue, aloitusvaihe... 8 TOIMEENPANO TOIMINTALINJOITTAIN GLOBAALI ELINKEINOELÄMÄ JA OSAAMINEN Yritystoiminnan kilpailukyky Resurssitehokas teollisuus Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Kilpailukykyinen osaaminen Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen HYVINVOIVA VÄESTÖ Hyvinvoinnin lisääminen Kulttuurin monet mahdollisuudet Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen Luonnonvarojen kestävä käyttö PERUSTELUOSAT MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMAAN Toimintaympäristön muutokset ja Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä Maakuntaohjelman toimeenpanon arviointia vuodelta Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä Yhteistoiminta-alueen toiminta RAHOITUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SEURANTA LIITTEET

4 Hennalan nykyisen varuskunta-alueen uudiskäytön suunnittelu on aloitettu. Valtion päätöksellä puolustusvoimien toiminta Hennalassa päättyy vuoden 2014 lopussa. 4

5 YLEISTÄ TOIMEENPANOSTA Päijät-Hämeen maakuntastrategia ja maakuntaohjelma 2017 mahdollistavat toimijoiden, kuntien ja alueviranomaisten yhteisen aluekehittämistyö jatkumisen vuosille Päijät-Hämeen visio on, että Päijät-Häme on ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen maailmanluokan kumppani ja missiona on tehdä asioita yhdessä eli Meitin kans menestyt. Maakuntastrategian teemat: Kehittyvillä markkinoilla osaajana Venäjän ja Pietarin potentiaali Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja osana strategian toteuttamista. Maakuntaohjelma yhdistää ensimmäisessä toimintalinjassa globaalin toiminnan haasteet, elinkeinoelämän ja osaamisen. Toinen toimintalinja keskittyy asukkaiden hyvinvointiteeman ympärille. Kolmas toimintalinja nostaa esiin kestävän ympäristön teemoja. Järjestys kuvaa taloudellisesti tiukkaa tilannetta Suomessa ja EU:ssa, jossa vain globaalisti kilpailukykyisellä osaamisella voidaan synnyttää elinkeinoelämälle ja sitä kautta myös julkiselle sektorille lisäarvoa, joka tuottaa hyvinvointia maakuntaan, mutta kuitenkin luontoarvoja kestävämmin kohtelemalla. Maakuntaohjelman toimintalinjat: Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoituksessa käytetään alueviranomaisten rahoituksen lisäksi kuntien, eri toimijoiden, yritysten, EU:n ja valtion rahoitusta. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa on maakuntaohjelman toteuttamisen seuraavien vuosien painotukset ja keskeiset toimenpiteet sekä rahoituksen mahdollisuudet. Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen, Euroopan unionin rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä muusta Euroopan unionin rahoituksesta ja niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Euroopan unionin ja sitä vastaavan valtion vastinrahan rahoitusosuuksien arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Rahoitussuunnitelmaan otetaan valtakunnallisten suunnitelmien rahoitus tiedoksi. Toimeenpanosuunnitelmassa on lisäksi useamman maakunnan alueella yhteisesti toteutettavia hanke-esityksiä. Päijät-Hämeen liitto kysyi maakunnan kuntien ja toimijoiden aluekehittämisen hanke-esityksiä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan vuosille syyskuun alkuun mennessä. Päijät-Hämeen liittoon vastaanotettiin lähes 200 hankeesitystä Päijät-Hämeen toimeenpanosuunnitelmaan vuosille Kaikki hanketarpeet eivät tulleet ilmoitetuiksi. Saatujen hanke-esitysten yhteismäärä on yli 300 milj. euroa ja tukirahoitusta on esitetty toiveita noin 50 milj. euron edestä. Päijät-Hämeessä on arvioitu, että tukirahoituksen vuosivolyymi on noin 8 milj. euroa eri EU-ohjelmista ja valtion kansallinen rahoitus on joitakin miljoonia kehittämishankkeille. Suurimmat valtion aluehallinnon rahat ovat kohdistettu julkisiin työvoimaja yrityspalveluihin 22 milj. euroa ja perusväylänpitoon 19 milj. euroa vuosittain. 5

6 Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy ja tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman ennen toimittamista ministeriöille. Maakuntahallitus käsittelee asiaa kokouksessaan ja maakunnan yhteistyöryhmä Hämeen vaalipiirin kansanedustajat ovat omalta osaltaan tukemassa alueen osaamisen ja kehittämisen kärkihankkeita ja laatineet keskeisille kasvuhankkeille talousarvioaloitteita yhdessä Päijät-Hämeen liiton kanssa. Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie on linjattu uudelleen. Uusi linjaus ja valtatien rakentaminen tekee mahdolliseksi kaupungin ydinkeskusta-alueen maankäytön kehittämisen sekä maakuntaa ja kansainvälistä liikennettä tukevan matkakeskuksen ja monipuolisen asemanseudun rakentamisen. Pohjaveden suojelun tila paranee oleellisesti, kun kauttakulkuliikenne siirtyy pois Salpakankaan ja Lahden runsailta pohjavesialueilta. Alueen pohjavedet toimivat myös pääkaupunkiseudun varavetenä. Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto ovat resursseina mukana tiesuunnitelman laadinnassa ja rahoituksessa. Tiehanke liittyy valtion ja Lahden kaupunkiseudun välinen kasvusopimukseen , jonka on ministeriöiden allekirjoittama aiesopimus. Toteutusrahoitus: Tiesuunnitelman yhteydessä laadittu, nykytiedoin tarkennettu yleissuunnitelman mukaisen tavoitetilanteen kustannusennuste on noin 254 milj. euroa. Tähän sisältyy Lahden kaupungin ja Hollolan kunnan kustannusosuuksia. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 220 milj. euroa, jolla saavutetaan hyväksyttävästi hankkeelle asetetut keskeiset tavoitteet. Valtiolle esitetään rakentamissuunnitelmaan rahoitusta jo vuoden 2015 talousarviosta. Lahden radanvarren jatkosuunnittelut ja pilottiratkaisut Maakunnallisesti tärkeä Lahden radanvarsi on mukana innovatiiviset kaupungit ohjelman hankkeissa INKA-ohjelma). Hanke on kuitenkin erittäin laaja ja sen tavoitteena on rakennetun, eri maankäyttömuotoja sisältävän ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisujen pilotointi. MALPE-Y- sopimusalue sisältyy Lahden kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliseen kasvusopimukseen. Alue käsittää kaupunkiseudullisesti tärkeän matkakeskuksen rakentamisen ja alueen vaiheittaisen toteuttamisen yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa WDC Helsinki 2012 hankkeena toteutetun ideakilpailun pohjalta. Toteutusrahoitus: Toteutukseen esitetään valtiolta 1 milj. euroa vuodelle 2015 ja vuodelle milj. euroa. 6

7 Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpanoon työttömyyden vähentämiseksi Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelmaan on koottu yhteen kaupungin keskeiset lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet elinkeino- ja kehittämistoimenpiteille, joilla pyritään kaupungin työllisyystilanteen parantamiseen. Toteutusrahoitus: Tehostaminen vuonna milj. euroa ja jatkaminen vuonna milj. euroa. Hiihtolajien MM-kisat 2017 kisapaikkarakentaminen ja Suomi 100 Hankkeen tavoitteena on urheilukeskuksen kisarakenteiden saattaminen FIS:n vaatimalle tasolla 2017 MM-kisajärjestelyja varten (hyppyrimäet, hiihdon ja mäkihypyn huoltorakenteet, yleisön, TV:n ja median tilat, ladut). Samalla tehdään merkittävää tapahtumaa Suomi 100 juhlallisuuksia varten. Toteutusrahoitus: MM 2017 rakentamiseen on aloitettu jo vuonna 2006 osaksi vanhaa urheilukeskuskokonaisuutta, mutta vaatii edelleen kansallisia tukiresursseja vähintään 2 milj. euroa. 7

8 Kimolan kanavan uudistaminen Heinolan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin kunta ovat tehneet so pi muk sen Kimolan kanavahankkeen edistämisestä. Toteutuessaan hanke tulee lisäämään merkittävästi veneilyä ja muuta matkailua Päijänteen ja Kymenlaakson välillä. Hanke tulee toimimaan merkittävänä kehitysväylänä matkailuelinkeinon kehittämisessä Heinolan ja Päijänteen alueella. Toteutusrahoitus: Kustannuksiksi on arvioitu n. 10 milj. euroa. Kuntien alustava osuus on 3.5 milj. euroa. 8

9 Hennan puutarhakaupunki ja Tuuliharjan yritysalue, aloitusvaihe Oikoradan ja moottoritien yhteyteen rakentuva omaleimainen, ekologinen puutarhakaupunki Henna saanee 2016 avattavan uuden aseman. Hennan 1. vaiheessa rakennetaan kunnallistekniikka ja palvelut noin 3000 asukkaalle sekä liityntäyhteydet asemalle. Kokonaisuuteen kuuluu myös kokoojakatuyhteys välille Tuuliharja-Vanha Lahdentie. Maankäyttö mahdollistaa myös poikkeuksellisen runsaasti tilaa vaativien toimintojen sijoittamisen. Alue liittyy Hennan puutarhakaupunkiin. Aluelle on pistoraiteiden rakentaminen mahdollista. Toteutusrahoitus: Ensimmäisen vaiheen kokoojakatuun Tuuliharja Vanha Lahden tie tarvitaan noin 3 milj. euron rahoitus. 9

10 TOIMEENPANO TOIMINTALINJOITTAIN Toimeenpanossa hyödynnettäviä rahoituslähteitä, tavoitteiden ja seurannan mittareita on esitetty tarkemmin maakuntaohjelmassa. Rahoituslähteitä ovat mm. rakennerahasto-ohjelmat (ESR- ja EAKR), maaseuturahasto, kansallinen rahoitus eri ministeriöistä, TEKES, Finnvera ja mm. EU:n alue- ja kansainväliset rahoitusohjelmat. 1. GLOBAALI ELINKEINOELÄMÄ JA OSAAMINEN Uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille kuvaa osuvasti suomalaisen kilpailukyvyn haasteita ja muutostarpeita. Myös tulevaisuusselonteko ja maakuntastrategia antavat viitteitä tulevasta, kun työelämä tulee muuttumaan monin tavoin. Digitaalitalouden muutos jatkuu ja työnteon kulttuuri muuttuu. Useilla aloilla työn ja opiskelun voi suunnitella itse, mutta samalla vastuu työn- ja oppimisen tuloksista lisääntyy. Verkostojen merkitys ja yhteistyö lisääntyy kaikissa toimintaympäristöissä. Entistä useampi tekee töitä globaalisti yli kansallisten rajojen. Vaatimukset kansainväliselle osaamiselle ja työelämäkäytännön kielitaidolle kasvavat. 1.1 Yritystoiminnan kilpailukyky PK-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälisyyden parantamiseksi Päijät-Häme toteuttaa aktiivista yritysten kehittämisavustuspolitiikkaa. Voimavarana ovat yritysten, kuntien, valtion ja EU:n resurssit. Kansalliset ohjelmat ja uusi rakennerahasto-ohjelma tukevat Päijät-Hämeen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia investointeja, uusien yritysten hautomotoimintoja ja yritysverkostojen kehittämisen ekosysteemihankkeita. Päijät-Hämeen maakuntastrategia nostaa esiin infrastruktuuriteknologiat, puhtaan veden, ympäristön (cleantech), matkailun, terveydenhuollon ja koulutuksen vientituotteet. Päijät-Häme tavoittelee laajasti yritysten toimintaedellytysten parantamista, sektorirajat ylittäen ja hyödyntäen maakunnan profiloituja kärkiosaamisaloja uuden, innovatiivisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen, nykyisen liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä tulee täysimittaisesti hyödyntää alueen ja verkostojen tutkimus- ja kehittämistyöstä johdettavat liiketoimintamahdollisuudet. 10

11 Esimerkkejä hanke-esityksistä: TL Hankkeen nimi Vastuutoteuttaja Toteutusaika Kokonaisbudjetti Rahoituksen tarve 1.1 Heinola BioInvest Heinolan kaupunki Paassillan ja Hopeakallion yritysalueiden tonttien esirakentaminen 1.1 Lahden kehittäminen cleantech-yritysten kansainvälisen kasvurahoituksen ja -kiihdytyksen keskittymänä (Kasvusopimus 1.1) 1.1 Pennalan teollisuus- ja työpaikka-alueen kehittäminen sekä liikennejärjestelyt Hollolan kunta Lahden kaupunki, Ladec Orimattilan kaupunki Resurssi- ja virtaustehokkuus LAMK LEAN STARTUP-menetelmään perustuva kasvuyritysten kehittämis- ja kiihdyttämömalli (ProtomoPro 2.0) LADEC Kestävän yrittäjyyden innovaatiot LUT ProYritys - kehittyvä suomalaisen maaseudun yritystoiminta ProAgria Etelä-Suomi ry /v (Päijät-Hämeen osuus) 1.2 Resurssitehokas teollisuus Kaupunkiympäristöistä ja teollisuuden uudistuksesta tulee löytää lisää voimavaroja elinkeinoelämän ja kuntien palveluiden tuottamisen prosesseihin. Teollinen prosessi on entistä enemmän palveluketjun pidentämistä ja osana yritysten kehittämistä kaupungit ottavat entistä enemmän vastuuta älykkäistä hankinnoista ja investointien toteuttamisesta. Lahden alueelle on laadittu joulukuussa 2013 valtion kanssa kasvusopimus yhdessä 11 muun suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimusten tarkoitus on luoda valtion eri toimijoiden, kaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen välille uudenlainen kumppanuus, jotta kasvun kannalta keskeiset asiat pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Lahden seudun sopimuksen keskeiset painopisteet ovat: uudistava elinkeinopolitiikka, jossa korostuvat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Maankäytön osalla Lahden kaupunkiseudun sopimus korostaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mm. aseman seutu Lahdesta ja Henna Orimattilasta. Eteläisen kehätien suunnittelu ja joukkoliikenne sekä kaupunkiseudun sisällä että Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä ovat sopimuksessa sovittuja teemoja. Lahden kaupunkiseutu on partnerina Tampereen vetämässä INKA-ohjelman konsortiossa Lähtökohtana kaupunkiseudun teollinen rakennemuutos ja tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäminen. Tavoitteena on muuttaa Lahden kaupunkiseudun teollista perustaa niin, että cleantech ja muotoilu saavat jalansijaa. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kaupungin nopeaa uudistumista uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden avulla. Lahden kaupunki voi toimia kehitysavausten tekijänä. 11

12 Esimerkkejä hanke-esityksistä: 1.2 Lahden teollisen muotoilun ekosysteemin vahvistaminen (Kasvusopimus 1.2) 1.2 Edelläkävijämarkkinoiden (EKM)kehittäminen (Kasvusopimus 1.3) 1.2 Erikoistuneen liiketoiminnan kehittäminen sekä olemassa olevan elinkeinorakenteen uudistaminen kärkiosaamisalojen avulla (Kasvusopimus 1.5) Lahden kaupunki, Ladec Lahden kaupunki, Ladec Lahden kaupunki, Ladec Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Päijät-Hämeen matkailustrategia korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea. Maakunnallisen matkailustrategian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamista. Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansainvälisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen profiiliin ja matkailutuloon. Tapahtumamatkailu on perinteisten matkailupalveluiden yhdistämistä liikunnan, urheilun, kulttuurin tai viihdetapahtumien kanssa. Tapahtumat synnyttävät alueelle uutta osaamista ja uutta yritystoimintaa. Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja mm. venäläisten, keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. Alueella voidaan luoda palveluratkaisuja ruokapalveluihin, joissa voidaan pilotoida uusia lähi-, luomu-, kasvis- tai sesonkituotteita ja niiden kilpailutusta. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 1.3 Messilän lomakylän vesihuolto, siirtoviemäri Ali- Juhakkalan puhdistamolle Hollolan kunta Mukkulan matkailualueen kehittäminen Ladec, Lahden kaupunki maankäyttö ja tilakeskus sekä Vanjanlinna Oy Hankeselvitys 0,1 mlij.e, markkinointi ja investorin haku , rakentaminen n. 60 milj /v 1.3 Yksilölliset matkailupolut Koulutuskeskus Salpaus Kireitä siimoja Hämeessä -jatkohanke Koulutuskeskus Salpaus Vastuullinen tapahtuma LAMK MM2017 ja Lahden talviurheilutapahtumien kehittäminen ja talviurheilukaupunki-ilmiön synnyttäminen Lahden seutu-lahti Region Oy (70%) 1.3 Designing green wellbeing in tourism LAMK, Helsingin yliopisto Kestävä, kansainvälinen liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Vierumäki - Suomen urheiluopisto, Heinola

13 1.4 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä. Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista muun muassa puurakentamista, kalusteteollisuutta ja alan koulutusta, joiden avulla voidaan nostaa jalostusastetta. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 1.4 Ilmastonmuutokseen varautumisen vastuut kuntaorganisaatioissa Lahden kaupunki /Lahden seudun ympäristöpalvelut Hennalan puutarhakaupunki, aloitusvaihe 1.4 REISKA - resurssitehokkuudella uutta liiketoimintaa 1.4 Vesiosaamisen ekosysteemin kehittäminen Orimattilan kaupunki LAMK, tekniikka ja muotoilu LAMK/LADEC Kaupunkiviljelykokeilut ympäristön haltuunoton menetelminä LAMK Uusiutuvan energian liiketoiminnan puuttuvat palaset - elinkeinojen kehittämishanke ProAgria Etelä-Suomi ry /v/ maakunta 1.5 Kilpailukykyinen osaaminen Maakunnassa ja sen keskuksessa Lahdessa on monipuolista osaamista. Lahden Yliopistokampus ja alueen ammattikorkeakoulut muodostavat verkostoineen kansainvälisesti monipuolisen toiminta-alustan Lahden Yliopistokampus kokoaa ja linkittää yhteen maakunnan tarpeisiin eri yliopistojen vahvuuksiin ja toimijoiden omiin profiileihin perustuvan toiminnan. Päijät-Hämeeseen laaditaan maakuntaohjelmakauden alussa koulutuspoliittiset linjaukset. Päijät-Hämeessä on liian vähän korkeakoulutuksen perusopiskelun aloituspaikkoja. Lahden yliopistokampukseen kuuluvat yliopistot, Lahden ammattikorkeakoulu ja OKM tukevat Lahden alueen kehittymistä ympäristöosaamisen ja muotoilun kansainvälisen tason keskittymänä ja osana laajan metropolialueen innovaatioympäristöä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja LAMK:ia muotoilu- ja ympäristöosaamisen kumppaneina, joilla on yhteistyössä yrityselämän kanssa erityinen rooli alueen kehityksessä. Niemen osaamiskeskittymä yhdistää korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan samalle kampukselle. Alueelle keskitetään Lahden ammattikorkeakoulun toiminnot, valtaosa Lahdessa toimivien yliopistojen toiminnasta, Lahden Seudun Kehitys LADEC ja aloittavia yrityksiä. 13

14 Esimerkkejä hanke-esityksistä: 1.5 Osaamispohjan vahvistaminen ja profiloiminen (Kasvusopimus 1.4) Lahden kaupunki, Ladec, Yliopisto-kampus, LAMK Niemen kampusalue (Kasvusopimus 2.4) Lahden kaupunki, Ladec Älykkäiden ja kestävien huonekalujen kehittäminen 1.5 Julkiset hankinnat, investoinnit ja edelläkävijäalueet elinkeino-poliittisena instrumenttina LAMK LADEC Urheilun tuotekehitys-ympäristö LADEC Viestintä yritysten menestystekijänä Helsingin yliopisto Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR-voimavaroja voidaan käyttää uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja hyödyntämisen. Alueen yliopistotoiminta on muutoksessa ja Helsingin yliopisto on vuonna 2013 päättänyt koota Lahden toiminnot yhteen ja vahvistaa läsnäoloaan alueella ja on perustanut Lahden tutkimus- ja opetusverkoston. Yhdistävänä tutkimusteemoina ovat kaupunkiympäristön ekosysteemipalvelut ja kestävä kehitys. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt vuonna 2013 selvityksen LUT:in toiminnan laajentamiseksi Lahdessa teknillisen tiedekunnan, erityisesti ympäristötekniikan, osaamispohjaan perustuen. Aalto-yliopisto on viime vuosien aikana vähentänyt toimintaansa Lahdessa ja maakunnassa, mutta sen odotetaan jatkavan alueella vaikuttamista hankekumppanuuksien kautta. Keskeisiä osaamisen-ohjelmia ovat mm. vihreää taloutta (osana cleantech ja biotalous), muotoilua, hyvinvointia ja innovaatioita yhdistävät tutkimusohjelmat, joilla on lisäarvoa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi. Esimerkiksi HY Helsingin yliopisto, LUT Lahti School of Innovation, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa valmistelleet yhteisen ohjelmakokonaisuuden, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen innovaatioympäristö palvelemaan terveysliikuntaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita. Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka tuottaa lisäarvoa palvelu- tai tuoteliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 1.6 Osaava Salpauskunta LAMK, ympäristö-kunnat Digitaalisen oppimisympäristön kehittäminen mobiili Niemi 1.6 Tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa kansainvälisen jätealan liiketoiminnan kehittämiseen LAMK LAMK Yhteisöllisyyden johtaminen Vierumäki - Suomen urheiluopisto

15 1.7 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Ammatillinen koulutus yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa nuorisotakuun ja siihen kuuluvien koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa. Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Lisäksi tulee huomioida koulutusjatkumo perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja sieltä edelleen korkea-asteelle erityisesti ammattikorkeakouluun. Voimia tulee suunnata määrätietoisemmin uudenlaisiin aikuiskoulutuksen muotoihin ja koulutuspolkuihin, joilla voisi edetä myös tutkintoihin tai korkean statuksen sisältäviin erikoistumisopintoihin. Koulutuskeskus Salpaus palvelee hyvin alueen elinkeinoelämää ja on monipuolinen, nuorten ja aikuisten opiskelijoiden toisen asteen oppilaitos. Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjausta ja räätälöidään uudenlaisia opintopolkuja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Räätälöityjä uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen erityisesti ympäristö- ja biotalouden liiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimintatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan. Päijät-Hämeessä edistetään yrittäjyyskasvatuksen strategiaa. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 1.7 Piilotyöpaikat esiin - etsivän työllistämisen kehittäminen LAMK/ Koulutuskeskus Salpaus Yrittäjyyspolku Koulutuskeskus Salpaus Start-up-toiminnan ja opiskelijayrittäjyyden tukeminen ja fasilitointi Päijät-Hämeessä Vastuutahot: LUT, LADEC, Lahden ammattikorkeakoulu, Koulutuskeskus Salpaus Mukautettu kotoutumisohjelma, Success Tube LAMK YTYÄ-Osaamisen kehittyminen ja siirto oppimisverkostoissa kolmannen sektorin ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä Lamk, Helsingin yliopisto, Dila, Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymä, Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus Polku - Luonnosta potkua työelämään ja hyvinvointia nuorille 1.7 Young as a drive towards more sustainable way of life 1.7 Sävellystyöpajat tukemaan nuorten työllistymistä ja yhteistyötaitoja Helsingin yliopisto, Lahden seudun ympäristöpalvelut Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuslaitos, Madridin yliopisto Helsingin yliopisto, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

16 2. HYVINVOIVA VÄESTÖ Maakunnassa lisätään hyvinvointia ja torjutaan syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Painotusta hyvinvoinnissa lisätään ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämiseen. Köyhyyden torjunnalla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Maakuntaohjelman työpajoissa on todettu, että meillä on oltava tahtotila ja välineet pitää kaikki mukana yhteiskunnan yhteisissä toiminnoissa. Maakunnan monipuoliset kulttuuripalvelut ja luonto parantavat hyvinvointia. Maakunnassa voi nauttia huippukonserteista, kesäisistä näytelmistä, hienoista urheilutapahtumista tai vaeltaa pitkin opastettuja reittejä. Päijät- Hämeessä on runsaasti rakennettua hyvinvointi- ja liikuntapaikkaympäristöjä. Vain osa hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvästä liittyy rakennettuun varta vasten rakennettuun ympäristöön. 2.1 Hyvinvoinnin lisääminen Hyvinvointia voidaan maakunnassa parhaiten lisätä ehkäisemällä syrjäytymistä. Se tarkoittaa työttömyyden vähentämistä etenkin nuorten keskuudessa, köyhyyden poistamista ja lisätään tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan ja monipuolistetaan etsivätoimintaa. Aktivoidaan asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat jo olemassa olevat verkostot ja toiminnalliset ryhmät. Näitä ryhmiä ovat kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat yhdessä kehittämisorganisaatioiden kanssa. Ikääntyvien palvelujen kehittämisessä keskeistä on siirtää laitospalvelun tarvetta myöhäisempään ikään ja purkaa laitosvaltaista hoitojärjestelmää nopeasti ja kustannuksia säästäen. Parannetaan maahanmuuton palveluita ja kotouttamisen yhteistä ohjausta. Ehkäistään päihteiden etenkin alkoholin liikakäytöstä johtuvia haittoja. Kunnat laativat lakisääteiset hyvinvointikertomukset ja laativat hyvinvointi suunnitelmat, joiden avulla pyritään tunnistamaan kuntien hyvinvoinnin haasteita ja nimeämään toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 2.1 Miehet kuntoon Hollolan kunta 2.1 Koko Liipola oppimisympäristönä (Kasvusopimus 3.2) 2.1 Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpano (Kasvusopimus) Lahden kaupunki Lahden kaupunki Työn Kipinä (Työllisyyden kuntakokeilu) Lahden kaupunki, konsernipalvelut 2.1 Nuorten starttipaja Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut /v Hyvinvointipalveluiden kartoittaminen ja uuden portaalin luominen 2.1 Maahanmuuttajien palveluiden ja kotoutumiskoulutuksen kehittäminen terveys- ja liikuntapalvelujen avulla Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus

17 2.1 Ikääntyvät terveyspalvelujen markkinoilla Helsingin yliopisto, Kela Hyvinvointitiedon louhintaa avoimista datoista HY/Helsingin yliopisto Palvelutalo kotona HY/Helsingin yliopisto, LUT Kulttuurin monet mahdollisuudet Kulttuurin luovat alat keskittyvät suurelta osin keskuskaupunki Lahteen ja Heinolaan. Päijät-Hämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoimintaa. Maakunnassa tehdään yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Päijät-Hämeen liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Sibelius-festivaali Sibeliustalossa tulee olemaan merkittävä tapahtuma erityisesti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna Lahden MM-kisat 2017 tulee hyödyntää monipuolisesti alueen markkinoinnissa alueen elinkeinoelämän tueksi ja osana Suomi 100 vuotta teematapahtumia. Maaseudun ja kylien kehittämisessä kulttuurilla on iso merkitys, jota voidaan edelleen kehittää ohjelmatyön avulla. Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamiskärkiin liittyvissä aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuotoilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja liikunta- ja elämyspalvelut. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 2.2 Lasten kulttuurikeskusverkoston jäsenyys Lahden kaupunki, liikunnan ja kulttuurin yhteiset palvelut Jäsenyys 2014 alkaen e/v e/v 2.2 Pelillisyys osaksi oppimista LAMK Taide ja taiteilijuus mediayhteiskunnassa Helsingin yliopisto Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Päijät-Hämeessä tulee edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä (ESRtoiminta). Nuorisotakuuta tulee tehostaa sidosryhmien yhteistyössä vaikuttavuuden parantamiseksi. Neuvonta-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittäminen on avainasemassa maakunnan ja kuntien heikossa asemassa olevien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemisessä. Parannetaan työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä ja organisaatioissa. Hankkeissa tuotetaan uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja esimerkiksi työn organisoinnissa, johtamisessa ja hyödynnetään hyviä olemassa olevia malleja. Erityishuomiota kiinnitetään osatyökykyisten työssä pysymiseen ja ennenaikaisten eläkkeelle poistuman ehkäisyyn. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta yhdistyy Päijät-Hämeessä elinikäisen elintapa- ja liikuntaosaamiseen, joka tulee maakuntalaisille arjen hyväksi kumppaniksi oman elämän hallintaan. Jatketaan maakunnan terveysliikuntakärjen ohjelma- ja hanketyötä ja tehdään siitä edelleen liiketoimintaa kasvavassa määrin. 17

18 Esimerkkejä hanke-esityksistä: 2.3 Nuorista voimaa-positiivista imagoa työelämään Helsingin yliopisto, LAMK, Salpaus Liikkuako vai ei? Helsingin yliopisto, HY laitokset Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit Maakunnassa on hyvää käyttäjälähtöistä kehittämisosaamista. Käyttäjälähtöisissä palvelumalleissa käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön. Heidät haastetaan tuottamaan itse tietoa ja kertomaan palvelukokemuksistaan. Tutkijat seuraavat palvelujen käyttäjien ja tarjoajien toimintaa huomaamattomasti ja havainnoivat sitä. Palvelumuotoilu on osa laajempaa ilmiötä, jossa tuotekehitysprosessin painopiste on siirtynyt uusien ideoiden muokkaamiseen asiakkaiden kanssa tehdyn luovan työn pohjalta. Käyttäjälähtöisten palvelumallien tulee lisätä prosessien tuottavuutta ja asiakaskokemuksen parantamista. Maaseudun ja kylien asukkaiden tilanteen kehittämiseksi tulee kehittää uudenlaisia palveluita, jotka eivät ole paikkaan sidottuja. Samoista malleista voi syntyä kustannustehokkuutta myös kaupunkiympäristöissä. Sosiaali- ja terveysalan palveluihin tulee saada erityistä kustannustehokkuutta, mutta kuitenkaan palvelutason heikentymättä. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 2.4 Vesikansafoorumin perustaminen Hollolan kunta 2.4 Sähköisen asioinnin osaamiskeskuksen perustaminen (Kuntien Tiera Oy:n osaamiskeskus) Lahden kaupunki, konsernipalvelut Avoin kaupunki Lahden kaupunki, konsernipalvelut Paremmin perille: Kestävä liikkuminen Niemen alueella LAMK Hyvinvointia luonnosta Lamk, matkailu Frasier -projekti LAMK Palvelutoiminta kotona Helsingin yliopisto, LUT

19 3. KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ Lahden kaupunkiseudun kunnat kehittävät kestävää, energia- ja resurssitehokasta kaupunkikokonaisuutta, vahvistaen Nastolan, Lahden ja Hollolan keskustaajamien muodostamaa nauhamaista kaupunkirakennetta sekä ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja kuntien keskusta- ja taajama-alueille sekä rautatieasemien ympäristöön. Kunnat painottavat kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäyttö- ja kaupunkikehittämishankkeissa sekä kehittävät yhdessä valtion kanssa seudullisesti yhtenäistä ja korkeatasoisesti hoidettua jalankulun ja pyöräilyn runkoverkkoa. Lahden kaupunkiseudun uudet asuin-, työpaikka- ja palvelualueet toteutetaan ekologisina, energia- ja resurssitehokkaan rakentamisen sekä kestävien liikenne- ja kaupunkiratkaisujen edelläkävijäalueina. Ensimmäisen vaiheen kehittämisalueiksi Lahden kaupunkiseutu on valinnut seuraavat alueet: Ranta-Kartano, Niemi ja Aseman seutu (Lahti), Henna (Orimattila), Kukonkangas (Hollola), Villähteen aseman alue (Nastola). Lisäksi toimenpiteissä tulee huomioida pohjaveden suojeluun tähtäävät toimenpiteet. 3.1 Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen. Suomen EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Vähähiilistä taloutta voidaan edistää lisäämällä teollisia symbiooseja, lisäksi fossiilisia raaka-aineita vaihdetaan biomassapohjaisiin raaka-aineisiin. Tulevaisuudessa hyödykkeet tuotetaan resurssitehokkaammin ja logistiikalla on entistä suurempi rooli kuluttajalle eettisesti ja taloudellisesti. Kestävän maankäytön tavoitteena on kehittää toimivia keinoja valtion omistamien valtiokäytöstä poistuneiden tai poistuvien alueiden, erityisesti asemanseutujen kehittämishankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä maankäyttöhyötyjen kohdentamiseksi mm. Lahden asemanseudulla. Ohjelmakauden aikana laaditaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen MALPE toteuttamisohjelma (LKS-kasvusopimus). MALPE toteuttamisohjelman tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukkoliikenteen edellytyksien parantaminen ja useamman ja eritasoisen keskuksen yhdyskuntarakenteen vahvistaminen. Ekosysteemipalvelujen arvottaminen antaa muun muassa mahdollisuuden arvioida ekosysteemipalveluiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 3.1 Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen MALPE toteuttamisohjelma (Kasvusopimus 2.6) Lahden kaupunki Lahden Radanvarsi (Kasvusopimus 2.4 ja 2.7) 3.1 Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu Lahden kaupunki, VR, Livi, UELY, maanomistajat Lahden seudun ympäristöpalvelut, /v /1,5 v /1,5v (KH strat.kehittämishankkeet) 19

20 3.2 Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muodostettu yhteiset painopisteet tavoitteiden asettelutyön perusteella. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty valtuustossa joulukuussa Kiireellisyysluokan 1 hankkeista on valittu Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät: Lahden eteläisen ohikulkutien rakentaminen (vt 12) Lahden matkakeskuksen toteuttaminen Lahden ydinkeskustan katujärjestelyjen kehittäminen Aktiivisen liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen Kävelyn ja pyöräilyn asenteisiin vaikuttaminen (markkinointikampanjat) Lisäksi on korostettu valtatien 24 kehittämistä osuudella Lahti/Holma-Asikkala/Vääksy-Padasjoki-Kuhmoinen. Logistisen verkon hyödyntämiseksi on keskusteltu Salpausselän kehityskäytävähankkeesta tai matkailun näkökulmista myös HLP-hankkeen tehostamisesta (Helsinki-Lahti-Kouvola-Pietari). Keskeinen vesiväylähanke on Kimolan kanavan hanke. Esimerkkejä hanke-esityksistä: 3.2 Kimolan kanava Liikennevirasto Hopeakalliontien liittymä valtatielle 12 Hollolan kunta Kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimintaedellytysten, Lahden seudun ja Helsingin seudun välisen saavutettavuuden sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen (Kasvusopimus 2.2) Lahden kaupunki Kujalan liittymän alue Lahden kaupunki, kunnallistekniikka 3.2 Älykäs palveluliikenne LAMK, Lahden kaupunki, LADEC Luonnonvarojen kestävä käyttö Päijät-Hämeessä on monipuolinen maaperää, jota voidaan hyödyntää maa- ja metsätalouden, asumisen, palveluiden ja teollisuuden hyväksi, kunhan käyttötapa ottaa huomioon ilmastopoliittiset ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet. Yhdessä Hämeen maaseutusuunnitelman kanssa toteutetaan luonnonvarojen tehokasta ja kestävää hyödyntämistä Päijät-Hämeessä ja maakuntien yhteistoiminta-alueella. Veteen perustuvaa liiketoimintaa voidaan edelleen kehittää maakunnassa. Raakavesiliiketoiminnan veteen liittyvällä matkailulla on kasvumahdollisuuksia. Päijät-Hämeessä on muutamia erittäin soveltuvia paikkoja kalojen vesiviljelyyn luontaisten kala- ja rapuvesien lisäksi. Puun käytön edistämisen lisäksi tulee tutkia paikallisen maaperän integroituja mahdollisuuksia mm. energiatehokkaassa rakentamisessa. Metsäbiomassoille on löytymässä monenlaisia uusia käyttömahdollisuuksia. Biomateriaalit ovat vastaus maailmanlaajuiseen kestävän kehityksen tarpeeseen. Massoista saadaan uudenlaisia pakkausmateriaaleja ja biopohjaisia kemikaaleja. Teknologioiden yhdistely on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja synnyttää jatkuvasti uusia innovaatioita. 20

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Hämeen vaalipiiri Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 15 vaalipiiristä. Siitä valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa kaikkiaan 200 kansanedustajasta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 Aika 26.9.2016, kello 8.30 12.00 Paikka FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Juha Hertsi Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomi 2019 Kasvukipuja seminaari 1.11.2016 Finlandia-talo Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot