Sillat räjäytettiin kuivalta maalta Akavan ja Unifin työpajassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sillat räjäytettiin kuivalta maalta Akavan ja Unifin työpajassa"

Transkriptio

1 Sillat räjäytettiin kuivalta maalta Akavan ja Unifin työpajassa - siltojen sijaan tarvitaan areenoja, kohtauspaikkoja ja tekemisen meininkiä 1

2 pidetty työpaja oli Akavan ja Suomen yliopistot Unifi ry:n järjestämä. Työpajaan oli kutsuttu osallistujia järjestäjätahojen lisäksi OKM:stä, TIN:sta, TEM:stä,Tekesistä, Arenesta sekä Suomen Akatemiasta. Työpaja rakentui kolmen johdetun dialogikeskustelun ja teemoja syventävien fasilitoitujen työskentelyjen varaan. Liitteenä ovat työpajan ohjelma ja osallistujaluettelo. Keskeisiä havaintoja: verkostoitumista ja eri toimijoiden avointen kohtaamisareenoiden merkitystä ei voi liikaa korostaa - siilojen purkaminen on edelleen kipeimpiä ja vaikeimpia haasteita TKI-järjestelmässämme yrityksiin on saatava tutkimusosaamista vaikka yritys ei tekisi itse tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tutkimusosaaminen auttaa tutkimustiedon hyödyntämistä ja yhteistyötä yliopistojen kanssa uuden strategisen tutkimuksen rahoituksen suuntaamisen tavoitteista ja roolista innovaatiojärjestelmässämme ei ole selkeää kuvaa yliopistojen roolin vahvistaminen innovaatiopolitiikassa edellyttää niiden avautumista yhteiskuntaan nykyistä voimakkaammin tutkijayhteisön ja yritysten kielten ja kulttuurien kääntäminen toisilleen ymmärrettävämmäksi on yksi tulevaisuuteemme ydinkysymyksiä ratkaisujen oltava käytännönläheisiä ja inhimillisiä peruslainalaisuuksia ymmärtäviä jo tutkijakouluaikana on opittava näkemään oman työn ja osaamisen lisäarvo yritykselle tuloksellinen perus-, soveltava ja strateginen tutkimus on aina limittäistä eikä peräkkäistä tutkimuksen jaottelun sijaan tulisi miettiä sen tavoitteita koulutuksen, tutkimuksen ja suurien haasteiden näkökulmista. ammattikorkeakoulujen roolia tulisi vahvistaa innovaatioketjussa, erityisesti pk-yritysten tarpeisiin vastaamiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on vahvistettava ja monipuolistettava keskinäistä yhteistyötään opiskelijat ovat keskeisessä asemassa uusien ammattien synnyssä. Heillä olisi runsaasti viestejä myös tutkimustiedon hyväksikäytön mahdollisuuksista. hyvän koulutuksen tuottaman osaamisen peruskuvasta oltiin varsin yksimielisiä; tarvitaan vankka ydinosaaminen ja lavea hyvä yleisten valmiuksien yhdistelmä. iloisuus, uteliaisuus ja kyseenalaistaminen ovat ominaisuuksia, joita koulutuksen tulisi tukea menestyvä alueellinen innovaatiotoiminta on Glokala, jolla on alueellinen toimintamalli ja viitekehys, mutta tähtäimessä globaalit markkinat ja maailmanluokan osaaminen. Työpajassa käsiteltiin innovaatioita kolmesta näkökulmasta: yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön merkitys yritysten kasvun vahvistamisessa, perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen työnjako sekä alueellinen innovaatiotoiminta. 2

3 I Teema: Yliopistot yritysten kasvun vahvistajina Teemasta keskusteluun virittivät Tuula Teeri Aalto-yliopistosta ja Martti Äijälä Tekesistä, keskustelua veti Mari Hjelt Gaiasta. Yliopistojen rooli innovaatioketjussa piirtyi työpajan dialogien ja keskustelujen perusteella varsin epäselvänä. Tämän katsottiin johtuvan monista eri tekijöistä. Toiminnan ja sen vaikuttavuuden arvioinnin aikajänteen ollessa kahden vuoden sijasta usein lähempänä kahtakymmentä, on aseman määrittely vaikeaa politiikkatoimien näkökulmasta. Vaikeasti määriteltävän aseman nähtiin johtuvan osittain myös siitä, että yliopistollisen tutkimustiedon käytettävyyden arviointi on vaikeaa. Yliopistojen roolin määrittelyn tekee haastavaksi tieteenalojen heterogeenisyys sekä tutkimustoiminnan erilaiset luonteet ja painopisteet myös tieteenalojen sisällä. Toisaalta tuotiin esille näkemystä, että tieteenalojen erilaisuutta käytetään väärällä tavalla verukkeena yhteistyön vähyydelle. Yhteistyökulttuurin puute hidastaa kehittämistyötä monilla tieteenaloilla. "Siilojen purkaminen on edelleen kipeimpiä haasteita TKI-järjestelmässämme, ja niiden räjäyttämiseen olisi tartuttava rohkeasti." Siitä huolimatta, että teemaksi oli nimetty yliopistojen rooli yritysten kasvun vahvistamisessa, keskustelu laajeni nopeasti myös ammattikorkeakoulujen merkitykseen ja tehtävään yritysten kasvun tukemisessa. Toiminnan avoimuus ja verkostomaisuus nähtiin välttämättömänä, ja vahva yhteistyö esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä nähtiin välttämättömänä. Osa keskustelijoista olisi antanut välittömän yritysyhteistyön kokonaan ammattikorkeakoulujen tehtäväksi, mutta joka tapauksessa yliopistot selvästi antaisivat merkittävän rooli AMK:lle paikalliseen verkottumiseen ja yritysyhteistyöhön. Ehkä hieman yllättäenkin yliopistotoimijat korostivat paljon ammattikorkeakoulujen merkittävää ja kasvavaa roolia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioketjussa. Toisaalta osa näki, että yliopistojen tulisi vahvistaa omaa asemaansa yritysyhteistyössä ja arvostaa sitä nykyistä enemmän. Ammattikorkeakouluilla ei ole kaikkea sellaista osaamista mitä yliopistoilla on, ja moni yritys tarvitsee juuri yliopistollista osaamista jatkuvassa kehittämistyössään. Osa keskustelijoista näki, että yliopistojen rooli yritysten kasvun vahvistamisessa on aina välillinen. "Ammattikorkeakoulujen rooli välittäjäorganisaationa on keskeinen." Keskustelijat esittivät erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon yliopistotutkijoilla voi olla annettavaa yritysten liiketoiminnalle, ja tulisiko heillä ylipäätään olla annettavaa. Tohtorikoulutuksen kehittäminen nähtiin asiassa joka tapauksessa keskeisessä roolissa. Tutkimusosaamisen saaminen yrityksiin nähtiin edellyttävän tutkijakoulujen toiminnan kehittämistä, jotta suhteet ja yritysyhteistyö syntyisivät jo opintojen aikana. Suhteiden tulisi olla luonteeltaan institutionaalisia, jolloin yhteistyö ei lepäisi ainoastaan yhden yksittäisen tutkijan varassa. Suomi tarvitsee tutkimusosaamista ja tutkijoita enemmän kuin koskaan, ja suuren osan tutkijakoulutuksen saaneista tulisi työllistyä yrityksiin. Tämä edellyttää, että jo tutkijakouluaikana on opittava näkemään oman työn ja osaamisen lisäarvo yritykselle sekä työn käytettävyysmahdollisuuksia. 3

4 Tutkijayhteisön ja yritysten kielten ja kulttuurien kääntäminen toisilleen ymmärrettävämmäksi nähtiin yhtenä tulevaisuuteemme ydinkysymyksenä tässä olisi tilaa myös uudenlaiselle professiolle. Kohtaaminen edellyttää fyysistä yhdessä tekemistä ja kohtaamista ja erilaisia alustoja tällaiseen kohtaamiseen. Eräs lähtökohdista tulee olla käytännönläheisyys ja inhimillisistä peruslainalaisuuksista lähtevät ratkaisut. Yritysyhteistyöstä palkitsemisen tulisi näkyä esimerkiksi urapolkumalleissa. Keskustelijat näkivät, että meillä on tällä hetkellä selkeästi rakenteita, jotka jopa estävät tutkijaa toimimasta yritysareenoilla. "Tutkijoiden ja yritysten kohtaamisesta on tehtävä nykyistä tavoitteellisempaa tutkijakoulutuksen kehittäminen ydinasemassa." Tutkimustoiminnan ohella, koulutustehtävän roolia korostettiin yliopistojen antina yritystoiminnalle. Koulutetut maisterit ovatkin yliopiston päätuotteita. Tutkinnon suorittajia pitäisi kasvattaa jo opiskeluaikana pienten yritysten tarpeisiin, nyt koulutuksen tähtäin nähdään liian usein suurissa yrityksissä ja koulutus suuntautuu heidän tarpeisiin. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat selvästi haasteellisen toimintaympäristön TKI-järjestelmällemme. Suuret sekä aloittelevat yritykset näyttäisivät keskustelujen perusteella löytävän yhä paremmin korkeakoulujen ja sekä muiden toimijoiden tarjoaman tutkimustiedon, kun taas pk-yritykset eivät. Kaiken kaikkiaan koulutuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen merkitys yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä nousi erittäin keskeiseen asemaan. Keskustelussa tuli esille, ettei opiskelijoita nähdä resurssina eikä käytetä hyväksi riittävästi; heidän koko kapasiteettinsä ja motivaationsa tulisi saada käyttöön alusta asti. Opintojen aikaiset yhteydet työelämään ja eri puolille yhteiskuntaan toisivat yliopistoihin valtavasti sellaisia aloitteita ja virikkeitä, joita ei nyt käytetä hyväksi. Nuorten työelämästä saamaansa tietoa osaamistarpeista ja trendeistä ei käytetä myöskään hyväksi riittävästi koulutuksen kehittämisessä. Laatujärjestelmät ovat ohjanneet liian paljon passiiviseen arviointiin eikä aktiiviseen toisintekemiseen opiskelijalähtöisesti. Opiskelijat ovat keskeisessä asemassa uusien ammattien synnyssä ja heillä olisi runsaasti viestejä myös tutkimustiedon hyväksikäytön mahdollisuuksista. Heidät saatetaan vielä ottaa mukaan tutkimusprosesseihin assareina, mutta ei nähdä aktiivista ja dynaamista roolia siltana yliopiston ja työelämän välillä. Nuoria ei oteta edelleenkään tosissaan." Keskustelussa korostettiin erityisesti oppimisympäristöjen merkitystä, joiden merkitys keskustelijoiden mielestä on vielä nyt ymmärrettyä paljon suurempi. Yritysten osalta erityisesti valmistuvien asenteen merkitys nähtiin keskeisenä; iloisuus, uteliaisuus ja kyseenalaistaminen ovat ominaisuuksia, joita koulutuksen tulisi tukea. Opetuksen monitieteisyyttä on vahvistettava ja yritysten mukanaoloa oppimistapahtumassa lisättävä. Moni- ja poikkitieteellisyyden vahvistaminen koulutuksessa nostettiin esille siis sekä koulutuksen että tutkimuksen yhteydessä edellytyksenä vastata yritysten tarpeisiin. Moni keskustelija katsoi muutoksen olevan tältä osin aivan liian hidasta. Hyvä koulutuksen tuottaman osaamisen peruskuvasta oltiin varsin yksimielisiä; tarvitaan vankka ydinosaaminen ja lavea hyvä yleisten valmiuksien yhdistelmä. Oppimisympäristöjen merkitys on vielä paljon nyt ymmärrettyä suurempi. Huippuosaajien kouluttaminen olipa kyse perustutkinnon suorittajista tai tutkijoiden kouluttamisesta - nähtiin olevan aina käsityöhön eli vuorovaikutukseen perustuvaa. Tutkijat ja opiskelijat on saatava tiiviimmin yritysyhteistyön lähelle, sillä nimenomaan opiskelijoilla katsottiin olevan usein suurempi herkkyys keksiä ja nähdä mahdollisuuksia. 4

5 Yritykset ja yliopistot eivät lähenny muuta kuin yhteistyöllä ja siihen kannustamalla. Keskustelussa nähtiin yliopistojen toiminnan lisäksi erittäin olennaisena yritysten tutkimusosaaminen ja asenteet tutkimustiedon hyväksikäyttöön. Jokaisesta yrityksestä tulisi löytyä tutkimusosaamista omasta takaa, muutoin tutkimusta ei osata hyödyntää. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat tässä suhteessa suurimman haasteen. Pk-yritysten katsottiin tarvitsevan kehittyäkseen syvempää tutkimusosaamista kuin mitä perustutkinnon suorittajilla on. Keskusteluista onkin vedettävissä johtopäätös, että vaikka yliopistojen rooli nähtäisiin välillisenä ja aikajänne osaamisen tarjoamisessa kvartaalitaloutta pidempänä, niin yliopistot ja pk-yritykset on saatettava lähemmäksi toisiaan. Hyvän yliopistollisen tutkimuksen ja yritysten ongelmien ratkaisemisen välillä osa näki perustavanlaatuisen ristiriidan. Toiset taas näkivät lähinnä riittävien motiivien ja kannusteiden puutteen, jonka vuoksi yhtälöä ei ole yliopistoissa yritetty tosissaan ratkaista. Tutkijan rooli on yliopistoissa ollut perinteisesti verrattain vapaa. Keskustelussa esiintyi vahva näkemys, että yliopistojen strategioiden tulisi näkyä tutkijoiden toiminnassa ja rooleissa nykyistä enemmän, sillä muutoin visio ja strategia eivät voi toteutua. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi joidenkin esitettyjen näkemysten mukaan tehdä läheisempää yhteistyötä, jotta yritysten kanssa voitaisiin yhdessä tehdä mielekkäämpää yhteistyötä. Yliopistojen strategioiden tulisi näkyä tutkijoiden toiminnassa ja rooleissa; kuinka yliopistot voivat muutoin muuttua? Osallistavassa osuudessa tutkimuksen osa-alueiden rooleja ja suhteita hahmotettiin legojen avulla. Kaikissa rakennelmissa näkyivät selvästi avoimet areenat, jotka alleviivaavat esteetöntä eri toimijoiden kohtaamista. Samoin erottuivat erilaiset välittäjäjäaineet, jolloin ammattikorkeakoulujen merkitys näkyi vahvimmin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä - ja erityisesti pk-yritysten tarpeiden täyttäjänä. Innovaatioagentti työssään. Legot apuna ongelmanratkaisussa. 5

6 II Teema: Perustutkimus, soveltava tutkimus, strateginen tutkimus miten luodaan uusia siltoja? Teeman työskentelyyn johdattivat dialogillaan Petri Lehto TEM:stä ja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta. Keskustelua viritteli Kaija Holli Unifista. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimijoiden rooleja pyritään jatkuvasti selkiyttämään toiminnan tehostamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Niinpä yhdeksi teemaksi työpajaan oli valittu perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja strategisen tutkimuksen luonteiden ja tehtävien selkiyttäminen kokonaisuuden osina. Dialogi toi hyvin esille tutkimuksen tyyppien erottelun vaikeudet ja erityisesti niiden rahoitus- ja ohjausjärjestelmän haasteet. Toisten mielestä tällaiset jaotelmat ainoastaan haittaavat toiminnan kehittämistä, toisten mielestä jaotelma oli tehtävissä - vähintäänkin niin tehdään OECD:n tilastoissa ja pyritään tekemään myös rahoitusinstrumentein. Ehkä keskeisin johtopäätös oli keskusteluissa esiin noussut näkemys, että tutkimuksen osa-alueet ovat ja niiden tulisi aina olla päällekkäisiä eikä ajallisesti peräkkäisiä. Tämä näkemys herätti osassa kuulijoissa hämmennystä aiemmin keskustelussa esitettyyn näkemykseen yliopistollisen tutkimuksen pitkän aikavälin vaikuttavuudesta. Toisaalta nämä kaksi ulottuvuutta eivät sulje pois toisiaan vaan sama tutkimus voi palvella sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja ruokkia monenlaista innovaatiotoimintaa sellaistakin mitä ei tutkija tai rahoittaja itse tule ajatelleeksi. Juuri tästä syystä avoimet areenat ja moninainen yhteistyö nähtiin keskeisinä, olipa millaisesta tutkimuksesta tahansa kysymys. Keskustelu tutkimuksen eri orientaatioista alleviivasi vahvasti toimijoiden läheisen yhteistyön välttämättömyyttä. Tutkimuksen eri tavoitteiden toteutumisen nähtiin yksiselitteisesti edellyttävän tavoitteellista yhteistyötä limittyneisyyden aikaansaamiseksi. Limittyneisyyden taas katsottiin edellyttävät avointa innovaatiojärjestelmää, jonka kehittäminen on Suomen tulevaisuuden kannalta kohtalokas. Siltojen rakentaminen toimijoiden välillä ei ole kustannustehokasta vaan toiminnan integrointi, jolloin siltoja ei tarvita. Erillisiäkin rooleja tutkimuksen osa-alueille kaikesta huolimatta myös määriteltiin. Esimerkiksi perustutkimus nähtiin kivijalkana, josta käsin impulssit muuhun tutkimukseen tulevat. Tosin tässäkin erottelussa nähtiin vaarana, että kivijalka voi jäädä käyttämättä jos toimintaa ei organisoida tutkija- ja ongelmalähtöisesti. Suurin osa tutkijoista kyllä ajattelee jollain tavoin oman tutkimuksensa käyttökelpoisuutta ja mielekkyyttä vaikka tutkimus olisikin luonteeltaan perustutkimusta. Perustutkimuksessakin tutkijalla nähtiin usein olevan jokin ajatus ja visio käytettävyydestä tai jopa ongelma-alueesta, jota tiedon avulla voidaan ratkaista. Myös historia saattaa näyttää tutkimuksen erilaisessa valossa kun aikalaisten näkemänä. Strategisen tutkimuksen suunta nähtiin olevan top-down, kun taas perus- ja soveltavan bottom-down suuntaista. Tutkimuksen eri tavoitteiden toteutumisen nähtiin yksiselitteisesti edellyttävän tavoitteellista yhteistyötä limittyneisyyden aikaansaamiseksi. Keskustelu osa-alueiden erottelusta, merkityksestä, ohjauksesta on juuri tällä hetkellä erityisen tärkeää, kun uusi rahoitusinstrumentti otetaan käyttöön strategisen tutkimuksen alueella. Tämän rahoituksen osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta tulee olemaan kaiken kaikkiaan pieni. Keskustelun katsottiin kuitenkin huolestuttavasti osoittavan, ettei strategisen tutkimuksen rahoituksen suuntaamisen tavoitteista ja roolista innovaatiojärjestelmässämme ole selkeää kuvaa. 6

7 Jos erilainen tutkimustoimintaintegroidaan hyvin yhteen, eikä tehdä saaria, ei tarvita myöskään erillisiä siltoja. Strateginen tutkimus määriteltiin keskusteluissa myös yhteiskunnallisena, strategisesti tärkeiden asioiden tutkimuksena (kuten ilmastonmuutos ja ikääntyminen), metodeista riippumatta. Toisaalta osa näki juuri strategisen tutkimuksen siltana ja väylänä, joka liittää toisiinsa perus- ja soveltavan tutkimuksen. Strategisen tutkimuksen piirteeksi laskettiin myös sen käytettävyys päätöksentekijöille tutkimuksenteon eri vaiheissa. Osa näki, että monitieteisyys on ratkaisevampaa kuin etsiä perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen välisiä yhteyksiä. Erottelun nähtiin vain haittaavan tutkimusta esimerkiksi ICT-alalla. Tutkimuksen jaottelun sijaan tulisi miettiä tavoitteita koulutuksen, tutkimuksen ja suurien haasteiden näkökulmista. Monitieteisyys on ratkaisevampaa kuin etsiä perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen välisiä yhteyksiä tai eroja. Osaa tutkimuksesta ei koskaan voi kaupallisesti hyödyntää, mutta nykyistä suurempi hyödyntäminen nähtiin yksiselitteisesti mahdollisena. Toisaalta tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että tietoa syntyy aina merkittävästi enemmän kun sitä voidaan käyttää. Ryhmätyöosuudessa eri tutkimuksen osa-alueita ja niiden välisiä suhteita jäsennettiin pahvisymboleiden avulla. Erilaiset asetelmat havainnollistivat erinomaisesti tutkimuksen orientaatioiden erilaisia rooleja, tavoitteita ja niiden keskinäisiä suhteita eri yhteyksissä. Kuvateksti: Glokala ui maailman meriltä kotivesiin kutemaan alueellisen innovaatiotominnan esikuva. Kuten kuvasta näkyy, osaanottajat näkivät perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen olevan toimivassa innovaatiojärjestelmässä aina limittäistä eikä perättäistä. 7

8 Kategorioiden keinotekoisuudesta huolimatta jaottelut nähtiin välttämättöminä toiminnan rahoitus- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseksi. Usein juuri rahoittaja haluaa päätöstä tehdessään näkymää siitä, mikä on tutkimuksen hyöty ja sovellettavuus. Konkreettisesti rahoitusinstrumenteistä huolta herätti tulevan Suomen Akatemiasta myönnettävän strategisen tutkimuksen rahoituksen ja Tekesin rahoituksen mahdollinen päällekkäisyys. Ainakaan toistaiseksi kaikille keskustelijoille ei ollut piirtynyt selvää kuvaa rahoituksen eroista. Strategisen tutkimuksen painoarvon kasvaessa pelätään myös, että päätösvalta tutkimusrahoituksen kohdentamisesta siirtyy tiedeyhteisöltä poliittisille päätöksentekijöille. Yhteenvedonomaisesti todettiin, että tutkimusrahoitusta ei tällä hetkellä käytetä optimaalisesti. Tutkimuksen on oltava laadukasta, olipa kyse millaisesta tutkimuksesta tahansa. III Teema: Alueellinen innovaatiotoiminta Keskusteluun alueellisesta innovaatiotoiminnasta johdattivat ammattikorkeakoulu Savonian vararehtori Riitta Rissanen sekä pääsihteeri Anssi Mälkki Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristöstä. Yksikönjohtaja Kati Korhonen Yrjänheikki TEKistä moderoi keskustelua. Alueellinen innovaatiotoiminta nähtiin jo lähtökohtaisesti ongelmallisena käsitteenä, ja keskustelun kannalta ainakin osin epätarkoituksenmukaisena. Suomi kokonaisuutena on alue globaalissa mittakaavassa, toisaalta taas monessa maakunnassa tehdään globaalisti kilpailukykyistä yritystoimintaa mikä nähtiin myös ehtona kasvuyrittäjyydelle. Oma alue voi muodostua myös yhdessä alueen kanssa, mikä on kaukana maantieteellisesti. Ryhmätyöosuudessa ideaalille alueelliselle innovaatiojärjestelmälle löydettiin vertauskuva lohesta, joka ui maailman vesillä, mutta nousee paikallisiin vesiin kutemaan. Lohi ui tarvittaessa myös vastavirtaan. Kalavertauksessa menestyvä alueellinen innovaatiotoiminta sai nimen Glokala, jolla on alueellinen toimintamalli ja viitekehys, mutta tähtäimessä globaalit markkinat ja maailmanluokan osaaminen. Yritysten myös todettiin usein haluavan kehittäjät läheltä ja lähelleen. Tuotekehityksen ja tuotannon läheisen yhteyden merkitys on saamassa ajattelussa taas tilaa kauden jälkeen, jossa tuotantoa on viety pitkään halvemman kustannustason maihin. Yhteistyötä kyllä tehdään, mutta sen kaikkea voimaa emme ole saaneet vielä käyttöön toimintatapojen ja asenteiden jäykkyyden vuoksi. Toisaalta kaikki innovaatiot eivät ole globaaleille markkinoille ja hyvän alueellisen innovaatiotoiminnan tulisikin palvella molempia tarkoituksia. Työnjaossa erityisesti ammattikorkeakoulujen tehtävänä nähtiin edelleen juuri lähelläolo eli alueen pienempienkin toimijoiden ja pienimpienkin kehittämistoimien tukeminen. Tällä työllä on tärkeä merkitys koulutuksen kehittämisessä ja työllistymisen tukemisessa. Puheenvuoroissa tunnistettiin myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoajattelun vaarat, mikäli se antaa yliopistoille luvan olla rakentamatta yritysyhteistyötä ja kuulematta alueen yritysten tarpeita. Jaottelu voi myös luoda esteitä kaikkien alueella toimivien luovaan innovaatiotoimintaan; työpaikkojen synnyssä on kyse ennen kaikkea uusista ajatuksista ja 8

9 erilaisten toimijoiden osaamisen ennakkoluulottomasta kohtaamisesta. Yhteistyötä kyllä nähtiin tehtävän, mutta sen kaikkea voimaa emme ole saaneet vielä käyttöön juuri toimintatapojen ja asenteiden jäykkyyden vuoksi. Myös tässä yhteydessä korostettiin korkeakoulujen oppimisympäristöjen kehittämisen tärkeyttä, joista elävä yhteistyö yritysten kanssa ja/tai yliopistojen ja AMK:n välillä on vielä usein kaukana. Erityisesti TKI-työn integrointi opetukseen on tärkeä kehittämiskohde ammattikorkeakoulujen työssä. Yhteiset tilat ja organisaatiot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat osoittaneet voimaansa jo monin paikoin. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteiset oppimisympäristöt ovat vielä liiaksi poikkeuksia ja erilaisten hankkeiden varassa. Eikä tästä yhteistyötä voida jättää pois myöskään toista astetta yrittäjyys, uuden luominen ja tekemisen meininki on oltava koulujärjestelmämme uusi perusjalusta. Rahoitus ei tue tällä hetkellä monen eri tahon yhteisiä yhteistyöprojekteja alueilla. Eräissä puheenvuoroissa nähtiin alueellisen innovaatiotoiminnan painopisteenä käytännönläheisyys ja kysyntälähtöisyys kun kansallisen huippututkimuksen rahoitus ei riitä kaikkeen. Tällöin paikallinen elinkeinoelämä on selkäranka, joka luo kysynnän. Haasteellisinta saattaa olla muutostarpeen näkeminen ja strategisten valintojen tekeminen. Kysymys on siis tutkimuspolitiikan lisäksi elinkeinopolitiikasta, jossa tavoitteena tulisi olla koko alueen elinkeinorakenteeseen vaikuttaminen. Raha ja rakenteet eivät koskaan tuo innovaatiotoimintaa alueille elleivät tahto ja asenne ole oikeansuuntaisia. Parhaimmillaan kansallinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka kyllä tukee eikä estä tätä uuden syntymistä ja eri osapuolten raja-aidatonta ja tarpeista lähtevää yhteistyötä. Alueiden kehittämisessä toistuivat samat periaatteet kun muussakin keskustelussa eli luottamus, erikoistuminen, asiantuntijuuden kohtaaminen, yrittäjyyden tukeminen ja opiskelijaresurssien käyttö. "Kilpailukyvyn kannalta on olennaista ymmärtää, ettei valtio voi kaikkea rahoittaa Alueellisen toiminnan tavoitteena on uusiutuva työ, kasvu ja hyvinvointi. Voimanlähteenä toimivat koulutus, työvoimapolitiikka, elinkeinot, tarvelähtöisyys, kannustavuus. Tarvelähtöisyys ja alueen omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen tarkoittaakin, että yhtään alueellista innovaatiota ei voi kopioida sellaisenaan. Alueellista innovaatiotoimintaa ei tulisi rakentaa innovaatiokeskittymien varaan vaan aina tarvitaan alueen tarpeista lähtevää aitoa verkottumista. Jos uutta työtä ei TKI-työn tuloksena alueella synny, on jotain mennyt pieleen. "Kyvykkyys ja halukkuus ovat selkäranka alueelliselle innovaatiotoiminalle, jonka tavoitteena on uusiutuva työ ja hyvinvointi. Käyttövoiman muodostaa luottamukseen perusta yhteistyö." 9

10 Innovaatio muna vai kana? Torstaina Tekniskan salissa, Eerikinkatu 2. Ohjelma Lounasbuffet Miksi tutkiva ja innovoiva Suomi on elinehto? Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava Dialogi I: Mikä on yliopistojen rooli yritysten kasvun vahvistamisessa? Martti Äijälä, johtaja, Tekes Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto Keskusteluttajana Mari Hjelt, partner, Gaia Yleisö vastaa Dialogi II: Perustutkimus, soveltava tutkimus, strateginen tutkimus miten luodaan uusia siltoja? Petri Lehto, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, TEM Heikki Mannila, pääjohtaja, Suomen Akatemia Keskusteluttajana Kaija Holli, puheenjohtaja, Unifi Yleisö vastaa lomassa kahvitauko Mikä on alueellisen innovaatiotoiminnan tulevaisuus? Riitta Rissanen, vararehtori, Savonia ammatti- korkeakoulu Anssi Mälkki, pääsihteeri, TIN Keskusteluttajana Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja, TEK Ääni osallistujille Mitä tästä opimme? Ilkka Turunen, neuvotteleva virkamies, OKM Päätössanat, Kaija Holli, Puheenjohtaja, Unifi Työpajan fasilitoinnista vastasivat Ida Mielityinen Akavasta ja Anu Yanar Aalto-yliopistosta Teksti:Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiantuntija Akavasta Valokuvat: Ritva Siikamäki, Akava 10

11 11 Seminaariin osallistuneet: Marita Aho Antti Eskola Tiina Hanhike Juhana Harju Vesa Harmaakorpi Heidi Hännikäinen Jari Jokinen Anu Juslin Tapani Kaakkuriniemi Petteri Kauppinen Martti Kivioja Jukka Kola Tero Kuitunen Risto Lammintausta Riitta Lehtinen Antti Leino Juuso Leivonen Pekka Lindroos Pirjo Lukkari Ida Mielityinen Jukka Mönkkönen Ilkka Niemelä Minna Nieminen Mats Nyman Tuomas Parkkari Pekka Piispanen Marja Pulkkinen Seliina Päällysaho Simo Pöyhönen Ilkka Pöyhönen Pasi Raiskinmäki Paula Ranne Eeva Rantala Liisa Savunen Mervi Tolonen Paula Tuovinen Johanna Tuovinen Janne Viemerö Thomas Wilhelmsson Jorma Virkkala Vesa Vuorenkoski Esiintyjät: Sture Fjäder Martti Äijälä Tuula Teeri Mari Hjelt Petri Lehto Heikki Mannila Kaija Holli Riitta Rissanen Anssi Mälkki Kati Korhonen-Yrjänheikki Ilkka Turunen.

12 12

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä 1.3.2007 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Yksikössä on koulutuksen tulosalue ja tutkimuksen tulosalue. Henkilöt johtaja Anita

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä Rehtori Iso kuva Talouden tasapainotuksessa onnistutaan Markkinavaihtoehto Suurkunnat tilaajina; isot ulkomaisen pääoman

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa. Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen

Ajankohtaista tiedepolitiikassa. Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen Ajankohtaista tiedepolitiikassa Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen 2.2.2017 Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, osaaminen ja kyvykkyydet osana yhteiskunnan toimintalohkoja Osaaminen taaperosta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 2014 PORI 17.12.201412 2014 Kaarina Nurmi Tutkimuspäällikkö, VTT Rauman kaupunki Elinkeino- ja suunnittelupalvelut kaarina.nurmi@rauma.fi 050 307 3542 RAUMAN ALUEEN KORKEAKOULUTUKSEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot