Sillat räjäytettiin kuivalta maalta Akavan ja Unifin työpajassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sillat räjäytettiin kuivalta maalta Akavan ja Unifin työpajassa"

Transkriptio

1 Sillat räjäytettiin kuivalta maalta Akavan ja Unifin työpajassa - siltojen sijaan tarvitaan areenoja, kohtauspaikkoja ja tekemisen meininkiä 1

2 pidetty työpaja oli Akavan ja Suomen yliopistot Unifi ry:n järjestämä. Työpajaan oli kutsuttu osallistujia järjestäjätahojen lisäksi OKM:stä, TIN:sta, TEM:stä,Tekesistä, Arenesta sekä Suomen Akatemiasta. Työpaja rakentui kolmen johdetun dialogikeskustelun ja teemoja syventävien fasilitoitujen työskentelyjen varaan. Liitteenä ovat työpajan ohjelma ja osallistujaluettelo. Keskeisiä havaintoja: verkostoitumista ja eri toimijoiden avointen kohtaamisareenoiden merkitystä ei voi liikaa korostaa - siilojen purkaminen on edelleen kipeimpiä ja vaikeimpia haasteita TKI-järjestelmässämme yrityksiin on saatava tutkimusosaamista vaikka yritys ei tekisi itse tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tutkimusosaaminen auttaa tutkimustiedon hyödyntämistä ja yhteistyötä yliopistojen kanssa uuden strategisen tutkimuksen rahoituksen suuntaamisen tavoitteista ja roolista innovaatiojärjestelmässämme ei ole selkeää kuvaa yliopistojen roolin vahvistaminen innovaatiopolitiikassa edellyttää niiden avautumista yhteiskuntaan nykyistä voimakkaammin tutkijayhteisön ja yritysten kielten ja kulttuurien kääntäminen toisilleen ymmärrettävämmäksi on yksi tulevaisuuteemme ydinkysymyksiä ratkaisujen oltava käytännönläheisiä ja inhimillisiä peruslainalaisuuksia ymmärtäviä jo tutkijakouluaikana on opittava näkemään oman työn ja osaamisen lisäarvo yritykselle tuloksellinen perus-, soveltava ja strateginen tutkimus on aina limittäistä eikä peräkkäistä tutkimuksen jaottelun sijaan tulisi miettiä sen tavoitteita koulutuksen, tutkimuksen ja suurien haasteiden näkökulmista. ammattikorkeakoulujen roolia tulisi vahvistaa innovaatioketjussa, erityisesti pk-yritysten tarpeisiin vastaamiseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on vahvistettava ja monipuolistettava keskinäistä yhteistyötään opiskelijat ovat keskeisessä asemassa uusien ammattien synnyssä. Heillä olisi runsaasti viestejä myös tutkimustiedon hyväksikäytön mahdollisuuksista. hyvän koulutuksen tuottaman osaamisen peruskuvasta oltiin varsin yksimielisiä; tarvitaan vankka ydinosaaminen ja lavea hyvä yleisten valmiuksien yhdistelmä. iloisuus, uteliaisuus ja kyseenalaistaminen ovat ominaisuuksia, joita koulutuksen tulisi tukea menestyvä alueellinen innovaatiotoiminta on Glokala, jolla on alueellinen toimintamalli ja viitekehys, mutta tähtäimessä globaalit markkinat ja maailmanluokan osaaminen. Työpajassa käsiteltiin innovaatioita kolmesta näkökulmasta: yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön merkitys yritysten kasvun vahvistamisessa, perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen työnjako sekä alueellinen innovaatiotoiminta. 2

3 I Teema: Yliopistot yritysten kasvun vahvistajina Teemasta keskusteluun virittivät Tuula Teeri Aalto-yliopistosta ja Martti Äijälä Tekesistä, keskustelua veti Mari Hjelt Gaiasta. Yliopistojen rooli innovaatioketjussa piirtyi työpajan dialogien ja keskustelujen perusteella varsin epäselvänä. Tämän katsottiin johtuvan monista eri tekijöistä. Toiminnan ja sen vaikuttavuuden arvioinnin aikajänteen ollessa kahden vuoden sijasta usein lähempänä kahtakymmentä, on aseman määrittely vaikeaa politiikkatoimien näkökulmasta. Vaikeasti määriteltävän aseman nähtiin johtuvan osittain myös siitä, että yliopistollisen tutkimustiedon käytettävyyden arviointi on vaikeaa. Yliopistojen roolin määrittelyn tekee haastavaksi tieteenalojen heterogeenisyys sekä tutkimustoiminnan erilaiset luonteet ja painopisteet myös tieteenalojen sisällä. Toisaalta tuotiin esille näkemystä, että tieteenalojen erilaisuutta käytetään väärällä tavalla verukkeena yhteistyön vähyydelle. Yhteistyökulttuurin puute hidastaa kehittämistyötä monilla tieteenaloilla. "Siilojen purkaminen on edelleen kipeimpiä haasteita TKI-järjestelmässämme, ja niiden räjäyttämiseen olisi tartuttava rohkeasti." Siitä huolimatta, että teemaksi oli nimetty yliopistojen rooli yritysten kasvun vahvistamisessa, keskustelu laajeni nopeasti myös ammattikorkeakoulujen merkitykseen ja tehtävään yritysten kasvun tukemisessa. Toiminnan avoimuus ja verkostomaisuus nähtiin välttämättömänä, ja vahva yhteistyö esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä nähtiin välttämättömänä. Osa keskustelijoista olisi antanut välittömän yritysyhteistyön kokonaan ammattikorkeakoulujen tehtäväksi, mutta joka tapauksessa yliopistot selvästi antaisivat merkittävän rooli AMK:lle paikalliseen verkottumiseen ja yritysyhteistyöhön. Ehkä hieman yllättäenkin yliopistotoimijat korostivat paljon ammattikorkeakoulujen merkittävää ja kasvavaa roolia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioketjussa. Toisaalta osa näki, että yliopistojen tulisi vahvistaa omaa asemaansa yritysyhteistyössä ja arvostaa sitä nykyistä enemmän. Ammattikorkeakouluilla ei ole kaikkea sellaista osaamista mitä yliopistoilla on, ja moni yritys tarvitsee juuri yliopistollista osaamista jatkuvassa kehittämistyössään. Osa keskustelijoista näki, että yliopistojen rooli yritysten kasvun vahvistamisessa on aina välillinen. "Ammattikorkeakoulujen rooli välittäjäorganisaationa on keskeinen." Keskustelijat esittivät erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon yliopistotutkijoilla voi olla annettavaa yritysten liiketoiminnalle, ja tulisiko heillä ylipäätään olla annettavaa. Tohtorikoulutuksen kehittäminen nähtiin asiassa joka tapauksessa keskeisessä roolissa. Tutkimusosaamisen saaminen yrityksiin nähtiin edellyttävän tutkijakoulujen toiminnan kehittämistä, jotta suhteet ja yritysyhteistyö syntyisivät jo opintojen aikana. Suhteiden tulisi olla luonteeltaan institutionaalisia, jolloin yhteistyö ei lepäisi ainoastaan yhden yksittäisen tutkijan varassa. Suomi tarvitsee tutkimusosaamista ja tutkijoita enemmän kuin koskaan, ja suuren osan tutkijakoulutuksen saaneista tulisi työllistyä yrityksiin. Tämä edellyttää, että jo tutkijakouluaikana on opittava näkemään oman työn ja osaamisen lisäarvo yritykselle sekä työn käytettävyysmahdollisuuksia. 3

4 Tutkijayhteisön ja yritysten kielten ja kulttuurien kääntäminen toisilleen ymmärrettävämmäksi nähtiin yhtenä tulevaisuuteemme ydinkysymyksenä tässä olisi tilaa myös uudenlaiselle professiolle. Kohtaaminen edellyttää fyysistä yhdessä tekemistä ja kohtaamista ja erilaisia alustoja tällaiseen kohtaamiseen. Eräs lähtökohdista tulee olla käytännönläheisyys ja inhimillisistä peruslainalaisuuksista lähtevät ratkaisut. Yritysyhteistyöstä palkitsemisen tulisi näkyä esimerkiksi urapolkumalleissa. Keskustelijat näkivät, että meillä on tällä hetkellä selkeästi rakenteita, jotka jopa estävät tutkijaa toimimasta yritysareenoilla. "Tutkijoiden ja yritysten kohtaamisesta on tehtävä nykyistä tavoitteellisempaa tutkijakoulutuksen kehittäminen ydinasemassa." Tutkimustoiminnan ohella, koulutustehtävän roolia korostettiin yliopistojen antina yritystoiminnalle. Koulutetut maisterit ovatkin yliopiston päätuotteita. Tutkinnon suorittajia pitäisi kasvattaa jo opiskeluaikana pienten yritysten tarpeisiin, nyt koulutuksen tähtäin nähdään liian usein suurissa yrityksissä ja koulutus suuntautuu heidän tarpeisiin. Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat selvästi haasteellisen toimintaympäristön TKI-järjestelmällemme. Suuret sekä aloittelevat yritykset näyttäisivät keskustelujen perusteella löytävän yhä paremmin korkeakoulujen ja sekä muiden toimijoiden tarjoaman tutkimustiedon, kun taas pk-yritykset eivät. Kaiken kaikkiaan koulutuksen, opetuksen ja oppimisympäristöjen merkitys yliopistojen ja yritysten välisessä yhteistyössä nousi erittäin keskeiseen asemaan. Keskustelussa tuli esille, ettei opiskelijoita nähdä resurssina eikä käytetä hyväksi riittävästi; heidän koko kapasiteettinsä ja motivaationsa tulisi saada käyttöön alusta asti. Opintojen aikaiset yhteydet työelämään ja eri puolille yhteiskuntaan toisivat yliopistoihin valtavasti sellaisia aloitteita ja virikkeitä, joita ei nyt käytetä hyväksi. Nuorten työelämästä saamaansa tietoa osaamistarpeista ja trendeistä ei käytetä myöskään hyväksi riittävästi koulutuksen kehittämisessä. Laatujärjestelmät ovat ohjanneet liian paljon passiiviseen arviointiin eikä aktiiviseen toisintekemiseen opiskelijalähtöisesti. Opiskelijat ovat keskeisessä asemassa uusien ammattien synnyssä ja heillä olisi runsaasti viestejä myös tutkimustiedon hyväksikäytön mahdollisuuksista. Heidät saatetaan vielä ottaa mukaan tutkimusprosesseihin assareina, mutta ei nähdä aktiivista ja dynaamista roolia siltana yliopiston ja työelämän välillä. Nuoria ei oteta edelleenkään tosissaan." Keskustelussa korostettiin erityisesti oppimisympäristöjen merkitystä, joiden merkitys keskustelijoiden mielestä on vielä nyt ymmärrettyä paljon suurempi. Yritysten osalta erityisesti valmistuvien asenteen merkitys nähtiin keskeisenä; iloisuus, uteliaisuus ja kyseenalaistaminen ovat ominaisuuksia, joita koulutuksen tulisi tukea. Opetuksen monitieteisyyttä on vahvistettava ja yritysten mukanaoloa oppimistapahtumassa lisättävä. Moni- ja poikkitieteellisyyden vahvistaminen koulutuksessa nostettiin esille siis sekä koulutuksen että tutkimuksen yhteydessä edellytyksenä vastata yritysten tarpeisiin. Moni keskustelija katsoi muutoksen olevan tältä osin aivan liian hidasta. Hyvä koulutuksen tuottaman osaamisen peruskuvasta oltiin varsin yksimielisiä; tarvitaan vankka ydinosaaminen ja lavea hyvä yleisten valmiuksien yhdistelmä. Oppimisympäristöjen merkitys on vielä paljon nyt ymmärrettyä suurempi. Huippuosaajien kouluttaminen olipa kyse perustutkinnon suorittajista tai tutkijoiden kouluttamisesta - nähtiin olevan aina käsityöhön eli vuorovaikutukseen perustuvaa. Tutkijat ja opiskelijat on saatava tiiviimmin yritysyhteistyön lähelle, sillä nimenomaan opiskelijoilla katsottiin olevan usein suurempi herkkyys keksiä ja nähdä mahdollisuuksia. 4

5 Yritykset ja yliopistot eivät lähenny muuta kuin yhteistyöllä ja siihen kannustamalla. Keskustelussa nähtiin yliopistojen toiminnan lisäksi erittäin olennaisena yritysten tutkimusosaaminen ja asenteet tutkimustiedon hyväksikäyttöön. Jokaisesta yrityksestä tulisi löytyä tutkimusosaamista omasta takaa, muutoin tutkimusta ei osata hyödyntää. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat tässä suhteessa suurimman haasteen. Pk-yritysten katsottiin tarvitsevan kehittyäkseen syvempää tutkimusosaamista kuin mitä perustutkinnon suorittajilla on. Keskusteluista onkin vedettävissä johtopäätös, että vaikka yliopistojen rooli nähtäisiin välillisenä ja aikajänne osaamisen tarjoamisessa kvartaalitaloutta pidempänä, niin yliopistot ja pk-yritykset on saatettava lähemmäksi toisiaan. Hyvän yliopistollisen tutkimuksen ja yritysten ongelmien ratkaisemisen välillä osa näki perustavanlaatuisen ristiriidan. Toiset taas näkivät lähinnä riittävien motiivien ja kannusteiden puutteen, jonka vuoksi yhtälöä ei ole yliopistoissa yritetty tosissaan ratkaista. Tutkijan rooli on yliopistoissa ollut perinteisesti verrattain vapaa. Keskustelussa esiintyi vahva näkemys, että yliopistojen strategioiden tulisi näkyä tutkijoiden toiminnassa ja rooleissa nykyistä enemmän, sillä muutoin visio ja strategia eivät voi toteutua. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi joidenkin esitettyjen näkemysten mukaan tehdä läheisempää yhteistyötä, jotta yritysten kanssa voitaisiin yhdessä tehdä mielekkäämpää yhteistyötä. Yliopistojen strategioiden tulisi näkyä tutkijoiden toiminnassa ja rooleissa; kuinka yliopistot voivat muutoin muuttua? Osallistavassa osuudessa tutkimuksen osa-alueiden rooleja ja suhteita hahmotettiin legojen avulla. Kaikissa rakennelmissa näkyivät selvästi avoimet areenat, jotka alleviivaavat esteetöntä eri toimijoiden kohtaamista. Samoin erottuivat erilaiset välittäjäjäaineet, jolloin ammattikorkeakoulujen merkitys näkyi vahvimmin tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä - ja erityisesti pk-yritysten tarpeiden täyttäjänä. Innovaatioagentti työssään. Legot apuna ongelmanratkaisussa. 5

6 II Teema: Perustutkimus, soveltava tutkimus, strateginen tutkimus miten luodaan uusia siltoja? Teeman työskentelyyn johdattivat dialogillaan Petri Lehto TEM:stä ja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta. Keskustelua viritteli Kaija Holli Unifista. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimijoiden rooleja pyritään jatkuvasti selkiyttämään toiminnan tehostamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Niinpä yhdeksi teemaksi työpajaan oli valittu perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja strategisen tutkimuksen luonteiden ja tehtävien selkiyttäminen kokonaisuuden osina. Dialogi toi hyvin esille tutkimuksen tyyppien erottelun vaikeudet ja erityisesti niiden rahoitus- ja ohjausjärjestelmän haasteet. Toisten mielestä tällaiset jaotelmat ainoastaan haittaavat toiminnan kehittämistä, toisten mielestä jaotelma oli tehtävissä - vähintäänkin niin tehdään OECD:n tilastoissa ja pyritään tekemään myös rahoitusinstrumentein. Ehkä keskeisin johtopäätös oli keskusteluissa esiin noussut näkemys, että tutkimuksen osa-alueet ovat ja niiden tulisi aina olla päällekkäisiä eikä ajallisesti peräkkäisiä. Tämä näkemys herätti osassa kuulijoissa hämmennystä aiemmin keskustelussa esitettyyn näkemykseen yliopistollisen tutkimuksen pitkän aikavälin vaikuttavuudesta. Toisaalta nämä kaksi ulottuvuutta eivät sulje pois toisiaan vaan sama tutkimus voi palvella sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja ruokkia monenlaista innovaatiotoimintaa sellaistakin mitä ei tutkija tai rahoittaja itse tule ajatelleeksi. Juuri tästä syystä avoimet areenat ja moninainen yhteistyö nähtiin keskeisinä, olipa millaisesta tutkimuksesta tahansa kysymys. Keskustelu tutkimuksen eri orientaatioista alleviivasi vahvasti toimijoiden läheisen yhteistyön välttämättömyyttä. Tutkimuksen eri tavoitteiden toteutumisen nähtiin yksiselitteisesti edellyttävän tavoitteellista yhteistyötä limittyneisyyden aikaansaamiseksi. Limittyneisyyden taas katsottiin edellyttävät avointa innovaatiojärjestelmää, jonka kehittäminen on Suomen tulevaisuuden kannalta kohtalokas. Siltojen rakentaminen toimijoiden välillä ei ole kustannustehokasta vaan toiminnan integrointi, jolloin siltoja ei tarvita. Erillisiäkin rooleja tutkimuksen osa-alueille kaikesta huolimatta myös määriteltiin. Esimerkiksi perustutkimus nähtiin kivijalkana, josta käsin impulssit muuhun tutkimukseen tulevat. Tosin tässäkin erottelussa nähtiin vaarana, että kivijalka voi jäädä käyttämättä jos toimintaa ei organisoida tutkija- ja ongelmalähtöisesti. Suurin osa tutkijoista kyllä ajattelee jollain tavoin oman tutkimuksensa käyttökelpoisuutta ja mielekkyyttä vaikka tutkimus olisikin luonteeltaan perustutkimusta. Perustutkimuksessakin tutkijalla nähtiin usein olevan jokin ajatus ja visio käytettävyydestä tai jopa ongelma-alueesta, jota tiedon avulla voidaan ratkaista. Myös historia saattaa näyttää tutkimuksen erilaisessa valossa kun aikalaisten näkemänä. Strategisen tutkimuksen suunta nähtiin olevan top-down, kun taas perus- ja soveltavan bottom-down suuntaista. Tutkimuksen eri tavoitteiden toteutumisen nähtiin yksiselitteisesti edellyttävän tavoitteellista yhteistyötä limittyneisyyden aikaansaamiseksi. Keskustelu osa-alueiden erottelusta, merkityksestä, ohjauksesta on juuri tällä hetkellä erityisen tärkeää, kun uusi rahoitusinstrumentti otetaan käyttöön strategisen tutkimuksen alueella. Tämän rahoituksen osuus tutkimuksen kokonaisrahoituksesta tulee olemaan kaiken kaikkiaan pieni. Keskustelun katsottiin kuitenkin huolestuttavasti osoittavan, ettei strategisen tutkimuksen rahoituksen suuntaamisen tavoitteista ja roolista innovaatiojärjestelmässämme ole selkeää kuvaa. 6

7 Jos erilainen tutkimustoimintaintegroidaan hyvin yhteen, eikä tehdä saaria, ei tarvita myöskään erillisiä siltoja. Strateginen tutkimus määriteltiin keskusteluissa myös yhteiskunnallisena, strategisesti tärkeiden asioiden tutkimuksena (kuten ilmastonmuutos ja ikääntyminen), metodeista riippumatta. Toisaalta osa näki juuri strategisen tutkimuksen siltana ja väylänä, joka liittää toisiinsa perus- ja soveltavan tutkimuksen. Strategisen tutkimuksen piirteeksi laskettiin myös sen käytettävyys päätöksentekijöille tutkimuksenteon eri vaiheissa. Osa näki, että monitieteisyys on ratkaisevampaa kuin etsiä perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen välisiä yhteyksiä. Erottelun nähtiin vain haittaavan tutkimusta esimerkiksi ICT-alalla. Tutkimuksen jaottelun sijaan tulisi miettiä tavoitteita koulutuksen, tutkimuksen ja suurien haasteiden näkökulmista. Monitieteisyys on ratkaisevampaa kuin etsiä perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen välisiä yhteyksiä tai eroja. Osaa tutkimuksesta ei koskaan voi kaupallisesti hyödyntää, mutta nykyistä suurempi hyödyntäminen nähtiin yksiselitteisesti mahdollisena. Toisaalta tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että tietoa syntyy aina merkittävästi enemmän kun sitä voidaan käyttää. Ryhmätyöosuudessa eri tutkimuksen osa-alueita ja niiden välisiä suhteita jäsennettiin pahvisymboleiden avulla. Erilaiset asetelmat havainnollistivat erinomaisesti tutkimuksen orientaatioiden erilaisia rooleja, tavoitteita ja niiden keskinäisiä suhteita eri yhteyksissä. Kuvateksti: Glokala ui maailman meriltä kotivesiin kutemaan alueellisen innovaatiotominnan esikuva. Kuten kuvasta näkyy, osaanottajat näkivät perus-, soveltavan ja strategisen tutkimuksen olevan toimivassa innovaatiojärjestelmässä aina limittäistä eikä perättäistä. 7

8 Kategorioiden keinotekoisuudesta huolimatta jaottelut nähtiin välttämättöminä toiminnan rahoitus- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseksi. Usein juuri rahoittaja haluaa päätöstä tehdessään näkymää siitä, mikä on tutkimuksen hyöty ja sovellettavuus. Konkreettisesti rahoitusinstrumenteistä huolta herätti tulevan Suomen Akatemiasta myönnettävän strategisen tutkimuksen rahoituksen ja Tekesin rahoituksen mahdollinen päällekkäisyys. Ainakaan toistaiseksi kaikille keskustelijoille ei ollut piirtynyt selvää kuvaa rahoituksen eroista. Strategisen tutkimuksen painoarvon kasvaessa pelätään myös, että päätösvalta tutkimusrahoituksen kohdentamisesta siirtyy tiedeyhteisöltä poliittisille päätöksentekijöille. Yhteenvedonomaisesti todettiin, että tutkimusrahoitusta ei tällä hetkellä käytetä optimaalisesti. Tutkimuksen on oltava laadukasta, olipa kyse millaisesta tutkimuksesta tahansa. III Teema: Alueellinen innovaatiotoiminta Keskusteluun alueellisesta innovaatiotoiminnasta johdattivat ammattikorkeakoulu Savonian vararehtori Riitta Rissanen sekä pääsihteeri Anssi Mälkki Tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristöstä. Yksikönjohtaja Kati Korhonen Yrjänheikki TEKistä moderoi keskustelua. Alueellinen innovaatiotoiminta nähtiin jo lähtökohtaisesti ongelmallisena käsitteenä, ja keskustelun kannalta ainakin osin epätarkoituksenmukaisena. Suomi kokonaisuutena on alue globaalissa mittakaavassa, toisaalta taas monessa maakunnassa tehdään globaalisti kilpailukykyistä yritystoimintaa mikä nähtiin myös ehtona kasvuyrittäjyydelle. Oma alue voi muodostua myös yhdessä alueen kanssa, mikä on kaukana maantieteellisesti. Ryhmätyöosuudessa ideaalille alueelliselle innovaatiojärjestelmälle löydettiin vertauskuva lohesta, joka ui maailman vesillä, mutta nousee paikallisiin vesiin kutemaan. Lohi ui tarvittaessa myös vastavirtaan. Kalavertauksessa menestyvä alueellinen innovaatiotoiminta sai nimen Glokala, jolla on alueellinen toimintamalli ja viitekehys, mutta tähtäimessä globaalit markkinat ja maailmanluokan osaaminen. Yritysten myös todettiin usein haluavan kehittäjät läheltä ja lähelleen. Tuotekehityksen ja tuotannon läheisen yhteyden merkitys on saamassa ajattelussa taas tilaa kauden jälkeen, jossa tuotantoa on viety pitkään halvemman kustannustason maihin. Yhteistyötä kyllä tehdään, mutta sen kaikkea voimaa emme ole saaneet vielä käyttöön toimintatapojen ja asenteiden jäykkyyden vuoksi. Toisaalta kaikki innovaatiot eivät ole globaaleille markkinoille ja hyvän alueellisen innovaatiotoiminnan tulisikin palvella molempia tarkoituksia. Työnjaossa erityisesti ammattikorkeakoulujen tehtävänä nähtiin edelleen juuri lähelläolo eli alueen pienempienkin toimijoiden ja pienimpienkin kehittämistoimien tukeminen. Tällä työllä on tärkeä merkitys koulutuksen kehittämisessä ja työllistymisen tukemisessa. Puheenvuoroissa tunnistettiin myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoajattelun vaarat, mikäli se antaa yliopistoille luvan olla rakentamatta yritysyhteistyötä ja kuulematta alueen yritysten tarpeita. Jaottelu voi myös luoda esteitä kaikkien alueella toimivien luovaan innovaatiotoimintaan; työpaikkojen synnyssä on kyse ennen kaikkea uusista ajatuksista ja 8

9 erilaisten toimijoiden osaamisen ennakkoluulottomasta kohtaamisesta. Yhteistyötä kyllä nähtiin tehtävän, mutta sen kaikkea voimaa emme ole saaneet vielä käyttöön juuri toimintatapojen ja asenteiden jäykkyyden vuoksi. Myös tässä yhteydessä korostettiin korkeakoulujen oppimisympäristöjen kehittämisen tärkeyttä, joista elävä yhteistyö yritysten kanssa ja/tai yliopistojen ja AMK:n välillä on vielä usein kaukana. Erityisesti TKI-työn integrointi opetukseen on tärkeä kehittämiskohde ammattikorkeakoulujen työssä. Yhteiset tilat ja organisaatiot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat osoittaneet voimaansa jo monin paikoin. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteiset oppimisympäristöt ovat vielä liiaksi poikkeuksia ja erilaisten hankkeiden varassa. Eikä tästä yhteistyötä voida jättää pois myöskään toista astetta yrittäjyys, uuden luominen ja tekemisen meininki on oltava koulujärjestelmämme uusi perusjalusta. Rahoitus ei tue tällä hetkellä monen eri tahon yhteisiä yhteistyöprojekteja alueilla. Eräissä puheenvuoroissa nähtiin alueellisen innovaatiotoiminnan painopisteenä käytännönläheisyys ja kysyntälähtöisyys kun kansallisen huippututkimuksen rahoitus ei riitä kaikkeen. Tällöin paikallinen elinkeinoelämä on selkäranka, joka luo kysynnän. Haasteellisinta saattaa olla muutostarpeen näkeminen ja strategisten valintojen tekeminen. Kysymys on siis tutkimuspolitiikan lisäksi elinkeinopolitiikasta, jossa tavoitteena tulisi olla koko alueen elinkeinorakenteeseen vaikuttaminen. Raha ja rakenteet eivät koskaan tuo innovaatiotoimintaa alueille elleivät tahto ja asenne ole oikeansuuntaisia. Parhaimmillaan kansallinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka kyllä tukee eikä estä tätä uuden syntymistä ja eri osapuolten raja-aidatonta ja tarpeista lähtevää yhteistyötä. Alueiden kehittämisessä toistuivat samat periaatteet kun muussakin keskustelussa eli luottamus, erikoistuminen, asiantuntijuuden kohtaaminen, yrittäjyyden tukeminen ja opiskelijaresurssien käyttö. "Kilpailukyvyn kannalta on olennaista ymmärtää, ettei valtio voi kaikkea rahoittaa Alueellisen toiminnan tavoitteena on uusiutuva työ, kasvu ja hyvinvointi. Voimanlähteenä toimivat koulutus, työvoimapolitiikka, elinkeinot, tarvelähtöisyys, kannustavuus. Tarvelähtöisyys ja alueen omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen tarkoittaakin, että yhtään alueellista innovaatiota ei voi kopioida sellaisenaan. Alueellista innovaatiotoimintaa ei tulisi rakentaa innovaatiokeskittymien varaan vaan aina tarvitaan alueen tarpeista lähtevää aitoa verkottumista. Jos uutta työtä ei TKI-työn tuloksena alueella synny, on jotain mennyt pieleen. "Kyvykkyys ja halukkuus ovat selkäranka alueelliselle innovaatiotoiminalle, jonka tavoitteena on uusiutuva työ ja hyvinvointi. Käyttövoiman muodostaa luottamukseen perusta yhteistyö." 9

10 Innovaatio muna vai kana? Torstaina Tekniskan salissa, Eerikinkatu 2. Ohjelma Lounasbuffet Miksi tutkiva ja innovoiva Suomi on elinehto? Sture Fjäder, puheenjohtaja, Akava Dialogi I: Mikä on yliopistojen rooli yritysten kasvun vahvistamisessa? Martti Äijälä, johtaja, Tekes Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto Keskusteluttajana Mari Hjelt, partner, Gaia Yleisö vastaa Dialogi II: Perustutkimus, soveltava tutkimus, strateginen tutkimus miten luodaan uusia siltoja? Petri Lehto, Elinkeino- ja innovaatio-osasto, TEM Heikki Mannila, pääjohtaja, Suomen Akatemia Keskusteluttajana Kaija Holli, puheenjohtaja, Unifi Yleisö vastaa lomassa kahvitauko Mikä on alueellisen innovaatiotoiminnan tulevaisuus? Riitta Rissanen, vararehtori, Savonia ammatti- korkeakoulu Anssi Mälkki, pääsihteeri, TIN Keskusteluttajana Kati Korhonen-Yrjänheikki, yksikönjohtaja, TEK Ääni osallistujille Mitä tästä opimme? Ilkka Turunen, neuvotteleva virkamies, OKM Päätössanat, Kaija Holli, Puheenjohtaja, Unifi Työpajan fasilitoinnista vastasivat Ida Mielityinen Akavasta ja Anu Yanar Aalto-yliopistosta Teksti:Ida Mielityinen, koulutuspoliittinen asiantuntija Akavasta Valokuvat: Ritva Siikamäki, Akava 10

11 11 Seminaariin osallistuneet: Marita Aho Antti Eskola Tiina Hanhike Juhana Harju Vesa Harmaakorpi Heidi Hännikäinen Jari Jokinen Anu Juslin Tapani Kaakkuriniemi Petteri Kauppinen Martti Kivioja Jukka Kola Tero Kuitunen Risto Lammintausta Riitta Lehtinen Antti Leino Juuso Leivonen Pekka Lindroos Pirjo Lukkari Ida Mielityinen Jukka Mönkkönen Ilkka Niemelä Minna Nieminen Mats Nyman Tuomas Parkkari Pekka Piispanen Marja Pulkkinen Seliina Päällysaho Simo Pöyhönen Ilkka Pöyhönen Pasi Raiskinmäki Paula Ranne Eeva Rantala Liisa Savunen Mervi Tolonen Paula Tuovinen Johanna Tuovinen Janne Viemerö Thomas Wilhelmsson Jorma Virkkala Vesa Vuorenkoski Esiintyjät: Sture Fjäder Martti Äijälä Tuula Teeri Mari Hjelt Petri Lehto Heikki Mannila Kaija Holli Riitta Rissanen Anssi Mälkki Kati Korhonen-Yrjänheikki Ilkka Turunen.

12 12

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen

Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikön tavoitteista ja tehtävistä 1.3.2007 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Yksikössä on koulutuksen tulosalue ja tutkimuksen tulosalue. Henkilöt johtaja Anita

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ry:n strategia vuosille 2016 2020 Hyväksytty Arenen kevätvuosikokouksessa 17.3.2016

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan

Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan Oulun alueen näkökulmia Osaamiskeskusohjelmaan BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula OSKE vaikuttajapäivä Oulussa 2.11.2011 BUSINESSOULU 2011, WWW.BUSINESSOULU.COM Oulu - the Capital of Northern Scandinavia

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen Hankkeiden tulosten julkistamistilaisuus 25.3.2015 klo 13.00 16.00 Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle. Vierumäki 3.3.2014

Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle. Vierumäki 3.3.2014 Vanhan kauden kokemuksia hyödyntäen uudelle kaudelle Vierumäki 3.3.2014 Elinvoiman ydin TAHTO YHTEISESTI RESURSSIT YHTEEN TEKEMINEN YHDESSÄ Aluekehittämisen historialliset kaaret - rakennemuutoksen 3-kierre

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot