Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?"

Transkriptio

1 Yhteenveto 1(8) Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä? 1. Tausta Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman ( ) mukaan hallitus antaa metsäpolitiikan vaikutusten selvittämiseksi metsäpoliittisen selonteon. Maa ja metsätalousministeriö valmistelee selonteon osallistavana prosessina. Selonteko sisältää toimintaympäristöanalyysin, KMO 2015:n mahdolliset muutostarpeet, ehdotuksen vuoteen 2050 tähtäävästä visiosta ja strategisista päämääristä metsien käytölle sekä linjaukset keskeisimmistä toimenpidekokonaisuuksista. Hallitusohjelman mukaisesti erityistä huomiota kiinnitetään metsäpoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuteen. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2014 alkupuolella. 2. Työpajat Selonteon valmistelua pohjustettiin työpajoilla, jossa erilaiset ryhmät toivat esille kysyntälähtöisesti näkökulman metsien käyttöön hyvinvoinnin lähteenä. Työpajoissa kaikki ryhmät pohtivat mihin Suomen metsiä käytetään tulevaisuudessa (v. 2050), miten tulevaisuuden tarve poikkeaa nykyisestä käytöstä ja miten valittu suunta näkyy eri toiminnoissa. Lisäksi työryhmiltä kysyttiin kaksi ryhmäkohtaista kysymystä, joista toinen oli työryhmän alaan liittyvä ja toinen kahta kestävän kehityksen ulottuvuutta yhdistävä tai työryhmän asiantuntemusalan ulkopuolelta oleva kysymys. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio fasilitoi työpajat, joita järjestettiin yhteensä 15. Työpajoja pidettiin seuraaville tahoille: WWF:n hallintoneuvosto Sitra Elinkeinoelämän keskusliitto Kansainvälisen metsäpolitiikan ryhmä (KV mepo) Metsäneuvosto MMM:n metsäosasto Valtionhallinnon naisjohtajaverkosto Aalto yliopisto Yrittäjät Ammattijärjestöt MTK

2 Yhteenveto 2(8) Ulkoministeriö Virkistyskäyttäjät Kuluttajaliitto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Työpajoissa näkemykset metsien käytön suurimmista linjoista vaikuttivat olevan hyvinkin yhteneviä riippumatta työryhmän edustamasta tahosta. Usko metsien merkityksen kasvamiseen ja monipuoliseen käyttöön oli kaikissa ryhmissä vahva. 3. Metsien käyttö Puunkäytön näkymät Puun kokonaiskäytön odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai hieman kasvavan. Tärkeää on käyttää raaka aine ja materiaalivirrat mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti. Puuraaka aineen jalostusarvoa nostetaan puun kasvatusvaiheesta alkaen käsittelemällä metsiä käyttötarkoituksen mukaisesti ja käyttämällä tarkempaa laatuluokittelua. Kaikkia metsiä ei käytetä kaikkiin tarkoituksiin vaan ne eriytyvät ja äärevöityvät erilaisiin toimintotyyppeihin. On esimerkiksi tehokkaan tuotannon alueita, suojeluun ja virkistys yms. käyttöön painottuvia alueita. Puhtaasti talouskäyttöön tarkoitettujen metsien määrä vähenee. Metsän sijainti vaikuttaa erityisesti metsän käyttötarkoitukseen ja maisemanhoidon merkitys kasvaa. Tuotanto ja kulutus pyritään saamaan lähelle toisiaan mutta toisaalta arvoketjut voidaan ajatella laajemmin kansainvälisesti, jolloin raaka aine voidaan tuottaa Suomessa ja jalostus tapahtuu ulkomailla. Puun liikkeelle saaminen on tärkeää ja siksi metsien käytön infra on pidettävä kunnossa ja metsätietoa on käytettävä monipuolisesti ja tehokkaasti hyväksi. Puun kuljetusten tarve lisääntyy kun puun eri osat kuljetetaan eri jalostuslaitoksiin. Puunkorjuutekniikka on kehittynyt vahvasti. Puunkäytöstä sanottua: materiaalit ohjautuvat sinne missä niistä on saatavissa paras tuotto puukauppa ja hankinta on mietittävä uusiksi, sillä ne on rakennettu isoja metsäteollisuusyrityksiä varten. edelleen löytyy tilaa perinteiselle metsänhoidolle ja puuntuotannolle Suomalainen metsä nähdään maailmalla kilpailukykyisenä, ei bulkkituotteina vaan erityistuotteina yhä enemmän. ristiriitoja eri käyttömuotojen välillä yhteisen näkemyksen löytäminen haasteellista 3.2. Perinteinen metsäteollisuus Suomessa uskotaan olevan elinvoimainen metsäteollisuus Perinteisen metsäteollisuuden rooli on säilynyt tärkeänä mutta rooli on pienempi. Metsäteollisuuden painopistealueet muuttuvat ja jalostusaste nousee. Erityisesti mekaanisella metsäteollisuudella on hyvät näkymät. Sahatavaraa

3 Yhteenveto 3(8) käytetään enemmän puurakentamisessa ja puulla korvataan muita rakennusmateriaaleja. Myös puutuotteissa käytetään enemmän pitkälle jalostettua sahatavaraa. Pehmopapereiden ja pakkauksien kysyntä kasvaa. Aikakausi ja sanomalehtipapereiden kysyntä puolestaan laskee. Tämä näkyy myös sellun tuotannon vähenemisenä. Metsäteollisuudesta sanottua: perinteisen metsäteollisuuden osuus on noin 50 % sektorin jalostusarvosta puun menekki Keski Euroopan ympäristötietoisille sahatavaran käyttäjille lisääntyy, koska Suomen metsäkuva tunnetaan moniarvoisena ja sosiaalisesti aidosti kestävänä Energiakäyttö Bioenergiaa käytetään tulevaisuudessa yhä enemmän eri muodoissa. Puunkäyttö energiatuotannossa tulee kasvamaan mutta puun polttaminen nähdään välivaiheena kunnes puusta kehitetään tehokkaampia polttoaineita kuten nestemäisiä polttoaineita. Paikalliset pienet energiantuotantolaitokset (hajautettu tuotanto) lisääntyvät ja suuret yksiköt keskittyvät rannikolle ja usein muiden teollisuuslaitosten yhteyteen. Kotimaisuus energiatuotannossa korostuu ja tämä lisää puun merkitystä raaka ainelähteenä. Energianjalostamismuodot kehittyvät ekologisempaan suuntaan. Energiatuotannossa puuta yhdistetään myös muihin raaka ainelähteisiin. Puuraaka aine kilpailee muiden bioenergialähteiden kanssa. Teollisuuden sivutuotteita hyödynnetään nykyistä tehokkaammin energianlähteenä. Tuulivoiman käytön lisääntyminen näkyy maankäyttömuutoksina. Energiakäytöstä sanottua: kantojen nosto on näpertelyä energiakäytön ja muiden kasvavien ja monipuolistuvien käyttöjen välillä on kasvavia ristiriitoja ja konfliktiherkkyys kasvaa 3.4. Matkailu ja virkistys Metsien matkailu ja virkistyskäyttö nähdään yhä tärkeämpänä metsien käyttömuotona tulevaisuudessa. Luontomatkailu, metsästysmatkailu tai muuhun teemaan liittyvä metsämatkailu ja virkistyskäyttö tulevat lisääntymään. Jokamiehenoikeudet nähdään kansainvälisenä kilpailuvalttina mutta myös niiden rajoittaminen voi tulevaisuudessa tulla harkittavaksi mm. turvallisuussyistä. Ulkomaalainen kysyntä kasvaa matkailukäytössä. Metsiä käytetään enemmän erilaisissa harrastuksissa kuten urheiluseuratoiminnassa ja järjestetyillä teemaretkillä. Kaupungistumisen myötä lähimetsien merkitys metsien virkistyskäytössä tulee korostumaan. Matkailu ja virkistyskäytön ympärille kehittyy uusia palveluita ja niitä tarjoavia yrityksiä. Ohjattu metsien käyttö lisääntyy. Metsien virkistyskäyttöpalveluiden tuotteistaminen tuo lisää metsien käyttäjiä. Marjat, sienet, riista ja muut luonnontuotteet lisäävät arvostustaan. Matkailu ja virkistyskäytöstä sanottua: elämyksellisyys ja sen haku on trendi, metsä ja sen tuotteistaminen vastaa tähän tulevaisuudessa

4 Yhteenveto 4(8) Suomesta luontomatkailun Disneyland metsien käyttö matkailuun korostuu, matkailijoita ja luontoelämysten hakijoita tulee läheltä ja kaukaa ihmiset lomailevat myös Suomessa, Suomen raikkaat metsät ovat rentoutumis ja virkistyspaikka myös eteläeurooppalaisille Terveys ja hyvinvointi Metsiä käytetään yhä enemmän hyvinvoinnin (henkinen, fyysinen) lähteenä ja ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa ja terapiassa. Julkiset palvelut hyötyvät metsien läheisyydestä. Esimerkiksi päiväkodit ja koulut käyttävät metsiä toiminnassaan. Lähimetsiä hyödynnetään opetus, terveys ja sosiaalipalveluissa intensiivisesti kaupunkialueilla. Metsät parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja tarjoavat pakopaikkoja stressistä, liikuntamahdollisuuksia ja sosiaalisia kontakteja. Metsien on oltava helposti saavutettavissa, jotta niitä voidaan hyödyntää monipuolisesti terveys ja hyvinvointipalveluissa. Saavutettavuus on tärkeää erityisryhmille kuten vanhuksille ja ilman autoa liikkuville. Aineettomista elämyksistä ollaan valmiita maksamaan. Metsien hyvinvointimerkitys ymmärretään. Terveys ja hyvinvointikäytöstä sanottua: metsistä haetaan yhä enemmän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, jota rakennettu ympäristö ei voi tarjota green space > liikkumisen ja harrastuksien lisääminen 3.6. Metsien suojelu ja monimuotoisuuden turvaaminen Tarve metsien suojeluun tulee edelleen kasvamaan. Suomella on globaali vastuu monimuotoisuuden turvaamisesta. Suomen metsät ovat osa monimuotoisuutta turvaavaa globaalia verkostoa. Vaikka metsiä on Suomessa paljon, kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota metsäpinta alan pienenemiseen. Maanomistajan kannalta vapaaehtoisuus metsien suojelussa on tärkeää. Metsillä on tärkeä rooli myös yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa kuten ilman ja vedenpuhdistuksessa, ravinteiden pidättämisessä ja hiilensidonnassa. Metsän parantavat elinolosuhteita kaupungeissa myös vähentämällä liikennehaittoja (melu, pöly) ja sitomalla hulevesiä. Metsien terveydentilasta on huolehdittava ilmastonmuutoksen takia entistä voimallisemmin. Metsien suojelusta ja monimuotoisuuden turvaamisesta sanottua: terve ekosysteemi on puhtaan luonnon markkinavaltti joka taas on matkailuvaltti monimuotoisuus on parantunut vuosituhannen alun aktiivisten toimien ansiosta 3.7. Uudet tuotteet ja palvelut Metsien tulevassa käytössä iso painoarvo annetaan uusille korkean jalostusasteen tuotteille ja palveluille. Metsillä uskotaan olevan monipuolista käyttöä esimerkiksi lääketeollisuudessa,

5 Yhteenveto 5(8) ravinnontuotannossa, älytuotteissa, nanosovelluksissa, biokomposiiteissa, kemianteollisuudessa, designtuotteissa jne. Öljypohjaisia tuotteita korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Volyymituotteista uskotaan yhä enemmän siirryttävän korkean lisäarvon tuotteisiin ja älytuotteisiin. Myös tuotantolähtöisyydestä siirrytään enemmän asiakaslähtöisyyteen. Metsän kasvatusvaiheeseen kehitetään lisäarvoa tuottavia palveluita, jotka tuottavat taloudellista hyötyä metsänomistajalle. Luonnonvarojen hyödyntäminen lisääntyy tulevaisuudessa. Uusista tuotteista ja palveluista sanottua: biotalouteen pohjautuvilla uusilla tuotteilla on merkittävä rooli. Biotalouden innovaatiot ovat kansainvälisesti metsätalouden ainut oljenkorsi. mitä korkeampi lisäarvo ja erikoistuneempi tuote sitä pienemmät volyymit uusia innovaatioita tarvitaan, esimerkkinä prototyyppi maanjäristyksen kestävästä talosta jota myydään maailmalle metsälaakso (vrt. piilaakso) yrityshautomot super food brändäys kasvattaa asemaansa 4. Edellytykset/haasteet 4.1. Osaaminen, tutkimus, koulutus ja kehitys Metsien monipuolinen käyttö uusiin tuotteisiin ja palveluihin edellyttää panostamista tutkimukseen ja osaamisen kehittämiseen. Osaamistarpeet muuttuvat ja siksi on määriteltävä minkälaista osaamista tuleva metsien käyttö edellyttää ja sen pohjalta on muutettava perus ja jatkokoulutusta. Moniosaajien ja tieteenalojen yhdistämisen tarve lisääntyy. Osaamista tarvitaan enemmän esimerkiksi konseptoinnissa ja markkinoinnissa, tuotteistuksessa, design osaamisessa, palvelutoiminnoissa, yrittäjyydessä ja strategisessa osaamisessa. Metsäosaamisperinne on kerättävä uusien innovaatioiden pohjaksi. Metsäalan koulutus pitää saada trendikkäämmäksi. Tarvitaan lisää vuorovaikutusta ja yhteistyötä opiskelijoiden ja työelämän välille. Koulutusta tulisi kehittää innovaatioita suosivaan ja monialaisempaan suuntaan. Valtion on panostettava tutkimukseen ja kehitykseen Innovaatiot ja tuotteistaminen Horisontaalinen yhteistyö, verkostoituminen ja innovointi ovat edellytyksenä uusien tuotteiden kehittämiseksi (metsälaakso). Nykyisistä ajattelumalleista pitäisi luopua. Aineettomia palveluja tuotteistetaan virkistys, sosiaali ja terveyspalveluihin. Suomalainen metsä ja metsäosaaminen on saatava brändiksi Yrittäjyys

6 Yhteenveto 6(8) Yritystoimintaa kehittyy metsien uusien tuotteiden ja palveluiden ympärille. Myös metsänomistajapalveluihin ja puunhankintaan syntyy uutta yrittäjyyttä. Bioenergialaitosten teknologian kehittämiseen ja valmistukseen syntyy uutta yrittäjyyttä. Pienten yritysten tukeminen on avainasemassa. Myös nykyisten toimijoiden tulee suunnata toimintaansa uudelleen Työvoima Metsäala työllistää 2050 lisääntyvässä määrin mutta työalat ovat aivan erilaisia. Puun kasvun hyödyntäminen voi lisätä työvoiman tarvetta koko ketjussa. Teknologian kehittymien puolestaan vähentää työvoiman tarvetta. Ulkomaalaisen työn tarve kasvaa metsänhoitotöissä. Kasvua on erityisesti metsiin perustuvissa palveluissa. Puurakentaminen vaatii työvoimaa. Tutkimus ja kehitys, hallinto ja korkean tuottavuuden työt pidetään Suomessa. Osaavan työvoiman saannissa on haasteita. Tuotteistetut virkistyskäyttöpalvelut lisäävät maaseudun toimintamahdollisuuksia, mutta palveluiden laadun ylläpitäminen vaatii koulutettuja toimijoita. Suomeen tarvitaan kyvykkäitä johtajia myös ulkomailta Kestävyys Ekologinen kestävyys on perusta metsien käytölle ja kestävyys lisääntyy puupohjaisten tuotteiden lisääntyessä. Biomateriaalin kestävyysnäkökohdat otetaan huomioon ja ne osoitetaan kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Metsän kestävä kehitys lisääntyy samalla kuin metsäperäisten tuotteiden osalta vaaditaan kestävää kehitystä. Lainsäädännöllä, valistuksella ja kasvatuksella voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen. Joka hehtaarilla ei pystytä tuottamaan kaikkia kestävän kehityksen osa alueita mutta kokonaisuutena nämä toteutuvat. Pieni hiilijalanjälki edistää esimerkiksi puurakentamista. Resurssitehokkuus korostuu, pyritään saamaan vähemmällä enemmän. Kestävyyden merkityksen korostuminen on etu Suomelle ja ylipäätään pohjoisille havumetsille. Metsä työllistää ympäri Suomea Metsäsuhde Metsä kuuluu edelleen olennaisesti suomalaiseen identiteettiin. Metsäsuhde on kuitenkin erilainen eri ryhmillä ja erot ovat kasvamassa. Kaupunkilaisten ja maaseudulla asuvien metsäsuhde on erilainen. Kaupunkilaisten metsäsuhde on etäinen, romantisoiva tai metsä on heille pelottava. Maaseudulla asuvien suhde ei muutu nykyisestä kovinkaan paljon koska maaseudulla metsä on itsestäänselvyys. Metsäsuhde äärevöityy, on esim. metsiä pelkääviä, metsiä hyödyntäviä ja siellä liikkuvia. Polarisoituminen on haaste metsien käytölle. Osa lapsista ja nuorista on jo vieraantunut luonnosta. Kasvava osa väestöstä kokee metsän vieraaksi ympäristöksi ja osaa ei metsä kiinnosta lainkaan. Suomalaiset arvostavat metsäluontoa ja ekosysteemien toimintoja sekä kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä. Tulevan sukupolven luontosuhdetta voi vahvistaa ympäristökasvatuksella kouluissa ja päiväkodeissa. Opetussuunnitelmissa kannustetaan käyttämään luontoympäristöä yhdessä lasten kanssa. Yleisen luontosuhteen ylläpito on tärkeää, jotta metsiä arvostetaan eikä metsiä koeta pelottavana ja vieraana

7 Yhteenveto 7(8) paikkana. Myös onnistunut viestintä metsäalan mahdollisuuksista voi vahvistaa metsäsuhdetta. Viherympäristö otetaan yhdyskuntasuunnittelussa huomioon. Metsät ja metsäpuistot tulisi saada lähemmäs ihmisiä ja taajamia, joka voi ruokkia positiivista metsäsuhdetta. Monikansalliset kotoutetaan metsään. Ilmastonmuutos ja uusiutuvien raaka aineiden väheneminen antavat pontta metsien käytön hyväksyttävyydelle. Metsäsuhde rakentuu metsien kestävän käytön pohjalle. Puulla on korvattu muita materiaaleja ja suomalaiset ymmärtävät mistä erilaiset metsätuotteet ja metsiin liittyvät palvelut tulevat. Eettinen stressi erilaisista vallinnoista on koettu ja metsien käyttö on siksi hyväksyttävämpää. Yhteisömetsät (vrt. yhteismetsät) vahvistaa kiintymyssuhdetta metsään. Ne tarjoavat osallistumismahdollisuuksia virkistyskäyttöön ilman omistajuuden taakkaa. Jokaiselle ihmiselle pitää tarjota mahdollisuus metsään Metsänomistajuus Metsänomistuksen tavoitteet monipuolistuvat. Tavoitteet näkyvät metsien käytössä. On esimerkiksi tukkipuuntuottajia, energiapuuntuottajia, virkistysarvojen tuottajia ja ekosysteemipalvelujen tuottajia. Metsätilojen koko äärevöityy, on enemmän sekä suuria että pieniä tiloja. Pienille tiloille kannattavuus ei ole keskeisin tavoite. Metsistä saatava ansaintalogiikka muuttuu niin, että metsänomistaja voi hyötyä taloudellisesti metsän muista käyttömuodoista. Metsänomistajille on tärkeää vapaus päättää metsänomistamiseen ja metsänkäyttöön liittyvistä asioista. Metsänomistajiksi tullaan yhä perinnön kautta. Uusien metsänomistajien arvomaailma ja juuret voivat ola erilaiset, jolloin sitoutuminen omaan metsään voi olla vähäisempää. Metsänomistajien välille kehitetään uusia yhteistyömuotoja. Metsänomistaja asuu entistä kauempana metsästään ja käyttää palveluja metsätilan hoidossa. Ammattimainen metsänomistus ja metsäsijoittaminen lisääntyy jolloin metsien taloudellinen käyttö keskittyy harvemmille. Yhteismetsien ja osakeyhtiöiden määrä metsänomistuksessa lisääntyy. Ulkomainen metsänomistajuus lisääntyy esim. kiinalaiset ja venäläiset hankkivat metsää Suomesta Metsien käyttö eri alueilla Alueet erikoistuvat niiden vahvuuksien perusteella erilaiseen metsänkäyttöön. Erikoistuminen tapahtuu niin Suomessa kuin Euroopan ja maailman tasolla. Kaupunkien lähellä on voimakasta virkistys, terveys ja hyvinvointikäyttöä. Pohjois, Itä ja Järvi Suomi keskittyvät luontomatkailuun ja niihin liittyviin palveluihin. Pohjois Suomen metsien käyttöön vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen myötä metsien kasvun lisääntyminen ja mahdollinen väyläratkaisu. Etelä Suomen metsien käyttö on intensiivisempää ja monipuolisempaa kuin Pohjois Suomessa. Etelä Suomessa korostuu suojelu, maisemanhoito ja virkistyskäyttö. Metsienkäsittely on luvanvaraista kaupunkien ympärillä. Perinteistä metsätaloutta harjoitetaan erityisesti Pohjois Karjalassa, Kainuussa ja Keski Suomessa. Biojalostamot keskittyvät rannikolle ja Kaakkois Suomeen. Suomen merkitys/lisäarvo voi vähentyä kansainvälisesti, sillä muiden maiden osaaminen paranee ja uudet kasvavat valtiot tulevat vahvemmiksi metsä ja luonnonvara asioissa. Suomessa on vapaata

8 Yhteenveto 8(8) maata suhteessa paljon mikä voi houkuttaa ulkomaalaisia investointeja ja toisaalta luoda painetta maankäytölle.

Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä?

Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä? 1(58) Metsäpoliittinen selonteko Mihin yhteiskunta tarvitsee metsiä? Yhteenveto Hallitus antaa vuoden 2014 alkupuolella eduskunnalle metsäpoliittisen selonteon. Valmistelua pohjustettiin työpajoilla, joissa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa

Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa Kuluttajaliiton näkemyksiä metsien käytöstä Suomessa 1. MIHIN SUOMEN METSIÄ KÄYTETÄÄN TULEVAISUUDESSA 1. METSIEN MERKITYS ENERGIANTUOTANNOSSA KASVAA Energiantuotannossa puuta käytetään enenevässä määrin,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014

Kansallinen metsästrategia 2025. Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 Kansallinen metsästrategia 2025 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto 17.10.2014 1 Kansallisen metsästrategia 2025:n lähtökohdat Metsäpoliittinen selonteko 2050 ja eduskunnan siihen

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Johtavatko megatrendit biotalouteen? Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.

Lisätiedot

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle MTK:n METSÄPOLITIIKAN AMK-KONFERENSSI 25.3.2015 Kehitysjohtaja Markus Lassheikki biotalous - mitä se on - metsässä on kasvupotentiaalia - uutta

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS METSÄTALOUDEN KOULUTUSTOIMIKUNNALLE KUULUVAT TUTKINNOT 28.5.2012/EL 1.Käytetty aineisto 1.1 Metsäalan ennakointiaineisto 1.Käytetty aineisto 1.1 Muu käytetty

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015. Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä

Kansallinen metsäohjelma 2015. Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä Kansallinen metsäohjelma 2015 Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä 1 MIKSI UUSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot