Koulutuksen pilviväylä

Transkriptio

1 Koulutuksen pilviväylä Helpottamaan kansallisten pistokokeiden järjestämistä koulutuksen kaikilla asteilla Kasvatustieteellisen alan dekaanien ja opettajankoulutuslaitosten johtajien neuvottelutilaisuus

2 APRILLIA!!!

3 Koulutuksen pilviväylä Tukemaan koulutuksen arkea Thomas Vikberg Kasvatustieteellisen alan dekaanien ja opettajankoulutuslaitosten johtajien neuvottelutilaisuus

4 Nykytila digitaalisten palveluiden käytöstä opetuksessa Jotkut koulut käyttävät monipuolisesti moderneja digitaalisia oppimisresursseja, mutta isossa kuvassa suomalaiset oppilaat ovat tvt:n käytössä eriarvoisessa asemassa. Digitaalisten oppimisresurssien hankinta ja käyttöönotto vaati liikaa vaivaa opettajilta rehtoreilta kunnan IT-yksiköiltä oppimisresurssien tuottajilta Tämä vaivannäkö pitäisi käyttää oppimisen tukemiseen ja mielekkääseen toimintaan

5 Valtion toimijoiden roolit Opetussuunnitelman perusteet Koulutuksen pilviväylä Ylioppilaskirjoituksien digitalisointi Täydennyskoulutus Oppimisratkaisutohjelma

6 Koulutuksen pilviväylän tarkoitus ja tavoite Pilviväylän teknisten ratkaisujen tavoitteena on ratkaista ongelmia jotka liittyvät pilvipalveluiden hankintaan, saatavuuteen ja käyttöönottoon kouluissa. Tavoite: vuoden 2014 loppupuolella konkreettista näytettävää ja kokeiltavaa

7 Koulutuksen pilviväylän reunaehdot Kytkeytyy kansalliseen palveluarkkitehtuuriin Ei omaa tunnistautumisratkaisua Ei omaa identiteetin hallintaa Käyttöä ei voi pakottaa Ei keskitettyä materiaalin pedagogista tarkistusta Mahdollistaa materiaalin kytkemisen opetussuunnitelmaan Ei jää valtion rahoitettavaksi Kehitystyön oltava avointa Ei sisällä suljettuja komponentteja ydintoiminnoissa

8 Tilanne Pilviväylän tiivis suunnitelma oli otakantaa.fi palvelussa kommentoitavana, ~60 kommenttia Tunnistautumisen integrointi alkanut 3/2014 Syksyn pilotin tuotteet/organisaatiot tiedossa EduCloud-Consortium Edutech konsortion perustaminen alkaa huhtikuussa VTT/CSC/OKM/COSS valmistelee yhteistyössä

9 Mahdollinen pilotti-case Pilviväylän basaari Tuottajan oma alusta Oppimateriaali tuottajan omassa kauppapaikassa Materiaali lisätään kauppaan Valinta/ hankinta Näkyy työpöydällä Kommentointi Toinen oppimisalusta Peukutus Paikallisessa kauppapaikassa Näkyy työpöydällä

10 Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja Pilviväylä OPS API Julkinen palvelu Konsortion ylläpitämä Pilviväylä Yksityinen sektori Palvelun tarjoaja Palvelun tarjoaja SS SS SS SS SS X - ROAD SS (secure server) SS SS SS Kouluja erilaisilla oppimisympäristöillä Autentikointi -palvelu Identiteetin hallinta Valtion tarjoama

11 Kiitos! Thomas Vikberg Jarkko Moilanen Merja

12 BUSINESS DEVEL kickoff Pilviväylä pilot design day (HKI) Towards pilot - roadmap Workshop 1 VTT lead workshop Announcements Applying Open Product Management Pilviväylä pilot design day 2 (TRE) Consortium drafted Pilot cases confirmed PILOT BASAAR DEVEL Estonia/CSC/VM X-Road Developer Day Demola spring ITK System/API integration/development for piloting 28 or X-Road Pilot Day Demola Summer start Service distribution channel development Alpha version 3/2014 4/2014 5/2014 6/2014 7/2014 8/2014 9/2014

13

14 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kasvatustieteellisen alan dekaanien ja opettajankoulutuslaitosten johtajien neuvottelutilaisuus Ylijohtaja Tapio Kosunen

15 HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet Hallitusohjelma Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Julkisen talouden vakauttaminen Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen OKM-YO sopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi ja tehokkaampi Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Kansainvälistyminen laadun turvaajana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Yliopiston tehtävä, profiili ja painoalat Keskeiset kehittämiskohteet Rahoitus

16 Koulutus- ja tiedejärjestelmä dynaamisemmaksi Korkeakouluuudistus Tiede- ja tutkimusverkoston uudistaminen Muita kehittämistoimenpiteitä YO-uudistus TULA Kannustavammat rahoitusmallit AMK-uudistus SAn toimintatapojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen rakenneuudistus Rakenteellinen uudistaminen Tutkimusinfrojen vahvistaminen Rakennepoliittiset kehittämistoimet

17 Puheenvuoron teemat Talousnäkymät Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Kokemuksia yliopistovierailuista Korkeakouludialogi Yliopistojen rahoitusmallin tarkentaminen vuodesta 2015 alkaen Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tutkimuslaitosten ja rahoituksen uudistaminen Avoin tiede ja tietojen avoin saatavuus

18

19

20

21 Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan vuodelle 2014 Yliopistojen valtion rahoitus vuonna 2014 yhteensä miljoonaa euroa Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (mom ) (1000 euroa) Aalto-yliopiston lisärahoitus (HO) ALV kompensaation tarkentuminen Kertaluonteisten lisäysten poisto Vuoden 2012 yliopistoindeksin tarkistus Yliopistoindeksi arvio 2014 (1,4 %) Yliopistojen toiminnan lisärahoitus, muut kuin AYO (HO) Sosiaalityö, lastentarhanopettajakoulutus, LUMAkeskus Yhteensä

22

23 Poimintoja hallituksen kehyslinjauksista Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle vuoden 2015 alusta. Uudistuksen tueksi valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja. Valtio varautuu pääomittamaan yliopistoja 3-kertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, enintään 75 miljoonalla vuosina 2014 ja 2015 (150 milj. euroa). Toteutetaan korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa vuosina Hakijasuman purkuun käytetään yhteensä 123 milj. euroa vuosina Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotus toteutetaan puolitettuna. Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuu 0,5 % tuottavuuden kasvua vastaava vuosittainen määrärahasäästö. Virastojen toimintamenomäärärahoihin tehdään vuosittain toimitilamenojen indeksikorotuksia vastaava laskennallinen lisäys. Strategisten tutkimushankkeiden rahoitukseen on vuonna 2015 myönnettävissä n. 64 milj. euroa. Hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille (ent. kehyspäätös) on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa

24 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, poimintoja korkeakouluihin liittyen Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostetaan kustannusneutraalisti opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennettäessä. Tukiaika tavoitteellinen suoritusaika + 5kk. Hallituksen esitys annettu. Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan. Hallituksen esitykset yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetaan kevätistuntokaudella Voimaan ja sitä sovelletaan voimaan tulon jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin. Lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa. AMK-säännökset tulivat voimaan , YO-säännökset Lisätään ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisäänpääsyssä. Ylioppilastutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittäminen eri tutkintokertojen välillä otetaan käyttöön asteittain 2016 mennessä niin, että sitä sovelletaan ensimmäisiin kokeisiin 2014 aikana.

25 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, poimintoja korkeakouluihin liittyen Toteutetaan korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa vuosina tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Opiskelijavalintauudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan elokuussa Lainsäädäntö tulee voimaan Uusien säädösten mukainen haku otetaan käyttöön keväällä 2016 valittaessa opiskelijoita syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen. Ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin. Lainsäädännön muutokset tulevat voimaan Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Toimeenpanoaikataulu täsmentyy myöhemmin. Jatkotoimenpiteistä sopiminen keväällä Tietovarantojen avaamiseen liittyvää valmistelua jatketaan ministeriöiden laatimia ehdotuksia hyödyntäen. Siltä osin, kun esitys edellyttää muutoksia määrärahoihin, muutokset tuodaan osaksi valtiontalouden määrärahakehyksiä normaalin kehysmenettelyn puitteissa. Tietovarannot avataan vaiheittain

26 Kokemuksia yliopistovierailuista 1(3) OKM:n ja yliopistojen välinen ohjaussuhde Myönteistä OKM:n strategisempi ohjausote Muu ohjaus kuin rahoitusmalli on vähemmän näkyvää erityisesti johto- ja dekaanitason ulkopuolella Aina ei selkeää ohjaako yliopiston toimintaa enemmän oma strategia vai valtakunnallinen rahoitusmalli Tärkeänä koetaan eri tasoilla tapahtuva yliopistojen keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö ministeriön kanssa Eri ministeriöiden ja valtiotoimijoiden ohjaus koetaan osin ristiriitaisena Pidetään luontevana OKM:n toimimista alakohtaisen rakenteellisen keskustelun sparraajana ja keskustelun käynnistäjänä Ministeriön toivotaan fasilitoivan myös ajankohdalle keskeisiä tai tulevaisuuden haasteisiin liittyviä teemakohtaisia keskusteluja

27 Kokemuksia yliopistovierailuista 2(3) Strateginen johtaminen Vahvistunutta autonomiaa on hyödynnetty yliopistoissa eri tavoin Poisvalinnat ovat edelleen haasteena Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys on heikentymässä ainakin osassa yliopistoja Strategiatyön ja strategian toimeenpanon jalkauttamisessa suurta vaihtelua yliopistojen kesken Johto- ja dekaanitasolla on vahva sitoutuminen yliopiston strategiaan Eniten kriittisyyttä henkilöstössä Opiskelijoilla on hyvät vaikutusmahdollisuudet ja kehittämisideoita on otettu myös huomioon Sidosryhmät ovat vain muutamassa yliopistossa osallistuneet aktiivisesti strategiaprosessiin Kollegion roolissa vielä kehitettävää

28 Sidosryhmä Kokemuksia yliopistovierailuista 3(3) Kärkialueet ja profiilit on oltava selkeästi tunnistettavissa. Sidosryhmien näkemykset mukaan opetussuunnitelmien laatimiseen, mm. tulevaisuuden tarpeet ja sidosryhmien strategiset valinnat Eräitä kehittämiskohteita Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja muodot vielä kehittämisvaiheessa EU-tutkimusrahoituksen mahdollisuudet Vain osalla yliopistoista selkeä, strategiaan kytkeytyvä, infrapolitiikka Etäopetuksen ja opetuksen sähköisten palvelujen mahdollisuudet Johtaminen, ammattijohtaminen vs. joutuminen pois tutkimustehtävistä Opetuksessa pätevöityminen haasteena kannustimet tutkimuksessa Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilökunnan urajärjestelmään kehittäminen Henkilöstökoulutukseen panostaminen mm. johtaminen, talousosaaminen

29 Korkeakouludialogi Kevään 2013 yliopistovierailuilla esitettiin toivomuksia OKM:n aktiivisesta roolista koulutus- ja tieteenalojen kehittämisessä Tavoitteena vahvistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta, ohjausta, tutkimusta ja kehittämistyötä sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta Korkeakoulujen profiilien, koulutusvastuiden, työnjaon ja yhteistyön kehittäminen yhtenä vahvistamisen työvälineenä Koulutus- ja tieteenalojen yhteistyökäytänteissä vaihtelua verkostoitumisesta satunnaiseen yhteydenpitoon Tarve koulutus- ja tieteenalojen vahvoihin ja järjestelmällisiin yhteistyörakenteisiin ml. korkeakoulusektoreiden välinen yhteistyö Korkeakoulupedagoginen kehittämistyö tärkeä osa kokonaisuutta

30 Korkeakouludialogi OKM voi tukea alakohtaista kehittämistyötä keskustelualoitteilla, tarvittavan tilasto- ja ennakointitiedon tuotannolla, tilaisuuksia järjestämällä ja muilla korkeakoulujen hyödyllisinä pitämillä tavoilla OKM varautuu tukemaan valtakunnallisesti merkittäviä alakohtaisia kehittämistoimia taloudellisesti Kehittämisprosessien vetäjävastuu korkeakouluilla sekä koulutus- ja tieteenaloilla OKM:n ja korkeakoulujen yhteistyön lisääminen on käynnistymässä Yliopistoissa luonnontieteellisellä alalla Ammattikorkeakouluissa hyvinvointiala (terveys ja kuntoutus) OKM-ICT-2015 ryhmän työn puitteissa ICT-alalla Aloille soveltuvien toimintatapojen kokeilu ja löytäminen keskeistä Myös yhteiskuntatieteellisellä, humanistisella ja kasvatustieteellisellä alalla tunnistettavissa vuorovaikutuksen ja alan keskinäisen yhteistyön tiivistämistarvetta Miten yhdessä eteenpäin?

31 Kasvatustieteellisen alan läpäisyjä 7 vuodessa Summa / 7 v läpäisy * Sarakeotsi Riviotsikot Lukujen keskiarvo Kasvatustieteellinen koulutus 77,1 % 81,2 % 78,7 % 79,0 % HY 67,8 % 76,9 % 69,9 % 71,5 % ISYO 80,2 % 82,7 % 83,4 % 82,1 % JY 81,9 % 81,6 % 74,7 % 79,4 % LY 78,6 % 80,0 % 74,0 % 77,5 % OY 78,3 % 83,8 % 88,0 % 83,4 % TaY 82,5 % 85,2 % 87,1 % 84,9 % TY 84,7 % 86,0 % 83,7 % 84,8 % ÅA 66,5 % 74,7 % 69,7 % 70,3 % Kaikki yhteensä 49,3 % 55,8 % 51,4 % 52,2 %

32 Yli 55 op suorittaneet kasvatustieteellisellä alalla

33 Kasvatustieteellisen alan tutkinnot yksiköittäin Tohtorit Ylemmät kk-tutkinnot Alemmat kk-tutkinnot

34 Yliopistojen rahoitusmallin tarkistaminen 2015 alkaen

35 Yliopistojen rahoitusmallin tarkentaminen vuodesta 2015 alkaen työryhmän alustavaa keskustelua Tutkimusosio / Laskennalliset julkaisut -rahoitustekijä Siirryttäisiin yhteen 13 % kiintiöön Julkaisufoorumi ehdotetaan otettavaksi rahoituksen perustana käyttöön 2015 alkaen Julkaisufoorumin tasojen 2 ja 3 julkaisujen painoarvo olisi 3, tason 1 painoarvo 1 ja kaikkien muiden julkaisujen painoarvo laskennassa olisi 0,1. Julkaisufoorumin tasojen 1, 2 ja 3 laskennassa huomioidaan vain vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut. Muut julkaisut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tekijä, jossa huomioidaan vertaisarvioimattomat julkaisut näiden julkaisufoorumiluokasta riippumatta sekä ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut. Monografiakerroin säilyisi entisellään (x4) Ositusta ei otettaisi käyttöön Mm. yhteistyökannusteen säilymiseksi, sekä monien muiden yhtä aikaa tehtävien muutosten johdosta. Koska ositusta ei oteta käyttöön, ei tarvita erillisiä kertoimia myöskään kansainvälisille yhteisjulkaisemiselle.

36 Yliopistojen rahoitusmallin tarkentaminen vuodesta 2015 alkaen työryhmän alustavaa keskustelua Koulutusosio / opiskelijapalaute Opiskelijapalaute Rahoitustekijänä laskettaisiin kunkin kysymyksen vastauspisteiden summat yhteen, mikä olisi yksinkertainen ja rahoitusmallin muiden tekijöiden kassa yhtenäinen laskentatapaa. Jokaisen kysymyksen painoarvo olisi yhtä suuri. Koulutusosion rahoitustekijöiden osuudet Opiskelijapalautteen painoarvoksi ehdotetaan 2015 alkaen 3 % 55 op suorittaneiden painoarvoksi ehdotetaan 12 % Vastaavat muutokset vähennetään tutkinnoista siten, että ylempien korkeakoulututkintojen painoarvo olisi 14 % (nyt 15 %) ja alempien korkeakoulututkintojen painoarvo olisi 6 % (nyt 9 %). Työryhmän jatkoaika tammikuun 2014 loppuun asti Tämän jälkeen lausuntokierros ja asetusvalmistelu

37 Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Prosessin eteneminen Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään keskeisiä korkeakoulujen vaikuttavuuden alueita ja tunnistetaan tietotarpeita. OKM pyytänyt laaja-alaisesti tutkijoilta pohjaesityksiä korkeakoulujen toiminnan vaikuttavuudesta, sen osa-alueista sekä keinoista edistää niitä. Ehdotusten pohjalta pidetään keskustelutilaisuus keväällä Toisessa vaiheessa kartoitetaan tunnistettujen vaikuttavuuden alueiden laadullinen ja määrällinen tietopohja, kehittämistarpeet ja olemassa olevia hyviä käytäntöjä Tietopohjaa on mahdollista alkaa rakentaa esim. korkeakoulujen tiedonkeruussa aikaisintaan tilastovuodelta 2015, ensimmäinen tiedonkeruu 2016 Lopputuloksena Tieto-/tilastopatteristo, jonka pohjalta tarkastellaan korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta Hyödyntäminen korkeakoulujen ohjauksessa

38 VN:n periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta 1(2) Tavoitteena on Vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta Vapauttaa resursseja tutkimuksen tukipalveluista ja kiinteistä rakenteista tutkimustoimintaan Muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia Synnyttää vahvempia monitieteisiä tutkimusorganisaatioita Lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä Ministeriryhmä seuraa periaatepäätöksen toteuttamista

39 VN:n periaatepäätös tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta 2(2) Rakenteelliset uudistukset Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen yhdistäminen Helsingin yliopistoon työryhmät valmistelevat siirtoja THL:n ja TTL:n mennessä valmistuvien arviointien perusteella päätetään mm. yliopistoihin siirrettävästä tutkimustoiminnasta Tutkimuslaitosten yhdistämisiä, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen sekä tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen Tutkimusrahoituksen uudistus Strategisen rahoituksen tutkimusvälineen perustaminen (asteittain 70 Milj. euron taso vuonna 2017) Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen (asteittain 12,5 Milj. euron taso vuonna 2016) Tutkimusvarojen siirrot valtiontalouden kehyksissä Tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä

40 Tiedon avoin saatavuus: EU-tason linjauksia EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden pilottihankkeen laajentaminen koskemaan koko Horisontti ohjelmaa tutkimusdatan avointa saatavuutta koskeva pilottihanke Horisontti ohjelmassa Jäsenmaat määrittelevät selkeät toimintalinjat julkisrahoitteisen tutkimustyön tuloksena syntyvien tieteellisten julkaisujen sekä tutkimusdatan levittämistä ja avointa julkaisemista varten varmistavat, että julkisrahoitteisesta tutkimuksesta syntyvät tieteelliset julkaisut julkaistaan avoimesti mahdollisimman pian ja että tutkimusaineistot ovat yleisesti saatavilla ja käytettävissä Korkean tason asiantuntijaryhmän raportti: Riding the Wave, How Europe can gain from the rising tide of scientific data, 2010 Komission tiedonanto: Kohti tieteellisen tiedon parempaa saatavuutta (COM(2012) 401, ) Komission suositus jäsenmaille tieteellisen tiedon saatavuudesta ja säilyttämisestä (C(2012) 4890, )

41 Tiedon avoimen saatavuuden merkitys Aiempien tutkimustulosten parempi hyödyntäminen tutkimustulosten parempi laatu; tieteen kyky korjata itseään paranee edistetään yhteistyötä ja vältetään päällekkäistä työtä - suurempi tehokkuus Tietoon pohjautuva osaaminen kehittyy helpompi saatavuus tuo tieteellisen tutkimuksen tulokset laajemmin opetuksen ja osaamisen kehittämisen välineeksi Nopeutetaan innovointia nopeammin markkinoille => nopeampi kasvu Tarjotaan uutta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi Osallistetaan kansalaisia ja yhteiskuntaa tieteellisen prosessin suurempi avoimuus

42 Tiedon saatavuus -työryhmä Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen (TTA) alaisuudessa toimi työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää tiedon saatavuuden tilannekuvaa Työryhmän linjauksen perustavoite Tutkimusdata ja -julkaisut ovat avoimesti saatavilla tietoverkoissa avoimen rajapinnan kautta Tarkennukset (otteita) Suomalaisen tutkimusjärjestelmän kaikki toimijat jakavat tuottamansa tieteelliset julkaisut ja tutkimusdatan avoimesti tietoverkossa. Avoimuus toteutetaan tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen ja oikeudellista toimintaympäristöä kunnioittaen. Tutkimusdata avoimuuteen pyritään aina, kun se on lainsäädännön ja sopimusten puolesta mahdollista. Tutkimusdatan ja -julkaisujen jatkokäyttöä ei rajoiteta tarpeettomasti ja niiden käyttöehdot tuodaan selkeästi esille. Tutkimusta koskevat sopimukset ja rahoituspäätökset tukevat julkaisujen ja tutkimusdatan avointa saatavuutta.

43 Kohti avointa tiedettä ja tutkimusta: TUTA- ja TTA-hankkeet vuosina Tutkimuksen tietoaineistot -selvityshanke (TUTA) poikkihallinnollista yhteistyötä (ministeriöt, korkeakoulut, tutkimuslaitokset jne.) käsikirja Tutkimuksen tietoaineistot Olennaisen käsikirja päättäjälle etenemissuunnitelma Tieto käyttöön Tiekartta tutkimuksen sähköisten tietoaineistojen hyödyntämiseksi Tutkimuksen tietoaineistot -hanke (TTA) laajapohjainen koordinaatioryhmä, ohjausryhmä ja 6 työryhmää tarkastelussa mm. toimijoiden välinen roolijako, tietoaineistojen löydettävyys ja säilymisen turvaaminen selvityksiä ja opasmateriaalia: tutkimusdatan hallinnan tilannekartoitus yliopistoissa, datanhallinnan opas tutkijoille ( jne. huomioitu kansainvälinen yhteistyö, mm. OECD, EU jne.

44 Avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT) OKM käynnistää tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeen (ATT) vuosille ATT-hanke määrittää kansallisen tahtotilan siten, että Suomen tutkimusjärjestelmän kilpailukyky ja laatu kasvaa. ATT-hanke edistää tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta ja avoimuutta sekä yhteiskunnallista ja sosiaalista vaikuttavuutta. Samalla halutaan, että tutkijayhteisö sisäistää avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatavan. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa siten että mahdollisuudet hyödynnetään ja tutkimuksen prosessit tehostuvat ja nopeutuvat.

45 Avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaryhmä OKM on asettanut avoimen tieteen ja tutkimuksen strategiaryhmän ja asiantuntijaryhmän kaudelle (pj. johtaja Riitta Maijala, OKM) Strategiaryhmän tehtävänä on avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitetilan määrittäminen vuodelle 2017 kolmessa toisiaan tukevassa kokonaisuudessa: tutkimusjulkaisut, tutkimusdata ja tutkimuksen menetelmät kehittämistyön kansallinen koordinointi eri toimijoiden kesken näiden kolmen osakokonaisuuden alueella lainsäädännöllisten ja hallinnollisten kehittämistarpeiden tunnistaminen ja ratkaisumahdollisuuksien selvittäminen tutkimuslaitosuudistuksen hyödyntäminen avoimen tieteen näkökulmasta kansainvälisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen yhteistyön edistäminen sekä osaamisen kehittäminen avoimen tieteen periaatteiden ja politiikkojen edistäminen.

46 Avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän tehtävänä on edistää käytännössä avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelujen tuottajien ja käyttäjien vuoropuhelua ohjata tarvittavien työryhmien työtä ohjata kokonaisarkkitehtuurityötä järjestää tarvittavia työpajoja ja täsmäselvityksiä. pj. kehitysjohtaja Pirjo-Leena Forsström

47 Tietoa ATT-hankkeesta Taustatietoa hankkeesta: avointiede.fi Osallistu tekemiseen Strategiaryhmä ja asiantuntijaryhmä Työryhmät, selvitykset, työpajat jne. Ota yhteyttä Juha Haataja, Pirjo-Leena Forsström,

48 Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen eteneminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

49 Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen normi, joka määrittelee opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opetuksen järjestäjä ei voi poiketa normista Paikallinen opetussuunnitelma on opetuksen järjestämisen lähtökohta Opetussuunnitelma on myös oikeusturva-asiakirja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

50 Opetussuunnitelman perustemuutosten taustalla Valtioneuvoston asetuksen muutos Tavoitteet ja tuntijako Perusopetusasetuksen muutos Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuvat Perusopetuslain muutokset Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen Ei muutoksia oppiaineisiin Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Muutokset paikalliseen opetussuunnitelmaan Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

51 Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat samat kuin aiemmin Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäistuntimäärät eri vuosiluokilla muuttuvat Yht. Nykyinen Uusi Opetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään tarjota enemmän opetusta, mutta ei voi alittaa tässä määriteltyä vähimmäistuntimäärää. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

52 Uudistuksen ydin Miksi? Mitä? Miten? Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa edistää oppimisen taitoja sekä laaja-alaisen osaamisen kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

53 Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa Mahdolliset paikalliset painotukset Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Hyvinvointi ja turvallinen arki Oppiva yhteisö Osallistuminen ja demokraattinen toiminta Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

54 Mitä on laaja-alainen osaaminen? Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta Tukee opetuksen eheyttämistä. Kuvataan koulun ja opettajan toiminnalle asettuvina tavoitteina, ei suoraan oppilaiden osaamis-vaatimuksina. Osaamisen tavoitteet täsmennetään vuosiluokkakokonaisuuksittain Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

55 Mitkä ovat laaja-alaisen osaamisen keskeiset alueet? Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Työelämätaidot ja yrittäjyys Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

56 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusteluonnoksessa Suunnitellaan paikallisesti toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden mukaisiksi Edistävät laaja-alaisen osaamisen kehittymistä Oppimiskokonaisuuksien nimet, tavoitteet ja sisällöt päätetään paikallisesti Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja oikeaan elämään Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutus-suhteita ja keskinäisiä yhteyksiä IRMELI HALINEN

57 Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa Oppimiskäsitys Arvot Toiminta kulttuuri Koulutyö Oppiaineet OK Oppiaineet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Laaja-alainen osaaminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet (OK) ovat opetusta eheyttäviä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvia opiskelujaksoja, joissa hyödynnetään koulun kaikkea toimintaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi IRMELI HALINEN

58 Opetussuunnitelmatyön ytimessä Opetussuunnitelmaprosessissa on mahdollisuus pohtia koulutyötä ja opetusta yhdessä ja organisoidusti: Missä ollaan nyt? Mistä halutaan pois tai mistä ollaan valmiit luopumaan? Mitä kohti halutaan mennä? Mitä pitäisi tehdä? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi IRMELI HALINEN

59 Perustetyöhön vaikuttaminen Opetuksen järjestäjien palaute esi-, perus- ja lisäopetuksen perusteista ja OPS verkkosivuilla on avoin kommentointi Marraskuu 2012: yleiset linjaukset Syyskuun alku 2013: esiopetus Huhtikuu 2014: perusopetus ja lisäopetus Lausuntokierros uusista opetussuunnitelman perusteista Esiopetus: loppukevät 2014 Perusopetus ja lisäopetus: alkusyksy 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

60 Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

61 Maisa Montonen, Opetushallitus EU-maassa hankitun opettajan ammattipätevyyden tunnustaminen ja kelpoisuuskokeiden järjestäminen Kasvatustieteellisen alan dekaanien ja opettajankoulutuslaitosten johtajien neuvottelutilaisuus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

62 Ulkomailla hankitun opettajakelpoisuuden tunnustaminen Opetushallituksessa Ammattipätevyyden tunnustamispäätökset toisessa EU/ETA-jäsenmaassa opettajaksi pätevöityneille EU/ETA-kansalaisille laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007) EU-direktiivi ammattipätevyyden tunnustamisesta (2005/36/EY) Tutkinnon rinnastamispäätökset EU/ETA:n ulkopuolisista tutkinnoista laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) perustuvat opintojen tason ja sisällön vertailuun Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

63 Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain mukainen päätöksenteko Kelpoisuuden tuottava päätös voidaan antaa EU/ETA-kansalaiselle, joka on toisessa jäsenmaassa täysin pätevä samaan opetustehtävään. Jos koulutuksessa tai ammattitehtävien sisällössä on olennainen ero, päätös annetaan ehdollisena Lisävaatimuksena edellytetään kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan suorittamista. Hakija valitsee, suorittaako kelpoisuuskokeen vai sopeutumisajan. Kelpoisuuskoe on menettely ammattiosaamisen osoittamiseksi. Sopeutumisaika on työskentelyä pätevän opettajan ohjauksessa. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

64 Tilastoja annetuista päätöksistä Luokanopetus: 100 päätöstä, joista puolet ehdollisia Aineenopetus: 209 päätöstä, joista kolmannes ehdollisia Esiopetus: 80 päätöstä, joista viidennes ehdollisia Yleisimmät maat: Viro, Ruotsi, Iso-Britannia, Unkari, Espanja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

65 Kelpoisuuskokeiden järjestäminen Kelpoisuuskoe on järjestettävä korkeakoulussa tai oppilaitoksessa, jolla on lainsäädäntöön perustuva toimivalta antaa tutkintoon johtavaa koulutusta alalla, jota ammattipätevyyden tunnustamishakemus koskee. (VNA 1207/2007, 3 ) Yliopistojen perimistä kelpoisuuskoemaksuista säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009). Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

66 Kelpoisuuskokeiden järjestäminen Opettajien kelpoisuuskokeet on suunniteltu korkeakoulujen ja Opetushallituksen yhteistyönä. Kelpoisuuskoe voi kuulua seuraavia aihealueita: opettajuutta tutkimassa suomalainen koulu opetusnäyte Koe koostuu esseistä ja opetusnäytteestä. Lisäksi siihen kuuluu portfolion laatiminen ja palautekeskustelu. Kelpoisuuskoe suoritetaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi